Terveisiä Berliinistä (2): Pysäköintipolitiikalla on väliä

Rai­ner Nagel ker­toi myös olleen­sa aiem­min kau­pun­ki­suun­nit­te­li­ja­na Ham­pu­ris­sa. Siel­lä oli tiuk­ka pysä­köin­ti­nor­mi. Jokais­ta asun­toa koh­den piti asun­to­tyy­pis­tä riip­puen olla pysä­köin­ti­paik­ko­ja 1 tai 1,5 ja toi­mis­to­ra­ken­nuk­sis­sa yksi pysä­köin­ti­paik­ka viit­tä­kym­men­tä toi­mis­to­ne­liö­tä koh­den. Jos omal­le ton­til­le ei mah­tu­nut, vel­vol­li­suu­des­ta pää­si eroon mak­sa­mal­la 22000 euroa puut­tu­vis­ta pai­kois­ta rahas­toon, joka ymmär­tääk­se­ni raken­si pysä­köin­ti­paik­ko­ja sit­ten muualle.

Ber­lii­nis­sä ei ketään pako­te­ta raken­ta­maan pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Pysä­köin­ti on pal­jol­ti katu­jen var­sil­la, mut­ta kos­ka talot ovat kor­kei­ta, ei nii­tä miten­kään voi olla ”riit­tä

väs­ti”. Jos kau­pun­ki puut­tuuu pysä­köin­ti­po­li­tiik­kaan, se kiel­tää pysä­köin­ti­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen joil­le­kin ton­teil­le – ilmei­ses­ti sää­del­läk­seen lii­ken­teen mää­rää, kuten teh­dään myös hel­sin­gin kes­kus­tan työpaikka-alueilla.

Ber­lii­nis­sä on auto­ja asu­kas­ta koh­den puo­let sii­tä mitä Ham­pu­ris­sa, eli 305 autoa tuhat­ta asu­kas­ta koh­den. Kes­kus­ta-alueil­la asu­vil­la nii­tä ei ilmei­ses­ti ole lähes­kään noin pal­jon, ei yksin­ker­tai­ses­ti voi olla, kos­ka ne eivät mah­tui­si mihinkään.

Ber­lii­nis­sä on hyvä jul­ki­nen lii­ken­ne, ja his­to­rial­li­sis­ta syis­tä sekoit­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne tuot­taa vähän lii­ken­ne­tar­vet­ta suh­tees­sa nor­maa­liin yksi­kes­kus­tai­seen kau­pun­kiin, kuten Hel­sin­kiin. Töi­hin tul­laan jul­ki­sil­la, kävel­len ja fil­la­ril­la. Pyö­riä näkyy aika paljon.

28 vastausta artikkeliin “Terveisiä Berliinistä (2): Pysäköintipolitiikalla on väliä”

  1. Tuos­ta voi muu­ten pää­tel­lä, että pysä­köin­ti­pai­kan todel­li­sek­si hin­nak­si las­ke­taan reip­paas­ti alle 20 000€! Jos paik­ka oli­si kal­liim­pi, kaik­ki ostai­si­vat pai­kat rahas­ton kaut­ta. 😉 En vie­lä­kään ymmär­rä, mil­lä hin­nat on vedä­tet­ty suo­ma­lai­siin laskelmiin.

  2. Olin vuo­nan 2007 loka­kuus­sa vii­kon Ber­lii­nis­sä ja ystä­vä­ni kans­sa ja asuim­me Togo-kadul­la. Vie­res­tä kul­ki met­ro (nuh­raan­tu­nut muu­ten, ratik­ka ja bus­si. Kau­pun­gin­osa oli lähel­lä kes­kus­taa 3–4 km, ja hyvin värik­kääss­ti asutettu.

    Tege­lin (koh­ta lak­kau­tet­ta­va) len­to­kent­tä oli 7 km:n pääs­sä ja siel­tä tulim­me ja siel­tä menim­me taksilla.

    Ber­lii­nis­sä asuu n 3 mil­joo­na ihmis­tä eli pyö­rein luvuin 3000 neliö­ki­lo­met­ril­lä. sama tiheys kuin Hesas­sa. Ovat hyvin ylpei­tä kau­pun­kin­sa väljyydestä.

    Parem­pi väki asuu Pots­da­mis­sa, n 50 km:n päässä.

    Nume­rot musi­tin­va­rai­sia. Qua­si­mo­do ‑klu­bi voi­mis­saan, kuten myös­vuo­nan 1963, jol­loin edel­li­sen ker­ran kävin Berliineissä.

  3. Kii­tos hyvis­tä kir­joi­tuk­sis­ta Osmo! 

    Miten tilan­net­ta voi­si paran­taa Hel­sin­gis­sä? Mil­lai­sia poliit­ti­sia pää­tök­siä tar­vi­taan, jot­ta pysä­köin­ti­paik­ko­ja ei olisi/rakennettaisi niin holtittomasti? 

    Voi­si­ko tääl­lä esi­me­rik­si antaa jokai­sel­le uudel­le kau­pun­ki­lai­sel­le / kau­pun­kiin muut­ta­val­le mat­ka­kor­tin ja sin­ne mak­sut­ta aikaa kukau­dek­si? Näin aina­kin uudet asuk­kaat sosi­aa­lis­tui­si­vat jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­mi­seen? Käsit­tääk­se­ni vas­taa­va “etui­suus” on käy­tös­sä jois­sa­kin Sak­san kaupungeissa.

    Par­hain terveisin
    ‑Leo Stranius

  4. Ber­lii­nis­sä kadut ovat levei­tä: monil­la asun­to­ka­duil­la pysä­köin­ti on sal­lit­tu vähin­tään toi­sel­la tai molem­mil­la puo­lil­la katua “poi­kit­tain”. Saman­mit­tai­sel­le kadun­pät­käl­le mah­tuu tupla­mää­rä auto­ja esim. Hel­sin­gin kapei­siin katui­hin ver­rat­tu­na. Lisäk­si kau­pun­gis­sa on run­saas­ti tyh­jiä tont­te­ja, jois­ta monet toi­mi­vat epä­vi­ral­li­si­na parkkikenttinä.

    Ber­lii­ni on myös monel­la mit­ta­puul­la “köy­hä” kau­pun­ki: pal­kat ja ylei­nen hin­ta­ta­so ovat alhai­sia. Auto­jen mää­rä tulee var­mas­ti tule­vai­suu­des­sa nouse­maan, jos­kin toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne aut­taa toki osal­taan hil­lit­se­mään autoistumista.

    Voi­sit­ko kysel­lä koke­muk­sia ympä­ris­tö­vyö­hyk­keis­tä? (Ber­lii­nis­sä ei ole v. 2008 alun jäl­keen saa­nut ajaa autoil­la, jot­ka eivät täy­tä tiet­ty­jä pääs­tö­nor­me­ja. Tämän vuo­den alus­sa vaa­ti­muk­sia kiris­tet­tiin entisestään)

  5. Jos sii­tä kadun­var­si­py­sä­köin­nis­tä ym. teh­täi­siin mark­ki­na­hin­tais­ta, niin sit­ten­hän tuo oli­si ainoa oikea mal­li. Autol­li­set mak­sa­koot kus­tan­nuk­sen­sa itse, jos pitä­vät hom­maa hin­tan­sa arvoi­se­na. Mark­ki­nat raken­ta­vat lisäk­si yksi­tyi­siä pysä­köin­ti­paik­ko­ja, jos kysyn­tää on.

  6. Ber­lii­ni ja Köö­pen­ha­mi­na rat­ko­vat kau­pun­ki­lii­ken­teen perus­rie­saa kes­kus­ta­py­sä­köin­tiä eri filo­so­fial­la kuin mitä kes­ki­mää­rin on tapa­na suu­ril­la kau­pun­kia­lueil­la. Pysä­köin­ti­tar­jon­taa pide­tään alhaal­la — ei juu­ri­kaan pysä­köin­ti­lai­tok­sia — ja vähen­ne­tään pik­ku hil­jaa. Luo­te­taan kau­pun­ki­lii­ken­teen mukau­tu­mis­ky­kyyn eikä anne­ta perik­si autois­tu­mi­sen trendiennusteille.

    Molem­mis­sa kau­pun­geis­sa autois­tu­mi­nen on sel­väs­ti hitaam­paa ja alem­mal­la tasol­la kuin val­ta­kun­nas­sa ylei­ses­ti. Jouk­ko­lii­ken­teen taso on Ber­lii­nis­sä kor­kea, Köpik­ses­sä tasoa nos­te­taan nyt. Pyö­rät pyö­ri­vät pal­jon poljinvoimin.

  7. Ber­lii­ni ja Köö­pen­ha­mi­na rat­ko­vat kau­pun­ki­lii­ken­teen perus­rie­saa kes­kus­ta­py­sä­köin­tiä eri filo­so­fial­la kuin mitä kes­ki­mää­rin on tapa­na suu­ril­la kau­pun­kia­lueil­la. Pysä­köin­ti­tar­jon­taa pide­tään alhaal­la — ei juu­ri­kaan pysä­köin­ti­lai­tok­sia — ja vähen­ne­tään pik­ku hil­jaa. Luo­te­taan kau­pun­ki­lii­ken­teen mukau­tu­mis­ky­kyyn eikä anne­ta perik­si autois­tu­mi­sen trendiennusteille.

    Molem­mis­sa kau­pun­geis­sa autois­tu­mi­nen on sel­väs­ti hitaam­paa ja alem­mal­la tasol­la kuin val­ta­kun­nas­sa ylei­ses­ti. Jouk­ko­lii­ken­teen taso on Ber­lii­nis­sä kor­kea, Köpik­ses­sä koh­ta­lai­nen ja tasoa nos­te­taan nyt. Pyö­rät pyö­ri­vät pal­jon poljinvoimin.

  8. Tuos­ta voi muu­ten pää­tel­lä, että pysä­köin­ti­pai­kan todel­li­sek­si hin­nak­si las­ke­taan reip­paas­ti alle 20 000€! 

    Tai sit­ten jos tie­tyl­lä alu­eel­la mak­saa yhden pai­kan raken­ta­mi­nen koh­tuut­to­man paljon(>22k€). Tar­jo­taan mah­dol­li­suus rahoit­taa lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­kaa jon­nek­kin peri­fe­ri­aan, mis­sä maa on riit­tä­vän halpaa.

  9. Kun Suo­mes­sa suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ongel­ma on se, että hyvä­tu­loi­set lap­si­per­heet, autoi­neen, siir­ty­vät naa­pu­ri­kun­taan (tai kau­pun­gin lai­doil­le), niin miten se on Ber­lii­nis­sä (tai Köpik­ses­sä)? Ber­lii­ni on iso ja laa­ja, tämä kysy­mys ei siel­lä aukea. Vai auke­aa­ko Osmo? Onko tämä lap­si­per­he, väl­jä asu­mi­nen, auto, kus­kaa­mi­nen ‑kuvio vain Poh­jois­mai­nen ilmiö?
    Onko Ber­lii­nil­lä omaa Espoo­ta tai Raisoita?
    Molem­pien (Ber­lii­ni, Köpis) kau­pun­kien jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­su­ja ym. selit­tää kau­pun­kien pit­kä his­to­ria. Sama pätee useim­pien Euroo­pa­lais­ten pää­kau­pun­kien ver­tai­luun. Roo­maa ei raken­net­tu päi­väs­sä. Ei ole muu­ita kuin kir­kon­tor­ne­ja. Mut­ta Lazio on tois­ta maata.
    Noin kak­si­kym­men­tä­vii­si­vuot­ta sit­ten nukuin yöni Tier­gar­te­nil­la, pal­jaan tai­vaan alla, puun alla. Sil­loin ‘kun­ta­ra­ja’ rau­hoit­ti kovas­ti kes­kus­tan lii­ken­net­tä. Muu­ri. Tai ydin­a­se­ra­ja. Mut­ta koi­rat hauk­kui­vat sil­ti. Kara­vaa­ni kulki.

  10. Ber­lii­nis­sä asun­to­jen hin­ta­ta­so näyt­tää ole­van oleel­li­ses­ti alem­pi kuin Hel­sin­gis­sä esim Tier­gar­te­nin vie­res­tä löy­tyi täy­sin remon­toi­tu 115 m² asun­to hin­taan 219000 ja asun­toon kuu­luu myös kellariautopaikka.
    Kar­tal­la suu­rin osa alu­ees­ta on hin­ta­ta­soa alle 1500 euroa per m2 ja yli 2500 euroa per m2 vain Unten den Lin­de­nin kah­ta puol­ta ole­va pie­ni alue

  11. Ricca­do, Hel­sin­gin kau­pun­ki­kes­kus­tas­sa ei fyy­si­ses­ti ole riit­tä­väs­ti asun­to­ja kai­kil­le sin­ne halua­vil­le. Sik­si ison osan on pak­ko muut­taa muu­al­le. Täs­tä syys­tä kan­ta­kau­pun­gin hin­nat ovat niin korkealla. 

    Jos kan­ta­kau­pun­gin ja välit­tö­män lähei­syy­den asun­to­tar­jon­taa lisät­täi­siin kym­me­nes­sä vuo­des­sa 200.000 asuk­kaal­le, hin­ta­ta­sol­le­kin voi­si tapah­tua jotain.

  12. Tuos­ta voi muu­ten pää­tel­lä, että pysä­köin­ti­pai­kan todel­li­sek­si hin­nak­si las­ke­taan reip­paas­ti alle 20 000€! Jos paik­ka oli­si kal­liim­pi, kaik­ki ostai­si­vat pai­kat rahas­ton kautta. 

    Ei voi­si. Olet­taen, että tuo­ta rahas­toa ei sub­ven­toi­da, tuos­ta voi pää­tel­lä, että pysä­köin­ti­pai­kat mak­sa­vat kes­ki­mää­rin kor­kein­taan 22000e siel­lä min­ne rahas­to ne raken­taa. Yksi­tyi­sis­tä raken­nut­ta­jis­ta var­mas­ti osa pää­see alle tuon tason, kos­ka muu­toin kaik­ki käyt­täi­si­vät rahas­toa, mut­ta osa menee myös var­mas­ti yli, kos­ka muu­toin kukaan ei rahas­toa käyt­täi­si, eikä sitä siis oli­si edes olemassa.

    Pysä­köin­ti­pai­kan hin­ta­han riip­puu täy­sin sii­tä, mil­lais­ta ja min­ne raken­ne­taan. Asfalt­ti­kent­tä (tai jopa hiek­ka) jos­sain mis­sä maa on vähän hal­vem­paa mak­sa­nee pari ton­nia per paik­ka, mut­ta kal­lio­luo­la kymp­pi­ton­ne­ja ja savi­maal­le raken­net­tu “luo­la” vie­lä sel­väs­ti enem­män. Ja asfalt­ti­kent­tä ydin­kes­kus­tas­sa myös pal­jon (jos sii­tä Kata­ja­no­kan hotel­li­ton­tis­ta teki­si park­ki­pai­kan, yhden pai­kan hin­nak­si tuli­si Män­nis­tön las­kel­mal­la vähän yli 100 000€).

    Park­ki­paik­ko­ja (ja siis autoi­luun perus­tu­vaa yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta) kan­nat­taa raken­taa siel­lä, mis­sä se on hal­paa. Nii­den raken­ta­mi­nen pakol­la kaik­kial­le tulee kal­liik­si. Ham­pu­rin rahas­to­mal­li on oikeas­taan aika mie­len­kiin­toi­nen idea: sil­lä väl­te­tään kaik­kein kal­leim­mat type­ryy­det, kun kal­lii­ta paik­ko­ja ei vaan raken­ne­ta. Toki sit­ten vähä­park­ki­paik­kai­seen taloon muut­ta­jat (luul­ta­vas­ti monet autot­to­mia) mak­sa­vat sil­ti niis­tä pai­kois­ta joi­ta eivät saa, kun raken­nut­ta­jan on pitä­nyt mak­saa rahastoon.

  13. Kal­le: “En vie­lä­kään ymmär­rä, mil­lä hin­nat on vedä­tet­ty suo­ma­lai­siin laskelmiin.”

    Ei tar­vit­se ymmär­tää, kun voi nyö­ky­tel­lä muka­na. Nyt kun tämä “auto­paik­ko­jen hin­ta nos­taa asun­to­jen hin­to­ja” ‑argu­men­taa­tio on saa­tu medias­sa läpi, tääl­lä­päin kau­pun­kia ollaan jo seu­raa­vas­sa vai­hees­sa eli tont­ti hin­noi­tel­laan erik­seen n. 6500 eur/m2 velat­to­man hin­nan pääl­le. Nyt jos täs­tä tulee “ylei­nen käy­tän­tö”, voi­daan­kin argu­men­toi­da että kau­pun­gin peri­mä kis­ku­ri­hin­ta uudis­ra­ken­nus­ten ton­teis­ta se vas­ta hin­to­ja nos­taa­kin. Ja taas nyö­ky­tel­lään mukana.

  14. Otko Kive­käs “mut­ta kal­lio­luo­la kymp­pi­ton­ne­ja ja savi­maal­le raken­net­tu “luo­la” vie­lä sel­väs­ti enemmän. ”

    Ara­bian­ran­taan rake­nent­tiin park­ki­luo­la savi­maah­na ilman räjäy­tyk­siä. Hit­na oli n 25.000 e/ kpl. Ei se kovin kal­lis­ta ole, siis auton hinta.

  15. Joil­le­kin on tain­nut jää­dä vähän epä­sel­vä­ki, että ber­kii­ni on talous­krii­sis­sä, eikä sinen oikein mil­lään tult teol­li­suut­ta tai kont­to­rei­ta- huol­mit­ta liit­to­hal­li­tus­ken siir­tä­mi­ses­tä Berliiniin.

  16. Se sit­ten sel­vi­si: jouk­ko­lii­ken­teen ja yhteis­kun­nan ykkös­vi­hol­li­nen ei ole­kaan yksi­tyi­sau­to, vaan bus­sien hitaat ovet. Hyvin mer­kit­tä­vät yhteis­kun­nal­li­set vai­ku­tuk­set ja kan­sain­ta­lou­del­li­set mene­tyk­set ovat vih­doin avau­tu­mas­sa päät­tä­jil­le. HS:n kau­pun­ki­toi­mi­tus pal­jas­taa totuu­den: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Bussien+hitaat+ovet+venyttävät+matka-aikaa+monta+minuuttia/1135256070051

    Vaa­din heti ovie­tuut­ta, kyl­lä muut voi­vat odottaa.

  17. Mark­ku: myyn­ti­hin­ta vai raken­nus­kus­tan­nus? Kau­pun­ki mää­rää auto­paik­ko­jen mää­rän, joten myyn­ti­hin­ta ei vält­tä­mät­tä lähel­le­kään kata auto­pai­kan raken­ta­mi­seen mene­viä kus­tan­nuk­sia, vaan loput kate­taan asun­to-osak­kei­den hinnassa.

  18. Mark­ku: myyn­ti­hin­ta vai raken­nus­kus­tan­nus? Kau­pun­ki mää­rää auto­paik­ko­jen mää­rän, joten myyn­ti­hin­ta ei vält­tä­mät­tä lähel­le­kään kata auto­pai­kan raken­ta­mi­seen mene­viä kus­tan­nuk­sia, vaan loput kate­taan asun­to-osak­kei­den hinnassa.”

    Ymmär­sin, että kyse oli raken­nus­kus­tan­nuk­sia ja teit­tyä tont­ti­kus­tan­nus­ta vas­taa­vas­ta myyn­ti­hin­nas­ta.. osan pai­koi­at lunas­ti­vat lähi­toi­mi­to­ta­lo­jen osak­kaat jotens­kain tähän hin­taan. En tie­dä tarl­kem­min. Kysees­sä siis oli yksi­tyi­nen paikoituslaitos.

  19. Kal­le: “…Jos sii­tä kadun­var­si­py­sä­köin­nis­tä ym. teh­täi­siin mark­ki­na­hin­tais­ta, niin sit­ten­hän tuo oli­si ainoa oikea malli…”

    Olen tuon toi­sen Kal­len kans­sa samaa miel­tä. Las­kes­kel­tiin joku vuo­si sit­ten, että talo­yh­tiön tolp­pa­pai­kas­ta tule­vat kus­tan­nuk­set oli­vat muu­ta­man kym­pin vuo­des­sa, joka ei sisäl­tä­nyt sähköä. 

    Las­ke­taan vähän ylä­kant­tiin, niin paik­ka on kau­pun­gil­le kan­nat­ta­va, kun sii­tä saa­daan 100€ vuo­des­sa. Tämä tar­koit­taa, että päi­väs­sä tuloa pitää olla kol­mi­sen­kym­men­tä sent­tiä eli vähän yli sen­tin tun­nis­sa. Loput on kiskontaa. 😉

    1. Kal­le tai­taa unoh­taa maan­vuo­kran. Juu­rei tuol­la logii­kal­la sata­ma­lai­tos aika­naan perus­te­li, että on jär­ke­vää säi­lyt­tää kont­te­ja Hel­sin­gin rannoilla.

  20. Otso Kivekäs:“jos sii­tä Kata­ja­no­kan hotel­li­ton­tis­ta teki­si park­ki­pai­kan, yhden pai­kan hin­nak­si tuli­si Män­nis­tön las­kel­mal­la vähän yli 100 000€)”

    No, sehän on isol­ta osin park­ki­paik­ka­na nyt­kin, niin kuin lähes koko Kata­ja­no­kan lounaisranta… 

    Sii­hen ton­til­le mah­tui­si noin 800 park­ki­paik­kaa, tai Mes­su­kes­kuk­sen van­han park­ki­pai­kan mitoi­tuk­sel­la noin 1000. Jos tont­ti oltiin myy­mäs­sä 15 mil­joo­nal­la (tai 20 mil­joo­nal­la), pai­kan hin­ta oli­si 15–20 tuhat­ta. Siis sel­väs­ti luo­la­paik­kaa halvempi!

  21. Ja jos bis­nes­tä alet­tai­siin teke­mään, tuo­tai­siin pai­kal­le japa­ni­lais­tyyp­pi­siä nos­to­la­vo­ja, joil­la saa­daan auto­ja 2 pääl­lek­käin. Tai New Yor­kin tyy­liin pai­kan yllä­pi­tä­jä jär­jes­te­li­si autot tii­vii­siin rivei­hin ilman ajo­kais­to­ja välis­sä, jol­loin paik­ko­ja saa­tai­siin myös noin 2‑kertaisesti… Talou­del­li­sin perus­tein yksi­tyi­nen pysä­köin­ti­paik­ka näyt­täi­si tuot­toi­sim­mal­ta käyt­tö­tar­koi­tuk­sel­ta ton­til­le — jota on mai­nit­tu Hel­sin­gin par­haak­si raken­ta­mat­to­mak­si ton­tik­si. Mis­sä on vika?

  22. Ber­lii­ni­hän on lois­ta­va esi­merk­ki dynaa­mi­ses­ta jat­ku­vas­ti kas­va­vas­ta suur­kau­pun­kia­lu­ees­ta, joka on sak­sa­lai­sen yli­opis­to- ja tut­ki­muse­lä­män kes­kus ja jon­ne hakeu­tu­vat yri­tyk­set ympä­ri maa­il­man… vai miten sen nyt olikaan?

  23. Vil­le: ton­tin koko on 8390 m^2 ja Män­nis­tön lak­sel­mas­sa kus­tan­nus hotel­lin raken­ta­mat­to­muu­des­ta oli 35 mil­joo­naa. Las­kel­mas­sa tie­tys­ti on aiem­min jo käsi­tel­lyt ongel­man­sa, mut­ta se on nyt yksi esi­tet­ty vaih­toeh­tois­kus­tan­nus. Ja eipä täl­läis­tä yhden ton­tin las­ken­taa ihan vaka­vis­saan kan­na­ta­kaan teh­dä, joten ei se niin tarkkaa.

    Las­kin olet­taen että paik­kaa koh­den tar­vi­taan ajo­väy­li­neen yms 25m^2. Jos park­ki­ruu­tu on 2.75m leveä ja 5m pit­kä, tuos­ta tulee jo 3.75m^2 ja sii­hen ajo­väy­lää vajaat toi­nen moko­ma pääl­le. Tun­tuu rea­lis­ti­sel­ta, mut­ta voi tiet­ty olla vähän pie­les­sä­kin. 8390/25 = 335.6 paik­kaa ja 35 000 000 / 335.6 = 104 000e, eli sata ton­nia per paikka.

    Las­kit aina­kin eri hin­nal­la ja ilmei­ses­ti myös eri park­ki­paik­ka­kool­la (tai eri ton­tin kool­la, 800 tai 1000 paik­kaa 8000 neliös­sä kuu­los­taa mah­dot­to­mal­ta), mikä selit­tää eri­lai­sen lopputuloksen.

  24. Ber­lii­nin kesä­tun­nel­maa itse­kin jos­kus teras­sil­ta hais­te­lin ja ihai­lin nii­tä pyö­räi­ly­kais­to­ja pää­ka­tu­jen var­sil­la. Sile­ää asfalt­tia ero­tet­tu­na sel­keäs­ti pyö­räi­li­jöil­le kadun reu­nas­ta suo­ras­taan kut­suu sinut pyö­räi­le­mään. Ja ei nii­tä him­pu­tin kai­vo­kuop­pia, johon aja­mal­la tuho­aa pyö­rän­sä ja luul­ta­vas­ti jos­sain vai­hees­sa myös oman terveytensä. 

    Hel­sin­gis­sä, jos siis uskal­tau­tuu lähem­pä­nä kes­kus­taa sii­hen kadun lai­taan pyö­räi­le­mään, luul­ta­vas­ti noin joka vii­des autoi­li­ja yrit­tää ottaa sinut hengiltä.

  25. Otso Kive­käs: Las­kit aina­kin eri hin­nal­la ja ilmei­ses­ti myös eri park­ki­paik­ka­kool­la (tai eri ton­tin kool­la, 800 tai 1000 paik­kaa 8000 neliös­sä kuu­los­taa mah­dot­to­mal­ta), mikä selit­tää eri­lai­sen lopputuloksen.

    Tul­kit­sin ton­tik­si havain­ne­suun­ni­tel­mis­sa muo­ka­tun ran­ta-alu­een, eli käy­tän­nös­sä Kata­ja­no­kan­lai­tu­rin ja K6-raken­nuk­sen rajaa­man nur­kan. Var­si­nai­nen tont­ti oli­si ilmei­ses­ti ollut vain hotel­lin footprin­tin kokoi­nen, mut­ta tosia­sial­li­ses­ti koko ran­ta oli­si ollut hotel­lin pihaa (vaik­ka hal­lin­nol­li­ses­ti kau­pun­gin, eli kau­pun­gin kus­tan­nuk­sel­la raken­net­tu ja hoi­det­tu; sama peri­aa­te kuin Kata­ja­no­kan van­has­ta van­ki­las­ta teh­dyn hotel­lin pihas­sa…) Joka tapauk­ses­sa näin las­ket­tu­na pin­ta-alaa tuli yli 16000 neliö­tä, park­ki­ruu­dut 2,5x5 met­riä ja välis­sä 7 met­rin kais­tat, niin pääs­tään noin 8 sataan…

  26. Mik­ko Särelä:
    “Ricca­do, Hel­sin­gin kau­pun­ki­kes­kus­tas­sa ei fyy­si­ses­ti ole riit­tä­väs­ti asun­to­ja kai­kil­le sin­ne halua­vil­le. Sik­si ison osan on pak­ko muut­taa muu­al­le. Täs­tä syys­tä kan­ta­kau­pun­gin hin­nat ovat niin korkealla.”

    Lap­si­per­heet, jois­sa on vaik­ka­pa kak­si las­ta, tar­vit­se­vat vähin­tään 4h+k. Itsel­le­ni tutum­pi on Tur­ku, jos­sa toki monet kysy­myk­set avau­tu­vat osin samal­la taval­la kuin Hel­sin­gis­sä. Tur­ku on täyn­nä ole­mat­to­mia tont­te­ja, aivan kes­kus­tas­sa tai sen tun­tu­mas­sa. Ja aika pal­jon tulee koko ajan uut­ta raken­nus­kan­taa. Mut­ta mik­si ihmees­sä esi­mer­kik­si kes­kus­taan, rau­ta­tie­a­se­man lähei­syy­teen, raken­ne­taan uut­ta ker­ros­ta­loa­luet­ta (4 taloa), ker­rok­sia nel­jä! Toi­sel­la puo­lel­la kis­ko­ja (lähel­lä) on jopa kym­men­ker­rok­si­sia. Ja suu­rim­mat asun­not ovat sit­ten 3h+k. Hel­sin­gis­sä voi olla niin, että tar­jon­taa ei ole täl­le ryh­mäl­le tar­peek­si, eikä muil­le­kaan. Ja sik­si siis hin­nat nouse­vat pil­viin. Mut­ta kun Turus­sa on sama ongel­ma, ja mie­les­tä­ni ongel­ma on kysyn­tä­puo­len ongel­ma. Ne isom­mat per­heet vaan halua­vat reu­noil­le ja rivi- tai oma­ko­ti­ta­loon. Suo­mes­sa kau­pun­kia­su­mi­sen kult­tuu­ri on niin ohut.
    Mik­si yleis­hyö­dyl­li­set yhtiöt (Y‑säätiö, Vaso ja vastaavat)eivät voi­si raken­taa kor­kei­ta perus­ker­ros­ta­lo­ja (ei sitä mal­lia ‘lähiö’) kes­kus­tan tun­tu­maan, jos­sa on isot huo­neis­tot. Sit­ten näh­täi­siin, onko kysyntää?

    Mikä vika muu­ten on lähiöis­sä? Jos tiet­ty sosio­eko­no­mi­nen ryh­mä ei saa (ei ole varaa ostaa) asun­toa kes­kus­tas­ta, vaih­toeh­to on maa­seu­tu ja naa­pu­ri­kun­nat, eivät lähiö. Mitä me teem­me lähiöil­le? Ne eivät ehkä olleet kau­hean hyvä keksintö.

  27. Sai­si­ko uusien kau­pun­gi­no­sien park­ki­pai­kat jär­jes­tet­tyä talou­del­li­sim­min, jos teh­täi­siin pää­osa kaduis­ta yksi­kais­tai­sik­si ja käy­tet­täi­siin sääs­ty­nyt tila vinoruutuihin?

    Esi­mer­kik­si Kruu­nun­haas­sa useim­pien katu­jen lii­ken­ne sopii hyvin yhdel­le kais­tal­le. Valais­tuso­lo­jen vuok­si katu­ja ei kan­na­ta kaven­taa sel­lai­sik­si kuin Alek­san­te­rin­ka­dun ja Kaup­pa­to­rin väli­set pik­ku­ka­dut, joten toi­sen kais­tan vie­mää tilaa ei pys­ty käyt­tä­mään rakentamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.