Autotallit huutokaupattava

Nimi­merk­ki “Spot­tu” kiin­nit­ti huo­mio­ta asi­aan, joka minua­kin on vai­van­nut pit­kään. Van­hois­sa talo­yh­tiöis­sä on poh­ja­ker­rok­ses­sa muu­ta­mia auto­tal­le­ja, jot­ka iki­muis­toi­sis­ta ajois­ta alkaen ovat olleet joi­den­kin asuk­kai­den käy­tös­sä käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si. Kukaan tus­kin muis­taa, mil­le perus­teel­la nämä etuoi­keu­te­tut on valit­tu. Auto­tal­li saatt­taa pysyä käyt­tä­jäl­lä, vaik­ka ikä vei­si ajo­kor­tin. Voi­han sitä tar­vi­ta varastona.

En tie­dä, onko tämä käy­tän­tö edes lail­lis­ta, sil­lä asun­to-osa­keyh­tiö ei sai­si pan­na yhtiön osak­kai­ta eriar­voi­seen ase­maan kes­ke­nään. Jos se on lail­lis­ta, lakia pitäi­si muut­taa.  Oikeu­den­mu­kais­ta oli­si ker­ran vuo­des­sa huu­to­kau­pa­ta auto­tal­lit. Tal­li­pai­kois­ta tuli­si kyl­lä sel­väs­ti nykyis­tä kal­liim­pia, mut­ta raha ei katoai­si talo­yh­tiöil­tä mihin­kään, vaan näkyi­si yhtiö­vas­tik­keen alenemisena.

154 vastausta artikkeliin “Autotallit huutokaupattava”

  1. Toi­han on talo­yh­tiön asia, yhtiö­ko­kouk­ses­sa tohon voi esit­tää muu­tos­ta kuka tahan­sa yhtiön osak­kei­ta omistava.

    Erääs­sä talo­yh­tiös­sä osak­kaat vas­tus­ti­vat kun vie­res­sä ole­va polii­si­au­to­jen varik­ko oli­si halun­nut lisää pysä­köin­ti­ti­laa talo­yh­tiön sisä­pi­han alta. Tar­jou­tui­vat raken­nut­ta­maan ne tilat sin­ne ihan itse ja oli­si­vat mak­sa­neet sii­tä vuo­kraa. Siel­lä sisä­pi­han alla oli jotain talo­yh­tiön varas­to­ti­lo­ja. Noo nyt sit­ten se tila täy­tet­tiin koko­naan romah­dus­vaa­ran takia. Talo­yh­tiön omis­ta­jat teki­vät täs­sä­kin omis­ta­jien val­taan kuu­lu­van rat­kai­sun. Ei sii­nä mitään.

    Sit­ten aika­naan samas­sa talo­yh­tiös­sä raken­net­tiin his­sit. Noo sii­nä toi­set osak­kaat vas­tus­ti­vat, ettei his­siä raken­ne­ta sisä­pi­hal­le vie­vän oven tasal­le asti, vaik­ka sii­tä oli­si käte­väs­ti pääs­syt sau­naan­kin. Tämä sit­ten meni läpi. Sii­nä­kin omis­ta­jat vain käyt­ti­vät val­taan­sa. Kui­ten­kin eräs osa­kas tote­si kun van­huut­taan oli liik­ku­mi­nen käy­nyt vai­keak­si, että ei oli­si pitä­nyt hänen sitä his­sin raken­ta­mis­ta alem­mas asti vas­tus­taa. Täm­mös­tä se on kun omis­ta­jat käyt­tä­vät yhdes­sä valtaa 😉

  2. Näh­däk­se­ni menee niin, että jos kysees­sä on osa­ke­tal­li, niin sitä saa käyt­tää mihin halu­aa — vaik­ka romuvarastona. 

    Mikä­li kysees­sä on vuo­kra­tal­li, voi asun­to-osa­keyh­tiö edel­lyt­tää, että siel­lä säi­ly­te­tään autoa. 

    Tämä kyl­lä on joh­ta­nut aina­kin mei­dän yhtiös­sä sii­hen, että auto­tal­lis­sa sei­so­te­taan parin sadan euron arvois­ta “kesä­au­toa” ja lop­pu­ti­la on varastona.

  3. Ehdo­tus tuot­taa maa­il­man ylei­sim­män mark­ki­na­vir­heen eli paik­ka ei meni­si sil­le, joka sitä eni­ten tar­vit­si­si (12 lap­sen yksin­huol­ta­ja­sii­voo­ja) vaan sil­le, jol­la sat­tui­si ole­maan eni­ten rahaa (vapaa­her­ra, joka ker­ran vii­kos­sa halu­aa, että Mer­su on läm­min kun huraut­taa Stok­kal­le osta­maan hanhenmaksapalleroita).

    Ehkä auto­paik­ka voi­tai­siin myön­tää hake­muk­sen perus­teel­la. Paras hake­mus valit­tai­siin sit­ten suo­ran tai epä­suo­ran demo­kra­tian peri­aat­teen mukai­ses­ti. En tie­dä, kum­pi toi­mi­si parem­min, salai­nen äänes­tys vai hal­li­tuk­sen tai auto­paik­ka­toi­mi­kun­nan päätös. 

    Jos on sitä miel­tä, että demo­kra­tia ei toi­mi sen parem­min kuin kapi­ta­lis­mi­kaan, auto­pai­kat voi­si arpoa, mut­ta ei koko vuo­dek­si vaan vaik­ka­pa kuu­kau­dek­si ker­ral­laan. Jos arpa­jai­siin pitäi­si aina erik­seen osal­lis­tua ja osal­lis­tu­mi­ses­ta vie­lä mak­saa, se kar­si­si pois ne, jot­ka eivät sen ver­taa paik­ka tar­vit­se, että eivät viit­si arpa­jai­siin osallistua.

  4. Minä en näe täs­sä kyl­lä var­si­nais­ta ongel­maa. Auto­tal­li­pai­kan saa jonot­ta­mal­la, kun asuu tar­peek­si pit­kään talos­sa omas­sa asun­nos­sa. Ihan sama on sen lau­an­tai-illan kel­lo kuu­den sau­na­vuo­ron kans­sa. Yleen­sä nämä pit­kä­ai­kai­set asuk­kaat ovat myös nii­tä, jot­ka otta­vat aktii­vi­sim­min osaa koti­ta­lon­sa asioi­den hoi­ta­mi­seen (läh­tien osal­lis­tu­mi­ses­ta pihatalkoisiin).

    Mekin tääl­lä “maal­la”, saim­me äsket­täin tal­li­pai­kan luon­nol­li­sen pois­tu­man kaut­ta eikä enää tar­vit­se säi­lyt­tää talvi/kesärenkaita isä­ni autotallissa.

  5. Eräs van­ha poti­laa­ni kai­pa­si ajo­kort­ti­to­dis­tus­ta, kos­ka halusi pitää auton­sa. Asias­ta kes­kus­tel­les­sa tuli esil­le että auto on talo­yh­tiön tal­lis­sa, ja siel­lä voi puu­hail­la kaik­kea muu­ta­kin kivaa. Eli ajo­kort­ti oli tar­peen jot­ta autoa voi­si edel­leen pitää talo­yh­tiön auto­tal­lis­sa ja käyt­tää sitä muun­lai­seen puuhasteluun

  6. Njoo… Taval­laan tun­tuis, että talo­yh­tiö­tä pitä­si kos­kee samat sään­nöt kuin mui­ta­kin yhtiöi­tä, eli että sen ei tart­te huu­to­kau­pa­ta kaik­kee sen tar­joa­mia pal­ve­lui­ta, mut­ta samal­la se ei saa aset­taa omis­ta­ji­aan eri arvoi­seen asemaan.

    Ei sil­lä, että mul­la olis mitään eri­tyis­tä huu­to­kaup­po­ja vas­taan, päin vas­toin. Huu­to­kau­pan pitä­mi­ses­tä on kui­ten­kin kus­tan­nuk­sia ver­rat­tu­na sii­hen, että asiois­ta pää­te­tään yhteis­tuu­min yhtiökokouksessa.

  7. Minul­la on perin­tö­nä tul­lut van­ha asun­to-osa­ke, jos­sa on myös pari auto­tal­lia kel­la­ris­sa. Ne muo­dos­ta­vat omat huo­neis­ton­sa ja osa­ke­sar­jan­sa, niis­tä peri­tään vas­ti­ket­ta kuten muis­ta­kin osak­keis­ta. Eikö muu­al­la­kin voi­tai­si mene­tel­lä samoin? Teh­kää yhtiö­jär­jes­tyk­seen tar­vit­ta­vat muu­tok­set ja asun­to­yh­tiö voi­si myy­dä nämä uudet osak­keet eni­ten tar­joa­val­le. Yhtiö sai­si rahaa vaik­ka remont­tei­hin ja vas­tai­suu­des­sa auto­tal­lin kulut voi­daan periä vas­tik­kei­na. Näi­hin auto-osak­kei­siin voi­si kyl­lä teh­dä etuos­to-oikeu­den asun­non omis­ta­jil­le, jol­loin todel­la tar­vit­se­va oma asu­kas voi­si men­nä kaup­pa­ti­lan­teis­sa väliin.

  8. Auto­tal­lit voi­daan myös myy­dä eril­li­si­nä osak­kei­na kuten omas­sa talo­yh­tiös­sä­ni on teh­ty. Sil­loin täy­tyy vain huo­leh­tia että ne myös raken­net­taes­sa myy­dään käy­pään hin­taan. Täs­sä­kin tosin on se ongel­ma että autot­to­mat jou­tu­vat aika­naan otta­maan osaa perus­kor­jauk­sis­ta joh­tu­viin kuluihin.

  9. Ehkä ne on aika­naan ollut kaik­kien vuo­krat­ta­vis­sa ja sil­loin vain jot­kut ovat nii­tä tar­vin­neet. Niin­pä he ovat ne sil­loin vuo­kran­neet ja mak­sa­vat sovi­tun vuo­kran. Mikä­li ei alun perin ole muu­ta sovittu/määrätty on tie­tys­ti aika han­ka­laa muut­taa käy­tän­töä. Toki aina voi muut­taa yhtiö­jär­jes­tys­tä ja pan­na asia kun­toon, mut­ta se tiet­ty vie aikaa, eikä ihan kivaa ole.

  10. VIrit­tä­jä:

    Ehdo­tus tuot­taa maa­il­man ylei­sim­män markkinavirheen

    Ei sin­ne päin­kään. Ehdo­tus tuot­taa teho­kas­ta resurs­sien jaka­mis­ta niil­le, jot­ka ovat sii­tä eni­ten val­mii­ta mak­sa­maan. (=tar­vit­se­vat sitä eniten)

    Jos on sitä miel­tä, että demo­kra­tia ei toi­mi sen parem­min kuin kapi­ta­lis­mi­kaan, auto­pai­kat voi­si arpoa, mut­ta ei koko vuo­dek­si vaan vaik­ka­pa kuu­kau­dek­si kerrallaan.

    hihi­hi­hi.… eli jos demo­kra­tia ei toi­mi hyvin, niin seu­raa­vak­si paras vaih­toeh­to on arpoa! Luu­lis, että vii­meis­tään täs­sä tilan­tees­sa mark­ki­nat jo alkaa kuul­los­ta­maan houkuttelevilta.

    Rit­ta:

    Minä en näe täs­sä kyl­lä var­si­nais­ta ongel­maa. Auto­tal­li­pai­kan saa jonottamalla

    Hie­noa, että sinä et näe ongel­maa jonot­ta­mi­ses­sa! Minul­la on muu­ta­mia jonot­ta­mi­sia, jot­ka antai­sin mie­lel­lä­ni jon­kun muun jono­tet­ta­vak­si. Jonot­tai­sit var­maan puolestani?

    Miner­va Krohn:

    Eli ajo­kort­ti oli tar­peen jot­ta autoa voi­si edel­leen pitää talo­yh­tiön auto­tal­lis­sa ja käyt­tää sitä muun­lai­seen puuhasteluun

    No mitä teit?

  11. Nii­tä auto­tal­le­ja ei muu­ten saa käyt­tää työ­ti­loi­na tai varas­toi­na kuin hyvin rajatusti. 

    * Auto­tal­lis­sa saa säi­lyt­tää auton ja auton­ren­kaat, mopon, perä­moot­to­rin, auton huol­toon tar­vit­ta­vat varao­sat ja työ­ka­lut sekä ulkoi­luun ja lii­kun­taan liit­ty­vät välineet
    * Ajo­neu­vo­suo­jis­sa säi­ly­tet­tä­väs­sä ajo­neu­vos­sa sisäl­lä ole­vaa polt­toai­net­ta ei las­ke­ta säilytysmääriin
    * Auto­tal­lis­sa voi säi­lyt­tää syt­ty­viä sekä hel­pos­ti ja erit­täin hel­pos­ti pala­via nes­tei­tä enin­tään 60 lit­raa ja enin­tään 200 lit­raa pala­via nes­tei­tä, joi­den lei­mah­dus­pis­te on yli 55 °C
    * Yhteis­ten auto­tal­lien ja ‑katos­ten mak­si­mi­mää­rä on koko tal­lil­le tai katok­sel­le, ei esim. per asukas
    * Nes­te­kaa­sua auto­tal­lis­sa saa säi­lyt­tää irto­säi­liöis­sä enin­tään 25 kg

    Raken­nus­val­von­ta­vi­ras­tos­ta voi hakea muu­tos­lu­van, jol­la auto­tal­li muu­te­taan työ­ti­lak­si tai varastoksi.

  12. Virit­tä­jä, mikään ei estä, ettei­kö sinun hake­mus­sys­tee­mis­sä­si se auto­paik­ka meni­si mer­su­kus­kil­le yksin­huol­ta­jan sijaan. Sehän on avoin kai­kel­le kor­rup­tiol­le ja toden­nä­köi­ses­ti mer­su­kus­ki osaa nii­den auto­tal­li­val­tuus­kun­nan voi­te­lun parem­min kuin yksin­huol­ta­ja. Seu­raus on se, että mer­su­kus­ki saa paik­kan­sa ali­hin­taan. Huu­to­kau­pat­taes­sa tal­li­pai­kat se mer­su­kus­ki sen­tään jou­tui­si mak­sa­maan pai­kas­taan käy­vän hin­nan ja yksin­huol­ta­ja taas näki­si nämä rahat alen­tu­nee­na yhtiövastikkeenaan. 

    Auto­paik­ko­jen arpo­mi­nen (eten­kin kuu­kausit­tain) joh­tai­si taas sii­hen, että se muu puu­has­te­lu, jol­la näyt­tää ole­van kovas­ti arvoa niil­le asuk­kail­le, muut­tui­si erit­täin vai­keak­si, kun tava­roi­ta jou­tui­si ehti­mi­seen muut­ta­maan pai­kas­ta toiseen.

    Kyl­lä jär­ke­vim­mäl­tä vai­kut­taa minus­ta se vuo­sit­tai­nen huu­to­kaup­paa­mi­nen, mut­ta ymmär­rän, että jos vaik­ka enem­mis­töl­lä osak­kais­ta jo on tal­li, jos­ta mak­sa­vat pal­jon vähem­män kuin sen käy­vän hin­nan, he eivät ole yhtiö­ko­kouk­ses­sa eri­tyi­sen innok­kai­ta kan­nat­ta­maan nyky­sys­tee­min muut­ta­mis­ta. Vähem­mis­töl­le jää sit­ten kai ainoas­taan laki­teit­se tut­kia, onko osak­kai­den koh­te­lu eriar­voi­ses­ti laillista.

  13. Auto­pai­kois­ta käy­dään muu­ten­kin tiuk­kaa vään­töä suu­ris­sa talo­yh­tiöis­sä. Asial­la keplo­tel­laan miten osa­taan. Esi­merk­kiyh­tiös­sä on tiet­ty mää­rä koh­tuu­hin­tai­sia auto­paik­ko­ja, joi­ta saa käyt­töön­sä jono­tus­jär­jes­tyk­ses­sä. Kun hin­noit­te­lu on edul­li­nen, paik­ko­ja on aina vähem­män kuin haluk­kai­ta, joten jonos­sa on aina joku. Halu­tuin on tie­tys­ti ovea lähin­nä ole­va paik­ka, jon­ka on jos­kus saa­nut se joka on sat­tu­nut saamaan. 

    Kun halu­tuim­man pai­kan hal­ti­ja muut­taa talos­ta pois, paik­ka vapau­tuu ja sen saa jonon ensim­mäi­nen. Näin jonos­sa kan­nat­taa olla, vaik­ka oli­si jo saa­nut pai­kan, sil­lä huo­nom­man pai­kan voi aina luo­vut­taa pois. Mut­ta pois muut­ta­neen ei kan­na­ta­kaan luo­vut­taa hyvää paik­kaa pois, vaan jäl­leen­vuo­kra­ta sen uuden asuk­kaan käyt­töön. Samaan aikaan uusi asu­kas voi olla jonos­sa ja odot­taa kun­nes pää­see jonon kär­keen. Sil­loin van­ha asu­kas voi luo­vut­taa pai­kan pois ja sen saa jonon kär­jes­sä ole­va uusi asukas. 

    Täl­lais­ta tapah­tuu. Sitä en tie­dä, elää­kö tämän ilmiön ympä­ril­lä kovat­kin luo­vu­tus­mark­ki­nat, jos­sa nimel­lis­hin­taan vuo­kra­tuil­la pai­koil­la käy­dään vie­lä mus­tan pörs­sin kauppaa.

  14. ehdo­tin tätä pari kuu­kaut­ta sit­ten talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen kokouk­ses­sa, kun satun ole­maan vara­jä­se­nen. Oli ollut ongel­mia näi­den tal­lien jaka­mi­sen kans­sa, mut­ta eivät otta­neet ehdo­tus­ta­ni vaka­vas­ti. Hal­li­tuk­ses­sa var­maan on mones­ti juu­ri ne tyy­pit, jot­ka ovat auto­pai­kan itsel­leen jo keplo­te­tel­leet, joten täl­lai­set pää­tök­set pitäis run­noa yhtiö­ko­kouk­ses­sa läpi vas­toin talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen lin­jaa. En jak­sa­nut läh­teä yhden mie­hen tais­toon tehok­kaan resurs­sien jaon puo­les­ta, kun en edes omis­ta autoa tai tar­vit­se tal­lia muutenkaan.

  15. Art­tu­ri: “Ei sin­ne päin­kään. Ehdo­tus tuot­taa teho­kas­ta resurs­sien jaka­mis­ta niil­le, jot­ka ovat sii­tä eni­ten val­mii­ta mak­sa­maan. (=tar­vit­se­vat sitä eniten)”

    Hihi­hiii, Art­tu­ri .. .hah­ha­haaa … luu­lee, että kai­kil­la on yhtä­läi­nen pää­sy mark­ki­noil­le. Art­tu­ri ihmet­te­lee, mik­si jot­kut … hoo­ho­hoo­hoo, sori, yri­tän lopet­taa .… intia­lai­set asu­vat kaa­to­pai­kal­le, eikä muu­ta Ber­ver­ly Hills­si­seen. Tsirk …

    Art­tu­ri ei myös­kään ymmär­rä esit­tä­mää­ni hie­no­vie­reis­tä yhteis­kun­ta-ana­lyy­siä vaan luu­lee, että puhun auto­tal­leis­ta. En kui­ten­kaan syy­tä sii­tä Art­tu­ria, sil­lä tus­kin ymmär­sin itse­kään kuin­ka nero­kas kir­joi­tuk­se­ni oli.

    Ava­taan hiu­kan, mut­ta ei lii­kaa sil­lä muu­ten elä­mäs­tä kato­aa jännitys. 

    Asioi­ta voi­daan rat­kais­ta mark­ki­noil­la, pait­si jos mark­ki­na­ta toi­mi­vat huo­nos­ti suh­tees­sa pää­mää­riin. Nyt väi­tin, että pää­mää­rä ei ollut var­mis­taa läm­min Mer­su vapaa­her­ran han­hen­mak­sa­pal­le­roil­le, kun­han vapaa­her­ra vain pulit­tai­si enem­män kuin muut. 

    Kyl­lä yhteis­kun­ta tai vaik­ka­pa yhtiö saa nimit­täin päät­tää omis­ta pää­mi­ris­tään, että se jakaa vaik­ka­pa auto­pai­kan tar­peen, oikeu­den­mu­kai­suu­den tms. perus­teel­la. Et kai sen­tään niin pit­käl­le ole val­mis mene­mään, että tuon vapau­den kieltäisit? 

    No, voi olla, että yhtiö, jos nyt puhu­taan niis­tä auto­pai­kois­ta, ei pää­se enem­mis­tö­pää­tök­seen esi­mer­kik­si oikeu­den­mu­kai­suus­pe­ri­aat­tees­ta tai rik­kain saa kaik­ki pai­kat ‑peri­aat­tees­ta. Nyt­kö pitäi­si jät­tää pai­kat sit­ten koko­naan jakamatta?

    No ei, on nimit­täin vie­lä kol­mas jako­ta­pa, jos­sa yhtiön ei tar­vit­se päät­tää jako­pe­ri­aat­tees­ta. Se oli se arvo­va­paa arpo­mi­nen. Lisäe­tu­na on, että arpa­jai­siin osal­lis­tui­si­vat vain ne, jot­ka kipeim­min paik­kaa tar­vit­se­vat. Arpa­jais­ten mak­sul­li­suu­den takia jokai­nen auto­paik­kaa tar­vit­se­va mak­sai­si kuu­kausit­tain auto­pai­kas­ta, jol­loin 12-lap­si­sel­la yksin­huol­ta­ja­sii­voo­jal­la­kin oli­si luul­ta­vas­ti varaa autopaikkaan.

    Hihii­hii­hiii …

  16. Vil­le :
    “raken­nus­val­von­ta­vi­ras­tos­ta voi hakea muu­tos­lu­van, jol­la auto­tal­li muu­te­taan työ­ti­lak­si tai varastoksi”

    En suo­sit­te­le muu­tos­lu­van hake­mis­ta auto­tal­lin tai hal­lin muut­ta­mi­ses­ta varastoksi.
    Asuin­ra­ken­nus­ten varas­to­ti­loil­la on tiu­kem­mat osas­toin­ti ja raken­tei­den palon­kes­tä­vyys­vaa­ti­muk­set kuin auto­tal­leil­la ja hal­leil­la, myös ilman­vaih­toon tuli­si muutoksia.
    Lupaa tus­kin edes myönnettäisiin.

    Vie­lä 70-luvul­la mm Kal­lios­sa ja Töö­lös­sä oli aika pal­jon auto­job­ba­rei­ta, joil­la oli talo­yh­tiöi­den auto­hal­le­ja käytössä.
    Mis­sä käy­tös­sä ne hal­lit nyt on, kun job­ba­rit ovat hävinneet.

    Tie­dän aina­kin yhden tapauk­sen, jos­sa koko auto­hal­li on vuo­krat­tu ulko­puo­li­sel­le yri­tyk­sel­le, ehkä jopa varas­tok­si, en tie­dä, mut­ta jos oli­si, niin sii­hen pitäi­si jo viran­omais­ten­kin puuttua.

  17. Samu­li, minä en ole niin skep­ti­nen, että pitäi­sin (lähi)demokratiaa mah­dot­to­ma­na. Kyl­lä­hän demo­kra­tia sen­tään on osoit­ta­nut vah­vaa elin­voi­maa ainai­ses­ta kor­rup­tion vaa­ras­ta huo­li­mat­ta, asun­to­yh­tiöis­sä­kin ja sen sel­lai­sis­sa. Täs­sä tapauk­ses­sa yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä mää­rät­täi­siin auto­paik­ko­jen jako­pe­rus­teet. Asuk­kaat tie­tys­ti val­voi­si­vat, että esi­mer­kik­si hal­li­tus nou­dat­tai­si “perus­tus­la­kia”. Jos ei nou­dat­tai­si, tuli­si kai kenkää.

    Mut­ta, joo, jos ei demo­kra­ti­aan usko, ehdo­tin arpo­mis­ta, tai ehkä pikem­min jär­jes­tel­mää, jos­sa kaik­ki auto­pai­kan tar­vit­si­jat osal­lis­tu­vat kus­tan­nuk­siin, mut­ta naut­ti­vat pai­kas­ta vain osan aikaa satun­nai­si­na ajan­koh­ti­na. Jos jär­jes­tel­mä kar­si­si “kesä­au­toi­li­jat” ja muut sel­lai­set, jotak eivät paik­kaa lop­pu­jen lopuk­si tar­vit­se, lop­pu­tu­lok­se­na kai­kil­le tar­vit­si­joil­le saat­tai­si löy­tyä paikka.

    Voi olla, että jär­jes­tel­mä ei tar­kem­min aatel­tu­na toi­mi­si. Voi olla, että tuo tava­roi­den siir­te­ly­kin oli­si han­ka­luus, mut­ta vain niis­sä yhtiöis­sä, jois­sa on var­si­nai­sia auto­tal­le­ja. Val­tao­sa taleis­ta lie­nee kui­ten­kin hal­le­ja, jois­sa tava­raa ei muu­ten­kaan säi­ly­te­tä (pait­si ehkä sitä var­ten vara­tuis­sa eril­li­sis­sä paikoissa).

  18. Raken­nus­val­von­nas­sa käy­tiin jokin aika sit­ten kes­kus­te­lua talo­yh­tiön auto­hal­li­paik­ko­jen myy­mi­ses­tä eril­li­si­nä osakkeina.
    Ase­ma­kaa­vaan mer­kit­ty auto­paik­ko­jen mini­mi­mää­rä on tar­koi­tet­tu ko asuin­ta­lon asuk­kail­le, ei ulko­puo­li­sil­le vuokrattavaksi.
    Muis­taak­se­ni lop­pu­tu­los oli, ettei sii­hen voi­da lain mukaan puuttua.

    Sel­kein­tä oli­si, jos lii­ke­ti­lat ja auto­hal­li­pai­kat oli­si­vat asun­to­yh­tiön omis­tuk­ses­sa ja näin myös hal­lit­ta­vis­sa paremmin.

    Toki se nos­taa asun­to­jen hin­taa, mut­ta tilois­ta tuli­si periä mark­ki­na­hin­tais­ta vuokraa.
    Huo­mioi­ta­vaa on, että vuo­kra­tu­lo on itse asias­sa täy­sin vero­ton­ta pää­oma­tu­loa osak­kail­le, tätä ei oikein osa­ta huo­mioi­da asun­to­jen hin­to­ja ver­tail­taes­sa. (verot­ta­ja­kaan ei ole tähän puuttunut ).

    Asuin­ra­ken­nuk­sen alle raken­net­ta­vien auto­hal­li­paik­ko­jen raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat yleen­sä vie­lä kor­keam­mat, kuin mitä on laskettu.
    Joh­tuu sii­tä, ettei todel­li­sia kus­tan­nuk­sia edes las­ke­ta tai ei voi­da las­kea, ellei teh­dä kak­sia suu­ni­tel­mia, auto­hal­lil­la ja ilman, näin ei tehdä.
    Auto­hal­lin raken­ta­mis­kus­tan­nus on yleen­sä jon­kin­lai­nen arvio, jos­sa ei osa­ta huo­mioi­da koko raken­nuk­sel­le tule­via vai­keus­as­tei­ta, kun “tyh­jän hal­lin” pääl­le raken­ne­taan moni­muo­toi­nen rakennus.

  19. Olin pari vuot­ta äiti­ni edun­val­vo­ja­na asun­to-osa­keyh­tiön hal­li­tuk­ses­sa. Talot raken­net­tu ihan 50-luvun alus­sa. Sil­loin ei autois­ta ongel­mia. Nyt siel­lä kova pula piha­pai­kois­ta. Edel­lä ole­val­la tiel­lä kyl­lä aina­kin vie­lä paik­ko­ja. Aja­tus pitää jotain huu­to­kaup­paa piha­pai­kois­ta yms niin saa­han sitä ehdot­taa. Hal­li­tusen jäse­net yleen­sä var­sin kau­an olleet, heil­le vai­kea­ta. Heil­lä jo pai­kat yleen­sä. Yhtiö­ko­kouk­ses­sa muu­to­seh­do­tus­ten teko yhtiö­jär­jes­tyk­seen on aika iso asia ja ehdot­ta­jaa ei kyl­lä hyväl­lä kat­so­ta. Laki­mää­räi­set jutut sit­ten erik­seen. On tie­tys­ti help­poa hei­tel­lä hie­no­ja esi­tyk­siä, mut­ta pitäi­si kui­ten­kin ymmär­tää miten nää hom­mat yleen­sä hoituu.

  20. Art­tu­ri, jos jonot­ta­mi­nen hoi­tuu yhtä näp­pä­räs­ti kuin auto­tal­li­pai­kan jonot­ta­mi­nen hoi­tui, niin voin hoi­taa hom­man puo­les­ta­si. Eli siis, taloon muut­taes­sa ilmoit­tau­tuim­me jonoon ja parin vuo­den asu­mi­sen jäl­keen saim­me isan­nöit­si­jäll­tä puhe­lun, jot­ta nyt oli­si tal­li­paik­ka vapaana.

    Kai­kis­sa asun­to-osa­keyh­tiöis­sä, jois­sa olen asu­nut tolp­pa- ja tal­li­pai­kat on jaet­tu jonot­ta­mal­la. Etusi­jal­la ovat talo­yh­tiös­sä asu­vat osak­kaat, seu­raa­vi­na vuo­kra­lai­set ja vii­mei­se­nä muu­al­la asu­vat osak­kaat. Yhtiö­ko­kous­ten vaki­kes­kus­te­lu­nai­he tapaa olla näi­den paik­ko­jen vuo­kra; muu­al­la asu­vat osak­kaat halua­vat nii­tä kor­keam­mik­si kuin talon asukkaat. 

    Tal­li­paik­ko­jen kans­sa yhtiös­säm­me on aika moni­mut­kai­nen sys­tee­mi: huol­to­yh­tiö (osuus­kun­ta, jos­sa talo­yh­tiö on jäse­ne­nä) omis­taa tal­li­paik­ko­jen hal­lin­taan oikeut­ta­vat osak­keet ja vuo­kraa omis­ta­mi­aan tal­li­paik­ko­ja muil­le osakkaille. 

    Mut­ta siis, jos hesas­sa tal­li­pai­kat ovat talo­yh­tiön suo­ras­sa omis­tuk­ses­sa ja suu­rim­mal­la osal­la yhtiön osak­kais­ta ei ole tal­li­paik­kaa, niin ei pitäi­si olla vai­ke­aa nos­taa tal­li­paik­ko­jen hin­taa kor­keam­mak­si ja vapaut­taa osa pai­kois­ta enem­män tar­vit­se­vil­le (tai siis niil­le, jot­ka ovat val­mii­ta enem­män maksamaan).

  21. Itse olen huu­to­kaup­pa­me­net­te­lyn kan­nat­ta­ja pie­nis­sä­kin asiois­sa, kos­ka se on kaik­kein oikeu­den­mu­kai­sin menet­te­ly eten­kin nii­tä koh­taan, jot­ka eivät voi­ta huutoa.

    Jos oikeu­den­mu­kai­suut­ta poh­dis­kel­laan pidem­mäl­le, pitäi­si huu­dois­ta saa­ta­va “yli­mää­räi­nen” raha jakaa hävin­nei­den huu­ta­jien kes­ken sii­nä suh­tees­sa kuin he oli­vat val­miit mak­sa­maan kohteesta.

    Auto­paik­ka­ky­sy­myk­ses­sä tuli­si huo­mioi­da se että alun­pe­rin paik­ko­ja ei ole raken­net­tu osak­kai­den tar­pei­ta var­ten vaan sik­si että “kaa­va­mää­räys vaa­tii”. Siten myös alku­pe­räi­sen “kaa­va­mää­räyk­sen” omis­ta­jal­la (kau­pun­ki) tuli­si olla sanan­val­ta paikkoihin.

    Esim siten että kau­pun­ki voi vaa­tia pai­kat itsel­leen käy­pää kor­vaus­ta vas­taan; ja käy­pä kor­vaus puo­les­taan on taas se kor­kein huu­to. Huu­to­kau­pas­sa kau­pun­gil­la on tie­to sii­tä, mitä edel­leen­vuo­kraa­ja on val­mis mak­sa­maan pai­kas­ta ja tak­tiik­ka­na on pyr­kiä huu­ta­maan toi­sek­si kor­kein tarjous.

    Raha tie­ten­kin menee omistajalle.

  22. Itse olen huu­to­kaup­pa­me­net­te­lyn kan­nat­ta­ja pie­nis­sä­kin asiois­sa, kos­ka se on kaik­kein oikeu­den­mu­kai­sin menet­te­ly eten­kin nii­tä koh­taan, jot­ka eivät voi­ta huutoa.”

    En ymmär­rä, mitä tuo voi tar­koit­taa auto­paik­ko­jen jaos­sa, vaik­ka näi­hin huu­to­kaup­pa­teo­rioi­hin — joil­la esi­mer­kik­si höl­möil­tiin Sone­ra liki vara­rik­koon — olen tutus­tu­nut­kin, tosin hyvin pinnallisesti.

    Toki hävin­neet sai­si­vat rahal­li­sen kor­vauk­sen huu­to­kau­pan voit­ta­jal­ta. Mut­ta eihän sil­lä mitään mer­ki­tys­tä oli­si, jos todel­la epä­toi­voi­ses­ti kai­paa työn tai per­heen takia var­maa auto­paik­kaa talon lähei­syy­des­sä, että ei tar­vit­se aamu­tui­maan läh­teä kus­kaa­maan viit­tä las­ta vii­den kort­te­lin pää­hän lumi­ki­nok­ses­sa sei­so­van auton luok­se. Jos tuos­sa tilan­tees­sa huu­to­kau­pan voit­tai­si vaik­ka­pa joku, joka ei itse autoa tar­vit­si tai edes omis­tai­si, oli­si­han sii­tä oikeu­den­mu­kai­suus kaukana. 

    Niin, maa­il­ma tie­tys­ti on muu­ten­kin sel­lai­nen, että rik­kaim­mil­la on kaik­kea ja köy­him­mil­lä ei mitään, mut­ta ei se tilan­tees­ta tee oikeudenmukaista.

    Enkä nyt siis ehdo­ta, että auto­pai­kat pitäi­si jakaa ilmai­sek­si sosi­aa­li­sil­la perusteilla.

  23. Tuli­pa vaan yht’äk­kiä mie­leen Osmon valoit­ta­mas­ta, että “auton­park­ki­mak­su­ja” mak­se­taan talo­yh­tiö­osak­keis­saan, tai sit­ten jot­kut eivät mak­sa osak­keen­sa hin­nas­sa “auto­park­ki­mak­sua”.

    Eli kun nyt taval­li­sil­le kan­sa­lai­sil­le­kin on ryh­dyt­ty Osmon tahol­ta kir­kas­ta­maan asuon­to­jen­sa yhtey­des­sä mak­su­jen­sa koh­tei­ta, niin kuin­ka sit­ten eläk­keet mää­räy­ty­vät kan­sa­lai­sil­le — ja eläk­kei­den las­ken­ta niin, että elä­köi­ty­vä taval­li­nen pul­liai­nen­kin ymmär­täi­si kuin­ka tule­va eläk­keen­sä määräytyy.

    Se on kyl­lä joten­kin sur­kea­ta, että elä­köi­ty­vä Suo­mes­sa on ollut sen ver­ran höl­mö (ay-lii­ke pitä­nyt suun­sa kiin­ni), ettei elä­köi­ty­vä ole riit­tä­vän ajois­sa ryh­ty­nyt pereh­ty­mään eläk­keen­sä las­ken­ta- ja maksuperusteisiin.

  24. Kyl­lä jär­ke­vim­mäl­tä vai­kut­taa minus­ta se vuo­sit­tai­nen huu­to­kaup­paa­mi­nen, mut­ta ymmär­rän, että jos vaik­ka enem­mis­töl­lä osak­kais­ta jo on tal­li, jos­ta mak­sa­vat pal­jon vähem­män kuin sen käy­vän hin­nan, he eivät ole yhtiö­ko­kouk­ses­sa eri­tyi­sen innok­kai­ta kan­nat­ta­maan nyky­sys­tee­min muut­ta­mis­ta. Vähem­mis­töl­le jää sit­ten kai ainoas­taan laki­teit­se tut­kia, onko osak­kai­den koh­te­lu eriar­voi­ses­ti laillista.”

    Jokai­nen on jos­kus ollut se uusi asu­kas, jol­la ei paik­kaa vie­lä ole saanut.

    Jos se on lail­lis­ta, lakia pitäi­si muuttaa.”

    Ymmär­rän, että jois­sain Hel­sin­gin (ja mah­dol­li­ses­ti joi­den­kin mui­den­kin kau­pun­kien) kes­kus­tan van­hois­sa talo­yh­tiöis­sä tämä on todel­li­nen ongel­ma, kos­ka paik­kaa voi jou­tua odot­ta­maan vuo­si­kausia (en enää muis­ta, kuin­ka pit­kään jono­tim­me tolp­pa­paik­kaa Tam­pe­reen Kale­vas­sa). Useim­mis­sa tämän maan talo­yh­tiöis­sä kui­ten­kin paik­ko­ja on ihan riit­tä­väs­ti, jono­tus­sys­tee­mi toi­mii hyvin ja se koe­taan oikeu­den­mu­kai­sek­si. En sik­si ymmär­rä, mik­si Hel­sin­gin pai­koi­tus­pul­mien vuok­si pitäi­si mui­ta suo­ma­lai­sia rankaista.

    1. En sik­si ymmär­rä, mik­si Hel­sin­gin pai­koi­tus­pul­mien vuok­si pitäi­si mui­ta suo­ma­lai­sia rankaista.

      Ran­gais­ta?
      Yri­tin esit­tää, että talo­yh­tiöi­den on koh­del­ta­va kaik­kia osak­kai­taan tas­a­puo­li­ses­ti. Näin lais­sa sano­taan itse asias­sa jo nyt, joten en tie­dä, tar­vi­taan­ko edes lakia, että lakia on nou­da­tet­ta­va. Mut­ta mitä ran­gais­tus­ta sii­nä on, jos pyyk­ki­vuo­ro­jen, sau­na­vuo­ro­jen tai park­ki­paik­ko­jen jaos­sa nou­da­te­taan tas­a­puo­li­suut­ta; huu­to­kaup­paa tas­a­puo­li­sem­paa jär­jes­tel­mää on vai­kea löy­tää, kos­ka sii­nä ilman jää­neet saa­vat rahal­li­sen kor­vauk­sen yhtiövastikkeessaan.

  25. Art­tu­ri: “Ei sin­ne päin­kään. Ehdo­tus tuot­taa teho­kas­ta resurs­sien jaka­mis­ta niil­le, jot­ka ovat sii­tä eni­ten val­mii­ta mak­sa­maan. (=tar­vit­se­vat sitä eniten)”
    Tar­ve, tehok­kuus ja mak­su­ky­ky lie­ne­vät eri asia. Toki niis­tä pai­kois­ta pitää mak­saa käy­pä hin­ta. Jos ei ole varaa mut­ta on tar­vet­ta, niin sit­ten se asun­to ei ole oikea valin­ta. Mut­ta jos tuon käy­vän hin­nan pys­tyy mak­sa­maan useam­pi hen­ki­lö, valin­ta­kri­tee­ri ei minun yhteis­kun­ta­mal­lis­sa voi olla pel­käs­tään mak­su­ky­ky. Sekö sit­ten oli­si ‘teho­kas­ta’ että yksi ‘kimi räik­köi­nen’ ostai­si asun­to-osa­keyh­tiön kaik­ki paikat?

  26. Hmph?

    Tuol­la Osmon peri­aat­teel­la köy­hä yksin­huol­ta­ja ei kos­kaan pää­si­si pyyk­ki­tu­paan tai sai­si sau­na­vuo­ron maa­nan­tai­na klo 5.30, kun jäi­si aina huu­to­kau­pas­sa hän­nil­le. Ei sitä rahal­lis­ta kor­vaus­ta var­maan niin pal­jon tuli­si yhtiö­vas­tik­kees­sa takai­sin, että sil­lä raken­tai­si oman saunan. 

    En nyt ymmär­rä, mitä “oikeu­den­mu­kais­ta” on sii­nä, että rik­kaim­mat vie­vät kai­ken. Jono­tus on tasapuolisempi.

    1. En ole puhu­nut mitään pyyk­ki­vuo­ro­jen huu­to­kaup­paa­mi­ses­ta vaan sii­tä, että ne on jaet­ta­va tas­a­puo­li­ses­ti eikä esi­mer­kik­si niin että hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jal­la on mui­ta parem­pi oikeus. Kyse oli yli­pään­sä sii­tä, että osak­kail­la on samat oikeu­det. Pyyk­ki­vuo­ron osal­ta jonot­ta­mi­nen on jär­ke­vää, kos­ka jonot­taan ei jou­du vuo­si­kym­me­niä, auto­tal­lien osal­ta elinikäise3t perin­tö­nä kul­ke­vat etuoi­keu­det eivät ole.

  27. Suo­mes­sa on perus­tus­lain tur­vaa­ma omai­suu­den suoja.
    Useas­ti nuo tal­lit ovat omil­la osa­ke­kir­joil­lan ja jon­kun omis­ta­mia tai ne on mer­kit­ty johon­kin asun­toon kuuluviksi.
    Jos taas tal­le­ja ei ole korav­mer­kit­ty miten­kään niin tilan­ne voi olla seka­vam­pi, mut­ta sil­loin­kin oikeus­käy­tän­tö läh­tee sii­tä, että pit­kään jat­ku­nut tilan­ne tekee sii­tä tosia­sial­li­ses­ti jon­kun omai­suut­ta, yli­muis­toi­nen nau­tin­ta­oi­keus, kuten saa­me­lai­set sanoisivat.

    Enpä usko, että näi­tä tal­le­ja voi­daan noin vain huu­to­kau­pa­ta talo­yh­tiön pää­tök­sel­lä, aina­kin sil­lä pää­tök­sel­lä käy­dään oikeut­ta 10 seu­raa­vat vuotta

  28. Sanoit, että huu­to­kaup­paa tas­a­puo­li­sem­paa jär­jes­tel­mää on vai­kea löy­tää. Kat­so kommenttiasi! 

    […]jos pyyk­ki­vuo­ro­jen, sau­na­vuo­ro­jen tai park­ki­paik­ko­jen jaos­sa nou­da­te­taan tas­a­puo­li­suut­ta; huu­to­kaup­paa tas­a­puo­li­sem­paa jär­jes­tel­mää on vai­kea löytää[…]

    Kyl­lä täs­tä saa käsi­tyk­sen, että pyyk­ki- ja sau­na­vuo­ro­jen­kin jaos­sa huu­to­kaup­pa on tasapuolisin. 

    Jos nyt jos­sain todel­la jou­tuu jonot­ta­maan auto­tal­lia vuo­si­kym­me­niä, niin ei se tar­koi­ta, että muu­al­la aivan oikeu­den­mu­kai­sek­si koet­tu jono­tus­jär­jes­tel­mä pitäi­si muut­taa. En ole kuul­lut­kaan tuol­lai­sis­ta jono­tus­ajois­ta. Pari vuot­ta tääl­lä meil­lä aina­kin on maksimi. 

    Yhtiö­jär­jes­tyk­seen­hän täl­lai­set asiat kuu­lu­vat. Jos kysees­sä ovat vuo­kra­tal­lit, niin sys­tee­mi pitää yhteis­tuu­min muut­taa. Ei tääl­lä vuo­kra­tut auto­tal­lit kul­je perin­tö­nä, vaan uusi asu­kas jou­tuu jonoon. Auto­tal­lio­sak­keet ovat tie­tys­ti sit­ten toi­nen jut­tu. Sen­hän voi myy­dä seu­raa­val­le asuk­kaal­le asun­non mukana.

  29. Eli­na
    “Tuol­la Osmon peri­aat­teel­la köy­hä yksin­huol­ta­ja ei kos­kaan pää­si­si pyyk­ki­tu­paan tai sai­si sau­na­vuo­ron maa­nan­tai­na klo 5.30, kun jäi­si aina huu­to­kau­pas­sa hännille. ”

    Ensin­nä­kin pyyk­ki­tu­vat tup­paa­mat ole­maan tyh­jiä muis­sa pait­si opis­ke­li­joi­den käyt­tä­mis­sä asun­nois­sa (jol­loin kel­lään ei ole varaa huu­dat­taa hintoja).

    Toi­sek­si kysei­sen köy­hän yksin­huol­ta­jan raha­ti­lan­ne itsea­sias­sa paran­tui­si, kos­ka huu­to­kaup­pa­tu­lot vähen­täi­si­vät yhtiö­vas­tik­keen tarvetta.

    Kol­man­nek­si kukaan ei var­maan huu­to­kaup­pai­si pyyk­ki- tai sau­na­vuo­ro­ja, kos­ka se tuli­si saa­tuun hyö­tyyn näh­den lii­an kalliiksi.

    K‑Veikko
    “Auto­paik­ka­ky­sy­myk­ses­sä tuli­si huo­mioi­da se että alun­pe­rin paik­ko­ja ei ole raken­net­tu osak­kai­den tar­pei­ta var­ten vaan sik­si että “kaa­va­mää­räys vaa­tii”. Siten myös alku­pe­räi­sen “kaa­va­mää­räyk­sen” omis­ta­jal­la (kau­pun­ki) tuli­si olla sanan­val­ta paikkoihin.”

    Ihan omi­tui­nen näkö­kan­ta. Kau­pun­ki ei todel­la­kaan mää­räyk­sil­lään muu­tu omis­ta­jak­si kun kyse on yksi­tyis­ten asun­to­yh­tiöi­den hal­lus­sa ole­vis­ta auto­pai­kois­ta. Jul­kis­val­lal­la on sanan­val­taa paik­koi­hin samal­la taval­la kuin mui­hin­kin asioi­hin, lain­sää­dän­nön kautta.

  30. En nyt ymmär­rä, mitä “oikeu­den­mu­kais­ta” on sii­nä, että rik­kaim­mat vie­vät kaiken.”

    Soi­nin­vaa­ra ehdot­taa erit­täin epä­oi­keu­den­mu­kais­ta rat­kai­sua oikeu­den­mu­kai­se­na. Tosin teo­reet­ti­ses­ti huu­to­kaup­pa saat­taa pal­vel­la pit­käl­lä täh­täi­mel­lä yhteis­tä etua, kun­han mark­ki­nat muu­ten toi­mi­vat. Lyhyel­lä täh­täi­mel­lä se yksin­huol­ta­ja vael­taa las­ten­sa kans­sa läpi lumi­sen kau­pun­gin kuu­del­ta aamul­la koh­ti autoa, kos­ka vapaa­her­ra Töt­ter­ström pitää läm­min­tä auto­paik­kaa varat­tu­na sil­tä varal­ta että jos joku tuli­si kylään. Jonot­ta­mi­nen­kin on kyl­lä auto­paik­ko­jen koh­dal­la huo­no ratkaisu.

    Tuol­lai­sek­si maa­il­ma muut­tuu, kun oikea rat­kai­su yhteis­kun­nal­li­seen ongel­maan löy­tyy, kun yhtä­löön sijoi­te­taan tehok­kuus, yksi­lön halu ja yksi­lön käy­tös­sä ole­vat resurs­sit. Moraa­li­sem­pi näkö­kul­ma kysyy oikeu­den­mu­kai­suu­den perään. Samal­la se myös kysee­na­lais­taa jokai­sen yllä mai­ni­tun muut­tu­jan tär­key­den: onko kai­ken olta­va aina vain tehok­kaam­paa, mis­tä ihmi­sen halut oikein tule­vat ja ovat­ko ne aina tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia, mik­si yhdel­lä on pal­jon resurs­se­ja ja toi­sel­la vähän ja pitäi­si­kö asial­le teh­dä jotain?

    Moraa­li­sem­pi” ei muu­ten yllä tar­koi­ta “parem­paa” tai “oikeam­paa” vaan sel­lais­ta tar­kas­te­lu­ta­paa, jos­sa väli­tön hyö­ty ei vält­tä­mät­tä rat­kai­se argu­men­tin hyvyyttä.

  31. Ymmär­tääk­se­ni uuden asun­to-osa­keyh­tiö­lain mukaan yhtiön hal­lin­nas­sa ole­vat auto­pai­kat käy­tän­nös­sä kerään­ty­vät vähi­tel­len pit­kä­ai­kai­sil­le sijoit­ta­jao­sak­kail­le ja lii­ke­ti­lo­jen omis­ta­jil­le kun yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aat­teen tul­kin­taa tiu­ken­ne­taan, eli talos­sa asu­van osak­kaan etuoi­keu­det pois­tu­vat ellei nii­tä ole mer­kit­ty yhtiöjärjestykseen.

    Jos näin, niin aika jän­nä tilan­ne uusis­sa talois­sa jois­sa hal­li­pai­kan hal­ti­joil­la on yhtiö­ko­kouk­sen enem­mis­tö, eli he saman­ai­kai­ses­ti pys­ty­vät hal­lin­noi­maan yhtiön omai­suut­ta ja mää­rit­te­le­mään sil­le hinnan.

  32. Ricca­do:

    Tar­ve, tehok­kuus ja mak­su­ky­ky lie­ne­vät eri asia.

    Toki. Ne vaan kor­rel­loi­vat parem­min kuin esim. jonot­ta­mi­nen ja tehok­kuus tai Virit­tä­jän mie­li­pi­teet ihmis­ten tar­peis­ta ja tehokkuus.

    Mark­ki­nat toi­mii kar­ri­koi­dus­ti näin: Jos tuo­tat jotain mitä muut ihmi­set arvos­ta­vat saat vas­ti­neek­si jotain mitä itse arvos­tat. Nyt jos täl­le mitä itse arvos­tat ale­taan aset­ta­maan rajo­ja (esim. että on epis­tä, että arvos­taa auto­paik­kaa ja on sen eteen val­mis tuot­ta­maan jotain arvo­kas­ta muil­le), niin sitä arvo­kas­ta tuo­te­taan vähemmän.

    Esi­mer­kis­sä­si se on nimen omaan teho­kas­ta, että Kimi ostaa ne kaik­ki auto­pai­kat, jos on niis­tä val­mis mak­sa­maan enem­män kuin muut. Nämä muut voi­vat sit­ten huu­to­kau­pas­ta saa­duil­la rahoil­le teh­dä jotain muu­ta, mitä he arvos­ta­vat enem­män kuin auto­paik­ko­ja. (Me tie­däm­me, että he arvos­ta­vat jotain muu­ta enem­män kuin auto­paik­ko­ja, kos­ka eivät olleet val­mii­ta mak­sa­maan niis­tä pai­kois­ta enempää…)

    Eli­na:

    En nyt ymmär­rä, mitä “oikeu­den­mu­kais­ta” on sii­nä, että rik­kaim­mat vie­vät kai­ken. Jono­tus on tasapuolisempi.

    Miten niin rik­kaat vie­vät kai­ken? Eihän rik­kail­la ole kaik­kea omaisuuttakaan!

    Sii­nä, että rahal­la saa ja hevo­sel­la pää­see on se oikeus, että se raha pitää eka­na hank­kia tuot­ta­mal­la jotain arvo­kas­ta muil­le. Sit­ten saa vas­ti­neek­si itsel­leen jotain arvo­kas­ta. Jono­tus on sii­nä mie­les­sä epä­tas­a­puo­li­nen, että sii­nä ei tar­vit­se tuot­taa mitään arvo­kas­ta muil­le ja sil­ti saa jotain arvo­kas­ta itsel­leen. Sen lisäk­si resurs­se­ja tär­vään­tyy jono­tuk­seen ja sii­hen, että auto­pai­kat mene­vät ihmi­sil­le, jot­ka eivät arvos­ta nii­tä yhtä pal­jon kuin jot­kut muut.

    Parem­pi sys­tee­mi olis vaik­ka jonotus+jälkimarkkinat kuin pelk­kä jono­tus. Täs­tä tosin huo­maa aika hel­pos­ti, että huu­to­kaup­pa domi­noi aika suo­raan tätä jonotus+jälkimarkkinoita, jos­ta seu­raa, että huutokauppa>jonotus.

  33. En par­haal­la tah­dol­la­kaan aina pysy peräs­sä, mikä Osmon mie­les­tä mil­loin­kin ja kul­loin­kin on oikeu­den­mu­kais­ta ja tasapuolista. 

    Nyt minus­ta kyse on sil­kas­ta rik­kai­den osak­kee­no­mis­ta­jien suo­si­mi­ses­ta. Kun auto­pai­kal­la/-tal­lil­la on sovit­tu kiin­teä vuo­kra ja nii­hin jono­te­taan, kaik­ki ovat samas­sa ase­mas­sa. Mikä se vuo­kra on, on sit­ten asun­to-osa­keyh­tiön oma pää­tös. Kun muut­taa pois, niin tal­li vapau­tuu seuraavalle. 

    Aja­tel­laan vaik­ka per­het­tä, jos­sa on kehi­tys­vam­mai­nen lap­si ja äiti on omais­hoi­ta­ja. Täs­tä joh­tuen per­he ei ole kovin varois­saan. He kui­ten­kin tar­vit­si­si­vat kipeäs­ti auto­paik­kaa, kos­ka lap­si liik­kuu pyö­rä­tuo­lil­la. Jonot­ta­mal­la he saa­vat pai­kan aina­kin jos­kus, huu­to­kaup­paa­mal­la eivät koskaan.

  34. Lii­an Vanha:

    Suo­mes­sa on perus­tus­lain tur­vaa­ma omai­suu­den suoja. 

    Jos taas tal­le­ja ei ole korav­mer­kit­ty miten­kään niin tilan­ne voi olla seka­vam­pi, mut­ta sil­loin­kin oikeus­käy­tän­tö läh­tee sii­tä, että pit­kään jat­ku­nut tilan­ne tekee sii­tä tosia­sial­li­ses­ti jon­kun omai­suut­ta, yli­muis­toi­nen nau­tin­ta­oi­keus, kuten saa­me­lai­set sanoisivat. 

    No ei kyl­lä läh­de. Kyl­lä se oikeus­käy­tän­tö läh­tee edel­leen sii­tä, että omai­suu­den suo­ja on tur­vat­tu, kuten tote­sit. Pit­kä­ai­kai­ses­ti jat­ku­nut hal­lus­sa­pi­to liit­tyy tilan­tee­seen, jos­sa “todel­li­nen” omis­ta­ja ei ole tie­dos­sa ja/tai selvitettävissä.

    Ja saa kai sitä maa­ta­kin vie­lä val­la­ta — jos sel­lais­ta sat­tuu jos­tain löytymään 🙂

    Ja ihan noin sivu­juon­tee­na: minus­ta on aivan äly­tön­tä vedo­ta tääl­lä joi­hin­kin “12 lape­sen yksin­huol­ta­ja­äi­tei­hin” ja “kimi­räik­kö­siin”, ja osoit­taa sit­ten nii­den valos­sa, että voi voi yksi nyt kui­ten­kin sit­ten vuo­kraa kaik­ki köy­hien paikat!

    Voi elä­män kevät. Mie­len­kiin­toi­nen talo­yh­tiö asut­ta­vak­si oli­si se. 

    Jos ihmi­sel­lä on varaa kym­me­nien tuhan­sien auto­pai­kan käyt­töön ja autoon, niin ei hän­tä nyt minus­ta voi “köy­hä­nä” pitää. Enkä toi­saal­ta ymmär­rä, mik­si joku “por­ho” ostai­si esim. kaik­ki auto­pai­kat, jos niis­tä edes suu­rin piir­tein mak­se­taan käy­pä hinta.

    Epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta syn­tyy lähin­nä sii­tä, että jot­kut saa­vat auto­paik­ko­ja sel­väs­ti hal­vem­mal­la kuin mikä nii­den arvo on — kaik­ki muut mak­sa­vat ne paikat.

    Kari

  35. Pyyk­ki­vuo­ron osal­ta jonot­ta­mi­nen on jär­ke­vää, kos­ka jonot­taan ei jou­du vuo­si­kym­me­niä, auto­tal­lien osal­ta elinikäise3t perin­tö­nä kul­ke­vat etuoi­keu­det eivät ole.”

    Nuo “perin­tö­nä kul­ke­vat etuoi­keu­det” ovat vain ja ainoas­taan muu­ta­mien hel­sin­ki­läis­ten talo­yh­tiöi­den ongel­ma ja ongel­ma pitää rat­kais­ta pai­kal­li­ses­ti kiusaa­mat­ta muu­ta Suo­mea. Me olem­me aina saa­neet paik­kam­me ihan koh­tuul­li­sen odo­tuk­sen jälkeen.

    Tuo jon­kun mai­nin­ta “iki­van­hois­ta hal­vois­ta kesä­au­tois­ta, jot­ta saa pitää pai­kan” on ehkä osit­tain tot­ta, osit­tain taas ei. Kat­sel­tiin nimit­täin, miten mei­dän tal­lis­sam­me oli naa­pu­ri­pai­kal­la auto, joka oli (auton iäs­sä mitat­tu­na) yhtä van­ha kuin isän­tän­sä. Mie­tit­tiin, että vie­lä­kö­hän sil­lä aje­taan. No, erää­nä päi­vä­nä tilal­le oli ilmes­ty­nyt upo­uusi auto. Pap­pa oli perin­tei­seen suo­ma­lai­seen tapaan vain halun­nut ajaa van­han auton lop­puun: mitä sitä uut­ta osta­maan ennen kuin van­ha jou­taa romutettavaksi.

  36. En nyt ymmär­rä, mitä “oikeu­den­mu­kais­ta” on sii­nä, että rik­kaim­mat vie­vät kai­ken. Jono­tus on tasapuolisempi.”

    Tal­li­paik­ko­jen kans­sa tämä huu­to­kaup­paa­mi­nen tar­koit­tai­si sitä, että elä­ke­läi­set jou­tui­si­vat pai­kois­taan luo­pu­maan ja juu­ri sii­nä elä­män­vai­hees­sa on hyvä, ettei enää tar­vit­se lumi­han­ges­sa kinos­ten yli kompuroida.
    (Vähän aihet­ta sivu­ten, onko las­ten kans­sa vai elä­män illas­sa han­ka­lam­paa.) Meil­lä on talo­yh­tiös­sä menos­sa put­ki­re­mont­ti ja his­si­re­mot­ti suun­nit­teil­la. Mie­tit­tiin etu­kä­teen kaik­kea han­ka­luut­ta, mitä kah­den pie­nen lap­sen kans­sa tulee. Kun sit­ten tajusim­me talos­sa asu­van myös ikäih­mi­siä rol­laat­to­rei­den­sa kans­sa, niin alkoi­vat omat ongel­mat tun­tua pieniltä.

    Sil­le joka nyt huu­taa, että miten sitä sil­loin voi autoa­kaan ajaa, jos ei jak­sa kadun­var­teen park­ki­pai­kal­leen köm­piä, vas­taan, että puo­li­so voi olla hyvin­kin parem­mas­sa kun­nos­sa ja toi­mia kuskina.

  37. Kau­pun­gin vuo­kra­ta­lois­sa on koh­tuul­li­nen vuo­kra, ja kun käm­pän on ker­ran saa­nut ei ulos jou­du. Koh­tuu­ton­ta! Kau­pun­gin vuo­kra-asun­not on vuo­sit­tain huu­to­kau­pat­ta­va eni­ten tar­joa­val­le tas­a­puo­li­suu­den nimissä!

  38. Virit­tä­jä, arpa­sys­tee­mi juu­ri ei pois­tai­si kesä­au­to­ja siel­tä, kos­ka kesä­au­toi­li­jal­le ei oli­si mikään hait­ta osal­lis­tua arvon­taan, jot­ta sai­si mark­ki­na­hin­taa hal­vem­man park­ki­pai­kan kotin­sa lähel­tä. Sen sijaan auto­paik­ko­jen huu­to­kaup­paa­mi­nen pitäi­si hei­dät pois­sa, kos­ka he eivät var­maan haluai­si läh­teä kil­pai­sil­le nii­den kans­sa, jot­ka jat­ku­vas­ti tar­vit­se­vat autoa, vaan kil­tis­ti vei­si­vät auton­sa tal­vek­si jon­ne­kin kau­em­mas, jos­sa ei ole niin pulaa pai­kois­ta. Jopa autot­to­mien kan­nat­tai­si osal­lis­tua arvon­taan ja sit­ten voit­taes­saan vuo­kra­ta paik­ka sel­lai­sel­le, joka ei paik­kaa saa­nut. Mitä jär­keä täs­sä on?

    Ja tuos­ta demo­kra­tian toi­mi­mi­ses­ta tuli jo tuol­la ylem­pä­nä hyvä esi­merk­ki, kun Jan­ne H ker­toi omis­ta kokemuksistaan.

    Huu­to­kaup­paa­mi­nen on minus­ta yli­voi­mai­nen paris­ta­kin syys­tä. Ensin­nä­kin sil­loin pai­kat mene­vät niil­le, jot­ka arvos­ta­vat paik­ko­ja eni­ten. Ne, joil­le oma auto­paik­ka omas­sa talo­yh­tiös­sä ei ole sen hin­nan arvoi­nen, osoit­ta­vat alem­mal­la tar­jouk­sel­laan, että val­mii­ta vie­mään auton­sa kau­em­mas. Toi­sek­si, huu­to­kau­pan ansios­ta yhtiön autot­to­mat tai ne, jot­ka eivät auto­paik­kaa saa, hyö­ty­vät sii­tä, että yhtiöl­lä on auto­paik­ko­ja. Jos ne anne­taan jol­lain kau­neus­kil­pai­lul­la tai muu­ten vaan ale­hin­taan, tämä tar­koit­taa sitä, että he käy­tän­nös­sä sub­ven­toi­vat auto­pai­kan saaneita. 

    Mitä­pä, jos sil­lä yksin­huol­ta­jal­la ei ole­kaan autoa (kos­ka on niiiiin köy­hä) ja hal­li­tus suu­res­sa vii­sau­de­saan antaa ale­hin­taan pai­kan mer­su­kus­kil­le? Seu­raus on se, ettei yksin­huol­ta­ja edes hyö­dy miten­kään sii­tä, että mer­sua siel­lä talo­yh­tiön tal­lis­sa makuu­te­taan. Jos pai­kat oli­si huu­to­kau­pat­tu, oli­si yksin­huol­ta­jan yhtiö­vas­ti­ke sen ver­ran alem­pi, mitä auto­tal­li­pai­kan saa­neil­ta, ml. mer­su­kus­ki, saa­tai­siin rahastettua.

  39. huu­to­kaup­paa tas­a­puo­li­sem­paa jär­jes­tel­mää on vai­kea löy­tää, kos­ka sii­nä ilman jää­neet saa­vat rahal­li­sen kor­vauk­sen yhtiövastikkeessaan.”

    Sil­lä rahal­li­sel­la kor­vauk­sel­la ei kui­ten­kaan mis­tään paik­kaa saa. Käy­tän­nös­sä täl­lai­nen suo­sii­kin asuntosijoittajia.

  40. Riit­ta, jos paik­ko­ja on tar­jol­la pal­jon suh­tees­sa nii­den tar­vit­si­joi­hin, sil­loin tie­ten­kin huu­to­kaup­pa­hin­nak­si muo­dos­tuu alhai­nen. Mik­si tämä oli­si siis miten­kään kenen­kään rankaisua? 

    Eli­na, mikä sii­nä jonot­ta­mi­ses­sa nyt on niin tasa­ver­tais­ta? Sii­nä­hän käy­tän­nös­sä jae­taan talou­del­li­ses­ti arvo­kas­ta alle sen mar­ki­na­hin­nan. Tämä tar­koit­taa tie­ten­kin sitä, että jopa nii­den­kin, jot­ka eivät sitä auto­paik­kaa tar­vit­se, kan­nat­taa osal­lis­tua jono­tuk­seen ja nii­den, jot­ka eivät enää tar­vit­se paik­kaan­sa, ei kan­na­ta sii­tä luo­pua. Seu­raus on se, että pai­kat eivät ole tehok­kaas­sa käy­tös­sä. Käy­tän­nös­sä tämä vas­taa juu­ri sitä, miten NL toi­mi. Kau­pois­sa myy­tiin tava­raa alle mark­ki­na­hin­nan, mut­ta vain jonot­ta­mal­la. Kun sin­ne jonon kär­keen pää­si, kan­nat­ti ottaa ne ken­gät, vaik­ka eivät oikein sopineetkaan.

    Jonot­ta­mi­seen perus­tu­va sys­tee­mi aset­taa osak­kaat eriar­voi­seen ase­maan. Ne, jot­ka ovat jos­kus kau­an sit­ten (kun pai­kan arvo ei ollut sitä, mitä se nyt on) saa­neet pai­kan, ovat pal­jon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin myö­hem­min tul­leet. Ainoa hyvä puo­li sii­nä huu­to­kaup­paa­mi­seen ver­rat­tu­na on sta­bii­li­suus. Jos olet auton omis­ta­ja, sinun ei tar­vit­se joka vuo­si erik­seen poh­tia auton myy­mis­tä, kos­ka satuit häviä­mään huutokaupassa.

  41. Minä en kyl­lä ymmär­rä min­kä­lai­sis­sa talo­yh­tiöis­sä nämä ihmi­set oikein kuvit­te­le­vat, että köy­hät yksin­huol­ta­jat asu­vat. Jos tei­dän talo­yh­tiös­sä kimi­räik­kö­nen haluai­si lunas­taa kaik­ki auto­pai­kat samaan aikaan kun kyl­pee talo­yh­tiön sau­nas­sa 24/7 ja vil­voi­tel­les­saan käy pese­mäs­sä pyyk­kiä, niin ensin­nä­kin voin taa­ta, että asut­te aika eris­kum­mal­li­ses­sa talo­yh­tiös­sä ja toi­sek­si sii­nä talo­yh­tiös­sä ei kyl­lä asu yhtään köy­hää yksin­huol­ta­jaa. Jos asuu, niin oli­si var­maan aika miet­tiä jos­ko pitäi­si muut­taa kas­ki­saa­ren paraa­ti­pai­kal­ta vaik­ka vain laut­ta­saa­ren slum­mei­hin, niin ei tun­tui­si enää niin köyhältä.

    Ajat­te­lu­mal­li, jon­ka mukaan on oikeu­den­mu­kais­ta, että talo­yh­tiön eräät osak­kaat sub­ven­toi­vat talou­del­li­ses­ti tois­ten elä­mis­tä vas­ten­tah­toi­ses­ti on vähin­tään­kin eris­kum­mal­li­nen. Ainoa seli­tys täl­le, jon­ka kek­sin, on kog­ni­tii­vi­nen dis­so­nans­si, joka aiheu­tuu sii­tä, että kir­joit­ta­jal­la on eli­ni­käi­nen oikeus ali­hin­noi­tel­tuun saunavuoroon/autopaikkaan.

  42. Ihme suo­sio neuk­ku­lai­sel­la jono­tus­sys­tee­mil­lä täällä.

    Elina:“Ajatellaan vaik­ka per­het­tä, jos­sa on kehi­tys­vam­mai­nen lap­si ja äiti on omais­hoi­ta­ja. Täs­tä joh­tuen per­he ei ole kovin varois­saan. He kui­ten­kin tar­vit­si­si­vat kipeäs­ti auto­paik­kaa, kos­ka lap­si liik­kuu pyö­rä­tuo­lil­la. Jonot­ta­mal­la he saa­vat pai­kan aina­kin jos­kus, huu­to­kaup­paa­mal­la eivät koskaan.”

    No voi voi. Aja­tel­laan per­het­tä, jos­sa on kehi­tys­vam­mai­nen lap­si, ja per­heel­lä oli­si varaa mak­saa pysä­köin­ti­pai­kas­ta sen mark­ki­na­hin­ta. Paik­ko­ja ei kui­ten­kaan ole vapaa­na, kun joku ajo­kor­ti­ton van­hus ei luo­vu omas­taan, vaan pitää sitä nii­tä kol­mea ker­taa vuo­des­sa var­ten, kun hänen poi­kan­sa tulee vie­rai­lul­le ja saa siten pysä­köi­tyä auton sii­hen oven viereen. 

    Point­ti? Jokai­nen voi kek­siä pääs­tään vaik­ka kuin­ka surul­li­sia tari­noi­ta, mut­ta tosia­sia on, että mitä lähem­pä­nä mark­ki­na­hin­taa park­ki­pai­kan hin­ta on, sitä vähem­män ne ovat huk­ka­käy­tös­sä, eli sel­lai­sil­la, jot­ka eivät paik­kaa todel­li­suu­des­sa tar­vit­se ja sitä parem­min ne, jot­ka eivät paik­kaa saa, tun­te­vat tul­leen­sa epä­rei­lus­ti koh­del­luk­si, kos­ka saa­vat rahaa niil­tä, jot­ka pai­kan saivat.

  43. Art­tu­ri:

    Esi­mer­kis­sä­si se on nimen omaan teho­kas­ta, että Kimi ostaa ne kaik­ki auto­pai­kat, jos on niis­tä val­mis mak­sa­maan enem­män kuin muut. Nämä muut voi­vat sit­ten huu­to­kau­pas­ta saa­duil­la rahoil­le teh­dä jotain muu­ta, mitä he arvos­ta­vat enem­män kuin auto­paik­ko­ja. (Me tie­däm­me, että he arvos­ta­vat jotain muu­ta enem­män kuin auto­paik­ko­ja, kos­ka eivät olleet val­mii­ta mak­sa­maan niis­tä pai­kois­ta enempää…)

    Yliyk­sin­ker­tais­tus. Jos hyvä­tu­loi­nen on val­mis sijoit­ta­maan vaik­ka­pa 0,5 pro­sent­tia vuo­si­tu­lois­taan auto­paik­kaan ja vähä­va­rai­nen yh 5 pro­sent­tia omis­taan, pitäi­sin perus­tel­tu­na sanoa että yh arvos­taa auto­paik­kaa enem­män. Kui­ten­kin se raha­sum­ma, jon­ka hän käy­tän­nös­sä pai­kas­ta mak­sai­si, saat­tai­si alit­taa sen mitä mai­nit­tu hyvä­tu­loi­nen maksaisi. 

    Kari:

    …minus­ta on aivan äly­tön­tä vedo­ta tääl­lä joi­hin­kin “12 lape­sen yksin­huol­ta­ja­äi­tei­hin” ja “kimi­räik­kö­siin”, ja osoit­taa sit­ten nii­den valos­sa, että voi voi yksi nyt kui­ten­kin sit­ten vuo­kraa kaik­ki köy­hien paikat!

    Voi elä­män kevät. Mie­len­kiin­toi­nen talo­yh­tiö asut­ta­vak­si oli­si se.

    Omas­sa talo­yh­tiös­sä­ni vuo­si­tu­lot vaih­te­le­vat vähin­tään­kin välil­lä 7000,- — 150 000,-. Todel­li­nen vaih­te­lu­vä­li voi olla suu­rem­pi­kin; nuo ovat itsel­lä­ni tie­dos­sa ole­vat ääripäät.

    Ymmär­rän Osmon aja­tuk­sen sii­tä, että auto­paik­ko­jen kus­tan­nuk­set oli­si hyvä saa­da näky­viin. Eikä tun­nu rei­lul­ta, että autot­to­mat kus­tan­ta­vat auton omis­ta­jil­le osan näi­den auto­pai­kois­ta. Huu­to­kaup­paa en kui­ten­kaan pidä eri­tyi­sen hyvä­nä sys­tee­mi­nä, kos­ka auto­pai­kan tar­ve ei aina kor­re­loi suo­raan sen kans­sa, min­kä ver­ran pai­kas­ta on varaa mak­saa. Pai­kan oikeas­ti tar­vit­se­va voi­si jää­dä ilman paik­kaa, jos yhtiös­sä asuu sel­väs­ti hän­tä varak­kaam­pia ihmisiä.

  44. Riitta:“Sillä rahal­li­sel­la kor­vauk­sel­la ei kui­ten­kaan mis­tään paik­kaa saa. Käy­tän­nös­sä täl­lai­nen suo­sii­kin asuntosijoittajia.”

    Miten niin? Heil­lä­hän sitä vas­ta aikaa onkin “seis­tä” jonos­sa paik­kaa odot­taen. Kun he sel­lai­sen jos­sain vai­hees­sa saa­vat, he saa­vat revit­tyä asun­nos­taan kor­keam­paa vuo­kraa, kos­ka sii­hen kuu­luu auto­paik­ka, jos­ta he eivät ole jou­tu­neet mak­sa­maan markkinahintaa.

    Jono­tus­sys­tee­mi suo­sii samas­sa pai­kas­sa pit­kään asu­nei­ta ja sor­sii uusia asuk­kai­ta. Huu­to­kaup­pa­sys­tee­mi koh­te­lee kaik­kia tasa-arvoi­ses­ti. Myös nii­tä, jot­ka eivät edes auto­paik­kaa tar­vit­se, mut­ta jou­tu­vat esim. osal­lis­tu­maan nii­den ylläpitoon. 

    Sil­le joka nyt huu­taa, että miten sitä sil­loin voi autoa­kaan ajaa, jos ei jak­sa kadun­var­teen park­ki­pai­kal­leen köm­piä, vas­taan, että puo­li­so voi olla hyvin­kin parem­mas­sa kun­nos­sa ja toi­mia kuskina.”

    Jos se puo­li­so on hyvä­kun­toi­nen, niin hän voi kävel­lä autol­le, ajaa sen oven eteen ja poi­mia lii­kun­ta­ra­joit­te­sen puo­li­son­sa mukaan. Sama ei muu­ten toi­mi pik­ku­las­ten kans­sa jonglöö­re­val­le äidil­le, kos­ka hän ei voi jät­tää las­taan sin­ne por­ras­käy­tä­vään yksin odot­ta­maan, kun käy hake­mas­sa auton. 

    Et muu­ten miten­kään seli­tä, mik­si pal­jon autoa tar­vit­se­van van­huk­sen pitäi­si huu­to­kaup­pa­sys­tee­mis­sä luo­pua auto­pai­kas­taan. Kai­ken jär­jen mukaan hän oli­si sii­tä pai­kas­ta val­mis mak­sa­maan niin pal­jon, että var­mis­taa sen itsel­leen saan­nin. Jono­tus­sys­tee­mis­sä taas voi hyvin käy­dä niin, että van­hus ei uskal­la muut­taa uuteen asun­toon, jos­sa oli­si vaik­ka his­si tai asun­to alem­mas­sa ker­rok­ses­sa, kos­ka tie­tää sil­loin jou­tu­van­sa jonon peril­le auto­pai­kan suh­teen. Niin­pä hän siis kituut­taa sii­nä his­sit­tö­män talon ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa (jon­ka osti olles­saan vie­lä terä­kun­nos­sa), jos­sa hänel­lä kyl­lä on auto­paik­ka, mut­ta sit­ten autos­ta nous­tu­aan vai­val­loi­nen kipua­mi­nen sin­ne asun­non ovelle.

  45. Virit­tä­jä:

    Moraa­li­sem­pi näkö­kul­ma kysyy oikeu­den­mu­kai­suu­den perään. 

    Ok, puhu­taan sit­ten moraa­lis­ta ja oikeudenmukaisuudesta.

    Täs­sä­hän on kak­si näkökulmaa:
    1) luo­vu­te­taan­ko paik­ko­ja “mark­ki­na­hin­taa” halvemmalla
    2) miten luo­vu­te­tut pai­kat jaetaan.

    Mie­les­tä­ni on moraa­li­ses­ti vää­rin luo­vut­taa paik­ko­ja ali­hin­taan, kos­ka se on käy­tän­nös­sä tulon­siir­to autot­to­mil­ta autol­li­sil­le. Ja minus­ta se on vää­rin, sem­min­kin kun auton omis­ta­jat ovat kes­ki­mää­rin varakkaampia.

    Tätä voi­si (ehkä) perus­tel­la sil­lä, että autoi­lul­la oli­si joi­ta­kin ilmei­siä ulkois­hyö­ty­jä (mitä ne oli­si­vat?). Minus­ta ne autot aiheut­ta­vat pikem­min­kin ulkois­hait­to­ja, jol­loin oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että näi­tä hait­to­ja jol­lain tavoin kor­vat­tai­siin kär­si­jöil­le. Tai ei aina­kaan niin, että hai­tan kär­si­jät “kor­vaa­vat” hai­tan aiheut­ta­jil­le jotakin.

    Sit­ten toi­nen kysy­mys on se, miten ne pai­kat pitäi­si jakaa.

    Ensim­mäi­nen han­ka­luus syn­tyy sii­tä, että ne jot­ka eivät suos­tu mak­sa­maan tuo­ta “mark­ki­na­hin­taa” eivät tau­to­lo­gi­ses­ti nii­tä paik­ko­ja sil­lä hin­nal­la ota käyt­töön­sä, jol­loin mel­kein mikä tahan­sa muu jako­ta­pa kuin huu­to­kaup­paa­mi­nen joh­tai­si yllä­mai­nit­tuun epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­teen, eli paik­ko­jen jaka­mi­seen lii­an halvalla.

    Tai kään­täen: jos jol­la­kin mene­tel­mäl­lä X pai­kat jae­taan jol­la­kin taval­la Y, eikä yhtään paik­kaa myy­dä ali­hin­taan, se on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti sama jako kuin huu­to­kau­pal­la saavutettu.

    Toi­sek­seen, myös sitä voi­daan pitää epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na, että paik­kaa ei saa edes rahal­la, vaik­ka sil­le oli­si mil­lai­nen tar­ve, kos­ka kukaan muu (joka on vaik­ka­pa arvon­nas­sa tms. sen saa­nut) ei sii­tä suos­tu luo­pu­maan. Täl­lai­seen vää­ryy­teen toki aut­taa kor­rup­tio ja mus­ta pörs­si — mut­ta nii­tä­kin voi­ta­neen pitää moraa­li­ses­ti arveluttavina.

    Kol­mas seik­ka on se, että kun paik­ko­ja jae­taan talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen toi­mes­ta joil­lain perus­teil­la X, pää­tök­set tekee käy­tän­nös­sä kiin­teis­tön omis­ta­jien osajouk­ko. Ei ole kovin­kaan luul­ta­vaa, että tämä sak­ki ei ajai­si omia etu­jaan asias­sa, jol­loin epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sien toteu­tu­mi­nen on enem­män kuin todennäköistä.

    Kari

  46. Tääl­lä useat hen­ki­löt ovat esit­tä­neet, että huu­to­kau­pas­sa auto­tal­lit pää­ty­vät niil­le, jot­ka arvos­ta­vat nii­tä eni­ten (= mak­sa­vat niis­tä eni­ten). Mut­ta eikö arvos­tus tule suh­teel­li­se­na osuu­te­na käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta tulois­ta eikä absoluuttisena?

    Ei kai kukaan voi väit­tää, että jos hen­ki­lö A tie­naa kuus­sa 500 euroa ja hen­ki­lö B 20 000 euroa, niin molem­mat arvos­ta­vat auto­paik­kaa yhtä pal­jon sil­loin, kun mak­sa­vat sii­tä saman euro­mää­rän, esim. 10 000 euroa. Tämä­hän tar­koit­tai­si sitä, että A ottai­si joka kuu­kausi tuloi­hin­sa näh­den monin­ker­tai­sen sum­man lai­naa, kun taas B käyt­täi­si vain puo­let tuloistaan.

  47. Virit­tä­jä:

    “Moraa­li­sem­pi” ei muu­ten yllä tar­koi­ta “parem­paa” tai “oikeam­paa” vaan sel­lais­ta tar­kas­te­lu­ta­paa, jos­sa väli­tön hyö­ty ei vält­tä­mät­tä rat­kai­se argu­men­tin hyvyyttä. 

    Ja voi­sit­ko vähän ava­ta tätä kap­pa­let­ta? Minä luin sen kol­me ker­taa läpi, eikä se minun mie­les­tä­ni tar­koi­ta yhtään mitään.

    Kari

  48. Kau­pun­gin vuo­kra­ta­lois­sa on koh­tuul­li­nen vuo­kra, ja kun käm­pän on ker­ran saa­nut ei ulos jou­du. Koh­tuu­ton­ta! Kau­pun­gin vuo­kra-asun­not on vuo­sit­tain huu­to­kau­pat­ta­va eni­ten tar­joa­val­le tas­a­puo­li­suu­den nimissä

    Tuo kuu­los­taa hyväl­le, ihan siis tas­a­puo­li­suu­den nimissä!

  49. Aja­tel­laan vaik­ka per­het­tä, jos­sa on kehi­tys­vam­mai­nen lap­si ja äiti on omais­hoi­ta­ja. Täs­tä joh­tuen per­he ei ole kovin varois­saan. He kui­ten­kin tar­vit­si­si­vat kipeäs­ti auto­paik­kaa, kos­ka lap­si liik­kuu pyö­rä­tuo­lil­la. Jonot­ta­mal­la he saa­vat pai­kan aina­kin jos­kus, huu­to­kaup­paa­mal­la eivät koskaan.

    No onko sit­ten parem­pi, että tämä per­he ei voi muut­taa kos­kaan, kos­ka uudes­sa talos­sa jou­tuu aina jonot­ta­maan auto­paik­kaa vuo­si­kausia? Jos oli­si ylei­nen käy­tän­tö, että auto­pai­kat huu­to­kau­pat­tai­siin, oli­si var­maan jär­ke­vää että yhteis­kun­ta tuki­si rahal­li­ses­ti lii­kun­ta­ra­joit­teis­ten auto­pai­kan han­kin­taa. Ei Suo­mes­sa niin pal­joa näi­tä pelät­ty­jä mil­jo­nää­ri­pe­ri­jä-park­ki­paik­ka­roh­mu­ja rii­tä että useim­mis­sa talo­yh­tiöis­sä huu­to­kaup­pa nos­tai­si tosia­sial­li­sia pysä­köin­ti­kus­tan­nuk­sia (park­ki­pai­kan hin­ta mii­nus alen­tu­nut yhtiö­vas­ti­ke) muu­ta­maa kymp­piä kuus­sa enem­pää, tämän ver­ran tukea kuvit­te­li­si ole­van mah­dol­lis­ta lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le antaa.

  50. Täs­sä vie­lä pari kuvi­tel­tua aja­tus­ta sii­tä, mik­si tyk­kään jono­tus­mal­lis­ta, sii­tä, että ker­ran saa­tu tal­li­paik­ka on pysyvä:

    - nyt saa­tiin vii­mein­kin auto­paik­ka ja voi­daan vaih­taa auto parem­paan; aiem­min ei raas­ki­nut, kun ei tie­dä, kuka “viher­va­sem­mis­to­lai­nen auton­vi­haa­ja” ottaa ja raa­put­taa yöl­lä kadun var­res­sa säi­ly­tet­tä­vän auton kylkeä.

    - kyl­lä tämän esi­koi­sen kans­sa jak­san kan­taa lap­sen aina tien­var­teen saak­ka, mut­ta kun per­he kas­vaa, meil­lä on toi­vot­ta­vas­ti se tallipaikka

    Epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta syn­tyy lähin­nä sii­tä, että jot­kut saa­vat auto­paik­ko­ja sel­väs­ti hal­vem­mal­la kuin mikä nii­den arvo on – kaik­ki muut mak­sa­vat ne paikat.”

    Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa jokai­nen on vuo­rol­laan jou­tu­nut odot­ta­maan — eikä minul­la ole mitään sitä vas­taan, että tal­lis­ta (tai tol­pas­ta tai sau­na­vuo­ros­ta) jou­tuu vähän oma­kus­tan­nus­hin­taa enem­män mak­sa­maan, jos sil­lä saa­daan paikat/vuorot parem­min kier­tä­mään. Asun­to­si­joit­ta­jia tämä täl­lai­nen syr­jii, mut­ta itse tyk­kään, että talo­yh­tiön tar­koi­tus on ennen kaik­kea pal­vel­la asukkaita.

  51. Eli­na:

    Nyt minus­ta kyse on sil­kas­ta rik­kai­den osak­kee­no­mis­ta­jien suosimisesta.

    Ei tie­ten­kään oo yhtään sen enem­pää kuin on rik­kai­den ihmis­ten suo­si­mis­ta, että mer­sut mak­saa enem­män kuin ladat, tai että asun­not hyvis­sä talo­yh­tiöis­sä enem­män kuin huo­nois­sa jne.

    Se, että jotain myy­dään mark­ki­na­hin­taa ei suo­si ketään. Jos taas jotain myy­dään alle mark­ki­na­hin­taan niin se suo­sii osta­jaa myy­jän kustannuksella.

    Jon­kun suo­si­mi­nen tois­tan kustannuksella=epätasa-arvo

    Sii­hen onko epä­ta­sa-arvo rei­lua vai ei en osaa vas­ta­ta. Mun mie­les­tä tasa-arvo on aika tär­kee jut­tu ja en läh­tis lip­suun sii­tä kovin­kaan kepein perustein.

    Riit­ta:

    Tal­li­paik­ko­jen kans­sa tämä huu­to­kaup­paa­mi­nen tar­koit­tai­si sitä, että elä­ke­läi­set jou­tui­si­vat pai­kois­taan luopumaan 

    Mis­tä ihmees­tä näi­tä joh­to­pää­tök­siä vedel­lään!? Tää kes­kus­te­lu on men­ny ihan ihmeel­li­seks, kun joka toi­nen selit­tää ihan innois­saan miten resurs­sien jaka­mi­nen jonot­ta­mal­la on ihan älyt­tö­mäs­ti parem­pi sys­tee­mi kuin markkinat.

    Ikään kuin jonot­ta­mi­ses­ta ei syn­tys ihan äly­tön­tä resurs­sien haas­kaus­ta. Mikä ihme sii­tä auto­tal­lis­ta tekee sel­la­sen, että sitä pitää jonot­taa, mut­ta vaat­tei­ta ja ruo­kaa ei jaet­tas kau­pas­ta kans samal­la periaatteella?

    ant­ti:

    Kau­pun­gin vuo­kra-asun­not on vuo­sit­tain huu­to­kau­pat­ta­va eni­ten tar­joa­val­le tas­a­puo­li­suu­den nimissä!

    Just näin. Tiet­ty joku vois olla sitä miel­tä, että kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa asuu kes­ki­mää­räis­tä varat­to­mam­paa väkeä ja niil­le voi­kin vähän antaa epä­ta­sa-arvois­ta etua. Har­va (ehkä Riit­taa ja Virit­tä­jää lukuun otta­mat­ta) on sitä miel­tä, että auto­pai­kan omis­ta­jil­le pitäis antaa saman­lais­ta epä­ta­sa-arvois­ta etua.

    Mun mie­les­tä on vää­rin, että esim. isom­pia asun­to­ja halua­vat ovat vähän tasa-arvoi­sem­pia kuin muut, mut­ta että jos nyt autoi­li­jat­kin on vähän tasa-arvoi­sem­pia, niin se on kyl­lä jo skandaali.

    Sil­lä rahal­li­sel­la kor­vauk­sel­la ei kui­ten­kaan mis­tään paik­kaa saa. 

    Voi her­ran jes­tas! No mitä välii saa­ko vai eikö, jos sil­lä saa jotain mitä arvos­taa enem­män kuin sitä autopaikkaa?

  52. Samu­li Saarelma:

    Miten niin? Heil­lä­hän sitä vas­ta aikaa onkin “seis­tä” jonos­sa paik­kaa odot­taen. Kun he sel­lai­sen jos­sain vai­hees­sa saa­vat, he saa­vat revit­tyä asun­nos­taan kor­keam­paa vuo­kraa, kos­ka sii­hen kuu­luu auto­paik­ka, jos­ta he eivät ole jou­tu­neet mak­sa­maan markkinahintaa. 

    Haa, enpä ollut tul­lut­kaan aja­tel­leek­si tuo­ta arbitraasimahdollisuutta!

    Kii­tok­sia tie­dos­ta, pitää­kin tut­kis­kel­la näi­tä auto­paik­ka­jo­no­ja täs­tä lähin vähän tarkemmin 🙂

    Kari

  53. Miten niin? Heil­lä­hän sitä vas­ta aikaa onkin “seis­tä” jonos­sa paik­kaa odot­taen. Kun he sel­lai­sen jos­sain vai­hees­sa saa­vat, he saa­vat revit­tyä asun­nos­taan kor­keam­paa vuo­kraa, kos­ka sii­hen kuu­luu auto­paik­ka, jos­ta he eivät ole jou­tu­neet mak­sa­maan markkinahintaa.”

    Minul­la oli tuos­sa kir­joit­ta­mat­to­ma­na taus­tao­le­tuk­se­na se, että talos­sa asu­vat osak­kaat sekä vuo­kra­lai­set mene­vät jonos­sa hei­dän ohit­seen. Niin on ollut kai­kis­sa talo­yh­tiöis­sä, jois­sa olen asunut.

    Minul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että yhtiö­ko­kous nos­taa pai­kan hin­taa sel­lai­sel­le tasol­le, että pai­kat kier­tä­vät ja kaik­ki haluk­kaat pai­kan koh­tuul­li­sen jono­tuk­sen jäl­keen saa­vat. Joka­vuo­ti­set tal­li­paik­ka-huu­to­kau­pat ovat se jut­tu, mis­tä en pidä. 

    Minus­ta täs­sä asias­sa talo­yh­tiöi­den pitää saa­da päät­tää asias­ta itse. Jos jos­sain Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa on talo­yh­tiö, jon­ka ainoa­ta auto­paik­kaa on pitä­nyt hal­lus­saan yksi osa­kas iki­muis­toi­sis­ta ajois­ta asti, niin on se kyl­lä kum­ma talo­yh­tiö, jos sen pai­kan hin­taa ei yhtiö­ko­kouk­sen enem­mis­tö pys­ty nos­ta­maan. Ei sitä var­ten lakia tar­vit­se muuttaa.

    Et muu­ten miten­kään seli­tä, mik­si pal­jon autoa tar­vit­se­van van­huk­sen pitäi­si huu­to­kaup­pa­sys­tee­mis­sä luo­pua autopaikastaan.”

    Yleen­sä eläk­keel­lä tulot tup­paa­vat las­ke­maan suh­tees­sa työs­sä­käy­vien tuloihin.

  54. Mikä ihme sii­tä auto­tal­lis­ta tekee sel­la­sen, että sitä pitää jonot­taa, mut­ta vaat­tei­ta ja ruo­kaa ei jaet­tas kau­pas­ta kans samal­la periaatteella?”

    Kyse on talo­yh­tiön (osak­kai­den) yhtei­ses­tä omai­suu­des­ta ja sen käyttöoikeudesta.

  55. No onko sit­ten parem­pi, että tämä per­he ei voi muut­taa kos­kaan, kos­ka uudes­sa talos­sa jou­tuu aina jonot­ta­maan auto­paik­kaa vuosikausia?”

    Uut­ta asun­toa han­kit­taes­sa var­mas­ti auton pysä­köin­ti­mah­dol­li­suu­det on yksi valin­ta­pe­rus­te, vaik­kei se sitä ennen tämän hypo­teet­ti­sen kehi­tys­vam­mai­sen lap­sen syn­ty­mää sitä ollut.

  56. Saa­ra:

    Jos hyvä­tu­loi­nen on val­mis sijoit­ta­maan vaik­ka­pa 0,5 pro­sent­tia vuo­si­tu­lois­taan auto­paik­kaan ja vähä­va­rai­nen yh 5 pro­sent­tia omis­taan, pitäi­sin perus­tel­tu­na sanoa että yh arvos­taa auto­paik­kaa enemmän.

    No sen kun pidät. Mihin ne ihmi­set, jot­ka tuot­ta­vat muil­le hei­dän arvos­ta­mi­aan asioi­ta pal­jon sit­ten saa­vat rahan­sa käyt­tää? Vara­kas saa kaik­kea mitä halu­aa enem­män kuin köy­hä. Tämä joh­tuu sii­tä, että vara­kas myös tuot­taa muil­le enem­män hyö­tyä kuin köyhä.

    Minus­ta se arvos­taa paik­kaa eni­ten, joka on sii­tä eni­ten val­mis mak­sa­maan. Me ei todel­la­kaan tar­vi­ta sys­tee­miä, mis­sä Saa­ra pää­see sano­maan kuka hänen mie­les­tään arvos­taa mitä­kin eni­ten ja jaka­maan resurs­se­ja sit­ten sen mukaan. Tätä on yri­tet­ty maa­il­man sivu. Toi­mii per­hees­sä, ei toi­mi yhteiskunnassa.

    Sen lisäk­si jos hyvä­tu­loi­nen mak­saa auto­pai­kas­ta mark­ki­na­hin­taa, niin se sum­ma tulee koko­naan talo­nyh­tiön hyväk­si, eli myös sen yh-äidin hyväk­si. Jos hyvä­tu­loi­nen saa auto­pai­kan ilmai­sek­si, niin yh-äiti jää nuo­le­maan näppejään.

    Ne jot­ka puol­lus­ta­vat jonot­ta­mis­ta voi­si­vat nyt aja­tel­la sitä miten pal­jon parem­pi sys­tee­mi kai­kil­le on jonot­ta­mi­nen ja auto­pai­kan jäl­leen­myyn­tioi­keus. Täs­sä jos yh-äiti saa auto­pai­kan, niin hän voi pitää sen tai myy­dä sen eni­ten tar­joa­val­le ihan sen mukaan mikä nyt hänel­le sat­tuu kan­nat­ta­maan. Jos yh-äiti taas ei saa paik­kaa, niin hom­ma ei ole miten­kään muut­tu­nut hänen osaltaan.

    Huu­to­kaup­pa on yli­voi­mai­ses­ti parem­pi kuin tämä jäl­leen­myyn­ti, kos­ka yh-äiti hyöy­tyy sii­tä vaik­ka ei sat­tui­si­kaan saa­maan autopaikkaa.

    Huu­to­kaup­paa en kui­ten­kaan pidä eri­tyi­sen hyvä­nä sys­tee­mi­nä, kos­ka auto­pai­kan tar­ve ei aina kor­re­loi suo­raan sen kans­sa, min­kä ver­ran pai­kas­ta on varaa maksaa. 

    No mitä se tar­ve nyt sit­ten tar­koit­taa? Sitä, että se tuot­taa hyö­tyä? Miten me mita­taan sitä miten pal­jon hyö­tyä joku tuot­taa? No tie­tys­ti sil­lä miten pal­jon joku on val­mis sii­tä maksamaan!

    Sen lisäk­si minus­ta on aika oma­hy­väis­tä väit­tää, että sinun mie­li­pi­de sii­tä kuka tar­vit­see auto­paik­kaa kor­rel­loi joten­kin parem­min sen “todel­li­sen tar­peen” kans­sa kuin maksuhalut.

    Jaak­ko:

    Mut­ta eikö arvos­tus tule suh­teel­li­se­na osuu­te­na käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta tulois­ta eikä absoluuttisena?

    Ei. Se tulee nimen omaan abso­luut­ti­se­na. Mark­ki­nat ei toi­mi niin, että kai­kil­ta kyky­jen jokai­sel­le tar­peen mukaan.

  57. Kari: “Ja voi­sit­ko vähän ava­ta tätä kap­pa­let­ta? Minä luin sen kol­me ker­taa läpi, eikä se minun mie­les­tä­ni tar­koi­ta yhtään mitään.”

    Aja­tuk­se­ni viit­taa sii­hen perin­tei­seen jakoon, että argu­men­tin voi perus­tel­la rationaalisesti/loogisesti tai moraa­li­ses­ti (tai esteettisesti). 

    Moraa­li­nen argu­ment­ti, toi­sin kuin ratio­naa­li­nen, ei vetoa aina­kaan välit­tö­mäs­ti loo­gi­seen tai ratio­naa­li­seen välttämättömyyteen. 

    Suo­mes­sa pitäi­si pyr­kiä tasa-arvoon, kos­ka se on oikein” on täs­sä moraa­li­nen argu­ment­ti. “Suo­mes­sa pitäi­si pyr­kiä tasa-arvoon, kos­ka se edis­tää talous­kas­vua vähen­täes­sään ihmis­ten muu­tos­vas­ta­rin­taa” on taas jär­keen vetoa­va argu­ment­ti. Sii­nä siis ker­ro­taan, mikä väli­tön hyö­ty seu­raa tasa-arvosta. 

    Moraa­li­nen argu­ment­ti voi impli­siit­ti­ses­ti vedo­ta samaan perus­te­luun. Ekspli­siit­ti­nen perus­te­lu ei kui­ten­kaan viit­taa mihin­kään välit­tö­mään etuun vaan ylei­seen moraa­li­seen periaatteeseen. 

    Argu­ment­ti ei väi­tä, että tuo peri­aa­te oli­si vält­tä­mät­tä “moraa­li­sem­pi” eli oikeam­pi, parem­pi tms. kuin joku muu peri­aa­te. Aina­kin minun maa­il­man­ku­vas­sa­ni, argu­ment­ti vain pyy­tää har­kit­se­maan, kan­nat­taa­ko vas­ta­väit­tä­jä samaa peri­aa­tet­ta ja jos kan­nat­taa, hyväk­syy­kö hän sil­loin sii­tä vede­tyn johtopäätöksen.

    Moraa­li­set argu­men­tit ovat väis­tä­mät­tö­miä mei­dän ihmis­po­lo­jen kes­ken, mut­ta en nyt ryh­dy selos­ta­maan mik­si. Sanot­ta­koon kui­ten­kin, että juma­lat eivät moraa­li­sia argu­ment­te­ja tar­vit­se, kun­han yhtei­ses­tä pää­mää­räs­tä on pääs­ty sopuun.

  58. Riit­ta, jos auto­tal­li­pai­kat oli­si huu­to­kau­pat­tu, oli­sit­te voi­neet ostaa sen uuden hie­non auton sii­nä vai­hees­sa, kun halusit­te, ette­kä olleet pako­tet­tu odot­ta­maan tal­li­pai­kan vapau­tu­mis­ta. Huu­to­kaup­paa­mi­nen joh­tai­si juu­ri toden­nä­köi­ses­ti sii­hen, että auto­tal­leis­sa ei makuu­tet­tai­si jotain 20-vuo­tiai­ta romu­ja vain sik­si, että hal­li­pai­kas­ta ei ole mitään syy­tä luo­pua, samaan aikaan, kun tois­ten upo­uu­det autot ovat siel­lä “auton­vi­haa­jien” raa­pu­tett­vi­na tai he eivät ole edes raas­ki­neet uut­ta autoa tuon uhan vuok­si hankkia. 

    Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa jokai­nen on vuo­rol­laan jou­tu­nut odottamaan”

    Tai sit­ten ei. Ver­taa hen­ki­löä, joka vaih­taa asun­toa vaik­ka­pa nel­jän vuo­den välein, hen­ki­löön, joka asuu samas­sa käm­päs­sä 20 vuot­ta. Sano­taan auto­pai­kan jono­tusa­jan ole­van kes­ki­mää­rin 2 vuot­ta. Edel­li­nen on ilman auto­paik­kaa tuos­ta 20:stä vuo­des­ta 10 vuot­ta, jäl­kim­mäi­nen 2 vuot­ta. Huu­to­kaup­pa­sys­tee­mis­sä he ovat tasa-arvoi­sia, jono­tus­sys­tee­mis­sä eivät. 

    minul­la ole mitään sitä vas­taan, että tal­lis­ta (tai tol­pas­ta tai sau­na­vuo­ros­ta) jou­tuu vähän oma­kus­tan­nus­hin­taa enem­män mak­sa­maan, jos sil­lä saa­daan paikat/vuorot parem­min kiertämään.”

    No, juu­ri noin oli­si tilan­ne huutokauppaamisessa! 

    Asun­to­si­joit­ta­jia tämä täl­lai­nen syr­jii, mut­ta itse tyk­kään, että talo­yh­tiön tar­koi­tus on ennen kaik­kea pal­vel­la asukkaita.”

    Ensin­nä­kin talo­yh­tiön on tar­koi­tus pal­vel­la tie­ten­kin kaik­kia osak­kai­ta tasavertaisesti. 

    Toi­sek­si, auto­paik­ko­jen huu­to­kaup­paa­mi­nen ei syr­ji ketään, ei vuo­kra-asu­jaa eikä omis­tusa­su­jaa. Ennen kaik­kea se ei syr­ji autot­to­mia anta­mal­la autol­li­sil­le arvo­kas­ta talo­yh­tiön omai­suut­ta käyt­töön alle markkinahinnan.

  59. Täs­sä vie­lä pari kuvi­tel­tua aja­tus­ta sii­tä, mik­si tyk­kään jono­tus­mal­lis­ta, sii­tä, että ker­ran saa­tu tal­li­paik­ka on pysyvä:

    No onhan se huu­to­kau­pal­la­kin hom­mat­tu paik­ka pysy­vä jos niin halu­aa. Latoo vaan tar­peek­si rahaa pöy­tään niin ei sitä kukaan vie. Tääl­lä meil­lä tosie­lä­män puo­lel­la nii­tä kimi­räik­kö­siä jot­ka yhtäk­kiä tule­vat vie­mään nii­den köy­hien yksin­huol­ta­jien auto­jen pai­kat kun ei yksin­ker­tai­ses­ti ole. 

    Vähin­tään­kin teko­py­hää, että ollaan niin kovin huo­lis­saan niis­tä köy­his­tä yksin­huol­ta­jis­ta, joil­la on varaa autoon, mut­ta pie­nin­tä­kään huol­ta ei kan­ne­ta niis­tä yksin­huol­ta­jis­ta, joil­la ei ole varaa autoon, ja jot­ka jou­tu­vat mak­sa­maan ylä­ker­ran mink­ki­turk­ki­tä­din (sat­tu­mal­ta talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen jäsen) mer­sun auto­tal­li­pai­kas­ta maksalaatikkorahoillaan. 

    Arvaan­ko­han vää­rin, että jokai­ki­sel­lä ket­jun kes­kus­te­li­jal­la, joka puo­lus­taa jär­jes­tel­mää, on juu­ri täl­lä het­kel­lä ikui­nen nau­tin­ta­oi­keus (jono­tuk­sel­la tai suh­teil­la ansait­tu) johon­kin talo­yh­tiön­sä tar­joa­maan pal­ve­luun, on se sit­ten auto­paik­ka tai lau­an­tai-illan saunavuoro?

  60. Tääl­lä aika moni tun­tuu luu­le­van, että talous­tie­teen perus­o­let­ta­muk­set ovat elä­mä­noh­jei­ta. Todel­li­suu­des­sa ne kuvaa­vat vain tilas­tois­ta löy­ty­viä tren­de­jä eivät­kä aina nii­tä­kään. Tosie­lä­mäs­sä jou­tuu aina otta­maan huo­mioon yksit­täi­sen ilmiön eri­kois­piir­teet sys­tee­meis­sä, jot­ka eivät kos­kaan ole puh­taas­ti mark­ki­naeh­toi­sia eli ikään kuin “vapaas­ti kelluvia”.

    Tämä on tie­tys­ti sinäl­lään poik­keuk­sel­li­sen huo­no argu­ment­ti. Tuol­la ylem­pä­nä on yri­tet­ty porau­tua sii­hen, min­kä­lais­ten eri­kois­piir­tei­den takia auto­tal­lit eroa­vat abstrak­tis­ta mallista.

    Peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la aion pitäy­tyä sii­nä aja­tuk­ses­sa, että resurs­sien epä­ta­sais­ta jakau­tu­mis­ta ja sen vai­ku­tus­ta mark­ki­noi­hin voi pitää mark­ki­na­vir­hee­nä. Ehkä yhteis­kun­tien tasol­la rat­kai­se­mat­to­ma­na mut­ta mark­ki­na­vir­hee­nä yhtä kaik­ki. Tulos ei ole opti­maa­li­nen, kun auto­pai­kas­ta eni­ten hyö­ty­vä ei sitä ehkä voi köy­hyy­ten­sä vuok­si saada.

    Aika pal­jon maa­il­mal­la auto­paik­ko­ja, muu­ten, jae­taan arpo­mal­la. Eri­tyi­ses­ti yli­opis­to­jen kam­puk­set näyt­tä­vät suo­si­van systeemiä.

    Minä en kui­ten­kaan ehdot­ta­nut oikeas­taan tyy­li­puh­das­ta arpo­mis­ta vaan auto­pai­kan mark­ki­na­hin­tais­ten kulu­jen jaka­mis­ta niin, että lop­pu­tu­los on mah­dol­li­sim­man tas­a­puo­li­nen auto­pai­kan saa­mi­sen kan­nal­ta. Arpo­mi­nen oli oikeas­taan tar­pee­ton lisä­maus­te yleis­pe­ri­aat­teen kan­nal­ta: Jos nyt perus­tai­sin 100 osak­kaan auto­paik­kao­suus­kun­nan, joka omis­tai­si 50 auto­paik­kaa, sään­tö­jen mukaan jokai­nen mak­sai­si saman sum­man ja sai­si saman oikeu­den auto­paik­kaan. Oli­si peri­aat­teen kan­nal­ta aika yhden­te­ke­vää miten oikeu­den­mu­kai­suus toteu­tet­tai­siin. Arpo­mal­la vaikka.

  61. Riit­ta: “Asun­to­si­joit­ta­jia tämä täl­lai­nen syr­jii, mut­ta itse tyk­kään, että talo­yh­tiön tar­koi­tus on ennen kaik­kea pal­vel­la asukkaita.”

    Reaa­li­maa­il­mas­sa tasa­ver­tai­suus asun­to-osa­keyh­tiös­sä tar­koit­taa tasa­ver­tai­suut­ta nii­den kes­ken jot­ka tapaa­vat toi­sen­sa pihal­la ja rap­pu­käy­tä­vis­sä, ja nämä sit­ten jaka­vat tasa­ver­tai­suut­ta yhtiö­ko­kouk­sis­sa kes­ke­nään. Vähem­män tasa­ver­tai­sil­le aiheu­tet­tu kiusa on men­nyt niin pit­käl­le että uudes­sa asun­to-osa­keyh­tiö­lais­sa todetaan:

    Yhtiö­ko­kous, hal­li­tus tai isännöitsijä
    ei saa teh­dä pää­tös­tä tai ryh­tyä muuhun
    toi­men­pi­tee­seen, joka on omi­aan tuottamaan
    osak­kee­no­mis­ta­jal­le tai muul­le epäoikeutettua
    etua yhtiön tai toi­sen osakkeenomistajan
    kustannuksella.

    Eli — auto­pai­kat jämäh­tä­vät sijoit­ta­jien pit­käi­käi­siin yhtiöi­hin kun nii­tä ei enää voi jakaa jonon ohi tasa­ver­tai­sem­mil­le asuk­kail­le. Sijoit­ta­jil­ta pai­kat siir­ty­vät käy­tän­nös­sä vuo­kra­lai­sil­le, eikä eli­ni­kä vält­tä­mät­tä enää rii­tä­kään nii­den jonot­ta­mi­seen, kun sijoi­tuso­mai­suut­ta hal­lin­noi­vat yhtiöt ovat pit­käi­käi­sem­piä. Täs­sä tilan­tees­sa on epä­to­den­nä­köis­tä että jonot­ta­mis­ta enää pide­tään tasa­ver­tai­se­na ja syrjimättömänä.

  62. Kyl­lä täy­tyy sanoa täs­tä kes­kus­te­lus­ta, että ihme argu­ment­te­ja täs­sä­kin esiintyy. 

    Talo­yh­tiö­hän saa omas­sa yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sään mää­rä­tä paik­ko­jen jaka­mi­ses­ta lain mukaan vaik­ka miten. Huu­to­kaup­paa­mi­nen nyt sat­tuu ole­maan oikeu­den­mu­kai­sin tapa, kos­ka sii­nä yli­mää­räi­nen hin­ta kai­ken lisäk­si palau­tuu häviä­jil­le. Jonot­ta­mal­la han­ki­tut — puhu­mat­ta­kaan jol­lain muul­la taval­la jae­tuis­ta — pai­kat ovat alt­tii­ta pul­jaa­mi­sel­le ja rent-seekingille.

    Olin jos­kus talo­yh­tiön hal­li­tuk­ses­sa. Olin muut­taes­sa­ni saa­nut erit­täin epä­suo­si­tun pai­kan — sei­nän vie­res­tä, sii­hen oli muka vai­kea ajaa. Pidin paik­kaa oikein hyvä­nä, kos­ka se oli kau­ka­na kadus­ta ja siten esi­mer­kik­si lähiön baa­reis­ta pois­tu­vien huma­lais­ten ilkivallalta. 

    Hal­li­tuk­sen muut jäse­net ehdot­ti­vat, että me voi­sim­me yhdes­sä irti­sa­noa yhden talo­yh­tiön omis­ta­mis­ta ulko­puo­li­sil­le vuo­kra­tuis­ta pai­kois­ta, jois­ta saa­tiin monin­ker­tai­nen raha­sum­ma näi­hin yhtiön osak­kai­den käy­tös­sä ole­viin ver­rat­tu­na. Tote­sin, että ihan­ko noin haluat­te vie­dä talo­yh­tiön kas­sas­ta mon­ta kymp­piä vain, jot­ta sai­sin auton ajet­tua ruu­tuun vähem­mäl­lä ratin kääntämisellä?

    Tämä on esi­merk­ki tilan­tees­ta, jos­sa yhtei­nen raha on aina hal­vem­paa kuin oma raha. Todel­li­suu­des­sa se ei ole näin.

  63. Kyl­lä täy­tyy sanoa täs­tä kes­kus­te­lus­ta, että ihme argu­ment­te­ja täs­sä­kin esiintyy.

    Ter­ve­tu­loa lii­ken­ne­kau­pun­kiin, noi­ta löy­tyy tääl­tä joka ris­teyk­ses­tä. Sen takia var­maan olen aihees­ta kiin­nos­tu­nut­kin, huo­not argu­men­tit on pal­jon mie­len­kiin­toi­sem­pia kuin hyvät.

    Ote­taan nyt vaik­ka tämä sään­nöl­li­ses­ti tois­tu­va onhan nii­tä mui­ta­kin epä­rei­lu­ja sub­ven­tioi­ta, kuten… No niin on, en vaan ole oikein var­ma että mitä sit­ten? Aja­tus kul­kee ilmei­ses­ti joten­kin niin että yhtään niis­tä ei saa pur­kaa ilman että kaik­ki muut­kin pure­taan tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä samaan aikaan. Näin ei käy­tän­nös­sä voi­da teh­dä, eli tämä on vapaa­lip­pu jol­la voi oikeut­taa ihan min­kä tahan­sa sub­ven­tion. Näppärää!

  64. Miten me mita­taan sitä miten pal­jon hyö­tyä joku tuot­taa? No tie­tys­ti sil­lä miten pal­jon joku on val­mis sii­tä maksamaan!

    Art­tu­ri hyvä, poh­di hie­man tar­kem­min miten for­mu­loit sano­mi­se­si. Maal­li­kon kor­viin yri­tät kovas­ti väit­tää, että kun käyn sään­nöl­li­ses­sä lää­kä­rin­tar­kas­tuk­ses­sa, minul­le on sii­tä enem­män hyö­tyä kuin lää­kä­ris­tä afrik­ka­lai­sel­le äidil­le joka yrit­tää syn­nyt­tää las­ta joka on tulos­sa vasen jal­ka edel­lä. Vain kos­ka minul­la on varaa mak­saa tyh­jän­päi­väi­ses­tä lää­kä­rin­tar­kas­tuk­ses­ta. En täs­sä ota kan­taa talous­tie­teen ter­mien tek­ni­seen käyt­töön, vaan sii­hen miten taval­li­set ihmi­set ter­me­jä taval­li­ses­sa puhees­sa käyt­tä­vät. Ja näil­lä ter­meil­lä sii­tä lää­kä­ris­tä oli­si enem­män hyö­tyä sil­le afrik­ka­lai­sel­le äidille.

  65. Riitta:“Minulla ei ole mitään sitä vas­taan, että yhtiö­ko­kous nos­taa pai­kan hin­taa sel­lai­sel­le tasol­le, että pai­kat kier­tä­vät ja kaik­ki haluk­kaat pai­kan koh­tuul­li­sen jono­tuk­sen jäl­keen saa­vat. Joka­vuo­ti­set tal­li­paik­ka-huu­to­kau­pat ovat se jut­tu, mis­tä en pidä.”

    Ok, mikä nois­sa enää on ero­na? Mihin tuo­ta “koh­tuul­li­sen jono­tus­ta” tuos­sa enää tar­vi­taan? Riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä hin­ta on (kun­han se on mark­ki­na­hin­taa alem­pi), mikään ei takaa, että jono­tusa­jas­ta tulee koh­tuul­li­nen. Sen sijaan huu­to­kau­pat­ta­van auto­tal­li­pai­kan hin­ta ei tule nouse­maan pil­viin, kos­ka kel­lään ei ole jär­keä mak­saa pai­kas­ta enem­pää kuin sen arvo on. 

    Toi­sek­si, mikään ei myös­kään estä sitä, että se “koh­tuul­li­nen taso” on lii­an kor­kea yh-äidil­le, jota olet käyt­tä­nyt perus­tee­na sil­le, että jono­tus­sys­tee­miä yli­pää­tään pitää käyttää. 

    Jos siis hyväk­syt sen peri­aat­teen, että pai­kois­ta pitää rahas­taa kun­nol­la, jot­ta ne saa­daan sel­lais­ten käyt­töön, jot­ka paik­kaa todel­la tar­vit­se­vat ja samal­la kor­va­taan niil­le ilman jää­neil­le se alem­pa­na yhtiö­vas­tik­kee­na, niin en enää ymmär­rä, mik­si vas­tus­tat huu­to­kaup­paa, joka toteut­taa juu­ri tuon, mut­ta eli­mi­noi sen tur­han jono­tuk­sen kokonaan? 

    Kehi­tys­vam­mai­ses­ta lapsesta:“Uutta asun­toa han­kit­taes­sa var­mas­ti auton pysä­köin­ti­mah­dol­li­suu­det on yksi valin­ta­pe­rus­te, vaik­kei se sitä ennen tämän hypo­teet­ti­sen kehi­tys­vam­mai­sen lap­sen syn­ty­mää sitä ollut.”

    Niin, siis jos ennen autot­to­maan (ja siten auto­pai­kat­to­maan) per­hee­seen syn­tyy kehi­tys­vam­mai­nen lap­si, niin jos jono­tus­sys­tee­mi on val­lit­se­va, on per­heen muu­tet­ta­va (kos­ka eivät heti saa paik­kaa omas­ta yhtiös­tä), mut­ta toi­saal­ta muu­al­la­kin ovat kiven alla ne yhtiöt, jois­sa auto­paik­ka oli­si tar­jol­la, kos­ka aina jou­tuu jonon hän­nil­le. Sen sijaan, jos käy­te­tään huu­to­kaup­paa­mis­ta, per­he voi joko pysyä omas­sa talos­sa tai muut­taa muu­al­le jou­tu­mat­ta huo­leh­ti­maan sii­tä, onko auto­paik­kaa mah­dol­lis­ta saada. 

    Ja täy­sin toi­nen kysy­mys on sit­ten se, että pitäi­si­kö muun yhteis­kun­nan tukea vam­mais­ten las­ten van­hem­pia, kos­ka näil­lä on kai­ken­lai­sia lisä­ku­lu­ja. Voi olla, että pitää, mut­ta tämä kan­nat­taa teh­dä niin, että heil­le lyö­dään rahaa kou­raan eikä niin, että sot­ke­taan auto­paik­ko­jen jakomekanismit. 

    Ja vie­lä sii­tä eläkeläisesimerkistä:“Yleensä eläk­keel­lä tulot tup­paa­vat las­ke­maan suh­tees­sa työs­sä­käy­vien tuloihin.”

    Niin tup­paa­vat, mut­ta niin tup­paa­vat menot­kin. Heil­lä ei yleen­sä ole esim. asun­to­vel­ko­ja. Ja mitä täl­lä on edes väliä? Ajat­te­le­pa sitä van­hus­ta, jol­ta on kuol­lut se hyvä­kun­toi­nen puo­li­so ja hän jou­tuu liik­ku­maan tak­sil­la. Hän var­mas­ti mie­lel­lään näkee yhtiö­vas­tik­keen las­ke­van, kun auto­tal­li­pai­kois­ta kerä­tään käy­pä hin­ta asuntoyhtiölle.

  66. Art­tu­ri:

    Saa­ra:
    Jos hyvä­tu­loi­nen on val­mis sijoit­ta­maan vaik­ka­pa 0,5 pro­sent­tia vuo­si­tu­lois­taan auto­paik­kaan ja vähä­va­rai­nen yh 5 pro­sent­tia omis­taan, pitäi­sin perus­tel­tu­na sanoa että yh arvos­taa auto­paik­kaa enemmän.

    No sen kun pidät. Mihin ne ihmi­set, jot­ka tuot­ta­vat muil­le hei­dän arvos­ta­mi­aan asioi­ta pal­jon sit­ten saa­vat rahan­sa käyt­tää? Vara­kas saa kaik­kea mitä halu­aa enem­män kuin köy­hä. Tämä joh­tuu sii­tä, että vara­kas myös tuot­taa muil­le enem­män hyö­tyä kuin köyhä.

    Monis­sa tapauk­sis­sa kyl­lä, mut­ta ei kai­kis­sa tapauk­sis­sa. Ote­taan vaik­ka­pa omais­hoi­ta­ja, joka tuot­taa hoi­det­ta­val­leen (ja välil­li­ses­ti yhteis­kun­nal­le) aivan älyt­tö­mäs­ti hyö­tyä. Hänen saa­man­sa rahal­li­nen kor­vaus ei ole mis­sään jär­ke­väs­sä suh­tees­sa tuo­tet­tuun hyötyyn.

    Mitä tulee usko­muk­see­si rahan kaik­ki­voi­puu­des­ta (“vara­kas saa kaik­kea mitä halu­aa enem­män kuin köy­hä”), sii­hen ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta taker­tua. Elä­mäs­sä on pal­jon arvok­kai­ta asioi­ta, joi­ta ei voi ostaa rahal­la. Minun puo­les­ta­ni vara­kas saa kui­ten­kin ilman muu­ta käyt­tää raho­jaan kuten halu­aa, eli ostaa mitä tahan­sa sel­lais­ta, joka on kau­pan ja johon hänel­lä on varaa.

    Minus­ta se arvos­taa paik­kaa eni­ten, joka on sii­tä eni­ten val­mis mak­sa­maan. Me ei todel­la­kaan tar­vi­ta sys­tee­miä, mis­sä Saa­ra pää­see sano­maan kuka hänen mie­les­tään arvos­taa mitä­kin eni­ten ja jaka­maan resurs­se­ja sit­ten sen mukaan. Tätä on yri­tet­ty maa­il­man sivu. Toi­mii per­hees­sä, ei toi­mi yhteiskunnassa.

    En minä­kään kan­na­ta sys­tee­miä, jos­sa minä jakai­sin resurs­se­ja mie­le­ni mukaan. Sen sijaan minus­ta tuli­si pyr­kiä sys­tee­miin, jos­sa mah­dol­li­sim­man moni perus­hyö­dy­ke oli­si sen ulot­tu­vil­la, joka sitä vält­tä­mät­tö­mim­min tar­vit­see. Täs­tä syys­tä meil­lä mm. tue­taan pie­ni­tu­lois­ten asu­mis­ta. Kodit­to­ma­na elä­mä vai­keu­tuu sii­nä mää­rin, että yhteis­kun­nal­le tule­va hyö­ty las­kee enem­män kuin asu­mis­tuen verran.

    Sen lisäk­si jos hyvä­tu­loi­nen mak­saa auto­pai­kas­ta mark­ki­na­hin­taa, niin se sum­ma tulee koko­naan talo­nyh­tiön hyväk­si, eli myös sen yh-äidin hyväk­si. Jos hyvä­tu­loi­nen saa auto­pai­kan ilmai­sek­si, niin yh-äiti jää nuo­le­maan näppejään.

    Ne jot­ka puol­lus­ta­vat jonot­ta­mis­ta voi­si­vat nyt aja­tel­la sitä miten pal­jon parem­pi sys­tee­mi kai­kil­le on jonot­ta­mi­nen ja auto­pai­kan jäl­leen­myyn­tioi­keus. Täs­sä jos yh-äiti saa auto­pai­kan, niin hän voi pitää sen tai myy­dä sen eni­ten tar­joa­val­le ihan sen mukaan mikä nyt hänel­le sat­tuu kan­nat­ta­maan. Jos yh-äiti taas ei saa paik­kaa, niin hom­ma ei ole miten­kään muut­tu­nut hänen osaltaan.

    Huu­to­kaup­pa on yli­voi­mai­ses­ti parem­pi kuin tämä jäl­leen­myyn­ti, kos­ka yh-äiti hyöy­tyy sii­tä vaik­ka ei sat­tui­si­kaan saa­maan autopaikkaa.

    Minä­hän en puo­lus­ta­nut jonot­ta­mis­ta vaan kri­ti­soin huu­to­kaup­paa. Ei jono­tus­kaan hyvä sys­tee­mi ole, eikä var­sin­kaan se että paik­ko­jen kus­tan­nuk­sia mak­sa­te­taan autottomilla.

    Huu­to­kaup­paa en kui­ten­kaan pidä eri­tyi­sen hyvä­nä sys­tee­mi­nä, kos­ka auto­pai­kan tar­ve ei aina kor­re­loi suo­raan sen kans­sa, min­kä ver­ran pai­kas­ta on varaa maksaa.

    No mitä se tar­ve nyt sit­ten tar­koit­taa? Sitä, että se tuot­taa hyö­tyä? Miten me mita­taan sitä miten pal­jon hyö­tyä joku tuot­taa? No tie­tys­ti sil­lä miten pal­jon joku on val­mis sii­tä maksamaan!

    Yhteis­kun­nas­sa tuo­te­taan jat­ku­vas­ti sel­lais­ta arvoa, jos­ta kukaan yksi­tyis­hen­ki­lö tai mikään yri­tys ei ole val­mis mak­sa­maan teki­jäl­le rahal­la, mut­ta jos­ta yhtä kaik­ki on ihmi­sil­le hyö­tyä nyt ja/tai tule­vai­suu­des­sa. Rahal­la oli­si käte­vää mita­ta arvoa, jos ihmi­set poik­keuk­set­ta, joh­don­mu­kai­ses­ti ja pit­kää aika­vä­liä arvioi­den ymmär­täi­si­vät, mis­tä kai­kes­ta heil­le todel­li­suu­des­sa on hyö­tyä. Nyt rahal­la mit­taa­mi­nen toi­mii juu­ri niin hyvin kuin miten fik­su­ja ja valis­tu­nei­ta ihmi­set ovat. Ja puo­let ihmi­sis­tä on aina kes­ki­mää­räis­tä tyh­mem­piä, samoin kuin puo­let on kes­ki­mää­räis­tä valistumattomampia. 😉

    Sen lisäk­si minus­ta on aika oma­hy­väis­tä väit­tää, että sinun mie­li­pi­de sii­tä kuka tar­vit­see auto­paik­kaa kor­rel­loi joten­kin parem­min sen “todel­li­sen tar­peen” kans­sa kuin maksuhalut.

    Jos luet teks­ti­ni huo­lel­li­ses­ti, havait­set että en väit­tä­nyt näin. Väi­tin, että mak­su­ky­ky (joka on eri asia kuin mak­su­ha­lu) ei aina kor­re­loi täy­del­li­ses­ti todel­li­sen tar­peen kanssa.

  67. Virit­tä­jä:

    Aja­tuk­se­ni viit­taa sii­hen perin­tei­seen jakoon, että argu­men­tin voi perus­tel­la rationaalisesti/loogisesti tai moraa­li­ses­ti (tai esteettisesti). 

    No ei tuo nyt ole mikään kovin­kaan “perin­tei­käs” jako aina­kaan kovin laa­jois­sa pii­reis­sä. Minus­ta argu­ment­tia ei voi perus­tel­la mil­lään logii­kan ulko­puo­li­sel­la ja moraa­li­nen on enem­män tai vähem­män sama asia kuin oikeudenmukainen.

    Mut­ta sinul­la nyt tun­tuu minun pää­ni sisäl­tä tar­kes­tel­len ole­van kovin kum­mal­li­nen maa­il­man­ku­va muutenkin 🙂

    Kari

  68. Mites täl­lai­nen kom­pro­mis­si­rat­kai­su: Vel­voi­te­taan talo­yh­tiöt jär­jes­tä­mään pysä­köin­ti­mah­dol­li­suus sel­lai­sil­le asuk­kail­le joil­la on oikeus inva­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen käyt­töön, loput auto­pai­kat huutokaupataan.

  69. Ei ole aivan help­poa sel­vit­tää, mikä oli­si oikeu­den­mu­kai­sin rat­kai­su: auto­paik­ko­jen myyn­ti eril­li­si­nä osak­kei­na, jono­tus, huu­to­kaup­pa sään­nöl­li­sin välia­join vai sään­nöl­li­nen arvon­ta. Huu­to­kau­pas­sa ja var­sin­kin arvon­nas­sa on se epäi­lyt­tä­vä piir­re, että niis­sä ei ole var­muut­ta tule­vas­ta. Jono­tuk­ses­sa mark­ki­na­jär­jes­tel­mä ei toi­mi eikä kär­ki­paik­ko­jen jako näy­tä aina ole­van aivan avoin­ta­kaan. Eikö auto­paik­ko­jen osak­keis­ta­mi­nen oli­si sen perus­idean mukais­ta, että osa­keyh­tiöis­sä omai­suus on osak­kei­ta? Tähän kes­kus­te­lu (ja käy­tän­tö) on mie­les­tä­ni kier­ty­nyt uusien raken­nus­ten osal­ta, ja ehkä samaa kan­nat­tai­si sovel­taa van­hoi­hin yhtiöihin.

  70. Riit­ta:

    Minus­ta täs­sä asias­sa talo­yh­tiöi­den pitää saa­da päät­tää asias­ta itse.

    No luo­jan kii­tos se ei mene näin. Mis­sään osa­keyh­tiös­sä hom­ma ei toi­mi sil­leen demo­kraat­ti­ses­ti, että enem­mis­tö saa ryö­vä­tä vähem­mis­tön omai­suu­den. Olis aika äly­tön­tä, että jos vaik­ka talo­nyh­tiös­sä olis 2/3 asun­nois­ta auto­paik­ka, niin ne vaan päät­täs, että hei me ei muu­ten mak­se­ta näis­tä sit mitään!

    Kyse on talo­yh­tiön (osak­kai­den) yhtei­ses­tä omai­suu­des­ta ja sen käyttöoikeudesta.

    Niin, eli mik­si tämä vai­kut­taa niin, että se resurs­si kan­nat­taa jakaa jonot­ta­mal­la, kun emme me mui­ta­kaan resurs­se­ja elä­mäs­sä jaa jonot­ta­mal­la. (Yleen­sä jonot­ta­mis­ta pide­tään type­rä­nä tapa­na jakaa resurs­se­ja, kos­ka se ei joh­da resurs­sien koh­dis­tu­mi­seen tehok­kaas­ti ja sen lisäk­si se tuho­aa hyvin­voin­tia, kun itse jonot­ta­mi­seen menee resursseja.)

    Uut­ta asun­toa han­kit­taes­sa var­mas­ti auton pysä­köin­ti­mah­dol­li­suu­det on yksi valin­ta­pe­rus­te, vaik­kei se sitä ennen tämän hypo­teet­ti­sen kehi­tys­vam­mai­sen lap­sen syn­ty­mää sitä ollut.

    Niin ja nyt ne ei voi ostaa asun­too talo­nyh­tiös­tä, jos­sa asun­to­pai­kat jae­taan hyvä­mies­pe­ri­aat­teel­la tai jonot­ta­mal­la, kun eivät voi olla var­mo­ja sel­lai­sen saannista.

    Virit­tä­jä:

    Oli­si peri­aat­teen kan­nal­ta aika yhden­te­ke­vää miten oikeu­den­mu­kai­suus toteu­tet­tai­siin. Arpo­mal­la vaikka.

    Niin yhden­te­ke­vää se on sel­lai­sel­le, joka välit­tää peri­aat­tees­ta, mut­ta ei ihmis­ten hyvinvoinnista.

    Tie­de­mies:

    Tämä on esi­merk­ki tilan­tees­ta, jos­sa yhtei­nen raha on aina hal­vem­paa kuin oma raha. Todel­li­suu­des­sa se ei ole näin.

    Oli­pas surul­li­nen esi­merk­ki. Has­sua, että nuo hal­li­tuk­sen jäse­net piti­vät itse­ään var­maan ihan kun­nol­li­si­na ihmisinä.

  71. tpyy­luo­ma:

    Ote­taan nyt vaik­ka tämä sään­nöl­li­ses­ti tois­tu­va onhan nii­tä mui­ta­kin epä­rei­lu­ja sub­ven­tioi­ta, kuten… No niin on, en vaan ole oikein var­ma että mitä sitten?

    Osmo­han käyt­ti tätä pari päi­vää sit­ten ansiok­kaas­ti, kun puol­lus­ti asun­to­jen neliö­sään­nök­siä sil­lä, että suo­si­taan­han sitä oma­ko­ti­ta­loa­su­jia kaa­voi­tuk­sel­la­kin ja HITAk­sel­la ketä iki­nä sil­lä nyt suositaankaan.

    Oon kyl­lä sii­tä taval­laan samaa miel­tä, että huo­not argu­men­tit on mie­len­kiin­toi­sem­pia kuin hyvät, mut­ta minus­ta tämä joh­tuu ehkä sii­tä, että huo­not argu­men­tit yllät­tää useem­min. Ne hyvät argu­men­tit on sil­leen, että ok no just noin.

    tcrown:

    Art­tu­ri hyvä, poh­di hie­man tar­kem­min miten for­mu­loit sanomisesi

    Njoo. Oot tiet­ty oikees­sa. Mua vaan ärsyt­tää toi, kun jen­gi on ihan var­mo­ja, että just ne tie­tää mikä on kenel­le­kin tar­peel­li­sin­ta, eikä ota huo­mioon sitä, että mark­ki­nat on ihan tosi hyvä sys­tee­mi allo­koi­maan resurs­se­ja nii­den tar­pei­den mukaan. Ei tiet­ty täy­del­li­nen, mut­ta pal­jon täy­del­li­sem­pi kuin nämä krii­ti­kot. (Tai demo­kra­tia tai mitä ikinä…)

    Saa­ra:

    Mitä tulee usko­muk­see­si rahan kaik­ki­voi­puu­des­ta (“vara­kas saa kaik­kea mitä halu­aa enem­män kuin köyhä”)

    heh. No en minä kyl­lä usko rahan kaik­ki­voi­puu­teen. Tar­koi­tin tie­tys­ti, että ne saa­vat kaik­kea enem­män mitä on myyn­nis­sä. En vaan ymmär­rä mik­si auto­pai­kat nyt pitä­si olla se jut­tu mitä ei saa rahal­la ja bonuk­se­na vie­lä kus­ta nii­tä auto­pai­kat­to­mia nilkoille.

    Sen sijaan minus­ta tuli­si pyr­kiä sys­tee­miin, jos­sa mah­dol­li­sim­man moni perus­hyö­dy­ke oli­si sen ulot­tu­vil­la, joka sitä vält­tä­mät­tö­mim­min tarvitsee.

    No täs­tä tavoit­tees­ta mä oon tasan samaa miel­tä. Meil­lä on ilmei­ses­ti kui­ten­kin aika eri käsi­tyk­set mikä sys­tee­mi tämän toteut­taa… Noh ollaan eri miel­tä hyväs­sä sovussa!

    Yhteis­kun­nas­sa tuo­te­taan jat­ku­vas­ti sel­lais­ta arvoa, jos­ta kukaan yksi­tyis­hen­ki­lö tai mikään yri­tys ei ole val­mis mak­sa­maan teki­jäl­le rahal­la, mut­ta jos­ta yhtä kaik­ki on ihmi­sil­le hyö­tyä nyt ja/tai tulevaisuudessa.

    ulkois­hyö­dyt blaah blaah blaah… Mun puo­les­ta jos sä kek­sit jon­kun sys­tee­min miten voit jakaa hal­vem­pia auto­paik­ko­ja niil­le ihmi­sil­le, jot­ka tuot­ta­vat arvoa muil­le ilman kor­vaus­ta niin sii­tä vaan. Noin yleen­sä varak­kuus kor­rel­loi sen kans­sa miten pal­jon hyö­tyä on muil­le tuot­ta­nut. Sik­si mark­ki­nat pal­kit­see noin kes­ki­mää­rin ihmi­sis­ten hyvät teot.

  72. No ei tuo nyt ole mikään kovin­kaan “perin­tei­käs” jako aina­kaan kovin laa­jois­sa piireissä.”

    No, filo­so­fi­aan on täy­ty­nyt hiu­kan perehtyä.

    Mut­ta sinul­la nyt tun­tuu minun pää­ni sisäl­tä tar­kes­tel­len ole­van kovin kum­mal­li­nen maa­il­man­ku­va muutenkin”

    Ehkä ei kui­ten­kaan. Kyse on puo­lel­ta­ni sii­tä, että aina kun tääl­lä Soi­nin­vaa­ran blo­gis­sa pii­pah­taa, tääl­lä on samat tehok­kuus­ko­vai­set vään­tä­mäs­sä jos­tain nip­pe­lis­tä. Tylsää … 

    Toi­saal­ta minus­ta­kin on tyl­sä käy­dä yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua vetä­mäl­lä aina mukaan ne kyl­läs­tyt­tä­vän tutut vas­tak­kai­na­set­te­lut. Sik­si yllä­tin itse­ni vetä­mäl­lä hatus­ta tämän arvon­ta­ju­tun (johon siis liit­tyi mark­ki­na­hin­tai­nen mak­su ja kuu­kausit­tai­set arvonnat). 

    No, vähän kun asi­aa tuol­la sau­nas­sa poh­ti, niin kyse oli oikeas­taan hiu­kan kuor­ru­te­tus­ta osuus­toi­min­nas­ta, jos­sa tar­koi­tus on kulut­taa tas­a­puo­li­ses­ti mut­ta kui­ten­kin mark­ki­naeh­toi­ses­ti hyö­dy­ket­tä, jon­ka mää­rää ei voi mer­kit­tä­väs­ti lisätä. 

    Tie­dän, että täl­lai­nen hol­ti­ton mei­nin­ki ärsyt­tää monia: “ehei, kyl­lä kaik­ki ran­ta­ton­tit kuu­luu jakaa rik­kail­le, ylei­nen uima­ran­ta on ensias­kel kom­mu­nis­miin ja Sta­li­nin hir­mu­val­taan”. Onnek­si kaik­ki eivät ole idiootteja.

    Sinä­kin voi­sit ehkä jos­kus yllät­tää itse­si ja kokeil­la aja­tel­la laa­ti­kon ulko­puo­lel­ta, kuten anglis­mi kuu­luu — jos siis sinus­ta tun­tuu, että levy on jää­nyt pyö­ri­mään paikallaan. 🙂

  73. Niin yhden­te­ke­vää se on sel­lai­sel­le, joka välit­tää peri­aat­tees­ta, mut­ta ei ihmis­ten hyvinvoinnista.”

    Olen hiu­kan häm­men­ty­nyt sii­tä, kuin­ka vai­kea tämä aja­tus tun­tuu ole­van ymmär­tää tie­tyis­sä piireissä.

    On kym­me­nen jäse­nen osuus­kun­ta ja sil­lä trak­to­ri. Kyn­tö­hom­mat on hoi­det­ta­va kym­me­nen päi­vän aika­na. Osuus­kun­nan sään­töi­hin kir­ja­taan, että mah­dol­li­sim­man suu­ren oikeu­den­mu­kai­suu­den saa­vut­ta­mi­sek­si kyn­tö­päi­vät arvotaan.

    Sinun mie­les­tä­si osuus­kun­ta — tai mikä tahan­sa yri­tys tai yhdis­tys — ei sai­si teh­dä näin tai aina­kin oikeu­den­mu­kai­sem­paa oli­si, jos rik­kaim­man annet­tai­siin käyt­tää trak­to­ria yksinään. 

    Et luul­ta­vas­ti ymmär­rä, että olet kaa­ta­mas­sa län­si­mai­sen yhteis­kun­nan tär­keim­piin kuu­lu­via perus­oi­keuk­sia eli yhdis­ty­mis­va­paut­ta ja omis­tusoi­keut­ta. Hupai­sa para­dok­si on, että luu­let luul­ta­vas­ti minua yrit­tä­mi­seen ja omis­tusoi­keu­teen liit­ty­vien län­si­mais­ten arvo­jen vihol­li­sek­si, jota vas­taan sinä käyt urhe­aa taistelua.

    Täs­sä koh­din ilmei­ses­ti kuu­lui­si ilmei­ses­ti hihit­tää, vai mitä, mut­ta antaa olla.

  74. Saa­ra
    “Sen sijaan minus­ta tuli­si pyr­kiä sys­tee­miin, jos­sa mah­dol­li­sim­man moni perus­hyö­dy­ke oli­si sen ulot­tu­vil­la, joka sitä vält­tä­mät­tö­mim­min tarvitsee.”

    Las­ket­ko todel­la­kin myös auto­pai­kan perushyödykkeeksi?

  75. Reaa­li­maa­il­mas­sa tasa­ver­tai­suus asun­to-osa­keyh­tiös­sä tar­koit­taa tasa­ver­tai­suut­ta nii­den kes­ken jot­ka tapaa­vat toi­sen­sa pihal­la ja rap­pu­käy­tä­vis­sä, ja nämä sit­ten jaka­vat tasa­ver­tai­suut­ta yhtiö­ko­kouk­sis­sa keskenään.”

    Reaa­li­maa­il­mas­sa kan­nat­taa tosi­aan tutus­tua naa­pu­rei­hin­sa ja muu­ten­kin osal­lis­tua. Piha­tal­kois­sa on hyvä ottaa puheek­si, miten leik­ki­paik­ka kai­pai­si kun­nos­ta­mis­ta, tms. 

    Huu­to­kau­pas­sa ja var­sin­kin arvon­nas­sa on se epäi­lyt­tä­vä piir­re, että niis­sä ei ole var­muut­ta tulevasta.”

    Aivan!

    Eikö auto­paik­ko­jen osak­keis­ta­mi­nen oli­si sen perus­idean mukais­ta, että osa­keyh­tiöis­sä omai­suus on osakkeita?”

    On. Jon­kin­lai­nen ongel­ma täs­sä voi tul­la sii­tä, jos tal­li­pai­kan osak­keet voi myy­dä ulko­puo­li­sel­le. Tai mitä kuka­kin ongel­ma­na pitää, autot­to­mal­le se on toki se ja sama, kuka tal­li­pai­kois­ta vas­ti­ket­ta mak­saa. Itse olen sitä miel­tä, että tal­li­pai­kat kuu­lu­vat asuk­kail­le, kysy­mys on lähin­nä sii­tä, mikä on paras tapa pai­kat jakaa. 

    kun itse jonot­ta­mi­seen menee resursseja”

    Ker­ros nyt vie­lä, mitä resurs­se­ja tal­li­pai­kan jonot­ta­mi­seen menee? 

    Yksi näkö­kul­ma vie­lä. Talo­yh­tiöil­lä on muu­ta­kin omai­suut­ta, jota kaik­ki asuk­kaat eivät käy­tä (his­si, pyyk­ki­tu­pa, sau­na, pyö­rä­va­ras­to, yms). Pitäi­si­kö his­siin­kin pis­tää rahas­tus­lai­te, jot­ta ylä­ker­ros­ten asuk­kaat eivät mak­sat­tai­si his­sin­käyt­töään alem­pien ker­ros­ten asukkailla?

  76. Minus­ta­kin oikeas­taan auto­paik­ko­jen/-tal­lien huu­to­kaup­paa­mi­nen on hyvä idea (enkä oikeas­taan mis­sään vai­hees­sa väit­tä­nyt­kään sitä huo­nok­si). Vas­tus­tin vain tapaa, jol­la Art­tu­ri kir­joit­ti arvos­tuk­ses­ta. En oikein usko, että ihmi­set yleen­sä pitäi­si­vät Art­tu­rin mää­ri­tel­mää hyvin sanan yleis­tä käyt­töä kuvaa­va­na (en tie­dä, mää­ri­tel­lään­kö se jos­sain talous­tie­teen haa­ras­sa noin).

    Mark­ki­nat yleen­sä ottaen ovat minus­ta hyvä jut­tu, mut­ten usko nii­den ole­van kovin opti­maa­li­set pit­käl­lä täh­täi­mel­lä. Tämä ei tie­ten­kään indi­koi sitä, että sään­te­ly auto­maat­ti­ses­ti oli­si. Ja päin­vas­tai­ses­ta on ilmi­sel­viä esimerkkejä.

    Muu­ten, voi­sin­kin ehdot­taa omas­sa talo­yh­tiös­sä­ni auto­paik­ko­jen/-tal­lien huu­to­kaup­paa. Voi tosin olla, että hin­ta ei nousi­si kovin kor­keak­si: pihal­la on useam­mal­la talou­del­la kak­si paik­kaa (eli kaik­ki haluk­kaat ovat pai­kan saa­neet) ja yksi auto­tal­leis­ta muu­tet­tiin pol­ku­pyö­rä­va­ras­tok­si, kun se oli pit­kään tyhjillään.

  77. Tääl­lä tun­tuu mene­vän ‘kimi­räik­kö­set’ ja yksin­huol­ta­jat sekai­sin. Aivan kuin he asui­si­vat samas­sa talo­yh­tiös­sä. Tus­kin asu­vat. Ajat­te­len asi­aa lähin­nä kes­ki­tu­loi­sen about näkökulmasta.
    Auto­pai­kal­la on jokin todel­li­nen (rakentamis-/ylläpito-)kustannus, ja se on mak­set­ta­va, sen, joka sitä halu­aa. Sen on pal­jon (nykyis­tä enem­män), kuten tääl­lä on jo ansiok­kaas­ti todet­tu. Ja tämä kar­sii ne yksin­huol­ta­jat, otak­sun, jot­ka asu­vat samas­sa yhtiös­sä ylim­pään tulo­de­sii­liin kuu­lu­vien kans­sa. Tai muu­ta­maan sii­tä alem­paan. Samaan taloon edes kes­ki­ver­to pääl­li­kön kans­sa ei pidä muu­taa, jos hamu­aa auto­paik­kaa, vaan vähän kau­em­mas keskustasta.
    Mut­ta jos asut asun­to-osa­keyh­tiös­sä, jos­sa on suu­rin piir­tein sama­tu­loi­sia, niin ei tun­nut koh­tuul­li­sel­ta, että joku pit­kään asu­nut, joka haluai­si pai­kas­ta mak­saa todel­li­set kulut, jäi­si paik­kaa vail­le, ja joku juu­ri tul­lut 10€:a ‘rik­kaam­pi’ kii­lai­si ohi. Tämän per­heen auto­paik­kaon­gel­maa ei rat­kai­si muu­ta­man euron alhai­sem­pi vas­ti­ke. Huu­to­kaup­payh­tä­lö toi­mii uudis­koh­tees­sa, jos­sa kaik­ki lähe­te­vät samal­ta viivalta.
    Jos sään­nöt ovat yksi­se­lit­tei­set ja tie­dos­sa vuo­sik­si eteen­päin, mitä tahan­sa voi teh­dä ja päät­tä. Vuo­sit­tain ei voi huu­to­kau­pa­ta, ja uuden asuk­kaan on tie­det­tä­vä vuo­sik­si eteen­päin mitä saa sil­lä mihin sijoit­taa. Niin ei voi olla, että kes­ken kai­ken sään­nöt muut­tu­vat tai että sijoi­tuk­sen arvo muut­tuu kes­ken kai­ken. Jos tie­dän, että joku ‘kimi­räik­kö­nen’ on jo osta­nut kaik­ki auto­pai­kat, niin peli on sel­vä, ei ole minun asun­to-osa­keyh­tiö, ja nämä sään­nöt ja läh­tö­koh­dat ovat ihan hyväksyttäviä.

  78. Syl­ves­te­ri:

    Las­ket­ko todel­la­kin myös auto­pai­kan perushyödykkeeksi?

    Riip­puu perus­hyö­dyk­keen mää­ri­tel­mäs­tä, ja tun­nus­tan ettei minul­la ollut tuo­ta kir­joit­taes­sa­ni mie­les­sä mitään tiet­tyä määritelmää.

    Sanoi­sin, että jois­sa­kin tilan­teis­sa sekä auto että auto­paik­ka voi­vat mah­dol­lis­taa asioi­ta, joi­den esty­mi­nen estäi­si koh­tuut­to­mas­sa mää­rin nor­maa­lia elä­mää ja toi­meen tule­mis­ta. Tai­dan olla vää­rä hen­ki­lö arvioi­maan, mitä nuo tilan­teet ovat, kos­ka minul­la ei ole kos­ke­tus­ta sen enem­pää yhden huol­ta­jan lap­si­per­hei­den kuin omais­hoi­ta­jien­kaan arkie­lä­mään. Tai mihin­kään muu­hun­kaan tilan­tee­seen, joka voi­si täyt­tää kriteerit.

    Minul­la ei kui­ten­kaan ole tapa­na aja­tel­la, että mitä minä en tule aja­tel­leek­si, ei voi olla olemassa.

    Jos taas perus­hyö­dyk­keel­lä tar­koi­te­taan jota­kin sel­lais­ta, joka sosia­lis­ti­sen ihan­teen mukai­ses­ti joka iki­sel­lä kan­sa­lai­sel­la tulee jat­ku­vas­ti olla käy­tös­sään ihmis­ten yksi­löl­li­sis­tä tar­peis­ta ja tilan­teis­ta riip­pu­mat­ta, niin en kat­so auto­paik­kaa perus­hyö­dyk­keek­si (enkä niin ikään autoakaan).

  79. Lop­pu­pe­lis­sä mark­ki­nat rat­kai­se­vat sen­kin kan­nat­taa­ko auto­pai­kat jakaa “oikeu­den­mu­kai­ses­ti”, jonot­ta­mal­la vai­ko eni­ten tarjoaville.

    Osak­keen omis­ta­jal­la on yksi auto­paik­kaa­kin tär­keäm­pi indi­kaat­to­ri eri jako­me­net­te­ly­jen toi­mi­vuu­des­ta: asun­non hinta.

    Jos huu­to­kau­pal­la myy­dyt auto­pai­kat tuo­vat alen­nus­ta vas­tik­kee­seen ja sitä kaut­ta koro­tus­ta asun­non hin­taan pyri­tään yhtiös­sä tähän menettelyyn.Taas ne osta­jat, jot­ka arvos­ta­vat jonon vii­mei­sek­si pää­se­mis­tä ovat luon­nol­li­ses­ti val­mii­ta mak­sa­maan enem­män asun­nos­ta, jos­sa pää­see jonottamaan.Sosiaalisia perus­tei­ta arvos­ta­vat osta­jat mak­sa­vat asun­nos­ta mie­lel­lään vähän enem­män, jos täl­lai­sia menet­te­ly­jä nou­da­te­taan taloyhtiössä.

    No kuka sii­nä sit­ten voitti?

  80. Virit­tä­jä:

    Osuus­kun­nan sään­töi­hin kir­ja­taan, että mah­dol­li­sim­man suu­ren oikeu­den­mu­kai­suu­den saa­vut­ta­mi­sek­si kyn­tö­päi­vät arvotaan.

    hihi­hi­hi­hih… Vähän sama kun jos val­tion nimeen kir­joi­te­taan Kan­san­ta­sa­val­ta, niin se on sil­loin mah­dol­li­sim­man kan­san­val­tai­nen tasavalta?

    Hupai­sa para­dok­si on, että luu­let luul­ta­vas­ti minua yrit­tä­mi­seen ja omis­tusoi­keu­teen liit­ty­vien län­si­mais­ten arvo­jen vihol­li­sek­si, jota vas­taan sinä käyt urhe­aa taistelua.

    <3 <3 <3 Tämä oli kyl­lä erit­täin hupai­saa luet­ta­vaa, mut­ta en pitä­nyt sitä miten­kään paradoksaalisena!

  81. Mun puo­les­ta jos sä kek­sit jon­kun sys­tee­min miten voit jakaa hal­vem­pia auto­paik­ko­ja niil­le ihmi­sil­le, jot­ka tuot­ta­vat arvoa muil­le ilman kor­vaus­ta niin sii­tä vaan. Noin yleen­sä varak­kuus kor­rel­loi sen kans­sa miten pal­jon hyö­tyä on muil­le tuot­ta­nut. Sik­si mark­ki­nat pal­kit­see noin kes­ki­mää­rin ihmi­sis­ten hyvät teot.”

    Suo­mi on har­vaan asut­tu maa, joten maas­ta ei ole pulaa .Koko kan­sa voi­daan asut­taa 70x70 km suu­rui­sel­le alu­eel­le oma­ko­ti­ta­loi­hin , jot­ka ovat 1000 m² ton­til­la. Jouk­koon mah­tuu hyvin 10 autoa­kin ja vie­lä jää tilaa­kin. Minä­kin asun oma­ko­ti­ta­los­sa ja ton­til­le mah­tuu hyvin 2 autoa, 2 mopoa etc eikä tee tiukkaa.
    Tut­ta­va­ni muut­ti eläk­kel­le jää­ty­ään takai­sin Rova­nie­mel­le ja osti ton­tin ja raken­si talon , se mak­soi n 160000 euroa yhteen­sä, Hel­sin­gi­sä hän oli­si jou­tu­nut tyy­ty­mään kak­sioon ja sekin vähän syrjässä

    Täy­tyy sanoa, että Suo­mes­sa on asiat hyvin kun eliit­ti kes­kus­te­lee auto­tal­lien jaosta.
    Mie­li­pi­teit­ten mää­rän perus­teell­la se on Suo­men suu­rim­pia ongelmia

  82. Riit­ta: “Reaa­li­maa­il­mas­sa kan­nat­taa tosi­aan tutus­tua naa­pu­rei­hin­sa ja muu­ten­kin osal­lis­tua. Piha­tal­kois­sa on hyvä ottaa puheek­si, miten leik­ki­paik­ka kai­pai­si kun­nos­ta­mis­ta, tms.”

    Tämän­kal­tai­nen ajat­te­lu on var­mas­ti­kin hyvin yleis­tä. Onnek­si lain­sää­dän­tö tulee nii­den tur­vak­si joi­den vah­vuu­det eivät ole ver­kos­to­vai­kut­ta­mi­ses­sa eivät­kä siis kyke­ne muut­ta­maan omia ver­kos­to­jaan rahaksi.

    Kun­han aikaa vähän kuluu, voi olla että lopul­ta sil­lä yhtiön epäi­lyt­tä­väl­lä autot­to­mal­la asuk­kaal­la­kin on riit­tä­vän voi­ma­kas lakiin perus­tu­va kei­no vas­tus­taa sitä että hänen­kin osuu­ten­sa auto­pai­kois­ta vuo­kra­taan ali­hin­taan joil­le­kin sosi­aa­li­ses­ti lahjakkaammille.

    Aivan var­mas­ti uuden asun­to-osa­keyh­tiö­lain tul­tua voi­maan juri­dis­ta rajan­ve­toa epä­ta­sa­ver­tai­suus­asias­sa tul­laan käy­mään (ja ihan muu­al­la kuin pihaparlamenteissa).

  83. Kari:

    No ei tuo nyt ole mikään kovin­kaan “perin­tei­käs” jako aina­kaan kovin laa­jois­sa piireissä. 

    Virit­tä­jä:

    No, filo­so­fi­aan on täy­ty­nyt hiu­kan perehtyä. 

    Aika lai­ha oli tulos googlet­ta­mal­la­kin. Ilmei­ses­ti tuo käsi­te (moraa­li­nen argu­ment­ti) viit­taa poh­din­taan moraa­lin rela­ti­vis­mis­ta cont­ra abso­lu­tis­mis­ta (ja Juma­lan ole­mas­sao­los­ta), mut­ta kovin vai­kut­ti sekavalta.

    Ei sinän­sä ihme, etten tuos­ta juu­ri mitään tien­nyt, kos­ka en ole tätä “kris­til­lis­tä” filo­so­fi­aa kos­kaan oikein osan­nut arvostaa.

    Ja minus­ta Kant muu­ten­kin rat­kai­si tuon rela­ti­vis­mion­gel­man jo aika­naan, joten en pidä sen pui­mis­ta kovin­kaan kiin­nos­ta­va­na tai hedelmällisenä.

    Ehkä ei kui­ten­kaan. Kyse on puo­lel­ta­ni sii­tä, että aina kun tääl­lä Soi­nin­vaa­ran blo­gis­sa pii­pah­taa, tääl­lä on samat tehok­kuus­ko­vai­set vään­tä­mäs­sä jos­tain nip­pe­lis­tä. Tylsää … 

    Lie­nee kyse näkö­kul­mas­ta, minus­ta tääl­lä on usein var­sin mie­len­kiin­toi­sia­kin keskusteluja 🙂

    Kari

  84. K‑veikko:

    Lop­pu­pe­lis­sä mark­ki­nat rat­kai­se­vat sen­kin kan­nat­taa­ko auto­pai­kat jakaa “oikeu­den­mu­kai­ses­ti”, jonot­ta­mal­la vai­ko eni­ten tarjoaville.

    Osak­keen omis­ta­jal­la on yksi auto­paik­kaa­kin tär­keäm­pi indi­kaat­to­ri eri jako­me­net­te­ly­jen toi­mi­vuu­des­ta: asun­non hinta. 

    Lop­pu­pe­leis­sä olem­me kaik­ki kuol­leet (Key­ne­siä mukaillen).

    Jos talo­yh­tiös­sä val­taa­pi­tä­vät ovat kerän­neet itsel­leen suh­tee­ton­ta etua (auto­pai­kat) mui­den kus­tan­nuk­sel­la, niin ei ole luul­ta­vaa, että mark­ki­nat tilan­net­ta kor­jai­si­vat mil­lään jär­ke­väl­lä aika­vä­lil­lä. Eihän ko. hen­ki­löil­lä ole kovin kak­si­sia kan­nus­ti­mia käy­tän­nön muuttamiseen.

    Tuo on vähän sama kuin sanoi­si, että “hei, ihan sama mil­lai­sia lain­sää­dän­tö­jä me teem­me, kos­ka kyl­lä­hän mark­ki­nat sit­ten lopul­ta tule­vat näyt­tä­mään, mikä lain­sää­dän­tö­set­ti oli tehok­kain”. Teo­rias­sa kyl­lä, kaa­tui­han Neu­vos­to­liit­to ja Roo­ma­kin aika­naan, mut­ta ei se oikeas­taan ole relevanttia.

    Kari

  85. Riit­ta:

    Ker­ros nyt vie­lä, mitä resurs­se­ja tal­li­pai­kan jonot­ta­mi­seen menee?

    Hit­sit, ku mä olin tosi lähel­lä lait­taa tohon sel­la­sen lisäyk­sen, että tän tal­li­pai­kan jonot­ta­mi­seen ei todel­la­kaan mene oikees­taan mitään resurs­se­ja, mut­ta ajat­te­lin, että kos­ka puhuin tuos­sa ylei­ses­ti resurs­sien jaka­mi­ses­ta, niin nii­den kans­sa kyl­lä yleen­sä jonot­ta­mi­seen menee vai­vaa ja aikaa.

    Eli siis mun mie­les­tä auto­tal­li­paik­ko­jen jaka­mi­nen jonot­taml­la tuhoo hyvin­voin­tia vaan siks, että ne pai­kat on huo­nom­mas­sa käy­tös­sä ver­rat­tu­na sii­hen, että ne jaet­tas huu­to­kau­pal­la. Sen lisäks jonot­ta­mal­la jae­tut pai­kat on epis­tä autottomille.

    Pitäi­si­kö his­siin­kin pis­tää rahas­tus­lai­te, jot­ta ylä­ker­ros­ten asuk­kaat eivät mak­sat­tai­si his­sin­käyt­töään alem­pien ker­ros­ten asukkailla?

    Ei var­maan, kos­ka ne kus­tan­nuk­set on vis­siin aika pie­niä, mut­ta his­sin raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set pitää kyl­lä rahas­taa ylä­ker­ral­ta ilman, että ala­ker­ta jou­tuu osal­lis­tu­maan nii­hin pät­kän ver­taa. (Kos­ka his­sin raken­ta­mi­nen las­kee ala­ker­ran asun­to­jen arvoa.)

    Mun puo­les­ta jos kyse on pik­kusum­mis­ta, niin ei sen takia kan­na­ta alkaa näke­mään min­kään huu­to­kaup­paa­mi­sen pyö­rit­tä­mi­sen vai­vaa. Siks mä epäi­lin tän­kin kes­kus­te­lun alus­sa, että onko­han se huu­to­kaup­pa nyt fik­suin tapa jakaa nää pai­kat, vai vois­ko yhtiö­ko­kous vaan mää­ri­tel­lä hin­nan, jos­sa kysyn­tä ja tar­jon­ta on suun­nil­leen tasapainossa.

    Mä vaan vas­tus­tan näi­tä jono­tusih­mi­siä, kos­ka se on kai­kis­ta rea­lis­ti­sis­ta vaih­toeh­dois­ta huo­noin. (Arpo­mi­nen­kin on parempi…)

    K‑veikko:

    Lop­pu­pe­lis­sä mark­ki­nat rat­kai­se­vat sen­kin kan­nat­taa­ko auto­pai­kat jakaa “oikeu­den­mu­kai­ses­ti”, jonot­ta­mal­la vai­ko eni­ten tarjoaville.

    Tämä on taval­laan tot­ta ja taval­laan ei. Jos auto­paik­ka on sidot­tu osak­keen omis­ta­jaan, niin sijoit­ta­ja, joka omis­taa saman asun­non pit­kään voi vuo­kra­ta asun­toa auto­pai­kal­li­se­na, jol­loin hänel­lä on kan­nus­tin säi­lyt­tää tämä jono­tus­sys­tee­mi, vaik­ka se vähen­täi­si­kin hänen asun­ton­sa arvoa hänen myy­des­sään. Tämän arvon ale­ne­mi­sen hän voi hyvin ehtiä kerää­mään takai­sin kor­keam­pi­na vuokratuloina.

    Noh tämä on tie­tys­ti eri­tyis­ta­paus, mut­ta sama peri­aa­te toteu­tuu myös mui­den talo­nyh­tiös­sä pit­kään asu­vien koh­dal­la, joil­la on ali­hin­tai­nen auto­paik­ka käy­tös­sään. Joka tapauk­ses­sa autot­to­mat ja vähän aikaa talo­yh­tiös­sä asu­vat kärsivät.

    Lii­an vanha:

    Täy­tyy sanoa, että Suo­mes­sa on asiat hyvin kun eliit­ti kes­kus­te­lee auto­tal­lien jaosta.

    Mä väit­täi­sin, että aika har­vas­sa on ne elii­tin­jä­se­net, jot­ka kyy­lää jon­kun enti­sen kan­san­edus­ta­jan blo­gia 24/7. Tar­kem­pi olis ehkä sanoo poli­tiik­ka­nör­tit tj. 😉

  86. Huutokauppa/jonotus rii­dan voi­si var­maan­kin rat­kais­ta niin, että huu­to­kau­pa­taan pai­kat ja jono­tus­ta kan­nat­ta­vat voi­vat poru­kal­la ostaa mah­dol­li­sim­man suu­ren mää­rän paik­ko­ja ja jonot­taa niitä 🙂

  87. Jos talo­yh­tiös­sä val­taa­pi­tä­vät ovat kerän­neet itsel­leen suh­tee­ton­ta etua (auto­pai­kat) mui­den kus­tan­nuk­sel­la, niin ei ole luul­ta­vaa, että mark­ki­nat tilan­net­ta kor­jai­si­vat mil­lään jär­ke­väl­lä aika­vä­lil­lä. Eihän ko. hen­ki­löil­lä ole kovin kak­si­sia kan­nus­ti­mia käy­tän­nön muuttamiseen. 

    Mut­ta tilan­ne on parem­pi, jos sii­nä kor­jaan­tu­mis­ta odo­tel­les­sa siir­tyy rahaa val­taa­pi­tä­vil­tä alistetuille.

  88. Blo­gi on tosi­aan muo­dos­tu­nut tehok­kuusus­ko­vais­ten (Virit­tä­jän ilmaisu)temmellyskentäksi. Var­mas­ti ihan sik­si, että isän­tä on kovin tek­no­kraat­ti­ses­ti ajat­te­le­va hen­ki­lö ja aloi­tuk­set sen mukaisia. 

    Affek­tii­vis­ten koke­mus­ten, sosi­aa­lis­ten vuo­ro­vai­ku­tus­suh­tei­den, yli­pään­sä psy­ko­lo­gis­ten ja jopa moraa­lis­ten näkö­kul­mien puu­te tekee kes­kus­te­lus­ta usein vali­tet­ta­van yksipuolista. 

    Auto­tal­lien huu­to­kaup­paan liit­tyy mie­les­tä­ni vah­vas­ti asuk­kai­den muo­dos­ta­man yhtei­sön dyna­miik­ka. Ker­ran vuo­des­sa suo­ri­tet­ta­va huu­to­kaup­pa auto­tal­leis­ta oli­si var­mas­ti omi­aan kiris­tä­mään väle­jä ja aiheut­ta­maan naa­pu­ri­kyt­täys­tä ym. pahaa miel­tä ja eri­pu­raa asun­to-osa­keyh­tiön sisällä. 

    Mitä tuu­mii se elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta, jol­la on ollut tal­li ehkä vuo­si­kym­me­niä käy­tös­sään ja joku uusi asu­kas vie sen alta kovem­mal­la tar­jouk­sel­laan. Sii­nä on sit­ten miet­ti­mis­tä, mihin sijoit­taa Arte­kin pöy­tä­le­vyn, lap­sen­lap­sen vie­rai­lu­rat­taat jne. 

    Vaik­ka tämä kuin­ka oli­si “oikeu­den­mu­kais­ta” jos­sain mie­les­sä, niin monen mie­les­tä ei olisi. 

    Ehkä auto­tal­lien hal­lus­sa­pi­to ali­hin­taan sekin aiheut­taa tiet­tyä närää. Enem­män kui­ten­kin asu­mis­viih­ty­vyyt­tä näke­myk­se­ni mukaan hei­ken­täi­si täl­lai­nen huu­to­kaup­pa­me­net­te­ly ker­ran vuo­des­sa. Tilan­ne voi olla var­sin nöy­ryyt­tä­vä, kun tut­tu­jen ihmis­ten kes­ken vau­raus ase­te­taan näy­til­le ker­ran vuodessa. 

    Huu­to­kaup­pa­me­net­te­ly sopii kuo­lin­pe­sän kaup­paa­mi­seen, mut­tei minus­ta vuo­krat­tuun hyö­dyk­kee­seen, joka on jo jon­kun hal­lin­nas­sa ja hän ei sii­tä halua luo­pua. Auto­tal­li koe­taan usein kodin jatkeena. 

    Ja jos tämä niin kunin­gas­idea on kuten joi­den­kin mie­les­sä tääl­lä, niin mik­si se sit­ten ei ole käy­tän­tö­nä. Minä en aina­kaan tie­dä yhtään talo­yh­tiö­tä, jos­sa auto­tal­lit vuo­kra­taan tar­jous­kil­pai­lun perusteella.

  89. Art­tu­ri:

    Saa­ra:

    Sen sijaan minus­ta tuli­si pyr­kiä sys­tee­miin, jos­sa mah­dol­li­sim­man moni perus­hyö­dy­ke oli­si sen ulot­tu­vil­la, joka sitä vält­tä­mät­tö­mim­min tarvitsee.

    No täs­tä tavoit­tees­ta mä oon tasan samaa miel­tä. Meil­lä on ilmei­ses­ti kui­ten­kin aika eri käsi­tyk­set mikä sys­tee­mi tämän toteut­taa… Noh ollaan eri miel­tä hyväs­sä sovussa!

    Luu­len, että olem­me eri miel­tä lähin­nä sii­tä, miten tar­vit­se­mi­nen mita­taan. Sinä mit­tai­sit sitä rahal­la (eni­ten mak­sa­va on eni­ten tar­vit­se­va); minus­ta täs­tä aiheu­tuu ongel­mia. Sovus­sa olen mie­luus­ti kuitenkin.

    Yhteis­kun­nas­sa tuo­te­taan jat­ku­vas­ti sel­lais­ta arvoa, jos­ta kukaan yksi­tyis­hen­ki­lö tai mikään yri­tys ei ole val­mis mak­sa­maan teki­jäl­le rahal­la, mut­ta jos­ta yhtä kaik­ki on ihmi­sil­le hyö­tyä nyt ja/tai tulevaisuudessa.

    ulkois­hyö­dyt blaah blaah blaah… Mun puo­les­ta jos sä kek­sit jon­kun sys­tee­min miten voit jakaa hal­vem­pia auto­paik­ko­ja niil­le ihmi­sil­le, jot­ka tuot­ta­vat arvoa muil­le ilman kor­vaus­ta niin sii­tä vaan.

    En tar­koi­ta ulkois­hyö­ty­jä (talou­del­li­ses­ta toi­min­nas­ta aiheu­tu­via vai­ku­tuk­sia ulko­puo­li­sil­le), vaan mm. tätä Osmon blo­gia. Kukaan ei ymmär­tääk­se­ni mak­sa Osmol­le sen pitä­mi­ses­tä, eli se ei ole talou­del­lis­ta toi­min­taa, mut­ta jos alet­tai­siin tut­kia, mitä kaik­kia hyö­ty­jä sii­tä on eri ihmi­sil­le ja yhtei­söil­le, hyö­ty­jen luul­ta­vas­ti todet­tai­siin ole­van rahan arvoisia.

    Juuso Kopo­sen ehdo­tus on mie­les­tä­ni hyvä alku. Pitäi­si vie­lä sel­vit­tää, jää­kö joku ryh­mä sii­nä huo­mioi­mat­ta (esim. miten kipeäs­ti pien­ten las­ten yh tar­vit­see autopaikkaa). 

    Noin yleen­sä varak­kuus kor­rel­loi sen kans­sa miten pal­jon hyö­tyä on muil­le tuot­ta­nut. Sik­si mark­ki­nat pal­kit­see noin kes­ki­mää­rin ihmi­sis­ten hyvät teot.

    Aika teo­reet­tis­ta. Ilmei­ses­ti kat­sot, että esi­mer­kik­si suur­pe­rin­nön vas­taa­not­ta­mi­nen kaik­kien mah­dol­lis­ten veron­kier­to­jär­jes­te­ly­jen avus­tuk­sel­la tuot­taa huo­mat­ta­vaa hyö­tyä yhteis­kun­nal­le? Tai vaik­ka­pa lyhyt­nä­köi­nen ja vas­tuu­ton rahoi­tus­kie­mu­roin­ti, tai härs­kis­ti omaan pus­siin pelaa­va liikkeenjohtaminen?

    Jot­ta et nyt aivan pil­las­tui­si, niin todet­ta­koon että en vas­tus­ta mm. ansiok­kaas­ti joh­to­teh­tä­viä hoi­ta­vien hen­ki­löi­den avo­kä­tis­tä pal­kit­se­mis­ta. En vain pidä ansiok­kaa­na aivan kaik­kea, mil­lä täl­lä het­kel­lä on mah­dol­li­suus ansai­ta pal­jon rahaa.

  90. Rii­tal­la oli point­ti, että kyl­lä­hän monia mui­ta­kin asioi­ta ote­taan yhtiön yhtei­ses­tä pussista. 

    Tääl­lä meil­lä on esim. ava­rat leik­ki­pi­hat, joi­den väli­neis­tö uusit­tiin muu­ta­mia vuo­sia sit­ten EU-direk­tii­vin mukai­sek­si ja väli­neet tar­vit­se­vat jat­ku­vaa huol­toa. Mitä täs­tä sink­ku hyötyy?

    Pitäi­si­kö lap­si­per­hei­den kes­ken jakaa nämä kustannukset?

    En minä kai­pai­si niin tiheä­tä auraus­ta ja hie­koi­tus­ta, kun nyt tääl­lä on tapa­na. Van­huk­set kai­paa­vat. Pitäi­si­kö huo­no­jal­kais­ten jakaa nämä kus­tan­nuk­set keskenään?

    Tääl­lä on myös hie­not ulko­ka­lus­teet ja gril­li. Mitä epä­so­si­aa­li­nen ihmi­nen täs­tä hyö­tyy? Pitäis­kö sosi­aa­lis­ten ihmis­ten mak­saa kalus­tei­den han­kin­ta ja varas­toin­ti tal­ven yli?

    Vet­tä lät­rä­tään lap­si­per­heis­sä ihan toi­sel­la taval­la kuin paris­kun­nan talouk­sis­sa. Vaik­ka vesi­mak­su on hen­ki­lö­lu­ku­pe­rus­tei­nen, sub­ven­toi­vat lap­set­to­mat aivan var­mas­ti lap­si­per­hei­den vedenkulutusta. 

    On myös muis­tet­ta­va, että saa­ta­vil­la ole­vat (vaik­ka jono­tuk­sen jäl­keen) auto­pai­kat ja ‑tal­lit nos­ta­vat itse asun­non arvoa. Ehkä enem­män kuin mah­dol­li­nen muu­ta­man euroa edul­li­sem­pi yhtiö­vas­ti­ke huu­to­kau­pan jälkeen.

  91. Eli­na, suhteellisuudentaju.

    Mitä jos talo­yh­tiö tar­joai­si osal­la asuk­kais­ta yhden neliön varas­toa ja osal­le lähin­nä nimel­lis­tä kor­vaus­ta vas­taan 25 neliön varas­toa, ja tuo­ta jäl­kim­mäis­tä ei kut­sut­tai­si autotalliksi?

  92. Et luul­ta­vas­ti ymmär­rä, että olet kaa­ta­mas­sa län­si­mai­sen yhteis­kun­nan tär­keim­piin kuu­lu­via perus­oi­keuk­sia eli yhdis­ty­mis­va­paut­ta ja omistusoikeutta.

    En tie­dä muis­ta, mut­ta minä en juu­ri kai­paa yhdis­ty­mis­va­paut­ta tai omis­tusoi­keut­ta, joka esi­mer­kik­si sal­lii talo­yh­tiön ylä­ker­rok­sien enem­mis­tön päät­tää, että täs­tä läh­tien ensim­mäi­sen ker­rok­sen asun­not hoi­ta­vat koko talo­yh­tiön vastikkeet. 

    On kym­me­nen jäse­nen osuus­kun­ta ja sil­lä trak­to­ri. Kyn­tö­hom­mat on hoi­det­ta­va kym­me­nen päi­vän aika­na. Osuus­kun­nan sään­töi­hin kir­ja­taan, että mah­dol­li­sim­man suu­ren oikeu­den­mu­kai­suu­den saa­vut­ta­mi­sek­si kyn­tö­päi­vät arvotaan.

    Täs­sä on ilmei­ses­ti näke­myk­sem­me ero. Mie­les­tä­si kaik­ki tar­vit­se­vat auto­paik­ko­ja yhtä­läi­ses­ti ja ainoa ero on tar­vit­se­vien varallisuudessa.

    Minun näh­däk­se­ni tuo­ta sinun osuus­kun­taa­si pitää muo­ka­ta vähän, jot­ta se oli­si rele­vant­ti. Muu­ta­ma osuus­kun­nan jäsen halu­aa kyn­tää tou­ko­kuus­sa, muu­ta­man pitää teh­dä met­sä­töi­tä jos­sain vai­hees­sa vuot­ta ja osa ei tar­vit­se trak­to­ria ollenkaan.

    Nyt yksi ääne­käs kou­lu­kun­ta on sitä miel­tä, että on täy­sin oikeu­den­mu­kais­ta, että tou­ko­kuun trak­to­ri­vuo­roa jono­te­taan, ja kun sen on saa­nut, se on voi­mas­sa niin kau­an kun sii­tä halu­aa luo­pua. Tie­tys­ti yhtä oikeu­den­mu­kai­ses­ti kaik­ki osal­lis­tu­vat trak­to­rin kus­tan­nuk­siin samal­la osuu­del­la. Oikeudenmukaista?

    Toi­nen ääne­käs kou­lu­kun­ta on sitä miel­tä, että trak­to­ri pitäi­si arpoa vuo­sit­tain. Nyt tie­tys­ti käy usein niin, että tou­ko­kuus­sa trak­to­ri makaa käyt­tä­mät­tö­mä­na tai tekee met­sä­töi­tä, ja pel­lot jää­vät kyn­tä­mät­tä. Oikeu­den­mu­kais­ta? Voi olla, mut­ta var­mas­ti typerää.

    Kol­mas kou­lu­kun­ta on sitä miel­tä, että trak­to­rin käyt­tö­oi­keus pitäi­si huu­to­kau­pa­ta ja tuo­tot käy­te­tään trak­to­rin ylläpitämiseen/osuuspääoman kor­ko­jen mak­sa­mi­seen. Nyt pel­lot tule­vat kyn­net­tyä tou­ko­kuus­sa, met­sät hoi­det­tua muul­loin, ja ei-trak­to­ria tar­vit­se­vien talou­del­li­nen rasi­te pie­ne­nee. Ongel­ma tie­tys­ti on, että rikkain/suurimman pel­lon omis­ta­va maa­jus­si pitää trak­to­ria joka tou­ko­kuu, ja muut maa­jus­sit jou­tu­vat joko kyn­tä­mään huh­ti­kuus­sa, kesä­kuus­sa, tai tou­ko­kuun öisin jos saa­vat sovit­tua rik­kaim­man kans­sa, tai ei ollen­kaan. Minun mie­les­tä­ni tämä ongel­ma on kui­ten­kin hyvin pie­ni ver­rat­tu­na kah­den edel­li­sen osuus­kun­nan ongelmiin.

    Talo­yh­tiöil­lä on muu­ta­kin omai­suut­ta, jota kaik­ki asuk­kaat eivät käy­tä (his­si, pyyk­ki­tu­pa, sau­na, pyö­rä­va­ras­to, yms). Pitäi­si­kö his­siin­kin pis­tää rahas­tus­lai­te, jot­ta ylä­ker­ros­ten asuk­kaat eivät mak­sat­tai­si his­sin­käyt­töään alem­pien ker­ros­ten asukkailla?

    Heti, kun kaik­ki haluk­kaat eivät mah­du his­siin ja jou­tu­vat sään­nöl­li­ses­ti jonot­ta­maan his­siä vuosi(tai edes tunti)tolkulla. Monis­sa talo­yh­tiöis­sä vas­ti­ket­ta on jyvi­tet­ty niin, että ylem­mät mak­sa­vat enem­män, kuten myös ymmär­tääk­se­ni his­sin­ra­ken­nus­pro­jek­te­jea jyvi­te­tään näin. (Tuo voi­si­kin olla hyvä kei­no pitää pyö­rä­va­ras­to edes koh­tuul­li­sen tyh­jä­nä kym­me­niä vuo­sia van­hois­ta romuis­ta. Huol­to­yh­tiöl­tä pitää lunas­taa euron tar­ra, joka on voi­mas­sa vuo­den, ja jos­sa on omis­ta­jan puhe­lin­nu­me­ro. Kesän alus­sa van­ho­jen tar­ro­jen nume­roi­hin soi­te­taan ja ilmoi­te­taan, että ilman toi­men­pi­tei­tä pyö­rä löy­tyy huu­to­kau­pas­ta vii­kon kuluttua)

  93. Jee­bo:

    Mut­ta tilan­ne on parem­pi, jos sii­nä kor­jaan­tu­mis­ta odo­tel­les­sa siir­tyy rahaa val­taa­pi­tä­vil­tä alistetuille. 

    Luul­ta­vas­ti niin, nyt­hän vain tilan­ne on sel­lai­nen, että rahaa siir­tyy alis­te­tuil­ta valtaapitäville.

    Kari

  94. Saa­ra: Juuso Kopo­sen ehdo­tus on ihan hyvä, mut­ta mä oon kyl­lä enem­män täs­sä Eli­nan lin­joil­la. Uskon, että varal­li­suu­den iske­mi­nen pöy­tään ker­ran vuo­des­sa on aika banaa­lia. Mun mie­les­tä paras rat­kai­su olis erot­taa auto­tal­li­pai­kat vaan osak­keiks ja myy­dä nii­tä ihan samal­la taval­la kuin asun­to­ja­kin, niin sil­loin ei tulis täl­lai­sia vas­tak­kai­na­set­te­lu­ja ihmis­ten välil­le. (Tai tulis, mut­ta ne olis enem­män pii­los­sa samal­la taval­la kuin nyky­ään kun oste­taan ja myy­dään asuntoja.)

    Aika teo­reet­tis­ta.

    höh. Mun mie­les­tä se on erit­täin käy­tän­nöl­lis­tä. Ehkä me kat­so­taan maa­il­maa vaan vähän eri tavalla.

    Ilmei­ses­ti kat­sot, että esi­mer­kik­si suur­pe­rin­nön vas­taa­not­ta­mi­nen kaik­kien mah­dol­lis­ten veron­kier­to­jär­jes­te­ly­jen avus­tuk­sel­la tuot­taa huo­mat­ta­vaa hyö­tyä yhteiskunnalle?

    En mis­sään nimes­sä! Mä kat­son, että se joka iki­nä sen omai­suu­den on tuot­ta­nut on tuot­ta­nut arvoa jol­le­kin muul­le, eli sil­le on mak­set­tu hyvis­tä töis­tä. Näis­tä hyvis­tä töis­tä saa­tua varal­li­suut­ta hänel­lä on sit­ten oikeus käyt­tää halua­mal­laan taval­la, vaik­ka antaa sitä lap­sil­leen ja lap­sen lapsilleen.

    Tie­tys­ti on mah­dol­lis­ta, että se on tuot­ta­nut omai­suu­ten­sa mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le, esim. ohjaa­mal­la rahaa kan­sal­ta itsel­leen poliit­ti­sen pro­ses­sin avul­la, mut­ta nämä on kui­ten­kin vähem­mis­tös­sä. Useim­mi­ten varal­li­suus on kor­vaus hyvis­tä töistä.

    En vain pidä ansiok­kaa­na aivan kaik­kea, mil­lä täl­lä het­kel­lä on mah­dol­li­suus ansai­ta pal­jon rahaa.

    En minä­kään! Pidän kui­ten­kin talout­tam­me sen ver­ran vapaa­na, että suu­rin osa varal­li­suu­des­ta on syn­ty­nyt mui­ta aut­ta­mal­la, eikä muil­ta ryöväämällä.

  95. On myös muis­tet­ta­va, että saa­ta­vil­la ole­vat (vaik­ka jono­tuk­sen jäl­keen) auto­pai­kat ja ‑tal­lit nos­ta­vat itse asun­non arvoa. Ehkä enem­män kuin mah­dol­li­nen muu­ta­man euroa edul­li­sem­pi yhtiö­vas­ti­ke huu­to­kau­pan jälkeen.

    Ja huu­to­kau­pat­ta­vat auto­pai­kat­ko eivät ole saa­ta­vil­la???? Tämä FUD-pro­pa­gan­da alkaa jo muis­tut­taa ame­ri­kan ääri­kon­ser­va­tii­vien touhuja.

    Tääl­lä meil­lä on esim. ava­rat leik­ki­pi­hat, joi­den väli­neis­tö uusit­tiin muu­ta­mia vuo­sia sit­ten EU-direk­tii­vin mukai­sek­si ja väli­neet tar­vit­se­vat jat­ku­vaa huol­toa. Mitä täs­tä sink­ku hyötyy?

    Pitäi­si­kö lap­si­per­hei­den kes­ken jakaa nämä kustannukset?

    En minä kai­pai­si niin tiheä­tä auraus­ta ja hie­koi­tus­ta, kun nyt tääl­lä on tapa­na. Van­huk­set kai­paa­vat. Pitäi­si­kö huo­no­jal­kais­ten jakaa nämä kus­tan­nuk­set keskenään?

    Tääl­lä on myös hie­not ulko­ka­lus­teet ja gril­li. Mitä epä­so­si­aa­li­nen ihmi­nen täs­tä hyö­tyy? Pitäis­kö sosi­aa­lis­ten ihmis­ten mak­saa kalus­tei­den han­kin­ta ja varas­toin­ti tal­ven yli?

    Vet­tä lät­rä­tään lap­si­per­heis­sä ihan toi­sel­la taval­la kuin paris­kun­nan talouk­sis­sa. Vaik­ka vesi­mak­su on hen­ki­lö­lu­ku­pe­rus­tei­nen, sub­ven­toi­vat lap­set­to­mat aivan var­mas­ti lap­si­per­hei­den vedenkulutusta. 

    Mikään näis­tä ei nos­ta asun­non arvoa, mut­ta nel­jän vuo­den jono­tuk­sen jäkeen ehkä saa­ta­vil­la ole­va auto­paik­ka nos­taa? Tämä on nyt jo aika paksua.

  96. Eli­na:
    Älä nyt ajat­te­le sitä “huu­to­kaup­paa­mis­ta” ihan niin kon­kreet­ti­ses­ti, että joku pau­kut­taa nui­jaa jos­sain puhu­jan­pön­tös­sä ja kyse­lee tar­jouk­sia. Enem­män­kin kyse on sii­tä, että jos/kun paik­ko­ja on tar­jol­la, niin niis­tä voi tar­jo­ta ja eni­ten tar­jon­nut saa paikan.

    No, en minä­kään täs­sä läh­ti­si mark­ki­na­teo­reet­ti­ses­ti “opti­maa­li­sim­paan” rat­kai­suun (huu­to­kaup­pa), vaan teki­sin mie­lum­min niin, että asun­to­paik­ko­jen vuo­kraa nos­te­taan tasai­ses­ti kun­nes nii­tä ei tar­vit­se jonot­taa kuin kor­kein­taan kuu­kausi tai pari. Sil­loin hin­noit­te­lu on kohdillaan.

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si erot­taa auto­pai­kat omik­si osak­keik­seen, jot­ka myy­dään ja joi­ta sit­ten osta­jat voi­vat myy­dä vapaas­ti eteen­päin (esim. talo­yh­tiön toimesta).

    Joka tapauk­ses­sa joku vuo­sien jono­sys­tee­mi on type­rää, teho­ton­ta ja väärin.

    Art­tu­ri: kyl­lä sii­hen jonot­ta­mi­seen menee resurs­se­ja, kos­ka jonos­sa seis­tes­sä jou­tuu teke­mään joi­ta­kin mui­ta jär­jes­te­ly­jä (jot­ka ilmei­ses­ti ovat epäe­dul­li­sem­pia) liik­ku­mi­sen­sa ja/tai auton säi­lyt­tä­mi­sen­sä kanssa.

    Kari

  97. Virit­tä­jä koit­ti ver­ra­ta auto­tal­le­ja osuuskuntaan:“On kym­me­nen jäse­nen osuus­kun­ta ja sil­lä trak­to­ri. Kyn­tö­hom­mat on hoi­det­ta­va kym­me­nen päi­vän aika­na. Osuus­kun­nan sään­töi­hin kir­ja­taan, että mah­dol­li­sim­man suu­ren oikeu­den­mu­kai­suu­den saa­vut­ta­mi­sek­si kyn­tö­päi­vät arvotaan.

    Sinun mie­les­tä­si osuus­kun­ta — tai mikä tahan­sa yri­tys tai yhdis­tys — ei sai­si teh­dä näin tai aina­kin oikeu­den­mu­kai­sem­paa oli­si, jos rik­kaim­man annet­tai­siin käyt­tää trak­to­ria yksinään. ”

    Tämä ei ole ver­ran­nol­li­nen tapaus, kos­ka tuos­sa kai­kil­le riit­tää trak­to­ri käyt­töön­sä. Tuo vas­tai­si sitä, että talo­yh­tiös­sä on kai­kil­le auto­paik­ka ja nii­den sijain­ti jae­taan arpo­mal­la. No, tähän arpo­mi­nen toki sopii.

    Täs­sä ket­jus­sa käy­tyyn kes­kus­te­luun ver­tau­tuu kui­ten­kin parem­min osuus­kun­ta, jos­sa on 15 jäsen­tä (ja mah­dol­li­sia kyn­tö­päi­viä on edel­leen 10). Nyt pitää joten­kin päät­tää, kuka saa trak­to­ria käyt­tää ja kuka jää ilman. 

    Jono­tus­sys­tee­min kan­nat­ta­jat ovat sitä miel­tä, että kauim­paan osuus­kun­nas­sa olleet saa­vat itsel­leen trak­to­rin päi­väk­si nimel­lis­tä kor­vaus­ta vas­taan ja muut jää­vät nuo­le­maan näp­pe­jään. Tämä siis aivan riip­pu­mat­ta, onko osuus­kun­nan jäse­nel­lä kyn­net­tä­vä­nä 100 heh­taa­rin pel­to vai aarin puu­tar­ha. Vaik­ka siis tuon pel­lon kyn­tä­mi­sen talou­del­li­nen arvo on monin­ker­tai­nen puu­tar­haan ver­rat­tu­na, sys­tee­min vuok­si se jää kyn­tä­mät­tä ja puu­tar­ha kyn­ne­tään. Tämä on tehot­to­muut­ta. Pal­jon parem­pi on huu­to­kau­pa­ta kyn­tö­päi­vät ja jakaa rahat osuus­kun­nan jäsen­ten kes­ken. Nyt pel­lon omis­ta­ja on var­mas­ti val­mis mak­sa­maan kyn­tö­päi­väs­tä pal­jon enem­män kuin puu­tar­han. Seu­raus on se, että puu­tar­han omis­ta­ja saa rahaa, joka on hänel­le arvok­kaam­paa kuin päi­vän trak­to­rin käyt­tö ja pel­lon omis­ta­ja saa trak­to­rin, jon­ka arvo on hänel­le suu­rem­pi kuin se raha, jon­ka hän jou­tuu sii­tä mak­sa­maan. Seu­raus on se, että _kummankin_ hyvin­voin­ti kas­voi jono­tus­sys­tee­miin verrattuna. 

    Ja lop­puun sanoi­sin vie­lä, että tuo “rikas käyt­tää yksi­nään” on tar­koi­tus­ha­kui­nen ilmaus. Parem­min sinun ajat­te­le­maa­si tilan­net­ta kuvai­si se, että “rikas mak­saa muil­le muh­kean kor­vauk­sen sii­tä, että saa käyt­tää trak­to­ria yksi­nään”. Voi aivan hyvin olla, että muut osuus­kun­ta­lai­set jopa sinun tapauk­ses­sa­si ottai­si­vat ennem­min sen rahan kuin kyntöpäivän.

  98. Elinalle/Riitalle:
    Jos auto­pai­kois­ta on tar­koi­tus alkaa mak­saa kus­tan­nuk­set kat­ta­vaa hin­taa, ne ovat aivan eri hin­ta­luo­kas­sa kuin vaik­ka­pa yhtei­nen gril­li­ka­tos ja las­ten leik­kia­lue. Lisäk­si yksi­tyi­sau­toi­lu on puu­haa, jota minun puo­les­ta­ni jou­tai­si­vat teke­mään vain ne, jot­ka oikeas­ti tar­vit­se­vat omaa autoa (Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la uskon, että suu­ri osa jen­gis­tä pär­jäi­si ilman­kin), min­kä vuok­si pitäi­sin toi­vot­ta­va­na että autoi­li­jat mak­sai­si­vat itse omat todel­li­set kustannuksensa.

    Olen itse mm. lap­se­ton, auto­ton, epä­so­si­aa­li­nen (= pihagril­laa­ma­ton) enkä käy­tä his­siä. Näis­tä yksi­tyi­sau­toi­lu on ainoa, jota en tuki­si omas­ta pus­sis­ta­ni, jos voi­sin vapaas­ti vali­ta. No uuden his­sin raken­ta­mi­nen oli­si ehkä toi­nen, jon­ka mak­sa­mis­ta minun oli­si vai­kea perus­tel­la itsel­le­ni, mut­ta van­han his­sin yllä­pi­to­kus­tan­nuk­siin voin osallistua.

    Kat­son siis jol­la­kin tavoin hyö­ty­vä­ni pihal­la leik­ki­vis­tä lap­sis­ta (ja sii­tä että lap­si­per­heet halua­vat muut­taa talo­yh­ti­öö­ni), ja gril­li­ka­tok­ses­sa viih­ty­vis­tä asuk­kais­ta, vaik­ka en itse näi­tä hyö­dyk­kei­tä käyt­täi­si­kään. Autoi­lun osal­ta puo­les­taan kat­soi­sin hyö­ty­vä­ni enem­män, jos se vähenisi.

    Jos talo­yh­tiöl­lä oli­si yhteis­käy­tös­sä ole­va auto ja sil­le paik­ka (en ota kan­taa sii­hen, miten jär­jes­te­ly käy­tän­nös­sä saa­tai­siin toi­mi­vak­si), voi­sin hyvin­kin kuvi­tel­la osal­lis­tu­va­ni kus­tan­nuk­siin, kos­ka kyl­lä minä­kin sil­loin täl­löin tar­vit­sen autoa. Mut­ta yksit­täis­ten asuk­kai­den omiin auto­paik­koi­hin en toi­voi­si omia vähiä raho­ja­ni käytettävän.

  99. On aivan tot­ta, että talo­yh­tiöis­sä on pal­jon yhdes­sä mak­set­tu­ja asioi­ta, jot­ka hyö­dyt­tä­vät joi­tain asuk­kai­ta enem­män kuin joi­tain toi­sia. Näis­sä yleen­sä on kyse ns. jul­kis­hyö­dyk­keis­tä, eli niis­sä asian X käyt­tä­mi­nen ei ole pois­sa Y:ltä ja toi­saal­ta yksit­täis­ten käyt­tä­jien rahas­tus on vai­val­lois­ta tai jopa kal­liim­paa kuin kerät­tä­vä raha. 

    Näin esi­mer­kik­si his­sin tapauksessa. 

    Yhtei­nen pihagril­li on perus­tel­tua, kos­ka on pal­jon kal­liim­paa, että jokai­nen hank­ki­si oman gril­lin tai kehit­tää jon­kin­lai­nen rahas­tus­me­ne­tel­mä grilliin. 

    Veden suh­teen voi­si hyvin olla perus­tel­tua asun­to­koh­tai­set vesi­mit­ta­rit. Aina­kin pien­ta­lois­ta koos­tu­vis­sa yhtiöis­sä täl­lai­set ovat. Voi olla, että ker­ros­ta­lois­sa tämä on tek­ni­sis­tä syis­tä mah­do­ton­ta. Ylei­ses­ti sanoi­sin, että ilman mit­ta­ria ihmi­set tuh­laa­vat vet­tä enem­män kuin tuh­lai­si­vat sen kans­sa, kos­ka kaik­ki sääs­tö jae­taan kaik­kien osak­kai­den kes­ken. Kysy­mys on, että onko mit­ta­rei­den asen­ta­mi­nen kal­liim­paa kuin se vesi­mää­rä, min­kä ne sääs­täi­si­vät. Läm­mön koh­dal­la tämä on vie­lä vai­keam­paa, vaik­ka toki sen koh­dal­la tuh­laa­mi­nen on vähäisempää.

    Mut­ta nämä jul­kis­hyö­dyk­keet eivät minus­ta ver­tau­du yksit­täis­ten osak­kai­den omaan käyt­töön annet­tu­jen park­ki­paik­ko­jen suh­teen. Jos park­ki­pai­kat oli­si jaet­tu niin, että kuka tahan­sa asu­kas sai­si pysä­köi­dä auton­sa mihin tahan­sa paik­kaan, oli­si täs­sä kyse samas­ta. Omaan käyt­töön anne­tut pysä­köin­ti­pai­kat ver­tau­tu­vat parem­min­kin vaik­ka­pa sau­na­vuo­roon. Nii­den­kin koh­dal­la huu­to­kaup­pa oli­si perus­tel­tua, jos kysyn­tä on pal­jon vapai­ta vuo­ro­ja suurempi.

  100. Vie­lä lisäys edelliseen:

    Jos ehdo­tet­tai­siin, että talo­yh­tiön pihaan raken­ne­taan 15 gril­li­ka­tos­ta, jot­ka vuo­kra­taan haluk­kail­le asuk­kail­le yksi­tyis­käyt­töön nimel­li­sel­lä hin­nal­la, kuin­ka­han moni suos­tui­si rahoit­ta­maan tätä? Entä muut­tuu­ko ske­naa­rio olen­nai­ses­ti hou­kut­te­le­vam­mak­si, jos nämä gril­li­ka­tok­set huu­to­kau­pat­tai­siin kus­tan­nuk­sien kattamiseksi?

  101. Elina:“On myös muis­tet­ta­va, että saa­ta­vil­la ole­vat (vaik­ka jono­tuk­sen jäl­keen) auto­pai­kat ja ‑tal­lit nos­ta­vat itse asun­non arvoa. ”

    Heh, jono­tus­sys­tee­mis­sä juu­ri paik­ko­ja ei ole saa­ta­vil­la, vaan nii­den vapau­tu­mis­ta jou­tuu odot­ta­maan. Huu­to­kaup­pa­sys­tee­mis­sä on. Tai no, pahim­mil­laan jou­tuu odot­ta­maan seu­raa­vaan huu­to­kaup­paan asti.

  102. Elina:“Autotallien huu­to­kaup­paan liit­tyy mie­les­tä­ni vah­vas­ti asuk­kai­den muo­dos­ta­man yhtei­sön dyna­miik­ka. Ker­ran vuo­des­sa suo­ri­tet­ta­va huu­to­kaup­pa auto­tal­leis­ta oli­si var­mas­ti omi­aan kiris­tä­mään väle­jä ja aiheut­ta­maan naa­pu­ri­kyt­täys­tä ym. pahaa miel­tä ja eri­pu­raa asun­to-osa­keyh­tiön sisällä.”

    Mik­si huu­to­kaup­pa kiris­täi­si väle­jä? Sehän on täy­sin avoin tapa jakaa yhtiön talou­del­li­sia resurs­se­ja ja vie­lä niin, että nekin, jot­ka jää­vät ilman, tule­vat kom­pen­soi­duik­si. Sen sijaan jono­tus tai eten­kin jon­kun sul­je­tun panee­lin jaka­mat pai­kat ovat pal­jon toden­nä­köi­sem­min kiris­tä­mäs­sä välejä. 

    Sinun ver­tauk­see­si elä­ke­pa­ris­kun­nas­ta vas­taan, että “mitä ajat­te­lee yhti­öön juu­ri muut­ta­nut lap­si­per­he, joka ei saa auto­tal­lia autol­leen, vaan elä­ke­pa­ris­kun­ta makuut­taa siel­lä jotain auton rämää sil­lä kos­kaan aja­mat­ta ja käyt­tää tal­lia pää­osin nii­den mai­nit­se­mie­si tava­roi­den varas­to­na”. Jos haluat teh­dä asias­ta vie­lä sää­lit­tä­väm­män, niin muu­ta per­heen lap­set vammaisiksi. 

    Tilan­ne voi olla var­sin nöy­ryyt­tä­vä, kun tut­tu­jen ihmis­ten kes­ken vau­raus ase­te­taan näy­til­le ker­ran vuodessa. ”

    No, vau­raus­han on näy­til­lä joka iki­nen päi­vä, kun pysä­köi­dään bema­ri sii­hen naa­pu­rin ladan vie­reen. Minus­ta huu­to­kaup­paus ei edes oikein toi­mi edes varal­li­suu­den mit­ta­ri­na, kos­ka sii­nä niin tär­keä­nä vai­kut­ta­ja­na on se tal­li­pai­kan tar­ve. Rik­kaam­pi asu­kas, joka ei paik­kaa juu­ri tar­vit­se, voi hyvin luo­pua pelis­tä aiem­min kuin köy­hem­pi, joka tar­vit­see sitä kipeästi.

  103. Art­tu­ri: “Siks mä epäi­lin tän­kin kes­kus­te­lun alus­sa, että onko­han se huu­to­kaup­pa nyt fik­suin tapa jakaa nää pai­kat, vai vois­ko yhtiö­ko­kous vaan mää­ri­tel­lä hin­nan, jos­sa kysyn­tä ja tar­jon­ta on suun­nil­leen tasapainossa.”

    Hei, miten­käs nyt pää­dyit sii­hen samaan, mikä minus­ta­kin on paras jär­jes­te­ly? Tosi­maa­il­mas­sa hin­ta­ta­soa ei saa­da mil­lään opti­moi­tua niin, että kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­taa­vat täs­mäl­li­ses­ti. Joko joku paik­ka jää tyh­jil­leen, kos­ka pai­kat ovat lii­an kal­lii­ta, tai sit­ten aina­kin väliai­kai­ses­ti joku halu­kas jää ilman paik­kaa. Minä en kek­si jonot­ta­mis­ta parem­paa­kaan jär­jes­te­lyä sitä var­ten, että väliai­kai­ses­ti kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan (var­sin­kin kun itse­kin myön­sit, ettei täs­sä jonot­ta­mi­ses­sa ole oikein mitään kuluja). 

    Eli­nan poin­tit sii­tä, miten huu­to­kaup­pa vai­kut­taa naa­pu­ri­so­puun ja asu­mis­viih­ty­vyy­teen ovat kovas­ti tosia. Tämä ei var­maan­kaan hait­taa sitä epä­so­si­aa­lis­ta sink­ku­mies­tä, joka ei kos­kaan mihin­kään osal­lis­tu tai muu­ten­kaan naa­pu­rei­taan ter­veh­di, vaan mar­mat­taa omas­sa kopis­saan maa­il­man epäoikeudenmukaisuutta.

    1. Tämä “mark­ki­na­hin­nan” haa­ru­koin­ti on tie­tys­ti sa tapa, jol­la tal­li­pai­kat pitäi­si jakaa. Sehän vas­taa suu­rin piir­tein huu­to­kaup­paa­mis­ta. Alku­pe­räi­nen pos­taus kos­ki siis sitä tilan­net­ta tavan­omais­ta tilan­net­ta van­hois­sa asun­to-osa­keyh­tiöis­sä, jos­sa asun­to-osa­keyh­tiön vuo­den 1958 hal­li­tus on jaka­nut pai­kat itsel­leen ja mää­rä­nyyt niil­le muo­dol­li­sen hin­nan ja teh­nyt edus­ta vie­lä perinnöllisen.
      Täl­lä ker­taa en siis vas­tus­ta­nut autoi­lua, vaan halusin nämä pai­kat tehok­kaam­paan käyttöön.
      Täs­tä kes­kus­te­lus­ta sai­si mie­len­kiin­toi­sen ana­lyy­sin eri9laisista tavois­ta suh­tau­tua talou­del­li­seen niuk­kuu­teen, tuloe­roi­hin ja hin­ta­me­ka­nis­miin, mut­ta jos­kus pitää kes­kit­tyä myös sii­hen Lah­den seu­dun kuntaliitokseen.

  104. Eli­na kir­joit­ti 17.3.2010 kel­lo 10:30

    Näin­hän asiat käy­tän­nös­sä menee ja niin pitääkin.
    Kes­kus­te­lu tai­taa olla lähin­nä periaatteellista.
    Van­hois­sa talo­yh­tiöis­sä on yleen­sä vain muu­ta­ma auto­tal­li, mut­ta auto­paik­ka yleen­sä kai­kil­la tai aina­kin sii­hen mahdollisuus.
    Jos­sain Töö­lös­sä tilan­ne voi olla toi­nen, mut­ta eihän siel­lä ole kenen­kään pak­ko asua, jos autoa tarvitsee.

    Mut­ta tämä : “Vet­tä lät­rä­tään lap­si­per­heis­sä ihan toi­sel­la taval­la kuin paris­kun­nan talouksissa”

    Täs­tä syn­tyy todel­li­sia kulu­ja, jot­ka jakau­tu­vat usein epäoikeudenmukaisesti.
    Läm­pi­män käyt­tö­ve­den kulu­tus voi olla jopa yli 50% talo­yh­tiön ener­gian­las­kus­ta edel­lyt­täen, että talon läm­mi­tys­ku­lut ovat hallinnassa.

    Aina­kin omien koke­mus­ten mukaan veden käy­tös­tä on tul­lut enem­män jupi­naa kuin tal­li­mak­suis­ta, ehkä on syy­tä­kin näin “ilmas­to­ka­ta­stro­fin” kynnyksellä.

  105. Ei var­maan, kos­ka ne kus­tan­nuk­set on vis­siin aika pie­niä, mut­ta his­sin raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set pitää kyl­lä rahas­taa ylä­ker­ral­ta ilman, että ala­ker­ta jou­tuu osal­lis­tu­maan nii­hin pät­kän vertaa.”

    En tie­dä muis­ta talo­yh­tiöis­tä, mut­ta meil­lä ylem­mät ker­rok­set mak­sa­vat kai­kis­ta talo­yh­tiön kuluis­ta isom­man, kos­ka ylem­pien ker­ros­ten asun­to­jen hal­lin­taan tar­vi­taan useam­pia osak­kei­ta (suh­tees­sa neliö­mää­rään). Vas­ti­neek­si rahoil­lem­me meil­lä on komeam­mat näkö­alat (ja put­ki­re­mon­tin aikaan pitem­män mat­kan sau­nao­sas­tol­le vessaan).

  106. Riit­ta, miten ihmees­sä voit tie­tää, miten auto­tal­li­paik­ko­jen huu­to­kaup­pa vai­kut­taa naa­pu­ri­so­puun, jos sel­lais­ta ei kos­kaan ole edes kokeiltu? 

    Mitä itse olen asun­to­yh­tiöi­den toi­min­taa seu­ran­nut, niin eni­ten epä­so­pua yleen­sä aiheut­ta­vat ne asiat, jois­sa jot­kut jou­tu­vat mak­sa­maan asiois­ta, jot­ka hyö­dyt­tä­vät vain joi­tain. Maan­laa­jui­ses­ti kai esim. kaa­pe­litv-liit­ty­mä on tuot­ta­nut niin pal­jon rii­to­ja (tv:ttömät eivät luon­nol­li­ses­ti halua osal­lis­tua sen kus­tan­nuk­siin), että asias­ta on men­ty kärä­jil­le asti ja kai lopul­li­nen oikeu­den pää­tös sii­nä on, että talo­yh­tiö voi enem­mis­tö­pää­tök­sel­lä liit­tyä kaa­pe­liin ja kaik­kien osak­kai­den on osal­lis­tut­ta­va sen kustannuksiin. 

    Ja tämä siis asias­ta, jos­sa itse jaet­ta­va asia ei ole niuk­ka (minä voin hyvin kat­soa kaapeli-tv:tä eikä se estä myös sinua kat­so­mas­ta samaan aikaan). 

    Jono­tus­sys­tee­mi (tai arpo­mi­nen) voi toi­mia koh­tuul­li­ses­ti sil­loin, kun paik­ko­jen tar­ve ei rei­lus­ti yli­tä nii­den kysyn­tää ja niis­tä mak­set­tu vuo­kra ei ole rei­lus­ti ala­kant­tiin mark­ki­na­hin­taan näh­den. Mut­ta täl­löin on huo­mat­ta­va, että jos nuo päte­vät, niin huu­to­kaup­pa­sys­tee­mi tuot­tai­si mel­kein saman tulok­sen. Jos paik­ko­ja on mel­kein yhtä pal­jon kuin nii­tä halua­via, vain kaik­kein vähi­ten paik­kaa tar­vit­se­vat jää­vät ilman, eikä hin­ta nouse juu­ri­kaan kor­keam­mak­si kuin jono­tus­sys­tee­min mukai­nen hinta. 

    Erot sys­tee­mien välil­lä tule­vat näky­viin sil­loin, kun paik­ko­ja on rei­lus­ti vähem­män kuin nii­tä halua­via ja lisäk­si niis­tä mak­se­taan sel­väs­ti ala­kant­tiin ole­vaa hin­taa. Täl­löin jonon hän­nil­le tule­va uusi asu­kas näkee edes­sään vuo­sien jono­tuk­sen, kun samaan aikaan pit­kään yhtiös­sä asu­neet käyt­tä­vät tal­le­ja pilk­ka­hin­taan. Minun on ihan oikeas­ti vai­kea näh­dä, mik­sei tämä herät­täi­si nyreyt­tä sii­nä uudes­sa asuk­kaas­sa. Yhtiön autot­to­mat eivät ehkä tie­dos­ta tämän sys­tee­min tuot­ta­maa sub­ven­tio­ta pai­kan ali­hin­taan saa­jil­le, joten he eivät ehkä ole yhtä nyreis­sään siitä. 

    Itse ymmär­sin Osmon aloi­tus­kir­joi­tuk­ses­ta, että hän käsit­te­li juu­ri näi­tä jäl­kim­mäi­siä tapauk­sia, kos­ka ne ovat rele­van­tim­pia Hel­sin­gin van­hois­ta asun­nois­ta puhuttaessa.

  107. eli­na
    “Affek­tii­vis­ten koke­mus­ten, sosi­aa­lis­ten vuo­ro­vai­ku­tus­suh­tei­den, yli­pään­sä psy­ko­lo­gis­ten ja jopa moraa­lis­ten näkö­kul­mien puu­te tekee kes­kus­te­lus­ta usein vali­tet­ta­van yksipuolista.”

    Sinä nyt kuvit­te­let että kaik­ki muut ovat moraa­lis­ta samaa miel­tä kuin sinä. Minä itse olen sitä miel­tä, että huu­to­kaup­paa­mi­nen on moraa­li­ses­ti aivan yli­ver­tai­nen tapa jakaa auto­paik­ko­ja kos­ka se on yksi har­vois­ta suh­mu­roin­ti­va­pais­ta tavois­ta jakaa autopaikat.

    Mitä tuu­mii se elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta, jol­la on ollut tal­li ehkä vuo­si­kym­me­niä käy­tös­sään ja joku uusi asu­kas vie sen alta kovem­mal­la tarjouksellaan. ”

    Kyl­lä minä kuvit­te­li­sin että työs­sä­käy­vä hen­ki­lö oikeas­ti tar­vit­see sitä tal­lia enem­män kuin elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta, jon­ka ei tar­vit­se olla joka aamu,myös 35 asteen pak­ka­sel­la, kel­lo 0700 istu­mas­sa autos­saan mat­kal­la töihin. 

    Nämä argu­men­tit mene­vät nyt aivan seka­vik­si. Kun nii­tä ker­ran pitäi­si jakaa “eni­ten tar­vit­se­val­le”, niin miten hem­me­tis­sä elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta voi miten­kään men­nä työs­sä­käy­vän ohit­se? Eihän elä­ke­läi­set edes tar­vit­se sitä autoa joka päi­vä ja heil­lä­sil­loin kun tar­vit­se­vat, heil­lä on kyl­lä aikaa raa­pa­ta ikkunoita.

    Tääl­lä meil­lä on esim. ava­rat leik­ki­pi­hat, joi­den väli­neis­tö uusit­tiin muu­ta­mia vuo­sia sit­ten EU-direk­tii­vin mukai­sek­si ja väli­neet tar­vit­se­vat jat­ku­vaa huol­toa. Mitä täs­tä sink­ku hyötyy?”

    Jos talo­yh­tiön hal­li­tuk­ses­sa oli­si vain sink­ku­ja, niin ei var­mas­ti oli­si tuol­lai­sia han­kin­to­ja teh­ty. Vas­taa­vas­ti ennen tätä uut­ta talo­yh­tiö­la­kia alim­mat ker­rok­set vas­tus­ti­vat kyn­sin ham­pain his­se­jä, kos­ka jou­tui­vat niis­tä maksamaan.

    Riit­ta
    “Hei, miten­käs nyt pää­dyit sii­hen samaan, mikä minus­ta­kin on paras järjestely? ”

    No mut­ta sil­loin­han auto­paik­ko­jen hin­ta on niin kor­kea, ettei nii­hin ole varaa kuin kimi­räik­kö­sil­lä ja elä­ke­läi­set sekä yh:t jää­vät ilman.

    Kos­ka tuos­sa tilan­tees­sa hin­ta on täs­mäl­leen sama kuin huu­to­kau­pas­sa. Huu­to­kaup­pa­han ei ole täs­sä tapauk­ses­sa mitään muu­ta kuin eräs tapa sel­vit­tää todel­li­nen hin­ta­ta­so. Jos talo­yh­tiön hal­li­tuk­sel­la oli­si ole­mas­sa kris­tal­li­pal­lo jos­ta kat­soa hin­nat, ei mitään “saa­ta­nal­lis­ta” huu­to­kaup­paa tar­vit­tai­si, vaan hin­nat voi­tai­siin aset­taa tuos­ta vain “Rii­tan hyväk­sy­mäl­le” tasolle.

  108. Kari, filo­so­fian tar­koi­tus on var­sin ylei­ses­ti hyväk­sy­tyn mää­ri­tel­män mukaan tuot­taa mer­ki­tyk­sel­li­siä argu­ment­te­ja (pro­po­si­tioi­ta tms ja joh­taa niis­tä sit­ten toisia). 

    Seu­raa­vak­si pitää kysyä, mis­tä asiois­ta. Vas­taus­ta voi etsiä mel­kein min­kä tahan­sa filo­so­fian oppi­kir­jan sisäl­lys­luet­te­los­ta. Käsi­tel­lyt aihe­pii­rit eroa­vat toi­sis­taan hiu­kan, mut­ta mel­kein aina siel­tä löy­tyy kysy­myk­set “mikä on tot­ta”, “mikä on hyvää” ja “mikä on kau­nis­ta” (lisäk­si on meta­fy­sii­kaa ja jotain, jota voi sijoit­taa noi­den kol­men sisään). 

    Täs­tä voi joh­taa mel­kein klas­si­sen logii­kan mukai­ses­ti, että filo­so­fi­ses­ti asioi­ta voi perus­tel­la sen perus­teel­la, mikä on jär­ke­vää, mikä on oikein ja mikä on kaunista.

    Tätä tar­koi­tin perin­tei­sel­lä näke­myk­sel­lä, en mitään kris­tus­hömp­pää vai mihin viittasit?

    Lop­pu löy­tyy aiem­mas­ta vastauksestani.

  109. Sylt­ty sanoo: 

    Sinä nyt kuvit­te­let että kaik­ki muut ovat moraa­lis­ta samaa miel­tä kuin sinä.

    Miten niin? Mil­loin olen jotain täl­lais­ta ilmaissut? 

    Olen vain pan­nut mer­kil­le, että hyvin on tek­nis-talou­del­lis ‑pai­not­tei­nen blo­gi tämä Osmon blo­gi. Ja että monet muut näkö­kul­mat puut­tu­vat tyystin. 

    Tämä ei todel­la­kaan tar­koi­ta, että ole­tan jotain saman­mie­li­syyt­tä keneltäkään.

  110. Argu­ment­tien koh­dal­la tääl­lä puut­tuu minus­ta suh­teel­li­suu­den­ta­ju. Jos talo­yh­tiöl­lä on vaik­ka, sano­taan, kym­me­nen auto­paik­kaa ja 20 asun­toa, ja haluk­kai­ta on 12, niin ei se auto­pai­kan mar­gi­naa­li­nen hin­ta nyt niin mie­let­tö­män kor­keak­si nouse. 

    Huu­to­kaup­pa” voi­daan esi­mer­kik­si toteut­taa niin, että hal­li­tus päät­tää läh­tö­hin­nan ja pai­kois­ta teh­dään hake­muk­set. Jos hake­muk­sia on enem­män kuin paik­ko­ja, nos­te­taan hin­taa ja hake­muk­sen saa vetää pois. Kun hake­muk­sia on yhtä mon­ta kuin auto­paik­ko­ja, sii­nä on hin­ta. En oikein näe mitään meka­nis­mia, jol­la joku hul­lu mil­jo­nää­rii voi­si täl­lä meka­nis­mil­la nos­taa hin­nan pilviin.

  111. Trak­to­rin mai­nit­se­mi­nen sai ymmär­ryk­sen nyt­käh­tä­mään eteen päin (pait­si tie­tys­ti Art­tu­rin koh­dal­la, joka ei vie­lä­kään tajua lain­kaan mis­tä on kysy­mys, hihit­tää vain).

    Koet­te­len kaik­kien kär­si­väl­li­syyt­tä tois­ta­mal­la osin jo kir­joit­ta­mia­ni asioi­ta. Jos olet ymmär­tä­nyt point­ti­ni jo aiem­mis­ta kir­joi­tuk­sis­ta, voit hypä­tä tämän yli ja lukea vas­ta seu­raa­van viestini.

    Läh­tö­koh­ta, jota ehkä kan­nat­taa pitää mie­les­sä, on se, että osuus­kun­nal­li­nen yhtiö­muo­to on todel­li­suut­ta, joten sil­lä täy­tyy olla hyö­dyl­li­siä eri­kois­piir­tei­tä. Minä väi­tän, että se takaa jäsen­ten tas­a­puo­li­sen koh­te­lun tin­ki­mät­tä lii­kaa talou­del­li­suu­des­ta. Tämä on hyvä asia tie­tyis­sä tilan­teis­sa, ehkä esi­mer­kik­si auto­paik­ko­jen jaos­sa. Se on myös tae sil­le, että yhtiö­tä ei “kaa­pa­ta” tai myy­dä ilman omis­ta­jien (määrä)enemmistön suostumusta.

    Asi­aan: Ei ole loo­gis­ta syys­tä olet­taa, että osuus­kun­ta-auto­pai­kois­ta on aina pula, kos­ka osuus­kun­ta saa toki hin­noi­tel­la hyö­dyk­keen­sä niin, että pai­kat riit­tä­vät jokaiselle.

    Jos jäse­niä on 20 ja auto­paik­ko­ja kym­me­nen, jokai­nen jäsen kui­ten­kin saa auton­sa edes osak­si aikaa tal­liin. Huu­to­kau­pas­ta tilan­ne tie­tys­ti ero­aa sii­nä, että jäse­nyy­den hin­ta hal­vem­pi kuin huu­to­kau­pa­tun autopaikan.

    Kuin­ka pal­jon hal­vem­pi? En osaa vas­ta­ta, mut­ta ilmei­ses­ti aina­kin 50%, kos­ka auto oli­si puo­let ajas­ta muu­al­la kuin tal­lis­sa. Mitä mui­ta vai­ku­tuk­sia hin­taan sys­tee­mil­lä oli­si, se riip­pui­si, sii­tä, miten sys­tee­mi käy­tän­nös­sä järjestettäisiin.

    Asuin itse mui­noin nuo­re­na poi­ka­na ydin­kes­kus­tas­sa ja oli­sin ollut erit­täin tyy­ty­väi­nen täl­lai­seen rat­kai­suun. Olen aika var­ma, että sys­tee­mi oli­si toi­saal­ta nos­ta­nut vuo­kria — sen ver­ran kova oli pula auto­pai­kois­ta ja auto siten jos­sain seit­se­män kort­te­lin pääs­sä — joten osa hyö­dys­tä oli­si men­nyt taloyhtiölle. 

    En kyl­lä ole var­ma, miten pal­jon jäse­nyy­des­tä oli­si pitä­nyt pulit­taa, ja oli­si­ko minul­la ollut sii­hen rahaa tai luot­to­kel­poi­suut­ta. Kuvit­te­len kui­ten­kin, että itse osuus­kun­ta sai­si esi­mer­kik­si park­ki­luo­laa vas­taan lai­naa hyvil­lä ehdoil­la, joten jäse­nyy­den ei tar­vit­si­si hir­vei­tä mak­saa, vaik­ka fir­mal­la koh­tuul­li­nen tuot­to­ta­voi­te oli­si­kin. “Koh­tuul­li­nen” voi tuos­sa tar­koit­taa esi­mer­kik­si ver­ran­nol­lis­ta huu­to­kau­pas­ta saa­ta­vaan tuottoon.

    Toi­vot­ta­vas­ti trcow(?) nyt ymmär­tää, että en ole vie­mäs­sä kenel­tä­kään pää­tän­tä­val­taa vaan lisää­mäs­sä sitä auto­pai­kan tar­vit­si­joil­le. En myös­kään ollut ehdot­ta­mas­sa, että arpo­mis­ta pitäi­si käyt­tää jokai­ses­sa tilan­tees­sa. Sitä pait­si, kuten olen jo sano­nut use­aan ker­taan, osuus­kun­ta toi­mi­si ilman arpa­jai­sia­kin, kun­han var­mis­tet­tai­siin että ketään jäse­nis­tä ei soris­ta, kun ker­ran osuus­kun­ta on kysees­sä. Osa­keyh­tiös­sä saa sor­sia­kin, sanoi laki mitä tahansa.

  112. Virit­tä­jä:
    Jos haluat tuol­lai­sen jaot­te­lun teh­dä, niin ehdo­tan, että perus­te­let sen sit­ten joten­kin muu­ten kuin kek­si­mäl­lä ter­me­jä. Minä yri­tin sel­vit­tää aja­tus­ta­si, ja löy­sin tämän:
    http://apologetiikkawiki.fi/Moraalinen_argumentti

    Mitä tulee tuo­hon perus­te­lu­jen jaot­te­lus­ta kol­meen ryh­mään, en ole samaa miel­tä. Mut­ta minä olen­kin him­pun jämäh­tä­nyt näi­hin Sokrateen/Platonin aja­tuk­siin sii­tä, että se mikä on oikein on myös jär­ke­vää (ja kau­nis­ta, jos vält­tä­mät­tä haluatte) 🙂

    Lisäk­si olen eri miel­tä sii­tä, mikä on filo­so­fian tar­koi­tus, mut­ta tämä nyt alkaa olla aika kau­ka­na tämän ket­jun (ja blo­gin) aihepiiristä.

    Kari

  113. Jen­keis­sä kes­kus­tel­laan laa­jas­ti viha­ri­kos­ten ran­gais­tuk­sis­ta, jos­sa mm. neo­kon­ser­va­tii­vi­nen sii­pi haluai­si hyvin lie­viä ran­gais­tuk­sia vaik­ka­pa homoi­hin koh­dis­tu­vis­ta väki­val­lan­teois­ta — eihän raa­mat­tu sal­li homo­ja — eikä aina­kaan mis­sään nimes­sä sal­li­si, että motii­via käy­tet­täi­si oikeu­des­sa ras­kaut­ta­va­na asianhaarana. 

    Kun seu­raa tätä sinäl­lään sivis­ty­nyt­tä ja mon­ta ker­taa äly­käs­tä kes­kus­te­lua oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta, niin eit­tä­mät­tä poh­din välil­lä pitäi­si­kö kal­lii­den län­si­au­to­jen kivit­tä­mi­ses­tä mää­rä­tä nykyis­tä lie­vem­mät ran­gais­tuk­set? Eihän Jee­sus­kaan ajel­lut omal­la Audi ‑merk­ki­sel­lä autosaatanalla!

  114. Samu­li Saa­rel­ma ja Sylt­ty näyt­tä­vät väit­tä­vän, että huu­to­kau­pan tulos oli­si tilan­tees­ta riip­pu­mat­ta sama kuin mark­ki­na­hin­ta. Jos puhu­taan Osmon ilmei­ses­ti tar­koit­ta­mis­ta van­hois­ta Hel­sin­gin kes­kus­ta-alu­een talois­ta, jois­sa auto­paik­ko­jen mää­rä on kovin vähäi­nen nii­tä halua­vien mää­rään näh­den, auto­paik­ka­mark­ki­noi­den ei voi­ne aja­tel­la toi­mi­van kovin hyvin.

    Jos talos­sa asuu kak­si suu­ri­tu­lois­ta, 50 kes­ki­tu­lois­ta ja 20 pie­ni­tu­lois­ta, ja auto­paik­ko­ja on 5 kpl, huu­to­kau­pas­sa voi hyvin käy­dä vaik­ka­pa seu­raa­vas­ti: kum­pi­kin suu­ri­tu­loi­nen halu­aa pai­kan per­heen molem­mil­le autoil­le, joten hei­dän huu­ton­sa nos­ta­vat nel­jän pai­kan hin­nat kes­ki­tu­lois­ten ulot­tu­mat­to­miin. Sen jäl­keen 50 kes­ki­tu­lois­ta huu­taa yhdes­tä auto­pai­kas­ta kes­ke­nään, jol­loin hin­ta kipu­aa ilman muu­ta kor­keam­mak­si kuin ver­rok­kiyh­tiös­sä, jos­sa kes­ki­tu­loi­set huu­ta­vat suu­rem­mas­ta paik­ka­mää­räs­tä. Pie­ni­tu­loi­set eivät läh­de edes huu­ta­maan näin kovas­sa kisassa.

    Jos taas talo­yh­tiö mää­rit­te­li­si “mark­ki­na­hin­nan”, ver­tai­luai­neis­to­na käy­tet­täi­siin koko kes­kus­ta-alu­eet­ta kos­ke­via hin­ta­tie­to­ja, ja hin­ta muo­dos­tui­si toden­nä­köi­ses­ti sel­lai­sek­si, johon kes­ki­tu­loi­sel­la­kin on varaa. Ken­ties joku pie­ni­tu­loi­nen­kin saat­tai­si las­kel­mia teh­ty­ään uskal­tau­tua yrit­tä­mään paik­kaa, kun tar­kat kus­tan­nuk­set oli­si­vat etu­kä­teen tie­dos­sa (ehkä hän voi­si hakea jos­ta­kin tukea pai­kan mak­sa­mi­seen, jos sil­le on todel­lis­ta tar­vet­ta esim. vam­mai­sen lap­sen hoi­don vuoksi).

    Ket­jus­sa esiin­tyy myös kom­ment­te­ja, joi­den mukaan köy­hän ei tar­vit­se men­nä asu­maan samaan taloon rik­kai­den kans­sa jos mie­lii saa­da auto­pai­kan. Jos näi­hin sisäl­tyy auki­kir­joit­ta­ma­ton toi­ve, että köy­hät pysyi­si­vät omis­sa kar­si­nois­saan, jou­dun jät­tä­mään vas­ta­lausee­ni. Pidän ihmis­ten kar­si­noi­tu­mis­ta eri asui­na­lueil­le sosio-eko­no­mi­sen sta­tuk­sen mukaan kaik­kien kan­nal­ta ei-toi­vot­ta­va­na, ja minus­ta täl­lais­ta kehi­tys­tä ehkäi­se­viä meka­nis­me­ja tuli­si rahoittaa.

  115. “Hei, miten­käs nyt pää­dyit sii­hen samaan, mikä minus­ta­kin on paras järjestely? ”

    No mut­ta sil­loin­han auto­paik­ko­jen hin­ta on niin kor­kea, ettei nii­hin ole varaa kuin kimi­räik­kö­sil­lä ja elä­ke­läi­set sekä yh:t jää­vät ilman.”

    Se en ollut minä, joka tähän kes­kus­te­luun nii­tä yh:ta tai kimi­räik­kö­siä toin. 😉 Minä en nyt vain tyk­kää sii­tä aja­tuk­ses­ta, että joka vuo­si auto­paik­ka oli­si kat­kol­la, kun paik­ko­jen jaon voi hoi­taa muutenkin.

  116. Riit­ta, eikö­hän yksi hyvä tapa jakaa osak­keik­si muu­te­tut auto­pai­kat oli­si tämä kuu­lui­sa huu­to­kaup­pa yhtiön mää­rit­tä­mäs­tä mini­mi­hin­nas­ta alkaen. Yhtiö voi itse vali­ta, sal­li­taan­ko osak­keen myyn­ti tämän jäl­keen ulko­puo­li­sil­le ja mil­lä ehdoil­la, eli esim. onko asun­to­jen omis­ta­jil­la jon­kin­lai­nen etuos­to-oikeus. Ei tämän luu­li­si yli­voi­mais­ta ole­van, vaik­ka vas­tus­ta­jia saat­tai­si löy­tyä niis­tä Osmon mai­nit­se­mis­ta poru­kois­ta, joil­la on perin­tei­nen nau­tin­ta­oi­keus vuo­del­ta x. Sään­nöl­li­seen — esim. vuo­sit­tai­seen — huu­to­kaup­paan ja arvon­taan näh­den täl­lä mal­lil­la oli­si ennus­tet­ta­vuu­den etu. Siis tie­tää mitä saa jos nyt mak­saa sum­man y.

  117. Kari:

    kyl­lä sii­hen jonot­ta­mi­seen menee resurs­se­ja, kos­ka jonos­sa seis­tes­sä jou­tuu teke­mään joi­ta­kin mui­ta järjestelyjä 

    Niin siis mun mie­les­tä täs­sä jono­tus­sys­tee­mis­sä voi erot­taa kah­den­lai­sia kulu­ja, toi­set syn­tyy ihan sii­tä itse jonot­ta­mi­ses­ta ja toi­set sii­tä, että jonot­taes­sa resurs­sit ei oo jakau­tu­nu par­haa­la mah­dol­li­sel­la taval­la. Mun mie­les­tä nää lisä­jär­jes­te­lyt on nii­tä huo­nos­ti jakau­tu­neis­ta resurs­seis­ta tul­lei­ta kuluja.

    Jonot­ta­mi­sen kulut sit olis taas sitä, kun esim. jou­tuu fyy­si­ses­ti sei­soon jonos­sa, mis­sä tär­vään­tyy aikaa ja vaivaa.

    Molem­mat kulut on siis osa tätä jono­tus­sys­tee­miä, mut­ta vas­ta­sin vaan Rii­tal­le erot­te­le­mal­la ne, kun se jos­ta­kin syys­tä haluu kes­kit­tyä vaan sii­hen itse jonot­ta­mi­seen, mikä auto­paik­ko­jen koh­dal­la ei aiheu­ta kus­tan­nuk­sia, kun isän­nöit­si­jä vaan pitää vih­kon­sa järjestyksessä.

    Riit­ta:

    Hei, miten­käs nyt pää­dyit sii­hen samaan, mikä minus­ta­kin on paras järjestely?

    No en mä nyt tie­dä miten se nyt tuli yllä­tyk­se­nä, kun mä kir­joi­tin sen jo ensim­mäi­seen kom­ment­tii­ni. (Tai siis kir­joi­tin, että huu­to­kaup­paus ei ehkä oo paras tapa jakaa nii­tä auto­paik­ko­ja.) On se kui­ten­kin ihan yli­ver­tai­nen mihin­kään jono­tus­sys­tee­miin verrattuna.

    Tosi­maa­il­mas­sa hin­ta­ta­soa ei saa­da mil­lään opti­moi­tua niin, että kysyn­tä ja tar­jon­ta koh­taa­vat täsmällisesti.

    Niin eikä kukaan oo tätä vaa­ti­nut­kaan. Sä oot vaan yrit­tä­ny perus­tel­la, että paik­ko­ja olis hyvä jakaa jonot­ta­mal­la. No ei oo.

    var­sin­kin kun itse­kin myön­sit, ettei täs­sä jonot­ta­mi­ses­sa ole oikein mitään kuluja)

    Ei nyt kyl­lä ymmär­sit pahas­ti vää­rin. ks toi mun kom­ment­ti Karil­le ylempänä.

    En tie­dä muis­ta talo­yh­tiöis­tä, mut­ta meil­lä ylem­mät ker­rok­set mak­sa­vat kai­kis­ta talo­yh­tiön kuluis­ta isom­man, kos­ka ylem­pien ker­ros­ten asun­to­jen hal­lin­taan tar­vi­taan useam­pia osak­kei­ta (suh­tees­sa neliö­mää­rään). Vas­ti­neek­si rahoil­lem­me meil­lä on komeam­mat näkö­alat (ja put­ki­re­mon­tin aikaan pitem­män mat­kan sau­nao­sas­tol­le vessaan).

    Niin ja hal­vem­pi asunto!

  118. Kim­mo:

    eikä aina­kaan mis­sään nimes­sä sal­li­si, että motii­via käy­tet­täi­si oikeu­des­sa ras­kaut­ta­va­na asianhaarana.

    Häh? Eiks homot oo ihan saman­lai­sia ihmi­siä kuin muut­kin? Miten se, että pahoin­pi­te­lee homon vois olla joten­kin pahem­pi jut­tu kuin että pahoin­pi­te­lee jon­kun muun?

    Mun mie­les­tä mis­tään vähem­mis­tös­tä ei pidä teh­dä mui­ta tasa-arvoi­sem­paa ja täl­lä ei oo kyl­lä mitään teke­mis­tä raa­ma­tun tai rasis­min kans­sa. (Oikees­taan päin vastoin.)

    Saa­ra: Mitä suu­rem­pi on ero­tus sil­le hin­nal­la mil­lä talo­nyh­tiö paik­kan­sa vuo­kraa ja alim­mal­la tar­jouk­sel­la huu­to­kau­pas­sa sitä enem­män hyvin­voin­tia tuhou­tuu, kun paik­ko­ja ei huutokaupata.

  119. Kari, kysees­sä on filo­so­fi­aan väis­tä­mät­tä kuu­lu­va omi­nai­suus, jos hyväk­syy esit­tä­mä­ni pre­mis­sit. Aika moni hyväk­syy eikä itses­tään sel­väs­tä asias­ta teh­dä numeroa.

    Oikean (moraa­li­sen) ja jär­ke­vän suh­de taas on ongel­ma sik­si, että meil­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta tie­tää var­muu­del­la edes jär­ke­vää hyväs­tä puhu­mat­ta­kaan. Jäl­jel­le jää vain toden­nä­köi­syyk­siä ja suh­teel­li­sia arvo­ja — ja ehkä joku uni­ver­saa­li. Tämä taas on mie­li­pi­tee­ni, mut­ta en miten­kään ymmär­rä, miten asia voi­si olla toisin.

    Sii­nä olet oikeas­sa, että Pla­to­nil­la oli hom­ma hans­kas­sa. Hän­hän tun­si ideoi­den maa­il­man. Tie­dät­hän, jos oli­sit aina istu­nut auto­tal­lis­sa kat­sel­len beto­ni­sei­nää taka­na­si kynt­ti­lä ja sit­ten oli­sit­kin pla­to­ni­na poh­ti­nut maa­il­man­kaik­keu­den jär­jes­tyk­seen, joo, sit­ten uskoi­sin sinun todel­la tie­tä­vän miten hyvä ja jär­ke­vä sulau­tu­va yhteen Juma­las­sa tai mikä jäbä se oli.

    (Ennen kuin pois­tun, pitää vie­lä kor­ja­ta pie­ni mut­ta pil­kun­vii­laa­jaa ärsyt­tä­vä erhe tääl­lä: ei ole mitään kie­lio­pil­lis­ta syy­tä lait­taa kak­sois­pis­tet­tä sen ihmi­sen nimen perään, jol­le vas­taa. Sii­hen tulee pilk­ku. Kak­sois­pis­tet­tä kuu­luu käyt­tää, jos lai­naa ko. henkilöä.)

  120. Art­tu­ri:

    Häh? Eiks homot oo ihan saman­lai­sia ihmi­siä kuin muut­kin? Miten se, että pahoin­pi­te­lee homon vois olla joten­kin pahem­pi jut­tu kuin että pahoin­pi­te­lee jon­kun muun?

    Jos hak­kaan juu­ta­lai­sen sik­si, että se on juu­ta­lai­nen tai homon sik­si että se on homo, niin asi­aan tapaa liit­tyä enem­män kes­kus­tel­ta­vaa kuin pahoinpitely.

  121. Mei­dän talo­yh­tiös­sä ete­läi­ses­sä Hämees­sä auto­tal­lin vuo­kra on 40 euroa/vuosi. Eräs onnel­li­nen piti sitä kor­kea­na. Kiin­nos­tai­si tie­tää, mil­lai­set ovat vuo­krat muualla?

  122. Eihän huu­to­kaup­pa ole kuin tapa hin­nan­mää­ri­tyk­seen. Jos hin­ta saa­daan muul­la tapaa ase­tet­tua sel­lai­sel­le tasol­le, että resurs­sit ovat mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­sa käy­tös­sä niin mikä­pä sii­nä. Vaik­ka­pa niin kuin Tie­de­mies ehdot­ti, että talo­yh­tiö ehdot­taa jotain hin­taa, kat­so­taan kuin­ka pal­jon on haluk­kai­ta sil­lä hin­nal­la ja sen jäl­keen nos­te­taan (tai las­ke­taan) hin­taa siten, että paik­ko­ja on yhtä pal­jon kuin haluk­kai­ta jol­loin pai­kat jae­taan täl­lä hin­nal­la. Pai­kan saa pitää niin pit­kään kun­nes joku uusi halu­kas ilmoit­tai­tuu “jonoon” jol­loin talo­yh­tiö taas kysyy pal­jon­ko täl­lä ker­taa oli­si haluk­kai­ta mak­sa­jia jne. Jos pai­kois­ta pyy­det­tä­vä hin­ta nousee kovin kor­keak­si, tulee har­kit­ta­vak­si että nii­tä voi­si mah­dol­li­suuk­sien mukaan yrit­tää raken­taa lisää vaik­ka pihan vihe­ra­lueis­ta nap­sai­se­mal­la — tai jos hin­ta on kovin hal­pa alu­een ylei­seen hin­ta­ta­soon näh­den (täs­sä ole­tuk­se­na että joku tämän­ta­pai­nen käy­tän­tö on ylei­nen ja ver­tai­lu­tie­toa on käy­tet­tä­vis­sä), paik­ko­ja on ehkä tur­han pal­jon ja nii­tä voi­si muut­taa muu­hun käyt­töön, vaik­ka gril­li­ka­tos­ta, las­ten leik­ki­paik­kaa tai varas­toa varten.

    Kim­mo: Ei täs­sä ole kyse yksi­tyi­sau­toi­lus­ta vaan yhteis­ten resurs­sien käy­tös­tä. Olen sitä miel­tä, että ullak­ko- ja kel­la­ri­ti­lat pitäi­si jakaa samoin huu­to­kaup­paa­mal­la. Olen­ko nyt ullakonvihaaja?

    Saa­ra: Tun­tuu eri­koi­sel­ta, että kak­si kah­den auton per­het­tä oli­si etsiy­ty­nyt asu­maan 75 asun­non taloon jos­sa on vain vii­si auto­paik­kaa. Nyky­nor­meil­la paik­ko­ja pitäi­si tuon kokoi­ses­sa uudes­sa talos­sa olla vähin­tään 50, van­hem­mis­sa talois­sa nii­tä on toki vähem­män mut­ta har­vem­min nyt noin vähää sen­tään. Eivät­kä talot jois­sa on todel­la vähän auto­paik­ko­ja ehkä muu­ten­kaan sijait­se autoi­lul­li­ses­ti kovin edul­li­sis­sa pai­kois­sa — eivät­kä yleen­sä ole kovin edul­li­sia asuin­paik­ko­ja kos­ka nii­tä tai­taa olla lähin­nä van­hois­sa kau­pun­ki­kes­kus­tois­sa jois­sa asun­to­jen hin­nat ovat joka tapauk­ses­sa niin kor­kei­ta ettei kuu­den vam­mai­sen lap­sen yksin­huol­ta­jal­la ehkä ole varaa siel­lä asua kovan rahan asunnoissa. 

    Mut­ta ei sii­tä, että eri talois­sa on eri­lai­nen asu­kas­kun­ta, seu­raa, että köy­hät pitäi­si asut­taa koko­naan eri alueil­le kuin varak­kaat. Hel­sin­gis­sä aina­kin on ollut tapa­na että kai­kil­la asui­na­lueil­la on luk­susa­sun­to­ja, kes­ki­luo­kan omis­tusa­sun­to­ja sekä sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, ihan tois­ten­sa naa­pu­ris­sa­kin, ilman että samas­sa talo­yh­tiös­sä kui­ten­kaan on mil­jo­nää­re­jä ja ruti­köy­hiä tap­pe­le­mas­sa pyyk­ki­tu­van käytöstä.

  123. Häh? Eiks homot oo ihan saman­lai­sia ihmi­siä kuin muut­kin? Miten se, että pahoin­pi­te­lee homon vois olla joten­kin pahem­pi jut­tu kuin että pahoin­pi­te­lee jon­kun muun?

    No nyt menee jo ohi topicin aihees­ta, mut­ta etkö näe eroa esi­mer­kik­si seu­raa­vien case­jen välillä:

    1) hen­ki­lö joka on amma­til­taan polii­si pahoin­pi­te­lee vapaa-aika­naan mus­ta­suk­kai­suus­draa­man seu­rauk­se­na kil­pa­ko­si­jaa baarissa
    2) hen­ki­lö joka on amma­til­taan polii­si pahoin­pi­te­lee työn puo­les­ta mie­le­no­soit­ta­jaa tämän poliit­ti­sen toi­min­nan takia

    Motii­vil­la on mer­ki­tys­tä. Jos homoa pahoin­pi­te­lee pikas­tuk­sis­saan rii­dan takia, se on eri asia kuin jos homo­ja pahoin­pi­te­lee jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti näi­den sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen takia ilman mitään pro­vo­soin­tia toi­sen osa­puo­len toimesta.

  124. Kim­mo:

    niin asi­aan tapaa liit­tyä enem­män kes­kus­tel­ta­vaa kuin pahoinpitely.

    Joo tot­ta­kai, mut­ta ran­gais­tuk­sen pitäs olla sama.

    Mun mie­les­tä on ihan ok, että ran­gais­tus riip­pu jos­sa­kin mää­rin motii­vis­ta (tyy­liin, jos joku on vaik­ka ilkee toi­sel­le ja toi­sel­ta menee malt­ti ja lyö, niin toi ei oo sama asia kun menis muu­ten vaan lyö­mään), mut­ta ei se voi niin men­nä, että jos joku lyö tois­ta siks, että se on ärsyt­tä­vän näkö­nen ja jos joku lyö tois­ta siks, että se on homon näkö­nen, niin näi­tä kah­ta tapaus­ta koh­del­tas joten­kin eri­lai­sian. Homot on ihmi­sii sii­nä mis­sä muutkin.

    Eli siis mun mie­les­tä täs­sä ei sil­lä homou­del­la pitäs olla mitään teke­mis­tä. Tää var­maan vas­tas tohon Juuso Kopo­sen­kin kysy­myk­seen… Eli näen eron ja hyväk­syn sen tos­sa sun 1,2 esi­mer­kis­sä ja näen sen tos­sa sun homoe­si­mer­kis­sä, mut­ta ne ei oo relevantteja.

    Rele­vant­tia on se, pitäs­kö homon pahoin­pi­te­le­mi­ses­tä pikas­tus­päis­sään tai val­ta­väes­töön kuu­lu­van pahoin­pi­te­le­mi­sen pikas­tus­päis­sään saa­da eri ran­gais­tus. (Tai vas­taa­vas­ti pitäs­kö homon pahoin­pi­te­le­mi­sen sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen vuok­si tai val­ta­väes­töön kuu­lu­van pahoin­pi­te­le­mi­sen sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen vuok­si saa­da eri rangaistus.)

    1. Yhdys­val­tain uskon­nol­li­nen oikeis­to halu­aa poliit­ti­sin motii­vein teh­tyi­hin pahoin­pi­te­lyi­hin ja mur­hiin lie­vem­mät tuo­miot kuin mui­hin. Tämä yllyt­tää minut sano­maan taas ker­ran, että uskon­nol­li­set fun­da­me­na­lis­tit ovat saman­lai­sia uskon­nos­ta riip­pu­mat­ta. Isla­mis­tit vaa­ti­vat kun­nia­mur­hiin lie­vem­mät tuo­miot kuin muin motii­vein teh­tyi­hin murhiin.

  125. Mei­dän talo­yh­tiös­sä ete­läi­ses­sä Hämees­sä auto­tal­lin vuo­kra on 40 euroa/vuosi. Eräs onnel­li­nen piti sitä kor­kea­na. Kiin­nos­tai­si tie­tää, mil­lai­set ovat vuo­krat muualla?”

    Me mak­sam­me suu­rin piir­tein tuon ver­ran kuussa.

    Auto­tal­lia ei omis­ta talo­yh­tiö, vaan sen hal­lin­taan oikeut­ta­vat osak­keet omis­taa osuus­kun­ta­muo­toi­nen isän­nöit­si­jä, joka puo­les­taan vuo­kraa paik­ko­ja asuk­kail­le. Eli siis, me mak­sam­me pai­kas­ta vuo­kraa ja vuo­krai­sän­tä mak­saa talo­yh­tiöl­le vas­ti­ket­ta. Niin ja jot­ta nämä omis­tus­suh­teet oli­si­vat sel­keät, niin talo­yh­tiö on jäse­nä­nä ko. osuuskunnassa.

    Osak­kei­den myy­mi­nen eteen­päin on teh­ty han­ka­lak­si, kos­ka ker­ral­la pitäi­si myy­dä koko talli.

  126. Kun nyt men­tiin uskon­non alu­eel­le (en aloittanut).
    Suo­mes­sa on esi­mer­kik­si poliit­ti­sin motii­vein jätet­ty tuo­mit­se­mat­ta vuo­si­na 1941–1945 (jat­ko­so­ta) usei­ta ihmi­siä mur­has­ta syy­tet­ty­nä. Tie­tääk­se­ni Raa­ma­tun 5. käs­ky sanoo, ‘älä tapa’. ‘Joka miek­kaan tart­tuun se miek­kaan huk­kuu.’ ‘Kään­tä­kää toi­nen­kin poski…’
    En ymmär­rä, mik­si on ole­mas­sa soti­las­pap­pe­ja. Enkä sitä, että usko­vai­set ihmi­set voi­vat niin kevyes­ti olla välit­tä­mät­tä aivan kes­kei­sis­tä Raa­ma­tun koh­dis­ta yllä.
    Raa­mat­tua luke­van ‘fun­da­men­ta­lis­tin’ pitäi­si välit­tö­mäs­ti aina­kin hävit­tää aseet ja ‘antaa anteek­si nii­le, jot­ka eivät ymmär­rä mitä teke­vät’. Ja Suo­men val­tio­kin käyt­tää väki­val­taa, muo­dos­sa tai toi­ses­sa, jopa tappaa.
    Ei siis ole ole­mas­sa, aina­kaan Raa­ma­tun mukaan, kun­nia­mur­hia, ei kris­ti­nus­kos­sa, eikä Suo­men jat­ko­so­das­sa. He siel­lä jat­ko­so­das­sa itse ymmär­si­vät tämän. Ei niis­tä asiois­ta ollut pal­jon puhut­ta­vaa. Ne mie­het vai­ke­ni­vat, ymmär­si­vät. Jäl­ki­pol­vi ei.
    Jos tuol­lai­set kehi­tys­ku­lut USA:ssa leviä­vät, mie­les­tä­ni Suo­men ev.-lut.-kirkon pitäi­si rea­goi­da asi­aan. On se sen ver­ran iso asia. Uskal­taa­ko se?

  127. Perus­on­gel­ma on sii­nä että hyvin monil­la eri­lai­sil­la peri­aat­teil­la toi­mi­vat sul­je­tut talou­det pitäi­si saa­da liit­ty­mään yhtei­seen “vapaa­kaup­pa-alu­ee­seen”. Yhtei­ses­tä mark­ki­nas­ta oli­si sel­kei­tä etu­ja koko­nai­suu­del­le, mut­ta hait­to­ja monil­le yksit­täi­sil­le toimijoille.

    Rat­kai­su: VEROTUS

    Vel­voi­te­taan talo­yh­tiöt ilmoit­ta­maan ali­hin­taan anne­tut auto­pai­kat vero­tuk­seen ja mak­sa­maan enna­kon­pi­dä­tys ja sotu auto­paik­kae­dus­ta. Lisäk­si pai­kan hal­ti­jan vero­tet­ta­viin tuloi­hin lisä­tään saa­tu etu.

    Näin asian pitäi­si olla jo nyt, kos­ka kysees­sä on raha­nar­voi­nen etuus.

    Ehdot­to­man sel­keä­nä todis­tee­na kun­kin auto­pai­kan käy­väs­tä arvos­ta on huu­to­kaup­pa, JOHON KENELLÄ TAHANSA (myös talo­yh­tiön ulko­puo­li­sel­la tai kau­pun­gil­la) on ollut oikeus osallistua.

  128. Eli­na
    “Olen vain pan­nut mer­kil­le, että hyvin on tek­nis-talou­del­lis ‑pai­not­tei­nen blo­gi tämä Osmon blo­gi. Ja että monet muut näkö­kul­mat puut­tu­vat tyystin.”

    Niin, sinun omas­ta näkö­kul­mas­ta­si kat­sot­tu­na moraa­li­nen näkö­kul­ma puut­tuu koko­naan. Mei­dän mui­den näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na se yhdis­tyy tehok­kaa­seen ratkaisuun.

    PS jos auto­pai­ko­jen roh­mua­mi­nen koe­taan ongel­mak­si, voi­daan tie­ten­kin mää­rä­tä että nii­tä voi olla mak­si­mis­saan yksi per asun­to. Tosin mei­dän­kin talos­sa asuu nuo­ri mat­ka­töis­sä työs­ken­te­le­vä paris­kun­ta, jol­la on kak­si autoa ja täl­lä­het­kel­lä myös kak­si parkkipaikkaa.

  129. K‑Veikko: Ei tuo voi men­nä noin. Se auto­paik­ka on osak­kei­den kaut­ta myös osak­si sen käyt­tä­jän omaisuutta.

    Tuo olis vähän sama asia kun minul­ta perit­täs veroa aina kun käy­tän omis­ta­maa­ni keit­tiö­veis­tä tai pako­tet­tai­siin huu­to­kaup­paa­maan keit­tiö­veit­sen käyt­tö­oi­keus jol­lain jul­ki­sil­la markkinoilla.

  130. Yhdys­val­tain uskon­nol­li­nen oikeis­to halu­aa poliit­ti­sin motii­vein teh­tyi­hin pahoin­pi­te­lyi­hin ja mur­hiin lie­vem­mät tuo­miot kuin muihin.

    Saa­han demo­kra­tias­sa halu­ta laki­muu­tok­sia. Mikä täs­sä on vää­rin? Vaa­ti­vat­han vih­reät­kin kai­ken­lai­sia laki­muu­tok­sia tavan takaa, jois­ta kaik­ki eivät ole samaa mieltä. 

    Olet­te­ko te uskon­nol­li­sia fanaatikkoja?

    En tosi­aan läh­ti­si rin­nas­ta­maan Yhdys­val­to­jen kris­til­lis­tä oikeis­toa ja pik­ku­tyt­tö­jä hen­gil­tä kaa­sut­ta­via ja rais­kat­tu­ja nai­sia kuo­li­aak­si kivit­tä­viä isla­mis­te­ja kuu­na päivänä. 

    Isla­mis­tit eivät ainoas­taan “vaa­di” lie­vem­piä tuo­mioi­ta kun­nia­mur­hiin, vaan se on käy­tän­tö mais­sa, jois­sa on isla­mis­ti­nen hal­lin­to. Itse asias­sa kun­nia­mur­has­ta ei saa vält­tä­mät­tä yhtään mitään tuomiota.

  131. Saa­ra, tääl­lä onkin jo kom­men­toi­tu, että esi­merk­ki­si oli var­sin tar­koi­tus­ha­kui­nen (vain 5 paik­kaa 75:n asun­non yhtiös­sä) ja samas­sa yhtiös­sä sekai­sin uppo­rik­kai­ta ja ruti­köy­hiä. Lisäk­si ole­tit, että kysei­nen yhtiö ero­aa muis­ta alu­een yhtiöis­tä mer­kit­tä­väs­ti ja sik­si “oikea” mark­ki­na­hin­ta on sii­nä pal­jon kor­keam­pi kuin se on muis­sa. Onko näil­lä ole­tuk­sil­la mitään teke­mis­tä reaa­li­maa­il­man kanssa? 

    Tämän lisäk­si et miten­kään kom­men­toi­nut sitä, miten ne hyvin vähät pai­kat sit­ten jaet­tai­siin, jos huu­to­kaup­paa­mi­nen ei kel­paa. Kir­joi­tit pai­kan saa­mi­sen “yrit­tä­mi­ses­tä”. Mitä tämä oikein tarkoittaa? 

    On täy­sin sel­vää, että jos paik­ko­jen ja haluk­kai­den autoi­li­joi­den suh­de on se, mikä esi­mer­kis­sä­si, nii­tä ilman paik­kaa jää­viä on pal­jon. Sinä et esit­tä­nyt mitään huu­to­kaup­paa parem­paa meka­nis­mia estää hei­tä kaik­kia tun­te­mat­ta tul­leen­sa koh­del­luk­si epä­rei­lus­ti, kun joku toi­nen sai pai­kan ja he eivät. Huu­to­kau­pan seu­rauk­se­na sen­tään niil­tä öky­rik­kail­ta revi­tään pai­kois­ta kun­non hin­ta, joka koi­tuu kaik­kien ilman paik­kaa jää­nei­den hyö­dyk­si alem­pa­na vas­tik­kee­na. Jää jokai­sen itsen­sä pää­tet­tä­väk­si, halu­aa­ko olla saa­ja vai maksajapuolella. 

    Sit­ten toi­nen jut­tu, joka näis­sä tän­ne kir­joi­te­tuis­sa esi­mer­keis­sä tois­tuu ker­ta toi­sen­sa jäl­keen. Aina joten­kin ole­te­taan, että rik­kai­den toi­min­taa eivät talou­del­li­set sei­kat rajoi­ta miten­kään, vaan he ovat val­mii­ta mak­sa­maan kai­kes­ta aina ihan mitä tahan­sa. No, ehkä täl­lai­sia­kin rik­kai­ta on ole­mas­sa, mut­ta ihan oikeas­ti en usko hei­dän asu­van ker­ros­ta­los­sa Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, vaan kyl­lä he ennem­min ovat jos­sain oma­ko­ti­ta­los­sa Kuusi­saa­res­sa tai Wes­ten­dis­sä, jos­sa ei tar­vit­se edes miet­tiä sitä, saa­ko autol­le park­ki­pai­kan. Taval­lis­ten “rik­kai­den” toi­min­taa rajoit­taa var­mas­ti park­ki­pai­kan hin­ta sii­nä, mis­sä kes­ki­tu­loi­sen­kin. Jos se rik­kaan per­heen kak­ko­sau­ton käyt­tö on vähäis­tä, niin ei sen auto­tal­li­pai­kas­ta omas­sa yhtiös­sä olla miten­kään itses­tään­sel­väs­ti val­mii­ta mak­sa­maan mitä tahan­sa, vaan hyvin­kin joku joka­päi­väi­seen työs­sä­käyn­tiin autoa tar­vit­se­va kes­ki­tu­loi­nen voi hyvin­kin olla val­mis mak­sa­maan tal­li­pai­kas­ta enemmän.

  132. Rele­vant­tia on se, pitäs­kö homon pahoin­pi­te­le­mi­ses­tä pikas­tus­päis­sään tai val­ta­väes­töön kuu­lu­van pahoin­pi­te­le­mi­sen pikas­tus­päis­sään saa­da eri rangaistus.

    Käsit­tääk­se­ni niin USA:n kuin mui­den­kin mai­den viha­ri­kos­sään­nös­tös­sä olen­nais­ta on nime­no­maan moti­vaa­tio. Eli homon ja hete­ron pät­ki­mi­ses­tä naa­ma­riin tulee sama ran­gais­tus, pait­si jos moti­vaa­tio­na on ollut nime­no­maan homon homous (tai kai­ke­ti myös hete­ron hete­rous) jol­loin ran­gais­tus on ankarampi.

  133. Juuso Kopo­nen: Joo, mun mie­les­tä toi on ihan ok. Eli jos me nyt jos­ta­kin syys­tä koe­taan, että sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen takia väki­val­lan koh­teek­si jou­tu­mi­nen on joten­kin huo­nom­pi jut­tu kuin vaik­ka jon­kun elä­män­ti­lan­teen (esim. on yh-äiti), niin sit­ten sii­tä voi­daan sää­tää eri­lai­nen rangaistus.

    Mä suh­tau­dun kyl­lä vähän skep­ti­ses­ti sii­hen, että jotain ihmi­sen omi­nai­suut­ta ale­taan suo­je­le­maan enem­män kuin jotain tois­ta, mut­ta ehkä on hyvä vaan hyväk­syä rea­li­tee­tit, että jot­kut niis­tä omi­nai­suuk­sis­ta on hyök­käyk­sen koh­ta­na useem­min kuin toi­set. Ran­gais­tuk­sen tar­koi­tus on kui­ten­kin kan­nus­taa käyt­täy­ty­mään ihmisiks.

  134. Mä suh­tau­dun kyl­lä vähän skep­ti­ses­ti sii­hen, että jotain ihmi­sen omi­nai­suut­ta ale­taan suo­je­le­maan enem­män kuin jotain toista

    Niin minä­kin.

    Suo­je­lu on rele­vant­tia nii­den ryh­mien koh­dal­la, joi­den puo­lus­tus­ky­ky on syys­tä tai toi­ses­ta alen­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti. Etni­nen taus­ta tai suku­puo­li­nen suun­tau­tu­mi­nen ei ole mie­les­tä­ni tätä. 

    Eli esim. lap­siin koh­dis­tu­vat rikok­set tuli­si sank­tioi­da anka­ram­min kuin aikui­siin ja näin jos­sain mää­rin onkin. 

    Nyt kui­ten­kin oli mie­len­kiin­toi­nen hovioi­keu­den lin­jaus. 8‑vuotiaan lap­sen sito­mi­nen ilmas­to­tei­pil­lä raa­jois­taan ja samai­sel­la jee­sus­ma­te­ri­aa­lil­la suun tuk­ki­mi­nen ja van­git­se­mi­nen kyl­py­huo­nee­seen ei täyt­tä­nyt tör­keän vapau­den­riis­ton tun­nus­mer­kis­töä. Pelk­kä­nä vapau­den­riis­to­na se oli van­hen­tu­nut rikos. 

    Jat­ku­vas­ta jul­mas­ta väki­val­lan käy­tös­tä las­ta koh­taan oikeus mää­rä­si tuhat euroa kor­vaus­ta ja 40 päi­vää ehdollista. 

    Kyl­lä Johan­na Kor­ho­sen kel­paa.. ehkä mun­kin pitäi­si ruve­ta les­bok­si ja eikun työn­ha­kuun. Kyl­lä 80 000 puh­taa­na käteen kelpaisi.

  135. Ran­gais­tuk­sen tar­koi­tus on kui­ten­kin kan­nus­taa käyt­täy­ty­mään ihmi­siks.’ (Art­tu­ri)
    Esim. kes­ki­ver­to­tap­pa­ja on erit­täin huo­nos­ti ohjat­ta­vis­sa ran­gais­tuk­sil­la, mut­ta jos ras­se­nas­se tie­tää, että saa anka­ram­man tuo­mion, hän saat­taa jää­dä net­tiin riek­ku­maan eikä läh­teä teke­mään murhatöitä.

  136. Nyt kui­ten­kin oli mie­len­kiin­toi­nen hovioi­keu­den lin­jaus. 8‑vuotiaan lap­sen sito­mi­nen ilmas­to­tei­pil­lä raa­jois­taan ja samai­sel­la jee­sus­ma­te­ri­aa­lil­la suun tuk­ki­mi­nen ja van­git­se­mi­nen kyl­py­huo­nee­seen ei täyt­tä­nyt tör­keän vapau­den­riis­ton tun­nus­mer­kis­töä. Pelk­kä­nä vapau­den­riis­to­na se oli van­hen­tu­nut rikos.

    Rikos­la­ki sanoo:

    2 §
    Tör­keä vapaudenriisto
    Jos vapaudenriistossa

    1) vapau­den­me­ne­tys­tä jat­ke­taan yli kol­men vuorokauden,
    2) aiheu­te­taan vaka­vaa vaa­raa toi­sen hen­gel­le tai ter­vey­del­le tai
    3) käy­te­tään eri­tyis­tä jul­muut­ta tai vaka­van väki­val­lan uhkaa

    ja vapau­den­riis­to on myös koko­nai­suu­te­na arvos­tel­len tör­keä, rikok­sen­te­ki­jä on tuo­mit­ta­va tör­keäs­tä vapau­den­riis­tos­ta van­keu­teen vähin­tään nel­jäk­si kuu­kau­dek­si ja enin­tään nel­jäk­si vuodeksi.

    Tuos­sa on tuo­miois­tui­mel­la aika vähän har­kin­nan­va­raa, kos­ka mikään nois­ta kri­tee­reis­tä ei tai­da toteutua. 

    Ehkä rikos­la­kiin pitäi­si kir­ja­ta ylei­se­nä ran­gais­tuk­sen koven­ta­mis­pe­rus­tee­na se, että uhri on lap­si ja/tai riip­pu­vai­ses­sa ase­mas­sa teki­jään näh­den. Tosin täs­sä nimen­omai­ses­sa asias­sa sekään ei oli­si aut­ta­nut, joten aina­kin lap­siin koh­dis­tu­vien rikos­ten van­he­ne­mi­sai­ka pitäi­si alkaa vas­ta sii­tä kun nämä täyt­tä­vät 18 vuot­ta. Ehkä van­he­ne­mi­sai­ko­ja oli­si muu­ten­kin varaa piden­tää, en ole itse ihan täy­sin hah­mot­ta­nut mikä logiik­ka niis­sä on ylipäänsä.

  137. Eli­na:

    Eli esim. lap­siin koh­dis­tu­vat rikok­set tuli­si sank­tioi­da anka­ram­min kuin aikui­siin ja näin jos­sain mää­rin onkin”

    Jois­sain tapauk­sis­sa kyl­lä. Toi­saal­ta van­hem­mat voi­vat teh­dä lap­sil­leen lähes mitä tahan­sa ilman tuo­mion pel­koa. Täs­sä tosin kyse lie­nee lähin­nä sii­tä, että van­hem­mat har­vem­min jää­vät kiin­ni teoistaan. 

    Sen sijaan alai­käis­ten kes­ki­näi­sis­sä asiois­sa lap­set ovat lähes lain­suo­jat­to­mia. Joku ylä­as­teen pahis saat­taa pies­tä hei­kom­paa tove­ri­aan lukui­sia ker­to­ja ilman, että uhril­la on käy­tän­nös­sä mah­dol­li­suut­ta teh­dä asial­le mitään. Vaik­ka jutun oikeu­teen vei­si­kin, teki­jä ei sai­si juu­ri mitään tuomiota.

  138. Mikä­li median anta­mat tie­dot pitä­vät paik­kan­sa, niin Kopo­sen anta­mis­ta rikos­lain koh­dis­ta tote­tu­tu­vat kak­si ja kolme. 

    Ja vapau­den­riis­to on myös koko­nai­suu­te­na arvos­tel­len törkeä.

    Perus­te­lut:

    8‑vuotiaan suu siis tuki­taan ilmas­to­tei­pil­lä ja raa­jat siten, ettei hän pys­ty liik­ku­maan kah­teen tuntiin. 

    Täs­tä aiheu­tuu ehdo­ton pyyk­ki­sen ter­vey­den vaa­ra. Tämän voi sanoa jo arki­jär­jel­lä, mut­ta jos löy­dät­te las­tenp­sy­kiat­rin, joka on eri miel­tä, niin tän­ne nimi. 

    Eri­tyis­tä jul­muut­ta osoit­taa se että teki­jä­nä on oma isä, jos­ta lap­si on niin hen­ki­ses­ti kuin muil­ta­kin osin täy­sin riip­pu­vai­nen. Lukit­se­mi­nen lap­si täs­sä tilas­sa oman kodin kyl­py­huo­nee­seen on ERITYISTÄ JULMUUTTA

    Mut­ta lie­ven­tä­vä asian­haa­ra­han oli, että se oli “tut­tu paik­ka”. Var­maan hel­pot­ti lap­sen mie­len­ti­laa kovas­ti. Itse ajat­te­len, että lap­sen oli­si ollut parem­pi olla vaik­ka ravin­to­lan ves­kis­sä, jos­sa joku ulko­puo­li­nen oli­si pääs­syt auttamaan. 

    Kopo­sen kon­kreet­ti­nen ehdo­tus on ehdot­to­man kan­na­tet­ta­va: lap­siin koh­dis­tu­vien rikos­ten van­hen­tu­mi­sai­ka alkai­si juos­ta sii­tä läh­tien, kun hen­ki­lö on täyt­tä­nyt 18 vuotta.

  139. Mikä­li median anta­mat tie­dot pitä­vät paik­kan­sa, niin Kopo­sen anta­mis­ta rikos­lain koh­dis­ta tote­tu­tu­vat kak­si ja kolme.
    Ja vapau­den­riis­to on myös koko­nai­suu­te­na arvos­tel­len törkeä.
    Perustelut:
    8‑vuotiaan suu siis tuki­taan ilmas­to­tei­pil­lä ja raa­jat siten, ettei hän pys­ty liik­ku­maan kah­teen tuntiin.
    Täs­tä aiheu­tuu ehdo­ton pyyk­ki­sen ter­vey­den vaa­ra. Tämän voi sanoa jo arki­jär­jel­lä, mut­ta jos löy­dät­te las­tenp­sy­kiat­rin, joka on eri miel­tä, niin tän­ne nimi.
    Eri­tyis­tä jul­muut­ta osoit­taa se että teki­jä­nä on oma isä, jos­ta lap­si on niin hen­ki­ses­ti kuin muil­ta­kin osin täy­sin riip­pu­vai­nen. Lukit­se­mi­nen lap­si täs­sä tilas­sa oman kodin kyl­py­huo­nee­seen on ERITYISTÄ JULMUUTTA.

    Näin­hän se saat­taa arki­jär­jel­lä men­nä, mut­ta lain logiik­ka on vähän toi­sen­lai­nen. Jos kat­so­taan KKO:n ennak­ko­ta­pauk­sia niin kri­tee­ri eri­tyi­ses­tä jul­muu­des­ta ei toteu­du, esim. R2004/132 jos­sa mies oli käyt­tä­nyt sek­su­aa­li­ses­ti hyväk­seen nel­jää alle 16-vuo­tias­ta lasta:

    Teot ovat siten olleet laa­dul­taan sel­lai­sia, että ne ovat olleet omi­aan vaka­vas­ti vahin­goit­ta­maan her­käs­sä kehi­tys­vai­hees­sa ollei­den asia­no­mis­ta­jien hen­kis­tä ja sek­su­aa­lis­ta kehitystä.

    …mai­ni­tut sei­kat eivät kui­ten­kaan ole sel­lai­sia, että nii­den voi­tai­siin kat­soa kuu­lu­van eri­tyis­tä raa­kuut­ta tai jul­muut­ta osoit­ta­van teko­ta­van kat­ta­mal­le alu­eel­le. X:n toi­min­ta­ta­paa ei voi­da, sen pahek­sut­ta­vuu­des­ta huo­li­mat­ta, pitää eri­tyis­tä raa­kuut­ta tai jul­muut­ta osoittavana.

    Eli hait­ta lap­sen ylei­sel­lä hen­ki­sel­le kehi­tyk­sel­le tee rikok­ses­ta tör­ke­ää, vaan kri­tee­ri­nä on sel­keäs­ti rajat­ta­va ja tapah­tu­nees­ta joh­tu­nut pysy­vä haitta. 

    Tuo­miois­tuin­han ei arvioi sitä mikä on moraa­li­ses­ti oikein, vaan mitä laki sanoo. En toki ole juris­ti, joten tul­kin­ta­ni täs­tä voi olla vää­rä, mut­ta näh­däk­se­ni kärä­jä­oi­keu­den tuo­mio on lain valos­sa oikea. Tämä ei siis tar­koi­ta, että tuo­mio oli­si moraa­li­ses­ti oikea, mut­ta syy on lain­sää­tä­jän, ei käräjäoikeuden.

  140. Tämä­hän on har­vi­nai­sen vil­kas­ta keskustelua!
    Suu­rin ongel­ma tai­taa olla, se, että mones­sa yhtiös­sä ne sit­keim­min hal­lus­sa pidet­tä­vät auto­pai­kat ovat omis­ta­jien­sa omai­suut­ta, nii­den hal­lin­taan oikeut­ta­vat tie­tyt osak­keet ja yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä mää­rä­tään vas­tik­kees­ta — näin aina­kin mei­dän yhtiös­sä. Ainoa tapa saa­da täl­lai­nen tal­li myyn­tiin on tar­jo­ta sel­lai­nen hin­ta, että omis­ta­ja myy.
    Onko tal­li omis­ta­jal­le tar­pee­ton, sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä. Vai ryh­dy­tään­kö seu­raa­vak­si pak­ko­lu­nas­ta­maan tar­peet­to­mia makuuhuoneita?

  141. Yksi­tyi­ses­ti omis­te­tuis­sa osak­keis­sa, jot­ka oikeut­ta­vat tal­li­paik­kaan, ei tie­ten­kään ole mitään ongel­maa. Nii­hin pätee tie­ten­kin sama mark­ki­noi­den pai­ne kuin huu­to­kau­pas­sa­kin päti­si. Jos omis­ta­jal­la ei ole tal­lil­le tar­vet­ta, niin hän kai­ken jär­jen mukaan myy sen, jos haluk­kai­ta osta­jia (siis sel­lai­sia, jot­ka kipeäs­ti tar­vit­se­vat tal­lia) on, kos­ka hin­nak­si muo­dos­tuu sil­loin var­maan aika hyvä. 

    Toki yhdek­si ongel­mak­si talo­yh­tiön asuk­kai­den kan­nal­ta täl­lai­ses­sa on se, että tal­lien omis­tus menee hel­pos­ti ulko­puo­li­sil­le, jol­loin ääri­ta­pauk­ses­sa Muti­kai­nen asuu talos­sa X ja pitää auto­aan talon Y tal­lis­sa ja Mati­kai­nen asuu talos­sa Y ja pitää auto­aan talon X tal­lis­sa ja sit­ten joka aamu molem­mat tar­po­vat lumi­han­kien läpi sin­ne autolleen.

  142. Samu­li Saarelma:

    Toki yhdek­si ongel­mak­si talo­yh­tiön asuk­kai­den kan­nal­ta täl­lai­ses­sa on se, että tal­lien omis­tus menee hel­pos­ti ulkopuolisille

    No mikäs ongel­ma tämä nyt on? Jos ne on par­haas­sa käy­tös­sä sil­leen, että ne on talo­yh­tiön ulko­puo­li­sil­la, niin sit­ten on. Ei se ole mikään syy pitää nii­tä jos­sain huo­nom­mas­sa käytössä.

  143. Oikeas­taan ongel­ma on se, että taloa raken­net­taes­sa ei teh­dä tar­peek­si auto­paik­ko­ja — ongel­ma on tie­tys­ti suu­rin van­hois­sa talois­sa, mut­ta onpa uudem­mis­sa­kin nerok­kai­ta rat­kai­su­ja auto­paik­kaon­gel­man synnyttämiseksi.
    Mei­dän talo on noin 10 v. ja tal­li­paik­ko­ja on 2, asun­to­ja 32 (luu­li­sin, suun­nil­leen), tal­leis­ta toi­nen on ulko­puo­li­sen. Kadul­la on muu­ta­ma parkkipaikka.
    Piha­pii­ris­sä on kyl­lä auto­tal­li ja läm­pö­tolp­pa­paik­ko­ja­kin, mut­ta ne ovat omas­sa auto­tal­liyh­tiös­sä ja vapaat pai­kat omis­taa (monien vai­hei­den jäl­keen) Skans­ka. Skans­ka tie­tää mono­po­lia­se­man­sa ja on hin­noi­tel­lut pai­kat sen mukaan — eikä vuo­kraa vaan ainoas­taan myy.
    Niin että kuka­han ääliö raken­nus­vi­ran­omai­nen on aikoi­naan anta­nut luvan raken­taa 3 taloa (3. talo on vie­lä raken­ta­mat­ta) niin, että niil­lä on ainoas­taan 2 auto­paik­kaa (ne mei­dän talon tal­li­pai­kat) ja kuvi­tel­lut, että asia hoi­tuu eril­li­sen yhtiön toi­mes­ta. Vapai­ta paik­ko­ja tal­lis­sa ja pihal­la kyl­lä on, mekin vuo­kra­sim­me 10 vuot­ta kah­ta tal­li­paik­kaa Skans­kal­ta, mut­ta sit­ten fir­ma muut­ti poli­tiik­kaan­sa eikä vuo­kraus enää käy. Emän­tä jää vuo­den vaih­tees­sa eläk­keel­le, toi­nen auto jää pois, mut­ta nyt sil­le pitäi­si paik­ka OSTAA! Yksi paik­ka ostet­tiin­kin, sika­hin­taan, toi­nen auto (minun) on yöt kadul­la, muka­va oli sitä tänään­kin lumen alta kai­vaa. Eihän tämä ole eri­tyi­sen eko­lo­gi­nen vaih­toeh­to, mut­ta työ­mat­kaa on 70 km. No, kevät tulee.
    Point­si oli siis se, että raken­net­taes­sa auto­paik­ko­ja pitäi­si olla 1/huoneisto ja joku­nen vie­ras­paik­ka lisäksi.

    1. Kun mie­les­tä­si Skans­ka har­joit­taa mono­po­li­hin­noit­te­lua, tar­koi­tat­ko, että ne hin­to­ja vedät­tääk­seen pitä­vät auto­paik­ko­ja tyhjillään?
      Pal­jon­ko muute3n yksi auto­paik­ka maksaa?

  144. Art­tu­ri:

    No mikäs ongel­ma tämä nyt on? 

    Ongel­ma täs­sä on se, mitä jo kir­joi­tin, eli huo­non tie­don­ku­lun (kuka omis­taa mitä­kin) vuok­si alu­een auto­tal­lien omis­tuk­set saat­ta­vat hel­pos­ti men­nä ris­tiin niin, että ihmi­set asu­vat eri talois­sa kuin mis­sä omis­ta­vat autotallin. 

    Ehkä tämän ongel­man voi­si pois­taa jol­lain vuo­tui­sil­la “tule vaih­ta­maan auto­tal­li­si” ‑päi­vil­lä, jol­loin alu­een auto­tal­lien omis­ta­jat kokoon­tu­vat yhteen ja vaih­ta­vat tal­le­ja. Joku verk­ko­si­vu­kin voi­si toi­mia, mut­ta sen yllä­pi­to voi­si vaa­tia niin pal­jon vai­vaa, ettei sii­tä tuli­si mitään.

  145. äh… Mä tar­ko­tin, että mikäs ongel­ma toi on sii­hen ver­rat­tu­na, että auto­pai­kat on vaan sen talo­nyh­tiön asuk­kai­den käy­tös­sä. En, että mikäs ongel­ma toi on par­haa­seen mah­dol­li­seen jakoon verrattuna.

  146. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Kun mie­les­tä­si Skans­ka har­joit­taa mono­po­li­hin­noit­te­lua, tar­koi­tat­ko, että ne hin­to­ja vedät­tääk­seen pitä­vät auto­paik­ko­ja tyhjillään?
    Pal­jon­ko muu­ten yksi auto­paik­ka maksaa?”

    Sitä­pä juu­ri — noin puo­let pai­kois­ta on tyhjillään.
    Paik­ka kyl­mäs­sä tal­lis­sa mak­saa 8.500 euroa, läm­pö­tolp­pa­paik­ka pihal­la puo­let täs­tä eli 4.250 euroa.
    Pää­kau­pun­ki­seu­dun tasoon ver­rat­tu­na ehkä koh­tuul­lis­ta, mut­ta tääl­lä pik­ku­kau­pun­gis­sa tal­li­pai­kan hin­ta on noin kak­sin­ker­tai­nen ja tolp­pa­pai­kan hin­ta yli kol­min­ker­tai­nen nor­maa­li­ta­soon verrattuna.

  147. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “3500 euroa ei tai­da peit­tää edes rakentamiskustannuksia.”

    Tal­li­paik­ko­ja oli­si kyl­lä sii­hen hin­taan saa­ta­vis­sa läm­pi­mis­tä­kin tal­leis­ta ja jot­kut ovat hankkineetkin.
    Ja tämä hal­li­han on raken­net­tu samaan aikaan kuin talo­kin ja sii­tä on 10 vuot­ta kerät­ty vuo­kra­tu­loa, joka on aikoi­naan ilmei­ses­ti mää­ri­tet­ty hal­lin arvon mukaan — eli se on jo ker­taal­leen maksettu.

  148. Muis­te­lin­kin täs­tä jos­kus kes­kus­tel­lun blo­gis­sa. Mitä miel­tä blo­gin isän­tä on talo­yh­tiön pol­ku­pyö­rä­va­ras­ton paik­ka­jaos­ta? Olen asu­nut aikui­siäl­lä­ni kah­des­sa omis­tusa­sun­to­ta­los­sa. Toi­ses­sa asui run­saas­ti van­huk­sia, min­kä ansios­ta pol­ku­pyö­rä­va­ras­to (oikeam­min ulkoi­lu­vä­li­ne­va­ras­to) sel­vi­si joten­ku­ten teh­tä­vis­tään. Nyky­ään asun talo­yh­tiös­sä, joka on jou­tu­nut asias­sa vai­keuk­siin kun samaan aikaan kak­si asun­nois­ta on saa­nut lap­si­per­heen van­hus­pa­ris­kun­nan tilal­le ja toi­saal­ta pihal­ta varas­tet­tiin kesä­vii­kon­lop­pu­na pol­ku­pyö­rä. Nyt pyö­rät eivät vain mah­du varas­toon mil­lään ilveellä.

    Laki kiel­tää tie­tääk­se­ni palo­tur­va­syis­tä niin pol­ku­pyö­rien kuin las­ten­rat­tai­den säi­lyt­tä­mi­sen por­ras­käy­tä­väs­sä, vaik­ka ne sin­ne mah­tui­si­vat­kin. Edel­li­ses­sä talo­yh­tiös­sä muu­ten oli varas­to las­ten­rat­tail­le­kin: 22 asun­non rapus­sa varas­toon mah­tui kol­met rat­taat, jois­ta kes­kim­mäi­nen oli pak­ko ottaa varas­tos­ta ensim­mäi­se­nä pois jot­ta mui­ta voi­si siirtää.

    Pitäi­si­kö pol­ku­pyö­rä­va­ras­ton pai­kat nume­roi­da ja huu­to­kau­pa­ta vuo­sit­tain? Nyky­ti­lan­ne­han vas­tai­si sitä, että talo­yh­tiön autohalliin/pihalle sai­si pysä­köi­dä vapaas­ti ilman jär­jes­tys­tä, kuka ehtii nap­paa pai­kan tai tun­kee nurmikolle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.