Lentoli­iken­teen keskeyt­tänyt Islannin tulivuoren­purkaus voi kestää yli vuo­den. Lentoli­iken­net­tä se ei pysäytä kuin korkein­taan viikoik­si. Kun jää tulivuoren yläpuolel­la sulaa, lentoli­iken­teelle vaar­al­lisia par­tikkelei­ta ei enää muo­dos­tu. Lentoli­iken­teen tau­os­ta voi tul­la paljon pidem­pi, jos vier­essä sijait­se­va suurem­pi ja syvem­män jään alla ole­va tulivuori seu­raa naa­purin­sa esimerkkiä. Sil­lä olisi tosin muitakin seu­rauk­sia Euroopalle.

Mut­ta leik­itään kuitenkin ajatuk­sel­la, että lentoli­ikenne pysähty­isi vuodek­si. Mitä sit­ten tekisimme?

Kiroaisimme, että emme ole olleet akti­ivisem­pia Rail Balti­can suh­teen. Nopein maa yhteys Suomes­ta Kes­ki-Euroop­paan olisi rautatiey­hteys Tallinnas­ta Berli­ini­in, jos rata vain olisi. Var­maan jokin Tallinnas­ta Varso­vaan kuitenkin järjesty­isi kil­paile­maan Ruotsin kaut­ta kiertämisen kanssa, siis vaik­ka bus­si Via Balti­caa pitkin.

Siis lähin­nä kuitenkin Ruotsin kaut­ta laival­la ja junal­la. En tiedä, riit­täisikö Ruotsin rautatei­den kap­a­siteet­ti hoita­maan Tukhol­man ja Kööpen­ham­i­nan välistä liiken­net­tä, kos­ka sitähän eivät käyt­täisi vain suo­ma­laiset vaan myös tukhol­malaiset ja pohjois­ruot­salaiset. Tan­skas­sa on onnek­si se sil­ta. Lai­vat eivät taitaisi riit­tää. Helsin­ki-Tukhol­ma laivo­ja var­maan siir­ret­täisi­in Turun ja Tukhol­man tai peräti Naan­talin ja Kapell­skärin välille, kos­ka näin sama lai­va voisi tehdä vuorokaudessa kak­si matkaa. Verotekni­nen ajan ja polt­toaineen haaskaus­pysähdys Ahve­nan­maal­la jätet­täisi­in väliin.

Suomen sisäl­lä rautatei­den kap­a­siteet­ti menisi aika koville, mut­ta tekemäl­lä joulun ruuhkali­iken­teestä pysyvä tilanteesta ehkä selvit­täisi­in. Tavara­ju­nat siiv­ot­taisi­in henkilöju­nien tieltä kulke­maan yöaikaan.

Lapin matkailu kär­sisi läh­es kuo­let­ta­van takaiskun, mut­ta muuten koti­maan matkailu lisään­ty­isi, kun kaukolo­mat jäi­sivät väliin.

Oulun ase­ma tärkeänä kasvukeskuk­se­na heikkenisi olennaisesti.

EU siir­ty­isi päätök­sen­teossaan paljolti videoneu­vot­telui­hin. Niistä ei toiv­ot­tavasti luovut­taisi, vaik­ka lentoli­ikenne joskus palaisi.

Biokaa­su­vä­ki on harmis­tunut siitä, että val­tio­varain­min­is­ter­iö aikoo ulot­taa käyt­tövoimaveron verot­toma­l­la biokaa­sul­la kulkeville autoille. Minus­ta pääosin val­tio­varain­min­is­ter­iö on oike­as­sa, joskin pien­tä jous­tavu­ut­ta voisi harki­ta pien­imuo­toisen toimin­nan osalta.

Jos me halu­amme oikeasti hidas­taa ilmas­ton­muu­tos­ta uusi­u­tuvil­la ener­gialähteil­lä, mei­dän on pyrit­tävä tekemään tämäkin ratio­naalis­es­ti pitäen päämääränä mah­dol­lisim­man suur­ta vähen­nys­tä kasvi­huonekaa­su­is­sa. Usein jotkin muut edut syr­jäyt­tävät tämän päämäärän. Ne muut edut ovat yleen­sä jonkin väestöryh­män taloudel­lisia etu­ja, jot­ka halu­taan viher­pestä. Varoit­ta­va esimerk­ki tästä oli Bushin maissi­etano­lio­hjel­ma, jos­sa suun­nitel­mana oli syöt­tää 200 miljoona ihmisen tarvit­se­ma vil­ja autoille ilman, että tämä san­ot­tavasti vähen­si kasvi­huonepäästöjä. Todel­li­nen moti­vaa­tio oli tukea maanvil­jeli­jöitä nos­ta­mal­la vil­jan hin­taa, mikä onnis­tuikin yli odotusten. Jat­ka lukemista “Biokaa­sun oikea kohde on sähköntuotannossa”

Tässä vas­tauk­seni HS-Raadin kysymykseen.

2) Ei

- Jos kysymyk­sel­lä tarkoite­taan, tulisiko nim­imerkil­lä kir­joit­ta­mi­nen estää kokon­aan , ei tulisi estää kokon­aan vaan vain osittain.

Pakol­lista oma­l­la nimel­lä kir­joit­tamista pitäisi kuitenkin lisätä. Helsin­gin Sanomat voisi nos­taa oman keskustelu­pal­stansa tasoa huo­mat­tavasti siir­tymäl­lä samaan menet­te­lyyn kuin on paper­ile­hden yleisönosas­tois­sa. Nim­imerkil­lä saa kir­joit­taa vain perustel­luista syistä.  Tai sit­ten moderoi­jien pitäisi nos­taa rimaa. Joidenkin sanomisen oikeus loukkaa tois­t­en oikeut­ta seu­ra­ta kiin­nos­tavaa keskustelua. Sik­si sanomisen oikeudelle riit­täisi tuo Suo­mi 24-pal­s­ta eikä kaikesta net­tikeskustelus­ta pidä tehdä saman­laista. Jat­ka lukemista “Pitäisikö verkos­sa kir­joit­taa vain oma­l­la nimellä?”

Kokoomuk­sen Lasse Män­nistö jyrisee Helsin­gin Sanomis­sa, että Helsin­ki menet­tää 35 miljoon­aa euroa, kun se ei kaavoit­tanut ja myynyt hotel­li­tont­tia Kata­janokalla. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja har­mit­teli, että keskustelu meni kiis­te­lyk­si hotellin sopivu­ud­es­ta kaupunkiku­vaan, kun olisi pitänyt puhua rahasta.

Puhutaan nyt sit­ten rahas­ta. Jat­ka lukemista “Hotellin mukana menete­tyt miljoonat”

Hyväl­lä korkeak­oulu­jen sisään­pääsyjär­jestelmäl­lä pitäisi olla ainakin seu­raavia ominaisuuksia

1) Se ei saisi olla liian kallis menetet­ty­inä vuosi­na tai tehtynä turhana työnä. Nykyjär­jestelmää on arvostel­tu siitä, että se tuot­taa suuria kansan­taloudel­lisia kus­tan­nuk­sia tah­don vas­taisi­na välivu­osi­na. Joitakin sisään­pääsykokei­ta taas on arvotel­tu siitä, että tuhan­sien opiske­li­joiden pitää pän­tätä kuukausikau­pal­la jotakin var­sain hyödytön­tä nippelitietoa.

2) Sen pitäisi ottaa huomioon opiske­li­joiden suh­teel­liset pref­er­enssit: Opiske­li­joiden tulisi mah­dol­lisim­man hyvin valikoitua aloille, jot­ka vas­taa­vat hei­dän toiveitaan.

3) Kullekin alalle pitäisi valikoi­da niitä, joil­la on parhaat men­estymisen edel­ly­tyk­set alal­la. Esimerkik­si siis lääkäreik­si sel­l­aisia, joista tulee hyviä lääkäre­itä. Jat­ka lukemista “Sisään­pääsy korkeakouluihin”