Asuntojen keskikokovaatimus

Hel­sin­ki halu­aa puo­lus­taa asun­to­po­li­tii­kal­laan lap­si­per­hei­tä ja estää kau­pun­gin muut­tu­mi­sen suu­rek­si sink­ku­ho­tel­lik­si. Sik­si kaa­voi­hin tai ton­tin­luo­vu­tuseh­toi­hin on lai­tet­tu asun­to­jen kes­ki­kook­si 75 m², kos­ta jous­te­taan vuo­kra-talo­jen koh­dal­la. Raken­nus­liik­keet mar­mat­ta­vat, ettei­vät isot asun­not mene kau­pak­si ja hak­keet vii­väs­ty­vät siksi.

Espoos­sa uusin asun­to­jen kes­ki­ko­ko on yli 90 m². On vai­kea uskoa, että ihmi­set mak­sai­si­vat asun­nos­ta Sou­kas­sa enem­män kuin Töö­lös­sä eikä beto­ni ilmei­ses­ti ole Espoos­sa hal­vem­paa kuin Hel­sin­gis­sä. Kyse ei tai­da olla sii­tä, ettei­vät asun­not mene kau­pak­si  vaan että sii­tä ei saa sel­lais­ta yli­hin­taa kuin pie­nem­mis­tä asun­nois­ta. Jos asun­to ei mene kau­pak­si, kan­nat­taa alen­taa hintaa.

Kun raken­nus­liik­keet ovat osta­neet tai vuo­kran­neet ton­tin kau­pun­gil­ta, se on tapah­tu­nut kai­pu­lu­tuk­sen perus­teel­la . Kaa­va­mää­räys on tar­jouk­sia jätet­täes­sä ollut tie­dos­sa. Jos mää­räys on lii­ke­voi­ton suh­teen hai­tal­li­nen, ton­tis­ta var­maan­kin on mak­set­tu sen takia vähem­män. Jos kaa­va muu­te­taan raken­nus­liik­keen pyyn­nös­tä edul­li­sem­mak­si, joko hin­taa pitää nos­taa tai tont­ti on kil­pai­lu­tet­ta­va uudestaan.

Tuo 75 neliön kes­ki­ko­ko­mää­räys ei sil­ti toi­mi tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti. Raken­nus­liik­keen rakebn­ta­vat nyt muun talon täy­teen pie­niä kana­kop­pe­ja, mut­ta ylim­pään ker­rok­seen jät­tia­sun­to­ja, jois­ta ne yllä­tyk­sek­seen eivät saa samaa neliö­hin­taa. Tämä on aivan nii­den oma valin­ta, mut­ta jos talo­pu­del­li­nen opti­moin­ti joh­taa tuo­hon, sään­töä on muutettava.

Miten oli­si mää­räys, että kol­man­nes asun­nois­ta on olta­va kool­taan yli 90 neliö­tä tai että asuin­pin­ta-alas­ta puo­let tulee olla yli 90 neliön asun­nois­sa? Kek­sii­kö joku parem­man säännön?

Muu­ten olen sitä miel­tä, ettei tuon sään­nön pidä olla täs­mäl­leen sama joka kau­pun­gin­osas­sa eikä joka tontilla.

61 vastausta artikkeliin “Asuntojen keskikokovaatimus”

  1. Jos ei ote­ta huo­mioon kun­ta­ra­jo­jen aiheut­ta­mia insen­tii­vi­vää­ris­ty­miä, onko mitään var­si­nais­ta hait­taa sii­tä että kan­ta­kau­pun­gis­ta tulee suu­ri baa­rin­lä­hei­nen sink­ku­ho­tel­li ja per­heet asu­vat vähän luonnonläheisemmin?

  2. Köy­hiä ja kes­ki­tu­loi­sia lap­si­per­hei­tä voi­tai­siin pal­vel­la raken­ta­mal­la jokin mää­rä suh­teel­li­sen pie­niä 4–6 huo­neen asun­to­ja. Epäi­len kui­ten­kin, että 75-sään­nön taus­tal­la on aivan mui­ta motiiveja.

  3. Yllät­tä­vää kyl­lä, mut­ta Hel­sin­gis­sä asuu edel­leen ihmi­siä yksiöis­sä ja kak­siois­sa ihan omas­ta valin­nas­ta ja tar­pees­ta, ja jot­ka mak­sa­vat täs­tä Osmon kuvai­le­mas­ta syys­tä jär­kyt­tä­vää yli­hin­taa perus­tar­pees­ta nimel­tä asun­to. Pitäi­si­kö siis esi­val­lan ohja­ta yhteis­kun­ta­ra­ken­net­ta vie­lä pon­nek­kaam­min iso­jen per­heyk­sik­kö­jen suun­taan ja pak­koa­sut­taa yksi­ne­lä­viä mui­hin kaupunkeihin? 

    Auto­saa­ta­nan­vas­tai­sis­ta toi­mis­ta löy­tyi­si var­maan pal­jon sovel­tu­vaa kei­no­va­li­koi­maa. Näil­lä ohjaa­vil­la kei­noil­la voi­tai­siin var­mas­ti myös todis­taa, ettei kaik­ki mah­tui­si asu­maan, ellei yksi­na­su­via hää­det­täi­si mui­hin kaupunkeihin…

  4. Miten oli­si, jos uusien sään­tö­jen kek­si­mi­sen sijaan pyrit­täi­siin luo­maan toi­mi­vat mark­ki­nat, jos­sa aidos­ti kil­pai­le­vat toi­mi­jat pyr­ki­si­vät tyy­dyt­tä­mään mark­ki­noi­den tar­peen mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti ja edullisesti? 

    Näyt­täi­si sil­tä, että nykyi­nen toi­min­ta­mal­li ei ole asuk­kai­den kan­nal­ta kovin­kaan hyvä.

  5. Osmo:

    Kek­sii­kö joku parem­man säännön?

    Miten olis täl­lai­nen: ton­teil­le saa raken­taa min­kä kokoi­sia asun­to­ja halu­aa ja ton­tit huu­to­kau­pa­taan eni­ten tarjoavalle?

    Sit­ten jos ollaan vie­lä sitä miel­tä, että iso­ja asun­to­ja halua­vat ovat vähän tasa-arvoi­sem­pia kuin muut, niin niil­le voi syy­tää suo­raan rahaa, eikä tart­te yrit­tää mik­ro­ma­na­ge­roi­da rakennusliikkeitä.

    Eka­na pitäi­si kyl­lä selit­tää, että mik­si ne suu­ria asun­to­ja halua­vat ovat parem­pia ihmi­siä kuin muut…

  6. Muu­ta­ma kysymys.

    1) Ovat­ko asun­not Espoos­sa kes­ki­mää­rin suu­rem­pia sen vuok­si, että niis­sä neliö­hin­ta on (lähin­nä maan arvos­ta joh­tuen) hal­vem­pi, vai jos­tain muus­ta syystä?

    2) Nos­taa­ko sään­nös­te­ly asun­to­jen hin­taa vai laskeeko?

    3) Oli­si­ko ken­ties mah­dol­lis­ta, että niis­sä “kana­ko­peis­sa” asu­vat sin­kut halua­vat eri asioi­ta (mm. lap­si­per­hei­tä häi­rit­se­vää “kau­pun­kie­lä­mää”) kuin ne isom­mis­sa asun­nois­sa Espoos­sa asuvat?

    4) Onko näyt­töä, että mil­lään sään­te­lyl­lä ja asun­to­jen kes­ki­kool­la voi­daan lopul­ta vai­kut­taa ihmis­ten asumisvalintoihin?

    5) Jos ihmis­ten asu­mis­va­lin­toi­hin voi­daan vai­kut­taa mai­ni­tul­la sään­te­lyl­lä, niin onko se oikeudenmukaista?

    Kari

  7. Ja oma rivini:
    1) neliö­hin­ta on Espoos­sa halvempi
    2) nostaa
    3) olisi
    4) hyvin vähäi­ses­sä määrin
    5) ei

    Kari

  8. Minul­la on teo­ria sii­tä mik­si ne uudet isot asun­not hin­noi­tel­laan vää­rin, luul­ta­vas­ti olen vää­räs­sä, mut­ta voi se men­nä näinkin.

    Gryn­de­rin las­ken­ta­mal­li on vähän tyh­mä, se yksin­ker­tai­ses­ti las­kee uusien asun­to­jen hin­nan lisää­mäl­lä 30% van­ho­jen vas­taa­vien hin­taan. Tätä hin­taa käy­te­tään sit­ten mm. ton­tin hin­nan arvioimiseen.

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa on (oli?) käy­tet­ty­jen asun­to­jen mark­ki­noil­la sii­tä eri­koi­nen tilan­ne että iso­ja asun­to­ja on aika vähän tar­jol­la, kos­ka on teh­ty niin pal­jon pie­niä, joten tar­jon­nan vähäi­syy­den vuok­si nii­den hin­ta on suh­teet­to­man kor­kea. Pie­net­kin tar­jon­nan muu­tok­set voi­vat täten muut­taa tilan­net­ta paljonkin.

    Teo­rias­sa toki gryn­de­ri kor­jaa hin­noit­te­lu­aan. Käy­tän­nös­sä tie­to­jär­jes­tel­miä ja nii­den suol­ta­mia luku­jen perus­tei­ta ei ymmär­re­tä, eli vede­tään vir­heel­li­nen joh­to­pää­tös että mark­ki­nat halua­vat pie­nem­piä asun­to­ja, kun todel­li­suu­des­sa on mak­set­tu ton­tis­ta lii­kaa ja hin­noi­tel­tu väärin.

  9. Osmo:

    Kun­nat suo­si­vat monel­la muu­al­kin tavoin lap­si­per­hei­tä, eivätk syyttä.

    ööö.. onko tämä nyt siis argu­ment­ti ihmis­ten eriar­vio­suu­den puo­les­ta vai sitä vas­taan asuntomarkkinoilla?

    Eli että tart­tee­ko mei­dän aset­taa pie­nis­tä asun­nois­ta tyk­kää­jät huo­nom­paan ase­maan sen takia, että he saa­vat kär­siä jo muil­la­kin elä­män­sä alueil­la epä­ta­sa-arvos­ta vai yri­tit­kö sanoa, että hei­tä ei pitäi­si sor­sia asun­to­mark­ki­noil­la, kos­ka hei­tä sor­si­taan jo muualla.

    Olis muu­ten ihan kiva tie­tää mit­kä ne syyt on min­kä perus­teel­la jot­kut ihmi­set ovat tasa-arvoi­sem­pia kuin toiset.

    Tun­tuis sil­tä, että jos me ollaan sitä miel­tä, että jot­kut ihmi­set ansait­se­vat vähän enem­män yhteis­kun­nal­ta kuin toi­set, niin annet­tas niil­le vaan rahaa eikä yri­tet­täs mik­ro­ma­na­ge­roi­da vaik­ka mitä elä­mä­na­luei­ta niil­le edullisiks.

  10. Asun­to uudis­ra­ken­nuk­ses­ta on kata­stro­faa­li­sen huo­no sijoi­tus. Toki sii­nä pää­see hal­val­la mukaan jo val­miik­si kon­kurs­sin par­taal­la ole­vaan asun­to-osa­keyh­ti­öön ja sen + yhtiö­vel­ko­jen kans­sa sit­ten onkin nai­mi­sis­sa lop­puiän. (Myyn­ti­hin­ta­han on sika­hal­pa ja lop­pu on yhtiö­vel­kaa — näen­näis­hal­paa eli vähem­män vii­saal­ta saa­daan rahat pois hel­pos­ti ja kivutta).

    Luu­len että varak­kaam­mil­la ihmi­sil­lä on kes­ki­mää­räis­tä enem­män jär­keä pääs­sä raha-asiois­sa ja osaa­vat väl­tel­lä mil­joo­nan lait­ta­mis­ta “luksus”-uudisasuntoon jon­ka arvo on 10 vuo­den pääs­tä vain puo­let uuden hinnasta. 

    Mil­joo­nal­la saa käm­pän kau­niis­ta talos­ta jos­tain Ullan­lin­nas­ta tai vas­taa­vas­ta, käsit­tääk­se­ni. Lisäk­si arvo­ta­lois­sa hin­nat mene­vät vain ylös­päin jos suh­dan­teet eivät radi­kaa­lis­ti muutu.

    Niin, tai jos voi asua kehys­kun­nas­sa voi ostaa oma­ko­ti­ta­lon ja sijoit­taa jäl­jel­le jää­neen puo­li mil­joo­naa sijoi­tusa­sun­toi­hin, joi­den tuot­to kat­taa hel­pos­ti asu­mis­ku­lut ja vähän ropo­sia jää yli­kin. Ennem­min sitä ostaa mil­joo­nal­la kolme
    kämp­pää kuin yhden eikös vaan?

    Tämä nyt vain inho­rea­lis­ti­se­na sut­kau­tuk­se­na, kun Osmon kir­joi­tuk­sen innoit­ta­ma­na vil­kai­sin tuo­ta uudis­tar­jon­taa iso­jen per­hea­sun­to­jen osalta.

    Tilan­ne tus­kin muut­tuu muu­ta­mien neliöi­den sää­döil­lä, raken­nus­liik­keet otta­vat oman­sa pois rah­vaal­ta joka tapauk­ses­sa. Se mik­si ele­tään asun­to­niuk­kuu­des­sa on var­maan itses­tään sel­vää eikös vaan. Ja, pien­ten asun­to­jen raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen on kai­kis­ta jär­jet­tö­min­tä asun­to­po­li­tiik­kaa. Nime­no­maan pien­ten asun­to­jen puu­te joh­taa nii­den hinn­an­nousuun ja se vetää samal­la myös isom­pien kämp­pien neliö­hin­nat pilviin.

  11. Eikö yksin­ker­tai­sem­pi sään­tö oli­si aset­taa kes­ki­koon lisäk­si myös mediaanikoko?

  12. Kun raken­nus­liik­keet ovat osta­neet tai vuo­kran­neet ton­tin kau­pun­gil­ta, se on tapah­tu­nut kai­pu­lu­tuk­sen perusteella..”

    Tai­taa olla gryn­de­reil­lä mel­koi­nen kar­tel­li. Hel­sin­gin kau­pun­ki on myy­nyt tont­te­ja ilmei­ses­ti hin­ta­haa­ru­kas­sa 300–900 e/km2, uusien asun­to­jen hin­ta­pyyn­nöt ovat luok­kaa 3000–7000 e/km2.
    Saa­tai­siin asun­to­jen hin­nat alas kun kaa­voi­tet­tai­siin laa­jo­ja ruu­tu­kaa­va-oma­ko­tia­luei­ta Los Ange­le­sin mal­liin ja ihmi­set ostai­si­vat valmistalopaketteja.

  13. Mis­tä moi­nen käsi­tys, että lap­si­per­heet oli­si­vat par­hai­ta veronmaksajia?

    Eikö lap­se­ton hyvin tie­naa­va paris­kun­ta tuo vero­tu­lo­ja eni­ten kun­taan ja tyy­tyy hyvin­kin asu­maan alle tämän 75 neliön stan­dar­din? Kun­han baa­ri on lähellä..

    Päi­vä­ko­ti­hoi­to on todel­la kal­lis­ta eli aika pal­jon saa­vat kah­den pie­nen lap­sen van­hem­mat tie­na­ta, että kom­pen­soi­vat lap­set­to­man parin vero­ker­ty­män. Lap­set rasit­ta­vat myös ter­veys­kes­kuk­sia ja vaa­ti­vat leik­ki­puis­to­jen yllä­pi­toa ym. 

    Eli jos nyt puhut­tai­siin asiois­ta nii­den oikeil­la nimil­lä: kun­tien ei kan­na­ta ottaa kon­tol­leen maa­han­muut­ta­jia, eikä sosi­aa­lis­ta vuokra-asuntotuotantoa. 

    Kyl­lä yksin/kaksin elä­vä kun­nos­taan huol­ta pitä­vä vir­ka­nai­nen 40 neliön kak­sios­sa on se paras sijoitus.

  14. Karin lot­toon
    1) Kyl­lä, mut­ta maan arvo riip­puu myös raken­nusoi­keu­des­ta eli kaavoituksesta.

    2) Jos “sään­te­ly” tar­koit­taa neliö­nor­mia, niin en usko että sil­lä on mitään vai­ku­tus­ta suun­taan tai toiseen.

    3) Ottaen huo­mioon että samat ihmi­set sei­laa edes­ta­kai­sin lähiöi­den ja kan­ta­kau­pun­gin väliä, niin en oikein näe mie­lek­kää­nä puhua kah­des­ta eri asujaryhmästä.

    4) En tie­dä, mik­si pitäi­si? En oikein ymmär­rä kysymystä.

    5) Voi se olla oikeu­den­mu­kais­ta, se että onko se oikein on sit­ten toi­nen juttu.

  15. Mark­ki­noi­den tasapainottamiskokeilu.

    Pasi­laan raken­ne­taan 60 ‑ker­rok­si­nen talo, jos­sa on pel­käs­tään yksiöi­tä. Kau­pun­ki saa ton­tis­ta hyvän hin­nan, raken­ta­ja on onnel­li­nen ja osta­jat innoissaan.

    Kun talo on val­mis niin ker­ro­taan jul­ki­suu­teen se var­si­nai­nen kokei­lu-uuti­nen: Kau­pun­ki ei mak­sa yhdel­le­kään vuo­kra­lai­sel­le tuos­sa talos­sa min­kään­lai­sia asumistukia.

    Mark­ki­nat saa­koot sitä mitä haluavat.

  16. Mis­tä moi­nen käsi­tys, että lap­si­per­heet oli­si­vat par­hai­ta veronmaksajia?”

    Uskal­tai­sin arvel­la, että isos­sa omis­tusa­sun­nos­sa Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­van lap­si­per­heen van­hem­mat ovat var­sin hyviä veron­mak­sa­jia, parem­pia kuin “kana­ko­pis­sa” asu­va toi­meen­tu­lo- ja asu­mis­tu­kea nos­ta­va sink­ku. Jos aja­tel­laan lap­si­per­het­tä pit­kä­ai­kai­se­na sijoi­tuk­se­na, niin se kal­lis “kor­va­tu­leh­dus­kier­re­päi­vä­ko­dis­sa” ‑ikä menee nopeas­ti ohi.

  17. Tie­dä sit­ten mai­kä­läis­ten asun­to­jen kois­ta ja vuo­kris­ta tuli­si haas­tel­la, ja kuin­ka näi­tä asun­to­ja tuli­si raken­taa kenen­kin toi­vei­den mukai­ses­ti, mut­ta minul­la on sel­lai­nen mie­li­ku­va, että aina­kin Hol­lan­nis­sa asun­nois­sa asu­jat oli­vat hyvil­lään asues­saan pai­kal­li­sen asun­to­jär­jes­tä­jän asunnoissaan.

    Jos­ko en ihan vää­rin muis­ta, niin tuol­loin Hol­lan­nis­sa vuo­kra-asun­not omis­ti yksi­tyi­nen toi­mi­ja. Kun hol­lan­ti­lai­nen mak­soi vuo­kraa, niin samal­la osti asun­to­aan omakseeen.

    Siis tämä hol­lan­ti­lai­nen vuo­kral­le asut­ta­ja ei ollut mikään vuo­kra­ra­hat suu irves­sä repi­jä, vaan tyy­tyi tie­tyn suu­rui­seen voit­toon — mihin kaik­ki hol­lan­ti­lai­set oli­vat tyytyväisiä.

  18. Raken­nus­liik­keet raken­ta­vat nyt muun talon täy­teen pie­niä kana­kop­pe­ja, mut­ta ylim­pään ker­rok­seen jät­tia­sun­to­ja, jois­ta ne yllä­tyk­sek­seen eivät saa samaa neliöhintaa”

    Ylä­ker­ros­ten teras­sia­sun­nois­ta ( ne jät­tia­sun­not ) ei tosi­aan saa­da samaa neliö­hin­taa, kos­ka ne on yleen­sä “myy­ty” jo suunnitteluvaiheessa.

    Yksi suu­rim­mis­ta ( nor­mien + 1000 eur lisäk­si )asun­to­jen hin­taan vai­kut­ta­vis­ta teki­jöis­tä on juu­ri nuo ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lut, jois­sa tont­ti luo­vu­te­taan “par­haan” suun­ni­tel­man esit­tä­jäl­le, siis arkkitehtikilpailu.
    Voit­ta­ja on lähes aina joko toteu­tus­kel­vo­ton tai vähin­tään erit­täin kal­lis raken­taa, jota sit­ten jat­ko­suun­nit­te­lu­vai­hees­sa yri­te­tään väki­sin hal­ven­taa huo­nol­la menestyksellä.

    Ihan taval­li­set raken­nuk­set eivät enää kel­paa Hel­sin­gin päät­tä­jil­le, mut­ta jos asun­non osta­jil­ta kysyt­täi­siin ottai­si­ko esim 10 m² enem­män tilaa “upean” ark­ki­teh­tuu­rin sijaan, vas­taus löy­tyy esim Kar­ta­non­kos­kel­ta, kaup­pa käy sijain­nis­ta huolimatta.

    Espoos­sa­kin toi­mi­taan toi­sin ja se näkyy hin­nois­sa vie­lä­pä ilman kanakoppeja.

  19. K‑Veikon jut­tua rn käsi­tä lain­kaan. Se tosin ei ole ihme. En yleen­sä­kään kovin pal­jon ymmär­rä tääl­lä kir­joi­te­tus­ta. TKK:lta saa­ma­ni kan­san­ta­lous- ja talous­o­pe­tus oli var­sin lyhyt.
    Kukaan pa- henkilö/yritys ei voi ostaa tom­mo­ses­ta talos­ta yksiö­tä­kään. Kukaan vähä­tu­loi­nen ei edes ajat­te­le men­nä sin­ne mah­dol­li­siin vuo­kra-jut­tui­hin. Mak­su­ky­kyi­siä halua­jia kui­ten­kin riit­täi­si ihan var­mas­ti. Mis­sä on se pihvi?

  20. Jos oikein ymär­sin, niin kovaa on busi­nes Hel­sin­gis­sä. Rahaa teh­dään kanan­ko­peil­la ja ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa sijait­se­vil­la yli­suu­ril­la luk­susa­sun­noil­la. Taval­li­sil­le lap­si­per­heil­le ei juu­ri mitään.

    Näyt­täi­si sil­tä, että ongel­ma on 75–100 neliöis­ten lap­si­per­heil­le tar­koi­tet­tu­jen asun­to­jen koh­dal­la. Nii­den luku­mää­rää jää nyt pieneksi.

    Toi­saal­ta raken­nus­liik­keet ovat var­maan mark­ki­na­ti­lan­teen suh­teen oikeas­sa. Lähes­kään kai­kil­la taval­li­sil­la lap­si­per­heil­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta ostaa 70–100 neliöis­tä asun­toa Hel­sin­gis­tä, ei aina­kaan yli­hin­nal­la. Ja vuo­kral­la­kaan ei kan­na­ta olla. Joten osa lap­si­per­heis­tä muut­taa kau­em­mak­si saa­dak­seen riit­tä­väs­ti neliöitä.

    Mut­ta jos uudel­la sään­nöl­lä onnis­tu­taan pakot­ta­maan raken­nus­liik­keet raken­ta­maan myös huo­mat­ta­via mää­riä 70–100 neliöi­siä asun­to­ja, niin gryn­de­rei­den busi­nes heik­ke­nee. Tämä tulee var­mas­tui näky­mään siten, että raken­nus­liik­keet tar­joa­vat kau­pun­gil­le pie­nem­piä hin­to­ja ton­teis­ta. Eikä uusien kanan­kop­pien­kaan hin­nat aina­kaan laske.

    Ehdot­tai­sin sään­töä, että asun­to­jen kes­ki­koon pitäi­si olla yli 75 neliöä ja että yli puo­let asun­nois­ta pitäi­si olla yli 75 neliöi­siä. Mut­ta tapaus­koh­tais­ta har­kin­taa voi­tai­siin käyttää.

  21. Niin ja vaik­ka kes­kus­te­lu sii­tä saa­ko asun­to­ra­ken­ta­mis­ta yli­pään­sä sää­del­lä, tor­ni­ta­lois­ta, ja ties mis­tä on sinän­sä kiin­nos­ta­vaa, niin idea­na tuo joka kol­mas yli 90 neliö­tä oli­si kom­pro­mis­si joka täyt­tää kum­man­kin osa­puo­len tar­peet. Raken­nus­liik­keet haluu teh­dä yksiöi­tä. Kau­pun­ki halu­aa myös per­hea­sun­to­ja. Esi­mer­kik­si kak­si 30 neliön yksiö­tä ja yksi 90 neliön per­hea­sun­to, asun­to­jen kes­ki­ko­ko 50 neliö­tä, ei 75. Per­hea­sun­to­ja saa­tiin käy­tän­nös­sä sama mää­rä kuin nykyi­sel­lä nor­mil­la, ne eivät vaan ole yli­suu­ria (esim. 30+60+135 on kes­ki­mää­rin 75), yksiöi­tä enemmän.

    Se 50% yli 90 neliön asun­nois­sa taas rajoit­taa nii­den iso­jen asun­to­jen kokoa, nyt­hän voi peri­aat­tees­sa teh­dä vaik­ka yhden 500 neliön asun­non ja kym­me­nen 25 neliön yksiötä.

  22. Nyt­hän pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on huu­ta­va pula pie­nis­tä asun­nois­ta, ja sen seu­rauk­se­na aina­kin yksiöi­den vuo­krat ovat jär­kyt­tä­viä. Se aiheut­taa toi­meen­tu­lo-ongel­mia monil­le pie­ni­tu­loi­sil­le ja asunn­ot­to­muut­ta. Osa opis­ke­li­jois­ta­kin jou­tuu vuo­kraa­maan asun­ton­sa vapail­ta mark­ki­noil­ta. Kaik­ki tämä vain sik­si että halu­taan suo­sia lapsiperheitä.

  23. Hin­nois­ta pää­tel­len Hel­sin­gis­sä on pula ihan kai­ken kokoi­sis­ta asun­nois­ta. Ja se aiheut­taa ongel­mia. Pulaan­han kau­pun­ki on ihan itse syy­pää, kun ei ole tar­peek­si kaa­voit­ta­nut uusia asuntoja. 

    Se, miten suma pure­taan, onkin sit­ten eri juttu.

    1. Hel­sin­ki on teh­nyt itses­tään lii­an hou­kut­te­le­van pai­kan asua. Sik­si mikään rea­lis­ti­nen mää­rä asun­to­tuo­tan­toa ei riitä.

  24. MIVa: “K‑Veikon jut­tua en käsi­tä lainkaan.”

    Tul­kit­sin tämän kom­men­tin kana­kop­pi­ko­ko­luo­kan vuo­kra-asun­to­jen syöt­tö­ta­rif­fin kri­tii­kik­si. Kor­va­mer­ki­tyn tuen las­ke­mi­nen oli­si no-brai­ner, ehkä sil­loin myös jat­ku­va neliö­ra­jois­ta kiis­te­ly vähenisi.

  25. Osmo, Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­mää­rät ovat kas­va­neet vii­mei­set 40-vuot­ta eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti ja Hel­sin­gin kau­pun­gin asun­to­tuo­tan­to on ollut vakio. Luu­li­si sinun eko­no­mis­ti­na kyke­ne­vän las­ke­maan tuos­ta perus­ma­te­ma­tii­kal­la, että ongel­mia tulee. 

    Nyt­kin ne asun­not raken­ne­taan, joten ongel­ma­na ei ole raken­nus­ka­pa­si­tee­tin puu­te — ne vaan raken­ne­taan vää­rään paikkaan. 

    Hel­sin­ki tar­vit­see järei­tä kei­no­ja tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta kan­ta­kau­pun­gin ympä­ril­lä ole­vis­sa lähiöis­sä (ja laa­jen­taa kau­pun­ki­mais­ta kes­kus­taa). Vali­tet­ta­vas­ti sii­hen ei Hel­sin­gis­sä ole halua — joten kär­si­tään sit­ten lisään­ty­vis­tä kasvihuonepäästöistä.

  26. Ei kan­ta­kau­pun­gin isois­ta asun­nois­ta var­si­nai­ses­ti ole pulaa. Esim. Etu-Töö­lö on täyn­nä yli sadan neliön asun­to­ja. Niis­sä vain ei asu juu­ri­kaan lap­si­per­hei­tä, vaan van­ho­ja paris­kun­tia ja leskirouvia. 

    Hin­nal­taan ne sit­ten vapau­tues­saan ovat usein lap­si­per­hei­den ulot­tu­mat­to­mis­sa. Eihän voi sanoa, että mer­suis­ta­kaan oli­si pulaa. Kai­kil­la vain ei ole varaa niihin. 

    Asui­nym­pä­ris­tö näis­sä kan­ta­kau­pun­gin arvo­ta­lois­sa on usein ver­ra­ten lap­si­vi­ha­mie­li­nen eli kyt­tää­jä­muo­rit teke­vät elä­män sie­tä­mät­tö­mäk­si. Meil­lä­kin kävi yksi valit­ta­ja­mum­mo Kruu­nun­haas­sa ker­to­mas­sa, että hei­dän kat­tok­ruu­nun­sa hei­luu, kun pari leik­ki-ikäis­tä juok­sen­te­li nor­maa­lis­ti asun­nos­sa kuten ter­vei­den las­ten kuuluukin. 

    Sanoin sit­ten, että ota ihmees­sä kat­tok­ruu­nu pois, jos se niin häi­rit­se­väs­ti hei­luu. Sii­tä alkoi vihanpito.

  27. Riit­ta,

    Jos on kak­si paris­kun­taa, jot­ka ansait­se­vat yhtä pal­jon, niin lap­se­ton paris­kun­ta on kyl­lä kun­nal­le pal­jon edul­li­sem­pi kuin per­he, jos­sa on lapsia. 

    Yksi­näi­sis­sä ihmi­sis­sä on enem­män vähä­va­rai­sia kuin kah­den pal­kan­saa­jan lap­si­per­heis­sä, mut­ta en siis sitä tarkoittanut.

  28. Olen asu­nut vuo­sia Austra­lias­sa Pert­hin kau­pun­gis­sa. Siel­lä lähes kaik­ki asu­vat oma­ko­ti­ta­lois­sa. Kun tar­vi­taan lisää asun­to­ja, kaa­voi­te­taan uusi suu­ri alue ruu­tu­kaa­va­mai­ses­ti päät­ty­vin väli­ka­duin. Kes­kel­le raken­ne­taan isot puis­tot, jon­ka ympä­ril­le tule­vat kou­lut ja liikerakennukset.

    Näin saa­daan noin 700‑1000 neliön tont­te­ja, taka­pi­ho­jen olles­sa toi­si­aan vas­ten. Uusien raken­nus­ten kes­ki­ko­ko on yli 200 neliö­tä, Mel­bour­nes­sa yli 250 neliötä.

    Suo­ma­lai­sit­tain has­sua on, että sin­kut­kin asu­vat oma­ko­ti­ta­lois­sa. Sitä pide­tään aivan nor­maa­li­na — täy­tyy­hän jokai­sel­la olla paik­ka, mis­sä jär­jes­tää BBQ-juhlia!

  29. Jii­Peen argu­men­tis­sa sii­tä, että parem­pi ark­ki­teh­tuu­ri nos­taa hin­to­ja, mut­ta ihmi­set eivät sii­tä väli­tä, on loo­gi­nen virhe.

    Ole­te­taan, että asun­to­ja on vähän ja ihmi­sil­lä on tiet­ty rajal­li­nen mää­rä tulo­ja käy­tös­sään. Ihmi­set voi­vat käyt­tää tie­tyn sum­man tulois­taan asu­mi­seen ja tämä sum­ma mää­rää asun­to­jen hinnan. 

    Mikä­li asun­to­jen ark­ki­teh­tuu­ril­la ei oli­si ihmis­ten mie­les­tä mer­ki­tys­tä, oli­si hyvin ja huo­nos­ti suun­ni­tel­lun talon asun­to­jen hin­ta sama, sil­lä ihmi­sil­lä on käyt­tää sama sum­ma asun­non mak­sa­mi­seen riip­pu­mat­ta sii­tä, min­kä­lais­ta ark­ke­teh­tuu­ria asun­to edustaa. 

    Ainoas­taan se, että ihmi­set arvos­ta­vat hyvää ark­ki­teh­tuu­ria voi selit­tää tilan­teen, jos­sa ihmi­set mak­sa­vat kor­keam­paa hin­taa vas­taa­vas­ta hyvin suun­ni­tel­lus­ta kuin huo­nos­ti suun­ni­tel­lus­ta asunnosta. 

    Toi­nen vaih­toeh­to on tie­ten­kin se, että raken­nus­lii­ke myy huo­nos­ti­suun­ni­tel­tua asun­to­ja hin­nal­la, joka on pie­nem­pi, kuin niis­tä sai­si vapail­la mark­ki­noil­la. Joten­kaan en kui­ten­kaan usko tähän.

  30. Osmo:

    Hel­sin­ki on teh­nyt itses­tään lii­an hou­kut­te­le­van pai­kan asua.

    No sehän on hie­noa! Nyt vaan sit­ten rahas­ta­maan täl­lä hou­kut­te­le­vuu­del­la ja myy­mään raken­ta­mis­maa­ta huutokaupalla.

    Sik­si mikään rea­lis­ti­nen mää­rä asun­to­tuo­tan­toa ei riitä.

    häh? Rii­tä mihin? Sii­hen, että asun­to­jen hin­ta ei nousi­si niin nopeas­ti kuin muu­al­la Suo­mes­sa? Sii­hen, että tont­tien hin­nat pysyi­si­vät edel­leen korkealla?

    spot­tu: Todel­la­kin. Suu­rien asun­to­jen suo­si­mi­nen aiheut­taa nykyi­sel­lään kus­tan­nuk­sia niin pie­nis­sä asun­nos­sa asu­jil­le kuin veron­mak­sa­jil­le yleensä(,jotka mak­sa­vat osan pie­nis­sä asun­nois­sa asu­jien asun­to­ku­luis­ta sosi­aa­li­vi­ras­ton kautta.)

  31. Olen Art­tu­rin kans­sa samoil­la lin­joil­la, ettei ole mitään jär­keä koit­taa sot­kea mark­ki­noi­den toi­min­taa asun­to­mark­ki­noil­la. Eten­kään, jos mitään eri­tyi­siä posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia ei ole näköpiirissä. 

    Kau­pun­gil­le (ts. muil­le veron­mak­sa­jil­le kuin ne, jot­ka johon­kin uuteen taloon muut­taa) lie­nee eni­ten hyö­tyä sel­lai­sis­ta asuk­kais­ta, jot­ka mak­sa­vat pal­jon kun­nal­lis­ve­ro­ja, kulut­ta­vat vähän pal­ve­lui­ta ja aiheut­ta­vat vie­lä kai­ken pääl­le vähän häi­riö­tä muil­le kun­nan asukkaille. 

    En näe mitään syy­tä, mik­si juu­ri lap­si­per­heet oli­si­vat tuol­lai­sia. He kulut­ta­ne­vat van­hus­ten jäl­keen eni­ten kun­nan pal­ve­lui­ta talou­des­sa ole­vaa veron­mak­sa­jaa koh­ti. Toki omis­tusa­sun­nos­sa asu­vat per­heet ovat mel­kein pakos­ta myös koh­tuul­li­sen hyviä veron­mak­sa­jia, mut­ta en usko hei­dän pys­ty­vän lyö­mään veron­mak­sun ja pal­ve­lui­den käy­tön suh­tees­sa omis­tusa­sun­nos­sa asu­via sink­ku­ja tai paris­kun­tia. Jos siis jotain, niin kau­pun­gin mui­den veron­mak­sa­jien kan­nat­tai­si sub­ven­toi­da nii­den kanan­kop­pien raken­ta­mis­ta. Samoin ne luk­susa­sun­nois­sa asu­vat öky­rik­kaat ovat var­mas­ti ter­ve­tul­lei­ta veron­mak­sa­jia mihin kun­taan tahansa. 

    Mut­ta siis yhteen­ve­to­na, en näe mitään syy­tä, mik­si yhden kokoi­sia asun­to­ja halua­via pitäi­si jos­tain eri­tyi­ses­tä syys­tä suo­sia asun­to­mark­ki­noil­la. Jos jos­tain kum­man syys­tä halu­taan juu­ri kun­nan lap­si­per­hei­tä suo­sia, niin sil­loin­kaan sitä ei ole jär­keä teh­dä pakot­ta­mal­la raken­ta­jat raken­ta­maan 75–100 neliö­met­rin omis­tusa­sun­to­ja, kos­ka ensin­nä­kin toi­saal­ta osa näis­tä menee muil­le kuin lap­si­per­heil­le (esim. hyvä­tu­loi­set kes­ki-ikäi­set var­maan mie­lel­lään muut­ta­vat suh­teel­li­sen väl­jään asun­toon) ja toi­saal­ta tämä suo­sii vain yhtä tiet­tyä lap­si­per­he­ryh­mää. Ne lap­si­per­heet, joil­la ei ole varaa ostaa kuin kak­sio, todel­li­suu­des­sa kär­si­vät täs­tä, kos­ka täl­lai­set toi­met tie­ten­kin sit­ten nos­ta­vat pie­nem­pien asun­to­jen hintoja. 

    Ja kaik­ki tämä siis liit­tyen kovan rahan omis­tusa­sun­toi­hin. Kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen koh­dal­la tilan­ne voi olla ihan toi­nen. Siel­lä voi ehkä olla­kin syy­tä suo­sia lap­si­per­hei­tä, kos­ka lap­si­per­heel­le asunn­ot­to­mak­si jou­tu­mi­nen on var­mas­ti aika lail­la kovem­pi isku kuin yksinäiselle.

  32. Karin lottoon 

    Heik­ko on lot­to, kun voit­to­ja ei ole, eikä edes oikei­ta vastauksia 🙂

    1) Kyl­lä, mut­ta maan arvo riip­puu myös raken­nusoi­keu­des­ta eli kaavoituksesta. 

    Vää­rin. Kaa­voi­tus riip­puu maan arvos­ta. Olkoon­kin, että vai­ku­tuk­sia on molen­piin suuntiin.

    Raken­ta­mi­nen (ja myös kaa­voi­tus) seu­raa maan arvoa, eikä toi­sin­päin. Sel­lais­ta kaa­vaa ei olla teh­ty­kään, että Ypä­jäl­le syn­tyi­si Lep­pä­vaa­ra. Ei ole minus­ta miten­kään mah­dol­lis­ta aja­tel­la, että neliö­hin­ta oli­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa hal­vem­pi kuin vaik­ka jos­sain Sou­kas­sa, vaik­ka teki­sim­me mitä tahan­sa (tai no, “mitä tahan­sa” on tie­ten­kin aika yli­mit­tai­nen arvio — onhan ydin­pom­mi­kin keksitty). 

    2) Jos “sään­te­ly” tar­koit­taa neliö­nor­mia, niin en usko että sil­lä on mitään vai­ku­tus­ta suun­taan tai toiseen. 

    Kyse oli tie­ten­kin _kaikesta_ sään­te­lys­tä. Mut­ta jos nyt sit­ten tar­tu­taan tuo­hon neliösääntelyyn.

    Soi­nin­vaa­ra ilmai­si, että tuos­ta neliö­sään­te­lys­tä joh­tuen raken­nuk­sia ei raken­net­ta. Jos se on tot­ta, se nos­taa asu­no­jen hin­taa (kos­ka nii­tä on vähem­män tarjolla).

    Olen myös anta­nut itsel­le­ni ker­toa, että tuo raja joh­taa kai­ken­lai­seen “kik­kai­luun” (mihin Soi­nin­vaa­ra­kin tai­si vii­ta­ta). Sehän tar­koit­taa ihan tosia­sial­lis­ta resurs­sien tuh­laa­mis­ta ja — ei tie­ten­kään yllät­täen — kal­liim­pia asuntoja.

    Mut­ta vaik­ka tuo mark­ki­noi­den “mani­pu­loin­ti” meni­si aivan täy­del­li­ses­ti put­keen ja ym. ilmiöi­tä ei oli­si, se tar­koit­tai­si kui­ten­kin kal­liim­pia asun­to­ja, kos­ka mark­ki­nat vas­tai­si­vat huo­nom­min asun­to­tar­pee­seen kuin ilman sääntelyä.

    Valai­sen asi­aa hypo­teet­ti­sel­la esimerkillä.

    Ole­te­taan, että meil­lä on mus­te­ky­nä­teh­das, joka on ainoa, ja joka kyke­nee tuot­ta­maan 10 000 täy­te­ky­nää, eikä mää­rää voi täs­sä hypo­tee­ses­sä tapauk­ses­sa lisä­tä (Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­nat). Tuo­tan­to tekee 1000 kap­pa­let­ta kal­lii­ta kul­tai­sia kyniä, ja 9000 kap­pa­let­ta muo­vi­sia rim­pu­loi­ta (“kana­kop­pe­ja”), mikä vas­taa kysyn­tää — olkoon­kin, että monil­la ei ole varaa min­kään­lai­seen kynään.

    Nyt sit­ten “päät­tä­jät” ovat sitä miel­tä, ettei ole hyväk­syt­tä­vää, kun ihmi­sil­lä ei ole varaa kyniin ja useim­mat osta­vat viel­lä muo­vi­rim­pu­loi­ta, vaik­ka kul­tai­sia­kin oli­si ole­mas­sa. Pää­te­tään sään­nök­sin, että kul­tais­ten kynien mää­rän on nous­ta­va. Ale­taan tuot­taa 9000 kynää, jois­ta 2000 on kal­lii­ta kul­ta­ky­niä (kul­ta­ky­nien tuo­tan­to on kal­liim­paa, vas­taa suu­rem­paa neliövaatimusta).

    Seu­rauk­set: kynien hin­ta koko­nai­suu­te­na kas­vaa, kos­ka nii­tä tuo­te­taan vähem­män, mut­ta suh­tees­sa kul­ta­ky­nien hin­ta tie­ten­kin las­kee (kos­ka nii­tä tuo­te­taan enem­män). Kysees­sä on siis tulon­siir­to köy­hil­tä (muovirimpuloiden/kanakoppien osta­jil­ta) rik­kail­le (kultakynien/“oikeiden asun­to­jen” ostajille).

    Ihan hyvä stra­te­gia siis, jos haluam­me saman­ai­kai­ses­ti nos­taa asun­to­jen hin­taa ja teh­dä tulos­iir­to­ja hei­kom­pio­sai­sil­ta rikkaille.

    Mut­ta aja­tel­kaa edes lapsiamme!

    3) Ottaen huo­mioon että samat ihmi­set sei­laa edes­ta­kai­sin lähiöi­den ja kan­ta­kau­pun­gin väliä, niin en oikein näe mie­lek­kää­nä puhua kah­des­ta eri asujaryhmästä. 

    Tuo ryh­mit­te­ly oli tie­ten­kin vain aja­tuk­sel­li­nen kon­struk­tio, ei mikään todel­li­nen jako.

    Ihmi­sil­lä kui­ten­kin on eri­lai­sia pre­fe­rens­se­jä ja elä­män­ti­lan­tei­ta. Jos­kus halu­aa asua pie­nes­sä asun­nos­sa kau­pun­gis­sa ja jos­kus kau­ka­na siel­tä las­ten kans­sa. Jos halu­aa pal­jon tilaa lap­sil­le, eikä baa­rin, kah­vi­lan tai kau­pan lähei­syy­del­lä ole niin väliä, niin tie­ten­kin se on jär­ke­väm­pää muut­taa pois kan­ta­kau­pun­gis­ta — vaik­ka sit­ten sin­ne paha­mai­nei­seen Espooseen.

    4) En tie­dä, mik­si pitäi­si? En oikein ymmär­rä kysymystä. 

    En minä­kään tie­dä, mik­si pitäi­si. Kui­ten­kin alku­pe­räi­ses­sä pos­tauk­ses­sa vii­tat­tiin nime­no­maan sii­hen, että “Hel­sin­ki” halu­aa näi­hin valin­toi­hin vai­kut­taa; halu­taan lap­si­per­hei­den valit­se­van Hel­sin­gin sen sijaan, että nyt sen valit­se­vat “kana­kop­pi­sin­kut”.

    Mut­ta kun nii­hin valin­toi­hin ei juu­ri­kaan voi vai­kut­taa, kos­ka mark­ki­nat toi­mi­vat (jos­kin huo­nom­min), pis­tet­tiin­pä nii­den rat­tai­siin mitä tahansa:
    — vet­ku­tel­laan raken­ta­mis­ta ja yri­te­tään vai­kut­taa näi­hin pää­tök­siin, kor­rup­tion avul­la tai vähän hienovaraisemmin
    — pal­ka­taan ark­ki­teh­ti kik­kai­le­maan näi­den mää­räys­ten kanssa
    — muu­te­taan kom­muu­niin kes­kus­tan isoon kämp­pään, kun pie­nem­piä ei ole tarjolla
    — jae­taan asun­to parik­si pienemmäksi
    — yms.

    5) Voi se olla oikeu­den­mu­kais­ta, se että onko se oikein on sit­ten toi­nen juttu. 

    Ilmei­ses­ti käy­tät ter­miä “oikeu­den­mu­kai­nen” jos­sain minul­le tun­te­mat­to­mas­sa merkityksessä 🙂

    Jos on tot­ta, kuten väi­te­tään, että pie­nem­mis­tä asun­nois­ta saa isom­man kat­teen kuin pie­nem­mis­tä, se ker­too mark­ki­noi­den epätasapainosta. 

    Syy voi­si joh­tua esi­mer­kik­si sii­tä, että a) asun­not ovat “lii­an” kal­lii­ta tai b) asun­to­kan­ta on raken­net­tu eril­lai­sel­le väes­töl­le (enem­män suur­per­hei­tä, vähem­män sinkkuja).

    Mark­ki­na­me­ka­nis­min pitäi­si kor­ja­ta tilan­ne raken­ta­mal­la enem­män asun­to­ja ja eri­tyi­ses­ti enem­män pie­niä asuntoja. 

    Mut­ta tämä ilmei­ses­ti on vää­rin, vää­rin ja väärin.

    Pitäi­si var­maan heit­täy­tyä lat­tial­le itke­mään, kun ihmi­set eivät vain toi­mi niin­kuin haluaisi!

    Kari

  33. Eli­na:

    Sanoin sit­ten, että ota ihmees­sä kat­tok­ruu­nu pois, jos se niin häi­rit­se­väs­ti hei­luu. Sii­tä alkoi vihanpito.

    haha­ha­ha­ha­ha…

    AP:

    Jii­Peen argu­men­tis­sa sii­tä, että parem­pi ark­ki­teh­tuu­ri nos­taa hin­to­ja, mut­ta ihmi­set eivät sii­tä väli­tä, on loo­gi­nen virhe.

    No mä aina­kin käsi­tin, että Jii­Pee väit­ti, parem­pi ark­ki­teh­tuu­ri nos­taa hin­to­ja noin yleen­sä, kos­ka sen seu­rauk­se­na uusil­le asun­noil­le on vähem­män kysyn­tää (ovat kal­liim­pia) ja nii­tä raken­ne­taan vähem­män. En oo var­ma käy­kö näin, mut­ta ei se oo miten­kään loo­gi­ses­ti virheellinen.

    Toi­saal­ta pidän kyl­lä aika uskot­ta­va­na, että hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta aina­kin syn­tyy, kun vir­ka­mie­het pää­se­vät toteut­ta­maan omia miel­ty­myk­si­ään ark­ki­teh­tuu­rin suhteen.

  34. Jos haluai­sin ostaa naa­pu­rin 20 m² kana­ko­pin las­ten­huo­neek­si, edel­lyt­tää tämä aika koh­tuu­ton­ta panos­tus­ta jos de fac­to kil­pai­li­ja­na on sosi­aa­li­vi­ras­to joka tar­jo­aa kol­men­sa­dan euron tuot­toa neliö­tä koh­ti vuodessa.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Hel­sin­ki on teh­nyt itses­tään lii­an hou­kut­te­le­van pai­kan asua. Sik­si mikään rea­lis­ti­nen mää­rä asun­to­tuo­tan­toa ei riitä. 

    Onko tämä nyt sama Osmo Soi­nin­vaa­ra, joka oli huo­lis­saan sii­tä, että Hel­sin­gis­tä kaik­ki rik­kaat muut­ta­vat Espoo­seen? Sit­ten seu­raa­vak­si ollaan­kin huo­lis­saan sii­tä, että Hel­sin­ki on “lii­an hou­kut­te­le­va” ja tän­ne pää­see­kin vain sika­rik­kai­ta porhoja… 

    Ei ole helep­poo, kun on vaikeeta.…

    Kari

  36. Jos on kak­si paris­kun­taa, jot­ka ansait­se­vat yhtä pal­jon, niin lap­se­ton paris­kun­ta on kyl­lä kun­nal­le pal­jon edul­li­sem­pi kuin per­he, jos­sa on lapsia.”

    Kuin­ka pit­kään se lap­se­ton paris­kun­ta pysyy lapsettomana? 

    Yksi­näi­sis­sä ihmi­sis­sä on enem­män vähä­va­rai­sia kuin kah­den pal­kan­saa­jan lap­si­per­heis­sä, mut­ta en siis sitä tarkoittanut.”

    Nii-in. Pie­niin sink­kua­sun­toi­hin tup­paa hakeu­tu­maan nii­tä vähä­va­rai­sia, isom­piin asun­toi­hin taas varak­kaam­paa väkeä.

    1. Kun lap­se­ton paris­kun­ta tulee van­huusi­kään, sii­tä tulee juu­ri lap­set­to­muu­ten­sa takia suu­rem­pi taak­ka kun­nal­le kuin paris­kun­nas­ta, jota lap­set aina­kin vähän auttavat.

  37. Vää­rin. Kaa­voi­tus riip­puu maan arvos­ta. Olkoon­kin, että vai­ku­tuk­sia on molen­piin suuntiin.

    Hain takaa sitä että kaa­voit­ta­ja tekee tar­koi­tuk­sel­la iso­ja asun­to­ja isoil­le ton­teil­le. Esi­mer­kik­si sik­si että kun­ta halu­aa suu­ri­tu­loi­sem­pia asuk­kai­ta. Jos vaih­toeh­to on vaik­ka kaa­voit­taa kym­men­ker­tai­nen mää­rä ker­ros­ta­loa­sun­to­ja, niin maan arvo las­kee kos­ka kym­me­nen ker­ros­ta­loa­sun­toa mak­saa yleen­sä enem­män kuin kal­lis­kin talo. Esi­merk­ki ei ole hypo­teet­ti­nen ja täs­tä sii­nä Hel­sin­gin nor­mis­sa­kin on osit­tain kysy­mys, ne hyvin toi­meen­tu­le­vat ovat toki yleen­sä myös lapsiperheitä. 

    Kyse oli tie­ten­kin _kaikesta_ sään­te­lys­tä. Mut­ta jos nyt sit­ten tar­tu­taan tuo­hon neliösääntelyyn.

    Mun moka, oli­si pitä­nyt kir­joit­taa että koko­nais­vai­ku­tus on luul­ta­vas­ti plus-mii­nus nol­la. Kyl­lä, jos asun­to­ja tämän takia raken­ne­taan vähem­män niin se cete­ris pari­bus nos­taa hin­to­ja. Mut­ta toi­saal­ta isom­man asun­non raken­nus­kus­tan­nuk­set per neliö on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät, eli tämä cete­ris pari­bus las­kee hintoja.

    Epäi­len myös että tuo cete­ris pari­bus lause ei pidä paik­kaan­sa, eli että Hel­sin­gis­sä asun­to­jen hin­nan mää­rää käy­tän­nös­sä osta­jien mak­su­ky­vyn ylä­ra­ja. Myös tätä kaut­ta tuos­sa koko­nor­mis­sa voi näh­dä jotain ide­aa, yhden ihmi­sen asun­to on joka tapauk­ses­sa täs­sä mark­ki­nas­sa N euroa, ja N on se mitä pank­ki suos­tuu anta­maan lai­naa kes­ki­tu­loi­sel­le, ja jos asun­to­jen kes­ki­ko­ko pie­ne­nee niin ainoa mitä sii­tä seu­raa on se että pie­nem­pi asun­to mak­saa sit­ten sen N euroa mitä vähän isom­pi ennen.

    Ihmi­sil­lä kui­ten­kin on eri­lai­sia pre­fe­rens­se­jä ja elä­män­ti­lan­tei­ta. Jos­kus halu­aa asua pie­nes­sä asun­nos­sa kau­pun­gis­sa ja jos­kus kau­ka­na siel­tä las­ten kans­sa. Jos halu­aa pal­jon tilaa lap­sil­le, eikä baa­rin, kah­vi­lan tai kau­pan lähei­syy­del­lä ole niin väliä, niin tie­ten­kin se on jär­ke­väm­pää muut­taa pois kan­ta­kau­pun­gis­ta – vaik­ka sit­ten sin­ne paha­mai­nei­seen Espooseen.

    Niin no, tila on hal­vem­paa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, ja se on Van­taa­lai­ses­sa beto­ni­lä­hiös­sä hal­vem­paa kuin Hel­sin­ki­läi­ses­sä. En minä täs­tä vetäi­si sen kum­mem­pia joh­to­pää­tök­siä ihmis­ten pre­fe­rens­seis­tä. Eri­tyi­sel­lä epä­luu­lol­la suh­tau­dun ihmis­ten ker­to­miin syi­hin asua joss­sain, vähän niin kuin kysyi­si että onko lap­se­si lahjakas?

    Ilmei­ses­ti käy­tät ter­miä “oikeu­den­mu­kai­nen” jos­sain minul­le tun­te­mat­to­mas­sa merkityksessä 🙂

    Suu­rin piir­tein mer­ki­tyk­ses­sä ansion­sa mukaan. Voi olla esi­mer­kik­si ihan perus­tel­lus­ti sitä miel­tä että on epä­oi­keu­den­mu­kais­ta että itse aiheu­tet­tua sai­raut­ta hoi­de­taan vero­va­roin, ja samaan aikaan sitä miel­tä että tämä on oikein kos­ka ihmis­ten sai­rau­det vaan pitää hoi­taa. Eikä tämä lii­ty aiheeseen.

  38. Riitta:“Pieniin sink­kua­sun­toi­hin tup­paa hakeu­tu­maan nii­tä vähä­va­rai­sia, isom­piin asun­toi­hin taas varak­kaam­paa väkeä.”

    Ja sinus­ta­ko siis kau­pun­gin pitää teh­dä niin, että se suo­sii niil­le varak­kail­le asun­to­jen raken­ta­mis­ta (joka tie­tys­ti pai­naa nii­den hin­to­ja alas­päin) niil­le vähä­va­rai­sil­le raken­ta­mi­sen sijaan, min­kä seu­rauk­se­na vähä­va­rai­set ovat entis­tä vähä­va­rai­sem­pia, kun jopa sen kanan­ko­pin osta­mi­nen vetää talou­den tiukille?

    Kuin­ka pit­kään se lap­se­ton paris­kun­ta pysyy lapsettomana?”

    Mitä väliä? Jos se hank­kii lap­sia, niin se on sen ajan mur­he. Jos rahat ei rii­tä asun­toon, johon lap­set mah­tu­vat, niin sit­ten se muut­taa jon­ne­kin hal­vem­mal­le seu­dul­le ja tilal­le muut­taa lap­se­ton paris­kun­ta. Tämä ei edel­leen­kään muu­ta mihin­kään sitä, että lap­si­per­heet eivät ole lap­set­to­miin paris­kun­tiin ver­rat­tu­na kun­nan talou­del­le hyväksi. 

    Osmo:“Kun lap­se­ton paris­kun­ta tulee van­huusi­kään, sii­tä tulee juu­ri lap­set­to­muu­ten­sa takia suu­rem­pi taak­ka kun­nal­le kuin paris­kun­nas­ta, jota lap­set aina­kin vähän auttavat.”

    Hmm, mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma. Onko noil­la jokin mer­kit­tä­vä­kin ero kun­nan talou­den kan­nal­ta? Siis onko tuo lap­sien aut­ta­mi­sen hyö­ty kun­nal­le mis­sään suh­tees­sa sii­hen, mitä las­ten päi­vä­hoi­ta­mi­nen ja kou­lu­tus maksavat? 

    Lisäk­si täs­sä ole­te­taan, että ihmi­set asu­vat koko ikän­sä samas­sa pai­kas­sa. Jos yksi paik­ka­kun­ta suo­sii lap­si­per­hei­tä mui­den kus­tan­nuk­sel­la, niin voi hyvin­kin olla, että ihmi­set muut­ta­vat siel­tä pois las­ten läh­det­tyä pois kotoa ja muut­ta­vat sel­lai­seen paik­kaan, jos­sa lap­set­to­mat ovat samal­la vii­val­la lap­si­per­hei­den kanssa. 

    Ihan kon­kreet­ti­sien kau­pun­kien koh­dal­la voi­sin aja­tel­la, että lap­set­to­mat nuo­ret asu­vat Hel­sin­gis­sä “kana­ko­pis­sa” opis­ke­lun ja työ­uran alun, muut­ta­vat sit­ten tilan peräs­sä ympä­rys­kun­taan per­het­tä perus­taes­saan ja sit­ten van­huus­vuo­sik­si takai­sin kan­ta­kau­pun­gin parem­pien pal­ve­lu­jen lähel­le. Onko tätä suh­teel­li­sen luon­nol­lis­ta kier­toa jotain syy­tä koit­taa kam­me­ta johon­kin suuntaan? 

    No, ehkä sil­tä osin jokai­sen kun­nan teh­des­sä pää­tök­si­ään omin päin, että koit­taa teh­dä omas­ta kun­nas­ta mah­dol­li­sim­man luo­taan pois­työn­tä­vän van­huk­sil­le, jot­tei­vät nämä ase­tu sin­ne. Tämä siis puh­taa­na talous­a­jat­te­lu­na. Käy­tän­nös­sä tie­ten­kin van­huk­set ovat voi­ma­kas äänes­tä­jä­blok­ki, eivät­kä he tie­ten­kään hyväk­sy sitä, että kau­pun­ki huo­non­taa hei­dän olojaan.

  39. Kari:

    Vää­rin. Kaa­voi­tus riip­puu maan arvos­ta. Olkoon­kin, että vai­ku­tuk­sia on molen­piin suuntiin.

    Yri­tät­kö nyt sanoa, että kaa­voit­ta­jan pää­tök­set riip­pu­vat mark­ki­noi­den ennus­ta­mas­ta kaa­voit­ta­jan päätöksestä?

    Voi olla näin­kin, mut­ta voi myös olla, että kaa­voit­ta­ja päät­tää miten päät­tää ja mark­ki­nat vaan ennus­ta­vat näi­tä pää­tök­siä aika hyvin.

    Minä oon tai­pu­vai­nen usko­maan enem­min jäl­kim­mäis­tä kuin ensim­mäis­tä, eli että maan arvo riip­puu kaavoittajasta.

    tplyy­luo­ma: Siis mä en nyt ihan ymmär­rä, että mik­si sun mie­les­tä tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­la ei oo vai­ku­tus­ta tar­jon­taan ja sitä kaut­ta hintaan?

    En minä täs­tä vetäi­si sen kum­mem­pia joh­to­pää­tök­siä ihmis­ten preferensseistä.

    No vetäi­sit­kö sii­tä jotain joh­to­pää­tök­siä kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta? (Eli siis että asun­to­ja Van­taal­la halu­taan vähem­män suh­tees­sa nii­den tar­jon­taan kuin asun­to­ja Helsingissä.)

  40. Riit­ta sanoo: 

    Nii-in. Pie­niin sink­kua­sun­toi­hin tup­paa hakeu­tu­maan nii­tä vähä­va­rai­sia, isom­piin asun­toi­hin taas varak­kaam­paa väkeä.

    Jos puhum­me Kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­la ole­vis­ta omis­tusa­sun­nois­ta, niin nii­hin ei kyl­lä tup­paa tun­ke­maan vähä­va­rais­ta väkeä. Ei edes yksiöi­hin. Ja nii­tä toi­meen­tu­lo­tuel­la kit­tuut­ta­via nyt ei aina­kaan, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­kea ei voi saa­da, jos on rea­li­soi­ta­vaa omaisuutta. 

    Tie­tys­ti mää­ri­tel­mäm­me vähä­va­rai­suu­des­ta voi poi­ke­ta kovas­ti­kin toisistaan.

  41. Jos oli­si jokin meka­nis­mi joka suo­si­si uuden­lais­ta raken­ta­mis­ta, mark­ki­noil­le ilmaan­tui­si rat­kai­sueh­do­tuk­sia itses­tään. Sen sijaan meil­lä on elin­kei­no- ja vero­jär­jes­tel­mä joka suo­sii kar­tel­li­soi­tu­mis­ta ja van­haa pää­omaa, joka oikeas­taan jopa syn­nyt­tää täl­lai­sia ongelmia.

    Yksi ilmei­nen rat­kai­su oli­si ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­ses­sa se , että myy­täi­siin tila­mo­duu­lei­ta, joi­ta voi­si yhdis­tel­lä halua­man­sa kokoi­sek­si asun­nok­si. Tilas­sa oli­si sopi­vin etäi­syyk­sin kos­tea­ra­ken­ta­mi­sen sal­li­via koh­tia. Näin huo­ne­ti­las­ta voi­si teh­dä yksiöl­le olohuone/keittokomeron, per­hea­sun­toon makuu­huo­neen ja sivuwc:n tai öky­asun­toon sau­nan ja tak­ka­huo­neen. Myös ker­ros­ten väli­set rap­puset asun­non sisäl­lä oli­si­vat mah­dol­li­sia. Täl­lai­ses­ta raken­nuk­ses­ta voi­si myös muun­nel­la tilo­ja elä­män­ti­lan­teen mukaan. Yhdes­tä huo­nees­ta voi­si teh­dä ali­vuo­kra­lais­huo­neen , koti­toi­mis­ton tai koti­sai­raan­hoi­ta­jan asun­non . Naa­pu­ril­ta voi­si myös ostaa huo­neen. Minus­ta tämän­suun­tai­nen raken­nus­kult­tuu­ri oli­si tavoi­tel­ta­vam­paa kuin vir­ka­mies­ve­toi­nen asun­to­lai­nan ottoon pai­nos­ta­va nykyinen.

    Osmon lause ” Hel­sin­ki on teh­nyt itses­tään lii­an hou­kut­te­le­van pai­kan asua..” on jo vähän koo­mi­nen. Suo­mes­sa kai­kil­la useam­man kau­den kan­san­edus­ta­jil­la on sijoi­tusa­sun­to Hel­sin­gis­sä (Hel­sin­ki­läi­sil­lä vaki­tui­nen oma). Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­li­tiik­ka on vah­vas­ti limit­ty­nyt val­ta­kun­nan­po­li­tiik­kaan. Kaik­ki tär­keät vir­ka­mie­het asu­vat Hel­sin­gis­sä. On se ihme jut­tu , että “par­la­men­taa­ri­nen” jär­jes­tel­mä tuot­taa sel­lai­sia sää­dök­siä, vero­po­li­tiik­kaa ja Hel­sin­gin väki­lu­kua ja osto­voi­maa lisää­vää väes­tö­po­li­tiik­kaa , jot­ka nos­ta­vat Hel­sin­ki­läis­ten kiin­teis­tö­jen arvoa.

    1. Tuo lause “Hel­sin­ki on teh­nyt itses­tään lii­an hou­kut­te­le­van pai­kan asua” oli tar­koi­tet­tu vas­tauk­sek­si syy­tök­seen, että asun­to­jen kor­kea hin­ta hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa joh­tuu sii­tä, ettei ole kaa­voi­tet­tu tar­peek­si. Tar­koi­tus oli van sanoa, e3ttä tuli­joi­ta on niin pal­jon, ettei kaa­voi­tuk­sel­la saa hin­taa Nur­mek­sen tasolle.

  42. Tpyy­luo­ma:
    Olen kyl­lä samaa miel­tä tuos­ta, mitä sanoit kaa­voi­tus­mo­no­po­lin vai­ku­tuk­sis­ta. Tie­ten­kin sil­lä voi­daan vai­kut­taa hin­toi­hin, eikä sen vuok­si ole kovin­kaan ihmeel­lis­tä, että meil­lä on kovin­kin “läm­pi­mät” suh­teet esim. kaa­voit­ta­jien ja maa­no­mis­ta­jien välillä.

    Minun point­ti­ni oli se, että nime­no­maan tämä sijain­ti (tai maan hin­ta, joka nyt on suu­rel­ta osin sama asia, kun puhu­taan kaa­voit­ta­mat­to­mas­ta alu­ees­ta) vai­kut­taa sii­hen, mihin kaa­voi­te­taan enem­män kuin mitä kaa­voi­tus vai­kut­taa maan hintaan.

    Mun moka, oli­si pitä­nyt kir­joit­taa että koko­nais­vai­ku­tus on luul­ta­vas­ti plus-mii­nus nol­la. Kyl­lä, jos asun­to­ja tämän takia raken­ne­taan vähem­män niin se cete­ris pari­bus nos­taa hin­to­ja. Mut­ta toi­saal­ta isom­man asun­non raken­nus­kus­tan­nuk­set per neliö on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät, eli tämä cete­ris pari­bus las­kee hintoja. 

    En nyt oikein ymmär­rä. Vaik­ka neliö­hin­nat las­ki­si­vat, niin eihän se tar­koi­ta asun­to­jen hin­to­jen las­ke­van? No ehkä sil­loin, jos ihmi­set alka­vat enem­män asu­maan kimp­pa­käm­pis­sä, pari­suh­teis­sa tms. niin näin voi tie­ten­kin _jossain määrin_ tapah­tua, mut­ta tus­kin tuo kom­ben­soi sitä hinn­an­nousua, joka joh­tuu sii­tä, että sään­nös­ten vuok­si raken­ne­taan vähem­män sel­lai­sia asun­to­ja, mitä ihmi­set haluavat.

    Epäi­len myös että tuo cete­ris pari­bus lause ei pidä paik­kaan­sa, eli että Hel­sin­gis­sä asun­to­jen hin­nan mää­rää käy­tän­nös­sä osta­jien mak­su­ky­vyn ylä­ra­ja. Myös tätä kaut­ta tuos­sa koko­nor­mis­sa voi näh­dä jotain ide­aa, yhden ihmi­sen asun­to on joka tapauk­ses­sa täs­sä mark­ki­nas­sa N euroa, ja N on se mitä pank­ki suos­tuu anta­maan lai­naa kes­ki­tu­loi­sel­le, ja jos asun­to­jen kes­ki­ko­ko pie­ne­nee niin ainoa mitä sii­tä seu­raa on se että pie­nem­pi asun­to mak­saa sit­ten sen N euroa mitä vähän isom­pi ennen. 

    Minä en kyl­lä teh­nyt cete­ris pari­bus ‑olet­ta­mus­ta, enkä väit­tä­nyt selit­tä­vä­ni Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­noi­den toi­min­taa koko­nai­suu­des­saan, vaan väi­tin sää­te­lyn (useim­mi­ten) kas­vat­ta­van hin­to­ja, mikä joh­tuu meka­nis­mis­ta, jon­ka kuvasin.

    Luu­len, että puhut­taes­sa asun­to­jen hin­nas­ta Hel­sin­gis­sä tuo kuvaa­ma­ni meka­nis­mi on rip­pe­liä mui­hin teki­jöi­hin näh­den. Sii­nä mie­les­sä totea­muk­se­si (“vai­ku­tus on plus mii­nus nol­la”) saat­taa olla hyvin­kin lähel­lä totuut­ta. Olen kui­ten­kin edel­leen sitä miel­tä, että tuo vai­ku­tus­me­ka­nis­mi toi­mii kuten kuvasin.

    Tie­ten­kin voi­daan kysyä, että jos vai­ku­tus on niin mitä­tön, niin mitä­pä sii­tä vaah­toa­maan. Mut­ta yhtä hyvin voi­daan sanoa sään­te­lyn vai­ku­tuk­sen asu­mi­seen­kin sil­loin ole­van niin mitä­tön, että mik­si vai­vau­tua. Tai siis: jos tuo neliö­ra­ja vai­kut­taa ihmis­ten asu­mi­seen, niin kyl­lä sen sil­loin pitää näkyä myös mark­ki­noil­la. Ja jos se näkyy, niin sil­loin se näkyy tulon­siir­toi­na parem­pio­sai­sil­le ja asun­to­jen hin­to­jen nousuna.

    Niin no, tila on hal­vem­paa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, ja se on Van­taa­lai­ses­sa beto­ni­lä­hiös­sä hal­vem­paa kuin Hel­sin­ki­läi­ses­sä. En minä täs­tä vetäi­si sen kum­mem­pia joh­to­pää­tök­siä ihmis­ten pre­fe­rens­seis­tä. Eri­tyi­sel­lä epä­luu­lol­la suh­tau­dun ihmis­ten ker­to­miin syi­hin asua joss­sain, vähän niin kuin kysyi­si että onko lap­se­si lahjakas? 

    Minä en vetä­nyt joh­to­pää­tös­tä sii­tä, että ihmi­sil­lä on eri­lai­sia pre­fe­rens­se­jä, mis­tään maan hin­nas­ta enkä kyse­ly­tut­ki­muk­ses­ta, vaan ihan “ylei­ses­tä elä­män­ko­ke­muk­ses­ta”. Tai siis: tun­te­mil­la­ni ihmi­sil­lä on hyvin eri­lai­sia käsi­tyk­siä sii­tä, miten haluai­si­vat asua tai sii­tä, kuin­ka mer­ki­tyk­sel­li­nen asia asu­mis­jär­jes­te­ly yli­pää­tään on.

    Suu­rin piir­tein mer­ki­tyk­ses­sä ansion­sa mukaan. Voi olla esi­mer­kik­si ihan perus­tel­lus­ti sitä miel­tä että on epä­oi­keu­den­mu­kais­ta että itse aiheu­tet­tua sai­raut­ta hoi­de­taan vero­va­roin, ja samaan aikaan sitä miel­tä että tämä on oikein kos­ka ihmis­ten sai­rau­det vaan pitää hoi­taa. Eikä tämä lii­ty aiheeseen. 

    Hmm, mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma. Täy­tyy­pä jos­kus poh­dis­kel­la tarkemmin 🙂

    Kari

  43. Osmo:

    Tar­koi­tus oli van sanoa, e3ttä tuli­joi­ta on niin pal­jon, ettei kaa­voi­tuk­sel­la saa hin­taa Nur­mek­sen tasolle.

    No ei ehkä tasol­le, mut­ta eihän tätä kukaan ole väit­tä­nyt­kään. Kyl­lä se kor­kea hin­ta joh­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan yhteis­pe­lis­tä ihan samal­la taval­la kuin mikä tahan­sa muu­kin hinta.

  44. Art­tu­ri:

    Yri­tät­kö nyt sanoa, että kaa­voit­ta­jan pää­tök­set riip­pu­vat mark­ki­noi­den ennus­ta­mas­ta kaa­voit­ta­jan päätöksestä? 

    En yrit­tä­nyt, vaik­ka noin­kin var­maan­kin tapahtuu 🙂

    Voi olla näin­kin, mut­ta voi myös olla, että kaa­voit­ta­ja päät­tää miten päät­tää ja mark­ki­nat vaan ennus­ta­vat näi­tä pää­tök­siä aika hyvin.

    Minä oon tai­pu­vai­nen usko­maan enem­min jäl­kim­mäis­tä kuin ensim­mäis­tä, eli että maan arvo riip­puu kaavoittajasta. 

    Olin tuos­sa epä­sel­vä. Minä tar­koi­tin “maan arvol­la” ehkä enem­män­kin “maan poten­ti­aa­lis­ta arvoa, jos se kaa­voi­tet­tai­siin”. Eli jos ostan pel­toa Van­taal­ta tai Posiol­ta, niin tie­ten­kin maa on Van­taal­la kal­liim­paa (kos­ka on mah­dol­lis­ta, että sii­hen tule­vai­suu­des­sa kaa­voi­te­taan vaik­ka­pa asui­na­lue), mut­ta vie­lä suu­rem­pi ero on ns. “poten­ti­aa­li­sel­la arvolla”.

    Eli jos vaik­ka­pa lah­jon vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot raken­ta­maan sii­hen radan ja kaa­voit­ta­maan sin­ne asui­na­lu­een, niin pys­tyn teke­mään mel­koi­sen tilin (tämä ei ole muu­ten kuvit­teel­li­nen esi­merk­ki, vaan Kehä­ra­dan tapauk­ses­sa näin tapah­tui — sii­tä tuli oikein tuo­mioi­ta­kin). Ja kos­ka näin on mah­dol­lis­ta teh­dä, näin tehdään.

    Minä olen sitä miel­tä, että noin “suu­res­sa mitas­sa” kaa­voi­tus­pää­tök­set teh­dään aivan muu­al­la kuin var­si­nai­ses­sa kaa­voi­tuk­ses­sa. Esi­mer­kik­si sil­loin kuin pää­kau­pun­ki siir­ret­tiin Hel­sin­kiin, tän­ne perus­tet­tiin sata­ma ja raken­net­tiin radat ja moot­to­ri­tiet. Tuo var­si­nai­nen “kaa­voi­tus” on sit­ten lähin­nä hie­no­sää­töä. Kehä­mar­ket­te­ja syn­tyy, kos­ka meil­lä on kehätiet.

    Voi tie­tys­ti olla, että minul­la on vähän “vää­ris­ty­nyt” näkö­kul­ma, kun olen tusan­nut näit­ten lii­ken­ne­jut­tu­jen kans­sa vähän liikaa 🙂 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Tuo lause “Hel­sin­ki on teh­nyt itses­tään lii­an hou­kut­te­le­van pai­kan asua” oli tar­koi­tet­tu vas­tauk­sek­si syy­tök­seen, että asun­to­jen kor­kea hin­ta hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa joh­tuu sii­tä, ettei ole kaa­voi­tet­tu tar­peek­si. Tar­koi­tus oli van sanoa, e3ttä tuli­joi­ta on niin pal­jon, ettei kaa­voi­tuk­sel­la saa hin­taa Nur­mek­sen tasolle. 

    Tuo nyt oli lähin­nä kettuilua 🙂

    Mut­ta entä­päs tämä: minä väi­tän, että mitä enem­män Hel­sin­kiin (tai oikeam­min Suur­hel­sin­kiin) kaa­voi­te­taan, sitä enem­män hin­nat nousevat!

    Syy tähän on (minus­ta, toi­voi­sin jon­kun oikai­se­van, jos olen vää­räs­sä) se, että kun mark­ki­na-alu­eel­le tulee lisää ihmi­siä, ko. alue hyö­tyy lukui­sis­ta skaa­lae­duis­ta, jol­loin alu­een arvo tosia­sial­li­ses­ti kasvaa.

    Tämä ei kui­ten­kaan ole huo­no asia, kos­ka tuo maan arvon­nousu perus­tuu ihan todel­li­siin hyö­tyi­hin, jol­loin ihmi­sil­lä on myös varaa mak­saa enem­män — kos­ka he ovat rikkaampia.

    Kari

  45. Minus­ta asi­aan ei ole tar­tut­tu oikeal­la asen­teel­la. Kau­pun­gin puo­les­ta uusia asun­to­ja suun­ni­tel­laan (ja raken­ne­taan) “niin nopeas­ti kuin pys­ty­tään”. Käy­tän­nös­sä kaa­voi­tuk­sen tilk­ku­täk­ki­syys, vali­tuk­set ja raken­ta­jien nih­keys alkaa raken­taa huo­nol­la het­kel­lä joh­taa riit­tä­mät­tö­mään asun­to­tuo­tan­toon. Toi­saal­ta raken­ne­taan lii­an väl­jäs­ti vuo­sia van­ho­jen yleis­kaa­va­ra­joi­tus­ten sisäl­lä. Kau­pun­ki ei voi vain laa­je­ta vaan sen pitää myös tiivistyä.

    Ark­ki­teh­ti­kil­pai­lu­ja käy­te­tään täl­lä het­kel­lä nurin­ku­ri­sel­la taval­la: ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­luil­la raken­nuk­sil­le hae­taan eri­tyis­tä ilmet­tä — kau­pun­gin kei­not uusien ympä­ris­tö­jen iden­ti­fioin­nis­sa rajoit­tu­vat for­maa­lei­hin kei­noi­hin. Uusi rat­kai­su ei vält­tä­mät­tä ole stan­dar­dia kal­liim­pi, mut­ta ei halvempikaan.

    Esi­mer­kik­si Köö­pen­ha­mi­nas­sa asu­mi­son­gel­maan on tar­tut­tu lähiö­vuo­si­kym­men­ten veroi­sel­la voi­mak­kaal­la poli­tii­kal­la, tosin aivan toi­sin kons­tein. Bil­li­ge boli­ger ‑ohjel­man tar­koi­tuk­se­na on raken­taa suun­nit­te­lu­kil­pai­lu­jen poh­jal­ta tii­vis­tä, usein pien­ta­los­kaa­lais­ta, asu­mis­ta kes­kus­tan tun­tu­maan erit­täin edul­li­ses­ti. Tavoi­te on ettei 85 neliön asun­nos­ta tar­vit­si­si mak­saa enem­pää kuin 5000 kr (n. 600e) vuokraa.

    Sel­väs­ti hal­vem­paan asu­mi­seen pääs­tään jos tämä on oikeas­ti tavoi­te. Kel­lo­jen pitäi­si soi­da, kun raken­ne­tun asun­to­ne­liön las­ku­kaa­va on tämä:
    1000 e tontista
    + 1000 e raken­ta­mi­nen ja suunnittelu
    + 1000–5000 e raken­nus­liik­keen voit­toa ja vaalikassaa
    = 3000–7000 e asun­non myyntihinta!!?

    Jokai­nen jos­kus jotain raken­nut­ta­nut tie­tää, että pal­jon yli ton­nin ei raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa kyl­lä mis­sään koh­tees­sa mennä!

    1. Hel­sin­ki pyr­kii raken­ta­maan 5000 asun­toa vuo­des­sa. Asu­na­luei­ta on esi­mer­kik­si sata­mil­ta vapau­tu­nei­lö­la alueil­la kan­ta­kau­pun­gis­sa ja Laa­ja­sa­lon öljy­sa­ta­ma-alu­eel­la. Pasi­laan lisä­tään sekä toi­mis­to­ja että asu­mis­ta. Haa­gaan pari­tu­hat­ta uut­ta asu­kas­ta. Kasu­pun­ki kas­vaa lähes yksi­no­maan tiivistämällä.

  46. Kes­kus­te­lua vai­vaa hyvin ylei­nen vir­heo­le­tus. Ole­te­taan, että raken­nus­liik­kei­den tuo­te on asun­to tai talo, jon­ka hin­ta muo­dos­tuu raa­ka-aine­ku­luis­ta , työn hin­nas­ta ja työ­maan yllä­pi­to­ku­luis­ta.. Näin ei tie­ten­kään ole. Raken­nus­liik­keen tuo­te on raken­nus­pro­ses­si. Raken­nus­liik­keet myy­vät siis tiet­tyä tapaa ja jär­jes­tys­tä talon raken­ta­mi­seen. Miten ali- ja sivu-ura­koit­si­jat kil­pai­lu­te­taan, miten tont­ti han­ki­taan ja arvo­te­taan , miten työ­maa­ko­pit sijoi­te­taan työ­maal­la, mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä työ­vai­heet teh­dään jne jne. Tuhan­sia pie­niä detal­ji­ta­son pää­tök­siä, jois­ta ket­ju­te­taan koko­nai­nen pro­ses­si. Kun pörs­si­ra­ken­nus­yh­tiö raken­taa tuhan­net­ta ele­ment­ti­ker­ros­ta­lo­aan , se on rat­kais­sut kaik­ki mah­dol­li­set ongel­ma­ti­lan­teet ja huo­mioi­nut ne pro­ses­sis­saan. Sen vuok­si se pys­tyy raken­ta­maan niin tehok­kaas­ti , että uuden alal­le pyr­ki­vän raken­ta­jan hin­ta on esim. 40% kal­liim­pi, kos­ka sen täy­tyi­si ensin har­joi­tel­la sata taloa saa­dak­seen tehok­kuu­ten­sa samal­le tasol­le. Näin pörs­si­ra­ken­nus­yh­tiö voi teh­dä 25% katet­ta eikä alal­le pää­se uusia teki­jöi­tä. Ulos­päin näyt­tää sikai­lul­ta , mut­ta oikeas­ti onkin vain mark­ki­na­ta­lout­ta ja tehokkuutta.Surullinen fak­ta on , että raken­ta­mi­nen ja työ on ihan oikeas­ti niin kal­lis­ta Suo­mes­sa kuin se on.

    Toi­nen hin­ta­ta­soa nos­ta­va muut­tu­ja on “hal­vin on paras”-kilpailulaki. Se toi­mii myös raken­nusa­lal­la, mut­ta vali­tet­tas­vas­ti kar­tel­liyh­tiön hyväk­si. Hom­ma menee näin: On iso pää­omaa vaa­ti­va raken­nus­koh­de , esim. ker­ros­ta­loa­lue tai jul­ki­nen infra­han­ke. Raken­nut­ta­ja­na on jul­ki­nen taho, pank­ki , elä­ke­sää­tiö tms. Toi­mi­tus­var­muu­den takaa­mi­sek­si ne pyy­tä­vät tar­jouk­set riit­tä­vän isol­ta toimijalta=pörssirakennusyhtiö. Nämä mää­rit­te­le­vät hin­tan­sa näin: ne pyy­tä­vät tar­jouk­sia vakiin­tu­neil­ta sivu- ja aliu­ra­koit­si­joil­taan tyyliin“jos kol­men vuo­den pääs­tä raken­tai­sit tämän ja tämän yksik­kö­mää­rän , mikä oli­si hin­ta?”. Nämä eivät ole sito­via tar­jouk­sia vaan mutu- ja var­man­pääl­le­tar­jouk­sia , jois­sa hinn­an­nousua arvail­laan. Näis­tä tar­jouk­sis­ta iso raken­nus­yh­tiö koko­aa hin­tan­sa. Kun se saa ura­kan, se kil­pai­lut­taa ali­työt eri tar­joa­jil­la ja koko­aa näis­tä esim. kol­me-nel­jä hal­vin­ta lop­pu­ki­riin. Muu­ta­ma viik­ko ennen töi­den aloit­ta­mis­ta nämä kut­su­taan neu­vot­te­lui­hin ja kysy­tään” oli­ko täs­sä las­kel­mas­sa joku vää­rin­kä­si­tys tai vir­he , jon­ka perus­teel­la voit alen­taa hin­taa?” (lain mukaan ei saa hin­taa muu­ten alen­taa). Yllät­tä­vän usein alen­nuk­sia löy­tyy ja ero­tus jää suu­rel­le raken­nus­liik­keel­le. Kun raken­nus on saa­tu yli puo­len­vä­lin , ollaan aina jäl­jes­sä aika­tau­lus­ta (kii­reh­ti­mi­nen hyö­dyt­tää pää­ura­koit­si­jaa). Täs­sä koh­taa lai­te­taan ark­ki­teh­ti kovil­le. Uudet ja kokei­lul­li­set kons­tit muu­te­taan van­hoik­si hyväk­si havai­tuik­si aika­tau­lun nimis­sä ja hal­ven­nus jää pää­ura­koit­si­jan kirstuun.

    Kei­not joil­la tähän voi­daan puut­tua ovat har­vas­sa. Kil­pai­lu­lais­sa pitäi­si arvot­taa laa­tu ja kokei­le­va raken­ta­mi­nen euro­mää­räi­se­nä muut­tu­ja­na, mah­dol­lis­taa uusien teki­jöi­den alal­le tulo kiusaa­mal­la kar­tel­li­soi­tu­via yri­tyk­siä lain­sää­dän­nöl­lä, toteut­taa jul­ki­nen raken­ta­mi­nen sil­löin täl­löin jyvi­tet­tyi­nä miniurakoina.
    Höl­möin­tä on neliö­ra­joil­la tasa­päis­tää raken­ta­mis­ta ja siten suo­sia iso­ja yrityksiä.

  47. Samu­li Saarelma:
    “..Ne lap­si­per­heet, joil­la ei ole varaa ostaa kuin kak­sio, todel­li­suu­des­sa kär­si­vät täs­tä, kos­ka täl­lai­set toi­met tie­ten­kin sit­ten nos­ta­vat pie­nem­pien asun­to­jen hintoja.”

    Kyl­lä. Kiin­tiö ei edes suo­si lap­si­per­hei­tä, vaan varak­kai­ta lap­si­per­hei­tä. Per­hei­tä, joil­la on muu­ta­kin tuloa kuin ansio­tu­lo. Joten nyky­po­li­tiik­ka ei suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä tue tuot­ta­vaa talout­ta. Yksi sii­voo­ja­per­he tuot­taa enem­män varal­li­suut­ta kuin 10 pan­kin­joh­ta­jaa brit­ti­läi­sen tut­ki­muk­sen mukaan. Puhu­mat­ta­kaan ties mis­tä vuo­kras­pe­ku­lan­teis­ta ja muis­ta etuoikeusryhmistä.
    (K.o. tut­ki­muk­sen mukaan pan­kin­joh­ta­jat tuot­ta­vat itse asias­sa rei­lus­ti tap­pio­ta, mikä on kyl­lä saa­vu­tus lähes 0‑korkoista luot­toa nauttiville)

  48. Hel­sin­ki pyr­kii raken­ta­maan 5000 asun­toa vuodessa.

    Ja jos ei onnis­tu­ta? Mitä jos yksin­ker­tai­ses­ti ATT raken­nut­tai­si vuo­des­sa 5000 asun­toa mii­nus sen mitä muut raken­taa? Kävin juu­ri ATT:n sivuil­la, hyvin menee aina­kin HITAS kau­pak­si kes­kel­lä las­ku­kaut­ta, myy­vät ei oota. Ja ei kai nii­tä kovan rahan­kaan asun­to­ja ole kau­pun­gin käsin jäänyt.

    1. Itse asias­sa on jää­nyt käsiin, Vuo­saa­res­sa. En tie­dä, ovat­ko kaa­vat olleet kovin kal­lii­ta vai talo­suun­nit­te­lu mah­do­ton­ta, mut­ta kal­lii­ta talo­ja on tul­lut, niin kal­li­ta, ettei oikein mene kaupaksi.

  49. Tai­dan tie­tää koh­teen. Hyvän näköi­siä talo­ja, mut­ta hin­nat on oli sijain­nin huo­mioon ottaen vaan aivan lii­an kovia. Se on nyt kui­ten­kin Vuo­saa­ri, eli kaukana.

  50. Osmo: “Hel­sin­ki on teh­nyt itses­tään lii­an hou­kut­te­le­van pai­kan asua. Sik­si mikään rea­lis­ti­nen mää­rä asun­to­tuo­tan­toa ei riitä.”

    Näin se juu­ri on. Tuo Osmon ver­taus soukka/töölö oli sii­tä vir­heel­li­nen, että asun­to­jen hin­ta tulee aina ole­maan töö­lös­sä kovem­pi kuin Sou­kas­sa, sii­tä syys­tä, että töö­lö on lähem­pä­nä Hel­sin­gin kes­kus­taa. Paras asun­to­jen hin­nan selit­tä­jä on maan­tie­teel­li­nen etäi­syys Hel­sin­gin keskustasta.

    Me tääl­lä ympä­rys­kun­nis­sa saam­me pal­jon hal­po­ja neliöi­tä ja tilaa pihal­la. Mut­ta sil­ti useim­mat ihmi­set mie­luum­min asu­vat ahtaas­ti töö­lös­sä tai lauttasaaressa.

  51. En usko, että Hel­sin­ki voi sinän­sä teh­dä mitään sil­le, että sin­kut pak­kaan­tu­vat sin­ne. Sin­kul­le sopii pie­ni kau­pun­kia­sun­to. Näin on aina ollut ja näin on aina oleva.

    Sen sijaan ne, jot­ka omis­ta­vat 2 autoa, veneen, kol­me koi­raa ja vii­si las­ta, halua­vat ymmär­ret­tä­väs­ti tilaa ympä­ril­leen ja muut­ta­vat jon­ne­kin, mis­sä tämä elä­män­ta­pa on mah­dol­li­nen. Yleen­sä tämä ei ole mah­dol­lis­ta Helsingissä.

  52. Soi­nin­vaa­ra:
    “Itse asias­sa on jää­nyt käsiin, Vuo­saa­res­sa. En tie­dä, ovat­ko kaa­vat olleet kovin kal­lii­ta vai talo­suun­nit­te­lu mah­do­ton­ta, mut­ta kal­lii­ta talo­ja on tul­lut, niin kal­li­ta, ettei oikein mene kaupaksi.”

    Toki jää käsiin, kun poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä on Vuo­saa­res­ta teh­ty kokei­lu­kes­kus. Vuo­saa­ren kana­va ja ran­ta ovat hie­no­ja paik­ko­ja ja siel­lä on upea käy­dä kesäl­lä. Iki­nä en sin­ne kui­ten­kaan muut­tai­si. Kan­nat­taa kysyä polii­ti­kon itsel­tään, mik­si ihmi­set muut­ta­vat yli­hin­tai­seen Sau­na­lah­teen Espoo­seen, mut­ta eivät muu­ta yli­hin­tai­seen Vuo­saa­reen. Vink­ki: etäi­syyk­sil­lä asia ei selity.

    Erit­täin kan­na­tet­ta­vaa on toki pyr­kiä pitä­mään mei­dät lap­si­per­heet Hel­sin­gis­sä. Sii­tä Soi­nin­vaa­ral­le kii­tos. Mut­ta poli­ti­koin­tiin koko hom­ma jumit­tuu. Eihän Vapaa­vuo­ri­kaan ole oikeas­ti mitään aikaan saa­nut asun­to­mi­nis­te­ri­nä. Oulus­sa saa uut­ta asun­toa 1800e/neliö vuo­kra­ton­til­la ja Hel­sin­gis­sä 4500e/neliö vuo­kra­ton­til­la. Vih­rei­den Könk­kö­lä toki ansiok­kaas­ti ollut muka­na hin­taa nos­ta­mas­sa. Ja Oulus­sa alih­jan­kin­ta­ket­ju­tus voi olla lyhyem­pi ja sitä myö­ten laa­tu saat­taa olla jopa parem­pi. Mut­ta antaa kar­tel­lien ja poliit­ti­sen suh­mu­roin­nin tans­sin jat­kua. Vain todel­li­nen krii­si voi mätä­pai­seet puh­kais­ta suun­nit­te­lus­sa (poli­tiik­ka) ja raken­ta­mi­ses­sa (näen­näi­nen kil­pai­lu ja mono­po­li­mai­nen tuotto). 

    Suo­ra lai­naus suu­ren raken­nus­yh­tiön mana­ge­ril­ta yksityiskeskustelussa:“Tuli ammut­tua vähän yli hin­noit­te­lus­sa, mut­ta antaa olle myyn­nis­sä vaan. Uut­ta ei tule ennen kuin van­hat myy­ty ja ihmis­ten on pak­ko lopul­ta mak­saa”. Tämä peli jat­kuu polii­tik­ko­jen siu­nauk­sel­la. Oikeas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa uusien asun­to­jen hin­nat oli­si­vat talous­krii­sin aika­na pudonneet.
    Yksi­tyi­nen ihmi­nen ei voi raken­ta­mis­vel­voi­tet­ta kier­tää, jos kau­pun­gil­ta ton­tin sat­tuu saa­maan. Raken­nus­lii­ke taas voi Töö­lön sta­gel­la pres­sut pääl­le vaan kysyn­tää ylläpitämään.
    Vie­lä lopuk­si ter­vei­set raken­nus­liik­keil­le: Eihän kukaan halua pien­tä asun­toa ostaa! Mut­ta Suo­mes­sa hom­ma on edel­lä kuva­tul­la taval­la hoi­det­tu niin, että asun­to on aina vähän kal­liim­pi, kuin mihin ihmi­sel­lä on varaa. Tyh­jä maa, ahtaat asun­not. Huip­pu­hin­taan. On lot­to­voit­to syn­tyä Suomeen.

  53. Miten oli­si mää­räys, että kol­man­nes asun­nois­ta on olta­va kool­taan yli 90 neliö­tä tai että asuin­pin­ta-alas­ta puo­let tulee olla yli 90 neliön asun­nois­sa? Kek­sii­kö joku parem­man säännön?

    Muu­ten olen sitä miel­tä, ettei tuon sään­nön pidä olla täs­mäl­leen sama joka kau­pun­gin­osas­sa eikä joka tontilla.

    Jos nyt ole­te­taan, että käy­tän­nön rea­li­tee­tit ovat, että kau­pun­ki lah­joit­taa jat­kos­sa­kin puo­li-ilmai­sek­si noi­ta tont­te­ja yhteis­kun­ta­suh­teen­sa hyvin hoi­ta­neil­le gryn­de­reil­le, ja jat­kos­sa­kin kaa­voi­tuk­ses­ta päät­tää kau­pun­ki eikä mark­ki­nat, niin voi­si tähän sil­ti yrit­tää lii­ma­ta vähän vapai­ta mark­ki­noi­ta. Kun gryn­de­ri saa ton­tin, kau­pan kyl­kiäi­si­nä tulee vel­vol­li­suus raken­taa n yksiö­tä, m kak­sio­ta jne. Mut­ta tämä vel­vol­li­suus on paloi­tel­ta­vis­sa ja siir­ret­tä­vis­sä mihin tahan­sa Hel­sin­gin (tai kau­pun­gin­osan) tont­tiin. Nyt kun yksi gryn­de­ri halu­aa raken­taa ton­til­leen pelk­kiä yksiöi­tä ja toi­nen luk­sus-lukaa­le­ja, niin nämä voi­vat käy­dä kes­ke­nään kaup­paa noil­la raken­nus­vel­vol­li­suuk­sil­la. Jos raken­nus­vel­vol­li­suus ei täy­ty, vel­vol­li­suu­den omis­ta­ja palaut­taa ton­tin kau­pun­gil­le kor­vauk­set­ta. Nyt ei tar­vit­se enää muu­ta kuin tie­tää pal­jon­ko min­kä­kin kokoi­sia asun­to­ja halu­taan hel­sin­kiin. (Aja­tus on luon­nos­tel­tu nopeas­ti. Ole­tan, että sii­tä löy­tyy raken­nus­nos­tu­rin men­tä­viä rei­kiä, mut­ta ole­tan myös, että ne reiät on pai­kat­ta­vis­sa vähän perus­teel­li­sem­mal­la pohdinnalla)

  54. Mik­ko:
    Osmo, Hel­sin­gin seu­dun asu­kas­mää­rät ovat kas­va­neet vii­mei­set 40-vuot­ta eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti ja Hel­sin­gin kau­pun­gin asun­to­tuo­tan­to on ollut vakio. Luu­li­si sinun eko­no­mis­ti­na kyke­ne­vän las­ke­maan tuos­ta perus­ma­te­ma­tii­kal­la, että ongel­mia tulee. 

    Nyt­kin ne asun­not raken­ne­taan, joten ongel­ma­na ei ole raken­nus­ka­pa­si­tee­tin puu­te – ne vaan raken­ne­taan vää­rään paikkaan. 

    Hel­sin­ki tar­vit­see järei­tä kei­no­ja tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta kan­ta­kau­pun­gin ympä­ril­lä ole­vis­sa lähiöis­sä (ja laa­jen­taa kau­pun­ki­mais­ta kes­kus­taa). Vali­tet­ta­vas­ti sii­hen ei Hel­sin­gis­sä ole halua – joten kär­si­tään sit­ten lisään­ty­vis­tä kasvihuonepäästöistä.

    Suu­rin osa hel­sin­ki­läi­sis­tä EI tah­do asua mis­sään kal­lion kal­tai­ses­sa pai­kas­sa. Ihmi­set halua­vat tilaa, VIHREYTTÄ ja ulkoi­lu­maas­to­ja ihan käve­ly­mat­kan etäi­syy­del­le. Ihmi­set halua­vat pääs­tä käve­lyl­le, he halua­vat ulkoi­lut­taa koi­ri­aan ja halua­vat että lap­set pää­se­vät leik­ki­mään metsiin.

    Hel­sin­gin ongel­ma on se että val­tio on vuo­si­kym­me­niä tuke­nut kau­pun­gis­tu­mis­ta ja sitä kes­kit­tä­nyt kai­ken Hel­sin­kiin. Tämä pakot­taa ihmi­set tule­maan Hel­sin­kiin. Ei ne tääl­lä haluai­si olla mut­ta kun on pak­ko. Var­sin­kin kun auton omis­ta­mi­ses­ta teh­dään koko ajan vaan kalliimpaa.

    Toi­nen suu­ri ongel­ma on se että kau­pun­kiin raken­ne­taan mata­lia raken­nuk­sia. MIKSI?

    Mik­si tuh­la­taan tont­ti­ti­laa sil­le että raken­ne­taan joku yksi tai mak­si­mis­saan kak­si ker­rok­si­nen talo?

    Sit­ten menee hir­veät tilat sii­hen että pie­ni jouk­ko ihmi­siä asuu siel­lä. Sit­ten kun tilaa menee niin pal­jon niin pitää raken­taa jul­kis­ta lii­ken­net­tä, tie­tä, tar­ho­ja jne.

    Jos taas raken­net­tai­siin ISOJA talo­ja. Eli erit­täin kor­kei­ta ja samaal­la vie­lä levei­tä ja jopa pak­su­ja (mah­tuu usie­ta rap­pu­ja kum­mal­lek­kin puo­lel­le) niin sin­ne mah­tuu erit­täin pal­jon ihmi­siä. Kui­ten­kin kaup­pa voi olla lähel­lä, met­siä ei tar­vit­se kaa­taa jne.

    Kau­pat ja vas­taa­vat pitäi­si raken­taa maa­nal­le. Ihan aina. Sii­nä sääs­tyy hyvin pal­jon kau­pun­gin tilaa kun kau­pat ja muut vas­taa­vat tilat on maa­nal­la. Maan­pääl­le mah­tuu asun­to­ja. Joku Pris­ma ei tar­vit­se ikkunoita.

  55. Kal­lios­sa on vih­rei­tä piho­ja (toki myös asfalt­ti­hir­vi­tyk­siä). Ulkoi­lu­maas­to­ja ovat mm. Tokoin­ran­ta sekä muut Töö­lön­lah­den ran­ta-alu­eet, Eläin­tar­ha, Leni­nin­puis­to, Alp­pi­puis­to ja sii­tä poh­joi­seen Kes­kus­puis­toon yhtey­des­sä ole­va puistovyöhyke. 

    Jos ide­lo­gia tai vakau­mus estää, Leni­nin­puis­toon ei ole pak­ko men­nä, mut­ta kyl­lä nois­sa muis­sa­kin päi­vit­täi­set len­kit vetää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.