Markkinaehtoinen asuntopolitiikka

Blo­gi­kes­kus­te­li­jois­ta kovin moni ajat­te­lee, että jokai­nen asun­to ja tont­ti pitäi­si antaa eni­ten tar­joa­val­le, eikä kau­pun­ki sai­si suo­sia mitään ryh­mää asun­non­jaos­sa. En suo­raan sanoen tul­lut aja­tel­leek­si­kaan, että mois­ta aja­tus­ta vas­taan jou­tui­si oppo­noi­maan. Mark­ki­naeh­toi­nen asun­to­po­li­tiik­ka joh­tai­si jyrk­kään sosi­aa­li­seen segre­gaa­tioon, hyvä­osais­ten aidat­tui­hin aluei­siin toi­saal­la ja sur­kei­siin slum­mei­hin toi­saal­la. On ylei­ses­ti tun­nus­tet­tu asia – ja luu­lin sen ole­van läh­tö­koh­ta­na vähän kai­kil­la – ettei täl­lais­ta tule suo­sia. En luet­te­le kaik­kia sen huo­no­ja puo­lia, tyy­dyn mai­nit­se­maan yhdes­tä. Joh­tai­si laa­ja-alai­seen hen­kis­ten voi­ma­va­ro­jen haas­kauk­seen, jos vää­rään kau­pun­gin­osaan syn­ty­nyt lah­ja­kas lap­si oli­si tuo­mit­tu elä­mään periy­ty­väs­sä köy­hyy­des­sä, kuten on lai­ta laa­jo­ja slum­me­ja syn­nyt­tä­neis­sä maissa.

Hel­sin­ki uhraa pal­jon poten­ti­aa­li­sia tulo­jaan segre­gaa­tion vas­tus­ta­mi­seen. Sik­si par­haim­mil­la­kin alueil­la – tai siis mel­kein kai­kil­la – on myös sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, kos­ka muu­toin sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to jou­dut­tai­siin kes­kit­tä­mään omiin kau­pun­gi­no­siin­sa. Hel­sin­ki tekee tilaa myös kes­ki­tu­loi­sil­le HITAS-poli­tii­kal­la. Raken­nus­lii­ke saa ton­tin sopu­hin­taan, mut­ta asun­non myyn­ti­hin­taa sään­nös­tel­lään – ja niin sään­nös­tel­lään asuk­kai­den har­mik­si myös jäl­leen­myyn­ti­hin­taa. Myy­mäl­lä vaik­ka­pa Jät­kä­saa­ren ton­tit eni­ten tar­joa­vil­le mark­ki­naeh­toi­ses­ti kau­pun­ki sai­si kyl­lä pal­jon hyviä veronmaksajia.

HITAS-poli­tiik­kaan ver­rat­tu­na per­hea­sun­to­jen suo­si­mi­nen kaa­voi­tuk­ses­sa ei ole sen kum­mal­li­sem­paa. Samaa per­hea­sun­to­jen suo­si­mis­ta har­joit­ta­vat monet muut­kin kun­nat, tosin eri taval­la. Voi­daan esi­mer­kik­si kaa­voit­taa oma­ko­ti­ton­tin raken­nusoi­keu­dek­si mak­si­mis­saan 300 ker­ros­ne­liö­tä ja edel­lyt­tää, että ton­til­le tulee vain yksi asun­to. Täl­lai­sia kaa­va­mää­räyk­siä ovat naa­pu­ri­kun­nat pul­lol­laan. Hel­sin­ki voi­si teh­dä samoin ker­ros­ta­lo­jen koh­dal­la, eikä kenel­lä­kään oli­si nokan koput­ta­mis­ta: täl­le ton­til­le saa raken­taa 3000 neliö­tä, mut­ta kor­kein­taan nel­jä­kym­men­tä asun­toa. Jos on sitä miel­tä, ettei suur­ten asun­to­jen raken­ta­mi­nen kan­na­ta, raken­taa nel­jä­kym­men­tä yksiötä.

66 vastausta artikkeliin “Markkinaehtoinen asuntopolitiikka”

  1. Tie­to­lii­ken­ne on osa infraa ja olen jou­tu­nut työ­ni puo­les­ta seu­raa­maan väes­tön kehi­tys­tä ja kaa­voi­tus­ta mones­sa kun­nas­sa. Kes­keism­mät asiat, jot­ka teke­vät asun­to­po­li­tii­kas­ta tyy­dyt­tä­vää ovat:

    1. Riit­tä­vä kun­nan maa­va­ran­to eli että kun­nal­la on omis­tuk­ses­saan kaa­voi­tet­ta­vak­si kel­vol­lis­ta raa­ka­maa­ta riit­tä­väs­ti eli useik­si vuo­sik­si eteenpäin-
    Raa­ka­maan hin­na pitää olla hal­paa eli käy­vän hin­nan ala­ra­joil­la. Kun­ta­han voi vaik­ka pak­ko­lu­nas­taa maa­ta ja niin jot­kut kun­nat ovat teh­neet­kin, jos muu ei auta.

    2. Toi­nen kul­ma­ki­vi on riit­tä­vä raken­nus­kel­poi­nen tont­ti­va­ran­to eli kau­pun­ki voi aina luo­vut­taa ton­tin, kun raken­ta­ja ilmaantuu.
    Kaa­voi­tet­tu­na pitää pitää sen var­ran tont­te­ja, että se kat­taa kaa­voi­tuk­sen , vali­tusa­jat+ kun­na­lis­tek­niii­kan raken­ta­mi­sen, joten kaik­kea maa­ta ei ole pak­ko edes kaa­voit­taa heti
    Tämä ei sul­je pois yksi­tyis­ten tont­tien raken­ta­mis­ta ja kes­kus­ta-alueil­la ja muu­al­la­kin tätä tapah­tuu rin­nal­la, mut­ta kun­nan tont­ti­tar­jon­ta pitää maan hin­taa kurissa.

    3.Kunnan tont­tien hin­noit­te­lus­sa nou­da­te­taan koh­tuut­ta eli raa­ka­man hin­na pääl­le kulut + pie­ni voit­to kunnalle . 

    4. Oma­ko­ti- ja oma­toi­mi­seen raken­ta­mi­seen sovel­tu­vien tont­tien mää­rä pide­tään kor­kea­na jol­loin suur­ten raken­nus­liik­kei­den val­ta pysyy aisoissa-

    Tätä mal­lia nou­dat­ta suu­rin osa kun­nis­ta ja ihmi­set ovat tyty­väi­siä . Täl­lä Kepu­kin pysyy hen­gis­sä ja val­las­sa Kepulandiassa
    Tämä tus­kin sovel­tuu enää kan­ta­kau­pun­kiin Helsingissä,mutta var­maan muu­al­le Helsinkiin

    1. Jos kau­paun­ki antaa maa­ta raken­nus­liik­keil­le hal­val­la ja raken­nus­lii­ke saa myy­dä asun­not kal­liil­la, tämä on raken­nus­liik­kei­den tke­mis­ta, sil­lä hal­pa ton­tin­hin­tya ei siir­ry asun­to­jen hin­taan. Rova­nie­men syr­jä­ky­lil­lä näin käy, mut­ta näin ei käyh Hel­sin­gin kantakaupungissa.

  2. Vaik­ka suu­ris­sa kau­pun­geis­sa (Hel­sin­ki-Tur­ku-Tam­pe­re-ym.) on tiet­ty­jä varak­kai­den oma­ko­ti­ta­loa­sui­na­luei­ta ja vuo­kral­la asu­vien ker­ros­ta­loa­suk­kai­den hie­man huo­les­tut­ta­via kes­kit­ty­miä, koko­nai­suus toi­mii kui­ten­kin aika hyvin. Kes­kei­nen teki­jä täs­sä on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu sekä päi­vä­hoi­to ja kou­lu­lai­tos. Oppi­laat sekoit­tu­vat sopi­vas­ti, mitään sel­ke­ää jakoa ei pää­se syn­ty­mään. Tätä lin­jaa on syy­tä jatkaa.
    Esi­mer­kil­li­nen lähiö täs­sä on Turun Hali­nen. Samal­la alu­eel­la on kun­nan vuo­kra-asun­to­ja, kun­nan tukia­sun­to­ja, ykis­tyi­siä ja kun­nan rivi­ta­lo­ja, ja mel­ko arvok­kai­ta ja arvos­tet­tu­ja oma­ko­ti­ta­loa­sun­to­ja. Asuk­kai­ta ‘ryy­syis­tä rik­kauk­siin’. On moni­kult­tuu­ri­sia päi­vä­ko­te­ja, jois­ta one­gel­mia ei löy­dy — jopa jos­kus vähän haluai­si nii­tä, että pää­si­si tes­taa­maan itseään.
    Point­ti on: Kun jotain aluet­ta ei tiu­kas­ti ja laa­jas­ti kaa­voi­te­ta jon­kin tie­tyn ryh­män käyt­töön, päi­vä­ko­ti- kou­lu­lai­tos- ja mar­ket- ym. ympä­ris­tö sekoit­taa sopi­vas­ti sosi­aa­li­ryh­mät. Täs­sä ei hait­taa pari jup­pi­ta­loa tai kun­nan vuo­kra­ta­lo, kun­han nämä ihmi­set koh­taa­vat jos­sa­kin tilas­sa tai ajas­sa toi­sen­sa. Ja eri­to­ten hei­dän lapsensa.

  3. Hel­sin­gin ja muun­kin Suo­men poik­keuk­sel­li­nen väki­val­lat­to­muus joh­tuu osin sosi­aa­li­ses­ta kaavoitusperiaatteesta. 

    Ruot­sis­sa oli sama peri­aa­te, kun­nes syn­tyi Rosgår­den, Rin­ke­by ja muut maa­han­muut­ta­jas­lum­mit. Svin­län­gor­na, jois­sa suo­ma­lai­set­kin kun­nos­tau­tui­vat sikailuissaan. 

    Näin tulee käy­mään Suo­mes­sa­kin. Sii­hen täy­tyy vain tot­tua, että koh­ta on aluei­ta, joi­ta pitää var­sin­kin pimeäl­lä välttää. 

    Hiu­kan toi­voa antaa se, että Ruot­sis­sa tilan­ne ei ole riis­täy­ty­nyt ihan niin pahak­si kuin jos­sain Rans­kas­sa, USA:sta nyt puhu­mat­ta­kaan, jos­sa vapai­na jyl­lää­vät mark­ki­na­voi­mat ovat tuhon­neet suu­ri aluei­ta kel­vol­li­sel­le ihmi­se­lol­le kelvottomiksi.

  4. Mik­sei­vät ne per­heet voi asua pie­nis­sä asun­nois­sa? Sinun mie­les­tä­si per­heet pär­jää­vät hyvin ilman autoa. Ei se sen han­ka­lam­paa ole tin­kiä niis­tä neliöis­tä sijain­nin hyväksi.

    Eikä se mitään tas­a­puo­lis­ta asun­to­po­li­tiik­kaa ole, että oikeas­ti pie­niä asun­to­ja ei raken­ne­ta yhtään mihin­kään. Alle 20 neliön yksiöi­tä ja noin 30 neliön kak­sioi­ta ei löy­dä kuin van­hois­ta talois­ta, ja sik­si nii­den hin­nat ovat­kin suh­teet­to­man kor­keal­la. Mik­si vähiin neliöi­hin tyy­ty­vää pitää rangaista?

  5. On myös täy­sin koh­tuu­ton­ta, että vuo­kra- ja omis­tusa­sun­to­jen raken­ta­mis­ta koh­del­laan eri tavoin. Suur­vuo­kra­nan­ta­jat saa­vat raken­taa pie­niä­kin asun­to­ja, mut­ta pie­net yksi­tyi­set, jot­ka hank­ki­vat vuo­kra-asun­not omis­tus­ta­lois­ta, jou­tu­vat ahtaal­le, kun uusia pie­niä asun­to­ja ei raken­ne­ta ja van­hois­ta on huu­ta­va pula.

    Kui­ten­kin niis­tä pie­nis­tä omis­tusa­sun­nois­ta­kin aika­moi­sen iso osa pää­tyy vuo­kral­le (oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää tar­kem­pia luku­ja vaik­ka sii­tä, että kuin­ka iso osa vaik­ka­pa alle 25 neliön omis­tusyk­siöis­tä Hel­sin­gis­sä on vuo­kral­la, mut­ta en tie­dä, onko sel­lais­ta tie­toa saatavilla).

    Mik­si suur­vuo­kra­nan­ta­jia suo­si­taan pien­ten kus­tan­nuk­sel­la? Anta­vat­ko ne ken­ties vaalirahoitusta?

  6. Segre­gaa­tio­ta voi­daan tor­jua sosi­aa­li­sel­la asun­to­tuo­tan­nol­la, mut­ta sitä en ymmär­rä, mik­si sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non lisäk­si pitää vie­lä sot­kea nor­maa­lit­kin asuntomarkkinat?

  7. Osmo:

    Mark­ki­naeh­toi­nen asun­to­po­li­tiik­ka joh­tai­si jyrk­kään sosi­aa­li­seen segre­gaa­tioon, hyvä­osais­ten aidat­tui­hin aluei­siin toi­saal­la ja sur­kei­siin slum­mei­hin toi­saal­la. On ylei­ses­ti tun­nus­tet­tu asia – ja luu­lin sen ole­van läh­tö­koh­ta­na vähän kai­kil­la – ettei täl­lais­ta tule suosia.

    Ei joh­tai­si. Kukaan ei ole eri­tyi­ses­ti suo­si­mas­sa segre­gaa­toi­ta. Mark­ki­noi­den käyt­tä­mi­nen ei ole suo­si­mis­ta, vaan se on neut­raa­li rat­kai­su. Sii­nä ihmi­siä ei ase­te­ta epä­ta­sa-arvoi­seen ase­maan sil­lä perus­teel­la, että he sat­tu­vat halua­maan yksiöi­tä tai kolmioita.

    Joh­tai­si laa­ja-alai­seen hen­kis­ten voi­ma­va­ro­jen haas­kauk­seen, jos vää­rään kau­pun­gin­osaan syn­ty­nyt lah­ja­kas lap­si oli­si tuo­mit­tu elä­mään periy­ty­väs­sä köyhyydessä.

    Ketään ei tie­ten­kään tuo­mit­tai­si elä­mään periy­ty­väs­sä köy­hyy­des­sä asui­na­lu­een­sa perus­teel­la. Jos ihmi­nen voi tuot­taa toi­sil­le jotain arvo­kas­ta mark­ki­nat mak­sa­vat täs­tä riip­pu­mat­ta sii­tä mis­tä tulee ja kuka on.

    HITAS-poli­tiik­kaan ver­rat­tu­na per­hea­sun­to­jen suo­si­mi­nen kaa­voi­tuk­ses­sa ei ole sen kummallisempaa.

    No mä en tun­ne HITAS-poli­tiik­kaa hir­veen hyvin, mut­ta jos sekin on tulon­siir­to köy­hil­tä rik­kail­le, niin en tajuu mikä ihmeen perus­te se muka­mas on mui­den­kin regres­sii­vis­ten vero­jen puo­les­ta. Koh­ta var­maan ehdo­tat jotain lisä­ve­roa kai­kil­le omis­tusyk­siös­sä­asu­vil­le ja tämän veron tuo­tot sit­ten mak­se­taan isom­mis­sa asun­nois­sa asu­vil­le. Hei! tää­hän on vaan ihan sama jut­tu kuin neliö­sään­nös! Ei täs­sä VOI olla mitään vikaa.

    Hel­sin­ki uhraa pal­jon poten­ti­aa­li­sia tulo­jaan segre­gaa­tion vastustamiseen. 

    Ei pidä unoh­taa myös­kään sitä kaik­kea asuk­kai­den hyvin­voin­tia, min­kä Hel­sin­ki uhraa yrit­täes­sään pakot­taa ihmi­set asu­maan siel­lä mis­sä he eivät halua asua.

    Myy­mäl­lä vaik­ka­pa Jät­kä­saa­ren ton­tit eni­ten tar­joa­vil­le mark­ki­naeh­toi­ses­ti kau­pun­ki sai­si kyl­lä pal­jon hyviä veronmaksajia.

    Jep ja tämä lisä­tu­lo tuli­si kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten hyväk­si sen sijaan, että neliö­sää­dös tulee pel­käs­tään isois­sa asun­nois­sa asu­vien hyväk­si ja aiheut­taa vie­lä samal­la hyvin­voin­ti­tap­pio­ta koko­nai­suu­te­na. (Kun Jät­kä­saa­ren myyn­ti sitä arvos­ta­vil­le kas­vat­taa hyvin­voin­tia kokonaisuutena.)

    Samaa per­hea­sun­to­jen suo­si­mis­ta har­joit­ta­vat monet muut­kin kun­nat, tosin eri tavalla.

    Joo tot­ta­kai, kun muut­kin ker­ta ovat type­ryk­siä, niin mei­dän­kin kannattaa!

    sil­lä hal­pa ton­tin­hin­tya ei siir­ry asun­to­jen hintaan.

    Jeps ja samas­ta syys­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei ole raken­ta­jien kar­tel­lia, kos­ka val­mis­tu­vien asun­to­jen mää­rä ei juu­ri­kaan vai­ku­ta mark­ki­na­hin­toi­hin. (Jos vai­kut­tai­si, niin sit­ten myös val­mis­tu­vien raken­nus­ten hin­ta vai­kut­tai­si hintoihin.)

  8. Rova­nie­men syr­jä­ky­lil­lä näin käy, mut­ta näin ei käyh Hel­sin­gin kantakaupungissa.”

    Jos tar­jon­ta on riit­tä­vää ja myös pie­net raken­ta­jat saa­vat tont­te­ja niin kyl­lä se hil­lit­see myös suu­rien toi­mi­joi­den rahastusta.
    Tär­kein­tä on, että suu­ril­le raken­ta­jil­le on riit­tä­vä vas­ta­pai­no ja nii­den mark­ki­no­suus jää koh­tuul­li­sek­si, joten heil­lä ei ole enää mää­rää­vää ase­maa mark­ki­noil­la eikä polii­tik­ko­jen maa­suk­ses­ta ole suur­ta hyötyä.
    Tie­tys­ti Rova­nie­mel­lä­kin on tont­te­ja, joil­la voi rahas­taa enem­män esim ran­ta­ton­tit, mut­ta niil­lä rahas­taa myös kunta.
    Tär­kein­tä on kui­ten­kin , että jokai­nen saa halu­tes­saan ton­tin muu­ta­man kuu­kau­den pal­kal­la tai vuo­kraa­mal­la sen ja voi raken­taa oma­toi­mi­ses­ti ja kom­pen­soi­da pie­niä tulo­jaan omal­la työl­lä ilman, että verot­ta­ja on välissä.

    1. Jät­kä­saa­res­ta jae­taan aivan kaik­ki ton­tit, mut­ta enem­pää ei voi­da jakaa. Kan­ta­kau­pun­gin val­mis­ta­mi­nen on lopetettu.

  9. Kan­na­tan sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, mut­ta en oikein ymmär­rä mitä hyö­tyä on sii­tä, että rik­kai­den jou­kos­sa asuu yksi ker­ros­ta­lol­li­nen köy­hiä, jos kaik­ki muut köy­hät kui­ten­kin asu­vat kes­ke­nään jos­sain kama­las­sa lähiös­sä. Näin siis Helsingissä.

  10. Lii­an vanha:

    Tär­kein­tä on, että suu­ril­le raken­ta­jil­le on riit­tä­vä vas­ta­pai­no ja nii­den mark­ki­no­suus jää koh­tuul­li­sek­si, joten heil­lä ei ole enää mää­rää­vää ase­maa mark­ki­noil­la eikä polii­tik­ko­jen maa­suk­ses­ta ole suur­ta hyötyä.

    Onko noin?

    Kun kat­so­taan raken­ta­mi­sen yhteis­kun­ta­vas­tuu­ta, mm. pimeän työ­voi­man käyt­tö, työ­tur­val­li­suus ja ympä­ris­tö­nor­mien nou­dat­ta­mi­nen, niin isot raken­nus­liik­keet ovat huo­mat­ta­vas­ti pie­niä parem­mal­la tasolla.

    Jos iso lii­ke tuot­taa asun­non tehok­kaam­min kuin mon­ta pien­tä, saa olla aika hyvät perus­te­lut, että yhteis­kun­ta puut­tui­si asi­aan. Ei ne raken­nus­liik­keet omis­ta­jil­leen mitään kul­ta­kai­vok­sia sil­ti ole, sen voi jokai­nen nii­den tilin­pää­tök­sis­tä todeta.

    Tär­kein­tä on kui­ten­kin , että jokai­nen saa halu­tes­saan ton­tin muu­ta­man kuu­kau­den pal­kal­la tai vuo­kraa­mal­la sen ja voi raken­taa oma­toi­mi­ses­ti ja kom­pen­soi­da pie­niä tulo­jaan omal­la työl­lä ilman, että verot­ta­ja on välissä.

    Käy­tän­nös­sä har­tia­pank­ki­ra­ken­ta­mi­nen joh­taa sii­hen, että yhteis­kun­nan varoil­la kal­liis­ti kou­lu­tet­tu hen­ki­lö huh­kii hant­ti­hom­mis­sa työ­maal­la. Eihän sii­nä ole järkeä.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Mark­ki­naeh­toi­nen asun­to­po­li­tiik­ka joh­tai­si jyrk­kään sosi­aa­li­seen segre­gaa­tioon, hyvä­osais­ten aidat­tui­hin aluei­siin toi­saal­la ja sur­kei­siin slum­mei­hin toisaalla. 

    Ahaa, olen­kin miet­ti­nyt, että mikä on ero­na Suo­men ja Bra­si­lian välil­lä. Mik­si siel­lä on aidat­tu­ja aluei­ta ja suu­ria sosi­aa­li­sia ongel­mia, mut­ta Suo­mes­sa ei ole. Nyt­hän sii­hen löy­tyi seli­tys: siel­lä asun­to­po­li­tiik­ka on markkinaehtoista!

    Ihan oikeas­ti, oli­si­ko tuos­sa hie­man liioittelua?

    Näh­däk­se­ni Tuk­hol­mas­sa on asun­to­po­li­tiik­kaa sää­del­ty hyvin, hyvin pal­jon enem­män kuin Hel­sin­gis­sä. Sil­ti siel­lä on segre­gaa­tio aivan eri luok­kaa kuin tääl­lä. Mah­taa­ko sään­te­ly auttaa?

    Kari

  12. Ketään ei tie­ten­kään tuo­mit­tai­si elä­mään periy­ty­väs­sä köy­hyy­des­sä asui­na­lu­een­sa perus­teel­la. Jos ihmi­nen voi tuot­taa toi­sil­le jotain arvo­kas­ta mark­ki­nat mak­sa­vat täs­tä riip­pu­mat­ta sii­tä mis­tä tulee ja kuka on.

    Osmo tar­koit­taa meka­nis­mia, jos­sa kak­si geneet­ti­sil­tä omi­nai­suuk­sil­taaan yhtä lah­ja­kas­ta las­ta saa­vat aivan eriar­voi­set läh­tö­koh­dat asui­na­lu­een­sa perusteella. 

    Toi­nen käy hyvän alu­een oppi­mi­sym­pä­ris­töl­tään kor­kea­ta­sois­ta kou­lua, toi­nen huo­non alu­een keh­noa kou­lua, jos­sa voi­ma­va­rat mene­vät häi­rik­kö­jen kuris­sa pitoon ja oppi­lai­den perus­ta­vaa laa­tua ole­vien puut­tei­den paikkaamiseen. 

    Sil­loin toi­sel­le ei ehkä syn­ny mitään mark­ki­noi­den kan­nal­ta arvo­kas­ta, vaik­ka kyvyt oli­si­vat alun perin olleet samat. 

    Täl­lai­nen kehi­tys­suun­ta on Suo­mes­sa­kin vah­vas­ti aluil­laan. Perus­kou­lu­jen oppi­mis­tu­lok­sis­sa on val­ta­vat erot. Täs­tä ollaan vain kor­rek­tis­ti aika hil­jaa, mikä ei ongel­man rat­kai­se­mis­ta aina­kaan auta.

  13. Tasa-arvois­ta ja sosi­aa­lis­ta asun­to­po­li­tiik­kaa kan­nat­taa kyl­lä har­ras­taa, se mak­saa itsen­sä takai­sin viih­tyi­si­nä, tur­val­li­si­na ja moni­puo­li­si­na asui­na­luei­na. Se mitä raken­ne­taan nyt on ole­mas­sa vie­lä 50 vuo­den pääs­tä. Muis­sa kau­pun­geis­sa ja ulko­mail­la puhu­taan jopa ns. Hel­sin­gin mal­lis­ta, jota käy­dään tääl­lä ihmettelemässä.

  14. Eggo on mie­les­tä­ni oikeassa. 

    Yksi ker­ros­ta­lol­li­nen vähä­va­rai­sia ja osin sosi­aa­li­sis­ta ongel­mis­ta kär­si­viä ihmi­siä hyvä­osais­ten kes­kel­lä, voi itse asias­sa vain pahen­taa asioi­den kärjistymistä. 

    Ei ole lap­sel­le vält­tä­mät­tä haus­ka havai­ta ole­van­sa kovin eri­lai­nen. Muut puhu­vat Sveit­sin las­ket­te­lu­reis­suis­taan, rat­sas­tus­har­ras­tuk­ses­taan ja esit­te­le­vät uusia muo­ti­ku­tei­taan. Tämä voi syr­jäyt­tää lap­sen pal­jon pahem­min kuin että oli­si omien­sa jou­kos­sa ja tun­ti­si itsen­sä tasa-arvoiseksi. 

    Myös aikuis­seu­raa voi olla han­ka­la saa­da, kos­ka aikui­set­kin ovat tai­pu­vai­sia valit­se­maan tut­ta­va­pii­rin­sä kal­tais­ten­sa joukosta. 

    Tämä on nyt vähän kär­jis­te­tys­ti kir­joi­tet­tu minul­ta, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti ymmär­rät­te, mitä ilmiö­tä haen. Esim. maa­han­muut­ta­jat halua­vat ihan itse asua tois­ten­sa läheisyydessä.

  15. Mah­taa­ko sään­te­ly aut­taa?’ (Kari)
    Eri mail­la on eri­lai­nen his­to­ria, eikä mikään yhden muut­tu­jan seli­tys oikein toi­mi, jos ei huo­mioi­da mui­ta tekijöitä.
    Oikeas­taan kyse ei ole sii­tä, sää­del­lään­kö, vaan kuka sää­te­lee ja miten.

  16. Eihän tuo kun­tien poli­tiik­ka ole sosi­aa­lis­ta, vaan se sor­sii pie­ni­tu­loi­sia ja suo­sii varakkaita.

    Hel­sin­ki tekee tilaa myös kes­ki­tu­loi­sil­le HITAS-politiikalla.”

    HITAS ei ole hal­vem­pi kuin asun­to vapail­la mark­ki­noil­la. Sen myyn­ti­hin­ta on alem­pi, mut­ta niis­sä on kor­kea (pää­oma) vas­ti­ke, mikä tekee niis­tä saman hin­tai­sen kuin ei-hitas.

    Lin­kit:
    http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&list_id=12683816431280&itemcmd=move45&listSize=64&doListClickStat=true&itemgroup_id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.1258798

    http://hitaskoti.fi/asunto/40

    Tie­dot näis­tä link­kien kohteista:

    Asun­to vapail­ta markkinoilta:
    Rak.vuosi: 2011, 74,5 m²
    Hin­ta: 281 000e
    Hoi­to­vas­ti­ke: 223,50/kk

    HITAS
    Rak.vuosi: 2009, 79,5 m²
    Hin­ta: 238 000e
    Hoi­to­vas­ti­ke: 310,00/kk
    Vas­ti­ke-ero kapi­ta­li­soi­tu­nee­na pää­omak­si (5% korol­la) = 20 760e,
    Joten HITAS:in hin­ta = 258 760. (Ja asun­to on 2v vanhempi)

    Raken­nus­lii­ke saa ton­tin sopuhintaan”

    Veron­mak­sa­ja ei saa maan hin­nas­ta mitään, vaan se lah­joi­te­taan raken­nus­yh­tiön osakkeenomistajille.

    ..mut­ta asun­non myyn­ti­hin­taa säännöstellään..”

    Mut­ta raha ote­taan taka­sin “keit­tiön kaut­ta” vastikkeessa.

    ” – ja niin sään­nös­tel­lään asuk­kai­den har­mik­si myös jälleenmyyntihintaa.”

    Joten HITAS tulee asuk­kal­le kal­lim­mak­si kuin vapail­ta mark­ki­noil­ta hankittu.

    Näin kir­joit­ti Arvid Jär­ne­felt 100 v sit­ten (Lii­te “Maa kuu­luu kaikille”-kirjan v.1909 painokseen):

    ————————————

    ..Vai luul­laan­ko todel­la­kin, että nyt jou­kot­tain irti­sa­not­tu­jen torp­pa­rien kans­sa tul­laan teke­mään uusia väli­pu­hei­ta vas­tai­sen maan­vuo­kra­lain mukaan? — “Olkoon vaan — sano­vat sosia­lis­tit — nuo uudet ren­git liit­ty­vät maat­to­ma­na köy­hä­lis­tö­nä sitä innok­kam­min rivei­him­me ja sitä pikem­min aut­ta­vat mei­tä enem­mis­töön, jon­ka jäl­keen me tote­tu­tam­me ihan­ne­val­tion ja kaik­ki kään­tyy hyvin päin.”
    Näin voi­si ehkä käy­dä­kin, jos kaik­ki asiat suo­ri­tet­tai­siin yksis­tään edus­kun­nas­sa (Vasem­mis­to v.1909). Mut­ta huo­mat­ta­va on, että sil­lä aikaa kuin edus­kun­ta hom­maa torp­pa­ri­lai­tok­sen hävit­tä­mis­tä ja luo­pi kapi­ta­lis­teil­le uusia ren­ke­jä, jot­ta nämä sit­ten äänes­täi­si­vät sosia­lis­tien kans­sa, toi­mi­vat hal­li­tus (Oikeis­to v.1909) ja suur­ti­lal­li­set täy­del­lä höy­ryl­lä toi­saal­la. Hal­li­tus pitää huol­ta kak­kien [i]vähänkin varakkaiden[/i] vuo­kra­mies­ten avus­ta­mi­ses­ta [i]itsenäisiksi maanomistajiksi[/]. Hal­li­tus sii­nä tar­koi­tuk­ses­sa oste­lee [i]suuria tilo­ja ja jakaa nii­tä edul­li­sil­la ehdoilla[/i] torp­pa­reil­le. Samoin suur­ti­lal­li­set omin päin­kin muo­dos­ta­vat enti­sis­tä tor­pis­taan itse­näi­siä pik­ku­ti­lo­ja ja myy­vät nämä sit­ten enti­sil­le torp­pa­reil­leen kiin­ni­tys­lai­naa vas­taan. Näis­tä pik­ku­ti­lal­li­sis­ta sosia­lis­tit eivät suin­kaan saa itsel­leen äänes­tä­jiä, sil­lä maa­no­mis­ta­ja ei yleen­sä­kään ajan pit­kään pysy sosia­lis­ti­na ja täs­sä eri­ty­ses­ti hän on vie­lä vel­ka­si­tou­muk­ses­sa kar­ta­non her­ral­le. Jos­pa siis aja­tel­tai­siin­kin että [i]köyhän[/i] torp­pa­ri­väes­tön muut­tu­mi­nen ren­geik­si jon­kun ver­ran lisää maa­lais­kan­san tai­pu­mus­ta sosia­lis­miin, niin aina­kin saman ver­ran tätä tai­pu­mus­ta ehkäi­see [i]varakkaamman[/i] torp­pa­ri­väes­tön muut­tu­mi­nen maa­no­mis­ta­jik­si. Edus­kun­ta tekee köy­hem­mät ren­geik­si, mut­ta hal­li­tus tekee varak­kaam­mat her­roik­si. Kum­pi täs­sä sit­ten tois­ta nokas­ta vetänee?

    Virk­by 28 p. tam­mik. 1909
    Arvid Järnefelt
    ————————————————-

    Onko mikään muut­tu­nut? Ja mihin tuo poli­tiik­ka johti?

  17. Ongel­ma­han ei ole se, ettei­kö suo­ma­lai­nen rikas kes­täi­si suo­ma­lais­ta köy­hää vaan se ettei sää­dyl­li­nen ihmi­nen jak­sa nark­ka­rei­ta, alk­kik­sia ja muu­ta pas­ka­sak­kia. Kos­ka sosi­aa­li­nen kont­rol­li ei pure ja polii­si on ham­paa­ton, ainoa kei­no pääs­tä rupusa­kis­ta eroon on muut­taa muu­rien taak­se. Kyö­rät­kää b‑lista kes­kel­le met­sää tai jau­ha­kaa vaik­ka jyvik­si, niin koko segre­gaa­tion ongel­ma rat­ke­aa kuin itsestään.

  18. Jos kau­paun­ki antaa maa­ta raken­nus­liik­keil­le hal­val­la ja raken­nus­lii­ke saa myy­dä asun­not kal­liil­la, tämä on raken­nus­liik­kei­den tke­mis­ta, sil­lä hal­pa ton­tin­hin­tya ei siir­ry asun­to­jen hin­taan. Rova­nie­men syr­jä­ky­lil­lä näin käy, mut­ta näin ei käyh Hel­sin­gin kantakaupungissa.

    Olen anta­nut ker­toa itsel­le­ni seu­raa­vat “tosi­asiat” (kun ei omaa asian­tun­te­mus­ta ole, jou­dun luot­ta­maan lähteisiini)

    1. Lep­pä­suon tont­tien hin­ta 2000 eur/k‑m2 (läh­de: hel­sin­gin kau­pun­gin web-sivut)
    2. Por­ras­käy­tä­vät ym vie­vät osan ker­ros­ne­liöis­tä, joten edel­li­nen hin­ta pitää muut­taa n. ker­toi­mel­la 1,5 jot­ta saa­daan asuin­ne­liöi­tä vas­taa­va hin­ta, eli hin­ta oli 3000 eur/m2 (läh­de: raken­nusa­lal­la tar­jous­las­ken­taa teh­nyt henkilö)
    3. Auto­pai­kat 500 eur (läh­de: Osmo)
    4. Raken­ta­mi­sen koko­nais­kus­tan­nuk­set 2000–3000 eur, 3000 eur suo­men mit­ta­kaa­vas­sa lähes luk­sus­ta (läh­de: raken­nusa­lal­la tar­jous­las­ken­taa teh­nyt henkilö)
    5. Raken­nus­yh­tiöt lait­ta­neet lep­pä­suon jäi­hin kun eivät usko saa­van­sa pyyn­ti­hin­taan­sa 9000 eur/neliö. (läh­de: hs)

    Voi olla, että olen ymmär­tä­nyt jota­kin vää­rin, mut­ta pikai­sen las­kel­man perus­teel­la tuos­sa on vie­lä aina­kin 2500 euron selit­tä­mä­tön aukko.

    Todet­ta­koon vie­lä, että näin maal­li­kon sil­mään uusien ja käy­tet­ty­jen (>10 vuot­ta) asun­to­jen hin­nois­sa on häm­mäs­tyt­tä­vän suu­ri ero.

  19. Pahoit­te­len heti alkuun, että täs­tä tuli aika pit­kä postaus.

    Minus­ta täs­sä asias­sa on kol­me tasoa. 

    1. Onko talou­del­li­sen epä­ta­sa-arvon tasoit­ta­mi­nen valtion/kunnan kei­noin yleen­sä­kään jär­ke­vää tai oikein?

    2. Jos vas­taus edel­li­seen on kyl­lä, niin onko talou­del­li­sen epä­ta­sa-arvon tasoit­ta­mi­nen paras­ta toteut­taa juu­ri ihmis­ten asu­mi­seen ekspli­siit­ti­ses­ti vaikuttamalla?

    3. Jos vas­taus edel­li­seen on kyl­lä, niin tapah­tuu­ko tämä vai­kut­ta­mi­nen par­hai­ten luo­mal­la moni­mut­kai­sia jär­jes­tel­miä, jois­sa vai­kut­ta­ji­na on pal­jon moni muu­kin asia kuin vain ihmis­ten talou­del­li­nen tilanne?

    Oma kan­ta­ni:

    1. Minus­ta esim. tuo Karin mai­nit­se­ma Bra­si­lia on esi­merk­ki sii­tä, että talou­del­li­sen epä­ta­sa-arvon tasoit­ta­mi­nen ei ole vain “oikein” (siis menee ihmi­sen moraa­lis­ten arvo­jen mukai­ses­ti ilman sen kum­mem­pia perus­te­lu­ja) vaan myös jär­ke­vää yhteis­kun­nan toi­min­nan kan­nal­ta. Abso­luut­ti­ses­ta köy­hyy­des­tä seu­raa pal­jon mui­ta ongel­mia, jot­ka eivät rajoi­tu vain köy­hiin, min­kä vuok­si jopa täy­sin kivi­sy­dä­mi­sen ihmi­sen­kin on perus­tel­tua kan­nat­taa talou­del­li­sen epä­ta­sa-arvon tasoit­ta­mis­ta. Vii­me kädes­sä epä­ta­sa-arvon kuris­sa pitä­mi­nen pitää koko yhteis­kun­nan koos­sa, ettei tar­vit­se tois­taa vuo­den 1918 tapahtumia. 

    Ymmär­rän, että tämä­kään ei ole ilman ongel­mia, vaan epä­ta­sa-arvon tasoit­ta­mi­seen liit­tyy aina insen­tii­vien hei­ken­tä­mis­tä ja siten hyvin­voin­nin tuhoa­mis­ta, mut­ta jos hom­maa ei vie­dä lii­an pit­käl­le ja eten­kin, jos sys­tee­mi viri­te­tään oikein, tämä on pie­ni ongel­ma saa­tuun hyö­tyyn nähden. 

    2. Tämä on tämän blo­gi­pos­tauk­sen pih­vi, vaik­ka minus­ta se on osin naa­mioi­tu tuon koh­dan 1. var­joon. Osmon kir­joi­tuk­sen argu­men­toin­ti ei läh­de sii­tä, että 1. on jo hyväk­syt­ty, vaan koh­taa 2. perus­tel­laan argu­men­teil­la, jot­ka oikeas­ti kos­ke­vat koh­taa 1. 

    Hyväk­syn ne asu­mi­seen ja raken­ta­mi­seen liit­ty­vät yhteis­kun­nan sää­te­lyt, joil­la on sel­väs­ti posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia. Jos esim. hel­sin­ki­läi­set suu­rin jou­koin kan­nat­ta­vat sitä, ettei kan­ta­kau­pun­gin talo­jen kat­to­jen ylä­puo­lel­le pil­kis­tä mitään muu­ta kuin Suur­kir­kon tor­ni, niin on perus­tel­tua, ettei kuka tahan­sa saa raken­taa 20-ker­rok­sis­ta taloa sin­ne vain sil­lä perus­teel­la, että sat­tuu omis­ta­maan ton­tin siel­lä. (Tämä vain esi­merk­ki­nä, älkää puut­tu­ko sii­hen, pätee­kö tuo vai ei).

    Mut­ta sit­ten, kun ale­taan sot­keu­tua sii­hen mark­ki­noi­den toi­min­taan, jol­la on hyvin vähän ulkois­vai­ku­tuk­sia (esim. min­kä kokoi­sia taloon tule­vien asun­to­jen pitää olla), en näe tou­hus­sa mitään jär­keä. Vaik­ka tavoit­tee­na oli­si talou­del­li­sen epä­ta­sa-arvon tasoit­te­lu, niin hyvin hel­pos­ti tapah­tuu juu­ri päin­vas­tais­ta. Mitä enem­män mark­ki­noi­ta sot­ke­taan, sitä enem­män ne muut­tu­vat epä­rei­luik­si. Eggo kir­joit­ti täs­tä hyvin. Rik­kai­den kes­kel­lä pal­jon mark­ki­na­hin­taa alem­mil­la hin­nal­la asu­vat köy­hät ovat sel­väs­ti hyö­ty­neet tilan­tees­ta. Samaan aikaan muut köy­hät, jot­ka edel­leen jou­tu­vat asu­maan köy­hien alu­eel­la, ovat kär­si­neet, kos­ka joko tou­huun on sut­taan­tu­nut veron­mak­sa­jien rahaa tai sit­ten se on nos­ta­nut vapaan rahoi­tuk­sen varas­sa ole­vien asun­to­jen hin­to­ja parem­mil­la alueil­la (kos­ka nii­tä on sit­ten vähem­män tar­jol­la) ja siten teh­nyt mui­den köy­hien sin­ne muut­ta­mi­sen entis­tä vaikeammaksi.

    Tämä ei pel­käs­tään ole epä­rei­lua, mut­ta sen lisäk­si joh­taa insen­tii­vien sot­ke­mi­seen. Jos omin voi­min itse­si sii­voo­jan pal­kal­la elät­tä­mäl­lä jou­dut elä­mään kovan rahan vuo­kral­la kana­kop­piyk­siös­sä Jako­mäes­sä, mut­ta täy­sin yhteis­kun­nan varaan heit­täy­ty­mäl­lä pää­si­sit tila­vaan kun­nan vuo­kra-asun­toon parem­mal­la pai­kal­la, niin kum­man­ko­han ihmi­nen valitsee?

    3. Sen lisäk­si, että nämä moni­mut­kai­set asun­to­mark­ki­noi­den toi­min­nan sot­ke­mi­set aset­ta­vat saman­tu­loi­set eriar­voi­siin ase­miin, niin ne voi­vat hel­pos­ti joh­taa sii­hen, että köy­hät sub­ven­toi­vat rik­kai­den asu­mis­ta. Esi­mer­kik­si se mai­nit­tu neliö­mää­rä­sään­tö vai­kut­tai­si minus­ta sel­lai­sel­ta, että se kei­no­te­koi­ses­ti tekee pie­nis­tä asun­nois­ta kal­liim­pia ja suu­ris­ta hal­vem­pia. Tämä on minus­ta sel­väs­ti rahan siir­tä­mis­tä köy­hil­tä rik­kail­le. 50:n neliön kak­sios­sa asu­va köy­hä paris­kun­ta on jou­tu­nut mak­sa­maan asun­nos­taan “oike­aa” mark­ki­na­hin­taa kovem­man hin­nan, kun taas 100:n neliön kol­mios­sa asu­va on saa­nut asun­ton­sa oike­aa hin­taa halvemmalla. 

    Joil­lain sään­nök­sil­lä voi­daan puo­les­taan aiheut­taa sitä, että ihmis­ten ei kan­na­ta luo­pua sii­tä asun­nos­taan, jos­sa ovat, mut­ta joka ei heil­le oikein ole sopi­va, ja vaih­taa sitä parem­min heil­le sopi­vaan ja pääs­tää joku muu tilal­le. Tämä joh­tuu sii­tä, että hei­dän sen het­ki­nen asu­mi­sen­sa on kei­no­te­koi­ses­ti teh­ty lii­an hal­vak­si ja kaik­ki muu­tok­set sii­tä nos­tai­si­vat kulu­ja rei­lus­ti. Pahi­ten tämä tulee esiin kai opis­ke­li­joil­la, joil­la opis­ke­li­jas­ta­tus oikeut­taa pal­jon mark­ki­na­hin­taa asu­mi­seen. Tämän vuok­si he eivät val­mis­tu vain sik­si, että menet­täi­si­vät asuntonsa. 

    Toi­nen ryh­mä lie­nee ne HITAS-asu­jat. Hei­dän asu­mi­sen­sa on kei­no­te­koi­ses­ti hal­paa, eivät­kä he voi vaih­taa asun­to­aan, kos­ka jou­tui­si­vat osta­maan uuden vapail­ta markkinoilta.

    —-

    Osmo läh­ti blo­gi­pos­tauk­ses­saan kovas­ti puo­lus­te­le­maan asu­mi­sen sään­nös­te­lyä slum­miu­tu­mi­sen estä­mi­sel­lä, mut­tei mil­lään tavoin otta­nut kan­taa sii­hen, mitä kaik­kea hait­taa sii­tä syn­tyy. Olet­ko todel­la­kin sitä miel­tä, ettei asun­to­mark­ki­noi­den toi­min­taan puut­tu­mi­ses­ta ole mitään haittaa?

    Minus­ta slum­miu­tu­mi­nen joh­tuu ennen kaik­kea talou­del­li­ses­ta epä­ta­sa-arvos­ta. Sitä voi­daan tasoit­taa ilman, että a) sot­ke­taan asun­to­mark­ki­noi­den toi­min­ta ja b) aiheu­te­taan mie­li­pa­haa ihmi­sis­sä epä­rei­luil­la asun­to­mark­ki­noi­den sörkkimisillä. 

    Jos asun­to­mark­ki­noi­ta vält­tä­mät­tä halu­taan sörk­kiä slum­miu­tu­mi­sen estä­mi­sek­si, niin minus­ta tämä voi­daan teh­dä niin, että suh­teel­li­sen lähel­le toi­si­aan kaa­voi­te­taan pien­ta­lo- ja ker­ros­ta­loa­luei­ta. Luon­nol­li­ses­ti pien­ta­loi­hin muut­ta­vat kes­ki­mää­rin varak­kaam­mat ja ker­ros­ta­loi­hin köy­hem­mät. Hei­dän lap­sen­sa mene­vät kui­ten­kin samaan kou­luun ja he käyt­tä­vät saman alu­een pal­ve­lui­ta, joten ihmis­ryh­mien sekoit­tu­mi­nen pitäi­si hoi­tua jo tällä.

  20. Bra­si­lian fave­lat ovat tosi­aan hyvä esi­merk­ki mark­ki­naeh­toi­ses­ta kau­pun­ki­ke­hi­tyk­ses­tä. Tosin saman­lai­sia spon­taa­nis­ti kas­va­nei­ta hök­ke­li­ky­liä löy­tyy kai­kis­ta kol­man­nen maa­il­man metropolista. 

    Jon­kun ver­ran vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta edus­ta­vaa “kaa­voi­tus­ta” ilme­nee myös vau­raim­mis­sa mais­sa, esi­mer­kik­si Los Ange­le­sis­sa. Siel­lä­hän, muu­ten, kyn­nel­le kyke­ne­vät asu­vat muu­rin suojaamina.

    Ero Los Ange­le­sin ja Rio de Janie­ron välil­lä onkin juu­ri vau­rau­des­sa. Rios­sa rahat ei rii­tä slum­miu­tu­mi­sen aiheut­ta­mien ongel­mien rat­kai­se­mi­seen oikein mil­lään tasol­la. Mitä nyt joku tuhat slum­mei­hin hyök­käi­le­vää kom­man­doa on pys­tyt­ty palk­kaa­maan siis­ti­mään vapaan “kaa­voi­tuk­sen” aiheut­ta­mia ongelmia.

    Losis­sa taas on sen ver­ran kun­nal­la rahaa, että ihan sota­ti­laan asti tilan­ne ei riis­täy­dy kuin sil­loin tällöin. 

    Niin kuin myös Mal­mön Rosengår­dis­sa vaik­ka muu­ten siel­lä väki­val­ta ei ole­kaan jenk­ki­läis­tä tasoa.

    Turun Var­si­suol­la tulee jos­kus käy­tyä eikä yhtään pelo­ta. Alue on jopa siis­ti. Maa­han­muut­ta­jia lie­nee noin 35%.

  21. Mark­ki­naeh­toi­nen asun­to­ra­ken­ta­mi­nen tai­si liit­tyä enem­män asun­to­jen kes­ki­ko­ko­vaa­ti­muk­seen kuin kaik­keen raken­ta­mi­seen ja kaavoitukseen.

    Nyky­ti­lan­tees­sa pie­nim­pien yksiöi­den hin­ta läh­tee n 100 000 euros­ta, vuo­kra­tuot­toa sii­tä voi saa­da 500–600 e/kk, eli vas­tik­kei­den jäl­keen vuo­kra­nan­ta­jal­le jää ~5000 euroa vuo­des­sa. Lai­naa saa pan­kis­ta 1–2 % korol­la; ei mikään ihme että yksiö/kaksiokauppa käy kuumana. 

    Nyt kun mark­ki­naeh­toi­nen yksiöiden/kaksioiden raken­ta­mi­nen on käy­tän­nös­sä estet­ty, tun­tuu että täs­sä joku/jotkut halua­vat mak­si­moi­da voit­ton­sa. Mie­leen tulee kan­sa­nää­nes­tys kiel­to­lais­ta, pahim­mat tro­ka­rit oli­vat innok­kaim­mat kiel­to­lain puoltajat.

  22. Hyvi­nä aikoi­na on aina liik­keel­lä nii­tä ihmi­siä, jot­ka lait­ta­vat rahaa mene­mään mus­ke­li­ve­nei­siin, kal­lii­siin autoi­hin ja hie­noi­hin asun­toi­hin. Nämä ihmi­set osta­vat mie­leis­tän­sä, eikä 20–30 pro­sen­tin hinn­an­nousu mer­kit­se mitään.

    Näi­den ihmis­ten raha tulee öky­bo­nuk­sis­ta, optiois­ta, yri­tys­ten myyn­neis­tä ja isois­ta perin­nöis­tä. Ja onhan yksi­tyi­sil­lä suo­ma­lai­sil­la pank­ki­tal­le­tuk­sis­sa kym­me­niä mil­jar­de­ja euro­ja ja pörs­sio­sak­keis­sa lisää. 

    Kun pörs­sio­sak­kei­den arvo taas kak­sin­ker­tais­tuu, tämä hyvä­osais­ten kokoo­mus­ta äänes­tä­vien lau­ma tun­tee itsen­sä varak­kaak­si ja läh­tee liikkeelle.

    Sik­si raken­nus­liik­keet odot­ta­vat Lep­pä­suol­la taas aikaa, jol­loin kysei­set ihmi­set ryn­tää­vät mark­ki­noil­le vil­liin­ty­nei­nä kuin kevääl­lä lai­tu­mel­le pääs­seet leh­mät. Kun ensim­mäi­set osta­vat öky­kal­liin asun­non, niin se on merk­ki muil­le sopu­leil­le, että ne asun­not ovat sen arvoi­set. Sil­loin arvoa­sun­not vie­dään het­kes­sä käsis­tä. Nopeat syö­vät hitaat.

    Ilmiö on sama kuin IT-kuplan aika­na. Sil­loin jono­tet­tiin osa­ke­mer­kin­tö­jä höpö­hö­pöyh­tiöis­tä, joi­den arvo sit­ten romah­ti. Ilmiön oival­ta­neet teki­vät osa­kean­neil­la rut­kas­ti rahaa. Tosin jot­kut ovat nyt van­ki­las­sa, kun hom­ma kar­ka­si käsistä.

    Jos Lep­pä­suol­la tont­ti ja raken­ta­mi­nen mak­sa­vat 6.500 euroa/neliö, kuten edel­lä on arvioi­tu, niin raken­nus­liik­keet nyt sai­si­vat asun­nois­ta ehkä 7.000 euroa/neliö. Kate oli­si 500 euroa/neliö.

    Mut­ta jos nel­jän vuo­den pääs­tä raken­nus­liik­keet saa­vat asun­nois­ta 9.000 euro/neliö, niin kate on 2.500 euroa/neliö eli vii­sin­ker­tai­nen. Ja jos hom­ma menee tosi vil­lik­si, niin 10.000 euron neliö­hin­ta puhkaistaan. 

    Siis raken­nus­liik­kei­den kan­nat­taa odot­taa sitä, että optiot alka­vat taas vir­ra­ta hyvä­osai­sil­le, ja pörs­si lau­laa rikkaille.

    Tie­ten­kään raken­nus­liik­keet eivät mak­sa ton­teis­ta enem­pää kuin nor­maa­lis­ti, kos­ka hom­ma kui­ten­kin on ris­ki­pe­liä ja vaa­tii hyvää peli­sil­mää. Eikä kau­pun­gin vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot kui­ten­kaan ymmär­rä, mis­tä oikeas­ti on kyse. Heil­le asia on häm­mäs­tyk­sen paik­ka, kos­ka he eivät ole rahan­teon busineksessa.

    Isois­sa raken­nus­liik­keis­sä on osaa­via hen­ki­löi­tä, jot­ka tie­tä­vät, että ihmis­ten sopu­li­mai­nen epä­ra­tio­naa­li­nen käyt­täy­ty­mi­nen ei ole muut­tu­nut. Mut­ta kat­so­taan kuin­ka käy.

  23. Eli­na:

    Osmo tar­koit­taa meka­nis­mia, jos­sa kak­si geneet­ti­sil­tä omi­nai­suuk­sil­taaan yhtä lah­ja­kas­ta las­ta saa­vat aivan eriar­voi­set läh­tö­koh­dat asui­na­lu­een­sa perusteella.

    Mä meen kyl­lä ihan seka­sin näi­den Osmon väit­tei­den kans­sa. Yhdes­sä ket­jus­sa ollaan huo­lis­saan sii­tä, että kou­luis­sa ei lah­jak­kaat ja lah­jat­to­mat enää sekoi­tu kes­ke­nään ja lah­jat­to­mil­le ei sit oo kirit­tä­jiä ja nyt sit ollaan huo­lis­saan sii­tä, että lah­jak­kaat jou­tuu käy­mään samaa kou­lua kuin lah­jat­to­mat. Tun­tuu, että nos­te­taan ongel­mak­si aina se jut­tu mikä mil­loin­kin edis­tää jotain omaa muis­ta syis­tä valit­tua argumenttia.

    Mun mie­les­tä tähän kou­lu­jut­tuun aut­taa parem­min se, että anne­taan van­hem­pien vali­ta kou­lu lap­sel­leen kuin sil­lä, että mak­se­taan ihmi­sil­le sii­tä, että ne asuis alueil­la mis­sä ne ei ilman tulon­siir­to­ja asuis.

    Sil­loin toi­sel­le ei ehkä syn­ny mitään mark­ki­noi­den kan­nal­ta arvo­kas­ta, vaik­ka kyvyt oli­si­vat alun perin olleet samat.

    No siis van­hem­mat voi taval­laan ostaa nii­den lap­sel­le jotain mitä mark­ki­nat arvos­ta­vat, mut­ta ei täl­le voi mitään niin kau­an kuin me ei este­tä ihmi­siä vau­ras­tu­mas­ta ja käyt­tä­mäs­tä tätä vau­raut­ta myös nii­den las­ten hyväksi.

    Rik­kail­la on enem­män kaik­kea mitä ne halu­aa enem­män. Jos me este­tään nii­tä osta­mas­ta lap­sil­leen enem­män kou­lu­tus­ta, niin sit ne ostaa sil­lä jotain muu­ta ja sit niil­lä on sitä jotain muu­ta enem­män kuin köyhillä.

    Mut­ta se on se koko jutun point­ti, että kun tuot­taa muil­le jotain mitä ne arvos­taa, niin sit­ten saa vas­ti­neeks itte ostaa jotain mitä itte arvos­taa. Ei se oo kenel­tä­kään pois.

    Talous ei oo nollasummapeliä.

    Vesa Pei­pi­nen:

    Tasa-arvois­ta ja sosi­aa­lis­ta asun­to­po­li­tiik­kaa kan­nat­taa kyl­lä har­ras­taa, se mak­saa itsen­sä takai­sin viih­tyi­si­nä, tur­val­li­si­na ja moni­puo­li­si­na asuinalueina.

    Tää on vähän samaa sar­jaa sen lää­kä­rin kir­joit­ta­man mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sen kans­sa Hesa­ris­sa, jos­sa se kir­joit­ti, että ennal­ta ehkäi­se­vä hoi­to kan­nat­taa aina, riip­pu­mat­ta kustannuksista!
    Samu­li Saarelma:

    Minus­ta täs­sä asias­sa on kol­me tasoa.
    1. Onko talou­del­li­sen epä­ta­sa-arvon tasoit­ta­mi­nen valtion/kunnan kei­noin yleen­sä­kään jär­ke­vää tai oikein?

    Niin Osmo menee tosin jo täs­sä­kin met­sään, kos­ka hän halu­aa kas­vat­taa talou­del­lis­ta epä­ta­sa-arvoa siir­täes­sään varal­li­suut­ta pie­nien asun­to­jen osta­jil­ta suu­rien asun­to­jen ostajille.

    Abso­luut­ti­ses­ta köy­hyy­des­tä seu­raa pal­jon mui­ta ongel­mia, jot­ka eivät rajoi­tu vain köyhiin

    Entäs yhteis­kun­nas­sa, mis­sä ei oo abso­luut­ti­ses­ti köy­hiä? (Sen lisäks tiet­ty pitäs vähän olla kät­tä pidem­pää tohon väit­tee­seen, että sii­tä on hait­taa muil­le kun köy­hil­le itselleen…)

    Vii­me kädes­sä epä­ta­sa-arvon kuris­sa pitä­mi­nen pitää koko yhteis­kun­nan koos­sa, ettei tar­vit­se tois­taa vuo­den 1918 tapahtumia.

    Täs­tä mä oon peri­aat­tees­sa samaa miel­tä, mut­ta mun mie­les­tä me ollaan nyt ihan älyt­tö­män kau­ka­na täs­tä, eli että ihmis­ten tulo­ja ei tart­te tasa­ta lähes­kään näin pal­jon ja sisäl­lis­so­dan toden­nä­köi­syys ei kas­vais ollenkaan.

    Ymmär­rän, että tämä­kään ei ole ilman ongel­mia, vaan epä­ta­sa-arvon tasoit­ta­mi­seen liit­tyy aina insen­tii­vien hei­ken­tä­mis­tä ja siten hyvin­voin­nin tuhoa­mis­ta, mut­ta jos hom­maa ei vie­dä lii­an pit­käl­le ja eten­kin, jos sys­tee­mi viri­te­tään oikein, tämä on pie­ni ongel­ma saa­tuun hyö­tyyn nähden.

    Joo. Se on vaan niin sää­li, että sitä sys­tee­miä ei viri­te­tä oikein juu­ri kos­kaan. Polii­ti­kot ei ees mat­ki tois­ten polii­tik­ko­jen onnis­tu­mi­sia vaan yrit­tää aina jotain omia sää­tö­jä. Ter­vey­den­huol­los­sa­kin pitäs vaan teh­dä jutut samal­la taval­la kuin Sin­ga­po­res­sa eikä ees yrit­tää mitään muuta.

    Noh nää mun pik­kusie­lui­set pil­kun­vii­lauk­set on aika tois­si­jai­sia. Mun mie­les­tä sun kir­joi­tus oli erin­omai­nen. Kii­tos siitä.

  24. virittäjä:“Brasilian fave­lat ovat tosi­aan hyvä esi­merk­ki mark­ki­naeh­toi­ses­ta kaupunkikehityksestä. ”

    Ros­kaa. Fave­lat ovat seu­raus­ta maa­seu­dun maa­no­mis­tuson­gel­mis­ta ja köyhyydestä.

  25. Täl­lai­nen kehi­tys­suun­ta on Suo­mes­sa­kin vah­vas­ti aluil­laan. Perus­kou­lu­jen oppi­mis­tu­lok­sis­sa on val­ta­vat erot. Täs­tä ollaan vain kor­rek­tis­ti aika hil­jaa, mikä ei ongel­man rat­kai­se­mis­ta aina­kaan auta.”

    Olen itse­kin huo­lis­sa­ni täs­tä. Mie­les­tä­ni Hel­sin­gis­sä ei ole kui­ten­kaan ongel­ma­na asui­na­luei­den segre­gaa­tio, vaan yksi­no­maan kou­lu­jen segregaatio. 

    Vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na hei­koim­pien­kin aluei­den asuk­kai­den tulos­ta­so, kou­lu­tus- ja työt­tö­myy­sas­te ovat kehit­ty­neet posi­tii­vi­ses­ti. Vuon­na 2008 Hel­sin­gin kau­pun­gi­no­sis­ta muis­taak­se­ni vain Jako­mäes­sä oli työt­tö­myy­sas­te yli 10 %. Meri-Ras­ti­las­sa v. 2009 ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­tai­den mää­rä on yli 8 % 15 vuot­ta täyt­tä­neis­tä asuk­kais­ta. Sama luku esim. Loh­jal­la on vähän yli 5 %. Eli todel­li­sis­ta “slum­mi­lä­hiöis­tä” puhutaan :). 

    Kou­lu­jen segre­gaa­tio joh­tuu yksi­no­maan kan­ta­kau­pun­gin eliit­ti­kou­luis­ta, jot­ka ime­vät lähiöis­tä par­haan oppi­la­sai­nek­sen. Syk­syl­lä oli YLE:n uuti­sis­sa jut­tua aihees­ta. Sen mukaan Hel­sin­gis­sä 40 % ylä­as­tei­käi­sis­tä käy muu­ta kuin lähi­kou­lua. Eli mis­tään hys­syt­te­lys­tä ei voi puhua. Ongel­ma­kin on help­po rat­kais­ta siir­tä­mäl­lä pai­no­tet­tua ope­tus­ta lähiökouluihin.

  26. Jäl­leen mai­nit­tiin “vapai­na jyl­lää­vät mark­ki­na­voi­mat” ja “USA” samas­sa virk­kees­sa ja väi­tet­tiin vie­lä­pä tuhon­neen suu­ria aluei­ta “kel­vol­li­sel­le ihmi­se­lol­le kelvottomiksi”.
    Mah­det­tiin­ko­han täs­sä vii­ta­ta New Yor­kin vuo­kra­sään­te­lyn aiheut­ta­miin ongel­miin? Sama tosin kos­kee monia Euroo­pan­kin kau­pun­ke­ja: http://www.vapaasana.net/artikkelit/2006/07/vuokras-ntely-heikent-k-yhien-asemaa

    Mark­ki­naeh­toi­ses­ta kau­pun­ki­ke­hi­tyk­ses­tä esi­merk­ki­nä mai­nit­tiin myös Bra­si­lian fave­lat. Aina­kaan talou­del­lis­ta vapaut­ta kuvaa­vat indek­sit eivät puol­la väi­tet­tä: http://www.heritage.org:in mukaan Bra­si­lia on 113. vapain talous, Suo­mi 17.; http://www.freetheworld.com:in mukaan Bra­si­lia 102. ja Suo­mi 17. Nyt menee ulko­muis­tin puo­lel­le, mut­ta eivät­kös slum­mit ja fave­lat ole yleen­sä taval­la tai toi­sel­la lain­suo­jat­to­mia raken­nel­mia eli ilman viral­li­sia lupia raken­net­tu. En yhtään häm­mäs­tyi­si, mikä­li Bra­si­lias­sa oli­si luval­li­sen talon raken­ta­mi­nen vie­lä byro­kraat­ti­sem­paa kuin Suomessa.

    Vie­lä tuli esiin “Suo­men poik­keuk­sel­li­nen väki­val­lat­to­muus”. Eikös täs­sä juu­ri medias­sa ollut jut­tua sii­tä, että Suo­mi on väki­val­tai­nen maa ver­rat­tu­na ei-ex-itä­blok­kiin kuu­lu­viin Euroo­pan maihin?

  27. Kan­ta­kau­pun­ki on perin­tei­ses­ti val­mis­tet­tu lisää täyt­tä­mäl­lä mer­ta. Esi­mer­kik­si Rau­ta­tie­a­se­ma, Haka­nie­mi, Kala­sa­ta­ma, Kata­ja­nok­ka ja Jät­kä­saa­ri. Alek­san­te­rin­ka­tua pidet­tiin aikoi­naan niin toi­vot­ta­ma­na suo­maa­na raken­ta­mi­sen kan­nal­ta että tont­te­ja osoi­tet­tiin pilk­ka­hin­taan työ­väes­töl­lä. Tie­de­mies­tä mukail­len, koko­nai­suu­te­na paluu sadan vuo­den takai­seen kau­pun­ki­suun­nit­te­luun oli­si huo­mat­ta­va paran­nus nykytilanteeseen.

  28. Onko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la joku yhtei­nen näke­mys nyky­ään sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta sen eri muodoissaan? 

    Vai käy­kö niin, että Hel­sin­ki kyl­lä kaa­voit­taa sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ja kes­ki­hin­tai­sia asun­to­ja joka alu­een sekaan, mut­ta kos­ka Espoo ei tee niin, hyvä­tu­lois­ten aitaa­mat­to­mat lähiöt syn­ty­vät sin­ne, kun lähis­töl­lä ei asu ketään, jon­ka pois­sa pitä­mi­sek­si kan­nat­tai­si haas­ka­ta rahaa aidan rakentamiseen?

  29. tcrown:
    “Voi olla, että olen ymmär­tä­nyt jota­kin vää­rin, mut­ta pikai­sen las­kel­man perus­teel­la tuos­sa on vie­lä aina­kin 2500 euron selit­tä­mä­tön aukko.”

    Outoa kyl­lä. Ovat­ko­han he mak­sa­neet tuon 3000e/km2 yksi­tyi­sel­le maa­no­mis­ta­jal­le? Ja nyt pyr­ki­vät saa­maan saman kat­teen tuos­ta kuin ton­teis­ta, mit­kä saa­vat kau­pun­gil­ta hin­taan 500e/km2? (Pelk­kää arvai­lua, mut­ta tuos­ta tuli­si 2500e:n “auk­ko”. Rahas­tai­si­vat maas­ta 5500e/km2) Tuol­la hin­nal­la maan hin­nan osuus oli­si 2/3 osaa, mikä sinän­sä lie­nee nor­maa­li, mut­ta lie­ne­vät­kö raken­nus­yh­tiös­sä olet­ta­van, että maan hin­ta syn­tyy raken­nus­kus­ta­nuk­sis­ta? Kun se todel­li­suu­des­sa syn­tyy sijan­nis­ta. Yhteis­kun­nan infra­struk­tuu­ris­ta, pal­ve­luis­ta ja sosi­aa­li­ses­ta arvosta.

  30. On nau­ret­ta­vaa väit­tä, että mark­ki­na­me­ka­nis­mi tuot­tai­si aina parem­pia tulok­sia kuin suun­nit­te­lu. Idioo­tein­kaan vapai­den mark­ki­noi­den kan­nat­ta­ja ei astui­si lai­vaa, jos­sa sei­laa­mi­nen ei oli­si suunniteltu.

    Kau­pun­git orga­ni­soi­tuu tie­tys­ti parem­min, kun ote­taan huo­mioon, että huo­no-osai­suus kasau­tuu. Mark­ki­nat eivät osaa asi­aa rat­kais­ta, kos­ka huo­no-osai­suus liit­tyy aina rahat­to­muu­teen. Raha­ton taas ei pää­se, ihan niin­ku tau­to­lo­gi­ses­ti sanot­tu­na “äänes­tä­mään” hyvin­voin­tia tuot­ta­vis­ta resurs­seis­ta. Pait­si jos on kan­san­val­ta joka osaa kaavoittaa. 😉

    Slum­mit ovat vapai­den mark­ki­noi­den ilmen­ty­mä — tosin sel­lai­ses­sa ikä­väs­sä mie­les­sä, jos­ta mark­ki­naus­ko­vai­set eivät haluai­si tietää. 

    Ihmi­set jot­ka kan­nat­ta­vat mark­ki­noi­den yli­val­taa hal­vek­si­vat siis demo­kra­ti­aa, mikä on … 

    Suo­men väki­val­tai­suu­des­ta: Par­haan tie­don mukaan suo­ma­lai­set kadut ovat poik­keuk­sel­li­sen tur­val­li­sia ja sii­tä kai oli puhe. “Paras tie­to” tar­koit­taa täs­sä suu­rel­la rahal­la teh­ty­jä ver­tai­le­via EU-uhritutkimuksia. 

    Monen­ko suo­ma­lai­sen nuo­ren muki­loin­ti on nii­den kon­tol­la, jot­ka ovat väit­tä­neet, että Suo­mi on poik­keuk­sel­li­sen väki­val­tai­nen ver­rat­tu­na muu­hun Län­si-Euroop­paan? Moni­ko hel­sin­ki­läis­nuo­ri on usko­nut ja käyt­tä­nyt yhtä hol­tit­to­mas­ti vaik­ka­pa kym­me­nen ker­taa vaa­ral­li­sem­mas­sa Brysselissä?

  31. Virittäjä:“Slummit ovat vapai­den mark­ki­noi­den ilmen­ty­mä — tosin sel­lai­ses­sa ikä­väs­sä mie­les­sä, jos­ta mark­ki­naus­ko­vai­set eivät haluai­si tietää.”

    Heh, mites tämä sopii yhteen Bra­si­lian fave­loi­den kans­sa? Vii­mei­sis­sä Bra­si­lian vaa­leis­sa suu­rim­man mää­rän edus­ta­jia sai pai­kal­li­nen työ­väen­puo­lue. Lisäk­si maas­sa on 2003 asti ollut työ­väen­puo­luet­ta edus­ta­va pre­si­dent­ti. Lisäk­si maa on tun­net­tu työ­läis­ten ja työ­nan­ta­jien väli­sis­tä kiis­tois­ta, jois­sa työ­nan­ta­jat usein ovat hei­koil­la. Val­tiol­la on vah­va sosi­aa­li­nen roo­li ja tukee yleen­sä työn­te­ki­jää. Lisäk­si Bra­si­lias­sa val­tio ottaa vah­vas­ti osan­sa yhtiöi­den voi­tois­ta eri tyyp­pi­sil­lä moni­mut­kai­sil­la veroilla.

    Lyhyes­ti: Bra­si­lia on huo­no esi­merk­ki vapaas­ta mark­ki­na­ta­lou­des­ta. Eivät­kä fave­lat­kaan joh­du “vapais­ta markkinoista”

  32. Bra­si­lia on huo­no esi­merk­ki vapaas­ta mark­ki­na­ta­lou­des­ta. Eivät­kä fave­lat­kaan joh­du “vapais­ta markkinoista””

    Mitä ihmet­tä, tie­tys­ti fave­lat joh­tu­vat vapais­ta mark­ki­nois­ta juu­ri sil­lä taval­la kuin kir­joi­tin. Jos ei sään­nel­lä tulos on slum­mi. Ongel­ma on , että täl­lä ker­taa vapail­le mark­ki­noil­le osal­lis­tuu vain köyhiä.

    Perim­mäi­nen ongel­ma on, että kai­kil­le ei rii­tä hyvää.

    Jos­kus ehkä vie­lä riittää. 

    Sil­loin, tota, toi­von, että seu­ra­taan suo­ma­lais­ta kaavoistuspolitiikkaa.

  33. Joo, mel­koi­nen yllä­tys että mark­ki­naeh­toi­nen asun­to­po­li­tiik­ka sai sel­lais­ta kan­na­tus­ta. Joten­kin oli­si odot­ta­nut että kaik­ki oli­si­vat jaka­neet edes jol­lain tasol­la sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non perusidean.

    Kau­pun­geil­le asia näyt­tää onnek­si ole­van aina­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti tut­tu. Minuu­tis­sa löy­tyi­vät esimerkiksi…

    Hel­sin­ki:
    Vuo­kra-asun­to­jen väli­tyk­sen tavoit­teek­si ase­te­taan kau­pun­gi­no­sien ja talo­jen tasa­pai­noi­nen asu­kas­ra­ken­ne sekä asui­nyh­tei­sö­jen hyvä toi­mi­vuus. … ( Khs 2010–93, Khs 2009–669, Khs 2009-354 Asun­to­lau­ta­kun­ta (29.12.2009) )

    YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 70 (2005):2:
    Asu­mis­toi­veet, sosi­aa­li­nen epä­jär­jes­tys ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu pää­kau­pun­ki­seu­dul­la: suun­nit­te­lun ja raken­ta­mi­sen kei­noin tor­ju­taan väes­tön sosi­aa­lis­ta segre­gaa­tio­ta. Sosi­aa­li­sen koko­nai­se­dun tai tasa­pai­non tavoit­te­lu liit­tyy nime­no­maan kamp­pai­luun segre­gaa­tio­ta vastaan.
    ”Segre­gaa­tio ei enää ole vain huo­no asian tila vaan yhteis­kun­nal­li­nen voi­ma, jota vas­taan on kamp­pail­ta­va” (Mäen­pää & al. 2000,176).

    Tur­ku:
    Asun­to- ja maan­käyt­tö­oh­jel­mas­sa on hyväl­lä taval­la esi­tet­ty monia eri näkö­kul­mia laa­duk­kaan asu­mi­sen toteut­ta­mi­sek­si kuten esim.:
    ‑asu­mis­muo­to­jen moni­puo­li­suus alueit­tain, mikä sul­kee pois yksi­puo­li­sen raken­nus­kan­nan tai asu­kas­ra­ken­teen; vuo­kra-asun­to­tuo­tan­non tasai­nen jakau­tu­mi­nen kau­pun­gin eri alueil­le ja myös alu­een sisällä
    ‑tasa­pai­noi­nen asu­kas­ra­ken­ne iän suhteen
    ‑muut­tu­vien asu­mis­tar­pei­den vaa­ti­muk­set jne.

    Tam­pe­re:
    Yksi­puo­lis­ta asu­kas­ra­ken­net­ta pide­tään­kin ongel­mal­li­se­na pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­sen kan­nal­ta, kos­ka pal­ve­lu­tar­ve vaih­te­lee pal­jon ajan myötä.

  34. Tilas­to­jen mukaan n. 2/3 suo­ma­lai­sis­ta asuu omis­tusa­sun­nos­sa. Tai­ta­vam­mat netin­käyt­tä­jät saa­ne­vat hel­pos­ti sel­vil­le sen, mikä on suh­de Hel­sin­gis­sä, sil­lä Hel­sin­ki­hän tämän pos­tauk­sen aihe lienee.

    Kun vuo­kra-asu­jis­ta aika suu­ri osa on esim. opis­ke­li­joi­ta, voi­ta­neen olet­taa, että yli 80% aikuis­ten — yli kol­me­kymp­pis­ten kodeis­ta — on omistusasuntoja.

    Minus­ta on kum­ma, mik­si eivät kau­pun­git säly­tä sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­to­aan yksi­tyis­ten raken­nus­liik­kei­den kon­tol­le. Raken­nus­liik­keet joka tapauk­ses­sa mak­sa­vat ton­teis­ta, kun­nal­lis­tek­nii­kas­ta jne. kun­nil­le — mik­si ne eivät mak­sai­si niin, että esim. joka kym­me­nes neliö onkin kun­nan? Näin sosi­aa­li­nen asu­mi­nen jakau­tui­si tasai­ses­ti ja ongelmataloja/ alueita/ lähiöi­tä ei pää­si­si­si syn­ty­mään. Kaik­ki ongel­mat nimit­täin kul­mi­noi­tu­vat kaa­voi­tuk­sen aiheut­ta­maan segregaatioon.

    Tou­ko Mettinen
    (nimi­merk­ki)

    Ja kii­tos taas Eli­na: aivan tuli rva Ellen Sal­pa­ka­ri mie­leen, kun kan­noit niin hie­nos­ti huol­ta (12.3.2010 kel­lo 10:18) köy­hien las­ten pahas­ta olosta.

    1. Eli­na on oikeas­sa sii­nä, ettei ole kovin jär­ke­vää asut­taa muu­ten yksi­no­maan rik­kai­den asut­ta­maan kau­pun­gin­osaan talol­lis­ta kiin­tiö­köy­hiä. Sik­si Eiran­ran­taan ei lai­tet­tu ara­va­vuo­kra-asun­to­ja; eikä se oli­si ollut muu­ten­kaan järkevää.
      Segre­gaa­tio­ta estä­vä asun­to­po­li­tiik­ka ei tuo­ta rik­kai­den kau­pun­gi­no­sia. Esi­mer­kik­si Jät­kä­saa­reen on tar­koi­tus tul­la kai­ken­lais­ta väkeä. Rik­kai­ta (par­hail­le ran­ta­ton­teil­le) vapaa­ra­hoit­tei­siin asun­toi­hin, kes­ki­tu­loi­sia HITAS-asun­toi­hin ja näi­den ohel­la sosi­aa­lis­ta asuntotuotantoa.

  35. Kun puhu­taan kau­pun­kien raken­ta­mi­ses­ta ja mark­ki­noi­den iha­nuu­des­ta samaan aikaan tar­koit­ta­ne­vat kir­joit­ta­jat ilmei­ses­ti ei-kil­pail­tu­ja mark­ki­noi­ta. Mis­tä kum­pu­aa tuo suun­na­ton ihmisviha?

  36. Virit­tä­jä
    “Jos ei sään­nel­lä tulos on slummi. ”

    Mei­naat­ko että Bra­si­lian kal­tai­ses­sa ali­ke­hit­ty­nees­sä maas­sa on mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin slum­mit? Jos olis­vat rau­kat tajun­neet kaa­voit­taa kaik­ki nuo alu­eet oma­ko­ti­ta­lo­ton­teik­si, siel­lä oli­si kai­kil­la kiva ame­rik­ka­lais­tyy­li­nen McMan­sion kah­del­la autol­la ja uima-altaalla? 😉

    Eli slum­mi on köy­hän maan merk­ki, eikä sitä voi sel­lai­se­naan siir­tää rik­kaa­seen maahan. 

    Minun on hyvin vai­kea kuvi­tel­la, että Suo­men olois­sa kehit­tyi­si slum­mien tapai­sia hök­ke­li­ky­liä jo pel­käs­tään sik­si, että kyseis­ten kylien asuk­kaat kuo­li­si­vat kyl­mään talvellta. 

    Toi­sek­si, mik­si kukaan tääl­lä suos­tui­si asu­maan moi­sis­sa hök­ke­leis­sä kun yhteis­kun­ta kui­ten­kin mak­saa asu­mis­tu­kea, jol­la saa ihan vapail­ta­kin mark­ki­noil­ta pal­jon parem­man asunnon?

    1. Slum­mi ei tar­koi­ta vain hök­ke­li­ky­lää. New Yor­kin Har­le­mia esi­mer­kik­si on pidet­ty slum­mi­na; nyt se tosin on yhteis­kun­nan epä­rei­lul­la puut­tu­mi­sel­la mark­ki­noi­den toi­min­taan ehostettu.

  37. Mei­naat­ko että Bra­si­lian kal­tai­ses­sa ali­ke­hit­ty­nees­sä maas­sa on mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin slum­mit? Jos olis­vat rau­kat tajun­neet kaa­voit­taa kaik­ki nuo alu­eet oma­ko­ti­ta­lo­ton­teik­si, siel­lä oli­si kai­kil­la kiva ame­rik­ka­lais­tyy­li­nen McMan­sion kah­del­la autol­la ja uima-altaalla? ”

    Ei kun tar­koi­tan ihan sitä mitä kirjoitin.

    Se sit­ten taas oma kysy­myk­sen­sä, mis­sä koh­din jul­ki­nen val­ta pys­tyi­si puut­tu­maan slum­mei­hin mut­ta ei puu­tu poliit­ti­sis­ta syis­tä. Onko esim. Bra­si­lia vie­lä lii­an köy­hä ja jos on, mis­sä vai­hees­sa rahaa on niin pal­jon, että hök­ke­li­ky­lä­läi­set voi hää­tää hei­dän oman etun­sa vuoksi.

    Turus­sa hök­ke­li­ky­lä oli mm. Rau­nis­tu­las­sa vie­lä pit­käl­le 1900-luvul­le saak­ka. Omas­sa lap­suu­des­sa­ni 70-luvul­la sin­ne ei saa­nut men­nä var­sin­kaan pimeän tul­tua. Mehän men­tiin, ja ker­ran juos­tiin pakoon piho­jen läpi ja toi­sen ker­ran oli­si tul­lut tur­paan, jos pai­kal­le ei oli­si kur­van­nut polii­si­au­to. Sen jäl­keen kier­ret­tiin suosiolla. 

    Nyky­ään Rau­nis­tu­la alkaa olla kes­ki­luo­kan asu­ma-aluet­ta. Hök­ke­lit on puret­tu tai kun­nos­tet­tu. Alu­eel­la asuu pari­kin mer­kit­tä­vää polii­tik­koa, mikä on aina hyvä indi­kaat­to­ri ja lupaus alu­een tule­vai­suu­den kanalta. 

    Ongel­ma­ta­pauk­set ovat muut­ta­neet Vari­suol­le, Hali­siin ja muu­al­le sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non peräs­sä. Sosi­aa­li­sen kaa­voi­tuk­sen ansios­ta udel­leen­si­joit­tu­mi­nen on tapah­tu­nut hajau­ta ja hal­lit­se ‑peri­aat­teel­la eikä Turus­sa täl­lä het­kel­lä ole aluet­ta, johon en lap­sia­ni päästäisi. 

    Tosin mai­ni­tuil­la alueil­la on sel­väs­ti lii­kaa vuo­kra-asun­to­ja. Hajau­tus­pe­ri­aa­tet­ta ei ole nou­da­tet­tu tar­peek­si. Saas kat­toa, kos­ka ne muut­tu­vat vaa­ral­li­sik­si. Toi­vot­ta­vas­ti ei koskaan.

  38. Virit­tä­jä
    “Jos ei sään­nel­lä tulos on slummi. ”

    Heh, ei fave­lois­ta sil­lä pääs­tä eroon, että kaa­voi­te­taan kai­kil­le maal­ta tule­vil­le ja köy­hyt­tä pake­ne­vil­le uudet kivat asun­not. Olet aivan vää­ril­lä jäljillä.

  39. Tou­ko Mettinen:

    Kaik­ki ongel­mat nimit­täin kul­mi­noi­tu­vat kaa­voi­tuk­sen aiheut­ta­maan segregaatioon.

    Minus­ta näyt­tää sil­tä, että kaik­ki ongel­mat kul­mi­noi­tuu enem­min­kin sinun pään sisäl­lä. Vaik­ka kaa­voi­tus on tie­tys­ti ihan type­rää, niin kyl­lä ne ongel­mat joh­tuu sii­tä sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta, jol­la raken­ne­taan köy­hien asuinalueita.

    Sinän­sä tuo sinun ehdo­tus nii­den ripot­te­le­mi­ses­ta sekai­sin eri raken­nuk­siin on ihan hyvä, mut­ta mik­si sitä ei voi­tai­si vaan hoi­taa niin, että raken­nus­liik­keet raken­ta­vat mitä raken­ta­vat ja kau­pun­ki ostaa sit­ten asun­to­ja vapail­ta markkinoilta?

    Osmo:

    New Yor­kin Har­le­mia esi­mer­kik­si on pidet­ty slum­mi­na; nyt se tosin on yhteis­kun­nan epä­rei­lul­la puut­tu­mi­sel­la mark­ki­noi­den toi­min­taan ehostettu.

    Siis pitää­kö tää nyt tul­ki­ta niin, että sun mie­les­tä Har­le­min ongel­mat joh­tu sii­tä, että sitä ei sää­del­ty riit­tä­väs­ti ja ne ongel­mat pois­tui, kun sitä alet­tiin sää­te­le­mään lisää?

    Mihin ihmee­seen tämä­kin taas perus­tuu, muu­ta kuin sinun ylei­seen markkinavihamielisyyteen?

    Et kai las­ke Puna­vuo­ren ja Kal­lion siis­tiy­ty­mis­tä ja asun­to­jen arvon­nousua myös­kään byro­kraat­tien ansioksi?

    Har­le­mis­sa kuten mones­sa muus­sa­kin New Yor­kin naa­pu­rus­tos­sa on kyse ihan samas­ta ilmiöstä.

  40. Osmo: “…En suo­raan sanoen tul­lut aja­tel­leek­si­kaan, että mois­ta aja­tus­ta vas­taan jou­tui­si opponoimaan…”

    Osmo hyvä, tuon huo­maa. 😀 Nyky­me­nol­la ei pääs­tä tavoit­tei­siin, joten on syy­tä kysee­na­lais­taa kaik­ki nykyi­sen jär­jes­tel­män osa-alu­eet. Ilman täy­del­lis­tä remon­tia, emme kyke­ne jär­ke­vään asuntopolitiikkaan.

    Minä ymmär­rän kun­tien tar­peen kaa­voi­tuk­sel­la ohja­ta raken­ta­mis­ta. Sen vuok­si kun­nil­ta tulee pois­taa muut kyt­kök­set raken­ta­mi­seen. Tont­ti­maan omis­ta­mi­nen tulee erik­seen lail­la kieltää.

  41. Osmo:
    Oli­si­ko sinul­la jotain läh­det­tä esit­tää tuos­ta Har­le­mis­ta? Minä aina­kin olen tähän asti kuvi­tel­lut, että kyse on Hel­sin­gin Kal­lion ja Röö­pe­rin kal­tai­ses­ta ilmiös­tä, jota Tuk­hol­mas­sa vas­tai­si kai aina­kin Södermalm.

    Minä olen puk­ku­hil­jaa kal­lis­tu­mas­sa sil­le kan­nal­le, että segre­gaa­tio on hyvä asia. Minus­ta on hie­noa, että Hel­sin­gis­sä­kin on eri­lai­sia asui­na­luei­ta, joi­den väes­tö on erilaista!

    Minus­ta se tosia­sia, että minä tai joku muu ei halua naa­pu­reik­seen “oman vii­te­ryh­män­sä” ulko­puo­li­sia on mitä luon­te­vin­ta, ja se, että valin­noil­laan voi tähän vai­kut­taa on yksi­no­maan hyvä asia kaik­kien kan­nal­ta. Jos minul­la oli­si lap­si­per­he, niin tie­ten­kin haluai­sin ympä­ris­töön, joka koos­tui­si lähin­nä toi­sis­ta lap­si­per­heis­tä, kos­ka se mah­dol­lis­tai­si yhtei­söl­li­sem­män toi­min­nan ja lisäi­si minun hyvin­voin­tia­ni — samat ongel­mat, samat ajatukset.

    Segre­gaa­tion kul­mi­naa­tio lie­nee Hel­sin­gin seu­dul­la Teek­ka­ri­ky­lä, joka on nuor­ten köy­hien (tai “köy­hien”) opis­ke­li­joi­den muo­dos­ta­ma “ghet­to”. Ja aivan hem­me­tin hie­no alue niil­le opiskelijoille!

    Tääl­lä on vaah­dot­tu niis­tä bras­sien slum­meis­ta. No, minä luu­len, että siel­lä meni­si ihan pirun pal­jon huo­nom­min, jos “parem­mal­la väel­lä” ei oli­si mah­dol­lis­ta edes rahal­la elää ihmi­sar­vois­ta elä­mää. Sil­loin ne läh­ti­si­vät kyl­lä jon­ne­kin muu­al­le, ja tilan­ne oli­si vie­lä syn­kem­pi. Näin­hän useis­sa Afri­kan mais­sa tapahtuu.

    Ja ennen­kuin joku ehtii taas vetä­mään kah­vit vää­rään kurk­kuun ja teke­mään häti­köi­dyt joh­to­pää­tök­set: tämä ei ole kan­nan­ot­to tuloe­ro­jen puo­les­ta tai nii­tä vas­taan, se on ihan eri asia.

    Kari

  42. Heh, ei fave­lois­ta sil­lä pääs­tä eroon, että kaa­voi­te­taan kai­kil­le maal­ta tule­vil­le ja köy­hyt­tä pake­ne­vil­le uudet kivat asun­not. Olet aivan vää­ril­lä jäljillä.”

    Mik­si väi­tät, että olen kir­joit­ta­nut jotain tuol­lais­ta? Edus­taa­ko toi­sen väit­tä­mien vää­ris­te­ly mie­les­tä­si hyvää keskustelua?

    USA:n slum­meis­ta sen ver­ran, että tot­ta kai nii­den syn­ty­mis­tä oli­si voi­nut hil­li­tä, kun ei oli­si raken­net­tu esi­mer­kik­si eri­lai­sia “pro­jec­te­ja”, jois­sa tuhan­sia sosi­aa­li­ta­pauk­sia sijoi­tet­tiin muu­ta­maan val­ta­vaan raken­nus­komplek­siin ja saman aikaan annet­tiin köy­hä­lis­tön kasaan­tua lähia­lueil­le. Tämä on siis äärie­si­merk­ki niis­tä han­ka­luuk­sis­ta, joi­hin jou­du­taan kun
    ‑anne­taan mark­ki­noi­den ratkaista
    ‑pait­si sil­tä osin, että teh­dään idioot­ti­mai­sia kaavoituspäätöksiä.

    Mut­ta tois­te­taan nyt vie­lä ker­ran hitaas­ti, kun sel­väs­ti on huo­no lue­tu­nym­mär­rys vai­va­na tääl­lä: Ruot­sin Rosengård on esi­merk­ki sii­tä, että jär­ke­vä­kään kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka ei voi aina estää slum­mien syn­ty­mis­tä. Kun syr­jäy­ty­nei­syys, väki­val­ta ja huo­no-osai­suus alkaa kasaan­tua yhteen paik­kaan, kehi­tys­tä on vai­kea estää. Ruot­sis­sa huo­no-osai­suus on kasaan­tu­nut eri­tyi­ses­ti maa­han­muut­ta­jiin. Niin Suomessakin.

    Mai­nit­se­ma­ni Varis­suo voi koh­ta olla Suo­men Rosengård. Jos joku kek­sii, miten se väl­te­tään, ehdo­tan hänel­le Nobelia.

  43. Itse aihees­ta vie­lä, että kaip­pa huo­no-osais­ten kasaa­mi­nen yhdel­le alu­eel­le on väl­tet­tä­vä asia. Sitä ihmet­te­len, että mik­si täy­tyy läh­teä sii­tä, että hesa, espoo jne tii­vis­tä­vät nykyis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Eikö se asu­kas­lu­ku jo rii­tä var­sin­kin Hel­sin­gin koh­dal­la? Mut­ta ei vaan näy riittävän.

    Mut­ta täs­sä on tie­tys­ti taus­tal­la monen ihai­le­ma tii­vis kaupn­ki­ra­ken­ne joka voi mah­dol­lis­taa jouk­ko­lii­ken­teen ja ehkä jopa lähi­kau­pat. Hin­ta­na on ahdas asu­mi­nen, mikä uuti­soi­tiin vii­me vii­kon hesa­ris­sa. Hel­sin­ki­läi­set asu­vat ahtai­ten (ja kal­lei­ten) Suo­mes­sa. Mut­ta kuten jo tote­sin, monet hel­sin­ki­läi­set tii­vis­tä myös haluavat…

  44. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to ja asu­mis­tu­ki ovat ymmär­tääk­se­ni eräi­tä tär­keim­mis­tä tulo­lou­kun muo­dos­ta­jis­ta. Mik­sei vaan koro­te­ta perus­tu­kia sen ver­ran, että tuen­saa­jat voi­vat itse hank­kia asun­ton­sa? Kal­lii­den asun­to­jen kau­pun­geis­sa voi­tai­siin mak­saa kun­ta­li­sää (niin kuin nyt on mm. koti­hoi­don­tuen lai­ta). Voi­tai­siin lak­kaut­taa suu­ri mää­rä vir­ko­ja ja toi­mia sosi­aa­li­sen asu­mi­sen parista.

    Mitä tulee vie­lä fave­loi­hin, niin ovat­han nekin toki parem­pia kuin asua pres­sun alla, rap­pu­käy­tä­vis­sä jne tai jopa parem­pi kuin parem­mas­sa asun­nos­sa pal­jon pidem­män työ­mat­kan pääs­sä. Osa fave­lois­ta­han sijait­see aivan kau­pun­kien kes­kus­tois­sa. Minus­ta voi­tai­siin ja itse asias­sa pitäi­si­kin kar­sia run­saas­ti raken­ta­mis­ta kos­ke­vaa sään­te­lyä, mikä las­ki­si asu­mi­sen hin­taa ja joh­tai­si moni­muo­toi­sem­paan asui­nym­pä­ris­töön. Nykyis­ten siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kien ja oma­ko­ti­ta­lo­jen väliin mah­tui­si val­lan mai­nios­ti uusi asu­mi­sen muo­to tän­ne pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jos­kin mel­koi­sen byro­kra­tian taka­na­han työ nykyi­sel­lä sään­te­lyl­lä olisi.

    1. Oli­si tavat­to­man help­poa korot­taa perus­tur­vaa niin, että se kat­tai­si myös asu­mi­sen, jos asun­to­tu­lo velat­to­mas­ta omis­tusa­sun­nos­ta oli­si tuloa. Nyt kun se ei ole, se pitä muut­taa tulok­si jaka­mal­la osa perus­tur­vas­ta asu­mis­tu­ke­na, jos­sa asu­mis­tues­sa siis, asun­to­tu­lo taas voi­daan las­kea tulok­si. Temp­pu teh­dään sil­lä, että omas­sa asun­nos­sa ole­va­la ei ole kor­vat­ta­via asu­mis­me­no­ja. Jos ihmi­set osai­si­vat enem­män arit­me­tiik­kaa, täl­lai­siin sil­män­kään­tö­temp­pui­hin eitar­vit­si­si turvautua.

  45. Virit­tä­jä:
    “Mitä ihmet­tä, tie­tys­ti fave­lat joh­tu­vat vapais­ta mark­ki­nois­ta juu­ri sil­lä taval­la kuin kir­joi­tin. Jos ei sään­nel­lä tulos on slummi.”

    Kyl­lä ja ei. Slum­mit syn­ty­vät kun tuloe­rot kas­va­vat. Sii­nä asun­to­ky­sy­mys on vain osa­te­ki­jä. “Vapaat mark­ki­nat” voi käsit­tää asun­to­ky­sy­myk­sees­sä kah­del­la tapaa. Vapaa­na oikeu­te­na spe­ku­loi­da omis­tusoi­keuk­sil­la. Mikä rajoi­taa maan tar­jon­taa. Tai sit­ten “vapai­na mark­ki­noi­na”, mis­sä spe­ku­loin­ti on estet­ty (esi­mer­kik­si maa­ve­rol­la) ja mark­ki­nat ohjaa­vat maan sen opti­maa­li­seen käyt­töön. Ja siten edul­li­siin asun­toi­hin. Suo­ma­lai­set asun­to­mark­ki­nat ovat ensin mainittuja.
    Kun­nat ovat vain yksi spe­ku­lant­ti, ja yksi pahim­mis­ta mui­den muka­na. Raken­nus­ten yli­mi­toi­tet­tu koko­kiin­tiö joh­taa tehot­to­maan maan­käyt­tön. Sen seu­rauk­se­na kau­pun­ki jou­tuu laa­je­ne­maan, sen raken­ne hajo­aa, infra­strukt­tu­ri­kus­tan­nuk­set kas­va­vat ja asun­not kallistuvat.
    Kysy­mys ei ole nol­la­sum­ma­pe­lis­tä. Aivan yhtä lail­la voi­tai­siin har­ras­taa sosi­aa­lis­ta asun­to­po­li­tiik­ka ilman spe­ku­loin­tia­kin. Mak­set­tai­siin asu­mis­tu­kea bud­je­teis­ta, eikä (pie­ni­tu­loi­sia) asuk­kai­ta kiris­tä­mäl­lä hei­dän perutarpeellaan.

  46. Ja kii­tos taas Eli­na: aivan tuli rva Ellen Sal­pa­ka­ri mie­leen, kun kan­noit niin hie­nos­ti huol­ta (12.3.2010 kel­lo 10:18) köy­hien las­ten pahas­ta olosta.

    Viha­pos­tin toi­von osoi­tet­ta­van suo­raan Eli­nal­le eli Osmon kaut­ta saa yhteystietoni. 

    Mitään teke­mis­tä täl­lä kom­men­til­la­si ei aina­kaan ole oma­ni kans­sa, jos­sa poh­dis­ke­lin asui­na­luei­den segre­gaa­tio­ta. Joten kyse on muusta. 

    Sinul­la on ilmei­ses­ti jotain kat­ke­ruuk­sia itseä­si koh­dan­neen sen­suu­rin suh­teen taan­noi­ses­sa ket­jus­sa. Muis­tu­tan, että Osmo sen­su­roi, en minä. 

    Ehkä­pä rah­kee­si eivät rii­tä koh­dis­ta­maan kiuk­kua Osmoon. Vah­vem­mal­leen onkin aina vai­keam­pi kenkkuilla.…

  47. New Yor­kin Har­le­mia esi­mer­kik­si on pidet­ty slum­mi­na; nyt se tosin on yhteis­kun­nan epä­rei­lul­la puut­tu­mi­sel­la mark­ki­noi­den toi­min­taan ehos­tet­tu.’ (Osmo Soininvaara)
    Jos­kus yhteis­kunn­nan puut­tu­mis­ta on tar­vit­tu myös sii­hen, että saa­tai­siin edes luo­tua asun­to­mark­ki­nat, joil­la kaik­kien raha kel­paa: http://en.wikipedia.org/wiki/Fair_housing
    Esim. nimi­merk­ki jrn (12.3. kel­lo 10:51) oli­si var­maan hyvin tyy­ty­väi­nen, jos pää­si­si päät­tä­mään, mllais­ta poruk­kaa hänen naa­pu­ris­toon­sa saa muut­taa, eikä hän ole yksin.
    Mark­ki­noi­den kaik­ki­voi­pai­suu­teen usko­vat ovat jos­tain syys­tä lähes poik­keuk­set­ta hyvä­osai­sia ihmi­siä, joi­den ainoa koke­mus syr­jin­näs­tä on sil­lä syr­ji­väl­lä puolella.

  48. Virit­tä­jä:

    Mai­nit­se­ma­ni Varis­suo voi koh­ta olla Suo­men Rosengård. Jos joku kek­sii, miten se väl­te­tään, ehdo­tan hänel­le Nobelia. 

    Aina­kin Hal­la-aho on edot­ta­nut maa­han­muu­ton hil­lit­se­mis­tä kol­man­nen maa­il­man mais­ta. Sii­tä vain kilaut­ta­maan Nobel-komitealle!

    Kari

  49. Art­tu­ri on häkeltynyt: 

    Mä meen kyl­lä ihan seka­sin näi­den Osmon väit­tei­den kanssa. 

    Heh, kyl­lä­hän niis­sä välil­lä menee.. Itse ihmet­te­lin sitä aja­tus­kul­kua, että auto­paik­ko­jen kus­tan­nus­ten jako on vää­rin, mut­ta sit­ten jo seu­raa­vas­sa pos­tauk­ses­sa vaa­dit­tiin asuin­ne­liöi­den hin­nan tasaa­mis­ta kaik­kein mak­sa­jien kesken. 

    En siis kan­na­ta kum­paa­kaan — auto­pai­kat nii­tä tar­vit­se­vil­le ja asuin­ne­liöt myös ihan tar­pei­den mukaan–, mut­ta minus­ta vaa­ti­muk­set siis ovat ristiriitaiset. 

    Sinän­sä on minus­ta inhi­mil­lis­tä ja ymmär­ret­tä­vää, että asioi­hin on kovin mon­ta tulo­kul­maa. Kaik­ki on vain niin moni­mut­kais­ta ja moni­ta­hois­ta, että minua ei ihme­ty­tä epä­joh­don­mu­kai­suu­det mie­li­pi­teis­sä ja asen­teis­sa. En todel­la­kaan itse kuvit­te­le ole­va­ni kohe­rent­ti kai­kis­sa lausu­mis­sa­ni tääl­lä tai mis­sään muuallakaan. 

    Art­tu­rin lin­ja on usko­mat­to­man pitä­vä. En kyl­lä ole näh­nyt yhtään hor­ju­vaa ase­kel­ta näi­den parin vuo­den aikan, mitä blo­gia olen seurannut. 

    Kaik­ki eivät pys­ty sii­hen ja uskon, että muu­ta­kin tarvitaan…

  50. Soi­nin­vaa­ra on mie­les­tä­ni omi­tui­sen kak­si­ja­koi­nen kun kat­so­taan park­ki­paik­ko­ja ja asun­to­po­li­tiik­kaa. Ode toi­saal­ta kan­nat­taa park­ki­paik­ko­jen mark­ki­na­rat­kai­sua, mut­ta asun­to­po­li­tii­kas­sa kan­nat­taa rank­kaa säätelyä.

    Miten ihmees­sä sää­te­ly voi onnis­tua asun­to­ta­sol­la, mut­ta ei parkkipaikkatasolla?

  51. Vaik­ka tuo Pan­do­ran lipas (maa­han­muut­to) onkin nyt täs­sä ket­jus­sa avat­tu, niin yri­te­tään nyt kui­ten­kin vie­lä vähän.

    Mie­les­tä­ni on koh­tuu­ton­ta väit­tää, että Bra­si­lian slum­mit, Varis­suon tai Rin­ke­byn kal­tai­set lähiöt ja etni­nen segre­gaa­tio ovat nimen­omai­ses­ti asun­to­mark­ki­nois­ta tai sen “mark­ki­naeh­toi­suu­des­ta” läh­töi­sin. On myös aika vai­ke­aa aja­tel­la, että nii­den muo­dos­tu­mis­ta voi­si asun­to­mark­ki­noi­den sää­te­lyl­lä estää. Tai var­maan­kin voi­tai­siin — vii­me­kä­des­sä vaik­ka rajoit­ta­mal­la ihms­ten vapaut­ta vali­ta asuin­paik­ka­na, a la Neu­vos­to­liit­to -, mut­ta luul­ta­vas­ti tämän sää­te­lyn hai­tat ovat mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­mat kuin sii­tä saa­ta­vat hyödyt.

    Mie­les­tä­ni Samu­li Saa­rel­ma perus­te­li erit­täin hyvin sen, mik­si näin on (ja se kir­joi­tus oli muu­ten ihan oikean mit­tai­nen, eikä yhtään lii­an pitkä!)

    Slum­miu­tu­mi­sen perim­mäi­nen syy on abso­luut­ti­ses­sa köy­hyy­des­sä sekä suu­res­sa sosi­aa­li­ses­sa ja talou­del­li­ses­sa epä­ta­sa-arvos­sa. Mut­ta jos nyt puhu­taan Suo­mes­ta, niin tuo argu­ment­ti, samoin kuin vuo­den 1918 tapah­tu­miin viit­taa­mi­nen, ei oikein ole rele­vant­ti. Minus­ta mei­dän nykyi­nen yhteis­kun­tam­me on tuol­ta osin erit­täin kau­ka­na nois­ta “uhka­ku­vis­ta”. Eikä se todel­la­kaan ole asun­to­po­li­tii­kan ansiota.

    Mut­ta entäs sit­ten tämä Rinkeby/Varissuo, joi­ta aina­kin osa ihmi­sis­tä näyt­tää pitä­vän suu­re­na ongel­ma­na ja/tai epäkohtana.

    Kyse­hän on poh­jim­mil­taan sii­tä, että meil­le muut­taa väes­töä, joi­den läh­tö­koh­dat ovat sel­väs­ti hei­kom­mat kuin huo­noim­mas­sa­kaan ase­mas­sa ole­val­la suo­ma­lai­sel­la. Kie­li­tai­to on heik­ko, kou­lu­ja ei olla juu­ri­kaan käy­ty (pahim­mil­laan ei osa­ta edes lukea), sosi­aa­li­set ver­kos­tot puut­tu­vat ja rahaa ei juu­ri ole. Työ­mark­ki­nam­me ovat lisäk­si erit­täin voi­mak­kaas­ti “vää­ris­ty­neet” sii­nä mie­les­sä, että hei­kom­min tuot­ta­vaa työ­tä (johon mai­ni­tut ryh­mät voi­si­vat ryh­tyä) ei juu­ri teetetä.

    On tie­ten­kin itses­tään­sel­vää, että täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa slum­miu­tu­mi­sen vaa­ra on näköpiirissä.

    Mut­ta perim­mäi­nen syy­hän on mai­nit­tu­jen ryh­mien epä­ta­sa-arvoi­ses­sa ase­mas­sa. Jos haluam­me estää Rin­ke­byn kal­tais­ten lähiöi­den syn­ty­mi­sen mei­dän pitäi­si kek­siä, kuin­ka noi­den ihmis­ten ase­maa saa­tai­siin parannettua.

    En tie­dä, miten asia saa­tai­siin kor­jat­tua, mut­ta olen täy­sin var­ma, että asun­to­po­li­tii­kal­la asi­aan ei voi­da pal­joa­kaan vaikuttaa.

    Kari

  52. Kari
    “Aina­kin Hal­la-aho on edot­ta­nut maa­han­muu­ton hil­lit­se­mis­tä kol­man­nen maa­il­man mais­ta. Sii­tä vain kilaut­ta­maan Nobel-komitealle!”

    Luu­len­pa että Virit­tä­jä tar­koit­ti sel­lai­sa vaih­toeh­to­ja, jot­ka oli­si­vat joten­kin toteutettavissa. 

    Kos­ka maa­han­muut­to on hyvä asia Suo­mel­le kos­ka maa­han­muut­to on hyvä asia Suo­mel­le, sekä emme voi teh­dä sil­le mitään, kos­ka maa­han­muut­ta­jia tulee Suo­meen halusim­me tai emme, maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­nen ei lie­ne seu­rauk­sis­ta riip­pu­mat­ta kovin­kaan rea­lis­ti­nen vaihtoehto.

    Mik­si asia on näin suve­ree­nis­sa val­tios­sa, no en kyl­lä osaa sanoa, mut­ta mitä ilmei­sim­min “ylei­set syyt” estä­vät kai­ken­lai­set kurs­si­muu­tok­set tiu­kem­paan linjaan.

    Mut­ta perim­mäi­nen syy­hän on mai­nit­tu­jen ryh­mien epä­ta­sa-arvoi­ses­sa ase­mas­sa. Jos haluam­me estää Rin­ke­byn kal­tais­ten lähiöi­den syn­ty­mi­sen mei­dän pitäi­si kek­siä, kuin­ka noi­den ihmis­ten ase­maa saa­tai­siin parannettua.”

    Kos­ka maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­nen ei ole rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to, eikä myös­kään sosi­aa­li­tur­van ruk­kaa­mi­nen vähem­män pas­si­voi­vaan suun­taan eikä kyl­lä työ­mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­nen­kaan, niin ainoak­si kei­nok­si jää epä­toi­voi­nen asun­to­po­li­tiik­ka, joka vas­taa tehok­kuu­del­taan aspi­rii­nin anta­mis­ta kura­lä­tä­kös­sä istuvalle.

  53. Virit­tä­jän’ mukaan ongel­ma­ta­pauk­set ovat muut­ta­neet Varis­suol­le ja Hali­siin (Turus­sa). En tie­dä mihin nämä näke­myk­set perus­tu­vat. Mitä tilas­to­ja täs­tä on? Kenen koke­muk­sia on käy­ty kyse­le­mäs­sä? Ei aina­kaan Varis­suol­la tai Hali­sis­sa asu­vien? Itse olen kysel­lyt, ja petyin vas­tauk­siin, ‘tääl­lä on ihan taval­lis­ta ja rau­hal­lis­ta’. Etsin tosik­si kuvit­te­le­mil­le­ni kau­pun­ki­le­gen­doil­le tukea, ei löy­ty­nyt, legen­daa siis. (Eivät toki aivan vail­la todel­li­suus­poh­jaa aikoinaan.)
    Ensin­nä­kin — ja onnek­si — yli­lyön­nit eri alueil­la tasoit­tu­vat yleen­sä ajan myö­tä, New York hyvä­nä esi­merk­ki­nä, Rau­nis­tu­la toi­se­na. Rau­nis­tu­lan ‘sut­tui­suus’ ja his­to­ria näkyy onnek­si vie­lä. On todel­la arvo­kas­ta asu­mis­ta, sen lisäk­si, että on kes­ki­luo­kan asu­mis­ta, sit­ten on näi­tä ‘juop­po­kämp­piä’ ja kau­pun­gin ensi­suo­ja­kin vie­lä sii­nä radan var­res­sa — vielä.
    Entä kei­tä ovat nämä ‘ongel­ma­ta­pauk­set’, joi­ta Varis­suol­le ja Hali­siin muut­ta­vat? Riip­puu var­maan kenen näkö­kul­mas­ta kat­soo. Roma­nien näkö­kul­mas­ta ne ovat tie­tyt val­ko­lai­set, maa­han­mut­ta­jien näkö­kul­mas­ta ne ovat tie­tyt kes­ki-ikäi­set mie­het, päih­de­sai­rau­des­ta (ks. luok­ka F, ICD-10 luo­ki­tus) kär­si­vien mie­les­tä ne ovat ne mer­suil­la ja bemuil­la aja­vat, jot­ka tun­tu­vat hie­man ylenkatseisilta.
    Demo­kra­tia toi­mii yksi ihmi­nen, yksi ääni peri­aat­teel­la. Jos­kus tun­tuu, että eräät luu­le­vat puhu­van­sa useam­mal­la äänel­lä ja ajat­te­le­vat, että osal­la kan­sas­ta — esi­mer­kik­si Varis­suol­la tai Hali­sis­sa — ei ole ään­tä ollenkaan.

  54. Ihan sel­väl­lä suo­men kie­lel­lä kir­joi­tin, että Hali­nen tai Varis­suo eivät mie­les­tä­ni ole slum­me­ja. Mut­ta kir­joi­tin myös jäl­kien pelot­ta­van ja viit­ta­sin koke­muk­siin muu­al­ta maa­il­mas­ta, eten­kin Ruot­sis­ta. Rosengård­han on paik­ka, johon palo­kun­ta aina­kin jos­sain vai­hees­sa kiel­täy­tyi mene­mäs­tä, kun siel­lä jat­ku­vas­ti jotain syty­tel­tiin pala­maan ja sit­ten hei­tel­tiin kivil­lä sam­mut­ta­jia. Parii­sin mel­la­kat ovat hyvin muis­tis­sa ja muu­al­la­kin Euroo­pas­sa kytee ja lei­mah­te­lee, tosin useam­min niin, että uutis­kyn­nys ei yli­ty. Jenk­ki­läs­sä etni­siä slum­me­ja on ollut iät ja ajat.

    En usko, että nime­no­maan Suo­mes­sa oli­si kek­sit­ty vii­sas­ten kivi, joka estäi­si saman­lai­sen kehi­tyk­sen tääl­lä. Jos on, en ole sii­tä kuullut.

    Jos jotain valoi­saa halu­aa löy­tää niin Suo­mes­sa on kou­lu­lai­tos, joka tuot­taa tasai­sem­paa ja tasok­kaam­paa jäl­keä kuin mones­sa muus­sa maas­sa. Tääl­lä ei ole mer­kit­tä­vää rasis­tis­ta lii­keh­din­tää ja mel­la­koin­ti on liki tun­te­ma­ton­ta. Ja sit­ten on tämä kaa­voi­tus. Vie­lä joku vuo­si sit­ten leh­des­sä oli jut­tu tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan Hel­sin­ki on hyvin poik­keuk­sel­li­nen suur­kau­pun­ki Euroo­pas­sa sii­nä mie­les­sä, että rikol­li­suus ja väki­val­ta oli jakau­tu­nut hyvin tasai­ses­ti ympä­ri kau­pun­kia. Mah­taa­ko olla tot­ta vieläkin?

    Ter­vei­siä vie­lä tääl­tä Halisista!

  55. Tämä on kyl­lä kiel­tä­mät­tä vai­kea ongel­ma. Aikoi­naan mei­na­sin ostaa ker­ros­ta­loa­sun­non espoon matin­ky­läs­tä. Asun­to oli kiva mut­ta jätin väliin, koska:

    1- naa­pu­ria­sun­nos­sa oli kau­pun­gin vuokra-asunto
    2- naa­pu­ri­ker­ros­ta­lo oli “gangs­te­rien” talo, jos­ta polii­sit kuu­lem­ma kävi­vät pe ja la hake­mas­sa muu­ta­man asiak­kaan säilöön

    Nämä asiat siis selit­tä­vät, mik­si huo­no-osai­set pak­kaan­tu­vat samoil­le alueil­le. Mak­su­ky­kyi­set voi­vat vali­ta ja pys­ty­vät vält­tä­mään ikä­viä paikkoja.

    Itse­ni, “hyvä osai­sen”, näkö­kul­mas­ta asia on sel­vä: haluan vält­tää ikä­viä aluei­ta ja naa­pu­rei­ta. Vali­tet­ta­vas­ti täs­tä sit­ten jou­dun myös mak­sa­maan enem­män, kun kaik­ki muut­kin halua­vat pääs­tä “parem­mal­le” alu­eel­le. Kyse on siis sii­tä, että mak­su­ky­kyi­set mak­sa­vat asumisrauhasta.

    Onko sit­ten hyvä asia ripo­tel­la häi­riö- ja väki­val­tai­nen aines tasai­ses­ti ympä­ri kau­pun­kia? On var­maan hyvä, että alueis­ta ei tule huo­no­ja. Mut­ta miten sit­ten yksi­lö voi var­mis­taa, että naa­pu­rik­si ei tule gangs­te­ria? Tämä on ongelma.

  56. Eli­na: Eikös nyt viha­pos­ti ole aika voi­ma­kas ilmaus? Kiel­tä­mät­tä halusin ilkeil­lä, kun rin­nas­tin sinut Elle­niin — mut­ta mie­les­tä­ni kui­ten­kin pysyin asias­sa: sinä poh­dit (puo­lus­tit?) segre­gaa­tio­ta saman­lai­sil­la ylem­myyt­tä huo­ku­vil­la argu­men­teil­la kuin Ellen­kin tapa­si torp­pa­ria­si­aa pohtia.

    Mut­ta kyl­lä minun kom­men­teiss­ni var­maan vihaa­kin on. Olen syn­tyi­sin hyvin köy­his­tä olois­ta: yksin­huol­ta­juut­ta, inva­li­di­teet­tia jne. Ei lie­ne syy­tä men­nä ykstyiskohtiin.

    Minut on “pelas­ta­nut” se, että 70–80 ‑luvuil­la Suo­mes­sa toteu­tet­tiin sel­lais­ta poli­tiik­kaa, että minua ei oman etu­ni nimes­sä pidet­ty eril­lään parem­pio­sai­sis­ta ikä­to­ve­reis­ta­ni. Esi­mer­kik­si kun­nan vuo­kra­ta­lo, jos­sa asuin, oli oma­ko­tia­lu­een lie­peil­lä ja vie­res­sä oli pari­kin “osa­ke­ta­loa”.

    Sanoit näin: “Ei ole lap­sel­le vält­tä­mät­tä haus­ka havai­ta ole­van­sa kovin eri­lai­nen.” Minä todel­la­kin huo­ma­sin joka päi­vä nuo­ruu­des­sa­ni ole­va­ni eri­lai­nen — tai en niin kovin eri­lai­nen, mut­ta köy­hem­mis­tä olois­ta. Ilma­pii­ri oli kui­ten­kin pik­ku­kau­pun­gis­sa sel­lai­nen, että eri­lai­set taus­tat eivät estä­neet ystä­vyys­suh­tei­den syn­ty­mis­tä myös yli luok­ka­ra­jo­jen. Sik­si minul­la köy­hän yksin­huol­ta­jan lap­sel­la oli pie­nes­tä pitäen kave­rei­ta, joi­den van­hem­mat oli­vat pan­kin­joh­ta­jia, opet­ta­jia, polii­se­ja, huol­toa­se­man omis­ta­jia, kir­jas­ton­hoi­ta­jia, tar­joi­li­joi­ta, juris­te­ja, myyn­ti­pääl­li­köi­tä ja hit­sa­rei­ta. Jou­kos­sa oli mui­ta­kin köy­hiä — mut­ta ei tie­tääk­se­ni yhtä köy­hiä kuin me olimme. 

    Minun vies­ti­ni on, että älkää hyvät ihmi­set jaka­ko tätä maa­ta kah­tia: kun­non ihmi­siin ja luuse­rei­hin, kun siel­lä luuse­ri­po­ru­kas­sa­kin on aika pal­jon ihmi­siä, jot­ka oli­si­vat kun­non kan­sa­lai­sia — ellei hei­tä Eli­nan tavoin ymmär­ret­täi­si näin: “Tämä [hyvä­osais­ten seu­ra] voi syr­jäyt­tää lap­sen pal­jon pahem­min kuin että oli­si omien­sa jou­kos­sa ja tun­ti­si itsen­sä tasa-arvoiseksi.” 

    Tätä minä Eli­na tar­koi­tin — mut­ta näkö­jään kaik­ki pitää vään­tää rau­ta­lan­gas­ta. (Ja vie­lä: Ellen Sal­pa­ka­ri on papin rou­va Väi­nö Lin­nan teok­ses­sa Tääl­lä Poh­jan­täh­den alla.)

    Tou­ko Mettinen
    (nimi­merk­ki)

  57. Ruot­si on tois­ta maa­ta. Ruot­sin koke­muk­sia voi­si ver­ra­ta lähin­nä Sak­saan — ja toki koke­muk­sis­ta ottaa oppia. Suo­men tie ei ole Ruot­sin tie, mones­ta syys­tä. En kek­si ensim­mäis­tä­kään syy­tä, että Hali­sil­la lai­tet­tai­siin auto pala­maan! Mik­si ihmees­sä? Tilan­ne ei ole edes lähel­lä. Edes Vari­suol­la auto­ja ei pol­te­ta, vaik­ka maa­han­mut­ta­jia on alu­eel­la n. 35%:a, huip­pu Suo­mes­sa. Ehkä olem­me kek­si­neet vii­sas­ten kiven täs­sä asias­sa — tai sit­ten Ruot­si, pidem­mäl­lä aikavälillä.
    Tämä Suo­men kuvio on kui­ten­kin pien­tä, jos miet­tii vaik­ka­pa USA:ta, ja eri ihon­vä­rien välis­tä kamp­pai­lua siel­lä, vii­me vuo­si­sa­dal­la. Siel­lä­kin on pit­käl­le pääs­ty, vaik­ka taus­ta­kin vai­ku­taa yhä.
    Ongel­mia lii­oit­te­le­mal­la asioi­ta vain pahen­ne­taan. Jos läh­tö­koh­ta oli­si se, että miten voi­sim­me kaik­ki, eri ympä­ris­töis­tä ja läh­tö­koh­dis­ta tule­vat, mah­dol­li­sim­man hyvin elää yhdes­sä, elä­mä voi­si olla yhtä rau­hal­lis­ta kuin Hali­sis­sa — par­hai­mil­laan. Ihmi­set, jot­ka näke­vät ongel­mia esi­mer­kik­si maa­han­muu­tos­sa, ovat usein itse se ongel­man läh­de. Tämä kos­kee myös mon­ta muu­ta asiaa.

  58. Art­tu­ri (13.3.2010 kel­lo 9:58)

    Haus­kaa, että olet kans­sa­ni samaa miel­tä sii­tä, että kun­nan asun­not, mm. sosi­aa­li­set asun­not, oli­si mie­le­käs­tä ripo­tel­la muun asu­tuk­sen sekaan. 

    Kysyit, mik­si ei vain ostet­tai­si tar­vit­ta­via asun­to­ja raken­nus­liik­keil­tä tar­peen mukaan. Voi­tais­han tie­tys­ti näin­kin toi­mia, mut­ta mun ehdo­tus tor­juis pari riskiä:

    1. Kun­taa ei pako­tet­tai­si toi­mi­maan yksi­tyi­sen yrit­te­liäi­syy­den suh­dan­ne­vaih­te­lui­den tasoit­ta­ja­na. Kun­nan asun­not tulee sii­nä kun muut­kin asunnot. 

    2. Ajat­te­lin vaan, että jos kun­ta ensin rahas­taa kun­nal­lis­tek­nii­kas­ta ja muus­ta, raken­nut­ta­ja taas sit­ten sii­tä asun­nos­ta, syn­tyy ikään­kuin kak­si tur­haa tran­sak­tio­ta, ja kun rahaa liik­kuu kun­nan ja raken­nus­fir­man välil­lä, aina kor­ru­pi­ton ja muun pul­vei­vauk­sen vaa­ra lisään­tyy, ja sitä­hän me Art­tu­ri yksis­sä tuu­min kavahdamme?

    Kivah­koa on tie­tys­ti myös se, että olet huo­lis­sa­ni minun pään­si­säi­sis­tä ongel­mis­ta. Voin vakuut­taa, että lähi­pii­ris­sä­ni not­kuu riit­tä­vä mää­rä psy­kiat­rian amat­ti­lai­sia ja kaik­ki varoi­tus­mer­kit ote­taan huo­mioon. Eriar­voi­suu­des­ta hätään­ty­mi­nen ei tosin ole vie­lä tau­ti­luo­ki­tuk­ses­sa muka­na. Mites sul­la? Fan­ta­sia­maa­il­mat rules OK?

    Tou­ko Mettinen
    (nimi­merk­ki)

  59. Osmo ei edel­leen­kään otta­nut miten­kään kan­taa asun­to­mark­ki­noi­den sot­ke­mi­seen liit­ty­viin epä­koh­tiin, jot­ka itse­ni lisäk­se­ni ovat muut­kin tuo­neet esiin.

    Asu­mi­sen tuke­mi­ses­ta perus­tur­val­la hän kui­ten­kin kirjoitti:“Olisi tavat­to­man help­poa korot­taa perus­tur­vaa niin, että se kat­tai­si myös asu­mi­sen, jos asun­to­tu­lo velat­to­mas­ta omis­tusa­sun­nos­ta oli­si tuloa. Nyt kun se ei ole, se pitä muut­taa tulok­si jaka­mal­la osa perus­tur­vas­ta asu­mis­tu­ke­na, jos­sa asu­mis­tues­sa siis, asun­to­tu­lo taas voi­daan las­kea tulok­si. Temp­pu teh­dään sil­lä, että omas­sa asun­nos­sa ole­va­la ei ole kor­vat­ta­via asumismenoja.”

    En pysy peräs­sä. Mik­si omis­tusa­sun­nos­sa asu­vaa pitäi­si koh­del­la perus­tur­va­sys­tee­mis­sä eri tavoin kuin vuokra-asujaa? 

    Ensin­nä­kään kyse­hän ei nyky­sys­tee­mis­sä ole vain velat­to­man omis­tusa­sun­non sul­ke­mi­ses­ta asu­mis­tuen ulko­puo­lel­le, vaan myös asun­to­vel­ko­jen hoi­toon ei saa samal­la tavoin asu­mis­tu­kea kuin vuo­kraan. Käy­tän­nös­sä siis tue­taan sitä, että asu­ja mak­saa vuo­krai­sän­tän­sä asun­to­lai­naa, mut­tei omaansa. 

    Toi­sek­si, mik­si ihmi­siä pitäi­si ran­gais­ta sii­tä, että he ovat aiem­min elä­neet sääs­te­li­ääs­ti ja mak­sa­neet asun­to­vel­kan­sa pois? Toki tämä on lin­jas­sa sen aja­tuk­sen kans­sa, että tuki­sys­tee­mit eivät saa kan­nus­taa ihmi­siä teke­mään jär­ke­viä oman talou­ten­sa rat­kai­su­ja, vaan parem­pi on, että kaik­ki köy­hät tun­ge­taan samaan muot­tiin (asu­vat vuo­kral­la ja kär­si­vät suu­res­ta insen­tii­vi­pu­las­ta paran­taa omaa tilan­net­taan, kos­ka samal­la tuet putoa­vat), mut­ta itse olen ymmär­tä­nyt sinun ole­van juu­ri perus­tu­los­ys­tee­min kan­nat­ta­ja ennen kaik­kea sik­si, että sii­hen ei lii­ty insen­tii­vien vääristämistä. 

    Nyky­sys­tee­mis­sä siis itsel­leen työ­tä teh­den asun­non sääs­tä­neel­lä elä­kei­kää lähes­ty­väl­lä on suu­ret insen­tii­vit työs­ken­nel­lä koko­päi­väi­ses­ti, kos­ka ei sai­si mitään asu­mis­tu­kia, jos siir­tyi­si osa-aikai­seen työn­te­koon (+ne elä­ke­jär­jes­tel­mään liit­ty­vät asiat, jois­ta kir­joi­tit toisaalla). 

    Sen sijaan nuo­rel­la täy­sin työ­ky­kyi­sel­lä mut­ta varat­to­mal­la hen­ki­löl­lä tilan­ne on päin­vas­toin. Hänen insen­tii­vin­sä teh­dä töi­tä ovat alhai­set, kos­ka pelk­kiin mata­liin tuloi­hin perus­tu­van tuen lisäk­si hänen saa­man­sa tuki­ra­ha­mää­rän­sä riip­puu asu­mi­sen­sa kal­leu­des­ta. Tilan­ne on sii­nä mie­les­sä has­su, että jos täl­lai­nen ihmi­nen saa työ­pai­kan, hänen kan­nat­taa muut­taa hal­vem­paan asu­mi­seen kuin olles­saan työttömänä. 

    Sen lisäk­si, että tuo on täy­sin per­vers­si insen­tii­vi­sys­tee­mi, niin se joh­taa sii­hen, että hyvien yhteyk­sien pääs­sä työ­pai­kois­ta (eli siis parem­mil­la alueil­la) asuu tulot­to­mia kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa tai asu­mis­tuel­la tue­tuis­sa vuo­kra-asun­nois­sa ja samaan aikaan omil­laan kit­kut­ta­vat mata­la­tu­loi­set ovat samaan aikaan jou­tu­neet muut­ta­maan kau­em­mas ja huo­nom­piin asun­toi­hin ja heil­le tilan­teen paran­ta­mi­nen on teh­ty vie­lä eri­tyi­sen vai­keak­si joh­tuen sii­tä, että jou­tu­vat kil­pai­le­maan hal­vois­ta vuo­kra-asun­nois­ta noi­den tukien varas­sa elä­vien kans­sa ja sii­tä, että ne mai­ni­tut koko­ra­joi­tuk­set ovat enti­ses­tään lisän­neet pien­ten asun­to­jen niuk­kuut­ta hyvil­lä seuduilla. 

    Minä en oikeas­ti ymmär­rä koko asun­to­tu­lon ide­aa ja mik­si sil­lä pitäi­si sot­kea tukijärjestelmät. 

    Koi­tan selit­tää ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä­ni täl­lä esimerkillä:

    Sano­taan, että meil­lä on kak­si tulo­ton­ta ihmis­tä, toi­nen asuu omis­tusa­sun­nos­sa, jos­sa yhtiö­vas­ti­ke on 150 e/kk ja toi­nen vuo­kral­la, joka on 500 e/kk. Osmon mie­les­tä tuol­la edel­li­sel­lä on nyt asun­to­tu­loa 350 e/kk ja sik­si jäl­kim­mäi­sen pitää saa­da yhteis­kun­nal­ta tuon ver­ran enem­män tukea. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa sitä, että tuon edel­li­sen sääs­tä­väi­ses­tä elä­män­ta­vas­ta ran­gais­taan ja sen sijaan, että jat­kai­si asu­mis­ta omas­sa asun­nos­saan, hänen kan­nat­taa myy­dä asun­to ja muut­taa vuo­kral­le. Hänen asu­mis­mu­ka­vuu­ten­sa ei huo­no­ne lain­kaan, eikä myös­kään käteen kuu­kausit­tain jää­vä rahamäärä. 

    Tai oikeas­taan hänen ei kan­na­ta edes myy­dä asun­toa, vaan pan­na se vuo­kral­le (ja saa­da sii­hen joku toi­nen yhteis­kun­nan rahoil­la vuo­kran­sa mak­sa­va). Ehkä tämä ei sit­ten­kään ole jär­ke­vää, vaan on parem­pi ostaa isom­pi asun­to ja pan­na se vuo­kral­le ja käyt­tää vuo­kra­ra­hat lai­na­me­noi­hin, jol­loin verot­ta­ja ei pää­se väliin. Käy­tän­nös­sä hän siis kerää itsel­leen omai­suut­ta veron­mak­sa­jien rahoilla. 

    Muu­ten­kin mata­la­tu­lois­ten vuo­kral­la asu­mi­sen sub­ven­toin­ti omis­tusa­su­jiin ver­rat­tu­na on täy­sin ris­ti­rii­tais­ta sen kans­sa, että kor­kea­tu­lois­ten koh­dal­la toi­mi­taan täs­mäl­leen päin­vas­toin. He saa­vat vähen­tää asun­to­lai­nan korot verois­taan, kun taas vuo­kra-asu­mi­sen jou­tu­vat mak­sa­maan koko­naan omas­ta taskusta. 

    Kai­kes­ta täs­tä epä­rei­luu­des­ta ja insens­tii­vien vää­ris­te­lys­tä pääs­täi­siin, jos lope­tet­tai­siin tuki- ja vero­sys­tee­mien sot­ke­mi­nen asu­mi­seen, pois­tet­tai­siin nuo vero­vä­hen­nyk­set ja muu­tet­tai­siin tuki­sys­tee­mit asu­mis­me­nois­ta riippumattomiksi.

  60. Virit­tä­jä:

    Tämä on siis äärie­si­merk­ki niis­tä han­ka­luuk­sis­ta, joi­hin jou­du­taan kun
    ‑anne­taan mark­ki­noi­den ratkaista

    Mä en kyl­lä tajua miten ne pro­jec­tit on mil­lään tasol­la markkinaratkaisuja.

    Polii­ti­kot kusee aina nii­den hei­koim­pien jutut, kos­ka niil­lä ei oo mitään annet­ta­vaa poliitikoille.

    Täs­sä­kin on nyt ollut puhet­ta juu­ri sii­tä miten asun­to­mark­ki­noi­den sään­te­ly siir­tää rahaa köy­hil­tä rik­kail­le. En minä aina­kaan kan­na­ta mark­ki­noi­den lisää­mis­tä sik­si, että näil­le köy­hil­lä kävis vie­lä hei­kom­min vaan just siks, että polii­ti­kot ei pää­sis käyt­tä­mään nii­tä hyväkseen.

    Ruot­sin Rosengård on esi­merk­ki sii­tä, että jär­ke­vä­kään kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka ei voi aina estää slum­mien syntymistä.

    Niin tai sit­ten toi­nen mah­dol­li­suus on, että Rosengård on esi­merk­ki type­räs­tä kaa­voi­tus­po­li­tii­kas­ta. Tie­dä häntä…

    juha:

    Eikö se asu­kas­lu­ku jo rii­tä var­sin­kin Hel­sin­gin koh­dal­la? Mut­ta ei vaan näy riittävän.

    Niin mitään oike­aa asu­kas­lu­kua ei oo ole­mas­sa­kaan. On vaan asuk­kai­ta, jot­ka ovat val­mii­ta mak­sa­maan asu­mi­ses­taan Hel­sin­gis­sä sen asun­non tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set. Sit­ten kun eivät enää ole on asu­kas­lu­ku “oikea”.

    Kjr63:

    Slum­mit syn­ty­vät kun tuloe­rot kasvavat.

    No ei slum­mit joh­du tuloe­rois­ta, vaan abso­luut­ti­sis­ta tulois­ta. Jos on varaa olla asu­mat­ta hök­ke­lis­sä, niin eikö­hän sitä han­ki parem­paa asu­mis­ta riip­pu­mat­ta sii­tä onko suh­teel­li­ses­ti köy­hä vai ei.

    Eli­na:

    En kyl­lä ole näh­nyt yhtään hor­ju­vaa ase­kel­ta näi­den parin vuo­den aikan, mitä blo­gia olen seurannut.

    Se on vähän hel­pom­paa mul­le, kun on vaan yks idea…

    Syl­ves­te­ri:

    joka vas­taa tehok­kuu­del­taan aspi­rii­nin anta­mis­ta kura­lä­tä­kös­sä istuvalle.

    hihi­hi­hi­hi­hi… 🙂

  61. Esim. nimi­merk­ki jrn (12.3. kel­lo 10:51) oli­si var­maan hyvin tyy­ty­väi­nen, jos pää­si­si päät­tä­mään, mllais­ta poruk­kaa hänen naa­pu­ris­toon­sa saa muut­taa, eikä hän ole yksin.”

    Var­mas­ti kaik­ki meis­tä oli­si­vat. Minus­ta asia nyt vain on niin, että lain­kuu­liai­sen ihmi­sen ei pitäi­si jou­tua kär­si­mään alko­ho­lis­tien, nark­ka­rien tai pik­ku­ri­kol­lis­ten jat­ku­vas­ta mel­las­tuk­ses­ta. Naa­pu­rien valin­nal­la eli­mi­noi tehok­kaas­ti mer­kit­tä­vän osan täs­tä riesasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.