Paljonko pysäköinnistä kannattaa maksaa?

Espoon met­ros­ta rii­del­tiin näky­väs­ti liki kol­me­kym­men­tä vuot­ta.  Hel­sin­ki val­mis­tau­tuu hil­jai­suu­des­sa lähes samaa suu­ruus­luok­kaa ole­vaan lii­ken­nein­ves­toin­tiin. Sata­mal­ta vapau­tu­vil­le asui­na­lueil­le on tar­koi­tus raken­taa maa­na­lais­ta pysä­köin­ti­ti­laa puo­len mil­jar­din euron edes­tä. Vai­kei­den raken­ta­mi­so­lo­jen vuok­si auto­pai­kan hin­ta vaih­te­lee 30 000 ja 70 000 euron välil­lä. Vie­lä kal­liim­mak­si pysä­köin­ti tuli­si maan pääl­lä, kos­ka pysä­köin­ti­ken­tät vei­si­vät tilaa enem­män kuin asu­mi­nen.  Tuhan­net asuk­kaat jou­tui­si­vat väis­ty­mään auto­jen tieltä.


Kan­nat­taa­ko jät­ti-inves­toin­ti auto­paik­koi­hin? Kan­nat­taa, jos tule­vat asuk­kaat ovat val­miit niis­tä mak­sa­maan. Ei kan­na­ta, jos he eivät pidä auto­paik­ko­ja vaa­dit­ta­van rahan arvoi­se­na. Näin se mark­ki­na­ta­lou­des­sa yleen­sä menee. Asuk­kail­ta ei kui­ten­kaan kysy­tä mitään. Jos halu­aa asun­non, on pak­ko mak­saa myös pysä­köin­nis­tä, oli autoa tai ei.
Koke­mus Ara­bian­ran­nas­ta ker­too, että täl­lä mene­tel­mäl­lä auto­paik­ko­ja raken­ne­taan lii­an vähän. Auto­paik­ko­jen mää­rä ei rii­tä, kos­ka ne jae­taan ensik­si ehti­vil­le lähes ilmai­sek­si. Nor­mi on kak­si auto­paik­kaa kol­mea asun­toa koh­den. Se kol­mas on ymmär­ret­tä­väs­ti tyy­ty­mä­tön, kos­ka ei saa auto­paik­kaa, vaik­ka on sii­tä maksanut.

Toi­saal­ta Ara­bian­ran­nas­sa on mak­sul­li­nen park­ki­hal­li lähes tyh­jil­lään. Auto­pai­kat ovat siel­lä kal­lii­ta, mut­ta vie­lä kal­liim­mak­si ne oman talon alle raken­net­ta­vat auto­pai­kat tule­vat. Eikö tyh­jil­lään sei­so­va auto­hal­li osoi­ta, ettei­vät pysä­köin­ti­pai­kat ole hin­tan­sa arvoisia?

Pal­jon pie­nem­pi mää­rä auto­paik­ko­ja riit­täi­si, jos auto­paik­kaa ei pak­ko­myy­täi­si asun­non muka­na. Monen mie­les­tä oli­si koh­tuu­ton­ta mak­saa auto­pai­kas­ta 50 000 euroa tai vuo­kra­ta se 300 eurol­la kuus­sa. Yhtä pal­jon sii­tä jou­tuu nyt­kin mak­sa­maan.  Miten vas­ta vapaa­eh­toi­suus tekee mak­sus­ta kohtuuttoman?

Hel­sin­ki sub­ven­toi jul­kis­ta lii­ken­net­tä noin 50 pro­sen­til­la. Näyt­tö­li­pun omis­ta­ja hyö­tyy täs­tä tues­ta joi­ta­kin kymp­pe­jä kuus­sa. Pysä­köin­nin kaut­ta autot­to­mat hel­sin­ki­läi­set tuke­vat autoi­li­joi­ta pal­jon enemmän.

Mikä muut­tui­si, jos auto­pai­kan hin­ta irro­tet­tai­siin asun­non hin­nas­ta? Ne, joil­le auto on vält­tä­mät­tö­myys, var­maan­kin ostai­si­vat auto­pai­kan. Eihän hei­dän tilan­teen­sa muut­tui­si, kos­ka yhtä pal­jon he jou­tu­vat nyt­kin auto­pai­kas­ta mak­sa­maan – tai no, osan paik­kan­sa hin­nas­ta he las­kut­ta­vat nyt autot­to­mal­ta naa­pu­ril­taan.  Auton han­kin­taa poh­dit­tai­siin pidem­pään, jos pysä­köin­ti­pai­kan hin­ta kol­min­ker­tais­tai­si auton hin­nan. Kesä­au­tot säi­ly­tet­täi­siin mökil­lä tai aina­kin jos­sain hal­vem­mas­sa pai­kas­sa. Autoa satun­nai­ses­ti käyt­tä­väl­le tuli­si hal­vem­mak­si vuo­kra­ta auto kuin mak­saa auto­pai­kas­ta. CityCarClu­bin kal­tai­nen auto­jen yhteis­käyt­tö yleis­tyi­si; pel­käl­lä pysä­köin­ti­pai­kan hin­nal­la ajai­si yhteis­käyt­tö­au­tol­la aika pal­jon. Autos­taan kovin riip­pu­vai­set valit­si­si­vat asuin­pai­kak­seen alu­een, jos­sa pysä­köin­ti jär­jes­tyi­si halvemmalla.

Kaik­ki nämä teki­jät joh­tai­si­vat sii­hen, että pal­jon pie­nem­pi mää­rä pysä­köin­ti­paik­ko­ja riit­täi­si, jos pysä­köin­nin hin­ta irro­tet­tai­siin asun­non hin­nas­ta. Sääs­tyi­si sato­ja mil­joo­nia euro­ja. Mark­ki­na­ta­lous ohjaa resurs­se­ja tehok­kaam­min kuin yhteis­kun­nan aset­ta­mat normit.

Kaa­voit­ta­jan vas­taus tähän on, ettei auto­paik­ko­jen mää­rää voi jät­tää mark­ki­noi­den rat­kais­ta­vak­si, kos­ka asun­non osta­ja on lyhyt­nä­köi­nen. Vaik­ka asia­kas halu­aa asun­non nyt ilman auto­paik­kaa, voi hän tar­vi­ta autoa myö­hem­min. Jäl­keen­päin pysä­köin­ti­hal­lin raken­ta­mi­nen tulee vie­lä kal­liim­mak­si. Asun­non osta­jal­la on kui­ten­kin oikeus ostaa yksiö ensia­sun­nok­si, vaik­ka voi myö­hem­min tar­vi­ta lisä­ne­liöi­tä. Jous­ta­vuut­ta tule­vien tar­pei­den osal­ta saa­tai­siin, jos luo­lat suun­ni­tel­tai­siin laa­jen­net­ta­vik­si tai kaa­vois­sa varat­tai­siin tont­te­ja ehkä myö­hem­min tar­vit­ta­vil­le pysä­köin­ti­ta­loil­le. On myös sel­vää, että auto­paik­ko­jen oikea hin­noit­te­lu vähen­tää nii­den kysyn­tää pysyvästi.

Uusiin ja perus­kor­jat­ta­viin taloi­hin vaa­di­taan aina auto­pai­kat. Jos ton­til­le ei mah­du, raken­nus­lu­van ehto­na on osal­lis­tu­mi­nen jon­kin pysä­köin­ti­hal­lin rahoi­tuk­seen lähistöllä.

Auto­paik­ka­vaa­ti­mus estää asui­na­luei­den tii­vis­tä­mis­tä. Vii­mek­si Vuo­saa­res­sa jätet­tiin raken­ta­mat­ta ker­ros­ta­lo edul­li­seen paik­kaan, kos­ka ton­til­le ei voi­nut poh­ja­ve­sia­lu­een vuok­si raken­taa pysä­köin­ti­paik­ko­ja edes maan alle. Mik­si ei voi­si olla talo­ja, joi­hin vali­koi­tuu autot­to­mia kotitalouksia? 

Kan­ta­kau­pun­gin van­hois­sa kiin­teis­töis­sä ei auto­paik­ko­ja ole.  Nii­den asuk­kaat ovat oikeu­tet­tu­ja lunas­ta­maan asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen. Ulko­puo­li­sil­le kadun­var­si­py­sä­köin­ti mak­saa kak­si­kym­men­tä euroa päi­väs­sä, mut­ta asu­kas mak­saa koko vuo­den pysä­köin­nis­tä vai­vai­sen sata­sen. Tätä voi pitää jopa eriar­voi­se­na, kos­ka uusien ja perus­kor­jat­ta­vien asun­to­jen asuk­kaat jou­tu­vat mak­sa­maan pysä­köin­nis­tä moni­kym­men­ker­tai­ses­ti. Toi­saal­ta pysä­köin­ti­tun­nus ei takaa paik­kaa. Nii­tä on jaet­tu 31 000, mut­ta kadun­var­si­paik­ko­ja on vain 19 000.

Kaik­kien kan­ta­kau­pun­gin autoi­li­joi­den etu oli­si, että osa kadun­var­si­pai­koil­le tun­ke­vis­ta siir­tyi­si pysä­köin­ti­lai­tok­siin. Yhden­kään autoi­li­jan ei kui­ten­kaan kan­na­ta uhrau­tua mui­den puo­les­ta ja mak­saa luo­la­pai­kas­ta mal­tai­ta, jot­ta muut löy­täi­si­vät ilmai­sen kadun­var­si­pai­kan helpommin.

Kaik­ki autoi­li­jat hyö­tyi­si­vät pysä­köin­ti­luo­lis­ta – myös ne, jot­ka jäi­si­vät kadun­var­si­py­sä­köi­jik­si. Sik­si kaik­kien autoi­li­joi­den tuli­si osal­lis­tua nii­den rahoi­tuk­seen. Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa tuli­si nos­taa tun­tu­vas­ti ja tulot käyt­tää pysä­köin­ti­luo­lien rakentamiseen.

 Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin ruu­tu­kaa­va-alu­eel­la kan­nat­tai­si vara­ta joka kol­mas katu piha­ka­duk­si. Niis­tä tuli­si rau­hal­li­sia jalan­kul­ki­joi­den käve­ly­reit­te­jä. Pai­kas­ta toi­seen siir­ty­mi­seen autot eivät jokais­ta katua tar­vit­se, mut­ta pysä­köin­tiin ne tar­vit­se­vat. Pysä­köin­nin siir­tä­mi­nen kan­ta­kau­pun­gis­sa kal­lio­luo­liin oli­si suu­ri inves­toin­ti, mut­ta kannattaisi.

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Suo­men Kuvalehdessä)

66 vastausta artikkeliin “Paljonko pysäköinnistä kannattaa maksaa?”

  1. Eikös me nyt voi­tai­si las­kea ne pysä­köin­ti­pai­kat mukaan nii­hin asun­to­jen neliöi­hin, niin saa­tai­siin tämä asun­to­jen kes­ki­ko­koa­sia­kin pois päiväjärjestyksstä!

    🙂

    Ei oikein olla lin­jas­sa. Sään­te­lyl­lä saa mää­rä­tä, että rik­kaam­pia tue­taan sub­ven­toi­mal­la isom­pia asun­to­ja, mut­ta samo­ja rik­kai­ta (auton omis­ta­jia) ei sit­ten pysä­köin­ti­paik­ko­ja muit­ten piik­kiin raken­ta­mal­la saa­kaan tukea.

    Kum­pi­ko­han muu­ten kor­re­loi voi­mak­kaam­min per­heel­li­siin: auton omis­ta­mi­nen vai isom­pi asunto?

    Kari

    1. Riip­puu sii­tä, las­ket­ko tuon kor­re­laa­tion kan­ta­kau­pun­gis­ta vai muus­ta Suomesta?
      En kyl­lä pidä lap­si­per­hei­den suo­si­mis­ta lap­set­to­mia sink­ku­ja vas­taan minään rik­kai­den suosimisena.
      Mik­si kukaan ei kiin­ni­tä huo­mio­ta sii­hen rik­kai­den sub­ven­tioon jota suo­ri­te­taan kaa­voit­ta­mal­la kau­pun­kiin pientalotontteja.

  2. Osmo:
    Autos­taan kovin riip­pu­vai­set valit­si­si­vat asuin­pai­kak­seen alu­een, jos­sa pysä­köin­ti jär­jes­tyi­si halvemmalla.

    Onko tämän “auto­riip­pu­vuu­den” ylei­syy­des­tä eri ihmis­ryh­mien välil­lä tilas­to­ja? Oma mutu on sel­lai­nen, että työs­sä­käy­vil­lä lap­si­per­heil­lä auto on huo­mat­ta­vas­ti ylei­sem­pi kuin nuo­ril­la sinkuilla/dinkuilla tai elä­ke­läi­sil­lä. Eli jos auto­no­mis­ta­jien tuke­mi­nen autot­to­mien kus­tan­nuk­sel­la lope­tet­tai­siin, se ajai­si lap­si­per­hei­tä pois kau­pun­gis­ta. Eli teki­si juu­ri sen, mitä tuos­sa aiem­mas­sa pos­tauk­ses­sa käsi­tel­lyl­lä per­hea­sun­to­jen kiin­tiöl­lä halut­tiin estää.

  3. Pysä­köin­nin käyt­tö­pe­rus­tei­nen hin­noit­te­lu toteu­tui­si aina­kin osit­tain jo sil­lä että (esi­mer­kik­si) asun­to-osa­keyh­tiö­la­ki vel­voit­tai­si vuo­kraa­maan yhtiön omai­suut­ta vuo­sit­tain tar­kis­tet­ta­vaan käy­pään hin­taan, eli käy­tän­nös­sä hin­noit­te­le­maan auto­pai­kat huu­to­kau­pal­la. Autot­to­mat sai­si­vat inves­toin­nin takai­sin edul­li­sem­pa­na yhtiövastikkeena.

    Tämä­kin ongel­ma muu­ten rat­ke­ai­si kan­ta­kau­pun­gis­sa par­hai­ten raken­ta­mal­la sel­lai­sen muka­vuus­ta­son jouk­ko­lii­ken­net­tä ettei oman auton käyt­töä tar­vit­si­si edes har­ki­ta. Uusis­sa kaa­vois­sa tämä optio on syys­tä tai toi­ses­ta hylätty.

  4. Riip­puu sii­tä, las­ket­ko tuon kor­re­laa­tion kan­ta­kau­pun­gis­ta vai muus­ta Suomesta? 

    Var­maan riip­puu, en tie­dä mihin­kä suun­taan. Kan­ta­kau­pun­gis­sa­han auto­ja on pal­jon vähem­män per asu­kas kuin muu­al­la, mut­ta toi­saal­ta on siel­lä sink­kuk­ku­ja (ja dink­ku­ja) myös­kin pal­jon enem­män suh­tees­sa väkilukuun.

    Asun­to­jen koon suh­teen saat­taa kyl­lä men­nä ana­lyy­sit met­sään, kun kes­kus­tas­sa asuu isois­sa lukaa­leis­sa rikas­ta sak­kia ihan yksi­nään­kin. Ja sit­ten siel­lä on vie­lä isois­sa käm­pis­sä asu­via van­huk­sia, jot­ka eivät kyl­lä autoa­kaan käytä.

    Riip­puu tie­ten­kin sii­tä, mihin neliö­ra­ja vede­tään, mut­ta ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­teel­la veik­kai­sin, että auton omis­ta­mi­nen kor­re­loi per­heel­li­syy­teen parem­min kuin neliöt.

    En kyl­lä pidä lap­si­per­hei­den suo­si­mis­ta lap­set­to­mia sink­ku­ja vas­taan minään rik­kai­den suosimisena. 

    En tie­dä, onko lap­si­per­hei­den tuke­mi­nen lap­set­to­mien sink­ku­jen *) kus­tan­nuk­sel­la rik­kai­den suo­si­mis­ta, mut­ta isom­pien asun­to­jen osta­jien tuke­mi­nen ja auto­paik­ko­jen tuke­mi­nen aina­kin on rik­kai­den suo­si­mis­ta köy­hem­pien kustannuksella.

    Mik­si kukaan ei kiin­ni­tä huo­mio­ta sii­hen rik­kai­den sub­ven­tioon jota suo­ri­te­taan kaa­voit­ta­mal­la kau­pun­kiin pientalotontteja. 

    No eipä sii­tä nyt ole ollut vii­me­ai­koi­na puhet­ta. Minä tie­ten­kin joh­don­mu­kai­ses­ti vas­tus­tan myös tuol­lais­ta tuki­muo­toa — jos nii­tä siis subventoidaan.

    Kari

    *) Ja mihin muu­ten perus­tuu olet­ta­mus, että näil­lä “sin­kuil­la” ei ole lap­sia! Minä voi­sin kuvi­tel­la, että niis­sä kaik­kein pie­nim­mis­sä asun­nois­sa asuu nime­no­maan nii­tä “sink­ku­ja”, joil­la on huol­let­ta­via (eikä, osin sii­tä joh­tuen, varaa isom­piin asuntoihin).

  5. Karin pirui­lu on sinän­sä ihan osu­vaa, mut­ta kyse on minus­ta eri koko­luo­kan asias­ta. Vaka­val­la naa­mal­la voi vie­lä joten­kin väit­tää että isom­pien asun­to­jen suo­si­mi­nen on hel­sin­ki­läi­sen veron­mak­sa­jan etu, tai ei aina­kaan kovin suu­ri tappio.

    Vaka­vas­ti ei voi väit­tää että on hel­sin­ki­läi­sen veron­mak­sa­jan etu de fak­to sub­ven­toi­da puo­lel­la mil­jar­dil­la auto­paik­ko­ja uusil­le alueil­la, ja kun ne autot tup­paa liik­ku­maan niis­tä hal­leis­ta niin hel­pos­ti ajau­du­taan raken­ta­maan auto­tun­ne­lei­ta vähin­tään samal­la sum­mal­la. Näin sik­si että saa­tai­siin hyviä autoi­le­via veron­mak­sa­jia jot­ka on kui­ten­kin niin per­sau­ki­sia ettei heil­lä ei ole varaa mak­saa pysäköinnistä.

    Hel­sin­gin Uuti­set (13.3.2010) muu­ten rapor­toi Talous­tut­ki­muk­sen tuo­rees­ta kyselytutkimuksesta:
    Hel­sin­gin seu­dun asuk­kais­ta vain joka nel­jäs (25 pro­sent­tia) halu­aa käyt­tää omaa auto­ta. Sil­ti vajaa puo­let (44 pro­sent­tia) jou­tuu käyt­tä­mään auto­aan liik­kues­saan seudulla…

    Hel­sin­ki­läi­set käyt­tä­vät sel­väs­ti mui­ta vähem­mä­nen omaa autoa (26 pro­sent­tia), mut­ta heis­tä­kin suu­ri jouk­ko haluai­si liik­kua jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Vain joka seit­se­mäs (15 pro­sent­tia) pitää auto­aan mie­lui­sim­pa­na liikkumisvaihtoehtona.

    Kun liik­ku­mis­vas­tauk­set jae­taan puo­lueit­tain, perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jat erot­tu­vat muis­ta: Vajaa puo­let (42 pro­sent­tia) perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jis­tä halu­aa jat­kos­sa­kin käyt­tää omaa autoa, kun esi­mer­kik­si kokoo­mus­lai­sis­ta vain vajaa kol­man­nes (31 pro­sent­tia) suo­sii oman auton käyttöä.

  6. Eikö auto­pai­kois­ta kan­nat­tai­si muo­dos­taa sama­lai­sia kiin­teis­töyh­tiön osak­kei­ta kuin ovat asun­not­kin? Täl­löin sitä tar­vi­se­va ostai­si asun­non lisäk­si auto­tal­lio­sak­keen. Pelk­kää asun­toa tar­vit­se­van ei tar­vit­si­si sitä ostaa. Yli­jää­vät voi­tai­siin myy­dä ulko­puo­li­sil­le. Yhtiö­jar­jes­tyk­seen oli­si kui­ten­kin syy­tä sor­va­ta etuos­to-oikeus­py­kä­lä asun­non omistajille.
    Toi­nen mah­dol­li­suus oli­si tie­tys­ti raken­taa jokai­sel­le asun­nol­le auto­paik­ka. Joka ei sitä tar­vit­se, voi­si sen vuo­kra­ta muil­le. Vihon­vii­mei­nen tapa on tuo esi­tet­ty, eli että jäte­tään osa asun­nois­ta ilman auto­paik­kaa, mut­ta kulut peri­tään kaikilta.

  7. Yri­tän kek­siä ryh­miä, jot­ka hyö­tyi­si­vät sii­tä, että talon muka­na ei tule parkkipaikkoja:

    1- maa­han­muut­ta­jat, joil­la ei ole varaa pitää autoa
    2- vih­reät idea­lis­tit, jot­ka eivät pidä autoa maailmanparannussyistä
    3- opis­ke­li­jat, joil­la ei ole varaa eikä tar­vet­ta autolle
    4- kan­sa­ne­lä­ke­läi­set, ei varaa eikä ehkä ajokorttiakaan
    5- kes­kus­tas­sa työs­sä käy­vät toimihenkilöt

    Nämä ryh­mät (ja muut) voi­si­vat var­maan hyö­tyä autot­to­mis­ta talois­ta hal­vem­pien hin­to­jen kautta.

    Sinän­sä olen sitä miel­tä, että on var­sin onne­ton­ta raken­taa jon­ne­kin jät­kä­saa­reen iso mää­rä asun­to­ja, ilman, että siel­tä raken­ne­taan meren yli moot­to­ri­tie­tä laut­ta­saa­reen ja kei­la­nie­meen. Nyt siel­tä autoi­li­jat jou­tu­vat puik­ke­leh­ti­maan kuka min­ne­kin kes­kus­tan läpi.

  8. Osmo: “…Vai­kei­den raken­ta­mi­so­lo­jen vuok­si auto­pai­kan hin­ta vaih­te­lee 30 000 ja 70 000 euron välillä…”

    Joku vedäät­tää ja pahas­ti! Tuo ei ole edes huo­noa kaa­voi­tus­ta, vaan tahal­lis­ta vedätystä.

  9. Samal­la reto­rii­kal­la ja yhtä fanaat­ti­ses­ti kuin auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen vält­tä­mät­tö­myyt­tä, perus­tel­laan myös väes­tö­suo­jien raken­ta­mis­ta. Van­hois­sa talois­sa­han ei ole kum­pia­kaan, mut­ta uusiin taloi­hin ne on teh­tä­vä, “kos­ka jäl­keen­päin raken­ta­mi­nen oli­si niin pal­jon kal­liim­paa” että “kan­nat­taa” raken­taa, vaik­kei tar­vet­ta olisikaan…

  10. tpyy­luo­ma:
    Olen samaa miel­tä sii­tä, että mark­ki­noi­den sot­ke­mi­nen autoi­paik­ka­sään­nök­sil­lä on eri mit­ta­luo­kan asia kuin mark­ki­noi­den sot­ke­mi­nen asun­to­jen koko­jen sään­te­lyl­lä. Auto­paik­ka­sään­te­ly aiheut­taa myös pal­jon mer­kit­tä­väm­piä ulkoishaittoja.

    Kui­ten­kin molem­mis­sa tapauk­sis­sa on poh­jim­mil­taan kyse samas­ta asias­ta, ja myös vai­ku­tus­me­ka­nis­mit ovat vastaavia.

    Mitä tulee viit­taa­maa­si kyse­ly­tut­ki­muk­seen, niin en sen perus­teel­la teki­si kovin pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä. Sta­ted pre­fe­rence ‑tut­ki­muk­set kui­ten­kin tun­ne­tus­ti vää­ris­tä­vät tulok­sia suun­taan, jota ihmi­set pitä­vät “oikea­na” (esi­mer­kik­si kysyt­täes­sä kan­na­te­taan noin peri­aat­tees­sa jouk­ko­lii­ken­net­tä, mut­ta sit­ten ei kui­ten­kaan sitä käy­te­tä). Minä luot­tai­sin pal­jon enem­män revea­led pre­fe­rence ‑läh­tö­koh­taan, joka kyl­lä aika voi­mak­kaas­ti viit­taa sii­hen suun­taan, että auton käyt­tö lisään­tyy per­heel­li­sil­lä ja suurituloisilla.

    Eli jos haa­lim­me kau­pun­kiin per­heel­li­siä ja suu­ri­tu­loi­sia, myös autoi­lu lisääntyy.

    Kari

  11. Olen kyl­lä aivan samaa miel­tä kuin Osmo täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa. Minul­la ei ole mitään var­si­nais­ta tut­ki­mus­tie­toa, mut­ta omien “haas­tat­te­lu­je­ni” perus­teel­la väit­täi­sin, että hyvin monel­la on aina­kin tääl­lä Val­li­lan, Kum­pu­lan, Tou­ko­lan ja Ara­bian­ran­nan seu­duil­la auto juu­ri tuol­lais­ta satun­nais­ta käyt­töä var­ten. Pel­ti­laa­tik­ko saat­taa seis­tä käyt­tä­mät­tö­mä­nä viik­ko­kausia, ja monet ihmet­te­le­vät itse­kin, onko auton yllä­pi­dos­sa mitään jär­keä. Jos pysä­köin­tiä ei pii­lo­sub­ven­toi­tai­si, auto­paik­ko­ja ei tar­vit­tai­si näin paljon.

  12. Ja vie­lä parem­pi: voi­tai­siin­ko lyö­dä kak­si kär­päs­tä yhdel­lä iskul­la ja teh­dä kal­lio­luo­lia, jot­ka toi­mi­vat kes­ki­te­tys­ti sekä väes­tö­suo­ji­na että pysä­köin­ti­luo­li­na. Asun­to­ja voi­tai­siin sit­ten raken­taa ilman pysä­köin­ti­ta­loa ja “pom­mi­suo­jaa”.

  13. Hel­sin­gin Ener­gian kehi­tys­suu­ni­tel­man mukaan yhtiö suun­nit­te­lee 3 mil­jar­din euron inves­toin­te­ja, joil­la tuho­taan yhtiön suu­ri tulos ja aiheu­te­taan lisäk­si tarif­fei­hin korotuspaineita. 

    Ehkä niis­tä rahois­ta kan­nat­tai­si pie­ni osa sijoit­taa car sha­ring toi­min­nan edis­tä­mi­seen vaik­ka­pa Ruot­sin mal­liin. Ai, mut­ta se ei käyk­kään, kos­ka Hel­sin­gin Ener­gia­han on eri huip­pu­joh­ta­jan alla!

    Citycarclu­bil­le pitäi­si saa­da kil­pai­li­joi­ta ja kau­pun­gin pitäi­si sat­sa­ta toi­min­nan mark­ki­noin­tiin. Samal­la pitäi­si val­mis­tau­tua säh­kö­au­to­jen läpi­mur­toon, joka tapah­tu­nee lähitulevaisuudessa.

    On aivan jär­kyt­tä­vää, että autot­to­mat nyt rahoit­ta­vat pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Sil­le on saa­ta­va lop­pu. Eikä sen pitäi­si olla mikään ongelma.

    Eikös äsket­täin saa­tu muu­tos aikai­sek­si, ettei ensim­mäi­sen ker­rok­sen asuk­kai­den tar­vit­se vält­tä­mäöt­tä osal­lis­tua his­si-inves­toin­tiin. Saman peri­aat­teen mukaan nyt pitäi­si kii­rees­ti laki­ta­sol­la teh­dä sel­lai­set pykä­lät, joil­la este­tään autoi­lun epä­oi­keu­den­mu­kai­nen pakkotukeminen. 

    Siis edus­kun­ta töi­hin. Eikös asi­aa ole otet­tu hal­li­tuk­sen ilmas­to­stra­te­gias­sa huo­mioon? Kuka­han sitä­kin valmistelee?

  14. Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa tulee vie­lä töp­se­lion­gel­ma, jol­loin kadun­var­si­pai­kat eivat enää kel­paa pit­kä­ai­kais­py­sä­köin­tiin. Ehkä tämä­kin pitäi­si jo huo­mioi­da uusis­sa kohteissa?

    Ylei­sem­mäl­lä tasol­la minus­ta­kin oli­si raken­ta­vam­paa puhua yksi­tyi­sau­toi­lun sijaan omis­tusau­toi­lus­ta ja sen rajoit­ta­mi­ses­ta kaupunkiseuduilla.

  15. Osmo:

    Mik­si kukaan ei kiin­ni­tä huo­mio­ta sii­hen rik­kai­den sub­ven­tioon jota suo­ri­te­taan kaa­voit­ta­mal­la kau­pun­kiin pientalotontteja.

    Tämä on ihan hyvä point­ti, mut­ta kuten jo aikai­sem­min kir­joi­tin se ei ole vält­tä­mät­tä tot­ta, että pien­ta­lo­jen kaa­voit­ta­mi­nen suo­sii yhtään ketään. Se on sub­ven­tio ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että nii­tä kaa­voi­te­taan enem­män kuin mitä nii­tä raken­tui­si ilman kaavoittamista.

    Neliö­sää­dös vai­kut­taa ilmi sel­väs­ti sii­hen, että suu­ria asun­to­ja raken­ne­taan enem­män kuin ilman säädöstä.

  16. Vai­kei­den raken­ta­mi­so­lo­jen vuok­si auto­pai­kan hin­ta vaih­te­lee 30 000 ja 70 000 euron välillä…”

    Aika tyh­mää raken­taa maan alle, jos kal­lio on huo­noa ja meri-ja poh­ja­ve­si ovat lähellä-
    Maan­pääl­lin­ne pysä­köin­ti­lai­tos oli­si sil­loin vaih­toeh­to ja mene­tet­ty maaa­la kor­va­taan lisää­mäl­lä raken­nusoi­keut­ta esim ker­rok­sia lisäämällä.

    Pysä­köi­ni­lai­tos­kin on aika­moi­nen tila­tuh­la­ri, sil­lä auto tar­vit­see kadul­la n 20 m² mut­ta pysä­köin­ti­lai­tok­ses­sa 60–80 m² ?? oli se sit­ten maan alla tai pääl­lä. En ole las­ke­nut pysä­köin­nin tehok­kuuk­sia mut­ta sen tie­dän koke­muk­se­ta , että täl­lai­ses­sa tilas­sa tilan­tar­ve kas­vaa monin­ker­tai­sek­si kul­ku­väy­lien ja mui­den apu­ti­lo­jen vuoksi.
    Pater-nos­ter tai his­si lai­tos oli­si tehokkaampi.
    Mut­ta on aika sel­vää, että jos auon säi­ly­ty on kal­li­sat niin ihmi­set, jot­ka tar­vit­se­vat autoan muut­ta­vat Vih­tiin tai Vantaalle.
    Tämä nos­taa Vih­rei­den kan­na­tus­ta, kun Hel­sin­kiin jää vain vihertäviä

  17. Olen samaa miel­tä Spo­tun kans­sa. Tuot­to­vaa­ti­mus, koh­tuul­li­nen­kin, auto­paik­kain­ves­toin­neil­le kor­jai­si suu­ren osan ongelmaa.

    Toi­saal­ta lais­ta voi­si löy­tyä oikeu­del­le pur­ta­vaa jo nyt­kin. Van­ho­jen talo­jen uusien luo­la­paik­ko­jen raken­ta­mi­ses­sa voi­si onne­aan kokeil­la oikeu­des­sa­kin Asun­to-osa­keyh­tiö­lain 5 § 3 momen­tis­ta: “Yhtiö­vas­tik­keel­la voi­daan kat­taa yhtiön menot, jot­ka aiheu­tu­vat: — 3) sel­lai­ses­ta perus­pa­ran­nuk­ses­ta, uudis­tuk­ses­ta, lisä­ra­ken­ta­mi­ses­ta ja lisä­alu­een hank­ki­mi­ses­ta, jol­la kiin­teis­tö ja raken­nus saa­te­taan vas­taa­maan kun­kin ajan­koh­dan tavan­mu­kai­sia vaa­ti­muk­sia, jol­lei osak­kee­no­mis­ta­jan mak­su­vel­vol­li­suus muo­dos­tu koh­tuut­to­man ankaraksi;”

    Voi­si hyvin aja­tel­la, että mak­su­vel­vol­li­suus on koh­tuut­to­man anka­ra, jos jou­tuu mak­sa­maan auto­pai­kas­ta, jota ei saa.

    Toi­saal­ta voi­si vedo­ta 9 §:ään: “Asun­to-osa­keyh­tiön kaik­ki osak­keet tuot­ta­vat yhtiös­sä yhtä­läi­set oikeu­det, jol­lei täs­tä lais­ta ja yhtiö­jär­jes­tyk­ses­tä muu­ta joh­du.” Ei kai ole yhtä­läi­nen oikeus, jos jokai­sel­la osak­keel­la jou­tuu mak­sa­maan auto­pai­kas­ta, mut­ta vain osa osak­keen­hal­ti­jois­ta saa pai­kan käyt­töön­sä. Arpaon­nea ei kai voi pitää yhtä­läi­syy­te­nä, vaik­ka se taval­laan kon­sis­tent­ti onkin.

    Lisäk­si 43 § sanoo: “Osak­kee­no­mis­ta­jal­la on oikeus saa­da yhtiö­jär­jes­tyk­seen sisäl­ty­vä koh­tuut­to­muu­teen joh­ta­va mää­räys muu­te­tuk­si niin, että koh­tuut­to­muus pois­tuu. — Tuo­miois­tuin voi muut­taa yhtiö­jär­jes­tys­tä, jos yhtiö­jär­jes­tyk­sen mää­räys joh­taa koh­tuut­to­muu­teen siten, että se tuot­taa osak­kee­no­mis­ta­jal­le mer­kit­tä­vää etua tois­ten osak­kee­no­mis­ta­jien kus­tan­nuk­sel­la tai aiheut­taa täl­le huo­mat­ta­vaa rasi­tus­ta ver­rat­tu­na toi­siin osakkeenomistajiin.”

    Ei oli­si mie­les­tä­ni kovin­kaan vai­ke­aa oikeu­des­sa perus­tel­la, että auto­pai­kan mak­su­vel­vol­li­suus on koh­tuut­to­muu­teen joh­ta­va mää­räys ja aiheut­taa autot­to­mal­le huo­mat­ta­van rasi­tuk­sen. Ja siis tämä toki pätee vain sil­loin, kun osa­ke ei todel­li­suu­des­sa oikeu­ta sii­hen auto­paik­kaan. Jos jokai­seen osak­kee­seen kuu­luu tasan yksi auto­paik­ka, sitä tilan­net­ta tuo ei kor­jaa. Sel­lai­nen asun­to-osa­ke täy­tyy vain jät­tää ostamatta.

  18. Kari, olen ihan samaa miel­tä että kan­nat­taa luot­taa ennem­min sii­hen mitä ihmi­set tekee kuin mitä he sano­vat, mut­ta mie­les­tä­ni olet nyt hako­teil­lä. Ei autoi­lu ole mikään per­heel­li­sen omi­nai­suus, kysy­mys on sii­tä että per­heel­li­sil­lä on liik­ku­mis­tar­pei­ta joi­hin jouk­ko­lii­ken­ne ei vas­taa, sehän tuon koko kyse­lyn point­ti on että kuin­ka moni jät­täi­si auton kotiin jos voi­si. Se 15% osuus on van­nou­tu­nei­ta autoi­li­joi­ta on sitä­pait­si täy­sin lih­jas­sa muun tie­don kans­sa. Per­heel­li­sil­lä on myös tar­ve isom­piin asun­toi­hin, eli he asu­vat talou­del­li­ses­ta pakos­ta kes­ki­mää­rin syr­jem­mäl­lä, joka taas lisää autoi­lun tar­vet­ta. Tätä ei tule yleis­tää kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vaan perheeseen.

  19. Jos halu­taan, että kult­tuu­ri muut­tuu omis­tusau­to­kult­tuu­ris­ta tila­päi­sau­to­kult­tuu­rin suun­taan, niin eikö pysä­köin­ti­paik­ka­nor­miin pitäi­si sil­loin aset­taa rei­lu kiin­tiö myös tilapäisautopaikoille? 

    Nimit­täin jos pysä­köin­ti­pai­kan löy­tä­mi­ses­tä muo­dos­tuu vie­lä nykyis­tä tiu­kem­pi pul­lon­kau­la, niin sil­loin­han kan­nat­taa mie­lum­min pitää omaa paik­kaa, jot­ta pai­kan var­mas­ti saa tar­vit­taes­sa ja samal­la omaa autoa, jot­ta pai­kan saa myös itsel­lään pitää.

  20. Pysä­köin­ti­pai­ko­jen ja asun­to­jen erot­ta­mi­nen toi­sis­taan eril­li­sik­si omai­suuse­rik­si kuu­los­taa myös fik­sul­ta. Jos pysä­köin­ti­paik­ka tosi­aan mak­saa 70 000 €, hal­vem­mak­si tul­lee monel­le ajel­la aina tak­sil­la, kun on autol­le tarvetta…

  21. Oli­si­ko­han täs­sä kyse samas­ta kuin sii­nä, mil­lä tääl­lä on perus­tel­tu muu­ta­kin asu­mis­ra­ken­ta­mi­sen mark­ki­naeh­toi­suu­den sot­ke­mis­ta, eli halu­taan, että sekai­sin asuu nii­tä, joil­la on auto ja nii­tä, joil­la ei ole. 🙂

    Mut­ta sit­ten vähän vaka­vam­min. Mik­si kukaan mak­sai­si asun­nos­taan samaa hin­taa kuin sel­lai­nen, joka saa auto­pai­kan, jos itse ei sel­lais­ta saa? Ei se kol­mas asu­ja ole tyy­ty­mä­tön, vaan se asun­to­jen raken­ta­ja, joka on ilmai­sek­si anta­nut arvok­kaat auto­pai­kat ensim­mäi­sil­le osta­jil­le ja käteen on jää­nyt mus­ta­pek­ka, eli asun­to, joka mak­saa auto­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen vuok­si hir­veäs­ti, mut­ta johon ei kui­ten­kaan kuu­lu autopaikkaa.

  22. Ton­ni: “Jos halu­taan, että kult­tuu­ri muut­tuu omis­tusau­to­kult­tuu­ris­ta tilapäisautokulttuurin…”

    Mik­si halut­tai­siin? Suo­meen­kin saa­daan vähi­tel­len nor­maa­li län­si­mai­nen elin­ta­so, jol­loin per­heel­lä on varaa ostaa sekä maan­tie- että kau­pun­ki­au­to. Sil­loin kes­kus­tan hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne vähe­nee suh­tees­sa, kun kes­kus­ta­pyö­ri­tyk­seen käy­te­tään sii­hen sopi­vaa autoa. Yhden tai kah­den auto­vuo­kraa­mon tuke­mi­nen vero­va­roin ei ole hyväksyttävää.

  23. Riip­puu tie­ten­kin sii­tä, mihin neliö­ra­ja vede­tään, mut­ta ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­teel­la veik­kai­sin, että auton omis­ta­mi­nen kor­re­loi per­heel­li­syy­teen parem­min kuin neliöt.

    Voi­han sitä veik­kail­la, mut­ta asioi­ta on tilastoitukin. 

    Tilas­to­kes­kuk­sel­ta löy­tyy tie­to asun­to­jen huo­ne­lu­vus­ta (pl. keit­tiö) asun­to­kun­nan koon (hen­keä) mukaan. Nopeal­la Exce­lin pyö­rit­te­ly­nä saa­daan eri asun­to­tyyp­pien osuu­dek­si asun­to­kun­nan koon mukaan:

    1 huo­ne | 2 huon. | 3 huon. | 4 huon. | 5 huon. | 6 huon. | 7+ huon.
    28,77 % | 45,18 % | 15,25 % | _7,22 % | _2,63 % | _0,66 % | _0,29 % | 1 henki
    _4,36 % | 28,60 % | 29,93 % | 22,92 % | 10,43 % | _2,70 % | _1,07 % | 2 henkeä
    _1,88 % | 12,26 % | 33,82 % | 30,28 % | 15,58 % | _4,35 % | _1,83 % | 3 henkeä
    _1,20 % | _5,94 % | 22,54 % | 36,71 % | 23,45 % | _7,23 % | _2,94 % | 4 henkeä
    _1,05 % | _4,99 % | 15,58 % | 33,96 % | 27,68 % | 11,24 % | _5,49 % | 5 henkeä
    _1,47 % | _5,13 % | 13,79 % | 32,18 % | 26,07 % | 12,48 % | _8,88 % | 6 henkeä
    _1,23 % | _4,47 % | 11,54 % | 28,12 % | 25,48 % | 13,45 % | 15,71 % | 7+ henkeä

    Eli 1 hen­gen ruo­ka­kun­nis­ta 74 % asuu kor­kein­taan 2 huo­neen asun­nos­sa, 4 hen­gen ruo­ka­kun­nis­ta 70 % asuu vähin­tään 4 huo­neen asun­nos­sa. Kyl­lä sanoi­sin, että tämä tilas­to viit­taa vah­vas­ti sii­hen että per­heen koko kor­re­loi var­sin vah­vas­ti asun­non koon kanssa.

    Auto­jen omis­ta­mi­ses­ta ei löy­ty­nyt suo­raa dataa, mut­ta täl­lai­nen tie­to löy­tyi koti­ta­louk­sen varal­li­suut­ta käsit­te­le­väs­tä tilas­tos­ta. Koti­ta­louk­sien omis­ta­mien kul­ku­neu­vo­jen arvo per­heen elä­män­vai­heen mukaan:

    Yhden hen­gen talou­det alle 35 v.: 3 750 €
    Yhden hen­gen talou­det alle 35–64 v.: 5 720 €
    Yhden hen­gen talou­det alle 65- v.: 1 650 €
    Yhden huol­ta­jan talous: 3 940 €
    Lap­set­to­mat parit alle 35 v.: 9 150 €
    Lap­set­to­mat parit 35–64 v.: 19 360 €
    Lap­set­to­mat parit 65- v.: 9 560 €
    Lap­si­per­heet, alle 7‑vuotiaita lap­sia: 14 190 €
    Lap­si­per­heet, muut: 22 200 €
    Muu talous: 14 370 €

    Tämä ei sikä­li vie­lä ker­ro kau­heas­ti, että samas­sa kön­täs­sä on auto­jen lisäk­si veneet, moot­to­ri­pyö­rät sun muut ja hal­pa auto on auto sii­nä mis­sä kal­lis­kin, mut­ta aina­kaan näis­tä luvuis­ta ei voi­ne vetää sel­lais­ta joh­to­pää­tös­tä että lap­si­per­heil­lä oli­si auto sen toden­nä­köi­sem­min kuin sama­ni­käi­sel­lä lap­set­to­mal­la parilla.

  24. Jaha, hie­nol­ta näyt­tää tau­luk­ko. Näkyi­si­kö näin paremmin:

    1 h. | 2 h. | 3 h. | 4 h. | 5 h. | 6 h. | 7+ h.
    28,77% 45,18% 15,25% _7,22% _2,63% _0,66% _0,29% 1 hlö
    _4,36% 28,60% 29,93% 22,92% 10,43% _2,70% _1,07% 2 hlö
    _1,88% 12,26% 33,82% 30,28% 15,58% _4,35% _1,83% 3 hlö
    _1,20% _5,94% 22,54% 36,71% 23,45% _7,23% _2,94% 4 hlö
    _1,05% _4,99% 15,58% 33,96% 27,68% 11,24% _5,49% 5 hlö
    _1,47% _5,13% 13,79% 32,18% 26,07% 12,48% _8,88% 6 hlö
    _1,23% _4,47% 11,54% 28,12% 25,48% 13,45% 15,71% 7+ hlö

  25. tpyy­luo­ma;

    Kyl­lä se nyt olet sinä, joka olet hakoteillä.

    Tosia­sia on se, että jos rajoi­tuk­sia ei ole, hen­ki­löä­uto on kai­kil­la mat­koil­la 1 — 400 km:n alu­eel­la täy­sin yli­voi­mai­nen mihin tahan­sa verrattuna.

    Jul­ki­nen lii­ken­ne pär­jää tuol­le lähin­nä tak­sein (joka ei ole jouk­ko­lii­ken­net­tä), ei mil­lään muul­la — ei ikinä.

    Ja sii­nä mie­les­sä “mie­li­pi­de­ky­se­lyt” ovat yhtä tyh­jän kans­sa. Kysel­lyil­lä on ilmei­ses­ti ollut jo “käsi­tys”, ettei autoa voi enää käyttää.

    Mut­ta olet­ta­mus, että rajoi­tuk­sia ei ole, on tie­ten­kin epä­rea­lis­ti­nen. Hom­maa rajoit­taa aina­kin raha ja tila. Kai­kil­la ei ole rahaa ajaa omal­la autol­la. Lisäk­si ne autot eivät mah­du kau­pun­gis­sa enää mihinkään.

    Sik­si pitää muut­taa tila rahak­si ja las­kut­taa sii­tä oikein. Sil­loin jouk­ko­lii­ken­ne­kin on kannattavaa!

    On tähän mui­ta­kin näkö­kan­to­ja, mut­ta ne ovat näh­däk­se­ni lähin­nä til­pe­höö­riä, jos yllä­ole­vas­sa kir­joi­tet­tua ei ymmärrä.

    Juuso Kopo­nen:
    Niin, kum­pi­kaan esit­täm­säi tilas­to ei anna edes poh­jaa esit­tä­mäl­le­ni korrelaatiovertailuille.

    Enkä muu­ten­kaan usko sil­lä ole­van edes mer­ki­tys­tä täs­sä kysei­ses­sä asias­sa — kysy­mys oli retorinen.

    Kari

  26. spot­tu (ja Elmo), aja­tus on oikean suun­tai­nen mut­ta ei kyl­lä rat­kai­se ongel­maa, joka on se että auto­pai­kan mark­ki­na­hin alit­taa sen raken­nus­kus­tan­nuk­set. Ja näin sik­si että kau­pun­ki mää­rää teke­mään nii­tä paik­ko­ja, on niil­le kysyn­tää edes oma­kus­tan­ne­hin­taan tai ei.

    Sen perus­teel­la mitä minä olen kat­so­nut niin auto­pai­kat myy­dään hal­leis­sa­kin noin 15 000 euron hin­taan. jos raken­nus­kus­tan­nus on 20 000 — 50 000 niin tak­kiin tulee.

    YIT yrit­tää urhool­li­ses­ti myy­dä Lep­pä­suol­la (koh­de Gram­my) paik­ko­ja 40 000 euron hin­taan. Tilan­ne nyt on että 66 asun­nos­ta on varat­tu 36, 35 auto­pai­kas­ta taas 6. Voi kuvi­tel­lä mikä nii­den paik­ko­jen hin­ta tulee lopul­ta olemaan.

  27. Kal­le
    “Mik­si halut­tai­siin? Suo­meen­kin saa­daan vähi­tel­len nor­maa­li län­si­mai­nen elin­ta­so, jol­loin per­heel­lä on varaa ostaa sekä maan­tie- että kau­pun­ki­au­to. Sil­loin kes­kus­tan hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne vähe­nee suh­tees­sa, kun kes­kus­ta­pyö­ri­tyk­seen käy­te­tään sii­hen sopi­vaa autoa. Yhden tai kah­den auto­vuo­kraa­mon tuke­mi­nen vero­va­roin ei ole hyväksyttävää.”

    Jos ylei­nen tavoi­te on, että kai­kil­la on olta­va suu­rin­piir­tein saman­suu­rui­set net­to­tu­lot, ja asun­to­jen hin­ta mää­rit­tyy kes­ki­mää­räis­ten tulo­jen perus­teel­la, Hel­sin­gis­sä tämä tar­koit­taa sitä, että nor­mi­per­heen on joko tyy­dyt­tä­vä muu­ta Suo­mea pie­nem­pään asun­toon tai tin­git­tä­vä muus­ta kulu­tuk­ses­ta. Yksi suu­ri menoe­rä on auto. 

    Jos tila­päi­sau­to­pal­ve­luil­la oli­si enem­män käyt­tä­jiä, ne oli­si­vat myös edul­li­sem­pia. Itse­kään en kan­na­ta sub­ven­tio­ta vero­va­roin. Sitä­pait­si voi­han auto­ja olla yhteis­käy­tös­sä ihmis­ten välil­lä ihan kes­ki­näi­sil­lä sopimuksillakin. 

    Jos tila­päi­sau­to­ja oli­si käy­tet­tä­vis­sä omal­ta park­ki­pai­kal­ta, moni pär­jäi­si ilman omaa autoa tai ilman kak­ko­sau­toa. Kos­ka auto näyt­tää ole­van hal­vem­pi kuin park­ki­paik­ka, sääs­töä syn­tyi­si sii­tä, että kai­kil­le ei tar­vit­tai­si omaa parkkipaikkaa.

  28. Kari, joo, mut­ta tuol­la ei ole mitään teke­mis­tä per­hei­den kans­sa sinän­sä. Ja auton käy­tön muka­vuus on vähän sub­jek­tii­vi­nen kysy­mys, toi­sis­ta on muka­va ajaa, toi­set taas kokee sen stres­saa­vak­si ja istuu mie­luum­min junas­sa. Riip­puu tie­ten­kin lii­ken­neym­pä­ris­tös­tä­kin, mut­ta minus­ta tuo 15% on se osuus joi­den mie­les­tä aja­mi­nen on joka tapauk­ses­sa niin kivaa ettei muut vaih­toeh­dot kiin­nos­ta. Täl­lai­sen asian voi ihan hyvin sel­vit­tää kyselytutkimuksella.

  29. Autot maan alle,kunhan ei nii­tä sin­ne loppusioiteta. 

    Var­maan vii­sain­ta oli­si osa auto­pai­kois­ta pan­na asun­non hin­taan ja osa myy­dä auto­paik­ka kiin­tei­töiyh­tiöi­nä. Saa vali­ta miten sen pai­kan mak­saa, jos tar­vii, Ja voi­haan sen vuo­kra­tak­kin sit­ten jol­ta­kin. Todel­li­set kulut esil­le niin panee har­kit­se­maan koko autoa. mut­ta autot­to­mien ei tar­vit­se osa­lis­tua nii­hin kustannuksiin.

    Aja­tus; voi­si­ko jos­sain pää­ra­dan var­res­sa jon­kun ase­man lähel­lä olla par­ki­hal­li, jos­sa voi­si­te pitää nii­tä kity­maas­tu­rei­ta, joi­ta tar­vi­taan kun käy­dään lapis­sa ja maal­la. Toden­nä­köi­ses­ti auto­pai­kan hin­nak­si tuli­si 10 000 euroa. Samoi­ten sin­ne vois jät­tä pir­sin kun jout­tuu käy­mään siel­lä pääkaupungissa

  30. tpyy­luo­ma: “aja­tus on oikean suun­tai­nen mut­ta ei kyl­lä rat­kai­se ongel­maa, joka on se että auto­pai­kan mark­ki­na­hin alit­taa sen rakennuskustannukset”

    Jos ja kun kau­pun­ki halu­aa vält­tä­mät­tä myy­dä kadun­var­si­paik­ko­ja teo­rias­sa kah­den met­rin pääs­sä ulko-ovel­ta hin­taan 100 eur/v, on paha tuon kans­sa kenen­kään kil­pail­la. Toi­sek­seen, juu­ri kun kat­soin, ainoa myy­tä­vä auto­paik­ka tääl­lä­päin mak­saa 36000 euroa, ja sijait­see peri­fe­rian lai­doil­la. Näyt­täi­si siis sil­tä että auto­paik­kaa pide­tään niin hyvä­nä sijoi­tus­koh­tee­na ettei sii­tä olla val­mii­ta luopumaan.

    Mitä Lep­pä­suon kämp­piin tulee, jos YIT myi­si auto­pai­kat oma­kus­tan­nus­hin­taan, ne meni­si­vät kyl­lä välit­tö­mäs­ti mut­ta sen jäl­keen asun­non myy­mi­nen tavoi­te­hin­taan oli­si entis­tä­kin vaikeampaa.

    Mark­ki­nat sabo­toi­daan täl­lä het­kel­lä a) kau­pun­gin toi­mes­ta jaka­mal­la kadun­var­si­paik­ko­ja puo­li-ilmai­sek­si ja b) lain­sää­dän­nöl­lä mah­dol­lis­ta­mal­la asoy:n auto­paik­ko­jen kaap­paa­mi­nen. Ennen kuin nämä kak­si asi­aa on kor­jat­tu, auto­paik­ka­mark­ki­noi­den käyt­täy­ty­mi­sel­lä ei voi­da perus­tel­la oikein mitään.

  31. spottu:“Mitä Lep­pä­suon kämp­piin tulee, jos YIT myi­si auto­pai­kat oma­kus­tan­nus­hin­taan, ne meni­si­vät kyl­lä välit­tö­mäs­ti mut­ta sen jäl­keen asun­non myy­mi­nen tavoi­te­hin­taan oli­si entis­tä­kin vaikeampaa.”

    Tätä en täy­sin ymmär­tä­nyt. Nii­den asun­to­jen, jot­ka saa­vat huo­neis­ton muka­na auto­pai­kan, myy­mi­nen tie­ten­kin hel­pot­tuu, jos auto­pai­kan saa ale­hin­taan, mut­ta luu­li­si, että vas­taa­vas­ti mui­den myy­mi­nen vai­keu­tuu, kun asun­non lisäk­si jou­tuu mak­sa­maan mui­den auto­pai­kois­ta, jol­lais­ta ei sit­ten itse edes saa. 

    Luu­li­si, että asunnoista+autopaikoista saa mak­si­maa­li­sen hin­nan, kun ne irro­te­taan toi­sis­taan, jol­loin ei toi­saal­ta jou­du­ta mark­ki­noi­maan autot­to­mal­le asun­toa kal­liim­mal­la kuin sen todel­li­nen arvo osta­jal­le on ja toi­saal­ta ei rahas­te­ta auto­pai­kan halua­vil­ta täyt­tä hin­taa autopaikasta. 

    Tuos­ta irrot­ta­mi­ses­ta on sekin hyö­ty, että täl­löin on mah­dol­lis­ta orga­ni­soi­da auto­paik­ko­jen jäl­ki­mark­ki­nat. Jos auto­paik­ka on kiin­teäs­ti kiin­ni asun­nos­sa, sitä on vai­kea mark­ki­noi­da jat­kos­sa autot­to­mal­le, kos­ka tämä ei tie­ten­kään ole val­mis mak­sa­maan yli­hin­taa asias­ta, jota ei oikeas­ti tar­vit­se. Jos se on irral­li­nen, voi uusi asu­kas myy­dä pai­kan, jos ei sitä itse tar­vit­se ja saa sii­tä mark­ki­na­hin­nan. Tai voi tuon myyn­nin teh­dä van­ha­kin asu­kas vaik­ka­pa optiol­la, että auto­pai­kan kans­sa asun­non hin­ta on x ja ilman x‑y ja sit­ten myy­dä auto­pai­kan jol­le­kin muul­le hin­nal­la y.

  32. Pal­jon­ko auto­pai­kois­ta kan­nat­taa mak­saa ? Tätä on kysyt­ty usein kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa. Osmo erit­te­lee kysy­myk­sen­sä hyvin. 

    Kun Jät­kä­saa­ren kaa­voi­tus­ta käyn­nis­tel­tiin, kes­kus­tel­tiin pal­jon autot­to­man kau­pun­gin­osan mah­dol­li­suu­des­ta. Roh­keus pet­ti. Nyt on ajau­dut­tu tuo­hon kes­ki­ver­toa­se­tel­maan, min­ne ne pysä­köin­ti­ti­lat sur­vo­taan alu­een koko­nai­sil­meen ja toi­mi­vu­den kär­si­mät­tä. Kun teh­dään tii­vis­tä kan­ta­kau­pun­kia, pysä­köin­ti tais­te­lee vastaan.

    Yksi kum­ma­jai­nen pysä­köin­ti­po­li­tii­kas­sa on ollut lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti. Sitä on toteu­tet­tu, että kan­ta­kau­pun­kiin ei tar­vit­se teh­dä uut­ta pysä­köin­ti­ti­laa. Käy­tän­nös­sä lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä ei ole toteu­tet­tu siir­tä­mäl­lä pysä­köin­tiä lii­tyn­tä­ase­mil­le vaan kes­kus­taan on raken­net­tu koko ajan lisää tarjontaa.

    Suo­men­lin­nan asuk­kaat eivät ole saa­neet pysä­köin­ti­ti­lo­ja saa­rel­leen. Jät­kä­saa­re­lai­sil­le oli­si voi­nut tar­jo­ta saman­tyyp­pis­tä rat­kai­sua. Pysä­köin­ti­ti­lo­ja oli­si voi­nut tar­jo­ta hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien päästä.

    Tämä on jäl­ki­vii­saut­ta, jos sitä­kään. Alu­eel­la oli­si joka tapauk­ses­sa kes­ki­tet­tä­vä pai­kat muu­ta­maan suu­reen moni­ker­rok­si­seen lai­tok­seen maan pin­nal­le. Kaik­ki pai­kat oli­si­vat asuk­kai­den ostet­ta­vis­sa tai vuo­krat­ta­vis­sa alu­ee­li­sel­ta pysäköintyhtiöltä.

  33. Kari väit­ti, että hen­ki­lö­au­to on täy­sin yli­voi­mai­nen kul­ku­muo­to 1–400 km:n mat­koil­la ver­rat­tu­na mihin muu­hun tahan­sa. Ehkä on, jos on oma auton­kul­jet­ta­ja. Jos ei ole, kyl­lä minä menen esim. 200 km:n mat­kan pal­jon mie­luum­min junal­la kuin ajan itse. Molem­mis­sa päis­sä voi sit­ten men­nä vaik­ka taksilla.

    Lyhyil­lä mat­koil­la taas käve­ly tai pyö­räi­ly voi hyvin­kin olla muka­vam­paa kuin autoi­lu ja saa lii­kun­taa­kin sii­nä samalla.

  34. Olen aiem­min jos­kus esit­tä­nyt, että kau­pun­ki raken­nut­tai­si jon­kun alu­een täy­teen talo­ja, joi­hin ei kuu­lui­si yhtään park­ki­paik­kaa ja tie­tys­ti sil­loin asun­not oli­si­vat paaaal­jon hal­vem­pia. Osta­jia oli­si var­maan pal­jon ja saa­tai­sin esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka pitäi­si toi­mia. Mik­si niin ei ole vie­lä teh­ty? Kokoo­mus­ko yksin jar­rut­taa täl­läis­tä kokei­lua? Vai raken­ta­jat? Vai ris­ki sii­tä, että raken­ta­jat otta­vat kui­ten­kin saman hin­nan asun­nois­ta, vaik­kei park­ki­vel­voi­tet­ta ole?
    OS aina valit­taa, että yksi­tyi­sau­toi­lus­sa mak­saa tila. Kan­ta­kau­pun­gis­sa ihmi­set pis­tä­vät auton­sa pää­sään­töi­ses­ti katu­jen reu­noil­le. En tie­ten­kään voi ymmär­tää nii­den paik­ko­jen mak­sa­van mal­tai­ta, kos­ka en voi käsit­tää, että niil­le voi­si talo­ja raken­taa. Uudet alu­eet eri asia ja niis­sä­hän hom­ma on “her­rois­ta” kiinni.
    Luu­li­si muu­ten, että kan­ta­kau­pun­gis­sa asun­not oli­si­vat edul­li­sia, kos­ka nii­hin ei park­ki­ra­sit­tei­ta ole koh­dis­tu­nut. Niinpä.

  35. Nyt vas­ta tajusin, että OS:n käsi­tyk­sen mukaan kau­pun­ki raken­taa Jät­kä­saa­reen puo­len mil­jar­din park­ki­pai­kat!! Te hesa­lai­set saat­te teh­dä niin­kuin vii­saak­si näet­te, mut­ta toi on mus­ta jo liikaa.Itse käy­tän autoa kaup­pa­reis­sui­hin ja tiet­ty mök­ki­reis­suil­la Män­ty­har­jun Var­pa­sen kylään, kos­ka pile­tit junas­sa ja tak­si­mak­sut sekä kaup­pa­reis­sut siel­lä 11 km pääs­tä tuli­si­vat tosi arvok­kaik­si, puhu­mat­ta­kaan suku­lais­ten tapaa­mi­sis­ta. Tosin suku­lai­set vai­mon puo­lel­ta, mut­ta kuitenkin.
    Ihmet­te­len mit­kä tahot aja­vat tuom­moi­sia jut­tu­ja kau­pun­gin mak­set­ta­vak­si. Mihin Tei­tä val­tuu­tet­tu­ja oikein on valit­tu? Pan­kaa lop­pu edes tom­mo­sil­le haa­veil­le. Ymmär­rän, ettei kukaan raken­nus­fir­ma läh­de tom­mo­sia teke­mään omaan piik­kiin­sä ja ymmär­tä­vät, ettei kukaan osta kämp­pää siel­tä niin kal­liil­la hin­nal­la, että se kat­tai­si tom­mo­set kulut. Ei muu­ta kun alu­eel­le ei lain­kaan park­ki­paik­ko­ja. Asuk­kaat vie­kööt auton­sa park­kiin jon­ne­kin muu­al­le ja sii­hen tie­tys­ti kau­pun­gil­ta ehdo­tuk­sia ja yhteysjuttuja.

  36. Kari esit­ti yksi­tyi­sau­ton ole­van käyt­tä­jäl­le paras vaih­toeh­to 1–400 km matkoilla.

    Yksi­tyi­sau­to ei ole yli­voi­mai­nen alle 2 km mat­koil­la aloi­tus- ja lope­tus­kus­tan­nus­ten vuok­si. Yksi­tyi­sau­toa ei voi käyt­tää jos on huma­las­sa, alai­käi­nen tai van­ha ja sai­ras. Riip­puen alko­ho­lin­käy­tös­tä ihmi­nen on näi­tä 10–20 % elämästään.

    Väit­täi­sin, että alle 2 km mat­koil­la tehok­kain on pol­ku­pyö­rä, sen jäl­keen käve­ly ja julkiset.

    Lisäk­si mat­koil­la, joil­la on mah­dol­lis­ta kul­kea junal­la, se on parem­pi vaih­toeh­to, kos­ka mat­ka-ajan voi käyt­tää hyödyllisesti.

  37. Asuk­kail­ta ei kui­ten­kaan kysy­tä mitään. Jos halu­aa asun­non, on pak­ko mak­saa myös pysä­köin­nis­tä, oli autoa tai ei.

    Onnit­te­lut vaan kai­kil­le! Itse haluai­sin ulot­taa tätä älyl­lis­tä kes­kus­te­lua ja NIM­BY-demo­kra­ti­aa vähän vie­lä pidem­mäl­le. Haluan osal­ta­ni kysee­na­lais­taa esi­mer­kik­si seu­raa­via jul­ki­sen talou­den kus­tan­nus­vää­ris­ty­miä ja epäoikeudenmukaisuuksia:

    - mik­si kus­tan­nan tois­ten bus­si­li­pus­ta aina­kin puo­let, vaik­ken itse kul­je bus­sil­la lain­kaan? Ja mik­si keuh­ko­ni saas­tu­vat bus­sien ja hii­li­voi­ma­ra­tik­ko­jen pien­hiuk­kas­pääs­töis­tä, vaik­ken itse tuo­ta näi­tä saasteita?

    - mik­si arvo­kas­ta asun­to­tont­ti­ti­laa tuh­la­taan val­ta­viin bus­si­va­rik­koi­hin, kuten Rus­kea­suol­la, vaik­ka samaa maa­ta voi­tai­siin käyt­tää asun­tuo­tan­toon, puis­toi­hin ja Kes­ki-Euroop­pa­lai­siin torikahviloihin?

    - mik­si minun pitää kus­tan­taa asun­too­ni huk­ka­ne­liöi­tä, jot­ta joku toi­nen inva­lii­di jos­sain talos­sa mah­tuu kul­ke­maan? Enhän minä ole invalidi!

    - mik­si minun pitää mak­saa naa­pu­rin las­ten­hoi­dos­ta, vaik­kei minul­la ole lapsia?

    - miksi…minä, minä, minä.…!

    Kun näkö­kent­tä on 3 astet­ta, niin syn­tyy tur­han hel­pos­ti eri­lai­sia vää­ris­ty­miä ja tur­hia hypoteeseja.

  38. Omaan point­tii­ni on kiin­ni­tet­ty täs­sä var­sin vähän huo­mio­ta: uudet asui­na­lu­eet hel­sin­gin­nie­mel­lä sopi­vat huo­no­jen ja ruuh­kais­ten lii­ken­neyh­teyk­sien vuok­si huo­nos­ti autoi­lul­le. Täs­sä mie­les­sä ymmär­rän kyl­lä nii­tä, jot­ka halua­vat jät­tää autot pois näil­tä uusil­ta alueil­ta. Autoi­li­jat voi­vat ihan hyvin muut­taa espoo­seen tai van­taal­le mis­sä riit­tää kehä- ja moottoriteitä.

    Lop­pu­tu­los on tie­tys­ti aina arvaa­ma­ton, mut­ta jos autot jäte­tään pois uudel­ta asui­na­lu­eel­ta, ei pidä yllät­tyä, jos tule­va asu­jai­mis­to ei vas­taa­kaan kes­kiar­vois­ta läpi­leik­kaus­ta helsinkiläisistä.

    1. Siis niin kuin Suomenlinna?
      Minus­ta voi­tai­siin hyvin teh­dä yksi kau­pun­gin­osa autot­to­mak­si. Se voi­si sil­loin nou­dat­taa euroop­pa­lais­ten van­ho­jen kau­pun­kien mit­ta­kaa­vaa kapei­ne kuji­neen. Tal­lin­nas­sa­kaan ei ole vai­keuk­sia löy­tää asuk­kai­ta van­haan kau­pun­kiin, vaik­ka tuon käyt­tö on aika rajallista.Kyllä yhden kau­pun­gin­osan ver­ran autot­to­mia löy­tyy Hel­sin­gis­tä­kin, jos­sa kui­ten­kin 58 % koti­ta­louk­sis­ta (kan­ta­kaupn­gis­sa) on autot­to­mia Autoi­li­joi­ta var­ten voi­tai­siin taas raken­taa omat kau­pun­gin­osat, jois­sa talot on ympä­röi­ty sil­mää hive­le­vil­lä pysäköintikentillä.

  39. Autoi­li­joi­ta var­ten voi­tai­siin taas raken­taa omat kau­pun­gin­osat, jois­sa talot on ympä­röi­ty sil­mää hive­le­vil­lä pysäköintikentillä.”

    Tuo oli tie­tys­ti iro­ni­aa, mut­ta hie­no auto on myös esteet­ti­nen elä­mys, joten heit­to on osin myös totta.

  40. Niin, kum­pi­kaan esit­täm­säi tilas­to ei anna edes poh­jaa esit­tä­mäl­le­ni korrelaatiovertailuille.
    Enkä muu­ten­kaan usko sil­lä ole­van edes mer­ki­tys­tä täs­sä kysei­ses­sä asias­sa – kysy­mys oli retorinen.

    Mik­si ei anna pohjaa?

    Mik­si ei ole merkitystä?

    - mik­si kus­tan­nan tois­ten bus­si­li­pus­ta aina­kin puo­let, vaik­ken itse kul­je bus­sil­la lain­kaan? Ja mik­si keuh­ko­ni saas­tu­vat bus­sien ja hii­li­voi­ma­ra­tik­ko­jen pien­hiuk­kas­pääs­töis­tä, vaik­ken itse tuo­ta näi­tä saasteita?

    - mik­si arvo­kas­ta asun­to­tont­ti­ti­laa tuh­la­taan val­ta­viin bus­si­va­rik­koi­hin, kuten Rus­kea­suol­la, vaik­ka samaa maa­ta voi­tai­siin käyt­tää asun­tuo­tan­toon, puis­toi­hin ja Kes­ki-Euroop­pa­lai­siin torikahviloihin?

    Kos­ka jos näin ei toi­mit­tai­si, ne samat ihmi­set liik­kui­si­vat yksi­tyi­sau­toil­la ja tuot­tai­si­vat vie­lä enem­män saas­tei­ta, vaa­ti­si­vat vie­lä enem­män tilaa, aiheut­tai­si­vat enem­män ruuh­kia jne. On myös autoi­li­joi­den etu, että mah­dol­li­sim­man suu­ri osa muis­ta liik­kuu julkisilla.

    - mik­si minun pitää kus­tan­taa asun­too­ni huk­ka­ne­liöi­tä, jot­ta joku toi­nen inva­lii­di jos­sain talos­sa mah­tuu kul­ke­maan? Enhän minä ole invalidi!

    Yksi­tyi­sau­toi­lu on valin­ta, inva­li­dius ei. Eipä sil­ti, ei nykyi­ses­sä tavas­sa pakot­taa kaik­ki asuk­kaat mak­sa­maan huk­ka­ne­liöis­tä ole­kaan tolkkua.

    - mik­si minun pitää mak­saa naa­pu­rin las­ten­hoi­dos­ta, vaik­kei minul­la ole lapsia?

    Oli­si­ko ken­ties jotain eroa autoi­lun ja las­ten­hoi­don ulkois­vai­ku­tuk­sil­la? Tai ken­ties sil­lä, mit­kä edel­ly­tyk­set poten­ti­aa­li­sil­la autoi­li­joil­la on teh­dä eri­lai­sia valin­to­ja elä­mäs­sään cont­ra päi­vä­hoi­toa tar­vit­se­vil­la lap­sil­la? (Päi­vä­hoi­to on ensi­si­jai­ses­ti pal­ve­lu lap­sel­le ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti vanhemmille.)

  41. Uudis­ra­ken­net­tu van­ha­kau­pun­ki oli­si lois­ta­va asia. Ilmei­ses­ti mikään laki­kaan ei var­si­nai­ses­ti sitä kiel­lä, kun­han on sopi­vat paloau­tot ja ambu­lans­sit, joil­la ope­roi­da (nyt jo on Suo­men­lin­nan huol­to­tun­ne­lia var­ten sääs­tet­ty pie­niä ambu­lans­se­ja, kun ei nykyi­set paket­ti­au­to­ko­koi­set mah­du, ja Kal­lion ahtai­ta sisä­pi­ho­ja var­ten on pie­nois­pa­loau­to). Mikä estää, on ennak­ko­luu­lot­to­muu­den puu­te — teki­si mie­li väit­tää, että enem­män vir­ka­mies­ten kuin luot­ta­mus­mies­ten kohdalla.

  42. Tpyy­luo­ma:
    Niin, tuos­sa nyt en argu­men­toi­nut var­si­nai­ses­ti sii­tä, liit­tyy­kö auton käyt­tö per­hei­siin sinän­sä, vaan epäi­lin tuo­ta tulos­ta, jon­ka mukaan autoi­lu oli­si noin “epä­suo­sit­tua”.

    Se nyt ei vain oikein ole lin­jas­sa todel­li­suu­des­sa valit­tu­jen kul­ku­muo­to­jen kans­sa. Jos lii­ku­tuis­ta kilo­met­reis­tä 80 pin­naa tjsp. teh­dään hen­ki­lö­au­tol­la, ja jopa Hesas­sa sen kul­ku­muo­to osuus on huo­mat­ta­van kor­kea (50 % ?), niin on epä­us­kot­ta­vaa, että 75 – 85 % ihmi­sis­tä valit­si­si mie­lui­ten jon­kin muun kul­ku­muo­don kuin hen­ki­lö­au­ton, kuten tut­ki­mus väitti.

    Tie­ten­kin Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa luvut ovat toi­sen­lai­sia. Tämä joh­tuu mm. sii­tä, että kes­kus­tas­sa autoi­lua on ran­kas­ti rajoi­tet­tu ja toi­saal­ta myös mui­den liik­ku­mis­muo­to­jen pal­ve­lu­ta­so on parem­pi (plus tiet­ty ne sosio­eko­no­mi­set teki­jät). Ja mie­les­tä­ni ensin mai­nit­tu autoi­lun rajoit­ta­mi­nen (tai “rajoit­tu­mi­nen”) on huo­mat­ta­vas­ti mer­kit­tä­väm­pi teki­jä kuin jälkimmäinen.

    Per­heel­li­sil­le on autos­ta suh­teel­li­ses­ti enem­män etua kuin sin­kuil­le, ja vas­taa­vas­ti hai­tat (mm. kus­tan­nuk­set) ovat ovat suh­teel­li­ses­ti pie­nem­piä. Sik­si arve­len per­heel­lis­ten käyt­tä­vän autoa sink­ku­ja useam­min. Ja nämä pre­fe­rens­sie­rot myös selit­tä­vät sitä, mik­si asu­taan useam­min jos­sain muu­al­la kuin keskustassa.

    Jaak­ko:
    Niin, en minä­kään autol­la tyk­kää ajel­la. Mut­ta aika moni muu näyt­täi­si “tyk­kää­vän”. Tai aina­kin on niin, että autoil­laan mie­lum­min, jos siten saa­daan joi­ta­kin mui­ta hyö­ty­jä — esi­mer­kik­si oma piha.

    Yrit­tä­jä:
    Siis sanoin, että sii­nä tapauk­ses­sa, jos rajoit­tei­ta ei ole. Tosia­sias­sa nii­tä tie­ten­kin on, kuten esitit.

    Ja muu­ten­kin, kyl­lä muil­la kul­ku­muo­doil­la toki on etun­sa, mut­ta jos etu­ja ja hait­to­ja pun­ni­taan ja ver­ra­taan ihmis­ten todel­li­sia valin­to­ja koko­nai­suu­te­na, niin kyl­lä se minus­ta aika yli­voi­mai­sel­ta näyttää.

    Kari

  43. Ehkä mini­mi­vaa­ti­muk­se­na voi­si pitää uusis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa, että muut­toau­tol­la mah­tuu kul­ke­maan, muut­ta­mi­nen har­vem­min kui­ten­kaan onnis­tuu jul­kis­ten varas­sa. Mut­ta kadut joil­la mah­tui­si­vat satun­nai­ses­ti liik­ku­maan muut­toau­tot, ambu­lans­sit, paloau­tot ja tak­sit oli­si­vat edel­leen­kin kovas­ti kapeam­pia kuin sel­lai­set joil­le pitäi­si sään­nöl­li­ses­ti mah­dut­taa mit­ta­vaa lii­ken­net­tä molem­piin suun­tiin, pysä­köin­ti­pai­kat ja eril­li­set jalkakäytävät.

  44. Juuso Kopo­nen:

    Mik­si ei anna pohjaa?

    Mik­si ei ole merkitystä? 

    Sik­si, että ne ovat näh­däk­se­ni aivan lii­an yleis­luon­toi­sia, jot­ta nii­den avul­la voi­tai­siin ennus­taa tai arvioi­da ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­tä ja valin­to­ja jos­sain hypo­teet­ti­ses­sa tilanteessa.

    Alku­pe­räi­nen kom­ment­ti­ni viit­ta­si sii­hen epäi­lyk­see­ni, että jos lap­si­per­hei­den sijoit­tu­mis­ta jol­le­kin alu­eel­le, esi­mer­kik­si asun­to­po­li­tii­kan kei­noin, suo­si­taan, voim­me odot­taa myös autoi­lun lisään­ty­vän ko. alu­eel­la. Tämä on siis vain omaa arve­lua­ni sen perus­teel­la, miten tun­te­ma­ni ihmi­set ovat käyt­täy­ty­neet perheellistyttyään.

    Asi­aa toki voi­si tut­kia (ja var­maan jos­sain on tut­kit­tu­kin), mut­ta luu­len hom­man ole­van “työ­läs” ja pitä­vien tulos­ten saa­mi­sen ole­van han­ka­laa. Ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­nen on niin kovin kummallista.

    Kari

  45. Itse asias­sa hyvä, että esteet­tö­myys­asia tuli täs­sä myös esil­le. Täl­lai­nen “uus­van­ha­kau­pun­ki” ei luon­nol­li­ses­ti­kaan oli­si myös­kään estee­tön, vaan asun­not oli­si mitoi­tet­tu käve­ly­ky­kyi­siä var­ten. Luu­len, että asun­nois­ta tuli­si pit­käs­tä aikaa ihan kivo­ja. Ja jos sai­sin vie­lä kol­man­nen poik­keuk­sen, voi­si­ko täs­sä kau­pun­gin­osas­sa olla kaa­vas­sa kiel­let­ty tuh­laa­mas­ta asun­to­ti­laa huo­neis­to­koh­tai­siin saunoihin?

  46. Hyvä huo­no esi­merk­ki “käve­ly­ka­dus­ta” on iso-roba. Tyy­pil­li­se­nä päi­vä­nä iso-roba on park­kee­rat­tu täy­teen autoja. 

    Itse en siis muut­tai­si autot­to­mal­le alu­eel­le, kos­ka tar­vit­sen työs­sä­ni autoa.

  47. Kyl­lä yhden kau­pun­gin­osan ver­ran autot­to­mia löy­tyy Hel­sin­gis­tä­kin, jos­sa kui­ten­kin 58 % koti­ta­louk­sis­ta (kan­ta­kaupn­gis­sa) on autottomia.”

    Ovat­ko nmän samo­ja ihmi­siä, jot­ka asu­vat niis­sä pal­jon­pu­hu­tuis­sa kana­ko­peis­sa? Eikös Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin pitä­nyt hou­ku­tel­la lapsiperheitä?

  48. Autoi­li­jat voi­vat ihan hyvin muut­taa espoo­seen tai van­taal­le mis­sä riit­tää kehä- ja moottoriteitä.”

    Eikö täs­tä seu­raa, että autoi­lus­ta pitä­vät hyvä­tu­loi­set muut­ta­vat muu­al­le ja vie­vät veroeu­ron­sa mennessään?

    Kou­lu­tet­tu sink­ku tai lap­se­ton paris­kun­ta mak­sa­nee mer­kit­tä­väs­ti enem­män kun­nal­lis­ve­roa kuin aiheut­taa kau­pun­gil­le kus­tan­nuk­sia. Eikö sil­loin oli­si oikeas­taan rei­lua, että kau­pun­ki lah­joit­tai­si edes mel­kein ilmai­sen park­ki­pai­kan haluk­kail­le? Aina­kaan kal­liil­la park­ki­pai­koil­la ei pitäi­si kan­nus­taa hyvä­tu­loi­sia muut­ta­maan muualle.

  49. Autoil­ja: “Aina­kaan kal­liil­la park­ki­pai­koil­la ei pitäi­si kan­nus­taa hyvä­tu­loi­sia muut­ta­maan muualle.”

    Hyvä­tu­loi­sel­le kal­lein park­ki­paik­ka on sel­lai­nen jos­sa rahal­le ei saa vas­ti­net­ta, kuten nyt esi­mer­kik­si ole­ma­ton asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ka tai jos­sain kau­ka­na kes­ki­te­tys­ti sijait­se­va pysä­köin­ti­ta­lo. Pätee muu­ten myös jouk­ko­lii­ken­tee­seen, eli kal­leim­mil­laan se on vain tur­haut­ta­va tapa ostaa tei­tä tyhjemmiksi.

  50. Kari, kysy­mys oli kai sii­tä että käyt­tää­kö autoa päi­vit­täin, satun­nai­ses­ti­kan ajos­ta toki ker­tyy kilo­met­re­jä. En osaa sanoa tar­kem­min kun en alku­pe­räis­tä tut­ki­mus­ta löytänyt.

    Autoi­la poh­tii että jos autoi­le­va uusi asu­kas tie­naa kes­ki­mää­rin enem­män niin eikö kau­pun­gin kan­na­ta sub­ven­toi­da autoi­le­via asuk­kai­ta? Kysy­mys on hyvä, tämä asi­aa kai­paa enem­män mää­räl­lis­tä­mis­tä. Ote­taan case Jätkäsaari:

    Ole­te­taan että jokai­ses­ta pysä­köin­ti­pai­kas­ta aiheu­tuu kau­pun­gil­le 40 000 euron tap­pio maan myyn­ti­hin­nas­sa. Tuo­hon voi huo­let­ta lisä­tä jotain 20 000 per auto lisä­tie­ka­pa­si­tee­tis­ta tai pie­nem­mäs­tä raken­nusoi­keu­des­ta aiheu­tu­via tap­pioi­ta (ei voi raken­taa aivan niin tii­vis­ti kun autot ei mah­du, tämä oli KSV:n vas­taus sii­hen mik­sei Kala­sa­ta­mas­ta voi teh­dä tii­viim­pää.) Eli sano­taan 3 000 euroa vuo­si­kul­kuk­si. Jot­ta tämä tuli­si kun­nal­lis­ve­ro­na takai­sin niin autoi­li­jan pitäi­si tie­na­ta vuo­des­sa kes­ki­mää­rin noin 20 000 enem­män. En pidä tätä uskot­ta­va­na, ei ne autot­to­mat­kaan talou­det joil­la on varaa asua Jät­käs­sä mitään nol­la­tu­loi­sia ole.

    Ns. ral­li­kus­ki­koh­de­ryh­mäl­le eli erit­tän suu­ri­tu­loi­sil­le taas joku 40 000 park­ki­paik­ka ei ole olen­nai­nen menoerä.

  51. Tämä auton vas­tus­ta­mienn saa aivan käsit­tä­mät­tö­mät mit­ta­suh­teet Osmon muu­ten älyk­kään ja jär­ke­vän mie­hen maa­il­mas­sa. Oli­si­ko aika siir­tyä jo eteen­päin 60-luvun opiskelijaradikalismista?

    Auton käyt­tö ei ole sen enem­pää valin­ta kuin rati­kan käyt­tö mat­kal­la Jako­mä­keen. Kaik­kien elä­mä, työ ja todel­li­suus ei ole Enem­mis­tö Ry-normatiivinen.

  52. Eikö täs­tä seu­raa, että autoi­lus­ta pitä­vät hyvä­tu­loi­set muut­ta­vat muu­al­le ja vie­vät veroeu­ron­sa mennessään?”

    Tätä­hän on tääl­lä päh­käil­ty. Ovat­ko autoi­li­jat kes­ki­mää­rin edul­li­sem­pia asuk­kai­ta kun­nal­le kuin autot­to­mat? Eli ovat­ko kun­nan tulot mii­nus kun­nan menot parem­pia autoi­li­joi­den koh­dal­la kuin muilla?

  53. Minä jou­dun kyl­lä taas tun­nus­ta­maan ymmär­tä­mät­tö­myy­te­ni. Näh­däk­se­ni auto omis­te­taan pää­asias­sa kah­des­ta syys­tä, pai­no­tuk­set vaih­te­le­vat. Ensin, mah­dol­lis­taak­seen hel­pon, muka­van ja luo­tet­ta­van liik­ku­mi­sen pai­kas­ta a paik­kaan b, ja toi­sek­si, osoit­taak­seen sosi­aa­lis­ta sta­tus­taan. Nyt joten­kin kuvit­te­li­sin, että jos joku ehdot­taa toi­men­pi­det­tä, joka hel­pot­taa liik­ku­mis­ta ja/tai tekee sosi­aa­li­sen sta­tuk­sen osoit­ta­mi­ses­ta entis­tä hel­pom­paa, auton omis­ta­jat kan­nat­tai­si­vat etu­ne­näs­sä näi­tä toimenpiteitä. 

    Eli, jos sub­ven­toi­mal­la jouk­ko­lii­ken­net­tä saa­daan köy­hät pois ruuh­kis­ta kuo­laa­maan bus­sin läpi hie­no­ja auto­ja, se oli­si hyvä asia, jos­ta kan­nat­taa vaik­ka mak­saa. Jos joku ehdot­taa tie­tul­le­ja, jol­la saa­daan osa köy­his­tä siir­ty­mään pol­ku­pyö­rään tai edes mene­mään kaup­paan johon­kin muu­hun aikaan kun minä olen mat­kal­la tär­ke­ään paik­kaan, se oli­si hyvä. Ja niin edel­leen. Mut­ta ei. Tyy­pil­li­nen suo­ma­lai­nen autoi­li­ja vas­tus­taa hen­keen ja vereen kaik­kia toi­men­pi­tei­tä, jot­ka muut­tai­si­vat autoi­lu­ko­ke­mus­ta parem­mak­si. Kek­sin kak­si seli­tys­tä. Huol­toa­se­mien ilmas­sa on ajat­te­luun vai­kut­ta­via aine­so­sia, tai nämä äänek­käät autoilun“edistäjät” ovat nii­tä, jot­ka ovat aja­neet talou­ten­sa osa­mak­su­be­ma­ril­laan sii­hen tilaan, että pie­ni­kin auoi­lun kus­tan­nuk­sen nousu lait­taa nämä kuo­laa­maan sin­ne bus­sin ikku­nan taakse. 

    Kyl­lä, omis­tan auton. Jos nyt saa ihan itsek­kääs­ti het­ken aja­tel­la, mie­les­tä­ni polt­toai­neen hin­nan voi­si kol­min­ker­tais­taa aina­kin yksi­tyis­hen­ki­löil­le, ja hel­sin­gin kes­kus­taan ehdot­to­mas­ti tie­tul­lit. Jot­ka muu­ten kan­nat­tai­si toteut­taa niin, että jouk­ko­lii­ken­ne­li­pul­la saa tul­la joko jouk­ko­lii­ken­teel­lä tai omal­la autol­la hel­sin­kiin. Täl­löin autoi­li­joil­la­kin säi­lyi­si jokin kan­nus­te käyt­tää edes jos­kus joukkoliikennettä.

    Kun näkö­kent­tä on 3 astet­ta, niin syn­tyy tur­han hel­pos­ti eri­lai­sia vää­ris­ty­miä ja tur­hia hypoteeseja.

    Niin­pä.

  54. Kim­mo sanoi:

    — mik­si kus­tan­nan tois­ten bus­si­li­pus­ta aina­kin puo­let, vaik­ken itse kul­je bus­sil­la lainkaan? […]
    — mik­si arvo­kas­ta asun­to­tont­ti­ti­laa tuh­la­taan val­ta­viin bus­si­va­rik­koi­hin, kuten Rus­kea­suol­la, vaik­ka samaa maa­ta voi­tai­siin käyt­tää asun­tuo­tan­toon, puis­toi­hin ja Kes­ki-Euroop­pa­lai­siin torikahviloihin? 

    Niin, lii­ken­ne mak­saa. Minun rati­kal­la kul­kua­ni tue­taan vero­va­roin ja sinun autoi­lua­si tue­taan vero­va­roin (ja enem­män muu­ten). Sekä jul­kis­ta lii­ken­net­tä että yksi­tyi­sau­toi­lua tar­vi­taan, kau­pun­ki ei käy­tän­nös­sä voi toi­mia ilman kum­paa­kaan. Katu­ja ei voi muut­taa peru­na­maik­si eikä bus­si­va­ri­koi­ta puis­toik­si, kos­ka sekä kadut että bus­si­va­ri­kot tar­vi­taan. Ja jos ihan kaik­kia ei tar­vi­ta­kaan, niin muu­tok­set ovat hitaita.

    Mut­ta kun puhu­taan sii­tä kuin­ka raken­ne­taan uusi kau­pun­gio­sa 15 000 asuk­kaal­le kan­ta­kau­pu­kiin, on todel­la­kin syy­tä kysyä miten he liik­ku­vat ja mitä se mak­saa. Hei­dän ratik­ka­lii­ken­teen­sä perus­ta­mi­nen mak­saa 25 mil­joo­naa, eli 45€ hel­sin­ki­läis­tä koh­den. Pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen jot­ta he voi­si­vat autoil­la mak­saa puo­li­sen mil­jar­dia, eli noin 1000€ hel­sin­ki­läis­tä koh­den. Lisäk­si jos asuk­kaat oikeas­ti liik­ku­vat autol­la, he tuk­ki­vat kes­kus­tan katu­ver­kon jol­le pitää siis teh­dä jotain.

    Ei ole nim­byi­lyä tai auto­vi­haa kysyä, että onko jär­ke­vää käyt­tää puo­li mil­jar­dia pysä­köin­ti­paik­koi­hin alu­eel­la, jon­ne ei voi saa­da toi­mi­vaa hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä mil­lään, kos­ka se on pus­sin­pe­rä. Vas­taus on mei­naan veron­mak­sa­jan näkö­kul­mas­ta aika ilmeinen.

  55. Tätä­hän on tääl­lä päh­käil­ty. Ovat­ko autoi­li­jat kes­ki­mää­rin edul­li­sem­pia asuk­kai­ta kun­nal­le kuin autot­to­mat? Eli ovat­ko kun­nan tulot mii­nus kun­nan menot parem­pia autoi­li­joi­den koh­dal­la kuin muilla?

    Samaan tapaan kuin kun­ta ohjaa asu­tus­ta moni­puo­li­suu­teen ja ‑arvoi­suu­teen, niin myös autot­to­mien pitäi­si saa­da asun­to­ja Helsingistä.
    Vai oli­si­ko sit­ten­kin edul­li­sem­paa hää­tää työt­tö­mät, työ­ky­vyt­tö­mät, vam­mai­set ja sai­raat esim. Van­taal­le, ja raken­taa vain muut­toau­ton sal­li­via lähiöi­tä, jois­sa asuu ter­vei­tä, työs­sä käy­viä lap­si­per­hei­tä?? Samal­la val­tion tie­lii­ken­teel­tä kerää­mään vii­sin­ker­tai­sen vero­y­li­jää­män (lajin menoi­hin näh­den) voi­si keven­tää jopa nol­laan, kun kaik­ki siir­tyi­si­vät mak­sa­maan omat kulunsa.

  56. Kim­mo:

    Samal­la val­tion tie­lii­ken­teel­tä kerää­mään vii­sin­ker­tai­sen vero­y­li­jää­män (lajin menoi­hin näh­den) voi­si keven­tää jopa nol­laan, kun kaik­ki siir­tyi­si­vät mak­sa­maan omat kulunsa. 

    Ehdot­to­man kan­na­tet­ta­va aja­tus! Minus­ta­kin kaik­kien pitäi­si mak­saa itse omat kulun­sa ja ulkois­vai­ku­tuk­sen­sa. Saa­tai­siin tämä auto­lii­ken­teen jat­ku­va kas­vu­kin pik­ku­hil­jaa taittumaan.

    Kari

  57. Ei ole nim­byi­lyä tai auto­vi­haa kysyä, että onko jär­ke­vää käyt­tää puo­li mil­jar­dia pysä­köin­ti­paik­koi­hin alu­eel­la, jon­ne ei voi saa­da toi­mi­vaa hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä mil­lään, kos­ka se on pus­sin­pe­rä. Vas­taus on mei­naan veron­mak­sa­jan näkö­kul­mas­ta aika ilmeinen.

    Otso, ei täs­sä ehkä ole mitään suur­ta ongel­maa, ellei sel­lais­ta teh­dä. Vaih­toeh­dot­to­muus ja teen­näi­set nor­mit ovat ongel­mal­li­sia, vaik­ka en sinäl­lään vas­tus­ta — päin­vas­toin — että raken­nam­me asui­na­lu­een, joka perus­tuu vain yhteen liikennemuotoon. 

    Kaik­ki eivät tar­vit­se autoa, mut­ta eivät kaik­ki tar­vit­se myös­kään jul­ki­sia. Jol­le­kin riit­tää pol­ku­pyö­rä vapaa-aikaan ja pik­ku­ken­gät 500 met­rin työ­mat­kaan vie­rei­seen toi­mis­toon. Pää­osin vih­reät ovat aja­neet läpi lii­kun­taes­teet­tö­män ympä­ris­tön, joka on kau­nis, mut­ta myös (ympä­ris­töl­le) hir­veä­tä haaskausta. 

    Mik­si siis ei raken­ne­ta aluei­ta, joi­hin kaa­voi­te­taan sel­väs­ti vähem­män auto­paik­ko­ja, kun­han alu­een muut pal­ve­lut ja infra ovat tämän kans­sa sopusoin­nis­sa. MUTTA tämän vas­ta­pai­no­na kau­pun­gin pitää tar­jo­ta jär­ke­vää, teho­kas­ta ja eko­lo­gis­ta asu­mis­ta myös niil­le, joi­den per­hei­den elä­mä pyö­rii par­hai­ten osin tai täy­sin auton varassa.

    Auto­pai­kan kau­pun­gis­sa ei myös­kään tar­vit­se sijai­ta 50m säteel­lä asun­nos­ta, vaan minus­ta auto­paik­ka voi olla vaik­ka kilo­met­rin pääs­sä, kun­han se on. Luo­daan sit­ten asun­non välit­tö­mään yhtey­teen sovel­tu­vaa lyhy­tai­kais­ta las­taus- ja asioin­ti­ti­laa, joka pal­ve­lee yhtä lail­la muut­toau­toa kuin tava­ra- ja palvelukuljetusta.

  58. Luu­lin kom­men­toi­nee­ni aihet­ta, mut­ta se hävi­si jon­ne­kin bit­tia­va­ruu­teen ja hyvä niin kos­ka kom­ment­ti oli huo­nos­ti kir­joi­tet­tu. Kysy­mys sii­tä että kan­nat­taa­ko autoi­joi­ta sub­ven­toi­da kos­ka he mak­sa­vat enem­män vero­ja on hyvä, kos­ka täl­lai­sen kysy­myk­sen voi mää­räl­lis­tää. Haarukoidaan:

    Ote­taan yhden autoi­li­jan lii­ken­ne­kus­tan­nuk­sek­si kau­pun­gil­le Jät­kä­saa­res­sa 50 000 euroa, eli park­ki­pai­kan hin­ta, ja lisä­tään vie­lä 10 000 muu­ta tiein­fraa ja vähen­ty­nyt­tä raken­nusoi­keut­taa suh­tees­sa sii­hen että teh­täi­siin ihan nor­maa­lia kau­pun­kia jos­sa on yksi kadun­var­si­paik­ka per kym­me­nen asun­toa (sem­mois­ta slum­mia kuin esi­mer­kik­si Töö­lö). Toki sub­ven­toi­tu park­ki­paik­ka myös nos­taa kau­pun­gin omis­ta­man maan arvoa ja jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­ja­kin mak­saa vähän, mut­ta toi­saal­ta tuo muu osuus on luul­ta­vas­ti monin­ker­tai­ses­ti ala­kant­tiin, eli men­nään 60 000 eurol­la. Tämän ver­ran siis kau­pun­ki inves­toi saa­dak­seen sen autoi­le­van veron­mak­sa­jan, ja vie­lä sel­lai­sen joka ei muut­tai­si alu­eel­le jos pitäi­si mak­saa pysä­köin­ti­pai­kas­ta, eli suu­ri­tu­loi­set on rajat­tu jou­kos­ta pois.

    60 000 euroa voi miel­tää 3 000 euron vuo­si­me­no­na. Eli sen suht kes­ki­tu­loi­sen autoi­le­van veron­mak­sa­jan pitäi­si mak­saa kun­nal­lis­ve­roa 3 000 euroa vuo­des­sa enem­män kuin sen autot­to­man Jät­kä­saa­re­lai­sen. Tämä tar­koit­taa noin 20 000 euron eroa vuo­si­tu­lois­sa. Omis­tu­mi­sa­sun­non Jät­kä­saa­res­ta osta­nut auto­ton ihmi­nen tus­kin on ihan nol­la­tu­loi­nen, eli en pidä uskot­ta­va­na että hänen autoi­le­va naa­pu­rin­sa tie­naa kes­ki­mää­rin 1 500 kuus­sa enem­män, tai että täl­lai­sia naa­pu­rei­ta löy­tyi­si 10 000.

    Lyhyes­ti, autoi­lua kes­kus­tas­sa ei kan­na­ta sub­ven­toi­da. Ja jos sitä ei sub­ven­toi­tai­si niin ei sitä kyl­lä tar­vit­si­si erik­seen verot­taa­kaan jol­lain ruuhkamaksuilla.

  59. Lyhyes­ti, autoi­lua kes­kus­tas­sa ei kan­na­ta sub­ven­toi­da. Ja jos sitä ei sub­ven­toi­tai­si niin ei sitä kyl­lä tar­vit­si­si erik­seen verot­taa­kaan jol­lain ruuhkamaksuilla.

    Eihän val­tion kerää­mää vero­tu­loa voi irrot­taa kun­ta­ta­lou­des­ta, ellei sit­ten halu­ta tuot­taa tar­koi­tuk­sel­la har­haan­joh­ta­via väit­tei­tä. Autoi­li­jan aiheut­ta­mat menot ovat noin 20% häneen koh­dis­te­tuis­ta mak­suis­ta: jokais­ta inves­toi­tua euroa koh­taan autoi­li­ja mak­saa takai­sin 5–6 euroa takaisin. 

    Jos täs­sä rahoi­tus­mal­lis­sa on ongel­ma, niin neu­vo­tel­ta­koon val­tion kans­sa yhtä hyvä dii­li kuin jouk­ko­lii­ken­teen tarif­fi­tuen osal­ta on teh­ty — eihän nekään rahat tai­da kau­pun­gin kas­sas­ta tulla?

  60. Eihän val­tion kerää­mää vero­tu­loa voi irrot­taa kun­ta­ta­lou­des­ta, ellei sit­ten halu­ta tuot­taa tar­koi­tuk­sel­la har­haan­joh­ta­via väitteitä. 

    Siis mitä? Tie­ten­kin ne pitää erot­taa, onhan ne kai­kes­sa muus­sa­kin ero­tet­tu. Jos nyt puhu­taan sii­tä, mitä kun­nan kan­nat­taa teh­dä, niin eihän val­tion vero­tus sii­hen vaikuta.

    Autoi­li­jan aiheut­ta­mat menot ovat noin 20% häneen koh­dis­te­tuis­ta mak­suis­ta: jokais­ta inves­toi­tua euroa koh­taan autoi­li­ja mak­saa takai­sin 5–6 euroa takaisin. 

    Eli väi­tät nyt siis, että nii­den pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen 500 mil­joo­nal­la lisää val­tion ja kun­tien tulo­ja 2,5 mil­jar­dil­la? Aika kova väi­te, kun nykyi­sin tai­de­taan kerä­tä 4 — 5 miljardia.

    Jos täs­sä rahoi­tus­mal­lis­sa on ongel­ma, niin neu­vo­tel­ta­koon val­tion kans­sa yhtä hyvä dii­li kuin jouk­ko­lii­ken­teen tarif­fi­tuen osal­ta on teh­ty – eihän nekään rahat tai­da kau­pun­gin kas­sas­ta tulla? 

    Kyl­lä se tarif­fi­tu­ki tulee HSL:ltä ja vii­me­kä­des­sä kun­nil­ta. Val­tio tie­ten­kin osal­lis­tuu jos­sain mää­rin inves­toin­tei­hin, samoin kuin auto­tei­den­kin kanssa.

    Kari

  61. Kim­mo, val­tion vero­tu­lo­jen kan­nal­ta on täy­sin yhden­te­ke­vää asuu­ko autoi­li­ja Jäm­säs­sä vai Jät­kä­saa­res­sa. Ja jos Pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta kerä­tään vähem­män auto­ve­ro­ja, niin se vain oikai­see tulon­siir­to­ja muu­al­le maa­han, joka oli­si myös positiivista.

    Eihän val­tion kerää­mää vero­tu­loa voi irrot­taa kun­ta­ta­lou­des­ta, ellei sit­ten halu­ta tuot­taa tar­koi­tuk­sel­la har­haan­joh­ta­via väitteitä.
    Ne nyt vaan ero­tet­tu toi­sis­taan, har­haan­joh­ta­mi­ses­ta voi syyt­tä lain­sää­tä­jää. Tun­ne­taaan nimel­lä kun­nal­li­nen itsehallinto.

    Autoi­li­jan aiheut­ta­mat menot ovat noin 20% häneen koh­dis­te­tuis­ta mak­suis­ta: jokais­ta inves­toi­tua euroa koh­taan autoi­li­ja mak­saa takai­sin 5–6 euroa takaisin.
    Mis­tä­kö­hän stet­so­nis­ta tämä­kin on kai­vet­tu? Vink­ki­nä, ALVin las­ke­mi­nen nime­no­maan autoi­luun koh­dis­tu­vak­si verok­si on yksin­ker­tai­ses­ti vää­rin, ja mel­kein mis­tä tahan­sa kulu­tuk­ses­ta on puo­let vero­ja. Pitäi­si­kö pos­su­mun­keis­ta kerä­tyt vero­tu­lot käyt­tää pos­su­mun­keis­ta aiheu­tu­viin kustannuksiin?

    Jos täs­sä rahoi­tus­mal­lis­sa on ongel­ma, niin neu­vo­tel­ta­koon val­tion kans­sa yhtä hyvä dii­li kuin jouk­ko­lii­ken­teen tarif­fi­tuen osal­ta on teh­ty – eihän nekään rahat tai­da kau­pun­gin kas­sas­ta tulla?
    Sano­taa nyt näin että jos saat val­tion mak­sa­maan kes­kus­ta­tun­ne­lin ja park­ki­hal­lit niin kyl­lä se minul­le käy, onnea yri­tyk­seen. Jouk­ko­lii­ken­ten tuet on ulko­muis­tis­ta koko­nais­ta nel­jä mil­joo­naa euroa vuo­des­sa, lii­ken­ne­mit­ta­kaa­vas­sa karkkirahaa.

  62. Pää­kau­pun­ki on tiet­ty ihan eri kuin pik­ku­kau­pun­ki (jos­sa asun), mut­ta olen sil­ti sitä miel­tä, että park­ki­paik­ko­ja täy­tyy olla riit­tä­väs­ti asuk­kail­le ja hei­dän vierailleen.
    Ei kai kau­pun­ki (tai val­tio???) nii­tä park­ki­ti­lo­ja mak­sa, vaan asuk­kaat? Mie­les­tä­ni park­ki­pai­kan voi­si myy­dä tai vuo­kra­ta asun­non muka­na, muu­ten tulee ongel­mia myöhemmin.
    Moi­sil­la hin­noil­la park­ki­ta­lo oli­si var­maan luo­laa edullisempi.
    Ja tämä­kin vie­lä: Yrit­tä­jä “Ja jos sai­sin vie­lä kol­man­nen poik­keuk­sen, voi­si­ko täs­sä kau­pun­gin­osas­sa olla kaa­vas­sa kiel­let­ty tuh­laa­mas­ta asun­to­ti­laa huo­neis­to­koh­tai­siin saunoihin?”
    Mitä­hän täs­sä­kin yri­te­tään? Seu­raa­vak­si kiel­le­tään yli­mää­räi­set makuu­huo­neet, sit­ten yli­mää­räi­set neliöt? Ker­ros­sän­gyt vaan kaikille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.