Terveisiä Berliinistä (1) Minimiasukasmäärä

Kau­pun­ki­suun­ni­te­lu­lau­ta­kun­ta on kol­men päi­vän mast­kal­la tutus­tu­mas­sa Ber­lii­nin kau­pun­ki­suun­nit­te­luun. Lai­tain joi­tain mie­len­kiin­toi­sia havain­to­ja tän­ne tipottain.

Isän­täm­me, kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­joh­ta­ja Rai­ner Nage­lin mukaan kau­pun­ki­kort­te­lis­sa pitää olla noin 600 asun­toa eli 1500 asu­kas­ta, jot­ta se pitäi­si yllä kort­te­li­koh­tai­sia pal­ve­lu­ja. Pie­nem­piin kort­te­lei­hin ei syn­ny kaup­po­ja eikä kah­vi­loi­ta (Töö­lö). Jos pal­ve­lut eivät ole kort­te­li­koh­tai­sia, tar­vi­taan 10 000 asu­kas­ta ennen kuin pal­ve­lut alka­vat kan­nat­taa. Pie­nem­mät asui­na­lu­eet jää­vät urbaa­neil­ta pal­ve­luil­taan vajaik­si (Hel­sin­gin lähiöt).

Tuo 1500 asu­kas­ta kort­te­lis­sa on aika kova vaa­ti­mus. Ker­ros­ne­liöi­tä piä­ti­si olla noin 60 000. os kort­te­lis­sa on jul­ki­si­vua 500 met­riä ja jos run­ko­sy­vyys on 12 met­riä, ker­rok­sia pitäi­si olla kym­me­nen. Tosin myös kort­te­lin sisään voi raken­taa jas pitää­kin täl­lai­ses­sa mal­lis­sa rakentaa.

Mut­ta itse havain­to on mie­len­kiin­toi­nen. Noin se tai­taa suun­nil­leen mennä.

31 vastausta artikkeliin “Terveisiä Berliinistä (1) Minimiasukasmäärä”

  1. Tii­vis­tä pitää olla ihmi­sen revii­ris­sä, jos halu­taan urbaa­nia kuhi­naa. Ber­lii­ni­läi­nen kort­te­li­mal­li elää muh­kean jouk­ko­lii­ken­teen syk­keel­lä. Näin jää tilaa ilvek­sen ja muu­ra­hai­sen revii­reil­le pää­te­py­säk­kien palvelualueille.

    Ber­lii­ni on ollut oiva valin­ta lautakunnalta.

  2. Mitä tar­koi­te­taan täs­sä yhtey­des­sä urbaa­neil­la pal­ve­luil­la tai vajail­la pal­ve­luil­la? Nime­no­maan kah­vi­loi­ta tai ravin­to­loi­ta ja vaa­te­kaup­po­ja? Vai myös ruokakauppoja,kampaamoita? Tämä ilmei­ses­ti kos­kee vain yksi­tyi­siä pal­ve­lui­ta, vai?

  3. Ker­ros­ne­liöi­tä piä­ti­si olla noin 60 000. os kort­te­lis­sa on jul­ki­si­vua 500 met­riä ja jos run­ko­sy­vyys on 12 met­riä, ker­rok­sia pitäi­si olla kymmenen.

    Tai jos venyt­tää kort­te­lia suu­rem­mak­si, n. 200 met­riä per sivu 6–7 ker­rok­sis­ta umpi­kort­te­lia. Bonuk­se­na asuk­kaat sai­si­vat todel­la ison ja rau­hal­li­sen sisäpihan.

    Vali­tet­ta­vas­ti tuo ei tule onnis­tu­maan Hel­sin­gis­sä. Lii­an var­joi­saa, lap­set eivät kas­va kun­nol­la. Ei park­ki­paik­ko­ja. Kaik­ki asun­not pitäi­si suun­na­ta ete­lään, jot­ta kaa­mok­sen aikaan aurin­ko läm­mit­täi­si jos se näkyi­si. Ark­ki­teh­tien mie­les­tä vanhanaikaista…

  4. Jos raken­ne­taan vie­lä kor­keam­paa ja/tai tii­viim­pää, saa­daan niche-palveluitakin?

    Yksi­tyi­set pal­ve­lut, eten­kin nic­he-pal­ve­lut lisään­ty­vät progres­sii­vi­ses­ti (yli­li­ne­aa­ri­ses­ti) asu­kas­ti­hey­den kas­vaes­sa? Tämä pal­ve­lee kau­em­pa­na­kin asu­via: seu­dul­le tulee pal­ve­lui­ta, joi­ta ei muu­ten oli­si lain­kaan (seu­dul­la? Suo­mes­sa? maailmassa?).

    Jul­ki­set pal­ve­lut lisään­ty­vät regres­sii­vi­ses­ti (ali­li­ne­aa­ri­ses­ti) asu­kas­ti­hey­den kasvaessa?

    Tosin tämä ali­li­ne­aa­ri­suus joh­tuu poliit­ti­sis­ta pää­tök­sis­tä ja vas­taa­vas­ti tuot­taa sääs­tö­jä veron­mak­sa­jil­le. Lisään­ty­vät kui­ten­kin (suh­tees­sa etäi­syy­teen), joten ympä­ris­tö­kin kiit­tää mat­ko­jen lyhetessä. 

    His­sil­lä kaup­paan ja päi­vä­ko­tiin, kävel­len kir­jas­toon, kave­reil­le, har­ras­tuk­siin ja töihin”!

    Asun­not­kin kas­va­vat ja hin­nat las­ke­vat, kun kaa­voi­te­taan tar­peek­si, eten­kin jos pahim­mat raken­nus­sää­dök­set väl­jen­ne­tään, ja työn vero­tus­ta ja työ­mark­ki­nöi­den sään­te­lyä kar­si­taan. Eikä tar­vi­ta sosia­lis­tis­ta hitas-jonotusta. 

    Pel­käs­tään pää­kau­pun­ki­seu­dul­la täs­tä tuli­si mil­jar­di­hyö­dyt — hai­tat tus­kin ovat samaa luok­kaa, kos­ka Parii­sin asu­kas­ti­heys on 50-ker­tai­nen pää­kau­pun­ki­seu­tuun näh­den eikä Parii­si­kaan ole aivan vas­ten­mie­li­nen paikka.

    Lisää kau­pun­kia Hel­sin­kiin ‑lii­ke:
    http://www.facebook.com/group.php?gid=184085073617

  5. Mikäs sii­nä on syy­nä, ettei hel­sin­gis­sä raken­ne­ta (saa raken­taa) ylös­päin? Kas­vaa­ko raken­nus­kus­tan­nuk­set, niin ettei se ole kan­nat­ta­vaa Hel­sin­gin “mata­lil­la” tont­ti­hin­noil­la? Vai vie­lä­kö Hel­sin­gin ainut­laa­tui­nen mata­la sil­huet­ti on niin pyhä, ettei tän­ne voi raken­taa yli paria kerrosta?

    Ihme pel­lei­lyä ja käsien­hei­lut­te­lua kor­keis­ta asun­to­jen hin­nois­ta, kun sit­ten kei­no­te­koi­ses­ti rajoi­te­taan tarjontaa.

  6. Ei se rat­kai­se­vat teki­jä tai­da olla se kort­te­li vaan se tiu­kal­la tiheäl­lä alu­eel­la asu­va väes­tö­poh­ja. 500m kort­te­li kuu­los­taa riit­tä­vän pit­käl­tä, ettei sen toi­ses­sa pääs­sä ole­vat pai­kat ole enää lähipalveluita. 

    Sen sijaan ker­ros­ne­liöi­den mää­rää kan­nat­taa nos­taa muin kei­noin. Joko har­ja­kor­keut­ta nos­ta­mal­la, syvyyt­tä lisää­mäl­lä (ylei­ses­ti tai sit­ten erk­ke­rei­tä käyt­täen) ja mah­dol­li­ses­ti sisä­pi­ho­jen rakentamisella. 

    Onko nois­sa luvuis­sa muu­ten jotain hyö­dyl­lis­tä nii­tä itään tule­van met­ron var­teen suun­ni­tel­ta­vis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa? Miten haluai­sit ne suun­ni­tel­ta­van eri taval­la tämän opin jälkeen?

  7. En myös­kään ymmär­rä mik­sei esi­mer­kik­si 15-ker­rok­sis­ten talo­jen kort­te­lia, kort­te­lei­ta, voi­da Hel­sin­kiin raken­taa. Ei sitä ran­noil­le tar­vit­se raken­taa. Ja Pasi­las­sa ollaan hyväs­sä alus­sa. Jos 10 ker­ros­ta riit­tää toi­mi­vaan kort­te­liin, niin 15 ker­rok­si­ses­sa kort­te­lis­sa ete­lä­si­vun voi­si jopa jät­tää vapaak­si, puis­to­ti­lak­si, tai vas­taa­vaa. Ja aurin­ko pais­tai­si kortteliin.
    Mikä sii­nä Hel­sin­gin silue­tis­sa on niin ihmeel­lis­tä. Espa-Kata­ja­nok­ka on hie­no näky­mä kun tulee lau­tal­la vaik­kap­pa Tal­lin­nas­ta, mut­ta mik­si sen pitäi­si vai­kut­taa Pasi­lan tai poh­jois-Hel­sin­gin rakentamiseen?
    Mik­si muu­ten Espoon ‘tor­nit’ ovat yri­tys­ten tor­ne­ja (muu­ta­ma), mik­sei Espoos­sa ole tor­ni­ta­lo­ja asu­mi­seen? Mitä siluet­tia Espoo suo­je­lee? Sin­ne­hän sopi­si ‘pil­ven­piir­tä­jien’ (Suo­mes­sa 10–20 ker­ros­ta…) muo­dos­tel­ma / muo­dos­tel­mia jos minne?

  8. Kun ver­taa Google map­sil­la, niin Hel­sin­gin­nie­mel­lä on 4–5 kort­te­lin välein vil­kas­lii­ken­tei­nen läpi- eli ohia­jo­ka­tu pal­ve­luil­le. Ber­lii­nis­sä väli nayt­täi­si ole­van kah­dek­san kort­te­lin luokkaa.Autoilijat eivät asioi kes­kus­tas­sa, ja samal­la nämä kadut kui­ten­kin rajaa­vat jalan liik­ku­mis­ta ja vie­vät jouk­ko­lii­ken­teen suo­nia pit­kin asiak­kai­ta pois koti­kul­mil­ta. “Lii­an” teho­kas lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä on pien­pal­ve­luil­le haitta.

  9. Mik­si muu­ten Espoon ‘tor­nit’ ovat yri­tys­ten tor­ne­ja (muu­ta­ma), mik­sei Espoos­sa ole tor­ni­ta­lo­ja asu­mi­seen? Mitä siluet­tia Espoo suo­je­lee? Sin­ne­hän sopi­si ‘pil­ven­piir­tä­jien’ (Suo­mes­sa 10–20 ker­ros­ta…) muo­dos­tel­ma / muo­dos­tel­mia jos minne? 

    Näi­tä­hän on suun­nit­teil­la, Tapio­laan ja Kei­la­nie­meen aina­kin, uusien uljai­den met­roa­se­mien lähet­ty­vil­le. Eivät tosin tai­da yltää aivan 20 ker­rok­seen asti.

    En ole aina kau­heas­ti jak­sa­nut ymmär­tää sokeas­ti tor­nien ja nii­den mak­si­maa­li­sen kor­keu­den perään hin­ku­via. Onko nykyi­nen Kei­la­nie­mi ihmi­sen mit­ta­kaa­vas­sa joten­kin eri­tyi­sen hie­no tai muka­va kau­pun­kiym­pä­ris­tö? Län­si­väy­läl­tä kat­soen mai­se­mas­sa on tiet­ty muu­ta­ma tor­ni, mikä mai­se­mien kat­se­li­joi­ta lämmittäköön. 

    Kort­te­lia­sias­sa vai­kut­taa edel­leen mys­ti­sen voi­mak­kaas­ti Le Cor­busie­rin puu­tar­ha­kau­pun­ki-idea. Kau­pun­ki­mais­ta katua ja umpi­kort­te­lia ei vaan halu­ta teh­dä, vaik­ka niis­tä on van­ho­ja toi­mi­via esi­merk­ke­jä, Hel­sin­gis­sä­kin. Park­ki­paik­ka­vaa­ti­mus pilaa loput. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Arabianranta.

    Poh­joi­sen mata­lal­ta tule­vas­ta valos­ta jak­se­taan jau­haa. Karu tosi­seik­ka on se, että pimeim­pään vuo­den­ai­kaan Ete­lä-Suo­mes­sa on myös hyvin usein erit­täin pil­vis­tä, jol­loin vähäi­nen valo tulee tasai­ses­ti kai­kis­ta suun­nis­ta (men­nyt tal­vi kes­to­kor­kea­pai­nei­neen oli poik­keus). Päi­vi­sin työs­sä ja opin­nois­sa käy­vät käy­tän­nös­sä joka tapauk­ses­sa läh­te­vät kotoa ja saa­pu­vat pimeän aikaan ja elä­vät koto­na kei­no­va­los­sa, oli avo­kort­te­li tai ei.

  10. Mik­ko, juu­ri tuos­ta syys­tä kor­kei­ta raken­nuk­sia ei pitäi­si ripo­tel­la yhtä sin­ne ja yhtä tän­ne maa­mer­keik­si vaan raken­taa se yksi tai muu­ta­ma tii­vis ja kor­kea alue tor­ni­ta­loil­la ja pilvenpiirtäjillä. 

    Ja jos tii­viy­teen pyri­tään, niin ensim­mäi­sek­si aloi­te­taan sil­lä, että tor­ni­ta­lon tai pil­ven­piir­tä­jän ympä­ril­le ei pidä jät­tää tyh­jää tilaa ‘tai­de­maa­lauk­sen kehyk­sek­si’ vaan se pitää raken­taa; muu­ten kaik­ki kor­kean raken­ta­mi­sen edut menetetään.

  11. Mik­ko Sär­ke­lä puhuu asi­aa. Jos raken­ne­taan yksi tor­ni­ta­lo ja jäte­tään ympä­ril­le rei­lus­ti tyh­jää, niin oli­si kyl­lä ollut jär­ke­väm­pää raken­taa mata­lam­min ja siis hal­vem­min sama alue, asu­kas­ti­hey­dek­si tulee kui­ten­kin sama.

    Ylös­päin raken­ta­mi­ses­ta ei ole mitään hyö­tyä tihey­den nos­ta­mi­ses­sa, jos samaan aikaan raken­nuk­sia har­ven­ne­taan jot­ta koko­nai­suus pysyy samana.

  12. Onko Suo­mes­sa pl. Hel­sin­ki edes raken­net­tu enää kortteleita?

    1970 luvun jäl­keen on raken­net­tu “kes­kus­ta­läi­höi­tä” eli ker­ros­ta­lo­ryh­miä. Nii­den kivi­jal­koi­hin ei ole edes aja­tel­tu kaup­po­ja yms. vaan auto­paik­ko­ja, joil­la voi ajaa kauppakeskuksiin.

  13. Eikö­hän S- ja K‑ryhmä sel­keäs­ti ole nor­mit­ta­nut kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­le ehdot, joil­la tuo­vat pal­ve­lut “kort­te­liin” tai lähiöön.

  14. Man­hat­tan on pää­osin kor­keas­ti raken­net­tua ja silti/siksi halut­tua asuin­seu­tua. Ilmei­ses­ti pal­ve­lut, toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne ja mui­den ihmis­ten lähei­syys mene­vät tie­tyn kol­hou­den ylitse.

    Yksin­ker­tai­nen rat­kai­su kor­kei­den raken­nus­ten var­joi­hin on vaa­ti­mus ker­ros­ne­liö­mää­rän pie­nen­ty­mi­ses­tä tie­tyn ker­ros­mää­rän jäl­keen. Mui­ta­kin kei­no­ja löy­tyy har­ki­tuis­ta avoi­mis­ta tilois­ta kor­kei­den raken­nus­ten sijoitteluun.

    Ehdo­tan­kin seu­raa­vaa tutus­tu­mis­mat­kaa Manhattanille.

  15. Jäin oikein miet­ti­mään tuo­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­joh­ta­ja Rai­ner Nage­lin tee­siä, jon­ka mukaan kau­pun­ki­kort­te­lis­sa pitää olla noin 600 asun­toa eli 1500 asu­kas­ta, jot­ta se pitäi­si yllä kort­te­li­koh­tai­sia pal­ve­lu­ja. Se herät­ti mon­ta kysymystä.

    Ensin­nä­kin pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta, jos­ta tule­vai­suu­des­sa pitäi­si tul­la talou­den vetu­ri, on Suo­mes­sa hyvin kehit­ty­mä­tön. Ruo­ka teh­dää, koto­na eikä men­nä ravin­to­laan. Vaat­teet pes­tään itse, eikä nii­tä vie­dä pesu­laan. Remon­tit­kin teh­dään usein itse. Erit­te­li­kö Nagel miten­kään van­haa Itä-Ber­lii­niä, joka on köy­hem­pää kuin län­si? Hel­sin­kiä voi­si ehkä parem­min ver­ra­ta siihen.

    Ihmet­te­len myös sanaa “kort­te­li­koh­tai­set pal­ve­lut”? Ensim­mäi­nen aja­tus oli, että jokai­sel­la kort­te­lil­la oli­si omat pal­ve­lun­sa, mut­ta se ei lie­ne aja­tus. Kun tulen ulos oves­ta, niin em ensim­mäi­sek­si rien­nä oman kort­te­lin kaup­paan, jos se sat­tuu ole­maan juu­ri toi­sel­la puo­lel­la kort­te­lia, vaan sii­hen naa­pu­ri­kort­te­lin kaup­paan, joka sat­tuu ole­maan vas­ta­pää­tä. Onko kyse pikem­min­kin katu­koh­tai­sis­ta pal­ve­luis­ta kort­te­lin mat­kal­la? Toi­nen vaih­toeh­to­han oli­si, että kort­te­lit oli­si­vat niin suu­ria, että pal­ve­lut sijoit­tui­si­vat kort­te­lin sisälle.

    Kol­man­nek­si jos las­kee suo­raan Osmon luvuis­ta, niin tuos­ta tulee 40 neliö­tä asu­kas­ta koh­ti. Vaik­ka sii­tä ottai­si 25% lii­ke­ti­loik­si niin ollaan aika­moi­ses­sa asu­mis­väl­jyy­des­sä mis­sä tahan­sa kau­pun­gis­sa. Onko vaa­ti­mus sit­ten­kään 10 ker­ros­ta vai riit­tää­kö esi­mer­kik­si 6?

    Miten muu­ten sak­sa­lai­set mää­rit­te­le­vät kort­te­lin Ber­lii­nis­sä? Eikö Hel­sin­gin raken­nus­jär­jes­tys aikai­sem­min ollut kopio sieltä?

    Koko­nai­suu­des­saan varms­ti todel­la hyö­dyl­li­nen mat­ka. Olen aina sano­nut, että jokai­nen päi­vä, jon­ka valit­tu (kan­san-) edus­ta­ja viet­tää ulko­mail­la, on silk­kaa tuloa äänes­tä­jil­le. 😀 Sit­ten meil­lä on nii­tä valit­tu­ja, joi­den ulko­mail­la olo on suo­ta­vaa, ettei­vät pää­se teke­mään höl­möyk­siä täällä 😉

    Ricca­do: “En myös­kään ymmär­rä mik­sei esi­mer­kik­si 15-ker­rok­sis­ten talo­jen korttelia…”

    Minä en ymmär­rä, mik­si pitäi­si raken­taa yksi 15-ker­rok­si­nen kort­te­li? Se on näper­te­lyä. Jos tode­taan, että kor­kea raken­ta­mienn on tar­peel­lis­ta, niin sit­ten koko­nai­nen kau­pun­gin­osa jos­sa on kor­keut­ta. Sil­loin 50-ker­ros­ta on parem­pi rat­kai­su kuin 15-ker­ros­ta. Tosin tont­ti­maa on Suo­mes­sa niin hal­paa, etten usko kor­kean raken­ta­mi­sen ole­van jär­ke­vää täällä.

    Las­se: “…Hel­sin­gin­nie­mel­lä on 4–5 kort­te­lin välein vil­kas­lii­ken­tei­nen läpi…ajokatu … Ber­lii­nis­sä väli nayt­täi­si ole­van kah­dek­san kort­te­lin luokkaa…”

    Nel­jä kort­te­lia 30km/h lähim­mäl­le läpia­jo­ka­dul­le ei ole autoi­li­jal­le paha ras­ti. Enem­män se ehkä hait­taa pyö­räi­li­jöi­tä, mut­ta hei­tä ei onnek­si val­vo­ta kovin tark­kaan. Kun läpia­jo­ka­dut teh­dään sit­ten kun­nol­li­sik­si väy­lik­si, niin lii­ken­ne koko­nai­suu­des­saan nopeu­tuu, mikä tulee olla suun­nit­te­lun tavoite.

  16. Puu­has­te­lin vii­vot­ti­men kans­sa, ja sain tulok­sek­si, että edus­kun­ta­ta­los­ta ete­lään mah­tui­si n. 25 kort­te­lia 500mx500m mitoi­tuk­sel­la. Siis seit­se­män katua pys­tyyn ja kuusi vaa­kaan (mita­ten katu­jen kes­ki­vii­vo­ja pit­kin). Eira, puna­vuo­ri ym. ete­läi­set kau­pun­gin­osat oli­si­vat 1–2:n kort­te­lin kokoi­sia? Haka­mäen­tien ete­lä­puo­lel­le mah­tui­si umpeen raken­net­tu­na n. 90 kort­te­lia, ja siis tuol­la mitoi­tuk­sel­la vain n. 130 000 asu­kas­ta? Oli­ko­han tuos­sa mit­ta­kaa­vas­sa joku vir­he. Aina­kin satel­liit­ti­ku­van mit­ta­kaa­van mukaan Ber­lii­nin kes­ki­kort­te­li on luok­kaa 200m-250m, Hel­sin­gis­sä pin­ta-alal­taan puol­ta pie­nem­pi 150m-180m/­si­vu. Edes val­ta­vien kort­te­lien Pie­ta­ris­ta en vii­den minuu­tin etsi­mi­sel­lä löy­tä­nyt yhtään 500x500 korttelia.

    1. Tuo 500x500 met­riä perus­tu­nee kir­joi­tuk­see­ni, että kort­te­lis­sa on 500 met­riä jul­ki­si­vua. Kort­te­lis­sa on nel­jä sivua. 500x500 kort­te­lis­sa oli­si siis kadun­lai­taa kak­si kilometriä.

  17. Ahaa niin­pä tie­tys­ti. Mut­ta Hel­sin­gis­sä­hän on jo tuon kokoi­set kort­te­lit? Ber­lii­nin talois­sa kort­te­lin kier­tä­vät jul­ki­si­vut ovat hyvin­kin 700–1000metriä, ja lisäk­si kort­te­lien sisuk­set on raken­net­tu hyvin tii­viis­ti, toi­nen moko­ma neliöi­tä sisäpihalle(siis ilma­ku­van perusteella).

  18. yli kah­dek­san ker­rok­sis­ten talo­jen raken­ta­mi­nen tulee palo­mää­räys­ten vuok­si kal­liik­si (jopa kan­nat­ta­mat­to­mak­si). Jos asu­mis­ta on yli 8 ker­rok­sen pitää olla kak­si kun­non rap­pu­käy­tä­vää. 12 ker­rok­sen jäl­keen tulee vie­lä jotain lisämääräyksiä.

  19. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti haluai­sin asua 20 ker­rok­si­sen talon ylim­mäs­sä ker­rok­ses­sa. Joko Man­hat­ta­nil­la (jos­sa 20 ker­ros­ta ei tie­ten­kään rii­tä ylim­pään) tai vaik­ka­pa Hel­sin­gis­sä. Mut­ta vii­den mil­joo­nan väes­tö­poh­jaan ja puo­len mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­po­liin (?) ei voi­da raken­taa 20-ker­rok­sis­ten talo­jen kes­kit­ty­mää. Vain muu­ta­mia tor­ni­ta­lo­ja, joi­den point­ti on mie­len­kiin­toi­set mai­se­mat — ja hyvä sijain­ti, ym. 

    Pasi­laan mah­tuu kyl­lä yksi Sipoon lisä­ra­ken­ta­mi­nen ylös­päin. Mut­ta kun Hel­sin­ki on täyn­nä nii­tä, jot­ka täyt­tä­vät maan­tiet juh­la­py­hien (alkaees­sa) meno­lii­ken­teen, suun­na­tes­saan koh­ti kes­ki- ja itä­suo­men maa­seu­tu­ja, niin eivät­hän he ole mitään ker­ros­ta­loa­suk­kai­ta. (Aina­kin Hel­sin­gin yöelä­mä muut­tuu pal­jon kun näi­den maas­sa­muu­ta­jien lap­sen­lap­set jää­vät kau­pun­kiin myös juh­la­py­hik­si.) Omaa oma­ko­ti­ta­loa halua­vat nämä kes­ki- ja itä­suo­ma­lai­set, lap­suu­ten­sa haa­ve. Alku­pe­räi­set Hel­sin­gin perus­ta­jat ja asu­jat, Rau­ma­lai­set ja muu­an muu, ymmär­tä­vät, että tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne on hyvin jär­ke­vää. Ja sen jär­jen äänen on tuot­ta­nut vuo­si­sa­to­jen käy­tän­tö. Täs­sä ‘kiis­tas­sa’ ovat luul­ta­vas­ti vas­tak­kain kau­pun­ki­taus­tai­set vs. kes­ki- ja itä­suo­mi taus­tai­set (jot­ka ehkä nyt asu­vat pää­kau­pun­ki­su­dul­la, mut­ta van­hem­mat maalla).

  20. Tuo 1500 asu­kas­ta kort­te­lis­sa on aika kova vaa­ti­mus. Ker­ros­ne­liöi­tä piä­ti­si olla noin 60 000. os kort­te­lis­sa on jul­ki­si­vua 500 met­riä ja jos run­ko­sy­vyys on 12 met­riä, ker­rok­sia pitäi­si olla kymmenen.”

    Niin — Hel­sin­gis­sä­hän on pyhä louk­kaa­ma­ton vii­den ker­rok­sen räys­täs­lin­ja, jota yhden­kään kuo­le­vai­sen ei pidä men­nä epäi­le­mään. Eihän sii­nä mitään, että tämä kiveen­ha­kat­tu kan­ta pakot­taa pas­ko­maan pis­te­ta­lo­ja pit­kin perä­nurk­kien savi­pel­to­ja — kun­han vain ei tar­vit­se rik­koa Hel­sin­gin siu­nat­tua silhuettia.

    No, tämän ansiois­ta voim­me aina­kin ylpeil­lä sil­lä, että maa­il­mal­la Hel­sin­kiä ympä­rys­kun­ti­neen käy­te­tään varoit­ta­va­na esi­merk­ki­nä päin per­set­tä teh­dys­tä yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­ta. Kisa kuin kisa — aina hie­no olla ykkösenä!

  21. Kal­le: 30km/h on kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa pyö­räil­les­sä jo todel­la hyvä vauh­ti. Väy­liä joi­ta voi ajaa tur­val­li­ses­ti tuon lujem­paa ei ole Hel­sin­gis­sä pal­joa, eikä sii­hen aina­kaan pitäi­si olla tar­vet­ta sivu­ka­duil­la (ellei sit­ten autoi­lun sivu­ka­tu ole pyö­räi­lyn pääväylä).

    Raken­nus­vi­ras­to muu­ten miet­tii, mis­sä pyö­räi­lyn päväy­lien pitäi­si men­nä: http://fillarikanava.hel.fi/talvikysely/

  22. Sep­po Vep­sä­läi­nen: “Ber­lii­ni on ollut oiva valin­ta lautakunnalta.”

    Joo, Hel­sin­gin ras­kas­rai­de­lii­ken­net­tä voi Ber­lii­nis­sä simu­loi­da kul­ke­mal­la pel­käl­lä S‑Bahnilla U‑Bahnin sijaan. Parin päi­vän jäl­keen voi­kin miet­tiä onko kau­pun­ki­ju­nas­sa ainoa­na maan alla kul­ke­va­na kis­ko­rat­kai­su­na mitään järkeä.

  23. Ricca­do,

    Hel­sin­ki­läis­ten enem­mis­tö on ollutmuu­al­ta muut­ta­nei­ta sitä asti kun Suo­men­lin­nan raken­nus­työt aloi­tet­tiin 1748. Sii­tä huo­li­mat­ta empi­re-kes­kus­ta ja vie­lä 1900-luvun alun uudet alu­eet­kin raken­net­tiin kaupunkimaisesti.

    Olet var­maan oikeas­sa kes­kus­te­lun rin­ta­ma­lin­jois­ta, mut­ta maal­ta muut­ta­neet ovat oppi­neet enne­kin kau­pun­ki­lai­sik­si, ja haluan uskoa että niin käy nyt­kin. Aikan­sa se otaa oppia, mik­sei jokai­sel­la voi olla oma­ko­ti­ta­loa jär­ven ran­nal­la kes­kus­tas­sa, mut­ta yleen­sä jo nur­mi­jär­ve­läis­ten lap­set halua­vat oike­aan kaupunkiin.

  24. Raken­nus­vi­ras­to muu­ten miet­tii, mis­sä pyö­räi­lyn päväy­lien pitäi­si men­nä: http://fillarikanava.hel.fi/talvikysely/

    Osmon mie­lei­nen kyse­ly; pyöräilyn(kin) pää­väy­lät kar­sit­tu sor­mi­mal­liin. Mikäs sen muka­vam­paa kuin aina käy­dä kes­kus­tas­sa kään­ty­mäs­sä kun pitäi­si poi­kit­tais­suun­nas­sa liikkua.

  25. Ant­ti, poi­kit­tais­väy­lien puu­te tosi­aan on tuon läh­tö­mal­lin suu­rim­pia heik­kouk­sia. Mut­ta hyvä että kyse­le­vät, niin ehkä se on kor­jat­tu seu­raa­vaan ver­sioon. Sin­ne vaan kom­men­toi­maan aiheesta.

    Laa­jem­paa poh­din­taa pyö­räi­ly­väy­lis­tä myös Kapun­ki­fil­la­ris­sa

  26. Las­kes­ke­lin 200x200 kort­te­leil­la 600 asun­toa ja 1500 asu­kas­ta seu­raa­vaa. Jos kaduil­le jät­tää n.20m leveyt­tä, mah­tuu molem­min­puo­lin katua 2,5m leveä vino­py­sä­köin­ti, eli yhden kort­te­lin ympä­ri n.300 asukaspysäköintipaikkaa. 

    Se on vähän alle kau­pun­gin nor­mien. Toi­saal­ta tuol­lai­sen kort­te­lia­lu­een väes­ton­ti­heys on yli 30000/km2, Noin kak­sin­ker­tai­nen Kal­lioon ja Alp­pi­har­juun ver­rat­tu­na. Eli aika pal­jon pin­ta-alaa voi­si käyt­tää vie­lä puis­toi­hin, pit­kä­ai­kais pysä­köin­tiin ym.

  27. Joo, Hel­sin­gin ras­kas­rai­de­lii­ken­net­tä voi Ber­lii­nis­sä simu­loi­da kul­ke­mal­la pel­käl­lä S‑Bahnilla U‑Bahnin sijaan. Parin päi­vän jäl­keen voi­kin miet­tiä onko kau­pun­ki­ju­nas­sa ainoa­na maan alla kul­ke­va­na kis­ko­rat­kai­su­na mitään järkeä.”

    Joo, niin­pä pai­kal­lis­ta S‑Bahnaa suun­ni­tel­laan nyt maan alle ( Pisa­ra ja osin kehä­ra­ta ). Kas se on käte­väm­pi ja hal­vem­pi teh­dä ja käyt­tää val­mii­seen kaupunkiin.

  28. Kuto­ja: “… eli yhden kort­te­lin ympä­ri n.300 asukaspysäköintipaikkaa…”

    Asu­kas­pai­koi­tuk­sen pai­na­mi­nen talo­jen alle pois kaduil­ta vähen­tää oleel­li­ses­ti rikol­li­suut­ta. Muu­ten­kin kan­nat­taa lues­kel­la tans­ka­lai­set 70-luvun huu­me­aal­lon jäl­keen kir­joi­te­tut kaa­voi­tus­oh­jeet. Niil­lä saa­tiin nis­tien teke­mät rikok­set kuriin Tanskassa.

    Ohjeis­ta on ole­mas­sa ruot­sin­kie­li­nen kään­nös. Suo­men­kie­lis­tä ei tai­da olla? Päät­te­lin vain, kun kävin käve­lyl­lä Ara­bian­ran­nas­sa. Ei men­nyt ihan pui­koi­hin tuo kaava 😀 😀 😀

  29. Näpis­te­lyyn, tihu­töi­hin ja nark­ka­rei­den pik­ku­ri­kol­li­suu­teen on var­mas­ti hal­vem­pia rat­kai­su­ja kuin kaa­voi­tus­oh­je, jos­sa mää­rä­tään kaik­ki autot säi­ly­tet­tä­väk­si luk­ko­jen taka­na. Esim. nos­ta­mal­la kiin­ni­jää­mi­sen ris­kiä kame­ra­val­von­nal­la ja pois­ta­mal­la pakot­ta­vaa tar­vet­ta saa­da rahaa toi­mi­val­la korvaushoidolla. 

    Muu­ten olen sitä miel­tä että suo­jai­set ja tur­val­li­set pihat, joi­hin ulko­puo­li­sil­la ei ole asi­aa ovat tär­kei­tä lap­si­per­heil­le. Jou­kos­sam­me on kui­ten­kin aina sai­rai­ta yksi­löi­tä, joi­ta ei tar­vit­se pääs­tää lii­an hel­pos­ti las­ten lähel­le. Sen sijaan en pidä yhden auton suo­je­lua kym­me­nien tuhan­sien euro­jen pakol­li­sen inves­toin­nin arvoisena

  30. Kuten edel­lä on todet­tu­kin, tuo Nage­lin esit­tä­mä aja­tus kort­te­lin mini­mi­koos­ta vai­kut­taa eri­koi­sel­ta. Rat­kai­se­vaa on asu­kas­ti­heys tie­tyn koh­tuul­li­sen käve­ly­mat­kan säteel­lä, ihmi­set­hän niis­sä kau­pois­sa käy­vät. Itse asias­sa pie­nen kort­te­li­koon on todet­tu paran­ta­van kivi­jal­ka­kaup­po­jen ase­maa, kos­ka ihmi­sil­le syn­tyy pal­jon vaih­toeh­toi­sia reit­te­jä, jol­loin tulee asioi­tua muis­sa­kin kuin oman koti­ka­dun liik­keis­sä. Lisäk­si jalan­kul­ki­ja väsyy pit­kiin etäi­syyk­siin kadun­kul­mien välil­lä, samoin muin kaik­keen muu­hun mon­o­to­ni­suu­teen. Lähi­pal­ve­luil­le riit­tä­vä asu­kas­ti­heys voi­daan saa­vut­taa raken­ta­mat­ta eri­tyi­sen kor­keas­ti, kun­han raken­nus­maa, siis pin­ta-ala, käy­te­tään tehok­kaas­ti. Täl­löin myös katu­ti­la on tun­nel­mal­taan urbaa­nim­pi. Usein kor­kean raken­ta­mi­sen esi­merk­ki­nä käy­tet­ty Man­hat­tan­kin on suu­rim­mal­ta osin koh­tuul­li­sen mata­laa (koko Mid­tow­nin ja Financial Distric­tin väli­nen alue) mut­ta siel­lä on sil­ti suu­ri asu­kas­ti­heys juu­ri sik­si että jou­to­mai­ta ja park­ki­paik­ko­ja ei ole jätet­ty talo­jen väliin. Lähi­pal­ve­lui­ta löy­tyy eikä autoa tar­vi­ta. Tii­viy­den vuok­si jou­du­taan tin­ki­mään asun­to­jen näky­mis­tä, mut­ta moni suo­sii Hel­sin­gis­sä­kin ennem­min näky­mää elä­väl­le kadul­le kuin kuol­leel­le park­ki­pai­kal­le tai lähiö­met­sään. Pien­ten asun­to­jen suh­teen avau­tu­mi­nen muu­hun ilman­suun­taan kuin ete­lään tai län­teen on kesäi­sen yli­kuu­me­ne­mi­sen vuok­si jopa suotavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.