Työurien pidentäminen

Työ­urien piden­tä­jien pitäi­si kes­kit­tyä nykyis­tä enemmän

- miet­ti­mään työ­nan­ta­jan kan­nus­ta­mi­seen, kos­ka kovin usein aloi­te eläk­keel­le siir­ty­mi­ses­tä tai put­keen läh­dös­tä tulee työnantajalta;
— muut­ta­maan vii­meis­ten vuo­sien super­kart­tu­maa sel­lai­sek­si, että se kan­nus­taa ole­maan töis­sä pit­kään eikä ansait­se­maan vii­mei­si­nä vuo­si­na mah­dol­li­sim­man paljon;

— poh­ti­maan työ­uria sen alku­pääs­tä, sil­lä suo­ma­lai­set eivät elä­köi­dy mui­ta var­hem­min mut­ta aloit­ta­vat työn­teon sel­väs­ti mui­ta vanhempina;

Työ­nan­ta­jan kannustin

Hel­sin­gin Sano­mat on kir­joit­ta­nut niin mon­ta väke­vää kir­joi­tus­ta työ­urien piden­tä­mi­sen puo­les­ta, että leh­ti ilmei­ses­ti kat­soi teh­neen­sä osuu­ten­sa ja pani pel­lol­le kaik­ki vähän­kin van­hem­mat toi­mit­ta­jat, yhteen­sä kai noin sata. Suu­rin este työ­urien piden­tä­mi­sel­le on, ettei piden­tä­mi­nen kan­na­ta työ­nan­ta­jal­le; se kan­nat­taa työ­nan­ta­jil­le kol­lek­tii­vi­na, mut­ta ei yksit­täi­sel­le työ­nan­ta­jal­le, kos­ka pan­nes­saan ikään­ty­neet työn­te­ki­jät put­keen tai eläk­keel­le, se saa siir­re­tyk­si omia meno­jaan muil­le yrityksille.

Työ­nan­ta­jia sank­tioi­daan kyl­lä ikäih­mis­ten pot­kuis­ta, mut­ta se kos­kee vain täy­sin osaa­mat­to­mia tie­tä­mät­tö­miä työ­nan­ta­jia. Kun kul­tai­sel­la, tai vaik­ka vain kupa­ri­sel­la käden­pu­ris­tuk­sel­la, saa työn­te­ki­jän alle­kir­joit­ta­maan pape­rin, jos­sa tämä irti­sa­nou­tuu itse, ei tar­vit­se mak­saa mitään. Kun työn­te­ki­jä on täyt­tä­nyt 63 vuot­ta, hänen savus­ta­mi­sen­sa eläk­keel­le ei mak­sa työ­nan­ta­jal­le edes teo­rias­sa mitään.

En kui­ten­kaan esi­tä rat­kai­suk­si, että työ­nan­ta­jia sank­tioi­daan entis­tä anka­ram­min sii­tä, että työn­te­ki­jä lopet­taa työ­uran­sa kuusi­kymp­pi­se­nä, kos­ka täl­löin vii­si­kymp­pis­ten oli­si entis­tä vai­keam­paa pääs­tä töi­hin. Jos ikään­ty­neen työn­te­ki­jän irti­sa­no­mis­ta tai pääs­tä­mis­tä eläk­keel­le ei teh­dä työ­nan­ta­jal­le kal­liim­mak­si, tulee hänen pitä­mi­sen­sä töis­sä teh­dä edul­li­sem­mak­si; myös nii­den osal­ta, jot­ka ovat täyt­tä­neet 63 vuot­ta. Tähän on monia kei­no­ja, mut­ta yhteis­tä niil­le on, että työ­nan­ta­ja­mak­su­ja vähen­ne­tään ikään­ty­neil­tä, jol­loin nii­tä pitää tie­tys­ti nos­taa mui­den koh­dal­la. Nos­to­tar­vet­ta ei ole, jos kei­no toi­mii ja työ­urat pidentyvät.

Super­kat­tu­ma euromääräiseksi

Jos­kus aiem­min meil­lä oli jär­jes­tel­mä, jos­sa elä­ke koko 40 vuo­den työ­uras­ta riip­pui nel­jän vii­mei­sen vuo­den pal­kas­ta. Nor­maa­lia oli­si, että työ­tah­ti vähän hel­lit­täi­si lop­pua koh­den, mut­ta tuo elä­ke­sään­tö pakot­ti rajuun lop­pu­ki­riin jat­ku­vi­ne yli­töi­neen ja yövuo­roi­neen, mis­sä ei ollut inhi­mil­li­ses­ti mitään jär­keä. Nyt ei enää ole näin. Oli­si täy­sin mah­dol­lis­ta pik­ku­hil­jaa siir­tyä hel­pom­piin ja vähem­män rahak­kai­siin töi­hin.  Tämä oli­si luon­nol­lis­ta ja se voi­si sopia myös työ­nan­ta­jal­le, joka jou­tuu nyt mak­sa­maan sata­pro­sent­ti­sen pal­kan 80 pro­sent­ti­ses­ta työ­pa­nok­ses­ta – eikä ole sik­si kovin inno­kas edis­tä­mään työs­sä jaksamista.

Työ­kult­tuu­rim­me on edel­leen tuol­ta van­han elä­ke­sään­nön ajal­ta ja niin­pä täy­sil­lä vain lop­puun asti! Sään­nöt ovat muut­tu­neet, mut­ta super­kart­tu­mas­sa on van­han hios­tus­jär­jes­tel­män piir­tei­tä. Super­kart­tu­ma nos­taa elä­ket­tä sitä enem­män, mitä kor­keam­paa palk­kaa vii­mei­si­nä vuo­si­na nos­taa. Jos super­kart­tu­ma pois­tet­tai­siin ja lai­tet­tai­siin eläk­kei­siin euro­mää­räi­nen lisä kart­tu­ma, joka pal­kit­si­si siis työ­vuo­sis­ta yhtä pal­jon sii­tä riip­pu­mat­ta, mikä on palk­ka, kun­han ei vain nos­ta elä­ket­tä, kan­nus­tin oli­si oikeam­man suun­tai­nen ja vas­tai­si myös parem­min ansaintaperiaatetta.

Super­kart­tu­maan liit­tyy nyt pie­ni ris­ki. Ei ole aivan tuu­les­ta tem­mat­tu aja­tus, että pit­kään töis­sä jat­ka­vat ter­veim­mät. Sekään ei tun­nu aivan höl­möl­tä ole­tuk­sel­ta, että ter­veim­mät elä­vät mui­ta pidem­pään. Voi tul­la elä­ke­jär­jes­tel­mäl­le kal­liik­si, että mui­ta pidem­pään saa­vat sel­väs­ti parem­paa elä­ket­tä kuin nuo­rem­pi­na kuo­le­vat. Ymmär­tääk­se­ni aktu­aa­ri­set las­kel­mat on teh­ty ole­tuk­sel­la, että 63-vuo­tiai­na ja 68-vuo­tiai­na eläk­keel­le jää­vien elin­aja­no­do­te on yhtä pit­kä. Kun hyvä­osai­set – ja siis kes­ki­mää­rin parem­pi­palk­kai­set – elä­vät vie­lä mui­ta pidem­pään, super­kart­tu­man kan­nat­ta­vuus nyky­muo­dos­sa elä­keyh­tiöil­le käy kyseenalaiseksi.

Aiem­min töihin

Suo­ma­lai­set ovat töis­sä ihan yhtä pit­kään kuin muut­kin, vaik­ka ”meill’ ukkoi­na jo syn­tyy syli­lap­set ja nuo­ri mies on hau­taan val­mis jo”. On syy­tä epäil­lä, että meil­lä ollaan ter­vey­den­ti­laan näh­den pidem­pään kuin Kes­ki-Euroo­pan mais­sa, jois­sa sen­tään ”tul­ta säih­kyy har­maa­hap­set ja van­hois­sa heh­kuu hen­gen aurinko”.

Opin­nois­ta siir­ry­tään töi­hin pal­jon mui­ta myöhemmin.

Yksi syy on ase­vel­vol­li­suus, joka myö­hen­tää mies­ten työ­urien vuo­del­la tai kah­del­la riip­puen sii­tä, alkaa­ko ase­vel­vol­li­suus tal­vel­la vai kesäl­lä. Toi­nen syy on opin­to­jen veny­mi­nen, johon opin­to­tu­ki­jär­jes­tel­mäl­lä on oma vai­ku­tuk­sen­sa mut­ta myös sil­lä, että meil­lä ei tyy­dy­tä väli­tut­kin­toon vaan kovin suu­ri osa kou­lu­te­taan tut­ki­joik­si (gra­du), vaik­ka tie­teel­lis­tä into­hi­moa ei olisikaan.

Kol­mas ja tär­kein syy on sii­nä, että lukion päät­tä­mi­sen kor­kea­kou­lu-opin­to­jen ja väliin jää kol­men vuo­den jono­tusai­ka kor­kea­kou­lui­hin (tähän tosin sisäl­tyy int­tiai­ka), kos­ka mones­sa opi­nah­jos­sa pää­sy­ko­keet on teh­ty niin, että ne tosia­sias­sa pal­kit­se­vat useam­mas­ta yri­tyk­ses­tä. Tähän yri­tet­tiin muu­tos­ta, mut­ta edus­kun­nan oikeus­asia­mies sanoi, ettei niin saa teh­dä ja ope­tus­mi­nis­te­ri totteli.

Yksi lausun­to vas­ta­si mon­taa Ahtia­lan toi­mi­kun­nan mietintöä.

82 vastausta artikkeliin “Työurien pidentäminen”

  1. Osmo:

    Nos­to­tar­vet­ta ei ole, jos kei­no toi­mii ja työ­urat pidentyvät.

    Ja veron­alen­nuk­set mak­sa­vat itsensä!

    Kum­pi­kin väi­te voi olla tot­ta riip­puen sii­tä mis­sä koh­taa Laf­fer-käy­rää ollaan, eli miten pal­jon verot­ta­mi­nen vähen­tää kan­nus­ti­mia teh­dä töi­tä. Voi olla, että meil­lä vero­te­taan niin pal­jon, että vero­tu­lot kas­vaa, jos vero­ja pie­nen­ne­tään ja voi olla, että työ­nan­ta­ja­mak­suis­ta saa­dut tulot kas­va­vat, jos mak­su­ja pienennetään.

    Kum­paan­kin tar­vi­taan kyl­lä tie­toa väi­teen tueksi.

    kos­ka mones­sa opi­nah­jos­sa pää­sy­ko­keet on teh­ty niin, että ne tosia­sias­sa pal­kit­se­vat useam­mas­ta yrityksestä.

    Ei. Perim­mäi­nen syy on se, että kou­lut jaka­vat raha­nar­vois­ta hyö­dy­ket­tä ilmai­sek­si. Täs­tä syn­tyy aina jono­ja jonnekin.

    Mitä arvok­kaam­paa tämä kou­lu­tus on, sitä pidem­piä jono­ja syn­tyy. Jos jono­ja halu­taan lyhen­tää on kou­lu­tuk­ses­ta teh­tä­vä arvot­to­mam­paa, esim. peri­mäl­lä luku­kausi­mak­su­ja tai annet­ta­va “huo­nom­paa” (esim. vähem­män) kou­lu­tus­ta ilmaiseksi.

  2. Ker­roin kou­lu­na­loi­tus-kes­kus­te­lus­sa austra­lia­lai­ses­ta mal­lis­ta. Kou­luun men­nään sinä vuon­na, kun täy­te­tään kuusi vuotta.Koska kou­lu­vuo­si on 1.2–15.12, ovat lähes kaik­ki aloit­taes­saan vii­si­vuo­tiai­ta. Sitä ennen on pakol­li­nen pre-pri­ma­ry eli esikoulu.

    Oppi­vel­vol­li­suus­kou­lu kes­tää 10 vuot­ta, jon­ka jäl­keen lähes kaik­ki jat­ka­vat vie­lä kak­si vuot­ta ennen päät­tö­koet­ta. Kos­ka vii­mei­se­nä kah­te­na vuon­na opis­kel­laan vain kuut­ta ainet­ta, voi­vat muu­al­le kuin yli­opis­toi­hin täh­tää­vät vali­ta “kevyi­tä” vaihtoehtoja.

    Kun oppi­lai­tok­siin pääs­tään päät­tö­ko­keen perus­teel­la, niin väli­vuo­sia ei yleen­sä tule. Ja kun vie­lä bac­he­lor-tut­kin­to on perus­tut­kin­to, joka kel­paa sekä yksi­tyi­sel­le että jul­ki­sel­le sek­to­ril­le, niin työ­elä­mään val­mii­ta ollaan noin kaksikymppisinä.

  3. Kol­mas ja tär­kein syy on sii­nä, että lukion päät­tä­mi­sen kor­kea­kou­lu-opin­to­jen ja väliin jää kol­men vuo­den jono­tusai­ka kor­kea­kou­lui­hin (tähän tosin sisäl­tyy int­tiai­ka), kos­ka mones­sa opi­nah­jos­sa pää­sy­ko­keet on teh­ty niin, että ne tosia­sias­sa pal­kit­se­vat useam­mas­ta yri­tyk­ses­tä. Tähän yri­tet­tiin muu­tos­ta, mut­ta edus­kun­nan oikeus­asia­mies sanoi, ettei niin saa teh­dä ja ope­tus­mi­nis­te­ri totteli.

    Voi olla, että en tun­ne kaik­kia oikeus­asia­mie­hen lausun­non taus­tal­la ole­via laki­kie­mu­roi­ta, mut­ta kir­joi­tuk­see­si vii­ta­ten olen pit­kään ihme­tel­lyt, mik­si yli­opis­tot eivät muut­ta­neet käy­tän­töä sel­lai­sek­si, että ensim­mäis­tä ker­taa kysei­sen alan pää­sy­ko­kee­seen osal­lis­tu­vat saa­vat lisäpisteitä.

    http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=405

  4. Pää­sy­ko­keis­ta pitäi­si muu­ten­kin pääs­tä eroon, aina­kin suu­rim­mak­si osak­si. En ole Art­tu­rin kans­sa täy­sin eri miel­tä sii­tä, että jono­jen taus­tal­la on ali­hin­ta, mut­ta tätä voi­daan kom­pen­soi­da mak­sat­ta­mal­la ali­hin­ta otta­mal­la jon­kin­lai­set SAT-kokei­den tapai­set yleis­ko­keet käyt­töön, jos yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set eivät ole ker­ran rei­lu tapa.

    Yo-kir­joi­tus­ten ongel­ma­na oli ennen, että ne täy­tyi kir­joit­taa yhdel­lä ker­taa, mut­ta tämä ongel­ma pois­tui jo aika­päi­vää sit­ten. Toi­nen vas­ta-argu­ment­ti on, että nuo­rel­la pitää olla mah­dol­li­suus osoit­taa kykyn­sä spe­si­fis­ti luke­mal­la pää­sy­ko­kei­siin. Monel­la alal­la tämä kui­ten­kin joh­taa sii­hen, että “omal­le alal­le” pyri­tään vuo­si toi­sen­sa jäl­keen uudes­taan ja uudes­taan, mikä on ongel­ma, kuten Osmo sanoi yllä. 

    Toi­nen point­ti on, että kan­din tut­kin­non pitäi­si isol­le osal­le alois­ta riit­tää. Täs­sä Suo­mi on men­nyt joten­kin ihan met­sään, kun käy­tän­nös­sä ammat­ti­kou­lut jaka­vat nii­tä nyky­ään ja enti­set opis­tot mais­te­rin papereita. 

    Ei var­maan mene mon­taa vuot­ta, kun ammat­ti­kor­kea­kou­lut vaa­ti­vat oikeu­den myön­tää toh­to­rin tut­kin­to­ja. Sinän­sä täs­sä ei oli­si mitään ongel­maa, mut­ta täl­lai­nen tut­kin­to- ja meriit­tio­rien­toi­tu­nut kou­lu­tus­ma­nia ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta työ­elä­män kan­nal­ta, ja toi­saal­ta vesit­tää tut­kin­to­jen informaatioarvoa.

    Sii­nä mie­les­sä olen keret­ti­läi­nen, että tut­kin­non lop­puun­saat­ta­mi­nen ei muu­ten­kaan ole niin­kään tie­dol­li­nen meriit­ti, kuin osoi­tus kyvys­tä hoi­taa pit­kä­jän­tei­nen pro­jek­ti lop­puun asti.

  5. Sii­nä että kou­luun men­nään vas­ta 7‑vuotiaana ei ole näh­däk­se­ni mitään ongel­maa, päin­vas­toin. Ongel­ma on että kor­kea­kou­lu­jen val­mis­tu­mi­sa­jat ovat niin pit­kät. Lisäk­si mie­les­tä­ni lii­an monet kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jat luke­vat aineyh­dis­tel­mää joka päte­vöit­tää lähin­nä jul­ki­sen sek­to­rin töi­hin (jul­kis­ta sek­to­ria on pie­nen­net­tä­vä esim. kan­nus­ti­mia vähen­tä­mäl­lä — paras aines tar­vi­taan elin­kei­noe­lä­män palvelukseen).

  6. Tie­de­mies: Ei ne jonot sii­tä katoa, jos pää­sy­ko­keis­ta siir­ry­tään SAT-kokei­siin. Sit­ten ne jonot on vaan sii­nä SAT-kokeen edessä.

    Yli­pään­sä jono­ja ei voi pois­taa ilman, että kus­tan­nuk­sen ja hyö­dyn epä­suh­taa ei korjata.

    Njoo, on tie­tys­ti sel­lai­nen teo­reet­ti­nen mah­dol­li­suus, että sisään­pää­sy hoi­de­taan siten, että toden­nä­köi­syy­teen pääs­tä sisään ei voi itse vai­kut­taa mil­lään taval­la. (Esim. että sisään­pää­se­vät vali­taan arval­la ikäluokasta.)

    Mun mie­les­tä toi ei oo yhtään kerett­läis­tä, että tote­taa, että kou­lu­tuk­ses­ta on enem­män­kin sig­na­loin­ti­hyö­tyä ja hyvin vähän mitään todel­lis­ta hyö­tyä. Noh niin kau­an kuin fir­mat eivät saa vali­ta työn­te­ki­jöi­tään mie­len­sä mukaan nii­den pitää käyt­tää täl­lai­sia poliit­ti­ses­ti kor­rek­te­ja tapo­ja syr­jiä huo­no­ja työn­te­ki­jöi­tä. Har­mi vaan, että kou­lu­tus on niin sum­mit­tai­nen tapa ja pal­jon parem­pia­kin olis…

  7. Kii­tok­set Osmol­le hie­nos­ta avauksesta.

    On aivan käsit­tä­mä­tön­tä, että Suo­mes­sa istui pit­kään kak­si onne­ton­ta tuna­ri­työ­ryh­mää, Ahte­lan työ­ryh­mä ja elä­ke­neu­vot­te­lu­ryh­mä, jot­ka jät­ti­vät aivan olen­nai­sia asioi­ta käsittelemättä. 

    Mik­si siel­tä työ­ryh­mis­tä ei tul­lut kun­non tulok­sia ulos? Sik­si, että työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen edus­ta­jat ovat jymäh­tä­neet van­hoi­hin raken­tei­siin, yksi­tyis­koh­tiin ja poteroihinsa. 

    Tut­tu jut­tu. Sik­si koko jär­jes­tel­mä pitäi­si suun­ni­tel­la uudel­ta poh­jal­ta tuo­rei­den ja ulko­puo­lis­ten hen­ki­löi­den toi­mes­ta. Kehään nii­tä, joil­la ei ole van­ho­ja painolasteja.

    Ehdot­to­mas­ti pitäi­si puut­tua työ­nan­ta­jien kan­nus­tei­siin ja vas­tui­siin kos­kien ikään­ty­nei­den työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mis­ta. Jos nyky­ta­val­la jat­ke­taan ja elä­kei­kää nos­te­taan, niin yhä useam­pi hen­ki­lö on vii­mei­set vuo­ten­sa ennen elä­kei­kää työt­tö­mä­nä. Se ei lie­ne tavoite.

    Myös ikään­ty­nei­tä kan­nat­tai­si kan­nus­taa yrit­tä­jyy­teen. USA:ssa yli vii­si­kymp­pi­set perus­ta­vat ahke­ras­ti uusia yri­tyk­siä. Ikään­ty­neet voi­si­vat esi­mer­kik­si saa­da lisä­alen­nuk­sia YEL-vakuutusmaksuista.

    Nykyi­sin uudet yrit­tä­jät, jot­ka aloit­ta­vat ensim­mäi­sen yri­tyk­sen­sä saa­vat 25 pro­sen­tin alen­nuk­sen mää­rä­ajak­si YEL-mak­suis­ta. Tätä kan­nus­tin­jär­jes­tel­mää voi­si kehit­tää ikään­ty­nei­den osalta.

    Yrit­tä­jä­työt­tö­mil­lä ei ole elä­ke­put­kea kuten pal­kan­saa­ja­työt­tö­mil­lä. Kos­ka tur­va­verk­ko heik­ke­nee, pal­kan­saa­jat epä­röi­vät ryh­tyä yrit­tä­jäk­si. Tie­ten­kin ero hävi­ää, jos elä­ke­put­ki pois­te­taan palkansaajatyöttömiltä.

    Mut­ta myös nykyi­nen super­kart­tu­ma on romu­tet­ta­va ja raken­net­ta­va uudel­leen. Jon­kin­lai­nen euro­mää­räi­sen ja pro­sent­ti­mää­räi­sen yhdis­tel­mä oli­si ehkä paras kannustinkarttuma.

    Se vain on niin, että ne, jot­ka oli­vat suun­nit­te­le­mas­sa vii­meis­tä elä­ke­uu­dis­tus­ta, ovat niin ylpei­tä sii­tä, että ovat sokei­ta jär­jes­tel­män heikkouksille.

    Lisäk­si pitäi­si kehit­tää elä­ke­läis­ten mah­dol­li­suuk­sia työn­te­koon. Tämä asia on lähes koko­naan unoh­det­tu. Osa­päi­vä­työ voi­si pitää monen elä­ke­läi­sen vir­keäm­pä­nä ja ter­veen­pä­nä sekä pois­sa terveyskeskuksista. 

    Tut­ki­muk­set USA:sta osoit­ta­vat, että kas­vas­sa mää­rin ter­veet elä­ke­läi­set haluai­si­vat olla osa-aikai­sis­sa “keven­ne­tyis­sä” töis­sä. Jul­ki­nen sek­to­ri voi­si olla kär­jes­sä kehit­tä­mäs­sä elä­ke­läis­ten työ­paik­ko­ja. Mut­ta en ole kuul­lut, että tämän asian suh­teen misään Suo­mes­sa teh­täi­siin mitään.

    Kan­na­tan myös Anni Sin­ne­mäen ehdo­tus­ta lyhen­tää ase­vel­vol­li­suu­den suo­rit­ta­mi­sai­ko­ja. Ja lisäk­si opis­ke­luun liit­ty­viä ongel­mia pitäi­si kii­rees­ti ryh­tyä rat­ko­maan. Pöy­ris­tyt­tä­vää, että ope­tus­sek­to­ril­la asiat ete­ne­vät onnet­to­man hitaasti.

  8. Jono­jen pois­ta­mi­nen ei sinän­sä voi olla mikään tavoite.
    Kou­lu­tus­jär­jes­tel­män pitäi­si tuot­taa osaa­jia yhteis­kun­nan tar­pei­siin, yli- ja ali­kou­lu­tus on tehotonta.
    Tie­teel­li­nen tut­ki­mus on tie­tys­ti ihan eri asia, enkä sii­hen ota kan­taa, mut­ta en näe pal­jon jär­keä sii­nä, että sai­raa­lan sii­voo­jal­la pitäi­si olla 3‑vuotinen ammat­ti­kou­lu­tus tai kau­pan kas­sal­la tra­de­no­min (tai mikä se nyky­ään onkaan) pape­rit, vain pari esi­merk­kiä mainitakseni.
    Yli­opis­toon pitää­kin olla jonoa — tai sit­ten ote­taan kaik­ki haluk­kaat sisään ja pudo­te­taan yli­mää­räi­set pois ensim­mäi­sen vuo­den aika­na. Nykyi­nen vaih­toeh­to, mut­ta ilman pää­sy­ko­kei­ta, tai­taa olla tehokkaampi.

  9. Tulee mie­leen taan­noi­nen kas­va­tus­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa teh­ty sel­vi­tys, jon­ka mukaan ko. alan pää­sy­koe­me­nes­tys ei kor­re­loi­nut lain­kaan opintomenestykseen. 

    Eli pää­sy­ko­kees­sa mitat­tiin vää­riä asioi­ta. Ja mita­taan var­mas­ti tänä­kin päi­vä­nä. Kukaan ei vain kek­si, mitä oikein pitäi­si mitata.

  10. Tie­de­mies: Ei ne jonot sii­tä katoa, jos pää­sy­ko­keis­ta siir­ry­tään SAT-kokei­siin. Sit­ten ne jonot on vaan sii­nä SAT-kokeen edes­sä.

    Idea­na ei siis ole, että sitä SAT:tä käy­dään yrit­tä­mäs­sä loput­to­miin. USA:ssa SAT:t teh­dään vähän niin­kuin mei­kä­läis­ten yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten sijaan. 

    En tosin ole ihan var­ma sii­tä­kään, että fik­suim­pien oikeus vali­ta opis­ke­lu­paik­kan­sa ensin oli­si vält­tä­mät­tä mikään hyvä idea yhteis­kun­nan koko­nais­hyö­dyn kan­nal­ta. Sel­lais­ta jär­jes­te­lyä voi­si kokeil­la jos­sa paik­ko­ja jaet­tai­siin vaik­ka 1:1:1 niin, että kol­man­nes opis­ke­lu­pai­kois­ta huu­to­kau­pat­tai­siin, kol­man­nes jaet­tai­siin yli­op­pi­las­ko­kei­den tms. perus­teel­la ja kol­man­nes jol­lain muul­la perusteella. 

    Täy­sin mark­ki­na­hin­noi­tel­luis­sa opin­nois­sa on se omi­tui­suus, että jos joku kou­lu­tus tuot­taa dis­kon­tat­tu­na jon­kun sum­man “yli­mää­räi­siä” tulo­ja, niin sen kou­lu­tuk­sen hin­nan pitäi­si aset­tua jok­seen­kin sel­lai­sel­le tasol­le, että kou­lu­tuk­ses­ta ei ole mer­kit­tä­vää yli­mää­räis­tä hyö­tyä, kun työn pres­tii­siar­vo, raha jne. ote­taan huomioon. 

    Minus­ta on kui­ten­kin parem­pi, että vaik­ka­pa lää­kä­reik­si pää­ty­vät seu­lo­taan edes joten­kin kar­keas­ti niin, että hei­dän päät­te­ly­ky­kyn­sä ja jär­ken­sä on kes­ki­mää­rin tavan pul­liais­ta terävämpi.

  11. Pää­sy­ko­kei­den ongel­ma on lii­an tark­kaan rajat­tu haku aloil­le. Tek­nil­li­sel­lä alal­la ongel­maa ei ole. Jos ei fyy­si­kok­si pää­se, pää­see kone­tek­niik­kaa luke­maan. Oppi­vuo­sien aika­na voi joko käy­dä niin, että kone­tek­niik­ka sit­ten kiin­nos­taa­kin enem­män, tai voi muu­ten vaih­taa fysiik­kaa luke­maan jos pää­tä riittää.

    Esi­mer­kik­si lää­ke- tai oikeus­tie­teel­li­ses­sä ei näin ole, kos­ka haku on rajat­tu mah­dol­li­sim­man pie­neen yksik­köön niin kou­lu­tusa­lan kuin maan­tie­teen suh­teen. Oikeam­paa oli­si vali­ta yli­opis­toon opis­ke­li­joi­ta esi­mer­kik­si yhteis­kun­ta­tie­teel­li­sel­le alal­le, ja vas­ta kan­di­vai­hees­sa seu­loa heis­tä oikeus­tie­tei­li­jöi­tä, kan­san­tie­tei­li­jöi­tä, ja sen sel­lai­sia. Samoin lää­ke­tie­teen suh­teen: haun pitäi­si olla yhtei­nen yli­opis­to­jen luon­non­tie­teel­lis­ten tie­de­kun­tien kanssa.

    Eri­tyi­ses­ti lää­ke­tie­teel­li­set ovat onnis­tu­neet siir­tä­mään alku­vai­heen opin­not koko­naan tut­kin­non ulko­puo­lel­le. Kan­nat­taa tutus­tua pää­sy­koe­kir­jaan, ei mikään ihme, että kir­jan avul­la pys­tyi jo esit­tä­mään lää­kä­riä kuu­kausi­kau­pal­la. Gale­nos vas­tan­nee noin ensim­mäi­sen vuo­den opin­to­ja — mut­ta ennen edes hyväk­syn­tää alalle.

  12. Sii­nä mie­les­sä olen keret­ti­läi­nen, että tut­kin­non lop­puun­saat­ta­mi­nen ei muu­ten­kaan ole niin­kään tie­dol­li­nen meriit­ti, kuin osoi­tus kyvys­tä hoi­taa pit­kä­jän­tei­nen pro­jek­ti lop­puun asti.”

    Sii­tä­hän se nime­no­maa ker­too. Jos joku on saa­nut gra­dun (väi­tös­kir­jas­ta puhu­mat­ta­kaan) val­miik­si saak­ka, niin tämän voi olet­taa työ­pai­kal­la saa­van myös tyl­sät ja puu­dut­ta­vat hom­mat valmiiksi.

  13. Nai­set­han aloit­ta­vat opis­ke­lun lukion jäl­keen kes­ki­mää­rin vain hiu­kan mie­hiä aikai­sem­min. En tie­dä, mitä kaik­kea kivaa väli­vuo­den aika­na teke­vät vai kerää­vät­kö rahaa säästöön. 

    Aina­kin he luul­ta­vas­ti luke­vat pää­sy­ko­kei­siin; nai­sia tai­taa olla kor­kea­kou­luis­sa jo liki kak­si kolmannesta. 

    Eli on kai syy­tä olet­taa, että nai­set vie­vät käy­tän­nös­sä opis­ke­lu­paik­ko­ja mie­hil­tä myös sik­si, että eivät jou­du suo­rit­ta­maan orjapalvelua. 

    Mut­ta tämä on kaik­ki oikeas­taan arvai­lua, kos­ka nais­ten tut­ki­mi­nen vää­räs­tä vink­ke­lis­tä voi Suo­mes­sa olla aka­tee­mi­nen itse­mur­ha. Minis­te­riöi­tä taas sitoo eri­lai­set tavoi­teoh­jel­mat, jois­sa etuoi­keu­te­tun suku­puo­len etu­ja edel­leen edis­te­tään. Sik­si nais­ten etuoi­keuk­sis­ta tie­de­tään vähän tai ei mitään. Tai aina­kin ollaan kuin ei tiedettäisi.

    Tyh­mem­pi voi­si ehdot­taa toi­mia, joil­la nai­set saa­daan aloit­ta­maan opis­ke­lu aikai­sem­min, tai edes tut­ki­mus­ta aihees­ta. Vii­saam­pi taas tie­tää, että sel­lai­sen ehdot­te­lu on tur­haa. Parem­pio­sai­sen suku­puo­len etui­hin ei kos­ke­ta, perkele!

    Sitä­kään en mis­sään nimes­sä sanoi­si omal­la nimel­lä­ni, että kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta oli­si parem­pi, jos mie­het oli­si­vat kor­keam­min kou­lu­tet­tu­ja. Kou­lu­tus menee osin huk­kaan, kun nai­set kek­si­mää­rin kui­ten­kin arvot­ta­vat tut­ki­mus­ten mukaan — ja vii­saas­ti — per­heen ja lap­set uraa sel­väs­ti korkeammalle.

    Täs­tä huo­li­mat­ta koko kou­lu­tus­lai­tos ja opis­ke­lut­sy­dee­mi laa­jem­min on virit­täy­ty­nyt edis­tä­mään tyt­tö­jen menes­tys­tä osin poi­kien­kin kus­tan­nuk­sel­la. Tämä todis­ta­mi­sek­si ei tar­vit­se vii­ta­ta asen­ne­tut­ki­muk­siin tai pii­lo-ope­tus­suun­ni­tel­miin. Riit­tää, kun kat­soo tulok­sia eli tyt­tö­jen ja poi­kien opin­to­me­nes­tyk­sen eroa.

    En kyl­lä ymmär­rä, mik­si meuh­kaan täs­tä femi­nis­ti­sek­si julis­tau­tu­neen puo­lu­een pää­i­deo­lo­gin blo­gis­sa 😉 Se on nimit­täin var­maa, että ennen las­kee aurin­ko itään kuin vih­reät ryh­ty­vät oiko­maan yhteis­kun­taa tasa-arvoi­sem­mak­si myös mies­ten kannalta.

  14. Työ­urien piden­tä­mi­nen edel­lyt­tää, että myös työ­paik­ko­ja syn­tyy lisään­ty­väl­le työ­voi­man tar­jon­nal­le. Yhden työ­vuo­den piden­nys lisää työ­voi­man tar­jon­taa 60–80000 riip­puen sii­tä kum­paan pää­hän jat­ko pistetään.

    Kun työi­käi­sen väes­tön mää­rä vähe­nee vuo­teen 2030 men­nes­sä vain 167000 niin suur­ten ikä­luok­kien pois­tu­ma onkin vain tarua.(Tilastokeskus)

    Katai­sen, Hete­mäen, Sai­lak­sen mukaan jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuut­ta on nos­tet­ta­va 2025 men­nes­sä 20 % eli jul­ki­sen sek­to­rin väen pitää vähen­tyä suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin työi­käi­nen väes­tö vähe­nee, joten väes­tön ikään­ty­mi­nen ei luo uusia työ­paik­ko­ja tai jos luo­kin niin vain sisäi­nen jakau­tu­ma vain muuttuu .

    Tuot­ta­vuu­den on yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la­kin nous­ta­va 2–5 % vuo­des­sa joten sekään ei tuo lisää työpaikkoja.

    Eten­kin kun par­haas­sa­kin ennus­tees­sa kas­vu jää tule­val­la nousu­kau­del­la 2 % tie­tä­miin niin työn mää­rä ei kas­va tai toden­nä­köi­ses­ti vähenee.

    Sama ilmiö­hän näh­tiin jo 1989–2007 välil­lä, vaik­ka työ­paik­ko­jen mää­rä hie­man kas­voi niin teh­dyt työ­tun­nit vähe­ni­vät 11 %.

    Kun meil­lä on jo nyt 300000 työ­tön­tä ja “työ­uran” piden­tä­mi­nen tuo 3–400000 uut­ta työn­tar­joa­jaa niin vuo­teen 2025 pitäi­si luo­da 500000–600000 uut­ta työ­paik­kaa, mikä ei näil­lä eväil­lä toteudu.

    Itse asias­sa käy niin , että todel­li­nen työ­ura lyhe­nee 35 vuo­des­ta 31 vuo­teen ja jos tuo Laa­tusen lupaus pitää van­hat töis­sä toteu­tuu niin työ­hön pääs­tään 34-vuo­ti­aa­na eli hyvin levänneenä.

    Joka tapauk­ses­sa meil­lä on 2025 600000–700000 jät­ti­työt­tö­myys , kun kaa­dum­me uuteen lamaan.

    Oli­si­ko Osmol­la rat­kai­sua yhtälöön ??

  15. Eri­tyi­ses­ti lää­ke­tie­teel­li­set ovat onnis­tu­neet siir­tä­mään alku­vai­heen opin­not koko­naan tut­kin­non ulkopuolelle.”

    En tie­dä näki­kö Ano­nyy­mi tämän hait­ta­na, mut­ta minus­ta näin pitäi­si useam­pien pää­sy­ko­kei­den toi­mia­kin. Siis siten, että jos tank­kaa 2–3 vuot­ta pää­sy­ko­kei­siin ja osaa pää­sy­koe­kir­jat ulkoa, sii­tä sinän­sä oli­si jo hyö­tyä opis­kel­les­sa. Eli sen sijaan, että roh­kais­taan nuo­ria luo­pu­maan haa­veis­taan pitäi­si pää­sy­ko­kei­ta kehit­tää sii­hen suun­taan, että pari vuot­ta pää­hän tan­ka­tuis­ta asiois­ta oli­si kou­lu­tuk­ses­sa apua.

    Rii­tan kom­ment­tiin vii­ta­ten olen sitä miel­tä, että par­haan ope­tuk­sen sain Kaup­pa­kor­kea­kou­lus­sa kol­mes­ti uusi­mis­ta­ni pääsykokeista.

    1. Voi­si­ko saman­tien siir­tyä sii­hen, ett­tä kaik­ki ote­taan sisään, mut­ta akd­hen vuo­den jäl­keen kar­si­taan, jos se kak­si vuot­ta joka tapauk­ses­sa pän­tä­tään pääsykoekirjoja.

  16. Ehdot­to­mas­ti pitäi­si puut­tua työ­nan­ta­jien kan­nus­tei­siin ja vas­tui­siin kos­kien ikään­ty­nei­den työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mis­ta. Jos nyky­ta­val­la jat­ke­taan ja elä­kei­kää nos­te­taan, niin yhä useam­pi hen­ki­lö on vii­mei­set vuo­ten­sa ennen elä­kei­kää työt­tö­mä­nä. Se ei lie­ne tavoite.”

    Ei sii­hen kan­nus­tei­ta tar­vi­ta vaan kep­piä työ­nan­ta­jil­le. Ruot­sis­sa työ­so­pi­mus­lais­sa on estei­tä ikään­ty­nei­den irti­sa­no­mi­sel­le ja niin­pä ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­te on huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi kuin Suomessa.
    Esim Telia­So­ne­ras­sa Ruot­sin kes­ki-ikä on 57 vuot­ta ja Suo­mes­sa jotain 40 vuot­ta vaik­ka se 15 vuot­ta sit­ten oli suu­rin piir­tein sama.
    Tehok­kuus on kui­ten­kin 30 % parem­pi Ruot­sis­sa monel­la mit­ta­ril­la mitattuna

  17. Suu­rin este työ­urien piden­tä­mi­sel­le on, ettei piden­tä­mi­nen kan­na­ta työ­nan­ta­jal­le; se kan­nat­taa työ­nan­ta­jil­le kol­lek­tii­vi­na, mut­ta ei yksit­täi­sel­le työ­nan­ta­jal­le, kos­ka pan­nes­saan ikään­ty­neet työn­te­ki­jät put­keen tai eläk­keel­le, se saa siir­re­tyk­si omia meno­jaan muil­le yrityksille.”

    HS:n ja Telia­So­ne­ran kal­tai­set suu­ret yri­tyk­set mak­sa­vat elä­ke­put­ken kulut suu­rim­mak­si osak­si itse aivan lain mukaan.
    Esim minus­ta Telia­So­ne­ra saa las­kun kun täy­tän 63-ikä­vuot­ta , mut­ta sitä ennen moni joh­ta­ja on ennätt­nyt saa­da vuosibonuksensa.

    Mut­ta tätä mak­su­vel­vol­li­suut­ta kier­re­tään monel­la taval­la eli elä­ke­put­ke­ne työn­net­ty­jä hou­ku­tel­laan ja pako­te­taan alle­kir­joit­ta­maan pape­rei­ta, joil­la työ­nan­ta­ja ehkä vapau­tuu maksuvelvollisuudesta .
    Rat­kai­su tul­lee aikoi­naan 15 vuo­den kulut­tua KO:sta

  18. Tie­de­mies:

    Idea­na ei siis ole, että sitä SAT:tä käy­dään yrit­tä­mäs­sä loputtomiin. 

    No sit­ten tämä useam­pi yrit­tä­mi­nen pitäi­si kiel­tää ja sit­ten sii­tä seu­raa, että sii­hen val­mis­tau­dut­tai­siin tosi pit­kään. Sit­ten jos pako­te­taan teke­mään se, kun täyt­tää esim. 18, niin sit­ten jäte­tään sitä leik­ki­mis­tä ja elä­mäs­tä naut­ti­mis­ta vähän vähem­mäl­le ja opis­kel­laan hul­lun lailla.

    hmmmm.… alkaa tun­tu­maan hou­kut­te­le­val­ta lopet­taa ilmai­sen rahan jaka­mi­nen yli­opis­tois­sa opis­ke­le­vil­le, jot­ka ovat jo muu­ten­kin yhteis­kun­nan hyväosaisimpia.

    Minus­ta on kui­ten­kin parem­pi, että vaik­ka­pa lää­kä­reik­si pää­ty­vät seu­lo­taan edes joten­kin kar­keas­ti niin, että hei­dän päät­te­ly­ky­kyn­sä ja jär­ken­sä on kes­ki­mää­rin tavan pul­liais­ta terävämpi.

    No mark­ki­nat tie­tys­ti ohjai­si­vat tähän, kos­ka on ole­tet­ta­vaa, että kes­ki­mää­räis­tä terä­väm­mät saa­vat suu­rem­man tuo­ton sijoi­tuk­sel­leen opis­kel­la lää­kä­rik­si, eli he ovat haluk­kai­ta mak­sa­maan sii­tä enem­män kuin vähem­män terävät.

    Sen lisäk­si mark­ki­na­hin­noit­tel­lus­sa kou­lu­tuk­ses­sa kou­lu­tuk­sen hin­ta aset­tuu suun­nil­leen sen tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­seen. Lää­kä­rei­den pal­kat sit­ten aset­tu­vat sil­leen, että kou­lut­tau­tu­mal­la ei saa “ilmais­ta” rahaa.

  19. Artturi:“Ei ne jonot sii­tä katoa, jos pää­sy­ko­keis­ta siir­ry­tään SAT-kokei­siin. Sit­ten ne jonot on vaan sii­nä SAT-kokeen edessä.”

    Idea kai oli se, ettei SAT oli­si saman­lai­nen kuin nykyi­nen pää­sy­koe, vaan se teh­täi­siin ker­ran ja sil­lä sipu­li. Luu­len Eli­nan kir­joit­ta­man päte­vän, eli yhteis­kun­nan kan­nal­ta on lop­pu­jen lopuk­si aika lail­la yhden­te­ke­vää, juu­ri ket­kä tiet­ty­jen mini­mi­kri­tee­rien täyt­tä­vis­tä sin­ne opis­ke­le­maan pää­se­vät. Niin­pä tuo ker­ta­ry­säyk­sel­lä teh­ty lopul­li­nen SAT pois­tai­si jonot, mut­ta ei eri­tyi­ses­ti vai­kut­tai­si opis­ke­li­ja-ainek­sen laatuun.

    Tie­de­mie­hen idea sii­tä, että yli­opis­to­pai­kat jaet­tai­siin osin SAT-menes­tyk­sen mukai­si­na sti­pen­dei­nä ja osin “mak­sa itse”-paikkoina kuu­los­taa minus­ta var­sin hyväl­tä. Sil­lä este­tään toi­saal­ta se, että väl­kyt, mut­ta köy­hät jät­täi­si­vät opis­ke­le­mat­ta ja yhteis­kun­ta menet­täi­si sil­loin hei­dän kor­kean tuot­ta­vuu­ten­sa, ja toi­saal­ta se, että yhteis­kun­nan voi­ma­va­ro­ja huk­kaan­tuu iso­jen mas­so­jen kou­lut­ta­mi­seen vain sik­si, että kou­lu­tus on niin hal­paa sen saajille. 

    Minus­ta puh­taan mark­ki­na­poh­jai­sen rat­kai­sun ongel­ma on sii­nä, että vaik­ka kes­ki­mää­rin se toi­mii, että opis­ke­li­jan kan­nat­taa mak­saa opis­ke­lus­ta, kos­ka se tuot­taa parem­man työ­pai­kan, niin kos­ka tähän liit­tyy hen­ki­lön kan­nal­ta val­ta­vat ris­kit (kou­lu­tat itse­si velak­si, etkä sil­ti­kään saa hyvää työ­paik­kaa), en usko sen oikein toi­mi­van. On parem­pi, että val­tio toi­mii erään­lai­se­na “vakuu­tus­yh­tiö­nä”, joka kerää vero­ja ja rahoit­taa niil­lä kai­kil­le haluk­kail­le opis­ke­lun. Ne, jot­ka eivät saa hyvää työ­paik­kaa, eivät jää vel­ka­taa­kan alle ruser­tu­maan, ne, jot­ka saa­vat, mak­sa­vat sit­ten vähän enemmän. 

    Ymmär­rän, että tuo­hon liit­tyy oma insen­tii­vion­gel­man­sa, mut­ta minus­ta tämä on mah­dol­lis­ta kor­ja­ta jol­lain koh­tuul­li­sil­la luku­kausi­mak­suil­la sen sijaan, että räp­päs­täi­siin koko kus­tan­nuk­set opis­ke­li­joi­den itsen­sä niskaan. 

    Mun mie­les­tä toi ei oo yhtään kerett­läis­tä, että tote­taa, että kou­lu­tuk­ses­ta on enem­män­kin sig­na­loin­ti­hyö­tyä ja hyvin vähän mitään todel­lis­ta hyötyä.”

    Hmm, voi olla, että tuo pätee joil­lain aloil­la. Itse en kyl­lä usko, että pys­tyi­sin nykyis­tä ammat­tia­ni har­joit­taa ilman yli­opis­tos­sa saa­maa­ni koulutusta. 

    Noh niin kau­an kuin fir­mat eivät saa vali­ta työn­te­ki­jöi­tään mie­len­sä mukaan nii­den pitää käyt­tää täl­lai­sia poliit­ti­ses­ti kor­rek­te­ja tapo­ja syr­jiä huo­no­ja työntekijöitä. ”

    Täh? Siis jos fir­mat eivät saa syr­jiä työn­te­ki­jöi­tä poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­tien syi­den (suku­puo­li, rotu, uskon­to, sek­su­aa­li­nen suun­taus jne.) vuok­si, ne tar­vit­se­vat kou­lu­tuk­sen tuot­ta­maa sig­naa­li­hyö­tyä saa­dak­seen itsel­leen par­haat työn­te­ki­jät. En ymmär­rä tätä. Sen­hän vuok­si työ­nan­ta­jat jär­jes­tä­vät työ­hön­ot­to­haas­tat­te­lu­ja, että voi­vat “syr­jiä” huo­no­ja työn­te­ki­jöi­tä palk­kaa­mal­la ne hyvät. Miten noi­den epä­kor­rek­tien syi­den sal­li­mi­nen työ­hö­no­tos­sa lisäi­si miten­kään työ­nan­ta­jien mah­dol­li­suut­ta vali­ta par­hai­ta työn­te­ki­jöi­tä? Ennem­min­kin sanoi­sin, että asia on päin­vas­toin. Kun työ­hö­not­ta­ja pako­te­taan unoh­ta­maan nuo työn­teon kan­nal­ta epä­olen­nai­set sei­kat, hän tulee valin­neek­si toden­nä­köi­ses­ti juu­ri itse työ­hön par­hai­ten sopivan.

  20. Voi­si­ko saman­tien siir­tyä sii­hen, ett­tä kaik­ki ote­taan sisään, mut­ta akd­hen vuo­den jäl­keen kar­si­taan, jos se kak­si vuot­ta joka tapauk­ses­sa pän­tä­tään pääsykoekirjoja.”

    Joo ja ne ensim­mäi­sen kah­den vuo­den kurs­sit oli­si­vat sit­ten aivan onnet­to­man kök­kö­jä, kos­ka opis­ke­li­joi­ta saat­tai­si­kin olla monin­ker­tai­nen mää­rä nykyi­seen ver­rat­tu­na. Jo nyt­kin useim­mat perus­kurs­sit ovat mel­koi­sia mas­sa­luen­to­ja, miten­kä­hän tuol­lai­ses­sa systeemissä?

  21. Samu­li Saarelma:

    Sen­hän vuok­si työ­nan­ta­jat jär­jes­tä­vät työ­hön­ot­to­haas­tat­te­lu­ja, että voi­vat “syr­jiä” huo­no­ja työn­te­ki­jöi­tä palk­kaa­mal­la ne hyvät.

    Joo. Haas­tat­te­lu ei oo vält­tä­mät­tä hir­veen teho­kas sig­naa­li. Se on tiet­ty paras mikä on sal­lit­tu, kos­ka sitä käy­te­tään suun­nil­leen aina.

    Kun työ­hö­not­ta­ja pako­te­taan unoh­ta­maan nuo työn­teon kan­nal­ta epä­olen­nai­set seikat

    Työ­nan­ta­jia ei tie­ten­kään tart­te pakot­taa tähän yhtään sen enem­pää kuin sinua­kaan pitää pakot­taa teke­mään jotain itsel­le­si hyödyllistä.

    Kaik­ki syr­jin­tä, mikä ei ole perus­tel­tua aiheut­taa kus­tan­nuk­sia työnantajalle.

    Sen sijaan nuo luet­te­le­ma­si kate­go­riat joi­den perus­teel­la voi­si syr­jiä voi­vat olla ihan ok sig­naa­li sii­nä mis­sä kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­kin. (Ja toki voi­vat olla ole­mat­ta…) Nii­den perus­teel­la vaan ei saa syr­jiä, mut­ta kor­kea­kou­lu­tut­kin­non perus­teel­la saa.

    En tiiä saa­ko älyk­kyys­tes­tin ja luon­ne­tes­tin perus­teel­la syr­jiä, mut­ta jos ei saa, niin oli­sin tai­pu­vai­nen pitä­mään kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa vaih­toeh­to­na näille.

  22. Tyh­mem­pi voi­si ehdot­taa toi­mia, joil­la nai­set saa­daan aloit­ta­maan opis­ke­lu aikai­sem­min, tai edes tut­ki­mus­ta aiheesta. ”

    Minus­ta vas­taus tähän on ihan päi­vän sel­vä. Mie­het hake­vat pal­jon opis­ke­le­maan tek­niik­kaa ja luon­non­tie­tei­tä eli aloil­le, joil­le on ver­rat­tain help­po pääs­tä sisään.

  23. Mik­si töit­ten aloit­ta­mi­nen kestää?

    1. Luo­ka­ton lukio (ennen 3 vuot­ta, luo­ka­ton 3 — 4 tai jopa 5 vuotta)
    2. Luo­ka­ton yli­opis­to (vrt. anglo-sak­si­nen kou­lu­tus, 4 vuot­ta kan­dik­si ja tämän jäl­keen useim­mat töihin.)
    3. Pää­sy­ko­keet mel­kein joka kou­luun, kun suu­ri osa ikä­luo­kas­ta tekee ylioppilaskokeen.
    4. Ase­pal­ve­lus miehillä.

  24. Pää­sy­koe­kir­jan käyt­tä­mi­se­nä kor­vaa­maan ensim­mäis­ten vuo­sien ope­tus on se hait­ta, ettei pää­sy­ko­keen suo­rit­ta­mi­ses­ta saa min­kään­lais­ta mer­kin­tää, jos­ta oli­si hyö­tyä mui­den opin­to­jen kor­vaa­mi­ses­sa. Kuvi­tel­laan­pa, että osaa pää­sy­koe­kir­jan, mut­tei kovan kil­pai­lun vuok­si pää­se sisään. Kokeen suo­rit­ta­mi­ses­ta ei ole hyö­tyä toi­seen kou­lu­tus­oh­jel­maan, se ei kor­vaa mitään kurs­se­ja. Sen sijaan, jos esim. lää­ke­tie­teel­li­sen tapauk­ses­sa ensin opis­kel­tai­siin vuo­si-pari yhdes­sä luon­non­tie­tei­li­jöi­den kans­sa, oli­si niil­lä­kin, jot­ka eivät lää­ke­tie­teel­lis­tä pää­se jat­ka­maan, opin­to­pis­tei­tä tuk­ku kerään­ty­nyt — hyö­dyl­li­siä esi­mer­kik­si jat­kaes­sa bio­ke­mian maisteriksi.

  25. Toi­nen huo­mioi­ta­via seik­ka työ­urien piden­tä­mi­ses­tä puhut­taes­sa on se, että nai­set naut­ti­vat eläk­keis­tä kym­me­ni­sen vuot­ta mie­hiä kau­em­min. Onko oikein, että mie­het mak­sa­vat vuo­sit­tain pari mil­jar­dia “yli­mää­räis­tä” sii­tä, että nai­set saa­vat köl­lö­tel­lä eläk­keel­lä vuo­si­kymm­nes­tä toi­seen, kun mie­het jo puk­kaa­vat koi­ran­put­kea. Eikö nais­ten työ­uria pitäi­si pidentää? 

    Mies­ten­kin työ­uria toki voi piden­tää, mut­ta vas­ta sit­ten kun eli­ni­kä on samaa luo­kaa. Se taas ehkä onnis­tuu, jos vähän panos­tet­tai­siin mies­ten­kin eikä pää­asias­sa vain nais­ten ennal­taeh­käi­se­vään ja muu­hun­kin ter­vey­den­huol­toon. Mies­ten noin kym­men­ker­tai­ses­ti ylei­sem­pää syr­jäy­ty­mis­tä voi­si yrit­tää estää ja esi­mer­kik­si vaa­ral­li­sia töi­tä jakaa tasai­sem­min, jos siis mies­ten eli­ni­kää halut­tai­siin pidentää.

    Hesa­rin kes­kus­te­lu­pals­tal­la joku nai­nen kir­joit­ti nais­ten saa­mia pie­nem­piä eläk­kei­tä kos­ke­vas­ta uuti­ses­ta, että hän mie­lel­lään kuo­li­si aiem­min, jos sai­si yhtä hyvää elä­ket­tä kuin mie­het. Oli­si­ko täs­sä yksi rat­kai­su­mal­li? Nai­sil­le tar­jot­tai­si parem­pia eläk­kei­tä sil­lä ehdol­la, että he tap­pai­si­vat itsen­sä seitsenkymppisinä. 

    No, tuo ei kyl­lä piden­täi­si työ­uria, mut­ta paran­tai­si huol­to­suh­det­ta. Mis­tä tulee mie­leen, että täy­sin nais­ten eduk­si vää­ris­ty­nyt­tä tulon­siir­to­ra­ken­net­ta voi­si vähän edes oikais­ta, kun ei enää himo­ve­ro­tet­tai­si pel­käs­tään mies­ten suo­si­mien tuot­tei­ta. Ehdo­tan­kin nais­ten ken­gil­le ja muul­le tur­huusk­rää­säl­le yli­mää­räis­tä hait­ta ja luxus­ve­roa, joka ohjat­tai­siin sit­ten vaik­ka suo­raan mum­mo­jen eläkkeisiin.

  26. Yksi esi­merk­ki etuoi­keu­te­tun suku­puo­len suo­si­mi­ses­ta oli se, kun (nyt menee muis­tin­va­rai­ses­ti, toi­vot­ta­vas­ti oikein) nais­asia­val­tuu­tet­tu kiel­si vakuu­tus­yh­tiöi­tä eriyt­tä­mäs­tä yksi­tyi­sen elä­ke­va­kuu­tuk­sen mak­su­ja suku­puo­len mukaan. Tämä tar­koit­taa, että edes yksi­tyis­tä elä­ket­tä sääs­täes­sään kes­ki­mää­räi­nen mies pakos­ta­kin sääs­tää noin puo­let jon­kun tun­te­mat­to­man nai­sen hyödyksi.

  27. Miten suu­ri mer­ki­tys on ikä­luok­kien yli­kou­lut­ta­mi­sel­la? Onko todel­la­kin niin, että nyky­ään työn­te­ki­jän on pak­ko olla tra­de­no­mi (opis­ke­luai­ka 3,5 v) menes­tyäk­seen niis­sä teh­tä­vis­sä jois­sa ennen pär­jä­si­vät yo-mer­ko­no­mit (2,5 v)?

  28. Tie­de­mie­hen aja­tus: “Sel­lais­ta jär­jes­te­lyä voi­si kokeil­la jos­sa paik­ko­ja jaet­tai­siin vaik­ka 1:1:1 niin, että kol­man­nes opis­ke­lu­pai­kois­ta huu­to­kau­pat­tai­siin, kol­man­nes jaet­tai­siin yli­op­pi­las­ko­kei­den tms. perus­teel­la ja kol­man­nes jol­lain muul­la perusteella”

    Juk­ka:
    …on todel­la mie­tin­nän arvoi­nen. Itse ruk­kai­sin, näin nopean poh­din­nan jäl­keen, tuo­ta siten, että 1/3 pai­kois­ta oli­si huu­to­kau­pat­ta­vis­sa sel­lai­sil­le, jot­ka ovat saa­vut­ta­neet jon­kin mini­mi­tu­lok­sen stan­dar­di­soi­dus­ta kokees­ta (näin ehkäis­tään mm. epä­pä­te­vät lää­kä­rit ja loput­to­man kau­an vai­keu­den vuok­si opis­ke­le­vat rik­kaat koh­ta­lai­sen tehokkaasti).

    2/3 pai­kois­ta voi­tai­siin sit­ten jakaa stan­dar­di­soi­dun kokeen perus­teel­la suo­raan. Jot­ta lagi ei siir­tyi­si tämän kokeen teke­mi­seen, sai­si sen teh­dä vain ker­ran ilmai­sek­si, min­kä jäl­keen jokai­ses­ta uudes­ta yri­tyk­ses­tä tuli­si mak­saa. Näin “satun­nai­nen epä­on­nis­tu­mi­nen elä­män tär­keim­pä­nä päi­vä­nä” ei oli­si lopul­li­nen, kos­ka aina voi­si olla vuo­den duu­nis­sa ja ansai­ta rahat uuteen yritykseen.

    Ode:“Voisiko saman­tien siir­tyä sii­hen, ett­tä kaik­ki ote­taan sisään, mut­ta akd­hen vuo­den jäl­keen kar­si­taan, jos se kak­si vuot­ta joka tapauk­ses­sa pän­tä­tään pääsykoekirjoja.”

    Juk­ka:
    Näh­däk­se­ni tämä oli­si aina­kin paran­nus nykyi­seen näh­den. Täs­sä mal­lis­sa­han moti­vaa­tiol­la oli­si suu­ri mer­ki­tys. Moni huo­mai­si nopeas­ti, ettei tämä ole hei­dän ala ja toi­saal­ta moti­vaa­tiol­la ja kiin­nos­tuk­sel­la itse alaan oli­si enem­män mer­ki­tys­tä kuin pää­sy­ko­keis­sa ja sil­lä pää­si­si todel­la pit­käl­le. Ole­tet­ta­vas­ti hyvin har­vat kat­soi­si­vat kort­te­ja kah­ta vuot­ta ja moti­voi­tu­mat­to­mat ja huo­nos­ti pär­jän­neet luo­vut­tai­si­vat suo­siol­la. Samal­la moni sai­si kui­ten­kin suo­ri­tet­tua sel­lai­sia perus­o­pin­to­ja, joi­ta voi lukea hyväk­si myös muis­sa tutkinnoissa.

  29. Työ­urien piden­tä­mi­se­tä ei kan­na­ta juu­ri kes­kus­tel­la, kos­ka ei ole näkö­pii­ris­sä sel­lai­sia teki­jöi­tä, jot­ka mah­dol­lis­tai­si­vat sen.
    Kun kas­vu on vaa­ti­ma­ton­ta niin lisään­ty­väl­le työ­voi­man tar­jon­nal­le ei rii­tä työpaikkoja.

    Sil­loin työ­urat lyhe­ne­vät eivät­kä pitene

  30. Nais­ten työ­uria voi­si piden­tää myös kes­kel­tä. Las­ten­saan­tiin liit­ty­vät lomat voi­si lyhen­tää esi­mer­kik­si nel­jään viik­koon. Pitem­pi loma ja työ­nan­ta­jal­la oli­si oikeus antaa pot­kut. Isäl­le voi­si lait­taa saman­tien parin vii­kon pakkoloman.

    Tämä rat­kai­si myös nais­ten suu­rim­man tasa-arvo-ongel­man eli pois­tai­si ns. lasi­ka­ton, joka siis estää nuo­ria nai­sia yle­ne­mäs­tä ural­laan. Tai, no, ei se ihan koko­naan pois­tui­si, sil­lä uudes­sa­kin sys­tee­mis­sä nai­set aset­tai­si­vat mie­hiä useam­min per­heen uran edel­le, kuten tapah­tuu jenkkilöissä.

    Ote­taan Pau­la Leh­to­mä­ki. Ker­ta toi­sen­sa jäl­keen hän selit­ti, että hän ei halua isom­paa työ­taak­kaa, kos­ka on lap­sia. Nais­toi­mit­ta­jat ja muut kom­men­toi­jat eivät otta­neet uskoak­seen. He vält­tä­mät­tä halusi­vat pis­tää Leh­to­mäen suu­hun omat aja­tuk­sen­sa: “Leh­to­mä­ki ei voi ruve­ta pää­mi­nis­te­rik­si, kos­ka on nais­roo­lin­sa van­ki”. Het­ki­nen, nyt taas meni vähän kau­as työ­urien pidentämisestä.

    Oikeas­ti työ­uria ei tul­la piden­tä­mään ja nais­ten­tuot­ta­vuut­ta paran­ta­maan lyhen­tä­mäl­lä äitiys­lo­mia, se on tie­tys­ti sel­vä. Sik­si itää kek­siä yhä moni­mut­kai­sem­pia ja hämä­räm­piä sys­tee­me­jä, joi­den avul­la etuoi­keu­tet­tu suku­puo­li voi sekä poi­mia rusi­nat pul­las­ta että pii­lot­taa ne tas­sin alle (mitä tuo sit­ten onkaan tarkoittavinaan). 

    En oikein ymmär­rä, mitä per­vers­siä iloa saan näis­tä parem­pio­sai­sen suku­puo­len etuoi­keuk­sien sork­ki­mi­ses­ta pait­si, että hyvä­osais­ten kapi­naa on kiva ilk­kua. Pitäi­si var­maan kek­siä harrastus.

  31. Minus­ta työ­uran pituus-ongel­maan on ihan ilmei­nen rat­kai­su. Jos tuyö­elä­ke­mak­sut ovat tasoa 25%, niin sovi­taan että van­hin 25% täy­si-ikäi­sis­tä on eläk­keel­lä. Kun yksi elä­ke­läi­nen meneh­tyy , elä­keyh­tiön tie­to­ko­ne lähet­tää seu­raa­vak­si ikään­ty­mis­vuo­ros­sa ole­val­le kir­jeen: olet­te oikeu­tet­tu eläk­kee­seen. Jos halu­aa jää­dä aiem­min eläk­keel­le saa vähem­män ja ero­tus siir­re­tään yli-ikäi­se­nä työs­ken­te­le­vil­le. Näin ei tar­vi­ta talous­kas­vua eläk­kei­den rahoit­ta­mi­seen. Sai­ra­se­lä­ke­läi­sil­le kerä­tään omaa rahas­toa, ja hake­neis­ta sai­raim­mat saa­vat täy­den eläk­keen, vähem­män sai­raat hel­po­tus­ta toi­meen­tu­loon. Elä­ke­ra­has­tot voi­vat toi­mia lähin­nä pus­ku­ri­na, ja eläk­kei­den taso on näin sidot­tu ylei­seen tulo­ta­soon. Myös suh­teel­li­nen pro­sent­tio­suus väes­tös­tä on pal­jon tasa-arvoi­sem­pi tapa mää­ri­tel­lä elä­kei­kä kuin kalenteri.

    Täs­sä mal­lis­sa val­tio voi­si teh­dä myös suh­dan­ne­po­li­tiik­kaa elä­ke­pää­tök­sil­lä. Taan­tu­man tul­les­sa val­tio voi­si lähet­tää ennen­ai­kai­sia “elä­ke­pää­tös­kir­jei­tä” van­he­ne­vil­le omal­la esim. rahas­toi­dul­la kus­tan­nuk­sel­laan ja nuor­ten työn kysyn­tä säi­lyi­si sama­na. Kun talous kir­kas­tui­si elä­ke­pää­tös­ten tekoa vähen­net­täi­siin kun­nes oltai­siin palat­tu halu­tul­le tasol­le. Työvoimapulan(heh!) iskies­sä elä­ke­läis­ten suh­teel­lis­ta mää­rää voi­tai­siin pie­nen­tää tai kan­nus­taa yli-ikäi­siä osa­päi­vä­töi­hin ja tuloil­la kerä­tä hyvin­voin­ti­pus­ku­ria seu­raa­vaan taantumaan.

    Kos­ka rat­kai­su on näin yksin­ker­tai­nen , on elä­kei­kä­kes­kus­te­lu mie­les­tä­ni pel­käs­tään val­ta­po­liit­ti­nen ongel­ma. Oikeis­ta ongel­mis­ta ei Suo­men kokoi­ses­sa talou­des­sa ole varaa riidellä.

  32. Sii­nä mie­les­sä olen keret­ti­läi­nen, että tut­kin­non lop­puun­saat­ta­mi­nen ei muu­ten­kaan ole niin­kään tie­dol­li­nen meriit­ti, kuin osoi­tus kyvys­tä hoi­taa pit­kä­jän­tei­nen pro­jek­ti lop­puun asti.”

    Sii­tä­hän se nime­no­maa ker­too. Jos joku on saa­nut gra­dun (väi­tös­kir­jas­ta puhu­mat­ta­kaan) val­miik­si saak­ka, niin tämän voi olet­taa työ­pai­kal­la saa­van myös tyl­sät ja puu­dut­ta­vat hom­mat valmiiksi. 

    Siis, ihmi­set käyt­tä­vät vuo­sia paras­ta työi­kään­sä tyl­sään ja puu­dut­ta­vaan tyh­jän tut­kin­non suo­rit­ta­mi­seen? Ehkä tämä selit­tää sen että opis­ke­li­joi­den mie­len­ter­vey­son­gel­mien mää­rä suo­mes­sa on hälyt­tä­vän suuri.

    Eikös sen että pys­tyy saat­ta­maan tyl­sät­kin työt val­miik­si voi­si osoit­taa mie­lek­kääm­mäl­lä­kin taval­la, esi­mer­kik­si teke­mäl­lä ikä­viä mut­ta hyö­dyl­li­siä töitä. 

    Ei var­maan­kaan oli­si huo­no asia että ihmi­set jo nuo­re­na oppi­si­vat, että on mah­dol­lis­ta elät­tää itsen­sä teke­mäl­lä asioi­ta hyvin ja hyvää tuot­ta­vas­ti. Sii­nä sivus­sa voi­si sit­ten oppia, opis­kel­la ja jopa “yleis­si­vis­tyä”, jos tun­tee sii­hen tarvetta.

  33. klml: “Ei var­maan­kaan oli­si huo­no asia että ihmi­set jo nuo­re­na oppi­si­vat, että on mah­dol­lis­ta elät­tää itsen­sä teke­mäl­lä asioi­ta hyvin ja hyvää tuot­ta­vas­ti. Sii­nä sivus­sa voi­si sit­ten oppia, opis­kel­la ja jopa “yleis­si­vis­tyä”, jos tun­tee sii­hen tarvetta.”

    Juu­ri näin! Vie­lä kun täs­tä teh­dään mahdollista.

    Ei sii­tä tule mitään, että val­ta­va osa väes­tös­tä kou­lu­te­taan yleis­si­vis­ty­sai­neis­sa mais­te­rik­si. Tai no yths:n mie­len­ter­veys­po­ti­lai­ta sii­tä tulee. Jos mais­te­rin tut­kin­nol­la on vain se mer­ki­tys, että työ­nan­ta­ja tun­nis­taa haki­jan joten­kin täy­si­päi­sek­si ja pit­kä­pin­nai­sek­si, niin kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä pitää räjäyttää.

  34. Tätä kes­kus­te­lua käy­dään nyt ikään kuin kaik­kien Suo­men nuor­ten ensi­si­jai­se­na tar­koi­tuk­se­na oli­si pääs­tä mah­dol­li­sim­man nopeas­ti työ­elä­mään ja tuot­ta­vik­si veron­mak­sa­jik­si kou­lu­tus­jär­jes­tel­män olles­sa yksi ja ainoa hidas­te han­ka­loit­ta­mas­sa tavoit­teen saavuttamista.

    Näin­hän ei ole asian lai­ta. Väli­vuo­si tai lep­poi­sam­mak­si piden­net­ty opis­ke­luai­ka ei kuu­los­ta lain­kaan has­sum­mal­ta, kun miet­tii edes­sä siin­tä­vää 30–40 vuo­den työ­uraa. Jos­sain välis­sä täy­tyy saa­da ottaa vähän rennommin.

  35. Olen “Lii­an van­han” kans­sa samaa miel­tä, että työ­urien piden­tä­mi­nen on höpö­hö­pöä, ellei työ­paik­ko­ja saa­da lisää. 

    Ihme­tyt­tää­kin, mik­si nyt aje­taan todel­la keh­nol­la val­mis­te­lul­la ja koval­la kii­reel­la elä­keiän nos­toa. Täl­lai­nen kii­re nos­taa aina kysy­myk­sen, että aja­vat­ko taas jot­kut tahot vain omia talou­del­li­sia etujaan?

  36. Itse en pidä mie­lek­kää­nä sitä, että tut­kin­to edus­taa sig­naa­lia, jos tut­kin­non suo­rit­ta­mi­seen menee vuo­si­tol­kul­la aikaa. Oikeas­taan oli­si mie­le­käs­tä, että meil­lä oli­si joku alku­pään tut­kin­to, vaik­ka sit­ten kan­di, niin, että sen teke­mi­nen onnis­tui­si kah­des­sa vuo­des­sa, mut­ta vaa­ti­si sen ajan pit­kä­jän­teis­tä ja inten­sii­vis­tä työskentelyä. 

    On joten­kin ollut jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta muo­tia puhua sii­tä, miten tämä tie­dol­li­nen puo­li pitää tul­la “kyp­syy­te­nä” ja joten­kin pik­ku hil­jaa, ja että nopeas­ti tut­kin­ton­sa suo­rit­ta­va on joten­kin vial­li­nen eikä voi omak­sua syväl­li­ses­ti asi­aan­sa. Jos tämä pitää­kin paik­kaan­sa, niin asia oli­si help­po kor­ja­ta niin, että sen jat­ko­tut­kin­non teke­mi­nen sit­ten tapah­tui­si omaan tah­tiin ja vaik­ka pää­osin työ­elä­mäs­tä käsin. 

    Joten­kin nämä eivät kui­ten­kaan istu suo­ma­lais­ten parem­min­tie­tä­jien ajatusmaailmaan.

  37. Tai­si olla Ahte­la tai joku muu joh­ta­ja EK:sta, joka telk­ka­ris­sa lupa­si työl­lis­tää ikään­ty­neet, jos elä­ke­put­ki pois­te­taan. Kun sit­ten hänel­tä tivat­tiin kei­no­ja, niin hän ei osan­nut sanoa yhtään toi­men­pi­det­tä, jol­la hom­ma hoidettaisiin.

    Herä­si kysy­mys, että mik­si suo­ma­lais­ten tär­keim­mät asiat on jätet­ty EK:n tomp­pe­lei­den harteille?

  38. Työ­paik­koi­ja ei ole riit­tä­väs­ti, sii­nä yksi syy mik­si työi­kä jää lyhyek­si. Aina voi­si vaih­taa työ­tä jo oli­si tarjolla.

  39. #

    Olen “Lii­an van­han” kans­sa samaa miel­tä, että työ­urien piden­tä­mi­nen on höpö­hö­pöä, ellei työ­paik­ko­ja saa­da lisää.

    Ihme­tyt­tää­kin, mik­si nyt aje­taan todel­la keh­nol­la val­mis­te­lul­la ja koval­la kii­reel­la elä­keiän nos­toa. Täl­lai­nen kii­re nos­taa aina kysy­myk­sen, että aja­vat­ko taas jot­kut tahot vain omia talou­del­li­sia etujaan?

    #

    Joo. Onko nyt niin, että taval­li­set kan­sa­lai­set eivät osaa tul­ki­ta median ulos­työn­tä­miä jut­tu­ja työt­töm­my­des­ta ja työl­li­syy­des­ta oikeal­la tavalla.

    Kyl­lä­hän jokai­nen ajat­te­la­va kan­sa­lai­nen osaa yhdis­tää sen, että kun työi­kiä pyri­tään kas­vat­ta­maan, niin samal­la työ­an­ta­jat pyr­ki­vät ei-tehok­kais­ta “liki” van­hois­ta työn­te­ki­jöis­tä eroon.

    Ja mil­lä pirun las­ken­nal­la voi­daan osoit­taa se, että työi­kää piden­tä­mäl­lä mak­set­tu­jen kes­ki­mää­räis­ten eläk­käi­den mää­rä kasvaisi.

    Kun saa lopul­li­set pot­kut työ­elä­mäs­tä esim. 55-vuo­ti­aa­na, niin tur­haa sitä eläk­keen super­ker­ty­mää edes ryh­tyy haaveksimaan. 

    Että kun polii­tik­ko sanoo näin, niin parem­pi on ottaa sanot­tuun 180 astet­ta toi­seen suun­taan, ja täs­tä ase­mas­ta ryh­tyä lähes­ty­mään alun­pe­rin esitettyä.

  40. “Sii­tä­hän se nime­no­maa ker­too. Jos joku on saa­nut gra­dun (väi­tös­kir­jas­ta puhu­mat­ta­kaan) val­miik­si saak­ka, niin tämän voi olet­taa työ­pai­kal­la saa­van myös tyl­sät ja puu­dut­ta­vat hom­mat valmiiksi. ”

    Siis, ihmi­set käyt­tä­vät vuo­sia paras­ta työi­kään­sä tyl­sään ja puu­dut­ta­vaan tyh­jän tut­kin­non suorittamiseen?”

    Ymmär­sit vää­rin. Ensin­nä­kään gra­dun teke­mi­seen ei mene vuo­si­kausia, vaan joku­nen kuu­kausi, eikä työ koko­nai­suu­des­saan ole tyl­sää ja puu­dut­ta­vaa. Mut­ta sii­nä on myös se kir­joi­tus­puo­li, jon­ka saat­ta­mi­nen val­miik­si saak­ka vaa­tii ihan vain asennetta.

  41. Soi­nin­vaa­ra: “Yksi syy on ase­vel­vol­li­suus, joka myö­hen­tää mies­ten työ­urien vuo­del­la tai kah­del­la riip­puen sii­tä, alkaa­ko ase­vel­vol­li­suus tal­vel­la vai kesällä.”

    Alkaa olla suht. yleis­tä, että armei­ja näh­dään nega­tii­vi­se­na yhteis­kun­nan kan­nal­ta. Vii­mei­sin perus­te on tämä työ­urien piden­tä­mi­sen vaatimus.

    Armei­jan lak­kaut­ta­mis­ta tai siir­ty­mis­tä ammat­tiar­mei­jaan kan­nat­taa miet­tiä pal­jon syvem­mäl­le kuin poliit­tis­ten into­hi­mo­jen tasolla. 

    Oma kysy­myk­sen­sä on vie­lä se, että nai­set hoi­ta­vat yhteis­kun­ta­vas­tuun­sa kes­ki­mää­rin n. 3–6 vuot­ta tii­viis­ti Mik­si me mie­het emme pys­ty edes yhteen vuoteen ?

    Ammat­tiar­mei­ja tuli­si Suo­mel­le huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­mak­si kuin ase­vel­vol­li­suus­pe­rus­tei­nen mal­li. Vai näh­dään­kö uusien armei­jan soti­las­työ­paik­ko­jen luo­mi­nen kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vak­si. Soti­laat ovat tie­ten­kin tämän mal­lin kan­nal­la. Suo­mes­ta­han puut­tuu työpaikkoja.

    Oli­si­ko tämä osa sitä kehi­tys­tä, jos­sa Suo­men kan­san­ta­lou­den tule­vai­suus näh­dään pal­ve­lui­den lisää­mi­ses­sä? Soti­laat möi­si­vät yhteis­kun­nal­le tur­val­li­suus­pal­ve­lua maan sisäl­lä ja ulkomailla. 

    Ulko­mail­la toi­min­ta oli­si osal­lis­tu­mis­ta NATOn soti­mi­seen (mak­sa­ja­na Suomi)ja toi­saal­ta Suo­men rajo­jen puo­lus­ta­mis­ta ulkois­ta maa­ham­me suun­tau­tu­vaa uhkaa vas­taan. En vaan näe sitä mikä täs­sä mal­lis­sa toi­si lisää rahaa yhteis­kun­nan käyt­töön. Ylei­ses­ti kui­ten­kin van­no­taan pal­ve­lui­den lisää­mi­sen nimeen.

  42. nai­set hoi­ta­vat yhteis­kun­ta­vas­tuun­sa kes­ki­mää­rin n. 3–6 vuot­ta tiiviisti ”

    Täs­sä yri­te­tään luul­ta­vas­ti väit­tää, että ihmi­se­lä­män mer­ki­tyk­sel­li­sin asia eli omien las­ten kans­sa elä­mi­nen ja lap­sis­ta huo­leh­ti­mi­nen on redusoi­ta­vis­sa yhteis­kun­ta­vas­tuuk­si — joka vie­lä­pä rin­nas­tuu tap­pa­mi­sen ja kuo­le­mi­sen opetteluun. 

    En halua väit­tää, ettei­kö soti­mi­nen oli­si hie­no asia. Kuo­le­mi­nen tois­ten puo­les­ta on yksi­lön alt­ruis­min kor­kein aste. Mut­ta soti­mi­nen, tap­pa­mi­nen ja kuo­le­man­pel­ko on tie­tys­ti myös jotain kau­he­aa ja traumatisoivaa. 

    Sinä mie­les­sä en osaa rin­nas­taa ase­vel­vol­li­suut­ta uuden ihmis­tai­men syn­nyt­tä­mi­seen ja kasvattamiseen. 

    Aja­tus, että nai­set lisään­tyi­si­vät pikem­min vel­vol­li­suu­des­ta kuin omas­ta halus­ta on tie­tys­ti aika suo­sit­tua hölyn­pö­lyä. Vii­me aikoi­na sitä on tois­tel­tu, kos­ka parem­pio­sai­sen suku­puo­len etuoi­keut­ta elää lukion jäl­kei­sen vuo­den kuin Ellun kanat ei ihan kaik­ki ole osan­nut pitää itses­tään selvänä.

  43. Ilpo Per­naa
    “Oma kysy­myk­sen­sä on vie­lä se, että nai­set hoi­ta­vat yhteis­kun­ta­vas­tuun­sa kes­ki­mää­rin n. 3–6 vuot­ta tii­viis­ti Mik­si me mie­het emme pys­ty edes yhteen vuoteen ?”

    Kyl­lä­hän suo­ma­lai­set mie­het pys­ty­vät oles­ke­le­maan tuol­la itä­ra­jan met­sis­sä put­keen vaik­ka­pa sen kol­me vuot­ta, kuten vuo­det 1941–1944 osoit­ti­vat. Kyl­lä­hän meil­lä on varaa vaik­ka­pa vii­si­vuo­ti­seen ase­pal­ve­luk­seen ja ydin­pom­miin, mut­ta mitä jär­keä täl­lai­ses­sa ver­tai­lus­sa on? 

    Point­ti­han on tehokkuus.

    Ammat­tiar­mei­ja tuli­si Suo­mel­le huo­mat­ta­vas­ti kalliimmaksi”

    Näis­sä kes­kus­te­luis­sa pitäis myös huo­mioi­da, että uskot­ta­va puo­lus­tus tuli­si Suo­mel­le huo­mat­ta­vas­ti kal­liim­mak­si kuin nykyi­nen jär­jes­te­ly. ihan riip­pu­mat­ta sii­tä perus­tuu­ko se ase­vel­vol­li­siin vai ei.

  44. Oma kysy­myk­sen­sä on vie­lä se, että nai­set hoi­ta­vat yhteis­kun­ta­vas­tuun­sa kes­ki­mää­rin n. 3–6 vuot­ta tii­viis­ti Mik­si me mie­het emme pys­ty edes yhteen vuoteen ?”

    Heiiiii, sain täs­tä aja­tuk­sen: Vapau­te­taan ne mie­het ase­pal­ve­luk­ses­ta, jot­ka pitä­vät vähin­tään vuo­den van­hem­pain­va­paa­ta tai hoitovapaata.

  45. Heiiiii, sain täs­tä aja­tuk­sen: Vapau­te­taan ne mie­het ase­pal­ve­luk­ses­ta, jot­ka pitä­vät vähin­tään vuo­den van­hem­pain­va­paa­ta tai hoitovapaata.”

    Ja näi­den mies­ten vai­mot tms. sit­ten vas­taa­vas­ti armei­jaan. Ja jos mies ei ole onnis­tu­nut hank­ki­maan lap­sia vie­lä neli­kymp­pi­se­nä­kään, vapau­tus peru­taan ja edes­sä on puo­li vuot­ta vaik­ka­pa val­tion viras­ta­ta­lo­jen ves­so­jen puh­dis­tus­ta. Neli­kymp­pis­tä ei nimit­täin kan­na­ta enää lait­taa armei­jaan “pel­lei­le­mään”, se tie­de­tään kokemuksesta.

  46. Ja näi­den mies­ten vai­mot tms. sit­ten vas­taa­vas­ti armeijaan.”

    Minä taas ajat­te­lin lap­set­to­mien nais­ten lähet­tä­mis­tä armeijaan.

    Neli­kymp­pis­tä ei nimit­täin kan­na­ta enää lait­taa armei­jaan “pel­lei­le­mään”, se tie­de­tään kokemuksesta.”

    Niin­pä, täs­sä on tosi­aan se heik­kous, että useim­mat saa­vat lap­sia vas­ta kun paras ikä suo­rit­taa ase­vel­vol­li­suus on jo takana.

  47. Ymmär­sit vää­rin. Ensin­nä­kään gra­dun teke­mi­seen ei mene vuo­si­kausia, vaan joku­nen kuu­kausi, eikä työ koko­nai­suu­des­saan ole tyl­sää ja puuduttavaa..

    Sitä gra­dua pää­see teke­mään kun­han ensin käy kil­tis­ti kol­me vuot­ta lukio­ta ja vii­ti­sen vuot­ta ylpistöä.

  48. Yksi syy on ase­vel­vol­li­suus, joka myö­hen­tää mies­ten työ­urien vuo­del­la tai kah­del­la riip­puen sii­tä, alkaa­ko ase­vel­vol­li­suus tal­vel­la vai kesällä.”

    Pahem­pi työ­urien lyhen­tä­jä on ole­ma­ton työ­suh­de­tur­va. Suo­mes­sa alkaa ja päät­tyy joka vuo­si 800000 työ­suh­det­ta, joten help­po ja hal­pa työ­suh­teen päät­tä­mi­nen joh­taa työ­urien lyhentymiseen
    Vuo­si­na 1989 ja 2007 töis­sä oli suu­rin piir­tein sam­na ver­ran ihmi­siä, mut­ta vuon­na 207 teh­tiin 11 % vähem­män työ­tun­te­ja kuin vuon­na 1989.
    Pää­syy oli työt­tö­myys­jak­so­jen kasvu.

    Työt­tö­myy­den aiheut­ta­maan työ­uran lyhen­ty­mi­seen näh­den armei­ja on mitätön

  49. Huo­mau­tan (taas) var­muu­den vuok­si sii­tä, että pit­kät opis­ke­lua­jat eivät vält­tä­mät­tä ole huo­no jut­tu sinänsä.

    Jon­kin ver­ran maa­il­mal­ta koke­muk­sia kerän­nee­nä ja kuul­lee­na, olen saa­nut lähes yksi­no­maan erit­täin posi­tii­vis­ta palau­tet­ta esi­mer­kik­si suo­ma­lais­ten diplo­mi-insi­nöö­rien ja tek­nii­kan opis­ke­li­joi­den osaa­mi­ses­ta, jopa ver­rat­tu­na ns. huip­pu­yli­opis­to­jen kas­vat­tei­hin. Vaik­ka osak­si kysees­sä on valin­ta­har­ha (lähin­nä se aikaan­saa­vin kvar­tii­li yli­pää­tään hakeu­tuu teh­tä­viin, jois­ta olen joh­to­pää­tök­se­ni teh­nyt), mie­les­tä­ni sano­mi­sel­le­ni on myös perusteita.

    Kos­ka oppi­la­sai­nes meil­lä ei ole miten­kään eri­tyi­sen hyvää (jos­kin hyvä, yleis­si­vis­tä­vä lukio­kou­lu­tus aut­taa yllät­tä­vän pal­jon esi­mer­kik­si moni­mut­kais­ten ihmis/­ko­ne-jär­jes­tel­mien hah­mot­ta­mi­ses­sa), eikä ope­tus­kaan ole muu­ta­mia poik­keuk­sia lukuun otta­mat­ta ver­tai­lu­kel­pois­ta vaik­ka­pa Stan­for­dis­sa tar­jot­ta­vaan, en näe jat­ku­vil­le kehuil­le muu­ta syy­tä kuin opis­ke­lun­ai­kai­sen työn­teon ja koke­muk­sen kart­tu­mi­sen oman alan tehtävissä.

    Mut­ta se voi­kin olla yllät­tä­vän teho­kas tapa oppia: väi­tän, että opis­ke­li­ja ensin­nä­kin osaa yhdis­tää ope­tet­ta­van asian todel­li­suu­teen huo­mat­ta­vas­ti parem­min ja siten muis­taa sekä ymmär­tää kuulemansa/lukemansa koke­ma­ton­ta kol­le­gaan­sa parem­min. Toi­sek­si, tosie­lä­män koke­muk­set voi­vat aut­taa yllät­tä­vän pal­jon itseä kiin­nos­ta­vien ja tar­peel­lis­ten kurs­sien ja pai­no­tus­ten valinnassa.

    Esi­mer­kik­si Tek­nil­li­sen kor­kea­kou­lun enti­nen vara­reh­to­ri, ope­tuk­sen kehit­tä­mi­sen kans­sa pal­jon töi­tä teh­nyt Kale­vi Ekman on mones­sa yhtey­des­sä puhu­nut aivan samas­ta asias­ta. Itse­kin toi­voi­sin opin­toai­ko­jen lyhen­tä­mis­tä (sinän­sä hyvä tavoi­te!) miet­ti­vien huo­mioi­van tämän suo­ma­lai­sen eri­koi­suu­den ja sen hyvät puo­let, ettei meni­si las­ta pesu­ve­den mukana.

  50. Ikään­ty­nel­le irti­sa­no­mis­kor­vaus oli­si hyvä vaih­toeh­to. Esi­mer­kik­si ‚jos elä­ke­put­ken sijas­ta ikään­ty­nyt sai­si läh­ties­sään kol­men vuo­den pal­kan niin sil­loin ei tar­vit­si­si miet­tiä, miten keplot­te­lee elä­ke­put­kes­sa etuuk­sien maksimoisemiseksi.
    Ikään­ty­nyt voi­si ottaa mitä tah­na­sa työ­tä vas­taan vaik­ka heti ensim­mäi­se­nä työt­tö­myys­päi­vä­nä ja hän vosi mitoit­taa työn­sä kun­non mukaan. Nyt pitää las­kea joka ker­ta mitä työ­tä minun kan­nat­taa teh­dä ettei mene­tä elä­ket­tä tai ansiosidonnaista

  51. Pit­käs­sä opis­ke­lua­jas­sa ei ole sinän­sä ongel­maa, jos se tar­koit­taa, että opis­ke­lu on rele­vant­tia ja esi­mer­kik­si opis­ke­li­jan työs­sä tar­vit­se­mia tie­to­ja kar­tut­ta­vaa ja sovi­tet­ta­vis­sa työn kans­sa yhteen tarkoituksenmukaisesti.

    Esi­mer­kik­si tek­nii­kan alal­la on pal­jon opis­ke­li­joi­ta, jot­ka teke­vät alan työ­tä ja opis­ke­le­vat saman­ai­kai­ses­ti. Jos tämä vii­väs­tyt­tää val­mis­tu­mis­ta muu­ta­mal­la vuo­del­la, ei sii­nä ole mitään ongel­maa, tra­deoff on toden­nä­köi­ses­ti net­to­na positiivinen. 

    Ongel­mak­si se muo­dos­tuu aloil­la, joil­la ilman tut­kin­toa ei ole mitään asi­aa rele­vant­tei­hin hom­miin. Jos opis­ke­li­ja ei tee juu­ri mitään tuot­ta­vaa ennen kuin täyt­tää 30, niin kyl­lä sii­nä työ­ura on lyhentynyt. 

    Ase­vel­vol­li­suus on syö käy­tän­nös­sä aina vuo­den työ­uras­ta. Lisäk­si sen ver­taa­mi­nen johon­kin äityis­lo­miin on täy­sin jär­je­tön­tä, eikä mie­les­tä­ni sel­lais­ta ver­taus­ta pitäi­si edes miten­kään kom­men­toi­da. En ymmär­rä, mik­si ase­vel­vol­li­suus on lisäk­si toteu­tet­tu niin, että se väki­sin syö sen vuo­den, kun se voi­tai­siin toteut­taa pakol­li­si­na maan­puo­lus­tus­kurs­sei­na, jot­ka oli­si ripo­tel­tu useam­mal­le vuodelle.

  52. Armei­jan pii­ris­sä on puo­lus­tel­tu alhais­ta elä­kei­kää, jot­ta soti­la­sar­vos­sa pää­see ylenemään. 

    Sama asia pätee sivii­liin. Nuo­rem­pien tiel­lä­hän iäk­käät ovat. Ja nuo­ria on työt­tö­mä­nä suo­raan kou­lun­pen­kil­tä enem­män kuin koskaan.

    Ruu­miil­li­sen työn teki­jä käy töis­sä niin pit­käl­le kuin työ­paik­ka on ja/tai fysiik­ka kes­tää. Mut­ta jul­ki­sen hal­lin­non viran­hal­ti­ja — hän voi­si työs­ke­nel­lä vaik­ka sata­vuo­ti­aak­si byro­kra­tias­saan. Veron­mak­sa­jat mak­sa­vat hänen palk­kan­sa ja kart­tu­man­sa, min­kä lisäk­si tule­vat työt­tö­män nuo­ren työt­tö­myys­kus­tan­nuk­set ja huk­kaan men­neen kou­lu­tuk­sen kustannukset.

    Mie­les­tä­ni oli­si parem­pi, jos pois­tet­tai­siin estei­tä teh­dä työ­tä eläk­keel­lä kuin että teh­dään jäyk­kiä elä­keiän nos­to­ja ja kal­liit­ta super­kart­tu­mia. Jos töi­tä on ja voi­mia niin kyl­lä suo­ma­lai­nen töi­tä tekee.

  53. Joi­tain vuo­sia täy­tyy antaa ihmi­sel­le itsel­leen­kin. En siis kan­na­ta työ­urien piden­tä­mis­tä inhi­mil­li­sis­tä syistä.

  54. Sitä gra­dua pää­see teke­mään kun­han ensin käy kil­tis­ti kol­me vuot­ta lukio­ta ja vii­ti­sen vuot­ta ylpistöä.”

    Ja ennen sitä täy­tyy suo­rit­taa perus­kou­lun oppi­mää­rä. Eska­ri on sen­tään vapaaehtoinen 😉

  55. Virit­tä­jä: “Sinä mie­les­sä en osaa rin­nas­taa ase­vel­vol­li­suut­ta uuden ihmis­tai­men syn­nyt­tä­mi­seen ja kasvattamiseen. ”

    Virit­tä­jä ei nyt oikein hah­mo­ta asi­aa mitä ajan takaa. Kan­sa­lai­se­na olem­me vel­kaa val­tiol­le. Kan­sa­lais­ten yhteen­liit­ty­män seu­rauk­se­na saam­me tur­vaa kai­kil­la elä­män alueil­la. Jokai­sen on tuo­ta­va sii­hen oma panok­sen­sa. Las­ten syn­nyt­tä­mi­nen on yksi muo­to kan­sa­lai­sen mah­dol­li­suuk­sis­ta aut­taa yhteis­kun­taa. Per­he-elä­mään sisäl­tyy tie­tys­ti pal­jon mui­ta­kin tavoitteita.

    Mie­hil­lä yhteis­kun­ta­vas­tuuseen kuu­luu tämän yhteen­liit­ty­män puo­lus­ta­mi­nen esim. armei­jan tai sivii­li­pal­ve­lun käy­mi­sel­lä. On vie­lä huo­mat­ta­vaa se, että Suo­mel­la on puo­lus­tus­voi­mat. Emme käy sotia ellei mei­dän kimp­puum­me hyö­kä­tä. Joten on vää­rin rin­nas­taa armei­jaam­me tappamiseen.

    Median kel­lok­kaat kui­ten­kin käsit­te­le­vät armei­jaa hir­veän rajoit­tu­nees­ti ja puo­lu­eel­li­ses­ti. Esim. taan­noi­nen maa­mii­na­uu­ti­soin­ti oli hyvä esi­merk­ki täs­tä. Suh­teel­li­sen hal­pa tapa puo­lus­taa rajo­jam­me (maa­mii­nat) uuti­soi­tiin epäeet­ti­sek­si esit­tä­mäl­lä kuvia afrik­ka­lai­sis­ta mii­no­jen ram­paut­ta­mis­ta sivii­leis­tä. Lisäk­si kuvat­tiin maas­toon kät­ket­ty­jä mii­no­ja , jol­la halut­tiin ilmais­ta, että ko. mii­nat oli­si­vat rajoil­lam­me alituisesti. 

    Mii­nat ovat rau­han aika­na siis­tis­ti varas­toi­tu­na tur­val­li­sis­sa pai­kois­sa. Osa oli­si edel­leen­kin hank­ki­mat­ta ja hank­ki­mi­seen ryh­dyt­täi­siin vas­ta tar­peen vaatiessa.

    Ja vie­lä lopuk­si , Suo­men puo­lus­tus­ky­ky on uskot­ta­va, sitä ei pidä rapaut­taa työ­urien piden­tä­mis­vaa­ti­mus­ten takia.

  56. Sama asia pätee sivii­liin. Nuo­rem­pien tiel­lä­hän iäk­käät ovat. Ja nuo­ria on työt­tö­mä­nä suo­raan kou­lun­pen­kil­tä enem­män kuin koskaan.”

    Tämä riip­puu sii­tä onko työ­paikk­ko­ja riit­tä­väs­ti kaikille.
    Ei uran tar­vit­se olla nousu­joh­tei­nen enää 60 ikä­vuo­den jäl­keen, ennen­kin sil­loin jäähdyteltiin

  57. Tiedemies:“Asevelvollisuus on syö käy­tän­nös­sä aina vuo­den työ­uras­ta. Lisäk­si sen ver­taa­mi­nen johon­kin äityis­lo­miin on täy­sin jär­je­tön­tä, eikä mie­les­tä­ni sel­lais­ta ver­taus­ta pitäi­si edes miten­kään kommentoida.”

    Tie­de­mie­hel­tä puut­tu­vat perustelut ?

    Emme elä lin­tu­ko­dos­sa, tie­de­mie­hen lasi­kuplas­sa maa­il­ma näyt­tää iha­nan jär­jes­tel­mäl­li­sel­tä. Kaik­ki tapah­tu­mat mah­tu­vat siis­tis­ti johon­kin loke­roon tai lomak­keen ruutuun.

    Ei tar­vit­se mat­kus­taa kovin­kaan kau­as kun ihmi­sil­lä on pulaa kai­kes­ta. Sel­lai­nen luo epä­va­kaut­ta, jota ei voi hal­li­ta mate­maat­ti­sil­la lausek­keil­la. Sen vuok­si maa tar­vit­see tur­val­li­suus­pal­ve­lut. Nii­hin eivät mit­kään kodin­tur­va­jou­kot riitä.

    Mut­ta pakol­li­sen pal­ve­lun lisäk­si ehdot­ta­ma­si mal­li useam­man vuo­den aika­na toteu­te­tuis­ta maan­puo­lus­tus­kurs­seis­ta oli­si hyvä idea, vapaa­eh­toi­sen maan­puo­lus­tus­toi­min­nan lisäksi.

    Kuu­luu­ko nai­sil­le ras­kausai­ka ja lap­sen hoi­to bio­lo­gi­se­na vel­vol­li­suu­te­na, vai mihin viit­taat kun vas­taa­va ajan uhraa­mi­nen mie­hil­le ei sovi?

  58. Itse olin lukion vii­mei­sel­lä ‘nousu­joh­tei­sel­la ural­la’, siis kiin­nos­tu­nut yli­opis­to-opin­nois­ta. En kui­ten­kaan ensim­mäi­sel­lä pääs­syt sisään, joten menin armei­jaan, ja kos­ka ne eivät (aina­kaan sil­loin) nou­dat­ta­neet opis­ke­lu­paik­ko­jen luku­kausi­ryt­miä, meni sii­nä kak­si vuot­ta, vuo­si armei­jas­sa, välia­jat töis­sä. Kun jou­lu­kuus­sa kotiu­duin, seu­raa­va­na kevää­nä taas pyrin ja pää­sin yli­opis­toon. Kak­si ‘tur­haa’ vuot­ta par­haas­sa iäs­sä, jol­loin opis­ke­luak­tii­si­vuus oli hui­pus­saan. Ei sii­nä mitään, armei­ja ja hant­ti­hom­mat oli­vat mie­len­kiin­toi­nen koke­mus ja var­mas­ti antoi­vat tule­vai­suut­ta aja­tel­len pal­jon. Mut­ta jos aja­tel­laan tätä Osmon aihet­ta, niin sii­nä kyl­lä meni enem­män kuin kak­si vuot­ta elä­ke­jär­jes­tel­män kan­nal­ta hukkaan.
    Ver­tai­lu nai­siin on nyky­päi­vä­nä ontu­va: ennen sanot­tiin että mie­het käy­vät armei­jan, nai­set syn­nyt­tä­vät. Nyky­ään myös mie­het osal­lis­tu­vat las­ten­hoi­toon (ym.) vähin­tään nyt n. 40%:n osuu­del­la (aina­kin pitäisi).
    Olin vähän bohee­mi opis­ke­li­ja ja opin­not venyi­vät. Gra­du roik­kui ilmas­sa. Kun tuli sit­ten mah­dol­li­suus kan­din tut­kin­toon, sain heti mel­kein pape­rit ulos. Lois­ta­va muutos.
    Gra­du on ollut aikai­sem­min lii­ak­si jalus­tal­la ja tulp­pa­na. (Tein sit­ten gra­dun muu­ta­man vuo­den jäl­keen.) Mut­ta sit­tem­min olen teh­nyt, ja teen, usei­ta gra­dun­ta­soi­sia jut­tu­ja arki­työs­sä vuo­des­sa — joten aikai­sem­pi kom­ment­ti sii­tä, että se oli­si jokin mit­ta­ri, on vää­rä. Sii­nä on taus­tal­la muu­ta. Myös ns. opis­ke­li­jae­lä­mä — mut­ta se on toi­sen kes­kus­te­lun aihe. Opis­ke­li­ja voi vie­raan­tua aika kau­ak­si työ­elä­män kon­kre­tias­ta. Se ei ole hyvä. Mut­ta opis­ke­li­ja ei tätä ymmär­rä. Tie­dän kokemuksesta.
    Sum­ma sum­ma­rum: Armei­jan sisään­ot­to ei toi­mi (kut­sun­nat ym. hidas­ta­vat asi­aa, lisää jous­toa, ym.). Armei­ja (ket­kä halua­vat käy­dä) lyhyek­si kurs­sik­si (oma­na aika­na n. 70% ‘ilmaa’).
    Kan­na­tan aka­tee­mis­ta vapaut­ta ja har­hai­lua mut­ta ensim­mäi­set vuo­det ovat joten­kin lii­an löy­siä. Kun aloit­ta­vien opis­ke­li­joi­den mää­rä lisään­tyy, pitäi­si myös ohjauk­sen lisään­tyä, nyt tai­taa käy­dä päinvastoin.
    Jos pitää vali­ta, kum­paa pää­tä työ­uras­ta piden­net­tään, tämä alku­pää on monin tavoin jär­ke­väm­pää. Kan­na­tan toki sitä myös toi­ses­ta pääs­tä. Mut­ta se on toi­nen juttu.

  59. Opis­ke­li­ja voi vie­raan­tua aika kau­ak­si työ­elä­män kon­kre­tias­ta. Se ei ole hyvä.”

    Aivan! Asuu edul­li­ses­sa opis­ke­li­ja­käm­päs­sä, saa kaik­ki mah­dol­li­set opis­ke­li­ja-alen­nuk­set, syö edul­li­ses­ti yli­opis­tol­la, on ilmai­nen net­ti. Tekee sen ver­ran hant­ti­hom­mia, että menot saa pei­tet­tyä, on aina­kin teke­vi­nään gra­dua ja manaa huo­noa ohjausta.

    Sii­nä voi men­nä useam­pi­kin työ­vuo­si huk­kaan jon­kin­lai­ses­sa “väli­ti­las­sa”.

  60. Opis­ke­lua­jan lyhen­tä­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole oiko­tie onneen. Usein opis­ke­luai­ka pit­kit­tyy, kos­ka opis­ke­li­jat ovat töis­sä — ja aina­kin opin­to­jen lop­pu­vai­hees­sa oman alan töis­sä. Nii­tä pitää teh­dä alas­ta riip­puen 1–10+ vuot­ta ennen kuin osaa työn kun­nol­la ja on mak­si­maa­li­sen teho­kas ja hyö­dyl­li­nen yhteis­kun­nal­le. Siten opin­to­jen ohes­sa teh­ty oman alan työ ei ole ongel­ma. Ongel­ma on ennem­min­kin se, että van­ho­ja työn­te­ki­jöi­tä syr­ji­tään, vaik­ka heil­lä on koke­mus ja tai­to kerät­ty­nä ja hyödynnettävissä.

  61. kos­ka opis­ke­li­jat ovat töis­sä – ja aina­kin opin­to­jen lop­pu­vai­hees­sa oman alan töis­sä. Nii­tä pitää teh­dä alas­ta riip­puen 1–10+ vuot­ta ennen kuin osaa työn kun­nol­la ja on mak­si­maa­li­sen teho­kas ja hyödyllinen ”

    Näin on, meil­lä val­mis­tuu aivan lii­kaa teo­ree­tik­ko­ja , joi­den tai­dot ovat vain sitä , että osaa pis­tää kir­jois­ta opit­tu­ja hevonp‑a peräk­käin ja toi­nen tai­to nuok­kua kir­joi­tus­pöy­dän taka­na ja aja­tel­la sini­siä ajatuksia .

    Opis­ke­lun ja työn yhdis­tä­mi­nen tuot­taa parem­pia ja val­miim­pia ammattilaisia.

    Toi­nen ongel­ma on, että jos tul­laan 25–30-vuotiaana ensim­mäis­tä ker­taa työ­elä­mään niin ei hal­li­ta edes työ­elä­män perusasioita.
    Vii­mei­sen vii­den vuo­den aika­na olen haas­ta­tel­lut sato­ja haki­joi­ta ja nämä koko­päi­väi­set opis­ke­li­jat ovat ollet todel­la sur­kei­ta esityksiä.

  62. Kuu­luu­ko nai­sil­le ras­kausai­ka ja lap­sen hoi­to bio­lo­gi­se­na vel­vol­li­suu­te­na, vai mihin viit­taat kun vas­taa­va ajan uhraa­mi­nen mie­hil­le ei sovi?

    Väit­tee­ni oli, ettei näi­tä ole mitään jär­keä ver­ra­ta ja että sel­lai­nen ver­taus on niin jär­je­tön, ettei sitä ole mie­le­käs­tä kom­men­toi­da. Se ei ollut kom­ment­ti ase­vel­vol­li­suut­ta vas­taan sen enem­pää kuin puolesta. 

    Ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan perus­te­le­mi­nen sil­lä, että “nai­set syn­nyt­tä­vät” on jota­kuin­kin yhtä mie­le­käs­tä kuin sen perus­te­le­mi­nen sil­lä, että kos­ka Penal­la on sisään kas­va­nut var­paan­kyn­si, kyl­lä mei­dän mui­den­kin pitää teh­dä osuutemme.

  63. Vil­le
    “Usein opis­ke­luai­ka pit­kit­tyy, kos­ka opis­ke­li­jat ovat töis­sä – ja aina­kin opin­to­jen lop­pu­vai­hees­sa oman alan töissä. ”

    Näin tie­ten­kin teo­rias­sa. Minä väi­tän, että enem­män opis­ke­li­jois­ta työs­ken­te­lee muul­la kuin omal­la alal­la, esi­mer­kik­si sii­voo­ja­na, kau­pan kas­sa­na, ham­pu­ri­lais­tis­kil­lä, R‑kioskilla jne.

    Omas­ta mie­les­tä­ni kaik­kein paras­ta oli­si, jos opis­ke­li­jat opis­ke­le­vat tal­vel­la ja työs­ken­te­le­vät täy­si­päi­vä­ses­ti omal­la alal­la kesäl­lä. Näin minä tein omi­na opis­ke­li­ja-aikoi­na­ni ja hyvin toi­mi. Osa-aikai­set työt oli­si­vat aivan var­mas­ti hidas­ta­neet valmistumistani.

    Lii­an vanha
    “nämä koko­päi­väi­set opis­ke­li­jat ovat ollet todel­la sur­kei­ta esityksiä.”

    Nojaa. En ole kyl­lä huo­man­nut eroa koko­päi­väis­ten ja osa­päi­väis­ten opis­ke­li­joi­den välil­lä, sen­si­jaan olen huo­man­nut eron alan töis­sä ja muis­sa töis­sä ollei­den välil­lä. Koko­päi­väi­nen opis­ke­li­ja joka on kesät ollut kau­pan kas­sal­la on ihan yhtä sur­kea tai hyvä kuin sel­lai­nen, joka on teh­nyt osa-aikais­ta työ­tä kau­pan kas­sal­la ja kum­paa­kaan ei oikein voi ver­ra­ta sel­lai­seen, joka on ollut esi­mer­kik­si ne kesät alan hommissa.

  64. Mie­les­tä­ni ase­vel­vol­li­suu­den suo­rit­ta­mi­nen vuo­sien aika­na kurs­sei­na on yksin­ker­tai­ses­ti huo­no idea. Ensin­nä­kin se tar­koit­tai­si että jou­kot val­mis­tui­si­vat nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti van­hem­pi­na, ts. reser­vis­sä­oloai­ka oli­si lyhyem­pi. Tais­te­lu­teh­tä­viin oli­si hyvä olla alle kol­mi­kymp­pi­siä mie­hiä, juu­ri näi­den määä­rä tip­pui­si kovasti.

    Toi­sek­si, tuol­lai­sel­la kurs­si­tuk­sel­la tus­kin voi­si elä­män­ti­lan­tei­den eri­lai­suuk­sien takia kou­lut­taa mie­hiä toi­mi­maan samas­sa ryh­mäs­sä ja jouk­ku­ees­sa ker­ral­la, vaan joh­ta­jat ja alai­set vaih­tui­si­vat kokoa­jan. Ei hyvä.

    Omas­ta mie­les­tä­ni kan­nat­tai­si kes­kit­tyä miet­ti­mään sitä palk­ka-armei­jaan sen­si­jaan, että läh­de­tään enti­ses­tään sot­ke­maan nykyis­tä sys­tee­miä. Tai sit­ten pide­tään suun­nil­leen tämä nyky­sys­tee­mi ja sil­lä selvä.

    Mut­ta toi­saal­ta nykyi­sel­la rahoi­tuk­sel­la pitäi­si pik­ku­hil­jaa alkaa supis­ta­maan kou­lu­tet­ta­vien mää­rää taval­la tai toi­sel­la, kun ei niil­lä kui­ten­kaan mitään tee ilman asei­ta. PV:kin on huo­man­nut tämän ja reser­vi onkin las­ke­nut 80-luvun 500 000 -> 90-luvun 350 000 -> 2010-luvun 250 000.

  65. Ilpo per­naa: “Kuu­luu­ko nai­sil­le ras­kausai­ka ja lap­sen hoi­to bio­lo­gi­se­na vel­vol­li­suu­te­na, vai mihin viit­taat kun vas­taa­va ajan uhraa­mi­nen mie­hil­le ei sovi?”

    Nai­sil­le ei kuu­lu mitään vel­voi­tet­ta syn­nyt­tää. Jos nai­nen päät­tää elää lap­set­to­ma­na, hän­tä ei lai­te­ta van­ki­laan. Käyt­tä­mä­si ter­mi “bio­lo­gi­nen vel­vol­li­suus” on yksin­ker­tai­ses­ti huono.

  66. Ilpo Per­naa:

    Kan­sa­lai­se­na olem­me vel­kaa valtiolle.

    hihi­hi­hi…

  67. Nai­sil­le ei kuu­lu mitään vel­voi­tet­ta synnyttää.”

    Niin, syn­nyt­tä­mi­nen on etuoi­keus ei vel­vol­li­suus Nyky-Suo­mes­sa. Kysy­kää vaik­ka niil­tä tuhan­sil­ta nai­sil­ta, jot­ka epä­toi­voi­ses­ti yrit­tä­vät tul­la ras­kaak­si mut­ta eivät jos­tain lää­ke­tie­teel­li­ses­tä syys­tä joh­tuen pysty. 

    Armei­ja taas on vel­vol­li­suus, ei oikeus, jon­ka perim­mäi­se­nä tar­koi­tuk­sen on oppia tuhoa­maan, tap­pa­maan ja kuo­le­maan. Näin tie­tys­ti myös puo­lus­tus­voi­mis­sa eli armei­jas­sa, joka val­mis­tau­tuu itse­puo­lus­tuk­seen mut­ta totaa­li­seen sotaan yhtä kaikki.

    Armei­jan tär­kein teh­tä­vä rin­ta­mal­la on panii­kin vält­tä­mi­nen. Sik­si ehkä armei­joi­ta ei kan­na­ta muo­dos­taa nai­sis­ta. Evo­luu­tio on varus­ta­nut mie­hen sel­lai­sel­la psyyk­keel­lä, että paniik­ki ei kes­ki­mää­rin hii­vi mie­leen yhtä hel­pos­ti kuin nai­sel­la. Jos tekee mie­li väit­tää vas­taan, pitää osa­ta perus­tel­la, mik­si evo­luu­tio vain ja ainoas­taan ihmi­sen koh­dal­la ei oli­si tur­vau­tu­nut työn­ja­koon suku­puol­ten kes­ken ja siten varus­ta­nut suku­puo­lia eria­li­sil­la, teh­tä­vän mukai­sil­la “työ­ka­luil­la”. Lisäk­si pitää osa­ta perus­tel­la, mik­si pojat leik­ki­vät eli har­joit­te­le­vat sotaa ja pelon voit­ta­mis­ta, louk­kaan­tu­mis­ta ja jopa kuo­le­mis­ta, todel­la pal­jon enem­män kun tytöt.

    Muu­ten, ihmis­kun­nan his­to­rias­ta 80% nai­sis­ta on lisään­ty­nyt mut­ta mie­his­tä vain 40%. Kysees­sä ei ole satun­nai­nen tilas­toa­nek­doot­ti vaan seik­ka, joka on vai­kut­ta­nut ja vai­kut­taa erit­täin syväl­li­ses­ti ihmis­kun­nan ole­muk­seen ja suku­puol­ten roo­lei­hin, niin sanoakseni.

  68. Ilpo Per­naa:

    Kan­sa­lai­se­na olem­me vel­kaa valtiolle. 

    Hyi hel­vet­ti! Jos asia todel­la on näin, niin minä en moi­seen val­tioon halua kuu­lua, enkä var­sin­kaan sel­lais­ta puo­lus­ta hen­ke­ni kau­pal­la jos­sain Kar­ja­lan metsissä.

    Kyl­lä se onnek­si on meil­lä niin, että val­tiol­la on vel­voit­tei­ta kan­sa­lai­si­aan koh­taan eikä vas­toin­päin. Ihmi­sil­lä ei ole val­tio­ta koh­taan mitään vel­voit­tei­ta, toi­sia ihmi­siä koh­taan kylläkin.

    Tie­ten­kin jos­sain Poh­jois-Koreas­sa tilan­ne voi olla toi­nen, mut­ta ei se oikein sivis­ty­nei­siin län­si­mai­hin sovellu.

    Kari

  69. “Sitä gra­dua pää­see teke­mään kun­han ensin käy kil­tis­ti kol­me vuot­ta lukio­ta ja vii­ti­sen vuot­ta ylpistöä.”

    Ja ennen sitä täy­tyy suo­rit­taa perus­kou­lun oppi­mää­rä. Eska­ri on sen­tään vapaaehtoinen 😉 

    Niin. Kär­jis­täen: iso osa suo­ma­lai­sis­ta käyt­tää pari­kym­men­tä vuot­ta elä­mäs­tään osoit­taak­seen että on kir­joi­tus­tai­toi­nen, sisä­siis­ti ja aut­ta­vas­ti osapäivätyökykyinen.

  70. Tiedemies:“Asevelvollisuusarmeijan perus­te­le­mi­nen sil­lä, että “nai­set syn­nyt­tä­vät” on jota­kuin­kin yhtä mie­le­käs­tä kuin sen ..”

    Olet tahal­la­si käsit­tä­nyt vää­rin. Nai­set uhraa­vat työ­vuo­sia per­he-elä­mäl­le. Mie­het itke­vät, että vuo­si armei­jas­sa ja siva­ris­sa on lii­kaa. Haluan ver­ra­ta kulu­tet­tu­ja vuo­sia keskenään .

    Toi­saal­ta molem­mat ovat myös pal­ve­lua yhteis­kun­taa var­ten. Me olem­me yhteis­kun­nan jäse­ni­nä ja edun­naut­ti­joi­na vel­vol­li­sia raken­ta­maan tätä yhteis­tä hyvää. 

    Nyky­ajan yksi­löl­li­syyt­tä koros­ta­va elä­män­muo­to on vähen­tä­nyt yhtei­söl­li­syyt­tä. “Kukin on oman onnen­sa sep­pä” aja­tus­har­ha on yhä yleisempi. 

    Karil­la on hyvä slogan:“Ihmisillä ei ole val­tio­ta koh­taan mitään vel­voit­tei­ta, toi­sia ihmi­siä koh­taan kylläkin.” 

    Hän vain ei ole sisäis­tä­nyt sitä, että ihmi­set muo­dos­ta­vat valtion.

  71. Lii­an Van­ha kir­joit­ti 11.3.2010 kel­lo 16:33
    #

    Työ­urien piden­tä­mi­se­tä ei kan­na­ta juu­ri kes­kus­tel­la, kos­ka ei ole näkö­pii­ris­sä sel­lai­sia teki­jöi­tä, jot­ka mah­dol­lis­tai­si­vat sen.
    Kun kas­vu on vaa­ti­ma­ton­ta niin lisään­ty­väl­le työ­voi­man tar­jon­nal­le ei rii­tä työpaikkoja.

    Sil­loin työ­urat lyhe­ne­vät eivät­kä pitene

    #

    Mut­ta eikö nykyi­ses­sä työ­voi­ma­po­li­tii­kas­sa ole kysy­mys sii­tä, että aidos­ti työ­voi­man ulko­puo­lis­ten ns. työt­tö­mien työ­pai­kan laa­dul­la eikä tuot­ta­vuu­del­la ole mitään mer­ki­tys­tä. Että, ollaan­ko tul­tu jo sii­hen pis­tee­seen, että kan­sa­lais­ten hyvin­voin­ti on riit­tä­vän hyvä ja nyt vaan tar­vit­tai­siin näen­näi­siä työ­paik­ko­ja pitääk­seen kan­sa­lai­set jon­kun moi­ses­sa työn­syr­jäs­sä kiin­ni. Oli se työ sit­ten sitä taik­ka tätä.

    Tuol­ta nykyi­nen työ­voi­ma­po­li­tiik­ka aina­kin minul­le näyttää.

  72. Ilpo Per­naa:

    Karil­la on hyvä slogan:”Ihmisillä ei ole val­tio­ta koh­taan mitään vel­voit­tei­ta, toi­sia ihmi­siä koh­taan kylläkin.”

    Hän vain ei ole sisäis­tä­nyt sitä, että ihmi­set muo­dos­ta­vat valtion. 

    Mis­tä sinä tie­dät, mitä minä olen sisäis­tä­nyt ja mitä en?

    Mut­ta men­köön: kai sinä olet sisäis­tä­nyt, että ihmi­set muo­dos­ta­vat mafian?

    Kari

  73. Olet tahal­la­si käsit­tä­nyt vää­rin. Nai­set uhraa­vat työ­vuo­sia per­he-elä­mäl­le. Mie­het itke­vät, että vuo­si armei­jas­sa ja siva­ris­sa on lii­kaa. Haluan ver­ra­ta kulu­tet­tu­ja vuo­sia kes­ke­nään.

    En ymmär­tä­nyt vää­rin. Enkä “itke­nyt” mie­he­nä tai mies­ten oikeuk­sien takia, vaan yhteis­kun­nan koko­nais­hyö­dyn ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­den puo­les­ta. Ase­vel­vol­li­suus siten, kuin se on toteu­tet­tu, huk­kaa vuo­den mies­ten kes­ki­mää­räi­ses­tä työ­uras­ta. Tämä voi olla tai olla ole­mat­ta yksi­löl­le iso uhraus, mut­ta en oikeas­taan ollut kiin­nos­tu­nut siitä.

    Jos “nor­maa­li” työ­uran pituus on 40 vuot­ta, niin sii­tä yksi vuo­si pois tar­koit­taa 2.5%. Jos las­ke­taan, että suo­ma­lai­sia mie­hiä on väes­tös­tä puo­let ja ote­taan huo­mioon, että 66% suo­rit­taa ase­pal­ve­luk­sen ja vie­lä 10% (hatus­ta vedet­ty luku, mut­ta ei kau­ka­na todel­li­suu­des­ta) sivii­li­pal­ve­luk­sen, niin tämä tekee noin pro­sen­tin kokonaistyöpanoksesta. 

    Vuo­den 2009 BKT oli noin 170 mil­jar­dia euroa. Täs­tä pro­sent­ti on 1.7 mil­jar­dia euroa. Jos ote­taan huo­mioon, että puo­lus­tus­me­not ovat noin 2.7 mil­jar­dia, niin tämä “pii­lo­ku­lu” on aika merkittävä. 

    Suo­men koko­nais­ve­roas­te on rei­lu 40%. Jos tämä las­ke­taan tuos­ta 1.7 mil­jar­dis­ta euros­ta, niin se tekee 680 mil­joo­naa euroa. Jos yksi palk­ka­so­ti­las mak­sai­si puo­lus­tus­voi­mil­le 50 000 euroa vuo­des­sa, niin sil­lä palk­kai­si 13 600 sotilasta. 

    Vai­mo­ni työ­uran las­ken­nal­li­nen lyhe­ne­mä kah­den lap­sen syn­nyt­tä­mi­sen ja äitiys­va­pai­den kans­sa oli yhteen­sä ehkä kak­si vuot­ta. Tämä on pal­jon. Itse olin työ­elä­mäs­tä pois­sa noin kah­dek­san kuu­kaut­ta las­ten koti­hoi­don vuok­si. En kui­ten­kaan näe, miten on mie­le­käs­tä haas­ka­ta yhteis­kun­nan kan­nal­ta mer­kit­tä­viä voi­ma­va­ro­ja vain sik­si, että jol­la­kin toi­sel­la­kin ihmis­ryh­mäl­lä on vas­tas­saan täl­lai­nen trade-off.

  74. Kari:“Mistä sinä tie­dät, mitä minä olen sisäis­tä­nyt ja mitä en?”

    Sii­tä, että väi­tät ettem­me ole val­tiol­le mitään vel­kaa, ainoas­taan toi­sil­le ihmi­sil­le. Ihmi­set muo­dos­ta­vat val­tion. Ts. omaam­me myös vel­voit­tei­ta val­tio­ta (toi­sia ihmi­siä) koh­taan saa­miem­me oikeuk­sien vastineeksi.

    Joku tuol­la ylem­pä­nä väit­ti, että val­tio on ainoa­na on vel­kaa yksi­löl­le. Onko tuo sitä kan­sa­lais­palk­ka ‑aja­tus­ta ? Kun yksi­lö suos­tuu elä­mään , niin val­tion on mak­set­ta­va sii­tä palk­kaa. Sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että ei suos­tu teke­mään työ­tä. Työ­ky­vyt­tö­myys ei kuu­lu tähän yhteyteen.

    Nyky­ai­ka­na halu­taan hämär­tää käsit­tei­tä. Ennen­van­haan puhut­tiin lais­kuu­des­ta . Nykyi­sin ei sano­ta sitä, vaan hen­ki­lö on ainoas­taan työ­ra­joit­tei­nen. Se sisäl­tää työ­ky­vyt­tö­myy­den lisäk­si myös lais­kuu­den , mut­ta kor­rek­tiu­den takia jäl­kim­mäis­tä ei voi sanoa sel­väl­lä Suo­men kielellä.

  75. Kari:

    Mis­tä sinä tie­dät, mitä minä olen sisäis­tä­nyt ja mitä en? 

    Ilpo Per­naa:

    Sii­tä, että väi­tät ettem­me ole val­tiol­le mitään vel­kaa, ainoas­taan toi­sil­le ihmisille. 

    En minä tuol­lais­ta väit­tä­nyt! Minä väi­tin, ettem­me ole val­tiol­le vel­kaa. Emme­kä myös­kään ole toi­sil­le­kaan ihmi­sil­le vel­kaa, ellem­me sit­ten itse sel­lais­ta ota.

    Toi­sia ihmi­siä koh­taan meil­lä on moraa­li­sia vel­vol­li­suuk­sia, mut­ta val­tio­ta koh­taan sel­lai­sia ei ole.

    Joku tuol­la ylem­pä­nä väit­ti, että val­tio on ainoa­na on vel­kaa yksi­löl­le. Onko tuo sitä kan­sa­lais­palk­ka ‑aja­tus­ta ?

    Jos viit­ta­sit sii­hen minun totea­muk­see­ni, että val­tiol­la on _velvotteita_ kan­sa­lai­si­aan koh­taan, niin sanoi­sin, että ei, sii­nä ei ole kansalaispalkka-ajatusta.

    Nämä vel­voit­teet on myös koh­tuul­li­sen hyvin doku­men­toi­tu, esi­mer­kik­si tuolla:
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

    Suo­sit­te­li­sin eri­tyi­ses­ti lukua 2.

    Nyky­ai­ka­na halu­taan hämär­tää käsitteitä. 

    Sil­tä tosi­aan näyttää.

    Kari

  76. Ilpo Per­naa
    “Nyky­ai­ka­na halu­taan hämär­tää käsitteitä.”

    Jot­kut jopa yrit­tä­vät sumut­taa sot­ke­mal­la hin­nan ja kat­teen keskenään 😉

  77. Että, ollaan­ko tul­tu jo sii­hen pis­tee­seen, että kan­sa­lais­ten hyvin­voin­ti on riit­tä­vän hyvä ja nyt vaan tar­vit­tai­siin näen­näi­siä työ­paik­ko­ja pitääk­seen kan­sa­lai­set jon­kun moi­ses­sa työn­syr­jäs­sä kiin­ni. Oli se työ sit­ten sitä taik­ka tätä.”

    Näin se on, toi­me­ton jouk­ko on aina uhka val­las­sa­pi­tä­jil­le, eten­kin jos se ei ole tyy­ty­väi­nen elinoloihinsa.
    Hyvä esi­merk­ki on kou­lu­lai­tos, ei sitä kek­sit­ty kan­san sivis­tä­mi­sek­si vaan kun teol­li­suus imai­si van­hem­mat kur­jil­la pal­koil­la ja pit­kil­lä työ­päi­vil­lä teh­tai­siin niin kadul­le jäi­vät lap­set omin nok­ki­nen­sa .He oli­vat ongel­ma, sil­lä nuo­ret jen­giy­tyi­vät ja katu­jen­git aiheut­ti­vat kai­ken­lais­ta har­mia: Murhia,ryöstöjä, var­kauk­sia, pien­tä tihu­työ­tä etc Hei­dän jou­kos­saan sai­vat kas­vua­lus­tan myös uudet aat­teet, kuten sosia­lis­mi, ay-lii­ke etc jot­ka sit­ten uhka­si­vat elii­tin asemaa.

    Kou­lus­ta keh­key­tyi ensi­jai­ses­ti varas­to näil­le irto­nuo­ril­le ja sivis­tys­kin on val­las­sa ole­vien pro­ba­gan­dan syöt­tä­mis­tä heille.

    Sama on nyt laa­jen­tu­mas­sa mui­hin ryh­miin kun työn mää­rä vähenee.
    Edel­lei­sen laman aikaan työt­tö­mien yhdi­tyk­sis­tä uhka­si tul­la radi­ka­li­soi­tu­vien ryh­mien kas­vua­lus­ta, mut­ta SDP pis­tet­tiin val­taa­man ne ja radi­kaa­li lii­ke kuihtui.
    Nyt on näkö­pii­ris­sä uusia uhkia ja nyt halu­taan kek­siä uusia varastointikeinoja

  78. Tuo nel­jän vuo­den työ­uran pituu­den lisäys saa­vu­te­taan piden­tä­mäl­lä päi­vit­täis­tä työ­ai­kaa yhdel­lä tun­nil­la eli teke­mäl­lä n 200 tun­tia enem­män vuo­des­sa ja ansioi­ta­kin tulee n 4000 euroa lisää per työn­te­ki­jä ja yhteis­kun­nal­le tulo­ja 2–3 miljardia-

    Voi tie­tys­ti olla, että väkeä vähen­ne­tään 300000 hen­keä, mut­ta sehän ei päät­tä­jiä kiinnosta.….

  79. Olen vakuut­tu­nut että tääl­lä Suo­mes­sa ei teh­dä mitään tar­peel­liks­ta näi­den asioi­den eteen. Elä­köi­ty­mi­sen seu­rauk­se­na val­tio ajau­tuu mel­kein kon­kurs­siin, ellei näin käy jo tämän laman takia.

    Elo­ran­ta tote­si että mei­nin­ki on kuin Tita­nicis­sa, musiik­ki soi­vaik­ka jää­vuo­ria on näkyvissä. 

    Metalli‑, met­sä- ja pape­ri­teol­li­suus tul­laan enem­män tai vähem­män aja­maan Suo­mes­ta huit­sin helvettiin. 

    Suo­men tie on Uru­guain tie.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.