Jos lentoliikenne menetettäisiin

Len­to­lii­ken­teen kes­keyt­tä­nyt Islan­nin tuli­vuo­ren­pur­kaus voi kes­tää yli vuo­den. Len­to­lii­ken­net­tä se ei pysäy­tä kuin kor­kein­taan vii­koik­si. Kun jää tuli­vuo­ren ylä­puo­lel­la sulaa, len­to­lii­ken­teel­le vaa­ral­li­sia par­tik­ke­lei­ta ei enää muo­dos­tu. Len­to­lii­ken­teen tauos­ta voi tul­la pal­jon pidem­pi, jos vie­res­sä sijait­se­va suu­rem­pi ja syvem­män jään alla ole­va tuli­vuo­ri seu­raa naa­pu­rin­sa esi­merk­kiä. Sil­lä oli­si tosin mui­ta­kin seu­rauk­sia Euroopalle.

Mut­ta lei­ki­tään kui­ten­kin aja­tuk­sel­la, että len­to­lii­ken­ne pysäh­tyi­si vuo­dek­si. Mitä sit­ten tekisimme?

Kiroai­sim­me, että emme ole olleet aktii­vi­sem­pia Rail Bal­tican suh­teen. Nopein maa yhteys Suo­mes­ta Kes­ki-Euroop­paan oli­si rau­ta­tie­yh­teys Tal­lin­nas­ta Ber­lii­niin, jos rata vain oli­si. Var­maan jokin Tal­lin­nas­ta Var­so­vaan kui­ten­kin jär­jes­tyi­si kil­pai­le­maan Ruot­sin kaut­ta kier­tä­mi­sen kans­sa, siis vaik­ka bus­si Via Bal­ticaa pitkin.

Siis lähin­nä kui­ten­kin Ruot­sin kaut­ta lai­val­la ja junal­la. En tie­dä, riit­täi­si­kö Ruot­sin rau­ta­tei­den kapa­si­teet­ti hoi­ta­maan Tuk­hol­man ja Köö­pen­ha­mi­nan välis­tä lii­ken­net­tä, kos­ka sitä­hän eivät käyt­täi­si vain suo­ma­lai­set vaan myös tuk­hol­ma­lai­set ja poh­jois­ruot­sa­lai­set. Tans­kas­sa on onnek­si se sil­ta. Lai­vat eivät tai­tai­si riit­tää. Hel­sin­ki-Tuk­hol­ma lai­vo­ja var­maan siir­ret­täi­siin Turun ja Tuk­hol­man tai perä­ti Naan­ta­lin ja Kapells­kä­rin välil­le, kos­ka näin sama lai­va voi­si teh­dä vuo­ro­kau­des­sa kak­si mat­kaa. Vero­tek­ni­nen ajan ja polt­toai­neen haas­kaus­py­säh­dys Ahve­nan­maal­la jätet­täi­siin väliin.

Suo­men sisäl­lä rau­ta­tei­den kapa­si­teet­ti meni­si aika kovil­le, mut­ta teke­mäl­lä jou­lun ruuh­ka­lii­ken­tees­tä pysy­vä tilan­tees­ta ehkä sel­vit­täi­siin. Tava­ra­ju­nat sii­vot­tai­siin hen­ki­lö­ju­nien tiel­tä kul­ke­maan yöaikaan.

Lapin mat­kai­lu kär­si­si lähes kuo­let­ta­van takais­kun, mut­ta muu­ten koti­maan mat­kai­lu lisään­tyi­si, kun kau­ko­lo­mat jäi­si­vät väliin.

Oulun ase­ma tär­keä­nä kas­vu­kes­kuk­se­na heik­ke­ni­si olennaisesti.

EU siir­tyi­si pää­tök­sen­teos­saan pal­jol­ti video­neu­vot­te­lui­hin. Niis­tä ei toi­vot­ta­vas­ti luo­vut­tai­si, vaik­ka len­to­lii­ken­ne jos­kus palaisi.

100 vastausta artikkeliin “Jos lentoliikenne menetettäisiin”

  1. Tal­lin­nas­ta menee jo nyt bus­siyh­teys Via Bal­ticaa pit­kin. Läh­tee 2 ker­taa päi­väs­sä ja ajaa Vil­naan, jos­ta voi vaih­taa Kra­ko­vaan päin. Mut­ta geo­lo­gien mukaan se toi­nen pan­nu on aina pur­kau­tu­nut 2 vuo­den pääs­tä täs­tä tus­sah­duk­ses­ta, joten nyt oli­si aika alkaa kii­ren vilk­kaa suun­nit­te­le­maan rataa. 

    Mitäs se nyt aiheut­tai­si, ihmi­set oival­tai­si­vat miten suu­ri Euroop­pa kui­ten­kin on. Rai­de­lii­ken­ne lisään­tyi­si ja mui­ta mat­kus­tus­muo­to­ja kehi­tet­täi­sin rin­nal­le. Todel­li­nen slow­li­fe- val­lan­ku­mous­han se olisi.

  2. Minä taas luu­len, että suih­ku­ko­nei­ta kor­vat­tai­siin pot­ku­ri­ko­neil­la. Jos­sain uuti­ses­sa aina­kin ker­rot­tiin, että vaa­ra kos­kee luul­ta­vas­ti vain suihkukoneita. 

    Suih­ku­ko­neet taas pis­tet­täi­siin kier­tä­mään tuh­ka­pil­vet ylä- ala- tai sivu­puo­lel­ta, kun­han ensin jär­jes­tet­täi­siin tuh­kan seu­ran­ta. Tämä tie­tys­ti edel­lyt­tää, että tuh­ka osat­tai­siin bon­ga­ta ja ennus­taa tar­kas­ti ja riit­tä­vän halvalla. 

    Voi­si­ko­han suih­ku­ko­neen ahti­miin asen­taa suo­dat­ti­met? Entäs sii­nä tapauk­ses­sa, että ne len­täi­si­vät sel­väs­ti nykyis­tä hitaammin?

    Tär­kein toi­men­pi­de oli­si lopet­taa tur­hat len­not, jos noil­la toi­men­pi­teil­lä ei saa­tai­si lii­ken­net­tä riittäväksi. 

    Jos joku Yel­lows­to­ne tai vas­taa­va super­tu­li­vuo­ri räjäh­täi­si, sil­loin kai lop­pui­si lai­va­lii­ken­ne ja se oli­si aika han­ka­la paik­ka. Pitäi­si var­maan heit­tää rynk­ky sel­kään ja hiih­tää etelään.

  3. Tuo­mas: “…Rai­de­lii­ken­ne lisään­tyi­si ja mui­ta mat­kus­tus­muo­to­ja kehi­tet­täi­sin rin­nal­le. Todel­li­nen slow­li­fe- val­lan­ku­mous­han se olisi.”

    Rai­de­lii­ken­ne ei ole kovin hidas lii­ken­ne­muo­to. Nor­maa­li­no­peu­det­han ovat pääl­le 300km/h, mikä riit­tää Kes­ki-Euroo­pas­sa. Käy­tän­nös­sä juna on monas­ti nopeam­pi, kos­ka pää­len­to­ken­tät ovat kau­ka­na kau­pun­kien keskustoista.

    Suo­men ongel­ma on Hel­sin­gin — Tal­lin­nan rata. Tal­lin­nas­ta eteen­päin Ber­lii­niin rata on toden­nä­köi­ses­ti kau­pal­li­ses­ti kan­nat­ta­va tule­vai­suu­des­sa, joten se rakennetaan.

    Pen­do­li­no edus­taa slow­li­fe aja­tus­ta, mut­ta sii­nä­kin suu­ri syy on huo­no­kun­toi­nen rataverkko.

  4. Euro­li­nes-bus­si ajaa Tal­lin­nas­ta Var­so­vaan ja Kio­vaan. Var­so­vas­ta pää­see jo mel­kein min­ne vaan.
    Suih­ku­moot­to­rin varus­ta­mi­nen suo­dat­ti­mel­la ei tai­da onnis­tua ihan noin vain, sama kos­kee pot­ku­ri­tur­bii­nia. Pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä kaik­ki on toki mah­dol­lis­ta. Soti­las­he­li­kop­te­reis­ta on aavik­ko­käyt­töön ver­sioi­ta, jois­sa on hiekkasuodattimet.
    Män­tä­moot­to­ri­ko­neil­la voi len­tää, mut­ta nii­tä ei enää ole kovin pal­jon — ja suo­da­tin on niis­sä­kin tarpeen.
    Tek­niik­kaa mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys on, mon­ta­ko len­to­yh­tiö­tä on pys­tys­sä, jos tätä jat­kuu esim. kuu­kau­den, puo­li vuot­ta jne.

  5. Kal­le:

    Rai­de­lii­ken­ne ei ole kovin hidas lii­ken­ne­muo­to. Nor­maa­li­no­peu­det­han ovat pääl­le 300km/h, mikä riit­tää Kes­ki-Euroo­pas­sa. Käy­tän­nös­sä juna on monas­ti nopeam­pi, kos­ka pää­len­to­ken­tät ovat kau­ka­na kau­pun­kien keskustoista.

    Tie­dän tämän, ja itse­kin käy­tän mie­lel­lä­ni näi­tä nopei­ta junia. Ovat vain tääl­lä Rans­kas­sa vuo­ro­tel­len rik­ki tai lakos­sa. En tar­koi­ta slow life- elä­mäl­lä pel­käs­tään mat­kus­tus­no­peut­ta vaan noin ylei­sem­pää­kin asen­net­ta mat­kus­ta­mi­seen, jos len­to­lii­ken­ne loppuu.

  6. Nor­maa­li­no­peu­det­han ovat pääl­le 300km/h, mikä riit­tää Keski-Euroopassa. 

    Val­tao­sa ns. suur­no­peusyh­teyk­sis­tä on kyl­lä sel­väs­ti alle tuon. 300 km/h vauh­tiin on nos­tet­tu lähin­nä par­haas­sa kun­nos­sa ole­vat rans­ka­lai­set TGV/LGV ‑yhtey­det.

    Minä taas luu­len, että suih­ku­ko­nei­ta kor­vat­tai­siin pot­ku­ri­ko­neil­la. Jos­sain uuti­ses­sa aina­kin ker­rot­tiin, että vaa­ra kos­kee luul­ta­vas­ti vain suihkukoneita. 

    Tuh­ka hait­taa kyl­lä pot­ku­ri­ko­nei­ta­kin, mut­ta niil­la voi mah­dol­li­ses­ti len­tää talou­del­li­ses­ti tuh­ka­pil­ven alta. Tosin vis­siin ilma­ke­hä­mal­lien perus­teel­la tuh­ka­pil­vi voi pai­koi­tel­len ulot­tua var­sin alas ja jopa maa­han asti, mis­tä syys­tä len­to­lu­pia ei ilmei­ses­ti myön­ne­tä mata­lam­mil­le­kaan mat­ka­kor­keuk­sil­le. Yhtäk­kiä tuli mie­leen, että Arlan­daan voi­si ehkä len­tää mata­lal­la ja jat­kaa siel­tä junal­la, mut­ta luu­len, että tuh­ka estää tämänkin.

  7. Apuu­va. Miten kävi­si vih­rei­den, femi­nis­tien ja kim­mo­kil­jus­ten kokous­mat­ko­jen Balil­le, Nai­ro­biin ja Meksikoon? 

    Vaka­vas­ti kir­joit­taen, tur­ha mat­kus­te­lu sai­si­kin vähen­tyä. En ymmär­rä mik­si polii­ti­kois­ta ja vir­ka­mie­his­tä suu­ren osan pitää olla koko ajan mat­koil­la. Lii­ke-elä­mä lie­nee jo tulos­sa asias­sa jär­kiin­sä. Mat­ka­bud­jet­te­ja on kar­sit­tu rajusti.

    Ret­ro-Suo­mi lou­kus­sa Euroo­pan lai­dal­la on joten­kin romant­ti­nen aja­tus. Lai­tu­ril­la kalas­sa tai läp­pä­ri sylis­sä… Mik­si­pä ei?

  8. Luo­ti­ju­na pudot­taa len­to­ko­nei­ta Kii­nas­sa. http://j.mp/duj55A

    Espan­jan val­tio on sat­saa vuo­teen 2020 men­nes­sä puo­let $160 mrd lii­ken­ne­bud­je­tis­taan juniin. http://j.mp/a2NhxI

    Tie­tää­kö kukaan, mon­ta­ko kilo­met­riä luo­ti­ju­na­kel­pois­ta (300km/h) rai­det­ta saa mil­jar­dil­la eurolla?

  9. Ruot­sin lai­vat kul­ke­vat täl­lä het­kel­lä tahal­laan todel­la hitaas­ti: syi­tä mm. kouk­kaus Ahve­nan­maan kaut­ta, tahal­li­nen hidas­te­lu jot­ta saa­daan mak­si­moi­tua mat­kus­ta­jien teke­mät ostok­set lai­val­la sekä var­maan myös polt­toai­neen sääs­tö. Nyky­ai­kai­nen laut­ta ehti­si var­mas­ti Hel­sin­gis­tä Tuk­hol­maan ja takai­sin vuo­ro­kau­den aika­na. Finn­jet kul­ki jo aikoi­naan yli 50 km/h kes­ki­no­peu­del­la. Hel­sin­gis­tä Tuk­hol­maan on 400 km, joten mat­ka sujui­si ehkä noin 9 tun­nis­sa, ottaen huo­mioon ettei saa­ris­tos­sa voi ajaa “täy­sil­lä”. Turus­ta Tuk­hol­maan voi­si pääs­tä ehkä 6 tunnissa.

    Junal­la pää­see täl­lä het­kel­lä Pie­ta­ris­ta Ber­lii­niin 32 tun­nis­sa, ja Hel­sin­gis­tä Pie­ta­riin lop­pu­vuo­des­ta alle 4 tun­nin. Venä­jä panos­taa voi­mak­kaas­ti rau­ta­tei­hin, joten voi olla että tuo yhteys nopeu­tuu ennen Rail Bal­tican toteu­tu­mis­ta. Tar­vi­taan vain vii­su­mi­va­paus, jot­ta sii­tä on suo­ma­lai­sil­le­kin käy­tän­nön iloa.

  10. Voi­si­ko­han suih­ku­ko­neen ahti­miin asen­taa suo­dat­ti­met? Entäs sii­nä tapauk­ses­sa, että ne len­täi­si­vät sel­väs­ti nykyis­tä hitaammin?

    En tosi­aan­kaan ole mikään suih­ku­moot­to­ri­asian­tun­ti­ja, mut­ta luu­len tähän tar­vit­ta­vien suo­ti­mien ole­van niin tihei­tä, ettei niis­tä kul­je riit­tä­väs­ti ilmaa läpi. Jos taas kul­kee, suo­ti­met toden­nä­köi­ses­ti tuk­keu­tu­vat aika pian.

    Ongel­ma­han on sii­nä, että suih­ku­moot­to­ris­sa pala­mi­nen ei tapah­du suo­jas­sa sylin­te­rin sisäs­sä vaan se pol­te­taan kam­mios­sa, jon­ka läpi vir­taa imet­ty ilma. Polt­to tuot­taa ilman läm­pö­laa­je­ne­mi­sen, joka kam­mion muo­don sekä ilma­vir­ran suun­nan perus­teel­la ohjau­tuu taak­se­päin tuot­taen siten lii­ke­voi­maa, joka sekä työn­tää konet­ta eteen­päin että pyö­rit­tää pois­to­puo­len tur­bii­nei­ta, jot­ka ovat yhtey­des­sä etu­puo­lel­la ole­viin ilmaa sisään ime­viin turbiineihin.
    Palo­kam­mios­sa on tie­ten­kin suu­ri läm­pö­ti­la, joka riit­tää sulat­ta­maan ilmas­sa ole­van tuh­kan. Sula tuh­ka sit­ten ker­tyy moot­to­rin sei­niin ja tur­bi­niin hei­ken­täen koneen tehoa. Sitä voi myös ker­tyä laa­ke­rei­hin tms. jumit­ta­maan taka­tur­bii­nit, jol­loin moot­to­ri luon­nol­li­ses­ti sammuu.

  11. Ika­ros: ongel­ma kos­kee tur­bii­ni­moot­to­rei­ta, joi­ta on sekä pot­ku­ri- että suihkuturbiineja. 

    Pot­ku­ri­tur­bii­nis­sa polt­to­ta­pah­tu­ma pyri­tään muut­ta­maan mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti (vaih­teis­ton kaut­ta) pot­ku­ria pyö­rit­tä­väk­si voimaksi. 

    Auto­saa­ta­nas­ta tut­tu Otto-/män­tä­moot­too­ri on sit­ten ihan toi­nen lai­tos ja nii­tä tapaa nyky­ään lähin­nä Mal­min ken­täl­tä pien­ko­neis­ta (toi­nen Enem­mis­tö Ry:n vas­tus­tuk­sen koh­de), joten ellei men­nä takai­sin DC3-konei­siin, niin pot­ku­ri­ko­neet pysy­vät yhtä lail­la maan kamaralla.

  12. 99 pro­sent­tia len­to­mat­kus­ta­mi­ses­ta on tur­haa. Tasa­val­lan pre­si­dent­ti voi osal­lis­tua Puo­lan pre­si­den­tin hau­ta­jai­siin digi­taa­li­sen on-line yhtey­den avul­la. Häm­mäs­tyt­tä­vän moni polii­tik­ko on ulko­mail­la. Onko Suo­mi ulkoistettu?

    Kukaan ei ole huo­les­tu­nut len­to­rah­dis­ta. Nokian logis­tiik­ka kun seko­aa, niin mene­tyk­set ovat pal­jon suu­rem­mat kuin Fin­nai­rin mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen lii­ke­toi­min­ta­tap­piot. Rah­tia ei voi kul­jet­taa digitaalisesti.

  13. Tämän lisäk­si tämä (islan­nin) vul­kaa­ni­nen tuh­ka on kuu­lem­ma sii­tä ikä­vää ainet­ta, että sen hen­git­tä­mi­nen aiheut­taa ihmi­sil­le vaka­via ongel­mia. Joten vaik­ka pot­ku­ri­ko­neen sai­si­kin pysy­mään käyn­nis­sä tuh­ka­pil­ves­sä, pitäi­si mat­kus­ta­jat varus­taa ilma­säi­liöin. Len­to­ko­neet kun ovat pai­neis­tet­tu­ja, mut­ta eivät suin­kaan ilmatiiviitä.

  14. Tie­tää­kö kukaan, mon­ta­ko kilo­met­riä luo­ti­ju­na­kel­pois­ta (300km/h) rai­det­ta saa mil­jar­dil­la eurolla?”

    Se saat­tai­si olla Suo­men osuus Hel­sin­ki-Tal­lin­na välille.

    1. Luu­li­sin, että ruu­an hin­ta hel­sin­gis­sä kallistuisi.

      Aika vähän sitä ruo­kaa len­to­ko­neel­la rah­da­taan, len­to­to­maat­te­ja Kana­rial­ta toki kyl­lä, mut­ta se ei oli­si suu­ri menetys.

  15. nopein rat­kai­su oli­si ava­ta uudel­leen super­fast lai­va­lin­jat han­ko-sak­sa. Lai­vat on tal­lin­kil­lä ole­mas­sa mut­ta ne eivät aja joh­tuen polt­toai­neen hin­nas­ta. syn­tyi­si vähin­tään 1 lähtö/päivä ehkä jopa 1,5 läh­töä / päi­vä lii­ken­ne. Samoin voi­tai­siin suun­na­ta ruot­sin lai­vo­ja aja­maan sak­saan ja jät­tää ris­te­ly­mat­kai­lu väliin.
    koko ongel­maa tämä ei rat­kai­si­si mut­ta aut­tai­si paljon.

  16. Kii­tos tuos­ta Euro­li­nes tie­dos­ta, asia on henk. koht. akuutti.

    Ei rai­teil­ta nyt kapa­si­teet­ti lopu, sitä ei vaan voi sää­tää nopeas­ti lisää.

    Tal­lin­nan tun­ne­lin ohel­la ruot­sa­lai­set on stra­te­gia-tasol­la arvioi­neet muu­ten Tuk­hol­ma — Tur­ku — Hel­sin­ki radan hin­nak­si 120 mil­jar­dia kruu­nua, täs­tä Suo­men osuus 2/3 eli noin 8 mil­jar­dia euroa. Onko tuo nyt lop­pu­jen lopuk­si niin paljon?

  17. Sel­vi­tim­me velej­ni ja serk­ku­ni kan­sa reit­tiä maan­teit­se­Nordr­hein-West­fa­le­niin, lähel­le Osna­bruc­kia. Lyhin reit­ti ulkee Ruot­sin läpi. ber­lii­ni on aika­kau­ka­na sak­dan nykyi­ses­tä kes­kuk­ses­ta frank­fur­tin-Köl­nin-Munc­he­nin alu­ees­ta. Mat­kaa tai­taa olla 500 km.
    ber­lii­nis­tä var­so­vaan on 900 km. ja Tall­li­nas­ta Osna­bruc­kiin n 2000 km.

    Luo­ti­ju­nat kuu­los­tavt muka­vikl­ta — mut­ta ovat­ko ne yhtään eko­lo­gi­sem­pia kuin len­to­lii­ken­ne? Kysyy nimim. skeptikko.

    Tulee ihan nuo­ruus mie­leen. Junal­la­han sitä Lap­piin men­tiin pää­siäi­sek­si hiuih­tä­mään. Ja vai­kea oli saa­da lippuja.

  18. Suo­mes­sa täy­tyy rou­dan takia teh­dä 3–4 met­rin maapenkka/maanvaihto nopean radan alle joka tekee raken­ta­mi­ses­ta aika pal­jon kal­liim­paa kuin muu­al­la Euroo­pas­sa. Samoin suo­ran rata­lin­jan sovit­ta­mi­nen ylös-alas har­ju­maas­toon on han­ka­lam­paa kuin tie­tä rakentaessa. 

    Englan­nin kanaa­li­tun­ne­lin lipun­hin­to­jen perus­teel­la tai­taa Tal­lin­nan yli tuplas­ti pidem­pi tun­ne­li olla kan­nat­ta­ma­ton. Euroo­pas­sa junail­les­sa­ni olen ihme­tel­lyt muu­ten­kin lip­pu­jen hin­noit­te­lua. Maan rajan ylit­tä­mi­nen mak­saa esim. Tans­kan läpi Ruot­siin ajaes­sa mahdottomasti.Joten tar­vit­tai­siin yli­kan­sal­li­sia junayh­tiöi­tä tai lip­pu­ja ennen­kuin juna oli­si kil­pai­lu­ky­kyi­nen len­tä­mi­seen nähden.

    1. Tal­lin­nan tun­ne­li mak­sai­si mur­to-osan Kanaa­lin tun­ne­lis­ta. Ero joh­tuu maa­pe­räs­tä. Kun­non kiveen tun­ne­lin lou­hi­mi­nen ei ole niin kal­lis­ta. Päi­jän­ne­tun­ne­li on suun­nil­leen yhtä pitkä.

  19. Tuh­ka hait­taa kyl­lä pot­ku­ri­ko­nei­ta­kin, mut­ta niil­la voi mah­dol­li­ses­ti len­tää talou­del­li­ses­ti tuh­ka­pil­ven alta. 

    Otta­mat­ta nyt var­si­nai­seen asi­aan miten­kään kan­taa, tie­tää­kö joku, mik­si tuo­ta hie­noa kivi­pö­lyä (a.k.a. hiek­ka) kut­su­taan tuh­kak­si? Eikö tuh­ka ole jon­kin­lai­nen palamisjäännös?

  20. Tie­tää­kö kukaan, mon­ta­ko kilo­met­riä luo­ti­ju­na­kel­pois­ta (300km/h) rai­det­ta saa mil­jar­dil­la eurolla? 

    Kera­va-Lah­ti oiko­ra­ta 331 me / 63 km = 5,25 me/km. Tuo siis vuon­na 2005. Geo­met­rian ja perus­tus­ten puo­les­ta rata kel­pai­si 300 km/h vauh­tiin, mut­ta kal­lis­tuk­set on teh­ty tava­ra­ju­nia var­ten pie­nem­mil­le nopeuk­sil­le. Kal­lis­tu­va­ko­ri­nen Sm3 Pen­do­li­no kul­kee mak­si­mi­no­peut­taan 220 km/h. Kysy­myk­seen sinän­sä radan hin­nas­ta on var­maan mah­do­ton­ta vas­ta­ta yleis­pä­te­väs­ti, hin­ta kun riip­puu tun­ne­lien ja sil­to­jen mää­räs­tä, maa­kau­pois­ta ja ties mistä.

    1. Kal­lis­tu­va­ko­ri­nen Sm3 Pen­do­li­no kul­kee mak­si­mi­no­peut­taan 220 km/h

      Kyl­lä Pen­do­li­nol­la pää­si­si lujem­paa, mut­ta Suo­mes­sa ei saa tuo­ta lujem­paa ajaa.

  21. Mon­ta­ko len­toa pitää jät­tää len­tä­mät­tä että sääs­te­tään sama pääs­tö­mää­rä jon­ka tuli­vuo­ri ilok­sem­me syytää?

    1. Syök­see­kö tuli­vuo­ri hii­li­diok­si­dia mer­kit­tä­vis­sä mää­rin?. Aina­kin se syök­see rik­kiä, joka vii­len­tää ilma­ke­hää — ja tuho­aa met­siä ja syö­vyt­tää kattoja.

  22. (Miten­kä­hän täs­sä lainataan…)

    Tie­tää­kö kukaan, mon­ta­ko kilo­met­riä luo­ti­ju­na­kel­pois­ta (300km/h) rai­det­ta saa mil­jar­dil­la eurolla?

    http://www.rhk.fi/hankkeet/suunnittelu/esiselvitys_helsinki-pietari/ väit­tää, että Por­voo-Vaa­li­maa-välin raken­nus­kus­tan­nuk­set super­no­pea­na (300+ km/h) oli­si­vat noin 1800 mil­joo­naa euroa. Eli sii­tä vaan laskemaan.

  23. Suo­men sisäl­lä rau­ta­tei­den kapa­si­teet­ti meni­si aika kovil­le, mut­ta teke­mäl­lä jou­lun ruuh­ka­lii­ken­tees­tä pysy­vä tilan­tees­ta ehkä sel­vit­täi­siin. Tava­ra­ju­nat sii­vot­tai­siin hen­ki­lö­ju­nien tiel­tä kul­ke­maan yöaikaan.”

    Hel­sin­gis­tä Ouluun on pävit­täin arki­sin sii­nä 10 fin­nai­rin len­toa. Ei sel­vin­nyt, mil­lä koneil­la, utta olet­tai­sin kasi­tee­tin oel­van n 200, enkä usko kaik­kien ole­van täynnä.
    Len­to­mat­kus­ta­jia on siis n 2000 suun­taan­sa päi­väs­sä. Junaan mah­tuu (tie­tääk­se­ni) istu­ma­pai­koil­le 1000 mat­kus­ta­jaa. Hel­sin­gis­tä Ouluun kul­ke päi­vit­täin junia kai kuusi. (nyt en voi tar­kis­taa menet­tä­mät­tä suu­rel­la vai­val­la ylös­kir­joit­ta­mia­ni vii­sauk­sia.) Joten nii­hin kyl­lä mah­tuu lisää helposti-.

    Tosin ehkä jou­tuu seisomaan,kuten minä v 1963 mat­kus­taess­nai junal­la Ham­pu­ris­ta, lai­tu­ril­ta 6, Berliiniin.

    Ennen van­haan tava­ra­ju­nat las­tat­tiin päi­vin, ja sit­ten kul­ki­vat öisin.* Suu­rin osa tava­ra­lii­ken­ten arvos­ta kul­kee nykyän kumi­pyö­ril­lä. Poik­keuk­sen teke­vät osa teräs­teol­li­suu­den ja met­sä­teol­li­su­duen raa­ka-aine­kul­je­tuk­sis­ta. En tie­dä tarkemmin

    * Tie­to edes­men­neel­tä enol­ta­ni. rau­ta­tie­hal­li­tuk­sen osastopäälliköltä.

  24. Olin vää­räs­sä. Läh­tö­jä (ml vaih­dol­li­set yhtey­det) Hel­sins­kis­tä Ouluun on 17 päi­väs­sä arki­sin. Nopein yhteys 0n 5h45 min, ja tyy­pil­li­nen 6h16.

    Paran­ta­mal­la rataa matka-.aikaa voi­nee vähen­tää n 5 tun­tiin ilman suu­ria investointeja.

    Len­ti vie tun­nin. mut­ta ken­täl­lä pitää olla ½ aiem­min, mat­ka ken­täl­tä kes­kus­taan vie aikan­sa jne.

  25. 70-luvun alus­sa lai­va­mat­ka Turus­ta tuk­hol­maan (Naan­ta­lis­ta kaplel­sä­kä­riin) vei 8 tun­tia. Noeam­min ei voi kul­kea, sil­lä aal­lot sär­ki­si­vät ran­nat. Tai­taa vie­dä nytkin.

    Siis paat­tai kohit yksi vuo­ro­pa­ri (edes­ta­kai­nen mat­ka) vuo­ro­kau­des­sa, sil­lä mat­kus­ta­jien siirt­ty­mi­seen­kin yms. on varat­ta­va aikansa.

    Muis­taak­se­ni Hki-Tuk­hol­ma vie sii­nä 12 tun­tia. Oli sel­lai­nen kou­lu­kun­ta­kiis­ta, kan­nat­ti­ko men­nä Turun taiu Naa­na­ta­lin kaut­ta vai Hesas­ta suo­raan Vår­ba­le­niin Upsa­laan. (Vårblaen tou­ko­kuun lopus­sa oli osa­kun­tien yhtei­nen kevät­juh­la. Alkoi Almän­na Sån­ge­nin kon­ser­til­la yli­opis­ton juhlasalissa)

  26. Kyl­lä Pen­do­li­nol­la pää­si­si lujem­paa, mut­ta Suo­mes­sa ei saa tuo­ta lujem­paa ajaa. 

    Tätä nime­no­maan tar­koi­tin, anteek­si vaan epä­sel­vyys. Ita­lias­sa suun­nil­leen vas­taa­vil­la Pen­do­li­noil­la aje­taan ilmei­ses­ti 250 km/h, mut­ta VR:n Sm3-yksi­köi­tä ei ole tes­tat­tu eikä hyväk­sy­tet­ty suu­rem­mil­le nopeuk­sil­le kuin 220 km/h kun ei ole rataa­kaan. Suo­mes­sa­han mel­kein kaik­ki Pen­do­li­no-vuo­rot voi kor­va­ta uudel­la IC-kalus­tol­la aika­tau­lun sii­tä kärsimättä.

  27. Jos Ete­lä-Suo­mi pitäi­si yhdis­tää Tuk­hol­man seu­tuun tehok­kaal­la lai­va­lin­kil­lä, nopein yhteys oli­si var­maan Han­ko-Kapells­kär, johon väliin ei sisäl­ly lain­kaan saa­ris­ton sok­ke­lois­sa pujot­te­lua. Lin­nun­tie­tä­kin näyt­täi­si ole­van suun­nil­leen sama etäi­syys kuin Turkuun.

    Ei sitä ehkä ihan kah­ta ker­taa edes­ta­kai­sin 24h:ssa ope­roi mut­ta melkein.

  28. Evert The NeveRest:

    99 pro­sent­tia len­to­mat­kus­ta­mi­ses­ta on turhaa. 

    Mik­si juu­ri 99 pro­sent­tia, oli­sit vetä­nyt arvio­si suo­raan sataan pro­sent­tiin, niin oli­sit näyt­tä­nyt ehkä vie­lä him­pun typerämmältä.

    Suo­mi on kult­tuu­ril­li­ses­ti, poliit­ti­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti erit­täin vah­vas­ti riip­pu­vai­nen lentoliikenteestä.

    Tpyy­luo­ma:

    Tal­lin­nan tun­ne­lin ohel­la ruot­sa­lai­set on stra­te­gia-tasol­la arvioi­neet muu­ten Tuk­hol­ma – Tur­ku – Hel­sin­ki radan hin­nak­si 120 mil­jar­dia kruu­nua, täs­tä Suo­men osuus 2/3 eli noin 8 mil­jar­dia euroa. Onko tuo nyt lop­pu­jen lopuk­si niin paljon? 

    Hih, tulee ihan mie­leen ne 70-luvul­la teh­dyt suun­ni­tel­mat moot­to­ri­ties­tä Maarianhaminaan.

    Voi­si­han tuo­ta tie­ten­kin haa­ru­koi­da. Hel­sin­gis­tä Tuk­hol­maan on noin nel­jä­sa­taa kilo­met­riä. Jos ole­tam­me, että rata hie­man kier­tää, pää­si­sim­me jon­ne­kin 500 — 600 kilo­met­rin tie­noil­le. VR:n häris­ti­men mukaan Hel­sin­gis­tä Ouluun (rei­lut 600 kilo­met­riä) lip­pu mak­saa noin 70 euroa. Jos ole­tam­me hin­nan annet­tu­na, tuon hank­keen pää­oma­kus­tan­nus­ten (600 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa 5 %:n kor­ko­kan­nal­la) kuit­taa­mi­sek­si tar­vit­tai­siin vajaat 9 mil­joo­naa mat­kaa vuo­des­sa (käy­tän­nös­sä sit­ten enem­män, kos­ka myös lii­ken­nöin­ti maksaa). 

    Tämä 600 mil­joo­naa vas­tai­si suun­nil­leen VR:n nykyis­tä liikevaihtoa.

    Tätä voi sit­ten ver­ra­ta esi­mer­kik­si nykyi­siin mat­koi­hin Ruot­siin, joi­ta teh­tiin lii­ken­ne­ti­las­tol­li­sen vuo­si­kir­jan (2005) mukaan len­täen rei­lut 600 tuhat­ta (Nor­jaan ja Tans­kaan yhteen­sä toi­set 600 tuhat­ta) ja lai­val­la vajaat 10 mil­joo­naa. On han­ka­la arvioi­da, pal­jon­ko lai­vas­ta siir­ryt­täi­siin junaan (luu­len, että pää­osa tuos­ta lii­ken­tees­tä liit­tyy enem­män juo­pot­te­luun kuin var­si­nai­seen mat­kus­ta­mi­seen), mut­ta kyl­lä aika uto­pis­ti­sel­ta kuu­los­tai­si sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että len­to­lii­ken­ne oli­si pois pelis­tä (ja mat­kan hidas­tu­mi­nen vie­lä vähen­täi­si nii­tä mat­ko­ja luul­ta­vas­ti hyvin­kin olennaisesti).

    (jätin muu­ten muu­al­le kuin poh­jois­mai­hin suun­tau­tu­vat mat­kat pois, kos­ka ole­tan että tuos­sa vai­hees­sa Tal­lin­nan tun­ne­li oli­si rakennettu)

    Sit­ten pitäi­si vie­lä huo­mioi­da tava­ra­lii­ken­ne, joka muo­dos­taa puo­let VR:n lii­ke­vaih­dos­ta, mut­ta luu­len (?), että sii­nä junan kil­pai­lua­se­tel­ma ei oli­si kovin hyvä lai­vaan verrattuna.

    Mark­ku af Heurlin:

    Luo­ti­ju­nat kuu­los­tavt muka­vikl­ta – mut­ta ovat­ko ne yhtään eko­lo­gi­sem­pia kuin len­to­lii­ken­ne? Kysyy nimim. skeptikko. 

    Tämä lie­nee aika pahas­ti riip­pu­vi­nen sii­tä, miten asioi­ta arvioi­daan ja pai­no­te­taan. Len­to­lii­ken­ne­hän ei ole mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rei­hin suh­teu­tet­tu­na kovin­kaan epäe­ko­lo­gi­nen mui­hin lii­ken­ne­muo­toi­hin ver­rat­tu­na, mut­ta len­to­lii­ken­teen syn­ti onkin sii­nä, että kun se on niin nopea, se lisää nii­tä mat­kus­tet­tu­ja kilo­met­re­jä ihan älyttömästi.

    Jos vas­tus­taa len­to­lii­ken­net­tä eko­lo­gi­sis­ta syis­tä, pitäi­si joh­don­mu­kai­suu­den vuok­si vas­tus­taa myös luo­ti­ju­nia, kos­ka nekin nopeu­ten­sa vuok­si lisää­vät lii­ken­net­tä ja lii­ken­teen aiheut­ta­maa eko­lo­gis­ta jalanjälkeä.

    Kari

  29. Eivät len­to­yh­tiöt ennen bis­nek­ses­tä luo­vu ennen kuin ensim­mäi­nen kone puto­aa tuh­kan takia.

    HS ker­too 18.4.2010 jutus­saan Luft­han­san ja KLM:n koneet len­si­vät tuh­ka­pil­ves­sä ilman vahin­ko­ja :

    Eri EU-mai­den len­to­yh­tiöt tes­taa­vat vii­kon­lo­pun aika­na tuh­ka­pil­ves­sä len­tä­mi­sen vai­ku­tus­ta len­to­ko­nei­siin­sa. Esi­mer­kik­si hol­lan­ti­lai­nen len­to­yh­tiö KLM len­si lau­an­tai­na tes­ti­len­non Hol­lan­nis­ta Sak­saan. Yhtiö ilmoit­ti sun­nun­tai­na, että len­to sujui ilman havait­ta­via vahin­ko­ja. KLM aikoo jat­kaa tes­ti­len­to­jaan. Jos koneis­sa ei näy merk­ke­jä vau­riois­ta, yhtiö aikoo pyy­tää lupaa aina­kin osit­tai­seen len­to­toi­min­nan aloit­ta­mi­seen. Myös sak­sa­lais­yh­tiö Luft­han­sa on teh­nyt kym­me­nen eril­lis­tä tes­ti­len­toa tuh­ka­pil­ves­sä. Luft­han­sa ei ole huo­man­nut alus­ta­vis­sa tar­kas­tuk­sis­sa tuh­ka­pil­ves­sä len­tä­neis­sä koneis­saan mitään vikaa.

    Suo­mes­sa ilma­voi­mat on saa­nut toi­sen­lai­sia havain­to­ja koelennoillaan:

    Yhden Hor­ne­tin moot­to­ri on tähys­tet­ty fibe­ros­koop­pi­ka­me­ral­la. Kuvien perus­teel­la havait­tiin, että jo lyhyt­kes­toi­nen len­tä­mi­nen tuh­ka­pö­lys­sä saat­taa aiheut­taa mer­kit­tä­viä vau­rio­ta len­to­ko­neen moottorille.

    Huh­huh. Olen aina kam­mok­su­nut len­tä­mis­tä, mut­ta sen­tään olen itse­ni pakot­ta­nut konee­seen. Onnek­si enää ei ole ollut tar­vet­ta pääs­tä niin nop­saan mihin­kään kau­as ettei maan­pin­ta­kyy­ti riittäisi.

  30. Täs­sä kär­jis­tet­ty ana­lyy­si luo­ti­ju­nien eko­lo­gi­suu­des­ta: http://www.lowtechmagazine.com/2007/04/planes-on-whe‑1.html

    Lyhyil­lä mat­koil­la luo­ti­ju­nat­kin päi­hit­tä­vät pääs­töis­sä len­to­ko­neet men­nen tul­len, kos­ka len­to­ko­neen nouse­mi­sen pääs­töt koros­tu­vat. Täten esi­mer­kik­si tuos­sa­kin artik­ke­lis­sa sitee­ra­tun Euros­ta­rin las­kel­man mukaan hei­dän mat­kan­sa tuot­ta­vat 10 ker­taa vähem­män pääs­tö­jä kuin saman mat­kan tait­to len­to­ko­neel­la. Pit­kil­lä mat­koil­la ero pienenee.

    Junan pääs­töt riip­pu­vat kui­ten­kin täy­sin sii­tä miten junan käyt­tö­voi­ma on tuo­tet­tu. Sik­si en meni­si hur­raa­maan aina­kaan kivi­hii­li­maa Kii­naan raken­net­ta­vil­le luo­ti­ju­nayh­teyk­sil­le. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ne vie­vät mat­kus­ta­jat eko­lo­gi­sil­ta hitail­ta junil­ta len­to­ko­nei­den sijaan.

    Suh­tau­dun luo­ti­ju­niin hyvin skep­ti­ses­ti, mut­ta Euroo­pan ken­täl­lä kan­nat­taa kui­ten­kin raken­taa rai­tei­ta luo­ti­ju­nil­le len­to­mat­kus­ta­mi­sen sijaan. Paras oli­si jos 300km/h nopeu­den sijaan voi­tai­siin kul­kea vaik­ka­pa 200km/h, jol­loin kulu­te­tun ener­gian mää­rä (ja pääs­töt) vähe­ni­si ihan hui­mas­ti. Nyky-yhteis­kun­ta kui­ten­kin halu­aa aina nopeam­paa, joten lie­nee paras tut­kia mikä on paras nopea ratkaisu.

  31. Tes­ta­sin sat­tu­moi­sin Via Bal­tican tois­sa­päi­vä­nä ja eilen. Juu­tuin tuli­vuo­ren takia Pra­haan, ja moni­vai­hei­sen sel­vit­te­lyn jäl­keen pää­sin bus­sil­la Var­so­van, Kau­na­sin ja Rii­an kaut­ta Tal­lin­naan. 25 tun­tia eikä ves­sa toi­mi­nut, mut­ta ter­veel­li­nen muis­tu­tus rea­li­tee­teis­ta. Rail Bal­tica on toteu­tet­ta­va ensi tilassa.

    Yst. Pek­ka S.

  32. Kari:

    Suo­mi on kult­tuu­ril­li­ses­ti, poliit­ti­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti erit­täin vah­vas­ti riip­pu­vai­nen lentoliikenteestä. 

    Nojoo… enpä tie­dä. Miten esi­mer­kik­si tämä suo­men kult­tuu­ril­li­nen riip­pu­vuus len­to­lii­ken­tees­tä näkyy? 

    Len­to­lii­ken­ne on ääret­tö­män haa­voit­tu­vais­ta- tämä tuli nyt ilmi. Jos len­to­lii­ken­net­tä jou­du­taan pysy­väs­ti rajoit­ta­maan, en usko että kuluu kah­ta­kaan vuot­ta sii­hen että tämä vah­va kult­tuu­ril­li­nen riip­pu­vuus len­to­lii­ken­tees­tä on jo his­to­ri­aa. Sit­ten vain kek­si­tään mui­ta tapo­ja liik­kua ja kommunikoida.

    Ja uskoi­sin kyl­lä että talou­del­li­ses­ti Suo­mi on riip­pu­vai­sem­pi meri- kuin len­to­lii­ken­tees­tä. Väit­täi­sin, että suu­rin osa len­to­mat­kus­ta­mi­ses­ta on “tur­haa”- siis sel­lai­sia bis­nes­ta­paa­mi­sia mit­kä nyt on tapa­na sopia naa­mak­kain, mut­ta mit­kä voi­tai­siin aivan hyvin kor­va­ta vaik­ka min­kä­lai­sel­la uudel­la tai van­hal­la teknologialla.

  33. Hyö­dyl­li­nen kaava

    D(1/v) = ‑1/v^2 eli nopeu­den lisäys vähen­tää suh­teel­li­ses­ti vähem­män mat­ka-aikaa mitä lujem­min kuljetaan.

    Olet­taa­kaam­me että meil­lä oli­si (300km/h)luotijunayhteys pit­kin nykyis­tä rataa O 600 km, mat­ka-aika oli­si ilman pysäh­dyk­siä 2 h.
    200 km:n kes­ki­no­peu­del­la 3 h. Aika­voit­to siis 33 %.

    Mut­ta 1) ase­mal­le vie aikan­sa men­nä. Pitää vara­ta 30 — 60 min tähän aikaa riip­puen sii­tä misäs asuu ja mis­tä las­kee läh­tö­ajan: sii­tä kun tulee kadul­le vai sii­tä, kun alkaa sitoa kengännauhoja

    2)Junan pitää pysäh­tyä myös välia­se­mil­la. Joil­le­kin tämän pals­tan kir­joit­ta­jil­le tun­tuu ole­van vie­ras aja­tus, että Pasi­lan poh­jois­puo­lel­la kukaan asui­si, aina­kaan kukaan sel­lai­nen, jos­ta kan­nat­tai­si välittää.

    3) junan aika­tau­lu pitää sopeut­taa jat­ko­yh­teys­kiin ja mah­dol­li­siin myöhästymisiin.

    4) yli 200 km nopeu­del­la juna alkaa todel­la syö­dä säh­köä. Sitä pie­nem­mel­lä nopeuk­sil­la ilman­vas­tus ei ole oleel­li­nen. (autois­sa raja lie­nee 120 km/h)

    kan­nat­ta siis panos­taa sii­hen, että koko rata­vä­lil­lä voi­daan pitää 220 km:n mak­si­mi­no­peut­ta. Sen ylit­tä­mi­sen on tur­haa satsata.

    Rans­ka­sa on ollut pit­kään luo­ti­ju­nia (TGV Train de Gran­de Vites­se). ne yhdis­tä­vät mm. Parii­sin Lyoniin ja Mar­seil­leen. Mat­kaa 460 km Lyoniin ja n 200 km lisää Mar­seil­le eli pidem­mäl­lä kuin Oulu Hesas­ta. Väkeä Parii­sis­sa n 12 milj.. Lyonis­sa ja Mar­seil­les­sa kum­mas­sa­kin liki­main 1,5 milj. Vain näis­sä kol­mes­sa kau­pun­gis­sa on asuk­kai­ta enem­män kuin Ruot­sis­sa ja Suo­mes­sa yhteensä.

    Ber­lii­nis­tä ja Var­so­vas­ta kul­kee Mos­ko­vaan (sel­lai­nen­kin kau­pun­ki on ole­mas­sa) lyhin reit­ti Bres­tin ja Mins­kin kaut­ta. Pie­ta­riin, Kau­na­sin ja Rii­an kaut­ta, mut­ta reit­ti Tal­lin­nan kaut­ta kier­tää lii­kaa. Juna voi­si pysäh­tyä Tar­tos­sa, joka muu­ten on Viron mer­kit­tä­vin yliopistokaupunki.

    Oden lem­pi­lap­ses­ta eli Helsinki-Tallinna.tunnelista minul­la ei vie­lä ole var­maa mie­li­pi­det­tä. Todet­ta­koon kuitenkin

    1) tun­ne­lin lou­hin­ta on vain osa tun­ne­lin kustannuksista
    2) mere­na­lai­sen tun­ne­lin yllä­pi­to tus­kin on hal­paa tou­hua ja 3) rea­lis­ti­nen kus­tan­nusar­vio on kuu­lo­pu­hei­den mukaan 2 mil­jar­dia e, joten pelk­kä­pää­oma­kus­tan­nus oli­si vuo­des­sa 100 Me eli kuu­den­nes VR:n tuloista.

    Päi­jän­ne-tun­ne­li on pelk­kä vesi­tun­ne­li, vaik­ka onkin pisin kal­lio­tun­ne­li maailmassa.

    1. pelk­kä­pää­oma­kus­tan­nus oli­si vuo­des­sa 100 Me eli kuu­den­nes VR:n tuloista.

      Niin­pä, jos käyt­tä­jiä on 10 miljoonaa/vuosi, se on kymp­pi per mat­ka. Lisäk­si tulee tava­ra­lii­ken­ne. Kyl­lä tämä pysyy hehtaarilla.

  34. Kart­to­jen tuki­mi­nen on var­sin hyö­dyl­lis­tä puu­haa. Ota Euroo­pan kart­ta ja piir­rä Frankfurt/M kes­ki­pis­tee­nä ympy­rä, jon­ka säde on 500 km. On hel­pom­pi lukea ne suur­kau­pun­git jot­ka eivät mah­du tämän ympy­rän siäl­le kuin ne jot­ka mahtuvat.

  35. Luo­ti­ju­nat raken­net­ta­koon tyh­jiö­tun­ne­liin, jol­loin ilman­vas­tust saa­daan eliminoitua.

  36. Tuo­mas S:

    Nojoo… enpä tie­dä. Miten esi­mer­kik­si tämä suo­men kult­tuu­ril­li­nen riip­pu­vuus len­to­lii­ken­tees­tä näkyy? 

    No esi­mer­kik­si sil­lä tavoin, että mei­dän kult­tuu­riim­me tulee nyky­ään vai­kut­tei­ta esi­mer­kik­si kau­koi­däs­tä ja Ete­lä-Euroo­pas­ta, kun ne aiem­min tuli­vat Ruot­sis­ta ja Venä­jäl­tä. Jos len­to­lii­ken­ne lop­puu, kään­nym­me enem­män Venä­jän suun­taan (mitä voi sit­ten kat­san­to­kan­nas­ta kat­soen pitää hyvä­nä tai huo­no­na asiana)

    Len­to­lii­ken­ne on ääret­tö­män haa­voit­tu­vais­ta- tämä tuli nyt ilmi. Jos len­to­lii­ken­net­tä jou­du­taan pysy­väs­ti rajoit­ta­maan, en usko että kuluu kah­ta­kaan vuot­ta sii­hen että tämä vah­va kult­tuu­ril­li­nen riip­pu­vuus len­to­lii­ken­tees­tä on jo his­to­ri­aa. Sit­ten vain kek­si­tään mui­ta tapo­ja liik­kua ja kommunikoida. 

    Näin eit­tä­mät­tä tapah­tuu, ihmis­ten ja yhteis­kun­tien on tie­ten­kin pak­ko sopeu­tua. Sil­ti tuol­lais­ta voi­si luon­neh­tia mel­koi­sek­si katastrofiksi.

    Ja uskoi­sin kyl­lä että talou­del­li­ses­ti Suo­mi on riip­pu­vai­sem­pi meri- kuin len­to­lii­ken­tees­tä. Väit­täi­sin, että suu­rin osa len­to­mat­kus­ta­mi­ses­ta on “tur­haa”- siis sel­lai­sia bis­nes­ta­paa­mi­sia mit­kä nyt on tapa­na sopia naa­mak­kain, mut­ta mit­kä voi­tai­siin aivan hyvin kor­va­ta vaik­ka min­kä­lai­sel­la uudel­la tai van­hal­la teknologialla. 

    No Suo­mi on riip­pu­vai­nen sekä meri- että len­to­lii­ken­tees­tä. Aika suu­ri osa maas­sam­me teh­tä­väs­tä bis­nek­ses­tä on riip­pu­vai­nen nopeis­ta len­to­rah­dit­se kul­je­te­tuis­ta toi­mi­tuk­sis­ta ja asian­tun­ti­joi­den liikkumisesta.

    Sehän on tie­ten­kin tot­ta, että voi­si­han sitä len­to­lii­ken­net­tä vähen­tää — ehkä ei oli­si tar­peen len­tää ker­ran vuo­des­sa sin­ne Ban­ko­kiin tai pitää vii­kot­tain tur­haa jaa­rit­te­lu­ko­kous­ta Tuk­hol­mas­sa -, mut­ta kyl­lä sii­tä len­to­lii­ken­tees­tä mer­kit­tä­vä osa on tarpeellista.

    Kari

  37. kari

    No esi­mer­kik­si sil­lä tavoin, että mei­dän kult­tuu­riim­me tulee nyky­ään vai­kut­tei­ta esi­mer­kik­si kau­koi­däs­tä ja Ete­lä-Euroo­pas­ta, kun ne aiem­min tuli­vat Ruot­sis­ta ja Venä­jäl­tä. Jos len­to­lii­ken­ne lop­puu, kään­nym­me enem­män Venä­jän suun­taan (mitä voi sit­ten kat­san­to­kan­nas­ta kat­soen pitää hyvä­nä tai huo­no­na asiana) 

    Suo anteek­si että jan­ku­tan, mut­ta täs­tä haluai­sin kyl­lä jotain vähän kou­riin­tun­tu­vam­pia todis­tei­ta. Suo­men kult­tuu­ril­li­set siteet on maa­il­man sivu olleet vah­vat Euroop­paan. Jos kat­so­taan esi­mer­kik­si omaa alaa­ni musiik­kia, niin koko suo­ma­lai­nen orkes­te­ri­pe­rin­ne on sak­sa­lai­sil­ta kopioi­tu, mel­ko lail­la kaik­ki aikan­sa mer­kit­tä­vät muusi­kot ja sävel­tä­jät ovat opis­kel­leet Sak­sas­sa. Kuva­tai­teis­ta esi­mer­kik­si Edel­felt opis­ke­li Rans­kas­sa, etc ad nauseaum. 

    Len­to­lii­ken­teen voi­ma­kas kas­vu alkoi 50-luvul­la ja tämä nykyi­nen tapa reis­sa­ta on vas­ta 1990- luvun perus­ia. En nyt kyl­lä edel­leen­kään suos­tu usko­maan että suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri on len­to­lii­ken­tees­tä voi­mak­kaas­ti riip­pu­vais­ta. Suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri on kyl­lä riip­pu­vais­ta ikä­lo­puis­ta keik­ka­bus­seis­ta, rekois­ta ja poh­joi­sen junis­ta, mut­ta se on toi­nen asia.

    Enkä kyl­lä suos­tu väit­tä­mään kata­stro­fik­si len­to­lii­ken­teen lop­pu­mis­ta. Tot­ta kai se muut­taa asioi­ta, mut­ta tus­kin katastrofaalisesti. 

    mut­ta kyl­lä sii­tä len­to­lii­ken­tees­tä mer­kit­tä­vä osa on tarpeellista. 

    Kyl­lä ihan var­mas­ti huo­mat­ta­va osa lii­ken­tees­tä on nyky­kä­si­tyk­sen mukaan tar­peel­lis­ta, mut­ta väi­tän että ei mene kau­aa ennen kuin huo­ma­taan että näin ei vält­tä­mät­tä ollutkaan.


  38. pelk­kä­pää­oma­kus­tan­nus oli­si vuo­des­sa 100 Me eli kuu­den­nes VR:n tuloista.

    Niin­pä, jos käyt­tä­jiä on 10 miljoonaa/vuosi, se on kymp­pi per mat­ka. Lisäk­si tulee tava­ra­lii­ken­ne. Kyl­lä tämä pysyy hehtaarilla.”

    Tämä on mie­lenkliin­toi­nen kysy­mys. 10 Milj mat­kus­ta­jaa vuo­des­sa on 30.000/ päi­vä eli 15.000 suun­taan­sa. mat­kust­jia Tal­lin­nan ja hel­sin­gin välil­lä kyl­lä lai­vois­sa on, mut­ta kuin­ka moni on vain lai­va­mat­kal­la ris­tei­lyl­lä, ja kuin­ka moni mat­kaa itse kau­pun­kiin? Kuin­ka mon­ta työ­mat­ka­lais­ta riit­täiis. Työ­mat­ka­na tämä on vähän pit­kä, suun­nil­leen sama kuin Lah­teen tai Hämeen­lin­naan. Mat­ka­lai­sia tai­taa olla päi­väs­sä 1000 suun­taan­sa kum­mas­ta­kin kaupungista.

    10 egua/nuppi ei tun­nu pahal­ta hin­nal­ta, mut­ta ker­ro se kah­del­la ja lisäää itse lii­ken­nöin­nin­kus­tan­nus. Se alkaa jo tuntua…

    Tur­ha kiis­tel­lä. odo­tel­laan Rail Bal­ti­kaa ja sitä odo­tel­les­sa täs­tä on muka­va aina jos­kus keskustella.

    Kanaa­li­tun­ne­lis­sa oli vuon­na 2008 8,3 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa ja lisäk­si aika­moi­nen mää­rä auto­ja, rek­ko­ja ja tava­ra­lii­ken­net­tä. Hin­ta­lap­pu oli 10 mrd £ eli 15 mrd euroa. Tek­niik­ka tosin on sen jäl­keen kehittynyt.

  39. Tuo­mas S.:

    Suo anteek­si että jan­ku­tan, mut­ta täs­tä haluai­sin kyl­lä jotain vähän kou­riin­tun­tu­vam­pia todis­tei­ta. Suo­men kult­tuu­ril­li­set siteet on maa­il­man sivu olleet vah­vat Euroop­paan. Jos kat­so­taan esi­mer­kik­si omaa alaa­ni musiik­kia, niin koko suo­ma­lai­nen orkes­te­ri­pe­rin­ne on sak­sa­lai­sil­ta kopioi­tu, mel­ko lail­la kaik­ki aikan­sa mer­kit­tä­vät muusi­kot ja sävel­tä­jät ovat opis­kel­leet Sak­sas­sa. Kuva­tai­teis­ta esi­mer­kik­si Edel­felt opis­ke­li Rans­kas­sa, etc ad nauseaum.

    Mei­na­sin tuo­hon aiem­paan pos­tauk­seen kir­joit­taa, että ehkä­pä “riip­pu­vais­ta” on täs­sä kult­tuu­ri­ky­sy­myk­ses­sä tur­han vah­va sana.

    Kui­ten­kin esi­mer­kik­si Suo­men kie­les­sä ole­va sanas­to ja kie­lio­pin raken­teet ovat van­has­taan enem­män tai vähem­män Ruot­siin, Viroon ja Venä­jään sidok­sis­sa ja mitä uudem­mis­ta lai­nois­ta on kyse, sitä kau­em­paa ne tule­vat. Toki täs­sä on moni muu­kin asia (mm. säh­köi­nen vies­tin­tä) muut­tu­nut, mut­ta kyl­lä on ihan perus­tel­tua väit­tää liik­ku­mi­sen nopeu­tu­mi­sen vai­kut­ta­neen asioi­den kul­kuun aika merkittävästi.

    Tie­ten­kin esi­mer­kik­si kir­jal­li­suus, musiik­ki ja “eliit­ti” ovat liik­ku­neet Euroop­paan ja takai­sin iät ja ajat, mut­ta ei se oli­si tän­ne kos­kaan pit­se­rioi­ta, kii­na­lai­sia ravin­to­loi­ta tai sus­hi­baa­re­ja tuo­nut nykyi­ses­sä mitassa.

    Enkä kyl­lä suos­tu väit­tä­mään kata­stro­fik­si len­to­lii­ken­teen lop­pu­mis­ta. Tot­ta kai se muut­taa asioi­ta, mut­ta tus­kin katastrofaalisesti. 

    Täs­sä kai kyse on aikas­kaa­las­ta. Jos len­to­lii­ken­ne lop­puu (tai voi­mak­kaas­ti vähe­nee) esi­mer­kik­si parin­kym­me­nen vuo­den kulues­sa, niin eikö­hän sii­hen koh­tuul­li­sen hyvin pys­ty­tä sopeu­tu­maan. Kui­ten­kin, jos nyt puhu­taan sii­tä ske­naa­rios­ta, että tuon tuli­vuo­ren­pur­kauk­sen seu­rauk­se­na len­to­ko­neet pysyi­si­vät maas­sa esi­mer­kik­si vuo­den päi­vät, niin “kata­stro­fis­ta” puhu­mi­nen ei oli­si mie­les­tä­ni miten­kään liioittelua.

    Kyl­lä ihan var­mas­ti huo­mat­ta­va osa lii­ken­tees­tä on nyky­kä­si­tyk­sen mukaan tar­peel­lis­ta, mut­ta väi­tän että ei mene kau­aa ennen kuin huo­ma­taan että näin ei vält­tä­mät­tä ollutkaan. 

    Tämä­hän jää näh­tä­väk­si. Mikä­li len­to­polt­toai­nei­den hin­nat kovas­ti kal­lis­tu­vat, niin sit­ten ehkä toteam­me jon­kin muun asian ole­van tär­keäm­pää kuin pää­se­mi­nen pis­tees­tä A pis­tee­seen B mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Nykyi­set tren­dit eivät kui­ten­kaan anna viit­tei­tä sii­hen suun­taan, pikem­min­kin päinvastoin.

    Kari

  40. Mark­ku auf Heurlin:

    Tämä on mie­lenkliin­toi­nen kysy­mys. 10 Milj mat­kus­ta­jaa vuo­des­sa on 30.000/ päi­vä eli 15.000 suun­taan­sa. mat­kust­jia Tal­lin­nan ja hel­sin­gin välil­lä kyl­lä lai­vois­sa on, mut­ta kuin­ka moni on vain lai­va­mat­kal­la ris­tei­lyl­lä, ja kuin­ka moni mat­kaa itse kaupunkiin? 

    Tämä minua­kin kiin­nos­tai­si. Lie­nee sel­vä, että tuo juna­lii­ken­ne ei var­maan­kaan pois­tai­si kaik­kea lai­va­lii­ken­net­tä kysei­sel­tä välil­tä; pika­lau­tat var­maan kyl­lä­kin (tai riip­pui­si toki lip­pu­jen hin­nas­ta). Kuvaa­vaa on se, että Ruot­siin kul­ke­via lai­va­mat­kus­ta­jia on itse asias­sa enem­män kuin Viroon kul­ke­via (9,7 mil­joo­naa mat­kaa Ruot­siin vs. 6,1 mil­joo­naa mat­kaa Viroon, siis vuo­den 2005 tilanne).

    Toki nopeam­pi ja var­mem­pi yhteys saat­tai­si tuo­da myös lisä­mat­kus­ta­jia. Rail Bal­tica toi­si nii­tä varmasti.

    Työ­mat­ka­na tämä on vähän pit­kä, suun­nil­leen sama kuin Lah­teen tai Hämeen­lin­naan. Mat­ka­lai­sia tai­taa olla päi­väs­sä 1000 suun­taan­sa kum­mas­ta­kin kaupungista. 

    Eikö­hän se oli­si nopeam­pi kuin esi­mer­kik­si Lah­teen mat­kus­ta­mi­nen (riip­puu tie­ten­kin lin­jauk­ses­ta)? Ei kai 80 km mat­kaa ajai­si puol­ta tun­tia kau­em­paa, kun tus­kin sii­nä pahem­min väli­py­säk­ke­jä­kään on. Lah­teen kui­ten­kin mat­kaa VR:n sivu­jen mukaan vajaas­ta tun­nis­ta puo­leen­tois­ta tun­tiin. Ennem­min­kin­hän tuo vas­tai­si Espoon keskusta 🙂

    Kari

  41. 70-luvul­la Lon­too oli len­to­ko­neel­la “3 tun­nin ja 3 ton­nin mat­kan pääs­sä” 75 15 mar­kaa tun­nil­ta (n. 2500 mk/kk) oli hyvä palk­ka, ja raken­nuk­sil­la sel­lai­nen oli jo arvo­kas mies.

  42. Joo. Helisn­gin ja Lahden/Hämeenlinan väli­nen mat­ka on hvyin tar­kal­leen 100 km. Mut­ta lah­den ete­lä­puo­lel­ta Hgin poh­jois­puo­lel­le on sii­nä 90 km ja Hgin poh­jo­si­puo­lel­ta Tal­lin­nan ete­lä­puo­lel­le samoin n 90.

    Mat­ka-aikaa on vai­ke­aa sanoa. Välil­lä ei ole pysäh­dyk­siä, mut­ta tun­ne­lis­sa nopeus tus­kin voi olla yl 160 km/h ilman­pai­neen takia. En osaa sanoa. Pitää kysyä mikä junan nopeus on esim. Simplo­nin tun­ne­lis­sa tai kanaalitunnelissa.

    Lii­ken­net­tä tus­kin hoi­det­tai­sin nuo­li­ju­ni­la, sil­lä, niil­le ei muu­ten ole tar­vet­ta. Toi­sin kuin Lon­too- Pariisi/Bryssel välil­lä. Jos­tä­mä han­ke toteu­te­taan, nii­ni­dea­na­han on, että Z- juna läh­tee Lah­des­ta Tal­lin­naan ja ehkä samal­la tarttoon.…

  43. Jos len­to­lii­ken­ne oli­si seis vuo­den, tapah­tui­si var­mas­ti uudel­lee­nar­vioin­te­ja. Len­to­yh­tiöt eivät kes­tä niin pit­kää tap­pio­put­kea. Muut kul­je­tus­muo­dot eivät pys­ty nopeas­ti nos­ta­maan omaa kapa­si­teet­ti­aan. Lii­ken­tees­sä hin­nat kohoai­si­vat, kun niu­kat resurs­sit hin­noi­tel­tai­siin uusiksi.

    Suo­man lii­ken­ne­po­liit­ti­nen näkö­kul­ma muut­tui­si mel­koi­ses­ti. Talou­del­li­nen taan­tu­ma värit­täi­si sitä myös, kun rea­lis­ti­sia­kaan uusin­ves­toin­te­ja ei pys­tyt­täi­si rahoit­ta­maan nopeal­la aika­tau­lul­la. Kun len­toa ei oli­si ilmas­sa, aja­tuk­sen­len­to­kin jäykistyisi.

    Kes­ki­pit­käl­lä täh­täyk­sel­lä muu­tos muut­tui­si arki­päi­väk­si. Tääl­lä saa­rel­la elel­täi­siin hal­vem­min. Maas­ta­muut­to ripey­tyi­si ja maa­han­muut­to taan­tui­si. Asun­to­jen hin­nat tuli­si­vat koh­tul­li­sik­si. Poruk­ka kään­tyi­si enem­män sisään­päin ja ryh­tyi­si vihaa­maan jotain kansanryhmää.

    Hel­sin­ki-Tal­lin­na rata­tun­ne­li näyt­täi­si yhtäk­kiä ihan vält­tä­mät­tö­mäl­tä. Jos pie­ta­ri­lai­set saa­tai­siin kul­ke­maan sen kaut­ta Euroo­pan turuil­le, avot, jopa oli­si kan­nat­ta­va hanke.

    Lai­va­lii­ken­tees­tä tus­kin löy­tyi­si hen­ki­lö­lii­ken­teel­le apua. Hitai­siin yhteyk­siin ei tuot­tei­ta maa­il­mal­le myy­vä kii­rei­nen luok­ka mene eikä vii­kon loma­mat­kas­ta halu­ta viet­tää merel­lä monia päi­viä. Finn­je­tin tari­na ker­too, miten kal­liik­si tulee työn­tää vet­tä sivuun nopeal­la vauhdilla.

  44. EU siir­tyi­si pää­tök­sen­teos­saan pal­jol­ti video­neu­vot­te­lui­hin. Niis­tä ei toi­vot­ta­vas­ti luo­vut­tai­si, vaik­ka len­to­lii­ken­ne jos­kus palaisi. 

    Omal­la työ­pai­kal­la­ni jo lama mat­kus­tus­kiel­toi­neen kar­si ison osan tur­has­ta mat­kai­lus­ta ja kor­va­si sen video­neu­vot­te­luil­la. Eikö sitä ole tajut­tu teh­dä myös jul­ki­sel­la puolella?

    Olen tänään hihi­tel­lyt Hesa­rin uutis­ta, kuin­ka Katai­nen ja Lii­ka­nen pää­si­vät auto­mat­kal­le hal­ki Euroo­pan. Toi­vot­ta­vas­ti osaa­vat ottaa sen elämyksenä. 😉

  45. Har­va on riip­pu­vai­nen nopeis­ta yhteyksistä.
    Maa­ilams­sa teh­däänn 2,3 mil­jar­dia kan­sain­vä­lis­tä lentomatkaa.
    Luin taan­noin sel­vi­tys­tä, jos­sa ker­rot­tiin, moni­ko maa­il­man ihmi­si­tä on kos­kaan len­tä­nyt ja luku oli todel­la pie­ni, en enää löy­tä­nyt tuo­ta sel­vi­tys­tä mut­ta se oli alle mil­jar­din luokkaa.

    Muu­ten­kin kan­sain­vä­li­nen len­to­mat­kai­lu kes­kit­tyy muu­ta­man sadan mil­joo­nan ihmi­sen tar­peek­si, joten sil­lä ei ole suu­rim­mal­le osal­la maa­il­man ihmi­sis­tä mitään merkitystä.

    Poru on nous­sut sen vuok­si, että len­to­yh­tiöt ovat ajau­tu­mas­sa kon­kurs­siin ja joku menet­tää rahansa.

    Ja muu­taam yhteis­kun­nan napa­hen­ki­lö on jou­tu­nut odot­te­le­maan tai tur­vau­tu­maan tavis­ten kulkuneuvoihin.

    On mah­ta­nut olla suo­ma­lai­sil­le polii­ti­koil­le ja yri­tys­joh­ta­jil­le elä­män­sä jär­kyt­tä­vin tapahtuma

    Rail Bal­tica on epä­rea­lis­ti­nen han­ke , sil­lä Viro luo­pui rau­ta­tei­den kehit­tä­mi­ses­tä, Lat­vias­sa ja Liet­tuas­sa rau­ta­tiet ovat neuk­kua­jan tasal­la ja rau­ta­tiet ja hal­li­nyo sen sen mukai­ses­sa kunnossa.
    Ja Bal­tian maat ovat per­sau­ki­sia vip­pa­rei­ta , joil­la ei ole varaa mihinkään.
    Ja pai­kal­li­set mafio­sot odot­te­le­vat vesi kiel­lel­lä, jos­ko Suo­mi ja EU antai­si­vat taas rahaa, jon­ka he voi­si­vat jakaa keskenään.

    Rau­ta­tie­tä tus­kin ilmaantuu

    Tal­lin­nas­ta muu­ten pää­see Ber­lii­nin aika vai­vat­to­mas­ti. Bus­si­mat­ka kes­tää Tal­lin­nas­ta Rii­kaan 4–6 tun­tia ja sii­tä pää­si aina­kin muu­ta­ma vuo­si sit­ten 12 tun­nis­sa bus­sil­la Berliiniin.

    1. Vuo­ro­kau­den mat­ka Ber­lii­niin ei ole vai­va­ton. Rail Bal­tica on EU:n suun­ni­tel­mis­sa. Rii­ta kos­kee nopeut­ta. Bal­tian maat haluai­si­vat 300 km/h:n radan ja EU:n mie­les­tä 220 km/h riittäisi.

  46. Oli­han se sil­loin poi­kaa kun 1970-luvul­la me 1950-luvul­la syn­ty­neet pää­sim­me Euroo­pan reis­suil­le inter­rail-lipun avulla.

    Eikä tuol­loin tul­lut kysy­myk­seen kuin Tuk­hol­man kaut­ta mat­ka Euroop­pan ydin­tä koh­ti Suo­mes­ta kat­soen Sil­ja Linen avulla. 

    Ja kun Tuk­hol­maan pääs­tiin, niin kou­raan lyön­tiin SJ:n aika­tau­lu (tåg till utlan­det), min­kä avul­la pääs­tiin vaik­ka­pa Kreik­kaan asti sil­tä sei­so­mal­ta Tukholmasta.

    Ja sii­nä­pä sit­ten mat­kal­la Ruot­sin läpi junas­sa auke­ni poh­jan­maan pojan sil­mät, kun reis­sa­sim­me SJ:llä Ruot­sin vau­raan maan­vil­je­ly­sa­lu­een läpi. 

    Köpik­ses­sä sit­ten odot­ti uudet seik­kai­lut koh­ti Kreik­kaa, Sak­san ja Itä­val­lan kaut­ta ja kou­ka­ten Unka­rin kautta.

  47. Sep­po Vepsäläinen:

    Kun len­toa ei oli­si ilmas­sa, aja­tuk­sen­len­to­kin jäykistyisi. 

    Minä en ihan oikeas­ti ymmär­rä tätä aja­tus­ten­kul­kua että len­to­lii­ken­ne on vält­tä­mä­tön­tä ihmis­kun­nan hen­ki­sen kehi­tyk­sen kan­nal­ta. Ei var­mas­ti ole. Len­to­mat­kus­ta­mi­ses­ta on tul­lut bulk­ki­hyö­dy­ket­tä vas­ta vii­meis­ten 30 vuo­den aika­na, ja kyl­lä sitä ennen­kin osat­tiin ajatella. 

    Hel­sin­ki-Tal­lin­na rata­tun­ne­li näyt­täi­si yhtäk­kiä ihan vält­tä­mät­tö­mäl­tä. Jos pie­ta­ri­lai­set saa­tai­siin kul­ke­maan sen kaut­ta Euroo­pan turuil­le, avot, jopa oli­si kan­nat­ta­va hanke. 

    Kova kaup­pa­mies tar­vit­tai­siin vakuut­ta­maan pie­ta­ri­lai­set sii­tä, että suo­raa yhteyt­tä Pie­ta­ris­ta Ber­lii­niin ei kan­nat­tai­si käyt­tää vaan väliin oli­si jär­ke­vää tul­la teke­mään tol­ku­ton mut­ka suo­men­lah­den ali. 

    Muta yhtä­kaik­ki, vuo­si taka­pe­rin tämä tun­ne­li oli aivan yhtä äly­käs idea kuin his­sin raken­ta­mi­nen Hel­sin­gis­tä kuu­hun. Mut­ta niin vain se on muut­tu­nut vaka­vam­mak­si ja vaka­vam­mak­si ideak­si koko ajan. Jos län­si­met­ro­kin saa­tiin 15 vuo­den odot­te­lun jäl­keen, niin kyl­lä tuon tun­ne­lin­pät­kän pitäi­si olla val­mii­na ja ennen seu­raa­vaa jääkautta… 😉

  48. Hami­lon aja­tus Han­gos­ta yhtey­te­nä län­teen ei toi­mi. Ensin pitää pääs­tä Han­koon. Mil­lä sin­ne pää­see muul­la kuin yksi­tyi­sau­tol­la. Ei se vaan toi­mi. On sitä yri­tet­ty. Ruot­sin­lai­vat ovat enem­män kuin pelk­kä sil­ta. Isol­le osal­le ne aina­kin Turus­ta läh­ties­sä ovat elä­mys saa­ris­tos­ta ja ris­tei­lys­tä, vaik­ka tar­koi­tus oli­si vain ylit­tää Itä­me­ri. Luu­len, että näin ajat­te­lee myös suu­ri mää­rä Tukholmalaisia.

    Mie­len­kiin­toi­nen visio oli­si se, että Itä­me­ren kier­täi­si rai­de­lii­ken­teen kehä­ra­ta, siis Tal­lin­na-Hel­sin­ki tun­ne­li, Turus­ta rata Tuk­hol­maan ja niin edes­päin. Tur­ku-Tuk­hol­ma ‑rata meni­si maal­la Län­si-Turun­maa­ta, läh­ti­si maan alle Korp­poon pääs­sä Kih­din ali, nousi­si Ahve­nan­maan itä­osis­ta, kävi­si Maa­rian­ha­mi­nis­sa ja jat­kai­si joko maan pääl­lä tai alla Tuk­hol­maan. Kehä­ra­ta yhdys­ra­toi­neen yhdis­täi­si käte­väs­ti koko Itä­me­ren alu­een. Suo­men­lah­del­la toi­sen, kehä kak­ko­sen, pitäi­si käy­dä Pie­ta­rin kautta(siellä ne ihmi­set asu­vat). Ja tämä­hän toteu­tuu noin vuon­na 2030 kun junat ‘lei­ju­vat ilmas­sa’ (mis­sä ne junat muu­ten vii­py­vät, magneettijunat?).

  49. Var­maan rea­lis­ti­ses­ti tuo Suo­men euro­ra­ta­lin­jaus oli­si saa­da sivu­viik­si Var­so­va-Pie­ta­ri-rataan, jol­loin se oli­si lähin­nä Suo­men ja Viron han­ke, joka oli­si alis­tei­nen Pie­ta­rin radan inves­toin­neil­le. Pie­ta­ri­lai­set eivät var­maan­kaan halua kier­tää Hel­sin­gin kaut­ta Euroop­paan. Viro­lai­set tus­kin innos­tu­vat paran­ta­maan Pie­ta­rin junayh­teyk­siä Tal­lin­naan. Jol­loin poliitt­ses­ti ainoa mie­le­käs lin­jaus oli­si viik­si Lat­vian koh­dal­ta Tal­lin­naan , ja Suo­men oma­na hank­kee­na tunneli.

    10 mil­joo­naa tunnelimatkustajaa/vuosi vaa­ti­si että suu­ri osa Suo­men Euroo­pan len­to­lii­ken­tees­tä siir­tyi­si radal­le, joten nykyi­sen len­to­lii­ken­teen rin­nal­la oli­si vai­kea tun­ne­lia rahoit­taa. Bal­tian mais­sa väes­tön­ti­heys on aika lail­la ete­lä-Suo­men luok­kaa , joten ei siel­tä­kään kym­me­niä tuhan­sia päi­vä­mat­kus­ta­jia radal­le tuli­si ilman len­to­lii­ken­teen supistumista.

    1. On kaik­ki syyt olet­taa, että Tal­lin­na-Hel­sin­ki laut­ta­mat­kus­ta­jat siir­tyi­si­vät jok­seen­kin koko­naan nopeam­paan ja hal­vem­paan junaan, joka kul­kee myös myrskysäällä.

  50. Sep­po Vep­sä­läi­nen kir­joit­ti 18.4.2010 kel­lo 21:49:

    Hel­sin­ki-Tal­lin­na rata­tun­ne­li näyt­täi­si yhtäk­kiä ihan vält­tä­mät­tö­mäl­tä. Jos pie­ta­ri­lai­set saa­tai­siin kul­ke­maan sen kaut­ta Euroo­pan turuil­le, avot, jopa oli­si kan­nat­ta­va hanke.

    Mik­si ihmees­sä pie­ta­ri­lai­set kiep­pai­si­vat Hel­sin­gin kaut­ta Euroop­paan, jos maan kama­raa pit­kin menevät? 

    Suo­ma­lai­sil­le Hel­sin­ki-Tal­lin­na-tun­ne­li voi tie­tys­ti vält­tä­mä­tön ollakin.

  51. Vuo­ro­kau­den mat­ka Ber­lii­niin ei ole vai­va­ton. Rail Bal­tica on EU:n suun­ni­tel­mis­sa. Rii­ta kos­kee nopeut­ta. Bal­tian maat haluai­si­vat 300 km/h:n radan ja EU:n mie­les­tä 220 km/h riittäisi.”

    220 km/h riit­tää. Suu­rem­pi nopeus lisä­si kus­tan­nuk­sia oleel­li­ses­ti eikä toi­si mer­kit­tä­vää ajansäästöä.Rail Bal­ti­ka on sitä­pait­si ens­si­jai­ses­ti tava­ran­kul­je­tus­ra­ta. (kuten muu­ten oli aikoi­naan 1862 Hel­sin­ki-. Hämeenlinna-rata)

    Mat­ka tal­li­nas­ta Var­so­van kaut­ta Ber­lii­niin on liki­mää­rin 1600 km. 200 km/h nopeu­del­la se vei­si 8 tun­tia. Rea­lit­si­nen mat­ka-aika pysäh­dyk­si­neen oli­si 10–12 , tun­tia jos radan maks nopeus on 220 km/h,

  52. Mik­si ihmees­sä pie­ta­ri­lai­set kiep­pai­si­vat Hel­sin­gin kaut­ta Euroop­paan, jos maan kama­raa pit­kin menevät?”

    No kuu­los­taa hul­lul­ta, mut­ta voi­si lei­ki­tel­lä aja­tuk­sel­la nopeas­ta via Bal­tica-radas­ta EU-hank­kee­na Hel­sin­kiin saak­ka ja sii­tä samal­la nopeu­del­la Pie­ta­riin. Kier­toa on, mut­ta venä­läi­siä saat­taa kiin­nos­taa nopea yhteys, jota ei tar­vit­se itse koko­naan mak­saa. Sii­nä­hän pie­ta­ri­lai­nen saa kyl­kiäi­se­nä Hel­sin­gin ruh­ti­naal­li­set pal­ve­lut lähelle.

  53. Vuo­ro­kau­den mat­ka Ber­lii­niin ei ole vai­va­ton. Rail Bal­tica on EU:n suun­ni­tel­mis­sa. Rii­ta kos­kee nopeut­ta. Bal­tian maat haluai­si­vat 300 km/h:n radan ja EU:n mie­les­tä 220 km/h riittäisi.”

    Pal­jon hal­vem­mak­si tulee paran­taa Via Bal­ticaa Var­so­vaan saak­ka. Nykyi­nen reit­ti on aika hyvä ja tar­vi­taan jon­kun ver­ran kylien ja kau­pun­kien ohi­tuk­sia. Eri­tyi­ses­ti väli Kau­nak­ses­ta Var­so­vaan on hidas.

    Var­so­va on pian nopean rau­ta­tien pää­te­pi­te ja toi­saal­ta siel­tä pääs­see myös moot­to­ri­tie­tä Saksaan.

    Poliit­ti­set olot, kor­rup­tio, oli­gar­kia , maa­no­mis­tus etc ovat sen ver­ran seka­via Bal­tian mais­sa, että enpä suo­sit­te­le radan raken­ta­mis­ta sen kautta.

    Sak­sa­lai­set ovat rea­lis­ti­sem­pia ja tun­te­vat olo­suh­teet ja niin­pä kaa­su­put­ki­kin raken­net­tiin Bal­tia ohittaen

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    On kaik­ki syyt olet­taa, että Tal­lin­na-Hel­sin­ki laut­ta­mat­kus­ta­jat siir­tyi­si­vät jok­seen­kin koko­naan nopeam­paan ja hal­vem­paan junaan, joka kul­kee myös myrskysäällä. 

    On myös aika pal­jon syi­tä olet­taa, että näin ei käy. Tie­ten­kin on vai­ke­aa sanoa mitään var­maa, kun kon­kreet­tis­ta suun­ni­tel­maa ei ole, mut­ta aina­kin minul­la on syi­tä olet­taa, ettei­vät kaik­ki siirtyisi.

    1 Ver­tai­lu Tuk­hol­man liikenteeseen

    Tuk­hol­maan pää­see Hel­sin­gis­tä (sil­loin kuin pää­see) len­täen noin kol­mes­sa tun­nis­sa, ja lau­tal­la rei­lus­sa 12 tun­nis­sa. Len­to on siis yli nel­jä ker­taa nopeam­pi. Hin­to­jen ver­tai­lu on han­ka­laa, kos­ka sekä len­to­yh­tiöil­lä että lau­toil­la on “mie­len­kiin­toi­nen” hin­noit­te­lusys­tee­mi, ja lisäk­si tuo Tax-free yms. sot­kee peliä.

    Noin näp­pi­tun­tu­mal­la sanoi­sin, ettei­vät koko­nais­hin­nat olen­nai­ses­ti poik­kea toi­sis­taan (voin tie­ten­kin olla vää­räs­sä, mut­ta asia pitäi­si selvittää).

    Sil­ti luvut ovat aika jää­tä­vät laut­ta­lii­ken­teen eduk­si: lau­toil­la noin 10 mil­joo­naa mat­kaa ja len­täen alle miljoona.

    2 Tava­ra­lii­ken­ne

    Yleen­sä nois­ta junis­ta ja lau­tois­ta puhut­taes­sa unoh­de­taan tava­ra­lii­ken­ne, joka kui­ten­kin muo­dos­taa mer­kit­tä­vän osan bis­nek­ses­tä. Suo­men tava­ra­lii­ken­tees­tä suu­rin osa kul­kee kumi­pyö­ril­lä (junal­la kul­kee noin 25 % kul­je­tus­suo­rit­tees­ta). Arvioi­sin lau­tan toi­mi­van parem­min yhteen kumi­pyö­rä­lii­ken­teen kul­je­tus­ten kans­sa, kos­ka las­tauso­pe­raa­tioi­ta ei tar­vi­ta, vaan rek­ka yksin­ker­tai­ses­ti aje­taan lauttaan.

    Ei ole luul­ta­vaa, että kaik­ki tämä lii­ken­ne siir­tyi­si rai­teil­le. Ja jos ne lau­tat aje­taan “joka tapauk­ses­sa”, niin sit­ten voi­daan ottaa myös mat­kus­ta­jia kyy­tiin var­sin kil­pai­lu­ky­kyi­sin hinnoin.

    3 Hin­noit­te­lu

    Osmo arvioi, että kym­me­nel­lä mil­joo­nal­la mat­kus­ta­jal­la radan inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set saa­tai­siin katet­tua 10 eurol­la per mat­kus­ta­ja. Sen lisäk­si tulee toki muut kulut. VR:n sivu­jen mukaan Lah­teen tai Hämeen­lin­naan pää­see noin 13 — 20 eurol­la. Täs­tä hin­nas­ta osa on toki rata­vuo­kraa, mut­ta sil­ti voi­si arvioi­da, että toi­nen kymp­pi tuo­hon lipun hin­taan tulee lisää. Mat­ka mak­sai­si siis rei­lut pari kymp­piä suuntaansa.

    Entä jos Osmon arvio osoit­tau­tuu­kin lii­an opti­mis­ti­sek­si ja mat­ko­ja onkin “vain” vii­si mil­joo­naa vuo­des­sa? No sil­loin tuo lip­pu mak­saa­kin jo yli 30 euroa (joka toki sinäl­lään on ihan kohtuullista).

    No, minä kävin pää­siäi­se­nä Tal­lin­nas­sa lau­tal­la ja mak­soin 17,5 euroa/suunta. Joi­ta­kin vuo­sia sit­ten mat­kus­te­lin lähes vii­kot­tain tuo­ta väliä ja lipuis­ta mak­soin 6 — 30 euroa/suunta (kes­ki­mää­rin var­maan jotain 15 euron huja­koil­la). En pidä minään sel­viö­nä, että tuo juna oli­si halvempi.

    4 Käy­tän­nön kokemukset

    Kanaa­lin tun­ne­lin raken­ta­mi­nen tai Ruot­sin ja Tans­kan väli­sen sil­lan raken­ta­mi­nen eivät pois­ta­neet laut­ta­lii­ken­net­tä. Min­kä vuok­si Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan välil­lä tilan­ne oli­si toinen?

    Kari

    1. Jos Tuk­hol­man yhteyk­sis­tä pois­te­taan ris­tei­ly­mat­kus­ta­jat, jot­ka siis ovat lai­val­la ollak­seen lai­val­la, Tuk­hol­maan Hel­sin­gis­tä mene­vis­tä jok­seen­kin kaik­ki mene­vät len­täen. Tal­lin­nan lai­voil­la ei täl­lai­sia semi­naa­ri­ris­tei­ly­jä jär­jes­te­tä. Jos men­nään semi­naa­riin, men­nään johon­kin Tal­lii­alai­seen hotel­liin. Jos halu­aa olla lai­val­la, ei mene Tal­lin­naan, kos­ka mat­ka on lii­an lyhyt.

  55. Tun­ne­li Tal­lin­naan saat­taa olla jär­ke­vä han­ke tai sit­ten ei, mut­ta en oikein jak­sa uskoa, että tämä tuh­ka asi­aa vai­kut­taa. Jos kuvi­tel­laan vaik­ka sel­lai­nen ske­naa­rio, että tämä Eyja-vuo­ren tuh­ka estää tai hait­taa len­tä­mis­tä vie­lä pari viik­koa. Puo­li­tois­ta vuot­ta myö­hem­min pur­kau­tuu naa­pu­ri Kat­la ja aiheut­taa vie­lä han­ka­lam­man tilan­teen, esim. kuu­kau­den totaa­li­sei­sauk­sen Euroo­pas­sa. Len­to­yh­tiöi­tä kaa­tuu (val­tioi­den syliin). Sen jäl­keen pala­taan nor­maa­liin päi­vä­jär­jes­tyk­seen ja tuh­ka­va­paa len­te­ly jat­kuu vuo­si­kym­me­niä. Tun­ne­li ei ehdi aut­taa tuh­kaon­gel­miin vaik­ka sitä ruvet­tai­siin raken­ta­maan tänään iltapäivällä.

    Rea­lis­ti­sem­pi syy rai­de­lii­ken­tee­seen panos­ta­mi­seen oli­si ehkä polt­toai­neen hin­ta, joka tulee nouse­maan rajus­ti, ellei sit­ten insi­nöö­rit kek­si jotain ihan ihmeel­lis­tä (sitä­kin tie­tys­ti sat­tuu). Vaik­ka bio­polt­toai­nei­den tuo­tan­to oli­si help­poa­kin, niin bio­mas­saa yksin­ker­tai­ses­ti ei ole nykyis­tä fos­sii­lis­ten kulu­tuk­sen mää­rää vastaavasti.

  56. Lii­an vanha:

    Har­va on riip­pu­vai­nen nopeis­ta yhteyksistä.
    Maa­ilams­sa teh­däänn 2,3 mil­jar­dia kan­sain­vä­lis­tä lentomatkaa. 

    En nyt saa­nut tähän sopi­vaa link­kiä, mut­ta näh­däk­se­ni len­to­rah­dil­la vie­dään suo­mes­ta tava­raa vajaal­la 10 mil­jar­dil­la eurol­la vuo­des­sa, mikä vas­tan­nee noin 10 — 20 pro­sent­tia koko vien­nin arvos­ta. Tämän pääl­le tule­vat sit­ten ne insi­nöö­rit ja myyn­ti­mies­lauk­ka­set, jot­ka vie­vät imma­te­ri­aa­lis­ta tie­to­tai­toa (kon­sul­toin­ti) ja teke­vät kaup­paa myös sii­tä tava­ras­ta, joka lopul­ta vie­dään laivalla.

    Kyl­lä nyky­bis­nek­ses­tä aika mer­kit­tä­vä osa on ihan aidos­ti riip­pu­vais­ta nopeis­ta yhteyk­sis­tä. Sen lisäk­si myös kan­sain­vä­li­nen tut­ki­musyh­teis­työ ja yleen­sä­kin uusien aja­tus­ten vaih­ta­mi­nen nojaa aika pit­käl­le hen­ki­lö­koh­tai­siin kon­tak­tei­hin, joi­ta ei ilman len­to­lii­ken­net­tä oli­si nykyi­ses­sä määrin.

    Kari

  57. Se ruot­sa­lais­ten tun­ne­li­vi­sio on heis­tä osa Parii­si — Pie­ta­ri rataa.

    Tal­lin­nan tun­ne­lin kan­nal­ta Pie­ta­ri on myös mah­dol­li­nen. Maan­tie­teel­li­ses­ti suo­rem­pia­kin reit­te­jä on, mut­ta suur­no­peus­ra­ta mak­saa eli tar­vit­see käyt­tä­jiä ja maksajia.


  58. “Mik­si ihmees­sä pie­ta­ri­lai­set kiep­pai­si­vat Hel­sin­gin kaut­ta Euroop­paan, jos maan kama­raa pit­kin menevät?”

    No kuu­los­taa hul­lul­ta, mut­ta voi­si lei­ki­tel­lä aja­tuk­sel­la nopeas­ta via Bal­tica-radas­ta EU-hank­kee­na Hel­sin­kiin saak­ka ja sii­tä samal­la nopeu­del­la Pie­ta­riin. Kier­toa on, mut­ta venä­läi­siä saat­taa kiin­nos­taa nopea yhteys, jota ei tar­vit­se itse koko­naan mak­saa. Sii­nä­hän pie­ta­ri­lai­nen saa kyl­kiäi­se­nä Hel­sin­gin ruh­ti­naal­li­set pal­ve­lut lähelle.”

    Kier­to hel­sin­gin kaut­ta — vai­kak oli­si­kin Suo­men­lah­den alit­taav tun­ne­li, oli­si kyl­lä aika pit­kä. Todet­ta­koon täs­sä, että Pie­ta­rin radan ohjaa­mi­nen ran­taa pit­kin lyhen­täi­si mat­kaa kor­kein­taan 80 km (20 min) ja mak­sai­si julmetusti.

    Suor mat­ka Var­so­vas­ta Pie­ta­riin Psko­vin kaut­ta on n 1100 km. Kier­to Tal­lin­na ja Hel­sin­gin kaut­ta tek­si 200 lisää.

    Hel­sin­gin ruh­ti­naal­li­set pal­ve­lut lie­nee tar­koi­tet­ru ironiaksi.
    Venä­läi­siö ei juu­ri kiin­nos­ta yhtey­det Pie­ta­rin poh­jois­puo­leel­le, mut­ta ete­lä­puo­le­lel kyllä.

  59. Las­se:

    10 mil­joo­naa tunnelimatkustajaa/vuosi vaa­ti­si että suu­ri osa Suo­men Euroo­pan len­to­lii­ken­tees­tä siir­tyi­si radal­le, joten nykyi­sen len­to­lii­ken­teen rin­nal­la oli­si vai­kea tun­ne­lia rahoittaa. 

    No ei se 10 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa per vuo­si niin­kään Euroo­pan len­to­lii­ken­tees­tä ole kiin­ni. Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan välil­lä teh­dään täl­lä het­kel­lä kuusi mil­joo­naa mat­kaa vuo­des­sa. Nopea juna­lii­ken­ne var­mas­ti lisäi­si teh­ty­jen mat­ko­jen määrää.

    Riip­puen lipun­hin­nas­ta ja todel­li­ses­ta mat­ka-ajas­ta tuo­ta yhteyt­tä voi­si pitää jopa lähi­lii­ken­tee­nä. Ver­tai­lu­koh­ta voi­si olla esi­mer­kik­si vas­taa­val­la etäi­syy­del­lä sijait­se­va Lah­ti. Lah­den ja Hel­sin­gin välil­lä pen­de­löi 2000 — 3000 ihmis­tä. Lah­ti on asu­kas­lu­vul­taan noin nel­jäs­osa Tal­lin­nas­ta, ja jos pen­de­löi­vien osuus oli­si sama, tämä tar­koit­tai­si 10 000 pen­de­löi­jää ja 20 000 mat­kaa joka arki­päi­vä, eli noin nel­jää mil­joo­naa mat­kaa vuodessa.

    Ei ole aivan yksin­ker­tais­ta arvioi­da, pal­jon­ko tuol­le radal­le tuli­si lopul­ta käyt­tä­jiä ja kuin­ka pal­jon yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­sia hyö­ty­jä se tuot­tai­si. On sel­vää, että hyö­dyt oli­si­vat mit­ta­via (niin oli­si­vat toki kustannuksetkin).

    Vie­lä suu­rem­pi kysy­mys­merk­ki on tava­ra­lii­ken­teen puo­lel­la. Näh­däk­se­ni tava­ra­lii­ken­teen osal­ta kan­nat­ta­vuus riip­puu olen­nai­ses­ti myös Rail Bal­tican mah­dol­li­ses­ta toteu­tu­mi­ses­ta ja jos­sain mää­rin Venä­jän yhteyk­sien kehittymisestä.

    Joka tapauk­ses­sa tuo on ehdot­to­mas­ti sel­vit­tä­mi­sen arvoi­nen han­ke. Ja minus­ta mei­dän kan­nat­tai­si olla aktii­vi­sia tuon asian eteenpäinviemisessä.

    Kari

    1. Pal­jon­ko Mal­mön ja Köö­pen­ha­mi­nen väli­sel­lä sil­lal­la on mat­kus­ta­jia ja jäi­kö välil­le kui­ten­kin lauttaliikennettä?

  60. Onko muu­ten Tal­li­nan 22 tun­nin ris­tei­lyl­lä sei­naa­re­ja? Olen ollut kuu­le­vi­na­ni, että on, mut­ta enpä ole tar­kis­ta­nut.- Syn­ti­nen elä­mä lai­voil­la on minul­ta vähän jäänyt-

  61. Täs­sä oli esi­mek­ki semi­naa­ris­si­tei­lys­tä Tal­lin­naan (M/S Bal­tic Princes­sil­lä, tai­taa olla Ecke­rön paatti.)

    Ei mil­lään pahal­la. Minul­le tulee vähi­tel­len epä­sel­väk­si, onko osmo Soi­nin­vaa­ra amma­til­taan tei­to- vai luulokirjailija?

    Päi­vän Talous­e­lä­män verkkosivu: 

    jätin tar­kem­man ohjel­ma­nyms. pois.

    Sijoi­tus­ris­tei­ly 2010

    Sijoi­tus­ris­tei­ly on sijoit­ta­jien joka­vuo­ti­nen suur­ta­pah­tu­ma, joka jär­jes­te­tään nyt 11. ker­ran. Ris­tei­lem­me Tal­lin­naan M/S Bal­tic Princess ‑lai­val­la
    23.–24.4.2010.

    Arvo­pa­pe­ri täyt­tää 30 vuotta
    – Sijoi­tus­ris­tei­lyl­lä juh­laoh­jel­ma ja upeat puitteet!

    S
    Lai­van aikataulu
    Pe 23.4. Helsinki–Tallinna klo 18.30–8.30 (seu­raa­va­na aamuna)
    La 24.4. Tallinna–Helsinki klo 13.00–16.30
    Mai­hin­me­no ja lai­vaan­nousu Tal­lin­nas­sa klo 8.30–12.45 väli­se­nä aikana.

    Mat­ka­lip­pu­jen jako ter­mi­naa­lis­sa per­jan­tai­na 23.4. alkaa klo 16.00.
    Ter­mi­naa­lis­sa tulee olla vii­meis­tään klo 18.00.
    M/S Bal­tic Princess läh­tee Län­si­sa­ta­mas­ta (Ruo­ho­lah­ti, Helsinki).

  62. Tämän sivus­ton yllä­pi­tä­jän motii­vi Hel­sin­ki-Tal­lin­na rau­ta­tie­tun­ne­lil­le lie­nee puh­tas­ti nykyis­ten laut­to­jen aiheut­ta­ma auto­lii­ken­ne Skat­tal­la. Jos Viking muut­tai­si ter­mi­naa­lin­sa esim Som­paan, Osmon int­res­sit tun­ne­liin häviäi­si saman tien.

  63. Öre­sun­din sillasta:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Belt_Fixed_Link

    Prior to the ope­ning of the link, an ave­ra­ge of 8,000 cars used the fer­ries across the Great Belt eve­ry day. In 2008, an ave­ra­ge of 30,200 cars tra­vel­led the link each day.[10] The inc­rea­se of the traf­fic volu­me is part­ly caused by the gene­ral growth of traf­fic, part­ly diver­sion of traf­fic volu­me from other fer­ry ser­vices and air ser­vices, and final­ly the so-cal­led traf­fic leap, that is, new traf­fic gene­ra­ted by the impro­ved ease, faci­li­ty and lower price of cros­sing the Great Belt.

    Nor­maa­lil­la hen­ki­lö­au­tol­la tul­li­mak­su on 39€.

    Junis­ta:

    The total sea­ting capaci­ty offe­red by DSB across the Great Belt on an ordi­na­ry Wed­nes­day has risen from 11,060 seats to 37,490 seats. On Fri­days the sea­ting capaci­ty exceeds 40,000 seats.

    Juna mak­saa 9€

    —–

    Samal­la on syn­ty­nyt 3,7 mil­joo­nan asuk­kaan voi­ma­kas talous­a­lue, jol­le val­tio­ra­jat ylit­tä­vä yhteys­työ on ensi­si­jais­ta. Vaik­ka alu­eel­la ei ole täl­lä erää edes yhteis­tä valuuttaa.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jos Tuk­hol­man yhteyk­sis­tä pois­te­taan ris­tei­ly­mat­kus­ta­jat, jot­ka siis ovat lai­val­la ollak­seen lai­val­la, Tuk­hol­maan Hel­sin­gis­tä mene­vis­tä jok­seen­kin kaik­ki mene­vät len­täen. Tal­lin­nan lai­voil­la ei täl­lai­sia semi­naa­ri­ris­tei­ly­jä jär­jes­te­tä. Jos men­nään semi­naa­riin, men­nään johon­kin Tal­lii­alai­seen hotel­liin. Jos halu­aa olla lai­val­la, ei mene Tal­lin­naan, kos­ka mat­ka on lii­an lyhyt. 

    Semi­naa­ri­ris­tei­lyis­tä en tie­dä, mut­ta kyl­lä täl­lai­nen “viihderisteily”-toiminta siel­lä kovas­sa huu­dos­sa on pika­laut­to­jen lisäk­si. Minä menin vii­mek­si Tal­lin­naan lau­tal­la, joka oli peril­lä kel­lo 22, ja arvioi­sin sel­väs­ti yli 90 pro­sen­tin mat­kus­ta­jis­ta jää­vän lai­vaan. Tal­lin­nan laut­ta­lii­ken­tees­tä toki pal­jon pie­nem­pi osuus “semi­naa­ri­lai­sia” Tuk­hol­maan ver­rat­tu­na, mut­ta ei se osuus mikään mitä­tön ole.

    Pal­jon­ko Mal­mön ja Köö­pen­ha­mi­nen väli­sel­lä sil­lal­la on mat­kus­ta­jia ja jäi­kö välil­le kui­ten­kin lauttaliikennettä? 

    Jaa’a olsi­ko­han jota­kin 10 — 20 mil­joo­naa mat­kaa vuo­des­sa lii­ken­net­tä tuol­la sil­lal­la (siis sekä junat että autot)?

    Ja kyl­lä noi­ta laut­tayh­teyk­siä näyt­tää edel­leen ihan kii­tet­tä­väs­ti olevan:
    http://www.directferries.fi/reitit.htm

    Lii­ken­ne­mää­ris­tä noil­la en tie­dä, enkä kyl­lä usko sen mikään lois­to­bis­nes ole­van. Lau­tal­la mat­kus­ta­mi­nen on kuu­lem­ma suu­rin piir­tein saman hin­tais­ta kuin sil­lan yli ajaminen.

    Kari

  65. Oulun ase­ma tär­keä­nä kas­vu­kes­kuk­se­na heik­ke­ni­si olennaisesti.”

    Osmo, mihin tämä väit­tee­si perus­tuu? Oulu­lai­se­na en kyl­lä kek­si mitään mik­si noin tapah­tui­si mut­ta sinul­la var­maan on joku aja­tus­ku­vio taustalla.

  66. Oulu on var­sin riip­pu­vai­nen len­to­lii­ken­tees­tä, siis Oulun elin­kei­noe­lä­mä ja yliopisto.”

    No joo, tämän ymmär­sin jo aiem­mas­ta kir­joi­tuk­ses­ta­si mut­ta tar­ken­nat­ko vie­lä mikä osa Oulun elin­kei­noe­lä­mäs­tä ja yli­opis­tos­ta on riip­pu­vai­nen lentoliikenteestä?

    Suu­rin osa tuo­tok­sis­ta mitä tääl­lä teh­dään läh­tee rek­ka­rah­ti­na. Loput lai­val­la ja junal­la. Käsit­tääk­se­ni len­to­rah­ti­na tääl­tä ei läh­de mitään mer­kit­tä­vää pois­lu­kien pika­na läh­te­vä tavara.

    Jos it-alaan viit­taat niin kyl­lä se pai­kal­li­sen jät­ti­läi­sen vii­mei­sin kulu­kuu­ri jo vähen­si len­to­lii­ken­net­tä sii­nä mää­rin että len­to­ja tän­ne vähen­net­tiin. Ja loput­kin pala­ve­rit voi­daan hoi­taa sähköisesti.

    Ja taas yli­opis­ton tar­ve len­to­lii­ken­teel­le. Hmm.. täy­tyy sanoa etten ymmär­rä tuo­ta. Mie­les­tä­ni yli­opis­to tar­vit­see len­to­lii­ken­net­tä yhtä­pal­jon kuin sika autoa.

  67. Oulu on var­sin riip­pu­vai­nen len­to­lii­ken­tees­tä, siis Oulun elin­kei­noe­lä­mä ja yliopisto.”

    Kyl­lä. Mut­ta sama kos­kee koko Suo­mea. Ja Oulun ase­ma on jo eta­bloi­tu. net­tiä myö­ten tie­to kulkee…

  68. Ant­ti: Lai­va­lii­ken­ne pois Skat­tal­ta? En tie­dä hait­taa­vat­ko ne autot Osmoa, joka käyt­tää mui­ta kul­ku­neu­vo­ja, mut­ta eihän sii­nä ole jär­keä, että kaik­ki se lii­ken­ne pur­kau­tuu pahim­paan sump­puun. Ongel­ma eivät ole ne lai­vat, jot­ka miels­tä­ni kuu­lu­vat Kata­ja­nokn kau­pun­ki­ku­vaan. Mut­ta se lii­ken­ne. Kaik­kea ei voi saa­da. Mut­ta lai­vo­ja Kata­ja­nok­ka, kau­pun­ki­ku­va, ja lah­ti kai­paa, vaik­ka isot lau­tat vaih­tai­si­vat maisemaa.

  69. Nuo luo­ti­ju­nat ovat ter­ro­ris­teil­le oival­lin­ne koh­de, on ihme, että nii­hin ei ole­koh­di­tu­nut enem­män sabotointia.
    Rata on var­sin vai­kea ja kal­lis val­vot­ta­va, ilmai­lus­sa ongel­mat ovat mat­kus­ta­jien ja len­to­kent­tien valvonnassa.
    Rau­ta­teil­lä pitää val­voa käy­tän­nös­sä koko maa-aluet­ta eli käy­tän­nös­sä kaik­kia ihmisiä.
    Tur­val­li­suu­del­la on help­po pelo­tel­la kan­sa hyväk­sy­mään jon­ki­nas­tei­nen dikdatuuri.

    Tämä taas joh­taa yks­tyi­sar­mei­jo­jen ja ‑polii­sien perustamiseen.
    Venä­jän kaa­su­put­ken val­von­taa var­ten perus­tet­tu yksi­tyi­sar­mei­ja syn­nyt­ti kau­his­te­lua Suo­mes­sa, mut­ta nyt Suo­men­kin on per­su­tet­tu vas­taa­vil­la val­tuuk­sil­la toi­mi­va orga­ni­saa­tio kai­kes­sa hiljaisuuudessa.

    Vih­reät­kin raken­ta­vat kai­kes­sa hil­jai­uuu­des­sa Suo­mes­ta poliisivaltiota

    1. Suo­raan sanoak­se­ni Lii­an Van­han vai­no­har­hai­suus vih­rei­tä koh­taan alkaa kyl­läs­tyt­tää. Pitäis­kö vih­rei­den ajaa rau­ta­tei­den kiel­täm­nis­tä, sil­lä taval­li­set pika­ju­nat­kin ovat oiva kohde?

  70. 60-luvul­la TEE-junat (Trans Euro­pe Exprès) oli­vat suo­sit­tu kaap­pau­koh­de. Asial­la oli­vat jot­ku bel­gia­lai­et kie­li­kiih­koi­li­jat / kiel­te­noi­keuk­sein puo­lus­ta­jat. Ykis Yves Mon­tad ‑elo­ku­va perus­tui täl­lai­seen. (Monad esit­ti kili­tie­ten pro­fes­so­ria, joak esi­tel­möi de Saus­su­ren kie­li­teo­ris­ta- Mui­satn TV:n uutiis­ta kek­sel­le tasan­ko pysäh­ty­neen junan, jota kuvat­tiin helikopterista.

    Sit­ten konei­ta kaa­pan­net ara­bit varas­ti­vat shown. Tämä alkoi 70–71. Yksit­täi­siä kaap­paa­jia — kone USAn len­nol­ta Havan­naan oli joitain

  71. Nopein yhteys Kes­ki-Euroop­paan riip­puu vähän sii­tä mis­tä olet läh­dös­sä, min­ne olet menos­sa ja miten jat­ko­yh­tey­det osu­vat kohdalleen. 

    Turus­ta Tuk­hol­maan menee lau­tal­la noin 10 h ja Tuk­hol­mas­ta Köö­pen­ha­mi­naan vajaa 6 h junal­la. Kun taas lau­tal­la pää­see Hel­sin­gis­tä Sak­saan noin 22 tun­nis­sa. Pal­jon­ko­han se via Bal­tica oikai­see? Suo­mes­ta­han oli muu­ten aikoi­naan junayh­teys Parii­sin Pie­ta­rin kaut­ta, mut­ta Suo­men yhteys Euroop­paan on kat­kais­tu ajat sitten.

    Tut­ta­va­ni ker­toi, että Japa­nis­ta tuli vii­me kuus­sa pari jamp­paa tapaa­maan sitä, kokous kes­ti vajaa pari tun­tia. Voi­si­ko­han noi­ta kokouk­sia hoi­taa yhtään enem­pää ver­kon välityksellä?

  72. Suo­raan sanoak­se­ni Lii­an Van­han vai­no­har­hai­suus vih­rei­tä koh­taan alkaa kyl­läs­tyt­tää. Pitäis­kö vih­rei­den ajaa rau­ta­tei­den kiel­täm­nis­tä, sil­lä taval­li­set pika­ju­nat­kin ovat oiva kohde?”

    En minä muu­ten mut­ta kun satuin äänes­tä­mään vih­rei­tä ja oli pet­ty­mys, että he ovat nyt pet­tä­mäs­sä äänestäjiä.

    Mut­ta olen myös asu­nut val­tiois­sa, jot­ka ovat har­vain­val­tai­sia ja näh­nyt sen ikä­vän puo­len­kin enkä haluai­si Suo­mes­ta sman­lais­ta, mut­ta näyt­tää sil­tä, että emme voi/halua vält­tää tätä kehitystä.

    Minus­ta on aika perus­t­vaa laa­tua ole­va kysy­mys anne­taan­ko yksi­tyi­sil­le yri­tyk­sil­le viran­omais­val­tuu­det ja eri­tyi­se­ti voi­man­käyt­tö­val­tuu­det aina ihmi­sen sur­maa­mi­seen, mut­ta täl­lai­nen on teh­ty kai­kes­sa hiljaisuudessa

  73. Se mer­kit­tä­vin ongel­ma on,että nyky­ään pyri­tään hämär­tä­mään yksi­tyis­ten yri­tys­ten ja jul­ki­sen val­lan raja ja suu­ris­ta yri­tyk­sis­tä ollan tekem­sää osa jul­kis­ta val­taa ja jul­ki­sen val­lan käyttäjiä.

    Tämä kaven­taa demo­kra­tiia ja on osa demo­kra­tian tap­pa­mis­ta, mihin suu­ret yri­tyk­set tähtäävät.

    Mik­si ihmi­set enää äänes­täi­si­vät vaa­leis­sa, jos sil­lä ei ole nää mitään vai­ku­tus­ta, kos­ka todel­li­nen val­ta on lui­su­nut yri­tyk­sil­le ja nii­den vai­ku­tus ihmi­sen elä­mään on monin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na valtioon ?

  74. Ter­ro­ris­tit eivät ole vie­lä hyö­kän­neet taval­li­sin juniin, sil­lä Euroo­pas­sa koto­pe­räi­nen ter­ro­ris­mi on vie­lä har­vi­nais­ta ja se kos­kee sel­lai­sia val­tioi­ta, joil­la on mui­ta parem­pia koh­tei­ta esim metrot.

    Tar­koi­tus on herät­tää kau­hua ja saa­da mak­si­maa­li­nen jul­ki­suus ja sii­hen met­ro on sopi­va kohde.
    Len­to­lii­ken­teen sabo­toin­ti on taas koh­dis­tu­nut USA:aan ja Israe­liin, joten maa­lii­ken­ne ei ole ollut ensi­si­jai­ne­nen koh­de toistaiseksi.

    Mut­ta jos syn­tyy koto­pe­räis­tä ter­ro­ris­mia niin koh­tei­ta löy­tyy pal­jon esim jos Suo­mes­ta pok­saut­taa muu­ta­man kor­kea­jän­ni­te­liin­jan pyl­vään sopi­vis­ta koh­dis­ta tam­mi­kuun pak­ka­sil­la niin vahin­ko on val­ta­va vaik­ka­kin kuol­lei­ta on vähän.

    Maa­su­lut tuhoa­vat kau­pan pääl­le suu­ren osan tietoliikenneverkoista.

    Taval­li­sia junaon­net­to­muuk­sia sat­tuu ihan luon­nol­li­ses­ti, joten taval­li­sen pika­ju­nan räjäyt­tä­mi­nen ei ole kovin mie­len­kiin­toi­nen juttu.

    Luo­ti­ju­nien on olta­va luo­tet­ta­vuu­del­taan mon­ta ker­taa parem­pia kuin taval­lis­ten ja niin­pä onnet­to­muuk­sia sat­tuu vähän . Myös­kin luo­ti­ju­nan mai­ne nopeu­des­ta antaa niil­le lisää infor­maa­tio­ar­voa. Ja kun nopeu­den muka­na lii­ke-ener­gia kas­vaa nopeu­den potens­sis­sa niin luo­ti­ju­na kyn­tää pit­käl­le ja aiheut­taa myös enem­män vahin­koa , joten jul­ki­suus on suurempi

  75. Voi­daan myös aja­tel­la, että ter­ro­ris­tien teke­mien isku­jen mää­rä on vakio. Se mihin ne lopul­ta koh­dis­tu­vat on toi­sar­vois­ta, jos ne joka tapauk­ses­sa koh­dis­tu­vat johon­kin ja aiheut­ta­vat saman tuhon siel­lä. Täl­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa toki kysee­na­lais­taa kaik­kien yli­mi­toi­tet­tu­jen tur­va­toi­mien mie­lek­kyy­den. Vas­tak­kai­nen näke­mys oli­si ehkä se, että ter­ro­ri-iskut ovat jon­kin­lai­sia pää­hän­pis­to­ja, jol­loin se, että tur­va­toi­mil­la pys­ty­tään ehkäi­se­mään tie­tyn­lai­sen iskun yri­tys, ei koh­dis­tai­si iskua muu­hun kohteeseen.

  76. Kiin­toi­sa ajat­te­lu­ta­pa pois­taa jokin koh­ta yhteis­kun­nas­ta, ja yrit­tää pai­ka­ta sitä jol­lain muul­la. Samal­la tapaa voi­si miet­tiä vaik­ka­pa sitä jos kau­pas­sa ei enää myy­täi­si muovipusseja.

    Euroo­pan väki­lu­ku tai­taa kas­vaa, ja mat­kus­tus­ha­lut lisään­tyä, joten tar­vi­taan joka tapauk­ses­sa väy­liä näil­le. Olkoon­kin niin, että ihmi­set sijoit­tu­vat tule­vai­suu­des­sa tämän suh­teen järkevämmin.

  77. Taval­li­sia junaon­net­to­muuk­sia sat­tuu ihan luon­nol­li­ses­ti, joten taval­li­sen pika­ju­nan räjäyt­tä­mi­nen ei ole kovin mie­len­kiin­toi­nen juttu. 

    Tämä on tie­tys­ti auko­ton­ta päät­te­lyä. Eihän nyt toki­kaan muu­ta­man pika­ju­na­mat­kus­ta­jan räjäyt­tä­mi­nen ketään kiin­nos­tai­si, he ovat täy­sin eri ihmis­ro­tu kuin suurnopeus‑, met­ro- ja paik­kal­lis­ju­nien matkustajat.

    Suo­ma­lai­sen rai­de­lii­ken­teen kehit­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että se on ter­ro­ris­min koh­de, on kyl­lä aja­tuk­se­na kau­niis­ti sanot­tu­na sei­nä­hul­lu. Tääl­lä maan pin­nal­la todel­li­suu­des­sa tur­va­ris­kit ovat kyl­lä jotain ihan muuta.

  78. Ricca­do; Osmon käve­ly­jä ja pyö­räi­ly­jä Skat­tal­la Tal­lin­nan laut­to­jen lii­ken­ne tus­kin pal­joa het­kaut­taa. Sen sijaan mitä olen pai­kal­lis­ten kom­ment­te­ja spo­ras­sa ja pysä­keil­lä kuul­lut, nokal­la ei kaik­ki nois­ta ruuh­ka­hui­puis­ta pidä.

    Vähän saman­tyy­li­ses­ti, ei minun liik­ku­mis­ta Kehä I:n ruuh­kat hait­taa, mut­ta Kehän autoi­lun tuo­ma melu, pöly ja tilan vaa­ti­mi­nen on toi­nen juttu. 

    Elik­kä näen että Osmo on vaa­li­pii­rin­sä takia pro­fi­loi­tu­nut Tal­lin­nan tun­ne­lin puo­les­ta­pu­hu­ja­na, vaik­ka noin opjek­tii­vi­ses­ti arvioi­tu­na parem­pia hank­kei­ta oli­si tarjolla.

  79. Euroo­pan väki­lu­ku tai­taa kas­vaa, ja mat­kus­tus­ha­lut lisään­tyä, joten tar­vi­taan joka tapauk­ses­sa väy­liä näille.”

    Bal­tian väki vähe­nee kovaan vauh­tia. Kai­kis­sa kol­mes­sa maas­sa kuol­lei­suus on jo suu­rem­paa kuin syn­ty­vyys ja maas­ta­muut­to vie loput­kin aktii­vi­ses­ta väes­tös­tä, joten ennus­te väes­tö­mää­räs­tä on synkkä.
    Se mer­kit­see, että Rail Bal­tican käyt­tä­jien mää­rä vähe­nee koko ajan elli sit­ten ale­ta pen­de­löi­dä työ­mat­ko­ja, mut­ta sii­hen etäi­syy­det ovat lii­an pitkiä.
    Parem­pi vaih­toeh­to oli­si nopea lai­va Tra­ve­mun­deen, Ros­toc­kiin etc 

    Mitä tulee ter­ro­ris­miin niin esit­ti­hän täl­lä pals­tal­la joku, että 100 met­rin syvyy­des­sä ole­va kaa­pu­put­ki­kin on poten­ti­aa­li­nen ter­ro­ris­min kohde.…..

  80. Riccar­do:

    Hami­lon aja­tus Han­gos­ta yhtey­te­nä län­teen ei toi­mi. Ensin pitää pääs­tä Han­koon. Mil­lä sin­ne pää­see muul­la kuin yksi­tyi­sau­tol­la. Ei se vaan toi­mi. On sitä yri­tet­ty. Ruot­sin­lai­vat ovat enem­män kuin pelk­kä sil­ta. Isol­le osal­le ne aina­kin Turus­ta läh­ties­sä ovat elä­mys saa­ris­tos­ta ja ris­tei­lys­tä, vaik­ka tar­koi­tus oli­si vain ylit­tää Itämeri.”

    Kyse oli­kin sii­tä, mis­tä tuol­lai­nen sil­ta kan­nat­tai­si Ruot­siin vetää, jos jou­tui­sim­me tilan­tee­seen jos­sa Suo­mi oli­si eris­täy­ty­nyt muus­ta Euroo­pas­ta tuh­kan takia. Sil­loin pitäi­si pääs­tä lai­val­la nii­den­kin jot­ka nyt len­tä­vät. Sil­loin tuli­si tie­tys­ti syöt­tö­lii­ken­net­tä junal­la Han­koon. Lähem­pä­nä se on useim­pia suo­ma­lai­sia kuin Turku.

    Kes­kus­te­lu­han läh­ti spe­ku­laa­tios­ta, jos len­to­lii­ken­ne menetettäisiin.

  81. Tuos­ta jutus­ta (luin sen jo aikai­sem­min) kävi ilmi, että Tal­lin­nan tun­ne­lin lou­hin­ta­kus­tan­nus oli­si 2–3 mrd euroa. Sen pääl­le tulee muu tek­niik­ka, joka tekee hyvin­kin saman verran.

    Kein­osaa­ret tun­tu­vat ihan kivoil­ta aja­tuk­se­na. Mut­ta men­kää­päs kau­nii­na kevät­päi­vä­nä, esim sel­lai­se­na kuin oli vii­me sun­nun­tai Pork­ka­lan­niemn kär­keen. Kau­nis­ta, todel­la jyl­hän kau­nis­ta: aurin­ko kim­mel­tää, meri kuo­huu — ja on k y l m ä ä .

  82. Han­ko­han on huo­mat­ta­va tuontisatama.(ja aikoi­naan­myös vien­ti­sa­ta­ma) Siel­tä myös läh­tee lähin­nä rekoil­le tar­koi­tet­tu autoa­lut­tayh­teys Ros­toc­kiin, jos oikein muistan.

  83. Hel­sin­gin Sanomat

    Tut­ki­jat ehdot­ta­vat, että sata­ma­lak­ko­jen aiheut­ta­mat vahin­got otet­tai­siin mukaan Suo­men ja Viron väli­sen mere­na­lai­sen tun­ne­lin kus­tan­nus­las­kel­miin 30 vuo­den tar­kas­te­lu­jak­sol­la. Siten saa­tai­siin ver­tai­lu­tie­toa nykyi­siin kus­tan­nusar­vioi­hin, joi­den mukaan tun­ne­lin raken­ta­mi­nen mak­sai­si kuusi–seitsemän mil­jar­dia euroa. ”

    Tämän tie­don mukan tunen­lin raken­nus­kus­tan­nus oli­si 6–7 mrd euroa. Pää­oma­ku­kut vuo­tuis­ta­sol­la siis 300–350 Me + tun­ne­lin ylläpito.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.