Markkinaehtoinen asuntopolitiikka

66 vastausta artikkeliin “Markkinaehtoinen asuntopolitiikka”

1. Tietoli­ikenne on osa infraa ja olen joutunut työni puoles­ta seu­raa­maan väestön kehi­tys­tä ja kaavoitus­ta mon­es­sa kun­nas­sa. Keskeis­m­mät asi­at, jot­ka tekevät asun­topoli­ti­ikas­ta tyy­dyt­tävää ovat:

   1. Riit­tävä kun­nan maavaran­to eli että kun­nal­la on omis­tuk­ses­saan kaavoitet­tavak­si kelvol­lista raaka­maa­ta riit­tävästi eli useik­si vuosik­si eteenpäin-
   Raaka­maan hin­na pitää olla hal­paa eli käyvän hin­nan alara­joil­la. Kun­ta­han voi vaik­ka pakkol­u­nas­taa maa­ta ja niin jotkut kun­nat ovat tehneetkin, jos muu ei auta.

   2. Toinen kul­makivi on riit­tävä raken­nuskelpoinen tont­ti­varan­to eli kaupun­ki voi aina luovut­taa ton­tin, kun rak­en­ta­ja ilmaantuu.
   Kaavoitet­tuna pitää pitää sen var­ran tont­te­ja, että se kat­taa kaavoituk­sen , val­i­tusa­jat+ kun­nal­is­tekni­i­ikan rak­en­tamisen, joten kaikkea maa­ta ei ole pakko edes kaavoit­taa heti
   Tämä ei sul­je pois yksi­ty­is­ten tont­tien rak­en­tamista ja keskus­ta-alueil­la ja muual­lakin tätä tapah­tuu rin­nal­la, mut­ta kun­nan tont­ti­tar­jon­ta pitää maan hin­taa kurissa.

   3.Kunnan tont­tien hin­noit­telus­sa nou­date­taan kohtu­ut­ta eli raaka­man hin­na päälle kulut + pieni voit­to kunnalle . 

   4. Omakoti- ja oma­toimiseen rak­en­tamiseen sovel­tuvien tont­tien määrä pide­tään korkeana jol­loin suurten raken­nus­li­ikkei­den val­ta pysyy aisoissa-

   Tätä mallia nou­dat­ta suurin osa kun­nista ja ihmiset ovat tytyväisiä . Täl­lä Kepukin pysyy hengis­sä ja val­las­sa Kepulandiassa
   Tämä tuskin sovel­tuu enää kan­takaupunki­in Helsingissä,mutta var­maan muualle Helsinkiin

   Vastaa

   1. Jos kau­paun­ki antaa maa­ta raken­nus­li­ikkeille hal­val­la ja raken­nus­li­ike saa myy­dä asun­not kalli­il­la, tämä on raken­nus­li­ikkei­den tkemista, sil­lä hal­pa ton­tin­hintya ei siir­ry asun­to­jen hin­taan. Rovaniemen syr­jäkylil­lä näin käy, mut­ta näin ei käyh Helsin­gin kantakaupungissa.

      Vastaa

2. Vaik­ka suuris­sa kaupungeis­sa (Helsin­ki-Turku-Tam­pere-ym.) on tiet­tyjä varakkaiden omakoti­taloa­suinaluei­ta ja vuokral­la asu­vien ker­rostaloa­sukkaiden hie­man huolestut­tavia keskit­tymiä, kokon­aisu­us toimii kuitenkin aika hyvin. Keskeinen tek­i­jä tässä on kaupunkisu­un­nit­telu sekä päivähoito ja koul­u­laitos. Oppi­laat sekoit­tuvat sopi­vasti, mitään selkeää jakoa ei pääse syn­tymään. Tätä lin­jaa on syytä jatkaa.
   Esimerkilli­nen lähiö tässä on Turun Hali­nen. Samal­la alueel­la on kun­nan vuokra-asun­to­ja, kun­nan tuki­a­sun­to­ja, ykisty­isiä ja kun­nan riv­i­talo­ja, ja melko arvokkai­ta ja arvostet­tu­ja omakoti­taloa­sun­to­ja. Asukkai­ta ‘ryysy­istä rikkauk­si­in’. On monikult­tuurisia päiväkote­ja, joista onegelmia ei löy­dy — jopa joskus vähän halu­aisi niitä, että pää­sisi tes­taa­maan itseään.
   Point­ti on: Kun jotain aluet­ta ei tiukasti ja laa­jasti kaavoite­ta jonkin tietyn ryh­män käyt­töön, päiväkoti- koul­u­laitos- ja mar­ket- ym. ympäristö sekoit­taa sopi­vasti sosi­aaliryh­mät. Tässä ei hait­taa pari jup­pi­taloa tai kun­nan vuokrat­a­lo, kun­han nämä ihmiset kohtaa­vat jos­sakin tilas­sa tai ajas­sa toisen­sa. Ja eri­toten hei­dän lapsensa.

   Vastaa

3. Helsin­gin ja muunkin Suomen poikkeuk­selli­nen väki­val­lat­to­muus johtuu osin sosi­aalis­es­ta kaavoitusperiaatteesta. 

   Ruot­sis­sa oli sama peri­aate, kunnes syn­tyi Ros­går­den, Rinke­by ja muut maa­han­muut­ta­jaslum­mit. Svin­län­gor­na, jois­sa suo­ma­laisetkin kun­nos­tau­tu­i­v­at sikailuissaan. 

   Näin tulee käymään Suomes­sakin. Siihen täy­tyy vain tot­tua, että koh­ta on aluei­ta, joi­ta pitää varsinkin pimeäl­lä välttää. 

   Hiukan toivoa antaa se, että Ruot­sis­sa tilanne ei ole riistäy­tynyt ihan niin pahak­si kuin jos­sain Ran­skas­sa, USA:sta nyt puhu­mat­takaan, jos­sa vapaina jyl­läävät markki­navoimat ovat tuhon­neet suuri aluei­ta kelvol­liselle ihmiselolle kelvottomiksi.

   Vastaa

4. Mik­seivät ne per­heet voi asua pienis­sä asun­nois­sa? Sin­un mielestäsi per­heet pär­jäävät hyvin ilman autoa. Ei se sen han­kalam­paa ole tin­kiä niistä neliöistä sijain­nin hyväksi.

   Eikä se mitään tas­a­puolista asun­topoli­ti­ikkaa ole, että oikeasti pieniä asun­to­ja ei raken­neta yhtään mihinkään. Alle 20 neliön yksiöitä ja noin 30 neliön kak­sioi­ta ei löy­dä kuin van­hoista taloista, ja sik­si niiden hin­nat ovatkin suh­teet­toman korkeal­la. Mik­si vähi­in neliöi­hin tyy­tyvää pitää rangaista?

   Vastaa

5. On myös täysin kohtu­u­ton­ta, että vuokra- ja omis­tusasun­to­jen rak­en­tamista kohdel­laan eri tavoin. Suurvuokranan­ta­jat saa­vat rak­en­taa pieniäkin asun­to­ja, mut­ta pienet yksi­tyiset, jot­ka han­kki­vat vuokra-asun­not omis­tustaloista, joutu­vat ahtaalle, kun uusia pieniä asun­to­ja ei raken­neta ja van­hoista on huu­ta­va pula.

   Kuitenkin niistä pienistä omis­tusasun­nois­takin aikamoi­sen iso osa pää­tyy vuokralle (olisi mie­lenki­in­toista tietää tarkem­pia luku­ja vaik­ka siitä, että kuin­ka iso osa vaikka­pa alle 25 neliön omis­tusyk­siöistä Helsingis­sä on vuokral­la, mut­ta en tiedä, onko sel­l­aista tietoa saatavilla).

   Mik­si suurvuokranan­ta­jia suosi­taan pien­ten kus­tan­nuk­sel­la? Anta­vatko ne ken­ties vaalirahoitusta?

   Vastaa

6. Seg­re­gaa­tio­ta voidaan tor­jua sosi­aalisel­la asun­to­tuotan­nol­la, mut­ta sitä en ymmär­rä, mik­si sosi­aalisen asun­to­tuotan­non lisäk­si pitää vielä sotkea nor­maal­itkin asuntomarkkinat?

   Vastaa

7. Osmo:

   Markki­nae­htoinen asun­topoli­ti­ik­ka johtaisi jyrkkään sosi­aaliseen seg­re­gaa­tioon, hyväo­sais­ten aidat­tui­hin alueisi­in toisaal­la ja surkeisi­in slum­mei­hin toisaal­la. On yleis­es­ti tun­nustet­tu asia – ja luulin sen ole­van lähtöko­htana vähän kaikil­la – ettei täl­laista tule suosia.

   Ei johtaisi. Kukaan ei ole eri­tyis­es­ti suosi­mas­sa seg­re­gaa­toi­ta. Markki­noiden käyt­tämi­nen ei ole suosimista, vaan se on neu­traali ratkaisu. Siinä ihmisiä ei asete­ta epä­tasa-arvoiseen ase­maan sil­lä perus­teel­la, että he sat­tuvat halu­a­maan yksiöitä tai kolmioita.

   Johtaisi laa­ja-alaiseen henkisten voimavaro­jen haaskauk­seen, jos väärään kaupungi­nosaan syn­tynyt lah­jakas lap­si olisi tuomit­tu elämään periy­tyvässä köyhyydessä.

   Ketään ei tietenkään tuomit­taisi elämään periy­tyvässä köy­hyy­dessä asuinalueen­sa perus­teel­la. Jos ihmi­nen voi tuot­taa toisille jotain arvokas­ta markki­nat mak­sa­vat tästä riip­pumat­ta siitä mis­tä tulee ja kuka on.

   HITAS-poli­ti­ikkaan ver­rat­tuna per­hea­sun­to­jen suosimi­nen kaavoituk­ses­sa ei ole sen kummallisempaa.

   No mä en tunne HITAS-poli­ti­ikkaa hirveen hyvin, mut­ta jos sekin on tulon­si­ir­to köy­hiltä rikkaille, niin en tajuu mikä ihmeen peruste se muka­mas on muidenkin regres­si­ivis­ten vero­jen puoles­ta. Koh­ta var­maan ehdo­tat jotain lisäveroa kaikille omis­tusyk­siössäa­suville ja tämän veron tuo­tot sit­ten mak­se­taan isom­mis­sa asun­nois­sa asuville. Hei! täähän on vaan ihan sama jut­tu kuin neliösään­nös! Ei tässä VOI olla mitään vikaa.

   Helsin­ki uhraa paljon poten­ti­aal­isia tulo­jaan seg­re­gaa­tion vastustamiseen. 

   Ei pidä uno­htaa myöskään sitä kaikkea asukkaiden hyv­in­voin­tia, minkä Helsin­ki uhraa yrit­täessään pakot­taa ihmiset asumaan siel­lä mis­sä he eivät halua asua.

   Myymäl­lä vaikka­pa Jätkäsaaren ton­tit eniten tar­joav­ille markki­nae­htois­es­ti kaupun­ki saisi kyl­lä paljon hyviä veronmaksajia.

   Jep ja tämä lisä­tu­lo tulisi kaikkien kaupunki­lais­ten hyväk­si sen sijaan, että neliösäädös tulee pelkästään isois­sa asun­nois­sa asu­vien hyväk­si ja aiheut­taa vielä samal­la hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta kokon­aisuute­na. (Kun Jätkäsaaren myyn­ti sitä arvostaville kas­vat­taa hyv­in­voin­tia kokonaisuutena.)

   Samaa per­hea­sun­to­jen suosimista har­joit­ta­vat mon­et muutkin kun­nat, tosin eri tavalla.

   Joo tot­takai, kun muutkin ker­ta ovat type­r­yk­siä, niin mei­dänkin kannattaa!

   sil­lä hal­pa ton­tin­hintya ei siir­ry asun­to­jen hintaan.

   Jeps ja samas­ta syys­tä pääkaupunkiseudul­la ei ole rak­en­ta­jien kartel­lia, kos­ka valmis­tu­vien asun­to­jen määrä ei juurikaan vaiku­ta markki­nahin­toi­hin. (Jos vaikut­taisi, niin sit­ten myös valmis­tu­vien raken­nusten hin­ta vaikut­taisi hintoihin.)

   Vastaa

8. “Rovaniemen syr­jäkylil­lä näin käy, mut­ta näin ei käyh Helsin­gin kantakaupungissa.”

   Jos tar­jon­ta on riit­tävää ja myös pienet rak­en­ta­jat saa­vat tont­te­ja niin kyl­lä se hillit­see myös suurien toim­i­joiden rahastusta.
   Tärkein­tä on, että suurille rak­en­ta­jille on riit­tävä vastapaino ja niiden markki­nosu­us jää kohtu­ullisek­si, joten heil­lä ei ole enää määräävää ase­maa markki­noil­la eikä poli­itikko­jen maa­suk­ses­ta ole suur­ta hyötyä.
   Tietysti Rovaniemel­läkin on tont­te­ja, joil­la voi rahas­taa enem­män esim ranta­ton­tit, mut­ta niil­lä rahas­taa myös kunta.
   Tärkein­tä on kuitenkin , että jokainen saa halutes­saan ton­tin muu­ta­man kuukau­den pal­ka­lla tai vuokraa­mal­la sen ja voi rak­en­taa oma­toimis­es­ti ja kom­pen­soi­da pieniä tulo­jaan oma­l­la työl­lä ilman, että verot­ta­ja on välissä.

   Vastaa

   1. Jätkäsaares­ta jae­taan aivan kaik­ki ton­tit, mut­ta enem­pää ei voi­da jakaa. Kan­takaupun­gin valmis­t­a­mi­nen on lopetettu.

      Vastaa

9. Kan­natan sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, mut­ta en oikein ymmär­rä mitä hyö­tyä on siitä, että rikkaiden joukos­sa asuu yksi ker­rostalolli­nen köy­hiä, jos kaik­ki muut köy­hät kuitenkin asu­vat keskenään jos­sain kamalas­sa lähiössä. Näin siis Helsingissä.

   Vastaa

10. Liian van­ha:

    Tärkein­tä on, että suurille rak­en­ta­jille on riit­tävä vastapaino ja niiden markki­nosu­us jää kohtu­ullisek­si, joten heil­lä ei ole enää määräävää ase­maa markki­noil­la eikä poli­itikko­jen maa­suk­ses­ta ole suur­ta hyötyä.

    Onko noin?

    Kun kat­so­taan rak­en­tamisen yhteiskun­tavas­tu­u­ta, mm. pimeän työvoiman käyt­tö, työ­tur­val­lisu­us ja ympäristönormien nou­dat­ta­mi­nen, niin isot raken­nus­li­ik­keet ovat huo­mat­tavasti pieniä parem­mal­la tasolla.

    Jos iso liike tuot­taa asun­non tehokkaam­min kuin mon­ta pien­tä, saa olla aika hyvät peruste­lut, että yhteiskun­ta puut­tuisi asi­aan. Ei ne raken­nus­li­ik­keet omis­ta­jilleen mitään kul­takai­vok­sia silti ole, sen voi jokainen niiden tilin­päätök­sistä todeta.

    Tärkein­tä on kuitenkin , että jokainen saa halutes­saan ton­tin muu­ta­man kuukau­den pal­ka­lla tai vuokraa­mal­la sen ja voi rak­en­taa oma­toimis­es­ti ja kom­pen­soi­da pieniä tulo­jaan oma­l­la työl­lä ilman, että verot­ta­ja on välissä.

    Käytän­nössä har­ti­a­pankki­rak­en­t­a­mi­nen johtaa siihen, että yhteiskun­nan varoil­la kalli­isti koulutet­tu henkilö huhkii hant­ti­hom­mis­sa työ­maal­la. Eihän siinä ole järkeä.

    Vastaa

11. Osmo Soin­in­vaara:

    Markki­nae­htoinen asun­topoli­ti­ik­ka johtaisi jyrkkään sosi­aaliseen seg­re­gaa­tioon, hyväo­sais­ten aidat­tui­hin alueisi­in toisaal­la ja surkeisi­in slum­mei­hin toisaalla. 

    Ahaa, olenkin miet­tinyt, että mikä on erona Suomen ja Brasil­ian välil­lä. Mik­si siel­lä on aidat­tu­ja aluei­ta ja suuria sosi­aal­isia ongelmia, mut­ta Suomes­sa ei ole. Nythän siihen löy­tyi seli­tys: siel­lä asun­topoli­ti­ik­ka on markkinaehtoista!

    Ihan oikeasti, olisiko tuos­sa hie­man liioittelua?

    Nähdäk­seni Tukhol­mas­sa on asun­topoli­ti­ikkaa säädel­ty hyvin, hyvin paljon enem­män kuin Helsingis­sä. Silti siel­lä on seg­re­gaa­tio aivan eri luokkaa kuin tääl­lä. Mah­taako sään­te­ly auttaa?

    Kari

    Vastaa

12. Ketään ei tietenkään tuomit­taisi elämään periy­tyvässä köy­hyy­dessä asuinalueen­sa perus­teel­la. Jos ihmi­nen voi tuot­taa toisille jotain arvokas­ta markki­nat mak­sa­vat tästä riip­pumat­ta siitä mis­tä tulee ja kuka on.

    Osmo tarkoit­taa mekanis­mia, jos­sa kak­si geneet­tisiltä omi­naisuuk­sil­taaan yhtä lah­jakas­ta las­ta saa­vat aivan eri­ar­voiset lähtöko­h­dat asuinalueen­sa perusteella. 

    Toinen käy hyvän alueen oppimisym­päristöltään korkeata­soista koulua, toinen huonon alueen kehnoa koulua, jos­sa voimavarat menevät häirikkö­jen kuris­sa pitoon ja oppi­laiden perus­tavaa laat­ua ole­vien puut­tei­den paikkaamiseen. 

    Sil­loin toiselle ei ehkä syn­ny mitään markki­noiden kannal­ta arvokas­ta, vaik­ka kyvyt oli­si­vat alun perin olleet samat. 

    Täl­lainen kehi­tys­su­un­ta on Suomes­sakin vah­vasti aluil­laan. Perusk­oulu­jen oppimis­tu­lok­sis­sa on val­ta­vat erot. Tästä ollaan vain kor­rek­tisti aika hil­jaa, mikä ei ongel­man ratkaisemista ainakaan auta.

    Vastaa

13. Tasa-arvoista ja sosi­aal­ista asun­topoli­ti­ikkaa kan­nat­taa kyl­lä har­ras­taa, se mak­saa itsen­sä takaisin viihty­is­inä, tur­val­lisi­na ja monipuolisi­na asuinalueina. Se mitä raken­netaan nyt on ole­mas­sa vielä 50 vuo­den päästä. Muis­sa kaupungeis­sa ja ulko­mail­la puhutaan jopa ns. Helsin­gin mallista, jota käy­dään tääl­lä ihmettelemässä.

    Vastaa

14. Eggo on mielestäni oikeassa. 

    Yksi ker­rostalolli­nen vähä­varaisia ja osin sosi­aal­i­sista ongelmista kär­siviä ihmisiä hyväo­sais­ten keskel­lä, voi itse asi­as­sa vain pahen­taa asioiden kärjistymistä. 

    Ei ole lapselle vält­tämät­tä haus­ka havai­ta ole­vansa kovin eri­lainen. Muut puhu­vat Sveitsin las­ket­telureis­su­is­taan, rat­sas­tushar­ras­tuk­ses­taan ja esit­televät uusia muotikuteitaan. Tämä voi syr­jäyt­tää lapsen paljon pahem­min kuin että olisi omien­sa joukos­sa ja tun­tisi itsen­sä tasa-arvoiseksi. 

    Myös aikuis­seu­raa voi olla han­kala saa­da, kos­ka aikuisetkin ovat taipu­vaisia val­it­se­maan tut­tava­pi­irin­sä kaltais­ten­sa joukosta. 

    Tämä on nyt vähän kär­jis­te­tysti kir­joitet­tu min­ul­ta, mut­ta toiv­ot­tavasti ymmär­rätte, mitä ilmiötä haen. Esim. maa­han­muut­ta­jat halu­a­vat ihan itse asua tois­t­en­sa läheisyydessä.

    Vastaa

15. ‘Mah­taako sään­te­ly aut­taa?’ (Kari)
    Eri mail­la on eri­lainen his­to­ria, eikä mikään yhden muut­tu­jan seli­tys oikein toi­mi, jos ei huomioi­da mui­ta tekijöitä.
    Oikeas­t­aan kyse ei ole siitä, säädel­läänkö, vaan kuka säätelee ja miten.

    Vastaa

16. Eihän tuo kun­tien poli­ti­ik­ka ole sosi­aal­ista, vaan se sor­sii pien­i­t­u­loisia ja suosii varakkaita.

    “Helsin­ki tekee tilaa myös keski­t­u­loisille HITAS-politiikalla.”

    HITAS ei ole halvem­pi kuin asun­to vapail­la markki­noil­la. Sen myyn­ti­hin­ta on alem­pi, mut­ta niis­sä on korkea (pääo­ma) vastike, mikä tekee niistä saman hin­taisen kuin ei-hitas.

    Linkit:
    http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&list_id=12683816431280&itemcmd=move45&listSize=64&doListClickStat=true&itemgroup_id=50.1&itemgroup_id=50.7&item_id=41.1258798

    http://hitaskoti.fi/asunto/40

    Tiedot näistä linkkien kohteista:

    Asun­to vapail­ta markkinoilta:
    Rak.vuosi: 2011, 74,5 m²
    Hin­ta: 281 000e
    Hoito­vastike: 223,50/kk

    HITAS
    Rak.vuosi: 2009, 79,5 m²
    Hin­ta: 238 000e
    Hoito­vastike: 310,00/kk
    Vastike-ero kap­i­tal­isoituneena pääo­mak­si (5% korol­la) = 20 760e,
    Joten HITAS:in hin­ta = 258 760. (Ja asun­to on 2v vanhempi)

    “Raken­nus­li­ike saa ton­tin sopuhintaan”

    Veron­mak­sa­ja ei saa maan hin­nas­ta mitään, vaan se lahjoite­taan raken­nusy­htiön osakkeenomistajille.

    “..mut­ta asun­non myyn­ti­hin­taa säännöstellään..”

    Mut­ta raha ote­taan takasin “keit­tiön kaut­ta” vastikkeessa.

    ” – ja niin sään­nöstel­lään asukkaiden harmik­si myös jälleenmyyntihintaa.”

    Joten HITAS tulee asukkalle kallim­mak­si kuin vapail­ta markki­noil­ta hankittu.

    Näin kir­joit­ti Arvid Järne­felt 100 v sit­ten (Liite “Maa kuu­luu kaikille”-kirjan v.1909 painokseen):

    ————————————

    ..Vai luul­laanko todel­lakin, että nyt joukot­tain irti­san­ot­tu­jen torp­parien kanssa tul­laan tekemään uusia välipuhei­ta vas­taisen maan­vuokralain mukaan? — “Olkoon vaan — sanovat sosial­is­tit — nuo uudet ren­git liit­tyvät maat­tomana köy­hälistönä sitä innokkam­min rivei­himme ja sitä pikem­min aut­ta­vat meitä enem­mistöön, jon­ka jäl­keen me tote­tu­tamme ihan­neval­tion ja kaik­ki kään­tyy hyvin päin.”
    Näin voisi ehkä käy­däkin, jos kaik­ki asi­at suoritet­taisi­in yksistään eduskun­nas­sa (Vasem­mis­to v.1909). Mut­ta huo­mat­ta­va on, että sil­lä aikaa kuin eduskun­ta hom­maa torp­par­i­laitok­sen hävit­tämistä ja luopi kap­i­tal­is­teille uusia renke­jä, jot­ta nämä sit­ten äänestäi­sivät sosial­istien kanssa, toimi­vat hal­li­tus (Oikeis­to v.1909) ja suur­tilal­liset täy­del­lä höyryl­lä toisaal­la. Hal­li­tus pitää huol­ta kakkien [i]vähänkin varakkaiden[/i] vuokrami­esten avus­tamis­es­ta [i]itsenäisiksi maanomistajiksi[/]. Hal­li­tus siinä tarkoituk­ses­sa ostelee [i]suuria tilo­ja ja jakaa niitä edullisil­la ehdoilla[/i] torp­pareille. Samoin suur­tilal­liset omin päinkin muo­dosta­vat enti­sistä tor­pis­taan itsenäisiä pikku­tilo­ja ja myyvät nämä sit­ten entisille torp­pareilleen kiin­ni­tys­lainaa vas­taan. Näistä pikku­ti­lal­li­sista sosial­is­tit eivät suinkaan saa itselleen äänestäjiä, sil­lä maan­omis­ta­ja ei yleen­säkään ajan pitkään pysy sosial­isti­na ja tässä eri­ty­ses­ti hän on vielä velk­a­sitoumuk­ses­sa kar­tanon her­ralle. Jospa siis ajateltaisi­inkin että [i]köyhän[/i] torp­pariväestön muut­tumi­nen rengeik­si jonkun ver­ran lisää maalaiskansan taipumus­ta sosial­is­mi­in, niin ainakin saman ver­ran tätä taipumus­ta ehkäisee [i]varakkaamman[/i] torp­pariväestön muut­tumi­nen maan­omis­ta­jik­si. Eduskun­ta tekee köy­hem­mät rengeik­si, mut­ta hal­li­tus tekee varakkaam­mat her­roik­si. Kumpi tässä sit­ten toista nokas­ta vetänee?

    Virk­by 28 p. tam­mik. 1909
    Arvid Järnefelt
    ————————————————-

    Onko mikään muut­tunut? Ja mihin tuo poli­ti­ik­ka johti?

    Vastaa

17. Ongelma­han ei ole se, etteikö suo­ma­lainen rikas kestäisi suo­ma­laista köy­hää vaan se ettei säädylli­nen ihmi­nen jak­sa narkkare­i­ta, alkkik­sia ja muu­ta paskasakkia. Kos­ka sosi­aa­li­nen kon­trol­li ei pure ja poli­isi on ham­paa­ton, ain­oa keino päästä rupusak­ista eroon on muut­taa muurien taakse. Kyörätkää b‑lista keskelle met­sää tai jauhakaa vaik­ka jyviksi, niin koko seg­re­gaa­tion ongel­ma ratkeaa kuin itsestään.

    Vastaa

18. Jos kau­paun­ki antaa maa­ta raken­nus­li­ikkeille hal­val­la ja raken­nus­li­ike saa myy­dä asun­not kalli­il­la, tämä on raken­nus­li­ikkei­den tkemista, sil­lä hal­pa ton­tin­hintya ei siir­ry asun­to­jen hin­taan. Rovaniemen syr­jäkylil­lä näin käy, mut­ta näin ei käyh Helsin­gin kantakaupungissa.

    Olen antanut ker­toa itsel­leni seu­raa­vat “tosi­asi­at” (kun ei omaa asiantun­te­mus­ta ole, joudun luot­ta­maan lähteisiini)

    1. Lep­pä­suon tont­tien hin­ta 2000 eur/k‑m2 (lähde: helsin­gin kaupun­gin web-sivut)
    2. Por­raskäytävät ym vievät osan ker­rosneliöistä, joten edelli­nen hin­ta pitää muut­taa n. ker­toimel­la 1,5 jot­ta saadaan asuin­neliöitä vas­taa­va hin­ta, eli hin­ta oli 3000 eur/m2 (lähde: raken­nusalal­la tar­jous­lasken­taa tehnyt henkilö)
    3. Autopaikat 500 eur (lähde: Osmo)
    4. Rak­en­tamisen kokon­aiskus­tan­nuk­set 2000–3000 eur, 3000 eur suomen mit­takaavas­sa läh­es luk­sus­ta (lähde: raken­nusalal­la tar­jous­lasken­taa tehnyt henkilö)
    5. Raken­nusy­htiöt lait­ta­neet lep­pä­suon jäi­hin kun eivät usko saa­vansa pyyn­ti­hin­taansa 9000 eur/neliö. (lähde: hs)

    Voi olla, että olen ymmärtänyt jotakin väärin, mut­ta pikaisen laskel­man perus­teel­la tuos­sa on vielä ainakin 2500 euron selit­tämätön aukko.

    Todet­takoon vielä, että näin maal­likon silmään uusien ja käytet­ty­jen (>10 vuot­ta) asun­to­jen hin­nois­sa on häm­mästyt­tävän suuri ero.

    Vastaa

19. Pahoit­te­len heti alku­un, että tästä tuli aika pitkä postaus.

    Minus­ta tässä asi­as­sa on kolme tasoa. 

    1. Onko taloudel­lisen epä­tasa-arvon tasoit­ta­mi­nen valtion/kunnan keinoin yleen­säkään järkevää tai oikein?

    2. Jos vas­taus edel­liseen on kyl­lä, niin onko taloudel­lisen epä­tasa-arvon tasoit­ta­mi­nen paras­ta toteut­taa juuri ihmis­ten asumiseen eksplisi­it­tis­es­ti vaikuttamalla?

    3. Jos vas­taus edel­liseen on kyl­lä, niin tapah­tuuko tämä vaikut­ta­mi­nen parhait­en luo­ma­l­la mon­imutkaisia jär­jestelmiä, jois­sa vaikut­ta­ji­na on paljon moni muukin asia kuin vain ihmis­ten taloudelli­nen tilanne?

    Oma kan­tani:

    1. Minus­ta esim. tuo Karin mainit­se­ma Brasil­ia on esimerk­ki siitä, että taloudel­lisen epä­tasa-arvon tasoit­ta­mi­nen ei ole vain “oikein” (siis menee ihmisen moraal­is­ten arvo­jen mukaises­ti ilman sen kum­mem­pia perustelu­ja) vaan myös järkevää yhteiskun­nan toimin­nan kannal­ta. Absolu­ut­tis­es­ta köy­hyy­destä seu­raa paljon mui­ta ongelmia, jot­ka eivät rajoitu vain köy­hi­in, minkä vuok­si jopa täysin kivisy­dämisen ihmisenkin on perustel­tua kan­nat­taa taloudel­lisen epä­tasa-arvon tasoit­tamista. Viime kädessä epä­tasa-arvon kuris­sa pitämi­nen pitää koko yhteiskun­nan koos­sa, ettei tarvitse tois­taa vuo­den 1918 tapahtumia. 

    Ymmär­rän, että tämäkään ei ole ilman ongelmia, vaan epä­tasa-arvon tasoit­tamiseen liit­tyy aina insen­ti­ivien heiken­tämistä ja siten hyv­in­voin­nin tuhoamista, mut­ta jos hom­maa ei viedä liian pitkälle ja etenkin, jos sys­tee­mi viritetään oikein, tämä on pieni ongel­ma saatu­un hyö­tyyn nähden. 

    2. Tämä on tämän blogi­postauk­sen pihvi, vaik­ka minus­ta se on osin naamioitu tuon kohdan 1. var­joon. Osmon kir­joituk­sen argu­men­toin­ti ei lähde siitä, että 1. on jo hyväksyt­ty, vaan kohtaa 2. perustel­laan argu­menteil­la, jot­ka oikeasti koske­vat kohtaa 1. 

    Hyväksyn ne asumiseen ja rak­en­tamiseen liit­tyvät yhteiskun­nan sääte­lyt, joil­la on selvästi posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Jos esim. helsinkiläiset suurin joukoin kan­nat­ta­vat sitä, ettei kan­takaupun­gin talo­jen kat­to­jen yläpuolelle pilk­istä mitään muu­ta kuin Suurkirkon torni, niin on perustel­tua, ettei kuka tahansa saa rak­en­taa 20-ker­roksista taloa sinne vain sil­lä perus­teel­la, että sat­tuu omis­ta­maan ton­tin siel­lä. (Tämä vain esimerkkinä, älkää puut­tuko siihen, päteekö tuo vai ei).

    Mut­ta sit­ten, kun ale­taan sotkeu­tua siihen markki­noiden toim­intaan, jol­la on hyvin vähän ulkois­vaiku­tuk­sia (esim. minkä kokoisia taloon tule­vien asun­to­jen pitää olla), en näe touhus­sa mitään järkeä. Vaik­ka tavoit­teena olisi taloudel­lisen epä­tasa-arvon tasoit­telu, niin hyvin hel­posti tapah­tuu juuri päin­vas­taista. Mitä enem­män markki­noi­ta sotke­taan, sitä enem­män ne muut­tuvat epäreiluik­si. Eggo kir­joit­ti tästä hyvin. Rikkaiden keskel­lä paljon markki­nahin­taa alem­mil­la hin­nal­la asu­vat köy­hät ovat selvästi hyö­tyneet tilanteesta. Samaan aikaan muut köy­hät, jot­ka edelleen joutu­vat asumaan köy­hien alueel­la, ovat kärsi­neet, kos­ka joko touhu­un on sut­taan­tunut veron­mak­sajien rahaa tai sit­ten se on nos­tanut vapaan rahoituk­sen varas­sa ole­vien asun­to­jen hin­to­ja parem­mil­la alueil­la (kos­ka niitä on sit­ten vähem­män tar­jol­la) ja siten tehnyt muiden köy­hien sinne muut­tamisen entistä vaikeammaksi.

    Tämä ei pelkästään ole epäreilua, mut­ta sen lisäk­si johtaa insen­ti­ivien sotkemiseen. Jos omin voimin itsesi siivoo­jan pal­ka­lla elät­tämäl­lä joudut elämään kovan rahan vuokral­la kanakop­piyk­siössä Jakomäessä, mut­ta täysin yhteiskun­nan varaan heit­täy­tymäl­lä pää­sisit tilavaan kun­nan vuokra-asun­toon parem­mal­la paikalla, niin kum­manko­han ihmi­nen valitsee?

    3. Sen lisäk­si, että nämä mon­imutkaiset asun­tomarkki­noiden toimin­nan sotkemiset aset­ta­vat saman­tu­loiset eri­ar­voisi­in asemi­in, niin ne voivat hel­posti johtaa siihen, että köy­hät sub­ven­toi­vat rikkaiden asum­ista. Esimerkik­si se mainit­tu neliömääräsään­tö vaikut­taisi minus­ta sel­l­aiselta, että se keinotekois­es­ti tekee pienistä asun­noista kalli­impia ja suurista halvem­pia. Tämä on minus­ta selvästi rahan siirtämistä köy­hiltä rikkaille. 50:n neliön kak­sios­sa asu­va köy­hä pariskun­ta on joutunut mak­samaan asun­nos­taan “oikeaa” markki­nahin­taa kovem­man hin­nan, kun taas 100:n neliön kolmios­sa asu­va on saanut asun­ton­sa oikeaa hin­taa halvemmalla. 

    Joil­lain sään­nök­sil­lä voidaan puolestaan aiheut­taa sitä, että ihmis­ten ei kan­na­ta luop­ua siitä asun­nos­taan, jos­sa ovat, mut­ta joka ei heille oikein ole sopi­va, ja vai­h­taa sitä parem­min heille sopi­vaan ja päästää joku muu tilalle. Tämä johtuu siitä, että hei­dän sen het­ki­nen asumisen­sa on keinotekois­es­ti tehty liian hal­vak­si ja kaik­ki muu­tok­set siitä nos­taisi­vat kulu­ja reilusti. Pahiten tämä tulee esi­in kai opiske­li­joil­la, joil­la opiske­li­jas­ta­tus oikeut­taa paljon markki­nahin­taa asumiseen. Tämän vuok­si he eivät valmis­tu vain sik­si, että menet­täi­sivät asuntonsa. 

    Toinen ryh­mä lie­nee ne HITAS-asu­jat. Hei­dän asumisen­sa on keinotekois­es­ti hal­paa, eivätkä he voi vai­h­taa asun­toaan, kos­ka jou­tu­isi­vat osta­maan uuden vapail­ta markkinoilta.

    —-

    Osmo lähti blogi­postauk­ses­saan kovasti puo­lus­tele­maan asumisen sään­nöste­lyä slum­mi­u­tu­misen estämisel­lä, mut­tei mil­lään tavoin ottanut kan­taa siihen, mitä kaikkea hait­taa siitä syn­tyy. Oletko todel­lakin sitä mieltä, ettei asun­tomarkki­noiden toim­intaan puut­tumis­es­ta ole mitään haittaa?

    Minus­ta slum­mi­u­tu­mi­nen johtuu ennen kaikkea taloudel­lis­es­ta epä­tasa-arvos­ta. Sitä voidaan tasoit­taa ilman, että a) sotke­taan asun­tomarkki­noiden toim­inta ja b) aiheutetaan mieli­pa­haa ihmi­sis­sä epäreiluil­la asun­tomarkki­noiden sörkkimisillä. 

    Jos asun­tomarkki­noi­ta vält­tämät­tä halu­taan sörkkiä slum­mi­u­tu­misen estämisek­si, niin minus­ta tämä voidaan tehdä niin, että suh­teel­lisen lähelle toisi­aan kaavoite­taan pien­ta­lo- ja ker­rostaloaluei­ta. Luon­nol­lis­es­ti pien­taloi­hin muut­ta­vat keskimäärin varakkaam­mat ja ker­rostaloi­hin köy­hem­mät. Hei­dän lapsen­sa menevät kuitenkin samaan koulu­un ja he käyt­tävät saman alueen palvelui­ta, joten ihmis­ryh­mien sekoit­tumi­nen pitäisi hoitua jo tällä.

    Vastaa

20. Brasil­ian fave­lat ovat tosi­aan hyvä esimerk­ki markki­nae­htois­es­ta kaupunkike­hi­tyk­ses­tä. Tosin saman­laisia spon­taanisti kas­vanei­ta hökke­likyliä löy­tyy kaik­ista kol­man­nen maail­man metropolista. 

    Jonkun ver­ran vapaa­ta markki­na­t­alout­ta edus­tavaa “kaavoitus­ta” ilme­nee myös vau­raim­mis­sa mais­sa, esimerkik­si Los Ange­le­sis­sa. Siel­lähän, muuten, kyn­nelle kykenevät asu­vat muurin suojaamina.

    Ero Los Ange­lesin ja Rio de Janieron välil­lä onkin juuri vau­raudessa. Rios­sa rahat ei riitä slum­mi­u­tu­misen aiheut­tamien ongelmien ratkaisemiseen oikein mil­lään tasol­la. Mitä nyt joku tuhat slum­mei­hin hyökkäilevää kom­man­doa on pystyt­ty palkkaa­maan siis­timään vapaan “kaavoituk­sen” aiheut­tamia ongelmia.

    Losis­sa taas on sen ver­ran kun­nal­la rahaa, että ihan sotati­laan asti tilanne ei riistäy­dy kuin sil­loin tällöin. 

    Niin kuin myös Malmön Rosen­gårdis­sa vaik­ka muuten siel­lä väki­val­ta ei olekaan jenkkiläistä tasoa.

    Turun Var­sisuol­la tulee joskus käy­tyä eikä yhtään pelota. Alue on jopa siisti. Maa­han­muut­ta­jia lie­nee noin 35%.

    Vastaa

21. Markki­nae­htoinen asun­torak­en­t­a­mi­nen taisi liit­tyä enem­män asun­to­jen keskikoko­vaa­timuk­seen kuin kaik­keen rak­en­tamiseen ja kaavoitukseen.

    Nykyti­lanteessa pien­impi­en yksiöi­den hin­ta läh­tee n 100 000 eurosta, vuokratuot­toa siitä voi saa­da 500–600 e/kk, eli vastikkei­den jäl­keen vuokranan­ta­jalle jää ~5000 euroa vuodessa. Lainaa saa pankista 1–2 % korol­la; ei mikään ihme että yksiö/kaksiokauppa käy kuumana. 

    Nyt kun markki­nae­htoinen yksiöiden/kaksioiden rak­en­t­a­mi­nen on käytän­nössä estet­ty, tun­tuu että tässä joku/jotkut halu­a­vat mak­si­moi­da voit­ton­sa. Mieleen tulee kansanäänestys kiel­to­laista, pahim­mat trokar­it oli­vat innokkaim­mat kiel­to­lain puoltajat.

    Vastaa

22. Hyv­inä aikoina on aina liik­keel­lä niitä ihmisiä, jot­ka lait­ta­vat rahaa men­emään muske­liv­eneisi­in, kalli­isi­in autoi­hin ja hienoi­hin asun­toi­hin. Nämä ihmiset osta­vat mieleistän­sä, eikä 20–30 pros­entin hin­nan­nousu merk­itse mitään.

    Näi­den ihmis­ten raha tulee öky­bonuk­sista, optioista, yri­tys­ten myyn­neistä ja isoista perin­nöistä. Ja onhan yksi­ty­isil­lä suo­ma­laisil­la pankki­tal­letuk­sis­sa kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja ja pörssiosakkeis­sa lisää. 

    Kun pörssiosakkei­den arvo taas kaksinker­tais­tuu, tämä hyväo­sais­ten kokoomus­ta äänestävien lau­ma tun­tee itsen­sä varakkaak­si ja läh­tee liikkeelle.

    Sik­si raken­nus­li­ik­keet odot­ta­vat Lep­pä­suol­la taas aikaa, jol­loin kyseiset ihmiset ryn­täävät markki­noille vil­li­in­tyneinä kuin kevääl­lä lai­tumelle päässeet lehmät. Kun ensim­mäiset osta­vat ökykalli­in asun­non, niin se on merk­ki muille sop­uleille, että ne asun­not ovat sen arvoiset. Sil­loin arvoa­sun­not viedään het­kessä käsistä. Nopeat syövät hitaat.

    Ilmiö on sama kuin IT-kuplan aikana. Sil­loin jonotet­ti­in osake­merk­in­töjä höpöhöpöy­htiöistä, joiden arvo sit­ten rom­ahti. Ilmiön oival­ta­ne­et tekivät osakean­neil­la rutkasti rahaa. Tosin jotkut ovat nyt vanki­las­sa, kun hom­ma karkasi käsistä.

    Jos Lep­pä­suol­la tont­ti ja rak­en­t­a­mi­nen mak­sa­vat 6.500 euroa/neliö, kuten edel­lä on arvioitu, niin raken­nus­li­ik­keet nyt saisi­vat asun­noista ehkä 7.000 euroa/neliö. Kate olisi 500 euroa/neliö.

    Mut­ta jos neljän vuo­den päästä raken­nus­li­ik­keet saa­vat asun­noista 9.000 euro/neliö, niin kate on 2.500 euroa/neliö eli viisinker­tainen. Ja jos hom­ma menee tosi vil­lik­si, niin 10.000 euron neliöhin­ta puhkaistaan. 

    Siis raken­nus­li­ikkei­den kan­nat­taa odot­taa sitä, että optiot alka­vat taas vir­ra­ta hyväo­saisille, ja pörssi laulaa rikkaille.

    Tietenkään raken­nus­li­ik­keet eivät mak­sa ton­teista enem­pää kuin nor­maal­isti, kos­ka hom­ma kuitenkin on riskipeliä ja vaatii hyvää pelisilmää. Eikä kaupun­gin virkamiehet ja poli­itikot kuitenkaan ymmär­rä, mis­tä oikeasti on kyse. Heille asia on häm­mästyk­sen paik­ka, kos­ka he eivät ole rahanteon busineksessa.

    Isois­sa raken­nus­li­ikkeis­sä on osaavia henkilöitä, jot­ka tietävät, että ihmis­ten sop­uli­mainen epära­tionaa­li­nen käyt­täy­tymi­nen ei ole muut­tunut. Mut­ta kat­so­taan kuin­ka käy.

    Vastaa

23. Eli­na:

    Osmo tarkoit­taa mekanis­mia, jos­sa kak­si geneet­tisiltä omi­naisuuk­sil­taaan yhtä lah­jakas­ta las­ta saa­vat aivan eri­ar­voiset lähtöko­h­dat asuinalueen­sa perusteella.

    Mä meen kyl­lä ihan sekasin näi­den Osmon väit­tei­den kanssa. Yhdessä ketjus­sa ollaan huolis­saan siitä, että kouluis­sa ei lah­jakkaat ja lah­jat­tomat enää sekoitu keskenään ja lah­jat­tomille ei sit oo kirit­täjiä ja nyt sit ollaan huolis­saan siitä, että lah­jakkaat joutuu käymään samaa koulua kuin lah­jat­tomat. Tun­tuu, että nos­te­taan ongel­mak­si aina se jut­tu mikä mil­loinkin edis­tää jotain omaa muista syistä valit­tua argumenttia.

    Mun mielestä tähän koulu­jut­tuun aut­taa parem­min se, että annetaan van­hempi­en vali­ta koulu lapselleen kuin sil­lä, että mak­se­taan ihmisille siitä, että ne asu­is alueil­la mis­sä ne ei ilman tulon­si­ir­to­ja asuis.

    Sil­loin toiselle ei ehkä syn­ny mitään markki­noiden kannal­ta arvokas­ta, vaik­ka kyvyt oli­si­vat alun perin olleet samat.

    No siis van­hem­mat voi taval­laan ostaa niiden lapselle jotain mitä markki­nat arvosta­vat, mut­ta ei tälle voi mitään niin kauan kuin me ei estetä ihmisiä vauras­tu­mas­ta ja käyt­tämästä tätä vau­raut­ta myös niiden las­ten hyväksi.

    Rikkail­la on enem­män kaikkea mitä ne halu­aa enem­män. Jos me estetään niitä osta­mas­ta lap­silleen enem­män koulu­tus­ta, niin sit ne ostaa sil­lä jotain muu­ta ja sit niil­lä on sitä jotain muu­ta enem­män kuin köyhillä.

    Mut­ta se on se koko jutun point­ti, että kun tuot­taa muille jotain mitä ne arvostaa, niin sit­ten saa vasti­neeks itte ostaa jotain mitä itte arvostaa. Ei se oo keneltäkään pois.

    Talous ei oo nollasummapeliä.

    Vesa Peip­inen:

    Tasa-arvoista ja sosi­aal­ista asun­topoli­ti­ikkaa kan­nat­taa kyl­lä har­ras­taa, se mak­saa itsen­sä takaisin viihty­is­inä, tur­val­lisi­na ja monipuolisi­na asuinalueina.

    Tää on vähän samaa sar­jaa sen lääkärin kir­joit­ta­man mielipi­dekir­joituk­sen kanssa Hesaris­sa, jos­sa se kir­joit­ti, että ennal­ta ehkäi­sevä hoito kan­nat­taa aina, riip­pumat­ta kustannuksista!
    Samuli Saarelma:

    Minus­ta tässä asi­as­sa on kolme tasoa.
    1. Onko taloudel­lisen epä­tasa-arvon tasoit­ta­mi­nen valtion/kunnan keinoin yleen­säkään järkevää tai oikein?

    Niin Osmo menee tosin jo tässäkin met­sään, kos­ka hän halu­aa kas­vat­taa taloudel­lista epä­tasa-arvoa siirtäessään var­al­lisu­ut­ta pie­nien asun­to­jen osta­jil­ta suurien asun­to­jen ostajille.

    Absolu­ut­tis­es­ta köy­hyy­destä seu­raa paljon mui­ta ongelmia, jot­ka eivät rajoitu vain köyhiin

    Entäs yhteiskun­nas­sa, mis­sä ei oo absolu­ut­tis­es­ti köy­hiä? (Sen lisäks tiet­ty pitäs vähän olla kät­tä pidem­pää tohon väit­teeseen, että siitä on hait­taa muille kun köy­hille itselleen…)

    Viime kädessä epä­tasa-arvon kuris­sa pitämi­nen pitää koko yhteiskun­nan koos­sa, ettei tarvitse tois­taa vuo­den 1918 tapahtumia.

    Tästä mä oon peri­aat­teessa samaa mieltä, mut­ta mun mielestä me ollaan nyt ihan älyt­tömän kaukana tästä, eli että ihmis­ten tulo­ja ei tartte tasa­ta läh­eskään näin paljon ja sisäl­lis­so­dan toden­näköisyys ei kas­vais ollenkaan.

    Ymmär­rän, että tämäkään ei ole ilman ongelmia, vaan epä­tasa-arvon tasoit­tamiseen liit­tyy aina insen­ti­ivien heiken­tämistä ja siten hyv­in­voin­nin tuhoamista, mut­ta jos hom­maa ei viedä liian pitkälle ja etenkin, jos sys­tee­mi viritetään oikein, tämä on pieni ongel­ma saatu­un hyö­tyyn nähden.

    Joo. Se on vaan niin sääli, että sitä sys­teemiä ei viritetä oikein juuri koskaan. Poli­itikot ei ees mat­ki tois­t­en poli­itikko­jen onnis­tu­misia vaan yrit­tää aina jotain omia säätöjä. Ter­vey­den­huol­los­sakin pitäs vaan tehdä jutut samal­la taval­la kuin Sin­ga­pores­sa eikä ees yrit­tää mitään muuta.

    Noh nää mun pikkusieluiset pilkun­vi­ilauk­set on aika tois­si­jaisia. Mun mielestä sun kir­joi­tus oli eri­no­mainen. Kiitos siitä.

    Vastaa

24. virittäjä:“Brasilian fave­lat ovat tosi­aan hyvä esimerk­ki markki­nae­htois­es­ta kaupunkikehityksestä. ”

    Roskaa. Fave­lat ovat seu­raus­ta maaseudun maan­omis­tu­songelmista ja köyhyydestä.

    Vastaa

25. “Täl­lainen kehi­tys­su­un­ta on Suomes­sakin vah­vasti aluil­laan. Perusk­oulu­jen oppimis­tu­lok­sis­sa on val­ta­vat erot. Tästä ollaan vain kor­rek­tisti aika hil­jaa, mikä ei ongel­man ratkaisemista ainakaan auta.”

    Olen itsekin huolis­sani tästä. Mielestäni Helsingis­sä ei ole kuitenkaan ongel­mana asuinaluei­den seg­re­gaa­tio, vaan yksi­no­maan koulu­jen segregaatio. 

    Viimeisen 10 vuo­den aikana heikoimpi­enkin aluei­den asukkaiden tulosta­so, koulu­tus- ja työt­tömyysaste ovat kehit­tyneet posi­ti­ivis­es­ti. Vuon­na 2008 Helsin­gin kaupungi­nosista muis­taak­seni vain Jakomäessä oli työt­tömyysaste yli 10 %. Meri-Rasti­las­sa v. 2009 ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­taiden määrä on yli 8 % 15 vuot­ta täyt­täneistä asukkaista. Sama luku esim. Loh­jal­la on vähän yli 5 %. Eli todel­li­sista “slum­milähiöistä” puhutaan :). 

    Koulu­jen seg­re­gaa­tio johtuu yksi­no­maan kan­takaupun­gin eli­it­tik­ouluista, jot­ka imevät lähiöistä parhaan oppi­la­sainek­sen. Syksyl­lä oli YLE:n uuti­sis­sa jut­tua aiheesta. Sen mukaan Helsingis­sä 40 % yläasteikäi­sistä käy muu­ta kuin lähik­oulua. Eli mis­tään hyssyt­telystä ei voi puhua. Ongel­makin on help­po ratkaista siirtämäl­lä pain­otet­tua ope­tus­ta lähiökouluihin.

    Vastaa

26. Jälleen mainit­ti­in “vapaina jyl­läävät markki­navoimat” ja “USA” samas­sa virk­keessa ja väitet­ti­in vieläpä tuhon­neen suuria aluei­ta “kelvol­liselle ihmiselolle kelvottomiksi”.
    Mahdet­ti­inko­han tässä viita­ta New Yorkin vuokrasään­te­lyn aiheut­tami­in ongelmi­in? Sama tosin kos­kee monia Euroopankin kaupunke­ja: http://www.vapaasana.net/artikkelit/2006/07/vuokras-ntely-heikent-k-yhien-asemaa

    Markki­nae­htois­es­ta kaupunkike­hi­tyk­ses­tä esimerkkinä mainit­ti­in myös Brasil­ian fave­lat. Ainakaan taloudel­lista vapaut­ta kuvaa­vat indek­sit eivät puol­la väitet­tä: http://www.heritage.org:in mukaan Brasil­ia on 113. vapain talous, Suo­mi 17.; http://www.freetheworld.com:in mukaan Brasil­ia 102. ja Suo­mi 17. Nyt menee ulko­muistin puolelle, mut­ta eivätkös slum­mit ja fave­lat ole yleen­sä taval­la tai toisel­la lain­suo­jat­to­mia raken­nelmia eli ilman viral­lisia lupia raken­net­tu. En yhtään häm­mästy­isi, mikäli Brasil­ias­sa olisi luval­lisen talon rak­en­t­a­mi­nen vielä byrokraat­tisem­paa kuin Suomessa.

    Vielä tuli esi­in “Suomen poikkeuk­selli­nen väki­val­lat­to­muus”. Eikös tässä juuri medi­as­sa ollut jut­tua siitä, että Suo­mi on väki­val­tainen maa ver­rat­tuna ei-ex-itäblokki­in kuu­lu­vi­in Euroopan maihin?

    Vastaa

27. Kan­takaupun­ki on per­in­teis­es­ti valmis­tet­tu lisää täyt­tämäl­lä mer­ta. Esimerkik­si Rautatiease­ma, Hakanie­mi, Kalasa­ta­ma, Kata­janok­ka ja Jätkäsaari. Alek­san­terinkat­ua pidet­ti­in aikoinaan niin toiv­ot­ta­mana suo­maana rak­en­tamisen kannal­ta että tont­te­ja osoitet­ti­in pilkkahin­taan työväestöl­lä. Tiedemiestä mukaillen, kokon­aisuute­na paluu sadan vuo­den takaiseen kaupunkisu­un­nit­telu­un olisi huo­mat­ta­va paran­nus nykytilanteeseen.

    Vastaa

28. Onko pääkaupunkiseudul­la joku yhteinen näke­mys nykyään sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta sen eri muodoissaan? 

    Vai käykö niin, että Helsin­ki kyl­lä kaavoit­taa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ja keski­hin­taisia asun­to­ja joka alueen sekaan, mut­ta kos­ka Espoo ei tee niin, hyvä­tu­lois­t­en aitaa­mat­tomat lähiöt syn­tyvät sinne, kun lähistöl­lä ei asu ketään, jon­ka pois­sa pitämisek­si kan­nat­taisi haaska­ta rahaa aidan rakentamiseen?

    Vastaa

29. tcrown:
    “Voi olla, että olen ymmärtänyt jotakin väärin, mut­ta pikaisen laskel­man perus­teel­la tuos­sa on vielä ainakin 2500 euron selit­tämätön aukko.”

    Outoa kyl­lä. Ovatko­han he mak­sa­neet tuon 3000e/km2 yksi­tyiselle maan­omis­ta­jalle? Ja nyt pyrkivät saa­maan saman kat­teen tuos­ta kuin ton­teista, mitkä saa­vat kaupungilta hin­taan 500e/km2? (Pelkkää arvailua, mut­ta tuos­ta tulisi 2500e:n “aukko”. Rahas­taisi­vat maas­ta 5500e/km2) Tuol­la hin­nal­la maan hin­nan osu­us olisi 2/3 osaa, mikä sinän­sä lie­nee nor­maali, mut­ta lienevätkö raken­nusy­htiössä olet­ta­van, että maan hin­ta syn­tyy raken­nuskus­tanuk­sista? Kun se todel­lisu­udessa syn­tyy sijan­nista. Yhteiskun­nan infra­struk­tu­urista, palveluista ja sosi­aalis­es­ta arvosta.

    Vastaa

30. On nau­ret­tavaa väit­tä, että markki­namekanis­mi tuot­taisi aina parem­pia tulok­sia kuin suun­nit­telu. Idiooteinkaan vapaiden markki­noiden kan­nat­ta­ja ei astu­isi laivaa, jos­sa seilaami­nen ei olisi suunniteltu.

    Kaupun­git organ­isoituu tietysti parem­min, kun ote­taan huomioon, että huono-osaisu­us kasautuu. Markki­nat eivät osaa asi­aa ratkaista, kos­ka huono-osaisu­us liit­tyy aina rahat­to­muu­teen. Raha­ton taas ei pääse, ihan niinku tau­tol­o­gis­es­ti san­ot­tuna “äänestämään” hyv­in­voin­tia tuot­tavista resurs­seista. Pait­si jos on kansan­val­ta joka osaa kaavoittaa. 😉

    Slum­mit ovat vapaiden markki­noiden ilmen­tymä — tosin sel­l­aises­sa ikävässä mielessä, jos­ta markkin­ausko­vaiset eivät halu­aisi tietää. 

    Ihmiset jot­ka kan­nat­ta­vat markki­noiden yli­val­taa halvek­si­vat siis demokra­ti­aa, mikä on … 

    Suomen väki­val­taisu­ud­es­ta: Parhaan tiedon mukaan suo­ma­laiset kadut ovat poikkeuk­sel­lisen tur­val­lisia ja siitä kai oli puhe. “Paras tieto” tarkoit­taa tässä suurel­la rahal­la tehtyjä ver­taile­via EU-uhritutkimuksia. 

    Mon­enko suo­ma­laisen nuoren muk­ilo­in­ti on niiden kon­tol­la, jot­ka ovat väit­täneet, että Suo­mi on poikkeuk­sel­lisen väki­val­tainen ver­rat­tuna muuhun Län­si-Euroop­paan? Moniko helsinkiläis­nuori on uskonut ja käyt­tänyt yhtä holtit­tomasti vaikka­pa kymme­nen ker­taa vaar­al­lisem­mas­sa Brysselissä?

    Vastaa

31. Virittäjä:“Slummit ovat vapaiden markki­noiden ilmen­tymä — tosin sel­l­aises­sa ikävässä mielessä, jos­ta markkin­ausko­vaiset eivät halu­aisi tietää.”

    Heh, mites tämä sopii yhteen Brasil­ian faveloiden kanssa? Viimei­sis­sä Brasil­ian vaaleis­sa suurim­man määrän edus­ta­jia sai paikalli­nen työväen­puolue. Lisäk­si maas­sa on 2003 asti ollut työväen­puoluet­ta edus­ta­va pres­i­dent­ti. Lisäk­si maa on tun­net­tu työläis­ten ja työ­nan­ta­jien väli­sistä kiis­toista, jois­sa työ­nan­ta­jat usein ovat heikoil­la. Val­ti­ol­la on vah­va sosi­aa­li­nen rooli ja tukee yleen­sä työn­tek­i­jää. Lisäk­si Brasil­ias­sa val­tio ottaa vah­vasti osansa yhtiöi­den voitoista eri tyyp­pisil­lä mon­imutkaisil­la veroilla.

    Lyhyesti: Brasil­ia on huono esimerk­ki vapaas­ta markki­na­t­aloud­es­ta. Eivätkä fave­latkaan johdu “vapaista markkinoista”

    Vastaa

32. “Brasil­ia on huono esimerk­ki vapaas­ta markki­na­t­aloud­es­ta. Eivätkä fave­latkaan johdu “vapaista markkinoista””

    Mitä ihmettä, tietysti fave­lat johtu­vat vapaista markki­noista juuri sil­lä taval­la kuin kir­joitin. Jos ei sään­nel­lä tulos on slum­mi. Ongel­ma on , että täl­lä ker­taa vapaille markki­noille osal­lis­tuu vain köyhiä.

    Per­im­mäi­nen ongel­ma on, että kaikille ei riitä hyvää.

    Joskus ehkä vielä riittää. 

    Sil­loin, tota, toivon, että seu­rataan suo­ma­laista kaavoistuspolitiikkaa.

    Vastaa

33. Joo, melkoinen yllä­tys että markki­nae­htoinen asun­topoli­ti­ik­ka sai sel­l­aista kan­na­tus­ta. Jotenkin olisi odot­tanut että kaik­ki oli­si­vat jaka­neet edes jol­lain tasol­la sosi­aalisen asun­to­tuotan­non perusidean.

    Kaupungeille asia näyt­tää onnek­si ole­van ainakin lähtöko­htais­es­ti tut­tu. Min­uutis­sa löy­tyivät esimerkiksi…

    Helsin­ki:
    Vuokra-asun­to­jen väl­i­tyk­sen tavoit­teek­si asete­taan kaupungi­nosien ja talo­jen tas­apain­oinen asukas­rakenne sekä asuiny­hteisö­jen hyvä toimivu­us. … ( Khs 2010–93, Khs 2009–669, Khs 2009-354 Asun­to­lau­takun­ta (29.12.2009) )

    YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 70 (2005):2:
    Asum­is­toiveet, sosi­aa­li­nen epäjärjestys ja kaupunkisu­un­nit­telu pääkaupunkiseudul­la: suun­nit­telun ja rak­en­tamisen keinoin tor­ju­taan väestön sosi­aal­ista seg­re­gaa­tio­ta. Sosi­aalisen kokon­aise­dun tai tas­apain­on tavoit­telu liit­tyy nimeno­maan kamp­pailu­un seg­re­gaa­tio­ta vastaan.
    ”Seg­re­gaa­tio ei enää ole vain huono asian tila vaan yhteiskun­nalli­nen voima, jota vas­taan on kamp­pail­ta­va” (Mäen­pää & al. 2000,176).

    Turku:
    Asun­to- ja maankäyt­töo­hjel­mas­sa on hyväl­lä taval­la esitet­ty monia eri näkökul­mia laadukkaan asumisen toteut­tamisek­si kuten esim.:
    ‑asum­is­muo­to­jen monipuolisu­us alueit­tain, mikä sul­kee pois yksipuolisen raken­nuskan­nan tai asukas­rak­en­teen; vuokra-asun­to­tuotan­non tasainen jakau­tu­mi­nen kaupun­gin eri alueille ja myös alueen sisällä
    ‑tas­apain­oinen asukas­rakenne iän suhteen
    ‑muut­tuvien asum­is­tarpei­den vaa­timuk­set jne.

    Tam­pere:
    Yksipuolista asukas­raken­net­ta pide­täänkin ongel­mallise­na palvelu­jen jär­jestämisen kannal­ta, kos­ka palve­lu­tarve vai­htelee paljon ajan myötä.

    Vastaa

34. Tilas­to­jen mukaan n. 2/3 suo­ma­lai­sista asuu omis­tusasun­nos­sa. Taitavam­mat netinkäyt­täjät saanevat hel­posti selville sen, mikä on suhde Helsingis­sä, sil­lä Helsinki­hän tämän postauk­sen aihe lienee.

    Kun vuokra-asu­jista aika suuri osa on esim. opiske­li­joi­ta, voita­neen olet­taa, että yli 80% aikuis­ten — yli kolmekymp­pis­ten kodeista — on omistusasuntoja.

    Minus­ta on kum­ma, mik­si eivät kaupun­git sälytä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toaan yksi­ty­is­ten raken­nus­li­ikkei­den kon­tolle. Raken­nus­li­ik­keet joka tapauk­ses­sa mak­sa­vat ton­teista, kun­nal­lis­tekni­ikas­ta jne. kun­nille — mik­si ne eivät mak­saisi niin, että esim. joka kymmenes neliö onkin kun­nan? Näin sosi­aa­li­nen asum­i­nen jakau­tu­isi tasais­es­ti ja ongelmataloja/ alueita/ lähiöitä ei pää­si­sisi syn­tymään. Kaik­ki ongel­mat nimit­täin kul­mi­noitu­vat kaavoituk­sen aiheut­ta­maan segregaatioon.

    Touko Met­ti­nen
    (nim­imerk­ki)

    Ja kiitos taas Eli­na: aivan tuli rva Ellen Sal­pakari mieleen, kun kan­noit niin hienos­ti huol­ta (12.3.2010 kel­lo 10:18) köy­hien las­ten pahas­ta olosta.

    Vastaa

    1. Eli­na on oike­as­sa siinä, ettei ole kovin järkevää asut­taa muuten yksi­no­maan rikkaiden asut­ta­maan kaupungi­nosaan talol­lista kiin­tiököy­hiä. Sik­si Eiran­ran­taan ei laitet­tu aravavuokra-asun­to­ja; eikä se olisi ollut muutenkaan järkevää.
       Seg­re­gaa­tio­ta estävä asun­topoli­ti­ik­ka ei tuo­ta rikkaiden kaupungi­nosia. Esimerkik­si Jätkäsaa­reen on tarkoi­tus tul­la kaiken­laista väkeä. Rikkai­ta (parhaille ranta­ton­teille) vapaara­hoit­teisi­in asun­toi­hin, keski­t­u­loisia HITAS-asun­toi­hin ja näi­den ohel­la sosi­aal­ista asuntotuotantoa.

       Vastaa

35. Kun puhutaan kaupunkien rak­en­tamis­es­ta ja markki­noiden ihanu­ud­es­ta samaan aikaan tarkoit­tanevat kir­joit­ta­jat ilmeis­es­ti ei-kil­pail­tu­ja markki­noi­ta. Mis­tä kumpuaa tuo suun­na­ton ihmisviha?

    Vastaa

36. Virit­täjä
    “Jos ei sään­nel­lä tulos on slummi. ”

    Meinaatko että Brasil­ian kaltaises­sa alike­hit­tyneessä maas­sa on muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin slum­mit? Jos olis­vat raukat tajun­neet kaavoit­taa kaik­ki nuo alueet omakoti­talo­ton­teik­si, siel­lä olisi kaikil­la kiva amerikkalaistyy­li­nen McMan­sion kahdel­la autol­la ja uima-altaalla? 😉

    Eli slum­mi on köy­hän maan merk­ki, eikä sitä voi sel­l­aise­naan siirtää rikkaaseen maahan. 

    Min­un on hyvin vaikea kuvitel­la, että Suomen olois­sa kehit­ty­isi slum­mien tapaisia hökke­likyliä jo pelkästään sik­si, että kyseis­ten kylien asukkaat kuoli­si­vat kylmään talvellta. 

    Toisek­si, mik­si kukaan tääl­lä suos­tu­isi asumaan moi­sis­sa hökkeleis­sä kun yhteiskun­ta kuitenkin mak­saa asum­is­tukea, jol­la saa ihan vapail­takin markki­noil­ta paljon parem­man asunnon?

    Vastaa

    1. Slum­mi ei tarkoi­ta vain hökke­likylää. New Yorkin Harlemia esimerkik­si on pidet­ty slum­mi­na; nyt se tosin on yhteiskun­nan epäreilul­la puut­tumisel­la markki­noiden toim­intaan ehostettu.

       Vastaa

37. “Meinaatko että Brasil­ian kaltaises­sa alike­hit­tyneessä maas­sa on muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin slum­mit? Jos olis­vat raukat tajun­neet kaavoit­taa kaik­ki nuo alueet omakoti­talo­ton­teik­si, siel­lä olisi kaikil­la kiva amerikkalaistyy­li­nen McMan­sion kahdel­la autol­la ja uima-altaalla? ”

    Ei kun tarkoi­tan ihan sitä mitä kirjoitin.

    Se sit­ten taas oma kysymyk­sen­sä, mis­sä kohdin julki­nen val­ta pysty­isi puut­tumaan slum­mei­hin mut­ta ei puu­tu poli­it­ti­sista syistä. Onko esim. Brasil­ia vielä liian köy­hä ja jos on, mis­sä vai­heessa rahaa on niin paljon, että hökke­likyläläiset voi häätää hei­dän oman etun­sa vuoksi.

    Turus­sa hökke­likylä oli mm. Rau­nis­tu­las­sa vielä pitkälle 1900-luvulle saak­ka. Omas­sa lap­su­udessani 70-luvul­la sinne ei saanut men­nä varsinkaan pimeän tul­tua. Mehän men­ti­in, ja ker­ran juosti­in pakoon piho­jen läpi ja toisen ker­ran olisi tul­lut tur­paan, jos paikalle ei olisi kur­van­nut poli­isi­au­to. Sen jäl­keen kier­ret­ti­in suosiolla. 

    Nykyään Rau­nis­tu­la alkaa olla keskilu­okan asuma-aluet­ta. Hökke­lit on puret­tu tai kun­nos­tet­tu. Alueel­la asuu parikin merkit­tävää poli­itikkoa, mikä on aina hyvä indikaat­tori ja lupaus alueen tule­vaisu­u­den kanalta. 

    Ongel­mat­a­pauk­set ovat muut­ta­neet Varisuolle, Hal­isi­in ja muualle sosi­aalisen asun­to­tuotan­non perässä. Sosi­aalisen kaavoituk­sen ansios­ta udelleen­si­joit­tumi­nen on tapah­tunut hajau­ta ja hal­litse ‑peri­aat­teel­la eikä Turus­sa täl­lä het­kel­lä ole aluet­ta, johon en lap­siani päästäisi. 

    Tosin maini­tu­il­la alueil­la on selvästi liikaa vuokra-asun­to­ja. Hajau­tus­pe­ri­aatet­ta ei ole nou­datet­tu tarpeek­si. Saas kat­toa, kos­ka ne muut­tuvat vaar­al­lisik­si. Toiv­ot­tavasti ei koskaan.

    Vastaa

38. Virit­täjä
    “Jos ei sään­nel­lä tulos on slummi. ”

    Heh, ei faveloista sil­lä päästä eroon, että kaavoite­taan kaikille maal­ta tuleville ja köy­hyt­tä pak­eneville uudet kivat asun­not. Olet aivan vääril­lä jäljillä.

    Vastaa

39. Touko Met­ti­nen:

    Kaik­ki ongel­mat nimit­täin kul­mi­noitu­vat kaavoituk­sen aiheut­ta­maan segregaatioon.

    Minus­ta näyt­tää siltä, että kaik­ki ongel­mat kul­mi­noituu enem­minkin sin­un pään sisäl­lä. Vaik­ka kaavoitus on tietysti ihan type­r­ää, niin kyl­lä ne ongel­mat johtuu siitä sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta, jol­la raken­netaan köy­hien asuinalueita.

    Sinän­sä tuo sin­un ehdo­tus niiden ripot­telemis­es­ta sekaisin eri raken­nuk­si­in on ihan hyvä, mut­ta mik­si sitä ei voitaisi vaan hoitaa niin, että raken­nus­li­ik­keet rak­en­ta­vat mitä rak­en­ta­vat ja kaupun­ki ostaa sit­ten asun­to­ja vapail­ta markkinoilta?

    Osmo:

    New Yorkin Harlemia esimerkik­si on pidet­ty slum­mi­na; nyt se tosin on yhteiskun­nan epäreilul­la puut­tumisel­la markki­noiden toim­intaan ehostettu.

    Siis pitääkö tää nyt tulki­ta niin, että sun mielestä Harlemin ongel­mat johtu siitä, että sitä ei säädel­ty riit­tävästi ja ne ongel­mat pois­tui, kun sitä alet­ti­in säätelemään lisää?

    Mihin ihmeeseen tämäkin taas perus­tuu, muu­ta kuin sin­un yleiseen markkinavihamielisyyteen?

    Et kai laske Punavuoren ja Kallion siis­tiy­tymistä ja asun­to­jen arvon­nousua myöskään byrokraat­tien ansioksi?

    Harle­mis­sa kuten mon­es­sa muus­sakin New Yorkin naa­pu­rus­tossa on kyse ihan samas­ta ilmiöstä.

    Vastaa

40. Osmo: “…En suo­raan sanoen tul­lut ajatelleek­sikaan, että moista aja­tus­ta vas­taan jou­tu­isi opponoimaan…”

    Osmo hyvä, tuon huo­maa. 😀 Nyky­menol­la ei päästä tavoit­teisi­in, joten on syytä kyseenalais­taa kaik­ki nykyisen jär­jestelmän osa-alueet. Ilman täy­del­listä remon­tia, emme kykene järkevään asuntopolitiikkaan.

    Minä ymmär­rän kun­tien tarpeen kaavoituk­sel­la ohja­ta rak­en­tamista. Sen vuok­si kun­nil­ta tulee pois­taa muut kytkök­set rak­en­tamiseen. Tont­ti­maan omis­t­a­mi­nen tulee erik­seen lail­la kieltää.

    Vastaa

41. Osmo:
    Olisiko sin­ul­la jotain lähdet­tä esit­tää tuos­ta Harlemista? Minä ainakin olen tähän asti kuvitel­lut, että kyse on Helsin­gin Kallion ja Rööperin kaltais­es­ta ilmiöstä, jota Tukhol­mas­sa vas­taisi kai ainakin Södermalm.

    Minä olen pukkuhil­jaa kallis­tu­mas­sa sille kan­nalle, että seg­re­gaa­tio on hyvä asia. Minus­ta on hienoa, että Helsingis­säkin on eri­laisia asuinaluei­ta, joiden väestö on erilaista!

    Minus­ta se tosi­a­sia, että minä tai joku muu ei halua naa­pureik­seen “oman viiteryh­män­sä” ulkop­uolisia on mitä luon­tev­in­ta, ja se, että valin­noil­laan voi tähän vaikut­taa on yksi­no­maan hyvä asia kaikkien kannal­ta. Jos min­ul­la olisi lap­siper­he, niin tietenkin halu­aisin ympäristöön, joka koos­t­u­isi lähin­nä toi­sista lap­siper­heistä, kos­ka se mah­dol­lis­taisi yhteisöl­lisem­män toimin­nan ja lisäisi min­un hyv­in­voin­tiani — samat ongel­mat, samat ajatukset.

    Seg­re­gaa­tion kul­mi­naa­tio lie­nee Helsin­gin seudul­la Teekkarikylä, joka on nuorten köy­hien (tai “köy­hien”) opiske­li­joiden muo­dosta­ma “ghet­to”. Ja aivan hem­metin hieno alue niille opiskelijoille!

    Tääl­lä on vaah­dot­tu niistä brassien slum­meista. No, minä luulen, että siel­lä menisi ihan pirun paljon huonom­min, jos “parem­mal­la väel­lä” ei olisi mah­dol­lista edes rahal­la elää ihmis­ar­voista elämää. Sil­loin ne lähti­sivät kyl­lä jon­nekin muualle, ja tilanne olisi vielä synkem­pi. Näin­hän useis­sa Afrikan mais­sa tapahtuu.

    Ja ennenkuin joku ehtii taas vetämään kahvit väärään kurkku­un ja tekemään hätiköidyt johtopäätök­set: tämä ei ole kan­nan­ot­to tulo­ero­jen puoles­ta tai niitä vas­taan, se on ihan eri asia.

    Kari

    Vastaa

42. “Heh, ei faveloista sil­lä päästä eroon, että kaavoite­taan kaikille maal­ta tuleville ja köy­hyt­tä pak­eneville uudet kivat asun­not. Olet aivan vääril­lä jäljillä.”

    Mik­si väität, että olen kir­joit­tanut jotain tuol­laista? Edus­taako toisen väit­tämien vääris­te­ly mielestäsi hyvää keskustelua?

    USA:n slum­meista sen ver­ran, että tot­ta kai niiden syn­tymistä olisi voin­ut hillitä, kun ei olisi raken­net­tu esimerkik­si eri­laisia “pro­jecte­ja”, jois­sa tuhan­sia sosi­aal­i­ta­pauk­sia sijoitet­ti­in muu­ta­maan val­tavaan raken­nuskom­plek­si­in ja saman aikaan annet­ti­in köy­hälistön kasaan­tua lähialueille. Tämä on siis ääries­imerk­ki niistä han­kaluuk­sista, joi­hin joudu­taan kun
    ‑annetaan markki­noiden ratkaista
    ‑pait­si siltä osin, että tehdään idioot­ti­maisia kaavoituspäätöksiä.

    Mut­ta tois­te­taan nyt vielä ker­ran hitaasti, kun selvästi on huono lue­tun­ymmär­rys vaivana tääl­lä: Ruotsin Rosen­gård on esimerk­ki siitä, että järkeväkään kaavoitus­poli­ti­ik­ka ei voi aina estää slum­mien syn­tymistä. Kun syr­jäy­tyneisyys, väki­val­ta ja huono-osaisu­us alkaa kasaan­tua yhteen paikkaan, kehi­tys­tä on vaikea estää. Ruot­sis­sa huono-osaisu­us on kasaan­tunut eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­ji­in. Niin Suomessakin.

    Mainit­se­mani Varis­suo voi koh­ta olla Suomen Rosen­gård. Jos joku kek­sii, miten se väl­tetään, ehdotan hänelle Nobelia.

    Vastaa

43. Itse aiheesta vielä, että kaip­pa huono-osais­ten kasaami­nen yhdelle alueelle on väl­tet­tävä asia. Sitä ihmette­len, että mik­si täy­tyy lähteä siitä, että hesa, espoo jne tiivistävät nyky­istä kaupunki­raken­net­ta. Eikö se asukasluku jo riitä varsinkin Helsin­gin kohdal­la? Mut­ta ei vaan näy riittävän.

    Mut­ta tässä on tietysti taustal­la mon­en ihaile­ma tiivis kaupnki­rakenne joka voi mah­dol­lis­taa joukkoli­iken­teen ja ehkä jopa lähikau­pat. Hin­tana on ahdas asum­i­nen, mikä uuti­soiti­in viime viikon hesaris­sa. Helsinkiläiset asu­vat ahtait­en (ja kalleit­en) Suomes­sa. Mut­ta kuten jo totesin, mon­et helsinkiläiset tiivistä myös haluavat…

    Vastaa

44. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ja asum­is­tu­ki ovat ymmärtääk­seni eräitä tärkeim­mistä tuloloukun muo­dosta­jista. Mik­sei vaan korote­ta perus­tukia sen ver­ran, että tuen­saa­jat voivat itse han­kkia asun­ton­sa? Kalli­iden asun­to­jen kaupungeis­sa voitaisi­in mak­saa kun­tal­isää (niin kuin nyt on mm. koti­hoidontuen lai­ta). Voitaisi­in lakkaut­taa suuri määrä virko­ja ja toimia sosi­aalisen asumisen parista.

    Mitä tulee vielä faveloi­hin, niin ovathan nekin toki parem­pia kuin asua pres­sun alla, rap­pukäytävis­sä jne tai jopa parem­pi kuin parem­mas­sa asun­nos­sa paljon pidem­män työ­matkan päässä. Osa favelois­ta­han sijait­see aivan kaupunkien keskus­tois­sa. Minus­ta voitaisi­in ja itse asi­as­sa pitäisikin kar­sia run­saasti rak­en­tamista koske­vaa sään­te­lyä, mikä lask­isi asumisen hin­taa ja johtaisi mon­imuo­toisem­paan asuinympäristöön. Nyky­is­ten siir­to­la­pu­u­tarhamökkien ja omakoti­talo­jen väli­in mah­tu­isi val­lan main­iosti uusi asumisen muo­to tänne pääkaupunkiseudulle, joskin melkoisen byrokra­t­ian takana­han työ nykyisel­lä sään­te­lyl­lä olisi.

    Vastaa

    1. Olisi tavat­toman help­poa korot­taa perus­tur­vaa niin, että se kat­taisi myös asumisen, jos asun­to­tu­lo velat­tomas­ta omis­tusasun­nos­ta olisi tuloa. Nyt kun se ei ole, se pitä muut­taa tulok­si jaka­mal­la osa perus­tur­vas­ta asum­is­tuke­na, jos­sa asum­istues­sa siis, asun­to­tu­lo taas voidaan laskea tulok­si. Temp­pu tehdään sil­lä, että omas­sa asun­nos­sa ole­vala ei ole kor­vat­tavia asum­is­meno­ja. Jos ihmiset osaisi­vat enem­män arit­meti­ikkaa, täl­laisi­in silmänkään­tötemp­pui­hin eitarvit­sisi turvautua.

       Vastaa

45. Virit­täjä:
    “Mitä ihmettä, tietysti fave­lat johtu­vat vapaista markki­noista juuri sil­lä taval­la kuin kir­joitin. Jos ei sään­nel­lä tulos on slummi.”

    Kyl­lä ja ei. Slum­mit syn­tyvät kun tulo­erot kas­va­vat. Siinä asun­tokysymys on vain osatek­i­jä. “Vapaat markki­nat” voi käsit­tää asun­tokysymyk­seessä kahdel­la tapaa. Vapaana oikeutena speku­loi­da omis­tu­soikeuk­sil­la. Mikä rajoitaa maan tar­jon­taa. Tai sit­ten “vapaina markki­noina”, mis­sä speku­loin­ti on estet­ty (esimerkik­si maaverol­la) ja markki­nat ohjaa­vat maan sen opti­maaliseen käyt­töön. Ja siten edullisi­in asun­toi­hin. Suo­ma­laiset asun­tomarkki­nat ovat ensin mainittuja.
    Kun­nat ovat vain yksi speku­lant­ti, ja yksi pahim­mista muiden mukana. Raken­nusten ylim­i­toitet­tu kokoki­in­tiö johtaa tehot­tomaan maankäyt­tön. Sen seu­rauk­se­na kaupun­ki joutuu laa­jen­e­maan, sen rakenne hajoaa, infra­struk­t­turikus­tan­nuk­set kas­va­vat ja asun­not kallistuvat.
    Kysymys ei ole nol­la­summapelistä. Aivan yhtä lail­la voitaisi­in har­ras­taa sosi­aal­ista asun­topoli­ti­ik­ka ilman speku­loin­ti­akin. Mak­set­taisi­in asum­is­tukea bud­jeteista, eikä (pien­i­t­u­loisia) asukkai­ta kiristämäl­lä hei­dän perutarpeellaan.

    Vastaa

46. Ja kiitos taas Eli­na: aivan tuli rva Ellen Sal­pakari mieleen, kun kan­noit niin hienos­ti huol­ta (12.3.2010 kel­lo 10:18) köy­hien las­ten pahas­ta olosta.

    Viha­pos­tin toivon osoitet­ta­van suo­raan Eli­nalle eli Osmon kaut­ta saa yhteystietoni. 

    Mitään tekemistä täl­lä kom­men­til­lasi ei ainakaan ole omani kanssa, jos­sa pohdiske­lin asuinaluei­den seg­re­gaa­tio­ta. Joten kyse on muusta. 

    Sin­ul­la on ilmeis­es­ti jotain katkeruuk­sia itseäsi kohdan­neen sen­su­urin suh­teen taan­noises­sa ketjus­sa. Muis­tu­tan, että Osmo sen­suroi, en minä. 

    Ehkäpä rah­keesi eivät riitä kohdis­ta­maan kiukkua Osmoon. Vahvem­malleen onkin aina vaikeampi kenkkuilla.…

    Vastaa

47. ‘New Yorkin Harlemia esimerkik­si on pidet­ty slum­mi­na; nyt se tosin on yhteiskun­nan epäreilul­la puut­tumisel­la markki­noiden toim­intaan ehostet­tu.’ (Osmo Soininvaara)
    Joskus yhteiskunnnan puut­tumista on tarvit­tu myös siihen, että saataisi­in edes luo­tua asun­tomarkki­nat, joil­la kaikkien raha kel­paa: http://en.wikipedia.org/wiki/Fair_housing
    Esim. nim­imerk­ki jrn (12.3. kel­lo 10:51) olisi var­maan hyvin tyy­tyväi­nen, jos pää­sisi päät­tämään, mllaista porukkaa hänen naa­puris­toon­sa saa muut­taa, eikä hän ole yksin.
    Markki­noiden kaikkivoipaisu­u­teen usko­vat ovat jostain syys­tä läh­es poikkeuk­set­ta hyväo­saisia ihmisiä, joiden ain­oa koke­mus syr­jin­nästä on sil­lä syr­jiväl­lä puolella.

    Vastaa

48. Virit­täjä:

    Mainit­se­mani Varis­suo voi koh­ta olla Suomen Rosen­gård. Jos joku kek­sii, miten se väl­tetään, ehdotan hänelle Nobelia. 

    Ainakin Hal­la-aho on edot­tanut maa­han­muu­ton hillit­semistä kol­man­nen maail­man maista. Siitä vain kilaut­ta­maan Nobel-komitealle!

    Kari

    Vastaa

49. Art­turi on häkeltynyt: 

    Mä meen kyl­lä ihan sekasin näi­den Osmon väit­tei­den kanssa. 

    Heh, kyl­lähän niis­sä välil­lä menee.. Itse ihmettelin sitä aja­tuskulkua, että autopaikko­jen kus­tan­nusten jako on väärin, mut­ta sit­ten jo seu­raavas­sa postauk­ses­sa vaa­dit­ti­in asuin­neliöi­den hin­nan tasaamista kaikkein mak­sajien kesken. 

    En siis kan­na­ta kumpaakaan — autopaikat niitä tarvit­seville ja asuin­neliöt myös ihan tarpei­den mukaan–, mut­ta minus­ta vaa­timuk­set siis ovat ristiriitaiset. 

    Sinän­sä on minus­ta inhimil­listä ja ymmär­ret­tävää, että asioi­hin on kovin mon­ta tulokul­maa. Kaik­ki on vain niin mon­imutkaista ja moni­ta­hoista, että min­ua ei ihme­tytä epäjo­hdon­mukaisu­udet mielip­iteis­sä ja asen­teis­sa. En todel­lakaan itse kuvit­tele ole­vani koher­ent­ti kaikissa lausumis­sani tääl­lä tai mis­sään muuallakaan. 

    Art­turin lin­ja on usko­mat­toman pitävä. En kyl­lä ole näh­nyt yhtään hor­ju­vaa asekelta näi­den parin vuo­den aikan, mitä blo­gia olen seurannut. 

    Kaik­ki eivät pysty siihen ja uskon, että muu­takin tarvitaan…

    Vastaa

50. Soin­in­vaara on mielestäni omi­tuisen kak­si­jakoinen kun kat­so­taan parkkipaikko­ja ja asun­topoli­ti­ikkaa. Ode toisaal­ta kan­nat­taa parkkipaikko­jen markki­naratkaisua, mut­ta asun­topoli­ti­ikas­sa kan­nat­taa rankkaa säätelyä.

    Miten ihmeessä sääte­ly voi onnis­tua asun­to­ta­sol­la, mut­ta ei parkkipaikkatasolla?

    Vastaa

51. Vaik­ka tuo Pan­do­ran lipas (maa­han­muut­to) onkin nyt tässä ketjus­sa avat­tu, niin yritetään nyt kuitenkin vielä vähän.

    Mielestäni on kohtu­u­ton­ta väit­tää, että Brasil­ian slum­mit, Varis­suon tai Rinke­byn kaltaiset lähiöt ja etni­nen seg­re­gaa­tio ovat nimeno­mais­es­ti asun­tomarkki­noista tai sen “markki­nae­htoisu­ud­es­ta” lähtöisin. On myös aika vaikeaa ajatel­la, että niiden muo­dos­tu­mista voisi asun­tomarkki­noiden sääte­lyl­lä estää. Tai var­maankin voitaisi­in — viimekädessä vaik­ka rajoit­ta­mal­la ihm­sten vapaut­ta vali­ta asuin­paikkana, a la Neu­vos­toli­it­to -, mut­ta luul­tavasti tämän sääte­lyn hai­tat ovat merkit­tävästi suurem­mat kuin siitä saata­vat hyödyt.

    Mielestäni Samuli Saarel­ma perusteli erit­täin hyvin sen, mik­si näin on (ja se kir­joi­tus oli muuten ihan oikean mit­tainen, eikä yhtään liian pitkä!)

    Slum­mi­u­tu­misen per­im­mäi­nen syy on absolu­ut­tises­sa köy­hyy­dessä sekä suures­sa sosi­aalises­sa ja taloudel­lises­sa epä­tasa-arvos­sa. Mut­ta jos nyt puhutaan Suomes­ta, niin tuo argu­ment­ti, samoin kuin vuo­den 1918 tapah­tu­mi­in viit­taami­nen, ei oikein ole rel­e­vant­ti. Minus­ta mei­dän nykyi­nen yhteiskun­tamme on tuol­ta osin erit­täin kaukana noista “uhkaku­vista”. Eikä se todel­lakaan ole asun­topoli­ti­ikan ansiota.

    Mut­ta entäs sit­ten tämä Rinkeby/Varissuo, joi­ta ainakin osa ihmi­sistä näyt­tää pitävän suure­na ongel­mana ja/tai epäkohtana.

    Kyse­hän on pohjim­mil­taan siitä, että meille muut­taa väestöä, joiden lähtöko­h­dat ovat selvästi heikom­mat kuin huonoim­mas­sakaan ase­mas­sa ole­val­la suo­ma­laisel­la. Kieli­taito on heikko, koulu­ja ei olla juurikaan käy­ty (pahim­mil­laan ei osa­ta edes lukea), sosi­aaliset verkos­tot puut­tuvat ja rahaa ei juuri ole. Työ­markki­namme ovat lisäk­si erit­täin voimakkaasti “vääristyneet” siinä mielessä, että heikom­min tuot­tavaa työtä (johon maini­tut ryh­mät voisi­vat ryhtyä) ei juuri teetetä.

    On tietenkin itses­tään­selvää, että täl­laises­sa tapauk­ses­sa slum­mi­u­tu­misen vaara on näköpiirissä.

    Mut­ta per­im­mäi­nen syy­hän on mainit­tu­jen ryh­mien epä­tasa-arvoises­sa ase­mas­sa. Jos halu­amme estää Rinke­byn kaltais­ten lähiöi­den syn­tymisen mei­dän pitäisi kek­siä, kuin­ka noiden ihmis­ten ase­maa saataisi­in parannettua.

    En tiedä, miten asia saataisi­in kor­jat­tua, mut­ta olen täysin var­ma, että asun­topoli­ti­ikalla asi­aan ei voi­da paljoakaan vaikuttaa.

    Kari

    Vastaa

52. Kari
    “Ainakin Hal­la-aho on edot­tanut maa­han­muu­ton hillit­semistä kol­man­nen maail­man maista. Siitä vain kilaut­ta­maan Nobel-komitealle!”

    Luu­len­pa että Virit­täjä tarkoit­ti sel­l­aisa vai­h­toe­hto­ja, jot­ka oli­si­vat jotenkin toteutettavissa. 

    Kos­ka maa­han­muut­to on hyvä asia Suomelle kos­ka maa­han­muut­to on hyvä asia Suomelle, sekä emme voi tehdä sille mitään, kos­ka maa­han­muut­ta­jia tulee Suomeen halusimme tai emme, maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­nen ei liene seu­rauk­sista riip­pumat­ta kovinkaan real­isti­nen vaihtoehto.

    Mik­si asia on näin suvereenis­sa val­tios­sa, no en kyl­lä osaa sanoa, mut­ta mitä ilmeisim­min “yleiset syyt” estävät kaiken­laiset kurssimuu­tok­set tiukem­paan linjaan.

    “Mut­ta per­im­mäi­nen syy­hän on mainit­tu­jen ryh­mien epä­tasa-arvoises­sa ase­mas­sa. Jos halu­amme estää Rinke­byn kaltais­ten lähiöi­den syn­tymisen mei­dän pitäisi kek­siä, kuin­ka noiden ihmis­ten ase­maa saataisi­in parannettua.”

    Kos­ka maa­han­muu­ton rajoit­ta­mi­nen ei ole real­isti­nen vai­h­toe­hto, eikä myöskään sosi­aal­i­tur­van rukkaami­nen vähem­män pas­sivoivaan suun­taan eikä kyl­lä työ­markki­noiden vapaut­ta­mi­nenkaan, niin ain­oak­si keinok­si jää epä­toivoinen asun­topoli­ti­ik­ka, joka vas­taa tehokku­udeltaan aspiri­inin antamista kuralätäkössä istuvalle.

    Vastaa

53. ‘Virit­täjän’ mukaan ongel­mat­a­pauk­set ovat muut­ta­neet Varis­suolle ja Hal­isi­in (Turus­sa). En tiedä mihin nämä näke­myk­set perus­tu­vat. Mitä tilas­to­ja tästä on? Kenen koke­muk­sia on käy­ty kyse­lemässä? Ei ainakaan Varis­suol­la tai Hal­i­sis­sa asu­vien? Itse olen kysel­lyt, ja petyin vas­tauk­si­in, ‘tääl­lä on ihan taval­lista ja rauhal­lista’. Etsin tosik­si kuvit­telemil­leni kaupunki­le­gen­doille tukea, ei löy­tynyt, leg­en­daa siis. (Eivät toki aivan vail­la todel­lisu­us­po­h­jaa aikoinaan.)
    Ensin­näkin — ja onnek­si — ylilyön­nit eri alueil­la tasoit­tuvat yleen­sä ajan myötä, New York hyvänä esimerkkinä, Rau­nis­tu­la toise­na. Rau­nis­tu­lan ‘sut­tuisu­us’ ja his­to­ria näkyy onnek­si vielä. On todel­la arvokas­ta asum­ista, sen lisäk­si, että on keskilu­okan asum­ista, sit­ten on näitä ‘juop­pokämp­piä’ ja kaupun­gin ensisuo­jakin vielä siinä radan var­res­sa — vielä.
    Entä keitä ovat nämä ‘ongel­mat­a­pauk­set’, joi­ta Varis­suolle ja Hal­isi­in muut­ta­vat? Riip­puu var­maan kenen näkökul­mas­ta kat­soo. Romanien näkökul­mas­ta ne ovat tietyt valko­laiset, maa­han­mut­ta­jien näkökul­mas­ta ne ovat tietyt kes­ki-ikäiset miehet, päi­hde­sairaud­es­ta (ks. luok­ka F, ICD-10 luok­i­tus) kär­sivien mielestä ne ovat ne mer­suil­la ja bemuil­la aja­vat, jot­ka tun­tu­vat hie­man ylenkatseisilta.
    Demokra­tia toimii yksi ihmi­nen, yksi ääni peri­aat­teel­la. Joskus tun­tuu, että eräät luule­vat puhu­vansa use­am­mal­la äänel­lä ja ajat­tel­e­vat, että osal­la kansas­ta — esimerkik­si Varis­suol­la tai Hal­i­sis­sa — ei ole ään­tä ollenkaan.

    Vastaa

54. Ihan selväl­lä suomen kielel­lä kir­joitin, että Hali­nen tai Varis­suo eivät mielestäni ole slum­me­ja. Mut­ta kir­joitin myös jälkien pelot­ta­van ja viit­tasin koke­muk­si­in muual­ta maail­mas­ta, etenkin Ruot­sista. Rosen­gård­han on paik­ka, johon palokun­ta ainakin jos­sain vai­heessa kieltäy­tyi men­emästä, kun siel­lä jatku­vasti jotain sytytelti­in pala­maan ja sit­ten heit­elti­in kivil­lä sam­mut­ta­jia. Pari­isin mel­lakat ovat hyvin muis­tis­sa ja muual­lakin Euroopas­sa kytee ja leimahtelee, tosin use­am­min niin, että uutiskyn­nys ei yli­ty. Jenkkilässä etnisiä slum­me­ja on ollut iät ja ajat.

    En usko, että nimeno­maan Suomes­sa olisi kek­sit­ty viisas­ten kivi, joka estäisi saman­laisen kehi­tyk­sen tääl­lä. Jos on, en ole siitä kuullut.

    Jos jotain val­oisaa halu­aa löytää niin Suomes­sa on koul­u­laitos, joka tuot­taa tasaisem­paa ja tasokkaam­paa jälkeä kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa. Tääl­lä ei ole merkit­tävää rasis­tista liike­hd­in­tää ja mel­lakoin­ti on liki tun­tem­aton­ta. Ja sit­ten on tämä kaavoitus. Vielä joku vuosi sit­ten lehdessä oli jut­tu tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan Helsin­ki on hyvin poikkeuk­selli­nen suurkaupun­ki Euroopas­sa siinä mielessä, että rikol­lisu­us ja väki­val­ta oli jakau­tunut hyvin tasais­es­ti ympäri kaupunkia. Mah­taako olla tot­ta vieläkin?

    Ter­veisiä vielä täältä Halisista!

    Vastaa

55. Tämä on kyl­lä kieltämät­tä vaikea ongel­ma. Aikoinaan meinasin ostaa ker­rostaloa­sun­non espoon matinkylästä. Asun­to oli kiva mut­ta jätin väli­in, koska:

    1- naa­puri­a­sun­nos­sa oli kaupun­gin vuokra-asunto
    2- naa­purik­er­rosta­lo oli “gang­ste­rien” talo, jos­ta poli­isit kuulem­ma kävivät pe ja la hake­mas­sa muu­ta­man asi­akkaan säilöön

    Nämä asi­at siis selit­tävät, mik­si huono-osaiset pakkaan­tu­vat samoille alueille. Mak­sukykyiset voivat vali­ta ja pystyvät vält­tämään ikäviä paikkoja.

    Itseni, “hyvä osaisen”, näkökul­mas­ta asia on selvä: halu­an vält­tää ikäviä aluei­ta ja naa­pure­i­ta. Valitet­tavasti tästä sit­ten joudun myös mak­samaan enem­män, kun kaik­ki muutkin halu­a­vat päästä “parem­malle” alueelle. Kyse on siis siitä, että mak­sukykyiset mak­sa­vat asumisrauhasta.

    Onko sit­ten hyvä asia ripotel­la häir­iö- ja väki­val­tainen aines tasais­es­ti ympäri kaupunkia? On var­maan hyvä, että alueista ei tule huono­ja. Mut­ta miten sit­ten yksilö voi varmis­taa, että naa­purik­si ei tule gang­ste­ria? Tämä on ongelma.

    Vastaa

56. Eli­na: Eikös nyt viha­posti ole aika voimakas ilmaus? Kieltämät­tä halusin ilkeil­lä, kun rin­nas­tin sin­ut Elleni­in — mut­ta mielestäni kuitenkin pysyin asi­as­sa: sinä pohdit (puo­lustit?) seg­re­gaa­tio­ta saman­laisil­la ylem­myyt­tä huokuvil­la argu­menteil­la kuin Ellenkin tapasi torp­pari­asi­aa pohtia.

    Mut­ta kyl­lä min­un kom­menteiss­ni var­maan vihaakin on. Olen syn­ty­isin hyvin köy­histä oloista: yksin­huolta­ju­ut­ta, inva­lidi­teet­tia jne. Ei liene syytä men­nä ykstyiskohtiin.

    Min­ut on “pelas­tanut” se, että 70–80 ‑luvuil­la Suomes­sa toteutet­ti­in sel­l­aista poli­ti­ikkaa, että min­ua ei oman etu­ni nimessä pidet­ty eril­lään parem­pio­sai­sista ikä­tovereis­tani. Esimerkik­si kun­nan vuokrat­a­lo, jos­sa asuin, oli omako­tialueen liepeil­lä ja vier­essä oli parikin “osake­taloa”.

    Sanoit näin: “Ei ole lapselle vält­tämät­tä haus­ka havai­ta ole­vansa kovin eri­lainen.” Minä todel­lakin huo­masin joka päivä nuoru­udessani ole­vani eri­lainen — tai en niin kovin eri­lainen, mut­ta köy­hem­mistä oloista. Ilmapi­iri oli kuitenkin pikkukaupungis­sa sel­l­ainen, että eri­laiset tau­s­tat eivät estäneet ystävyys­suhtei­den syn­tymistä myös yli luokkara­jo­jen. Sik­si min­ul­la köy­hän yksin­huolta­jan lapsel­la oli pien­estä pitäen kavere­i­ta, joiden van­hem­mat oli­vat pank­in­jo­hta­jia, opet­ta­jia, poli­ise­ja, huoltoase­man omis­ta­jia, kir­jas­ton­hoita­jia, tar­joil­i­joi­ta, juris­te­ja, myyn­tipääl­liköitä ja hit­sare­i­ta. Joukos­sa oli muitakin köy­hiä — mut­ta ei tietääk­seni yhtä köy­hiä kuin me olimme. 

    Min­un vies­ti­ni on, että älkää hyvät ihmiset jakako tätä maa­ta kah­tia: kun­non ihmisi­in ja luuserei­hin, kun siel­lä luuseri­porukas­sakin on aika paljon ihmisiä, jot­ka oli­si­vat kun­non kansalaisia — ellei heitä Eli­nan tavoin ymmär­ret­täisi näin: “Tämä [hyväo­sais­ten seu­ra] voi syr­jäyt­tää lapsen paljon pahem­min kuin että olisi omien­sa joukos­sa ja tun­tisi itsen­sä tasa-arvoiseksi.” 

    Tätä minä Eli­na tarkoitin — mut­ta näköjään kaik­ki pitää vään­tää rauta­lan­gas­ta. (Ja vielä: Ellen Sal­pakari on papin rou­va Väinö Lin­nan teok­ses­sa Tääl­lä Poh­jan­täh­den alla.)

    Touko Met­ti­nen
    (nim­imerk­ki)

    Vastaa

57. Ruot­si on toista maa­ta. Ruotsin koke­muk­sia voisi ver­ra­ta lähin­nä Sak­saan — ja toki koke­muk­sista ottaa oppia. Suomen tie ei ole Ruotsin tie, mon­es­ta syys­tä. En kek­si ensim­mäistäkään syytä, että Hal­isil­la laitet­taisi­in auto pala­maan! Mik­si ihmeessä? Tilanne ei ole edes lähel­lä. Edes Varisuol­la auto­ja ei polte­ta, vaik­ka maa­han­mut­ta­jia on alueel­la n. 35%:a, huip­pu Suomes­sa. Ehkä olemme keksi­neet viisas­ten kiv­en tässä asi­as­sa — tai sit­ten Ruot­si, pidem­mäl­lä aikavälillä.
    Tämä Suomen kuvio on kuitenkin pien­tä, jos miet­tii vaikka­pa USA:ta, ja eri ihon­värien välistä kamp­pailua siel­lä, viime vuo­sisadal­la. Siel­läkin on pitkälle päästy, vaik­ka taus­takin vaiku­taa yhä.
    Ongelmia liioit­tele­mal­la asioi­ta vain pahen­netaan. Jos lähtöko­h­ta olisi se, että miten voisimme kaik­ki, eri ympäristöistä ja lähtöko­hdista tule­vat, mah­dol­lisim­man hyvin elää yhdessä, elämä voisi olla yhtä rauhal­lista kuin Hal­i­sis­sa — parhaimil­laan. Ihmiset, jot­ka näkevät ongelmia esimerkik­si maa­han­muu­tossa, ovat usein itse se ongel­man lähde. Tämä kos­kee myös mon­ta muu­ta asiaa.

    Vastaa

58. Art­turi (13.3.2010 kel­lo 9:58)

    Hauskaa, että olet kanssani samaa mieltä siitä, että kun­nan asun­not, mm. sosi­aaliset asun­not, olisi mielekästä ripotel­la muun asu­tuk­sen sekaan. 

    Kysy­it, mik­si ei vain ostet­taisi tarvit­tavia asun­to­ja raken­nus­li­ikkeiltä tarpeen mukaan. Voitais­han tietysti näinkin toimia, mut­ta mun ehdo­tus tor­juis pari riskiä:

    1. Kun­taa ei pakotet­taisi toim­i­maan yksi­tyisen yrit­teliäisyy­den suh­dan­nevai­htelu­iden tasoit­ta­jana. Kun­nan asun­not tulee siinä kun muutkin asunnot. 

    2. Ajat­telin vaan, että jos kun­ta ensin rahas­taa kun­nal­lis­tekni­ikas­ta ja muus­ta, raken­nut­ta­ja taas sit­ten siitä asun­nos­ta, syn­tyy ikäänkuin kak­si turhaa transak­tio­ta, ja kun rahaa liikkuu kun­nan ja raken­nus­fir­man välil­lä, aina kor­rupi­ton ja muun pul­veivauk­sen vaara lisään­tyy, ja sitähän me Art­turi yksis­sä tuumin kavahdamme?

    Kivahkoa on tietysti myös se, että olet huolis­sani min­un pään­sisäi­sistä ongelmista. Voin vaku­ut­taa, että lähipi­iris­säni notkuu riit­tävä määrä psyki­a­tri­an amat­ti­laisia ja kaik­ki varoi­tus­merk­it ote­taan huomioon. Eri­ar­voisu­ud­es­ta hätään­tymi­nen ei tosin ole vielä tau­tilu­ok­i­tuk­ses­sa mukana. Mites sul­la? Fan­tasia­maail­mat rules OK?

    Touko Met­ti­nen
    (nim­imerk­ki)

    Vastaa

59. Osmo ei edelleenkään ottanut mitenkään kan­taa asun­tomarkki­noiden sotkemiseen liit­tyvi­in epäko­hti­in, jot­ka itseni lisäk­seni ovat muutkin tuoneet esiin.

    Asumisen tukemis­es­ta perus­tur­val­la hän kuitenkin kirjoitti:“Olisi tavat­toman help­poa korot­taa perus­tur­vaa niin, että se kat­taisi myös asumisen, jos asun­to­tu­lo velat­tomas­ta omis­tusasun­nos­ta olisi tuloa. Nyt kun se ei ole, se pitä muut­taa tulok­si jaka­mal­la osa perus­tur­vas­ta asum­is­tuke­na, jos­sa asum­istues­sa siis, asun­to­tu­lo taas voidaan laskea tulok­si. Temp­pu tehdään sil­lä, että omas­sa asun­nos­sa ole­vala ei ole kor­vat­tavia asumismenoja.”

    En pysy perässä. Mik­si omis­tusasun­nos­sa asu­vaa pitäisi kohdel­la perus­tur­vasys­tee­mis­sä eri tavoin kuin vuokra-asujaa? 

    Ensin­näkään kyse­hän ei nykysys­tee­mis­sä ole vain velat­toman omis­tusasun­non sulkemis­es­ta asum­istuen ulkop­uolelle, vaan myös asun­tovelko­jen hoitoon ei saa samal­la tavoin asum­is­tukea kuin vuokraan. Käytän­nössä siis tue­taan sitä, että asu­ja mak­saa vuokraisän­tän­sä asun­to­lainaa, mut­tei omaansa. 

    Toisek­si, mik­si ihmisiä pitäisi ran­gaista siitä, että he ovat aiem­min eläneet säästeliäästi ja mak­sa­neet asun­tovelka­nsa pois? Toki tämä on lin­jas­sa sen ajatuk­sen kanssa, että tuk­isys­teemit eivät saa kan­nus­taa ihmisiä tekemään järke­viä oman talouten­sa ratkaisu­ja, vaan parem­pi on, että kaik­ki köy­hät tunge­taan samaan muot­ti­in (asu­vat vuokral­la ja kär­sivät suures­ta insen­ti­ivip­u­las­ta paran­taa omaa tilan­net­taan, kos­ka samal­la tuet putoa­vat), mut­ta itse olen ymmärtänyt sin­un ole­van juuri perus­tu­losys­teemin kan­nat­ta­ja ennen kaikkea sik­si, että siihen ei liity insen­ti­ivien vääristämistä. 

    Nykysys­tee­mis­sä siis itselleen työtä tehden asun­non säästäneel­lä eläkeikää läh­estyväl­lä on suuret insen­ti­iv­it työsken­nel­lä kokopäiväis­es­ti, kos­ka ei saisi mitään asum­is­tukia, jos siir­ty­isi osa-aikaiseen työn­tekoon (+ne eläke­jär­jestelmään liit­tyvät asi­at, joista kir­joitit toisaalla). 

    Sen sijaan nuorel­la täysin työkykyisel­lä mut­ta varat­toma­l­la henkilöl­lä tilanne on päin­vas­toin. Hänen insen­ti­ivin­sä tehdä töitä ovat alhaiset, kos­ka pelkki­in matali­in tuloi­hin perus­tu­van tuen lisäk­si hänen saa­mansa tuki­ra­hamäärän­sä riip­puu asumisen­sa kalleud­es­ta. Tilanne on siinä mielessä has­su, että jos täl­lainen ihmi­nen saa työ­paikan, hänen kan­nat­taa muut­taa halvem­paan asumiseen kuin ollessaan työttömänä. 

    Sen lisäk­si, että tuo on täysin per­verssi insen­ti­ivisys­tee­mi, niin se johtaa siihen, että hyvien yhteyk­sien päässä työ­paikoista (eli siis parem­mil­la alueil­la) asuu tulot­to­mia kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa tai asum­istuel­la tue­tuis­sa vuokra-asun­nois­sa ja samaan aikaan omil­laan kitkut­ta­vat mata­lat­u­loiset ovat samaan aikaan joutuneet muut­ta­maan kauem­mas ja huonom­pi­in asun­toi­hin ja heille tilanteen paran­t­a­mi­nen on tehty vielä eri­tyisen vaikeak­si johtuen siitä, että joutu­vat kil­paile­maan halvoista vuokra-asun­noista noiden tukien varas­sa elävien kanssa ja siitä, että ne maini­tut koko­ra­joituk­set ovat entis­es­tään lisän­neet pien­ten asun­to­jen niukku­ut­ta hyvil­lä seuduilla. 

    Minä en oikeasti ymmär­rä koko asun­to­tu­lon ideaa ja mik­si sil­lä pitäisi sotkea tukijärjestelmät. 

    Koi­tan selit­tää ymmärtämät­tömyyt­täni täl­lä esimerkillä:

    San­o­taan, että meil­lä on kak­si tulo­ton­ta ihmistä, toinen asuu omis­tusasun­nos­sa, jos­sa yhtiö­vastike on 150 e/kk ja toinen vuokral­la, joka on 500 e/kk. Osmon mielestä tuol­la edel­lisel­lä on nyt asun­to­tu­loa 350 e/kk ja sik­si jälkim­mäisen pitää saa­da yhteiskunnal­ta tuon ver­ran enem­män tukea. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että tuon edel­lisen säästäväis­es­tä elämän­tavas­ta ran­gais­taan ja sen sijaan, että jatkaisi asum­ista omas­sa asun­nos­saan, hänen kan­nat­taa myy­dä asun­to ja muut­taa vuokralle. Hänen asum­is­mukavuuten­sa ei huonone lainkaan, eikä myöskään käteen kuukausit­tain jäävä rahamäärä. 

    Tai oikeas­t­aan hänen ei kan­na­ta edes myy­dä asun­toa, vaan pan­na se vuokralle (ja saa­da siihen joku toinen yhteiskun­nan rahoil­la vuokransa mak­sa­va). Ehkä tämä ei sit­tenkään ole järkevää, vaan on parem­pi ostaa isom­pi asun­to ja pan­na se vuokralle ja käyt­tää vuokrara­hat laina­menoi­hin, jol­loin verot­ta­ja ei pääse väli­in. Käytän­nössä hän siis kerää itselleen omaisu­ut­ta veron­mak­sajien rahoilla. 

    Muutenkin mata­lat­u­lois­t­en vuokral­la asumisen sub­ven­toin­ti omis­tusasu­ji­in ver­rat­tuna on täysin ris­tiri­itaista sen kanssa, että korkea­t­u­lois­t­en kohdal­la toim­i­taan täs­mälleen päin­vas­toin. He saa­vat vähen­tää asun­to­lainan korot verois­taan, kun taas vuokra-asumisen joutu­vat mak­samaan kokon­aan omas­ta taskusta. 

    Kaikesta tästä epäreilu­ud­es­ta ja insen­sti­ivien vääris­telystä päästäisi­in, jos lopetet­taisi­in tuki- ja verosys­teemien sotkem­i­nen asumiseen, pois­tet­taisi­in nuo verovähen­nyk­set ja muutet­taisi­in tuk­isys­teemit asum­is­menoista riippumattomiksi.

    Vastaa

60. Virit­täjä:

    Tämä on siis ääries­imerk­ki niistä han­kaluuk­sista, joi­hin joudu­taan kun
    ‑annetaan markki­noiden ratkaista

    Mä en kyl­lä tajua miten ne pro­jec­tit on mil­lään tasol­la markkinaratkaisuja.

    Poli­itikot kusee aina niiden heikoimpi­en jutut, kos­ka niil­lä ei oo mitään annet­tavaa poliitikoille.

    Tässäkin on nyt ollut puhet­ta juuri siitä miten asun­tomarkki­noiden sään­te­ly siirtää rahaa köy­hiltä rikkaille. En minä ainakaan kan­na­ta markki­noiden lisäämistä sik­si, että näille köy­hillä kävis vielä heikom­min vaan just siks, että poli­itikot ei pää­sis käyt­tämään niitä hyväkseen.

    Ruotsin Rosen­gård on esimerk­ki siitä, että järkeväkään kaavoitus­poli­ti­ik­ka ei voi aina estää slum­mien syntymistä.

    Niin tai sit­ten toinen mah­dol­lisu­us on, että Rosen­gård on esimerk­ki type­r­ästä kaavoitus­poli­ti­ikas­ta. Tiedä häntä…

    juha:

    Eikö se asukasluku jo riitä varsinkin Helsin­gin kohdal­la? Mut­ta ei vaan näy riittävän.

    Niin mitään oikeaa asukaslukua ei oo ole­mas­sakaan. On vaan asukkai­ta, jot­ka ovat valmi­ita mak­samaan asumis­es­taan Helsingis­sä sen asun­non tuot­tamisen kus­tan­nuk­set. Sit­ten kun eivät enää ole on asukasluku “oikea”.

    Kjr63:

    Slum­mit syn­tyvät kun tulo­erot kasvavat.

    No ei slum­mit johdu tulo­eroista, vaan absolu­ut­ti­sista tuloista. Jos on varaa olla asumat­ta hökke­lis­sä, niin eiköhän sitä han­ki parem­paa asum­ista riip­pumat­ta siitä onko suh­teel­lis­es­ti köy­hä vai ei.

    Eli­na:

    En kyl­lä ole näh­nyt yhtään hor­ju­vaa asekelta näi­den parin vuo­den aikan, mitä blo­gia olen seurannut.

    Se on vähän helpom­paa mulle, kun on vaan yks idea…

    Sylvesteri:

    joka vas­taa tehokku­udeltaan aspiri­inin antamista kuralätäkössä istuvalle.

    hihi­hi­hi­hi­hi… 🙂

    Vastaa

61. “Esim. nim­imerk­ki jrn (12.3. kel­lo 10:51) olisi var­maan hyvin tyy­tyväi­nen, jos pää­sisi päät­tämään, mllaista porukkaa hänen naa­puris­toon­sa saa muut­taa, eikä hän ole yksin.”

    Var­masti kaik­ki meistä oli­si­vat. Minus­ta asia nyt vain on niin, että lainku­u­li­aisen ihmisen ei pitäisi joutua kär­simään alko­holistien, narkkarien tai pikkurikol­lis­ten jatku­vas­ta mel­las­tuk­ses­ta. Naa­purien valin­nal­la elim­i­noi tehokkaasti merkit­tävän osan tästä riesasta.

    Vastaa