Tästäkö kenkä puristaa?

Minun on ollut vaikea ymmärtää, miksi maanviljelijät ovat vihaisia siitä, että Elanto vuoden tauon jälkeen sipoolaisen Ingmannin asiakkaaksi. Maksaahan Ingman viljelijöille maidosta enemmän kuin Valio, vaikka Valio vastaavasti myy maidon kauppoihin huomattavasti kalliimmalla kuin ruotsalaisomisteinen Ingman. Joku kommentoija kirjoitti:

Valio maksaa tuottajalle maitolitrasta jopa vähemmän kuin Ingman. Mutta maidontuottajaosuuskunnat omistavat Valion, joten Valion maidosta saama parempi kate palautuu lopulta tuottajille, mikä enemmän kuin kompensoi pienemmän tuottajahinnan. Lisäksi tämä on tuottajalle pääomatuloa eikä ansiotuloa.

Tämä on ensimmäinen loogiselta tuntuva selitys maanviljelijöiden haluun myydä maitonsa halvalla.
Tietääkö kukaan, miten Valio jakaa voittonsa omistajille? Pääomapanoksen mukaisesti, jolloin se verotetaan pääomatulojen mukaan vain maitomäärän perusteisesti, jolloin se verotetaan ansiotulona?

46 vastausta artikkeliin “Tästäkö kenkä puristaa?”

  1. Eli ”veronkiertoa” taas..
    Veroprogressio kuntoon niin moni asia korjautuu..

  2. Osmo: ”Tietääkö kukaan, miten Valio jakaa voittonsa omistajille? Pääomapanoksen mukaisesti, jolloin se verotetaan pääomatulojen mukaan vain maitomäärän perusteisesti, jolloin se verotetaan ansiotulona?”

    Tästä en tiedä yhtään mitään mutta kommentoin: Jos lääkäri- ja juristiyrittäjät saavat saada pääomatulonsa tehdyn työmäärän mukaan, miksi karjatilallinen ei saisi?

    1. Jos lääkäri- ja juristiyrittäjät saavat saada pääomatulonsa tehdyn työmäärän mukaan, miksi karjatilallinen ei saisi?

      Eikö tämä oikeus juuri viety heiltä

  3. Perusperiaate on nykyisenkin lain perusteella kai se, että osuuskunta ei saa jakaa voittoa sijoitetun pääoman perusteella, paitsi pieneltä osin. Muutenhan osuuskunta olisi osakeyhtiö.

  4. ”Jos lääkäri- ja juristiyrittäjät saavat saada pääomatulonsa tehdyn työmäärän mukaan, miksi karjatilallinen ei saisi?”

    Osmo: ”Eikö tämä oikeus juuri viety heiltä?”

    En tiedä onko lakimuutosta tehty vai onko jäänyt puheeksi, mutta eipä ole kovin kauaa, kun korkein hallinto-oikeus siunasi menettelyn.
    Miksi?
    Ei taida olla muuta syytä kuin se, että KHOssa on juristeja.

  5. Valio, kuten muutkin osuuskunnat maksavat ylijäämänsä pääosin osuuskunnan palvelujen käytön perusteella. Elikkä maitolitrojen perusteella tulee vuoden lopussa jälkitili, jos on syntynyt jaettavaa. Myös pieni korvaus maksetaan osuusmaksuihin sijoitetulle pääomalle.
    Kuukausittainen maitotili saattaa Valiolla olla pienempi kuin Ingmanilla, mutta Ingman ei maksa jälkitiliä.
    Omille tuottajille maksettu tili on Ingmanilla hyvin vähäinen suhteessa liikevaihtoon, sillä se hankkii itse hyvin vähän käyttämästään raakamaidosta. Sen hankintaosuus on vain 3 %, kun taas sen osuus myydystä maidosta on yli 25 %. Ingmanin yhteistyömeijereiden (valiolaisia) osuus maidon hankinnasta on noin 7 %. Loput se ostaa Valiolta kilpailuviraston määräämään hintaan.
    Minun käsittääkseni maanviljelijät eivät ole niinkään vihaisia siitä, että joku myy heidän tuotettaan, päinvastoin. Toki Ingman on nyt pilanut maineensa tuottajien silmissä tuomalla stradegisista syistä maitoa ulkomailta.Aikaisemmin suomalaisessa omistuksessa ollessaan tällä firmalla oli hyvinkin hyvä maine maidon ostajana. Vihaisia ovat kuluttajat, jotka kokevat, attä heidän valinanvapauttaan rajoitetaan yksinmyyntisopimuksilla. Eihän sellaiset taida enää olla edes autokaupassa laillisia.

  6. Farmi-uutiset 06/2007 löytyy Googlen välimuistista, vaikka itse lehteä ei netistä enää löydy. Pari lainausta tuosta:

    ”Jäsenvelvoitteen mukainen osuuksien määrä määräytyy kuitenkin sen mukaan, kuinka paljon eläimiä tai muita tuotteita maataloustuottaja on toimittanut osuuskunnalle edellisen kalenterivuoden aikana.”

    ”jäsenyyden arvo on maataloustuottajalle suurempi kuin maksettu osuuspääoma. Tällä on tilan talouden kannalta huomattava merkitys. Osuuspääomalle maksettavan koron lisäksi osuuskunnan jäsenet saavat tietyllä kertoimella lisää nettovarallisuutta. Nettovarallisuuslaskelmassa otetaan varoina huomioon maksettujen osuus. maksujen lisäksi vielä maksamatta olevat osuusmaksut, jotka toisaalta huomioidaan maataloustuottajan nettovarallisuuslaskelmassa maatalouden velkana. Maatalouden tulo jaetaan nettovarallisuuden perusteella pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Mitä korkeampi nettovarallisuus on, sitä suurempi on pääomatulon osuus ja vähäisempi ansiotulo.”

    http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:GlCCRhKWRDQJ:www.farmit.net/farmit/fi/08_foorumi/001_lehti/06_2_2007/fr0702s50-52.pdf+osuuskunta+sijoitetun+p%C3%A4%C3%A4omatulo&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEEShZAz9SZftgWOoKZgJZdAhk2-9CVvHX0LQJOhwLwTfmrVPe7AR1zMNacjEu3UlIuR4SyAq6d7yXu9_vyN7E3Mqt1ZTG3t_jxDn2UmNcbUhx2Qgq0z97YowZT9UVBowsJCLxnKFH&sig=AHIEtbR9P_ljZT26cf_Ixk_40_ytOXrRDQ

  7. Valio on osakeyhtiö, ei osuuskunta. Vuoden 2008 lopussa Valion omisti 22 maito-osuuskuntaa (nyt 18) ja yhtiön omistajakunnan osuuskunnissa oli jäsenenä 10.163 maidontuottajaa (nyt alle 10.000).

    Valion liikevaihto vuonna 2008 oli 1.844 miljoonaa euroa ja kilpailijoita kovemmista hinnoista huolimatta Valion tulos ennen satunnaiseriä ja veroja oli 4 miljoonaa euroa tappiolla.

    Tappioista huolimatta Valio maksoi osinkoja vuodelta 2008 vajaat 5 miljoonaa euroa (=4,7 % osakepääomalle). Osinkojen määrä oli keskimäärin yhtä tuottajaa kohti 492 euroa.

    Vuonna 2008 Valio vastaanotti 2044 miljoonaa litraa maitoa, joista se tilitti osuuskunnille 47,2 snt/litra. Tilitysmaksut yhteensä olivat 965 miljoonaa euroa. Keskimäärin tilitys osuuskunnille oli tuottajaa kohti 95.000 euroa.

    Valion maksamat osingot (noin 5 miljoonaa euroa) olivat siis vain noin 0,5 prosenttia maidon tilitysmaksuista.

    Valio maksaa osinkonsa kaikille omistajille tasapuolisesti. Myös ne Valion osakkeita omistavat osuuskunnat, jotka eivät myy maitoa Valiolle (nyt 9 osuuskuntaa), saavat osingot Valiolta aivan samaan tapaan kuin ne, jotka toimittavat yhtiölle maitoa.

    Siis väite siitä, että Valion maidosta saama parempi kate kompensoisi osinkojen kautta pienemmän tuottajahinnan, ei näyttäisi pitävän paikkansa. Maanviljelijöiden ei kannata myydä maitoansa halvalla.

    Maidontuottajien on pitänyt sijoittaa maito-osuuskuntaan osuuspääomaa, jolle maksetaan vuosittain korkoa. Erotessa osuuspääoman saa takaisin. Sijoitettavan osuuspääoman määrä voi olla riippuvainen maidon toimituksista.

    Olennaista on, että osuuspääomalle maksettava korko on verovapaata 1.500 euroon asti. Siis useimmat maajussit saavat korkonsa verovapaasti niin maito-osuuskunnista kuin osuuskunta Metsäliitoltakin.

    Osuuskuntien osuuspääoman koron verovapaus on hyvä etu ja siksi kepulaiset ovatkin yrittäneet eduskunnassa nostaa verovapauden rajaa 5.000 euroon. Silloin isojenkin tilojen omistajat saisivat korkonsa verovapaasti ja voisivat tehdä verovapaita lisäsijoituksia maajussien omistamiin osuuskuntiin.

  8. Maanviljelijät ja muutkin yrittäjät saavat kyllä tulonsa muunnettua pääomatuloiksi ilman monimutkaisia omistuksia. Eiköhän kyse ole siitä, että tuottajat haluavat pitkäaikaisille investoinneilleen takeen myynnin jatkuvuudesta. Lääkäriverouudistuksessa oli kyse vain siitä, että osinkoja ei voi enää sitoa tehdyn työn määrään ja samalla nostaa pääomatulo-osinkoja.

  9. Ingman pystyy tehokkuutensa ansiosta tilittämään maidontuottajille enemmän rahaa kuin Valio. Se lienee selvää.

    Tuottajat kuitenkin pelkäävät sitä, että jollakin aikavälillä Ingmanin kautta ruotsalainen maito vie markkinoita Suomessa tuotetulta maidolta. Tähän myös ministeri Anttila on viitannut.

    Silloin tuottajat todennäköisesti joutuisivat supistamaan tuotantoansa ja menettäisivät sitä kautta ansioitansa ja mahdollisesti työpaikkansa.

    Näille peloille on varmaan jossakin määrin perusteita.

    Valio on vienyt maitotuotteita ulkomaille ja on sitä kautta pyrkinyt turvaamaan suomalaisten tuottajien mahdollisuuksia. Viennistä kuitenkin saa huonomman hinnan ja kulut ovat kovemmat, mikä syö Valion tulosta.

    Ingman tekee businesta, eikä ole sitoutunut mihinkään suomalaisten tuottajien erityisiin tukitoimiin.

    Siinä varmaan syitä, miksi Ingmania vieroksutaan tuottajien piirissä, eikä yhtiölle haluttaisi antaa nykyistä suurempaa jalansijaa.

  10. Maatalouverotusta ei pysty keplottelemaan lääkäreiden tapaan. Ei siitä tosin monelle olisikaan hyötyä, sillä ansiotulojen vero jää monella pienemmäksi kuin pääomatulojen vero. MVL:n mukaan kaikki maatalouden tulot lasketaan yhteen riippumatta tulon luonteesta. Sen jälkeen tehdään jako ansiotuloihin niin, että 15 % nettovarallisuuden määrästä on pääomatuloa ja loppu ansiotuloa. Tuo osinkotulojen verovapaa osa toki huomioidaan,mutta sen määrä on todella vaatimaton verrattuna noteeramattomien yhtiöiden osinkojen verovapaaseen osaan.
    Valio on tosiaan osakeyhtiö, jonka omistajat ovat osuuskuntia. Viljelijät omistavat sitten nuo osuuskunnat. Osuuskunnat tilittävät saamansa Valion osingot eteenpäin viljelijöille osuuspääoman korkona. Sen määrää suhteessa maitotilityksiin on hyvin kuvatttu tuossa edellä. Ja sen saavat myös nämä Ingmanille tuotteensa myyvien osuuskuntien jäsenet.

  11. Valion budjettiluvuista mitään tietämättä: voisiko hintaeroilla Ingmanin ja Valion välillä olla mitään tekemistä Valion tuotekehitystoiminnan laajuuden kanssa? Eli subventoisikohan Valio tuotekehitystänsä ja erikoistuotteitaan bulkkimaidosta saaduilla tuloilla. Aiemman blogikirjoituksen kommentissa oli linkki Dagens Nyheterin sivuille ja siellä olleisiin kommentteihin. Jopa siellä kehuttiin Valion erikoismaitotuotteita.

    Yksi esimerkki Valion kehittämästä tuotteesta ovat maitohappobakteerituotteet, joissa Valio on käsittääkseni ollut edelläkävijä. Suomessa käsittääkseni useimmiten käytetty maitohappobakteeri LGG, http://fi.wikipedia.org/wiki/Lactobacillus_rhamnosus_GG, on Valion tuotemerkki.

    Minä haluan tukea tuollaista tuotekehitystä, erityisesti suomalaisen firman tapauksessa, ja jollen sitten muuten niin ostamalla Valion tuotteita. Kysymys toki on vähän samanlainen kuin lääkemyynnissä: pitäisikö ostaa alkuperäislääkkeitä vai kopioita. Jos olisin sveitsiläinen niin haluaisin varmaankin ostaa alkuperäisiä.

  12. ”Kuten tunnettua, viljelijät myyvät tuotteensa paljolti osuuskunnille. Osuuskuntia on käytetty mielenkiintoisella tavalla palkkatulojen muuttamiseen pääomatuloksi. Farmit.fi-julkaisu selittää menettelyn hyvin osuvasti:

    ”Osuuspääomalle maksettavan koron lisäksi osuuskunnan jäsenet saavat tietyllä kertoimella lisää nettovarallisuutta.

    Nettovarallisuuslaskelmassa otetaan varoina huomioon maksettujen osuus osuusmaksujen lisäksi vielä maksamatta olevat osuusmaksut, jotka toisaalta huomioidaan maataloustuottajan nettovarallisuuslaskelmassa maatalouden velkana.

    Maatalouden tulo jaetaan nettovarallisuuden perusteella pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Mitä korkeampi nettovarallisuus on, sitä suurempi on pääomatulon osuus ja vähäisempi ansiotulo. Pääomatulon kiinteä verokanta on 28 prosenttia, kun taas progressiivisen veroasteikon vuoksi korkeasta ansiotulosta joudutaan maksamaan yli 50 prosentin marginaalivero. […]

    Jos maatalousyrittäjällä on kymmenen [verotusarvoltaan 9 129,30 euron arvoista LSO:n ] osuutta, niiden yhteenlaskettu verotusarvo on 91 293 euroa. Tämä tarkoittaa, että 20 000 euron osuuspääomalla hän saa 4,56 -kertaisesti nettovarallisuutta, eli 9 1293 euroa.”

    Luodaan siis paperilla eli osuuspääomavelalla yhtä olematonta omaisuutta taseeseen. Taseen ilmaa käytetään palkkatulojen muuttamiseen pääomatuloksi.

    Tuo on rikollista.

  13. On se jokseenkin huvittavaa kun mediassa on asetettu ahtaajaliitto tämän hetken maan suurimmaksi konnaksi, kun samalla aikaa K-linja on vuosikymmeniä voinut toimia verhojen takana äänestäjiensä hyväksi liki rajoittamattomin kortein.

  14. ”Maidontuottajien on pitänyt sijoittaa maito-osuuskuntaan osuuspääomaa”

    Tai olla sijoittavinaan. Ks. edellä.

  15. Tuo samanlainen ”veronkierto” onnistuu kyllä osakeyhtiöilläkin.

  16. Seppo S: ”

    1) Valio on vienyt maitotuotteita ulkomaille ja on sitä kautta pyrkinyt turvaamaan suomalaisten tuottajien mahdollisuuksia.

    2) Viennistä kuitenkin saa huonomman hinnan ja kulut ovat kovemmat, mikä syö Valion tulosta.”

    Suomeksi:

    1) Valio vie ulos tietäävästi maailman korkeinta maataloustukea joka rasvanpalassa, joka rajan yli kulkee. Se tuki – enin kotimaasta kiskottua – on tarkoitettu Keskustankin mukaan ruoan hinnan alentamiseksi Suomessa. Ei Venäjällä ja USA:ssa.

    Tämä on oleellista: Valio vie MTT:n mukaan tuottamastaan voista 65 % ja juustosta vajaat 40 %.

    Noita ei voi viedä viljelijälle niin kannattavasti, jos ”sivutuotteelle” eli kuoritulle maidolle ei ole kysyntää kotimaassa. Maito pitäisi puhaltaa jauheeksi ja siitä saa nestemaitoa paljon huonomman hinnan.

    Siksikin Arla Ingmania vihataan valiolaisten tuottajien parissa. Ja on osavastaus Osmon esittämään kysymykseen.

    2) Valio kiskoo kaikesta kotimaassaan täyden hinnan ja dumpaa juustonsa USA:n laatikkokauppoihin ja Vanäjän toreille ja turuille. Sekä syyttää Arlaa dumppaamisesta.

  17. Seppo S:

    1) ”Tuottajat kuitenkin pelkäävät sitä, että jollakin aikavälillä Ingmanin kautta ruotsalainen maito vie markkinoita Suomessa tuotetulta maidolta. Tähän myös ministeri Anttila on viitannut.”

    Kuten edellä sanoin, Anttila de facto peittelee vientimahdollisuuksien katoamista. Vaikka viennistä ei saa kotimaan hintaa, on se hyvin kannattavaa Suomessa maksettavan maailman korkeimman maataloustuen ansiosta.

    Tuki on niin korkea, että maanviljelijät ovat nyt Suomen ylivoimaisesti parhaiten ansaitseva tuloluokka.

    Voit tarkistaa asian täältä:

    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tjt/tjt_fi.asp

    Seppo S: ”Silloin tuottajat todennäköisesti joutuisivat supistamaan tuotantoansa ja menettäisivät sitä kautta ansioitansa ja mahdollisesti työpaikkansa.”

    Nimenomaan työpaikkansa valtion vaan ei yhteiskunnan palveluksessa. Oletko ensinnäkään kuullut, että tilallinen olisi mennyt konkurssiin?

    Olen minäkin kuullut. Yrittäjäriskiä ei ole ja konkka koskee muista syistä noin kahta viljelijää tuhannesta. Muiden kohdalla yhtä sadasta.

    Lisäksi pääosa eläkkeistä (56-vuotiaana usein), lomat, maataloustuet ym. ym. kiskotaan valtion pussista.

    Hiljan tapahtui myös 13 miljardin euron puhallus:

    ”Suurin osa maaseudun kehittämistuista kanavoituu maatiloille, vaikka maatalouden kehitys ja maaseudun kehitys ovat erkaantuneet toisistaan suuressa osassa Suomea.

    Maatalouden ja maaseudun kehittämiseen käytettiin Suomessa 2000–2006 noin 13 miljardia euroa EU:n ja kansallisia varoja.

    Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tekemässä laajassa tutkimuksessa havaittiin, että maatalouden ja maaseutualueiden sosio-ekonominen kehitys 1995–2004 vaihteli merkittävästi alueittain. Maatalouden kehityksen ja maaseudun muun aluekehityksen välillä ei todettu merkittävää yhteyttä.”

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2131486/maaseudun-tuki-ohjautuu-maatiloille

    Mitä tuosta on seurannut?

    Kehottaisin tutkimaan tällä, millaisissa ongelmissa nuo keskustan tekemän uusimman 13 miljardin ohimarssin uhrit ovat aiemminkin osattomiksi jääneillä seuduilla:

    http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu?group=481

    Ota mikä tahansa väestön sosiaalisia oloja koskeva indikaattori ja huomaat, että kaikki ongelmat ovat kasautuneet juuri niille alueille, joilta keskustalaiset ”aluepoliitikot” ovat siirtäneet koko maaseudun kehittämiseen tarkoitetut varat maatalouden taskuihin.

    Sillä viljelijät – alle 70 000 – ovat vähemmistönä maaseudullakin. Mutta hyvin varakkaana vähemmistönä. Rikkaampina kuin se kuuluisa svenska talande bättre folk.

  18. Aikoinaan kun Pouttu vei bratwurstia Saksaaan, niin Suomessa todettiin, että ei makkara parane ”Sinisestä Lenkistä”. Kun suomalainen on niin tyhmä, että ei ymmärrä makkaran päälle yhtään mitään.

    Tosin hintakin sisämarkkinoilla saattoi näytellä jotain osaa em. tapauksessa.

  19. Seppo S: ”Tuki on niin korkea, että maanviljelijät ovat nyt Suomen ylivoimaisesti parhaiten ansaitseva tuloluokka.”

    Ovatko kyseessä brutto – vai nettotulot ?

  20. Valion ja Arla Ingmanin toiminnassa on kyse suurten yritysten taistelusta markkinoista. Maito on se viimeinen tuote, jossa rajasuoja on Suomessa Eu-aikana tiukasti pitänyt. Nyt tuottajien pelkona on se, että aloitettu tuonti avaa padot suuremmalle maitovirralle ja tämän takia kotimaan hinnat putoavat. Suomessa on maksettu Euroopan toiseksi parasta hintaa maidosta näihin aikoihin asti, vaikka tuottajahinta putosikin noin 20 prosenttia viime vuonna.

    Arla Ingman maksaa tuottajille pikkuisen enemmän kuin Valio, koska sen on pakko. Muuten se ei saisi nykyistäkään määrää maitoa Suomesta. Epäilen, että yrityksen toiminta ei kannata taloudellisesti oikein hyvin, mutta isolla konsernilla on varaa odottaa markkinavaltauksen myönteisiä seurauksia.

    Ei Valio eikä Arla Ingmankaan kerro, millä hinnalla ne toimittavat tuotteet kauppoihin. Nämä ovat liikesalaisuuksia ja kyse ei ole pelkästään tuotteen hinnasta. Luulenpa, että Valio saa määrätä hintatason ja Arla Ingman saa kaupat, jos se tarjoaa riittävän paljon halvemmalla.

    Tuottajat sijoittavat meijereihin ihan oikeaa osuuspääomaa, summat on yleensä sidottu vuotuisiin maitomääriin. On varsin kohtuullista, että tälle pääomalle maksetaan myös korkoa. Sen tiedän, että korko ei ole kadehdittavan suuri (tavallisesti 4- 6 välilä).

  21. Eiköhän Valion kohdalla hyvin tärkeätä osaa näyttele valta. Ulkomaisen firman (Arla) suomalainen tytäryhtiö (Ingman) johdetaan ulkomailta käsin. Strategiset päätökset tuotekehityksestä, investoinneista ja sen sellaisista tehtäneen emoyhtiön tasolla, Suomen ja suomalaisten maanviljelijöiden asioista sen kummemmin välittämättä. Valiossa päätösvalta on Suomessa.

    Eikös tässä ihan vastaavaa asiaa ole lehdistössä valitettu esimerkiksi erään teleyhtiön kohdalla. Kehitys Suomessa pysähtyi kuin seinään, kun yhtiö fuusioitui ruotsalaisen kilpailijansa kanssa.

  22. Bruttotuloista on tietenkin kyse. Eihän maajussille kulujen ja poistojen jälkeen juuri verotettavaa tuloa jää.

  23. ”Bruttotuloista on tietenkin kyse. Eihän maajussille kulujen ja poistojen jälkeen juuri verotettavaa tuloa jää.”

    Niin, laittamani linkin alta löytyvässä tilastossa ei ole kyse maatilan bruttotuloista eli liikevaihdosta. Jos brutosta olisi kyse, eräs herra Nokia Keilaniemestä olisi Suomen kovapalkkaisin jätkä.

  24. Maanviljely tuottaa viljaa, maito ja liha tulevat karjataloudesta.

    Näin kuluttajina olen kiinnostunut siitä, että duopolisoitunut kauppamme pitäisi useampien toimittajien tuotteita valikoimassaan ja jättäisi valinnan minulle. Arla on ainakin Ruotsissa painostanut jälleenmyyjiään luopumaan muiden maitoalan taomittajien tuotteiden myynnistä. Yksinmyyntioikeudesta maksetut kynnysrahat ovat väärin ja moraalittomia, ehkä laittomia. Kenen taskuun kynnysrahat lopulta menevät?

    Paljon puhutaan Helsingin kunnallispoliitikkojen voitelusta kaavoitukseen ja tonttipolitiikkaan liittyen. Ette taida arvatakaan, mitä palveluja keskusliikkeiden ostohenkilöille ja tuoteryhmävastaaville tarjotaan tutustumismatkoilla ulkomaisten tavarantoimittajien luo. Minä tiedän mitä palveluja eräät jopa vaativat.

  25. Nimimerkille: ”Mukavaa veronkiertoa osuuskunnilla näin”
    Vaikka tämä meneekin off topic, niin vilkaisepa vähän myös tulojen rakennetta noista tilastoistasi. Tuon tilaston ”maatalousyrittäjillä” on maatalouden tulojen osuus käytettävistä kokonaistuloista reilusti alle kolmannes. Minä pitäisin tällaistä viljelijää pelkästään harrastelijaviljelijänä. En tosiaan tunne tapaa, jolla Tilastokeskus tekee tämän sosioekonomisen jaon, mutta ainakin ”maatalousyrittäjät” ryhmään se tuo henkilöitä, jotka eivät ainakaan ole päätoimisia sellaisia.

  26. Nytpäs oli omaan lähikauppaanikin tulleet nämä ArlaIngman maitotölkit. Valiolta oli enää ainoastaan paria sorttia 1,5 l tölkeissä. Valio oli 2 senttiä litralta kalliimpaa kuin Arlaingman.
    Omaa tuottamaani ja Valion keräämää maitoa varmaan on molemmissa tölkeissä. Nyt suunta vain vaihtuu Kilpailuviraston hinnalla ArlaIngmanin meijeriin. Jälkitili jalostuksesta samalla menee nyt Tanskaan ja Ruotsiin eikä minulle.

  27. ”Nyt suunta vain vaihtuu Kilpailuviraston hinnalla ArlaIngmanin meijeriin.”

    Niinpä. Ei olisi pitänyt kasata Valiosta lähes kansallista monopolia?

    ”Jälkitili jalostuksesta samalla menee nyt Tanskaan ja Ruotsiin eikä minulle.”

    Ei kun et saa sanotaanko monopoli-Valion monopolivoittoa – jälkitiliä. Se ei ”mene” minnekään tai kuluttajalle, kuten kuuluukin. Tiettävästi Arlakaan ei maksa sellaista. Saa oikaista, jos olen väärässä.

  28. Arla on täsmälleen samanlainen yritys kuin Valio. Sen omistajat vain puhuvat tanskaa tai ruotsia. ”Monopolivoitto” menee omistajille litrojen mukaan aivan samalla tavalla kuin Valiolla. Suomalaisia Arla ei kelpuuta omistajikseen.
    Suoemessa elintarvikeyritysten ”monopolivoitot” ovat pienempiä kuin muualla Euroopassa. Kannattaa lukaista esim. ETLA:n raportti elintarvikkeiden hinnanmuodostuksesta.
    Valion nykyinen rakenne muuten on kilpailuviraston kynästä lähtöisin. Se on kyllä kuluttajien onni, sillä missään saman kustannustason maista et löydä niin halpaa maitoa kaupan hyllyiltä kuin Suomesta.

  29. TimoT: ”Arla on täsmälleen samanlainen yritys kuin Valio. Sen omistajat vain puhuvat tanskaa tai ruotsia. “Monopolivoitto” menee omistajille litrojen mukaan aivan samalla tavalla kuin Valiolla. ”

    Niin, Valion liiketoiminta-ajattelu on ja tilityskyky on perustunut toimimiseen suojatulla (nyt sellaiseksi vielä luulemallaan) markkinalla, josta on putki vain ulospäin.

    Valion ulkomaantoimintojen osuus on paljon Arlaa pienempi, 37 %, kun Arlan tai Danonen kohdalla se n. 65 %. Noiden tilitys on ollut n. 31 snt, Valion 37 snt. Tilityshinnat ovat olleet noilla silti hyvät, sillä ruotsalainen ja tanskalainen tuottaja on työtuntia kohden 2-3 kertaa suomalaista tehokkaampi. Näin kerto MMM:n tietopalvelu.

    Eli Arla on liikeyritys, Valio on Stalinin aikainen reliikki, kooperativi, joka kaatuisi suorin jaloin, jos Suomessa ei maksettaisi maailman suurinta maataloustukea. Valion vientikin (ks. luvuista edellä) perustuu suomalaisten maksaman maataloustuen vientiin.

    Tottakai, mihin muuhun, jos kerran maksetaan koko Euroopan parasta maidonhintaa tuottajalle ja pystytään silti kilpailemaan meijerijättien joukossa Venäjällä ja USA:n laatikkokaupoissa.

    Ja lisää, kun kerran tilasit:

    Vaikka Arla ymt. ovat alueellaaan vahvoja, ovat ne saaneet aikaan järkevää kilpailua eli kansainvälisen työnjaon maitotuotteissa. Tanskassa ja Ruotsissa nestemaitoa on tuotu 4 ja 2 % kulutuksesta kun Suomessa osuus oli 0 % (2007-2008). (Hollanti tuo peräti 11 %.) Tanskan ja Ruotsin tuontiluvut ovat paljon suurempia muiden maitotuotteiden osalta eli yhtiöt toimivat avoimilla ja sellaisiksi tietämillään markkinoilla. (Tilastot: Lehtonen, MTT 2007)

    Valio tuleekin joutumaan hämmästyttäviin vaikeuksiin alle 10 vuoden kuluessa jos se ei pikaisesti:

    1) muuta toimintapolitiikkaansa kaupan suuntaan (logistiikka, valikoimien tarjoaminen, hinnoittelu, neuvottelutavat.)
    2) laske tilityshintaansa maidontuotannon tehokkuuden tasalle
    3) eli sopeudu siihen, että me kieltäydymme tai EU kieltää maksamasta (ja viemästä ulos) nykyisentasoisia tukia.
    4) ja sopeudu samalla siihen, että tuonti lisääntyy
    5) sekä jää uskottelemaan probiotteishinsa ym., joita EU:kaan ei terveysväitteineen hyväksy yksi toisensa jälkeen. (Näin kävi taas äsken)

    TimoT: ”Valion nykyinen rakenne muuten on kilpailuviraston kynästä lähtöisin. ”

    Jos rakenne olisi _täysin_ Valion kynästä, Ingmania ja joitakin aluemeijereitä ei enää olisi. KIVI jätti nuo henkiin.

    Valion rakenne on joka tapauksessa Valion kynästä, sillä kyllä sen on pitänyt tietää, mikä osuus sille on mahdollinen KIVIn puuttumatta. Vähän kuin huutaisit, että poliisi pamputtaa taas, mutta et muista sanoa, että itsepä pyysit lyömällä kylän suurimmilla lihaksilla koko kioskinjonoa ja poliisia siihen lisäksi.

  30. Nim. Mukavaa veronkiertoa osuuskunnilla:
    Tekstisi vaikuttaa tutulta, taidat käyttää muitakin nimimerkkejä tällä palstalla. Siis tekstiä tulee kuin turkin hihasta vailla totuuden ja järjen häivääkään. Missähän ne lihakset ovat?
    Päätä nyt lopulta kumman kynästä se maitoteollisuuden rakenne Suomessa on: Valion vai Kivin. Apuna voisi olla vaikka seuraava opus: Touko Perko: Valio ja suuri murros, Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 2005

  31. TimoT:”Siis tekstiä tulee kuin turkin hihasta vailla totuuden ja järjen häivääkään.”

    Kun ei pystytä kumoamaan opponentin faktoja, otetaan likasangot käyttöön.

    Jospa silti jatkaisimme asiapohjalta ja kohdistaisit kritiikkisi sanomaani, et nettipersoonaani. Vai etkö kykene sellaiseen?

  32. Mukavaa veronkiertoa osuuskunnilla näin kirjoitti 14.3.2010 kello 11:16 : ” jos Suomessa ei maksettaisi maailman suurinta maataloustukea. Valion vientikin (ks. luvuista edellä) perustuu suomalaisten maksaman maataloustuen vientiin.

    Tottakai, mihin muuhun, jos kerran maksetaan koko Euroopan parasta maidonhintaa tuottajalle ja pystytään silti kilpailemaan meijerijättien joukossa Venäjällä ja USA:n laatikkokaupoissa.”

    Noista tukihommeleista jos ette ole vielä lukeneet niin kannattaa lukea tämä:
    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

  33. Sinun kanssasi keskustelu on mahdotonta, koska et tunne asiaa. Keräät netistä jonkun tiedonmurusen kerrallaan ja teet niiden perusteella mahtavia analyysejä. Ne menevät täysin metsään, koska et ole ottanut huomioon (=olet täysin tietämätön) kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja.
    Esim. ihailet Tanskan maatalouden työn tuottavuutta. Se on totta. Mutta katselepa esim. maidon kuluttajahintoja Tanskassa, ne ovat korkeammat kuin Suomessa. Samalla vilkaise Tanskan maanviljelijöiden taloustuloksia, ne ovat paljon huonompia kuin Suomessa. Yhtälö ei toimi, maitotonkka vuotaa pahasti Tanskassa. Maanviljelijät käyttävät omaa työpanostaan tehokkaasti, mutta se ei realisoidu sen enempää kuluttajien kuin tuottajienkaan kukkaroon.
    Suomeen ei tuoda nestemäistä maitoa. Et tiedä oikeata syytä, syytät vain Valiota. Valionhan se syy onkin. Maidon kuluttajahinta on Suomessa niin alhainen, että kukaan ei voi tuoda, paitsi raskaalla tappiolla Arlan tapaan.
    Syytät Valiota terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittelystä. Siitä kuitenkin kuluttajat hyötyvät paitsi terveellisinä elintarvikkeina, myös rahallisesti. Valion ulkomailta saamat lisenssitulot laskevat maidon kuluttajahintaa huomattavasti Suomessa, useita senttejä.
    Ihailet Arlan ulkomaantoimintoja bulkkituotteissa, mutta et anna Valion mennä ulkomaille erikoistuotteillaan, joiden antama tulos on aivan eri luokkaa kuin Arlan polkumyynti.
    Kaiken takana on tietysti mielestäsi kansallinen tuki. Ei Tanskassa tietysti makseta Pohjois-Suomen tukea eikä Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukia. Mutta vanhana EU:n jäsenmaana Tanskalla on todella muhkeat tuet yhteisestä pussista. Niitä maksat Sinäkin.
    Kehottaisin todella vakavasti Sinun nettipersoonaasi perehtymään asioihin. Voit aloittaa vaikka tuosta Perkon kirjasta.

  34. TimoT:

    Mutta katselepa esim. maidon kuluttajahintoja Tanskassa, ne ovat korkeammat kuin Suomessa. Samalla vilkaise Tanskan maanviljelijöiden taloustuloksia, ne ovat paljon huonompia kuin Suomessa.

    Eikös maataloustuet selitä tämän eron näppärästi?

    Valion ulkomailta saamat lisenssitulot laskevat maidon kuluttajahintaa huomattavasti Suomessa, useita senttejä.

    Siis väität, että Valio jakaa voittonsa mieluummin maidon kuluttajille kuin omistajilleen. Miksi ihmeessä se tekisi näin?

    Tuotekehitys on hyväksi, jos sen avulla saadut tulot ovat korkeampi kuin sen kustannukset. Millään muulla kriteerillä ei ole väliä. (Väitetyllä terveellisyydellä, väitetyllä kuluttajahintojen laskulla yms.)

  35. Eihän ne tukierot selitä, koska ne on niin päin, että etelämailla on paremmat tuet.
    Jos vertaa kuluttahahintoja eri maissa, niin kyllä voittoja Suomessa jaetaan kuluttajille. En tiedä miksi näin on. Olisikohan keskittyneellä kaupalla jotakin osuutta asiassa? Ja tämä koskee kaikkia meijeriyrityksiä. Toki myös tuottajahinnassa ollaan kilpailukykyisiä, joten osa voitoista menee sinne. Osinkoihin ei kyllä riitä. Sen takiahan Ingmanin perhekin luopui yrityksestään.

  36. Artturi kirjoitti 15.3.2010 kello 15:07 :”TimoT:
    Samalla vilkaise Tanskan maanviljelijöiden taloustuloksia, ne ovat paljon huonompia kuin Suomessa.

    Eikös maataloustuet selitä tämän eron näppärästi?”

    Niin siis tämänkö eron? Tämän kannattavuuseron. Sehän on sama juttu kuin tuossa
    http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/
    niin kyllähän se kun tukea tulee 3-8-9-13-17-22-31 senttiä per litra tukialueesta riippuen niin onhan sillä merkitystä. Tanskalaisten Arlan maidon tuottajahinta lienee ollut 10 vuoden keskiarvona noin 32 c/l. Jos täällä meillä c-tukialueella tulee tukea noin keskimäärin litrapainotetulla keskiarvolla ehkä 10 c/l niin se tarkoittaisi noin 30% lisäystä tanskalaistuottajien liikevaihtoon. Voisi kummasti kannattavuus kohentua sillä tukimäärällä? Mutta sitähän tässä juurikin pelätään että kun ab-alueella on nykypäätöksillä vuonna 2013 samat tuet kuin tanskalaisilla tuottajille niin että mitä tapahtuu ab-alueen tuotannon kannattavuudelle? Ja c-alueella porskutetaan tuon kansallisen tuen turvin. Mutta onneksi TimoT on sisäistänyt asian ja on syystäkin huolissaan ab-tuottajien tulevaisuudesta.

  37. TimoT kirjoitti 15.3.2010 kello 17:54 :”Eihän ne tukierot selitä, koska ne on niin päin, että etelämailla on paremmat tuet.”

    Tähän löytyy varmaan lähdeviite? Nyt jos puhutaan akselista Ruotsi-Tanska niin minun käsitykseni mukaan peltopuolella tukitaso on Suomen luokkaa koska kansallisia tukia ei tunneta ja kotieläintuissa hakataan ne 6-0? Tai 10 c/l kun c-alueesta puhutaan, ab-alueella on niukempaa?

  38. Tanskan tuetkaan eivät aida oikein mahtua otsikon alle, mutta vastaan nyt kysymykseen.
    EU:n perustukihan määräytyy alueen historiallisen satotason mukaan. mitä suurempi sato, sitä suuremmat tuet. Tanska on EU:n parhaimpia viljelyalueita, joten tukitaso on siellä sen mukainen eli EU:n korkeimpia. Paljon korkeampi kuin Etelä-Suomen, pohjoisesta puhumattakaan. 62 leveyspiirin pohjoispuolella tätä tukitasoeroa saa tasata kansallisella tuella, josta johtuen Suomessa tuki yhteenlaskettuna on samansuuruinen Oulun korkeudelle asti, Lapissa vielä sen ylikin.
    Perustuen lisäksi EU:ssa on käytetty erilaisia maaseudun kehittämisohjelmia, joita esim. Suomessa on käytetty innokkaasti. Mutta ne myös aiheuttavat erilaisia rajoituksia viljelylle, joten ne eivät ole varsinaisia tulotukia, vaan korvauksia ylimääräisistä kustannuksista ja tuottojen menetyksistä. Tanskan ohjelmista en tiedä, olettaisin niiden kuitenkin olevan selvästi vähäisempiä kuin Suomen. Esim. Tanskan harjoittama voimaperäinen kotieläintalous ei oikein varmaan mahtuisi Suomen tiukkoihin ympäristötuen ehtoihin.
    Tanskan luonnonolosuhteet mahdollistavat huomattavasti voimaperäisemmän nautakarjatalouden kuin Suomessa. Siellä pystytään jo karkearehu tuottamaan maissista ja sinimailasesta, jotka ovat huomattavasti satoisampia kuin Suomessa käytettävät nurmikasvit ja apila. Laidunkauden pituudesta puhumattakaan. Tanskassa kuitenkin pystyttäisiin viljelemään myös laadukkaita ihmisravintokasveja. Kotieläinten kautta jalostaminen on siellä ekologisesti erittäin tehotonta toimintaa.

  39. TimoT kirjoitti 17.3.2010 kello 11:32 ”Tanskan tuetkaan eivät aida oikein mahtua otsikon alle, mutta vastaan nyt kysymykseen.”

    Et kuitenkaan vastannut kysymykseen? Etsin sitten tietoa asiasta itse ja löysin tuollaisen:
    http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
    ja sieltä taulukko sivulta 67 vertailussa Suomi – Ruotsi – Tanska kertoo että kokonaistuet euroa per tila ovat noin 28.000 – 18.000 – 16.000 ja vastaavasti euroa per hehtaari 750 – 220 – 290. Nyt jos siis vertailu tehdään Tanskaan ja Ruotsiin niin miten sinun mielestäsi tämä homma nyt oikein menee, missä on suurimmat tuet?

    Kannattaa myös lukea teksti sivulta 66 josta pieni lainaus että ”Kokonaistuki on tilaa kohti laskettuna ollut suurin Suomessa, kun muissa maissa tilaa kohti on maksettu selvästi vähemmän.”

  40. Ja tuosta
    http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
    samasta raportista kannattaa vielä lukea sivu 70 ja sieltä taulukko jonka mukaan meillä maitotiloilla tuet kokonaistuotoista noin 30% ja Ruotsissa noin 10-15% ja Tanskassa alle 10% kokonaistuotoista. Ei se minua sinällään haittaa miten ne ovat mutta jos todetaan että
    ”TimoT kirjoitti 15.3.2010 kello 17:54:Eihän ne tukierot selitä, koska ne on niin päin, että etelämailla on paremmat tuet.”
    niin olisi se sentään hyvä löytyä edes jonkunlaisia tosiasioita väitteiden taakse? Samoin taulukosta sivulta 71 selviää että tuet euroa per lehmä meillä noin 900 euroa per lehmä joka on ylivoimaisesti suurin tukimäärä per lehmä. Mutta kannattaa tutustua jos tosiasiat kiinnostavat?

  41. Eri maiden tukia vertailtaessa pitää ehdottomasti selvittää, mitkä ovat tukiehdot. Ainostaan EU:n perustuki (tilatuki) maksetaan samoilla ehdoilla kaikkialla. Tukien kokonaissumma ei kerro yhtään mitään.

  42. Nämä tarkat tuet löytää muuten näköjään koko Euroopan alueelta Taloustohtorista. Joidenkin maiden osalta jopa kirjanpitoalueittain. Ei muuta kuin tutkimaan!
    Tanskan osalta huomasin, että lypsykarjatiloilla ei ole käytännössä muita tukia kuin tilatuki, joka on toki paljon suurempi kuin Etelä-Suomessa. Eli ei siten mitään ympäristövelvoitteitakaan. Kokonaistuotto saman kokoluokan tiloilla on Tanskassa aivan omaa luokkaansa Suomeen verrattuna. Mutta niin ovat muuttuvat kulutkin.
    Ruotsissa tukiasiat ovat kyllä hyvällä tolalla. Lapin tukikin alkaa jo Turun korkeudelta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.