Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.3.2010

Kes­ki-Pasi­lan kes­kus­ta­kort­te­lin ase­ma­kaa­val­li­set suunnitteluperiaatteet

Kyse on alu­ees­ta, joka on Pasi­lan sil­lan poh­jois­puo­lel­la. Jokin aika sit­ten käsit­te­lim­me ”pil­ven­piir­tä­jiä” sil­lan ete­lä­puo­lel­la. Esi­tyk­ses­tä ei oikein saa sel­vää pel­käs­tään teks­tin perus­teel­la. Lau­ta­kun­nas­sa on toi­vot­ta­vas­ti esil­lä myös kuvia; nii­tä ei tosin voi pal­jon olla, kos­ka täs­sä laa­di­taan vas­ta puit­teis­ta ark­ki­teh­ti­kil­pai­lul­le. ker­ro­sa­laa aluel­le pitäi­si ahtaa 100 000 – 120 000 k‑m2.

Pasi­lan sil­taa leven­ne­tään. Vetu­ri­tie ohja­taan radan var­teen maan­pin­nan tasoon, siis ymmär­tääk­se­ni samaan tasoon rai­tei­den kans­sa. Sii­tä kehi­te­tään 4–6‑kaistainen baa­na eri­ta­so­ris­teyk­si­neen. En ymmär­rä, min­ne ne auton Nor­densk­jöl­din­ka­dun jäl­keen jat­ka­vat. Lii­ken­net­tä pitäi­si olla yli 50 000 ajo­neu­voa vuo­ro­kau­des­sa. Tjaah!

Lausun­to len­toa­se­man kau­ko­lii­ken­ne­ra­dan esi­sel­vi­tyk­sen luonnoksesta

Kun pää­ra­taa leven­net­tiin nel­jän­nel­lä lisä­rai­teel­la, minän monen muun kans­sa kysyin, eikö kan­nat­tai­si mie­luum­min pan­na kau­ko­ju­nat kul­ke­maan len­toa­se­man kaut­ta. Nyt ollaan samas­sa tilan­tees­sa. Pää­ra­taa pitäi­si levit­tää kuusi­rai­tei­sek­si, mikä oli­si kovin kal­lis­ta, kun tilaa ei oikein ole. Nyt suun­ni­tel­laan kau­ko­lii­ken­teen joh­ta­mis­ta len­toa­se­man kaut­ta. Yhteyk­siä onkin tar­jol­la. Kehä­ra­ta, len­toa­se­man met­ro ja kau­ko­ju­nat.   Tämä on vas­ta kovin alus­ta­vaa. Kau­ko­ju­nat eivät sil­loin kul­ki­si Tik­ku­ri­lan kautta.

Lausun­to val­tuus­toa­loit­tees­ta, Munk­ki­vuo­ren ase­ma­kaa­val­li­ses­ta kokonaistarkastelusta

Tämä on nii­tä Ulvi­lan­tie 11:n kaa­va­muu­tok­sen jäl­ki­mai­nin­ke­ja. Tar­von­tien vetä­mi­nen tun­ne­lis­sa Haka­mäen­tiel­le muut­tai­si Munk­ki­nie­men ja Munk­ki­vuo­ren väli­maas­toa kovas­ti (tun­ne­li on suu­rel­ta osin rahoi­tet­ta­vis­sa kaa­voi­tus­hyö­dyl­lä) Munk­ki­vuo­ri on pää­osin suun­ni­tel­tu. Osta­ri tosin pan­naan uusik­si ja se Ulvi­lan­tie 11:n kaa­va odot­taa vali­tus­ten käsit­te­lyä.

44 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.3.2010”

  1. NOPEA rai­de­lii­ken­teen len­to­kent­täyh­teys oli­si todel­la mer­kit­tä­vä teki­jä jouk­ko­lii­ken­teen todel­li­sen pal­ve­lu­ky­vyn ja hou­kut­te­le­vuu­den lisää­jä­nä. Tähän ei siis tar­vi­ta beto­ni­por­sai­ta Tuusu­lan­tiel­le ja koko seu­dun kier­tä­vää kal­lis­ta pai­kal­lis­ju­naa, vaan Hel­sin­gin pää­rau­ta­tie­a­se­man ja muun Suo­men rai­de­lii­ken­teen suo­raa yhteyt­tä Hel­sin­ki-Van­taan lentokentälle.

  2. Pää­ra­dan käyt­tä­mi­nen len­to­ken­tän kaut­ta on erin­omai­nen aja­tus. Se myös tekee Tam­pe­rees­ta nykyis­tä hou­kut­te­le­vam­man kau­pun­gin yri­tyk­sil­le, mikä voi olla vain hyvä asia Hel­sin­gil­le. Kaik­ki jär­ke­vät kei­not pur­kaa Hel­sin­gin seu­dul­le koh­dis­tu­vaa väes­tö­pai­net­ta ovat vain hyvästä.

  3. Lai­tu­rien ja rata­pi­han välil­lä on sil­mä­mää­räi­ses­ti kah­dek­san met­rin kor­keus­e­ro. Sen Vetu­ri­tien voi­si vie­lä hyväk­syä jos oli­si tie­to eikä epä­mää­räis­tä visioin­tia sii­tä että Tuusu­lan­väy­lä kään­ne­tään sin­ne, Mäke­län­ka­dus­ta tuli­si asu­mis­kel­poi­nen. Näi­tä asioi­ta ei voi käsi­tel­lä erillisinä.

    Sem­moi­nen pie­ni tek­ni­nen yksi­tyis­koh­ta että se Vetu­ri­tiel­le radan toi­sel­ta puo­lel­ta tule­va liit­ty­mä tuli­si olla poh­joi­sem­pa­na, tur­ha teh­dä nel­jä kadun ris­teys­tä kun voi teh­dä kol­men­kin. Se Pasi­lan sil­lan ris­teys ei ole toi­mi­nut lain­kaan sen jäl­keen kun se sil­ta rakennettiin.

    Pasi­lan sil­lan leven­nys taas pitää teh­dä pikim­mi­ten, sii­nä on val­mii­na leven­nyk­set kum­mas­sa­kin pääs­sä, puut­tuu vain pala välis­tä. Tuo nopeut­tai­si bus­se­ja ja rati­koi­ta eli sääs­täi­si rahaa. Jouk­ko­lii­ken­teen mää­rä sil­lal­la myös kas­vaa, esi­mer­kik­si ysi Ilmalaan.

  4. Tuo Len­to­ra­ta on yksi suo­ma­lai­sen poli­tii­kan kyp­syys­tes­ti, en nyt rupea ennus­ta­maan miten käy. Se, samoin kuin Pisa­ra, on vähän pak­ko teh­dä. Ja se mak­saa mil­jar­din, Pisa­ra var­maan puo­li mil­jar­dia. Mis­täs rahat?

    Tulo­puo­lel­la on esi­mer­kik­si Fin­na­vian kan­nal­ta se että pie­nem­piä len­to­kent­tiä voi­si lak­kaut­taa, jos vaik­ka Lap­peen­ran­nas­ta pää­see suo­raan ja nopeas­ti junal­la Hel­sin­ki-Van­taal­le niin loput­kin perus­teet sub­ven­toi­da reit­ti­lii­ken­net­tä sin­ne hävi­ää. En tie­dä miten maa­kun­tien mie­het tähän suhtautuu.

    Suu­rim­mat hyö­dyt tuos­ta koko Pää­ra­dan paran­tu­mi­ses­ta on Kes­ki-Uusi­maal­le. Voi­ko vas­taa­vas­ti vaik­ka alu­een mota­ri-inves­toin­neis­ta tin­kiä? Yli­pään­sä rahat näi­hin ratoi­hin saa vain vas­taa­vas­ti tin­ki­mäl­lä tie­hank­keis­ta, jos on tar­koi­tus teh­dä jos­kus jotain valmista.

    Ja Hel­sin­ki voi muu­ten unoh­taa aja­tuk­sen että aina­kaan val­tion tuel­la raken­ne­taan sekä Len­to­ra­ta ja Pisa­ra että Töö­lön ja Len­to­ken­tän met­ro. Tämä on tosin jo ilmei­ses­ti käy­tän­nös­sä hyväksytty.

  5. Ja Hel­sin­ki voi muu­ten unoh­taa aja­tuk­sen että aina­kaan val­tion tuel­la raken­ne­taan sekä Len­to­ra­ta ja Pisa­ra että Töö­lön ja Len­to­ken­tän metro.

    Töö­lön met­ro ja Pisa­ra ovat sii­tä kum­mal­li­nen yhdis­tel­mä, että kum­paa­kin han­ket­ta esi­tel­lään jul­ki­suu­teen ikään kuin sitä tois­ta ei oli­si lain­kaan ole­mas­sa — tai aina­kaan minun sil­mii­ni ei ole osu­nut sel­lais­ta viral­lis­ta kan­nan­ot­toa, jos­sa näi­tä suun­ni­tel­mia oli­si tar­kas­tel­tu yhdes­sä ja sel­ven­net­ty, mik­si kum­pi­kin pitäi­si rakentaa.

    Itse en aina­kaan kek­si mitään jär­ki­syy­tä raken­taa molem­mat, ja valin­ta­ti­lan­tees­sa lie­nee aika ilmi­sel­vää, että koko kau­pun­ki­ju­na-alu­ee­seen integroi­tu­va Pisa­ra on hyö­dyl­tään aivan eri luok­kaa kuin kum­mal­li­nen tyn­kä­met­ro, jol­le on oikeas­ti vai­kea kek­siä luon­te­vaa jat­koa Kam­pis­ta tai Pasi­las­ta eteenpäin.

  6. Täy­sin samaa miel­tä J. Värä­län kanssa. 

    Mut­ta eikö Pisa­ra oli­si sytä ohjat Mei­lah­den kaut­ta Huopalahteen,ja mah­dol­li­ses­ti sit­ten Alp­pi­lan kaut­ta Pasi­laan. Tämä kysy­mys nyt pöydälle.

    Len­to­ra­ta ja pää­ra­dan ohjaa­mienn len­toa­se­man kaut­ta, yli­pää­tän­sä kuin­ka pal­jon tar­vit­se­me rau­ta­tei­tä, on isom­pi asia. Eikä kovin yksin­ker­tai­nen, eiköä vält­tä­mät­tä nopeu­ta lii­ke­nent­tä tia säsäät ener­gi­aa. Tääl­lä tun­tuu ole­van val­lal­la käsi­tys, että juna ei kulu­ta lain­kaan energiaa.

    Pitä­kää helk­ka­ris­sa mie­les­sän­ne. että Kes­ki-Euroo­pas­sa on Hgin ja Tam­pe­reen välin (160 km) peit­tä­väl­lä ympy­räl­lä asuk­kai­ta hyvin­kin Suo­men ja Ruot­sin yhtei­nen väestö.

  7. Tuo van­ha Vetu­ri­tien kes­kio­sa on kuin mui­nais­jään­ne Hel­sin­gis­sä; pie­ni, kau­nis ja teho­kas väy­lä, jos­sa kul­kee tar­vit­ta­va mää­rä lii­ken­net­tä, eikä koko ympä­ris­töä ole tar­vin­nut myl­ler­tää beto­ni­vii­da­kok­si. Moder­ni “moni­käyt­tö­väy­lä”, jos­sa on lii­ken­ne­ja­ka­ja 50 met­rin välein ja “kau­niit” puis­tois­tu­tuk­set näi­den­kin välis­sä ja kym­me­nen met­riä leveät kevyen lii­ken­teen väy­lät molem­min puo­lin tie­a­luet­ta, tulee vaa­ti­maan kym­men­ker­tai­sen tilan ja mak­sa­maan sata­ker­tai­ses­ti van­haan tie­hen verrattuna. 

    Voin kui­ten­kin näh­dä sie­lu­je­ni sil­min kaik­kien van­ho­jen auto­ki­vit­tä­jien unel­moi­van juu­ri tämän pie­nen tien­osan tuhoa­mi­ses­ta, kos­ka tämän muu­ta­man sadan met­rin pät­käl­lä on aika suu­ri sym­bo­li­nen mer­ki­tys Hel­sin­gin tie- ja katuverkostossa.

  8. Suu­rek­si häm­mäs­tyk­sek­se­ni olen Kim­mon kans­sa samaa miel­tä, tosin kym­me­nen met­riä leve­ää kevyen lii­ken­teen väy­lää en nyt kyl­lä ihan heti kek­si (noin kol­me auto­kais­taa). Sii­nä van­has­sa lin­jas­sa on vaan sel­lai­nen ongel­ma että sen pääl­le teh­dään taloja.

  9. Nyt kun ksv puhuu urbaa­nis­ta, niin onko löy­det­ty jotain uut­ta vai onko ymmär­ret­ty mikä ero on nykyi­sel­lä kes­kus­ta-alu­eel­la ja Itäkeskuksella?

    Jos halu­taan toi­nen kes­kus­ta sil­lan puh­jois­puo­lel­le, joka todel­la näyt­tää urbaa­nil­ta, niin pitäi­si ottaa mal­lia nykyi­ses­tä urbaa­nis­ta kes­kus­tas­ta eli Alek­san­te­rin­ka­tu ja Espa läh­tö­koh­dak­si suunnitteluun.

    Jos sil­lan koh­dal­le nykyi­sen ase­man vie­reen tulee suur­kaup­pa­kes­kus, niin sii­tä voi­si läh­teä poh­joi­seen Alek­sin tapai­nen kes­kus­ka­tu, jota reu­nus­tai­si eri­nä­köi­set talot vie­ri­vie­res­sä, kuten Alek­sil­la nyt. Näi­hin voi­si sijoit­taa asun­to­ja ja vara­ta alim­mat ker­rok­set lii­ke­ti­loik­si. Toi­mis­tot ja asun­not noin 60/40 peri­aat­teel­la tor­nei­hin, kuten ita­lia­lai­sen suun­ni­tel­mis­sa. Mata­la taval­li­nen lähiö tor­nien taka­na ei lisäi­si Pasi­lan veto­voi­maa yhtään ja huk­kai­si val­ta­vas­ti raken­ta­ma­ton­ta maata. 

    Kos­ka tor­neis­ta toi­von mukaan tulee vähin­tään Zucc­hin suun­ni­tel­mien kor­kui­sia, niin myös “Alek­sin” talois­ta pitäi­si uskal­taa teh­dä kor­kei­ta eli ehkä­pä 14–16 ker­rok­si­sia. Mik­si nyt sääs­tel­lä kaa­vois­sa kor­keu­des­sa, kun on vii­mei­set raken­ta­mat­to­mat maat kysees­sä. Siis ennen kuin ale­taan rii­te­le­mään taas Kes­kus­puis­tos­ta ja muis­ta luontokohteista.

    Oli­si parem­pi jos ete­läs­tä tul­taen ensin oli­si tor­nit ja sit­ten sil­lan alta pää­si­si suo­raan täl­le “Alek­sil­le”. Siis muu­ten­kin kuin autol­la. Muu­ten­kin kuu­los­taa kum­mal­ta urbaa­nil­ta kes­kuk­sel­ta, jos autot saa­vat pää­osan juna­ra­dan kans­sa. Ihmis­ten viih­ty­vyys voi olla koe­tuk­sel­la, kun toi­sel­la puo­lel­la rymi­see junat ja toi­sel­la tööt­tää autot. 

    Poh­joi­nen met­ro­lin­ja Kes­kus­ta-Töö­lö-Pasi­la-len­to­kent­tä ja toi­nen lin­ja Pasi­las­ta Viik­kiin oli­si paras jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­su ja vähen­täi­si rat­kai­se­vas­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­la auton tar­vet­ta ja myös lii­ken­ne­vä­li­neen vaihtamista.

    Ja tot­ta­kai kaik­ki alu­eet tulee kil­pai­lut­taa avoi­mel­la kan­sain­vä­li­sel­lä kil­pai­lul­la ja varoa suo­ma­lai­sia lähiöarkkitehteja.

  10. Kim­mo:

    NOPEA rai­de­lii­ken­teen len­to­kent­täyh­teys oli­si todel­la mer­kit­tä­vä teki­jä jouk­ko­lii­ken­teen todel­li­sen pal­ve­lu­ky­vyn ja hou­kut­te­le­vuu­den lisääjänä. 

    Hel­sin­ki-Van­taal­la on 11000 työn­te­ki­jää: hei­dän kan­nal­taan tuo junayh­teys oli­si mer­kit­tä­vä. Mut­ta että jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ky­kyä ja hou­kut­te­le­vuut­ta “todel­la mer­kit­tä­väs­ti” paran­tai­si, jos sil­le vuo­sit­tai­sel­le len­to­mat­kal­le voi­si ajaa tak­sin sijaan junal­la, tätä en oikein ymmärrä.

  11. Tee­mu Kemp­pai­nen: “Mut­ta että jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ky­kyä ja hou­kut­te­le­vuut­ta “todel­la mer­kit­tä­väs­ti” paran­tai­si, jos sil­le vuo­sit­tai­sel­le len­to­mat­kal­le voi­si ajaa tak­sin sijaan junal­la, tätä en oikein ymmärrä.”

    Jos tilas­to­ja tul­kit­sen oikein, niin 12611187 len­to­mat­kus­ta­jaa vuo­des­sa, heis­tä 73% eli 9206167 ei-vaih­to­mat­kus­ta­jia eli kes­ki­mää­rin päi­väs­sä 25222 mat­kaa. Ihan mer­kit­tä­väl­tä kuu­los­taa huo­mioi­den että kysees­sä on vain yksi pis­te. Hen­ki­lös­tön työ­mat­kat tiet­ty pääl­le. Esi­mer­kik­si Arlan­da Express tai Wie­nin CAT ovat oikein hie­no­ja, kan­nat­ta­vuu­des­ta ei havaintoa.

  12. Mark­ku af Heur­lin: “Mut­ta eikö Pisa­ra oli­si sytä ohjat Mei­lah­den kaut­ta Huopalahteen,ja mah­dol­li­ses­ti sit­ten Alp­pi­lan kaut­ta Pasi­laan. Tämä kysy­mys nyt pöydälle.”

    Kysy­mys on kai sii­tä halu­taan­ko Pasi­lan mer­ki­tys­tä Mei­lah­den kus­tan­nuk­sel­la yli­ko­ros­taa, ja jos, mik­si. Jos tavoit­tee­na on tiheä urbaa­ni toi­mis­to­kes­kit­ty­mä tyy­liin 22@bcn, niin tot­ta ihmees­sä. Tasa­ja­ko ei ole tak­tiik­kaa. Jos aja­tuk­se­na sen sijaan on että pari Pisa­ra-ase­maa koko Töö­lön alu­eel­la tar­koit­tai­si toi­mi­vaa ras­kas­rai­det­ta, niin ei.

  13. Kemp­pai­nen, sil­lä Len­to­ra­dal­la on kol­me funk­tio­ta, ja nii­den kaik­kien kom­mu­ni­koi­mi­nen on kiel­tä­mät­tä vai­ke­aa eli ei ihme­kään että moni ihmet­te­lee han­ket­ta. Yri­te­ään. Mie­les­tä­ni tärkeysjärjestykssä:
    — Pää­ra­dal­ta Kera­va — Hel­sin­ki vapau­tuu käy­tän­nös­sä rai­de­pa­ri kun kau­ko­ju­nat siir­tyy Len­to­ra­dal­le. Tätä kapa­si­teet­tia voi käyt­tää esi­mer­kik­si sii­hen että R, H tai Z junia lii­ken­nöi­dään tiheäm­pään, eli yhtey­det Kera­val­ta poh­joi­seen para­nee, Por­voon suun­nan rataan, Sipoon pai­kal­lis­ju­naan, nopeam­piin lähi­ju­niin, tms. Yksi pää­syy junien ongel­miin on muu­ten että kaik­ki rata­ka­pa­si­teet­ti on käytössä.
    — Tam­pe­reel­ta, Lah­des­ta, Lap­peen­ran­nas­ta, jne. pää­see suo­raan vaih­ta­mat­ta (lauk­ku­jen kans­sa) nopeas­ti ken­täl­le. Mik­sei vaik­ka Pie­ta­riin saak­ka. Pääs­tään tap­piol­li­sis­ta syöttölennoista.
    — Len­to­ken­täl­tä saa­daan kes­kus­taan vähän nopeam­pi yhteys. Mie­les­tä­ni tämä ei ole kau­hean olen­nais­ta, tai parem­min täs­tä ei kan­na­ta mak­saa mil­jar­dia sinänsä.

    Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, jos oli­si Tal­lin­na-Tun­ne­li niin Hel­sin­ki-Van­taas­ta voi­si hyvin­kin tul­la Helsinki-Tallinna.

  14. Salo­vaa­ra, se käve­ly­väy­lä on kui­ten­kin se Pasi­lan sil­ta. Se on vaan sil­ta ei mihin­kään, eli kum­mal­la­kaan puo­lel­la ei ole oikein mitään kiin­nos­ta­vaa min­ne kävel­lä. Ehkä pyö­räi­li­jöi­den suo­sik­ki kui­ten­kin? Viih­ty­vyyt­tä las­kee myös auto­lii­ken­ne, vai­kea ymmär­tää että kun sadan met­rin pääs­sä poh­joi­seen ja ete­lään tulee radan ali­kul­ku autoil­le, niin sil­lä sil­la­kin pitää ajaa, sem­min­kin kun Pasi­lan sil­ta avau­tues­saan tuk­ki koko itä­puo­li­sen ris­teyk­sen. Vii­si minuut­tia kävel­len yli ase­man kel­los­ta kat­sot­tu­na on henk. koht. ennätys.

    Toi­nen suun­nit­te­lu­kuk­ka­nen on se met­roa­se­ma joka raken­ne­taan väliai­kai­ses­ti park­ki­hal­lik­si (vähän niin kuin Munk­ki­vuo­res­sa on väliai­kai­nen Alko?) Jos sitä nyt jos­kus satu­taan käyt­tä­mään ase­ma­na niin käve­ly-yhteys nii­hin tor­nei­hin on sit­ten ilmei­ses­ti sen mota­rin yli. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti voi nous­ta parit liu­ku­por­taat ase­mal­le, kävel­lä sil­taa, las­ke­tua pari liukuportaat…

    Ei ole tar­koi­tus olla näin ikä­vä ihmi­nen, sinän­sä hyvä kun jotain Pasi­lal­le teh­dään. Ne asuin­kort­te­lit vai­kut­taa ihan hyvältä.

  15. tpyy­luo­ma:

    sil­lä Len­to­ra­dal­la on kol­me funk­tio­ta, ja nii­den kaik­kien kom­mu­ni­koi­mi­nen on kiel­tä­mät­tä vai­ke­aa eli ei ihme­kään että moni ihmet­te­lee han­ket­ta. Yri­te­ään. Mie­les­tä­ni tärkeysjärjestykssä: 

    Jos kyse on rai­de­lii­ken­teen jär­ke­väs­tä kehit­tä­mi­ses­tä siten että sii­tä tulee parem­pi vaih­toeh­to yksi­tyi­sau­tol­le niin sel­lai­seen suh­tau­dun myön­tei­ses­ti. Ei hait­taa jos rata samal­la kul­ki­si myös lentokentälle.

    Kim­mon vies­tis­sä, joka on siis tämän sivun ensim­mäi­nen kom­ment­ti, puhut­tiin näh­däk­se­ni vain tuos­ta tpyy­luo­man kol­men luet­te­lon koh­dan vii­mei­ses­tä koh­das­ta, eli nopeas­ta yhtey­des­tä Rau­ta­tien­to­rin ja len­to­ken­tän välil­lä, ja tätä tosi­aan epäi­len. Tot­ta kai sel­lai­nen oli­si “kiva” samal­la taval­la kuin Spot­tun mie­les­tä Arlan­da Express tai Wie­nin CAT on “hie­no”. Itse mie­lum­min kehit­te­li­sin tek­no­lo­gi­sia väli­nei­tä ja var­sin­kin työ­ta­po­ja sii­hen suun­taan, että bis­nes­pa­la­ve­rei­hin osal­lis­tu­mi­set voi­tai­siin hoi­taa video­neu­vot­te­lu­yh­tey­del­lä ilman len­tä­mis­tä koko­naan. On äärim­mäi­sen tur­haa polt­taa kero­sii­nia sii­hen että puku­mie­hiä vie­dään aamul­la Tuk­hol­maan ja Ouluun näyt­tä­mään muu­ta­maa power­point-kal­voa, ja illal­la pol­te­taan lisää kero­sii­nia kun samat puku­mie­het ja läp­to­pit kus­ka­taan takaisin.

  16. Mut­ta eikö Pisa­ra oli­si sytä ohjat Mei­lah­den kaut­ta Huopalahteen,ja mah­dol­li­ses­ti sit­ten Alp­pi­lan kaut­ta Pasi­laan. Tämä kysy­mys nyt pöydälle.
    Van­has­taan tuo tun­ne­taan nimel­lä U‑rata, Pisa­ra on täs­tä supis­tet­tu ver­sio. Hin­ta var­maan lähem­pä­nä mil­jar­dia kun se lyhyem­pi Pisa­ra lie­nee rea­li­ses­ti vajaa puo­li mil­jar­dia, ja tuon­kin kai­va­mi­nen tulee ole­maan vaikeaa.

  17. Pil­ven­piir­tä­jät” voi­si kyl­lä jät­tää teke­mät­tä ellei nii­tä “kaa­de­ta” reip­paas­ti ete­län suun­taan. Suo­mes­sa valo tulee niin matalalta.
    Tai sit­ten pitää jät­tää pal­jon tilaa ympä­ril­le. Ja siis puis­to­ja jne. eikä mitään levei­tä katu­ja ja parkkipaikkoja.

  18. Hel­sin­ki-Van­taal­la on 11000 työn­te­ki­jää: hei­dän kan­nal­taan tuo junayh­teys oli­si mer­kit­tä­vä. Mut­ta että jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ky­kyä ja hou­kut­te­le­vuut­ta “todel­la mer­kit­tä­väs­ti” paran­tai­si, jos sil­le vuo­sit­tai­sel­le len­to­mat­kal­le voi­si ajaa tak­sin sijaan junal­la, tätä en oikein ymmärrä.

    Ensi­nä­kin en ymmär­rä mik­si tak­si­mo­no­po­lia pitää ruok­kia täl­lä len­to­mat­kus­ta­jien mää­räl­lä. Tak­si­lii­ken­ne on tasan yhtä eko­lo­gis­ta kuin hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne, suu­rim­man osan ajas­ta autos­sa istuu alle 2 hen­ki­löä. Lisäk­si tak­sit vaih­ta­vat joka kol­mas vuo­si uuteen, mah­dol­li­sim­man isoon ja kal­lii­seen autoon, jot­ta hyö­tyi­si­vät mak­si­maa­li­ses­ti tak­sien auto­ve­roe­dus­ta. Kes­tä­vää kehi­tys­tä siis.

    Jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö pitäi­si läh­teä pal­ve­lus­ta ja hou­kut­te­le­vuu­des­ta, ei yhteis­kun­nan luo­mas­ta pakos­ta. Suo­ra ja nopea rai­deyh­teys ken­täl­le on juu­ri sitä pal­ve­lua, jol­la jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­as­te nousee ilman puo­me­ja ja betoniporsaita.

  19. Töö­lön met­ro ja Pisa­ra ovat sii­tä kum­mal­li­nen yhdis­tel­mä, että kum­paa­kin han­ket­ta esi­tel­lään jul­ki­suu­teen ikään kuin sitä tois­ta ei oli­si lain­kaan ole­mas­sa – tai aina­kaan minun sil­mii­ni ei ole osu­nut sel­lais­ta viral­lis­ta kan­nan­ot­toa, jos­sa näi­tä suun­ni­tel­mia oli­si tar­kas­tel­tu yhdes­sä ja sel­ven­net­ty, mik­si kum­pi­kin pitäi­si rakentaa.”

    Nii­tä on tut­kit­tu yhdes­sä. Ne eivät kil­pai­le samois­ta mat­kus­ta­jis­ta, kos­ka niil­lä on eri pal­ve­lua­lu­eet. Vain tuo lyhyt pät­kä Töö­lös­sä on yhteis­tä. Töö­lön met­roa pitäi­si kut­sua Pasi­lan met­rok­si, kos­ka sen idea on yhdis­tää Pasi­laan nii­tä tii­vii­tä ja tii­vis­ty­viä kau­pun­kia­luei­ta, joil­la nyt on huo­no Pasila-yhteys.

    Pasi­lan met­ro sii­nä laa­juu­des­sa, kuin se on jär­ke­vää toteut­taa, ulot­tuu Hyry­läs­tä len­toa­se­man, Jum­bon lähia­lu­een ja Mau­nu­lan kaut­ta Pasi­laan ja sii­tä edel­leen Mei­lah­den kaut­ta Kam­pil­le ja Espal­le. Lin­ja haa­roit­tuu Pasi­las­ta Viik­kiin ( jopa Itä­kes­kuk­seen ) ja Kam­pil­ta Puna­vuo­reen ( jopa Hernesaareen ).

    Han­ket­ta on tut­kit­tu niin ilman Pisa­raa kuin Pisa­ran kans­sa. Han­ke on ana­lyy­sien mukaan hyvin kannattava. 

    Pisa­ra­kin on las­ket­tu kan­nat­ta­vak­si. Mit­kä Pisa­ran kus­tan­nuk­set ovat ja kuka ne mak­saa, on kui­ten­kin vie­lä arvai­lu­jen varassa. 

    Itse Pisa­ra ei paran­na vie­lä juna­lii­ken­teen kapa­si­teet­tion­gel­maa, kos­ka kapa­si­teet­ti­ka­peik­ko on Pasi­lan poh­jois­puo­lel­la. Vas­ta kun inves­toi­daan myös uusi parem­pi kulun­val­von­ta­jär­jes­tel­mä, saa­daan väli­tys­ky­kyä­kin lisää. Mitä uusi kulun­val­von­ta mak­saa, on tut­ki­mat­ta. Kun nykyi­nen on yhtei­nen sekä kau­ko- että lähi­lii­ken­teel­le, uut­ta tus­kin kan­nat­taa näin teh­dä. Sil­loin taas ongel­mia voi tul­la kau­ko- ja lähi­ju­nan erot­ta­mi­ses­ta hermeettisesti.

  20. Sep­po Vepsäläinen:

    Pasi­lan met­ro sii­nä laa­juu­des­sa, kuin se on jär­ke­vää toteut­taa, ulot­tuu Hyry­läs­tä len­toa­se­man, Jum­bon lähia­lu­een ja Mau­nu­lan kaut­ta Pasi­laan ja sii­tä edel­leen Mei­lah­den kaut­ta Kam­pil­le ja Espal­le. Lin­ja haa­roit­tuu Pasi­las­ta Viik­kiin ( jopa Itä­kes­kuk­seen ) ja Kam­pil­ta Puna­vuo­reen ( jopa Hernesaareen ). 

    Jaa, minus­ta taas “Pasi­lan met­ro”, sii­nä laa­juu­des­sa kuin se on jär­ke­vää toteut­taa, ulot­tuu Kam­pis­ta tasan Kamppiin 🙂

    Hel­sin­gis­sä ei ole, eikä tule sel­lai­sia lii­ken­ne­mää­riä, että met­ron kal­tai­nen mega­lo­maa­ni­nen huk­ka­put­ki oli­si kil­pai­li­ja jär­ke­väs­ti toteu­te­tul­le kevyem­mäl­le rai­de­lii­ken­teel­le tai bus­seil­le. Ja jos jos­kus tulee, niin sil­loin moi­nen här­ve­li raken­ne­taan vaik­ka yksi­tyi­sin voi­min (se kun on sil­loin myös lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti kannattava).

    Pisa­ra-rata on eri asia, kos­ka sen tar­koi­tus on paran­taa pal­ve­lua eri­tyi­ses­ti nykyi­sen lähi­ju­na­lii­ken­teen käyt­tä­jien kan­nal­ta. Lähi­ju­na­lii­ken­net­tä on myös mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­paa laa­jen­taa kuin mykyis­tä met­ro­verk­koa (vai pitäi­si­kö sanoa radan­pät­kää :-). Esi­mer­kik­si nyt vaik­ka sin­ne His­taan, jos­ta tääl­lä­kin on ollut puhe.

    Kari

  21. Se kan­nat­ta­vuus­las­kel­man hin­ta 20Me/km (?) on noin vii­des­osa sitä mitä Län­si­met­ro mak­saa per kilo­met­ri, ja 40% Itä­met­ron ensi arviois­ta (toden­nä­köi­ses­ti nousee), eli pitäi­si las­kea uudes­taan nykyi­sel­lä kus­tan­nus­ta­sol­la. Luul­ta­vas­ti rahoi­tus­rea­lis­ti­set Töö­lön met­ron jat­kot tar­vit­si­si­vat katu­kel­pois­ta kalus­toa, täy­se­ris­tet­ty rata nyt jon­ne­kin Viik­kin vaan mak­saa liikaa.

    Sii­tä olen samaa miel­tä että tyn­gäs­sä Pasi­laan ei ole jär­keä. Ja jos Pisa­ran yhtey­des­sä saa­daan teh­tyä lai­tu­rin yli vaih­to Haka­nie­meen niin yhteys met­rol­ta Pasi­laan para­nee rat­kai­se­vas­ti. Oli­si sitä­pait­si ensim­mäi­nen vaih­to met­ros­ta tai met­roon joka oli­si teh­ty hyvin. Hin­ta­ko sii­nä pai­naa, vai mikä sii­nä on että Län­si­met­ron­kaan ei saa­da esi­mer­kik­si lii­tyn­tä­bus­sien ter­mi­naa­lia laituritasoon?

  22. Pasi­lan met­ron inves­toin­nin hin­ta on arvioi­tu samoin perus­tein kun län­si­met­ro. Näi­tä hank­kei­ta on arvioi­ta­va eli­ni­käis­kus­tan­nus­ten eikä inves­toin­ti­kus­tan­nus­ten mukaan. Pisa­ra on perus­tel­tu, jos jat­ko­suun­nit­te­lu osoit­taa eli­ni­käis­kus­tan­nuk­set jär­ke­vik­si. Kan­nat­taa odot­taa hank­keen kokonaisarviota.

  23. Sep­po Vepsäläinen:

    Pasi­lan met­ron inves­toin­nin hin­ta on arvioi­tu samoin perus­tein kun länsimetro. 

    Tar­koi­tat­ko sitä rei­lun 400 mil­joo­nan arvio­ta, vai nykyis­tä, joka on lähem­pä­nä miljardia? 🙂

    Tun­nus­tan, että en ole kovin­kaan pal­joa pereh­ty­nyt näi­hin Pasi­lan met­ron suun­ni­tel­miin, mut­ta kun näi­tä “met­ro­mies­ten” las­kel­mia on aiem­min­kin tul­lut näh­tyä (ja kun olen tuo­hon Län­si­met­roon vähäis­tä enem­män pereh­ty­nyt), suh­tau­dun lie­väs­ti sanot­tu­na kriit­ti­ses­ti näi­hin “kan­nat­ta­viin metrohankkeisiin”.

    Eipä sil­ti, minä voin kyl­lä muut­taa kan­taa­ni, kun­han las­kel­mat ja las­ken­ta­men­tel­mät saan näh­tä­väk­se­ni. Tai oikeas­taan, odot­tai­sin ehkä ensin Kehä­ra­dan ja Län­si­met­ron val­mis­tu­mis­ta, niin näh­täi­siin, mikä tilan­ne nykyi­sil­lä mene­tel­mil­lä ja vaa­ti­muk­sil­la _todellisuudessa_ on.

    Ja kun tuol­la toi­sis­sa ket­juis­sa vaah­to­sin tuos­ta lii­ken­ne­hank­kei­den ja maan­käy­tön vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta, niin voin kyl­lä tän­ne­kin tode­ta, että minus­ta maan­käy­tön arvioin­ti esi­mer­kik­si Län­si­met­ron tapauk­ses­sa oli erit­täin löpe­rös­ti teh­ty — suo­ras­taan häpeäl­li­sen huo­nos­ti. Sii­nä­hän noin käy­tän­nös­sä läh­det­tiin sii­tä, että met­ro (tai muut vaih­toeh­dot) eivät vai­ku­ta maan­käyt­töön. Tai jos vai­kut­ta­vat, niin kaik­ki oli jota­kin ympä­ri­pyö­re­ää “tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta”. Tii­vis­tää tii­vis­tää, mut­ta kuin­ka pal­jon ja mil­lais­ta kau­pun­kia sii­tä syntyy?

    Ja kui­ten­kin maan­käy­tön muut­tu­mi­nen — suun­taan tai toi­seen — on tuos­sa hank­kees­sa aivan kes­kei­sim­piä, ellei kes­kei­sin, kysymys. 

    Luu­len jopa, että toi­sen­lai­sel­la lin­jauk­sel­la ja otta­mal­la maan­käy­tön suun­nit­te­lu “puh­taal­ta pöy­däl­tä” kes­ki­öön, tuos­ta hank­kees­ta oli­si mah­dol­li­ses­ti saa­tu jopa kan­nat­ta­va. Toki samoin peri­aat­tein pika­ra­tik­ka oli­si jous­ta­vuu­ten­sa vuok­si ollut vie­lä­kin kan­nat­ta­vem­pi. Luulisin.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun kes­kei­sim­piä ongel­mia on se, että maan­käyt­tö ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­män stra­te­gi­nen suun­nit­te­lu teh­dään täy­sin toi­sis­taan riip­pu­mat­ta. YTV:n/HSL:n lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­nit­te­lus­ta vas­taa­via suun­nit­te­li­joi­ta on jopa ekspli­siit­ti­ses­ti kiel­let­ty otta­mas­ta kan­taa maan­käyt­töön! Tämä joh­tuu sii­tä, että kun­nat ovat erit­täin tark­ko­ja, ettei hei­dän “revii­ril­leen” mennä.

    Kari

  24. Esi­mer­kik­si Arlan­da Express tai Wie­nin CAT ovat oikein hie­no­ja, kan­nat­ta­vuu­des­ta ei havaintoa.”

    Minul­la on vain yksi koke­mus Arland Expres­si­tä, 10 vuo­den takaa. 

    Len­sin Tuk­hol­maan ja kat­soin into­ja: bus­sil­la 40 min kek­sus­taan 50 SEK, Arlan­da Express 20 min, 100 SEK (tms.) Otin meno­mat­ka­lal bus­sin ja tie­na­sin 150 SEK (100 SMK)/ tun­ti puh­taan käteen.

    Paluu­mat­kal­la halusin eksin­ten­ti­aal­sia­ko­ke­muk­sai ja otin Arlan­de Expres­sin. vain lii­ke­mat­kus­ta­jia. Hei­dä aikan­sa on tuon väär­ti ja enem­män­kin. Lii­ke­mat­kan hin­ta (ml työ­ajan hinta)kaikkien kului­neen oli hyvin­kin 3000 FIM / matkapäivä.

  25. Len­sin Tuk­hol­maan ja kat­soin into­ja: bus­sil­la 40 min kek­sus­taan 50 SEK, Arlan­da Express 20 min, 100 SEK (tms.) Otin meno­mat­kal­la bus­sin ja tie­na­sin 150 SEK (100 SMK)/ tun­ti puh­taan käteen. 

    Arlan­da on oleel­li­ses­ti kau­em­pa­na Stock­holm C:sta kuin Hel­sin­ki-Van­taa on Rau­ta­tien­to­ril­ta. Fins­kin bus­sil­ta menee mat­kaan samat 20 min kuin Arlan­da Expres­sil­tä. Täs­sä mie­les­sä luo­ti­ju­nan len­to­ken­täl­le ei Hel­sin­gis­sä ehkä pitäi­si­kään olla mikään prio­ri­teet­ti. Arlan­das­ta pää­see Tuk­hol­maan myös taval­li­sil­la junil­la, jot­ka ovat hin­nan ja vauh­din puo­les­ta suun­nil­leen samaa luok­kaa kuin tuo mai­nit­se­ma­si bussi.

    Jos sopii men­nä täs­sä rei­lus­ti asioi­den edel­le, niin ihmet­te­len, miten Len­to­ra­ta käy­tän­nös­sä teh­dään Kehä­ra­dan jäl­keen? Taso­ris­teys­tä ei sen­tään voi­ne len­to­ken­tän alle raken­taa, joten tun­ne­lin pitäi­si kul­kea Kehä­ra­dan ali. Lai­tu­ril­la täy­tyy olla mit­taa tar­peek­si Pää­ra­dan kau­ko­ju­nil­le, jot­ka aina­kin nyky­ään voi­vat olla perin pit­kiä. Vaik­ka tule­vai­suu­des­sa kaik­ki vetu­ri­ve­toi­set vau­nut oli­si­vat kak­si­ker­rok­si­sia, niin sil­ti ase­mal­le pitäi­si vähin­tään mah­tua kah­den Pen­do­li­no-yksi­kön juna. Mel­koi­nen luo­la siis tar­vi­taan, kuten tiet­ty Arlan­das­sa on tehtykin.

  26. Tar­koi­tat­ko sitä rei­lun 400 mil­joo­nan arvio­ta, vai nykyis­tä, joka on lähem­pä­nä miljardia? :-)”

    Sitä nykyis­tä. Kai­ke­ti huo­ma­sit, että kehä­ra­dan kus­tan­nusar­vio raken­ta­mi­ses­ta kas­voi hank­keen suun­nit­te­lun ede­tes­sä samaan aikaan alle 400 mil­joo­nas­ta yli 600 mil­jo­naan. Samas­sa suh­tees­sa kuin län­si­met­rol­la. Toi­vot­ta­vas­ti täs­tä lamas­ta on se hyö­ty, että hin­nat ale­ne­vat raken­ta­mi­sen käyn­nis­tyes­sä ja ura­koi­den nyt realisoituessa.

    Pää­syi­tä hank­kei­den näin rajui­hin hin­ta­muu­tok­siin ovat raken­ta­mi­sen kausi­vaih­te­lu­jen hin­ta­pii­kit ja tur­val­li­suus­mää­räys­ten kove­ne­mi­nen. Tur­val­li­sim­mat lii­ken­ne­muo­dot ovat kovim­pien uus­sat­saus­ten koh­tee­na tur­val­li­suu­den lisäämisessä. 

    Met­ron ja mui­den jouk­ko­lii­ken­teen kul­je­tus­muo­to­jen kan­nat­ta­vuus- ja talou­del­li­suus­kes­kus­te­lus­sa puhu­taan aika pal­jon ris­tiin sen vuok­si, että osa kes­kus­te­li­jois­ta puhuu vain inves­toin­neis­ta, vaik­ka kai­kil­la kul­je­tus­muo­doil­la käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat suu­rin menoe­rä hank­keen käyt­töiän aikana.

  27. Pasi­lan ja Töölön/Kampin välil­le saa­daan nopea ja suu­ri­ka­pa­si­teet­ti­nen yhteys kus­tan­nus­te­hok­kaim­min raken­ta­mal­la Tope­liuk­sen­ka­dun rata sekä oikai­se­mal­la Län­si-Pasi­lan mut­ka, jol­loin lin­ja 7 voi­daan lait­taa kul­ke­maan Topeliuksenkadun/Runeberginkadun reit­tiä ja Län­si-Pasi­lan sisä­osien pal­ve­lu hoi­de­taan lin­jan 9 avul­la. Jos rati­kal­le jär­jes­te­tään täy­del­li­set etuu­det, on koko­nais­mat­ka-aika Pasi­lan ja valin­nai­sen Töö­lön kort­te­lin välil­lä vähin­tään­kin samaa tasoa kuin met­rol­la, kus­tan­nus­ten jää­des­sä mur­to-osaan met­ron vastaavista.

    Vii­kin ja Pasi­lan väli­set yhtey­det hoi­tu­vat niin ikään nopeas­ti Val­li­lan­laak­son ja Kos­ke­las­ta Viik­kiin Rai­de-Joke­ril­le raken­net­ta­van pika­rai­tio­tie­ra­dan kautta.

    En ole mikään jouk­ko­lii­ken­ne­asian­tun­ti­ja, mut­ta sil­ti ihme­tyt­tää, miten ras­kas­rai­de­lin­jan (+lii­tyn­tä­bus­sien) käyt­tö­kus­tan­nuk­set voi­si­vat olla mata­lam­mat kuin yksit­täi­sen (pika)raitiotielinjan, niin kau­an kuin mat­kus­ta­ja­kuor­mat pysyt­te­le­vät koh­tuul­li­sel­la tasol­la. Var­sin­kin kuin useim­mat tar­vit­ta­vis­ta ratik­ka­kis­kois­ta ovat jo val­miik­si käytössä.

    Jos Töö­lön met­roa perus­tel­laan sil­lä, että kysei­sel­le lin­jal­le tule­vat mat­kus­ta­jat siir­tyi­si­vät sin­ne muil­ta ras­kas­rai­de­rei­teil­tä, niin voi­daan kysyä, eikö Pisa­ra jo tar­joa riit­tä­vää “ohi­tus­ka­pa­si­teet­tia” nykyi­sel­le met­rol­le ja rau­ta­tiel­le? Pai­kal­li­sen yli­kuor­mit­tu­neen mat­kus­ta­ja­vir­ran siir­tä­mi­ses­tä uuteen lii­ken­ne­vä­li­nee­seen­hän ei voi olla kysy­mys, tämän totea­mi­sek­si ei tar­vit­se muu­ta kuin kat­soa, min­kä tyyp­pi­sil­lä lin­joil­la yhteys­vä­liä nykyi­sin lii­ken­nöi­dään. Viik­ki-Pasi­la-Kamp­pi-välil­lä ei kul­je 75-met­ri­siä pika­ra­ti­koi­ta 2 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä, eikä siel­tä myös­kään löy­dy ete­lä­ame­rik­ka­lais­tyyp­pis­tä BRT-järjestelmää.

  28. Sep­po Vep­sä­läi­nen Pisa­ras­ta ja Pasi­lan Metrosta:

    Nii­tä on tut­kit­tu yhdes­sä. Ne eivät kil­pai­le samois­ta mat­kus­ta­jis­ta, kos­ka niil­lä on eri pal­ve­lua­lu­eet. Vain tuo lyhyt pät­kä Töö­lös­sä on yhteis­tä. Töö­lön met­roa pitäi­si kut­sua Pasi­lan met­rok­si, kos­ka sen idea on yhdis­tää Pasi­laan nii­tä tii­vii­tä ja tii­vis­ty­viä kau­pun­kia­luei­ta, joil­la nyt on huo­no Pasila-yhteys.

    Se lyhyt pät­kä Töö­lös­sä on ainoa koh­ta, jon­ne ras­kas­ta rai­de­lii­ken­net­tä on yli­pään­sä jär­keä edes kuvi­tel­la, eikä tuon välin kat­ta­mi­sek­si tar­vi­ta kah­ta rin­nak­kais­ta ras­kas­rai­de­jär­jes­tel­mää. Jos tar­vit­tai­siin, luu­li­si kysyn­nän ole­van jo nyt riit­tä­vää edes yhdel­le bussilinjalle…

    Muil­ta osin met­roa on vai­kea pitää minään muu­na kuin hol­tit­to­ma­na yli­mi­toi­tuk­se­na. Her­ne­saa­ri on pie­ni pus­sin­pe­rä, Viik­ki raken­teel­taan mah­dol­li­sim­man epä­so­pi­va met­rol­le ja len­to­ken­täl­le ollaan jo vie­mäs­sä kah­ta sel­väs­ti perus­tel­lum­paa raideyhteyttä.

    Hyry­län pie­neh­kön kes­kus­tan ja len­to­ken­tän välil­lä on kym­me­nen kil­saa lepik­koa. Mil­lä ihmeen kaa­val­la tuol­lai­sen lin­jan voi las­kea kannattavaksi?

  29. Met­ron ja mui­den jouk­ko­lii­ken­teen kul­je­tus­muo­to­jen kan­nat­ta­vuus- ja talou­del­li­suus­kes­kus­te­lus­sa puhu­taan aika pal­jon ris­tiin sen vuok­si, että osa kes­kus­te­li­jois­ta puhuu vain inves­toin­neis­ta, vaik­ka kai­kil­la kul­je­tus­muo­doil­la käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat suu­rin menoe­rä hank­keen käyt­töiän aikana.”

    On niin yksi­ker­tias­ta muun­taa inves­toint­kus­tan­nus vuo­tusi­ku­luk­si: Peru­ka­lo­sään­tö on 40 v kuo­le­tusa­jal­la ja 4 %:n korol­la 5 % vuo­des­sa, eli 1/20 osa.

    600 Me:n euron inves­toi­nil­la (erism. met­ro­ra­ta) pitää saa­da muu­ta hyö­työ 30 Me/vuosi. sit­ten ollan tasoissa

    Sep­po Vep­sä­läien kiin­nit­ti huo­mion aivan oike­aan seik­kaan. (käyt­tö­kus­tan­nuk­set vat suu­rin menoe­rä hank­keen käyt­töiän aikana.” 

    Sen panee mer­kil­le esim Tuk­hol­man, tai Berl­li­nin met­ros­sa. Kau­pun­gin yleys on vhi­tel­len nuh­raan­tu­nut ikä­väk­si. Unoh­tui käyt­tö­kus­tan­nuk­set ja ylläpito.

    En edel­li­ses­sä puheen­vuors­sa mai­nin­nut sitä, Arlan­da on Tukh­lo­mas­ta pal­jon­kau­em­pa­na kuin Seu­tu­la Hgis­tä. Kaik­ki tie­tä­vät sen muutenkin.

    Ber­lin-refe­lin­len­to­ken­täl­le ei tule met­roa, bus­se­ja tie­ten­kin. Se on yhtä lii­ken­nöi­ty tai likn­nöi­dymp kuin Hel­sin­ki-Van­taa. “Sie sind auf Tegel. Neh­men Sie doch ein Taxi.”, tote­si vuo­kra­meän­täm­me, elä­ke­läis­rou­va Zip­fer. Tegel ja Temepl­gof tosin on kylä­kin aiko­mus purkaa-

  30. Pasi­lan met­ron roo­li seu­dun rai­de­ver­kos­sa tuli­si ole­maan var­sin kes­kei­nen. Ennus­te­tut mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat niin suu­ret, että kevyem­pi rai­deyh­teys ei nii­tä pys­tyi­si välit­tä­mään riit­tä­vän kor­keal­la palvelutasolla. 

    Yhdes­sä mui­den, niin kes­kus­tan suun­taan kuin poi­kit­tais­lii­ken­net­tä pal­ve­le­vien rai­de­hank­kei­den kans­sa saa­daan aikaan kehi­tys, joka paran­taa kaik­kien seu­dun asuk­kai­den ja toi­mi­paik­ko­jen liikennepalvelua. 

    Esi­kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä ollaan siir­ty­mäs­sä asteit­tain täy­teen lii­tyn­tä­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään. Län­si­met­ro, ran­ta­ra­dan jat­ka­mi­nen sekä kehä­ra­ta val­mis­tut­tu­aan tuo­vat laa­jal­ti täys­lii­tyn­nän Espoon ja Van­taan alueille. 

    Kun Pasi­lan met­ro on raken­net­tu Kam­pil­ta (Espal­ta) Pasi­lan kaut­ta Mau­nu­laan ja Viik­kiin, voi­daan lii­tyn­tä­lin­jas­to toteut­taa koko seu­tu- ja esi­kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä. Tähän liit­tyy kah­den tai kol­men run­ko­bus­si­lin­jan perus­ta­mi­nen hoi­ta­maan yhtey­det kan­ta­kau­pun­gin poh­jois- ja kes­kio­siin liityntäasemilta.

    Tämä raken­ne­muu­tos vapaut­taa nykyi­set bus­si­te­mi­naa­lit kes­kus­tas­sa jalan­kul­ku­kes­kus­tan aukio­ti­loik­si ja mm pyö­rä­lii­ken­teel­le saa­daan kan­ta­kau­pun­gis­sa lisää hyviä pyö­rä­tei­tä ja kes­kus­ta­py­sä­köin­tiä. Kau­pun­gin kes­kus­tan kehit­tä­mi­sen kan­nal­ta tämä muu­tos on todel­la merkittävä.

    Pasi­lan met­ro avaa mah­dol­li­suuk­sia tii­vis­tää nykyis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta monel­la tavalla. 

    Sekä välil­lä Pasi­la — Mau­nu­la että Pasi­la — Viik­ki on var­mas­ti poten­ti­aa­lia. Kum­pu­la sai­si kah­den minuu­tin yhtey­den Pasi­laan kaik­kien kie­mu­roi­den jäl­keen. Kor­ri­doo­ris­sa Mau­nu­las­ta Hyry­lään on uut­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ja täy­den­tä­mis­tä teh­tä­vis­sä laajalti.

    Van­taan kaa­voi­tuk­sen häpeä­pilk­ku, sur­kei­den jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien varas­sa ole­va tii­vis­ty­vä alue Van­taan­joen ja Kehä III:n välis­sä saa uut­ta pot­kua. Tuusu­lan mah­dol­li­suu­det toteut­taa met­ron varaan uut­ta lähel­le len­toa­se­maa sijoit­tu­vaa raken­net­ta ovat erinomaiset. 

    Kau­pun­ki kas­vaa koko ajan ja on pidet­tä­vä huol­ta, että rai­de­lii­ken­teen varaan voi­daan sitä hal­li­tus­ti raken­taa. Pasi­lan met­ro ei kil­pai­le mui­den rai­de­hank­kei­den kans­sa muu­ta kuin rahoituksesta.

  31. Sep­po Vep­sä­läi­sel­lä on lois­ta­via visioi­ta. se on myönnettävä.

  32. Jos sopii men­nä täs­sä rei­lus­ti asioi­den edel­le, niin ihmet­te­len, miten Len­to­ra­ta käy­tän­nös­sä teh­dään Kehä­ra­dan jälkeen?

    Koko mat­kan tun­ne­lis­sa aina­kin Len­to­ken­tän poh­jois­puo­lel­le. Sik­si se mak­saa. Tuusu­lan­väy­län maa­käy­tä­vää voi­si ehkä käyt­tää, mut­ta kun jos halu­taan suur­no­peus­ra­ta niin sen tai­vut­tu­mi­nen sii­hen on vai­kea (kaar­re­sä­teet). Minus­ta on aika yhden­te­ke­vää voi­ko tuol­la pät­käl­lä ajaa 150km/h vai 250km/h.

    Ensim­mäi­nen kuu­le­ma­ni hin­ta Län­si­met­rol­le oli jotain 300 mil­joo­naa euroa, siis euroai­ka­na, ja se tai­si olla Kiven­lah­teen saak­ka. Pel­kät pelas­tu­mis­tiet ei seli­tä kuin jon­kun 100 mil­joo­naa. Eikä sen nyt pitäi­si olla kau­hea yllä­tys että pelas­tus­lai­tos halu­aa ihmi­ses­ten pää­se­vän tar­vit­taes­sa pois junas­ta tai että joku valit­taa hank­kees­ta jol­loin sen toteu­tus venyy. Mis­tä tuon koko­luo­kan hank­kees­ta ei ole vali­tet­tu? En jak­sa olla diplo­maat­ti­nen, koko hank­keen hin­nak­si esi­tet­tiin suu­rin piir­tein 50% ihan näh­tä­vis­sä ole­vas­ta kus­tan­nuk­ses­ta jot­ta se saa­tai­siin poliit­ti­ses­ti hyväk­syt­tyk­si. Lie­ven­tä­vä­nä asian­haa­ra­na voi pitää sitä että tämä on maan tapa, ja kan­sain­vä­li­ses­ti­kin vali­tet­ta­van yleistä.

  33. Vie­lä sii­tä Kamp­pi-Pasi­la met­ron talou­del­li­suu­des­ta. Inves­toin­ti on ehkä 400 mil­joo­naa. Sano­taan vaik­ka lii­ken­nöin­ti­ku­lu­jen kans­sa 25 mil­joo­naa vuo­si. (Viral­li­nen las­ken­ta­pa antai­si isom­mat luvut, mut­ta se on edel­leen rik­ki rai­de­vi­hea­mie­li­sel­lä taval­la, mm. 30v pois­toai­ka.) Suu­rin piir­tein puo­let sii­tä mitä koko nyky­met­ro mak­saa vuodessa.

    Mat­kus­ta­ja­mää­räk­si löy­sin luvun 54 000 päi­väs­sä, ja epäi­len ettei täs­sä ole Pisa­ran vai­ku­tus­ta muka­na, mut­ta men­nään tuol­la. Eli noin 17 000 000 vuodessa.

    Pituus on 4,7km, arva­taan kes­ki­mat­kak­si vaik­ka 3,5km per mat­kus­ta­ja kos­ka aika moni jää pois Mei­kus­sa. Eli Mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­re­jä noin 55 miljoonaa.

    Kus­tan­nus per nouse noin €1,50 eli jopa kal­liim­paa kuin Hel­sin­gin sisäi­ses­sä bus­sis­sa (€1,20), tosin vie­lä hal­vem­paa kuin Suo­men­lin­nan laut­ta (jotain pari euroa) eli ei ihan kal­lein­ta mah­dol­lis­ta. Per mat­kus­ta­jakm €0,45 eli saman ver­ran kuin rati­kal­la. Eli tuos­sa yhdis­tyy bus­sin mat­ka­koh­tai­set kus­tan­nuk­set rati­kan matkustajakilometrikohtaisiin.

  34. Sep­po Vepsäläinen:

    Pasi­lan met­ron roo­li seu­dun rai­de­ver­kos­sa tuli­si ole­maan var­sin kes­kei­nen. Ennus­te­tut mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat niin suu­ret, että kevyem­pi rai­deyh­teys ei nii­tä pys­tyi­si välit­tä­mään riit­tä­vän kor­keal­la palvelutasolla. 

    Aika kova väi­te! Onko­han täs­sä ennus­ta­ja­na ollut joku muu­kin kuin sammakkomies?

    Tosia­sia kui­ten­kin on se, että kan­ta­kau­pun­kiin ei juu­ri­kaan lisä­ra­ken­ta­mis­ta ole näkö­pii­ris­sä. No Ok, joi­ta­kin uusia aluei­ta teh­dään mm. enti­sen sata­man alu­eel­le ja tii­vis­tä­mäl­lä­kin var­maan saa­daan jon­kin ver­ran uusia mat­kus­ta­jia. Mutta.

    Tosia­sia kui­ten­kin on se, että täl­lä het­kel­lä mitään kapa­si­teet­tion­gel­maa ei ole. On myös ilmi­sel­vää, että nyky­sys­tee­miin saa­daan lisää kapa­si­teet­tia mel­kein ilmai­sek­si tuol­lai­set 20 — 30 %, jos tar­vet­ta ilme­nee. 200 — 300 pro­sent­tia­kin hoi­tuu mur­to-osal­la tuon “Pasi­lan met­ron” kustannuksista.

    Ja nyt sinä toteat, että ei riitä.

    Luvut tis­kiin, Seppo!

    Esi­kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä ollaan siir­ty­mäs­sä asteit­tain täy­teen lii­tyn­tä­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään. Län­si­met­ro, ran­ta­ra­dan jat­ka­mi­nen sekä kehä­ra­ta val­mis­tut­tu­aan tuo­vat laa­jal­ti täys­lii­tyn­nän Espoon ja Van­taan alueille.

    On se hyvä, ettei asiak­kais­ta tar­vit­se välittää.

    Ran­ta-radal­la­han tämä “uusi uljas lii­tyn­tä­lii­ken­ne-sys­tee­mi” on vii­mek­si otet­tu käyt­töön. Onnek­si, asuk­kai­den mus­su­tuk­ses­ta joh­tuen, osa suo­ris­ta bus­si­lin­jois­ta sen­tään jätet­tiin, vaik­ka se ei tähän “suu­reen visioon” sovi­kaan. Län­si-Van­taal­la on sama rum­ba käyn­nis­sä, eikä kri­tiik­ki ole ollut aivan vähäis­tä. Län­si­väy­län suun­nas­sa posi­tii­vi­nen asia on tie­ten­kin se, että sen­tään autoil­le on enem­män tilaa met­ron myötä.

    Ei minul­la sinän­sä ole mitään lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä vas­taan. Sehän on tie­ten­kin jär­ke­vä­kin kerä­tä ihmi­set run­ko­lin­joil­le, joi­ta on hal­vem­pi ope­roi­da. Lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­set ovat sel­väs­ti pie­nem­mät, vaik­ka pal­ve­lu­ta­so on vain vähän hei­kom­pi. Vaih­dos­ta aiheu­tu­nut hait­ta voi­daan jos­sain mää­rin kom­ben­soi­da teke­mäl­lä sii­tä mah­dol­li­sim­man help­po. Periaatteessa.

    Vaan mikä on käy­tän­tö Helsingissä?

    YTV/HSL mak­saa niis­tä junis­ta enem­män per paik­ka­ki­lo­met­ri kuin mitä se mak­saa bus­seis­ta! Ihan oikeas­ti espoo­lai­set ja van­taa­lai­set: teil­lä on sekä huo­not että kal­liit pal­ve­lut ihan sii­tä rie­mus­ta, että pääs­tään toteut­ta­maan tätä “ide­aa” sii­tä, että meil­lä pitää olla “rai­de­lii­ken­ne­run­ko”.

    Rehel­li­syy­den nimis­sä täy­tyy tie­ten­kin tode­ta, että VR:n mono­po­lia­se­ma nos­taa “him­pun ver­ran” hin­to­ja. Jopa HKL:n “met­ro­mo­no­po­li” kyke­nee mer­kit­tä­väs­ti alem­paan kustannustasoon.

    Entä jos hom­ma hoi­de­taan­kin HKL:n eikä VR:n toimesta?

    Ete­lä-Espoon tapauk­ses­sa on arvioi­tu, että Län­si­met­ron raken­ta­mi­sen myö­tä ope­roin­ti­kus­tan­nuk­set sääs­tä­vät vuo­si­ta­sol­la noin 20 mil­joo­naa euroa olkoon­kin, että pal­ve­lu­ta­so vähän huo­no­nee. Ihan hyvä. 

    Pait­si, että sen sys­tee­min raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat vähin­tään noin 800 mil­joo­naa. Täs­tä tulee LVM:n käyt­tä­mäl­lä 5 %:n kor­ko­ta­sol­la 40 mil­joo­naa euroa per vuo­si. Mak­sam­me siis 20 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa sii­tä, että pal­ve­lu huo­no­nee! Hie­no homma.

    Ja entäs sit­ten ne “näp­pä­rät” vaihtoyhteydet.
    Kun kat­se­lee esi­mer­kik­si Tapio­lan met­roa­se­man piir­rus­tuk­sia, niin ei pal­jon nau­ra­ta. Met­roa­se­ma on erit­täin syväl­lä, kah­den auto­hal­lin alla. Sii­tä­pä sitä vaih­de­taan hel­pos­ti Joke­ril­ta ja busseilta.

    Sinän­sä tie­ten­kin hyvä teh­dä edes autoi­li­joil­le kun­nol­li­set pal­ve­lut, kos­ka kuka hul­lu tuol­lais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä enää käyttäisikään.

    Kari

  35. Sekä Kari että Vep­sä­läi­nen totea­vat pas­sii­vis­sa että lii­tyn­tä­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään Espoos­sa, Van­taal­la ja muu­al­la esi­kau­pun­geis­sa. Mikä­kö­hän lii­ken­ne­paa­vi tämän pää­tök­sen on teh­nyt ja mis­tä se löy­tyy mus­ta­na val­koi­sel­la? Esi­mer­kik­si van­taa­lai­set mat­kus­ta­jat tote­si­vat kovaan äänen että he eivät siir­ry lii­tyn­tä­lii­ken­tee­seen tyy­liin Haku­ni­las­ta bus­sil­la Tik­ku­ri­laan ja siel­tä junaan. Suo­rien bus­sien lopet­ta­mi­nen vaa­ti­si aina­kin yhden radan Lah­den­väy­län suun­tai­ses­ti, toi­sen Tuusu­lan­väy­län suun­tai­ses­ti kah­del­la haa­ral­la Kehä I jäl­keen, kol­man­nen Vih­din­tien länsipuolelle…

  36. Sekä Kari että Vep­sä­läi­nen totea­vat pas­sii­vis­sa että lii­tyn­tä­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mään Espoos­sa, Van­taal­la ja muu­al­la esi­kau­pun­geis­sa. Mikä­kö­hän lii­ken­ne­paa­vi tämän pää­tök­sen on teh­nyt ja mis­tä se löy­tyy mus­ta­na valkoisella? 

    Jaa’a. HKL/YTV/HSL nuo suun­ni­tel­mat on teh­nyt ja nii­den perus­teel­la on pää­tök­set teh­ty (sil­tä osin, kun nii­hin on val­tuus­to­ja tar­vit­tu). Minä epäi­len, että siel­lä on käy­tös­sä jon­kin­lai­nen suun­nit­te­lu­pa­ra­dig­ma, jota mah­dol­li­ses­ti on 70-luvul­la opetettu.

    Tämä on tie­ten­kin vain arvai­lua, kos­ka en ole ko. puu­laa­kien kans­sa juu­ri­kaan ollut teke­mi­sis­sä ja omat vähäi­set jouk­ko­lii­ken­ne­kurs­si­ni olen käy­nyt Tuk­hol­mas­sa 2000-luvul­la. Siel­lä ei kyl­lä asias­ta puhut­tu. Olkoon­kin, että Tuk­hol­man jouk­ko­lii­ken­ne on näh­däk­se­ni var­sin pit­käl­le toteu­tet­tu samoin peri­aat­tein, mitä tääl­lä tun­nu­taan nykyi­sin seu­raa­van (syö­te­tään bus­seil­la juna- ja metroverkkoa).

    Sinän­sä­hän läh­tö­koh­ta on jär­keen­käy­pä: suu­rem­pien lii­ken­ne­mää­rien siir­tä­mi­nen on läh­tö­koh­tai­ses­ti hal­vem­paa kuin pie­nem­pien, joten on talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää kes­kit­tää ihmi­set run­ko­lin­joil­le, joi­ta sit­ten syö­te­tään bus­seil­la. Se nyt ei vain oikein hyvin toi­mi käy­tän­nös­sä — ei aina­kaan Hel­sin­gis­sä/PK-seu­dul­la.

    Minun näh­däk­se­ni nykyi­sin jouk­ko­lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa pai­no­tus on aika pal­jon kevyem­mis­sä, ja sanoi­sin­ko “peh­meäm­mis­sä”, asiois­sa kuin sil­loin ennen­ai­kaan, jol­loin näi­tä met­ro­ra­to­ja ja moot­to­ri­tei­tä Hel­sin­kiin­kin piirreltiin.

    Eivät­kö­hän asen­teet tule pik­ku­hil­jaa muut­tu­maan, kun­han nämä “van­han lii­ton mie­het” jää­vät pois rem­mis­tä, ja puo­li­vi­her­hör­hö­ty­töt tule­vat tilalle 🙂

    Kari

  37. Töö­lön — Pasi­lan met­ro on ihan fik­su han­ke, jos se raken­ne­taan pika­rai­tio­tie­nä. Tähän on muu­ta­mia perus­te­lui­ta. Met­ron kapa­si­teet­tia ei tar­vi­ta kuin kor­kein­taan välil­lä Puna­vuo­ri — Pasi­la. Mau­nu­lat, Paki­lat ja Vii­kit ovat väes­tö­mää­räl­tään sen ver­ran pie­niä ja har­vaa­na­sut­tu­ja, ettei nii­hin kan­na­ta vie­dä yli 20 tuhan­nen mat­kus­ta­jan tun­ti­ka­pa­si­teet­tiin yltä­vää ras­kas­rai­det­ta edes mas­sii­vi­sen täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen jäl­keen. Kui­ten­kin, jos ja kun Pisa­ra raken­ne­taan, edes Töö­lön osuu­del­le ei tar­vi­ta met­ron kapa­si­teet­tia, vaan Paki­lat, Mau­nu­lat, Vii­kit sun muut mää­rit­te­le­vät tar­vit­ta­van kapa­si­tee­tin metrolle. 

    Pika­rai­tio­tiel­lä on kak­si yli­voi­mais­ta etua met­roon näh­den. Ensim­mäi­nen on saa­vu­tet­ta­vuus ja toi­nen edul­li­suus, jois­ta jäl­kim­mäi­nen vie­lä ruok­kii edel­lis­tä. Maan­pin­nal­la tai välit­tö­mäs­ti sen ala­puo­lel­la kul­ke­va lii­ken­ne­vä­li­ne on koko­nais­mat­ka-ajoil­taan syväl­lä kul­ke­vaa lii­ken­ne­vä­li­net­tä nopeam­pi sikä­li kun se liik­kuu yhtä nopeas­ti. Eris­te­tyis­sä olo­suh­teis­sa pika­rai­tio­tie on yhtä nopea kuin met­ro. Ase­mat (tai pysä­kit) ovat hal­vem­pia, joten nii­den mää­räs­tä ei tar­vit­se tin­kiä, joka paran­taa saa­vu­tet­ta­vuut­ta ja siten lyhen­tää koko­nais­mat­ka-aiko­ja käve­ly­mää­rien enti­ses­tään pie­nen­tyes­sä (käve­ly on hitaam­paa, joten sen mää­rä on koko­nais­mat­ka-ajan kan­nal­ta mer­ki­tyk­sel­li­sem­pi kuin metrossa/raitiovaunussa vie­tet­ty aika). Pika­rai­tio­tie ei tar­vit­se Pasi­las­ta eteen­päin met­ron kal­tais­ta eris­tys­tä (ei ole vir­ta­kis­koa jne.), mikä tekee sii­tä hal­vem­man ja sik­si mah­dol­lis­taa useam­man haa­ran. Useam­pi haa­ra taas tar­koit­taa kat­ta­vam­paa pal­ve­lua, parem­paa saa­vu­tet­ta­vuut­ta, pois­taa tar­vet­ta tyy­riil­le lii­tyn­tä­lii­ken­teel­le ja taas, las­kee koko­nais­mat­ka-aiko­ja käve­lyn ja lii­tyn­tä­tar­peen vähentyessä.

    Ete­lä-Espoon eep­pi­nen epä­on­nis­tu­mi­nen tulee näyt­tä­mään suun­taa tule­vai­suu­den kau­pun­ki­lii­ken­teel­le. Suu­rim­mal­la osal­la ete­läes­poo­lai­sis­ta jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lu tulee met­ron myö­tä heik­ke­ne­mään, hei­dän hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­va suo­ra yhtey­ten­sä tulee kor­vau­tu­maan vaih­to­yh­tey­del­lä. Vaih­to­ja tulee lisää yhdes­tä kah­teen. Käve­lyn mää­rä kas­vaa sitä enem­män, mitä huo­nom­min vaih­dot on jär­jes­tet­ty ja koko­nais­mat­ka-aika kas­vaa yli­mää­räis­ten käve­ly­jen lisäk­si yhdel­lä tai kah­del­la vuo­ro­vä­lin puo­lik­kaal­la vaih­to­jen yhtey­des­sä, kos­ka pk-seu­dun jouk­ko­lii­ken­tees­sä ei ole min­kään­lais­ta synk­ro­ni­soin­tia, eikä sel­lais­ta ole näky­vis­sä (onnek­si toi­nen vuo­ro­vä­lin puo­li­kas on tiheäs­ti lii­ken­nöi­tyyn met­roon, mah­dol­li­nen toi­nen ei kui­ten­kaan ole). 

    Jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lun heik­ke­ne­mi­nen yhdes­sä täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen kans­sa kas­vat­taa yksi­tyi­sau­toi­lua ja Län­si­väy­län ruuh­kia. Tär­ke­ää onkin, ettei Suo­mes­sa ja Hel­sin­gis­sä teh­dä yhtään uut­ta huk­ka­put­ki­pää­tös­tä ennen kuin Ete­lä-Espoos­ta on riit­tä­väs­ti kokemusta.

    Niin absur­dia kuin se onkin, Pisa­ra on kan­nat­ta­va han­ke, joka lyhen­tää mat­ka-aiko­ja toi­sin kuin met­ro. Sik­si, että Pisa­ra jakaa _seudullista_ lii­ken­net­tä parem­min koh­tei­siin­sa sii­nä kun met­ron kal­tai­nen run­ko­lin­ja hei­ken­tää _paikallisen_ lii­ken­teen jake­lua kohteisiinsa.

  38. Jos luku­ja ( mat­kus­ta­ja­mää­riä, inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sia, käyt­tö­kus­tan­nuk­sia, hyö­ty-kus­tan­nus­tar­kas­te­lu­ja) haluat­te, nii­tä löy­tyy mm HKL:n jul­kai­susar­jas­sa ilmes­ty­neis­tä rapor­teis­ta “Iso lii­tyn­tä” ( 2006) ja “Pää­kau­pun­ki­rai­tei­ta” (2009).

    Pasi­lan met­roon käy­tet­tä­vil­le, sinän­sä ras­kaan luo­kan jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­neil­le saa­tai­siin kyl­lä katet­ta. Hyö­ty-kus­tan­nus­suh­de ei hank­keen alku­vai­heen inves­toin­nil­le ( Kamm­pi — Pasi­la ) ole vie­lä kovin hyvä, mut­ta jat­ket­tu­na Mau­nu­laan ja Viik­kiin se para­nee sel­väs­ti ja kun haa­ro­ja jat­ke­taan Hyry­lään ja Itä­kes­kuk­seen, hank­keen hyö­dyt kas­va­vat nopeam­min kuin kus­tan­nuk­set. Kam­pil­ta ete­lään rata kan­nat­taa haa­roit­taa sekä Espal­le että Punavuoreen.

    Suo­rien bus­sien lopet­ta­mi­nen vaa­ti­si aina­kin yhden radan Lah­den­väy­län suun­tai­ses­ti, toi­sen Tuusu­lan­väy­län suun­tai­ses­ti kah­del­la haa­ral­la Kehä I jäl­keen, kol­man­nen Vih­din­tien länsipuolelle…”

    Niin­hän Pasi­lan met­ron lii­tyn­tä­ase­mat sijoit­tu­vat. Viik­ki on Lah­den­väy­län var­res­sa ja Mau­nu­la Tuusu­lan­väy­län var­res­sa. Ase­mien yksi­tyis­koh­tai­nen sijoit­tu­mi­nen rat­ke­aa jatkosuunnittelussa. 

    Mie­les­tä­ni sekä Lah­den­väy­lä että Tuusu­lan­väy­lä tuli­si muut­taa Kehä I:n ete­lä­puo­lel­la 60 km/h nopeus­ra­joi­tus­ta­son, pää­osin tun­ne­loi­duik­si kaduik­si, jol­loin nykyi­nen moot­to­ri­tie­a­lue ja sen melua­lue oli­si­vat käy­tet­tä­vis­sä tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen raa­ka­maa­na tule­vien met­roa­se­mie lähietäisyydellä..

    Län­si-Van­taan ja luo­tei­sen Hel­sin­gin esi­kau­pun­kia­lu­een lii­tyn­tä­ase­mi­na oli­si­vat Myyr­mä­ki ja Huo­pa­lah­ti, jois­ta Huo­pa­lah­ti on Vih­din­tien tun­tu­mas­sa. Mei­lah­den met­roa­se­mal­le on mah­dol­lis­ta ohja­ta pie­ni osa liityntälinjoista.

  39. Lund­qvist: “Sik­si, että Pisa­ra jakaa _seudullista_ lii­ken­net­tä parem­min koh­tei­siin­sa sii­nä kun met­ron kal­tai­nen run­ko­lin­ja hei­ken­tää _paikallisen_ lii­ken­teen jake­lua kohteisiinsa.”

    Niin, kun Töö­lön met­ron suun­ni­tel­lut ase­mat piir­tää kar­tal­le, huo­maa että koko alu­eel­la on muu­ta­ma has­su pis­te jon­ne työ­mat­ka­lais­ten pitäi­si viit­siä kävel­lä. Ei ole vai­kea arva­ta mihin joka-aamui­nen pää­tök­sen­te­ko­ti­lan­ne kul­ku­vä­li­neen suh­teen pää­tyy. Pal­ve­lu­ta­sos­sa mal­lia kan­nat­tai­si ottaa vaik­ka Parii­sin lin­jas­ta 9, jos­sa 20km mat­kal­la kes­ki­mää­räi­nen pysä­kin­vä­li on 544 met­riä, tiheäs­ti asu­tuil­la alueil­la lyhyem­pi. Ja tämä sen­tään huo­mat­ta­vas­ti muka­vam­mas­sa ilmastossa.

  40. Niin­hän Pasi­lan met­ron lii­tyn­tä­ase­mat sijoit­tu­vat. Viik­ki on Lah­den­väy­län var­res­sa ja Mau­nu­la Tuusu­lan­väy­län var­res­sa. Ase­mien yksi­tyis­koh­tai­nen sijoit­tu­mi­nen rat­ke­aa jatkosuunnittelussa.

    Eli Haku­ni­las­ta voi suo­ran bus­siyh­tey­den sijaan vaih­taa met­roon Vii­kis­sä, eikä met­roon Mel­lun­ky­läs­sä tai junaan Tik­ku­ri­las­sa. Ja vaik­ka Torp­pa­rin­mäes­tä tai Suu­ta­ri­las­ta suo­ran bus­sin sijaan met­roon Mau­nu­las­sa, eikä junaan Käpy­läs­sä tai Pasi­las­sa. Mat­ka pite­nee joka tapauk­ses­sa, vuo­ro­vä­li ei para­ne pät­kää­kään kun se on käy­tän­nös­sä lii­tyn­tä­bus­sin vuo­ro­vä­li. Hip hurraa.

    Haku­ni­la on muu­ten yksi nii­tä har­vo­ja paik­ko­ja joi­hin met­ron jat­kos­sa voi­si minus­ta olla ihan järkeäkin.

  41. eikös uusi Aal­to-yli­opis­to sopi­si hyvin Pasi­laan? Saa­tai­siin kaik­ki kol­me kou­lua hyvin samal­le kampukselle.

  42. Mat­ka pite­nee joka tapauk­ses­sa, vuo­ro­vä­li ei para­ne pät­kää­kään kun se on käy­tän­nös­sä lii­tyn­tä­bus­sin vuo­ro­vä­li. Hip hurraa.”

    Hip hur­raa, mat­ka-ajat eivät pite­ne. Kes­ki­mää­rin ne lyhe­ne­vät muu­ta­mal­la minuu­til­la, tosin ei kai­kil­la. Lii­tyn­tä­lin­jas­tot ovat rai­de­lii­ken­teen laajenemisen
    hin­ta. Mat­ka-ajat arvo­taan uudel­leen. Arpa­jai­sis­sa on enem­män voit­ta­jia kuin häviä­jiä. Kaik­ki voit­ta­vat lipun hin­to­jen kehit­tyes­sä kohtuullisemmin.

  43. mat­ka-ajat eivät pitene.
    Rau­ta­tien­to­ri — Haku­ni­la on nyt jotain 25 — 40 minuut­tia ruuh­kas­ta riip­puen. Viik­ki — Haku­ni­la lii­tyn­tä­bus­sil­la noin 20 minuut­tia koko­lail­la ruuh­kas­ta riip­pu­mat­ta. Viik­ki — Rau­ta­tien­to­ri met­rol­la, var­maan 15 — 20 minuut­tia riip­puen sii­tä pal­jon­ko ase­mia mat­kal­la on. Eli 35 — 40 minuut­tia, ja tuos­sa ei ole las­ket­tu mitään aikaa/vaivaa vaih­dol­le ja käve­lyl­lä kes­kus­tas­sa. Tuo on käy­tän­nös­sä ihan sama asia kuin että meni­si bus­sil­la Tik­ku­ri­laan ja vaih­tai­si siel­lä junaan, ja tätä ne mat­kus­ta­jat eivät edel­leen­kään tahdo.

    Kysy­mys ei ole myös­kään mis­tään ihan mar­gi­naa­li­ses­ta jou­kos­ta, Jako­mäes­tä poh­joi­seen asuu Lah­den­väy­län itä­puo­lel­la jotain 30 000 — 40 000 ihmis­tä. Vaik­ka siel­lä sor­mi­mal­lin mukaan ei pitäi­si asua juu­ri ketään. Joten­kin rea­lis­ti­sia vaih­to­ja rai­de­lii­ken­teel­le (ei mis­sään jär­jes­tyk­ses­sä) alu­eel­le on pai­kal­lis­ju­na Por­voo­seen, pika­ra­tik­ka Lah­den­väy­län vart­ta tai met­ro Haku­ni­laan, enkä oli­si min­kään näis­tä jär­ke­vyy­des­tä kovin var­ma. Tuon tyyp­pi­ses­sä lii­ken­tees­sä jos­sa ensin körö­tel­lään keräi­ly­alu­eel­la ja sit­ten jat­ke­taan moot­to­ri­tie­tä suo­raan peril­le pysäh­te­le­mät­tä bus­si vaan on hyvä, sama kos­keee esim. Kiven­lah­tea. Ja se on myös talou­del­lis­ta vaih­toeh­toi­hin nähden.

  44. Toteut­ta­mal­la rai­de­lii­ken­teen laa­jen­ta­mi­nen pika­rai­tio­tei­den avul­la ei lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä tar­vi­ta, kos­ka riit­tä­vä käyt­tä­jä­poh­ja löy­tyy jo itse radan lähei­syy­des­tä. Jo pel­kän Espa-Viik­ki-met­ron hin­nal­la saa­tai­siin mel­koi­sen kat­ta­va pika­rai­tio­tie­ver­kos­to Poh­jois-Hel­sin­gin kerrostalolähiöihin.

    Kes­kus­tan pään rata­ka­pa­si­teet­ti­pu­la rat­kais­taan uusil­la rin­nak­kais­ra­doil­la (vrt Tope­liuk­sen­ka­tu), parem­mil­la etuuk­sil­la sekä tar­vit­taes­sa lyhyil­lä tunneleilla/silloilla ongel­mal­li­sim­pien ris­tey­sa­luei­den ohi. Pysä­kit tulee kui­ten­kin kus­tan­nus­ten sääs­tä­mi­sek­si sijoit­taa pel­käs­tään maan päälle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.