Osa somaleista menestynyt varsin hyvin

Vii­me­ai­kai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pako­lai­set ja heis­tä eri­tyi­ses­ti soma­lit on lei­mat­tu pel­kik­si sosi­aa­li­tur­val­la loi­si­vik­si kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa elä­vik­si yhteis­kun­nan elä­teik­si. Mie­li­ku­va on kovin vää­ris­ty­nyt. Suvi Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­la Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kuk­ses­ta on tut­ki­nut vuo­si­na 1989–93 maa­han tul­lei­den maa­han­muut­ta­jien asu­mi­su­raa. Var­sin moni on vau­ras­tu­nut mikä näkyy myös asu­mi­so­lois­sa. Noi­na vuo­si­na Suo­meen tul­leis­ta soma­leis­ta nyt esi­mer­kik­si 36 pro­sent­tia asui vuon­na 2007 omis­tusa­sun­nos­sa. Ira­nis­ta ja Afga­nis­ta tul­leis­ta omis­tusa­sun­nois­sa asui perä­ti 48 pro­sent­tia. Aika hyvin ”luku­tai­dot­ta­mil­ta kame­li­na­ja­jil­ta”, sil­lä pako­lai­sil­la on har­voin muka­naan pää­omaa hei­dän tul­les­saan maahan.

Kat­so kal­vot täs­tä.

168 vastausta artikkeliin “Osa somaleista menestynyt varsin hyvin”

  1. En ota kan­taa noi­den luku­jen oikeel­li­suu­teen. Aina­kin ope­tus­lau­ta­kun­ta­kol­le­ga­ni Mukh­tar Abib sanoi nii­den ole­van puppua.

    Sen sijaan huo­maut­tai­sin sii­tä sei­kas­ta, että 80–90-lukujen tait­tees­sa saa­pu­neet soma­lit eivät olleet luku­tai­dot­to­mia kame­li­na­ja­jia, eikä sel­lais­ta ole kukaan väit­tä­nyt­kään. He oli­vat Siad Bar­ren vir­ka­mies- ja soti­la­se­liit­tiä, joka oli tove­ri­so­pi­muk­sel­la opis­ke­le­mas­sa Neuvostoliitossa.

    Sen sijaan täl­lä het­kel­lä Suo­meen tule­vis­ta soma­leis­ta on maa­han­muut­to­vi­ras­ton yli­joh­ta­jan arvion mukaan luku­tai­dot­to­mia 85–90 pro­sent­tia. Per­hee­nyh­dis­tä­mis­ha­ke­muk­sia soma­lit jät­tä­vät kuu­kausit­tain n. 300. Jos ole­te­taan (opti­mis­ti­ses­ti), että jokai­nen hake­mus käsit­tää yhden per­heen­jä­se­nen, tämä mer­kit­see jat­kos­sa 3600 per­heen­jä­sen­tä vuo­sit­tain. Jos ole­te­taan, että soma­le­ja saa­puu lisäk­si tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­na nyky­tah­tia eli n. 2000 kpl vuo­des­sa, pääs­tään muka­viin vuo­sit­tai­siin lukuihin.

    Kehi­tys ei tie­ten­kään ole line­aa­ris­ta. Soma­liyh­tei­sön räjäh­dys­mäi­nen kas­vu lisää Suo­men hou­kut­te­le­vuut­ta läh­töä suun­nit­te­le­vien sil­mis­sä, joten vir­ta tulee kiih­ty­mään, kun­nes Suo­mi joko pysäyt­tää sen ja kun­nes rahat loppuvat.

    5000 uut­ta luku­tai­do­ton­ta ihmis­tä joka vuo­si. Se on aika pal­jon. Työl­lis­ty­mi­sen­nus­te muu­hun kuin sii­vous­työ­hön on mel­ko heik­ko, eikä sii­vot­ta­vaa rii­tä aivan kai­kil­le, ellem­me rupea sot­ke­maan pal­jon nykyis­tä ahkerammin.

  2. Tilas­to­kes­kuk­sen tut­ki­muk­sen (Poh­jan­pää et al 2003) mukaan sil­loi­ses­sa tilan­tees­sa 98% pää­kau­pun­ki­seu­dun soma­leis­ta asui vuo­kra-asun­nois­sa. 1% omistusasunnoissa.

    Han­na Vir­ta­nen Hel­sin­gin Yli­opis­tol­ta viit­taa vas­taa­viin lukui­hin vuon­na 2008 (vii­ta­ten mm. Lan­ki­nen 2006, Junt­to 2005)

    Tuo lin­kit­tä­mä­si kal­vo ei nyt ker­ro pal­joa. Ei erit­te­le yksit­täis­ten ryh­mien suu­ruut­ta, eikä pal­joa muu­ta­kaan. Jugos­la­via ja Afrik­ka sekä Irak ja Viet­nam on nipu­tet­tu yhtei­sik­si ryh­mik­si, mikä vai­kut­taa hyvin kummalliselta.

  3. Tuo­na aika­na maa­han tul­leil­la soma­leil­la on var­sin hyvä kou­lu­tus. Tuli­vat­han he Neu­vos­to­lii­ton yli­opis­tois­ta. Täl­lä het­kel­lä muut­ta­va väes­tö on perin eri­lais­ta. Maa­han­muut­to­vi­ras­ton mukaan 80–90 ‑pro­sent­ti­ses­ti lukutaidotonta. 

    Koko­nais­ti­lan­ne on se, että n. 1 pro­sent­ti kai­kis­ta soma­leis­ta asuu omis­tusa­sun­nos­sa, joten Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan tilas­to on har­haan­joh­ta­va, jos­kin ehkä sinän­sä totta. 

    Täs­sä Pek­ka Vuo­ri Hel­sin­gin kau­puin­gin tie­to­kes­kuk­ses­ta. Sli­de 9

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/ee3f57804e7244e09a45ba678a385f98/Tietoja_ulkomaalaisista2009_pekka_vuori.pdf?MOD=AJPERES

  4. Jat­koa:

    Vuon­na 1993 Suo­mes­sa asui 2912 soma­lia­lais­taus­tais­ta. Nämä oli­vat Suo­mes­sa syn­ty­nei­tä lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki tul­leet Suo­meen vuo­si­na 1991–1993. (Läh­de wikipedia)

    Täs­tä 2912:n jou­kos­ta edel­leen hen­gis­sä ole­vis­ta ja Suo­mes­sa asu­vis­ta soma­leis­ta, tuon Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan “tasa­vä­lio­tok­sen” (voit­ko sel­ven­tää tilas­to­tie­tei­li­jä­nä, mitä tuo tar­koit­taa?) perus­teel­la näis­tä siis asui­si nykyi­sin 36% omis­tusa­sun­nos­sa, mikä tar­koit­tai­si esi­mer­kik­si 1500 hen­gen suu­rui­ses­ta popu­laa­tios­ta rei­lua 500 hen­keä. Soma­lien mää­rä Suo­mes­sa on ollut Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan tut­ki­mus­vuon­na 2007 n. 8000 hen­keä. 500/8000 oli­si jo itses­sään rei­lun 6%. Tämä­kin olet­taen, että kukaan Suo­mes­sa syn­ty­nyt soma­li, tai Suo­meen vuo­den 1994 jäl­keen tul­lut soma­li ei asui­si omis­tusa­sun­nos­sa. Samaan aikaan muut tut­ki­muk­set anta­vat soma­lien omis­tusa­su­mi­sen pro­sen­tik­si n. 1%, max. 2%? (PK-seu­dun ja muun Suo­men tut­ki­muk­sis­ta erit­te­le­mi­sen mer­ki­tys on vähäi­nen, kos­ka soma­lit asu­vat pää­osin PK-seudulla)

    Näi­tä on vai­kea saa­da sopi­maan yhteen tois­ten­sa kans­sa. Joko Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­la on vää­räs­sä, useam­pi muu tut­ki­ja mm. tilas­to­kes­kus on vää­räs­sä, tai sit­ten Suo­meen vuo­si­na 1991–1993 tul­leis­ta soma­leis­ta val­tao­sa, siis hyvin sel­keä enem­mis­tö, on pois­tu­nut maas­ta ja tuo 36% on saa­tu las­ket­tua niin pie­nes­tä jäl­jel­le jää­nees­tä otan­nas­ta, että sen mer­ki­tys jää ana­lyyt­ti­ses­ti hyvin vähäi­sek­si. Tätä Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan kal­vo ei erittele.

    Tai sit­ten on jotain, mitä itse en nyt tajua.

    Hal­la-ahon reto­riik­ka luku­tai­dot­to­mis­ta kame­li­kus­keis­ta johon vii­tan­net, on toki hänel­le tyy­pil­lis­tä ja asia­ton­ta kie­len­käyt­töä, jon­ka aito­na pon­ti­me­na toden­nä­köi­ses­ti on liet­soa vihaa, mut­ta muis­taak­se­ni hän kui­ten­kin asia­ta­sol­la viit­ta­si johon­kin ihan vali­diin läh­tee­seen kuten maa­han­muut­to­vi­ras­to, jon­ka mukaan maa­han tule­vis­ta soma­leis­ta sel­keä val­tao­sa oli­si luku­tai­dot­to­mia (85–90%).

  5. No mut­ta, jos Mukh­tar Abib sanoo että luvut on pup­pua, niin läh­teek­si ilmoi­te­tut “väes­tö­re­kis­te­ri­tie­dot täy­den­net­ty­nä vero­hal­lin­non osa­ke­huo­neis­to­re­kis­te­rin tie­doil­la” täy­tyy olla pie­les­sä. Kun taas maa­han­muut­to­vi­ras­ton joh­ta­jan erit­te­le­mä­tön yhden lauseen lai­naus leh­ti­ju­tus­sa taas on tiuk­kaa dataa.

    Toki luvut voi­vat olla vää­rin, tilas­tois­sa ja nii­den tul­ki­nas­sa on ongel­mia, jne. mut­ta joten­kin vali­koi­vaa tuo kriittisyys.

  6. Osmo:

    Vii­me­ai­kai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pako­lai­set ja heis­tä eri­tyi­ses­ti soma­lit on lei­mat­tu pel­kik­si sosi­aa­li­tur­val­la loi­si­vik­si kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa elä­vik­si yhteis­kun­nan eläteiksi. 

    Mitä kes­kus­te­lua olet seu­ran­nut? Minus­ta hei­dät on lähin­nä lei­mat­tu suo­ma­lais­ten rasis­min uhreik­si. Mik­si soma­lit halu­taan näh­dä eri­tyis­koh­te­lua tar­vit­se­vi­na uhrei­na tai taak­ka­na? He ovat täy­si­jär­ki­siä ihmi­siä, jot­ka kyke­ne­vät itse otta­maan vas­tuun omas­ta elä­mäs­tään ja kotou­tu­mi­ses­taan, ja itse hei­dän pitää se myös teh­dä. Me suo­ma­lai­set voi­sim­me lopet­taa soma­lien pitä­mi­sen sil­mä­tik­kui­na täs­sä sinän­sä tar­peel­li­ses­sa maahanmuuttokeskustelussa.

  7. Vaik­ka mä oon aika ambi­va­lent­ti maa­han­muu­ton suh­teen, niin ärsyt­tää kyl­lä nämä jat­ku­vat idioot­ti­mai­set argumentit.

    Vähän niin­ku jen­keis­sä: hei kat­to­kaa miten hyvin kou­lu­te­tut intia­lai­set ja kii­na­lai­set maa­han­muut­ta­jat pär­jää. Otta­kaam­me siis lisää kou­lut­ta­mat­to­mia maa­han­muut­ta­jia Meksikosta!

  8. Eli­na: “Koko­nais­ti­lan­ne on se, että n. 1 pro­sent­ti kai­kis­ta soma­leis­ta asuu omis­tusa­sun­nos­sa, joten Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan tilas­to on har­haan­joh­ta­va, jos­kin ehkä sinän­sä totta.”

    Pai­no­tet­ta­koon vie­lä, että tuo Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan tilas­to voi olla tot­ta (toi­sin sanoen mate­maat­ti­ses­ti yhteen­so­vi­tet­ta­vis­sa näi­den mui­den tilas­to­jen kans­sa, jois­ta Eli­na mai­nit­si jäl­leen yhden lisää) vain sii­nä tapauk­ses­sa, että vuo­si­na 1991–1993 Suo­meen tul­leis­ta vajaas­ta kol­mes­ta tuhan­nes­ta soma­lis­ta yli kak­si tuhat­ta on joko kuol­lut tai pois­tu­nut maas­ta, ja sil­loin­kaan vuo­si­na 1994- tul­leis­ta kukaan ei sai­si olla hank­ki­nut omis­tusa­sun­toa tai asua vuo­si­na 1991–1993 tul­lei­den omis­tusa­sun­nois­sa. Tai muu­ten nuo useat toi­set samaan tulok­seen pää­ty­vät tut­ki­muk­set ovat väärässä.

    Kun arvioi näi­tä yhteen­so­vi­tet­ta­via luku­ja, ja sitä, että jonkin/joidenkin niis­tä täy­tyy olla vää­rin, kään­tyy epäi­lys eit­tä­mät­tä Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan lukui­hin ja mah­dol­li­ses­ti isol­la kertoimella.

    Lisäk­si: Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan luvut soma­leil­le ovat hyvin lähel­lä val­ta­väes­tön luku­ja Hel­sin­gis­sä. Kun huo­mioi­daan kuin­ka suu­ri osa val­ta­väes­tön omis­tusa­sun­nois­ta on tul­lut perin­töi­nä, tai säästetty/maksettu yli 14 vuo­den mit­tai­se­na aika­na (L‑K: 1993–2007), niin tilas­to muut­tuu entis­tä epäilyttävämmäksi. 

    Tähän voi­si toki vie­lä liit­tää tilas­ton vuo­si­na 1991–1993 tul­lei­den soma­lien työl­lis­ty­mi­ses­tä Suo­mes­sa? Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan hei­dän työt­tö­myy­sas­teen­sa oli vuon­na 1996 78%, vuon­na 2000 49% ja vuon­na 2004 52%. Lisäk­si mer­kit­tä­vä osa yli 18-vuo­tiais­ta oli koko­naan työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la, mm. kotiäi­tei­nä ja opiskelijoina.

    Näil­lä tilas­toil­la ei pääs­tä 14 vuo­des­sa 36% omis­tusa­su­mi­seen PK-seu­dul­la, jos­sa asun­not ovat kal­lii­ta. Lisäk­si pan­kit edel­lyt­tä­vät asun­to­lai­no­jen haki­joil­ta omia sääs­tö­jä, sään­nöl­li­siä tulo­ja, eikä ostet­ta­van asun­non vakuu­ar­vok­si yleen­sä hyväk­sy­tä 70% enem­pää asun­non ostohinnasta.

    Ehkä nyt olen itse men­nyt nolos­ti vikaan täs­sä jär­kei­lys­sä, mut­ta lop­pu­väit­tä­mä­nä väi­tän, että Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan tilas­tot ovat hyvin mer­kit­tä­väs­ti virheellisiä.

    Osmo voi­nee sel­ven­tää, mik­si näin ei olisi.

  9. Minul­la on ollut koko ura­ni aika­na yksi (1) soma­lio­pis­ke­li­ja, ja hän oli, kun alun hie­noi­set kie­leen liit­ty­vät vai­keu­det yli­tet­tiin, sel­keäs­ti kes­ki­ta­soa fik­sum­pi. Hän on par­haan tie­to­ni mukaan menes­ty­nyt sit­tem­min ihan hyvin opin­nois­saan ja työelämässä.

    Minul­la ei ole toi­saal­ta mitään syy­tä olet­taa, että leh­dis­sä esi­te­tyt luvut todel­la alhai­sis­ta luku­tai­to­pro­sen­teis­ta nykyi­sin maa­han­tu­le­vien soma­lien osal­ta oli­si­vat vir­heel­li­siä. Mie­les­tä­ni täs­sä ei ole mitään eri­tyi­sem­pää ris­ti­rii­taa. Popu­laa­tio, joka nyky­ään tulee maa­han, on raken­teel­taan eri­lais­ta kuin se, jota tuli maa­han 90-luvun alkupuolella.

  10. Kal­vois­ta kävi ilmi, että 30–40 % maa­han­muut­ta­jis­ta oli hävin­nyt, kuol­lut tai muut­ta­nut maasta.

    Har­maa­seen talou­teen siir­ty­mi­nen ilmais­taan usein maas­ta­muu­tol­la. EU:ssa voi elää aika muka­vas­ti har­maan talou­den pii­ris­sä teke­mäl­lä työ­tä kol­mes­sa maas­sa vuo­des­sa. Sil­loin ei täy­ty tuo 180 päi­vän vero­tusoi­keus­pe­rus­te mis­sään maas­sa eikä muu­ten­kaan tihe­ään maa­ta vaih­ta­vaa kye­tä seuraamaan.

    Eikä val­tioil­la ole halua­kaan seu­ra­ta tätä poruk­kaa , sil­lä he muo­dos­ta­vat uuden hal­pa­työ­voi­man luo­kan, jon­ka luo­mi­seen EU tähtää

  11. On hie­noa, että suu­ri osa maa­han­muut­ta­jis­ta työl­lis­ty­vät kun­nial­li­sik­si veron­mak­sa­jik­si. Ter­veh­din ilol­la kau­pan kas­sal­la työs­ken­te­le­viä uussuomalaisia.

    Hyvin monet maa­han­muut­ta­jis­ta (esim. soma­li­tul­kit) kui­ten­kin työl­lis­ty­vät vain sii­tä syys­tä, että kie­li­tai­dot­to­mia maa­han­muut­ta­jia on saa­pu­nut rikas­tut­ta­maan meitä.

  12. Suo­raan sanoen tut­ki­ja, joka niput­taa kan­sal­li­suu­det noin jär­jet­tö­mäl­lä taval­la, ei vai­ku­ta kovin luo­tet­ta­val­ta: Saha­ran ete­lä­puo­li­nen Afrik­ka ja enti­nen Jugos­la­via, Irak ja Viet­nam? Öh?

    Afga­nis­ta­ni­lai­sia on Suo­mes­sa asu­nut pysy­väs­ti vuon­na 1990 KOLME koko­nais­ta yksi­löä. (Läh­de: Tilas­to­kes­kus, väestö)

    Graa­fin esit­tä­mi­nen ilman mitään viit­taus­ta fre­kvens­sei­hin on epämielekästä. 

    Ja pro­sent­tio­suu­det muu­ten­kin vai­kut­ta­vat aivan epä­us­kot­ta­vil­ta, min­kä az onkin jo todis­ta­nut. Jot­ta nyt pys­tyi­sin epäi­lyk­se­ni osoit­ta­maan var­mas­ti todek­si, pitäi­si tie­tys­ti saa­da Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan alku­pe­räi­nen aineis­to analysoitavaksi.

  13. Ihan kivo­ja kal­vo­ja, niis­tä voi­si olla jopa hyö­tyä, jos kal­vos­sa kal­vos­sa vii­si oli­si ilmoi­tet­tu otoskoot. 

    Erit­täin loo­gi­sel­ta vai­kut­taa niput­ta­mi­nen tyy­liin. (sar­kas­mia)
    Irak&Vietnam
    Iran&Afganistan
    Sahara&Jugoslavia

    Tuol­lai­set tem­put ovat tyy­pil­li­siä tilastovilpille.

  14. az:

    …että vuo­si­na 1991–1993 Suo­meen tul­leis­ta vajaas­ta kol­mes­ta tuhan­nes­ta soma­lis­ta yli kak­si tuhat­ta on joko kuol­lut tai pois­tu­nut maasta,

    Suo­mes­ta on muut­ta­nut käsit­tääk­se­ni aika pal­jon soma­lei­ta pois, lisäk­si kri­tee­ri tut­ki­muk­ses­sa tai­taa olla soma­lian kansalaisuus.

    Tähän voi­si toki vie­lä liit­tää tilas­ton vuo­si­na 1991–1993 tul­lei­den soma­lien työl­lis­ty­mi­ses­tä Suo­mes­sa? Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan hei­dän työt­tö­myy­sas­teen­sa oli vuon­na 1996 78%, vuon­na 2000 49% ja vuon­na 2004 52%. Lisäk­si mer­kit­tä­vä osa yli 18-vuo­tiais­ta oli koko­naan työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la, mm. kotiäi­tei­nä ja opiskelijoina.

    Se että asuu omis­tusa­sun­nos­sa ei edel­ly­tä että itse on töis­sä. Kun­han talou­des­sa on joku maksukykyinen.

  15. tpyy­luo­ma,

    Noil­la työt­tö­myy­sas­teil­la (1991–1993 Suo­meen tul­leet) ei rii­tä nii­tä mak­su­ky­kyi­siä sii­hen mää­rään per­hei­tä, mitä Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan luvut edel­lyt­täi­si­vät. Tai sit­ten kak­sioi­hin on ahdet­tu kym­men­hen­ki­siä per­hei­tä. Tai asun­to­ja on ostet­tu Siad Bar­ren aika­kau­del­la ulko­mail­le kana­voi­duil­la rahoil­la. Tämän lisäk­si monis­ta eri soma­le­ja kos­ke­vis­ta tilas­tois­ta pitäi­si olla sii­vot­tu­na Suo­men kan­sa­lai­suu­den saa­neet soma­lit, mikä teo­rias­sa mah­dol­lis­tai­si havai­tun tilas­to­vää­ris­ty­män. Sil­loin vuo­sien 1991–1993 tuli­jat eivät vält­tä­mät­tä niis­sä kai­kis­sa näkyi­si ja yllä teh­tyä suo­raa ver­ran­toa ei sil­loin voi­tai­si teh­dä. Tämä voi­si olla yksi seli­tys. Mut­ta kyl­lä aina­kin Han­na Vir­ta­nen Stakes/Helsingin Yli­opis­to puhuu “Soma­lias­ta muut­ta­neis­ta” ja sanoo hei­dän vuo­kral­la asu­mi­sen­sa asteek­si 98%. Joku tut­ki­ja on nyt vää­räs­sä, yhteen­so­vit­ta­mat­to­muu­det ovat yksin­ker­tai­ses­ti aivan lii­an suu­ria mit­ta­luo­kal­taan, ja oli­si ylei­sen totuu­den­mu­kai­suu­den vuok­si hyvä sel­vit­tää kuka tut­ki­ja. Jo em. tutkijan/tutkijoiden tule­vien tut­ki­mus­ten kannalta.

  16. TM, maa­il­mas­ta tus­kin löy­tyy yhtään maa­ta jos­sa luku­tai­dot­to­muus oli­si 90%, esi­mer­kik­si Unice­fin tilas­to­jen mukaan pie­nin luku­tai­toas­te on Bur­ki­na-Fasos­sa, 23%. Ja pie­nis­sä luvuis­sa mer­kit­tä­vä teki­jä on nais­ten luku­tai­dot­to­muus. Se että jos­tain maas­ta tuli­si Suo­meen väkeä jos­ta 90% on luku­tai­dot­to­mia, ja vie­lä suu­rin osa mie­hiä, tun­tuu äkki­sel­tään oudolta.

  17. Täs­sä Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan tut­ki­muk­ses­sa on vie­lä sel­lai­nen­kin omi­tui­suus, että kysees­sä on kan­sa­lai­suu­den mukai­nen jaottelu.

    Pek­ka Vuo­ren ryh­mit­te­ly on teh­ty äidin­kie­len mukaan.

    Kyl­lä­hän suu­rim­mal­la osal­la 1989–1993 Suo­meen saa­pu­neis­ta soma­leis­ta on ollut vuon­na 2007 Suo­men kan­sa­lai­suus. Eli niis­tä, joil­la ei ole, omis­tusa­sun­to on 36 pro­sen­til­la. Tämän jou­kon­han täy­tyy olla häviä­vän pieni?

  18. Hmmm…mitenköhän nämä isla­mi­nus­koi­set ovat asun­ton­sa rahoit­ta­neet kun eivät­hän he voi pan­kil­ta rahaa lai­na­ta. Koron­pe­ri­mi­nen­hän on kiel­let­tyä isla­mis­sa. Haram. 

    Sen­hän takia he juu­ri puu­hai­le­vat omia isla­mi­lai­sia pank­ke­jaan, jot­ka “eivät kor­koa peri”.

  19. Oli­si­ko pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la asu­vis­ta soma­leis­ta poik­keuk­sel­li­sen monel­la omis­tusa­sun­to? Pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la asun­not ovat hal­vem­pia ja ensim­mäi­sel­lä asuin­paik­ka­kun­nal­laan töi­hin pääs­seet ovat toden­nä­köi­sem­min jää­neet sin­ne asu­maan kuin työt­tö­mäk­si jääneet.

  20. Soi­tin tut­ki­ja Lin­nan­mäel­le ja kysyin, miten tuo tut­ki­mus on teh­ty ja miten se voi poi­ke­ta niin pal­jon Hel­sin­gin kau­pun­gin tilastoista.
    Kyse on teh­ty maa­han tul­leis­ta sen het­ki­sen kan­sa­lai­suu­den perus­teel­la. Näis­tä soma­lian nykyi­siä tai enti­siä kan­sa­lai­sia on Suo­mes­sa jäl­jel­lä run­saat 1500. Kun heis­tä on otet­tu 30 %:n otos, otok­ses­sa on noin 500 hen­keä, jois­ta 36 pro­sent­tia asuu omis­tusa­sun­nos­sa. Kos­ka tasa­vä­li­tots on otok­se­na har­ha­ton, voi­daan pää­tel­lä, että noi­na aikoi­na maa­han tul­leis­ta soma­leis­ta asuu omis­tusa­sun­nos­sa siis liki 600. Val­tao­sa heis­tä on Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la. Tämä selit­tää eron Hel­sin­gin kau­pun­gin lukuihin.
    On tot­ta, että nuo vuo­si­kym­me­nen alus­sa lähin­nä enti­sesw­tä neu­vos­to­lii­tos­ta tul­leet ovat jakau­mal­taan eri­lai­sia kuin vii­me vuo­si­na tul­leet, mut­ta Eli­nan tie­to, että otok­ses­ta oli­si kar­sit­tu pois kaik­ki Suo­men kan­sa­lai­suu­den saa­neet, ei yksin­ker­tai­ses­ti voi pitää paik­kaan­sa — eikä kal­vois­sa myös­kään niin sanota.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Näis­tä soma­lian nykyi­siä tai enti­siä kan­sa­lai­sia on Suo­mes­sa jäl­jel­lä run­saat 1500. Kun heis­tä on otet­tu 30 %:n otos, otok­ses­sa on noin 500 hen­keä, jois­ta 36 pro­sent­tia asuu omis­tusa­sun­nos­sa. Kos­ka tasa­vä­li­tots on otok­se­na har­ha­ton, voi­daan pää­tel­lä, että noi­na aikoi­na maa­han tul­leis­ta soma­leis­ta asuu omis­tusa­sun­nos­sa siis liki 600. 

    Mik­si­kö­hän täl­lai­sen asian sel­vit­tä­mi­seen on halut­tu käyt­tää otan­ta­tut­ki­mus­ta? Myös koko­nais­tut­ki­mus oltai­siin — kii­tos Suo­men kat­ta­van väes­tö­re­kis­te­rin, vero­tus­tie­to­jen ja vas­taa­vien — voi­tu teh­dä var­sin helposti.

    Oli­ko tätä perus­tel­tu jol­lain tavoin?

    Kari

  22. Eli täs­tä Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan aineis­tos­ta tulee kuusi pro­sent­tia kai­kis­ta soma­lia­taus­tai­sis­ta hen­ki­löis­tä Suomessa. 

    Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­la voi­si sel­vi­tel­lä kol­le­gan­sa Pek­ka Vuo­ren kans­sa Hel­sin­gin tie­to­kes­kuk­ses­sa, mis­tä moi­nen ero havainnoissa. ’

    Vuo­ren aineis­tos­sa omis­tusa­su­jia on yksi prosentti.

    1. Eli­na. Tie­dät­kö mikä on otos? Tänään jul­kais­tus­sa hom­ma­lais­ten tut­ki­muk­ses­sa on siis mie­les­tä­si kyse 0,04 pro­sen­tis­ta suo­ma­lai­sia? Se ei siis mie­les­täi­si kuvaa mitään?

  23. ;Val­tao­sa heis­tä on Hel­sin­gin ulkopuolella.

    Täs­sä lie­nee se salai­suus. Niil­lä soma­leil­la joil­la on varaa omis­tusa­sun­toon ei var­maan useim­mis­sa tapauk­sis­sa ole varaa omis­tusa­sun­toon Hel­sin­gis­sä, vaan asun­to oste­taan jos­tain ympä­rys­kun­nas­ta jos kyse on pk-seu­dul­la asu­vis­ta. Näin­hän se on alem­piin tulo­luok­kiin kuu­lu­vien kan­ta­suo­ma­lais­ten­kin kans­sa, eten­kin jos tar­kas­tel­laan vain lap­si­per­hei­tä. Ei tai­da kovin mon­ta duu­na­ri­per­het­tä asua omis­tusa­sun­nos­sa Hel­sin­gis­sä in the first place.

    Mitä tulee väit­tee­seen 80–90 % luku­tai­dot­to­muu­des­ta, se perus­tu­nee puh­taas­ti Har­ri­son-Stet­son-meto­diin, ei mihin­kään tut­ki­mus­tie­toon. CIA World Fact­boo­kin mukaan soma­li­mies­ten luku­tai­to­pro­sent­ti v. 2001 oli 49,7 % ja nais­ten 25,8 %. Vaik­ka pro­sent­ti on voi­nut hyvin­kin hei­ke­tä sen jäl­keen, on epä­to­den­nä­köis­tä että se niin pal­jon oli­si las­ke­nut että ottaen huo­mioon emigroi­tu­van väes­tön mies­voit­toi­suu­den ja lie­vän pai­not­tu­mi­sen parem­min kou­lu­tet­tuun väkeen huo­mioon ottaen se täs­sä ryh­mäs­sä oli­si vain 10–20 %, kun vaik­ka­pa Afga­nis­ta­nis­ta­kin Suo­meen tule­vien maa­han­muut­ta­jien luku­tai­to­pro­sent­ti on Pako­lais­neu­von­nan tie­to­jen mukaan n. 28 %. Afga­nis­ta­nis­sa on sodit­tu pitem­pään kuin Soma­lias­sa, kou­lu­lai­tok­sen läh­tö­ta­so ennen sotaa oli mata­lam­pi ja kou­lu­tus­vas­tai­nen Tale­ban piti maa­ta hal­lus­sa pitem­pään ja totaa­li­sem­min kuin hei­dän soma­lia­lai­nen “vel­jes­jär­jes­tön­sä” al-Sha­baab. Käsit­tääk­se­ni al-Sha­baab ei ole myös­kään yhtä mili­tan­tin kou­lu­vas­tai­nen kuin Tale­ban, vaik­ka onkin eri­lai­sia rajoi­tuk­sia kou­luil­le aset­ta­nut­kin. Suo­meen tul­lei­den afga­nis­ta­ni­lais­pa­ko­lais­ten luku­tai­to vas­taa mel­ko tar­koin vuon­na 2000 val­lin­nut­ta tasoa, joten sikä­li ei ehkä ole syy­tä olet­taa että Soma­lias­sa­kaan tilan­ne oli­si aivan dra­maat­ti­sel­la käy­räl­lä vuo­des­ta 2001 heikentynyt.

  24. Enpäs uskal­tai­si mil­le­kään muul­le pals­tal­le kom­men­toi­da soma­lien menes­ty­mis­tä ilman pel­koa jou­tu­mi­ses­ta rasistileimatuksi.

    Tääl­lä­kin kom­men­toin vain, että en tie­dä soma­lien menes­ty­mi­ses­tä Suo­mes­sa yhtään mitään.

    Sen kui­ten­kin sanon, että aika uska­li­aas­ti Osmo Soi­nin­vaa­ra käyt­tää tilastoja. 

    Onko­han ilmas­to­asiois­sa käy­tet­ty tilas­to­ja yhtä luovasti?

  25. Huo­maut­tai­sin, että tuo “luku­tai­to” ei ole mikään yksi­kä­sit­tei­nen vakio.

    Kos­ka en jak­sa kai­vaa alku­pe­räis­tä läh­det­tä, viit­taan tähän:
    http://www.mintc.fi/web/fi/julkaisu/view/820647

    Lai­naan:
    “Ylei­nen kansainvälinen tilas­toin­ti luku­tai­toi­nen tar­koit­taa tasoa 1, joka ei kui-
    ten­kaan vie­lä tar­koi­ta, että pys­tyi­si ymmärtämään ja hyödyntämään edes yksin-
    ker­tais­ta kir­joi­tet­tua teks­tiä (esim. lääkkeen annostelu).”

    “Suo­mes­sa työikäisistä lähes kak­si kol­man­nes­ta ylsi tasol­le 3 tai yli. Luku on sa-
    maa tasoa kuin useim­mis­sa muis­sa kehit­ty­neis­sä länsimaissa. Yli kolmannes
    työikäisistä ei kyke­ne kun­nol­la käyttämään inter­ne­tiä omaan opis­ke­luun ja asi-
    oimiseen.Suomessa työikäisistä lähes kak­si kol­man­nes­ta ylsi tasol­le 3 tai yli. Luku on sa-
    maa tasoa kuin useim­mis­sa muis­sa kehit­ty­neis­sä länsimaissa. Yli kolmannes
    työikäisistä ei kyke­ne kun­nol­la käyttämään inter­ne­tiä omaan opis­ke­luun ja asi-
    oimi­seen. Tie­to­tek­nii­kan käyttöopetus ei rat­kai­se ongel­maa, kun ongel­ma on
    puut­teel­li­nen perus­lu­ku­tai­to. Tällä kai­kel­la on huo­mat­ta­va mer­ki­tys sen suhteen,
    mil­lä tavoin ihmi­set pystyvät hyödyntämään ns. tie­to­yh­teis­kun­nan tarjoamaa.”

    Kari

  26. Ja nämä omis­tusa­su­ja-Soma­lit lie­ne­vät kaik­ki joko sink­ku­ja tai nai­mi­sis­sa vain soma­lin kanssa.

  27. Hal­la-aho: “5000 uut­ta luku­tai­do­ton­ta ihmis­tä joka vuo­si. Se on aika paljon. ”

    Samal­la vai­val­la­han oli­sit pyö­räyt­tä­nyt vie­lä yhden nol­lan vii­teen­tu­han­tee­si, kun pelot­te­le­maan aloit? 

    Löy­tyi­pä täl­lai­nen yhteen­ve­to Migrin jul­kai­se­mas­ta, EU:n ulko­puo­li­ses­ta maa­han­muu­tos­ta vuo­del­ta 2009:
    ___________________________
    1. Työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­pa 2883
    2. Elin­kei­non­har­joit­ta­jan oles­ke­lu­lu­pa 57
    3. Oles­ke­lu­lu­pa, suo­ma­lai­nen syn­ty­pe­rä 474
    4. Opis­ke­li­jan oles­ke­lu­lu­pa 3993
    5. Oles­ke­lu­lu­pa, Suo­men kan­sa­lai­sen per­heen­jä­sen 730
    6. Oles­ke­lu­lu­pa, per­he­si­de, avio­liit­to tms. 1674
    1–6 yhteen­sä 9811 eli 57 %

    7. Oles­ke­lu­lu­pa, muu perus­te 2497 

    8. Oles­ke­lu­lu­pa, per­he­si­de, lap­si 2654
    9. Oles­ke­lu­lu­pa, per­he­si­de, muu omai­nen 246
    10. Tur­va­pai­kat 2009 1373
    11. Kiin­tiö­pa­ko­lai­set 727 

    8–11 yhteen­sä 5000 eli 29%

    Maa­han­muut­to yhteen­sä 17308 100 %
    _________

    Kat­so­kaa­han nyt, kuin­ka vähäis­tä se muut­to kaik­ki­aan on ja kuin­ka pie­ni osa sii­tä joh­tuu pako­lai­sis­ta, per­hee­nyh­dis­tä­mi­sis­tä ja turvapaikanhakijoista.

    Ehkä sii­tä kal­leim­mas­ta — aluk­si mut­ta ei lopuk­si, jos mamu­jen pääl­le räki­mi­nen lop­puu ja hei­dät hyväk­sy­tään yhteis­kun­nan osaksi.

    Se juu­ri on vai­kein­ta näil­le “hom­ma­lai­sil­le” omis­ta var­sin alhai­sis­ta motii­veis­taan. Maa­han­muu­ton alku­kus­tan­nuk­set ovat kep­pi­he­vo­nen, jol­la tuo väki laukkaa.

  28. Migrii­ni:

    Maa­han­muut­to­vi­ras­ton mukaan vuon­na 2009 tur­va­paik­kaa on hake­nut 5988 tur­va­pai­kan­ha­ki­jaa [1]. En ole asian­tun­ti­ja, mut­ta ole­tan että tämä tar­koit­taa että maa­han on saa­pu­nut 5988 tur­va­pai­kan­ha­ki­jaa vuon­na 2009. (Olen käsi­tyk­ses­sä, että tur­va­paik­kaa ei hae­ta ulko­mail­ta käsin, vaan saa­pu­mal­la Suo­meen. Saa­tan tie­tys­ti olla vää­räs­sä­kin täs­sä, sil­lä en tun­ne asiaa.)

    Sina lis­taat että tur­va­paik­ka on vuon­na 2009 myön­net­ty 1373 ihmi­sel­le. Mut­ta tämä on kai eri asia kuin se, pal­jon­ko haki­joi­ta on kuna­kin vuon­na Suo­meen tullut(?).

    http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3127
    Ja siel­tä koh­ta “Kaik­ki haki­jat kan­sa­lai­suuk­sit­tain” ja “2009”

  29. Kari:

    Mik­si­kö­hän täl­lai­sen asian sel­vit­tä­mi­seen on halut­tu käyt­tää otantatutkimusta? 

    Soi­nin­vaa­ra:

    Sii­nä tai­taa olla vähän käsi­töi­tä. Oikein teh­ty otan­ta on yhtä luo­tet­ta­va kuin kokonaistutkimus. 

    En minä vih­jail­lut, että otos­tut­kin­nan käyt­tä­mi­nen teki­si ko. tut­ki­muk­ses­ta epä­luo­tet­ta­van, kun­han ylei­ses­tä kiin­nos­tuk­ses­ta kysyin.

    Mut­ta vähän kuin pen­goin, niin ko. tut­ki­jan tut­ki­musa­la oli Hel­sin­gin kau­pun­gin sivuil­la mää­ri­tel­ty seuraavasti:

    Tut­ki­mus­koh­tee­na on vuo­si­na 1989–93 Suo­meen tul­lei­den maa­han­muut­ta­jien työ­mark­ki­nain­te­graa­tio. Käy­tös­sä on vuo­teen 2004 saak­ka ulot­tu­va yksi­lö­ta­son pit­kit­täi­sai­neis­to, jon­ka avul­la työ­mark­ki­nain­te­graa­tio­ta tut­ki­taan yksi­lö­ta­son prosessina.…”

    Täs­tä voi­kin aika valis­tu­nees­ti arva­ta, että kysees­sä on otos, joka on valit­tu osak­si laa­jem­paa tut­ki­mus­ta. Ja tuo laa­jem­pi tut­ki­mus oli­si huo­mat­ta­van työlästä/mahdotonta teh­dä koko­nais­tut­ki­muk­se­na, vaik­ka pel­käs­tään tuo asu­mis­muo­to suh­teel­li­sen hel­pos­ti dataa pyö­rit­tä­mäl­lä löy­tyis­kin (tai näin aina­kin luu­li­sin). Ilmei­ses­ti sen vuok­si tut­ki­mus on myös täl­tä osin teh­ty mai­ni­tus­ta otoksesta.

    Kari

  30. Jat­kan­pa vielä:

    Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den lisäk­si maa­han saa­puu oles­ke­lu­lu­van per­he­si­teen kaut­ta saa­via ihmi­siä, vuon­na 2009:

    1674 (Oles­ke­lu­lu­pa, per­he­si­de, avio­liit­to tms.) + 2654 (Oles­ke­lu­lu­pa, per­he­si­de, lap­si) + 246 (Oles­ke­lu­lu­pa, per­he­si­de, muu omai­nen) + 730 (Oles­ke­lu­lu­pa, Suo­men kan­sa­lai­sen per­heen­jä­sen) = 5304 ihmistä.

    No näis­tä ei voi tie­tää mis­tä mais­ta he ovat tul­leet. Mikä oli­si rea­lis­ti­nen osuus kol­man­nen maa­il­man mais­ta tule­vil­le? 50%, 25%, 10%? Minä en tiedä.

    Mut­ta jos läh­de­tään pelot­te­lu­lin­jal­le ja arva­taan rons­kis­ti 50%, saa­tai­siin 2652. Tähän lisäk­si edel­li­sen vies­ti­ni 5988 tur­va­pai­kan­ha­ki­jaa ja Migrii­nin vies­tin 727 kiintiöpakolaista.

    5988 + 2652 + 727 = 9367

    Mel­kein 10 000, ja Hal­la-aho pelot­te­li että 5000, eli puo­let näis­tä, oli­si lukutaidottomia.

    Täs­sä oli nyt 2 pelot­te­lu-askel­ta, eli tuo pelot­te­luar­vaus, että 50% per­he­si­teel­li­sis­tä tuli­si kol­man­nes­ta maa­il­mas­ta. Ja sit­ten tuo puo­let näis­tä + tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta oli­si luku­tai­dot­to­mia. Mut­ta mah­ta­vat­ko nämä pelot­te­luas­ke­leet olla niin suu­ria, että niis­tä tosi­aan koko­nai­nen yli­mää­räi­nen nol­la tulisi?

    Mit­kä oli­si­vat rea­lis­ti­sia arvauksia?

  31. Näis­sä maa­han­muut­to­asioi­ta käsit­te­le­vis­sä kes­kus­te­luis­sa (lähes kai­kil­la .fi-sivus­toil­la)
    on luet­ta­vis­sa sel­lai­nen ikä­vä sävy, että useat­kaan sivus­tol­le kir­joit­ta­jat eivät
    ole elä­neet suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin ulko­puo­lel­la kau­an­kaan (arvauk­se­ni).

    Kes­kus­te­lu onkin jää­nyt jok­seen­kin aka­tee­mi­seen asemaansa.

    Että se JH‑a on pot­tu­mai­nen mies, kun näin ja näin
    leh­dis­tis­tö on hänes­tä kir­joit­ta­nut — ja kuin­ka itse kirjoittaa.

    Joten­kin tun­tui­si val­lan oival­ta, jos­ko Soi­nin­vaa­ran sivus­tol­le osal­lis­tui­si sellaisiakin
    kir­joit­ta­jia, joil­la oli­si näkö-alaa ja kykyä ker­toa koke­muk­sel­laan, että mil­tä aidos­ti maa­han­muut­ta­ja­vir­kai­li­jan elä­mä näyt­tää ja tun­tuu, kun on hank­ki­mas­sa vie­raas­ta kult­tuu­ris­ta maan­han­muut­ta­jia Suomeen. 

    Eli mil­lä eri­lai­sil­la kri­te­reil­lä maa­han­muut­to­vir­kai­li­jat maa­ham­me muut­ta­jia valitsevat.

    1. Mis­sä­hän meil­lä on vir­ka­mie­hiä, jot­ka hank­ki­vat Suo­meen maahanmuuttajia?
      Hyvä, Filip­pii­neil­lä sai­raan­hoi­ta­jien vär­vää­jiä ja pako­lais­lei­reil­lä jon­kun pitää vali­ta kiin­tiö­pa­ko­lai­sis­ta ne, jot­ka Suo­meen valitaan.

  32. Joten­kin ajat­te­len, että nämä H‑aholaiset ja per­sut ovat mel­ko Jenk­ki-myön­teis­tä poruk­kaa, siis kan­nat­ta­jat. Osa van­ho­ja ‘kun­non sika­nis­ko­ja’, vähän kuin Hal­me aikoi­naan. Heil­le USA on tär­keä. Sik­si en ymmär­rä, mik­si kie­li pitäi­si heti olla hal­lus­sa? Ei Ita­lia­lai­sil­la, tai mek­si­kaa­noil­la­kaan ollut kun he maa­han muut­ti­vat. Mut­ta talous pyö­rii ja kas­vaa. Ja Euroop­paa parem­min. Euroop­pa taan­tuu omaan sisä­siit­toi­suu­teen­sa. Tai aina­kin muu­ta­mat kan­sal­li­suu­det sen sisäl­lä, Suo­mi muka­na. Saa­han sitä tuu­li­myl­ly­jä vas­taan tais­tel­la mut­ta kal­liik­si se tulee, Suomelle.

    Jot­kut ihas­tu­vat omaan har­haan­sa, ja ovat kuin lap­sia innois­saan, kun huo­maa­vat, että hei­hin rea­goi­daan ja että he tule­vat tär­keik­si. Tere­pia on aina hyödyllistä.

    1. Jos kie­li­tai­dol­la maa­han­muut­ta­jia arvot­taa, huo­noim­pia kotiu­tu­jia ovat ame­rik­ka­lai­set insi­nöäö­rit, jot­ka eivät suos­tu opis­ke­le­maan Suo­mea sit­ten millään…

  33. Migrii­nil­le vain pie­ni kyse­ly, kun on tie­dot hans­kas­sa: pal­jon­ko noi ei työ­pe­räi­set mak­saa valtiolle/kunnille vuosittain?
    Kos­ka kes­ki­mää­rin he alka­vat tuot­taa yhteis­kun­nal­le jotain?

    1. MINv
      Häh!
      Mer­kit­tä­vin osa työ­pe­räi­sis­tä on raken­nus­mie­hiä, Olki­luo­dos­sa ja Hel­sin­gis­sä. Hei­dän aikaan­saan­nok­sen­sa on se, että talo­ja syn­tyy — ja se ydin­voi­ma­la­kin ehkä, joskus.
      Työ­pe­räi­set maa­han­muut­ta­jat (pää­tel­mä kie­les­tä, ei ulkoa­sus­ta) esi­mer­kik­si vas­ta­si­vat suu­rel­ta osin lumen pudot­ta­mi­ses­ta Hel­sin­gin katoil­ta. Sai­raan­hoi­ta­jat taas hoi­ta­vat sai­rai­ta. Kai tämä las­ke­taan hyödyksi?

  34. Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan puhe­lin­se­li­tys ei juu­ri lisää luot­ta­mus­ta hänen lukui­hin­sa. Nyt nii­den suu­ruus­luok­ka on kyl­lä vah­vis­tu­nut, ja tätä myö­ten ris­ti­rii­dat mui­den tut­ki­mus­ten kans­sa alleviivaantuvat.

    Nyt hänen täy­tyi­si pur­kaa auki nuo pro­sent­ti­lu­kun­sa luku­mää­rit­täin, paik­ka­kun­nit­tain sekä kir­joit­taa auki, kuin­ka hän tut­ki­muk­sen­sa tar­kem­min toteutti.

    Aina­kin Han­na Vir­ta­nen (Sta­kes, Hel­sin­gin YO) viit­taa luvuis­saan 98% vuo­kra-asu­jia, 1% omis­tusa­su­jia PK-seu­tuun ei vain Hel­sin­kiin. Suo­men soma­leis­ta asuu PK-seu­dul­la yli 80%.
    Tus­kin omis­tusa­sun­not löy­ty­vät myös­kään esi­mer­kik­si Turun Varis­suol­ta? Soma­lei­ta on myös haja­nai­ses­ti vas­taan­ot­to­kes­kuk­sis­sa ja sijoi­tet­tui­na vuo­kra-asu­ji­na eri puo­lil­la Suomea.

    Pie­ni tilas­tol­li­nen rako näil­le 600:lle voi ehkä vie­lä löy­tyä? Mut­ta ei tai­da vai­kut­taa kovin uskot­ta­val­ta, eihän? Huo­mioi­ta­va kun on, että jos näi­den 600:n lap­sia tai mui­ta suku­lai­sia asuu hei­dän kans­saan näis­sä omis­tusa­sun­nois­sa (mikä ei lie­ne kovin epä­loo­gi­nen olet­ta­mus?) niin ris­ti­rii­ta mui­den tut­ki­mus­ten kans­sa moni­mut­kis­tuu entisestään.

  35. Eli­na. Tie­dät­kö mikä on otos?

    Joo…suhteutin siis vain osuu­den koko soma­li­väes­töön ja ihmet­te­lin eroa. 

    Mut­ta ero tulee siis sii­tä, että Vuo­ren aineis­tos­sa on vain pääkaupunkiseutu. 

    L‑K:n tut­ki­muk­ses­sa asun­non hal­lin­ta­pe­rus­tee­na 143 havain­to­yk­si­kös­sä (n=378) v. 2004 on omis­tus. Näis­tä 62 Uudel­la­maal­la, pää­kau­pun­ki­seu­tua ei ollut eritelty. 

    Täs­tä tulee 38 pro­sent­tia. Osmon lin­kit­tä­mäs­sä esi­tyk­ses­sä on 36 pro­sent­tia, joten ilmei­ses­ti joi­tain tapauk­sia on mat­kan var­rel­la pudon­nut syys­tä tai toi­ses­ta pois.

  36. Maa­han­muut­to­vi­ras­ton ilmoit­ta­ma luku­tai­dot­to­mien kor­kea osuus joh­tuu sii­tä, että arviois­sa on muka­na lapset. 

    Kos­ka kou­lut ovat olleet pit­kään rem­pal­laan, niin alle 15-vuo­ti­aat eivät osaa lukea ja hei­tä tulee pal­jon. Yleen­sä­hän luku­tai­to­pro­sen­teis­sa on muka­na vain aikuisväestö.

  37. Kat­so­kaa­han nyt, kuin­ka vähäis­tä se muut­to kaik­ki­aan on ja kuin­ka pie­ni osa sii­tä joh­tuu pako­lai­sis­ta, per­hee­nyh­dis­tä­mi­sis­tä ja turvapaikanhakijoista.”

    Maa­han­muut­to on jyr­käs­sä nousus­sa, 2008 jo 29000, Tilas­to­kes­kuk­se mukaan.
    Muut­to EU:sta on se joka kas­vaa mer­kit­tä­väs­ti ja sekin ryh­mä sisäl­tää alun­pe­rin EU:n ulko­puo­le­le­ta tulevia.

    Sen sijaan pako­lai­set eivät ole näil­lä mää­ril­lä todel­la­kaan suu­ri ongelma.

    Työt­tö­myys sen sijaan tulee ole­maan ongel­ma seu­raa­vat 20 vuot­ta , kos­ka vaa­ti­ma­ton kas­vu ei luo työpaikkoja-
    Työt­tö­myys on sisä­siit­toi­sen ter­ro­ris­min kasvualusta.

  38. Jos kie­li­tai­dol­la maa­han­muut­ta­jia arvot­taa, huo­noim­pia kotiu­tu­jia ovat ame­rik­ka­lai­set insi­nöäö­rit, jot­ka eivät suos­tu opis­ke­le­maan Suo­mea sit­ten millään… 

    Oli­si­kin vain ame­rik­ka­lai­set. Kaik­ki kor­keas­ti kou­lu­te­tut ulko­maa­lai­set, jot­ka teke­vät työn­sä englan­nin kie­lel­lä, ovat ihan yhtä huo­no­ja oppi­maan suo­men kiel­tä. Ei se aina ole edes moti­vaa­tios­ta­kaan kiin­ni. Kie­li­tai­to koe­taan tur­hak­si. Poik­keuk­sen tähän muo­dos­ta­vat ne nai­set, joi­den on pak­ko asioi­da las­ten­sa asiois­sa suo­mek­si, esi­mer­kik­si neu­vo­las­sa ja päiväkodissa.

    Kun kie­li on avain kult­tuu­riin, niin monet pit­kään­kin Suo­mes­sa asu­neet ovat ihan pihal­la monis­ta muis­ta­kin asiois­ta täs­sä maas­sa. Luot­ta­mus­mie­hil­lä lie­nee mon­ta tari­naa sii­tä, mil­lais­ta vään­töä tulee, kun ulko­maa­lai­nen esi­mies ei oikein tun­ne esi­mer­kik­si työaikalakia.

  39. Työ­pe­räi­set maa­han­muut­ta­jat (pää­tel­mä kie­les­tä, ei ulkoa­sus­ta) esi­mer­kik­si vas­ta­si­vat suu­rel­ta osin lumen pudot­ta­mi­ses­ta Hel­sin­gin katoilta. ”

    Tur­haa tou­hua, Suo­mes­sa katot on mitoi­tet­tu pal­jon suu­rem­mil­le lumikuormille.Ja katoil­la pitää olla estee lumien putoamiselle
    Ainoas­taan läm­pö­vuo­to­jen aiheut­ta­mat jää­pui­kot ovat vaa­ral­la­sia, mut­ta niid­ne kolis­te­lu on eri asia.
    Suu­rem­pi ongel­ma on, että kat­to­jen tuki­ra­ken­tei­ta kasaa­vat ihmi­set , jot­ka eivät osaa lukea suo­men­kie­lis­tä työ­oh­jet­ta ja piirustusta.

    Samoin Olki­luo­dos­ta­kin uhkaa tul­la hara­kan­pe­sä samo­jen kie­lion­gel­mien vuoksi.

    Olen teh­nyt pal­jon töi­tä moni­kie­li­sis­sä yhtei­söis­sä ja yksi kes­kei­nen ongel­ma on kieli.
    Vaik­ka peri­aat­tee­sa kaik­ki puhuim­me englan­tai niin eivät mer­ki­tyk­set ole samo­ja. Eri­tyi­ses­ti abs­tark­tiot ovat ongelma .
    Niin­pä suu­rin osa ajas­ta kului mer­ki­tys­ten tank­kaa­mi­seen ja yhet­sien näke­myk­sen luomiseen.
    Hyvä esi­merk­ki näis­tä mer­ki­tys­ten eri­lai­suu­des­ta oli Lat­via . Lat­via on ollut aina kat­ti­la­kie­li eli sitä on käyet­ty vain koto­na ja niin­pä sii­hen ei ole kehit­ty­nyt lakiin, tek­niik­kaan ja talou­teen liit­ty­viä tark­ko­ja yhte­näi­siä merkityksiä.
    Niin­pä kun asiat kokouk­ses­sa mut­kis­tui­vat niin kie­li vaih­tui venä­jäk­si , kos­ka venä­jäs­sä asioil­le on tark­ka tai ain­kin yhtei­ses­ti käsi­tet­ty merkitys.

    Pro­jek­ti­pääl­li­kön yksi kes­kei­sim­mis­tä teh­tä­vis­tä moni­kie­lei­see­sä ympä­ris­tös­sä on var­mis­taa yhtei­nen käsi­tys asioi­den mer­ki­tyk­sis­tä, muo­dol­li­sel­le kie­len hal­lin­nal­la ei ole niin suur­ta väliä .
    Raken­nus­pro­jek­teis­sa vain ei ole aikaa siihen

  40. Kuin­ka mer­kit­tä­vä osa esi­mer­kik­si Olki­luo­don ydin­voi­ma­la­työ­maan ulko­lai­sis­ta duun­reis­ta tilas­toi­tuu maa­han­muut­ta­jik­si? Eikös mer­kit­tä­vä osa ole pikem­min­kin komen­nuk­sel­la ole­via keik­ka­työ­läi­siä, joi­den koti­paik­ka on pysy­väs­ti lähtömaassa. 

    Toi­saal­ta kuin­ka suu­ri osa maa­han­muut­ta­jien teke­mäs­tä työs­tä jäi­si teke­mät­tä ilman muut­ta­jia, jäsi­si­kö dösät tosi­aan vari­kol­le ja talot raken­ta­mat­ta, roh­ke­nen epäillä. 

    Ehkä mer­kit­tä­vin maa­han­muut­toa puol­ta­va seik­ka on yri­tyk­sil­le taat­ta­va oikeus rek­ry­toi­da hen­ki­lös­tön­sä ilman kei­no­tet­koi­si­sa rajo­tuk­sia, muu­ten Suo­mi saat­taa ment­tää enti­ses­tään kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la työ­paik­ko­ja ulko­mail­le. Eten­kin nii­tä pidem­pää kou­lus­tus­ta ja laa­jem­paa asian­tu­te­mus­ta vaa­ti­via duu­ne­ja. No tosin Suo­men val­tio­han suo­ras­taan pon­nis­te­lee kou­lu­te­tun väes­tön hää­tä­mi­sek­si maas­ta pois.

  41. Sam­po Smo­lan­der: “Mut­ta tämä on kai eri asia kuin se, pal­jon­ko haki­joi­ta on kuna­kin vuon­na Suo­meen tullut(?).”

    Mitä sit­ten? Tai oikeas­taan sitä sit­ten, että mamu-krii­ti­kot usein las­ke­vat kaik­ki Suo­mes­sa käväis­seet Suo­meen jääneiksi. 

    En väi­tä, että sinä teki­sit niin.

  42. Jos haluai­sin olla Sokra­tes­mai­sen iro­ni­nen, kysyi­sin, perus­tu­vat­ko nämä kum­man­kin osa­puo­len esit­tä­mät ja tääl­lä kes­ke­nään ver­tail­ta­vat eri tilas­tot näi­den kie­li- ja luku­tai­dot­to­mien ihmis­ten osal­ta tut­ki­joi­den haas­tat­te­lui­hin vai viral­li­siin lähe­tet­tyi­hin lomakekyselyihin??

    Mut­ta en halua ja ole­tan ne oikeik­si, ja arve­len tulos­ten ker­to­van nii­den jää­neen maa­han, jot­ka pär­jää­vät. Siis ovat kie­li- ja luku­tai­toi­sia ja työl­lis­ty­vät taik­ka esim ovat suo­ma­lai­sen (tai mik­sei muu­al­ta tul­leen maa­han­muut­ta­jan) kans­sa nai­mi­sis­sa (kai nii­tä­kin on, tus­kin kai­kil­le uskon­toe­rot on riit­tä­vän pitä­vä este suu­rem­mal­le luon­non­voi­mal­le eli pariu­tu­mis­vie­til­le). Nämä asu­vat sit­ten per­hei­neen omis­tusa­sun­nos­sa. Muut muut­ta­vat pois.

    Tämä ja tie­tys­ti myös Osmon kom­ment­ti soi­tos­ta ko. tut­ki­jal­le herät­ti vas­ta­ky­sy­myk­sen, että jos tuol­loin tul­leis­ta soma­leis­ta run­saat 1500 on enää Suo­mes­sa, niin kuin­ka suu­ri on muu­al­le muut­ta­nei­den määrä?

    Maa­han­muut­to­kriit­ti­sil­le suu­ri pro­sent­ti pois­muut­ta­neis­sa voi olla ok jut­tu ja tie­to, mut­ta itseä­ni (mihin­kään ääri­päi­hin kuu­lu­mat­to­ma­na) mie­ti­tyt­tää pal­jon­ko Suo­mi on käyt­tä­nyt kes­ki­mää­rin rahaa sel­lais­ten kotout­ta­mi­seen, jot­ka eivät tän­ne kui­ten­kaan jää töi­hin mak­sa­maan saa­maan­sa rahaa ja kou­lu­tus­ta takai­sin verotuloina?
    Tot­ta­kai tän­ne tul­leet saa­vat vapaas­ti muut­taa pois töi­hin (kuten me itse­kin) jos joku maa tar­jo­aa parem­paa tule­vai­suut­ta, mut­ta se kiin­nos­taa että mit­kä maat hyö­ty­vät heis­tä nyt koulutuksen/kotoutuksen jäl­keen, mut­ta ei vas­taa­no­ta hei­tä jo ennen sitä?

    1. Minul­la ei ole pois muut­ta­nei­den mää­räs­tä kovin tark­kaa tie­toa, mut­ta mie­li­ku­va­ni on, että tuo­hon aikaan tul­lei­ta soma­lei­ja oli­si ollut noin 3000, joten puo­let oli­si muut­ta­nut. Suo­mi menet­ti hyvin Neu­vos­to­lii­tos­sa kou­lu­tet­tu­ja soma­le­ja pal­jon Lon­too­seen, kos­ka meil­lä kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neil­le ei tar­jot­tu kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä, mut­ta Lon­toos­sa tar­jot­tiin. Pig­ment­ti­kriit­ti­set asen­teet tule­vat jos­kus kalliiksi.

  43. Tai oikeas­taan sitä sit­ten, että mamu-krii­ti­kot usein las­ke­vat kaik­ki Suo­mes­sa käväis­seet Suo­meen jääneiksi. 

    Mis­sä­hän täl­lai­sia las­kel­mia on näh­tä­vis­sä? En ole nimit­täin nähnyt. 

    Tie­tys­ti tur­va­pai­kan haku­pro­ses­si on otet­ta­va huo­mioon maa­han­muu­ton kus­tan­nuse­rä­nä. Haki­ja on Suo­mes­sa hyvin­kin vuo­den ver­ran, usein kau­em­min­kin ja saa toi­meen­tu­lo­tu­kea tämän ajan, työl­lis­tää jou­kon viran­omai­sia ja vas­taan­ot­to­kes­kus­ten yllä­pi­to ei ole ilmaista. 

    Tuol­lai­set itse kek­si­tyt jutut eivät nyt, Migrii­ni, vie lai­sin­kaan sano­maa­si eteen­päin. Tosi­asiat ovat pal­jon vakuuttavampia.

    1. Minä olen tör­män­nyt moneen sel­lai­seen las­kel­maan, jos­sa haki­joi­den mää­rä samais­te­taan pysy­väs­ti maa­han mut­ta­viin. Kaik­ki eivät tätä vir­het­tä tie­ten­kään tee, mut­ta moni tekee.

  44. Migrii­nil­le vain pie­ni kyse­ly, kun on tie­dot hans­kas­sa: pal­jon­ko noi ei työ­pe­räi­set mak­saa valtiolle/kunnille vuosittain?
    Kos­ka kes­ki­mää­rin he alka­vat tuot­taa yhteis­kun­nal­le jotain?”

    Muis­tan luke­nee­ni VATT:n (tmv.) tut­ki­jan arvion, että yhden lap­sen kas­vat­ta­mi­nen työ­elä­mään mak­saa n. 500 000 euroa — aina­kin. Jos lap­si tulee 7‑vuotiaana, läh­tö­maa on mak­sa­nut kulut sii­hen saak­ka ja Suo­mi on jo sen sääs­tä­nyt, usei­ta kym­me­niä tuhansia.

    Jos tulee van­hem­pa­na ja työ­mark­ki­noil­le vuo­den kulut­tua kel­paa­va­na, sääs­töä on siis 500 000 — ei-työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton kulut n. 23 000 e/v/henkilö (perus­toi­meen­tu­lo + muut kulut las­ket­tu­na 117 mil­joo­nas­ta per 5000).

    Joten kyl­lä se maa­han­muut­to on Suo­mel­le hyvin kan­nat­ta­vaa ja vie­lä sit­ten­kin, vaik­ka 23 000 e/v/hlö muut­tui­si hin­ta­la­pul­taan 50 000 e/v/hlö ja työl­lis­ty­mi­nen kes­täi­si kou­lu­tuk­si­neen kes­ki­mä­rin vii­si vuot­ta ja työ­ura­kin leik­kau­tui­si sen vii­si vuotta. 

    Tämä puut­tu­mat­ta lain­kaan inhi­mil­li­siin näkökohtiin.

  45. Suo­mi saat­taa ment­tää enti­ses­tään kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la työ­paik­ko­ja ulko­mail­le. Eten­kin nii­tä pidem­pää kou­lus­tus­ta ja laa­jem­paa asian­tu­te­mus­ta vaa­ti­via duu­ne­ja. No tosin Suo­men val­tio­han suo­ras­taan pon­nis­te­lee kou­lu­te­tun väes­tön hää­tä­mi­sek­si maas­ta pois.”

    Tätä maas­ta­muut­toa­kin on tut­kit­tu. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan 2008 pois muut­ti n 14000 hen­keä ja erään muun­tut­ki­muks­ne mukaan heis­tä oli kor­kea­kou­luet­tu­ja n 5000 eli pois­muut­to koh­dis­tuu pää­asias­sa ns duunariammatteihin.
    Joh­tu­nee Suo­men huo­nois­ta työehdoista.

  46. Eli­na (se taas asial­la): “Tai oikeas­taan sitä sit­ten, että mamu-krii­ti­kot usein las­ke­vat kaik­ki Suo­mes­sa käväis­seet Suo­meen jääneiksi.
    Mis­sä­hän täl­lai­sia las­kel­mia on näh­tä­vis­sä? En ole nimit­täin nähnyt.”

    No voi voi. Eivät­hän he las­ke­mia tee. Väit­tei­tä kyl­lä niput­ta­mal­la puhees­saan huo­maa­mat­to­mas­ti käy­neet ja läh­te­neet. Ai niin, et ole näh­nyt sit­ten sellaisiakaan…

    Tie­tys­ti tur­va­pai­kan haku­pro­ses­si on otet­ta­va huo­mioon maa­han­muu­ton kustannuseränä. ”

    Tot­ta­kai. Nyt emme kui­ten­kaan ole toi­vot­ta­vas­ti pel­käs­tään osta­mas­sa ihmi­siä Suo­meen “maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sil­la”, vaan täy­täm­me mui­den mai­den tavoin sopi­muk­siam­me pako­lai­suu­des­ta ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta ym. 

    Eli hie­man vie­ras­tan noi­ta hin­ta­lap­pu­ja, vaik­ka jou­duin sel­lais­ten vää­rien lap­pu­jen lät­ki­mi­sen estä­mi­sek­si esit­tä­mään yhden laskelman.

    Tuol­lai­set itse kek­si­tyt jutut eivät nyt, Migrii­ni, vie lai­sin­kaan sano­maa­si eteen­päin. Tosi­asiat ovat pal­jon vakuuttavampia.”

    Mitä­hän minä olen itse kek­si­nyt? Ai niin, suh­teel­li­suu­den­ta­ju ja pari oleel­lis­ta rin­nas­tus­ta ovat “itse keksittyä”?

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Suo­mi menet­ti hyvin Neu­vos­to­lii­tos­sa kou­lu­tet­tu­ja soma­le­ja pal­jon Lon­too­seen, kos­ka meil­lä kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neil­le ei tar­jot­tu kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä, mut­ta Lon­toos­sa tar­jot­tiin. Pig­ment­ti­kriit­ti­set asen­teet tule­vat jos­kus kalliiksi. 

    Minä en oikein usko, että kysees­sä oli­si “pig­ment­ti­kriit­ti­syys”, rasis­mi tai sii­hen viit­taa­va. Voi­han sitä­kin toki esiin­tyä, mut­ta kyl­lä nuo seli­tyk­set tai­ta­vat pää­osin olla muu­al­ta peräisin:
    — Suo­mi oli noi­hin aikoi­hin koke­nut kai­kis­ta län­si­mais­ta pahim­man talous­krii­sin sit­ten toi­sen maa­il­man­so­dan ja työt­tö­myys hui­te­li jos­sain parin­kym­me­nen pro­sen­tin hujakoilla,
    — Suo­mes­sa oli käsit­tääk­se­ni noi­hin aikoi­hin (ja on edel­leen, jos­kaan ei samas­sa mää­rin) var­sin vähän työ­tä kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­le, joit­ka eivät osaa (suo­men) kiel­tä hyvin. Bri­teis­sä tilan­ne on hel­pom­pi, kos­ka englan­ti yleen­sä on parem­min hal­lus­sa jo läh­tö­koh­tai­ses­ti, eikä sitä englan­tia nyky­ään kuu­lem­ma kukaan osaa muu­ten­kaan (brit­ti­läi­sen kol­le­gan kom­ment­ti, ei omani),
    — Bri­ta­nias­sa kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen tulo­ta­so (ost­voi­mal­la mita­ten) on mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi kuin Suomessa,
    — Suo­mi on pie­ni maa, jos­sa ihmi­set tun­te­vat toi­sen­sa ja asiat hoi­de­taan ver­kos­toil­la ja suh­teil­la, joi­ta ulko­maa­lai­sil­la ei ole — “isos­sa maa­il­mas­sa” on vähän toi­set pelisäännöt.

    Näi­tä­kin asioi­ta kan­nat­tai­si maa­han­muu­tos­ta puhut­taes­sa poh­tia. Stan­dar­di­vas­taus, “meil­lä on huo­not säät ja vai­kea kie­li”, ei oikein kes­tä kriit­tis­tä tar­kas­te­lua selit­tä­vä­nä teki­jä­nä sil­le, mik­si Suo­meen ei kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja hakeu­du samas­sa mää­rin kuin vaik­ka­pa Brit­tei­hin tai Yhdysvaltoihin.

    Kari

  48. Eli hie­man vie­ras­tan noi­ta hin­ta­lap­pu­ja, vaik­ka jou­duin sel­lais­ten vää­rien lap­pu­jen lät­ki­mi­sen estä­mi­sek­si esit­tä­mään yhden laskelman.”

    Joka muten oli todel­la syväl­tä useam­mas­ta­kin syys­tä, esim olet­ta­mat oli­vat aika raskaat. 

    Sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen on olet­ta­ma sii­tä, että yksit­täi­sen lap­sen elä­mi­ses­tä ker­ty­neeet kulut ennen työi­kää ja työ­voi­maan siir­ty­mis­tä koh­dis­tu­vat koko­nai­suu­des­saan yhteis­kun­taan, vaik­ka lei­jo­nan osan mak­sa­vat lap­sen van­hem­mat ras­kaas­ti vero­te­tus­ta työ­tu­los­ta. Jos raho­ja ei sijo­tet­tai­si lap­seen ne sijo­tet­tai­siin johon­kin muu­hun, jos­ta suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä jäi­si vähem­män takai­sin kiertoon. 

    Apro­po jos 14000 Suo­mes­ta pois muut­ta­nees­ta 5000 on kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja on luku aika iso kun huo­mioi­daan maas­ta van­hem­pien­sa muka­na pois muut­ta­vat alaikäiset.

  49. Eli hie­man vie­ras­tan noi­ta hin­ta­lap­pu­ja, vaik­ka jou­duin sel­lais­ten vää­rien lap­pu­jen lät­ki­mi­sen estä­mi­sek­si esit­tä­mään yhden laskelman.”

    Edel­leen ole­tet­tu hyö­ty jää kai­kis­sa tapauk­sis­sa saa­vut­ta­mat­ta, jos maa­han ei syn­ny uut­ta työ­ti­lai­suut­ta muut­ta­jal­le vaan hän kil­pai­lee jo maas­sa pys­väs­ti oles­ke­le­van kans­sa samois­ta työ­pai­kois­ta. Sai duu­nin tai ei, toi­nen jää ilman.

  50. Kari:

    Minä en oikein usko, että kysees­sä oli­si “pig­ment­ti­kriit­ti­syys”, rasis­mi tai sii­hen viittaava.

    Ei nyt heit­täy­dy­tä has­suk­si. Ihan ylei­sen (työ)elämänkokemuksen perus­teel­la ihmi­siä jäte­tään palk­kaa­mat­ta mm. sik­si että he ovat vää­rää suku­puol­ta, vää­räs­sä iäs­sä, vää­räs­tä oppi­lai­tok­ses­ta val­mis­tu­nei­ta, heil­lä on vää­rä huu­mo­rin­ta­ju, vää­rät kave­rit, jne. Mik­sei sit­ten vää­rän värin vuoksi?

    Kysy­mys on 90-luvun lamas­ta alka­nees­ta työ­voi­man yli­tar­jon­nas­ta, tilan­ne on tosin hil­jak­seen kor­jau­tu­nut ja ikä­ra­ken­ne aut­taa­nee kor­jaaa­man sitä lisää. Kun paik­kaan on kym­me­nen sinän­sä sopi­vaa haki­jaa, niin valin­ta teh­dään sit­ten joi­den­kin epä­olen­nai­suuk­sin perus­teel­la kun se joten­kin täy­tyy teh­dä. Ja kun tämä ei vali­tet­ta­vas­ti ole arvon­taa, niin se joh­taa iso­jen ryh­mien syr­jäyt­mis­ris­kiin työ­mark­ki­noil­la, mamut mukaanlukien.

    Yhteis­kun­nal­le tämä tulee erit­täin kal­liik­si, inhi­mil­li­ses­ti se on vie­lä kal­liim­paa. Se että johon­kin hant­ti­hom­maan on 50 haki­jaa ei ole nor­maa­li työ­mark­ki­naa. Ajan kans­sa tilan­ne kor­jau­tu­nee itses­tään, mut­ta sii­nä vaan kes­tää kovin kauan.

    Bri­ta­nias­sa kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen tulo­ta­so (ost­voi­mal­la mita­ten) on mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi kuin Suomessa

    Kat­soin jos­kus yhtä työ­paik­kaa Lon­toos­ta, vero­jen jäl­keen palk­ka oli hie­man parem­pi, mut­ta asu­mis­kus­tan­nuk­set kyl­lä söi tuon eron. Eli aina­kaan minun tapauk­ses­sa­ni tuo ei pitä­nyt paikkaansa.

  51. Tuos­ta luku­tai­dot­to­muu­des­ta tulee mie­leen , että oli­si aika ole­tet­ta­vaa suu­ren osan huma­ni­taa­ri­sis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta esiin­ty­vän luku­tai­dot­to­mi­na? Jos itse oli­sin sor­ret­tuun ryh­mään kuu­lu­va “pape­ri­ton” tur­va­pai­kan­ha­ki­ja, pelai­sin sää­li­kort­tia ja esiin­tyi­sin avut­to­ma­na res­suk­ka­na kaa­vak­kei­den ja pumas­ko­jen suh­teen. Muu­ten en halua maa­han­muut­to­kes­kus­te­luun osal­lis­tua, ja kan­ta­ni on varo­vai­sen myönteinen.

  52. Mar­kus, väi­tät­kö ihan vaka­vis­sa­si että työ­paik­ko­jen mää­rä ei ole riip­pu­väi­nen väes­tön koosta?

    Henk. koht. näke­myk­se­ni on että työt­tö­myy­sas­te on raken­teis­ta (tuo­tan­non raken­ne, sosi­aa­li­tur­va, vero­tus, kau­pun­gis­tu­mi­sas­te…) joh­tu­va vakio eikä olen­nai­ses­ti rii­pu työt­tö­mien omi­nai­suuk­sis­ta sinän­sä. Tämän takia työt­tö­myy­den hoi­ta­mi­nen paran­ta­mal­la työt­tö­mien tai­to­ja esi­mer­kik­si kou­lut­ta­mal­la ei oikein tuo­ta tulos­ta, vaik­ka se toki jon­kun ver­ran kas­vat­taa koko­nais­tuot­ta­vuut­ta. Se on kuin pur­kai­si jonoa siir­tä­mäl­lä ihmi­siä sii­nä pai­kas­ta toiseen.

  53. Migrii­nil­le vain pie­ni kyse­ly, kun on tie­dot hans­kas­sa: pal­jon­ko noi ei työ­pe­räi­set mak­saa valtiolle/kunnille vuosittain?
    Kos­ka kes­ki­mää­rin he alka­vat tuot­taa yhteis­kun­nal­le jotain?

    Työ­mi­nis­te­riön v. 2005 jul­kais­tun tut­ki­muk­sen mukaan:

    Pää­tu­los on, että maa­han­muut­ta­jien työl­li­syy­den toden­nä­köi­syys kas­vaa voi­mak­kaas­ti Suo­mes­sa asu­tun ajan kulues­sa. Tämän joh­dos­ta, huma­ni­taa­ri­sis­ta syis­tä Suo­meen tule­via maa­han­muut­ta­jia lukuun otta­mat­ta, maa­han­muut­ta­jat mak­sa­vat välit­tö­miä vero­ja enem­män kuin mitä saa­vat suo­ria tulon­siir­to­ja jo kuu­den­nen maas­sao­lo­vuo­den jäl­keen. Huma­ni­taa­ri­nen muut­to mukaan luet­tu­na maa­han­muu­ton suo­ra vai­ku­tus jul­ki­sen sek­to­rin rahoi­tuk­seen kui­ten­kin säi­lyy nega­tii­vi­se­na koko tar­kas­te­lua­jan­jak­son, jos­kin nel­jän­nen vuo­den jäl­keen nega­tii­vi­nen tase alkaa nopeas­ti pie­ne­tä. Las­kel­mat kos­ke­vat aineis­to­syis­tä pel­käs­tään pysy­väis­luon­tei­sia muut­ta­jia, jot­ka ovat Suo­mes­sa vähin­tään vuo­den. Tar­kas­te­lun ulko­puo­lel­le jää­vät maa­han­muut­ta­jien käyt­tä­mät jul­ki­set pal­ve­lut sekä maa­han­muut­ta­jien vai­ku­tus kulutusmarkkinoilla. 

    Vai­ku­tuk­sia kan­san­ta­lou­teen koko­nai­suu­te­na ei ole tut­kit­tu, eli mak­set­tu­jen vero­jen lisäk­si saa­ma­puo­lel­la pitäi­si huo­mioi­da posi­tii­vi­set vai­ku­tuk­set työ­voi­man saa­ta­vuu­teen jne. sekä maa­han­muut­ta­jien kulu­tuk­sen talous­kas­vua kiih­dyt­tä­vä vai­ku­tus, meno­puo­lel­la sit­ten jul­kis­ten pal­ve­lui­den käyt­tö (pluss­a­puo­lel­le voi­si myös las­kea lisään­ty­neen käy­tön aiheut­ta­mat pie­nem­mät yksikkökustannukset).

    Vie­lä tar­kem­pia havain­to­ja ko. tutkimuksesta:

    Kes­ki­mää­räi­nen maa­han­muut­ta­ja mak­saa välit­tö­miä vero­ja ensim­mäi­se­nä maas­sao­lo­vuo­te­na noin 700 euroa vähem­män kuin saa suo­ria tulon­siir­to­ja (kuvio 16). Tilan­ne heik­ke­nee hie­man ensim­mäi­sen nel­jän vuo­den aika­na lähin­nä hyvin ansait­se­vien OECD-mais­ta tul­lei­den hen­ki­löi­den pois­muu­ton vuok­si. Nel­jän­nen vuo­den jäl­keen tase alkaa uudel­leen kohen­tua ja 7–10 vuot­ta maas­sa olleet mak­sa­vat noin 400 euroa vähem­män vero­ja kuin saa­vat tulon­siir­to­ja. Tämä las­kel­ma pitää sisäl­lään kaik­ki maa­han­muut­ta­jat. Jos tar­kas­te­lem­me maa­han­muut­ta­jia, joil­la ei ole suo­ma­lais­ta puo­li­soa, tase on jon­kin ver­ran nega­tii­vi­sem­pi kuna­kin tarkasteluvuonna.

    Jos pois­tam­me las­kel­mas­ta JIIS-maat (enti­nen Jugos­la­via, Iran, Irak ja Soma­lia), kes­ki­mää­räi­nen maa­han­muut­ta­ja maksaa
    ensim­mäi­se­nä Suo­mes­sa asu­ma­naan vuon­na vain 100 euroa vähem­män vero­ja kuin saa tulon­siir­to­ja (kuvio 16). Tase saa­vut­taa tasa­pai­non kuu­den­nen vuo­den koh­dal­la ja kään­tyy posi­tii­vi­sek­si tämän jäl­keen. Vähin­tään 7 vuot­ta maas­sa ole­vat mak­sa­vat kes­ki­mää­rin rei­lut 200 euroa enem­män vero­ja kuin saa­vat tulonsiirtoja.

    OECD-mais­sa syn­ty­neet mak­sa­vat välit­tö­miä vero­ja enem­män kuin saa­vat tulon­siir­to­ja jo maa­han­tu­lo­vuon­na. Kes­ki­mää­räi­nen hyö­ty jul­ki­sen sek­to­rin kan­nal­ta pie­ne­nee ensim­mäi­sen vuo­den lähes 3 000 euros­ta kuu­den­nen vuo­den jäl­keen puo­leen, sil­lä mer­kit­tä­vä osa ryh­män par­hai­ten menes­ty­neis­tä hen­ki­löis­tä asuu Suo­mes­sa vain muu­ta­mia vuo­sia. Lähia­lueil­la syn­ty­neet näyt­tä­vät kotou­tu­van nopeim­min. Heil­lä tase on noin 2 000 euroa nega­tii­vi­nen ensim­mäi­se­nä vuon­na, mut­ta lähes­tul­koon tasa­pai­nos­sa kuu­den vuo­den jäl­keen. ”Muis­ta” mais­ta muut­ta­vil­la tase on mel­ko lail­la tasa­pai­nos­sa alus­ta alkaen. JIIS-mais­sa syn­ty­neil­lä tase on koko ajan nega­tii­vi­nen ja para­nee vain vähän ensim­mäi­sen kym­me­nen Suo­mes­sa asu­tun vuo­den aikana.

    Kaik­ki maa­han­muut­ta­jat yhteen las­ket­tu­na 1990-luvun maa­han­muu­ton vero-tulon­siir­to­ta­se on Suo­mel­le kes­ki­mää­rin noin 40–50 mil­joo­naa euroa nega­tii­vi­nen ensim­mäi­sen kym­me­nen vuo­den aika­na. Huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to pois­luet­tu­na tase oli kes­ki­mää­rin noin 5–10 mil­joo­naa euroa nega­tii­vi­nen. Arvio­ta voi suh­teut­taa esi­mer­kik­si jul­ki­sen kehi­ty­sa­vun mää­rä­ra­haan, joka oli vuon­na 2003 noin 500 mil­joo­naa euroa. Lisäk­si kus­tan­nus­ta on syy­tä ver­ra­ta tila­päi­sen maa­han­muu­ton tuot­ta­maan vuo­sit­tai­seen vero­ker­ty­mään, joka vuo­den 2002 osal­ta arvioi­tiin noin 7 mil­joo­nak­si euroksi. 

    Tämä kotou­tu­mis­pro­ses­sin huo­mioon otta­va las­kel­ma antaa maa­han­muu­tos­ta posi­tii­vi­sem­man kuvan kuin mitä saa­daan suo­raan tilas­tois­ta vähen­tä­mäl­lä maa­han­muut­ta­jien vero­tu­lo­jen vir­ta tulon­siir­rois­ta vuo­sit­tain. ”Kassavirta”-laskelma kuvaa maa­han­muu­ton vero­jen ja tulon­siir­to­jen vir­taa riip­pu­mat­ta sii­tä, min­kä aikaa kukin maa­han­muut­ta­ja on maas­sa asunut.

    Teh­ty las­kel­ma on epä­var­ma ja pel­käs­tään suun­taa-anta­va useis­ta syis­tä. Ensin­nä­kin maa­han­muut­ta­jien koko­nais­mää­rän arvioi­mi­nen on vai­ke­aa per­hei­den luku­mää­rän arvioin­nin vai­keu­den vuok­si. Toi­saal­ta luku­jen yleis­tet­tä­vyys ei ole
    kovin suu­ri, sil­lä maa­han­muut­ta­ja­ko­hor­tin koos­tu­mus ja suh­dan­ne­ti­lan­ne­ti­lan­ne maa­han­tu­lo­vuon­na vai­kut­ta­vat suu­res­ti tasee­seen, vaik­ka itse kotou­tu­mis­pro­ses­si ole­tet­tai­siin­kin kai­kil­le kohor­teil­le samanlaiseksi.

  54. Edel­leen ole­tet­tu hyö­ty jää kai­kis­sa tapauk­sis­sa saa­vut­ta­mat­ta, jos maa­han ei syn­ny uut­ta työ­ti­lai­suut­ta muut­ta­jal­le vaan hän kil­pai­lee jo maas­sa pys­väs­ti oles­ke­le­van kans­sa samois­ta työ­pai­kois­ta. Sai duu­nin tai ei, toi­nen jää ilman.”

    Näin on , meil­lä on jo nyt 300000 työ­tön­tä ja elä­keiän nos­to tuo n 300–400000 työn­tar­joa­jaa lisää eli työt­tö­myys nous­see jopa 700000 , jos kas­vu pysyy nois­sa ennus­te­tuis­sa luvuissa

  55. Tpyy­luo­ma:
    En minä sinän­sä ole eri miel­tä sii­tä, ettei­kö tuo­ta syr­ji­mis­tä omi­nai­suuk­sien X, Y tai Z perus­teel­la tapah­tui­si (kuten itse­kin totesin).

    Esi­tin vain epäi­ly­ni sii­tä, että se oli­si ollut _keskeisin_ syy juu­ri tuos­sa tapauk­ses­sa, johon Osmo viit­ta­si. Näh­däk­se­ni syr­ji­mi­son­gel­ma on pie­nem­pi juu­ri kor­ke­aa kou­lu­tus­ta vaa­ti­vis­sa työ­teh­tä­vist­tä, koska
    a) kor­ke­aa kou­lu­tus­ta vaa­ti­vat työyh­tei­söt ovat luon­teel­taan muu­ten­kin kansainvälisempiä,
    b) kor­ke­aa kou­lu­tus­ta vaa­ti­viin teh­tä­viin ei yleen­sä voi­da vali­ta “ketä vain”, vaan valin­ta on teh­tä­vä sii­tä jou­kos­ta, joka on saa­ta­vil­la, jol­loin syr­ji­mi­sen edel­ly­tyk­set ovat heikommat,
    c) kor­ke­aa kou­lu­tus­ta vaa­ti­vis­sa teh­tä­vis­sä syr­ji­mi­nen irra­tio­naa­li­sen sei­kan perus­teel­la (joka mm. suku­puo­li ei ole) tulee pal­jon kal­liim­mak­si kuin vähem­män vaa­ti­vis­sa hommissa.

    Mitä Brit­tien palk­koi­hin tulee, niin oma näke­myk­se­ni perus­tuu lähin­nä kes­kus­te­lui­hi­ni siel­lä työs­ken­te­le­vien kans­sa (sekä ulk­ka­reit­ten että suo­ma­lais­ten). On kai nois­ta joi­ta­kin ver­tai­lu­ja­kin ole­mas­sa, mut­ta tai­ta­vat olla aika ongel­mal­li­sia (mm. sik­si, että meil­lä yhteis­kun­ta hoi­taa monet sel­lai­set asiat, jot­ka saa­rel­la mene­vät omaan piikkiin).

    Kari

    1. Tuo­na aika­na oli kova pula lää­kä­reis­tä, joi­ta tän­ne tul­lei­den soma­lien jou­kos­sa oli runsaasti.
      Itse­kin muu­ten olin soma­li­lää­kä­rin poti­laa­na muu­ta­ma viik­ko sit­ten, joten eivät ne kaik­ki Lon­too­seen muuttaneet

  56. Mar­kus, väi­tät­kö ihan vaka­vis­sa­si että työ­paik­ko­jen mää­rä ei ole riip­pu­väi­nen väes­tön koosta?”

    En mä kyl­lä väit­tä­nyt sel­las­ta ollen­kaan, mut­ta lepo vaan. 

    Sinän­sä aika puh­taal­ta “Hail Mary” aja­tel­mal­ta vai­kut­taa tuo­kin olet­ta­ma, jon­ka mukaan eten­kin tuo­tan­nol­li­sia työ­paik­ko­ja, jois­sa tän kan­san­ta­lou­den kak­ku kui­ten­kin lei­vo­taan, syn­tyi­si ikään kuin tyh­jäs­tä lisää pel­käs­tään työ­voi­man tar­jon­taa kasvattamalla.

  57. Migree­ni sanoo: 

    No voi voi. Eivät­hän he las­ke­mia tee. Väit­tei­tä kyl­lä niput­ta­mal­la puhees­saan huo­maa­mat­to­mas­ti käy­neet ja läh­te­neet. Ai niin, et ole näh­nyt sit­ten sellaisiakaan…

    Yri­tät nyt alen­tu­val­la tyy­lil­lä saa­da minut hil­jai­sek­si. Ei onnistu!

    Jos muu­ten olen sinul­le “Eli­na (se taas asial­la)”, niin haluan koros­taa, ettei minun kans­sa­ni ole mikään pak­ko kes­kus­tel­la. Mut­ta tur­ha luu­lo, että minä tääl­tä mihin­kään häi­pyi­sin. Ohi­tat vain kom­ment­ti­ni vas­tai­suu­des­sa hii­ren näp­pä­räl­lä toiminnolla. 

    Asi­aan:

    Lai­ta­pa nyt sit­ten jotain link­ke­jä näi­hin “las­ke­mi­siin”, joi­ta ei saa las­kel­mik­si kut­sua, jot­ta minä­kin voin vakuut­tua, että mamu-krii­ti­kot USEIN niput­ta­vat tur­va­pai­kan­ha­ki­jat maa­han pysy­väs­ti jää­vien kans­sa yhteen. 

    Sit­ten voi­daan lopet­taa voivottelu.

  58. Nyt kuin te kaik­ki hei­tät­te nyt nume­rot ympä­ril­län­ne ja yri­tät­te las­kea että onko hyö­dyk­si vai ei (itse epäil­len että jo talu­del­li­ses­ti oli­si jos maa­han­muut­ta­jal­la ei ole kou­lu­tus­ta — suo­sit­te­len tämän artik­ke­lin Hol­lan­nin maa­han­muu­tos­ta: http://www.nrc.nl/international/Features/article2514448.ece/Immigration_comes_at_hefty_price) mut­ta olet­te­ko lain­kaan seu­ran­neet maa­han­muu­ton seu­rauk­sia muu­al­la Euroo­pas­sa? Ei ole miten­kään tul­leet hyviä kuvia ja monet maat ovat sel­väs­ti kiris­tä­neet maa­han­muut­to­po­li­tiik­kan­sa ja kes­kus­te­lu on kau­an ollut saman­kal­tai­nen kuin se on Suo­mes­sa nyt.
    Luu­let­te­ko että pie­ni ja “psyyk­ki­ses­ti sul­jet­tu” Suo­mi, jos­tain syys­tä pär­jäi­si paremmin?
    Arvel­len että olem­me täl­lä het­kel­lä teke­mäs­sä aivan samat vir­heet kuin monet muut Euroo­pan maat ovat tehneet.

  59. Ikään kuin työ­paik­ko­jen mää­rä oli­si jokin ulkoa annet­tu suure?”

    Sinä sit­ten var­maan tie­dät mis­tä ne työ­pai­kat syn­ty­vät 600–700000 ihmiselle ?
    Ker­ro­pa salai­suus, kukaan polii­tik­ko eikä talous­asian­tun­ti­ja ei ole kyen­nyt vast­maan minulle.

    Paras vas­taus oli vain , että ne syn­ty­vät jostain

  60. Lii­an vanha:

    Sinä sit­ten var­maan tie­dät mis­tä ne työ­pai­kat syn­ty­vät 600–700000 ihmiselle ? 

    Ne syn­ty­vät ihmis­ten tarpeista.

    Kari

  61. OS:“Tuona aika­na oli kova pula lää­kä­reis­tä, joi­ta tän­ne tul­lei­den soma­lien jou­kos­sa oli runsaasti.”

    Niin. Kun eteen lyö­dään tämä, ja vaih­toeh­to­na on läh­teä Lon­too­seen, jos­sa amma­tin­har­joit­ta­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä ovat saman­lai­set ten­tit mut­ta kie­li on tut­tu, tun­tuu suo­ma­lais­ten pig­ment­ti­kriit­ti­syys muut­to­ha­luk­kuu­den selit­tä­vä­nä teki­jä­nä vähän kau­kaa haetulta.

    Itse en tie­dä muu­ta toi­mi­vaa tapaa saa­da kou­lu­tet­tu­ja ulko­maa­lai­sia Suo­meen kuin suo­ma­lai­nen puoliso.

  62. Tuo­na aika­na oli kova pula lää­kä­reis­tä, joi­ta tän­ne tul­lei­den soma­lien jou­kos­sa oli runsaasti.
    Itse­kin muu­ten olin soma­li­lää­kä­rin poti­laa­na muu­ta­ma viik­ko sit­ten, joten eivät ne kaik­ki Lon­too­seen muuttaneet”

    Sepä kiva. Mie­les­tä­ni on kyl­lä hiu­kan kysee­na­lais­ta riis­tää köy­häl­tä maal­ta sen vii­mei­set­kin lää­kä­rit. Vähin­tään saman­lais­ta hyväk­si­käyt­töä ja riis­toa kuin val­koi­sen mie­hen aikoi­naan har­ras­ta­ma siirtomaapolitiikka.

  63. Mic­ke lin­kit­ti artik­ke­lin Hol­lan­nin maa­han­muu­tos­ta. Artik­ke­li oli erit­täin mie­len­kiin­toi­nen, var­sin­kin kun itse asun Hol­lan­nis­sa (hol­lan­ti­lai­sen avo­mie­he­ni takia). Olen seu­ran­nut täkä­läis­tä menoa ja Suo­men maa­han­muut­to­kes­kus­te­lua ja ver­tail­lut nii­tä kes­ke­nään. Vaik­ka asias­ta ei artik­ke­lis­sa puhut­tu sanaa­kaan, artik­ke­li sai minut tajua­maan, että hol­lan­ti­lai­set nai­set oli oikeas­taan kor­vat­tu työ­elä­mäs­sä vierastyöläismiehillä. 

    Olen itse kol­me­kymp­pi­nen ja muis­tan omas­ta lap­suu­des­ta­ni sen, että luok­ka­to­ve­rei­de­ni äideis­tä vain muu­ta­ma oli koto­na ja heis­tä­kin osa toi­mi per­he­päi­vä­hoi­ta­ji­na. Taval­li­ses­sa suo­ma­lais­ky­läs­sä oli siis nor­mi­na se, että per­hees­sä oli 2 työs­sä­käy­vää van­hem­paa. Ikä­pol­ve­ni hol­lan­ti­lais­ten äidit taas oli­vat koto­na tai kor­kein­taan osa-aika­töis­sä las­ten men­tyä kou­luun. Vie­lä 60-luvul­la nai­so­pet­ta­jat ero­tet­tiin viras­taan hei­dän men­nes­sään nai­mi­siin. Ei edes odo­tet­tu, että he tuli­si­vat ras­kaak­si, ennen kuin hei­dät sii­vot­tiin työpaikoilta. 

    Jos 60-luvul­la oli pulaa työn­te­ki­jöis­tä ja nais­ten ole­tet­tiin jää­vän las­ten kans­sa kotiin, niin se selit­tää vie­ras­työ­voi­man hou­kut­te­le­vuu­den sil­loi­ses­sa Hol­lan­nis­sa. Suo­mes­sa asia rat­kais­tiin toi­sin. Päi­vä­hoi­to­mah­dol­li­suuk­sia paran­net­tiin, äitiys­lo­mia piden­net­tiin käsit­tä­mään koko var­si­nai­sen vau­va-ajan ja siten työ­voi­maa oli­kin käy­tet­tä­vis­sä koko ikä­luok­ka sen sijaan, että oli­si puo­len ikä­luo­kan täy­den­nyk­sek­si haet­tu työ­voi­maa ulko­mail­ta. Hol­lan­nis­sa on tämän poliit­tis­mo­ra­lis­ti­sen valin­nan seu­rauk­se­na vie­lä­kin hei­kos­ti päi­vä­hoi­to­paik­ko­ja, lyhyet äitiys­lo­mat ja jopa lap­set­to­mat nai­set pitä­vät osa-aika­työ­tä av(i)omiehen palk­ka­ta­son sal­lies­sa normaalina/haluttuna. Yli­opis­to­kou­lu­tuk­sen saa­nut nai­nen, joka tekee 3 päi­vää vii­kos­sa töi­tä ja ehkä jopa miet­tii työ­ai­kan­sa lyhen­tä­mis­tä enti­ses­tään, ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti ide­aa­li­nen, var­sin­kin kun kor­keas­ti­kou­lu­te­tut osaa­jat ovat juu­ri sitä työ­voi­maa, jos­ta on pulaa.

  64. Migrii­nil­le: siis Suo­meen lisää maa­han­muut­ta­jia, niin rikas­tum­me. Voi itke­vä —kele. Näin­pä tätä jut­tua hoi­de­taan. Mihin ne 500000 rahaa oikein on men­neet, kun lop­pu­tu­lok­set on, no aina­kin ei kovin hyvät. Ei voi olla niin, että mei­dän pitää las­kea kan­san­ta­lou­teen lisä tom­mo­nen sum­ma jokais­ta maa­han­muut­ta­jaa koh­den, vaik­ka jou­dum­me ne kaik­ki käy­tän­nös­sä kou­lut­ta­maan. Voit mie­les­tä­ni pis­tää noi jutut mihin haluat. En kysel­lyt länsimaista/Venäjältä/yms mais­ta tul­leis­ta, vaan niis­tä, joi­ta meil­le nyt tup­paa (Soma­lia, Irak, Afga­nis­tan jne).
    Sinun logiik­ka­si mukaan Suo­men kan­nat­taa ottaa vas­taan esim. Soma­lias­ta mah­dol­li­sim­man pal­jon kou­lui­käi­siä lap­sia. Voi hyvä tava­ton! Täs­sä näkee, kuin­ka yksin­ker­tai­nen ihmi­nen minä olen.

  65. Hel­sin­gin Sano­mis­sa itket­tiin yhte­nä aamu­na, ettei­vät “aivot” tie­dä Suo­mes­ta mitään. Luku­tai­dot­to­mat soma­lit sen­si­jaan ovat pys­ty­neet tar­kas­ti ana­ly­soi­maan eri mai­den sosi­aa­li­tur­van tason ja suun­taa­vat jou­kot­tain Suo­meen. Noinko?

    Soma­lian luko­tai­to­pro­sent­ti oli joi­den­kin arvioi­den mukaan hiu­kan alle 40. Mit­kä oli­si­vat ne teki­jät, jot­ka sai­si­vat juu­ri luku­tai­dot­to­mat vali­koi­tu­maan tur­va­pai­kan­ha­ki­joik­si tuhan­sien kilo­met­rien päähän?

  66. Ne syn­ty­vät ihmis­ten tarpeista.”

    Heh, pitää olla rahaa ostaa­kin unel­man­sa. Nykyi­nen osto­voi­ma on yksi anne­tuis­ta reunaehdoista.
    Uut­ta osto­voi­maa syn­tyy vain jos reaa­lian­sioit nousevat.
    Toi­nen annet­tu reu­naeh­to ovat nykyi­set työ­pai­kat eli n 2,3 mil­joo­naa. Myös 300000 työ­tön­tä on myös yksi alkuehto.
    Kol­mas reu­naeh­to on heik­ko kas­vu tule­vi­na vuo­si­na eli n 2–3 % .(Katai­nen, Hete­mä­ki, Sai­las, 2xPekkarinen, Lii­ka­nen etc)

    Nel­jäs reu­naeh­to on tuot­ta­vuu­den nousu, hal­li­tus on sitou­tu­nut tehos­ta­maan jul­kis­ta sek­to­ria 20 % eli vähen­tä­mään väkeä 20 % seu­raa­van 10 vuo­den kuluessa.Sama kos­kee yksi­tyis­tä koti­mark­ki­naa­kin Glo­baa­li kil­pai­lu pakot­taa vien­nin tehos­ta­maan toi­min­taan­sa 5 % per vuosi.(Katainen, Sai­las, Hete­mä­ki, Fager­näs etc )

    Vii­des on työi­käi­sen väes­tön muu­tos, joka onkin Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan pal­jon pie­nem­pi kuin on annet­tu ymmär­tää: Vuo­teen 2030 vähe­ne­mä on vain 167000.

    Kuu­des reu­naeh­to on työi­käi­syy­den pite­ne­mi­nen 5–6 vuot­ta riip­puen vähän tavoit­teen ker­to­jas­ta ( Van­ha­nen, Katai­nen, Hete­mä­ki, Fagernäs)Se mer­kit­see n 350–400000 työn­tar­joa­jaa lisää työmarkkinoille

    Joh­to­pää­tök­set
    Jos tuot­ta­vuu­den nousu on 3–4 % luok­kaa vuo­des­sa niin kas­vun pitää olla suu­rem­pi, jot­ta syn­tyi­si uusia työ­paik­ko­ja. Esim 93–2007 kas­vu oli 4–5 % luok­kaa ja tuot­ta­vuu­den nousu vain 2 % luo­kaa eli syn­tyi työ­paik­ko­ja, tosin työ­tun­tien mää­rä vähe­ni 1989 ja 2007 välil­lä eli vuo­si­työ­ai­ka pie­ne­ni, mut­ta työt­tö­myy­den kaut­ta hallitsemattomasti.

    Tuol­la 2–3 % kas­vu ei rii­tä luo­maan tar­peek­si osto­voi­maa, jot­ta uusia työ­paik­ko­ja syntyisi.
    Kas­vun pitä­si olla 6–7 % luok­kaa, jot­ta tuol­lai­sel­le jou­kol­le löy­tyi­si töitä .

    Osmon ja monen päät­tä­jän usko Jou­lu­puk­kiin ei riitä

    1. Lii­an van­ha ei tun­nu ymmär­tä­vän, että työ­paik­ka on lähes syno­nyy­mi ter­mil­le pal­ve­lua­lan työ­paik­ka. Pal­ve­lua­lo­jen työ­paik­ka­mää­rä taas kas­vaa jok­seen­kin suo­raan ver­ran­nol­li­ses­ti väki­mää­rään nähden.

  67. Minä työ­paik­ko­jen synnystä:

    Ne syn­ty­vät ihmis­ten tarpeista. 

    Lii­an vanha:

    Heh, pitää olla rahaa ostaa­kin unelmansa. 

    Rahaa pai­ne­taan pankissa.

    Osmo Soininvaara:

    Lii­an van­ha ei tun­nu ymmär­tä­vän, että työ­paik­ka on lähes syno­nyy­mi ter­mil­le pal­ve­lua­lan työ­paik­ka. Pal­ve­lua­lo­jen työ­paik­ka­mää­rä taas kas­vaa jok­seen­kin suo­raan ver­ran­nol­li­ses­ti väki­mää­rään nähden. 

    Tämä var­maan­kin pitää paik­kan­sa, mut­ta se on lopul­ta epäolennaista.

    Työn teke­mi­sel­le on tar­vet­ta täs­mäl­leen niin kau­an, kun ihmi­sil­lä on tyy­dyt­tä­mät­tö­miä tar­pei­ta. Näh­däk­se­ni täl­le tar­peel­le ei ole lop­pua näkyvissä.

    On sit­ten lähin­nä jär­jes­te­ly­ky­sy­mys, miten nämä teke­mät­tö­mät työt kes­ke­näm­me jaamme.

    Nämä työt­tö­myy­det, kas­vu­pro­sen­tit, BKT:t ja vas­taa­vat ovat ainoas­taan mit­ta­rei­ta sil­le, kuin­ka hyvin olem­me onnis­tu­neet tuon työn­jaon teke­mään ja kuin­ka pal­jon olem­me onnis­tu­neet teh­dys­tä työs­tä (ja muis­ta resurs­seis­ta) hyötymään.

    Ei pidä antaa hän­nän hei­lut­taa koiraa!

    Kari

  68. Pal­ve­lua­lo­jen työ­paik­ko­jen suu­ri “luo­mi­nen” ei ole kovin­kaan tar­peel­lis­ta suo­ma­lais­ten hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si eikä kovin­kaan tar­peel­lis­ta ympä­ris­tön kes­tä­vyy­den kan­nal­ta. Malt­hus oli oikeassa.

  69. Lii­an van­ha ei tun­nu ymmär­tä­vän, että työ­paik­ka on lähes syno­nyy­mi ter­mil­le pal­ve­lua­lan työ­paik­ka. Pal­ve­lua­lo­jen työ­paik­ka­mää­rä taas kas­vaa jok­seen­kin suo­raan ver­ran­nol­li­ses­ti väki­mää­rään nähden.”

    Eipä tuol­lais­ta jut­tua ole näky­nyt jul­ki­suu­des­sa kenel­lä­kään mai­nit­se­mis­ta­ni polit­ti­kois­ta tai talous­asian­tun­ti­jois­ta eikä tuo­ta ole näky­nyt saa­mis­sa vastauksissanikaan

    Pal­ve­lua­lan työ­paik­ka­kin vaa­tii asiak­kail­ta ostovoimaa.
    Jos bkt ei juu­ri kas­va ei ole niin sil­loin työ­tä jae­taan vain toi­sin, eli alen­ta­mal­la pal­ve­lua­lan palk­ko­ja tai työ­ai­kaa lyhen­tä­mäl­lä työt­tö­myy­den kautta .

    Mut­ta ei tämä val­tion talout­ta paran­na, kos­ka jaet­ta­vaa ei ole enempää.

    Tie­tys­ti yksi vaih­toeh­to on, että lisääm­me pal­kat­to­mia työ­paik­ko­ja, nii­tä­hän on jo 80000 htv:n verran .
    Naa­pu­rin vävy­kin pako­tet­tiin ilmai­sek­si työn­te­ki­jäk­si fir­maan, pal­ve­lua­lan tosin.
    Näin syn­tyi yksi pal­ve­lua­lan paik­ka, mut­ta ei val­tiol­le nii­tä rat­kai­se­via verotuloja

  70. Sinun logiik­ka­si mukaan Suo­men kan­nat­taa ottaa vas­taan esim. Soma­lias­ta mah­dol­li­sim­man pal­jon kou­lui­käi­siä lap­sia. Voi hyvä tava­ton! Täs­sä näkee, kuin­ka yksin­ker­tai­nen ihmi­nen minä olen.”

    Eikö ole­kin ihmeel­lis­tä mut­ta noin­han se on. Nuo kou­lui­käi­set lap­set ovat lähes paras­ta mitä voi­si saa­da, jos unoh­taa asian inhi­mil­li­set puolet. 

    Kaik­kein paras oli­si tie­ten­kin suo­men kiel­tä puhu­va ja EU:ssa kou­lu­tuk­sen­sa ja kel­poi­suu­ten­sa hank­ki­nut kou­lu­tet­tu henkilö.

    Hei­tä ei ole, joten lap­set ja nuo­ret ovat paras­ta: oppi­vat kie­len pian lähes erik­seen opet­ta­mat­ta ja kor­vaa­vat keh­non syn­ty­vyy­tem­me. Osa kuluis­ta­kin on mak­set­tu siel­lä lähtömaassa. 

    Voi­si las­kes­kel­la, että 7‑vuotiaana maa­han tul­leen lap­sen koh­dal­la menot ylit­tä­vät muo­ka­naan tuo­mat sääs­töt sii­nä ylä­as­teen kynnyksellä.

    Jos van­hem­mat­kin ovat vie­lä nuo­ria tai nuo­reh­ko­ja, pian­han hei­dät löy­tää jos­tain lin­ju­rin ratis­ta ja mar­ke­tin lat­ti­aa mop­paa­mas­ta. Ja taas tuli tulo­ja maahanmuutosta. 

    Hyvä hom­ma. Pait­si niil­le suo­ma­lai­sil­le, joi­den kyky ja tai­to ei rii­tä mopin­var­teen. Noil­lä äly­päil­lä on syy­tä pelä­tä maa­han­muu­ton työ­paik­ka­kil­pai­lua. Ja juu­ri nämä­hän ne ovat äänes­sä­kin nyky­ään. Mop­pi onkin heil­le yhtäk­kiä kovin rakas ja vaik­ka hei­dän kan­nat­tai­si kou­lut­tau­tua esi­mer­kik­si mopin­hei­lut­ta­jien esi­mie­hik­si tai asian­tun­ti­joik­si mamu­jen vapaut­taes­sa hei­dät ikä­vim­mis­tä töistä.

    Näin­hän svens­so­nit teki­vät: suo­ma­lai­set koko­si­vat Saa­bit ja Vol­vot ja teki­vät muut­kin likai­set työt. Ruot­sa­lai­set siir­tyi­vät joh­ta­maan ja fundeeraamaan. 

    Miten meil­lä? Suo­men mamu­krii­ti­kot eten­kin aiko­vat har­joit­taa sitä “sosi­aa­lis­ta kier­toa” alas­päin; työt­tö­mik­si ja pykä­län-pari soma­li-sii­vo­jan ala­puo­lel­le. Ilmei­ses­ti ymmär­ryk­sen­sä ei rii­tä kil­pai­le­maan työ­pai­kois­ta edes kie­li­tai­dot­to­man ja kult­tuu­riam­me tun­te­mat­to­man soma­lin kans­sa. Kovin pal­joa sitä lah­jak­kuut­ta ei siis voi olla.

    Aika noloa noil­le pig­met­tial­ler­gi­koil­le, kun asian huo­maa. Vai mitä? Olla siis hal­vek­su­maan­sa soma­lia lah­ja­to­mam­pi ja vätys sii­hen lisäk­si. Sekä vie­lä tun­nus­taa se — pöl­jyy­ten­sä vuok­si tun­nus­tus­taan huo­maa­mat­taan — eri­lai­sil­la mamu-kriit­ti­sil­lä foorumeilla.

    Sil­lä huu­to­han on laa­tu­aan “Miten mei­dän tyh­mien ja pata­lais­ko­jen nyt käy? Jää­kö edes fat­tan raho­ja vai vie­vät­kö som­put nekin? Tämä­hän uhkaa tul­la meil­le kal­liik­si. Maa­han­muut­to on siis hyvin kal­lis­ta MEILLE!”

    1. Migrii­ni:
      ”Miten mei­dän tyh­mien ja pata­lais­ko­jen nyt käy? Jää­kö edes fat­tan raho­ja vai vie­vät­kö som­put nekin? Tämä­hän uhkaa tul­la meil­le kal­liik­si. Maa­han­muut­to on siis hyvin kal­lis­ta MEILLE!” 

      Ai että pata­lais­ko­ja?? Sinul­la ei tai­da olla käsi­tys­tä työ­elä­män nyky­vaa­ti­muk­sis­ta. Perin­tei­set duu­na­riam­ma­tit on kilpailtu/kilpailutettu aina­kin nais­val­tai­sil­la aloil­la sel­lai­sik­si, ettei ahke­rin­kaan kyke­ne täyt­tä­mään hal­pa­työn­te­ki­jöil­le ase­tet­tu­ja jär­jet­tö­miä suo­ri­tus­vaa­ti­muk­sia. Suo­sit­te­len esi­mer­kik­si kat­so­maan doku­ment­tie­lo­ku­van nimel­tä Sii­vous­päi­vä. #Veri­nen kil­pai­lu vähis­tä työ­pai­kois­ta joh­taa koh­tuut­to­muuk­siin ja sai­ras­tut­taa työntekijät.

  71. Pal­ve­lua­lan työ­paik­ka­kin vaa­tii asiak­kail­ta ostovoimaa.
    Jos bkt ei juu­ri kas­va ei ole niin sil­loin työ­tä jae­taan vain toi­sin, eli alen­ta­mal­la pal­ve­lua­lan palk­ko­ja tai työ­ai­kaa lyhen­tä­mäl­lä työt­tö­myy­den kautta . 

    Sinul­la on nyt syyt ja seu­rauk­set pahan ker­ran vää­rin päin. BKT mit­taa talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta, ei luo sitä.

    Ker­ron­pa vitsin:
    Kak­si eko­no­mis­tia kul­ki keväi­sel­lä kadul­la. Toi­nen näki kadun var­rel­la koi­ran­ka­kan ja sanoi kave­ril­leen: “Saat 2000 euroa, jos syöt tuon koirankakan”.

    Kave­ri miet­ti het­ken ja söi sit­ten kakan. Mat­ka jat­kui. Kave­ri päät­ti olla rei­lu tois­ta koh­taan ja sanoi: “Voit saa­da raha­si takai­sin jos syöt itse­kin koirankakkaa”.

    Toi­nen otti tar­jouk­sen vas­taan ja söi irvis­tel­len koirankakkaa.

    Mat­ka jat­kui. Toi­nen heis­tä miet­ti, mitä oli juu­ri tul­lut teh­tyä ja sanoi: “Söim­me äsken molem­mat vapaa­eh­toi­ses­ti koi­ran­kak­kaa, emme­kä kum­pi­kaan edes ansain­neet mitään. Eikö se ole järjetöntä”?

    Kave­ri vas­ta­si hymyil­len, noka­re suu­pie­les­sään: “Sen­kin ama­töö­ri! Päi­vän lii­ke­vaih­tom­me ja kan­san­tu­lo kas­voi­vat juu­ri 4000 euroa”!

    Muu­ten­kin voi­sit miet­tiä tuo­ta työl­li­syys­ky­sy­mys­tä vähän laa­jem­mas­sa pers­pek­tii­vis­tä. Suo­men väki­lu­ku oli 1950-luvul­la noin nel­jä mil­joo­naa ja nykyi­sin yli vii­si. Onko meil­lä nyt siis mil­joo­na työ­tön­tä enem­män kuin sotien jälkeen? 

    Samaan aikaan työn tuot­ta­vuus on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti, joten työt­tö­miä pitäi­si olla vie­lä tuo­ta mil­joo­naa­kin suu­rem­pi armei­ja. Näin ei kui­ten­kaan ole käy­nyt. Oli­si­ko ajat­te­lu­ta­vas­sa­si ehkä him­pun kor­jaa­mi­sen varaa?

    Kari

  72. Mit­kä oli­si­vat ne teki­jät, jot­ka sai­si­vat juu­ri luku­tai­dot­to­mat vali­koi­tu­maan tur­va­pai­kan­ha­ki­joik­si tuhan­sien kilo­met­rien päähän?

    Alai­käi­set tur­va­pai­kan­ha­ki­jat ja per­heen yhdis­tä­mi­sen perus­teel­la tule­vat alai­käi­set nos­ta­vat pro­sen­tin noin kor­keak­si. Kou­luo­lot ovat olleet Soma­lias­sa pit­kään kaoot­ti­set. Jos aikui­sis­ta­kin vain alle 40 pro­sent­tia osaa lukea, niin äkkiä­kös tuo­hon 85–90 pro­sent­tiin pääs­tään luku­tai­dot­to­mien osalta. 

    Mikä­li Maa­han­mut­to­vi­ras­ton yli­joh­ta­ja Vuo­rio esit­täi­si täy­sin met­sään mene­viä luku­ja, niin eikö­hän ne oli­si jo jul­ki­suu­des­sa kor­jat­tu. Kaik­ki val­ta­me­diat ovat jul­kais­seet tämän tie­don jo kuu­kausia sitten. 

    Luku­tai­dot­to­mat ovat todel­li­nen ongel­ma, kos­ka koko yhteis­kun­na­sam­me toi­mi­mi­nen raken­tuu luku­tai­don varaan. Luku­tai­do­ton (ellei ole pik­ku­lap­si) syr­jäy­tyy jo läh­tö­koh­tai­ses­ti kai­ken ulkopuolelle. 

    Aikui­sen on myös hyvin vai­kea ope­tel­la luke­maan. Tulok­set ovat tie­to­je­ni perus­teel­la lai­ho­ja. Vaik­ka jon­kin­lai­nen mekaa­ni­nen luku­tai­to saa­vu­tet­tai­siin­kin koval­la työl­lä, niin se on kau­ka­na sel­lai­ses­ta tai­dos­ta, että oli­si mah­dol­li­suus esim. opis­kel­la suo­ma­lai­sis­sa oppilaitoksissa. 

    Eli nämä ihmi­set on vain hyväk­syt­tä­vä puh­taa­na kulue­rä­nä eikä kuvi­tel­la, että he jokin päi­vä antai­si­vat jon­kin panok­sen­sa suo­ma­lai­sel­le yhteiskunnalle. 

    Täs­sä Vuo­rion arvioi­ta maahanmuutosta:

    http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3814&search=true

  73. Lii­an van­ha, ter­ve aikui­nen ihmi­nen tuot­taa lähes aina jotain. Esi­mer­kik­si las­ten­hoi­toa ja sii­vous­ta. Ja kyl­lä se pimeä pizzan­pyö­ri­tys­kin lisää koko­nais­tuo­tan­toa, vaik­ka toki sinän­sä oli­si parem­pi että pizzaa pyö­ri­tet­täi­siin vero­kor­tin kanssa.

  74. Eikä sii­hen mitään luku­tai­toa tar­vi­ta, että suun­taa Suo­meen. Riit­tää kun toi­mi­va käyn­nyk­kä ja suku­lai­sia tääl­lä. Kyl­lä­hän sana levi­ää sii­tä ihan suul­li­ses­ti­kin, että tääl­lä saa vas­tik­keet­ta asun­non ja sääl­li­sen toimeentulon. 

    Var­mas­ti useil­la tääl­lä asu­vil­la soma­leil­la on myös tie­toa mui­den mai­den sosi­aa­li­tur­vas­ta ja he osaa­vat taso­ja ver­tail­la. Mut­ta en nyt usko, että muu­ta­mien satas­ten erot ovat rat­kai­se­via koh­de­maan valin­nas­sa, vaan pikem­min­kin tut­tu­jen Suo­mes­sa asu­mi­nen ja viihtyminen.

  75. Jos aikui­sis­ta­kin vain alle 40 pro­sent­tia osaa lukea, niin äkkiä­kös tuo­hon 85–90 pro­sent­tiin pääs­tään luku­tai­dot­to­mien osalta.

    No jos lap­set ovat muka­na luvuis­sa niin sil­loin kyse on har­haan­joh­ta­vas­ta tilas­to­jen käy­tös­tä. Noin las­ke­mal­la saa­daan äkkiä monen suo­ma­lai­sen kau­pun­gin luku­tai­dot­to­muus­pro­sen­tik­si 10 % ja huo­ma­taan että alle puo­lel­la suo­ma­lai­sis­ta on yli­op­pi­las­tut­kin­to. Luku­tai­dot­to­mat lap­set eivät ole suu­ri­kaan uhka kansantaloudelle.

  76. [quote]Tuona aika­na maa­han tul­leil­la soma­leil­la on var­sin hyvä kou­lu­tus. Tuli­vat­han he Neu­vos­to­lii­ton yli­opis­tois­ta. Täl­lä het­kel­lä muut­ta­va väes­tö on perin eri­lais­ta. Maa­han­muut­to­vi­ras­ton mukaan 80–90 ‑pro­sent­ti­ses­ti lukutaidotonta.[/quote]

    Ihme­hän se oli­si­kin, jos siel­tä täl­lä het­kel­lä tuli­si kou­lu­tet­tu­ja lää­kä­rei­tä, insi­nöö­re­jä ja fyy­si­koi­ta. Maa kun käsit­tääk­se­ni on vii­me ajat ollut suh­teel­li­sen sekasortoinen.

  77. Migrii­ni, las­ket innok­kaas­ti että “kyl­lä kan­nat­taa” jos ottaa 7‑vuotiaisia lap­sia. Arvel­len itse että kan­nat­taa niin kau­an kuin niil­lä lap­sil­la on (kou­lu­tet­tu­ja) van­hem­pia jot­ka assi­mi­loi­tu­vat yhteis­kun­taam­me hel­pos­ti — ja vali­tet­ta­vas­ti hyvin usein ei ole lain­kaan sil­lä tavalla.

    Ei ole käy­nyt hyvin muu­al­la­kaan Euroo­pas­sa ja sik­si haluai­sin tie­tää että miten luu­let että me tulem­me pär­jää­mään parem­min, täs­sä asias­sa, kuin muut Euroo­pan maat?

  78. Hol­lan­ti (Van de Beek) las­ki että maa­han­muut­ta­jien kus­tan­nuk­set Hol­lan­nin val­tiol­le on 5,9 mil­jar­dia euroa vuosittain.

    Hol­lan­nin val­tio ilmoit­ti omas­sa sel­vi­tyk­ses­sään 2003 että maa­han­muut­ta­ja joka saa­puu 25-vuo­ti­aa­na aiheut­taa Hol­lan­nin yhteis­kun­nal­le tap­pio­ta kes­ki­mää­rin 43 000 euroa elinaikanaan.
    Koko­nais­sum­ma­na tämä on yli 50 mil­jar­dia euroa tähän men­nes­sä tapah­tu­neen muu­ton kustannuksina.

    Vii­me vuon­na, popu­lis­ti­nen polii­tik­ko Geert Wil­ders pyy­si Hol­lan­nin hal­li­tus­ta las­ke­maan uudel­leen kus­tan­nuk­set tai hyö­dyt yhteis­kun­nal­le maa­han­muut­ta­jis­ta. Hal­li­tus kiel­täy­tyi sel­vit­tä­mäs­tä asiaa. 

    Luu­lee­ko Suo­mi osaa­van­sa tämän parem­min ja halvemmalla ? 

    Eihän meil­lä ole MITÄÄN fak­to­ja käy­tös­säm­me — eikä nii­tä halu­ta sel­vit­tää­kään koska … ? 😉

  79. 2.4.2010 19:00 Hel­sin­gin Sano­mat uuti­soi tämän saman asian, mut­ta ilmei­ses­ti toi­mit­ta­ja ei ollut luke­nut tätä blo­gia, kos­ka tulok­set esi­tet­tiin kri­tii­kit­tö­mäs­ti ja har­haan­joh­ta­vam­min kuin Osmon pos­tauk­sess. HS:“Esimerkiksi soma­lia­lai­sis­ta jo 36 pro­sent­tia omis­ti asun­non vuon­na 2007” Osmo:“Noina vuo­si­na Suo­meen tul­leis­ta soma­leis­ta nyt esi­mer­kik­si 36 pro­sent­tia asui vuon­na 2007 omis­tusa­sun­nos­sa” — täs­sä on vis­si ero.

  80. Vil­le, toi­mit­ta­jat ja pro­sen­tit on surul­li­sen kuu­lui­sa yhdis­tel­mä. Ne on mel­kein aina uuti­siss­sa jol­lain taval­la pie­les­sä, ihan aihees­ta riip­pu­mat­ta. Parem­mas­sa maa­il­mas­sa leh­des­sä oli­si sekä kie­li­tar­kas­ta­ja että luku­jen tarkastaja.

  81. OS:

    Mis­sä­hän meil­lä on vir­ka­mie­hiä, jot­ka hank­ki­vat Suo­meen maahanmuuttajia? 

    Maa­han­muut­ta­jia ‘han­ki­taan’ siel­lä mis­sä maa­han­muut­to­kan­nus­tin­jär­jes­tel­mät sää­de­tään. OS jos kuka tie­tää että ket­kä, mis­sä ja mil­lä perus­teil­la asioi­ta arvo-ohjaavat.

    Jos­tain syys­tä juu­ri huma­ni­taa­ris­ten maa­han­muut­ta­jien ‘hank­ki­mi­nen’ on onnis­tu­nut par­hai­ten. Edel­leen, jos­tain syys­tä se yhteis­kun­nan sek­to­ri joka näi­tä hyväntekeväisyys
    pää­tök­siä tekee, on se sama sek­to­ri joka eri­lais­ten työ­ti­lai­suuk­sien, mää­rä­ra­ho­jen yms. rahoi­tuk­sien kaut­ta hyö­tyy niis­tä eniten.

    Pk-seu­dun kau­pun­kien asun­to­jo­nois­sa on huonosti/kalliisti asu­via osa­puil­leen sama mää­rä (kym­me­ni­sen tuhat­ta) kuin alu­eel­la asuu soma­li­kiel­tä äidin­kie­le­nään puhu­via. Iso osa alu­een soma­leis­ta on hyvin­voin­ti­val­tios­sam­me syn­ty­nei­tä maam­me kan­sa­lai­sia jon­ka kotiyh­ty­ei­sös­sä har­va jos kukaan on iki­nä saa­nut muu­ta kuin vas­ti­kee­ton­ta tuloa. 

    Kaik­ki mer­kit (tilas­tot tääl­tä ja muu­al­ta, kiin­nos­tu­neet googlat­kaa) viit­taa­vat sii­hen että tämä kas­va­va (lisään­ty­mi­nen 4–5 ker­tais­ta kan­ta­väes­töön ver­rat­tu­na) yhtei­sö jää tän­ne ikui­sik­si ajoik­si muren­ta­maan val­lit­se­van yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män peruspilareita. 

    Toi­saal­ta, maa­il­ma muut­tuu, ehkä­pä poh­jois­mai­sen hyvin­voin­ti­val­tion onkin jo aika kadota.

  82. Nyt val­ta­me­dia­kin on uuti­soi­nut nämä luvut. Olen mie­les­tä­ni ylem­pä­nä osoit­ta­nut useam­piin mui­hin kes­ke­nään saman suun­tai­siin tilas­toi­hin sekä 1991–1993 tul­lei­den työt­tö­myy­sas­tee­seen vuo­sil­ta 1993–2004 ver­taa­mal­la, että Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan luvut eivät yksin­ker­tai­ses­ti voi olla nii­den kans­sa lähel­le­kään yhteensovitettavissa.

    Pidän toki mah­dol­li­se­na, että olen ymmär­tä­nyt jotain vää­rin, mut­ta haluai­sin kyl­lä näh­dä vas­ta-argu­ment­te­ja sii­hen suuntaan.

  83. Vil­le, oli­si­vat­ko sit­ten kui­ten­kin luke­neet? Täl­lä het­kel­lä verk­ko-Hesa­ris­sa on jut­tu Yhä useam­pi maa­han­muut­ta­jis­ta omis­taa asun­non, jos­sa sanotaan:

    Suo­meen 1990-luvun alus­sa tul­leis­ta maa­han­muut­ta­jis­ta yhä useam­pi on vuo­sien aika­na kyen­nyt hank­ki­maan omis­tusa­sun­non. […] Tie­dot sisäl­ty­vät Hel­sin­gin tie­to­kes­kuk­sen tut­ki­jan Suvi Lin­nan­mä­ki-Kos­ke­lan teke­mään sel­vi­tyk­seen sii­tä, miten vuo­si­na 1989–93 Suo­meen muut­ta­nei­den asu­mi­so­lot ovat kehittyneet.

  84. L‑K:n Osmon lin­kit­tä­mäs­sä esi­tyk­ses­sä sano­taan “asun­non omis­taa 36 pro­sent­tia”. Kui­ten­kin hänen minul­le lin­kit­tä­mäs­sä sli­des­sa mai­ni­taan vain “asun­non hal­lin­ta­pe­rus­te”, mikä viit­tai­si sii­hen, että asuu omistusasunnossa. 

    Eli miten tämä­kin nyt lie­nee? Aina­kin ilmai­su on nyt tut­ki­jal­ta epätarkkaa.

    =======

    Vii­mei­nen luku­tai­don arvio, jon­ka minä löy­sin on, että vuon­na 2001 Soma­lias­sa n. 37 pro­sent­tia aikuis­väes­tös­tä osa­si lukea. On sel­vä, että se on sota­ti­lan takia pudon­nut, kos­ka lap­set eivät ole pääs­seet kouluun. 

    Vuo­rion tie­don­an­nos­ta ei sel­viä, onko luku­tai­dot­to­mik­si las­ket­tu kaik­ki tän­ne saa­pu­vat lap­set vai esim. 10–15 ‑vuo­ti­aat. Vas­taa­not­ta­ja­maan kan­nal­ta tie­tys­ti tämä ryh­mä­kin on rele­vant­ti, kos­ka he tar­vit­se­vat erityistoimenpiteitä. 

    On myös huo­mat­ta­va, että luku­tai­toi­sik­si las­ke­tuis­sa suu­ri osuus on var­mas­ti sel­lai­sia, jot­ka eivät yllä suo­ma­lai­sen kes­ki­ver­to­lu­ki­jan tai­to­ta­sol­le lue­tun ymmär­tä­mi­sen suhteen. 

    Hyvä luku­tai­to tar­koit­taa pal­jon muu­ta­kin kuin osaa­mis­ta yhdis­tel­lä kir­jai­mia sanoik­si; se on teks­tin tul­kin­taa, eri tyy­li­la­jien tun­nis­ta­mis­ta ja päät­tel­mien teke­mis­tä teks­tin poh­jal­ta. Tämä­hän on Suo­mes­sa eri tut­ki­mus­ten mukaan (mm. PISA) huip­pu­luok­kaa länsimaisittainkin. 

    Yhtä kaik­ki: vaik­ka Vuo­rion anta­mas­sa arviois­sa oli­si­kin epä­tark­kuut­ta, on tän­ne tulos­sa mas­soit­tain luku­tai­dot­to­mia nuo­ria ja aikui­sia, mikä on kotou­tu­mi­sel­le val­ta­va haaste.

  85. Onko tuo­ta tut­ki­mus­ta mis­sään luet­ta­vis­sa koko­nai­suu­des­saan? Nyt on syn­ty­nyt sel­lai­nen vai­ku­tel­ma, että ei ole ole­mas­sa mitään muu­ta kuin nuo kuusi kal­voa? Vähän lihaa lui­den ympä­ril­le, kuin­ka tut­ki­mus on teh­ty, mil­lai­sin mene­tel­min jne?

  86. Samaan aikaan työn tuot­ta­vuus on kas­va­nut räjäh­dys­mäi­ses­ti, joten työt­tö­miä pitäi­si olla vie­lä tuo­ta mil­joo­naa­kin suu­rem­pi armei­ja. Näin ei kui­ten­kaan ole käy­nyt. Oli­si­ko ajat­te­lu­ta­vas­sa­si ehkä him­pun kor­jaa­mi­sen varaa?

    Ei työn tuot­ta­vuu­den kas­vu miten­kään räjäh­dy­sen­omais­ta ole, n 2–3 % vuodessa.
    BKT:n kas­vu on taas ollut esim 1995–2007 4–7 % luokkaa

    Näil­lä edel­ly­tyk­sil­lä syn­tyi uusia työ­paik­ko­ja, mut­ta kun nyt ennus­te­taan kas­vuk­si 2 % tuot­ta­vuu­den nousun on olta­va vähin­tään samaa luok­kaa niin uusia työ­apii­ko­ja ei juu­ri synnyt.’

    Työ­paik­ko­jen syn­tyy on myös vai­kut­ta­nut työ­ajan lyheneminen,vuonna 1960 teim­me n 2060 tun­tua per työn­te­ki­jä, 90-luvul­la enää 1753 tun­ti koko­päi­väi­ses­sä työssä.’
    Työ­ai­ka lyhe­nee myös työt­tö­myy­den ja sa-aikai­suu­den kautta
    Vii­me vuo­si­na työt­tö­myys­jak­so­ja on ollut 600–800000 vuo­des­sa, kun vie­lä 50-luvul­la se oli olen­nai­ses­ti pienempää .
    Samoin osa-aikai­suus on kasvussa

  87. Maa­han­muu­ton oikeut­ta­mi­nen tuot­ta­vuu­den nousul­la on ont­toa filo­so­fi­aa, kos­ka usein vai­kut­taa sil­tä, että nämä huma­nis­tit ja “tuot­ta­vat” ihmi­set eivät ole kovin haluk­kai­ta jaka­maan tuot­ta­vuu­den nousun hedel­miä. Eko­no­mis­tien tie­teel­li­ses­ti vah­ven­ta­mat kyl­ty­mät­tö­mät eivät kovin kyl­ty­mät­tö­miä tai­da olla — ulko­maan mat­kat pois lukien.

  88. #

    # Mika Lako kir­joit­ti 31.3.2010 kel­lo 11:43

    Ihan kivo­ja kal­vo­ja, niis­tä voi­si olla jopa hyö­tyä, jos kal­vos­sa kal­vos­sa vii­si oli­si ilmoi­tet­tu otoskoot.

    Erit­täin loo­gi­sel­ta vai­kut­taa niput­ta­mi­nen tyy­liin. (sar­kas­mia)
    Irak&Vietnam
    Iran&Afganistan
    Sahara&Jugoslavia

    Tuol­lai­set tem­put ovat tyy­pil­li­siä tilastovilpille.”

    Ettei­vät tut­ki­mus­jou­kot muu­ten jäi­si kovin pieniksi?

  89. Tus­kin nyt mis­tään vil­pis­tä on kyse? Mik­si olisi?

    Var­mas­ti näin on käy­nyt, että tut­ki­mus­jou­kot ovat olleet lii­an pie­niä luo­tet­ta­vuu­den kan­nal­ta. Se ei kui­ten­kaan oikeu­ta yhdis­te­le­mään ryh­miä täy­sin mielivaltaisesti. 

    Lii­an pie­net ryh­mät täy­tyy vain jät­tää pois tai jos tulok­set nii­den osal­ta rapr­toi, niin pitää koros­taa, että ne ovat lii­an pie­niä luo­tet­ta­vuu­den kan­nal­ta. Voi­vat­han ne sil­ti olla epä­vi­ral­li­ses­ti suuntaa-antavia. 

    Voi­han olla, että itse rapor­tis­sa näin on teh­ty­kin. Kysees­sä­hän on vain esi­tyk­seen teh­ty sli­de. Tämä on nyt täl­lais­ta tur­haut­ta­vaa arvai­lua ja päh­käi­lyä, kun itse tut­ki­mus­ta ei ole käsillä.

  90. Lii­an vanha:

    Ei työn tuot­ta­vuu­den kas­vu miten­kään räjäh­dy­sen­omais­ta ole, n 2–3 % vuodessa. 

    On se aika räjäh­dyk­sen­omais­ta, jos tuol­lai­set luvut jat­ku­vat enem­män ja vähem­män vakai­na puo­len vuo­si­sa­taa. Ja jos nyt ei pelk­kiä luku­ja tui­jo­te­ta, niin emme kai me sii­tä ole eri miel­tä, että myös ihmis­ten hyvin­voin­ti on kas­va­nut Suo­mes­sa var­sin hui­mas­ti sit­ten 50-luvun?

    Mut­ta tämä ei oikeas­taan ollut minun point­ti­ni. Kyse on sii­tä, että ei “työ­paik­ko­jen luo­mi­seen” sinäl­lään tar­vi­ta talous­kas­vua tai työn tuot­ta­vuu­den kas­vua. Työn tuot­ta­vuu­den kas­vu näkyy ihmis­ten elin­ta­son nousu­na (joka mah­dol­lis­taa esi­mer­kik­si lyhyem­mät työ­ajat), mikä toki on sinäl­lään hyvä asia.

    Kari

  91. Työn tuot­ta­vuu­den kas­vu näkyy ihmis­ten elin­ta­son nousu­na (joka mah­dol­lis­taa esi­mer­kik­si lyhyem­mät työ­ajat), mikä toki on sinäl­lään hyvä asia.”

    Työn tuot­ta­vuu­den nousu juu­ri vähen­tää työ­tä, kysees­sä­hän on työn tehos­tu­mi­nen eli tuot­tei­ta saa­daan aikai­sek­si samal­la työl­lä enem­män tai vaih­toeh­toi­ses­ti teem­me vähem­män töi­tä tai näi­den yhdistelmä.

    Kas­vu taas lisää osto­voi­maa ja kysyn­nän lisään­ty­mi­sen kaut­ta työpaikkoja.
    Jos tuot­ta­vuu­den nousu on suu­rem­pi kuin osto­voi­man lisäys niin työ­pai­kat vähe­ne­vät ja jos tulo­jen kas­vu on suu­rem­paa kuin tuot­ta­vuu­den kas­vu niin työ­pai­kat lisääntyvät.
    Tulo­jen kas­vu kuvaa talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den lisään­ty­mis­tä eli uusia työpaikkoja 

    Ongel­ma on, että mitä vau­raam­pi maa on niin sitä vai­keam­pi on saa­vut­taa tuot­ta­vuu­den ylit­tä­vää kas­vua ja nyt­hän kes­kus­tel­tiin­kin, miten mei­dän käy tulevaisuudessa,löytyykö lisään­ty­väl­le työ­voi­mal­le kysyn­tää, his­to­rian toki tiedämme.

  92. Lii­an vanha:

    Työn tuot­ta­vuu­den nousu juu­ri vähen­tää työ­tä, kysees­sä­hän on työn tehos­tu­mi­nen eli tuot­tei­ta saa­daan aikai­sek­si samal­la työl­lä enem­män tai vaih­toeh­toi­ses­ti teem­me vähem­män töi­tä tai näi­den yhdistelmä. 

    Ei vähen­nä. Työn tar­peen mää­rä kun ei vähe­ne, ellei työn kysyn­näl­le (=ihmis­ten tar­peil­le) tule lop­pu eteen. Ei ole vie­lä tois­tai­sek­si tul­lut. Ja jos tuli­si, niin sehän oli­si pel­käs­tään hyvä asia; eipä tar­vit­si­si enää raa­taa, kos­ka kai­kil­la oli­si kaik­kea jo ihan riittämiin.

    Jos tuot­ta­vuu­den nousu on suu­rem­pi kuin osto­voi­man lisäys niin työ­pai­kat vähe­ne­vät ja jos tulo­jen kas­vu on suu­rem­paa kuin tuot­ta­vuu­den kas­vu niin työ­pai­kat lisääntyvät.
    Tulo­jen kas­vu kuvaa talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den lisään­ty­mis­tä eli uusia työpaikkoja 

    Eihän tuot­ta­vuu­den nousu voi olla suu­rem­pi kuin osto­voi­man lisäys. Mihin se tehos­tu­nut tuo­tan­to voi­si men­nä muu­al­le kuin kas­va­nee­seen ostovoimaan?

    Ongel­ma on, että mitä vau­raam­pi maa on niin sitä vai­keam­pi on saa­vut­taa tuot­ta­vuu­den ylit­tä­vää kas­vua ja nyt­hän kes­kus­tel­tiin­kin, miten mei­dän käy tulevaisuudessa,löytyykö lisään­ty­väl­le työ­voi­mal­le kysyn­tää, his­to­rian toki tiedämme. 

    His­to­rian todel­la­kin tie­däm­me, jos 50-luku on lii­an lähel­lä, niin ota sit­ten vaik­ka 1750-luku — kum­mas­ti on yli kym­men­ker­tai­sel­le väes­töl­le jotain puu­haa löytynyt.

    Kari

  93. Eihän tuot­ta­vuu­den nousu voi olla suu­rem­pi kuin osto­voi­man lisäys. Mihin se tehos­tu­nut tuo­tan­to voi­si men­nä muu­al­le kuin kas­va­nee­seen ostovoimaan?”

    Jos viit­sit kai­vaa kas­vu-ja tuot­ta­vuus­lu­vut esiin niin näet ris­ti­rii­dan , kas­vu on ollut 1990–2000 luvul­la 4–5 % ja tuot­ta­vuu­den nousu 2–3 %.

    Tuos­ta 1750-luvun työl­lis­ten mää­räs­tä on vai­kea sanoa mitään, kos­ka suu­rin osa väes­tö­tä eli raha­ta­lou­den ulkopuolella

  94. Eikä työn­te­ko 100 vuo­des­sa ole juu­ri lisääntynyt.
    Vuon­na 1900 teim­me n 2500 työ­tun­tia per hen­ki­lö ja töis­sä oli jotain 1,5 mil­joo­naa eli työ­tun­te­ja teh­tiin 3,7 mil­jar­dia. Vuon­na 2007 teim­me vain 4 mil­jar­dia eli 10 % enemmän .

    Lähes kaik­ki tuot­ta­vuu­den ja bkt:n kas­vu on men­nyt elin­ta­son nousuun ja vapaa-ajan lisää­mi­seen eli olem­me vain jaka­neet työ­tä uudel­la tavalla.

    Tule­vai­suus näyt­tää sil­tä, että jaam­me työn työt­tö­myy­den kautta

    1. Vuon­na 1900 teim­me n 2500 työ­tun­tia per hen­ki­lö ja töis­sä oli jotain 1,5 mil­joo­naa eli työ­tun­te­ja teh­tiin 3,7 mil­jar­dia. Vuon­na 2007 teim­me vain 4 mil­jar­dia eli 10 % enemmän 

      Tuo nyt vaa­ti­si jo läh­de­viit­teen. Mat­ti Poh­jo­lan viral­li­sek­si totuu­dek­si nos­te­tu tut­ki­muk­sen mukaan vuo­si­työ­ai­ka on nyt suun­nil­leen sama kuin sata vuot­ta sit­ten. Pien­ti­loil­la ei sydän­tal­vel­la pal­jon pel­toa äestetty.

  95. Lii­an vanha:

    Jos viit­sit kai­vaa kas­vu-ja tuot­ta­vuus­lu­vut esiin niin näet ris­ti­rii­dan , kas­vu on ollut 1990–2000 luvul­la 4–5 % ja tuot­ta­vuu­den nousu 2–3 %.

    Ei sii­nä mitään ris­ti­rii­taa ole, voi­han talous aivan hyvin kas­vaa vaik­ka kuin­ka ilman että työn tuot­ta­vuus kas­vaa ensin­kään. Talous on kui­ten­kin muu­ta­kin kuin työntekoa.

    Vie­lä pahem­min menee met­sään, jos talou­den kas­vua aja­tel­laan ainoas­taan BKT:n näkö­kul­mas­ta. Yhteis­kun­nas­sa kun on pal­jon toi­min­taa, joka ei BKT:ssä näy yhtään mitenkään.

    Jos vaik­ka­pa työt­tö­mät alkai­si­vat vapaa­eh­toi­ses­ti avit­taa naa­pu­ris­tos­sa asu­via van­huk­sia, jot­ka vas­ta­vuo­roi­ses­ti tar­joai­si­vat muka­vaa jut­tuseu­raa, BKT ei kas­vai­si (aina­kaan suo­raan) sen­til­lä­kään, mut­ta talous (=ihmis­ten väli­nen vaih­to­kaup­pa) ja hyvin­voin­ti kyl­lä­kin lisääntyisivät.

    Tuos­ta 1750-luvun työl­lis­ten mää­räs­tä on vai­kea sanoa mitään, kos­ka suu­rin osa väes­tö­tä eli raha­ta­lou­den ulkopuolella 

    Help­po­han sii­tä on sanoa vaik­ka mitä. Esi­mer­kik­si, että sil­loin on pää­osa väes­tös­tä on koh­tuul­li­sen pal­jon saa­nut töi­tä teh­dä, että on yli­pää­tään pysy­nyt hen­gis­sä. Luu­len, että työl­li­syys on ollut var­sin lähel­lä sataa prosenttia.

    Tule­vai­suus näyt­tää sil­tä, että jaam­me työn työt­tö­myy­den kautta 

    Tule­vai­suu­des­ta en tie­dä, mut­ta minus­ta näyt­tää sil­tä, että nykyi­nen­kin työn­ja­kom­me on sel­lai­nen, että työt­tö­myys pysyy koh­tuul­li­sen korkeana.

    Kari

  96. Lii­an vanha:

    Jos viit­sit kai­vaa kas­vu-ja tuot­ta­vuus­lu­vut esiin niin näet ris­ti­rii­dan , kas­vu on ollut 1990–2000 luvul­la 4–5 % ja tuot­ta­vuu­den nousu 2–3 %.

    No ei tämä vai­ku­ta tip­paa­kaan sii­hen, että ihmi­set omis­ta­vat kai­ken tuo­tan­non. Meil­lä on aina osto­voi­maa kaik­keen sii­hen tuo­tan­toon, min­kä pus­kem­me ulos.

    Lähes kaik­ki tuot­ta­vuu­den ja bkt:n kas­vu on men­nyt elin­ta­son nousuun ja vapaa-ajan lisäämiseen

    häh? No mihin muu­hun se voi­si mennä?

  97. 80–90-luvun alus­sa Suo­meen muut­ta­neet soma­lit oli­vat luku­tai­toi­sem­pi ja kor­keam­min kou­lu­tet­tu­ja kuin vii­me vuo­si­na tul­let. Vuo­si­na 1989–1993 Suo­meen tul­lei­den (sil­loin vie­lä) Soma­lian kan­sa­lais­ten työl­lis­ty­mi­nen ja hei­dän sosio­eko­no­mi­sen ase­man­sa nousu selit­tää omis­tusa­sun­non yleis­ty­mis­tä. Vuon­na 1997 vain 8 % soma­lais­taus­tai­sis­ta omis­ti asun­ton­sa, vuon­na 2004 jo 28 % ja vuon­na 2007 perä­ti 36 %. He oli­vat asu­neet Suo­mes­sa sil­loin vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta. Enem­mis­tö (74 %) heis­tä asui edel­leen vuokra-asunnossa. 

    Suo­mes­sa nykyi­sin asu­va soma­liyh­tei­sö ei siis ole homo­gee­ni­nen, 90-pro­sent­ti­ses­ti luku­tai­do­ton jouk­ko eikä sitä tuli­si sel­lai­sek­si lei­ma­ta vii­mek­si muut­ta­nei­den perusteella. 

    Soma­liyh­tei­sö jakau­tuu 1) pitem­pään asu­nei­siin, jo maa­han tul­les­saan hyvin kou­lu­tet­tui­hin ja sit­tem­min työl­lis­ty­nei­siin soma­lei­hin ja 2) vii­me vuo­si­na tul­lei­siin vähän tai ei lain­kaan kou­lu­tus­ta saa­nei­siin, jois­ta osa on lukutaidottomia.

  98. Vii­mei­nen luku­tai­don arvio, jon­ka minä löy­sin on, että vuon­na 2001 Soma­lias­sa n. 37 pro­sent­tia aikuis­väes­tös­tä osa­si lukea. On sel­vä, että se on sota­ti­lan takia pudon­nut, kos­ka lap­set eivät ole pääs­seet kouluun.

    Soma­lias­sa oli sodit­tu vuon­na 2001 jo 10 vuot­ta, joten eikö­hän kou­lu­tus­ta­son hei­ken­ty­mi­sen dra­maat­ti­sim­mat vai­ku­tuk­set olleet jo sil­loin näkyvissä. 

    Afga­nis­ta­ni­lais­ten luku­tai­to­pro­sent­ti muu­ten on nykyi­sin (CIA:n sta­tis­tiik­ko­jen mukaan) mel­ko tark­kaan sama kuin v. 2000, joten aina­kaan siel­lä soti­mi­nen ei ole tuol­la aika­vä­lil­lä enää hei­ken­tä­nyt tilan­net­ta. Täs­tä voi­si yrit­tää jotain ana­lo­gi­aa vetää Somaliaankin.

    On sel­vä, että huo­nos­ti kou­lu­te­tut maa­han­muut­ta­jat ovat kau­niis­ti sanot­tu­na haas­te eikä sitä pidä eikä voi ohit­taa olan­ko­hau­tuk­sel­la. Väi­te “soma­li­maa­han­muut­ta­jis­ta 80–90 % on luku­tai­dot­to­mia” antaa kui­ten­kin asias­ta toden­nä­köi­ses­ti lii­an­kin syn­kän kuvan, joka ei ole omi­aan edis­tä­mään ongel­man raken­ta­vaa ratkaisemista.

  99. Kysyn nyt sit­ten asi­aa itse Juk­ka Vuo­riol­ta, kun asia ei oikein muu­ten sel­ke­ne. Eli miten tähän jul­ki­suu­teen tul­lee­seen osuu­teen on päädytty. 

    Mut­ta: Oli Soma­lias­ta tuli­joi­den luku­tai­dot­to­muus­pro­sent­ti sit­ten 85, 60 tai 40, niin joka tapauk­ses­sa meil­lä on pal­jon teke­mis­tä tämän ilmiön kans­sa. Soma­li­väes­tö tulee monin­ker­tais­tu­maan näil­lä per­hee­nyh­dis­tä­mis­py­kä­lil­lä hyvin lyhyen ajan sisään. 

    Ne, jot­ka kan­nat­ta­vat soma­lien muut­toa tän­ne, voi­si­vat myös kek­siä rat­kai­su­ja tähän tilan­tee­seen. Minus­ta se oli­si reilua. 

    Päh­käi­ly jos­tain pro­sent­tio­suuk­sis­ta Osmon blo­gil­la ei oikein auta. Luku­tai­do­ton ihmi­nen täs­sä yhteis­kun­nas­sa on ver­rat­ta­vis­sa pahoin inva­li­di­soi­tu­nee­seen, täy­sin työ­ky­vyt­tö­mään kan­sa­lai­seen — tar­vit­see tukea jopa ympärivuorokautisesti. 

    Että hei­tä­pä Kopo­nen vaik­ka jotain ehdotuksia!

  100. Os komemn­toi keommenttia: 

    ” Vuon­na 1900 teim­me n 2500 työ­tun­tia per hen­ki­lö ja töis­sä oli jotain 1,5 mil­joo­naa eli työ­tun­te­ja teh­tiin 3,7 mil­jar­dia. Vuon­na 2007 teim­me vain 4 mil­jar­dia eli 10 % enemmän ”

    Tuo nyt vaa­ti­si jo läh­de­viit­teen. Mat­ti Poh­jo­lan viral­li­sek­si totuu­dek­si nos­te­tu tut­ki­muk­sen mukaan vuo­si­työ­ai­ka on nyt suun­nil­leen sama kuin sata vuot­ta sit­ten. Pien­ti­loil­la ei sydän­tal­vel­la pal­jon pel­toa äestetty.”

    Ei äes­tet­ty kuten ei sydän­ke­säl­lä­kään. Mut­ta riit­ti met­sä­töi­tä , eläin­ten hoi­toa (jos oli niin rikas että omis­ti hevo­sen ja leh­män). Met­säs­tä­jä kävi vir­ka­tie­tä myö­ten ansoil­laan eli ansioil­laan… näi­tä aiko­ja on hvyin vai­kea ver­ra­ta. kal­le Pää­ta­lon muis­te­lois­ta kävi ilmi, että hänen isän­sä oli koko syk­syn savo­tal­la ja tuli vain jou­luk­si kotiin.

    1. Työ­tun­tien mää­rä kas­voi tasai­ses­ti vuo­si­sa­dan alius­ta vuo­teen 1950 ja on sen jäl­keen palan­nut ennal­leen ja men­nyt jopa vuo­si­sa­dan (1900) alun tason. Mut­ta ei sii­nä olen­nais­ta eroa ole. Teol­li­suu­des­sa työ­ai­ka on lyhen­ty­nyt, maa­seu­dun vajaa­työl­li­syys opn hel­pot­ta­nut ja vir­ka­mies­ten työ­ai­ka piden­ty­nyt dra­maat­ti­ses­ti. Sadas­sa vuo­des­sa työn tuot­ta­vuus on 14-ker­tais­tu­nut ja BKT asu­kas­ta koh­den 12-ker­tais­tu­nut. Täs­tä voi las­kea, pal­jon­ko työ­pa­nos on vähen­ty­nyt. Pääs­sä las­kien noin 14 prosenttia.

  101. Tus­kim­pa mikään maa tar­vit­see tosia­sias­sa lisää ihmi­siä, jos se on nyt ollut yli­pää­tään täs­sä kes­kus­te­lun aihee­na. Kun kat­soo ympä­ril­leen voi tul­la sii­hen lop­pu­tu­lok­seen, että ihmis­ten työt­tö­myys on suu­rem­pi ongel­ma kuin työ­voi­man niuk­kuus. Eikä tämä ole kiin­ni mis­tään sopeu­tu­mi­sa­jas­ta. Työt­tö­miä ei loh­du­ta se, että tule­vat­kin suku­pol­vet kär­si­vät mit­ta­vas­ta työttömyydestä.

  102. EK:n teke­mä tilas­to löy­tyi noin äkkiseltään.
    Pojat oli­vat ronk­ki­neet muis­tis­ta sivuo­soit­teet tai­vaan tuu­liin, joten en löy­tä­nyt entis­tä, jos­sa aika alkaa 1900:sta ja jokai­sen työ­ajan lyhen­nyk­sen syy on merkitty .
    Tämä alkaa vuo­des­ta 1920

    Mut­ta kyl­lä ennen teh­tiin töi­tä tal­vel­la­kin, pap­pa­ni aloit­ti 1800-luvun lopul­la met­sä­työt 12-vuo­ti­aa­na. Puut kaa­det­tiin syk­syl­lä tai tal­vel­la ja kul­je­tet­tiin met­säs­tä hevo­sel­la kun oli lun­ta ja jäät kantoivat.

    1900 luvun alun tilas­to ei ole tark­ka työ­voi­man suh­teen, sil­lä työt aloi­tet­tiin jo 10–14-vuoden iäs­sä eikä nii­tä lope­tet­tu enne kuin kuo­le­ma kor­ja­si, se tosin vei jo 45–55-vuotiaana suu­rim­man osan.
    Myös­kin torp­pa­rei­den tapa mak­saa tor­pan vuo­kra työl­lä ei ollut var­si­nais­ta palkkatyötä.

    Mut­ta kyl­lä tuo ker­too sen oleel­li­sim­man eli teem­me edal­leen saman ver­ran työ­tun­te­ja kuin 1900, aina­kin näin lama-aikana 

    http://www.sosiaaliala.fi/www/fi/tilastokuvat/tyoelama/kuvat/Saannollinen_vuosityoaika_teollisuuden_tyontekijat.pdf

    1. Lii­an van­ha puhuu nyt aivan eri asias­ta, sään­nöl­li­sen PALKKATYÖN pituu­des­ta ja sii­nä­kin vain teol­li­suu­des­sa. 1900-luvun alus­sa hyvin pie­ni osa ihmi­sis­tä teki palk­ka­työ­tä yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. Val­tao­sa oli pien­vil­je­li­jöi­tä, joi­den koh­dal­la suo­ra­nai­nen ali­työl­li­syys oli ongel­ma. Senaa­tin vir­ka­mie­het tuli­vat töi­hin kym­me­nek­si ja läh­ti­vät kotiin kah­del­ta, mut­ta onnek­si välis­sä oli tun­nin ruokatunti.
      Var­si­nai­nen työ­väes­tö, jota siis oli vähän, uuras­ti kuin orjat, mut­ta sen vai­ku­tus koko­nai­suu­teen ei ollut järin suu­ri. Kes­kus­te­lu­han läh­ti kysy­myk­ses­tä, jos­sa Lii­an van­ha yrit­ti väit­tää, että tuot­ta­vuu­den nousu on radi­kaa­lis­ti vähen­tä­nyt teh­ty­jen työ­tun­tien mää­rää kan­san­ta­lou­den tasolla.

  103. Olen­ko ihan hako­teil­lä arvel­les­sa­ni, että työn mää­rää per capi­ta on lisän­nyt nais­ten siir­ty­mi­nen työ­elä­mään, ja vähen­tä­nyt työ­päi­vän lyhe­ne­mi­nen, ja että näi­den yhteis­vai­ku­tus sadas­sa vuo­des­sa on n. sen ver­ran, mitä Osmo laski?

    Ja ehkä se kes­kei­sin kysy­mys, ovat­ko yllä käsi­tel­lyt työ­tun­ti­mää­rät työn­te­ki­jää vai asu­kas­ta koh­ti laskettuja?

  104. Työ­tun­tien mää­rä kas­vaa aina sii­hen asti, kun vii­mei­sim­män­kin äitiys­lo­mal­la ole­van äidin työt on ulkois­tet­tu toi­sel­le äitiys­lo­mal­la ole­val­le äidil­le ja päin vas­toin. Vero­kan­nus­ti­me­na voi­si käyt­tää las­ken­nal­lis­ta las­ten hoi­to­tu­loa. Lop­pu­tu­los oli­si kaik­kia hyö­dyt­tä­vä: ulkois­tuk­sen myö­tä bkt kas­vaa, ulkois­tuk­sen myö­tä tehok­kuus nousee, las­ten hoi­don rön­syt pois­tu­vat, kos­ka äidit voi­vat kes­kit­tyä ydin­toi­min­toi­hin, vero­tu­lot kas­va­vat, vero­tuk­sen neut­raa­li­suus para­nee jne. Per­ha­na, tai­sin juu­ri antaa kokoo­muk­sel­le idean seu­raa­vaan hallitusohjelmaan.

  105. Alku­tuo­tan­nos­sa oli tosi­aan 70 % työ­väes­tös­tä , teol­li­suu­des­sa n 20 % ja hal­lin­nos­sa 5 %.
    Alku­tuo­tan­noss­kin teh­tiin töi­tä , pien­vil­je­li­jöil­le navet­ta jär­jes­ti 24/7 työ­maan ja yhteis­kun­ta jär­jes­ti lisä­työk­si työllisyystöitä.

    Suu­ri osa oli torp­pa­rei­ta, joil­la oli kak­sin­ker­tai­nen työ­vel­voi­te, ensin omas­sa tor­pas­sa ja toi­nen kartanossa.
    Sama kos­ke maa­työ­läi­siä, kyl­lä hekin raa­toi­vat pit­kää päi­vää, 12–17 tuntista.
    Eikä met­sä­töis­sä­kään tun­net­tu 8‑tunnin työ­päi­vää, pap­pa­ni­kin raa­toi jo 12-vuo­ti­aa­na 12-tun­ti­sia päiviä .

    Työn käsi­te ei ollut aivan sam kuin tänään, kos­ka yhteis­kun­ta oli toinen

  106. Ne, jot­ka kan­nat­ta­vat soma­lien muut­toa tän­ne, voi­si­vat myös kek­siä rat­kai­su­ja tähän tilan­tee­seen. Minus­ta se oli­si reilua.
    Päh­käi­ly jos­tain pro­sent­tio­suuk­sis­ta Osmon blo­gil­la ei oikein auta. Luku­tai­do­ton ihmi­nen täs­sä yhteis­kun­nas­sa on ver­rat­ta­vis­sa pahoin inva­li­di­soi­tu­nee­seen, täy­sin työ­ky­vyt­tö­mään kan­sa­lai­seen — tar­vit­see tukea jopa ympärivuorokautisesti.
    Että hei­tä­pä Kopo­nen vaik­ka jotain ehdotuksia!

    No täs­sä yksi: Ase­te­taan rahal­lis­ten sosi­aa­lie­tuuk­sien saan­nin ehdok­si (kai­kil­le, ei vain mamuil­le) suo­ri­tet­tu oppi­vel­vol­li­suus tai vas­taa­vien tai­to­jen (perus luku- ja las­ku­tai­to sekä hip­pu­nen yleis­tie­toa) osoit­ta­mi­nen näyt­tö­ko­keel­la. Perus­tar­peet kuten kat­to pään pääl­le ja ruo­ka hen­gen­pi­ti­mik­si jär­jes­te­tään toki hyvin­voin­ti­val­tios­sa kenel­le hyvän­sä, mut­ta vain tava­ra­na ja pal­ve­lui­na, ei raha­na. Myös ansio­si­don­nai­sen päi­vä­ra­han työs­sä­oloeh­don täyt­ty­mi­nen kel­van­nee osoi­tuk­sek­si riit­tä­väs­tä osaa­mis­ta­sos­ta ja tie­tys­ti hol­houk­sen alai­set yms. poik­keus­ta­pauk­set pitää huo­mioi­da. Mut­ta perus­a­ja­tuk­se­na, että kan­nus­te­taan vah­vas­ti opis­ke­le­maan suo­ma­lai­ses­sa arjes­sa tar­vit­ta­vat perus­tai­dot — ja tar­jo­taan sii­hen myös mah­dol­li­suus. Voi olla, että pel­käs­tään tämän vii­me sei­kan kor­jaa­mi­nen aut­tai­si asi­aa jo pal­jon. Esi­mer­kik­si suo­men kie­len ope­tus on käsi­tyk­se­ni mukaan täl­lä het­kel­lä tör­keäs­ti ali­mi­toi­tet­tu tar­pee­seen nähden.

  107. Kopo­nen
    “Afga­nis­ta­ni­lais­ten luku­tai­to­pro­sent­ti muu­ten on nykyi­sin (CIA:n sta­tis­tiik­ko­jen mukaan) mel­ko tark­kaan sama kuin v. 2000, joten aina­kaan siel­lä soti­mi­nen ei ole tuol­la aika­vä­lil­lä enää hei­ken­tä­nyt tilannetta. ”

    Toi­sin kuin Soma­lia, Afga­nis­tan on mie­hi­tet­ty ja siel­lä on jon­kin­lai­nen yhteis­kun­ta­jär­jes­tys ja esi­val­ta ole­mas­sa, jos ei nyt kai­kis­sa kylis­sä, niin aina­kin suu­rim­mis­sa kaupungeissa.

  108. Kat­se­lin aineis­to­ja näis­tä työ­tun­neis­ta. Kyl­lä sel­lai­nen 30 pro­sent­tia vuo­si­työ­ai­ka on lyhen­ty­nyt 1900-luvun alkupuolelta. 

    On se nyt aika radi­kaa­lia? Tai täs­sä on nyt se ongel­ma, että mihin ver­taa… Se on radi­kaa­lim­paa kuin 10 pro­sent­tia ja vähem­män radi­kaa­lia kuin 50 pro­sent­tia. Öh?

    Oma kysy­myk­sen­sä on tie­ten­kin, että miten näi­tä­kin on oikein mitat­tu vuo­si­sa­dan alus­sa. Nyt lie­nee parem­mat mah­dol­li­suu­det luo­tet­ta­vaan tilastointiin.

    1. Olet toden­nä­köi­ses­ti katy­so­nut viral­lis­ta kokoai­kai­sen palk­ka­työn luku­ja etkä sitä, kuin­ka pal­jon ihmi­set oikeas­ti teki­vät töi­tä, kos­ka vähem­mis­tö teki palkkatyötä.

  109. Kyl­lä se torp­pa­rin kar­ta­noon teke­mä työ­kin oli palk­ka­työ­tä vaik­ka se tuli­kin torp­pa­ril­le etuutena.
    Las­ke­taan­han nyky­ään työ­suh­deau­to­kin palkaksi

  110. Väes­tös­tä näi­tä nyky­muo­toi­sia vil­je­li­jöi­tä eli vil­je­li­jöi­tä, jot­ka omis­ta­vat maan­sa oli vain n n 17 %.
    Tuo­ta vir­kae­liit­tiä oli n 5 % , teol­li­suus-ja muu­ta työ­väes­töä n 25 % ja alku­tuo­tan­nos­sa elan­ton­sa saa­via n 70 % , 

    Ei se ainoas­taan teh­taas­sa työ­tä orja­na paker­ta­va ollut palk­ka­työ­läi­nen, suu­rin osa alku­tuo­tan­nos­sa olleis­ta­kin oli palk­ka­työ­läi­siä vähin­tään yhtä huo­noi­ne ehtoi­neen ja pit­ki­ne työaikoineen

    Vaik­ka hel­sin­ki­läi­sen elii­tin onkin vai­kea tätä ymmär­tää niin kyl­lä se pii­ka­kin (ja ren­ki­kin) on ihmi­nen ja lue­taan palkansaajaksi.
    Torp­pa­ri oli sil­tä välil­tä ja relik­ti feo­daa­liyh­teis­kun­nas­ta, mut­ta hän jou­tui teke­mään kak­sin­ker­tai­sen työn.

    Ei sii­hen aikaan maa­seu­dul­la maat­tu soh­val­la ja sylet­ty kat­toon, kun kun­ta kan­toi taloon puut ja ruu­an kuten tänään.

    Makaa­ja myy­tiin orjak­si eli huutolaiseksi

  111. Mis­sä ihmi­set viet­ti­vät 1900-luvun alus­sa vii­si viik­koi­sen kesälomansa?

  112. Eivät kesäl­lä. Pel­käs­tään jou­lua vie­tet­tiin kol­me viikkoa.”

    Jou­lu kes­ti Tuo­maas­ta Nuu­tin­päi­vään eli kol­me viik­koa. mut­ta eläi­met oli hoi­det­ta­va, talo läm­mi­tet­tä­vä jne. Pimeim­pä­nä aika­na ulko­töis­tä ei oikein tuli­si­kaan tul­lut mitään.

    Jyväs­ky­läs­sä muu­ten 21.12. aurin­ko nousee klo 9.47 ja las­ke 14.47 eikä juu­ri nouse käm­me­nen­le­veyt­tä korkeammalle.

    Tosin van­haa lukua Tuo­maan­päi­vä oli itse asias­sa jo tam­mi­kuun puolella.

  113. Tämä väit­te­ly työ­ajan kasvamisesta/vähenemisestä ei vai­ku­ta sii­hen, että Lii­an van­hal­la on vähän omi­tui­nen käsi­tys taloudesta.

    Ihmi­set omis­ta­vat kai­ken tuo­tan­non. Osto­voi­ma riit­tää aina kai­ken tuo­tan­non osta­mi­seen. Mitä enem­män tuo­tan­toa, sitä enem­män osto­voi­maa. Osto­voi­man puu­te ei siis voi olla se ongel­ma, joka estää tuo­tan­toa kasvamasta.

  114. Ihmi­set omis­ta­vat kai­ken tuo­tan­non. Osto­voi­ma riit­tää aina kai­ken tuo­tan­non osta­mi­seen. Mitä enem­män tuo­tan­toa, sitä enem­män ostovoimaa”

    Sul­je­tuss­sa talou­des­sa on näin, avoi­mes­sa kaik­ki ei enää mene tasan kuin maa­il­man tasolla

  115. Jyväs­ky­läs­sä muu­ten 21.12. aurin­ko nousee klo 9.47 ja las­ke 14.47 eikä juu­ri nouse käm­me­nen­le­veyt­tä korkeammalle.”

    Lapis­sa tal­vi­nen yö kes­tää pari kuu­kaut­ta, mut­ta ei se ole met­sä­töi­tä estänyt

  116. Toi­sin kuin Soma­lia, Afga­nis­tan on mie­hi­tet­ty ja siel­lä on jon­kin­lai­nen yhteis­kun­ta­jär­jes­tys ja esi­val­ta ole­mas­sa, jos ei nyt kai­kis­sa kylis­sä, niin aina­kin suu­rim­mis­sa kaupungeissa.

    Mie­hi­tyk­sen alun jäl­keen kään­ne Afga­nis­ta­nis­sa parem­paan on var­mas­ti tapah­tu­nut kou­lu­tuk­ses­sa, mut­ta se tus­kin näkyy kovin mer­kit­tä­väs­ti vie­lä aikuis­ten luku­tai­to­pro­sen­tis­sa. The Eco­no­mist Poc­ket World in Figu­res ‑tilas­to­kir­jan mukaan afga­nis­ta­ni­lais­lap­sis­ta 87 % käy kou­lua, mut­ta aikuis­ten luku­tai­to­pro­sent­ti on sil­ti vain 28,1 %. Luul­ta­vas­ti tämä pro­sent­ti läh­tee voi­mak­kaa­seen nousuun kun mie­hi­tyk­sen alun jäl­keen kou­luun pääs­seet lap­set aikuis­tu­vat, mut­ta nykyi­sis­sä luvuis­sa se ei vie­lä juu­ri näkyne.

  117. Jyväs­ky­läs­sä muu­ten 21.12. aurin­ko nousee klo 9.47 ja las­ke 14.47 eikä juu­ri nouse käm­me­nen­le­veyt­tä korkeammalle.”

    Lii­an vanha:
    Lapis­sa tal­vi­nen yö kes­tää pari kuu­kaut­ta, mut­ta ei se ole met­sä­töi­tä estänyt

    Kuten Lapis­sa kamaoai­kan käy­nyt tie­tää, kaa­moa­si­kaan on 4–5 tun­tia Enon­te­kiön kor­keu­del­la siner­tä­vä valo ja sen jäl­keen vie­lä hämä­rää. Lumi hei­jas­taa valoa ja tekee päivån kirk­kaam­mak­si. Voi tosin olla niin kyl­mä, että met­sä­töi­tä on vai­kea teh­dä. Vai­kea sanoa, kun ole sii­hen aikaan met­sä­käm­pil­lä ollut.

    Valais­tuk­seen vai­kut­taa myös pil­vi­syys. Kos­ka aurin­ko on niin mata­la­lal ja valo jou­tuu kul­me­na­na pak­sun ila­ker­ro­ken läpi, pil­vi­se­nä päi­vi­nä voi todel­la mle­kin pime­ää. Ete­lä­ran­nik­ko tai­taa olla maan pimein­tä seu­tua jou­lu­kuun lopulla.

  118. Mis­sä ihmi­set viet­ti­vät 1900-luvun alus­sa vii­si viik­koi­sen kesälomansa?”

    Ihmi­set, so varak­kaat sää­ty­läi­set viet­ti­vät sen huvi­loil­laan tai kyl­py­löis­sä. Taval­li­ses­ta kan­sas­ta en tie­dä, eikä kai tar­vit­se­kaan tietää.

  119. 3289 myön­teis­tä oles­ke­lu­lu­paa soma­leil­le vuo­si­na 2006–2009. Mihin Osmo nämä soma­lit oikein menee asu­maan ja lisää tulee tuhan­sia, ei hel­sin­ki­läi­set nii­tä halua ja val­tao­sa suo­men väes­tös­tä ei halua lisää maa­han­muut­ta­jia, mik­si sit­ten Vih­reät halu­aa lisää soma­lei­ta Suo­meen kun kukaan ei nii­tä halua, ei kun­nat­kaan halua ottaa nii­tä vas­taan, ollaan­ko täs­sä menos­sa per­se edel­lä puu­hun tyh­myyk­sis­sään vai onko täs­sä vaan jon­kun pie­nen ryh­män mie­li­ha­kut ja tah­to kysy­myk­ses­sä joka ei ollen­kaan vas­taa koko kan­san mielipidettä?

    1. ile hki:
      Anteek­si nyt, mut­ta kir­joi­tuk­se­si oli kovin tyy­pil­li­nen mus­ta­val­koi­sel­le ajat­te­lul­le. Kun kir­joi­tan, että soma­lien jou­kos­sa on myös menes­tys­ta­ri­noi­ta, ei sii­tä voi miten­kään pää­tel­lä muu­ta kuin että soma­lien kes­kuu­des­sa on menes­tys­ta­ri­noi­ta. Tuo aja­tus, että joko kan­nat­taa jotain väes­tö­ryh­mää koko­nai­suu­te­na ja yksi­löi­hin kat­so­mat­ta tai vihaa hei­tä kaik­kia yksi­löi­tä erit­te­le­mät­tä, on siis tätä “kriit­ti­syyt­tä”?

  120. Puhuin eilen puhe­li­mes­sa Maa­han­muut­to­vi­ras­ton yli­joh­ta­ja Jor­ma Vuo­rion kanssa. 

    Luku­tai­dot­to­muu­den (85–90%) arvio perus­tuu Afri­kan pääs­sä, lähin­na Addis Abe­bas­sa teh­tyi­hin haas­tat­te­lui­hin. Lap­set eivät ole täs­sä osuu­des­sa, kos­ka lap­sia ei haastatella. 

    Tuli­joi­den pro­fii­li on vii­me vuo­si­na kuu­lem­ma muut­tu­nut radi­kaa­lis­ti. Nämä ihmi­set ovat Soma­lian maa­seu­dul­ta ja eivät ole käy­neet suu­ri­mak­si osak­si päi­vää­kään koulua. 

    Per­hee­nyh­dis­tä­mis­ha­ke­muk­sia on täl­lä het­kel­lä sisäl­lä 4000 ja Vuo­rion arvio oli, että vuo­den lop­puun men­nes­sä tulee toi­set 4000. Hän sanoi, että Suo­mi ei ole miten­kään varau­tu­nut täl­lai­siin ihmis­vir­toi­hin eivät­kä mit­kään käsil­lä ole­vat resurs­sit rii­tä luku­tai­dot­to­mien ihmis­ten jär­ke­vään kotout­ta­mi­seen ja pova­si mit­ta­vaa yhteis­kun­nal­lis­ta ongel­maa lähitulevaisuudessa. 

    Suo­mes­sa on sel­lai­nen muis­ta vas­taa­not­ta­vis­ta mais­ta poik­kea­va käy­tän­tö, että jo vas­taan­ot­to­kes­kuk­sis­ta käsin voi aloit­taa per­hee­nyh­dis­tä­mis­pro­ses­sin. Myös se on eri­koi­suus, että mat­kat mak­se­taan. Muu­al­la yhdis­tä­jäl­lä tulee olla asun­to ennen­kuin voi ryh­tyä jär­jes­tä­mään suku­lai­sian­sa tän­ne ja mat­kat pitää itse kus­tan­taa. Per­heen yhdis­tä­mi­sen pii­ris­sä on yhtä yhdis­tä­jää koh­den tavan­omai­ses­ti 15 hen­keä, usein perä­ti 20 henkeä. 

    Näis­tä tie­dois­ta voi pää­tel­lä kuka vää­ris­te­lee ja kuka puhuu tot­ta täs­sä­kin ket­jus­sa. En ker­ro, vaan miet­ti­kää itse.

    1. Eli­nan ker­to­mat tie­dot nykyi­sis­tä maa­han­muut­ta­jis­ta ovat tär­kei­tä. Kuten aiem­min olen kir­joit­ta­nut, teol­li­suus­mai­hin tuli­si ottaa lähin­nä nii­tä pako­lai­sia, joil­la on edel­ly­tyk­set toi­mia teol­li­suus­mai­den ympä­ris­töis­sä menes­tyk­sel­li­ses­tio ja pai­kal­li­sil­la lei­reil­lä tuli­si hoi­taa nii­tä, joi­den osaa­mi­sel­le ei ole teol­li­suus­mais­sa käyttöä.
      Tuo­ta vii­meis­tä huo­mau­tus­ta en ymmär­rä ollen­kaan. Ket­jus­sa puhu­taan 1990-luvun alun maa­han­muut­ta­ja­ko­hor­tis­ta, eikä sii­nä ole väi­tet­ty mitään tämän­het­ki­sis­tä maa­han­muut­ta­jis­ta. Väit­tää­kö Eli­na, että nuo tie­dot 90-luvun maa­han­muut­ta­jis­ta oli­si­vat epätosia?

  121. Osmo, en tar­koit­ta­nut ollen­kaan sinua. 

    Tääl­lä oli muis­taak­se­ni väit­tei­tä, että tuo luku­tai­dot­to­muu­den pro­sent­ti oli­si vää­rä ja että tuli­jat ovat kau­pun­ki­lai­sia ja parem­min kou­lu­tet­tua väkeä jne. 

    Mut­ta:

    Unoh­ta­kaa tuo vii­mei­nen lause, toki asioi­ta saa poh­dis­kel­la, kysee­na­lais­taa ja ihme­tel­lä ilman että se on vääristelyä.

  122. En nyt oikein tätä heh­kut­ta­mis­ta “menes­tys­ta­ri­noil­la” ymmärrä. 

    Jos on omal­la työl­lään elä­nyt ja asuu vel­kai­ses­sa yksiös­sä Espoon Suve­las­sa, niin en minä nyt sitä var­si­nai­sek­si menes­tys­ta­ri­nak­si kut­sui­si, vaan nor­maa­lik­si elämäksi. 

    Vai onko niin, että itsen­sä elät­tä­vä, yhteis­kun­taan integroi­tu­nut soma­li on auto­maat­ti­ses­ti menes­tys­ta­ri­na? Vähän rasis­miin viit­ta­vaa kie­len­käyt­töä minus­ta. Ikään kuin heil­tä ei vaa­dit­tai­si samo­ja asioi­ta kuin suo­ma­lai­sil­ta ja tavan­omai­nen elä­män­kul­ku on jotain suur­ta menestymistä. 

    En mil­lään muo­toa halua vähek­syä ihmi­siä, jot­ka ovat onnis­tu­neet hank­ki­maan oman asun­non, mut­ta täl­lai­nen yhden kan­san­ryh­män mui­den ylä­puo­lel­le nos­ta­mi­nen reto­ri­sin kei­noin on minus­ta outoa.

  123. Eli­na, pal­jon kii­tok­sia tie­dos­ta. Tähän asti­set läh­teet on ollut hyvin epä­mää­räi­siä ja 80–90% luku­tai­dot­to­muus ihan mis­sä tahan­sa aikuis­po­pu­laa­tios­sa on maa­il­ma­nen­nä­tys­luok­kaa, joten sii­tä perus­s­kep­ti­syys. Mut­ta usko­taan kun ker­ran asi­aa on tut­kit­tu, eli kyse on siis per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen kaut­ta tule­vis­ta. Oli­si­ko­han nai­sia ja van­huk­sia suu­ri osa?

    Vuo­rio tuo minus­ta ihan asial­li­ses­ti esil­le resurs­si­pu­lan, en vaan ihan ymmär­rä lähes­ty­mis­ta­paa. Resurs­sien kan­nal­ta on yhden­te­kää esi­mer­kik­si mak­se­taan­ko len­not vai ei. Toki vähem­män höve­li lähes­ty­mis­ta­pa vähen­täi­si hake­mus­ten mää­rää, mut­ta tämä on mie­li­val­tai­nen tapa kar­sia nii­tä. Ei kai resurs­sion­gel­ma ole hake­mus­ten mää­rä, eihän nii­tä ole pak­ko hyväk­syä, vaan hyväk­syt­ty­jen hake­mus­ten mää­rä. Kai tämän voi kiintiöidä.

    Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on että voi­ko kotou­tu­mis­suun­ni­tel­ma eli ennus­te olla valin­ta­kri­tee­ri. Äkki­sel­tään aja­tus on hou­kut­te­le­va ja inhi­mil­li­nen­kin, olen vaan äärim­mäi­sen skep­ti­nen sen suh­teen että tämä toi­mii käy­tän­nös­sä, inten­sii­vit hui­ja­ta vaik­ka­pa tekai­se­mal­la työ­suh­de on vaan niin suuret.

  124. Jos pako­lais­lei­ril­tä Etio­pias­ta löy­tyy yksi kou­lu­tet­tu soma­li Suo­meen, niin eipä se juu­ri koko­nai­suut­ta kohen­na, jos peräs­sä tulee 20 lukutaidotonta. 

    Niin kau­an kuin lain­sää­dän­tö per­hee­nyh­dis­tä­mi­sen osal­ta on mitä on, niin tilan­ne on tämä. 

    Rat­kai­su­ja pitäi­si mie­les­tä­ni tul­la niil­tä poliit­ti­sil­ta tahoil­ta, jot­ka eivät kan­na­ta huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton kiris­tä­mis­tä eli mm. vihreiltä.

    Luku­tai­to on meil­le niin itses­tään­sel­vyys, että jos­kus tun­tuu, ettei­vät kaik­ki ole aivan sisäis­tä­neet, mitä sen puut­tu­mi­nen mer­kit­see. Ei luku­tai­do­ton voi toi­mia sii­voo­ja­na, mitä sil­loin täl­löin kuu­lee. Sii­voo­jan pitää men­nä koh­tee­seen­sa itse­näi­ses­ti. Miten tämä onnis­tuu, jos ei osaa lukea kadun­ni­miä ja käyt­tää jul­ki­sia kul­ku­neu­vo­ja, kun ei tun­ne nume­roi­ta? Miten onnis­tuu olla pai­kal­la oike­aan aikaan, kun ei tun­ne kel­loa? Miten tutus­tuu eri työ­koh­tei­den tur­val­li­suus­oh­jei­siin? Miten kir­jaa ylös teh­dyt työtunnit? 

    Ehei… kyl­lä sii­vo­jan tar­vit­see osa­ta lukea Suo­mes­sa. Ei tääl­lä ole mitään “ota luu­ta käteen ja ala lakais­ta” ‑hom­mia.

    Ainoat työt, joi­ta voi luku­tai­dot­to­man aja­tel­la teke­vän ovat täl­lai­set kehi­tys­vam­mai­sil­le rää­tä­löi­dyt pak­kaa­mis- ja kokoa­mis­teh­tä­vät aina samas­sa pai­kas­sa. Ja nii­tä ei kuu­lem­ma rii­tä kehi­tys­vam­mai­sil­le­kaan, niin miten tuhan­sil­le soma­leil­le? Eivät­kä nämä työt yleen­sä itse asias­sa tuo­ta mitään, vaan ne ovat kun­tout­ta­vaa toi­min­taa kehitysvammaisille.

  125. Nämä kes­kus­te­lu ihmis­ten työä­ajas­ta sata vuo­ta sitetnm ovat kyl­lä valai­se­vai, muta alka­vat olla jo hyö­dyt­tö­miä. Me tie­däm­me asioi­den taus­tas­ta aivan lii­an vähän.

    Tote­sin juu­ri, että 40 v. sitetn lukio­lai­sean luin Haa­ti­sen väi­tös­kir­jan Suo­ma­lai­nen maa­lais­köy­hä­lis­tä tut­ki­muk­sen ja kau­no­kir­jal­li­su­duen valos­sa. Mut­ta sii­hen tie­to­ni tai­ta­vat­kin rajoittua.

    Yksi asia on minul­le jää­nyt epä­sel­väk­si. Meil­lä on joki­nin­tui­tii­vi­nen käsi­tys tuott­ta­vuu­des­ta. Mut­ta miten posi­tii­vi­ses­sa kan­san­ta­lous­tie­tees­sä tuot­ta­vuus tark­kaan ottaen mää­ri­tel­lään? Miten voim­me sano, että sadan vuo­den aika­na tuot­ta­vuus on (muis­tin­ko oikein) lisääntynyty14-kertaiseksi.

    1. Tuot­ta­vuus kan­san­ta­lou­den tasol­la on aika tark­kaan BKT/työtunnit.
      Kun tuot­ta­vuus on 14-ker­tais­tu­nut ja BKT/nenä 12-ker­tais­tu­nut, saam­me arvion myös työ­ajan kehityksestä.

  126. inten­sii­vit hui­ja­ta vaik­ka­pa tekai­se­mal­la työ­suh­de on vaan niin suu­ret’ (tpyy­luo­ma)
    Epäi­le­mät­tä, eri­tyi­ses­ti, jos hui­jauk­ses­ta ei ole mitään seu­raa­muk­sia. Ame­rik­ka­lai­sis­ta voi­si jäl­leen ottaa mal­lia: google­ta ‘revoca­tion of U.S. citizenship’.

  127. Hel­pos­ti muis­tet­ta­va kaava:

    tuo­tan­to / henkilö
    = (tuo­tan­to / työ­tun­nit) * (työ­tun­nit / henkilö)
    = työn tuot­ta­vuus * työn määrä.

    Kos­ka on fysi­kaa­li­ses­ti mah­do­ton­ta, että jäl­kim­mäi­nen ter­mi ylit­täi­si 24 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä talous­kas­vu per capi­ta on työn tuot­ta­vuu­den kasvua.

  128. Jaak­ko Hirvonen:

    Hel­pos­ti muis­tet­ta­va kaava:

    tuo­tan­to / henkilö
    = (tuo­tan­to / työ­tun­nit) * (työ­tun­nit / henkilö)
    = työn tuot­ta­vuus * työn määrä.

    Kos­ka on fysi­kaa­li­ses­ti mah­do­ton­ta, että jäl­kim­mäi­nen ter­mi ylit­täi­si 24 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä talous­kas­vu per capi­ta on työn tuot­ta­vuu­den kasvua. 

    Mie­len­kiin­toi­nen joh­to­pää­tös. Mil­läs sit­ten seli­tät esi­mer­kik­si sen, että met­sä kas­vaa ja tuot­taa hyvin­voin­tia ja talous­kas­vua, vaik­ka sen eteen ei teh­täi­si sekun­tia­kaan töitä?

    Kari

  129. lurk­ki, se pitäi­si sit­ten osoit­taa toteen. Tutun pizze­rias­sa oli työ­paik­ka muu­tet­taes­sa, mut­ta omis­ta­jan mukaan lät­ty ei myy­nyt joten työ­paik­kaa ei enää ole. Sii­tä vaan näyt­töä rakentamaan.

  130. Vään­ne­tään­pä nyt vie­lä var­muu­den vuok­si rautalangasta.

    Osmo ostaa 10 000 eurol­la maa­til­kun, jos­sa on tai­mia. 20 vuot­ta myö­hem­min ros­vo­pa­ro­ni halu­aa ostaa samai­sen til­kun 50 000 eurol­la, kos­ka tar­vit­see puu­ta. Osmo myy, ja ros­vo­pa­ro­ni kaa­dat­taa puut, ja myy ne 45 000 eurol­la ja hänel­le jää vie­lä 10 000 euron arvoi­nen tai­mik­ko. Met­su­ri saa 3000 euroa hom­mas­ta, ros­vo­pa­ro­ni 2000 euroa ja Osmo 2000 euroa/vuosi.

    Kenen työn tuot­ta­vuu­des­sa nuo Osmon rahat näkyvät?

    Kari

    1. Tuot­ta­vuus las­ke­taan kan­san­ta­lou­den tasol­la. Ros­vo­pa­ro­ni jou­tui var­maan­kin teet­tä­mään tuon kaa­to­työn jollakin.
      Sor­ry Kari, tämä on kan­san­ta­lous­tie­teen peruskauraa.

  131. Soi­nin­vaa­ra: “Ket­jus­sa puhu­taan 1990-luvun alun maa­han­muut­ta­ja­ko­hor­tis­ta, eikä sii­nä ole väi­tet­ty mitään tämän­het­ki­sis­tä maahanmuuttajista.”

    Ket­jun aloit­ta­ja väit­tää tähän kohort­tiin vii­ta­ten, että mie­li­ku­va tämän het­ken soma­leis­ta on kovin vää­ris­ty­nyt. Eikö se ole “mitään”?

    Miten fik­su­na Soi­nin­vaa­ra pitäi­si sitä, että esi­mer­kik­si aka­tee­mis­ten alo­jen työllisyydestä/työttömyydestä esi­tet­täi­siin arvioi­ta 90-luvun alus­sa val­mis­tu­nei­den työl­li­syy­den perusteella?

    1. Tämä blo­gi on tar­koi­tet­tu kes­ki­mää­räis­tä luku­tai­toi­sem­mil­le ihmi­sil­le. Aloi­tuk­ses­sa sanot­tiin sel­väs­ti, että kyse on kohor­tis­ta. Sen jäl­keen tul­lees­sa kes­kus­te­lus­sa sanot­tiin yhtä sel­väs­ti, että seu­raa­vat kohor­tit ovat eri­lai­sia. Minä olen sano­nut sel­väs­ti, että Afri­kas­ta teol­li­suus­mai­hin valit­ta­vat pitäi­si vali­ta niin, että heil­lä on menes­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia teol­li­suus­mais­sa. Mis­tä täs­sä oikein vali­te­taan. Sii­tä­kö, että vies­tin pitäi­si olla joko
      SOMALI HYVÄ
      tai
      SOMALI PAHA
      eikä mitään nyans­se­ja sii­hen väliin.
      Jos tätä halu­aa suo­sit­te­len mui­ta keskustelupalstoja

  132. Soi­nin­vaa­ra: “Minä olen sano­nut sel­väs­ti, että Afri­kas­ta teol­li­suus­mai­hin valit­ta­vat pitäi­si vali­ta niin, että heil­lä on menes­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia teollisuusmaissa.”

    Tar­koi­tat­ko esi­mer­kik­si, että soma­lien per­hei­den yhdis­tä­mi­ses­sä per­heen­jä­se­nil­le pitäi­si aset­taa mini­mi­kou­lu­tus­vaa­ti­mus? Vai mis­tä “valin­nas­ta” oikein puhut? Tie­tääk­se­ni kaik­ki tur­va­paik­kaa itse Suo­mes­ta hake­vat ovat ilmes­ty­neet Suo­meen ihan spon­taa­nis­ti, ilman mitään viral­lis­ta valin­ta­pro­ses­sia. Eikä hei­dän­kään oles­ke­lu­lu­paa rat­kai­se enna­koi­tu menes­ty­mi­nen (tai edes sopeu­tu­mi­nen) vaan tilan­ne hei­dän koti­seu­dul­laan. Näin olen aina­kin ymmärtänyt.

  133. Osmo: ehkä tosi­aan olen mis­san­nut jotain, mut­ta näh­däk­se­ni esi­mer­kis­sä­ni oli tuon met­su­rin osuus (3000 e) huomioitu.

    Kari

  134. Kari, ei kai se met­sä mitään talous_kasvua_ tuo­ta. Sehän kas­vaa joka vuo­si jon­kin ver­ran puu­ta, jol­la on jon­kin­lai­nen arvo, mut­ta tämä arvo ei kyl­lä muu­tu ajan myö­tä mihin­kään, ellei sen eteen teh­dä jotain työ­tä (har­ven­ne­ta pui­ta, lan­noi­te­ta, tai mitä nii­den met­sien hyväk­si nyt sit­ten voi­kaan tehdä). 

    Ja tie­ten­kään se met­sien kas­vu ei muu­tu hyvin­voin­nik­si ilman, että puut kaa­de­taan. Kyse ei siis ole “ei sekun­nin­kaan työs­tä”, vaan kyl­lä sii­hen jotain aikaa menee. Toki kysei­nen työ voi olla hyvin­kin tuot­ta­vaa (tuotanto/aika).

    Vähän samas­ta on kai kyse, kun Ara­bian nie­mi­maal­la löy­det­tiin pai­men­to­lais­kan­san asui­na­lueil­ta hir­vit­tä­vät mää­rät öljyä. Kun he ryh­tyi­vät vuo­hien pai­men­ta­mi­sen sijaan pump­paa­maan öljyä, niin tie­ten­kin työn tuot­ta­vuus kas­voi kohis­ten ja tämä näkyi tie­ten­kin sit­ten sii­nä, että bkt nousi rajus­ti. Yleen­sä vain maat eivät voi las­kea sen varaan, että tuos­ta vaan löy­tä­vät öljy­läh­tei­tä tai kos­ke­mat­to­mia met­siä, vaan työn tuot­ta­vuu­den nos­to pitää teh­dä vai­val­loi­sim­mil­la keinoin.

  135. Soi­nin­vaa­ra: “Mis­tä täs­sä oikein vali­te­taan. Sii­tä­kö, että vies­tin pitäi­si olla joko
    SOMALI HYVÄ
    tai
    SOMALI PAHA
    eikä mitään nyans­se­ja sii­hen väliin.”

    Mie­les­tä­ni tääl­lä ei kukaan ole argu­men­toi­nut hyväs­tä ja pahas­ta, vaan on kes­kus­tel­tu sii­tä, kuin­ka hyvin ylei­nen ima­go soma­lien hei­kos­ta talou­del­li­ses­ta ja sosi­aa­li­ses­ta tilan­tees­ta vas­taa todellisuutta. 

    Minus­ta on ihan hyvä pyr­kiä kaa­ta­maan pint­ty­nei­tä vää­rin­kä­si­tyk­siä levit­tä­mäl­lä asial­lis­ta tie­toa. Tilas­to­tie­tei­li­jä osaa kui­ten­kin var­mas­ti ihan itse kai­vaa koko maa­han­muut­ta­ja­po­pu­laa­tio­ta kos­ke­vaa tie­toa, eikä hänen siten tar­vit­se tyy­tyä yksit­täi­seen jul­kai­suun pio­nee­ri­maa­han­muut­ta­jis­ta, vaik­ka siel­tä jotain omia ennak­ko­kä­si­tyk­siä tyy­dyt­tä­viä yksi­tyis­koh­tia löytyisikin. 

    Ja vaik­ka aikaa ei riit­täi­si­kään hake­maan laa­jem­mal­ti tie­toa, asian­sa osaa­va tilas­to­tie­tei­li­jä tun­tee var­mas­ti edus­ta­vuu­den suden­kuo­pat, eikä tee lii­an pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä vaja­vai­sen datan perus­teel­la. Eikö niin?

  136. Vii­me­ai­koi­na on ollut pal­jon puhet­ta sii­tä että
    maa­han­muut­ta­jien suo­men kie­len oppi­mi­seen ei ole panos­tet­tu tarpeeksi. 

    Tie­dä sit­ten, mut­ta hel­sin­gin kau­pun­gin rek­ry­toin­ti­si­vu ker­too (www.erekryhelsinki.fi) mihin hel­sin­gis­sä aina­kin panos­te­taan: maa­han­muut­ta­jil­le hei­dän OMAN äidin­kie­len­sä ope­tuk­seen. Täl­lä het­kel­lä siel­lä on noin 20 ilmoi­tus­ta mää­rä­ai­kai­sis­ta maa­han­muut­ta­jien koti­kie­len ope­tus­vi­rois­ta. Näis­tä vajaa kol­man­nes on somalikielen
    ja/tai isla­mi­nus­kon opetusvirkoja.

    Ilmoi­tus­ten mukaan viral­li­sis­ta kel­poi­suus­vaa­ti­muk­sis­ta ollaan val­miit tin­ki­mään. Suo­men kie­len osaa­mis­vaa­ti­muk­ses­ta ei ole mai­nin­taa, mut­ta kos­ka hom­mas­sa ei suo­mea tar­vi­ta niin voi­si sen jät­tää vaa­ti­mat­ta. Eihän suo­men­kie­len opet­ta­jil­ta­kaan vaa­di­ta soma­li­kie­len osaa­mis­ta. Aina­kaan vielä.

  137. Luin kes­kus­te­lu­ket­jun hyvin tark­kaan läpi.

    Ylit­se kaik­kien lausun­to­jen nousi­kin esiin nimi­merk­ki “Lii­an vanha”.

    Voi vih­ne, että “van­hal­la” on hal­lus­saan tilastot.
    Eihän mei­tiä jyrä­tä­kään tuos­ta vaan.

  138. keno: tuo, että on pal­jon vir­ko­ja avoin­na ja päte­vyys­vaa­ti­muk­sis­ta ollaan val­mii­ta jous­ta­maan, nyt ei ker­ro muus­ta kuin sii­tä, että päte­vis­tä oman kie­len opet­ta­jis­ta on pulaa.

  139. Samu­lin ja Osmon kom­men­teis­ta pää­tel­len olen nyt ymmär­tä­nyt kan­san­ta­lous­ti­tees­sä jon­kin asian päin män­tyä. Mut­ta en edel­leen­kään näe, vaik­ka haluai­sin, sik­si jat­kan vie­lä tästä.…

    Samu­li Saarelma:

    Kari, ei kai se met­sä mitään talous_kasvua_ tuo­ta. Sehän kas­vaa joka vuo­si jon­kin ver­ran puu­ta, jol­la on jon­kin­lai­nen arvo, mut­ta tämä arvo ei kyl­lä muu­tu ajan myö­tä mihin­kään, ellei sen eteen teh­dä jotain työ­tä (har­ven­ne­ta pui­ta, lan­noi­te­ta, tai mitä nii­den met­sien hyväk­si nyt sit­ten voi­kaan tehdä). 

    No eikö se tuo­ta nime­no­maan talous­kas­vua sil­lä het­kel­lä, kun Osmo myy sen met­sän? Tie­ten­kin tuon myyn­ti­ta­pah­tu­man ajat­te­lu “työ­nä” sai­si aikaan sen, että tuo talous­kas­vu näkyi­si suo­raan (Osmon) “työn tuot­ta­vuu­te­na”, mut­ta onko tämä mie­le­käs ajattelutapa?

    Ja minä siis täs­sä tapauk­ses­sa ole­tin, että se met­sä kas­vaa (ja tuot­taa raha­nar­vois­ta puu­ta­va­raa) ihan “itses­tään” ilman työ­pa­nos­ta. Tie­ten­kin lan­noit­ta­mal­la, hoi­dol­la tms. se voi tuot­taa enem­män, mut­ta minä nyt ohi­tin sen näkö­kul­man tarkoituksellisesti.

    Vähän samas­ta on kai kyse, kun Ara­bian nie­mi­maal­la löy­det­tiin pai­men­to­lais­kan­san asui­na­lueil­ta hir­vit­tä­vät mää­rät öljyä. Kun he ryh­tyi­vät vuo­hien pai­men­ta­mi­sen sijaan pump­paa­maan öljyä, niin tie­ten­kin työn tuot­ta­vuus kas­voi kohis­ten ja tämä näkyi tie­ten­kin sit­ten sii­nä, että bkt nousi rajus­ti. Yleen­sä vain maat eivät voi las­kea sen varaan, että tuos­ta vaan löy­tä­vät öljy­läh­tei­tä tai kos­ke­mat­to­mia met­siä, vaan työn tuot­ta­vuu­den nos­to pitää teh­dä vai­val­loi­sim­mil­la keinoin. 

    Aivan vamas­ti siel­lä työn tuot­ta­vuus nousi rajus­ti samoin kuin BKT. Mut­ta minä olen­kin täs­sä väit­tä­nyt jotain sen suun­tais­ta kuin, että se BKT (ja talous ja hyvin­voin­ti) kas­voi tuos­sa tapauk­ses­sa mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin _työn tuottavuus_, kos­ka eihän niis­tä öljy­tu­lois­ta mak­se­ta kuin mur­to-osa palkkoina.

    Vai olen­ko nyt ymmär­tä­nyt jotain täy­sin väärin?

    Kari

  140. Riit­ta,
    point­ti oli että ope­tus­mää­rä­ra­ho­ja näyttää
    riit­tä­vän sii­hen että maa­han­tul­leet voi­vat kes­ke­nään hioa omaa kiel­tään kun nii­tä kuu­lem­ma ei rii­tä sen kie­len ope­tuk­seen jota tar­vi­taan maas­sa pärjäämiseen. 

    Ei sil­ti, kun kau­pun­gin ope­tus­vi­ras­ton vuo­si­me­not ovat vii­ti­sen sataa mil­joo­naa, niin kai­pa sii­tä mil­lin pari voi tähän var­maan­kin ihan hyvään tar­koi­tuk­seen irroittaa.

  141. Rat­kai­su­ja pitäi­si mie­les­tä­ni tul­la niil­tä poliit­ti­sil­ta tahoil­ta, jot­ka eivät kan­na­ta huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton kiris­tä­mis­tä eli mm. vihreiltä.

    Eikös esi­mer­kik­si tun­net­tu vih­reä Osmo Soi­nin­vaa­ra ole täs­sä blo­gis­sa esit­tä­nyt eri­näi­siä muu­tok­sia maa­han­muut­to­jär­jes­tel­miin jot­ka mer­kit­si­si­vät toteu­tet­tui­na kiris­tys­tä nyky­ti­lan­tee­seen? Var­mas­ti sel­lai­sia­kin vih­rei­tä (ja mui­ta) löy­tyy jot­ka eivät näe nyky­sys­tee­mis­sä iso­ja ongel­mia, mut­ta mis­sään nimes­sä kaik­ki eivät ajat­te­le niin.

    Olet oikeas­sa sii­nä, että luku­tai­dot­to­muus on iso ongel­ma ja sinän­sä on tois­si­jais­ta onko luku­tai­dot­to­mia 70 vai 90 pro­sent­tia, kos­ka joka tapauk­ses­sa kyse on hui­kean isois­ta pro­sen­teis­ta ja ongel­mat ovat väis­tä­mät­tö­miä jos asial­le ei teh­dä jotain. Jos vie­lä täs­tä lil­lu­kan­var­res­ta vään­ne­tään, itse en kyl­lä edel­leen­kään usko, että soma­lia­lai­sis­ta ylei­ses­ti noin iso pro­sent­ti oli­si luku­tai­dot­to­mia, mut­ta sinän­sä ei lie­ne syy­tä epäil­lä maa­han­muut­to­vi­ras­ton tie­to­ja nyt kun on tar­kis­tet­tu mihin ne tar­kem­min ottaen perus­tu­vat. Ehkä Suo­mes­ta tur­va­paik­kaa tai per­hee­nyh­dis­tä­mis­tä hakee jos­tain syys­tä joh­don­mu­kai­ses­ti huo­nom­min kou­lu­tet­tu väki. Ellei sit­ten ole jotain syy­tä mik­si luku­tai­tois­ten ihmis­ten kan­nat­tai­si valeh­del­la ole­van­sa lukutaidottomia? 

    No, kuten sanot­tu, tuo on tois­si­jais­ta. Kysees­sä on joka tapauk­ses­sa iso ongel­ma, jol­le pitää teh­dä jotain. Se jotain ei sil­ti vält­tä­mät­tä ole maa­han­muu­ton mää­räl­li­nen rajoit­ta­mi­nen, vaik­ka kyl­lä sitä­kin vaih­toeh­toa ehdot­to­mas­ti pitää har­ki­ta sii­nä mis­sä mui­ta­kin. Ei ole maa­han­muut­ta­jien­kaan etu että Suo­mi ottaa hei­tä vas­taan enem­män kuin mihin resurs­sit riit­tä­vät, kos­ka se joh­taa vii­me kädes­sä myös tän­ne pääs­sei­den ase­man huo­no­ne­mi­seen. Mut­ta kyl­lä var­mas­ti oli­si miet­ti­mis­tä sii­nä­kin, mihin suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä tuli­joi­ta kan­nus­taa ja mihin ei ja mihin se tar­jo­aa mah­dol­li­suuk­sia. Jos toi­mi­sim­me jär­ke­väm­min, nykyi­sen­kään laa­jui­nen maa­han­muut­to tus­kin rasit­tai­si koh­tuut­to­mas­ti yhteiskuntarakenteita.

  142. Jaa‑a. Koko ajan “syy­te­tään” soma­le­ja luku­tai­dot­to­muu­des­ta jne. (“aina­kin ne, jot­ka nyt tulee…tai ovat tulos­sa”). Läs­sy­tys­tä. Kovin nopeas­ti he oppi­vat suo­men kie­len­kin, ja mui­ta­kin kie­liä. Ja jos­tain kum­man syys­tä, kaik­ki soma­lit jot­ka minä­kin satun tun­te­maan, ovat kun­non ihmi­siä, älyk­käi­tä ja poh­dis­ke­le­via. Mikä ihme tei­dät panee hauk­ku­maan juu­ri hei­tä? Se on sää­lit­tä­vää suo­ras­taan, kun se perus­tuu tie­tä­mät­tö­myy­teen. Ei sii­tä kovin pit­kä aika ole, kun ita­lia­lai­sia­kin hau­kut­tiin pal­jon. Yrit­tä­kää lisä­tä ihmi­set OMAA ymmär­rys­tän­ne älkää­kä aina syyt­tä­kö toisia.

    Kii­tos Osmo vii­sau­des­ta­si ja hyvis­tä kirjoituksista.

  143. Mikä on tämä pakon­omai­nen tar­ve miet­tiä asuu­ko joku omis­tus- vai vuokra-asunnossa ?
    Onko se jokin äärim­mäi­nen näyt­tö sopeu­tu­mi­ses­ta suo­ma­lai­seen yhteis­kun­taan, että pys­tyy ja halu­aa hom­maa­maan omistusasunnon ?

    Vai­kut­taa erään­lai­sel­ta rasis­mil­ta tuokin.
    Tus­kin on edes täy­sin sat­tu­maa. Ker­too kan­sas­ta ja sen politiikasta.

    Suo­mes­sa­han käsit­tääk­se­ni omis­tusa­sun­nois­sa (yleen­sä vel­kai­ses­sa) asu­vien mää­rä on poik­keuk­sel­li­sen kor­kea ihan vaik­ka Ruot­siin verrattaessa.

    1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo nyt vaa­ti­si jo läh­de­viit­teen. Mat­ti Poh­jo­lan viral­li­sek­si totuu­dek­si nos­te­tu tut­ki­muk­sen mukaan vuo­si­työ­ai­ka on nyt suun­nil­leen sama kuin sata vuot­ta sit­ten. Pien­ti­loil­la ei sydän­tal­vel­la pal­jon pel­toa äestetty. 

      Pie­net lap­set­kin osal­lis­tui­vat työn­te­koon 1900-luvun alus­sa. Siis sii­hen kaik­keen työ­hön, jota piti teh­dä 14/24, jot­ta mök­ki pysyi läm­pi­mä­nä ja elu­kat ynnä per­heen­jä­se­net hen­gis­sä, jot­ta pärei­tä riit­ti valai­se­maan puh­de­töi­den teki­jöi­tä ja jot­ta per­heen­jä­se­nil­lä oli käy­tet­tä­vis­sään ne kaik­ki met­säs­tä ja soil­ta ym. kerä­tyt raa­ka-aineet, joi­ta he tar­vit­si­vat arjes­sa tar­vit­se­mien­sa hyö­dyk­kei­den val­mis­ta­mi­seen. (Vaat­teet­kin piti val­mis­taa itse aina lan­gan keh­rää­mi­ses­tä alkaen.) Ei sil­loin ehdit­ty has­sa­ta aikaa esim. luke­mi­seen. Kus­taa Vil­ku­nan kir­joit­ta­mas­ta Vuo­tui­ses­ta ajan­tie­dos­ta saa lisää tie­toa sii­tä, mil­lai­siin töi­hin aika käy­tet­tiin ennen mui­noin vil­je­ly­kau­den ulkopuolella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.