Tästäkö kenkä puristaa?

Minun on ollut vai­kea ymmär­tää, mik­si maan­vil­je­li­jät ovat vihai­sia sii­tä, että Elan­to vuo­den tauon jäl­keen sipoo­lai­sen Ing­man­nin asiak­kaak­si. Mak­saa­han Ing­man vil­je­li­jöil­le mai­dos­ta enem­män kuin Valio, vaik­ka Valio vas­taa­vas­ti myy mai­don kaup­poi­hin huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­mal­la kuin ruot­sa­lai­so­mis­tei­nen Ing­man. Joku kom­men­toi­ja kirjoitti:

Valio mak­saa tuot­ta­jal­le mai­to­lit­ras­ta jopa vähem­män kuin Ing­man. Mut­ta mai­don­tuot­ta­jao­suus­kun­nat omis­ta­vat Valion, joten Valion mai­dos­ta saa­ma parem­pi kate palau­tuu lopul­ta tuot­ta­jil­le, mikä enem­män kuin kom­pen­soi pie­nem­män tuot­ta­ja­hin­nan. Lisäk­si tämä on tuot­ta­jal­le pää­oma­tu­loa eikä ansiotuloa.

Tämä on ensim­mäi­nen loo­gi­sel­ta tun­tu­va seli­tys maan­vil­je­li­jöi­den haluun myy­dä mai­ton­sa halvalla.
Tie­tää­kö kukaan, miten Valio jakaa voit­ton­sa omis­ta­jil­le? Pää­oma­pa­nok­sen mukai­ses­ti, jol­loin se vero­te­taan pää­oma­tu­lo­jen mukaan vain mai­to­mää­rän perus­tei­ses­ti, jol­loin se vero­te­taan ansiotulona? 

46 vastausta artikkeliin “Tästäkö kenkä puristaa?”

  1. Eli “veron­kier­toa” taas..
    Vero­progres­sio kun­toon niin moni asia korjautuu..

  2. Osmo: “Tie­tää­kö kukaan, miten Valio jakaa voit­ton­sa omis­ta­jil­le? Pää­oma­pa­nok­sen mukai­ses­ti, jol­loin se vero­te­taan pää­oma­tu­lo­jen mukaan vain mai­to­mää­rän perus­tei­ses­ti, jol­loin se vero­te­taan ansiotulona?”

    Täs­tä en tie­dä yhtään mitään mut­ta kom­men­toin: Jos lää­kä­ri- ja juris­tiy­rit­tä­jät saa­vat saa­da pää­oma­tu­lon­sa teh­dyn työ­mää­rän mukaan, mik­si kar­ja­ti­lal­li­nen ei saisi?

    1. Jos lää­kä­ri- ja juris­tiy­rit­tä­jät saa­vat saa­da pää­oma­tu­lon­sa teh­dyn työ­mää­rän mukaan, mik­si kar­ja­ti­lal­li­nen ei saisi?

      Eikö tämä oikeus juu­ri vie­ty heiltä

  3. Perus­pe­ri­aa­te on nykyi­sen­kin lain perus­teel­la kai se, että osuus­kun­ta ei saa jakaa voit­toa sijoi­te­tun pää­oman perus­teel­la, pait­si pie­nel­tä osin. Muu­ten­han osuus­kun­ta oli­si osakeyhtiö.

  4. Jos lää­kä­ri- ja juris­tiy­rit­tä­jät saa­vat saa­da pää­oma­tu­lon­sa teh­dyn työ­mää­rän mukaan, mik­si kar­ja­ti­lal­li­nen ei saisi?”

    Osmo: “Eikö tämä oikeus juu­ri vie­ty heiltä?”

    En tie­dä onko laki­muu­tos­ta teh­ty vai onko jää­nyt puheek­si, mut­ta eipä ole kovin kau­aa, kun kor­kein hal­lin­to-oikeus siu­na­si menettelyn.
    Miksi?
    Ei tai­da olla muu­ta syy­tä kuin se, että KHOs­sa on juristeja.

  5. Valio, kuten muut­kin osuus­kun­nat mak­sa­vat yli­jää­män­sä pää­osin osuus­kun­nan pal­ve­lu­jen käy­tön perus­teel­la. Elik­kä mai­to­lit­ro­jen perus­teel­la tulee vuo­den lopus­sa jäl­ki­ti­li, jos on syn­ty­nyt jaet­ta­vaa. Myös pie­ni kor­vaus mak­se­taan osuus­mak­sui­hin sijoi­te­tul­le pääomalle.
    Kuu­kausit­tai­nen mai­to­ti­li saat­taa Valiol­la olla pie­nem­pi kuin Ing­ma­nil­la, mut­ta Ing­man ei mak­sa jälkitiliä.
    Omil­le tuot­ta­jil­le mak­set­tu tili on Ing­ma­nil­la hyvin vähäi­nen suh­tees­sa lii­ke­vaih­toon, sil­lä se hank­kii itse hyvin vähän käyt­tä­mäs­tään raa­ka­mai­dos­ta. Sen han­kin­tao­suus on vain 3 %, kun taas sen osuus myy­dys­tä mai­dos­ta on yli 25 %. Ing­ma­nin yhteis­työ­mei­je­rei­den (valio­lai­sia) osuus mai­don han­kin­nas­ta on noin 7 %. Loput se ostaa Valiol­ta kil­pai­lu­vi­ras­ton mää­rää­mään hintaan.
    Minun käsit­tääk­se­ni maan­vil­je­li­jät eivät ole niin­kään vihai­sia sii­tä, että joku myy hei­dän tuo­tet­taan, päin­vas­toin. Toki Ing­man on nyt pila­nut mai­neen­sa tuot­ta­jien sil­mis­sä tuo­mal­la stra­de­gi­sis­ta syis­tä mai­toa ulkomailta.Aikaisemmin suo­ma­lai­ses­sa omis­tuk­ses­sa olles­saan täl­lä fir­mal­la oli hyvin­kin hyvä mai­ne mai­don osta­ja­na. Vihai­sia ovat kulut­ta­jat, jot­ka koke­vat, attä hei­dän vali­nan­va­paut­taan rajoi­te­taan yksin­myyn­ti­so­pi­muk­sil­la. Eihän sel­lai­set tai­da enää olla edes auto­kau­pas­sa laillisia.

  6. Far­mi-uuti­set 06/2007 löy­tyy Googlen väli­muis­tis­ta, vaik­ka itse leh­teä ei netis­tä enää löy­dy. Pari lai­naus­ta tuosta:

    Jäsen­vel­voit­teen mukai­nen osuuk­sien mää­rä mää­räy­tyy kui­ten­kin sen mukaan, kuin­ka pal­jon eläi­miä tai mui­ta tuot­tei­ta maa­ta­lous­tuot­ta­ja on toi­mit­ta­nut osuus­kun­nal­le edel­li­sen kalen­te­ri­vuo­den aikana.”

    “jäse­nyy­den arvo on maa­ta­lous­tuot­ta­jal­le suu­rem­pi kuin mak­set­tu osuus­pää­oma. Täl­lä on tilan talou­den kan­nal­ta huo­mat­ta­va mer­ki­tys. Osuus­pää­omal­le mak­set­ta­van koron lisäk­si osuus­kun­nan jäse­net saa­vat tie­tyl­lä ker­toi­mel­la lisää net­to­va­ral­li­suut­ta. Net­to­va­ral­li­suus­las­kel­mas­sa ote­taan varoi­na huo­mioon mak­set­tu­jen osuus. mak­su­jen lisäk­si vie­lä mak­sa­mat­ta ole­vat osuus­mak­sut, jot­ka toi­saal­ta huo­mioi­daan maa­ta­lous­tuot­ta­jan net­to­va­ral­li­suus­las­kel­mas­sa maa­ta­lou­den vel­ka­na. Maa­ta­lou­den tulo jae­taan net­to­va­ral­li­suu­den perus­teel­la pää­oma­tu­lok­si ja ansio­tu­lok­si. Mitä kor­keam­pi net­to­va­ral­li­suus on, sitä suu­rem­pi on pää­oma­tu­lon osuus ja vähäi­sem­pi ansiotulo.”

    http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:GlCCRhKWRDQJ:www.farmit.net/farmit/fi/08_foorumi/001_lehti/06_2_2007/fr0702s50-52.pdf+osuuskunta+sijoitetun+p%C3%A4%C3%A4omatulo&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEEShZAz9SZftgWOoKZgJZdAhk2-9CVvHX0LQJOhwLwTfmrVPe7AR1zMNacjEu3UlIuR4SyAq6d7yXu9_vyN7E3Mqt1ZTG3t_jxDn2UmNcbUhx2Qgq0z97YowZT9UVBowsJCLxnKFH&sig=AHIEtbR9P_ljZT26cf_Ixk_40_ytOXrRDQ

  7. Valio on osa­keyh­tiö, ei osuus­kun­ta. Vuo­den 2008 lopus­sa Valion omis­ti 22 mai­to-osuus­kun­taa (nyt 18) ja yhtiön omis­ta­ja­kun­nan osuus­kun­nis­sa oli jäse­ne­nä 10.163 mai­don­tuot­ta­jaa (nyt alle 10.000).

    Valion lii­ke­vaih­to vuon­na 2008 oli 1.844 mil­joo­naa euroa ja kil­pai­li­joi­ta kovem­mis­ta hin­nois­ta huo­li­mat­ta Valion tulos ennen satun­nai­se­riä ja vero­ja oli 4 mil­joo­naa euroa tappiolla. 

    Tap­piois­ta huo­li­mat­ta Valio mak­soi osin­ko­ja vuo­del­ta 2008 vajaat 5 mil­joo­naa euroa (=4,7 % osa­ke­pää­omal­le). Osin­ko­jen mää­rä oli kes­ki­mää­rin yhtä tuot­ta­jaa koh­ti 492 euroa.

    Vuon­na 2008 Valio vas­taa­not­ti 2044 mil­joo­naa lit­raa mai­toa, jois­ta se tilit­ti osuus­kun­nil­le 47,2 snt/litra. Tili­tys­mak­sut yhteen­sä oli­vat 965 mil­joo­naa euroa. Kes­ki­mää­rin tili­tys osuus­kun­nil­le oli tuot­ta­jaa koh­ti 95.000 euroa.

    Valion mak­sa­mat osin­got (noin 5 mil­joo­naa euroa) oli­vat siis vain noin 0,5 pro­sent­tia mai­don tilitysmaksuista.

    Valio mak­saa osin­kon­sa kai­kil­le omis­ta­jil­le tas­a­puo­li­ses­ti. Myös ne Valion osak­kei­ta omis­ta­vat osuus­kun­nat, jot­ka eivät myy mai­toa Valiol­le (nyt 9 osuus­kun­taa), saa­vat osin­got Valiol­ta aivan samaan tapaan kuin ne, jot­ka toi­mit­ta­vat yhtiöl­le maitoa.

    Siis väi­te sii­tä, että Valion mai­dos­ta saa­ma parem­pi kate kom­pen­soi­si osin­ko­jen kaut­ta pie­nem­män tuot­ta­ja­hin­nan, ei näyt­täi­si pitä­vän paik­kan­sa. Maan­vil­je­li­jöi­den ei kan­na­ta myy­dä mai­toan­sa halvalla.

    Mai­don­tuot­ta­jien on pitä­nyt sijoit­taa mai­to-osuus­kun­taan osuus­pää­omaa, jol­le mak­se­taan vuo­sit­tain kor­koa. Ero­tes­sa osuus­pää­oman saa takai­sin. Sijoi­tet­ta­van osuus­pää­oman mää­rä voi olla riip­pu­vai­nen mai­don toimituksista.

    Olen­nais­ta on, että osuus­pää­omal­le mak­set­ta­va kor­ko on vero­va­paa­ta 1.500 euroon asti. Siis useim­mat maa­jus­sit saa­vat kor­kon­sa vero­va­paas­ti niin mai­to-osuus­kun­nis­ta kuin osuus­kun­ta Metsäliitoltakin.

    Osuus­kun­tien osuus­pää­oman koron vero­va­paus on hyvä etu ja sik­si kepu­lai­set ovat­kin yrit­tä­neet edus­kun­nas­sa nos­taa vero­va­pau­den rajaa 5.000 euroon. Sil­loin iso­jen­kin tilo­jen omis­ta­jat sai­si­vat kor­kon­sa vero­va­paas­ti ja voi­si­vat teh­dä vero­va­pai­ta lisä­si­joi­tuk­sia maa­jus­sien omis­ta­miin osuuskuntiin.

  8. Maan­vil­je­li­jät ja muut­kin yrit­tä­jät saa­vat kyl­lä tulon­sa muun­net­tua pää­oma­tu­loik­si ilman moni­mut­kai­sia omis­tuk­sia. Eikö­hän kyse ole sii­tä, että tuot­ta­jat halua­vat pit­kä­ai­kai­sil­le inves­toin­neil­leen takeen myyn­nin jat­ku­vuu­des­ta. Lää­kä­ri­ve­ro­uu­dis­tuk­ses­sa oli kyse vain sii­tä, että osin­ko­ja ei voi enää sitoa teh­dyn työn mää­rään ja samal­la nos­taa pääomatulo-osinkoja.

  9. Ing­man pys­tyy tehok­kuu­ten­sa ansios­ta tilit­tä­mään mai­don­tuot­ta­jil­le enem­män rahaa kuin Valio. Se lie­nee selvää.

    Tuot­ta­jat kui­ten­kin pel­kää­vät sitä, että jol­la­kin aika­vä­lil­lä Ing­ma­nin kaut­ta ruot­sa­lai­nen mai­to vie mark­ki­noi­ta Suo­mes­sa tuo­te­tul­ta mai­dol­ta. Tähän myös minis­te­ri Ant­ti­la on viitannut.

    Sil­loin tuot­ta­jat toden­nä­köi­ses­ti jou­tui­si­vat supis­ta­maan tuo­tan­toan­sa ja menet­täi­si­vät sitä kaut­ta ansioi­tan­sa ja mah­dol­li­ses­ti työpaikkansa. 

    Näil­le peloil­le on var­maan jos­sa­kin mää­rin perusteita.

    Valio on vie­nyt mai­to­tuot­tei­ta ulko­mail­le ja on sitä kaut­ta pyr­ki­nyt tur­vaa­maan suo­ma­lais­ten tuot­ta­jien mah­dol­li­suuk­sia. Vien­nis­tä kui­ten­kin saa huo­nom­man hin­nan ja kulut ovat kovem­mat, mikä syö Valion tulosta.

    Ing­man tekee busi­nes­ta, eikä ole sitou­tu­nut mihin­kään suo­ma­lais­ten tuot­ta­jien eri­tyi­siin tukitoimiin. 

    Sii­nä var­maan syi­tä, mik­si Ing­ma­nia vie­rok­su­taan tuot­ta­jien pii­ris­sä, eikä yhtiöl­le halut­tai­si antaa nykyis­tä suu­rem­paa jalansijaa.

  10. Maa­ta­lou­ve­ro­tus­ta ei pys­ty keplot­te­le­maan lää­kä­rei­den tapaan. Ei sii­tä tosin monel­le oli­si­kaan hyö­tyä, sil­lä ansio­tu­lo­jen vero jää monel­la pie­nem­mäk­si kuin pää­oma­tu­lo­jen vero. MVL:n mukaan kaik­ki maa­ta­lou­den tulot las­ke­taan yhteen riip­pu­mat­ta tulon luon­tees­ta. Sen jäl­keen teh­dään jako ansio­tu­loi­hin niin, että 15 % net­to­va­ral­li­suu­den mää­räs­tä on pää­oma­tu­loa ja lop­pu ansio­tu­loa. Tuo osin­ko­tu­lo­jen vero­va­paa osa toki huomioidaan,mutta sen mää­rä on todel­la vaa­ti­ma­ton ver­rat­tu­na notee­ra­mat­to­mien yhtiöi­den osin­ko­jen vero­va­paa­seen osaan.
    Valio on tosi­aan osa­keyh­tiö, jon­ka omis­ta­jat ovat osuus­kun­tia. Vil­je­li­jät omis­ta­vat sit­ten nuo osuus­kun­nat. Osuus­kun­nat tilit­tä­vät saa­man­sa Valion osin­got eteen­päin vil­je­li­jöil­le osuus­pää­oman kor­ko­na. Sen mää­rää suh­tees­sa mai­to­ti­li­tyk­siin on hyvin kuvatt­tu tuos­sa edel­lä. Ja sen saa­vat myös nämä Ing­ma­nil­le tuot­teen­sa myy­vien osuus­kun­tien jäsenet.

  11. Valion bud­jet­ti­lu­vuis­ta mitään tie­tä­mät­tä: voi­si­ko hin­tae­roil­la Ing­ma­nin ja Valion välil­lä olla mitään teke­mis­tä Valion tuo­te­ke­hi­tys­toi­min­nan laa­juu­den kans­sa? Eli sub­ven­toi­si­ko­han Valio tuo­te­ke­hi­tys­tän­sä ja eri­kois­tuot­tei­taan bulk­ki­mai­dos­ta saa­duil­la tuloil­la. Aiem­man blo­gi­kir­joi­tuk­sen kom­men­tis­sa oli link­ki Dagens Nyhe­te­rin sivuil­le ja siel­lä ollei­siin kom­ment­tei­hin. Jopa siel­lä kehut­tiin Valion erikoismaitotuotteita.

    Yksi esi­merk­ki Valion kehit­tä­mäs­tä tuot­tees­ta ovat mai­to­hap­po­bak­tee­ri­tuot­teet, jois­sa Valio on käsit­tääk­se­ni ollut edel­lä­kä­vi­jä. Suo­mes­sa käsit­tääk­se­ni useim­mi­ten käy­tet­ty mai­to­hap­po­bak­tee­ri LGG, http://fi.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_rhamnosus_GG, on Valion tuotemerkki.

    Minä haluan tukea tuol­lais­ta tuo­te­ke­hi­tys­tä, eri­tyi­ses­ti suo­ma­lai­sen fir­man tapauk­ses­sa, ja jol­len sit­ten muu­ten niin osta­mal­la Valion tuot­tei­ta. Kysy­mys toki on vähän saman­lai­nen kuin lää­ke­myyn­nis­sä: pitäi­si­kö ostaa alku­pe­räis­lääk­kei­tä vai kopioi­ta. Jos oli­sin sveit­si­läi­nen niin haluai­sin var­maan­kin ostaa alkuperäisiä.

  12. Kuten tun­net­tua, vil­je­li­jät myy­vät tuot­teen­sa pal­jol­ti osuus­kun­nil­le. Osuus­kun­tia on käy­tet­ty mie­len­kiin­toi­sel­la taval­la palk­ka­tu­lo­jen muut­ta­mi­seen pää­oma­tu­lok­si. Farmit.fi-julkaisu selit­tää menet­te­lyn hyvin osuvasti:

    Osuus­pää­omal­le mak­set­ta­van koron lisäk­si osuus­kun­nan jäse­net saa­vat tie­tyl­lä ker­toi­mel­la lisää nettovarallisuutta. 

    Net­to­va­ral­li­suus­las­kel­mas­sa ote­taan varoi­na huo­mioon mak­set­tu­jen osuus osuus­mak­su­jen lisäk­si vie­lä mak­sa­mat­ta ole­vat osuus­mak­sut, jot­ka toi­saal­ta huo­mioi­daan maa­ta­lous­tuot­ta­jan net­to­va­ral­li­suus­las­kel­mas­sa maa­ta­lou­den velkana.

    Maa­ta­lou­den tulo jae­taan net­to­va­ral­li­suu­den perus­teel­la pää­oma­tu­lok­si ja ansio­tu­lok­si. Mitä kor­keam­pi net­to­va­ral­li­suus on, sitä suu­rem­pi on pää­oma­tu­lon osuus ja vähäi­sem­pi ansio­tu­lo. Pää­oma­tu­lon kiin­teä vero­kan­ta on 28 pro­sent­tia, kun taas progres­sii­vi­sen veroas­tei­kon vuok­si kor­keas­ta ansio­tu­los­ta jou­du­taan mak­sa­maan yli 50 pro­sen­tin marginaalivero. […]

    Jos maa­ta­lous­yrit­tä­jäl­lä on kym­me­nen [vero­tusar­vol­taan 9 129,30 euron arvois­ta LSO:n ] osuut­ta, nii­den yhteen­las­ket­tu vero­tusar­vo on 91 293 euroa. Tämä tar­koit­taa, että 20 000 euron osuus­pää­omal­la hän saa 4,56 ‑ker­tai­ses­ti net­to­va­ral­li­suut­ta, eli 9 1293 euroa.”

    Luo­daan siis pape­ril­la eli osuus­pää­oma­ve­lal­la yhtä ole­ma­ton­ta omai­suut­ta tasee­seen. Taseen ilmaa käy­te­tään palk­ka­tu­lo­jen muut­ta­mi­seen pääomatuloksi.

    Tuo on rikollista.

  13. On se jok­seen­kin huvit­ta­vaa kun medias­sa on ase­tet­tu ahtaa­ja­liit­to tämän het­ken maan suu­rim­mak­si kon­nak­si, kun samal­la aikaa K‑linja on vuo­si­kym­me­niä voi­nut toi­mia ver­ho­jen taka­na äänes­tä­jien­sä hyväk­si liki rajoit­ta­mat­to­min kortein.

  14. Mai­don­tuot­ta­jien on pitä­nyt sijoit­taa mai­to-osuus­kun­taan osuuspääomaa”

    Tai olla sijoit­ta­vi­naan. Ks. edellä.

  15. Tuo saman­lai­nen “veron­kier­to” onnis­tuu kyl­lä osakeyhtiöilläkin.

  16. Sep­po S: ”

    1) Valio on vie­nyt mai­to­tuot­tei­ta ulko­mail­le ja on sitä kaut­ta pyr­ki­nyt tur­vaa­maan suo­ma­lais­ten tuot­ta­jien mahdollisuuksia. 

    2) Vien­nis­tä kui­ten­kin saa huo­nom­man hin­nan ja kulut ovat kovem­mat, mikä syö Valion tulosta.”

    Suo­mek­si:

    1) Valio vie ulos tie­tää­väs­ti maa­il­man kor­kein­ta maa­ta­lous­tu­kea joka ras­van­pa­las­sa, joka rajan yli kul­kee. Se tuki — enin koti­maas­ta kis­kot­tua — on tar­koi­tet­tu Kes­kus­tan­kin mukaan ruo­an hin­nan alen­ta­mi­sek­si Suo­mes­sa. Ei Venä­jäl­lä ja USA:ssa.

    Tämä on oleel­lis­ta: Valio vie MTT:n mukaan tuot­ta­mas­taan vois­ta 65 % ja juus­tos­ta vajaat 40 %. 

    Noi­ta ei voi vie­dä vil­je­li­jäl­le niin kan­nat­ta­vas­ti, jos “sivu­tuot­teel­le” eli kuo­ri­tul­le mai­dol­le ei ole kysyn­tää koti­maas­sa. Mai­to pitäi­si puhal­taa jau­heek­si ja sii­tä saa nes­te­mai­toa pal­jon huo­nom­man hinnan.

    Sik­si­kin Arla Ing­ma­nia viha­taan valio­lais­ten tuot­ta­jien paris­sa. Ja on osa­vas­taus Osmon esit­tä­mään kysymykseen.

    2) Valio kis­koo kai­kes­ta koti­maas­saan täy­den hin­nan ja dum­paa juus­ton­sa USA:n laa­tik­ko­kaup­poi­hin ja Vanä­jän toreil­le ja turuil­le. Sekä syyt­tää Arlaa dumppaamisesta.

  17. Sep­po S:

    1) “Tuot­ta­jat kui­ten­kin pel­kää­vät sitä, että jol­la­kin aika­vä­lil­lä Ing­ma­nin kaut­ta ruot­sa­lai­nen mai­to vie mark­ki­noi­ta Suo­mes­sa tuo­te­tul­ta mai­dol­ta. Tähän myös minis­te­ri Ant­ti­la on viitannut.”

    Kuten edel­lä sanoin, Ant­ti­la de fac­to peit­te­lee vien­ti­mah­dol­li­suuk­sien katoa­mis­ta. Vaik­ka vien­nis­tä ei saa koti­maan hin­taa, on se hyvin kan­nat­ta­vaa Suo­mes­sa mak­set­ta­van maa­il­man kor­keim­man maa­ta­lous­tuen ansiosta.

    Tuki on niin kor­kea, että maan­vil­je­li­jät ovat nyt Suo­men yli­voi­mai­ses­ti par­hai­ten ansait­se­va tuloluokka.

    Voit tar­kis­taa asian täältä:

    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tjt/tjt_fi.asp

    Sep­po S: “Sil­loin tuot­ta­jat toden­nä­köi­ses­ti jou­tui­si­vat supis­ta­maan tuo­tan­toan­sa ja menet­täi­si­vät sitä kaut­ta ansioi­tan­sa ja mah­dol­li­ses­ti työpaikkansa.”

    Nime­no­maan työ­paik­kan­sa val­tion vaan ei yhteis­kun­nan pal­ve­luk­ses­sa. Olet­ko ensin­nä­kään kuul­lut, että tilal­li­nen oli­si men­nyt konkurssiin?

    Olen minä­kin kuul­lut. Yrit­tä­jä­ris­kiä ei ole ja konk­ka kos­kee muis­ta syis­tä noin kah­ta vil­je­li­jää tuhan­nes­ta. Mui­den koh­dal­la yhtä sadasta.

    Lisäk­si pää­osa eläk­keis­tä (56-vuo­ti­aa­na usein), lomat, maa­ta­lous­tuet ym. ym. kis­ko­taan val­tion pussista.

    Hil­jan tapah­tui myös 13 mil­jar­din euron puhallus:

    Suu­rin osa maa­seu­dun kehit­tä­mis­tuis­ta kana­voi­tuu maa­ti­loil­le, vaik­ka maa­ta­lou­den kehi­tys ja maa­seu­dun kehi­tys ovat erkaan­tu­neet toi­sis­taan suu­res­sa osas­sa Suomea.

    Maa­ta­lou­den ja maa­seu­dun kehit­tä­mi­seen käy­tet­tiin Suo­mes­sa 2000–2006 noin 13 mil­jar­dia euroa EU:n ja kan­sal­li­sia varoja.

    Maa- ja elin­tar­vi­ke­ta­lou­den tut­ki­mus­kes­kuk­sen (MTT) teke­mäs­sä laa­jas­sa tut­ki­muk­ses­sa havait­tiin, että maa­ta­lou­den ja maa­seu­tua­luei­den sosio-eko­no­mi­nen kehi­tys 1995–2004 vaih­te­li mer­kit­tä­väs­ti alueit­tain. Maa­ta­lou­den kehi­tyk­sen ja maa­seu­dun muun alue­ke­hi­tyk­sen välil­lä ei todet­tu mer­kit­tä­vää yhteyttä.”

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2131486/maaseudun-tuki-ohjautuu-maatiloille

    Mitä tuos­ta on seurannut?

    Kehot­tai­sin tut­ki­maan täl­lä, mil­lai­sis­sa ongel­mis­sa nuo kes­kus­tan teke­män uusim­man 13 mil­jar­din ohi­mars­sin uhrit ovat aiem­min­kin osat­to­mik­si jää­neil­lä seuduilla:

    http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu?group=481

    Ota mikä tahan­sa väes­tön sosi­aa­li­sia olo­ja kos­ke­va indi­kaat­to­ri ja huo­maat, että kaik­ki ongel­mat ovat kasau­tu­neet juu­ri niil­le alueil­le, joil­ta kes­kus­ta­lai­set “alue­po­lii­ti­kot” ovat siir­tä­neet koko maa­seu­dun kehit­tä­mi­seen tar­koi­te­tut varat maa­ta­lou­den taskuihin. 

    Sil­lä vil­je­li­jät — alle 70 000 — ovat vähem­mis­tö­nä maa­seu­dul­la­kin. Mut­ta hyvin varak­kaa­na vähem­mis­tö­nä. Rik­kaam­pi­na kuin se kuu­lui­sa svens­ka talan­de bätt­re folk.

  18. Aikoi­naan kun Pout­tu vei bratwurs­tia Sak­saaan, niin Suo­mes­sa todet­tiin, että ei mak­ka­ra para­ne “Sini­ses­tä Len­kis­tä”. Kun suo­ma­lai­nen on niin tyh­mä, että ei ymmär­rä mak­ka­ran pääl­le yhtään mitään.

    Tosin hin­ta­kin sisä­mark­ki­noil­la saat­toi näy­tel­lä jotain osaa em. tapauksessa.

  19. Sep­po S: “Tuki on niin kor­kea, että maan­vil­je­li­jät ovat nyt Suo­men yli­voi­mai­ses­ti par­hai­ten ansait­se­va tuloluokka.”

    Ovat­ko kysees­sä brut­to — vai nettotulot ?

  20. Valion ja Arla Ing­ma­nin toi­min­nas­sa on kyse suur­ten yri­tys­ten tais­te­lus­ta mark­ki­nois­ta. Mai­to on se vii­mei­nen tuo­te, jos­sa raja­suo­ja on Suo­mes­sa Eu-aika­na tiu­kas­ti pitä­nyt. Nyt tuot­ta­jien pel­ko­na on se, että aloi­tet­tu tuon­ti avaa padot suu­rem­mal­le mai­to­vir­ral­le ja tämän takia koti­maan hin­nat putoa­vat. Suo­mes­sa on mak­set­tu Euroo­pan toi­sek­si paras­ta hin­taa mai­dos­ta näi­hin aikoi­hin asti, vaik­ka tuot­ta­ja­hin­ta puto­si­kin noin 20 pro­sent­tia vii­me vuonna.

    Arla Ing­man mak­saa tuot­ta­jil­le pik­kui­sen enem­män kuin Valio, kos­ka sen on pak­ko. Muu­ten se ei sai­si nykyis­tä­kään mää­rää mai­toa Suo­mes­ta. Epäi­len, että yri­tyk­sen toi­min­ta ei kan­na­ta talou­del­li­ses­ti oikein hyvin, mut­ta isol­la kon­ser­nil­la on varaa odot­taa mark­ki­na­val­tauk­sen myön­tei­siä seurauksia.

    Ei Valio eikä Arla Ing­man­kaan ker­ro, mil­lä hin­nal­la ne toi­mit­ta­vat tuot­teet kaup­poi­hin. Nämä ovat lii­ke­sa­lai­suuk­sia ja kyse ei ole pel­käs­tään tuot­teen hin­nas­ta. Luu­len­pa, että Valio saa mää­rä­tä hin­ta­ta­son ja Arla Ing­man saa kau­pat, jos se tar­jo­aa riit­tä­vän pal­jon halvemmalla.

    Tuot­ta­jat sijoit­ta­vat mei­je­rei­hin ihan oike­aa osuus­pää­omaa, sum­mat on yleen­sä sidot­tu vuo­tui­siin mai­to­mää­riin. On var­sin koh­tuul­lis­ta, että täl­le pää­omal­le mak­se­taan myös kor­koa. Sen tie­dän, että kor­ko ei ole kadeh­dit­ta­van suu­ri (taval­li­ses­ti 4- 6 välilä).

  21. Eikö­hän Valion koh­dal­la hyvin tär­keä­tä osaa näyt­te­le val­ta. Ulko­mai­sen fir­man (Arla) suo­ma­lai­nen tytä­ryh­tiö (Ing­man) joh­de­taan ulko­mail­ta käsin. Stra­te­gi­set pää­tök­set tuo­te­ke­hi­tyk­ses­tä, inves­toin­neis­ta ja sen sel­lai­sis­ta teh­tä­neen emo­yh­tiön tasol­la, Suo­men ja suo­ma­lais­ten maan­vil­je­li­jöi­den asiois­ta sen kum­mem­min välit­tä­mät­tä. Valios­sa pää­tös­val­ta on Suomessa.

    Eikös täs­sä ihan vas­taa­vaa asi­aa ole leh­dis­tös­sä vali­tet­tu esi­mer­kik­si erään teleyh­tiön koh­dal­la. Kehi­tys Suo­mes­sa pysäh­tyi kuin sei­nään, kun yhtiö fuusioi­tui ruot­sa­lai­sen kil­pai­li­jan­sa kanssa.

  22. Brut­to­tu­lois­ta on tie­ten­kin kyse. Eihän maa­jus­sil­le kulu­jen ja pois­to­jen jäl­keen juu­ri vero­tet­ta­vaa tuloa jää.

  23. Brut­to­tu­lois­ta on tie­ten­kin kyse. Eihän maa­jus­sil­le kulu­jen ja pois­to­jen jäl­keen juu­ri vero­tet­ta­vaa tuloa jää.”

    Niin, lait­ta­ma­ni lin­kin alta löy­ty­väs­sä tilas­tos­sa ei ole kyse maa­ti­lan brut­to­tu­lois­ta eli lii­ke­vaih­dos­ta. Jos bru­tos­ta oli­si kyse, eräs her­ra Nokia Kei­la­nie­mes­tä oli­si Suo­men kova­palk­kai­sin jätkä.

  24. Maan­vil­je­ly tuot­taa vil­jaa, mai­to ja liha tule­vat karjataloudesta.

    Näin kulut­ta­ji­na olen kiin­nos­tu­nut sii­tä, että duo­po­li­soi­tu­nut kaup­pam­me pitäi­si useam­pien toi­mit­ta­jien tuot­tei­ta vali­koi­mas­saan ja jät­täi­si valin­nan minul­le. Arla on aina­kin Ruot­sis­sa pai­nos­ta­nut jäl­leen­myy­ji­ään luo­pu­maan mui­den mai­toa­lan tao­mit­ta­jien tuot­tei­den myyn­nis­tä. Yksin­myyn­tioi­keu­des­ta mak­se­tut kyn­nys­ra­hat ovat vää­rin ja moraa­lit­to­mia, ehkä lait­to­mia. Kenen tas­kuun kyn­nys­ra­hat lopul­ta menevät?

    Pal­jon puhu­taan Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­jen voi­te­lus­ta kaa­voi­tuk­seen ja tont­ti­po­li­tiik­kaan liit­tyen. Ette tai­da arva­ta­kaan, mitä pal­ve­lu­ja kes­kus­liik­kei­den osto­hen­ki­löil­le ja tuo­te­ryh­mä­vas­taa­vil­le tar­jo­taan tutus­tu­mis­mat­koil­la ulko­mais­ten tava­ran­toi­mit­ta­jien luo. Minä tie­dän mitä pal­ve­lu­ja eräät jopa vaativat.

  25. Nimi­mer­kil­le: “Muka­vaa veron­kier­toa osuus­kun­nil­la näin”
    Vaik­ka tämä menee­kin off topic, niin vil­kai­se­pa vähän myös tulo­jen raken­net­ta nois­ta tilas­tois­ta­si. Tuon tilas­ton “maa­ta­lous­yrit­tä­jil­lä” on maa­ta­lou­den tulo­jen osuus käy­tet­tä­vis­tä koko­nais­tu­lois­ta rei­lus­ti alle kol­man­nes. Minä pitäi­sin täl­lais­tä vil­je­li­jää pel­käs­tään har­ras­te­li­ja­vil­je­li­jä­nä. En tosi­aan tun­ne tapaa, jol­la Tilas­to­kes­kus tekee tämän sosio­eko­no­mi­sen jaon, mut­ta aina­kin “maa­ta­lous­yrit­tä­jät” ryh­mään se tuo hen­ki­löi­tä, jot­ka eivät aina­kaan ole pää­toi­mi­sia sellaisia.

  26. Nyt­päs oli omaan lähi­kaup­paa­ni­kin tul­leet nämä ArlaIng­man mai­to­töl­kit. Valiol­ta oli enää ainoas­taan paria sort­tia 1,5 l töl­keis­sä. Valio oli 2 sent­tiä lit­ral­ta kal­liim­paa kuin Arlaingman.
    Omaa tuot­ta­maa­ni ja Valion kerää­mää mai­toa var­maan on molem­mis­sa töl­keis­sä. Nyt suun­ta vain vaih­tuu Kil­pai­lu­vi­ras­ton hin­nal­la ArlaIng­ma­nin mei­je­riin. Jäl­ki­ti­li jalos­tuk­ses­ta samal­la menee nyt Tans­kaan ja Ruot­siin eikä minulle.

  27. Nyt suun­ta vain vaih­tuu Kil­pai­lu­vi­ras­ton hin­nal­la ArlaIng­ma­nin meijeriin.”

    Niin­pä. Ei oli­si pitä­nyt kasa­ta Valios­ta lähes kan­sal­lis­ta monopolia?

    Jäl­ki­ti­li jalos­tuk­ses­ta samal­la menee nyt Tans­kaan ja Ruot­siin eikä minulle.”

    Ei kun et saa sano­taan­ko mono­po­li-Valion mono­po­li­voit­toa — jäl­ki­ti­liä. Se ei “mene” min­ne­kään tai kulut­ta­jal­le, kuten kuu­luu­kin. Tiet­tä­väs­ti Arla­kaan ei mak­sa sel­lais­ta. Saa oikais­ta, jos olen väärässä.

  28. Arla on täs­mäl­leen saman­lai­nen yri­tys kuin Valio. Sen omis­ta­jat vain puhu­vat tans­kaa tai ruot­sia. “Mono­po­li­voit­to” menee omis­ta­jil­le lit­ro­jen mukaan aivan samal­la taval­la kuin Valiol­la. Suo­ma­lai­sia Arla ei kel­puu­ta omistajikseen.
    Suoe­mes­sa elin­tar­vi­key­ri­tys­ten “mono­po­li­voi­tot” ovat pie­nem­piä kuin muu­al­la Euroo­pas­sa. Kan­nat­taa lukais­ta esim. ETLA:n raport­ti elin­tar­vik­kei­den hinnanmuodostuksesta.
    Valion nykyi­nen raken­ne muu­ten on kil­pai­lu­vi­ras­ton kynäs­tä läh­töi­sin. Se on kyl­lä kulut­ta­jien onni, sil­lä mis­sään saman kus­tan­nus­ta­son mais­ta et löy­dä niin hal­paa mai­toa kau­pan hyl­lyil­tä kuin Suomesta.

  29. TimoT: “Arla on täs­mäl­leen saman­lai­nen yri­tys kuin Valio. Sen omis­ta­jat vain puhu­vat tans­kaa tai ruot­sia. “Mono­po­li­voit­to” menee omis­ta­jil­le lit­ro­jen mukaan aivan samal­la taval­la kuin Valiolla. ”

    Niin, Valion lii­ke­toi­min­ta-ajat­te­lu on ja tili­tys­ky­ky on perus­tu­nut toi­mi­mi­seen suo­ja­tul­la (nyt sel­lai­sek­si vie­lä luu­le­mal­laan) mark­ki­nal­la, jos­ta on put­ki vain ulospäin.

    Valion ulko­maan­toi­min­to­jen osuus on pal­jon Arlaa pie­nem­pi, 37 %, kun Arlan tai Dano­nen koh­dal­la se n. 65 %. Noi­den tili­tys on ollut n. 31 snt, Valion 37 snt. Tili­tys­hin­nat ovat olleet noil­la sil­ti hyvät, sil­lä ruot­sa­lai­nen ja tans­ka­lai­nen tuot­ta­ja on työ­tun­tia koh­den 2–3 ker­taa suo­ma­lais­ta tehok­kaam­pi. Näin ker­to MMM:n tietopalvelu.

    Eli Arla on lii­key­ri­tys, Valio on Sta­li­nin aikai­nen reliik­ki, koo­pe­ra­ti­vi, joka kaa­tui­si suo­rin jaloin, jos Suo­mes­sa ei mak­set­tai­si maa­il­man suu­rin­ta maa­ta­lous­tu­kea. Valion vien­ti­kin (ks. luvuis­ta edel­lä) perus­tuu suo­ma­lais­ten mak­sa­man maa­ta­lous­tuen vientiin.

    Tot­ta­kai, mihin muu­hun, jos ker­ran mak­se­taan koko Euroo­pan paras­ta mai­don­hin­taa tuot­ta­jal­le ja pys­ty­tään sil­ti kil­pai­le­maan mei­je­ri­jät­tien jou­kos­sa Venä­jäl­lä ja USA:n laatikkokaupoissa.

    Ja lisää, kun ker­ran tilasit:

    Vaik­ka Arla ymt. ovat alu­eel­laaan vah­vo­ja, ovat ne saa­neet aikaan jär­ke­vää kil­pai­lua eli kan­sain­vä­li­sen työn­jaon mai­to­tuot­teis­sa. Tans­kas­sa ja Ruot­sis­sa nes­te­mai­toa on tuo­tu 4 ja 2 % kulu­tuk­ses­ta kun Suo­mes­sa osuus oli 0 % (2007–2008). (Hol­lan­ti tuo perä­ti 11 %.) Tans­kan ja Ruot­sin tuon­ti­lu­vut ovat pal­jon suu­rem­pia mui­den mai­to­tuot­tei­den osal­ta eli yhtiöt toi­mi­vat avoi­mil­la ja sel­lai­sik­si tie­tä­mil­lään mark­ki­noil­la. (Tilas­tot: Leh­to­nen, MTT 2007)

    Valio tulee­kin jou­tu­maan häm­mäs­tyt­tä­viin vai­keuk­siin alle 10 vuo­den kulues­sa jos se ei pikaisesti:

    1) muu­ta toi­min­ta­po­li­tiik­kaan­sa kau­pan suun­taan (logis­tiik­ka, vali­koi­mien tar­joa­mi­nen, hin­noit­te­lu, neuvottelutavat.)
    2) las­ke tili­tys­hin­taan­sa mai­don­tuo­tan­non tehok­kuu­den tasalle
    3) eli sopeu­du sii­hen, että me kiel­täy­dym­me tai EU kiel­tää mak­sa­mas­ta (ja vie­mäs­tä ulos) nykyi­sen­ta­soi­sia tukia.
    4) ja sopeu­du samal­la sii­hen, että tuon­ti lisääntyy
    5) sekä jää uskot­te­le­maan pro­biot­teis­hin­sa ym., joi­ta EU:kaan ei ter­veys­väit­tei­neen hyväk­sy yksi toi­sen­sa jäl­keen. (Näin kävi taas äsken)

    TimoT: “Valion nykyi­nen raken­ne muu­ten on kil­pai­lu­vi­ras­ton kynäs­tä lähtöisin. ”

    Jos raken­ne oli­si _täysin_ Valion kynäs­tä, Ing­ma­nia ja joi­ta­kin alue­mei­je­rei­tä ei enää oli­si. KIVI jät­ti nuo henkiin.

    Valion raken­ne on joka tapauk­ses­sa Valion kynäs­tä, sil­lä kyl­lä sen on pitä­nyt tie­tää, mikä osuus sil­le on mah­dol­li­nen KIVIn puut­tu­mat­ta. Vähän kuin huu­tai­sit, että polii­si pam­put­taa taas, mut­ta et muis­ta sanoa, että itse­pä pyy­sit lyö­mäl­lä kylän suu­rim­mil­la lihak­sil­la koko kios­kin­jo­noa ja polii­sia sii­hen lisäksi.

  30. Nim. Muka­vaa veron­kier­toa osuuskunnilla:
    Teks­ti­si vai­kut­taa tutul­ta, tai­dat käyt­tää mui­ta­kin nimi­merk­ke­jä täl­lä pals­tal­la. Siis teks­tiä tulee kuin tur­kin hihas­ta vail­la totuu­den ja jär­jen häi­vää­kään. Mis­sä­hän ne lihak­set ovat?
    Pää­tä nyt lopul­ta kum­man kynäs­tä se mai­to­teol­li­suu­den raken­ne Suo­mes­sa on: Valion vai Kivin. Apu­na voi­si olla vaik­ka seu­raa­va opus: Tou­ko Per­ko: Valio ja suu­ri mur­ros, Kus­tan­nus­osa­keyh­tiö Ota­va, Keu­ruu 2005

  31. TimoT:“Siis teks­tiä tulee kuin tur­kin hihas­ta vail­la totuu­den ja jär­jen häivääkään.”

    Kun ei pys­ty­tä kumoa­maan oppo­nen­tin fak­to­ja, ote­taan lika­san­got käyttöön.

    Jos­pa sil­ti jat­kai­sim­me asia­poh­jal­ta ja koh­dis­tai­sit kri­tiik­ki­si sano­maa­ni, et net­ti­per­soo­naa­ni. Vai etkö kyke­ne sellaiseen?

  32. Muka­vaa veron­kier­toa osuus­kun­nil­la näin kir­joit­ti 14.3.2010 kel­lo 11:16 : ” jos Suo­mes­sa ei mak­set­tai­si maa­il­man suu­rin­ta maa­ta­lous­tu­kea. Valion vien­ti­kin (ks. luvuis­ta edel­lä) perus­tuu suo­ma­lais­ten mak­sa­man maa­ta­lous­tuen vientiin.

    Tot­ta­kai, mihin muu­hun, jos ker­ran mak­se­taan koko Euroo­pan paras­ta mai­don­hin­taa tuot­ta­jal­le ja pys­ty­tään sil­ti kil­pai­le­maan mei­je­ri­jät­tien jou­kos­sa Venä­jäl­lä ja USA:n laatikkokaupoissa.”

    Nois­ta tuki­hom­me­leis­ta jos ette ole vie­lä luke­neet niin kan­nat­taa lukea tämä:
    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

  33. Sinun kans­sa­si kes­kus­te­lu on mah­do­ton­ta, kos­ka et tun­ne asi­aa. Keräät netis­tä jon­kun tie­don­mu­rusen ker­ral­laan ja teet nii­den perus­teel­la mah­ta­via ana­lyy­se­jä. Ne mene­vät täy­sin met­sään, kos­ka et ole otta­nut huo­mioon (=olet täy­sin tie­tä­mä­tön) kaik­kia asi­aan vai­kut­ta­via seikkoja.
    Esim. ihai­let Tans­kan maa­ta­lou­den työn tuot­ta­vuut­ta. Se on tot­ta. Mut­ta kat­se­le­pa esim. mai­don kulut­ta­ja­hin­to­ja Tans­kas­sa, ne ovat kor­keam­mat kuin Suo­mes­sa. Samal­la vil­kai­se Tans­kan maan­vil­je­li­jöi­den talous­tu­lok­sia, ne ovat pal­jon huo­nom­pia kuin Suo­mes­sa. Yhtä­lö ei toi­mi, mai­to­tonk­ka vuo­taa pahas­ti Tans­kas­sa. Maan­vil­je­li­jät käyt­tä­vät omaa työ­pa­nos­taan tehok­kaas­ti, mut­ta se ei rea­li­soi­du sen enem­pää kulut­ta­jien kuin tuot­ta­jien­kaan kukkaroon.
    Suo­meen ei tuo­da nes­te­mäis­tä mai­toa. Et tie­dä oikea­ta syy­tä, syy­tät vain Valio­ta. Valion­han se syy onkin. Mai­don kulut­ta­ja­hin­ta on Suo­mes­sa niin alhai­nen, että kukaan ei voi tuo­da, pait­si ras­kaal­la tap­piol­la Arlan tapaan.
    Syy­tät Valio­ta ter­veys­vai­kut­teis­ten elin­tar­vik­kei­den kehit­te­lys­tä. Sii­tä kui­ten­kin kulut­ta­jat hyö­ty­vät pait­si ter­veel­li­si­nä elin­tar­vik­kei­na, myös rahal­li­ses­ti. Valion ulko­mail­ta saa­mat lisens­si­tu­lot las­ke­vat mai­don kulut­ta­ja­hin­taa huo­mat­ta­vas­ti Suo­mes­sa, usei­ta senttejä.
    Ihai­let Arlan ulko­maan­toi­min­to­ja bulk­ki­tuot­teis­sa, mut­ta et anna Valion men­nä ulko­mail­le eri­kois­tuot­teil­laan, joi­den anta­ma tulos on aivan eri luok­kaa kuin Arlan polkumyynti.
    Kai­ken taka­na on tie­tys­ti mie­les­tä­si kan­sal­li­nen tuki. Ei Tans­kas­sa tie­tys­ti mak­se­ta Poh­jois-Suo­men tukea eikä Ete­lä-Suo­men vaka­vien vai­keuk­sien tukia. Mut­ta van­ha­na EU:n jäsen­maa­na Tans­kal­la on todel­la muh­keat tuet yhtei­ses­tä pus­sis­ta. Nii­tä mak­sat Sinäkin.
    Kehot­tai­sin todel­la vaka­vas­ti Sinun net­ti­per­soo­naa­si pereh­ty­mään asioi­hin. Voit aloit­taa vaik­ka tuos­ta Per­kon kirjasta.

  34. TimoT:

    Mut­ta kat­se­le­pa esim. mai­don kulut­ta­ja­hin­to­ja Tans­kas­sa, ne ovat kor­keam­mat kuin Suo­mes­sa. Samal­la vil­kai­se Tans­kan maan­vil­je­li­jöi­den talous­tu­lok­sia, ne ovat pal­jon huo­nom­pia kuin Suomessa.

    Eikös maa­ta­lous­tuet seli­tä tämän eron näppärästi?

    Valion ulko­mail­ta saa­mat lisens­si­tu­lot las­ke­vat mai­don kulut­ta­ja­hin­taa huo­mat­ta­vas­ti Suo­mes­sa, usei­ta senttejä.

    Siis väi­tät, että Valio jakaa voit­ton­sa mie­luum­min mai­don kulut­ta­jil­le kuin omis­ta­jil­leen. Mik­si ihmees­sä se teki­si näin?

    Tuo­te­ke­hi­tys on hyväk­si, jos sen avul­la saa­dut tulot ovat kor­keam­pi kuin sen kus­tan­nuk­set. Mil­lään muul­la kri­tee­ril­lä ei ole väliä. (Väi­te­tyl­lä ter­veel­li­syy­del­lä, väi­te­tyl­lä kulut­ta­ja­hin­to­jen las­kul­la yms.)

  35. Eihän ne tukie­rot seli­tä, kos­ka ne on niin päin, että ete­lä­mail­la on parem­mat tuet.
    Jos ver­taa kulut­ta­ha­hin­to­ja eri mais­sa, niin kyl­lä voit­to­ja Suo­mes­sa jae­taan kulut­ta­jil­le. En tie­dä mik­si näin on. Oli­si­ko­han kes­kit­ty­neel­lä kau­pal­la jota­kin osuut­ta asias­sa? Ja tämä kos­kee kaik­kia mei­je­riy­ri­tyk­siä. Toki myös tuot­ta­ja­hin­nas­sa ollaan kil­pai­lu­ky­kyi­siä, joten osa voi­tois­ta menee sin­ne. Osin­koi­hin ei kyl­lä rii­tä. Sen takia­han Ing­ma­nin per­he­kin luo­pui yrityksestään.

  36. Art­tu­ri kir­joit­ti 15.3.2010 kel­lo 15:07 :“TimoT:
    Samal­la vil­kai­se Tans­kan maan­vil­je­li­jöi­den talous­tu­lok­sia, ne ovat pal­jon huo­nom­pia kuin Suomessa.

    Eikös maa­ta­lous­tuet seli­tä tämän eron näppärästi?”

    Niin siis tämän­kö eron? Tämän kan­nat­ta­vuuse­ron. Sehän on sama jut­tu kuin tuossa
    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
    niin kyl­lä­hän se kun tukea tulee 3–8‑9–13-17–22-31 sent­tiä per lit­ra tukia­lu­ees­ta riip­puen niin onhan sil­lä mer­ki­tys­tä. Tans­ka­lais­ten Arlan mai­don tuot­ta­ja­hin­ta lie­nee ollut 10 vuo­den kes­kiar­vo­na noin 32 c/l. Jos tääl­lä meil­lä c‑tukialueella tulee tukea noin kes­ki­mää­rin lit­ra­pai­no­te­tul­la kes­kiar­vol­la ehkä 10 c/l niin se tar­koit­tai­si noin 30% lisäys­tä tans­ka­lais­tuot­ta­jien lii­ke­vaih­toon. Voi­si kum­mas­ti kan­nat­ta­vuus kohen­tua sil­lä tuki­mää­räl­lä? Mut­ta sitä­hän täs­sä juu­ri­kin pelä­tään että kun ab-alu­eel­la on nyky­pää­tök­sil­lä vuon­na 2013 samat tuet kuin tans­ka­lai­sil­la tuot­ta­jil­le niin että mitä tapah­tuu ab-alu­een tuo­tan­non kan­nat­ta­vuu­del­le? Ja c‑alueella pors­ku­te­taan tuon kan­sal­li­sen tuen tur­vin. Mut­ta onnek­si TimoT on sisäis­tä­nyt asian ja on syys­tä­kin huo­lis­saan ab-tuot­ta­jien tulevaisuudesta.

  37. TimoT kir­joit­ti 15.3.2010 kel­lo 17:54 :“Eihän ne tukie­rot seli­tä, kos­ka ne on niin päin, että ete­lä­mail­la on parem­mat tuet.”

    Tähän löy­tyy var­maan läh­de­vii­te? Nyt jos puhu­taan akse­lis­ta Ruot­si-Tans­ka niin minun käsi­tyk­se­ni mukaan pel­to­puo­lel­la tuki­ta­so on Suo­men luok­kaa kos­ka kan­sal­li­sia tukia ei tun­ne­ta ja kotie­läin­tuis­sa haka­taan ne 6–0? Tai 10 c/l kun c‑alueesta puhu­taan, ab-alu­eel­la on niukempaa?

  38. Tans­kan tuet­kaan eivät aida oikein mah­tua otsi­kon alle, mut­ta vas­taan nyt kysymykseen.
    EU:n perus­tu­ki­han mää­räy­tyy alu­een his­to­rial­li­sen sato­ta­son mukaan. mitä suu­rem­pi sato, sitä suu­rem­mat tuet. Tans­ka on EU:n par­haim­pia vil­je­ly­aluei­ta, joten tuki­ta­so on siel­lä sen mukai­nen eli EU:n kor­keim­pia. Pal­jon kor­keam­pi kuin Ete­lä-Suo­men, poh­joi­ses­ta puhu­mat­ta­kaan. 62 leveys­pii­rin poh­jois­puo­lel­la tätä tuki­ta­soe­roa saa tasa­ta kan­sal­li­sel­la tuel­la, jos­ta joh­tuen Suo­mes­sa tuki yhteen­las­ket­tu­na on saman­suu­rui­nen Oulun kor­keu­del­le asti, Lapis­sa vie­lä sen ylikin.
    Perus­tuen lisäk­si EU:ssa on käy­tet­ty eri­lai­sia maa­seu­dun kehit­tä­mis­oh­jel­mia, joi­ta esim. Suo­mes­sa on käy­tet­ty innok­kaas­ti. Mut­ta ne myös aiheut­ta­vat eri­lai­sia rajoi­tuk­sia vil­je­lyl­le, joten ne eivät ole var­si­nai­sia tulo­tu­kia, vaan kor­vauk­sia yli­mää­räi­sis­tä kus­tan­nuk­sis­ta ja tuot­to­jen mene­tyk­sis­tä. Tans­kan ohjel­mis­ta en tie­dä, olet­tai­sin nii­den kui­ten­kin ole­van sel­väs­ti vähäi­sem­piä kuin Suo­men. Esim. Tans­kan har­joit­ta­ma voi­ma­pe­räi­nen kotie­läin­ta­lous ei oikein var­maan mah­tui­si Suo­men tiuk­koi­hin ympä­ris­tö­tuen ehtoihin.
    Tans­kan luon­no­no­lo­suh­teet mah­dol­lis­ta­vat huo­mat­ta­vas­ti voi­ma­pe­räi­sem­män nau­ta­kar­ja­ta­lou­den kuin Suo­mes­sa. Siel­lä pys­ty­tään jo kar­kea­re­hu tuot­ta­maan mais­sis­ta ja sini­mai­la­ses­ta, jot­ka ovat huo­mat­ta­vas­ti satoi­sam­pia kuin Suo­mes­sa käy­tet­tä­vät nur­mi­kas­vit ja api­la. Lai­dun­kau­den pituu­des­ta puhu­mat­ta­kaan. Tans­kas­sa kui­ten­kin pys­tyt­täi­siin vil­je­le­mään myös laa­duk­kai­ta ihmis­ra­vin­to­kas­ve­ja. Kotie­läin­ten kaut­ta jalos­ta­mi­nen on siel­lä eko­lo­gi­ses­ti erit­täin teho­ton­ta toimintaa.

  39. TimoT kir­joit­ti 17.3.2010 kel­lo 11:32 “Tans­kan tuet­kaan eivät aida oikein mah­tua otsi­kon alle, mut­ta vas­taan nyt kysymykseen.”

    Et kui­ten­kaan vas­tan­nut kysy­myk­seen? Etsin sit­ten tie­toa asias­ta itse ja löy­sin tuollaisen:
    http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
    ja siel­tä tau­luk­ko sivul­ta 67 ver­tai­lus­sa Suo­mi — Ruot­si — Tans­ka ker­too että koko­nais­tuet euroa per tila ovat noin 28.000 — 18.000 — 16.000 ja vas­taa­vas­ti euroa per heh­taa­ri 750 — 220 — 290. Nyt jos siis ver­tai­lu teh­dään Tans­kaan ja Ruot­siin niin miten sinun mie­les­tä­si tämä hom­ma nyt oikein menee, mis­sä on suu­rim­mat tuet?

    Kan­nat­taa myös lukea teks­ti sivul­ta 66 jos­ta pie­ni lai­naus että “Koko­nais­tu­ki on tilaa koh­ti las­ket­tu­na ollut suu­rin Suo­mes­sa, kun muis­sa mais­sa tilaa koh­ti on mak­set­tu sel­väs­ti vähemmän.”

  40. Ja tuos­ta
    http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
    samas­ta rapor­tis­ta kan­nat­taa vie­lä lukea sivu 70 ja siel­tä tau­luk­ko jon­ka mukaan meil­lä mai­to­ti­loil­la tuet koko­nais­tuo­tois­ta noin 30% ja Ruot­sis­sa noin 10–15% ja Tans­kas­sa alle 10% koko­nais­tuo­tois­ta. Ei se minua sinäl­lään hait­taa miten ne ovat mut­ta jos tode­taan että
    “TimoT kir­joit­ti 15.3.2010 kel­lo 17:54:Eihän ne tukie­rot seli­tä, kos­ka ne on niin päin, että ete­lä­mail­la on parem­mat tuet.”
    niin oli­si se sen­tään hyvä löy­tyä edes jon­kun­lai­sia tosi­asioi­ta väit­tei­den taak­se? Samoin tau­lu­kos­ta sivul­ta 71 sel­vi­ää että tuet euroa per leh­mä meil­lä noin 900 euroa per leh­mä joka on yli­voi­mai­ses­ti suu­rin tuki­mää­rä per leh­mä. Mut­ta kan­nat­taa tutus­tua jos tosi­asiat kiinnostavat?

  41. Eri mai­den tukia ver­tail­taes­sa pitää ehdot­to­mas­ti sel­vit­tää, mit­kä ovat tukieh­dot. Ainos­taan EU:n perus­tu­ki (tila­tu­ki) mak­se­taan samoil­la ehdoil­la kaik­kial­la. Tukien koko­nais­sum­ma ei ker­ro yhtään mitään.

  42. Nämä tar­kat tuet löy­tää muu­ten näkö­jään koko Euroo­pan alu­eel­ta Talous­toh­to­ris­ta. Joi­den­kin mai­den osal­ta jopa kir­jan­pi­toa­lueit­tain. Ei muu­ta kuin tutkimaan!
    Tans­kan osal­ta huo­ma­sin, että lyp­sy­kar­ja­ti­loil­la ei ole käy­tän­nös­sä mui­ta tukia kuin tila­tu­ki, joka on toki pal­jon suu­rem­pi kuin Ete­lä-Suo­mes­sa. Eli ei siten mitään ympä­ris­tö­vel­voit­tei­ta­kaan. Koko­nais­tuot­to saman koko­luo­kan tiloil­la on Tans­kas­sa aivan omaa luok­kaan­sa Suo­meen ver­rat­tu­na. Mut­ta niin ovat muut­tu­vat kulutkin.
    Ruot­sis­sa tuki­asiat ovat kyl­lä hyväl­lä tolal­la. Lapin tuki­kin alkaa jo Turun korkeudelta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.