Biokaasuväki on harmistunut siitä, että valtiovarainministeriö aikoo ulottaa käyttövoimaveron verottomalla biokaasulla kulkeville autoille. Minusta pääosin valtiovarainministeriö on oikeassa, joskin pientä joustavuutta voisi harkita pienimuotoisen toiminnan osalta.
Jos me haluamme oikeasti hidastaa ilmastonmuutosta uusiutuvilla energialähteillä, meidän on pyrittävä tekemään tämäkin rationaalisesti pitäen päämääränä mahdollisimman suurta vähennystä kasvihuonekaasuissa. Usein jotkin muut edut syrjäyttävät tämän päämäärän. Ne muut edut ovat yleensä jonkin väestöryhmän taloudellisia etuja, jotka halutaan viherpestä. Varoittava esimerkki tästä oli Bushin maissietanoliohjelma, jossa suunnitelmana oli syöttää 200 miljoona ihmisen tarvitsema vilja autoille ilman, että tämä sanottavasti vähensi kasvihuonepäästöjä. Todellinen motivaatio oli tukea maanviljelijöitä nostamalla viljan hintaa, mikä onnistuikin yli odotusten.
Metaani on hyvä polttoaine vähän mihin tarkoitukseen hyvänsä, mutta erityisen hyvä se on sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, koska se toimii myös pienissä yksiköissä ja koska hyötysuhde on paljon parempi kuin kiinteillä tai nestemäisillä polttoaineilla. Autossa metaani on yhtä hyvä, mutta vain yhtä hyvä, kuin diesel. Siksi markkinavoimat ohjaavat metaanin pääasiassa sähköntuotantoon, ellei asiaa häiritä vääristävillä verotuilla.
Maataloudessa syntyvän pientuotantometaanin paras käyttötarve on traktori, koska traktorilla ei tehdä satojen kilometrien matkoja, ´vaan se pysyy lähellä tankkauspistettä.
Biokaasun tuottajat haluavat kuitenkin käyttää metaanin henkilöautoissa, ei siksi, että se olisi tuotantotaloudellisesti järkevää, vaan koska on taloudellisesti kannattavampaa korvata korkeasti verotettua bensaa kuin esimerkiksi traktorin vähän verotettua löpöä. Tällöin biokaasu ohjautuu väärään käyttöön.
Sillä ei tietenkään ole mitään merkitystä, mitä tuolle kotitarvikepuuhastelulle tapahtuu; ei se myöskään ilmastoa paljon auta. Jos kuitenkin biokaasuautot vapautetaan aina ja kaikkialla kokonaan liikenteen veroista, ja hyväksytään vielä likaista biokaasua käyttävien autojen korkeammat pakokaasujen epäpuhtaudet, asiat menevät aivan päälaelleen.
Ensimmäiseksi tietysti romuttuvat suurten kaupunkien aikeet käyttää biojätteestä tehtävä biokaasu järkevästi energiantuotantoon. Helsinki siirtyy bussiliikenteessä kokonaan kaatopaikkakaasuun ja tekee sähkön sitten maakaasulla tai kivihiilellä. Eikä vain Helsinki vaan kaikki kaupungit.
Mutta se ei lopu tähän. Suomessa poltettavasta biomassasta valtaosa on sellutehtaiden mustalipeää. Myös siitä voidaan tehdä biokaasua, ja se riittääkin viherpesemään koko autoliikenteen. Nyt mustalipeän energia käytetään puunjalostustehtaissa. Niissä se pitää silloin korvata fossiilisilla. Tällaisessa operaatiossa ei tietenkään olisi ilmaston kannalta mitään järkeä samalla kun se romuttaisi valtiontalouden.
Jos haluaa kotitarvikebiokaasulla kulkevat autot vapaamatkustajiksi liikenteen muiden kustannusten osalta, kannattaa esittää verovapautta vain niille, eikä teollisen mittakaavan biokaasulla tapahtuvalle viherpesulle.
Kokonaan toinen asia on, että moni näyttää kokevan liikenteen verot liian korkeiksi syrjäseutuja ajatellen ja siksi suhtautuu myönteisesti henkilöautoille annettaville verohelpotuksille. Tämä on kokonaan toinen asia. Se kannattaa toteuttaa siirtymällä autoilun verotuksessa kilometripohjaiseen veroon, jolloin autoilua voidaan verottaa eri tavalla haja-asutusalueilla ja kaupungeissa.
Tämä biopolttoaine ja biovoimalaitos-villitys on mielestäni pääasiassa keino tuen jakamiseen maanviljelijöille ja metsänomistajille. Siihen sivuun on sitten ympätty tukea tuulimyllyille vihreiden iloksi.
Pienintäkään taloudellista mieltä näissä toimissa ei kyllä ole. Lehdestä luin että valtiontuet erilaisille syöttötariffeille ja biotuotannolle tullee olemaan luokkaa 500 miiljoonaa per vuosi.
Halapaa kuin saippua!
Jos halutaan ajaa biopolttoaineilla, biomassa kannattaa ensin muuttaa sähköksi ja sitten ajaa sähköautoilla:
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1315&vl=2010
Muta tietysti se sähkö voidaan tuottaa tuulella tai uraanillakin.
Tämä siis siinäkin tapauksessa että biomassaa riittäisi kaikkeen. Mutta kun sitä ei riitä, niin poltettakoon se sähköksi ja lämmöksi siellä missä se kannattaa eli jossain lähellä tuotantopaikkaa.
Minä lupaan äänestää kaupunginvaltuustoon ketä tahansa mistä puolueesta tahansa, joka lopettaa tämän Helsingin hullutuksen vähentää CO2-päästöjä täällä jotta joku muu voisi lisätä päästöjään muualla Suomessa saman verran.
Yhdyn blogistin esitykseen biokaasun parhaasta käyttökohteesta. Yhdistetty sähkö ja lämpö.
Hieman asiaa sivuten esittäisin myös erään toisen biokaasuun liittyvän ajatuksen. Tarkoitan kaasun olomuodon hyödyntämistä. Maakaasua kuljetetaan suuressa määrin putkissa. Investointi on ehkä kallis, mutta kuljetuskustannukset ovat sitten halpoja, eikä muitakaan ongelmia kuljetuksesta sanottavasti synny.
Helsinkiä suunnitellaan lämmitettäväksi puulla. Onko ajateltu biokaasutuslaitosta muutamissa keskeisissä metsäkohteissa. Biokaasu putkea pitkin Helsingin lämpölaitoksille josta energia sähkönä ja kaukolämmitysvetenä kuluttajille. Tällä järjestelmällä minimoitaisiin puun maakuljetusta, sijoitettaisiin puun poltto periferiaan. Järjestelmällä poistettaisiin Helsingin ahtaalle kuljetusverkostolle tuleva polttoaineen kuljetuksesta johtuva tungos, ja voitaisiin hyödyntää olemassa olevaa lämpölaitosten infrastruktuuri.
Kannattaisiko harkita?
On ajateltu puun kaasuttamistya, mutta ei ymmärtääkseni metaaniksi vaan termistä kaasuttamista.
Tämä biopolttoaine ja biovoimalaitos-villitys on mielestäni pääasiassa keino tuen jakamiseen maanviljelijöille ja metsänomistajille. Siihen sivuun on sitten ympätty tukea tuulimyllyille vihreiden iloksi.
Erään tuttuni, en nyt sano asiantuntija, mutta perillä hommista jossain määrin kuitenkin, mukaan tilanne on esim. syöttötariffien osalta sellainen, että se tarkoittaa oikeutta pistää sata donaa taskuun, jos vain löytyy jostain tyyppi, joka osaa pystyttää tuulimyllyn. Nyt pihdataan ja pantataan, että millä kuviolla ne myllyt kannattaa laittaa pystyyn. Mitään ei tietty tehdä, ennenkuin on varmaa, että saadaan toisten rahaa omaan taskuun.
Biosta olen samaa mieltä. Tai siis, eihän se ole edes mielipideasia: saadaan kilometrejä autoille ja megawattitunteja voimaloille paljon isommilla hiilipäästöillä ja korkeammalla hinnalla, ja hintaerotus on käytännössä maataloustukea. Kepulaiset taputtavat.
No ei muuta sitten kuin äkkiä ostamaan peltoa ja metsää.
Halapaa kuin saippua!
’…kannattaa toteuttaa siirtymällä autoilun verotuksessa kilometripohjaiseen veroon…’
Meillähän on jo käytössä myöskin km-pohjainen verotus. Sitä maksetaan joka kerta autoa tankatessa. Miten sitten jakaisit verotuksen kaupungin ja syrjäseutujen kesken.
Mikä on näkemyksesi siitä,että 20 vuodessa autoilusta valtiolle tulevat tulot ovat nelinkertaistuneet, mutta teitten ylläpitoon yms. käytetty rahamäärä on pysynyt siinä kahdenkymmenen vuoden takaisessa tasossa ?
Näin ainakin autoliiton julkaisemassa informaatiossa.
Vieläkö pitäisi jostain ottaa lisää ?
Kaikki autoiluverothan ovat jo Suomessa aivan huippuluokkaa. Vai oletko erimieltä ?
Autoilun verot eivät ole Suomessa huippuluokkaa. Öljyntuottajamaissa Brityanniassa ja Hollannissa maksetaan enemmän.
Noissa tienpidon kustannuksissa unohtuvat aina kadut, vaikka kaupungit vastaavat suuresta osasta tieverkkoa. Eikä niissä ole mitään maanvuokraa tieverkon viemälle tilalle.
Ymmärtääkseni maatiloille asennettavilla biokaasulaitoksilla on puolellaan yksi merkittävä etu tulevaisuuden sähköjärjestelmää ajatelleen; ne ovat käytännössä autojen moottoreita yhdistettynä generaattoriin. Verrattuna kaasuturbiinilaitokseen tässä hävitään hyötysuhteessa ja hinnassa, mutta toisaalta voitetaan säädettävyydessä. Ymmärtääkseni voimalan tehoa voidaan säätää erittäin nopeasti, jolloin suuri joukko pieniä voimaloita verkotettuna yhteen antaa huomattavan suuren ja nopean säätökapasiteetin esimerkiksi tuulivoiman tuotantoa tasoittamaan. Tämä tosin nostaa myös investointikustannuksia, kun generaattoreiden tehojen on ylitettävä huomattavasti keskimääräisen biokaasun tuotannon, mutta tällöin voidaan myös tuotanto ohjata korkeamman sähkönhinnan aikoihin, ja voidaan näin myös välttää suurten lauhdevoimaloiden ylösajo lyhyiksi ajoiksi huonolla hyötysuhteella. Uskoisin tässä olevan merkittävän potentiaalin sähköverkkojen tasapainoittajana tulevaisuudessa yhdistettynä esimerkiksi kylmäkoneiden keskitettyyn ohjaukseen.
Muuten jos mietitään kuntalaisten rahoja, niin kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito haja-asutusalueelle on vähintäänkin 6 kertaa kalliimpaa kuin taajamiin. Se on mielestäni erittäin painava syy pyrkiä suuntaamaan asutusta taajamiin. Ja sillä perusteella ei maalla-asujia saa suosia myöskään autoverotuksen suhteen. Loppujen lopuksi kustannukset tulevat kuntien veroäyriin ja sen maksaa kaikki, niin maalla asuvat kuin siellä taajamassakin asuvat. Teorian tasolla voidaan suosia kylissä asumista, onhan kylät suloisia ja maalla asuminen kivaa yksilön kannalta, mutta yhteiskunnalla ei tulevaisuudessa ole varaa pitää yllä palveluita jos ihmiset asuvat muualla kuin taajamissa.
Suoraan sanottuna minusta haja-asutusalueille rakentaminen pitäisi yksinkertaisesti kieltää tai ainakin asettaa hyvin korkeat kiinteistöverot tai jokin muu maksu. Minusta jos haluaa asua maalla, niin sitten kunnilla ei pitäisi olla mitään velvollisuutta järjestää näille henkilöille koululaiskuljetuksia tai kotipalvelua tms. Eikö mukavammasta ja paremmasta asumisesta pitäisi joutua maksamaan, eikä se saisi olla millään tavalla tuettua, kuten nykyään haja-asutus on, ainakin kuntien palvelutuotannon osalta.
Suomen henkilöautokannalla ja sen polttoainevalinnoilla on merkittävä vaikutus Suomen ja erityisesti maapallon kasvihuonepäästöihin. Muistaisiko joku, että kuinka paljon promilleissa?
Haluaisin myös tietää, että missä kulkee autosaatanan raja: olisiko kunnan omistama henkilökohtainen kuljetin, jokin katettu ja lämmitetty ”metri kertaa metri” raiteilla kulkeva sähkömopo, jota matkustaja ei voi ohjata, yhtä lailla uskonnon aihe? Missä siis kulkee raja, jolloin ei enää Enemmistö Ry ja sen henkisen perinnön vaalijat kehitä uusia teesejä melusta, hajusta tai tilan kustannuksista?
Onko siis koolla, omistuspohjalla tai ekologisuudella edes mitään merkitystä? Onko yksilön valinta tavasta liikkua tai yksityisyyden kaipuusta tuomittavaa sinällään?
Sinällään Osmon ajatukset ovat ihan oikeanlaiset. Poliittiset realiteetit kuitenkin johtanevat siihen, että Kepulaisille maanviljelijöille rakennetaan tässä taas jokin uusi tukiautomaatti, jonka maksajaksi pääse PK-seudun asukas….Lehmänkaupan toisessa osassa Kepu äänestää Vihreiden hanketta, jossa PK-seutu pelastaa maailman.
Eli onko tässä henkilöautoa käyttävän vihreä tulevaisuus: http://en.wikipedia.org/wiki/Borg_%28Star_Trek%29 – ”You will be assimilated” – We will assimilate you!
Mitäpäs mieltä olet Turun tutkijoiden väitteistä siitä, että hiilidioksidin vaikutusta ilmastonmuutokseen olisi vähän pyritty liioittelemaan, jopa kymmenkertaisesti? Esittivät myös aika raflaavan väitteen ettl IPCC:n arvoja olisi jopa tahallisesti vääristelty?
Mielestäni maatilojen biokaasun tuotantoa täytyy tukea samanarvoisesti mitä tullaan muutakin biokaasun tuotantoa tukemaan. Aluksihan oltiin kaavailemassa tukea ainoastaan suurille laitoksille. Jos maatilat jätetään tuen ulkopuolelle ja keskitytään keskitettyihin ratkaisuihin, jää paljon maatilojen energiapotentiaalia hyödyntämttä. Kysymys ei välttämättä ole samasta peltoalasta, jolla tuotettaisiin ruokaa. Mahdollisuuksia biokaasun tuotantoon ovat mm:
-eläinten lanta
-karjattomilla tiloilla viherlannoitusnurmet, joilla parannetaan maata ja vähennetään typpilannoitustarvetta
-muut kesantonurmet, suojavyöhykenurmet jne.
Nämä kaikki ovat tuotteita, joita ei tulla hyödyntämään, jos laitokset sijaitsevat yhtään kauempana. Maatiloja pitäisi tukea mielumminkin energian tuottajiksi nykytilanteessa, jossa ne ovat energian kuluttajia.
Kaikki hyvät asiat näyttävät kaatuvan siihen, että joku epäilee niiden olevan piilotukea maajusseille.
@Paavo Häikiö: Ilmatieteenlaitos kommentoi noita väitteitä:
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1271245168.html
Jos entiset huoltoasemien shellit ovat poistununeet perinteisiltä paikoiltaan, niin aivan varmasti joku taho nuo tankkauspaikat haluaa uudelleen miehittää.
Josko paikallisen shellin ulkoasu hieman muuttuu ja mainostolppa muutetaan kylällä toiseksi, niin mitä sitten. Toiminta huoltoasemalla jatkuu edelleen kuin on ennenkin toiminut?
Vai onko sillä väliä, minkä väristä polttoainetta seuraavan ”shellin” letkuista eko-autoihin pumpataan.
Asian vierestä.
Asun Helsinki-Vantaan lentokentän vieressä, ja nyt lenkentokentältä lentokentän sulkemisen myötä (16.04.2010 Islannin tulivuoren purkautumisen myötä), tänne n. 4 km päähän lentokentältä ei kuulu yhtään mitään häiritsevää ääntä.
Ei kun desibelimittarit kouriin ja mittaamaan tätä outoa tilannetta !
No okei, sitten ihan vaan kolmanneksi korkeimmat.
Tietenkään teitä ei juurikaan tarvittaisi, jos kaikki asuisivat ympyrässä jota kiertäisi yksi tie jonka toisella puolella olisivat työpaikat.
Vähän niin kuin kävelisi Katajanokan ja Eduskunnan väliä…
Mutta eikö kunnossa olevassa tiestöstä kannatakin maksaa ? Sehän on infrastruktuuria niin kuin vesijohdotkin. Muisteleppa miten NL:n jättisadot mätänivät pelloille kun ei niitä saatu kuljetettua. Ja oikeasti demokratiakin toimii paremmin kun ihmiset liikkuu. Vai pitäisikö proletariaatin liikkumisia rajoittaa ?
Minun mielestä jäljellä olevalle öljylle ei ole kuin yksi mielekäs käyttö -auton polttoaineeksi.
Ainakin kunnes vaihtoehtoiset tekniikat paranevat. Bensiini-hybridit eivät ihan sitä ole.
Missä biokaasu tulisi käyttää on mielenkiintoinen kysymys. Mutta Osmon kirjoitus ei kuitenkaan heti auennut minulle ensi lukemalta. Piti vääntää asia rautalangasta hiukan toisella tavalla.
Esimerkiksi monet kaupungit Ruotsissa ja Tanskassa pyrkivät hiilineutraaleiksi ja siksi haluavat käyttää biokaasua busseissa. Onko tämä oikein?
Ei. Tämä kunnallispoliitikkojen omanapainen populistinen ekovillitys on typerällä pohjalla. Täytyy olla kokonaisvaltaisempi ajattelutapa ohjata erilaisten polttoaineiden käyttöä.
Osmo perusteli biokaasun käyttöä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sillä, että tällainen tuotanto toimii pienissäkin yksiköissä. Totta, koska voidaan käyttää kaasumoottoreita. Tämä pieni yhteistuotannon laitoskoko onkin asian ydin.
Kiinteillä polttoaineillahan sähkön ja lämmön hyötysuhteeltaan hyvät yhteistuotantolaitokset vaativat suuren yksikkökoon. Isolla kattilalaitoksella tuotetaan ensin höyryä, jolla sitten pyöritetään höyryturbiinia ja siihen kytkettyä sähkögeneraattoria. Kun höyry lopulta muutetaan takaisin vedeksi saadaan kaukolämpöä.
Pienet biokaasulla toimivat voimalaitokset pystyvät korvaamaan esimerkiksi metsähakkeen käyttöä pienissä lämpökeskuksissa, jotka tuottavat yksinomaan kaukolämpöä. Koska pienistä biokaasulaitoksista saadaan lämmön ohella myös sähköä, näin energian tuotantojärjestelmän kokonaishyötysuhde paranee. Metsähake voidaan kuljettaa suuriin yhteistuotantolaitoksiin poltettavaksi.
Tämä todellakin johtaa siihen, että kasvihuonepäästöjen määrä pienenee verrattuna siihen, että biokaasu käytettäisiin autoissa.
Johtopäätös: Osmo näyttäisi olevan oikeassa.
Ja Suomi todennäköisesti on valitsemassa järkevämmän tien kuin Ruotsi. Tosin Ruosissa kaasun käyttö autoissa taitaa olla enemmänkin Volvoa suosivaa teollisuuspolitiikkaa (tai vain lobbauksen tulosta).
Minä en oikeastaan halua mestaroida sitä, missä biokaasu pitää polttaa, koska optimointi on aika monimutkainen asia. Liittyyhän siihen myös kaasun kuljettamista. Halusin sanoa, ettei asiaa pidä ratkaista epäneutraalilla verotuksella, vaan verotuen tai suoran subvention tulee olle yhtä suurta käyttötarkoituksesta riippumatta.
Tapio Laakso: mulla ei ole mitään kompetenssia arvioida puoleen tai toiseen.
Nostin kysymyksen esiin vin siksi, että luulen Soininvaarallakin olevan aika heppoiset ilmastonatsat kauluksessa, ja silti tämä ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamana on aina eri asioihin liitettynä agendalla hänellä.
Minä en pysty ottamaan kantaa suuntaan tai toiseen, en ole ko alan ihminen. Voin vain kyseenalaistaa ja kysyä kysymyksiä.
Traktorinvalmistaja New Holland on kehitellyt energiaomavaraista maatilakonseptia, jossa traktorin käyttövoimana on polttokenno. Siihen tarvittava vety valmistetaan tilalla tuulivoimalla, aurinkokennoilla tai biokaasulla. Traktorista on jo prototyyppi ja koko konseptia ilmeisesti ollaan jo kokeilemassa käytännön maatilallakin.
http://en.wikipedia.org/wiki/New_Holland_Ag#NH2_Hydrogen_Powered_Tractor_and_Energy_Independent_Farm
Suomessahan tälläinen ei voi tulla mitenkään kyseeseen, koska siitä hyötyisivät maajussit.
Minun on hyvin vaikea uskoa Osmon väitettä että autoilun verotus olisi UK:ssa korkeampaa kuin suomessa. Mistä tieto on peräisin sillä tietääkkseni saarivaltiossa ei makseta autoveroa lainkaan. Bensiini on edullisempaa (traffiken.dk sivuston mukaan). Ainoastaan vuosittainen käyttömaksu on marginaalisesti korkeampi, mutta jo halvemmat huoltohinnat, mikä johtuu pienemmästä arvonlisäverosta, riittänee kuittaamaan eron käyttömaksuissa. Cityssä on sitten omat tiemaksut mutta niitä nyt ei kai voi pitää veroina.
Polttoaineverot ovat Britanniassa Suomea korkeammat, erityisesti dieselin. Veron suuruutta ei voi päätellä polttoaineen hinnasta, koska logistiikalla on siihen oma vaikutuksensa.
Arvolisäveroa ei voi laskea liikenteen erityisveroksi kuin siltä osin, kun se kohdistuu polttoaineveroon.
Nyt on kyllä myönnettävä, että tietoni on muutaman vuoden vanha. Sen jälkeen punnan arvo on romahtanut, mikä tietysti muuttaa asetelmaa suorilla valuuttakursseilla muunnettaessa.
biokaasun käyttö kannattaisi miettiä siten, että se kaytettäisiin mahdollisimman hyvin tuotantopisteessään.
Helsingin nergia voisi esim alkaa käyttää SRF-polttoainetta joka voitaisiin tuottaa keräilyjätteestä ämmansuolla ka samalla energiaystävällisesti kuivata bioaasulla.
Tällöin jäteautot toisivat ämmänsuolle jätettä, joka käsiteltäisiin siellä polttoaineeksi ja palautettaisiin kierrätyspolttoaineena samoilla jäteautoilla nykyisille hiilivoimalaitoksille.
Olisi hyvä jos joku minua paremmin asiaa ymmärtävä laskisi ko. hankkeen läpi hiilidioksidipäästömielessä.
Olisiko asiasta kehitettäväksi?
Kaasun kuljetusmahdollisuus putkistossa toi esiin mielenkiintoisen ja perustavaa laatua olevan kysymyksen. Mistä kaasusta puhutaan.
Puusta saataneen kehitteillä olevilla menetelmillä biokaasua. Koostumukseltaan se muistuttanee jonkin verran maakaasua. Sillä on monta käyttömahdollisuutta, kuten maakaasullakin. Puusta saadaan kuumentamalla ja osittaisella poltolla myös ns häkäkaasua. Menetelmä oli käytössä jo sodan aikana ja sen jälkeen kehittyneillä laitteistoilla on jonkin verran valmistettu häkäkaasua myös teollisuuden käyttöön.
Otsikkoviestin väittämän paikallistamiseksi tulisi ensin päättää kummasta kaasusta puhutaan? Oleellista olisi se, kummalla menetelmällä päästään parempaan nettohyötysuhteeseen valmistettaessa puusta kaasuttaen energiaa poltettavaksi joko mootteoreissa tai kattiloissa? Tietääkö poku perusteltua vastausta?
Huoltovarmuuden kannalta mielestäni olisi ehdottomasti panostettava pieniin, paikallisiin yksikköihin energiantuotannossa. Keskitetyt järjestelmät ovat äärimmäisen haavoittuvia esim. kriisin sattuessa. Vietnamin sodan aikaan USA uhosi pommittavansa Pohjois-Vietnamin kivikauteen.
Ei onistunut,kun ei ollut tuhottavaa infrastruktuuria. Helsinki pantaisiin polvilleen tuhoamalla muutama muuntoasema ja kaukolämpövoimalat. Myös haluan viitata aiemman kirjoittajan kommenttiin Neuvostoliiton mätänevästä viljasadosta – parhaassa turvassa leipävilja on mahdollisimman monelle tilalle varastoituna, jo vuosisatojen ajan hyväksi havaittu menetelmä.
Tämän aamun (18.4.2010) Hesarissa on kaupunkiosiossa juttu Kaupunkilaisille roima lasku hiilettömästä Helsingistä, jossa sanotaan, että Hanasaari ja Salmisaari tulevat polttamaan 40-prosenttisesti puuta, kun valtuuston asettamia päästötavoitteita ruvetaan toteuttamaan. Jutussa kerrotaan edelleen, että
Kainalojutussa kysyttiin Helsingin Energian toimitusjohtajalta kysyttiin:Mikä takaa, että metsistä löytyy Helsingin kaupungille neljä miljoonaa kuutiota puupolttoainetta joka vuosi” Toimari vastasi, ettei sitä mikään takaa.
Jutussa ei mainita kierrätysenergiaa. Ainoa mainittu biopolttoaine on puu.
Minä nyt kysyisin luontoihmisiltä, mitä tapahtuu metsille, jos kaikki aines, mistä metsänpohjaan muodostuu kariketta, otetaan pois? Minulla, mistään tietämättömällä anti-vihreällä on sellainen mielikuva, että risuista ja hakkuujätteistä putipuhtaiksi kalutuissa metsissä tapahtuu jotakin vallan kamalaa luonnon kannalta. Ja onko varmaa, että karikeaineksen kaluaminen rajoittuisi tarkasti puupeltoihin eli talousmetsiin? Onko varmaa, että ei lopulta jouduttaisi siirtymään luonnontilaisiin metsiin (jos sellaisia nyt on kansallispuistojen ulkopuolella)? Niille karikeaineksen pois siivoaminen nyt ainakin olisi katastrofi.
Anna-Liisalle: Ravinnetalouden kannalta kaikki Suomen metsät ovat luonnontilaisia. Luomumpia kuin luomupellot. Sinne ei tuoda ulkopuolelta ravinteita ja poiskin lähtee pääasiassa hiiltä, joka on kotoisin ilmakehästä. Energiapuun korjuu lisää tuota ravinnepoistumaa, varsinkin jos neulasmassaa aletaan keräämään. Vaarana on, että metsän ravinnetasapaino järkkyy, jolloin sitä jouduttaisiin oikaisemaan lannoituksella. Jos energiapuun korjuu rajoitetaan runkopuuhun ja kantoihin, ei pitäisi varaa olla. Oksat ja neulaset jätettäköön edelleen maatumaan seuraavan puusukupolven tarpeiksi.
Metsien ravintotalous ja kasvukyky todellakin kärsivät, kun sieltä viedään energiapuuta. Lisäksi jos kantoja poistetaan metsistä ja samalla ajetaan siellä isoilla koneilla, niin metsämaa kovettuu.
Kovasti epäilen sitä, etteivät metsänomistajat ole oikein kiinnostuneita myymään sellaisia määriä hakkkuutähteitä, kantoja ja energiapuita kuin hallitus nyt yrittää uusiutuvan energian pakettiin saada kasaan. Jos samalla vielä avohakkuiden suosio vähenee, kuten näyttää tapahtuvan, niin tilanne heikkenee edelleen.
Mutta sittenhän kepulaiset saavat hyvän syyn vauhdittaa puu- ja metsäenergiakauppaa erilaisin uusien verohelpoitusten ja tukiaisten avulla, kun ensin uusiutuvan energian voimalaitokset on rakennettu toimiviksi.
Kaitpa hakkuutähteiden poisto köyhdyttää maaperää. Maalaisjärki sen jo kertoo.
Maalaisjärki ei kuitenkaan kerro sitä, miksi vasta avattu hiekkakuoppa kasvaa niin tuhottomasti mäntyä. Taimi taimessa kiinni. Ja jo silmäkin kertoo, ettei vasta avatussa hiekkakuopassa ole orgaanisia aineksia. Joten lieneeköhän se hakkuujäte välttämätöntä puun kasvulle?
@ Puolueeton tarkkailija: Täysikasvuiset isot puut eivät liene riippuvaisia karikkeen ja maatuvan puuaineksen ravinteista suoraan, mutta karikkeen muodostumisesta riippuu metsänpohjan maanpäällinen ja pintajuurinen ja muu lähellä pintaa oleva maanalainen luonto. Herran tähden, täällähän mikä tahansa vaapsahapsiainen estää tiet ja asutusalueet. Ettäkö nyt sitten voidaan koko maan metsäluonto tuhota, kun kerta tarkoitus on pyhä? 😮
@ Timo T: Kannot hajoavat hitaasti ja lannoittavat maata vuosien ajan. Maatuvat juuret lannoittavat syvältä. Oksat hajoavat nopeasti, jopa yhdessä kesässä, ja niiden lannoittava vaikutus humahtaa nopeasti.
Sitä paitsi niissä siisteissä kootuissa haketta varten kerätyissa hakkuujätekasoissa, joita minä olen nähnyt teiden varsilla, on kantojen lisäksi oksat – havuineen neulasineen.
En olisi ihan niin luottavainen kuin Timo T.
Puolueeton tarkkailija: Soramontun taimettuminen perustuu siihen, että maan pinta on rikottu ja siinä on sen takia siemenelle hyvät itämisolosuhteet. Mutta jos katsot montun ympärillä olevaa soraharjua, niin puut kasvavat siellä hitaasti. Siellä on siis niukasti ravinteita. Soraharjuilta ei saa ottaa energiapuuta, siellä tarvitaan kaikki ravinteet puiden kasvattamiseen. Viimeistään maanomistajan kuuluu se kieltää. Sen sijaan rehevemmillä mailla energiapuun korjuu jopa saattaa helpottaa metsän uudistumista. Se ei kasva sitten niin paljoa roskapuuta ja heinää, jotka tukahduttavat taimet.
Anna-Liisalla näkyykin olevan vankat mielipiteet asiasta. Kaikki eivät ehkä kuitenkaan mene aivan oikein päin.
Mihin perustuu alla oleva väitteesi?
Mielestäni metaani on paras päästötön polttoaine liikenteessä ja markkinavoimat ohjaavat siihen suuntaan, ellei valtiovalta sitä estä sähkötariffin avulla. Miksi pitää tukea sähköntuotantoa tariffilla, mutta biokaasun liikennekäyttöä ei saa tukea. Liikennekäyttö kyllä kannattaa ilman tukeakin. Sähköntuotanto ei kannata ilman tukea. Ei pidä levittää väärää tietoa. Vastaa erityisesti miksi:
”Autossa metaani on yhtä hyvä, mutta vain yhtä hyvä, kuin diesel”
Terveisin
Alpo Kitinoja
Vaasan yliopisto, Levón instituutti
” Metaani on hyvä polttoaine vähän mihin tarkoitukseen hyvänsä, mutta erityisen hyvä se on sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, koska se toimii myös pienissä yksiköissä ja koska hyötysuhde on paljon parempi kuin kiinteillä tai nestemäisillä polttoaineilla. Autossa metaani on yhtä hyvä, mutta vain yhtä hyvä, kuin diesel. Siksi markkinavoimat ohjaavat metaanin pääasiassa sähköntuotantoon, ellei asiaa häiritä vääristävillä verotuilla.”
Hei Osmo, kommentoin kirjoitustasi Gasumin edustajana.
Toteat tekstissäsi, että ”Autossa metaani on yhtä hyvä [polttoaine], mutta vain yhtä hyvä, kuin diesel ”. Hiilidioksidipäästöjen kannalta metaani ja diesel ovat samalla viivalla. Hiukkaspäästöissä metaani on puhtaampi. Asian painoarvo koetaan ehkä vähäiseksi, koska varsinaista kansallista vähentämisvelvoitetta hiukkaspäästöille ei ole, mutta tällä on merkitystä esimerkiksi kaupunki-ilman laadun kannalta.
Esität myös, että markkinavoimat ohjaavat metaanin pääasiassa sähköntuotantoon, ellei asiaa häiritä vääristävillä verotuilla. Mielestäni asia on päinvastoin. Markkinavoimille ei anneta ohjausmahdollisuutta, kun biokaasun sähkönsyöttötariffi astuu voimaan. Tuki on vääristävä, mutta nimenomaan sähkön tuotannon eduksi. Biokaasun eri käyttötapojen tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi liikennekäytölle tulisi saada sähköntuotantoa vastaava takuuhintajärjestelmä.
Sähkön tuottaminen biokaasun avulla on sinänsä ihan järkevää. Prosentuaalisia osuustavoitteita ajatellen biokaasun merkitys sähköntuotantosektorin isossa kokonaisuudessa ei ole kovin huomattava. Biokaasu voidaan hyödyntää suhteellisesti parhaiten liikenteen polttoaineena, sillä liikennesektorilla keinovalikoima on kaiken kaikkiaan kapeampi. Biokaasulla voitaisiin kattaa lähes 20 % Suomen EU-direktiiviin perustuvasta velvoitteesta lisätä liikenteen uusiutuvien energialähteiden osuus vähintään 10 % vuoteen 2020 mennessä.
Terveisin,
Christer Paltschik, Gasum Oy
Gasumin edustajan ei mielestäni pystynyt osoittamaan, että biokaasua pitäisi käyttää liikennekäytössä. Hän vain esitti oman yhtiönsä lobbauspuheenvuoron.
Eli olen edelleen sitä mieltä, että biokaasu pitäisi käyttää sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
Olennaista on, että biokaasulla voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä kaasumoottoreilla pienissä laitoksissa, jotka ainakin osittain pystyvät korvaamaan huonommalla hyötysuhteella toimivia pieniä lämpökeskuksia. Tällöin primäärienergian käyttötarve pienenee.
Liikenteen kasvihuonekaasut on ainoa sektori, joka lisääntyy tällä hetkellä Euroopassa.
Miten öljy korvataan liikenteessä? Vastaus ei ole etanoli eikä biodiesel. Sähkö se voisi olla osittain.
Kaasu eli biometaani on kuitenkin ainut energiamuoto, joka voisi ratkaista liikenteen päästöongelman. Sitä ei pidä kurittaa vaan sen käyttöä pitää lisätä valtion toimenpitein.
Biokaasu on täysin uusiutuva luonnonvara. Sitä saadaan esim maissista kolme kertaa enemmän kuin etanolista. Myös puusta tulee enemmän biometaania kuin etanolia. Levästä saadaan biometaania kun vain halutaan.
Nestemäisellä metaanilla voidaaan kulkea maalla, merellä ja ilmassa. Kun vain halutaan
Se vähentää enitenkasvihuonekasvipäästöjä ja muita päästöjä. Se on turvallista ja biometaanin liikennekäyttö on kypsää teknologiaa.
Biokaasulla on myös moottorikäytössä korkea hyötysuhde ja se on tällä hetkellä liikennekäytössä edullista. Kunhan valtiovalta ei ”pilaa” markkinoita sähkön syöttötariffilla.
Miksi kallisarvoinen biometaani pitää tuhlata sähkön ja lämmöntuotannossa. Sähköä voidaan tuottaa riittävästi muilla uusiutuvilla energialähteillä?
Biokaasua ennemmin liikenteeseen kuin sähköön. Eli samoilla ajatuksilla edellisten kirjoittajien kanssa. Itse valitsin kaasuauton sen vuoksi, että sen päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin bensa- tai dieselauton. Kulutus on pienempi kuin bensalla, ja hiukkaspäästöt ovat todella vähäiset verrattuna dieseliin. Asun itse kaupunkialueella suuren tien läheisyydessä, ja arvostan puhtaampaa ilmaa. Dieselien pöllyttelyn kyllä huomaa, kun itsekin vaihdoin dieselistä kaasuun.
Ajatelkaahan nyt vielä, onko tällä hetkellä parempaa liikennepolttoainevaihtoehtoa? (Bio)kaasukäyttöiset autot ovat koeteltua ja edullista tekniikkaa, ja malleja on useita suoraan kaupasta ostettavina. Isoja ja pieniä. Tässäkin keskustelussa on puhuttu jo useasti sähköautoista. Jos ne ovat mielestänne ratkaisu, niin käykäähän ostamassa sellainen kaupasta. Eipä ole kovinkaan kummoinen valikoima. Ja sitten kun niitä tulee, on ongelmana hinta ja latauksen hitaus. (bio)kaasuauto on edullinen, tankkaus nopeaa ja sillä voidaan ajaa pitkiä matkoja usein niin kylmässä Suomessa, ilman ongelmia.
Sähköä ja lämpöä voidaan kyllä tuottaa useilla muilla tavoilla, mutta liikennepolttoaineissa valikoima on pienempi. Sähköntuotannossakin voitaisiin keskittyä sähkötehon maksimointiin, lämpöähän voi sitten tuottaa ylivertaisella hyötysuhteella vaikkapa lämpöpumpuilla. Polttamisella päästään lähelle sadan prosentin hyötysuhdetta, lämpöpumpuilla usean sadan prosentin hyötysuhteisiin (lämpökerroin, COP).
Tällä hetkellä Suomessa ylivoimaisesti suurin yksittäinen biokaasun tuottaja lienee ämmässuon kaatopaikka. Tänä kesänä siihen sentään valmistui kaasuvoimalaitos, joka sähkön tuotannon lisäksi kuitenkin nytkin auringon paistaessa puskee suurimman osan energiasta lämpönä kaukolämpöverkkoon (tai harakoille). Kaukolämmön tarpeellisuushan on näin kesällä aika olematon, sillä sama lämpöenergia voitaisiin tuottaa helposti lämpöpumpuilla tai aurinkokeräimillä. Kaukolämpöä on vain totuttu käyttämään, ja samalla sillä toteutetaan katujen sulanapitoa ja muutetaan lumi loskaksi kaupunkialueella..
Lämmön (ja sähkön) tuoton sijasta kaasua (Biokaasu=metaani, maakaasu=metaani), voitaisiin kuitenkin käyttää heti tänään korvaamaan lähes 100% fossiilista polttoainetta liikennekäytössä. Sitten joskus tulevaisuudessa voitaisiin miettiä voisiko tuota metaania muuttaa järkevästi sähköksi hyvällä sähköhyötysuhteella vaikkapa polttokennojen avulla, vai muutettaisiinko metaani (CH4) vaikkapa vedyksi (H2) käytettäväksi polttokennokäyttöisissä autoissa, jolloin voitaisiin luopua raskaasta akustosta…
Että eiköhän se energian arvojärjestys ole seuraavanlainen:
1.Liikenne (varastointi, tankkausnopeus)
2.Sähkö (vaikeampaa tuottaa kuin lämpö, vaihtoehtoja on kuitenkin paljon)
3.Lämpö (halpaa, saatavilla paljon)
Soininvaara vanhana yksityisautoilun ja ydinjäteteollisuuden vastustajana yrittää vaan keksiä muita energiamuotoja korvaamaan vanhentunutta uraanikäyttöistä höyryvoimatekniikkaa niin kuin pitääkin mutta ei kaikkea pidä jättää yhden kortin varaan. Kaasuautoilu on jokatapauksessa järkevämpää kuin Diesel tai bensiiniautoilu ja fossiiliperäistä hiilidioksidia pumpataan taivaalle koko ajan. Tosin se ei lopu niin kauan kuin öljyä riittää.
Trafi/AKE on pistänyt kapuloita kaasuautojen rattaisiin jo vuosia vaatien turhanpäiväisiä vastaavuutodistuksia ja testejä jotka eivät todista mitään käytön aikaisista päästöistä.
Eikö biokaasun käytölle liikenteessä voi antaa edes mahdollisuutta? Kuten moni jolla on omakohtaista kokemusta tietää että kaasuautoilu on järkevää eikä sitä pidä verottamalla lopettaa.
Mitäs jos maaseudulla kylät olisivat omavaraisia ja tuottaisivat kotimaisella biokaasulla lämmityksen, sähkön ja liikenteen eikä polttoainetta tarvitsisi hakea kaupungista mihin se on rahdattu varta vasten ulkomailta? Miksi Liikennepolttoainetta pitää kuljettaa ympäri maata kun se voidaan tuottaa ja tankata autoon siellä missä sitä tarvitaan? Tekniikka kaikkeen tähän on jo valmiina ja käytössä mutta sille tarvitaan päättäjien tuki ja hyväksyntä. Ilmeisesti energiayhtiöt vaan saunottavat päättäjiä että heidän bisnes saa jatkua. Keitä päättäjiä biokaasuyhdistyksen pitäisi saunottaa?
Luitteko te ollenkaan tuota kirjoitusta mihin kommentoitte? Kysymys ei ole siitä että biokaasun käytöstä tulisi rankaista verolla vaan alkaisijiksi siitä että johtuen liikennepolttoaineiden verotuksesta sen verovapaus käytännössä subventoisi käyttöä liikenteessä suhteessa voimalaitoksiin. Miksi ihmeessä pitäisi subventoida erikseen sitä että biokaasulla korvataan bensiiniä eikä kiivihiiltä tai turvetta?
Kyllä se on luettu mutta miksi ihmeessä liikenne ja voimalaitokset kilpailisivat keskenään? viimeiset vuodet on koko ajan uhkailtu että Maa- ja biokaasuihin tulisi sama vero. Kuinka yritykset voivat tehdä päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen jos tuulen suunta muuttuu koko ajan?
Kuten otsikostakin voi käänteisesti rivien välistä lukea niin väite on: ”Biokaasun väärä kohde on liikenteessä” ja sitä minä en ainakaan vastustelematta niele. Voi olla etten ymmärrä alkuperäistä pointtia mutta minua kiinnostaakin biokaasun liikennekäyttö eikä myöskään haittaa jos sitä käytetään myös sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Lauseessa: ”Autossa metaani on yhtä hyvä, mutta vain yhtä hyvä, kuin diesel.” ei taas ole mitään järkeä jos metaanilla tarkoitetaan biokaasua ja dieselillä Fossilista polttoainetta. Toisinpäin siinä voi olla järkeä siis jos verrataan fossiilista maakaasua ja uusiutuvaa Biodieseliä.
Sitä en vaan ymmärrä että kun biokaasu on kotimainen tuote, se käy liikennepolttoaineeksi, lämmitykseen ja sähköntuotantoon, se lisää Suomalaista osaamista, työpaikkoja, vähentää fossiilisien polttoaineiden käyttöä, tekniikka, on olemassa, projekteja on suunniteltuna odottamassa käynnistymistä ja blaa blaa blaa niin miksi pitää kaikki munat tehdä yhteen pesään eikä voitaisi sallia biokaasun useampaa käyttöä yhtä aikaa siis liikenteessä ja sähköntuotannossa? Väittämällä että biokaasu käy vain yhteen tarkoitukseen kustaan vaan omaan pesään.
Liikennepolttoaineet Euroopassa:
Fossiilinen Uusiutuva
Bensiini -> Etanol (E85)
Diesel -> Biodiesel
Maakaasu (CNG) -> Biokaasu (CBG)
Nestekaasu (LPG) -> >ei korvaajaa<
-Meikäläinen
”Sillä ei tietenkään ole mitään merkitystä, mitä tuolle kotitarvikepuuhastelulle tapahtuu; ei se myöskään ilmastoa paljon auta. Jos kuitenkin biokaasuautot vapautetaan aina ja kaikkialla kokonaan liikenteen veroista, ja hyväksytään vielä likaista biokaasua käyttävien autojen korkeammat pakokaasujen epäpuhtaudet, asiat menevät aivan päälaelleen.”
Täälläpäin on suunnitteilla pienehkö biokaasulaitos, jonka tarkoituksena olisi a) tuottaa biokaasua ajoneuvoihin ja b) sähköntuotanto. Reaktoriin käytettäisiin paikallisten maatalojen lantaa, ei-ruoantuotannossa olevien peltoalojen kasvijätettä ja viljan olkea, sekä (toivon mukaan) paikallisten yritysten ja asukkaiden biojätettä. Kuuluuko tämä kotitarvepuuhastelun piikkiin; laitos olisi tulossa yhdelle maatilalle?
Etuina tästä laitoksesta aivan maallikkona näkisin mm. seuraavaa:
1. Mahdolliset biokaasuajoneuvot voisivat tankata lähellä tuotantolaitosta; samaten muut kaasuajoneuvot voisivat kasvattaa ajosädettään pohjoisemmaksi nykyisestä. Fossiilisten polttoaineiden ”turha” kuljetus fossiilisilla polttoaineilla vähenisi. Samalla se raha, joka on maksettu suurille monikansallisille yrityksille, ohjautuisi _kokonaisuudessaan_ kotimaan kulutukseen. Biokaasuauton päästöt ovat pienemmät kuin vastaavan bensiiniauton, joten tämänkin aspektin pitäisi vaakakupissa painaa.
2. Biokaasulla tuotettaisiin sähköä laitoksen lähellä olevien yksikköjen tarpeeseen. Seuraus: sähköntuotantokapasiteettia vapautuisi muualle maahan; lisäksi sähkönsyöttövarmuus kohenisi, koska ei oltaisi enää riippuvaisia pitkistä maastolinjoista. Tarpeen vaatiessa tuhojen korjauksen ajan voitaisiin korvata ns. valtakunnansähkö paikallisella sähköllä sen sijaan, että ihmiset odottaisivat linjojen korjausta ilman minkäänlaista sähköä.
3. Laitos käyttäisi _biojätettä_. Tämä on tärkeä pointti, jota ei mielestäni ole muistettu korostaa. Nykyisellään biojäte menee niissä kiinteistöissä, jotka jaksavat kompostoida, maanparannukseen. Tämä on ihan hyvä asia, mutta paljn biojätettä menee hukkaan kompostointilaiskuuden takia. Osa menee sekajätteen joukkoon ja täysin hukkaan. Loppu, joka on kyllä lajiteltu, joudutaan ajamaan pitkiäkin matkoja niiden prosessointiin soveltuville laitoksille. Tässä ei mielestäni ole minkäänlaita järkeä. Biojäte, jonka voisi käyttää paikallisesti, lastataan rekkaan, joka vie sen sadankin kilometrin päähän johonkin laitokseen, joka sitten tekee siitä jotain. Miksei sitä voisi käyttää 0 – 20 km:n säteellä olevassa laitoksessa?
Mielestäni tuossa lainaamassani osassa artikkelia paistaa aika pahasti aatteellinen periaate läpi, nimittäin se, että yksityisautoilu on pahin asia, mitä maa päällään kantaa. Jos nyt ihan ensimmäiseksi hyväksyttäisiin kaksi asiaa, nimittäin 1. ihmiset ovat aina valinneet itse asuinpaikkansa, ja tulevat tekemään niin jatkossakin, ja 2. halusitte tai ette, yksityisautoilua tulee jossain muodossa olemaan aina. Sen sijaan, että pyrittäisiin keinotekoisesti ja peiteltyjä keinoja käyttäen keskittämään kaikki asuminen muutamaan isoon kasvukeskukseen, tulisi hyväksyä nuo kaksi asiaa ja keskittyä siihen, miten noiden kahden kohdan päästöt saataisiin jo lyhyellä aikavälillä mahdollisimman pieniksi.
Ja vielä lopuksi: missäköhän päin maata sitä yksityisautoilua eniten on, ja missä tuosta autoilusta tulevat päästöt ovat korkeimmat? Aivan oikein, juuri niissä kasvukeskuksissa. Siellä, missä olisi ihan oikeasti mahdollista liikkua julkisilla kulkuneuvoilla jouhevasti ja ilman suurta ylimääräistä vaivaa, suoritetaan eniten yksityisautoilua. Tuossa ei ole mielestäni mitään järkeä. Sen sijaan, että haja-asutusalueiden asujia taas kerran koetetaan rankaista asuinpaikkansa vuoksi täräyttämällä voimaan km-perusteinen vero, pitäisi miettiä, miten yksityisautoilua voisi kasvukeskuksissa vähentää. Tietullit ovat yksi tehokas ratkaisu, samaten yksityisautoilun kieltäminen joillakin alueilla. Minulle, eikä monelle ystävällenikään, ei tuottaisi minkäänlaista tuskaa jättää autoa johonkin kaukoparkkiin ja jatkaa matkaa keskustaan siitä julkisilla. Mahdolliset isommat kantamukset voisi omalle autolle/kotiovelle toimittaa joku tavarataksin tyyppinen palvelu. Mutta tämä ideahan ei tietenkään käy, koska se oma pikku mussukka/kikkelinjatke ei pääsisikään katselemaan muita lajitovereitaan kaupungin keskustaan…
Pakko tarttua tähän vanhaan juttuun kun käyttövoimavero todella näyttää toteutuvan myös biokaasuautoille. Miten ihmeessä tämä on perusteltavissa?
Kirjoitat tuolla edellä että ”Biokaasun tuottajat haluavat kuitenkin käyttää metaanin henkilöautoissa, ei siksi, että se olisi tuotantotaloudellisesti järkevää, vaan koska on taloudellisesti kannattavampaa korvata korkeasti verotettua bensaa kuin esimerkiksi traktorin vähän verotettua löpöä. Tällöin biokaasu ohjautuu väärään käyttöön.”
Eikö tämä juuri osoita että verotus ohjaa väärin?
Vasta-argumentteja blogissa http://viestitin.blogspot.com/2011/11/paastotonkin-autoilu-on-pahasta.html