Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.3.2010

En ollut pai­kal­la, mut­ta näin se kuu­lem­ma meni.

Kes­ki-Pasi­lan lähtökohdat

Lau­ta­kun­ta palaut­ti yksi­mie­li­ses­ti asian niin, että ker­ro­sa­la­haa­ruk­kaa nos­tet­tiin 100 000–140 000 :ksi ker­ros­ne­liök­si. Piti palaut­taa, kos­ka lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den mukaan lii­ken­ne­verkk­jo pitää mitoit­taa uudes­taan. Tuo 20 000 ker­ros­ne­liön lisäys tar­koit­taa noin 700 työ­paik­kaa tai 500 asu­kas­ta sii­tä riip­puen, kum­paan lisäys kohdistuu.

Kes­kus­te­lus­sa kävi ilmi, että syy tääl­lä­kin kri­ti­soi­tuun vaa­ti­mat­to­maan ker­ro­sa­laan on lii­ken­tees­sä. Tiet­ty mää­rä työn­te­ki­jöis­tä ja asuk­kais­ta käyt­tää autoa, eikä enem­pää liikennettä/parkkipaikkoja saa sul­lo­tuk­si. Minä voin hyväk­syä, että tiet­ty mää­rä auto­ja tar­vi­taan, mut­ta en että tiet­ty osuus on autoi­li­joi­ta. Jos autoi­li­joi­ta ei mah­du enem­pää, ei junan käyt­tä­jiä­kään saa tulla.

Kun kaa­va palau­tui, veti esit­te­li­jä lii­ken­ne­suun­ni­tel­man listalta.

Muut esi­tyk­sen mukaan yksimielisesti.

20 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.3.2010”

  1. Ja mik­sei noi­ta las­kel­mia voi jul­ki­sais­ta? Isom­min, onko ole­mas­sa koko seu­dun lii­ken­ne­väy­lien kapa­si­teet­ti­mal­lia, jos sano­taan että työ­pai­kat Pasi­las­sa tuk­kii väy­lät niin mis­sä ne sit­ten eivät tuki?

    Voi­han tätä tie­ten­kin itse­kin yrit­tää las­kea. 30–70 suh­de auto­jen ja jul­ki­sen lii­ken­teen välil­lä, ruuh­ka-aika 2,5 tun­tia. Per 10 000 työ­paik­ka siis 3 000 autoa 2,5 tun­nis­sa, eli 1 200 tun­nis­sa. Ehkä kais­tal­li­nen autoja.

  2. Kum­mal­lis­ta “jos on niuk­kuut­ta, kar­si­taan vah­vuuk­sis­ta” ‑ajat­te­lua. Jos pai­kan vah­vuus on nime­no­maan sijain­ti jul­ki­sen lii­ken­teen sol­mu­koh­das­sa, jos­sa suun­ni­tel­lut yhtey­det joka suun­taan ovat vähin­tään­kin riit­tä­vät mah­dol­lis­taen pos­ket­to­man tihey­den, sil­loin raken­ne­taan tämän vah­vuu­den pääl­le. Käy­tän­nös­sä tyy­dy­tään vähän vähem­piin park­ki­paik­koi­hin ja mui­hin lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­hin, kor­va­taan tämä (ker­ran­kin) kun­nol­li­sel­la jouk­ko­lii­ken­nein­te­graa­tiol­la ja kat­so­taan mihin se riittää.

  3. Tpyy­luo­ma:

    Isom­min, onko ole­mas­sa koko seu­dun lii­ken­ne­väy­lien kapa­si­teet­ti­mal­lia, jos sano­taan että työ­pai­kat Pasi­las­sa tuk­kii väy­lät niin mis­sä ne sit­ten eivät tuki? 

    On sel­lai­nen ole­mas­sa. Sii­nä HSL:n käyt­tä­mäs­sä Emme-kuvauk­ses­sa verk­ko on koh­tuul­li­sen kar­keal­la, jos­kin riit­tä­väl­lä, tasol­la kuvat­tu. Siel­tä tuo väli­tys­ky­ky­on­gel­ma­kin on luul­ta­vas­ti revit­ty. Sii­hen mal­liin­han tuo­ta raken­ta­mis­ta oli­si peri­aat­tees­sa help­po kokeil­la eri paik­koi­hin. Ongel­ma syn­tyy sii­tä, että nii­den mat­ko­jen suun­tau­tu­mi­ses­ta, kul­ku­muo­don­va­lin­nas­ta ja mää­ris­tä voi­da teh­dä kuin enem­män ja vähem­män valis­tu­nei­ta arvauksia.

    En asi­aa tun­ne pät­kää­kään, mut­ta ei kyse var­maan­kaan ole sii­tä, että “jos autoi­li­joi­ta ei mah­du enem­pää, ei junan käyt­tä­jiä­kään saa tul­la.” vaan laa­jem­min koko lii­ken­ne­ver­kon toi­mi­vuu­des­ta. Oli­si ehkä aiheel­lis­ta poh­tia tuos­sa yhtey­des­sä, mikä on sen pysä­köin­nin hin­ta (~pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä), kos­ka sii­tä­hän tuos­sa on kyse, eikä pel­kis­tä kerrosneliöistä.

    Lie­vät­kö täs­sä lii­ken­nein­si­nöö­rit prag­maa­tik­ko­ja ja olet­ta­vat, ettei pysä­köin­tiä voi­da enem­pää rajoittaa?

    Kari

  4. Tar­kem­min poh­dit­tua­ni luu­len, ettei tuo­ta pysä­köin­nin (autoi­lun) hin­taa olla nois­sa kul­ku­muo­don­va­lin­ta-mal­leis­sa huo­mioi­tu, vaan sii­nä on käy­tet­ty jotain “vakio­ar­vo­ja”.

    Ehdo­tan, että kysyt­te niil­tä lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­ta, että:
    1) onko pysä­köin­nin hin­ta huo­mioi­tu ja jos, niin miten
    2) pal­jon­ko pysä­köin­nin hin­taa tulee nos­taa, jot­ta väli­tys­ky­ky riit­tää suu­rem­mil­le­kin neliömäärille
    3) pal­jon­ko nii­tä pysä­köin­ti­paik­ko­ja tar­vi­taan, jos ym. “opti­maa­li­nen” hin­noit­te­lu toteu­te­taan ja
    4) mikä on kus­tan­nusar­vio tar­vit­ta­viin väy­läin­ves­toin­tei­hin, jos pysä­köin­tiä ei rajoi­te­ta (=hin­noi­tel­la kalliimmaksi). 

    Ja jos nuo ovat lii­an help­po­jan, niin
    5) pal­jon­ko tämä pysä­köin­ti­paik­ko­jen kor­keam­pi hin­noit­te­lu vai­kut­taa kiin­teis­tö­jen hin­toi­hin ao. alueella.

    Noi­den vas­taus­ten jäl­keen voi­si alkaa olla vähän kät­tä pidem­pää sii­hen poh­din­taan sovel­tu­vis­ta rakennusmääristä.

    Kari

  5. Ja se pitää kysyä juu­ri­kin noin päin, kos­ka sii­nä ennus­te­mal­lis­sa ei tie­tääk­se­ni olla huo­mioi­tu pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rää, mut­ta liik­ku­mi­sen hin­ta siel­lä kyl­lä on.

    Kari

  6. Kari, olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa että EMME ja lii­ken­ne­mal­lit yli­pään­sä on aika huo­no­ja ennus­ta­maan kul­ku­muo­to­jen muu­tok­sia. Eli esi­mer­kik­si auto­no­mis­tus on käsit­tääk­se­ni vakio, eli raja­kus­tan­nus sen käyt­töön tie­ten­kin pie­ni. Vähän niin kuin olet­tai­si että se että kul­kee autol­la tai junal­la on hen­ki­lö­koh­tai­nen omi­nai­suus tyy­liin sini­set silmät.

    Tai jotain, saa­tan olla täy­sin vää­räs­sä­kin. En oikein ymmär­rä mik­si nii­tä mal­le­ja ei voi ava­ta ihan jul­ki­ses­ti, ei tar­vit­si­si spekuloida.

  7. Joku pos­ta­si taan­noin tän­ne lin­kin, jos­sa oli las­kel­tu kuin­ka mon­ta kais­taa Man­hat­ta­nil­la tar­vit­tai­siin kor­vaa­maan kaik­ki rau­ta­tie­lin­jat, jot­ka tule­vat saa­rel­le. Tulos oli muis­taak­se­ni sato­ja, vai oli­ko perä­ti yli tuhan­nen. Oli myös haus­ko­ja kart­to­ja sii­tä kuin­ka suu­ren osan Man­hat­ta­nia auto­jen vaa­ti­mat park­ki­pai­kat söisivät. 

    Olen­nais­ta täs­sä on se, että tihe­ää kau­pun­kia tai kau­pun­gin­osaa ei voi suun­ni­tel­la sil­lä peri­aat­teel­la, että x% käyt­tää autoa, mis­sä x% on nykyi­nen kes­ki­mää­räi­nen auto­pro­sent­ti (tai jotain). 

    Tihe­ää kau­pun­kia saa­daan aikaan sil­lä, että suun­ni­tel­laan se kau­pun­gin­osan tiheys ja lii­ken­ne toi­mi­maan radan perus­teel­la ja autol­la liik­ku­vat saa­vat sit­ten elää niil­le jää­vän tilan kanssa. 

    Mikä ihme luon­non­va­kio se on ole­vi­naan, että jos alu­eel­le raken­net­tai­siin 10000 työ­paik­kaa enem­män, että näis­tä sama x% tulee autol­la. Ei var­mas­ti tule, jos ratayh­tey­det toi­mi­vat hyvin ja autoil­le ei rii­tä kaistatilaa. 

    Autoi­lun puo­lus­ta­jil­le vie­lä lopuk­si huo­mio, että jokai­nen autoil­le lai­tet­ta­va kais­ta ja park­ki­paik­ka syö juu­ri sitä raken­nus­ti­heyt­tä, joka Kes­ki-Pasi­laan kai­vat­tai­siin. Kes­ki-Pasi­las­ta voi­si­kin teh­dä park­ki­paik­ko­jen suh­teen mark­ki­naeh­toi­sen park­kee­raa­mi­sen kokei­lun! Aina­kin rai­de­lii­ken­neyh­tey­det ovat har­vi­nai­sen hyviä tuol­lai­seen — jos ei Kes­ki-Pasi­las­sa, niin missä?

  8. Tpyy­luo­ma:

    Kari, olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa että EMME ja lii­ken­ne­mal­lit yli­pään­sä on aika huo­no­ja ennus­ta­maan kul­ku­muo­to­jen muu­tok­sia. Eli esi­mer­kik­si auto­no­mis­tus on käsit­tääk­se­ni vakio, eli raja­kus­tan­nus sen käyt­töön tie­ten­kin pie­ni. Vähän niin kuin olet­tai­si että se että kul­kee autol­la tai junal­la on hen­ki­lö­koh­tai­nen omi­nai­suus tyy­liin sini­set silmät. 

    No se nyt vähän riip­puu sii­tä, mitä tar­koi­te­taan huo­nol­la ja mitä niil­lä mal­leil­la halu­taan tehdä. 

    Kyl­lä ne kul­ku­muo­to­ja­kau­man muu­tok­sia ennus­ta­vat oikein­kin hyvin. Esi­mer­kik­si Tuk­hol­mas­sa ruuh­ka­mak­su­jen vai­ku­tus­ta pyö­ri­tel­tiin mai­ni­tuil­la mal­leil­la ja tulok­set oli­vat jopa häm­mäs­tyt­tä­vän lähel­lä sitä, mitä mit­tauk­set käyt­töön­o­ton jäl­keen osoittivat.

    Eivät nuo mal­lit miten­kään ennus­ta maan­käyt­töä tai auto­no­mis­tus­ta. Eivät­kä edes yri­tä ennus­taa, kos­ka nuo anne­taan läh­tö­tie­toi­na. Sitä voi tie­ten­kin pitää mal­lien puutteena.

    Mitä taas Emmeen tulee, niin se ei var­si­nai­ses­ti ennus­ta kul­ku­muo­to­ja, vaan sijoit­te­lee anne­tun lii­ken­teen ver­kol­le. Tie­ten­kin tämän sijoit­te­lun perus­teel­la saa­dut mat­ka-ajat taas vai­kut­ta­vat mat­ka­tuo­tok­siin, mat­ko­jen suun­tau­tu­mi­seen ja kul­ku­muo­don­va­lin­taan. Jot­ka sit­ten taas vai­kut­ta­vat Emmen läh­tö­tie­toi­hin (kysees­sä on ite­ra­tii­vi­nen prosessi).

    Se mis­tä Emmeä on, eri­tyi­ses­ti jouk­ko­lii­ken­ne­väen kes­kuu­des­sa, kri­ti­soi­tu, on sen keh­noh­ko kyky mal­lin­taa jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­jen kus­tan­nus­funk­tioi­ta (ja siten jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­jen sijoit­tu­mis­ta ver­kol­le). Kri­tiik­ki ei ole täy­sin aihee­ton­ta. Vaa­tii esi­mer­kik­si mel­kois­ta virit­te­lyä, että Man­ner­hei­min­tiel­lä saa­daan rai­tio­vau­nuil­le mat­kus­ta­jia; eihän sil­lä rati­kal­la mat­kus­ta­mi­ses­sa tie­ten­kään ole mitään jär­keä, kos­ka bus­sit ovat nopeam­pia ja kul­ke­vat tiheämmin 🙂

    Mut­ta ei se sil­ti huo­no työ­ka­lu muu­tos­ten ennus­ta­mi­seen ole, jos sitä osaa käyt­tää. Mal­lien saat­ta­mi­nen todel­li­suut­ta vas­taa­vak­si on enem­män tai­det­ta kuin tie­det­tä, mut­ta sen jäl­keen muu­tos­ten ennus­ta­mi­nen on koh­tuul­li­sen luo­tet­ta­vaa (kos­ka vai­ku­tus­me­ka­nis­mit toi­mi­vat sinäl­lään oikein).

    Täs­sä Pasi­lan tapauk­ses­sa luu­li­sin mal­lin toi­mi­van koh­tuul­li­sen hyvin, kos­ka mat­ko­jen suun­tau­tu­mi­nen sosio­eko­no­mi­set teki­jät ja mat­ka­mää­rät vas­tan­ne­vat var­sin hyvin nykyi­sen Län­si- ja Itä-Pasi­lan tilan­net­ta. Autois­tu­mi­sas­te saa­daan pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­ris­tä, eikä lii­ken­ne­verk­ko­kaan radi­kaa­lis­ti muutu.

    Sit­ten vain sää­de­tään sitä autoi­lun hin­noit­te­lu­pa­ra­met­ria, niin näh­dään min­kä ver­ran sitä pitää muut­taa, jot­ta auto­lii­ken­teen mää­rä aset­tuu halu­tul­le tasol­le. Hin­ta­jous­to­jen vai­ku­tuk­set ovat kui­ten­kin mal­lin pyö­rit­te­lyn kan­nal­ta hel­pom­pi hom­ma kuin esi­mer­kik­si uusien jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen vai­ku­tus­ten arvioin­ti (hin­ta lie­nee mal­lien “par­hai­ten käyt­täy­ty­vä” osa).

    Jos aihe enem­män kiin­nos­taa (ja haluat tar­kis­taa, pal­jon­ko olen puhu­nut läpiä pää­hä­ni…), niin tuo vai­kut­tai­si asial­li­sel­ta ja yleis­ta­jui­sel­ta esi­tyk­sel­tä aihee­seen liittyen:
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=89856

    Tai jotain, saa­tan olla täy­sin vää­räs­sä­kin. En oikein ymmär­rä mik­si nii­tä mal­le­ja ei voi ava­ta ihan jul­ki­ses­ti, ei tar­vit­si­si spekuloida. 

    En oikein tie­dä, mitä tar­koi­tat tuol­la avaa­mi­sel­la, mut­ta kyl­lä kai nuo mal­lin ole­tuk­set ja saa­dut tulok­set yleen­sä on jos­sain myös rapor­toi­tu. Peri­aat­teet­han sinäl­lään on kuvat­tu mm. yllä­ole­vas­sa dokumentissa.

    Kari

  9. Mie­les­tä­ni suu­rin ongel­ma Kes­ki-Pasi­lan suun­ni­tel­mis­sa on jalan­kul­ki­jan täy­del­li­nen unoh­ta­mi­nen. Vetu­ri­tien, vai saa­ko sanoa Vapau­den­ka­dun, muo­dos­ta­ma val­li­hau­ta estää käy­tän­nös­sä miel­lyt­tä­vän liik­ku­mi­sen jalan alueella.

    Muu­ten­kin toi­voi­sin että suun­ni­tel­mis­sa otet­tai­siin enem­män mal­lia vaik­ka Lon­toon Citys­tä ja kor­kei­den raken­nus­ten välis­sä oli­si tii­vis­tä ja mata­laa raken­nus­ta. Nykyi­nen suun­ni­tel­ma muis­tut­taa lähin­nä LeCor­busie­rin LaDe­fen­se suun­ni­tel­maa, joka ei onnek­si toteutunut.

  10. Se on vähän has­sua, että ollaan ikään kuin raken­ta­mas­sa Kes­ki-Pasi­las­ta Suo­men Man­hat­ta­nia. Kes­ki-Pasi­laan ei oikein kun­nol­la mah­tui­si edes New Yor­kin raken­teil­la ole­va uusi World Tra­de Cen­ter. Ei sil­lä, että pitäi­si mah­tua­kaan, mut­ta ehkä hie­man tur­han innois­saan ollaan muu­ta­mas­ta talosta…

  11. Mal­lit ovat par­hail­laan uusit­ta­va­na käsit­tä­mään koko laa­jen­tu­nut seu­tu. Mal­lien vah­vuus on ensi­si­jai­ses­ti verk­ko­vaih­toeh­to­jen tes­taa­mi­ses­sa, kos­ka niil­lä pys­tyy ennus­ta­maan useim­mi­ten riit­tä­vän hyvin vaih­toeh­to­jen ero­jen suu­ruus­luo­kat. Lii­ken­ne­vir­to­jen mää­rien ennus­ta­mi­ses­sa ei onnis­tu­ta yhtä hyvin, ei aina­kaan detaljitasolla.

    Ennus­te­me­ne­tel­mien käyt­tö ei sul­je pois kau­pun­ki­lais­jär­jen käyt­töä. Pasi­las­sa voi­daan kiris­tää pysä­köin­ti­po­li­tiik­kaa niin, että täl­le ensi­luok­kai­sen hyvin jouk­ko­lii­ken­teel­lä tavoi­tet­ta­val­le alu­eel­le voi­daan sijoit­taa enem­män­kin kerrosalaa. 

    Lii­ken­ne mukau­tuu väy­lä­tar­jon­nan ja pysä­köin­ti­tar­jon­nan rajoit­tei­siin, kuten näh­tiin aika­naan kan­ta­kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­ne­kais­to­ja perustettaessa.

  12. Vil­le, ei aina­kaan minun pos­taus­ta­ni pidä lukea siten kuin sen ilmei­ses­ti luit. Ei Kes­ki-Pasi­la ole Man­hat­tan — todellakaan. 

    Vies­tin tar­koi­tus oli osoit­taa, että tiheäs­ti raken­net­tua aluet­ta ei voi­da raken­taa olet­ta­mal­la, että autoi­lun osuus pysyy vakio­na. Tämä sik­si, että kun­nol­la tiheäs­ti raken­ne­tul­le alu­eel­le ei ole mah­dol­lis­ta raken­taa riit­tä­vän mon­taa kais­taa auto­ja var­ten (ja jokai­nen kais­ta ja park­ki­paik­ka vie tilaa rakentamiselta). 

    Pasi­lan koh­dal­la rau­ta­tie­ver­kos­ton väli­tys­ky­ky on aika pal­jon suu­rem­pi kuin min­kään mää­rän auto­kais­to­ja. Pasi­la on myös yksi niis­tä pai­kois­ta, johon kau­em­pa­na Hel­sin­gis­tä asu­vat kul­ke­vat mie­lel­lään junalla. 

    Näin ollen aluet­ta kan­nat­tai­si kehit­tää nime­no­maan tuo­hon vah­vuu­teen noja­ten — mah­dol­li­sim­man tiiviisti.

  13. Vil­le: “Ei sil­lä, että pitäi­si mah­tua­kaan, mut­ta ehkä hie­man tur­han innois­saan ollaan muu­ta­mas­ta talosta…”

    Jos alu­een mää­rit­te­lee rea­lis­ti­se­na saa­vu­tet­ta­vuu­te­na Ilma­lan tai Pasi­lan ase­mil­ta, eli poh­joi­ses­sa puo­leen­vä­liin Pos­tin­tai­val­ta, ja ete­läs­sä jon­ne­kin Teol­li­suus­ka­dul­le pai­kas­sa joka mah­dol­lis­taa kor­kean raken­ta­mi­sen, niin onhan tuo työ­paik­ka-alu­eek­si Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa aika poikkeuksellista.

  14. Kri­tiik­ki ei ole täy­sin aihee­ton­ta. Vaa­tii esi­mer­kik­si mel­kois­ta virit­te­lyä, että Man­ner­hei­min­tiel­lä saa­daan rai­tio­vau­nuil­le mat­kus­ta­jia; eihän sil­lä rati­kal­la mat­kus­ta­mi­ses­sa tie­ten­kään ole mitään jär­keä, kos­ka bus­sit ovat nopeam­pia ja kul­ke­vat tiheämmin 🙂

    Asian voi ymmär­tää niin­kin että pit­käl­ti teo­reet­ti­sen kes­ki­no­peu­den ja vuo­ro­vä­lin suh­de mat­kus­ta­jien käy­tän­nön pre­fe­rens­sei­hin on ymmär­ret­ty vää­rin. Asi­aa voi miet­tiä vaik­ka sitä kaut­ta että ihmi­set autoi­lee todel­la lyhyi­tä­kin mat­ko­ja vaik­ka kävel­len pää­si­si pal­jon nopeam­min, tai sitä kaut­ta kuin­ka pal­jon ihmi­set panos­taa autois­saan ja nyt­te­min vaik­ka pol­ku­pyö­ris­sään asioi­hin joil­la ei ole yhtään mitään teke­mis­tä liik­ku­mi­sen kans­sa sinän­sä. Esi­mer­kik­si, olen mel­koi­sen var­ma että vaik­ka­pa toi­mi­va ilmas­toin­ti jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nees­sä lisää mat­kus­ta­jia enem­män kuin muu­ta­man minuu­tin nopeutus.

    En oikein tie­dä, mitä tar­koi­tat tuol­la avaa­mi­sel­la, mut­ta kyl­lä kai nuo mal­lin ole­tuk­set ja saa­dut tulok­set yleen­sä on jos­sain myös raportoitu.

    Ehkä etsin lais­kas­ti, mut­ta en minä ole mis­sään näh­nyt nii­tä Pasi­lan lii­ken­ne-ennus­tei­ta joi­den­ka perus­teel­la sitä ker­ro­sa­laa halu­taan rajoittaa.

  15. Ennus­te­mal­lien syvem­pi ole­mus on puut­teel­li­nen. Man­ner­hei­min­tien bus­si­lii­ken­net­tä hitaam­man rai­tio­lii­ken­teen mää­rää selit­tä­vät lyhyet mat­kat ja vuo­ro­vä­lit, tot­tu­muk­set rei­tin­va­lin­nois­sa, bus­sien roo­lik­si sisäis­tet­ty pitem­pien esi­kau­pun­ki­mat­ko­jen hoi­to ja lyhyet pysäk­ki­vä­lit. Jos nouset Mans­kul­la Töö­lös­sä kes­kus­tan suun­taan bus­siin, kul­jet­ta­jan ja mat­kus­ta­jien kat­seet ker­to­vat, että olet­pa nui­ja vää­räs­sä pai­kas­sa ja mat­kan­teon esteenä.

    Aika­naan appe­ni kul­ki Arka­dian­ka­dul­ta Eli­ten pysä­kil­le rati­kal­la. Jäi joka ker­ta hitaa­na van­ha­na liik­ku­ja­na ovien väliin ja huusi kiuk­kui­ses­ti kul­jet­ta­jal­le täs­tä vää­ryy­des­tä. Opas­tin siir­ty­mään pal­ve­lu­lin­jal­le, joka oli­si vie­nyt tuon mat­kan monin ver­roin vähem­mäl­lä stres­sil­lä ja lähem­mäs mat­kan pää­te­pis­tet­tä. Ei aut­ta­nut. Rei­tin­va­lin­ta säi­lyi, kun se oli koo­dat­tu vuo­si­kym­me­nien aika­na muis­tiin. Tot­tu­mus on toi­nen luonto.

    Van­has­ta tot­tu­muk­ses­ta lii­ken­nein­si­nöö­rit­kin ovat huo­lis­saan, jos mal­lit las­ke­vat katu­ver­kon jol­le­kin alu­eel­le ruuh­kai­sia luku­jaan. Huo­li on ymmär­ret­tä­vä, mut­ta ei aina niin vaka­va asia. Todel­li­suu­des­sa lii­ken­ne jous­taa niin rei­tin- kuin kul­ku­ta­van valinnoissaan.

    Yksi mur­he Pasi­lan lii­ken­teen koh­dal­la kui­ten­kin on juna­lii­ken­teen väli­tys­ky­ky. Se ei pois­tu Pisa­ral­la, vaan tar­vit­see uusa­jat­te­lua ver­kon ja kulun­val­von­ta­tek­nii­kan puolella.

  16. Asian voi ymmär­tää niin­kin että pit­käl­ti teo­reet­ti­sen kes­ki­no­peu­den ja vuo­ro­vä­lin suh­de mat­kus­ta­jien käy­tän­nön pre­fe­rens­sei­hin on ymmär­ret­ty väärin. 

    No ei sitä nyt var­si­nai­ses­ti “vää­rin” olla ymmär­ret­ty. Onhan se mat­ka-aika (joka riip­puu mm. kes­ki­no­peu­des­ta ja vuo­ro­vä­lis­tä) hyvin kes­kei­nen seik­ka kul­ku­muo­don­va­lin­nas­sa. Tie­ten­kään se ei seli­tä kaik­kea käyt­täy­ty­mis­tä, mut­ta eipä se ole tarkoituksenmukaistakaan.

    Kai­kes­sa mal­lin­ta­mi­ses­sa kes­kei­nen ongel­ma on sii­nä, että mitä tar­kem­pi mal­lis­ta teh­dään, sitä han­ka­lam­paa sen käy­tös­tä ja tar­vit­ta­vien läh­tö­tie­to­jen hank­ki­mi­ses­ta tulee. Hyvin usein yksin­ker­tai­sem­pi mal­li on hyö­dyl­li­sem­pi vaik­ka sii­nä onkin puut­tei­ta, kos­ka sen toi­min­ta on parem­min ymmär­ret­tä­vää (ja puut­tei­den vai­ku­tuk­set on hel­pom­paa arvioida).

    Lii­ken­ne-ennus­te­mal­lit (samoin kuin Emmen sijoit­te­lu) ovat kui­ten­kin stra­te­gi­sen tason pää­tök­sen­te­koa tuke­via työ­ka­lu­ja, jol­loin ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta­kaan pyr­kiä mihin­kään eri­tyi­sen tark­kaan mal­liin. Detal­ji­ta­sol­la puu­haa­mi­seen on ole­mas­sa parem­pia­kin työkaluja.

    Ehkä etsin lais­kas­ti, mut­ta en minä ole mis­sään näh­nyt nii­tä Pasi­lan lii­ken­ne-ennus­tei­ta joi­den­ka perus­teel­la sitä ker­ro­sa­laa halu­taan rajoittaa. 

    Juu, minus­ta­kin oli­si kiin­toi­saa näh­dä ne laskelmat.

    Kari

  17. Spot­tu: “Jos alu­een mää­rit­te­lee rea­lis­ti­se­na saa­vu­tet­ta­vuu­te­na Ilma­lan tai Pasi­lan ase­mil­ta, eli poh­joi­ses­sa puo­leen­vä­liin Pos­tin­tai­val­ta, ja ete­läs­sä jon­ne­kin Teol­li­suus­ka­dul­le pai­kas­sa joka mah­dol­lis­taa kor­kean raken­ta­mi­sen, niin onhan tuo työ­paik­ka-alu­eek­si Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa aika poikkeuksellista.”

    Nyt kai­ke­ti oli kysees­sä ase­mas­ta poh­joi­seen ole­va alue ja lisäk­si rai­tei­den pääl­le ei raken­ne­ta, eli raken­net­ta­va pin­ta-ala ei sit­ten­kään ole hir­veän iso.

    Jos kat­soo kart­taa tai ilma­ku­vaa, huo­maa, että sekä Län­si- että var­sin­kin Itä-Pasi­la ovat pin­ta-alal­taan pal­jon Kes­ki-Pasi­laa isom­pia. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta teh­dä ver­tai­lu­las­kel­ma, kum­pi on hal­vem­paa, raken­taa Kes­ki-Pasi­la, vai pur­kaa ja raken­taa uudel­leen tupla­te­hok­kuu­del­la Itä-Pasi­la. Fik­sul­la suun­nit­te­lul­la sii­tä tuli­si sil­ti parem­pi kuin nykyinen:)

  18. Vil­le: “Nyt kai­ke­ti oli kysees­sä ase­mas­ta poh­joi­seen ole­va alue ja lisäk­si rai­tei­den pääl­le ei raken­ne­ta, eli raken­net­ta­va pin­ta-ala ei sit­ten­kään ole hir­veän iso.”

    Nyt rat­kais­taan se alkaa­ko alue toi­mia. Jos alkaa, löy­ty­nee jat­kos­sa rahoi­tus­ta eri­lai­siin kat­ta­mis­rat­kai­sui­hin ja edel­leen­tii­vis­tä­mi­seen. Pie­ni­hän tuo nyt puhee­na ole­va kais­ta­le sinän­sä on, mut­ta sijain­nil­taan sitä­kin keskeisempi.

  19. Itä-Pasi­las­sa on myyn­nis­sä vain 2 asun­toa (!), neliö­hin­ta n. 2500/3000 (iso / pie­ni). Täl­lä hin­ta­ta­sol­la talo­jen han­kin­ta­hin­nak­si tuli­si siis vajaa 1500 ker­ros­ne­liö­tä koh­ti, jos raken­nusoi­keus tupla­taan. Talo­jen pur­ka­mi­nen on toden­nä­köi­ses­ti hal­vem­paa, kuin rata­pi­han pur­ka­mi­nen, maan­vaih­to ja kai­ve­tun maan ongel­ma­jä­te­kä­sit­te­ly, täs­tä voi jo tul­la 500 euroa/kem. Jos Kes­ki-Pasi­lan ton­teis­ta odo­te­taan saa­ta­van n. 1000 euroa/­ker­ros-m2, oltai­siin samas­sa hin­ta­luo­kas­sa. Ja kos­ka Itä-Pasi­las­sa sama lisä­ker­ro­sa­la saa­tai­siin mata­lam­mil­la raken­nuk­sil­la, jois­sa ei tar­vi­ta eri­kois­rat­kai­sui­ta melun- tai täri­nä­nes­toon, väit­täi­sin, että Itä-Pasi­lan uudis­ta­mi­nen oli­si hal­vem­pi vaihtoehto…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.