Terveisiä Berliinistä 4: “Meillä tämä ei olisi mahdollista”

Jou­duim­me mones­ta mie­len­kiin­toi­ses­ta koh­tees­ta totea­maan, ettei tuo oli­si mah­dol­lis­ta Suo­mes­sa. Kol­mi­ker­rok­si­set talot yleen­sä ja town­houset eri­tyi­ses­ti ovat Hel­sin­gis­sä esteet­tö­myys­syis­tä mah­dot­to­mia. Välil­lä oli uut­ta ja van­haa yhdis­tel­ty taval­la, joka sai­si museo­vi­ran­omai­sil­ta ehdot­to­man kiel­lon. Kuva ker­too joen ran­nan elä­vöit­tä­mi­ses­tä liit­tä­mäl­lä van­haan raken­nuk­seen lasi­laa­tik­ko, jos­sa huip­pu­muo­ti­ta­lot esit­te­le­vät muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa töi­tään.  Ei oli­si tain­nut men­nä meil­lä läpi.


(Kuvas­ta saa suu­rem­man klik­kaa­mal­la sitä hiirellä)

Var­sin yksi­mie­li­siä olim­me kes­kus­te­luis­sa sii­tä, että meil­lä museo­vä­ki on jos­kus lii­an nipo ja aika perus­teet­ta aset­taa ehdot­to­mia mää­räyk­siä, joi­den toteut­ta­mi­nen tulee jär­jet­tö­män kal­liik­si tai estää otta­mas­ta van­ho­ja raken­nuk­sia uuteen käyt­töön, mis­sä taas Ber­lii­nis­sä oli onnis­tut­tu var­sin hyvin. Höl­möä esi­mer­kik­si oli, että museo­vi­ran­omai­set esti­vät teke­mäs­tä Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­toa Pos­ti­ta­loon, joka sijain­tin­sa puo­les­ta oli­si paras mah­dol­li­nen. En seu­ran­nut tätä asi­aa aivan lähel­tä, mut­ta se kai kil­pis­tyi sii­hen, ettei­vät museo­vi­ran­omai­set hyväk­sy­neet toi­mis­to­käy­tä­vien sei­nien pur­kua, jol­loin tiloi­hin ei saa­nut toi­mi­vaa nyky­ajan vaa­ti­muk­set täyt­tä­vää kir­jas­toa, raken­nus sei­soo käyt­tä­mät­tö­mä­nä ja Kes­kus­ta­kir­jas­to jou­du­taan pane­maan pal­jon huo­nom­paan paik­kaan. Se kan­ta tuli todel­la kal­liik­si sekä Hel­sin­gil­le että raken­nuk­sen omis­ta­val­le Ilmariselle.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että kun sii­tä ei saa­tu kir­jas­toa, Pos­ti­ta­loon pitäi­si lait­taa kaik­kien hel­sin­ki­läis­ten käy­tet­tä­vis­sä ole­va suu­ri ja moni­puo­li­nen ter­veys­a­se­ma niil­le hel­sin­ki­läi­sil­le, jot­ka eivät edel­ly­tä ter­veys­a­se­man ole­van samas­sa kau­pun­gin­osas­sa vaan arvos­ta­vat toi­min­nan laa­tua enemmän.

Ehkä ongel­ma ei ole museo­vi­ran­omais­ten jos­kus mie­li­val­lal­ta vai­kut­ta­va itse­päi­syys vaan se, että he ovat vää­räl­lä taval­la muka­na pää­tök­sis­sä antaes­saan ilman dia­lo­gia ehdot­to­mia reu­naeh­to­ja nor­sun­luu­tor­nis­taan.    Jois­ta­kin puheen­vuo­rois­ta voi­si pää­tel­lä, että he esi­mer­kik­si esti­vät kes­kus­ta­kir­jas­ton vähän vahin­gos­sa, kos­ka eivät tun­te­neet nii­tä vaa­ti­muk­sia, joi­ta nyky­ai­kai­nen kir­jas­to tiloil­le aset­taa. Aina­kin he ovat jul­ki­suu­des­sa väit­tä­neet, ettei­vät hei­dän mää­räyk­sen­sä estä­neet kir­jas­toa Pos­ti­ta­loon. He ovat aivan hyvin voi­neet vil­pit­tö­mäs­ti niin luul­la, kos­ka mitään kans­sa­käy­mis­tä kau­pun­gin­kir­jas­ton ja museo­vi­ras­ton välil­lä ei tain­nut olla.

Parem­piin rat­kai­sui­hin pääs­täi­siin, jos museo­vi­ran­omai­set osal­lis­tui­vat suun­nit­te­luun yhte­nä asian­osai­se­na tuo­den pää­tök­sen­te­koon omat näkö­koh­tan­sa joi­ta sit­ten sovi­tel­tai­siin yhteen mui­den näkö­koh­tien kanssa.

25 vastausta artikkeliin “Terveisiä Berliinistä 4: “Meillä tämä ei olisi mahdollista””

  1. Olen kuul­lut town­house-tyyp­pis­ten talo­jen teke­mi­sel­le kai­ken­lai­sia byro­kraat­ti­sia estei­tä, mut­ta tuo esteet­to­myys oli uut­ta. Mitä niin koh­ta­lo­kas­ta esteet­tö­myy­des­tä on sää­det­ty? Kau­pun­ki­ta­lo­jen puut­tu­mi­nen on kyl­lä todel­li­nen tappio.

    Tuo­ta lasi­loo­taa vas­taa­via uuden ja van­han kont­ras­te­ja Hel­sin­gis­tä kyl­lä löy­tyy run­sain mitoin museo­vi­ran­omai­sis­ta huo­li­mat­ta, lähin­nä tosin siten, että uudet talot eivät pyri­kään sopi­maan naa­pu­rei­hin­sa. Ber­lii­ni­hän on täs­tä tie­tyn­lai­ses­ta epäyh­te­näi­syy­des­tään tun­net­tu, ja oli jo ennen tois­ta maa­il­man­so­taa ja kau­pun­gin jakoa.

  2. Joo, taval­li­ses­ti reis­su­mie­het reis­suil­taan ovat koti­maa­han heti toden­neet, että pal­jon­ko pai­kal­li­nen kal­ja mak­saa (per tila­vuus) kau­pas­sa ja kup­pi­las­sa. Ja lisäk­si pai­kal­li­sen nak­ki­ko­pin “lihik­sen” hinnan.

    Sit­ten kun vie­lä pai­kal­li­sen ber­lii­ni­läi­sen vuo­kra- ja palk­ka­ta­so tie­de­tään, niin alkaa­pa tääl­lä­kin lyy­di kirjoittamaan.

    Mut­ta miten ber­lii­ni­läi­sen palk­ka­ta­so ja osto­voi­ma on ver­rat­ta­vis­sa esim. suo­ma­lai­sen vas­taa­vaan ostovoimaan?

    Suo­ma­lai­nen kun saa suo­ma­lai­sel­la net­to­tun­ti­pal­kal­laan esim. Hel­sin­gis­tä 1 eurol­la pot­tu­ja 2 kiloa (=kuviit­te­li­nen hin­ta), ja taas ber­lii­ni­läi­nen saa 0,5 tun­nin net­to­pal­kal­laan 6 kg perunoita.

  3. Kuva”

    Raken­nus­ten suo­je­lu kuu­luu museo­vi­ras­tol­le mut­ta esteet­tis­ten arvo­jen ei.

    Esim tuo kuvan mukai­nen lisä­ra­ken­nus on help­po pois­taa mil­loin tahan­sa ilman että alku­pe­räis­tä raken­nus­ta oli­si tär­vel­ty mitenkään.

  4. Osmo kir­joit­taa:

    Höl­möä esi­mer­kik­si oli, että museo­vi­ran­omai­set esti­vät teke­mäs­tä Hel­sin­gin kes­kus­ta­kir­jas­toa Pos­ti­ta­loon, joka sijain­tin­sa puo­les­ta oli­si paras mah­dol­li­nen. En seu­ran­nut tätä asi­aa aivan lähel­tä, mut­ta se kai kil­pis­tyi sii­hen, ettei­vät museo­vi­ran­omai­set hyväk­sy­neet toi­mis­to­käy­tä­vien sei­nien pur­kua, jol­loin tiloi­hin ei saa­nut toi­mi­vaa nyky­ajan vaa­ti­muk­set täyt­tä­vää kir­jas­toa, raken­nus sei­soo käyt­tä­mät­tö­mä­nä ja Kes­kus­ta­kir­jas­to jou­du­taan pane­maan pal­jon huo­nom­paan paik­kaan. Se kan­ta tuli todel­la kal­liik­si sekä Hel­sin­gil­le että raken­nuk­sen omis­ta­val­le Ilmariselle.

    Ooh, kii­tos näis­tä sanois­ta! Entä eikö asial­le todel­la voi mitään? Ono museo­vi­ran­omai­sel­la suo­je­lu­mää­räyk­sis­sä ehdo­ton ylin pää­tös­val­ta, jos­ta ei yli mene mikään taho valtakunnassa?

  5. Samaa miel­tä uuden ja van­han jous­ta­vam­mas­ta sekoit­ta­mi­ses­ta. Hel­sin­gis­sä ei ole mitään van­haa kau­pun­kia tai muu­ta yhte­näis­tä yhden aika­kau­den aluet­ta (pait­si jot­kut lähiöt). Jopa Senaa­tin­to­ril­la on nur­kas­sa se Nor­dean pöm­pe­li rik­ko­mas­sa empire-ilmettä.

    Sekoit­tu­nut kau­pun­ki­ra­ken­ne pitää vaan hyväk­syä hel­sin­gin omi­nais­piir­teek­si eikä yrit­tää irvis­tel­len pitä kiin­ni ide­aa­lis­ta johon ei voi kos­kaan pääs­tä. 2000-luvun kau­pun­ki ei ole 1800-luvun kau­pun­ki, ja voi kor­kein­taan sisäl­tää vih­jei­tä sii­tä, mil­lai­nen se on saat­ta­nut olla aikoinaan.

    Esi­mer­kik­si van­haa yli­op­pi­las­ta­loa vois hyvin korot­taa tuol­lai­set 3 ker­ros­ta. Vähän jär­keä käyt­tä­mäl­lä sii­tä sai­si luul­ta­vas­ti jopa hyvän näköi­sen, eikä se vähen­täi­si van­han osan arvoa yhtään. Tiloil­le oli­si var­mas­ti kysyntää.

    Tuo dia­lo­gi on hyvä huo­mio. Tun­tuu sil­tä että pai­kal­li­ses­sa hal­lin­noss aon kovin pal­jon tilan­tei­ta, jois­sa eri näkö­kan­to­ja ei yri­te­tä­kään saa­da kes­kus­te­le­maan. Se on sel­vä ongema.

  6. Kuva ker­too joen ran­nan elä­vöit­tä­mi­ses­tä liit­tä­mäl­lä van­haan raken­nuk­seen lasi­laa­tik­ko, jos­sa huip­pu­muo­ti­ta­lot esit­te­le­vät muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa töi­tään. Ei oli­si tain­nut men­nä meil­lä läpi.

    Ulko­mail­la ei kaik­ki ole aina paremmin.

  7. Suu­rin osa Ber­lii­nis­sä pys­tys­sä ole­vas­ta sotia edel­tä­väs­tä raken­nus­kan­nas­ta on muu­ten niin juma­lat­to­man rumaa, että kaik­ki luo­va uudis­ra­ken­ta­mi­nen nii­den yhtey­teen on vain hyväs­tä. =D Sinän­sä samaa miel­tä museo­väen eri­koi­sen suu­res­ta val­las­ta ja sen hait­ta­puo­lis­ta, mut­ta mie­les­tä­ni Hel­sin­gin van­ha ark­ki­teh­tuu­ri on kes­ki­mää­rin kor­kea­ta­soi­sem­paa kuin se mitä sodas­ta jäi Ber­lii­nis­sä pys­tyyn ja sik­si ehkä ansait­see­kin parem­paa suo­je­lua. Poik­keuk­sia tie­tys­ti on, molem­piin suuntiin.

  8. Itse alaa opis­ke­le­va­na kor­jaan Mik­ko Hoo­ta kom­pa­ten; esteet­tö­myys ei ole rajoit­ta­va teki­jä town­house-tyyp­pi­ses­sä raken­ta­mi­ses­sa. Vaik­ka ker­rok­sia tulee hel­pos­ti pari-kol­me niin esi­mer­kik­si Hel­sin­gin Jät­kä­saa­reen town­house­ton­tit ovat yllin kyl­lin iso­ja (~6x18m) mah­dol­lis­taak­seen kun­nol­li­set porras‑, his­si tai por­ras­his­si­rat­kai­sut niin vaadittaessa.

  9. Osmo puhuu asi­aa. Ei ole hyväk­syt­tä­vis­sä, että pie­nen vähem­mis­tön anne­taan ter­ro­ri­soi­da raken­ta­mis­ta esteet­tö­myys sään­nök­sil­lä tai kai­ken mah­dot­to­man suojelulla. 😀

    Vain muu­ta­ma pro­sent­ti ihmi­sis­tä tar­vit­see kyl­py­huo­neen, jos­sa voi tans­sia rul­la­tuo­lil­la. Sil­ti joku käsit­tä­mät­tö­mäs­sä vii­sau­des­saan on vaa­ti­nut sel­lai­set kaik­kiin asuntoihin.

    Jos van­ha Pos­ti­ta­lo sei­soo tyh­jä­nä, niin nor­maa­li­jär­jel­lä ajat­te­le­va ymmär­tää, että se on pure­ta­va. Mik­si suo­jel­la jotain laa­tik­koa, jol­la ei ole enää käyttöarvoa.

    PS kär­jis­tin­kö riittävästi?

  10. Juuso Kopo­nen kir­joit­ti 16.4.2010 kel­lo 14:26:

    Suu­rin osa Ber­lii­nis­sä pys­tys­sä ole­vas­ta sotia edel­tä­väs­tä raken­nus­kan­nas­ta on muu­ten niin juma­lat­to­man rumaa, että kaik­ki luo­va uudis­ra­ken­ta­mi­nen nii­den yhtey­teen on vain hyvästä.

    Ei suo­je­lu lii­ty raken­nuk­sen kau­neusar­voi­hin miten­kään. Eikös sta­din Mak­ka­ra­ta­lo­kin suo­jel­tu, kos­ka se on aikan­sa kuva, niin että sii­tä voi­daan nyt pur­kaa vain mak­ka­ra? Has­sua muu­ten että pur­kaa saa juu­ri sen nimen­omai­sen ele­men­tin (mak­ka­ran), jos­sa talon kar­mea omi­nais­luon­ne tiivistyy.

    On tosi suu­ri syn­ti raken­taa rumaa. Sii­tä kär­si­vät jälkipolvet.

  11. Museo­vi­ras­to on otta­nut aika eri­koisn roo­lin tosi­aan suo­jel­les­saan Turun nos­tu­rei­ta ja Hel­sin­gin mak­ka­ra­ta­lon kri­ti­soi­tua mak­ka­raa, ihan kuin niil­lä nyt voi­si olla edes teo­rias­sa museol­lis­ta mer­ki­tys­tä. Nyky­päi­vän museoin­ti ei lie­ne museo­vi­ras­ton pää­teh­tä­vä, ja toi­min­ta vai­kut­taa­kin ulko­puo­li­sel­le lähin­nä huvittavalta.

  12. Ei meni­si var­maan tuol­lai­nen läpi suo­ma­lai­sis­sa viran­omai­sis­sa. Sen sijaan 1800-luvun puu­ta­lo­jen pur­ka­mi­sel­le vie­lä tänä­kin päi­vä­nä ei ole mitään ongel­mia puhu­mat­ta­kaan esim. Turun kaup­pa­to­rin, Kuo­pion kes­kus­tan tai Amu­rin tuhoa­mi­ses­ta. Ne oli­vat o.k, kuten Fin­lay­so­nin vär­jää­mön­kin tuhoa­mi­nen. Pie­ni juri­di­nen vink­ki kai­kil­le keskustelijoille:
    Museo­vi­ras­to ei voi lain nojal­la suo­jel­la. Suo­jel­la voi­daan ase­ma­kaa­val­la (val­tuus­to­pää­tös) tai raken­nus­suo­je­lu­lail­la. Jos jokin koh­de suo­jel­laan raken­nus­suo­je­lu­lail­la, asias­ta ei pää­tä museovirasto.
    Jos todel­la oli­si niin, että museo­vi­ras­toa oli­si kuul­tu oikeas­ti mer­kit­tä­vis­sä asiois­sa, tus­kin­pa Turun ruu­tu­kaa­va-alu­ees­ta 2/3 oli­si jou­tu­nut ros­kiin sotien jälkeen. 

    Ylei­ses­ti vie­lä: suo­je­lu­ky­sy­myk­sis­tä on tur­ha enää kan­taa huol­ta Suo­mes­sa. ai mix?
    No kat­so­kaa­pa vaik­ka­pa Kou­vo­laa, Tur­kua, Tam­pe­ret­ta, usei­ta paik­ko­ja Hel­sin­gis­sä tai vaik­ka­pa Kuo­pio­ta ja lukui­sia mui­ta­kin paik­ko­ja. Hir­viöi­tä omas­ta tah­dos­tam­me kaik­ki tyyn­ni. Suo­jel­ta­vaa ei tosi­aan enää ole.

  13. Ilpo: “…Jos todel­la oli­si niin, että museo­vi­ras­toa oli­si kuul­tu oikeas­ti mer­kit­tä­vis­sä asiois­sa, tus­kin­pa Turun ruu­tu­kaa­va-alu­ees­ta 2/3 oli­si jou­tu­nut ros­kiin sotien jälkeen…”

    Ensin­nä­kin mer­kit­tä­vää osaa pur­ku­töis­sä avit­ti mei­hin aina rau­han­omai­sis­sa suh­teis­sa ollut Neu­vos­to­liit­to. 🙁 Tur­kua pom­mi­tet­tiin voi­mak­kaas­ti molem­mis­sa sodis­sa. Onnek­si eivät osu­neet koh­tee­na ollee­seen sata­maan. Krii­siai­ka­na Turun sata­man toi­min­ta on elin­tär­ke­ää Suomelle.

    Port­sa on kiel­tä­mät­tä hie­no asui­na­lue, 🙂 mut­ta Tur­ku ei oli­si kehit­ty­nyt, jos se oli­si jää­nyt idyl­li­sek­si puu­ta­lo­kau­pun­gik­si. Kun kat­soo raken­nus­ten elin­kaa­ria, niin pal­jon sodan jäl­keen raken­net­tua on nyt sii­nä vai­hees­sa, että se on aika pur­kaa. Suo­jel­tu kau­pun­ki ei kehity.

  14. Kal­lel­le voi­sin tode­ta kes­kus­te­lua seu­ran­nee­na, että suo­je­lu ja nk. “kau­pun­ki­ke­hi­tys” eivät todel­la­kaan ole ris­ti­rii­das­sa. Euroop­pa on täyn­nä vau­rai­ta ja hyvin­voi­via kau­pun­ke­ja, joi­den his­to­rial­li­nen ilme on säi­ly­tet­ty. Turun kaup­pa­to­rin täys­tu­hoa ei muu­ten teh­nyt Neu­vos­to­liit­to, vai käy­tiin­ko tal­vi- ja jat­ko­so­taa 1950–1975? Turun ns. “kehit­ty­nei­syy­des­tä” antaa hyvän kuvan sen maan­kuu­lu talou­del­li­ses­ti toi­vo­ton tilan­ne jo ennen tätä nyky­la­maa. On aika mie­len­kiin­toi­nen väi­te, että pur­ka­mi­nen oli­si vält­tä­mä­tön­tä. No, pak­ko kait se on uskoa, että Phoe­nixin talo ja Lind­blo­min talo oli pak­ko hävit­tää kehi­tyk­sen (eli gryn­de­rien halun) takia.

    Ennen:
    http://i32.photobucket.com/albums/d23/tomihermes/Kuvia-kirjoista-183.jpg

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Lindblomin_talo.jpg

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/4261291

    Nyt on puret­tu Wiklund, Phoe­nix, Van­ha Börs, Pää­pos­ti, Jun­ne­lius, Nobel ja Rau­ta­tie­a­se­ma ja kai­ken hui­puk­si raitiovaunut.

    Ilmei­ses­ti Turun his­to­rial­li­nen kes­kus­ta oli siis aivan pak­ko pur­kaa “kehi­tyk­sen” tieltä?

  15. Jus­si: “…Ilmei­ses­ti Turun his­to­rial­li­nen kes­kus­ta oli siis aivan pak­ko pur­kaa “kehi­tyk­sen” tieltä?”

    Käy­tän­nös­sä kyl­lä. Muu­tok­ses­sa mene­tet­tiin pal­jon hel­miä, kuten van­ha yli­opis­ton raken­nus kaup­pa­to­ril­ta, mut­ta kyl­lä sii­nä meni pal­jon enem­män raken­nus­kan­taa, jois­ta vain aika kul­taa muistot.

    Turun ongel­ma on osin sama kuin Hel­sin­gin­kin. Ruu­tu­kaa­vaa ei ole kyet­ty laa­jen­ta­maan tar­peen mukaan. On teh­ty kai­ken­lai­sia pis­te­ta­lo­vi­ri­tyk­siä ja pahim­mil­laan lähiöi­tä. Sata­man suun­taan on sen­tään saa­tu muu­ta­ma uusi onnis­tu­nut kort­te­li oike­aa kaupunkia.

    Nyt kapun­ki tus­kai­lee mene­te­tyn rai­tio­tien uudes­taan raken­ta­mi­sen kans­sa. Turun kes­kus­ta on lii­an tuk­koi­nen rai­tio­vau­nuil­le, mut­ta onko muu­ta mah­dol­li­suut­ta? Rai­tio­vau­nu­lin­jan raken­ta­mi­nen kes­kus­taan onnis­tuu, kun­han sen lin­jaus on suora.

    Hel­sin­ki­hän on heit­tä­mäs­sä romuk­si toi­mi­vat Man­net, jot­ka kai­ke­ti riit­täi­si­vät ensim­mäi­sen uuden lin­jan tar­peik­si Tur­kuun. Pitää­kö kai­ken olla aina uusin­ta, eikö jos­kus voi­si raken­taa jotain vähän halvemmalla?

  16. Ilpo

    Jos todel­la oli­si niin, että museo­vi­ras­toa oli­si kuul­tu oikeas­ti mer­kit­tä­vis­sä asiois­sa, tus­kin­pa Turun ruu­tu­kaa­va-alu­ees­ta 2/3 oli­si jou­tu­nut ros­kiin sotien jälkeen. 

    Turun tau­din huip­pu­vuo­si­na van­ho­ja talo­ja mene­tet­tiin pal­jon aivan suo­ra­nai­sen kor­rup­tion ja tuho­polt­to­jen takia. Jos gryn­de­ri epäi­li, että museo­vi­ran­omai­nen kat­se­lee puu­ta­loa sil­lä sil­mäl­lä, niin raken­nel­ma usein paloi mys­ti­ses­ti porok­si. Tähän menoon ei tiet­ty oli­si valp­paam­pi museo­vi­ras­to pal­jon aut­ta­nut. Edel­leen tun­tuu ole­van niin, että jos tar­peek­si vai­ku­tus­val­tai­nen taho halu­aa pur­kaa, niin mel­kein mitä vaan voi­daan purkaa.

    Tot­ta on sekin, että ker­ros­ne­liöi­den mää­rät nousi­vat sel­väs­ti, kun puu­ta­lo­jen tilal­le teh­tiin seit­se­män­ker­rok­si­sia ele­ment­ti­ta­lo­ja. Uudet talot vaan oli vauh­dil­la teh­ty­jä ja rumia. En ole ihan vakuut­tu­nut, että tämän sor­tin tii­vis­tys oli Turun pelas­tus. Kes­kus­tan väki­lu­ku­han kään­tyi ryn­nis­tyk­sen jäl­keen laskuun.

    Kal­le

    Nyt kapun­ki tus­kai­lee mene­te­tyn rai­tio­tien uudes­taan raken­ta­mi­sen kans­sa. Turun kes­kus­ta on lii­an tuk­koi­nen rai­tio­vau­nuil­le, mut­ta onko muu­ta mah­dol­li­suut­ta? Rai­tio­vau­nu­lin­jan raken­ta­mi­nen kes­kus­taan onnis­tuu, kun­han sen lin­jaus on suora. 

    Kes­kus­ta on tuk­koi­nen niin kau­an, kun hen­ki­lö­au­toil­le varat­tu tila on pyhää. Tur­ku­lai­set ja rati­kat sin­ne kyl­lä mah­tu­vat. Taas voi kat­soa esi­merk­kiä Kes­ki-Euroo­pas­ta. Yhtä kapei­ta ja sel­väs­ti kapeam­pia­kin katu­ja saman kokoi­sis­ta kau­pun­geis­ta löy­tyy pal­jon, rai­to­tei­neen päivineen.

    Pika­ra­tik­ka­suun­ni­tel­mis­ta uusin on var­sin hyvä. Se sisäl­tää Anin­kais­ten­ka­dun ja Eeri­kin­ka­dun kul­mas­sa tiu­kan ja mäki­sen mut­kan, mut­ta tuo on var­mas­ti rat­kais­ta­vis­sa taval­la tai toisella.

    Hel­sin­ki­hän on heit­tä­mäs­sä romuk­si toi­mi­vat Man­net, jot­ka kai­ke­ti riit­täi­si­vät ensim­mäi­sen uuden lin­jan tar­peik­si Tur­kuun. Pitää­kö kai­ken olla aina uusin­ta, eikö jos­kus voi­si raken­taa jotain vähän halvemmalla? 

    Man­neil­la on ikää 40 vuot­ta ja ne ovat (enim­mäk­seen) kor­kea­lat­tiai­sia. Nii­den varaan ei kovin kum­mois­ta tule­vai­suut­ta raken­nel­la näi­nä esteet­tö­myy­vaa­ti­mus­ten aika­na. Myös rai­de­le­veys on toden­nä­köi­ses­ti vää­rä, jos Turun ja Tam­pe­reen rai­tio­tiet perus­te­taan rau­ta­tei­den kans­sa samal­le rai­de­le­vey­del­le, kuten jär­ke­vää olisi.

  17. Kuvaan liit­tyen. Kuo­pion kaup­pa­hal­lis­ta pure­taan sen kyl­kiäi­nen Kala­hal­li tori­par­kin raken­ta­mi­sen tiel­tä. Sen tilal­le on ehdo­tet­tu raken­net­ta­vak­si lasis­ta pavil­jon­kia tuon kuvan tyy­liin. Kuvan lasi­pa­lat­si kyl­lä sopii raken­nuk­sen kyl­keen, mut­ta Kuo­pioon esi­te­tyt leh­dis­sä näky­neet suun­ni­tel­mat eivät kyl­lä aina­kaan minun mie­les­tä­ni sopi­si ollen­kaan. Ehkä näi­den­kin kyl­kiäis­ten pitäi­si nou­dat­taa pää­ra­ken­nuk­sen muo­to­ja jol­lain tapaa ollak­seen sil­mää hiveleviä?

  18. Juu, kyl­lä vain Timo T.
    Kuo­pio on kans­sa aikas surul­li­nen tapaus. Kau­pun­ki teki itses­tään gryn­de­rien suo­siol­li­sel­la avus­tuk­sel­la hir­viön aika nopeas­ti sotien jälkeen.Rännikaduista ja monis­ta arvo­ra­ken­nuk­sis­ta ei ole tie­toa­kaan. Eri­kois­ta, että suo­ma­lai­nen “kau­pun­ki­ke­hi­tys” mer­kit­see aina tuho­vim­maa. Soke­ri­na poh­jal­la jopa kaup­pa­hal­lis­ta on pak­ko pur­kaa osa, min­käs muun kuin auto­jen tiel­tä. Her­ran­jes­tas, jos Tam­pe­reen, Kuo­pion ja ennen­kaik­kea Turun päät­tä­jät oli­si­vat olleet Parii­sis­sa tai Roo­mas­sa päät­tä­mäs­sä. Mitä veik­kaat­te, oli­si­ko Colos­seu­min tilal­la Pris­ma vai Citymarket?

  19. Jus­si Ahtola:

    Rän­ni­ka­duis­ta ja monis­ta arvo­ra­ken­nuk­sis­ta ei ole tietoakaan. 

    Kuo­pios­sa on edel­leen rännikadut.

    Kala­hal­li on sel­kees­ti huo­nom­min nyky­päi­vään sopi­va raken­nus kuin kaup­pa­hal­li itse. Luu­len, että kaup­pa­hal­li olis hie­nom­min läs­nä tori­ku­vast­ta, jos kala­hal­li puret­tas pois ja tilal­le ei raken­net­tais mitään.

  20. Kor­ja­taan: on rän­ni­ka­dut, mut­ta ei puu­ta­lo­kort­te­lei­ta, vaan 60–70-luvun hen­ki­nen seka­me­te­li­sop­pa. On aivan sel­vää, että tot­ta­kait se Kala­hal­li, joka on vain 80v pitää auto­park­kien tiel­tä pur­kaa, kuin­kas nyt muu­ten. Onko todel­la niin, että tätä autoi­luin­toa ei voi­da muu­ten saa­da täy­tän­töön­pan­nuk­si kuin pur­ka­mal­la osa arvorakennuksista?

  21. Sekä Parii­sis­sa että Roo­mas­sa on puret­tu pal­jon van­haa raken­nus­kan­taa uusien uljai­den auto­bu­le­var­dien alta pois. Kau­pun­gin­joh­ta­jien sijas­ta lait­ta­vat syyn vaan kunin­kai­den ja mus­so­li­nien piikkiin.

  22. Jus­si Ahto­la: Niin siis kala­hal­li ei ole yhtä kiis­tat­ta arvo­ra­ken­nus kuin kaup­pa­hal­li. Minun mie­les­tä kala­hal­li pilaa jon­kun ver­ran hie­noa kaup­pa­hal­lia, mut­ta en osaa sanoa pilaa­ko se sitä niin pal­jon, että se ehdo­tet­tu lasi­häs­säk­kä olis joten­kin parempi.

  23. Tus­kin­pa pilaa ennen sotia teh­ty laa­jen­nus­osa Kuo­pio­ta tai toria ollen­kaan. Kysees­sä on koko­nai­suus, jon­ka gryn­de­rit nyt halua­vat pan­na sileäk­si oman park­ki­vim­man­sa tieltä.
    Antil­le sel­lai­nen pie­ni huo­mio, että Hauss­mann oli tie­tys­ti oma jut­tun­sa. Kyse oli kui­ten­kin 1800-luvun asiois­ta, joil­la teh­tiin jota­kin kes­tä­vää ja hie­noa. Voi­ko Hauss­ma­nia rin­nas­taa Suo­men tuhot­tui­hin, ele­ment­ti­laa­tik­ko “kau­pun­kei­hin” täy­sin? jos mie­les­tä­si voi, mikäs sii­nä, minus­ta ei voi. Lai­saa­ri ei ihan kyl­lä ole samas­sa sar­jas­sa kuin Haussmann…mutta..hmm.
    Tie­tääk­se­ni Euroo­pas­sa ei enää tuho­ta 1800-luvun raken­nus­kan­taa, tosin Suo­mes­sa­han meil­lä on sii­hen varaa, kun 1800-luvul­ta on niin pal­jon raken­nuk­sia. Sik­si Tur­ku var­maan pur­kaa­kin “huo­noon kun­toon pääs­seet” 1800-luvun puu­ta­lot “röt­te­löi­nä” esim. rau­ta­tia­se­man­sa läheltä.

    Kysy­mys ei Suo­mes­sa ollut mis­tään muus­ta kuin ahneu­des­ta. Kan­nat­tai­si Turun osal­ta lukea Mar­kus Kivis­tön gra­du, jos­sa asia sel­vi­ää hyvin. Min­kään­lais­ta todel­lis­ta pak­koa hävit­tää esim. Turun sydän ja sen kaup­pa­to­rin arvo­ra­ken­nuk­set ei ollut.

  24. Eikö­hän tuo museo­jut­tu ole ihan teko­syy. Ja ajan­mu­kai­nen kir­jas­to saa­tai­siin ilman sei­nien pur­kua- onhan siel­lä kir­jas­to 10:kin.
    Ava­raan sisä­pi­haan sai­si vaik­ka mitä kat­ta­mal­la. Se ei lie­ne suojeltu.
    Suu­ruu­den­hul­lu (kir­jas­tos­ta ‘uusi Nokia’ :-/ ) han­ke vie­lä kolah­taa aina­kin lähi­kir­jas­to­jen nilk­kaan. Tule­via yllä­pi­to­ku­lu­ja suun­nit­teil­la ole­vas­ta sir­kus­pai­kas­ta ei kukaan suos­tu maksamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.