Tilas­tokeskuk­sen eläk­keel­lä jäänyt palk­ka-asiantun­ti­ja Pauli Suma­nen kir­joit­taa, että miesten net­topalk­ka on tosi­asi­as­sa pienem­pi kuin naista. Päät­te­ly menee näin:

Vaik­ka miesten vuosi­palk­ka on suurem­pi kuin nais­ten vuosi­palk­ka, ero selit­tyy enem­män kuin kokon­aan työ­tun­tien määräl­lä. Miesten ja nais­ten tun­tipalk­ka on suun­nilleen sama, nais­ten itse asi­as­sa muu­ta­ma sent­ti enem­män kuin miesten.  Kos­ka miehet tekevät enem­män työtä, heitä myös verote­taan enem­män. Vero­tuk­sen jäl­keen miesten net­to­tun­tipak­ka on pienem­pi kuin nais­ten. Ero kas­vaa, jos mukaan ote­taan sosi­aali­vaku­u­tus, sairaus­päivära­hat ja etenkin eläk­keet. Kos­ka naiset elävät paljon pidem­pään, eläke­mak­su­is­sa miehet sub­ven­toi­vat naisia. Jat­ka lukemista “Naisen euro lie­nee 95 senttiä”

Liikemies Arto Merisa­lo ker­too, että hänel­lä on hal­lus­saan val­ta­va määrä nauhoituk­sia poli­itikko­jen kanssa käymistään keskusteluista. Ne ovat hänen henki­vaku­u­tuk­sen­sa siltä var­al­ta, että hän itse jou­tu­isi vaikeuk­si­in. Merisa­lo tuskin tarkoit­taa vaikeuk­sil­la, että hänen maineen­sa nuh­teet­tomana kansalaise­na tahri­in­tu­isi. Min­un korvis­sani tuo kuu­lostaa siltä, että Merisa­lol­la on nauhoil­la todis­tuk­sia poli­itikko­jen rötök­sistä. Ensim­mäisek­si mieleen tule­va aja­tus ovat lahjus­rikok­set, siis vaali­ra­hoituk­sen kytkem­i­nen johonkin päätök­seen. Poli­isia kiin­nos­tavi­in asioi­hin viit­taa se, että Merisa­lo sanoi, ettei poli­isil­la ole ollut näitä nauho­ja käytet­tävis­sään mis­sään esitutkinta-aineistossa.

On siis on ole­mas­sa Merisa­lon henki­vaku­u­tuk­se­na nauho­ja, jot­ka ker­to­vat poli­itikko­jen rikok­sista? Kun en ole juristi, en tiedä, mitä mah­dol­lisuuk­sia poli­isil­la ja syyt­täjäl­lä on vaa­tia noi­ta nauho­ja itselleen. Jos olisin itse saanut vaali­ra­hoi­tus­ta Merisa­lol­ta, vaatisin nauhat heti julk­isu­u­teen, sil­lä aset­taa­han tämä aika ikävän varjon.

Minus­ta nämä nauhat olisi tärkeämpi saa­da julk­isu­u­teen – tai ainakin vira­nomais­ten tutkit­taviksi – kuin Tiitisen lista DDR:n hyväk­si ehkä vakoilleista. DDR:ää ei enää ole, mut­ta rahaa vas­taan annetut lupauk­set voivat olla yhä voimas­sa. Ei myöskään ole mikään mieltä rauhoit­ta­va uuti­nen, jos meil­lä on päät­tävis­sä ase­mis­sa poli­itikko­ja, jot­ka ovat alt­ti­ita kiristykselle.

Merisa­lo on nyt ymm­rätänyt alkaa perua sanomisi­aan. Onko kaver­il­la todel­lakaan kant­tia arvostel­la ketään, edes Mar­ja Tiu­raa, hark­it­se­mat­tomista sanomisista.

Kokoomus halu­aa vasti­neek­si pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­entin nos­tos­ta vapaut­taa pienet pääo­mat­u­lot vero­tuk­ses­ta kokon­aan. Myös vasem­mis­toli­it­to on vaat­in­ut pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­ta pro­gres­si­ivista. Ajatuk­se­na on, että nyt pieniä pääo­mat­u­lo­ja verote­taan ankaram­min kuin saman­su­u­ruisia palkkatuloja.

Tulovero­tuk­semme pro­gres­si­ivi­su­us on tosi­asi­as­sa moni­por­tainen, mut­ta sitä voi kuvail­la suun­nilleen niin, että 10 000 euroa vuodessa on vero­ton­ta ja lop­ut verotet­tavaa. Kun pääo­mat­u­loil­ta puut­tuu tämä kymp­pi­ton­nin verova­paa osu­us, pelkkää pien­tä pääo­mat­u­loa verote­taan ankaram­min kuin pelkkää palkkat­u­loa saavaa. Jat­ka lukemista “Pienet pääo­mat­u­lot verottomiksi?”

Viimeaikaises­sa keskustelus­sa pako­laiset ja heistä eri­tyis­es­ti soma­lit on leimat­tu pelkik­si sosi­aal­i­tur­val­la loisiviksi kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa eläviksi yhteiskun­nan eläteik­si. Mieliku­va on kovin vääristynyt. Suvi Lin­nan­mä­ki-Koskela Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­ses­ta on tutk­in­ut vuosi­na 1989–93 maa­han tullei­den maa­han­muut­ta­jien asum­isuraa. Varsin moni on vauras­tunut mikä näkyy myös asum­isolois­sa. Noina vuosi­na Suomeen tulleista soma­leista nyt esimerkik­si 36 pros­ent­tia asui vuon­na 2007 omis­tusasun­nos­sa. Iranista ja Afgan­ista tulleista omis­tusasun­nois­sa asui peräti 48 pros­ent­tia. Aika hyvin ”luku­taidot­tamil­ta kameli­na­ja­jil­ta”, sil­lä pako­laisil­la on har­voin mukanaan pääo­maa hei­dän tul­lessaan maahan.

Kat­so kalvot tästä.

Syr­jäy­tymiseen on ymmär­ret­täviä syitä, mut­ta syr­jään vetäy­tyvät liika ymmärtämi­nen ei ole tälle itselleen hyväk­si, yleen­sä. Pitäisikö takaisin kelkkaan patis­taa kepil­lä vai porkkanal­la? Ymmärtääk­seni tarpeek­si mehukas­ta porkkanaa ei ole vaan kep­piäkin tarvi­taan, muta kep­pi on teho­ton, ellei nuori koe hyö­tyvän­sä opiskelus­ta tai töi­hin menosta

Velvol­lisu­us hakeu­tua koulutukseen

Nuori menet­tää työ­markki­nat­uen, ellei hän joko ole suorit­tanut toisen asteen opin­to­ja tai ole hak­enut vähin­tään kolmeen oppi­laitok­seen. Tämä tehoa vie huo­mat­tavasti, ettei säädös koske myös toimeen­tu­lo­tukea. Fat­ta mak­saa saman kuin Kela, joten sank­tio kohdis­tuu kun­taan, ei nuoreen itseen­sä. Täysin teho­ton se ei ole, sil­lä jotkut var­man alat ovat hak­i­joiden suo­sios­sa. Teat­teriko­rkeak­oulun ohjaa­jal­in­jalle ote­taan noin kak­si oppi­las­ta vuodessa, mut­ta hak­i­joi­ta on yli tuhat. Moni toki ihan oikeasti haaveilee eloku­vao­h­jaa­jan koulu­tuk­ses­ta. Jat­ka lukemista “Nuorten syr­jäy­tymi­nen Oulus­sa (3) kep­piä vai porkkanaa?”

Jut­ta Urpi­lainen lähet­ti min­ulle viestin, jos­sa hän ker­toi tulleen­sa täysin väärin ymmär­re­tyk­si. Puheen tarkoituk­se­na oli hänen mukaansa päin­vas­toin tukea Astrid Thor­sia. Demar­it eivät ole tiuken­ta­mas­sa maa­han­muut­tolin­jaansa siten kuin tuo­ta maan taval­la slo­ga­nia on tulkit­tu. Tätähän ehdin vähän arvel­lakin joil­takin demareil­ta tulleen palaut­teen perus­teel­la.  Olen pahoil­lani, että olen reagoin­ut väärin ehkä vähän turhan raflaavaan lehtiuutiseen.

Syr­jäy­tyvät nuoret ovat kovin het­ero­geeni­nen joukko, eikä ongel­maan voi­da osoit­taa yhtä syytä. Jätän syr­jään ”vaikeat luon­teet”, päi­hdeon­gel­maiset ja mie­len­ter­vey­den häir­iöistä kär­sivät. Keski­tyn niihin, joiden ongelmien pääsyy on huonos­sa koulumen­estyk­sessä; päi­hdeon­gel­ma tosin voi olla seu­raus­ta kouluvaikeuksista.

Huono koulumen­estys – sil­loin kun se ei johdu vaikeas­ta luon­teesta tai aivan mah­dot­tomista koti­oloista – johtuu yleen­sä heikko­lah­jaisu­ud­es­ta. Ilk­ka Taipaleel­la on Suomes­sa harv­inainen oikeus sanoa juop­poa juopok­si ja tyh­mää tyh­mäk­si, ilman että joutuu syyte­tyk­si leimaavas­ta kie­lenkäytöstä. Hän sanoi joskus Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa, että nuoret pitkäaikaistyöt­tömät ovat usein niin heikko­lah­jaisia, että jos älykkyysosamäärära­ja olisi asetet­tu toisin, heitä voisi pitää kehi­tys­vam­maisi­na. Tämä on hyvä seli­tys sille, etteivät he men­esty opin­nois­sa, mut­ta se ei selitä sitä, mik­si he eivät men­esty työssä. On nimit­täin paljon töitä, jois­sa ei juuri älliä tarvi­ta. Eikä muodol­lista koulu­tus­ta. Näitä samo­ja perus­du­une­ja luku­taidot­tomat tekevät Inti­as­sa ja hyvin menee. Jat­ka lukemista “Nuorten syr­jäy­tymi­nen Oulus­sa (2): arvostam­meko liikaa koulutusta”