Saako kunta harjoittaa asuntopolitiikkaa?

Edel­li­nen pos­taus pin­ta-ala­sään­te­lyn kei­nois­ta oli tar­koi­tet­tu käsit­te­le­mään sitä, mikä on oikea tapa suo­sia isom­pia asun­to­ja, mut­ta kes­kus­te­lu kään­tyi sii­hen, onko oikein suo­sia isom­pia asun­to­ja ylipäänsä.
Joka on sitä miel­tä, ettei kun­ta saa asun­to­jen kokoa sää­te­le­mäl­lä vai­kut­taa asu­kas­ja­kau­maan, pitäi­si olla myös sitä miel­tä, että on vää­rin mää­rä­tä jokin alue pien­ta­loil­le. Kaa­van pitäi­si mah­dol­lis­taa se, että joko samaa maa-pin­ta-alaa käyt­tää yksi koti­ta­lous pien­ta­los­sa tai kuusi koti­ta­lout­ta ker­ros­ta­los­sa ja ton­tin saa se, joka mak­saa sii­tä enem­män. Kui­ten­kin kaik­ki kun­nat kiel­tä­vät ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­sen osas­sa aluet­taan suo­siak­seen pien­ta­los­sa asu­via. Tämä mer­kit­see pal­jon isom­paa puut­tu­mis­ta asu­kas­ja­kau­maan kuin asun­to­jen koon sään-tely.
Jos kaik­ki ton­tit kaa­voi­tet­tai­siin ker­ros­ta­loik­si niin, että pien­ta­lon­kin sai­si raken­taa, se ei tar­koit­tai­si, että kaik-kial­le raken­net­tai­siin ker­ros­ta­lo­ja. Lähel­lä ole­vil­le ton­teil­le raken­net­tai­siin ker­ros­ta­lo­ja ja kau­as pien­ta­lo­ja. Samal­la kes­ki­mää­räi­set mat­kat lyhe­ni­si­vät, kos­ka lähel­le mah­tui­si enem­män asukkaita.
Epä­loo­gi­se­na pidän argu­ment­tia, ettei per­hea­sun­to­ja pidä kaa­voit­taa arvok­kail­le pai­koil­le, kos­ka niis­tä tulee lii­an kal­lii­ta, eikä ”kukaan voi nii­tä ostaa”. Jos mark­ki­nat mää­rää­vät isol­le asun­nol­le kan­ta­kau­pun­gis­sa kor­kean hin­nan, miten se voi osoit­taa, että näi­tä asun­to­ja on lii­an pal­jon? Eikö se osoi­ta, että nii­tä on lii­an vähän? Jos iso­ja asun­to­ja raken­net­tai­siin enem­män ja myy­täi­siin eni­ten tar­joa­val­le, useam­mal­la oli­si nii­hin varaa.
Oli­si tie­tys­ti väki­val­tais­ta kaa­voit­taa per­hea­sun­to­ja kan­ta­kau­pun­kiin, jos per­heet eivät niis­sä haluai­si asua. Se, että per­hea­sun­nos­ta Töö­lös­sä mak­se­taan enem­män kuin per­hea­sun­nos­ta Espoos­sa ker­too, että suh­tees­sa asun­to­kan­taan, useam­pia haluai­si kui­ten­kin asua Töö­lös­sä kuin Keravalla.
Asun­to­mark­ki­nat kar­kot­ta­vat nyt per­heet kau­pun­gin lai­doil­le, kos­ka per­heet ovat hen­keä tai tar­vit­se­maan­sa neliö­tä koh­den köy­hem­piä kuin sin­kut – tai aina­kin mak­su­ky­ky asuin­ne­liöis­tä on eri­lais­ten asu­mis­tu­kien jäl-keen pie­nem­pi. Kyse ei ole sii­tä, että pai­nos­te­taan ihmi­siä asu­maan väl­jem­min kuin he haluai­si­vat asua, kos­ka isois­sa asun­nois­sa asu­taan ahtaam­min (neliötä/henki) kuin pie­nis­sä; sink­ku asuu 50 neliön kak­sios­sa leveäm-min kuin vii­si­hen­ki­nen per­he 120 neliön asun­nos­sa. Iso­jen asun­to­jen suo­si­mi­nen siis nos­taa asukaslukua.
Kau­pun­ki on väes­töl­tään pal­jon ter­veem­pi, jos eri ikäi­set ja eri­tyyp­pi­set koti­ta­lou­det ovat sekoit­tu­nei­ta. Se ei tar­koi­ta, että kaik­kien aluei­den pitää olla saman­lai­sia. Sink­ku­jen Kal­lio on hyvä, mut­ta se ei saa olla niin täy­del-lises­ti pel­kis­tä yksiöis­tä koos­tu­va, että per­heen perus­ta­van on pak­ko muut­taa jon­ne­kin jor­pak­koon ensim­mäi-sen lap­sen syn­tyes­sä. Sik­si jopa Kal­lion tar­vi­taan perheasuntoja.
==========
Ihan toi­nen asia on, että raken­nus­liik­keet tämän laman aika­na sel­väs­ti pyr­ki­vät tuke­maan asun­to­jen hin­ta­ta­soa jar­rut­ta­mal­la asun­to­jen raken­ta­mis­ta sel­lai­sis­sa­kin tapau­kis­sa, jos­sa myyn­ti­hin­ta ylit­ti sel­väs­ti raken­nus­kus­tan­nuk­set. Ton­tit pitää vas­te­des luo­vut­taa ehdol­la, että varaus mene­te­tään, jos raken­ta­mis­ta ei aloi­te­ta mää­rä­ajas­sa ja jos raken­ta­mi­nen aloi­tuk­sen jäl­keen sujuu kovin hitaas­ti, seu­raa sopimussakko. 

73 vastausta artikkeliin “Saako kunta harjoittaa asuntopolitiikkaa?”

  1. sink­ku asuu 50 neliön kak­sios­sa leveäm­min kuin vii­si­hen­ki­nen per­he 120 neliön asunnossa”

    Menee­kö­hän se ihan näin­kään? Kun sil­le per­heel­le riit­tää kui­ten­kin yksi keit­tiö, kyl­py­huo­ne ja etei­nen — ilman että tun­tuu ahtaal­ta. Ja van­hem­mat mah­tu­vat useim­mi­ten samaan sänkyyn.

    Eli siis, sil­lä vii­si­hen­ki­sel­lä per­heel­lä voi olla kyl­lä neliöi­tä /hlö vähem­män käy­tös­sään, mut­ta asu­mis­väl­jyyt­tä ei voi oikein las­kea suo­raan jaka­mal­la neliöi­den mää­rää asuk­kai­den määrällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ihan toi­nen asia on, että raken­nus­liik­keet tämän laman aika­na sel­väs­ti pyr­ki­vät tuke­maan asun­to­jen hin­ta­ta­soa jar­rut­ta­mal­la asun­to­jen raken­ta­mis­ta sel­lai­sis­sa­kin tapau­kis­sa, jos­sa myyn­ti­hin­ta ylit­ti sel­väs­ti raken­nus­kus­tan­nuk­set. Ton­tit pitää vas­te­des luo­vut­taa ehdol­la, että varaus mene­te­tään, jos raken­ta­mis­ta ei aloi­te­ta mää­rä­ajas­sa ja jos raken­ta­mi­nen aloi­tuk­sen jäl­keen sujuu kovin hitaas­ti, seu­raa sopimussakko.

    Kun tuol­lais­ta kar­tel­lin­omais­ta toi­min­taa havai­taan, ei tule­vai­suu­des­sa ole yhtään syy­tä edes luo­vut­taa noi­ta tont­te­ja raken­nus­yh­tiöil­le. Kau­pun­gin pitäi­si raken­nut­taa talot ja sit­ten myy­dä ne mark­ki­na­hin­taan val­mis­tu­mi­sen jäl­keen. Raken­nus­yh­tiöt voi­si­vat täs­sä mal­lis­sa kes­kit­tyä raken­ta­mi­seen eikä “yhteis­kun­ta­suh­tei­den hoitoon”.

    Kil­pai­lut­ta­mi­ses­ta puhu­mi­nen on pelk­kä surul­li­sen huo­no vit­si kun kau­pun­gin vir­ka­mie­het yrit­tä­vät aktii­vi­ses­ti estää uusien toi­mi­joi­den osal­lis­tu­mi­sen “kil­pai­luun” (case Eiran­ran­ta) Asun­to­jen koos­ta joh­tu­vat ongel­mat ovat aika pie­niä näi­hin todel­li­siin ongel­miin verrattuna.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Osmo:
    “Jos kaik­ki ton­tit kaa­voi­tet­tai­siin ker­ros­ta­loik­si niin, että pien­ta­lon­kin sai­si raken­taa, se ei tar­koit­tai­si, että kaik-kial­le raken­net­tai­siin ker­ros­ta­lo­ja. Lähel­lä ole­vil­le ton­teil­le raken­net­tai­siin ker­ros­ta­lo­ja ja kau­as pien­ta­lo­ja. Samal­la kes­ki­mää­räi­set mat­kat lyhe­ni­si­vät, kos­ka lähel­le mah­tui­si enem­män asukkaita.”

    Mik­si näin ei sit­ten toimita?

    Sitä­pait­si eihän yksiöt tai kak­siot ole lopul­li­sia, aiko­jen kulues­sa pie­nem­piä asun­to­ja voi yhdis­tel­lä suu­rem­mik­si kokonaisuuksiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Jos kaik­ki ton­tit kaa­voi­tet­tai­siin ker­ros­ta­loik­si niin, että pien­ta­lon­kin sai­si raken­taa, se ei tar­koit­tai­si, että kaik-kial­le raken­net­tai­siin ker­ros­ta­lo­ja. Lähel­lä ole­vil­le ton­teil­le raken­net­tai­siin ker­ros­ta­lo­ja ja kau­as pien­ta­lo­ja. Samal­la kes­ki­mää­räi­set mat­kat lyhe­ni­si­vät, kos­ka lähel­le mah­tui­si enem­män asukkaita.”

    No, eikö juu­ri näin pitäi­si asioi­den toi­mia? Se, että johon­kin raken­ne­taan ker­ros­ta­lo, ker­too sii­tä, että kysei­ses­sä pai­kas­sa maan osuus val­miin talon hin­nas­ta on niin mer­kit­tä­vä, että kan­nat­taa mak­si­moi­da raken­ne­tut neliöt/tontin pin­ta-ala. Jos taas raken­ne­taan pien­ta­lo, on maa sel­väs­ti­kin niin hal­paa, että sen hin­nas­ta ei tar­vit­se pal­joa välit­tää, vaan voi­daan raken­taa asun­to sel­lai­sia var­ten, jot­ka ovat val­mii­ta mak­sa­maan ekstraa sii­tä, että saa­vat oman taka­pi­han tms. 

    En näe mitään syy­tä, mik­si mark­ki­noi­den toi­min­taan pitäi­si puut­tua kum­paan­kaan suun­taan. Kau­pun­git, jois­sa ei ole pal­joa maa­ta, tii­vis­ty­vät näin auto­maat­ti­ses­ti ker­ros­ta­loa­lueik­si ja toi­saal­ta siel­lä, jos­sa lää­niä riit­tää, on haluk­kail­le tar­jol­la myös pientaloja. 

    Ainoas­taan jot­kut kau­pun­ki­tek­ni­set sei­kat saat­ta­vat puo­lus­tel­la sitä, että tähän kan­nat­taa puut­tua. Jos esim. jul­kis­ta lii­ken­net­tä ei saa toi­mi­vak­si ilman tar­peek­si tii­vis­tä asu­mis­ta, niin pien­ta­loa­su­mis­ta tulee rajoit­taa. Mut­ta tämä ei vaa­di edes sitä, että mää­rä­tään raken­ta­maan pien­ta­lo­ja, vaan pelk­kä kaa­voi­te­tun maan rajal­li­se­na pitä­mi­nen joh­taa tähän.

    Asun­to­mark­ki­nat kar­kot­ta­vat nyt per­heet kau­pun­gin lai­doil­le, kos­ka per­heet ovat hen­keä tai tar­vit­se­maan­sa neliö­tä koh­den köy­hem­piä kuin sin­kut – tai aina­kin mak­su­ky­ky asuin­ne­liöis­tä on eri­lais­ten asu­mis­tu­kien jäl­keen pienempi.”

    No, onko täs­sä sit­ten jotain pahaa? Eivät­kö juu­ri sin­kut arvos­ta kau­pun­gin menoa ja taas per­heet lai­ta­kau­pun­gin rau­hal­li­suut­ta? Jos mark­ki­nat auto­maat­ti­ses­ti ohjaa­vat tilan­teen täl­lai­sek­si, niin hyvä­hän se vaan on. 

    Per­heet tar­vit­se­vat yleen­sä muu­ten autoa joka tapauk­ses­sa, kun taas kau­pun­gin kes­kus­tas­sa asu­va sink­ku voi hyvin tul­la toi­meen ilman­kin. Jos kes­kus­toi­hin ehdoin tah­doin tun­get­tai­siin nii­tä per­hei­tä­kin, niin lisä­on­gel­ma­na oli­si sit­ten hei­dän auto­jen­sa pysä­köin­ti. Lai­ta­kau­pun­gil­la auto­jen pysä­köin­ti ei ole mikään ongelma. 

    Ja vii­mei­nen valttikortti:“Kaupunki on väes­töl­tään pal­jon ter­veem­pi, jos eri ikäi­set ja eri­tyyp­pi­set koti­ta­lou­det ovat sekoittuneita.”

    Mik­si näin? Ovat­han kau­pun­gin eri osat jo nyt­kin varal­li­suu­den mukaan jakau­tu­nei­ta. Rik­kaat asu­vat siel­lä, mis­sä asun­not ovat kal­lii­ta ja köy­hät siel­lä, mis­sä ne ovat hal­vem­pia. Mik­si per­hei­den pitäi­si ehdoin tah­doin asua sekai­sin sink­ku­jen kans­sa? Itse sanoi­sin, että asia on ennem­min­kin päin­vas­toin. Näi­den ryh­mien tar­peet ovat kes­ke­nään eri­lai­sia, mut­ta sisäi­ses­ti yhte­ne­viä ja ne tar­peet on hel­pom­pi tyy­dyt­tää, kun ryh­mät ovat erillään. 

    Esi­merk­ki: Per­heet arvos­ta­vat las­ten leik­ki­puis­toa. Sin­kuil­le täl­lä ei ole mitään arvoa, mut­ta vaik­ka­pa tii­viin asu­mi­sen mah­dol­lis­ta­val­la tiheä­vä­li­sel­lä jouk­ko­lii­ken­teel­lä on. Per­heet taas eivät jouk­ko­lii­ken­tees­tä niin väli­tä, kun jou­tu­vat las­ten vuok­si kui­ten­kin liik­ku­maan autol­la. Jos alue X on täyn­nä per­hei­tä ja siel­lä raken­ta­mat­to­mal­le ton­til­le teh­dään leik­ki­puis­to, kaik­ki ovat tyy­ty­väi­siä. Jos taas asuk­kaat ovat sink­ku­ja, uusien asun­to­jen raken­ta­mi­nen tuo parem­man tulok­sen. Jos alue on sekoit­tu­nut, niin teh­tiin niin tai näin, joku poruk­ka on nyreissään. 

    Se voi toki päteä, että koko kau­pun­gin tasol­la on hyvä, että asu­jai­mis­to koos­tuu eri­nä­köi­sis­tä ryh­mis­tä. Tosin täs­sä­kin voi­si päteä se, mis­tä jos­sain aiem­mas­sa ket­jus­sa oli puhet­ta, että joku kun­ta voi­si kes­kit­tyä vaik­ka van­hus­ten hoi­toon, jol­loin luon­nol­li­ses­ti sen asu­jai­mis­tos­ta oli­si van­huk­sia pal­jon suu­rem­pi osuus kuin muualla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Osmo:

    Ihan toi­nen asia on, että raken­nus­liik­keet tämän laman aika­na sel­väs­ti pyr­ki­vät tuke­maan asun­to­jen hin­ta­ta­soa jar­rut­ta­mal­la asun­to­jen raken­ta­mis­ta sel­lai­sis­sa­kin tapau­kis­sa, jos­sa myyn­ti­hin­ta ylit­ti sel­väs­ti rakennuskustannukset.

    Eikös tämä oo ihan sel­väs­ti jo osoi­tet­tu vää­räks. Uudet asun­not on niin pie­ni osa asun­to­mark­ki­nois­ta, että niil­lä ei oo hir­vees­ti vai­ku­tus­ta hin­taan. Sik­si raken­nus­liik­kei­den ei kant­si pih­da­ta rakentamista.

    Vaik­ka oon sun “kir­jois­sa” loo­gi­nen, kun vas­tus­tan myös kaa­voit­ta­mis­ta, niin mun mie­les­tä et oo nyt ihan rehel­li­nen nii­tä koh­taan, jot­ka vas­tus­ta­vat neliö­sää­te­lyä ja kan­nat­ta­vat asemakaavoitusta.

    Ase­ma­kaa­voit­ta­jan puol­lus­ta­ja voi olla sitä miel­tä että raken­ta­mi­sel­la on ulkois­vai­ku­tuk­sia joi­ta pyri­tään hal­lit­se­maan kaa­voit­ta­mal­la saman­lais­ta raken­ta­mis­ta lähek­käin. Täl­lä ei oo vält­tä­mät­tä mitään teke­mis­tä jon­kun tie­tyn väes­tö­ryh­män suo­si­mi­seen muit­ten yli.

    Eli siis jos oma­ko­ti­ta­lot lai­te­taan yhdel­le alu­eel­le ja ker­ros­ta­lot toi­sel­le, niin se ei oo sama asia kuin jos pää­te­tään, että oma­ko­ti­ta­lo­ja saa olla vaan 50% sii­tä mää­räs­tä mitä nii­tä olis, jos ei asemakaavoitettais.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo ja Samu­li Saa­rel­ma: On ihan tyh­mää kinas­tel­la sii­tä kuka tar­vit­see ja mitä tarvitsee.

    Kukaan ei tar­vit­se mitään. Per­heet noin yleen­sä halua­vat auton. Eivät ehkä just ne per­heet, jot­ka elä­vät vii­den minuu­tin pääs­sä rati­kas­ta, mut­ta tämä ei joh­du sii­tä, että ratik­ka kor­vai­si auton vaan sii­tä, että ne per­heet jot­ka eivät yli­pään­sä arvos­ta autoa kovin pal­joa valit­se­vat asuin­pai­kak­seen pai­kan, mis­sä ratik­ka kul­kee vii­den minuu­tin välein.

    Jos tähän taas hei­lut­te­lee käsiä Osmon tyy­liin val­lit­se­vas­ta elä­män­ta­vas­ta, niin ei sekään auta mitään. Ok, autoa ei tar­vi­ta niin kau­an kuin 50% per­heis­tä ei sel­lais­ta omis­ta ja tar­vi­taan, kun raja ylit­tyy. Jip­pii! Ei tää ker­ro mis­tään tar­peel­li­suu­des­ta yhtään mitään…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Huoh, no sano­taan niin, että käy­tän­nös­sä per­heil­lä on useam­min auto kuin sin­kuil­la. Siis jos puhu­taan saman tulo­ta­son ihmi­sis­tä. Uskon, että jul­ki­sil­la las­ten­rat­tai­den soh­jos­sa manöö­ve­roin­ti on mah­dol­lis­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä moni per­heel­li­nen kui­ten­kin valit­see auton. Ja mitä auton vuo­kraa­mi­seen tulee, niin pysy­vä­nä rat­kai­su­na oman omis­ta­mi­nen on pal­jon käte­väm­pää, vaik­ka sii­nä rahal­li­ses­ti häviäisikin. 

    Oman auton omis­ta­mi­sen perus­tee­na ei yleen­sä ole vain se, että sil­lä on mah­dol­lis­ta siir­tyä pai­kas­ta A paik­kaan B, vaan se, että se siir­ty­mi­nen on mah­dol­lis­ta teh­dä juu­ri sil­loin, kun sitä sat­tuu tarvitsemaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Koke­muk­ses­ta voin ker­toa että lap­si­per­he pär­jää kau­pun­gis­sa hel­pos­ti ilman autoa, tosin se vaa­tii tiet­ty­jä valin­to­ja. Yllät­tä­vän isos­sa roo­lis­sa on että se päi­vä­ko­ti löy­tyy lähel­tä tai työ­mat­kan varrelta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Älä Osmo viit­si alkaa hal­ko­maan hiuk­sia. On päi­vän­sel­vää että sin­kun on pal­jon hel­pom­pi hyö­dyn­tää jul­ki­sia kuin lap­si­per­heen, toi­sin sanoen sink­ku arvos­taa aivan var­mas­ti enem­män jul­ki­sia ja vähem­män omaa autoa kuin lapsiperhe.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Ei tar­vit­se. Vii­den minuu­tin välein kul­ke­va ratik­ka riittää.

    En tie­dä Osmon per­he-elä­mäs­tä kovin pal­jon (enkä halua­kaan tietää).

    Mut­ta kyl­lä sitä nyt sat­tuu usein hel­sin­ki­läi­sil­lä lap­si­per­heil­lä kyläi­ly­reis­su­ja Espoon­kin puo­lel­le, min­ne ratik­ka ei kul­je. Tie­tys­ti, jos elä­män­pii­ri on Rau­ta­tie­a­se­man lie­peet, niin sit­ten­hän tämä ratik­ka­kon­sep­ti käy. 

    Eivät kaik­ki elä sup­peas­sa, vihe­räs­sä City-maa­il­mas­sa, vaan halua­vat esim. ex tem­po­re läh­teä Nuuk­sioon käve­lyl­le, suku­loi­maan Han­koon, las­ket­te­le­maan Kal­pa­lin­naan jne. Kyl­lä se var­sin han­ka­laa on miet­tiä joka ker­ran auton vuo­kraus­ta tai vaih­toeh­toi­ses­ti käyt­tää vähin­tään kol­me tun­tia jouk­ko­lii­ken­tees­sä zom­bai­luun (las­ket­te­lusuk­sien, vau­van­vau­nu­jen ym. kanssa). 

    Jäl­leen ker­ran hais­kah­taa osmis­mi: so. oppi, jon­ka mukaan kaik­kien pitää käyt­tää ratik­kaa ja asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, vaik ei taho.… Osmis­min pää­pe­ri­aa­te on oman tah­don tyrehdyttäminen. 

    Lisää seu­raa­vas­sa jak­sos­sa osmis­mis­ta mui­den uskon­to­jen näkökulmasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Minus­ta kysy­mys ei ole saa­mi­ses­ta vaan ehdot­to­mas­ta vaa­ti­muk­ses­ta että kun­nan tulee har­joit­taa aktii­vis­ta asuntopolitiikkaa. 

    Nyt näyt­tää esim. pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ole­van mal­li, jos­sa asun­to­po­li­tiik­kaa ohjaa­vat pää­sään­töi­ses­ti rakennusyhtiöt. 

    Eli jos usko­taan että raken­nus­liik­kei­den tah­to­ti­la saa­da mak­si­maa­li­nen voitto/neliö (pie­net asun­not) = ylei­nen etu, niin asia on kun­nos­sa. Jos joku kui­ten­kin on tois­ta miel­tä, niin voi­tai­siin ihan kokeek­si kokeil­la muu­ta­kin mallia.

    Sii­tä, että iso­jen asun­to­jen kysyn­tä ei ole yhtä suur­ta tai nii­den neliö­hin­nan kas­vu ja raken­ta­mi­sen kaut­ta tule­va voit­to ei ole yhtä suu­ri kuin pien­ten asun­to­jen, ei voi­da joh­taa aja­tus­ta, että niil­le ei oli­si kysyntää. 

    Kehi­tyk­seen joka joh­taa huo­noi­hin ja hyviin aluei­siin voi­daan osal­taan vai­kut­taa mah­dol­lism­man hete­ro­gee­ni­sel­lä asukasjakaumalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. OS: “Kau­pun­ki on väes­töl­tään pal­jon ter­veem­pi, jos eri ikäi­set ja eri­tyyp­pi­set koti­ta­lou­det ovat sekoittuneita.”

    Näin tiet­ty, mut­ta inho­rea­li­teet­ti on että kehys­kun­nat tar­joa­vat nime­no­maan segre­goi­tu­nei­ta asui­na­luei­ta ale­hin­taan ver­rat­tu­na Hel­sin­kiin, jois­sa niis­tä jou­tuu mak­sa­maan aivan poskettomasti.

    Samu­li Saa­rel­ma: “Per­heet taas eivät jouk­ko­lii­ken­tees­tä niin väli­tä, kun jou­tu­vat las­ten vuok­si kui­ten­kin liik­ku­maan autolla.”

    Et tai­da tun­tea kau­pun­gis­sa asu­van lap­si­per­heen arkea. Vii­meis­tään kou­lun alkaes­sa totu­tel­laan käyt­tä­mään bus­sia, ja sitä ennen kävel­len tar­haan ja takai­sin kun asu­kas­ti­heys tämän mah­dol­lis­taa. Jouk­ko­lii­ken­ne on vält­tä­mät­tö­myys mut­ta auto mukavuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Enti­se­nä autol­li­se­na lap­si­per­heen isä­nä voin ker­toa, että molem­mil­la on puo­len­sa. Aiem­min per­hees­sä oli auto ja sil­lä tuli sit­ten ajet­tua töi­hin päi­vit­täin, kun niin pää­si vähän nopeam­min kuin julkisilla. 

    Jos­sain vai­hees­sa sit­ten kyl­läs­tyin sii­hen, että piti olla joka päi­vä yli tun­ti auton ratis­sa. Vaih­doin jul­ki­siin, jol­loin voi vaik­ka lukea kir­jaa tms. Pian olim­me tilan­tees­sa, jos­sa auto saat­toi sei­soa pihas­sa kak­si­kin viik­koa ilman, että sil­lä ajet­tiin met­riä­kään, joten myim­me sen pois.

    Nyt työ­mat­kat suju­vat jul­ki­sil­la tai pyö­räl­lä, per­heen kyläi­lyt pää­kau­pun­ki­seu­dul­la jul­ki­sil­la tai tak­sil­la ja pidem­mät reis­sut vuo­kra-autol­la tai jul­ki­sil­la, jos ne sat­tu­vat mene­mään käte­väs­ti eikä mää­rän­pääs­sä tar­vit­se kau­heas­ti liik­kua. On oikein­kä­te­vää ja tulee pal­jon omaa autoa hal­vem­mak­si. Vähän lyhyem­mil­le mat­koil­le city car club voi­si olla käte­vä, mut­ta sil­le ei ole tun­tu­nut ole­van tarvetta.

    Taus­ta­tie­to­na sel­lai­nen, että meil­lä on kak­si las­ta, toi­nen ala­luo­kil­la ja toi­nen koh­ta eska­ris­sa. Isom­pi kul­kee har­ras­tuk­siin jo itse bus­sil­la. Asum­me kan­ta­kau­pun­gin lai­ta­mil­la ole­vas­sa lähiös­sä (Käpy­läs­sä).

    Luu­li­sin, että auton tar­ve on aika pal­jon kiin­ni sii­tä, miten kau­pun­ki suun­ni­tel­laan eikä niin­kään niin, että lap­si­per­heel­la on auto­maat­ti­ses­ti suu­ri oman auton tarve.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Mat­ti R:“Nyt näyt­tää esim. pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ole­van mal­li, jos­sa asun­to­po­li­tiik­kaa ohjaa­vat pää­sään­töi­ses­ti rakennusyhtiöt.”

    Jos niil­lä oikeas­ti on kar­tel­li, kuten tuol­la ylem­pä­nä Osmo vih­jai­lee, niin ehkä noin. Jos mitään kar­tel­lia ei ole, niin fir­mat kyl­lä raken­ta­vat sitä, mil­le on kysyn­tää eli siis sel­lai­sia asun­to­ja, joi­ta ihmi­set halua­vat ostaa. Kut­sui­sin tätä kyl­lä enem­män sel­lai­sek­si, että ihmis­ten tah­to ohjai­lee rakentamista.

    Sii­tä, että iso­jen asun­to­jen kysyn­tä ei ole yhtä suur­ta tai nii­den neliö­hin­nan kas­vu ja raken­ta­mi­sen kaut­ta tule­va voit­to ei ole yhtä suu­ri kuin pien­ten asun­to­jen, ei voi­da joh­taa aja­tus­ta, että niil­le ei oli­si kysyntää.”

    No, sit­ten pitää kysyä sinul­ta, että mitä oikein tar­koi­tat sanal­la “kysyn­tä”? Minus­ta se tar­koit­taa sitä, miten pal­jon ihmi­set ovat val­mii­ta pane­maan rahaa johon­kin asi­aan. Se, että vain halu­aa jotain, ei ole mitään kysyn­tää. Minä­kin haluai­sin 50-met­ri­sen huvi­pur­ren, mut­ta en oikein kut­su sitä kysyn­näk­si, että minul­la ei oli­si kysei­seen han­kin­taan varaa pan­na muu­ta kuin joku­nen euro. 

    Ja tuol­la minun mää­ri­tel­mäl­lä­ni pien­ten asun­to­jen kysyn­tä on suu­rem­paa kuin suurten. 

    Kehi­tyk­seen joka joh­taa huo­noi­hin ja hyviin aluei­siin voi­daan osal­taan vai­kut­taa mah­dol­lism­man hete­ro­gee­ni­sel­lä asukasjakaumalla.”

    Miten ihmees­sä ajat­te­lit tämän toteut­taa? Eikö ole sel­vää, että jot­kut alu­eet ovat objek­tii­vi­ses­ti parem­pia kuin jot­kut toi­set? Kai­vo­puis­to meri­nä­kö­aloi­neen ja käve­lye­täi­syyk­si­neen Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta on var­mas­ti suun­nil­leen kaik­kien mie­les­tä parem­pi asui­na­lue kuin kau­pun­gin lai­dal­la ole­va Kon­tu­la. Jos nyt sit­ten toi­saal­ta ryh­dy­tään pakot­ta­maan varak­kai­ta asu­maan Kon­tu­las­sa (miten­kä­hän tämä toteu­tet­tai­siin?) ja köy­hiä Kai­vo­puis­tos­sa (kai joten­kin siten, että kau­pun­ki ostai­si asun­not ja antai­si jol­lain perus­teel­la ne niil­le, joil­la ei nii­hin oikeas­ti oli­si varaa), niin tämä minus­ta aiheut­tai­si pal­jon nyreyt­tä sekä niis­sä varak­kais­sa, joil­la oli­si varaa asua muu­al­la­kin, mut­ta jot­ka on jol­lain kei­noin pako­tet­tu Kon­tu­laan ja toi­saal­ta niis­sä köy­his­sä, jot­ka näki­vät naa­pu­rin muut­ta­van pilk­ka­hin­nal­la Kai­vo­puis­ton kal­lii­seen asun­toon, kun itse jäi sin­ne paikoilleen. 

    Pal­jon rei­lum­paa kaik­kien kan­nal­ta on se, että anne­taan jokai­sen hank­kia asun­to siel­tä, mihin omat rahat riit­tä­vät. Kaik­ki muu joh­taa vain par­haim­mil­laan ihmis­ten epä­ta­sa-arvoi­seen koh­te­luun ja pahim­mil­laan kor­rup­tioon ale­hin­tais­ten asun­to­jen men­nes­sä “sat­tu­mal­ta” tie­tyil­le tahoille. 

    Jos vält­tä­mät­tä halu­taan sosia­lis­mia har­ras­taa ja tasa­ta ihmis­ten talou­del­lis­ta epä­ta­sa-arvoa, niin tämä on pal­jon parem­pi teh­dä suo­ril­la tulos­iir­roil­la, jol­loin jää jokai­sen köy­hän itsen­sä pää­tet­tä­väk­si, panee­ko lisä­ra­han­sa sii­hen, että muut­taa kal­liim­mal­le alu­eel­le vai jää­kö pai­koil­leen ja hank­kii niil­lä rahoil­laan itsel­leen jotain sel­lais­ta, jota arvos­taa enem­män kuin hyvää asuin­paik­kaa. Tämä on pal­jon avoi­mem­paa ja tasa-arvoi­sem­paa kuin koit­taa teh­dä sama jol­lain asun­to­mark­ki­noi­den sotkemisella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Asun­to­po­li­tii­kal­la on toi­nen­kin nimi: mark­ki­na­häi­riö. 😉 Asia ei tie­tys­ti­kään ole noin yksin­ker­tai­nen, kos­ka asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pää­omi­tus Suo­mes­sa ei ole ollut ihan ter­veel­lä poh­jal­la sotien jälkeen.

    Suo­mes­sa ei pää­sään­töi­ses­ti raken­ne­ta sel­lai­sia asun­to­ja, joi­ta asuk­kaat haluai­si­vat, vaan sel­lai­sia asun­to­ja, jois­ta suu­ret raken­nus­liik­keet saa­vat par­haan kat­teen. Tätä taus­taa vas­ten asun­to­po­li­tiik­kaa on toivottavaa.

    Sel­lai­nen asun­to­po­li­tiik­ka, jos­sa kun­ta pitäi­si kun­ta­lai­sen puol­ta eikä pelai­si suur­ten raken­nus­lii­kei­den pus­siin, oli­si tie­tys­ti hie­no jut­tu, mut­ta tai­taa olla uto­pi­aa. Osmo­kin on täl­lä pals­tal­la jos­kus valot­ta­nut kytköksiä.

    Hie­man yksin­ker­tais­taen, en ymmär­rä ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mis­ta muu­al­la kuin Hel­sin­gin, Tam­pe­reen ja Turun kes­kus­tois­sa. Hel­sin­gin kes­kus­ta on jää­nyt 20-luvun tasol­le, joten kes­kus­tan tun­tu­mas­sa ole­via aluei­ta pitää kye­tä kehit­tä­mään. Ei Haa­gan kaup­pa­la tar­vit­se täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta, se tar­vit­see uuden, tehok­kaam­man, kau­pun­ki­mai­sen kaavan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Kai­ken­ko­koi­sia asun­to­ja on hyvä olla tar­jol­la niin, että per­he­koon muu­tos­ten vuok­si teh­tä­vät asun­non­vaih­dot voi teh­dä lähialueella. 

    Asun­non koon muu­tok­set ker­ros­ta­los­sa ovat kai­ke­ti työ­lääs­ti jär­jes­tet­tä­viä, vaik­ka monet var­mas­ti mie­lel­lään per­he lisä­ti­lan­tar­peen­sa hoi­tai­si­vat näin.

    Van­hoil­la asuk­kail­la on ongel­ma toi­sin päin. Asu­taan lii­an suu­res­sa asun­nos­sa, kun sitä ei saa pie­nem­mäk­si hel­pos­ti ja muut­to pois tutul­ta alu­eel­ta on lii­an pelottava/hankala asia.

    Asun­to­jen yhdis­tä­mis­mah­dol­li­suu­det para­ni­si­vat, jos ker­ros­ta­lo­jen poh­jat suun­ni­tel­tai­siin täl­tä poh­jal­ta. Se vain tai­taa poi­ke­ta siitä,mitä on totut­tu kauppaamaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Per­heet pär­jää­vät ilman autoa par­hai­ten juu­ri Hel­sin­gis­sä. Lisäk­si on per­hei­tä jot­ka eivät halua omaa pihaa, vaan arvos­ta­vat ker­ros­ta­loa­su­mi­sen help­pout­ta. Jos Hel­sin­gis­sä ei ole per­hea­sun­to­ja, on kau­pun­kia­su­mis­ta arvos­ta­vien per­hei­den vai­kea löy­tää toi­vei­den­sa tai tar­pei­den­sa mukai­sia asuntoja.

    Usein on perus­tel­tu, ettei per­hea­sun­toi­hin ole kenel­lä­kään Hel­sin­gis­sä varaa. Täs­sä kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­ta on omi­aan nos­ta­maan hin­to­ja. Iso­jen asun­to­jen raken­ta­mi­nen on pie­niä hal­vem­paa. Eikä raken­ta­mi­nen Hel­sin­gis­sä ole muis­sa kun­nis­sa raken­ta­mis­ta oleel­li­ses­ti kal­liim­paa. Kun asun­to­ja raken­ne­taan kau­pun­gin vuo­kra­ton­teil­le, eivät tont­ti­kus­tan­nuk­set­kaan nos­ta hin­taa. Kun raken­ne­taan omal­le ton­til­le, ovat raken­nut­ta­jat rahas­ta­neet mark­ki­noil­la oleel­li­ses­ti enem­män kuin raken­ta­mis­ku­lut + ton­tin hinnan.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on pie­na­sun­to­pu­la. Sitä ei kui­ten­kaan voi­da rat­kais­ta vaik­ka Hel­sin­kiin raken­net­tai­siin pelk­kiä yksiöi­tä tai kak­sioi­ta. Lisäk­si tämä vää­ris­täi­si seu­dun asu­kas­ra­ken­net­ta enti­ses­tään. Muis­sa­kin kun­nis­sa pitää raken­taa pie­na­sun­to­ja radan var­teen, jol­loin ne kel­paa­vat liik­ku­val­le sinkullekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Kyl­lä­hän yleen­sä kun­nan luo­vut­ta­mis­sa ton­teis­sa on aika­ra­ja raken­ta­mi­sel­le ja tär­keil­lä pai­koil­la myös raken­ta­mi­sen laa­dul­le. Hel­sin­gin tar­jous­me­net­te­lyä en tun­ne, mut­ta se menet­te­ly aina­kaan ei ole oikea jos halu­taan koh­tuu­hin­tai­sia perheasuntoja.

    Tont­tien luo­vu­tuk­ses­sa voi teh­dä sopi­muk­sia myös toteu­tet­ta­vas­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta. Soi­nin­vaa­ran logiik­ka aina­kin aikai­sem­min on pyö­ri­nyt vain arvon­nousun ulos­mit­taa­mi­ses­sa kaupungille.

    Jos käy­tän­nös­sä kaik­ki ton­tit Hel­sin­gis­sä luo­vut­taa kau­pun­ki, kuka on hintahäirikkö?

    Fak­ta­han on se, että ihmi­set, ei myös­kään lap­si­per­heet, ei halua muut­taa pois maal­le. Fak­tat vaan tulee eteen kun per­hea­sun­to mak­saa yli 200tonnia joka tapauk­ses­sa. Sil­loin teh­dään pää­tös ja muu­te­taan maalle.

    Yksi eri­koi­suus on kans­sa se, että kaik­kiin uusiin asun­toi­hin halu­taan raken­taa sau­na. Vaik­ka sew vei­si 70 m² kak­sios­ta kol­mas­osan, sau­na pitää olla. Vai pitääkö?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. En edel­leen­kään ymmär­rä, mik­sei voi­tai­si raken­taa sen kokoi­sia asun­to­ja, joi­ta halu­taan ostaa. Pien­ten asun­to­jen omis­ta­jat tus­kin ovat kau­pun­gin kas­san kan­nal­ta eri­tyi­sen keh­no­ja. Koko­mää­räyk­set ovat epä­toi­vois­ta tais­te­lua sitä vas­taan, että neliöt mak­sa­vat kau­pun­gis­sa enem­män kuin maalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo:
    “Kaa­van pitäi­si mah­dol­lis­taa se, että joko samaa maa-pin­ta-alaa käyt­tää yksi koti­ta­lous pien­ta­los­sa tai kuusi koti­ta­lout­ta ker­ros­ta­los­sa ja ton­tin saa se, joka mak­saa sii­tä enemmän.”

    Niin kyl­lä. Mut­ta lie­kö kovin tode­nä­köis­tä? Mil­jö­nää­rit var­maan­kin ptä­vät parem­pa­na rau­hal­lis­ta meren­ran­taa tai “pent­housea.” Tai entä jos ton­til­le tuli­si­kin 6‑kerroksisen talon sijaan 20-kerroksinen?

    Osmo:
    “Epä­loo­gi­se­na pidän argu­ment­tia, ettei per­hea­sun­to­ja pidä kaa­voit­taa arvok­kail­le pai­koil­le, kos­ka niis­tä tulee lii­an kal­lii­ta, eikä ”kukaan voi nii­tä ostaa”. Jos mark­ki­nat mää­rää­vät isol­le asun­nol­le kan­ta­kau­pun­gis­sa kor­kean hin­nan, miten se voi osoit­taa, että näi­tä asun­to­ja on lii­an paljon? ”

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa kaik­kien asun­to­jen arvot ovat kor­keat. Jos asun­to­jen arvoa halu­taan las­kea, pitäi­si talo­ja korot­taa. On aika omi­tuis­ta aset­taa vas­tak­kain eri­lai­set ihmis­ryh­mät puo­leen ja toi­seen. Pitäi­si­kö kes­kus­tois­sa asua vain lap­si­per­hei­tä? Mikä se sel­lai­nen kau­pun­ki on? Kan­ta­kau­pun­gis­sa pien­ten asun­to­jen neliö­hin­nat ovat pal­jon kor­keam­mat kuin suur­ten. Eikö siis nime­no­maan pien­ten raken­ta­mis­ta pitäi­si lisä­tä? Kun kysyn­tä on niin kovaa? Entä jos pie­niä 25-neliöi­siä raken­net­tai­siin muu­al­le­kin kuin Kal­lioon? Taa­tus­ti Kal­lion hin­nat laskisivat.

    Osmo:
    “Ihan toi­nen asia on, että raken­nus­liik­keet tämän laman aika­na sel­väs­ti pyr­ki­vät tuke­maan asun­to­jen hin­ta­ta­soa jar­rut­ta­mal­la asun­to­jen raken­ta­mis­ta sel­lai­sis­sa­kin tapau­kis­sa, jos­sa myyn­ti­hin­ta ylit­ti sel­väs­ti raken­nus­kus­tan­nuk­set. Ton­tit pitää vas­te­des luo­vut­taa ehdol­la, että varaus mene­te­tään, jos raken­ta­mis­ta ei aloi­te­ta mää­rä­ajas­sa ja jos raken­ta­mi­nen aloi­tuk­sen jäl­keen sujuu kovin hitaas­ti, seu­raa sopimussakko. ”

    Kyl­lä. Kan­na­te­taan lämpimästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Miner­va Krohn:

    Usein on perus­tel­tu, ettei per­hea­sun­toi­hin ole kenel­lä­kään Hel­sin­gis­sä varaa. Täs­sä kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­ta on omi­aan nos­ta­maan hintoja. 

    Mikä ihmeen kysyn­nän ja tar­jon­nan epäsuhta?

    Iso­jen asun­to­jen raken­ta­mi­nen on pie­niä hal­vem­paa. Eikä raken­ta­mi­nen Hel­sin­gis­sä ole muis­sa kun­nis­sa raken­ta­mis­ta oleel­li­ses­ti kal­liim­paa. Kun asun­to­ja raken­ne­taan kau­pun­gin vuo­kra­ton­teil­le, eivät tont­ti­kus­tan­nuk­set­kaan nos­ta hintaa. 

    Eli tar­koi­tat siis käy­tän­nös­sä sitä, että veron­mak­sa­jien pitää tukea joi­den­kin etu­ryh­mien (eli täs­sä tapauk­ses­sa nii­den lap­si­per­hei­den, jot­ka halua­vat asua Hel­sin­gis­sä) asumista?

    Ok, rahan siir­tä­mi­nen huo­nom­pio­sai­sil­ta (=ahtaam­min asu­vil­ta) parem­pio­sai­sil­le (=isom­mis­sa asun­nois­sa asu­vil­le) on tie­ten­kin tavoi­te sii­nä kuin muut­kin, mut­ta minä en sitä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kannata.

    Ja miten nämä veron­mak­sa­jien rahat sinus­ta sit­ten pitäi­si jakaa, polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten kave­reil­le vai joten­kin muuten? 

    Kun raken­ne­taan omal­le ton­til­le, ovat raken­nut­ta­jat rahas­ta­neet mark­ki­noil­la oleel­li­ses­ti enem­män kuin raken­ta­mis­ku­lut + ton­tin hinnan. 

    Tämä on mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti mah­do­ton­ta. Kukaan ei voi rahas­taa mark­ki­noil­la olen­nai­ses­ti enem­män kuin raken­ta­mis­ku­lut + ton­tin hinnan.

    Ai mik­si­kö ei? 

    No sik­si, ettei kukaan mak­sa sen enem­pää. Sen ton­tin hin­ta nime­no­maan mää­rä­tään niil­lä _markkinoilla_. Ton­tin hin­ta on osto­hin­ta vähen­net­ty­nä raken­nuk­sen hinnalla.

    Tie­ten­kin voim­me kes­kus­tel­la sii­tä, onko tont­tien hin­ta esi­mer­kik­si kau­pun­gin toi­min­nas­ta joh­tuen tai muis­ta syis­tä lii­an kor­kea (ei esi­mer­kik­si kaa­voi­te­ta tai suo­si­taan “kave­rei­ta”) tai toi­mi­vat­ko raken­nus­mark­ki­nat yli­pää­tään. Mut­ta se on eri asia.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on pie­na­sun­to­pu­la. Sitä ei kui­ten­kaan voi­da rat­kais­ta vaik­ka Hel­sin­kiin raken­net­tai­siin pelk­kiä yksiöi­tä tai kak­sioi­ta. Lisäk­si tämä vää­ris­täi­si seu­dun asu­kas­ra­ken­net­ta enti­ses­tään. Muis­sa­kin kun­nis­sa pitää raken­taa pie­na­sun­to­ja radan var­teen, jol­loin ne kel­paa­vat liik­ku­val­le sinkullekin. 

    Eihän käsit­tääk­se­ni kukaan ole esit­tä­nyt, että Hel­sin­kiin raken­net­tai­siin pelk­kiä yksiöi­tä tai kak­sioi­ta. Minus­ta Hel­sin­kiin ja kaik­kial­le muu­al­le pitää raken­taa sel­lai­sia asun­to­ja, joil­le on kysyn­tää. Jos yksiöil­le on enem­män kysyn­tää kuin vaik­ka­pa neliöil­le, niin sil­loin raken­ne­taan enem­män yksiöi­tä. Help­poa ja reilua.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Eikö tätä tont­tien “luo­vut­ta­mis­ta” raken­nus­liik­keil­le voi­si lopet­taa? Raken­nus­liik­keet rakentakoot.

    Raken­nus­liik­keis­tä on tul­lut “deve­lop­pe­rei­ta”, joi­den pää­asial­li­nen lii­ke­toi­min­ta on kiin­teis­tö­kei­not­te­lu. Raken­nus­lii­ke­toi­min­ta on vain vält­tä­mä­tön paha, joka ei tuo­ta suu­ria voit­to­ja — tuo­tot tule­vat raken­nut­ta­mi­ses­ta ja sii­tä, että tar­jon­taa rajoi­te­taan pitä­mäl­lä kaa­voi­te­tut ton­tit raken­ta­mat­to­mi­na. Kar­tel­li tai ei, kun pää­asial­li­set toi­mit­ta­jat nou­dat­ta­vat samaa toi­min­ta­mal­lia, seu­rauk­se­na on, että kaa­voi­tet­tiin­pa miten pal­jon tahan­sa, raken­ta­mi­sen mää­rää rajoi­te­taan niin, että hin­ta­ta­so ei pää­se las­ke­maan. Tuot­toi­sin­ta on raken­taa iso­ja luk­susa­sun­to­ja, joi­den tuot­to on paras ja joi­den kaup­paan suh­dan­teet eivät juu­ri vai­ku­ta. Toi­sek­si paras vaih­toeh­to on raken­taa pie­niä asun­to­ja, kos­ka niil­le on pon­ten­ti­aa­li­sia osta­jia eni­ten. Nii­den ei tar­vit­se olla eri­tyi­sen kor­kea­ta­soi­sia, sijain­ti mää­rit­tää hin­nan. Nor­maa­li­hin­tai­set per­hea­sun­not on asun­to­tyyp­pi, joka ei oikein sovi lii­ke­toi­min­ta­mal­liin. Niis­sä on pidem­pi myyn­tiai­ka ja pie­nem­pi neliö­hin­ta kuin pie­nis­sä asun­nois­sa; suu­rien luk­susa­sun­to­jen myyn­tiai­ka voi olla pidem­pi, mut­ta ne tuot­ta­vat niin pal­jon parem­min, että se kan­nat­taa. Lisäk­si nykyi­nen raken­ta­mis­tek­no­lo­gia on viri­tet­ty pie­neh­kö­jen asun­to­jen raken­ta­mis­ta var­ten kan­ta­vi­ne ele­ment­ti­sei­ni­neen ja kapei­ne rakennusrunkoineen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Hel­sin­ki kallis?

    Meil­le sopi­va asun­to mak­sai­si Hel­sin­gis­sä noin 150 — 200 kE enem­män, mitä nykyinen.

    Hel­sin­gis­sä per­heem­me net­to­tu­lot kas­vai­si­vat vuo­des­sa 6–10 kE. Auto­jen kulu­ja jäi­si vuo­des­sa pois noin 26 kE. (kes­ki­mää­räi­nen auto­ku­lu auto­lii­ton mukaan rei­lut 13kE)

    Jos lait­taa auto­ra­hat ja pal­kan­li­sän asun­toon, niin kuu­des­sa vuo­des­sa se on maksettu.

    Jos pitää vie­lä yhden auton, niin kes­tää kym­me­nen vuotta.

    Tämän jäl­keen oli­si jäl­jel­lä pie­net kulut ja suu­ret tulot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. En nyt ole tääl­lä kos­kaan talous­tie­tä­myk­sel­lä­ni lois­ta­nut ja en nyt­kään, kos­ka en ymmär­rä koko ongelmaa. 

    Eivät­kö raken­nus­liik­keet raken­na juu­ri nii­tä asun­to­ja, joil­le on kysyn­tää? Mik­si ne mui­ta rakentaisivat?

    Tulee mie­leen enti­nen Neu­vos­to­liit­to ja Ollin paki­nat: haluan soke­ria, mut­ta jos­sain polit­by­roos­sa on pää­tet­ty, että tar­vit­sen­kin suo­laa ja läh­den tun­tien jono­tuk­sen jäl­keen suo­la­säk­ki kai­na­los­sa teke­mään synt­tä­ri­kak­kua. Tai se mus­ta­par­tai­nen mies lähtee. 

    Ovat­ko omis­tusa­su­jat Hel­sin­gis­sä yli­pään­sä jokin suu­ri­kin ongel­ma­ryh­mä? Eivät takuus­ti nos­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea, kos­ka ensin asun­to on syö­tä­vä. Asun­to pitää myy­dä ja käyt­tää raha elä­mi­seen, ennen­kuin on asi­aa sos­sun luukulle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Asun Turus­sa n. 5 km kes­kus­tas­ta, jos­sa olen töis­sä. Kul­jen mat­ka­ni pyö­räl­lä. Mut­ta sen ver­ran syr­jäs­sä asum­me (Turus­sa 5 km kes­kus­tas­ta tämä on mah­dol­lis­ta), että lap­set (2) täy­tyy kul­je­taa päi­vä­ko­tiin ja kou­luun autol­la. Samoin on eri­näi­siä har­ras­tuk­sia ym., jois­ta ei vaan ilman autoa sel­viä, vaik­ka se itseä­ni tie­tyl­lä taval­la rai­vos­tut­taa­kin (ajoit­tain). Haluai­sin todel­la tul­la toi­meen ilman autoa. Se on lisäk­si sika­mai­sen kal­lis­ta. (Kävin juu­ri kat­sas­tu­kes­sa, 70€; eikä sii­nä vie­lä kaik­ki. Ei men­nyt ekal­la läpi, ja toi­nen ker­ta mak­saa taas, ja tie­ys­ti kor­jaa­mo­las­ku…) Mut­ta kun sii­tä autos­ta ei vaan pää­se irti ellei asu ihan kes­kus­tas­sa. Sen ymmär­rän, että Hel­sin­ki­läi­nen ei juu­ri autoa tar­vit­se. Muu maa on tois­ta maata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Mik­si on vai­kea asia myön­tää sitä, että köy­hät kuu­lu­vat köy­hien asun­toi­hin ja köy­hien asuntomaille.

    Eikä se ikään­sä voi kes­tää, että maa­han­muut­ta­jil­le voi­daan osoit­taa asun­to­ja hyvil­le vuo­kra-asun­to­pai­koil­le, ja näin samal­la lähel­le työpaikkojaan.

    Mut­ta voi­si­han muu­ta­man rati­kan ja lin­ju­rin reit­tiä oikais­ta siel­tä muit­ten­kin asu­tusa­lueil­ta, kun maa­han­muut­ta­jia Hel­sin­kiin tule­vai­suu­des­sa lisää asutetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Uskon, että jul­ki­sil­la las­ten­rat­tai­den soh­jos­sa manöö­ve­roin­ti on mah­dol­lis­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä moni per­heel­li­nen kui­ten­kin valit­see auton.”

    Minä olen taas nime­no­maa las­ten­vau­nu­jen tai ‑rat­tai­den vuok­si valin­nut usein jul­ki­set. Se on niin help­poa, kun nuk­ku­vaa las­ta ei tar­vit­se siir­tää vau­nuis­ta autoon tai autos­ta vau­nui­hin kes­ken reis­sun eikä mär­kiä vau­nu­ja tar­vit­se kasa­ta autoon pakattaviksi. 

    Kai­ken huip­pu­na vau­nu­jen kans­sa voi mat­kus­taa ilmai­sek­si ja esi­koi­sel­le bus­si­mat­ka on aina elä­mys (Hel­sin­gin­mat­ko­jen ratik­ka­reis­sut ovat sitä äidillekin).

    Kun vie­lä bus­si­kus­kit oppi­si­vat odot­ta­maan pysä­kil­lä sen pie­nen het­ken, että esi­koi­nen istuu tur­val­li­ses­ti pen­kis­sä tai aina­kin vau­nu­jen jar­rut on pai­net­tu pääl­le. On ikä­vää jou­tua liik­ku­vas­sa bus­sis­sa valit­se­maan, kum­man lap­sis­ta tur­val­li­suut­ta pitää tärkeämpänä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Hei Väli­ta­lol­la oölo tänään hS:ssa hyvä lyhyt puheen­vuo­ro “yhdis­tä­misd­mah­dol­li­si­sat asunnoista”

    Minuat seu­raa­vaa rat­kai­su voiis edis­tää, ja vaik­ka Ode ottaa asiakseen:

    Talo­ni Kirk­ko­num­mel­la on raken­net­tu 1972 ara­va-talok­si. yksiöi­tä, kak­sioit ja kol­mioi­ta sekä kak­si 4 h + k + kh asun­toa. Yhteen huo­nee­seen oli oma sisään­käyn­ti ja oma ves­sa (ja myö­hem­min vie­läl­si­täiin mini­keit­tiö). Huon. omis­ta­jan kave­ril­la ns. meni lusi­kat jakoon ja vuo­kra­si huo­neen täl­le, kun ei sitöä itse hei­loi­neen tarvinnut. — 

    En täs­sä selos­ta enem­pää. Voi kysyä yksityiskohtia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Mik­si asun­to­jen kokoa pitäi­si säännellä?
    — Kos­ka muu­ten Hel­sin­gis­tä tuli­si sinkkuhotelli

    Mik­si Hel­sin­gis­tä tuli­si sinkkuhotelli?
    — Kos­ka täl­lä het­kel­lä raken­ta­jat saa­vat parem­man tuo­ton yksiöis­tä ja raken­tai­si­vat nii­tä enem­män kuin iso­ja asuntoja

    Mik­si raken­ta­jat sai­si­vat yksiöis­tä parem­man tuoton?
    — Kos­ka Hel­sin­ki sään­te­lee asun­to­jen kokoa

    Eikö voi­tai­si ihan oikeas­ti antaa mark­ki­nan löy­tää oma tasapainonsa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Per­heet eivät tar­vit­se suu­ria asun­to­ja. Voi­vat asua ihan hyvin pie­nis­sä­kin. Niin monet per­heet jo nyt­kin teke­vät, jos van­hem­mat arvos­ta­vat hyvää sijain­tia enem­män kuin pinta-alaa.

    Onhan se tie­tys­ti vähän han­ka­lam­paa, vähän niin kuin on han­ka­laa lap­si­per­heel­le elää ilman autoa. Sil­ti autot­to­muus on Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä jos­tain syys­tä help­po valin­ta, mut­ta asun­non pie­nuus ei. Mik­si ihmeessä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Vähän mie­les­tä­ni ris­ti­rii­tais­ta Osmol­ta aja­tel­la, että asun­to­jen kokoa pitää sään­nel­lä, mut­ta ei esim. autopaikkoja. 

    Yhtä­lail­la­han huo­neis­to­jen pin­ta-alaa sää­del­les­sä mak­su­mie­hek­si jou­tu­vat syyt­tö­mät eli ne jot­ka halua­vat pie­niä asun­to­ja. Iso­ja asun­to­ja jou­du­taan myy­mään ali­hin­taan, jol­loin pien­ten asun­to­jen osta­jat mak­sa­vat puo­les­taan yli­hin­taa. Kyl­lä se sama voit­to revi­tään koko­nai­suu­des­ta joka tapauksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Asun­to­po­li­tiik­ka oli­si hel­pom­paa, jos koko pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si yhtä kun­taa. Nyt ne per­heet jot­ka halua­vat ison asun­non, ja joil­la on sii­hen varaa, muut­ta­vat Espoo­seen jos asun­toa ei Hel­sin­gis­tä löydy.

    Kari kuvit­te­li minun toi­vo­van Hel­sin­gin sub­ven­toi­van lap­si­per­hei­tä vuo­kra­ton­teil­la veron­mak­sa­jien rahoil­la. En ohdot­ta­nut tätä. Vuo­kra­ton­tis­sa kau­pun­ki perii vuo­kran asuin­ne­liö­tä koh­ti. Kau­pun­gin peri­män vuo­kran kan­nal­ta on saman­te­ke­vää onko ton­til­la yksiö vain vii­den huo­neen asunto.

    Omal­la ton­til­la rahas­ta­mi­sel­la tar­koi­tin vain tila­nee­taa jos­sa kau­pun­ki ensin myy ton­tin ja sen jäl­keen raken­nut­ta­ja hyvin pian talon + ton­tin. Täl­löin ton­tin arvo + raken­nus­ku­lut voi­daan las­kea. Toki mark­ki­na­hin­ta tulee sii­tä että ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan omal­la ton­til­la ole­vas­ta asun­nos­ta. Mut­ta jos täl­löin ison asun­non hin­ta hidas­taa sen myyn­tiä, on kyse hin­noit­te­luon­gel­mas­ta, kun alem­mal­la­kin hin­nal­la raken­nus­ku­lut + ton­tin­hin­ta + koh­tuul­li­nen kate oli­si saatavissa.

    Aikai­sem­min tont­te­ja myy­tiin raken­nus­liik­keil­le ilman kil­pai­lu­tus­ta, jol­loin rahas­ta­mi­sen mah­dol­li­suus oli suu­rem­pi. Vih­rei­den vaa­ti­muk­ses­ta on kila­pi­lu­tet­tu, ja kau­pun­ki onkin saa­nut ton­teis­ta parem­man hin­nan. Nyt tosin enem­mis­tö päät­ti että vapaa­ra­hoit­tei­seen vuo­kra-asu­mi­seen myy­dään ton­tit ilman kil­pai­lua. epä­loo­gis­ta eikä kovin tasapuolista.

    Raken­nus­liik­keet­hän eivät halua tilan­net­ta jos­sa mark­ki­noil­le tulee pal­jon asun­to­ja ker­ral­la. Se voi­si ikä­väs­ti las­kea hin­to­ja. Hel­sin­gin uusien asun­to­jen osal­ta niil­lä on pel­ko, että raken­ne­taan lii­an nopeas­ti, jol­loin asun­to­ja oli­si “lii­kaa” tar­jol­la kerralla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Eivät­kö raken­nus­liik­keet raken­na juu­ri nii­tä asun­to­ja, joil­le on kysyn­tää? Mik­si ne mui­ta rakentaisivat?”

    Asun­non ikä on sato­ja vuo­sia ja uusien asun­to­ja on mark­ki­noil­la vain häviä­vän pie­ni määrä.
    Asun­nos­sa asuu sen elin­kaa­ren aika­na kym­me­niä ihmi­siä, jos­kus tuhansia.
    Jot­ta asun­to lisäi­si oikeas­ti kan­sal­lis­va­ral­li­suut­ta niin sen on olta­va yleiskäyttöinen.

    Tätä tukee sekin, että Suo­mes­sa muu­te­taan vilk­kaim­min EU:ssa. Itse asias­sa sil­lä on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus todel­li­seen osto­voi­maam­me, sil­lä se muut­taa kulu­tus­ra­ken­net­ta : Me käy­täm­me perus­a­sun­toon rahat, jot­ka muut käyt­tä­vät elä­mi­sen laa­dun parantamiseen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Mik­si asun­to­jen kokoa pitäi­si säännellä?
    — Kos­ka muu­ten Hel­sin­gis­tä tuli­si sinkkuhotelli”

    Sink­ku­ho­tel­li sii­tä tulee joka tapauk­ses­sa, sil­lä yhden hen­gen talou­det lisään­ty­vät nopeasti,
    Yhden hen­gen talouk­sia on 35 %, kah­den 30 % , kol­men 14 %, nel­jän 12 5 ja yli 4 hen­gen 7 %

    http://www.fennica.net/f/0/12.htm

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Miner­va Krohn:

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on pie­na­sun­to­pu­la. Sitä ei kui­ten­kaan voi­da rat­kais­ta vaik­ka Hel­sin­kiin raken­net­tai­siin pelk­kiä yksiöi­tä tai kaksioita.

    No tämä tai­taa nyt riip­pua sii­tä mitä tar­koi­tat sanal­la pula. Jos Hel­sin­kiin raken­ne­taan pal­jon pie­niä asun­to­ja nii­den tar­jon­ta kas­vaa ja siten hin­nat tule­vat alas. (Pien­ten asun­to­jen raken­ta­mi­nen tus­kin lisää kysyntää…)

    Eli­na:

    Eivät­kö raken­nus­liik­keet raken­na juu­ri nii­tä asun­to­ja, joil­le on kysyn­tää? Mik­si ne mui­ta rakentaisivat?

    Juu­ri näin, jos polii­ti­kot eivät osmoi­le mene­mään ja suo­si iso­jen asun­to­jen osta­jia mui­den kustannuksella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Miner­va Krohn:

    Asun­to­po­li­tiik­ka oli­si hel­pom­paa, jos koko pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si yhtä kun­taa. Nyt ne per­heet jot­ka halua­vat ison asun­non, ja joil­la on sii­hen varaa, muut­ta­vat Espoo­seen jos asun­toa ei Hel­sin­gis­tä löydy. 

    Ilkeäs­ti voi­si sanoa, että onhan se poli­tii­kan teko var­maan­kin “hel­pom­paa”, kun­han äänes­tä­jil­tä pois­te­taan mah­dol­li­suus äänes­tää jaloil­laan ja siir­re­tään pää­tök­set mah­dol­li­sim­man kau­as kansalaisesta.

    Vähem­män ilkeäs­ti voi­si tode­ta, että kyl­lä­hän nykyi­ses­sä hal­lin­to­mal­lis­sa­kin kiel­tä­mät­tä on ongel­mia — mut­ta en pidä kun­ta­ja­koa liki­kään kes­kei­sim­pä­nä, enkä yhtä suur­kun­taa par­haa­na ratkaisuna.

    Kari kuvit­te­li minun toi­vo­van Hel­sin­gin sub­ven­toi­van lap­si­per­hei­tä vuo­kra­ton­teil­la veron­mak­sa­jien rahoil­la. En ohdot­ta­nut tätä. Vuo­kra­ton­tis­sa kau­pun­ki perii vuo­kran asuin­ne­liö­tä koh­ti. Kau­pun­gin peri­män vuo­kran kan­nal­ta on saman­te­ke­vää onko ton­til­la yksiö vain vii­den huo­neen asunto. 

    No nyt minä en sit­ten enää ymmär­rä mitä sinä tarkoitit. 

    Sanoit aiem­min:

    Kun asun­to­ja raken­ne­taan kau­pun­gin vuo­kra­ton­teil­le, eivät tont­ti­kus­tan­nuk­set­kaan nos­ta hintaa. 

    Eivät ne tont­ti­kus­tan­nuk­set näh­däk­se­ni muu­tu mihin­kään annet­tiin­pa se vuo­kral­le tai myy­tiin. Pait­si tie­ten­kin sii­nä tapauk­ses­sa, että vuo­kraa­mi­nen tapah­tuu ali­hin­taan (eli sitä siis sub­ven­toi­vat veronmaksajat).

    Vai meni­kö minul­ta jotain ohi?

    Omal­la ton­til­la rahas­ta­mi­sel­la tar­koi­tin vain tila­nee­taa jos­sa kau­pun­ki ensin myy ton­tin ja sen jäl­keen raken­nut­ta­ja hyvin pian talon + ton­tin. Täl­löin ton­tin arvo + raken­nus­ku­lut voi­daan las­kea. Toki mark­ki­na­hin­ta tulee sii­tä että ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan omal­la ton­til­la ole­vas­ta asun­nos­ta. Mut­ta jos täl­löin ison asun­non hin­ta hidas­taa sen myyn­tiä, on kyse hin­noit­te­luon­gel­mas­ta, kun alem­mal­la­kin hin­nal­la raken­nus­ku­lut + ton­tin­hin­ta + koh­tuul­li­nen kate oli­si saatavissa. 

    Väi­tät siis, ettei­vät raken­nus­liik­keet osaa bis­nes­tään, eli hin­noit­te­le­vat isot asun­not väärin?

    Tääl­lä­hän ollaan pikem­min­kin oltu sil­lä kan­nal­la, että niil­le suu­rem­mil­le asun­noil­le on Hel­sin­gis­sä vähem­män kysyn­tää, mut­ta nii­tä raken­ne­taan sään­nök­sis­tä joh­tuen ylen­mää­rin (eli toi­sin sanoen: pie­nem­pien asun­to­jen osta­jat, ja ilmei­ses­ti myös veron­mak­sa­jat, sub­ven­toi­vat niitä)

    Aikai­sem­min tont­te­ja myy­tiin raken­nus­liik­keil­le ilman kil­pai­lu­tus­ta, jol­loin rahas­ta­mi­sen mah­dol­li­suus oli suu­rem­pi. Vih­rei­den vaa­ti­muk­ses­ta on kila­pi­lu­tet­tu, ja kau­pun­ki onkin saa­nut ton­teis­ta parem­man hin­nan. Nyt tosin enem­mis­tö päät­ti että vapaa­ra­hoit­tei­seen vuo­kra-asu­mi­seen myy­dään ton­tit ilman kil­pai­lua. epä­loo­gis­ta eikä kovin tasapuolista. 

    Sanos muu­ta! Lisäk­si se hai­see korruptiolle.

    Raken­nus­liik­keet­hän eivät halua tilan­net­ta jos­sa mark­ki­noil­le tulee pal­jon asun­to­ja ker­ral­la. Se voi­si ikä­väs­ti las­kea hin­to­ja. Hel­sin­gin uusien asun­to­jen osal­ta niil­lä on pel­ko, että raken­ne­taan lii­an nopeas­ti, jol­loin asun­to­ja oli­si “lii­kaa” tar­jol­la kerralla. 

    Eivät tie­ten­kään halua, mut­ta kil­pail­luil­la mark­ki­noil­la sil­lä halua­mi­sel­la ei ole juu­ri­kaan väliä. Jos kil­pai­lu siis toi­mii, mitä toki on epäil­ty, näyt­töä on tosin ollut vähem­män (sem­min­kin kun uusien asun­to­jen vai­ku­tus asun­to­mark­ki­noi­den hin­nan­muo­dos­tuk­seen on pieni).

    Minä olen aiem­min esit­tä­nyt rat­kai­suk­si kiin­teis­tö­ve­ron nos­ta­mis­ta (esi­mer­kik­si vain raken­ta­mat­to­mil­le) ton­teil­le, jol­loin raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen ei kan­na­ta niin hyvin sil­loin, kun odo­tel­laan “aikaa parempaa”.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Kun­han nyt edes tää höl­möi­ly lope­tet­tai­siin heti alkuun­sa (ks. alla ole­va lainattu).

    Mikä ihmeen pää­hän­pint­ty­mä noil­la polii­ti­koil­la on, kun halua­vat, että kan­sa mak­saa kal­liis­ti ruu­as­ta ja asu­mi­ses­ta? Var­sin­kin kun mokauk­set teh­dään tie­ten tahtoen?

    Ihmi­set teke­vät jo nyt noin puo­let vuo­den työ­ajas­ta taks­värk­kiä val­tiol­le ja sen lisäk­si vie­lä ne pis­te­tään mak­sa­maan kal­liis­ti perus­tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­ses­tä. Eten­kin ne bis­ne­sa­lu­eet on rys­sit­ty oikein kun­nol­la poliit­ti­sel­la käh­min­näl­lä ja pelaamisella. 

    http://www.uusisuomi.fi/raha/87126-hullu-ilmio-asuntonaytoilla

    Pie­nis­sä asun­nois­sa ollaan raken­ta­mas­sa kuplaa, kun mak­se­taan yli pyyn­ti­hin­to­ja, Inha sanoi.”

    Se on tosia­sia ja vali­tet­ta­vaa. Sii­hen löy­tyy enem­män syyl­li­siä Hel­sin­gin kau­pun­gin polii­tik­ko­jen pii­ris­tä, Inha sanoi vii­ta­ten Hel­sin­kiin raken­net­ta­vien uusien asun­to­jen 75 neliön keskikokovaatimukseen.”

    Noin puo­let hel­sin­ki­läi­sis­tä on sink­ku­ja. Vuo­kra­tur­van Met­so­lan mukaan 75 neliön sään­tö aiheut­taa sen, että pien­ten asun­to­jen osta­jat mak­sa­vat osan ison asun­non osta­jien hin­nas­ta, kos­ka kysyn­tä isoil­le asun­noil­le on niin rei­lus­ti vaisumpaa.”

    75 neliön sään­tö on äly­tön. Se on sama kuin että ihmi­sil­le sai­si teh­dä vain pie­niä ken­kiä, vaik­ka kysyn­tää oli­si vain tiet­ty mää­rä. On syn­ty­nyt hin­nan­muo­dos­tuson­gel­ma pie­nil­le asunnoille.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Ymmär­rän että kau­pun­ki halu­aa hou­ku­tel­la hyvik­si kat­sot­tu­ja veron­mak­sa­jia kai­ken­lai­sin kons­tein. Ja asun­to­jen koon sää­te­ly on yksi mah­dol­li­nen kei­no, vaik­ka se onkin tosi kei­no­te­koi­nen ja epä­ta­sa-arvoi­nen keino.
    Tämä ongel­ma pois­tui­si, jos kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­git oli­si­vat yhtä ja samaa kau­pun­kia, ilman nykyi­siä rajo­ja. Ihmi­set voi­si­vat hakeu­tua asu­maan sin­ne mis­sä koke­vat saa­van­sa eni­ten vas­ti­net­ta rahal­leen, ja sil­ti oli­si­vat saman kau­pun­gin veronmaksajia.Eli mark­ki­nat hoi­tai­si­vat tilan­teen tasa­pai­noon. Kes­kus­tan sink­ku­ho­tel­liu­des­sa ole mitään vikaa, mut­ta se että enem­män tilaa kai­paa­vat (= kes­ki­mää­rin varakkaammat)muuttavat esim Espoo­seen, on Hel­sin­gin ongelma.

    Eli­na:
    “Ovat­ko omis­tusa­su­jat Hel­sin­gis­sä yli­pään­sä jokin suu­ri­kin ongel­ma­ryh­mä? Eivät takuus­ti nos­ta toimeentulotukea..”
    En oikein ymmär­rä mik­si Eli­na puhuu vain omis­tusa­su­jis­ta, sil­lä kos­kee­han tämä asia kos­kee myös vuo­kral­la asu­jia. Ja vaik­ka asun­non omis­ta­ja onkin suht vara­kas, voi hän vuo­kra­ta asun­non jol­le­kin. Ja pie­net asun­not usein vuo­kra­taan vähem­män varak­kail­le ihmisille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Pevet­ti: “Eikö voi­tai­si ihan oikeas­ti antaa mark­ki­nan löy­tää oma tasapainonsa?”

    Eikö sil­loin kai­ken joh­don­mu­kai­suu­den nimis­sä raken­nut­ta­jien pitäi­si ryn­nis­tää sel­lai­sil­le alueil­le jois­sa taka­vuo­si­na perin­tei­sen alue­ra­ken­ta­mi­sen kei­noin on saa­tu täs­mäl­leen sitä mitä mark­ki­nat halua­vat sen sijaan että halu­taan änkeä juu­ri niil­le val­ta­kun­nan regu­loi­duim­mil­le heh­taa­reil­le muut­ta­maan pelisääntöjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Minä olen aiem­min esit­tä­nyt rat­kai­suk­si kiin­teis­tö­ve­ron nos­ta­mis­ta (esi­mer­kik­si vain raken­ta­mat­to­mil­le) tonteille..”

    Kyl­lä. Kiin­teis­tö­ve­ro pitäi­si vain uudis­taa maa­ve­rok­si, jot­ta se ei verot­tai­si raken­ta­mis­ta ja nos­tai­si raken­nuk­sen hin­taa. Jot­ta maa­ve­ro toi­mi­si pitäi­si laa­tia maa­kart­ta, mihin vuo­sit­tain päi­vi­tet­täi­siin maan hin­nat. Sit­ten pitäi­si ehkä vie­lä teh­dä kir­jan­pi­to­uu­dis­tus, jot­ta nämä maa-arvot tuli­si­vat kii­teis­tö­os­keyh­tiöi­den taseisiin..
    Vai­ke­aa on. Maan­ko­rot ovat olleet 100 vuot­ta poliit­ti­sen pro­pa­gan­dan koh­tee­na (mitä kut­su­taan uusklas­sisk­si talous­tie­teek­si) ja help­poa ei ole ansio­ton­ta tuloa (maa­no­mis­ta­jien kan­sa­lais­palk­kaa) saa­da veronalaiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. anna,

    Sijoit­ta­jat osta­vat mie­lel­lään juu­ri pie­niä asun­to­ja, kos­ka saa­vat suh­tees­sa pal­jon parem­man tuo­ton kuin per­hea­sun­nois­ta. Eli nämä kes­ki­ko­ko­mää­räyk­set vähen­tä­vät kyl­lä vuo­kra-asun­to­jen mää­rää. Suu­rin osa vuo­kra­nan­ta­jis­ta on pien­si­joit­ta­jia, joil­la on 1–2 pien­tä asun­toa vuokralla. 

    Hel­sin­gis­sä yksiös­tä jou­tuu pulit­ta­maan vuo­kraa hyvin­kin 600–800 euroa. Kovin vähä­va­rai­sia näi­hin ei vali­koi­tui­si, ellei oli­si asu­mis­tuen vää­ris­tä­vää vaikutusta. 

    Asu­mis­tu­ki tulee kui­ten­kin Kelal­ta eikä näin ollen vai­ku­ta kun­nan talou­teen. Mikä­li hen­ki­lö täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa hakee myös toi­meen­tu­lo­tu­kea, hänet kyl­lä vel­voi­te­taan muut­ta­maan edul­li­sem­paan asun­toon. Tai aina­kin pitäi­si vel­voit­taa, en tie­dä käytäntöä.

    Joka tapauk­ses­sa pin­ta-ala­sää­dök­set hei­ken­tä­vät myös työs­sä­käy­vien vuo­kra­lais­ten tilan­net­ta: yksi­ne­lä­vien, nuor­ten paris­kun­tien jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Karil­le, vuo­kra­ton­tis­sa ton­tin hin­ta ei vai­ku­ta asun­non hin­taan, vaan sen kulut mak­se­taan vas­tik­kee­seen sisäl­ty­väs­sä ton­tin vuokrassa.

    Hel­sin­gis­sä on pal­jon asun­to­ja vuo­kra­ton­til­la, eikä ton­teis­ta perit­tä­vää vuo­kraa ole kil­pai­lu­tet­tu. Siten omis­tus­ton­teil­la asu­vat osit­tain sub­ven­toi­vat vuo­kra­ton­til­la asu­via. Tämä koh­dis­tuu mui­hin­kin kuin lap­si­per­hei­siin. Vuo­si sit­ten van­hen­tu­nei­ta sopi­muk­sia uusit­tiin, ja joi­ta­kin ton­tin vuo­kria nos­tet­tiin. Tätä vas­tus­tet­tiin voimakkaasti.

    Ton­tin vuo­kraa on kui­ten­kin vai­kea kil­pai­lut­taa; raken­nut­ta­jia ei kai voi lait­taa kil­pai­le­maan sii­tä kuka lupaa tule­vien asuk­kai­den mak­sa­van kor­kein­ta vuo­kraa. Eten­kin jos ollaan huo­lis­saan koh­tuu­hin­tai­ses­ta asu­mi­ses­ta. Nyt ton­tit hin­noi­tel­laan kiin­te­si­tö­vi­ras­tos­sa joka arvioi tont­tien käy­vän arvon jos­ta vuo­kra lasketaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Anna:

    Ymmär­rän että kau­pun­ki halu­aa hou­ku­tel­la hyvik­si kat­sot­tu­ja veron­mak­sa­jia kai­ken­lai­sin konstein. 

    No minä en kyl­lä “ymmär­rä”. Ei kau­pun­ki ole mikään lii­key­ri­tys, jon­ka on tar­koi­tus kas­vat­taa omaa voit­to­aan tai lii­ke­vaih­to­aan. Kau­pun­ki on ole­mas­sa nii­tä ihmi­siä var­ten, ja sen on tar­koi­tus tar­jo­ta niil­le ihmi­sil­le pal­ve­lui­ta, jot­ka kat­so­taan jär­ke­väm­mäk­si hoi­taa yhtei­ses­ti kuin yksit­täis­ten ihmis­ten välillä.

    Jos asuk­kaat ovat köy­hem­piä, niin so not? Sit­ten niil­tä ei voi­da kerä­tä niin pal­joa vero­ja, jol­loin pal­ve­lut­kin ovat tie­ten­kin heikompia.

    Onhan se var­maan polii­tik­ko­jen kan­nal­ta pal­jon hie­nom­paa, jos pää­see isom­pia kaso­ja tois­ten raho­ja mäl­lää­mään ja raken­ta­maan pom­pöö­se­jä musiik­ki­ta­lo­ja ja met­ro­ja, mut­ta ei se nyt mikään “kau­pun­gin” tai sen asuk­kai­den ongel­ma ole.

    Tämä ongel­ma pois­tui­si, jos kaik­ki pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­git oli­si­vat yhtä ja samaa kau­pun­kia, ilman nykyi­siä rajo­ja. Ihmi­set voi­si­vat hakeu­tua asu­maan sin­ne mis­sä koke­vat saa­van­sa eni­ten vas­ti­net­ta rahal­leen, ja sil­ti oli­si­vat saman kau­pun­gin veronmaksajia. 

    Minus­ta taas se nime­no­maan estäi­si valit­se­mas­ta asuin­paik­kaan­sa sen mukaan, mis­tä saa eni­ten vas­ti­net­ta rahoilleen.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. OK, nyt alan ymmär­tää, mis­tä täs­sä oikein ken­kä puris­taa, vaik­ka alku­pe­räi­ses­sä blo­gi­pos­tauk­ses­sa ei täs­tä ollut­kaan mitään mai­nin­taa. Kyse ei ole­kaan sii­tä, että poh­dit­tai­siin sitä, miten omal­la rahal­la oman asun­non hank­ki­joi­ta koh­del­tai­siin, vaan sii­tä, että ei halu­ta, että Hel­sin­gis­sä pyö­ri­te­tään bis­nes­tä, jos­sa koval­la rahal­la raken­ne­taan asun­to­ja, joi­ta myy­dään sijoit­ta­jil­le, jot­ka taas vuo­kraa­vat ne ihmi­sil­le, jot­ka eivät suin­kaan mak­sa vuo­kria itse vaan saa­vat sii­hen rahat veronmaksajilta. 

    Kos­ka tämän bis­nek­sen sään­nös­te­ly on moni­mut­kai­sel­la sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäl­lä teh­ty sel­lai­sek­si, että a) yksi­na­su­mal­la saa enem­män neliöi­tä kuin kim­pas­sa ja b) toi­meen­tu­lo­tuel­la on tiet­ty mak­si­mi­mää­rä, mut­ta sen alle jää­mi­ses­tä ei tuen saa­ja hyö­dy sent­tiä­kään. Tämä joh­taa tie­ten­kin sii­hen, että raken­ne­taan asun­to­ja, jot­ka ovat yksi­näi­siä ihmi­siä var­ten ja joi­den koko on hyvin pie­ni, kos­ka muu­ten tör­mä­tään toi­meen­tu­lo­tuen ylä­ra­jaan neliö­hin­to­jen olles­sa niin kor­kei­ta kuin ne Hel­sin­gis­sä ovat. 

    Ja kos­ka Hel­sin­ki halu­aa vält­tää tämän, se pakot­taa raken­ta­jat raken­ta­maan sel­lai­sia­kin asun­to­ja, joi­ta omil­la rahoil­laan mak­sa­vat ostai­si­vat. Tämä on kai sit­ten raken­nus­fir­moil­le huo­nom­paa bis­nes­tä kuin valtion/kunnan raho­jen kup­paa­mi­nen, kos­ka ihmi­set ovat yleen­sä tar­kem­pia omis­ta kuin mui­den rahoista. 

    Kyse ei siis ole mis­tään mark­ki­noi­den itse tuot­ta­mas­ta kysyn­nän ja tar­jon­nan huo­nos­ta koh­taa­mi­ses­ta (mis­sä ei oli­si­kaan mitään jär­keä, kuten moni kir­joit­ta­ja on täs­sä ket­jus­sa jo osoit­ta­nut), vaan sii­tä, että tuki­sys­tee­mil­lä on omaeh­toi­ses­ti aiheu­tet­tu täl­lai­nen ongelma. 

    Ongel­man voi­si pur­kaa sil­lä, että vuo­kran sijaan tukien varas­sa elä­vil­le ihmi­sil­le mak­set­tai­siin perus­tur­vaa, jol­loin heil­lä itsel­lään oli­si int­res­si mini­moi­da asu­mi­sen­sa meno­ja. Hel­poin kei­no tähän oli­si tie­ten­kin muut­taa jon­ne­kin kau­em­mas Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Toi­nen kei­no oli­si solua­su­mi­nen, jota opis­ke­li­jat usein käyttävät. 

    Seu­raus oli­si kum­mas­ta­kin se, että pien­ten asun­to­jen kysyn­tä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa las­ki­si, mikä tie­ten­kin las­ki­si hin­to­ja ja mikä puo­les­taan aiheut­tai­si sen, että raken­nus­fir­mat alkai­si­vat raken­taa vapaa­eh­toi­ses­ti muun­kin tyyp­pi­siä asun­to­ja kuin nii­tä toi­meen­tu­lo­tu­ki­lais­ten kanakoppeja. 

    Nyky­sys­tee­mis­sä kum­paa­kaan nois­ta ei kan­na­ta teh­dä. Jos muu­tat kau­em­mas Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta hal­vem­paan asun­toon, kaik­ki sii­tä koi­tu­va talou­del­li­nen hyö­ty menee mui­hin kuin muut­ta­jan omiin tas­kui­hin. Jos muu­tat jon­kun kans­sa yhteen, tukia toden­nä­köi­ses­ti lei­ka­taan, kos­ka ole­te­taan, että se toi­nen ihmi­nen elät­tää sinua, vaik­ka kyse oli­si puh­taas­ti talou­del­li­sis­ta syis­tä teh­tä­väs­tä yhteisasumisesta. 

    Ja lopuk­si ihan vain sivu­huo­mio­na, sii­tä Talous­sa­no­mien jutus­ta sat­tui sil­miin, että maan isoim­mat ja pie­nim­mät asun­not ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Hel­sin­gis­sä ovat maan kes­ki­mää­rin pie­nim­mät ja Kau­niai­sis­sa suu­rim­mat asunnot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Mie­les­tä­ni ongel­ma ei ole asun­to­ko­ko­jen sään­te­ly, vaan raken­nus­teol­li­suu­den täy­del­li­nen pysäh­ty­nei­syys ja tulo­jen maksimoiminen.

    Pysäh­ty­nei­syys näkyy sii­nä, että mitään uut­ta ei kehi­te­tä tai kokeil­la. Peri­aa­te on se, että kaik­ki raken­ta­vat sitä mis­tä eni­ten rahaa irto­aa ja sen on sit­ten paras kel­va­ta asun­non osta­jil­le. Kun kysyn­tä pide­tään kei­no­te­koi­ses­ti pie­ne­nä, niin pakos­ti­kin kaik­ki asun­non mene­vät kau­pak­si — vaih­toeh­to­ja ei ole.

    Erin­omai­nen esi­merk­ki raken­nus­teol­li­suu­den pysäh­ty­nei­syy­des­tä ja tulo­jen haa­li­mi­ses­ta on asun­to­jen ener­gia­te­hok­kuus. Suu­rin osa oma­ko­ti­ta­lo­jen raken­ta­jis­ta on jo pit­kään eris­tä­nyt talon­sa parem­min kuin raken­nus­liik­keet. Lisäk­si ener­gian tal­tee­not­ta­va ilmas­toin­ti on jo pit­kään ollut ihan nor­mi­jut­tu omakotitaloissa.

    Raken­nus­liik­kei­den raken­ta­miin talo­yh­tiöi­hin ener­gian tal­tee­not­ta­va ilmas­toin­ti saa­tiin vas­ta pakottamalla.

    Laman alkaes­sa raken­nus­liik­keet säi­käh­ti­vät, näyt­ti sil­tä että uusia asun­to­ja jäi nor­maa­lia enem­män käsiin. Täs­tä syys­tä sit­ten asun­toa­loi­tuk­set lai­tet­tiin jäi­hin ja ei kovan rahan talo­ja täl­lä­kään het­kel­lä juu­ri raken­ne­ta. Lähin­nä pie­nil­lä yhtiöil­lä on pro­jek­te­ja menos­sa aina­kin Tam­pe­reen seudulla.

    Näyt­täi­si sil­tä, että val­tion tuke­ma vuo­kra­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen ja tar­jon­nan vähyys pelas­ta­vat raken­nus­liik­keet nyt­kin — min­kään ei siis tar­vit­se muut­tua, hin­nat voi­vat vain nousta.

    Mik­si täl­lai­seen jär­jes­tel­mään täy­tyi­si suos­tua? Kaik­ki mak­sa­vat itsen­sä kipeäk­si sii­tä, että pää­se­vät edes joten­kin asu­maan. Samaan aikaan raken­nusa­la pitää myös yllä suur­ta har­maan talou­den sek­to­ria ja täl­le­kään ei muka voi­da teh­dä mitään.

    Osmo, voi­si­ko kau­pun­ki alkaa aktii­vi­ses­ti aja­maan asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia alas? Tämä voi­si ehkä tapah­tua sil­lä, että kaa­voi­te­taan esim. rivi­ta­lo­yh­tiö­ton­tit kyt­ke­tyik­si oma­ko­ti­ta­loik­si ja jae­taan ne suo­raan omis­ta­jil­le, jot­ka sit­ten raken­tai­si­vat oman talon­sa. Tie­ten­kin kaa­voi­tus­ta tuli­si lisä­tä huo­mat­ta­vas­ti, että tont­te­ja todel­la riit­täi­si useam­mal­le. Ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­ses­sa kau­pun­ki ehkä jou­tui­si otta­maan aktii­vi­sen suun­nit­te­li­jan ja raken­nut­ta­jan roo­lin, tule­vat asuk­kaat voi­si­vat olla rahoittajina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Miner­va, eivät muut veron­mak­sa­jat sub­ven­toi hal­val­la vuo­kra­ton­til­la asu­vien asu­mis­ta, vaan ne rahat ovat jo men­neet raken­nut­ta­jan tas­kuun. Jos raken­nut­ta­ja saa raken­taa käy­pää hin­taa hal­vem­mal­le vuo­kra­ton­til­le, niin sil­loin se tie­ten­kin nos­taa uuden asun­non hin­taa niin, että osta­jan kan­nal­ta on yhden­te­ke­vää, mak­saa­ko hän mata­lam­man hin­nan kal­liil­la vuo­kra­ton­til­la ole­vas­ta asun­nos­ta vai kor­kean hin­nan hal­val­la ton­til­la ole­vas­ta. Kum­pi­kin tuot­taa hänel­le samat kuukausimenot. 

    Ja täs­tä pää­sem­me tie­ten­kin sii­hen, että voi­daan ne vuo­kra­tont­tien vuo­krat­kin kil­pai­lut­taa ihan samal­la tavoin kuin omis­tus­ton­tit­kin. Raken­nus­yh­tiöt voi­vat tie­ten­kin tar­jo­ta kor­kei­ta vuo­kria, mut­ta sit­ten nii­den on vai­kea saa­da ketään muut­ta­maan nii­hin raken­ta­miin­sa asun­toi­hin, kos­ka kor­kea tont­ti­vuo­kra kar­koit­taa osta­jia. Jos­tain koh­ti löy­tyy se oikea mark­ki­na­hin­ta, jon­ka yli raken­nut­ta­jan ei kan­na­ta men­nä, kos­ka oma voit­to jää lii­an pie­nek­si, mut­ta jota alem­mas­kaan ei voi men­nä, kos­ka muu­ten joku muu kaap­paa sen tontin. 

    Mitä täs­sä ket­jus­sa koko ajan esiin­tuo­tuun “raken­nut­ta­jat ovat raken­ta­mat­ta, kos­ka hin­nat las­ki­si­vat” kar­tel­li­vih­jai­luun tulee, niin jos mitään ekspli­siit­tis­tä kar­tel­lia ei ole, niin yksit­täi­sen raken­nus­fir­man ei kan­na­ta olla raken­ta­mat­ta, kos­ka sen oma raken­nus ei juu­ri hin­to­ja hei­lu­ta, mut­ta toi­saal­ta se voi hyö­dyn­tää sitä, että muut eivät raken­na ja siten hin­nat pysy­vät kor­keal­la. Tämä taas pakot­taa muut­kin raken­ta­maan ja pii­ri pie­ni pyörii. 

    Ja jopa sii­nä tapauk­ses­sa, että kar­tel­li oli­si ole­mas­sa, on muu­al­ta Suo­mes­ta tai jopa ulko­mail­ta tule­vil­la raken­ta­jil­la insen­tii­vi tul­la syö­mään hel­sin­ki­läis­ten raken­ta­jien ilmai­nen lou­nas pois, jos nämä ovat raken­ta­mat­ta. Kau­pun­gil­le riit­tää, että se kaa­voit­taa tar­peek­si, jot­ta näi­den uusien tuli­joi­den kar­tel­lin­se­koi­tus ei kaa­du sii­hen, että raken­nus­ha­lua oli­si, mut­ta kar­tel­li­ra­ken­ta­jat ovat roh­mun­neet itsel­leen kaik­ki tontit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Kari:“No minä en kyl­lä “ymmär­rä”. Ei kau­pun­ki ole mikään lii­key­ri­tys, jon­ka on tar­koi­tus kas­vat­taa omaa voit­to­aan tai lii­ke­vaih­to­aan. Kau­pun­ki on ole­mas­sa nii­tä ihmi­siä var­ten, ja sen on tar­koi­tus tar­jo­ta niil­le ihmi­sil­le pal­ve­lui­ta, jot­ka kat­so­taan jär­ke­väm­mäk­si hoi­taa yhtei­ses­ti kuin yksit­täis­ten ihmis­ten välillä.”

    Olen­nais­ta on nyt muis­taa, kei­tä “ne” ihmi­set ovat. Ne ovat ennen kaik­kea kau­pun­gis­sa jo asu­vat ja heis­tä­kin vain ne, jot­ka aktii­vi­ses­ti äänes­tä­vät. Näi­den jo kau­pun­gis­sa asu­vien kan­nal­ta on jär­ke­vää hou­ku­tel­la kau­pun­kiin uusia veron­mak­sa­jia ei tukien varas­sa elä­jiä, kos­ka edel­li­set vähen­tä­vät nyky­asu­jien vero­kuor­maa, kun taas jäl­kim­mäi­set lisää­vät sitä. Kun tähän yhdis­tää vie­lä sen, että tukien varas­sa elä­vät eivät yleen­sä ole kovin aktii­vi­sia äänes­tä­jiä, se “kau­pun­gin halu” vas­taa yleen­sä aika pit­käl­ti siel­lä asu­vien veron­mak­sa­jien halua. 

    Toi­nen jo kau­pun­gis­sa asu­vien (tai aina­kin osan heis­tä) etu on se, että asun­to­jen hin­nat nouse­vat tai eivät aina­kaan las­ke. He siis hyö­ty­vät sii­tä, että kei­no­te­koi­ses­ti pide­tään yllä niuk­kuut­ta vähäl­lä kaa­voi­tuk­sel­la. He mak­soi­vat asun­nos­taan pit­kän pen­nin. He eivät halua, että sen arvo romah­taa sik­si, että yhtäk­kiä kaa­voi­te­taan pal­jon lisää maa­ta, johon raken­ne­taan pal­jon asun­to­ja. Muu­al­ta kau­pun­kiin halu­vien int­res­si on täs­mäl­leen päin­vas­tai­nen. Vali­tet­ta­vas­ti kau­pun­gin asiois­ta päät­tä­vät 100%:sti siel­lä jo asu­vat, kun taas sin­ne halua­vil­la ei ole mitään sana­val­taa. Tähän samaan liit­tyy tie­ten­kin vie­lä NIM­BY-ilmiö, eli uusia asun­to­ja voi kyl­lä raken­taa muu­al­le, mut­tei ihan tähän minun viereeni. 

    Toki kau­pun­gis­sa on myös vuo­kral­la asu­jia ja nii­tä, jot­ka haluai­si­vat vaih­taa suu­rem­paan asun­toon, ja näil­le ryh­mil­le tie­ten­kin asun­to­jen hal­pe­ne­mi­nen oli­si hyvä asia. Niin­pä har­joi­tet­tu kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka ei nyt ole ihan niin jo kau­pun­gis­sa omis­tusa­sun­non omis­ta­vien omai­suu­den mak­si­moin­tia, kuin yllä esitän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Eli­na, olet aivan oikeas­sa. Mut­ta vaik­ka vuo­kra-asu­ja sai­si­kin asu­mis­tu­kea Kelal­ta, mikä ei suo­raan vai­ku­ta kau­pun­gin talou­teen, hänen tulon­sa ovat sil­loin niin pie­net, ettei­vät ne kau­pun­kia juu­ri rikastutakaan.
    Ja voi­han olla, että se vuo­kral­la asu­ja saa­kin sitä toi­meen­tu­lo­tu­kea, min­kä kau­pun­ki mak­saa. Tuos­ta en kyl­lä tie­dä, voi­daan­ko hänet vel­voit­taa muut­ta­maan sil­loin hal­vem­paan kämppään.

    Kari: “No minä en kyl­lä “ymmär­rä”. Ei kau­pun­ki ole mikään lii­key­ri­tys, jon­ka on tar­koi­tus kas­vat­taa omaa voit­to­aan tai liikevaihtoaan.”
    No ei se mikään lii­key­ri­tys ole, mut­ta en ihmet­te­le, että sekin yrit­tää ajaa omaa etu­aan. Kai se aina kui­ten­kin eduk­si on, jos on enem­män rahaa käytössä. 

    Sel­ven­nyk­sek­si, en kan­na­ta asun­to­jen koko­sää­te­lyä. Mut­ta ehkä ymmär­rän mik­si sitä halu­taan tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Miner­va Krohn:

    Karil­le, vuo­kra­ton­tis­sa ton­tin hin­ta ei vai­ku­ta asun­non hin­taan, vaan sen kulut mak­se­taan vas­tik­kee­seen sisäl­ty­väs­sä ton­tin vuokrassa. 

    Ja miten tämä sit­ten käy­tän­nös­sä muut­taa asi­aa? Tie­ten­kin omal­la ton­til­la ole­van asun­non hin­ta on kor­keam­pi, mut­ta ei se sinäl­lään sii­hen asu­mi­sen hin­taan (juu­ri­kaan) vai­ku­ta. Jos siis ton­tis­ta peri­tään käy­pää vuokraa.

    Hel­sin­gis­sä on pal­jon asun­to­ja vuo­kra­ton­til­la, eikä ton­teis­ta perit­tä­vää vuo­kraa ole kil­pai­lu­tet­tu. Siten omis­tus­ton­teil­la asu­vat osit­tain sub­ven­toi­vat vuo­kra­ton­til­la asu­via. Tämä koh­dis­tuu mui­hin­kin kuin lap­si­per­hei­siin. Vuo­si sit­ten van­hen­tu­nei­ta sopi­muk­sia uusit­tiin, ja joi­ta­kin ton­tin vuo­kria nos­tet­tiin. Tätä vas­tus­tet­tiin voimakkaasti. 

    Tie­ten­kin sitä vas­tus­tet­tiin. Jos kau­pun­ki lah­joit­tai­si minul­le­kin tuhan­sia tai kym­me­niä­tu­han­sia euro­ja vuo­des­sa veron­mak­sa­jien raho­ja, niin tie­ten­kin minä vas­tus­tai­sin käy­tän­nön muut­ta­mis­ta vii­mei­seen asti.

    Ton­tin vuo­kraa on kui­ten­kin vai­kea kil­pai­lut­taa; raken­nut­ta­jia ei kai voi lait­taa kil­pai­le­maan sii­tä kuka lupaa tule­vien asuk­kai­den mak­sa­van kor­kein­ta vuo­kraa. Eten­kin jos ollaan huo­lis­saan koh­tuu­hin­tai­ses­ta asu­mi­ses­ta. Nyt ton­tit hin­noi­tel­laan kiin­te­si­tö­vi­ras­tos­sa joka arvioi tont­tien käy­vän arvon jos­ta vuo­kra lasketaan 

    Jos se on vai­ke­aa, niin sehän voi­daan rat­kais­ta yksin­ker­tai­ses­ti myy­mäl­lä ne ton­tit huutokaupalla.

    Samu­li Saarelma:
    Näyt­tää tosi­aan sil­tä, että ana­lyy­si­si on var­sin oike­aan osu­va. Lisäi­sin tähän vie­lä sen, että tuo asu­mis­tu­ki joh­taa myös usko­mat­to­maan kik­kai­luun ja jopa tehot­to­maan asun­to­jen käyt­töön. Ei kan­na­ta luo­pua esi­mer­kik­si varas­to­na toi­mi­vas­ta opis­ke­li­ja­käm­päs­tä, kos­ka se on käy­tän­nös­sä ilmainen.

    Jos asi­aa sel­vi­tet­täi­siin, niin luu­len, että tuli­sim­me havait­se­maan mm. sel­lai­sen ilmiön, että opis­ke­li­jois­ta ja muis­ta eri­lai­sia tukia saa­vis­ta hyvin mer­kit­tä­vä osa on kir­joil­la ihan muu­al­la kuin mis­sä oikeas­ti asuu “vero- ja tuki­jär­jes­tel­mä­tek­ni­sis­tä syis­tä”. Täs­tä minul­la oli­si mon­ta haus­kaa tari­naa, mut­ta tai­dan­pa jät­tää ker­to­mat­ta ihan juri­di­sis­ta syistä 🙂

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Asu­mis­tu­ki tulee kui­ten­kin Kelal­ta eikä näin ollen vai­ku­ta kun­nan talouteen.”

    Tulee kyl­lä, mut­ta tulot heil­lä kui­ten­kin ovat sen ver­ran pie­net, ettei­vät he vero­ja kovin pal­joa mak­sa. Veik­kai­sin, että yhdes­tä isom­mas­ta asun­nos­ta, jos­sa asuu kak­si työs­sä­käy­vää lap­si­neen, kau­pun­ki saa parem­min vero­tu­lo­ja, kuin kah­des­ta pik­kua­sun­nos­ta, jot­ka omis­ta­ja on vuo­kran­nut eteenpäin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Miner­va Krohn:

    Karil­le, vuo­kra­ton­tis­sa ton­tin hin­ta ei vai­ku­ta asun­non hin­taan, vaan sen kulut mak­se­taan vas­tik­kee­seen sisäl­ty­väs­sä ton­tin vuokrassa.

    Saa­toin nyt ymmär­tää vähän vää­rin, kos­ka tämä on mie­les­tä­ni täy­sin äly­tön tapa aja­tel­la, enkä usko, että oot täy­sin äly­tön… mut­ta sil­lä­kin uhalla:

    Se vas­ti­ke vai­kut­taa asun­non hin­taan! Minä aina­kin oon val­mis mak­sa­maan asun­nos­ta yhtiös­sä jos­sa on vuo­kra­tu­lo­ja mer­kit­tä­väs­ti (tai sen yllä­pi­tä­mi­nen vaan on hal­vem­paa) enem­män kuin asun­nos­ta, jos­sa on kor­kea yhtiövastike.

    Kari: Oli­pa muu­ten hie­nos­ti kir­joi­tet­tu toi sun viimeinen!

    Jani:

    Peri­aa­te on se, että kaik­ki raken­ta­vat sitä mis­tä eni­ten rahaa irto­aa ja sen on sit­ten paras kel­va­ta asun­non ostajille.

    Ei tart­te olla kum­moi­nen ruu­din­kek­si­jä, että ymmär­tää nii­den asun­to­jen kel­paa­van osta­jil­le par­hai­ten, jois­ta saa eni­ten rahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Jani:“Periaate on se, että kaik­ki raken­ta­vat sitä mis­tä eni­ten rahaa irto­aa ja sen on sit­ten paras kel­va­ta asun­non osta­jil­le. Kun kysyn­tä pide­tään kei­no­te­koi­ses­ti pie­ne­nä, niin pakos­ti­kin kaik­ki asun­non mene­vät kau­pak­si – vaih­toeh­to­ja ei ole.”

    Jos tämä toi­mii asun­nois­sa, niin mik­sei se toi­mi­si kai­kes­sa muus­sa­kin? Teh­dään huo­no­ja auto­ja ja kyl­lä nii­den on sit­ten paras­ta kel­va­ta auton ostajalle. 

    Tar­koit­ta­net tuos­sa sitä pait­si kir­joit­taa, että tar­jon­ta pide­tään kei­no­te­koi­ses­ti pie­ne­nä. Ymmär­rän, että jos raken­nus­kar­tel­li saa polii­tik­ko­jen voi­te­lul­la haa­lit­tua itsel­leen kaik­ki kaa­voi­te­tut ton­tit, tämä on mah­dol­lis­ta, mut­ta muu­ten ei. 

    Lisäk­si tuo “menee kau­pak­si” on lep­su ilmaus. Kaik­ki menee tie­ten­kin kau­pak­si, kun hin­ta on sopi­va. Raken­nus­fir­ma kui­ten­kin halu­aa luon­nol­li­ses­ti mah­dol­li­sim­man kor­kean hin­nan. Täl­löin sen kan­nat­taa raken­taa sel­lai­sia asun­to­ja, joi­ta ihmi­set halua­vat, kos­ka niis­tä ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan enem­män kuin sel­lai­sis­ta, joi­ta eivät halua. Tämä var­maan pätee nii­hin ener­gia­ve­kot­ti­miin­kin. Ker­ros­ta­loa­su­jat eivät arvo­ta­neet ener­gia­te­hok­kuut­ta pal­joa­kaan, osin ehkä sik­si, että läm­pö­ku­lut ovat yleen­sä osa yhtiö­vas­ti­ket­ta, jos­sa se ei pais­ta sil­miin yhtä sel­väs­ti kuin vaik­ka­pa säh­kö­las­kus­sa. Toi­nen syy voi olla se, että kau­ko­läm­mi­tet­ty­jen ker­ros­ta­lo­jen koh­dal­la ener­gian huk­kaa­mi­nen ei ole niin kal­lis­ta kuin säh­kö­läm­mi­te­tys­sä pien­ta­los­sa. Joka tapauk­ses­sa tur­ha nii­tä raken­ta­jia täs­sä on syyt­tää. Jos ener­gia­vim­pai­mil­le oli­si ollut kova kysyn­tä (eli ihmi­set oli­si­vat olleet val­mii­ta mak­sa­maan yli­hin­taa asun­nos­ta talos­sa, jos­sa sel­lai­nen on), niin kyl­lä sel­lai­sia oli­si kovas­ti­kin asenneltu. 

    Ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­ses­sa kau­pun­ki ehkä jou­tui­si otta­maan aktii­vi­sen suun­nit­te­li­jan ja raken­nut­ta­jan roo­lin, tule­vat asuk­kaat voi­si­vat olla rahoittajina.”

    Pait­si, että ihmi­set eivät halua tuol­lai­seen ris­ki­pe­liin ryh­tyä, vaan ennem­min osta­vat asun­non avai­met käteen peri­aat­teel­la. En näe mitään syy­tä, mik­si kau­pun­ki toi­mi­si yhtään tehok­kaam­min raken­ta­ja­na kuin yksi­tyi­set fir­mat. Sosia­lis­mi ei toi­mi. Eikö NL tämän jo osoittanut? 

    Se, mikä jutus­sa­si oli jär­ke­vää, oli lisä­kaa­voi­tuk­sen vaa­ti­mi­nen. Tämä on omi­aan mur­ta­maan mah­dol­li­set kar­tel­lit raken­nusa­lal­la, kos­ka mitä enem­män kaa­voi­tet­tua maa­ta on tar­jol­la, sitä vai­keam­pi sen kar­tel­lin on haa­lia nii­tä kaik­kia itselleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Art­tu­ri, olen samaa miel­tä että vuo­kra­ton­tin aiheut­ta­man kor­keam­man vas­tik­keen pitäi­si näkyä asun­non hin­nas­sa myös van­has­sa kan­nas­sa, mut­ta para­dok­saa­li­ses­ti ei kovin hyvin näy. Toi­saal­ta esim Oiko­tie ei mah­dol­lis­ta hakueh­dok­si omaa tonttia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Eivät­kös asun­to­yh­tiöt yleen­sä ole voi­ton suh­teen plus mii­nus nol­la tilan­tees­sa, jot­tei­vät jou­du mitään vero­ja mak­sa­maan? Vuo­kra­tu­lot mene­vät vain sin­ne yhtei­seen pot­tiin yhtiö­vas­tik­kei­den kans­sa ja täs­tä mak­se­taan sit­ten kaik­ki menot. Vas­tik­keen suu­ruut­ta jus­tee­raa­mal­la saa­daan voit­to pysy­mään aina nol­las­sa eikä kukaan jou­du mak­sa­maan veroja. 

    Ehkä on mah­dol­lis­ta se, että asun­to­yh­tiöl­lä on niin pal­jon vuo­kra­tu­lo­ja, että ne yksi­nään kat­ta­vat kaik­ki menot ja vie­lä jää yli­kin. En osaa sanoa, miten yhtiöt täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa toimivat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Älä Osmo viit­si alkaa hal­ko­maan hiuk­sia. On päi­vän­sel­vää että sin­kun on pal­jon hel­pom­pi hyö­dyn­tää jul­ki­sia kuin lap­si­per­heen, toi­sin sanoen sink­ku arvos­taa aivan var­mas­ti enem­män jul­ki­sia ja vähem­män omaa autoa kuin lapsiperhe.”

    Täs­tä minul­la on muu­ten käy­tän­nön koke­mus­ta. On muu­ten aika han­ka­laa lap­si­per­heel­lä, jos ei asu ihan kes­kus­tas­sa. Jos asuu alu­eel­la, jon­ne kul­kee vain muu­ta­ma dösä, tai juna, niin kul­ke­mi­nen on heti han­ka­lam­paa, kos­ka vuo­ro­vä­lit har­ve­ne­vat aika pal­jon heti kun vir­ka-aika loppuu.

    Pitää asua sel­lai­sen väy­län var­rel­la, joka on kes­kus­taan sisään­tu­lo­väy­lä. Esim. Mäke­län­ka­tu on täm­mö­nen. Sil­loin on lap­si­per­heel­le riit­tä­vän hyvät liik­ku­mis­mah­dol­li­suu­det jul­ki­sil­la liikennevälineillä. 

    Esi­mer­kik­si Kata­ja­nok­ka ei vält­tä­mät­tä ole kovin­kaan hyvä, on muu­ten vähän syr­jäi­nen paik­ka jos pitää rou­da­ta rattaita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Me puhuim­me sii­tä, voi­ko lap­si­per­he asua kan­ta­kau­pun­gis­sa ilman autoa. Vas­ta-argu­men­tik­si ei käy, että kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la se on vai­kea­ta. Skat­tal­la on pal­jon lap­si­per­hei­tä ilman autoa. Kan­ta­kau­pun­gin ruo­ka­kun­nis­ta autot­to­mia on 58,8 %.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Auto­kes­kus­te­lu on vähän has­sua raja­ta pelk­kää kan­ta­kau­pun­kia kos­ke­vak­si. Jouk­ko­lii­ken­net­tä suun­ni­tel­tai­siin var­maan aika eri taval­la, jos sen pää­asial­li­nen aja­tel­tu koh­de­ryh­mä oli­si­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vat. Mihin muu­ten vedät kan­ta­kau­pun­gin rajan? Pit­kään siltaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Miner­va Krohn:

    mut­ta para­dok­saa­li­ses­ti ei kovin hyvin näy.

    En nyt sinän­sä epäi­le tämän väit­teen toden­pe­räi­syyt­tä, mut­ta suh­tau­dun sii­hen kui­ten­kin skep­ti­ses­ti. Mil­lä perus­teel­la väi­tät, että yhtiö­vas­tik­keen koko vai­kut­taa hin­toi­hin lii­an vähän?

    (ps. oma tont­ti on hakueh­to­na etuovessa…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Art­tu­ri, minä kyl­lä luu­len, että yhtiö­vas­ti­ke voi vai­kut­taa asun­to­jen hin­toi­hin lii­an vähän, kuten Miner­va arve­li. Vai­ku­tus voi­si tul­la esim. siten, että osta­ja saa pan­kis­ta x euron ennak­ko­lai­na­pää­tök­sen ja osta­ja läh­tee sen mukaan etsi­mään asun­toa. Sii­nä tilan­tees­sa hal­vem­pi asun­to, jos­sa on ‘yli­suu­ri’ vas­ti­ke voi vai­kut­taa kan­nat­ta­val­ta ja pan­kin kulu­las­kel­maan voi menot aina jus­tee­ra­ta sopivaksi. 

    Luu­len, että monen asun­non han­kin­taan vai­kut­taa enem­män se, min­kä­ko­koi­sen lai­nan pan­kis­ta saa, kuin se, min­kä­ko­koi­sis­ta kuu­kausit­tai­sis­ta asu­mis­me­nois­ta itse selviyty.

    Toi­nen outous asun­to­mark­ki­noil­la on put­ki­re­mon­tin vai­ku­tus van­han asun­non hin­taan. Asun­not tun­tu­vat ole­van mel­kein saman hin­tai­sia sil­loin, kun put­ki­re­mon­tin ajan­koh­ta ei vie­lä ole tie­dos­sa ja sen jäl­keen, kun put­ki­re­mont­ti on teh­ty. Ja kun put­ki­re­mon­tin ajan­koh­ta tulee tie­toon, asun­non arvo las­kee het­kel­li­ses­ti merkittävästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Jaak­ko: Voi se olla noin­kin, mut­ta minus­ta luu­lo ei nyt täs­sä rii­tä. Noin yleen­sä mark­ki­nat toi­mi­vat yllät­tä­vän hyvin, pal­jon parem­min kuin mitä ihmi­set yleen­sä luulevat.

    Sik­si, kun Osmo väit­tää, että raken­nus­liik­keil­lä on pak­ko olla kar­tel­li, kos­ka ne ovat vähen­tä­neet raken­ta­mis­taan suh­tau­dun sii­hen varauk­sel­la ja samal­la varauk­sel­la suh­tau­dun sii­hen, että pan­kit ja asun­non osta­jat oli­si­vat niin tyh­miä, että eivät osai­si las­kea yhtiö­vas­ti­ket­ta mukaan asun­non arvoon.

    Molem­mat ovat toki mah­dol­li­sia, mut­ta ilman todis­tei­ta epätodennäköisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Osmo
    “Me puhuim­me sii­tä, voi­ko lap­si­per­he asua kan­ta­kau­pun­gis­sa ilman autoa. Vas­ta-argu­men­tik­si ei käy, että kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la se on vaikeata.”

    Minä en väit­tä­nyt että lap­si­per­he ei voi asua ilman autoa, väi­tin vain, että sin­kul­la on lap­si­per­hee­seen ver­rat­tu­na suh­teel­li­nen etu jul­ki­sen lii­ken­teen käy­tös­sä ja että lap­si­per­he kek­sii autol­le toden­nä­köi­ses­ti enem­män elä­mää hel­pot­ta­vaa käyt­töä kuin sinkku.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Sylt­ty jo hyvin vas­ta­si­kin tähän täy­sin sivu­juon­teek­si tar­koi­te­tus­ta hei­tos­ta­ni “per­he tar­vit­see auton” läh­te­nee­seen inttoon. 

    Lisäi­sin vie­lä sen ver­ran, että auton käyt­tö ei ole per­heil­le vain suh­teel­li­ses­ti enem­män elä­mää hel­pot­ta­va kuin se on sin­kuil­le, vaan myös sen suh­teel­li­set kus­tan­nuk­set ovat alem­mat, kos­ka pari­lap­si­sen per­heen ja sin­kun autol­la lii­kut­te­lu mak­saa käy­tän­nös­sä saman, mut­ta jul­ki­sil­la liik­ku­mi­sen kus­tan­nuk­sis­sa on suu­ri ero. Noin eten­kin, kun puhu­taan pidem­mis­tä mat­kois­ta, jol­loin ei suin­kaan saa mat­kus­taa ilmai­sek­si kuten las­ten­vau­nu­jen kans­sa saa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. #
    Eli­na kir­joit­ti 11.3.2010 kel­lo 11:24
    Hel­sin­gis­sä yksiös­tä jou­tuu pulit­ta­maan vuo­kraa hyvin­kin 600–800 euroa. Kovin vähä­va­rai­sia näi­hin ei vali­koi­tui­si, ellei oli­si asu­mis­tuen vää­ris­tä­vää vaikutusta.
    #

    Täs­sä perus­tei­ta asu­mis­tuen mää­räy­ty­mi­seen. Asu­mis­tu­ki on mak­si­mis­saan 80% vuo­kran mää­räs­tä, kun­han ao. edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät. Lop­pua 20% vuo­kran­mää­räs­tä ei Hel­sin­gin sos­su­kaaan auto­maat­ti­ses­ta mak­sa, vaan vuo­kran ja asu­mis­tuen ero­tuk­sen mää­räs­tä päät­tää sos­su, ja sos­su kat­soo tau­lu­kos­ta, kuin­ka pal­jon asu­mi­tuen ylit­se­jää­väs­tä osas­ta myön­tää toimeentulotukena.

    Täs­sä esi­merk­ki, kuin­ka asu­mi­tu­kea Kelas­sa yhk­sia­su­jal­le las­ke­taan ja myönnetään:

    ###
    Esi­mer­kin­omai­ses­ti. Yksi­na­su­ja X asuu Vantaalla
    (I kun­ta­ryh­mä). Asun­non pin­ta-ala 46,5 m².
    Brut­to­tu­lot työ­mark­ki­na­tu­ki 25,63 e /vrk.
    Asun­non val­mis­tus­mis­vuo­si 1987. Asunnon
    val­mis­tu­mis­vuo­si vai­kut­taa korvattavaan
    mak­si­mi­ne­liö­vuo­kraan. 37 m² maksimi
    neliö­mää­rä yksi­na­su­val­le. Vuokra
    425 e / kk.

    Heti voi­daan kir­joit­taa tällainen
    yhtä­lö asu­mis­tuen määräytymiselle :

    0,8*(37/46,5)*(vuokra-omavastuu) = as.tuki

    Yhtä­lös­sä ole­va vuo­kra muu­te­taan toiseksi,
    jos neliö­vuo­kra­si on lain mää­rei­den mukaan lii­an kallis.

    Mak­si­mi­ne­liö­vuo­krat löy­ty­vät ao. dokumentin
    tau­lu­kos­ta. Mak­si­mi neliö­vuo­krat riip­pu­vat siitä
    mis­sä asuu. Kun­nat on jaet­tu I‑IV kuntaryhmiin.

    Oma­vas­tuu­osuus riip­puu brut­to­tu­lois­ta kuukaudessa.
    Kun­ta­ryh­mis­sä eri­lai­set omavastuuosuudet.

    http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5610.pdf
    (Huom. lin­kin doku­ment­ti on vuo­del­le 2009)

    1
    Onko neliö­vuo­kra lii­an kallis :
    425/46,5=9,13

    Tau­luk­ko ker­too I kun­ta­ryh­män mak­si­mi neliövuokran
    ole­van 10,75 e 1987 raken­ne­tul­le asunnolle.
    Siis ei tar­vit­se muut­taa vuokraa.
    Jos neliö­vuo­kra oli­si ollut suu­rem­pi kuin 10,75,
    niin vuo­kra oli­si mää­ri­tet­ty uudeksi :
    10,75 * 46,5.

    Nyt yhtä­lö näyt­tää tältä :
    0,8*(37/46,5)*(425-omavastuu) = as.tuki

    2
    Oma­vas­tuu osuu­det löy­ty­vät lin­kin dokumentista.
    Minun brut­to­tu­lot muu­te­taan kuukausituloksi
    ker­toi­mel­la 21,5 :
    25,63*21,5=551

    Tau­lu­kos­ta kat­so­taan, että menee­kö bruttotulo
    lii­an kor­keak­si, että syn­tyy­kö omavastuuosuutta.

    Tau­luk­ko ker­too, että kun­ta­ryh­mis­sä I‑II
    1 hen­ki­lön tuloil­la 0–555 euroa, omavastuu
    on 0.

    Pää­dy­tään täl­lai­see yhtälöön :

    0,8*(37/46,5)*(425–0) = 270,5 = as.tuki

    Tämä las­kel­ma pätee ker­ros­ta­loa­sun­toon missä
    on kes­kus­läm­mi­tys. Jos talos­sa on esim.
    puu­läm­mi­tys, saat­taa yhtä­lö muodostua
    jon­kin ver­ran toi­sen­lai­sek­si, mut­ta ei
    mer­kit­tä­väs­ti toisenlaiseksi.

    ###

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.