Hajautunut rakenne
Berliini on muodostunut joskus kauan sittten suuresta joukosta itsenäisiä kuntia. Tältä ajalta on peräisin sen sekoittunut kaupunkirakenne. Kaupungilla ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan lukuisia erityyppisio ja omaleimaisia keskusta-alueita. Tämä on johtanut myös kaupunkirakenteeseen, jossa asuminen ja työpaikat ovat sekaisin. Se vähentää liikenteen määrää, sillä moni tulee töihin kävellen. Tämä Matti Vanhasen uudellemalle kaavailema himmelimalli siis toimii, kun asukkaita on pienellä alueelle yli kolme miljoonaa.
Vuokrat
Asuntojen vuokrat ovat käsittämättömän matalia. Yksityisillä markkinoilla alle viisi euroa kylmästä asunnosta. Lämmityskulut tulevat siis päälle. Vuokratasoa painaa mukavasti alas se, että kaupungissa on 150 000 tyhjää asuntoa. Osavaltio myös subventoi asumista melkoisesti. Vuokrasäännöstely on virallisesti purettu, mutta tosiasiassa ei ole. Vuokraa ei saa korottaa kuin hyvin vähän kerrallaan. Yleensä vuokrasäännöstely tuhoaa vanhan asuntokannan tehokkaammin kuin sota. Näin on tapahtunut esimerkiksi Brysselissä, mutta Berliiniin veronmaksajien rahaa upotetaan nyt kuitenkin niin paljon, ettei vanhan rakennuskannan ränsistymistä tapahdu, päin vastoin, rakennuskantaa kohennetaan jätti-investoinnein.
Berliinissä jokseenkin kaikki asuvat vuokralla. Siihen täytyy sisältyä jokin taloudellinen tukimuoto. Ainakaan vyuokralla asumista ei voi frasittaa samanlainen verotuksen epäsymmetria, joka pakottaa Sumessa omistamaan itse asuntonsa ellei halua maksaa asunnon pääomatuotosta veroa.
Peruskorjaus
DDR poisti asuntopulan Itä-Berliinistä jättioperaatilla. Määrä voitti laadun. Tämän seurauksena kaupungissa on giganttisia 12-kerroksisia lamellitaloja suureksi osaksi tyhjillään. Niitä on paranneltu purkamalla madaltamalla ne puoleen ja elävöittämällä julkisivuja parvekkeilla ja erkkereillä. Lopputulos on ihan hyvän näköistä, mutta virkamiesten mukaan olisi tullut paljon halvemmaksi purkaa ne ja rakentaa kokonaan uudet talot.
Myös Länsi-Berliinin puolella betonibrutalismin luomuksia on ehostettu onnistuneesti. Siitä voisi ottaa oppia Helsingissä, jossa betonilähiöitä on tulossa suurin joukoin peruskorjausikään.
”Berliinissä jokseenkin kaikki asuvat vuokralla”
Olisi hyvä tietää miten asia on muualla saksassa. Käsitykseni mukaan asutaan vuokralla koska enemistö ihmisiä ei ole ”pysyvästi” asettunut Berliniin. Ja mikä olisi olisi asuntojen hinta vapaallamarkkinoilla verrattuna muuhun saksaan.
No 60 m2 asunnosta Kaltmiete on 650, mutta Warmmiete jo 800 ja päälle tulevat Nebenkosten ? (mitähän ovat ) 150 euroa eli yhteensä 950 euroa eli 15,8 euroa per m2.
Monesti vuokrataan vain seiniä eli asunnosta puuttuvat esim keittiökalusteet , vaatekaapit etc.
Hintaa vertailtaessa pitää vertailla myös mitä se siältää
”mikä olisi olisi asuntojen hinta vapaallamarkkinoilla verrattuna muuhun saksaan”
Nopea haku 50-80 m2, 2-3 h antoi saksalaisen kiinteistövälittäjän sivuilta Berliinin hintatason alkavan n 10-20 000 eurosta. Kaikkein halvimmat 1 e ”tarjoukset” kuitenkin tarjouskauppojen lähtöjä? Vertailuna Muncheniin, vastaava haku antaa alimmiksi hinnoiksi n 75 000 euroa, tosin ne hinnat ovat kaupungin ulkolaidalle radan ja/tai moottoritien varrelle, sikäläinen Kerava?
Kummiskin, Berliinin konsepti toimisi varmaan täälläkin: Siirretään pääkaupunki ja elinkeinoelämä 50 vuodeksi jonnekin muualle ja palataan sitten takaisin katsomaan mitä on jäljellä.
Ymmärtääkseni Saksassa aikoinaan päätettiin poistaa asuntojen vuokratulojen verotus kokonaan. Tämä johti siihen, että asuntoja tuli tarjolle paljon ja hinnat putosivat. Ei siis ainoastaan Berliinissä vaan kaikkialla. Joissain kaupungeissa oli ennen tätä päätöstä ihan pulaa vuokra-asunnoista, ei kuulemma enää päätöksen jälkeen.
Saksassa asuu n. 60 prosenttia väestöstä vuokralla ja Berliinissä yli 80 prosenttia.
Vuokralaisen turva on toista luokkaa kuin täällä. Irtisanoa ei saa, ellei ole itse muuttamassa asuntoon. Vuorkanantajan kuolemakaan ei ole syy häätöön, vaan perikunta on velvollinen jatkamaan sopimusta.
Onko se muuten veronmaksajille kovin kannattavaa maksaa näitä matkoja, kun kaikki tieto näissäkin Osmon Berliini-ketjuissa — joukkoliikenteen tyytyväisyysasteet, vuokrataso ym. on katsottavissa netistä parissa minuutissa? Ainakin jos kielitaitovalikoimaan kuuluu saksa kuten minulla.
Ehkä se on hyvä käydä paikan päälläkin, en tiedä? Paljonhan sitä reissataan — maakuntaliitot nyt etunenässä.
(Nimimerkki kateellinen)
Liian vanhan hintaesimerkki on kyllä kalliimmasta päästä. 5 euroa neliö on ihan realistinen keskusta-alueen ulkopuolella ja parhaillakaan paikoilla mennään harvoin yli kympin. Juuri pari vuotta sitten asuin Kreuzbergissä kuukauden kalustetussa 90-neliöisessä asunnossa 550 €/kk sisältäen sähkön, netin, veden jne.
Berliiniläiskollegani mukaan eräs tekijä halvoissa vuokrissa on se että kaupungissa on valtavasti tilaa. Se oli kuulemma kukoistuksensa huipulla 30-luvulla, eikä väkiluku ole vieläkään saavuttanut uudelleen aikaisempia huipputasoja joiden mukaan kadut ja julkisrakennukset on mitoitettu. Asiaintilaan lienee vaikuttanut kaksi hävittyä sotaa ja ja Länsi-Berliinin pitkä jakso eristettynä etäpesäkkeenä rautaesiripun takana.
Halvat vuokrat voivat myös selittyä osaksi Berliinin isolla työttömyysasteella.
Näinä politiikan rappion aikoina on kiva nähdä että joku poliitikko matkustaa ihan oikeasti tutustuen asioihin.
Olisin kuintenkin vähän skeptinen sen suhteen, että perusberliiniasukki kulkisi kävellen tai julkisilla töihin.
Onko siellä saatavilla dataa paljonko perussaksalainen ajaa vuodessa autolla? Ihan perstuntumalla väittäisin luvun olevan suurempi kuin Suomessa.
Juuri äsken Berliinistä palanneena ja siellä useita kertoja aikaisemminkin käyneenä, ja liikennekäyttäytymistä hyvin seuranneena, voin sanoa, että Berliini on varsin hiljainen kaupunki – verrattuna vaikkapa moneen suomalaiseen pikkukaupunkiin. Tämä siksi, että autoilla, mopoilla jne. ajetaan Berliinissä suhteessa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Kadut ovat kertakaikkiaan hiljaisia.
Kotikaupungissani Porvoossa sivukadullakin asuminen on tuskallista paikallisen päristelykulttuurin vuoksi, Berliinissä sen sijaan pääkadun varrellakin on rauhallisempaa. Yhtenä syynä rauhallisuuteen loistavasti järjestetty joukkoliikenne, toisena syynä luultavasti se, moottoreilla häiriköinti ei Saksassa enää toimi itsetehostusmenetlmänä.
Vielä vuokra-asioista: etsin Berliinissä parhaillaan asuntoa, ja aika tarkka keskimääräinen vuokra keskustan tuntumassa (10 min metromatka Aleksanderplatzille) 70 neliön hyväkuntoisesta asunnosta on 500-600 e/kk, sis. lämmityksen, kaasun, ja muut ”Nebenkosten”, kuten jätehuollon ja yhteisten tilojen siivouksen.
Berliini on myös ollut se eurooppalainen kaupunki, jossa asunnoilla on viime vuosina voinut tehdä kunnollisen tilin aavistamalla seuraavan muotiin tulevan kaupunginosan ja ostamalla sieltä vuokra-asuntoja. Kaupungin kohentamiseen on siis sijoitettu myös merkittäviä määriä yksityistä pääomaa. Tuolta kohtaa teille tehty esittely oli joko yksipuolinen tai sitten jotain unohtui. 😉
Siitä olen samaa mieltä, ettei DDR:n jäämistöä paljon kannata korjata. Nurin ja uutta tilalle. Sama juttu täällä. En näe mitään syytä laittaa ropoakaan yhteiskunnan tai yksityistä rahaa johonkin Kontulaan.
Kun nyt olen itsekin reissussa, niin pari kommenttia Bolognasta.
Ensinnäkin erivapaudet ekoautoille ei toimi. Kaupungin keskiaikainen ydin on täysin autoton, huoltoajo on sallittu aamuisin, ja sitä reunastavalla alueella autoilua on rajoitettu voimakkaasti, sisäänajosta pitää maksaa. Nyt tästä on ilmeisesti kuitenkin lipsuttu, maakaasuautot ja hybridit saanevat liikkua alueella ilman maksua. Epäilen että näin on siksi että koko taksikalusto tuntuu olevan Priusia ja jokainen pysäköity Punto maakaasukäyttöinen. Ero viiden vuoden takaiseen on vain valitettavasti se että ennen täällä käveli varomatta autoja, nyt saa vilkaista joka kulman taakse koska autoja on enemmän, ero on käytännössä iso. Sääli.
Toiseksi, semmoinen ikivanha keksintö kuin arkadia toimii, aamulla +8 ja tihkusade ja siitä huolimatta väkeä liikkeellä ja aamukahvilla. Olennaista on se että arkadia on riittävän korkea (kaksi kerrosta), riittävän leveä (kuutisen metriä) ja muutenkin laadukas. Toimisi pohjoisen valaistusolosuhteissa vielä paremmin, täällä ne jää vähän hämäriksi.
”Vuokratasoa painaa mukavasti alas se, että kaupungissa on 150 000 tyhjää asuntoa.”
Tämä jos mikä todistaa sen, että Berliini on tosiaankin kasvava ja dynaaminen maailmanluokan talouskeskus… vai miten se nyt olikaan?
Joka tapauksessa Berliinin opit on täysin suoraan sovellettavissa Helsingin kunnallispolitiikkaan! Ei muuta kuin asbestilla vuorattu Kansanpalatsi Katajanokalle siihen hotellitontille. Samalla Uspenskin katetdraalin voisi räjäyttää ja tilalle rakentaa tyyliikkään 500m korkean tv-tornin.
tpyyluoma: ”Toimisi pohjoisen valaistusolosuhteissa vielä paremmin, täällä ne jää vähän hämäriksi.”
Niin, esimerkiksi suuri runkosyvyys silloin kun näkymä auringon suuntaan on esteetön toimii Suomessa paljon paremmin kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa. Läpitalon huoneistossa on aina kahta eri sävyistä valoa, josta tulee hieno kontrasti ihan ilmaiseksi. Ilman syvyyttä sisävalaistus jää vähän tasapaksuksi.
Paavo Häikiö: ”Onko siellä saatavilla dataa paljonko perussaksalainen ajaa vuodessa autolla? Ihan perstuntumalla väittäisin luvun olevan suurempi kuin Suomessa.”
Tuntumia on muitakin kuin p. Ja miten Saksan ajomäärä tuntuu Suomen P:n p:ssä?
Esim. vilkaisemalla, millaisia vaihtoautoja Saksassa on tarjolla, voi havaita, että vuotuiset ajomäärät jäävät siellä alle puoleen siitä, mitä Suomessa.
Saksassa on ajokilometrrejä henkeä kohden selvästi vähemmän kuinm Suomessa, vaikka tilastoissa on myös muiden maiden läpiajoliikenne. Tarkat luvut minulla on jossain kotona.
Toivottavasti Helsingissä päädyttäisiin purkamaan ei korjaamaan. Samalla voitaisiin rakentaa lähiöt uusiksi tiiviimmin ja turvata lähipalvelut.
Kunhan lisärakennusoikeus jollain tavalla saadaan hyödyttämään korjaus- ja purkupäätöksen välistä suhdetta pohtivia 60- ja 70-luvun elementtitalojen omistajia, niin uskoisin kunnollisten äänieristyksien, matalan energian kulutuksen jne. voittavan 60-luvun elementtiromantiikan.
Elementtirakentamisen kamalimmat esimerkit ovat minusta niitä kaksikerroksisia kerrostaloja. Häivyttämällä niistä rappukäytävät, saadaan paritaloja.
Berliinissä taidettiin ulkoistaa tuo räjäyttäminen briteille 40-luvulla. Aika vähän vissiin on käyttökelpoista purettu hörhöimpienkään DDR-projektien tieltä purettu, vaihtoehtona on ollut yleensä rakentaa uusiksi vanha tai kokonaan uusi, yleensä jälkimmäinen on ollut edullisempi vaihtari.
Osmon huomautuksessaon koko liikennepolitiikan luu!
Osmo: ”Saksassa on ajokilometrrejä henkeä kohden selvästi vähemmän kuinm Suomessa…”
Etäisyydet Keski-Euroopassa ovat lyhyempiä kuin täällä Suomessa. Ihmiset, tuotantolaitokset ja kaupat ovat lähempänä toisiaan. Sen vuoksi liikenteen kustannustaso vaikuttaa meidän kilpailukykyymme enemmän kuin keski-eurooppalaiseen. Edellämainitun takia liikenteen verottamienn Suomessa ei ole ihan täysjärkisen taloudenpitäjän puuhaa. 😉 Kestävää kehitystä on painaa liikenteen kustannukset alle kilpailijamaiden.
Kalle, etäisyydet pääkaupunkiseudulla ovat suuria siksi, että Suomi on niin suuri maa 🙂
Osmo väittää:
Ei voi olla näin, koska henkilökilometrit henkilöautoilla Saksassa ovat vuodessa 11 ja Suomessa 10,3 tuhatta kilometriä. Ja tässä ei ole mukana Saksan läpiajoliikennettä, vaan tutkimuksen otanta on saksalaisista.
Lähteenä on Tiehallinto ja Saksan liikenne-, rakennus- ja kaupunginkehittämisministeriön raportti. Kummatkin vuodelta 2008.
(ministeriön käännös minun, en tiedä onko suomen kielessä virallisia nimiä muiden maiden ministeriöille?)
Henk. koht. minusta on ihan ok, jos kansanedustajat käyvät opintomatkoilla, mikäli he Osmon tapaan jakavat oppimaansa tietoa vaikka näin blogissa. Jonkinlaiset eettiset ohjeet kansanedustajille pitäisi tehdä ylipäätään. Minusta ei ole ok, että veronmaksajien rahoilla kustannetaan mökkilomat Levilla, kun menee ”tanssituomaroimaan” ja mukamas samalla hoitaa virkatehtäviään.
Ja mitä väliä sillä on jos edustajat käyvät sadassa maassa vuodessa hoitamassa kansainvälisiä suhteita, jos nuo suhteiden hoito jää epämääräiselle tasolle. Ehkäpä ulkomaanmatkojen määrä pitäisi rajoittaa riviedustajilta ainakin jos ne suuntautuvat muualle kuin brysseliin.
Mutta todella kiinnostavaa kuulla Berliinin kaupunkisuunnittelusta!