Pitäisikö verkossa kirjoittaa vain omalla nimellä?

98 vastausta artikkeliin “Pitäisikö verkossa kirjoittaa vain omalla nimellä?”

1. Nimi on tun­nis­teena epä­tasa-arvoinen, kos­ka toisil­la se on yleinen ja toisil­la harv­inainen. Jyrkästi ajatel­tuna pitäisi siis siir­tyä sosi­aal­i­tur­vatun­nuk­sen käyttöön.

   Vastaa

2. “Minkä kir­joitin, sen kirjoitin.”

   Olen kir­joit­tnanut oma­l­la nimel­läni mm. Osmon mainit­semista syistä. Ja syys­tä, että en laiskut­tani ole viitsinyt kek­siä itsel­leni nim­imerkkiä. Vällil­lä tietysi tun­tuu, lukies­saan mitä joskus on kir­joit­tanut, olisi pitänyt.

   Vastaa

3. En oikein ymmär­rä mitä moi­sel­la rajoituk­sel­la halut­taisi­in kor­ja­ta. Jos joku halu­aa että hänen palvelus­saan kir­joite­taan vain oma­l­la nimel­lä, niin mikäs siinä, senkun toteut­taa sen vaik­ka pankkien tun­nis­tusjär­jestelmien kaut­ta. Har­mit­taako jotain ihan oikeasti se, että sivus­tol­la XYZ, joka sijait­see Mikä-mikä-maas­sa, kir­joitel­laan anonyymisti ja ajat­teleeko sama henkilö että Suomen lait voisi siihen jotenkin vaikuttaa?

   Jos taustal­la on jokin aja­tus, että “viha­puhei­ta” tai muu­ta yhtä rikol­lista suolta­vat pitäisi saa­da jotenkin helpom­min kiin­ni, niin pitäisi var­maan osoit­taa että meil­lä on nyt jotain aivan usko­mat­to­mia vaikeuk­sia saa­da näitä super­rikol­lisia nalkkiin.

   Vastaa

4. “Minä en voi blogillani men­nä yleiseen vaa­timuk­seen oma­l­la nimel­lään kir­joit­tamis­es­ta, kos­ka blogikeskustelu­u­ni osal­lis­tuu nim­imerkin suo­jis­sa joitakin merkit­täviä asiantun­ti­joi­ta, jot­ka eivät työ­paikkansa tai vir­ka-ase­mansa takia voi kir­joit­taa oma­l­la nimel­lään. Tätä en halua menettää.”

   Sama kos­kee kenen tahansa työ­nan­ta­jaan liit­tyvää arvostelua ja eikä EK sal­li yleen­säkään yri­tys­ten arvostelua. Lähtö tulee alle aikayksikön.

   Yri­tyk­set ovat nykyään hvin tarkko­ja imagostaan ja pienikin särö koetaan uhak­si brändille.

   Asi­akkai­ta on vaikea uha­ta hil­jaisek­si mut­ta esim Telia­Son­era käyt­ti parhaim­mil­lan suuria sum­mia asi­akkaiden hil­jaisek­si ostamiseen kun oli paljon laatu-toim­i­tus etc ongelmia .

   Yleisetikin voit pää­tyä fir­mo­jen mustalle listalle jos kir­joi­tat “vääriä” mielipiteitä.

   Sanan­va­paus on vain sanahelinää. 

   Tai ainakin kan­nat­taa vai­h­taa nimi Ville Vir­tasek­si, jos halu­aa kir­joit­taa kri­it­tisiä jut­tu­ja yrityksistä-

   Vastaa

5. Hesar­il­la itsel­lään ei näytä ole­van mitään estet­tä laina­ta nimet­tömiä foo­ru­mi­postauk­sia uutisissaan.

   Parin päivän takainen uuti­nen oli hyvä mallies­imerk­ki lehden uutis­toim­i­tuk­sen tyylistä:

   Nebras­ka rajoit­taa abort­te­ja “sik­iön kivun” perusteella
   14.4.2010
   http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135256088345

   Uutises­sa on muodol­lis­es­ti kom­men­tit abort­tioikeu­den puoles­ta ja vastaan.

   Ensin siteer­ataan tieteel­listä Jour­nal of Amer­i­can Med­ical Asso­ci­a­tio­nia, ja seu­raavas­sa kap­paleessa on ansioituneesti poimit­tu tietoläh­teek­si nebraskalaisen Lin­coln Jour­nal Star ‑lehden keskustelu­pal­stal­la nim­imerk­ki “kw guy”.

   Jos “kw guy” kel­paa johtavalle sanomale­hdelle sel­l­aise­naan tietoläh­teek­si, niin mik­si ihmeessä kenenkään tarvit­sisi esi­in­tyä oma­l­la nimelk­lään yhtään missään?

   Vastaa

6. Pakolli­nen nimien käyt­tö tuhoaisi ter­veys- ja ver­tais­tuki­ai­heiset keskustelu­pal­stat. Har­va halu­aa kir­joit­taa oma­l­la nimel­lään epilep­si­as­taan tai aviokri­i­sistään. Ja esim. kodinkonei­den kor­jauk­ses­ta käy­dään ihan asial­lista net­tikeskustelua ilman nimiäkin 🙂

   Nimien käyt­töä tun­tu­vat kiivaim­min vaa­ti­van ne ihmiset, jot­ka eivät ymmär­rä, että netis­sä keskustel­laan muus­takin kuin soma­leista ja pakkoruotsista.

   Vastaa

7. Raadis­sa on aikamoisia kukka­hat­tutäte­jä jäseninä.
   Sin­ul­lakin on harv­inaisen kiel­teinen asenne nimettömyyteen.

   Vastaa

8. Varsin mon­et meistä eivät ole kiin­nos­tunei­ta koke­maan niitä repres­saalioi­ta, joi­ta oma­l­la nimel­lä kir­joit­ta­mi­nen väistämät­tä tuo tul­lessaan. Sitä varmem­min mitä tärkeämpi asia on kyseessä.

   Nimi­pakko siis köy­hdyt­täisi net­tikeskustelua olen­nais­es­ti eikä sen takia ole lainkaan suositeltavaa.

   Vastaa

9. Sosi­aal­i­tur­vatun­nus on tosi­aan ain­oa oikeu­den­mukainen ratkaisu. 

   Lisäk­si henkilöl­lisyys pitäisi todis­taa aukot­tomasti. Sik­si mukaan pitäisi liit­tää puhe­lin­nu­mero, tiedot työ­paikas­ta tai kotiosoite, jos­ta poli­isi voisi käy­dä tarkas­ta­mas­sa henkilöllisyyden. 

   Jos kieltää kir­joit­ta­neen­sa mut­ta poli­isi epäil­isi muu­ta, aloitet­taisi­in tutk­in­ta, ja vale­hteli­jaa odot­taisi vanki­la­rangais­tus, samoin tietysti toisen tun­nuk­sel­la kirjoittanutta. 

   Net­tiy­htey­det ulko­maille pitäisi katkaista, jot­ta nim­imerkkikeskustelua ei käytäisi Suomen lain ulot­tumat­tomis­sa. Kiinan ja Sau­di-Ara­bi­an vira­nomaiset var­maankin aut­ta­vat yksityiskohdissa.

   Näil­lä toimen­piteil­lä Hesarin keskustelu­pal­stal­ta saataisi­in var­maankin kar­sit­tua ne muu­ta­mat pal­staa ter­ror­isoi­vat idiootit. Muutenkin väärien mielip­itei­den levit­tämien kävisi yhtä vaikeak­si kuin vielä kym­menisen vuot­ta sit­ten. Varo­ma­ton­ta läp­pää heit­tävät nuoret pois­tu­isi­vat vapaae­htois­es­ti maas­ta tai ehkä hei­dät voisi jopa karkottaa.

   Hesar­il­la on, muuten, aika erikoinen käytän­tö, jon­ka ole­mas­saolon use­ampi on tes­tannut. Lehden sivuil­la julka­istu­ja ajatuk­sia täysin vas­taa­vat mielip­i­teet eivät mene läpi net­tikeskustelun sen­su­urista. Paperiver­sios­sa saa rahaa jos esimerkik­si haukkuu suo­ma­lais­mi­estä rasis­tis­es­ti. Saman­lainen väite ei mene läpi, ainakaan sään­nön­mukaises­ti, net­tiyleisönosas­tol­la. Nyt pitäisi sit­ten päät­tää, tarkoit­taako tämä sitä, että uudessa lain­säädän­nössä Hesari pitää lopet­taa vai Hesarin nettikeskustelu.

   Vastaa

10. Minus­ta oma­l­la nimel­lä kir­joit­tamisen vaa­timi­nen blogikom­menteis­sa ei mitenkään estä häiriköin­tiä. Tämä johtuu tietenkin siitä, että yleen­sä ei ole mitään keinoa varmis­taa, onko esim. Samuli Saarel­ma nimel­lä kir­joit­ta­va henkilö, jon­ka pas­sis­sa on oikeasti tuo nimi vai onko se joku täysin kek­sit­ty. Eikös tääl­läkin jo joku esi­in­tynyt täysin uskot­taval­ta kuu­lostaval­la nimel­lä, joka osoit­tau­tui nimimerkiksi? 

    Nim­imerk­ki on siinä mielessä rehellisem­pi, että siinä ainakin luk­i­ja tietää, ettei kir­joit­ta­ja edes pyri esi­in­tymään mil­lään nimel­lä, vaan avoimesti salaa iden­ti­teet­tin­sä. Jos siis alka­isit vaa­tia oikean nimen käyt­töä, toden­näköis­es­ti tilanne vain huonon­isi sen kannal­ta, että ihmiset tietäi­sivät kuka kir­joit­ti ja mitä. Niitä, jot­ka kir­joit­ta­vat jo nyt oikeal­la nimel­lä, alet­taisi­in epäil­lä väären­netyn nimen käytöstä, kun nykyiset nim­imerkil­lä kir­joit­ta­jat siir­ty­i­sivät sel­l­ais­ten käyttöön. 

    Toki on mah­dol­lista esim. pankki­tun­nusten avul­la iden­ti­fioi­da henkilö ja sitä kaut­ta luo­da keskusteluym­päristö, jos­sa voidaan olla var­mo­ja kir­joit­ta­jien henkilöl­lisyy­destä (san­o­taan vaik­ka, että rek­isteröi­tymisek­si on mak­set­ta­va yksi euro pankkisi­ir­tona ja se pankkisi­ir­to toimii sil­loin myös iden­ti­fikaa­tiona). Mut­ta nämä ovat paljon raskaampia sys­teemeitä kuin vain blo­gin avaus. 

    Jollekin Hesar­ille voisi toimia se, että vain tilaa­jat saisi­vat kom­men­toi­da ja se tilaa­ja­n­i­mi olisi sit­ten iden­ti­fikaa­tiona. Tämä ei olisi tietenkään yhtä pom­min­var­ma kuin tuo pankki­tun­nus, kos­ka lehden voi var­maan tila­ta vääräl­lä nimel­lä, mut­ta tässä väärää nimeä käyt­tämään pääsy vaatisi jo aikamoista vaivaa, eikä sik­si var­maan pääosa kir­joit­ta­jista jak­saisi siihen ryhtyä.

    Vastaa

11. En oikein ymmär­rä koko jutus­sa sitä, mik­si anonyymiy­teen pitäisi olla jokin yleinen lin­ja. Itse kir­joi­tan nim­imerkil­lä, mut­ta oikea nimeni ei ole koskaan mon­en klikkauk­sen päässä, ei täälläkään. 

    Minus­ta Osmon perustelu sille, että tänne voi kir­joit­taa anonyyminä, on erit­täin hyvä. Anonyymiy­den kieltämi­nen voi olla foo­ru­mille jonkin­lainen laadun­varmis­tuskeino, mut­ta jokaisel­la foo­ru­mil­la on omat tavoit­teen­sa ja oma roolinsa. 

    Se, että verkko on mah­dol­lis­tanut julkisen, mut­ta anonyymin aja­tusten­vai­h­don, on mielestäni kokon­aisuute­na hyvin arvokas asia. Ns. “viral­liseen totu­u­teen” mah­tuu usein jotain sel­l­aista, jos­ta on laa­jaa erim­ielisyyt­tä, mut­ta jota ei uskalleta esimerkik­si leimau­tu­misen pelos­sa sanoa ääneen. On hyvä, että ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us argu­men­toi­da myös kiis­tanalais­ten tai leimaavien asioiden puitteissa. 

    Esimerkik­si pitkään — ei tosin samas­sa määrin enää nyky­isin — huumau­sainepoli­ti­ikan kri­ti­soimi­nen ja lib­er­aal­im­man lin­jan puoles­ta argu­men­toimi­nen oli ihan taval­liselle yksi­ty­ishenkilölle suo­ras­taan haitallista, kos­ka argu­men­toi­ja leimat­ti­in heti huumei­den käyt­täjäk­si tms. 

    En ota kan­taa hesarin tms. pal­stoi­hin. Lehdet val­itkoon itse miten halu­a­vat profiloitua.

    Vastaa

12. Nimi on tun­nis­teena epä­tasa-arvoinen, kos­ka toisil­la se on yleinen ja toisil­la harvinainen. 

    Ja kol­man­sil­la siltä väliltä: jokainen tietää, että netis­sä kir­joit­ta­va Mat­ti Vir­ta­nen tuskin on se naa­purin Mat­ti Vir­ta­nen, mut­ta esimerkik­si oma nimeni on sel­l­ainen, että täyskaimo­ja löy­tyy kyl­lä usei­ta, mut­ta ei kymmeniä.

    Vastaa

13. Eikös tääl­läkin jo joku esi­in­tynyt täysin uskot­taval­ta kuu­lostaval­la nimel­lä, joka osoit­tau­tui nimimerkiksi? 

    Itse asi­as­sa nim­im. “touko met­ti­nen” tuskin tajusi, ettei nim­imerkkiä nim­imerkik­si tun­nis­tet­taisi, ja sotkeu­tui tässä omaan näp­päryy­teen­sä. Toukomet­ti­nen tarkoit­taa sepelkyyhkyä, mut­ta met­sän sijas­ta met­ti­nen asso­sioi­tuikin mon­en mielessä Miettiseen.

    Vastaa

14. “Nimi on tun­nis­teena epä­tasa-arvoinen, kos­ka toisil­la se on yleinen ja toisil­la harv­inainen. Jyrkästi ajatel­tuna pitäisi siis siir­tyä sosi­aal­i­tur­vatun­nuk­sen käyttöön.”

    Niin piru vieköön onkin. Se oli kamala tapaus, kun Google siir­si salaiset Usenet-tietokan­nat näkyvi­in. Kaik­ki nimit­täin olet­ti­vat, että se mitä nyys­sei­hin kir­joit­taa siir­tyy muu­ta­mas­sa viikos­sa bit­tien hautuumaalle.

    Niin­pä käytet­ti­in surut­ta omaa nimeä esmes nois­sa enti­sa­jan per­in­tei­sis­sä fleimisodis­sa, jot­ka oli­vat railakas­ta paskan­heit­toa maaotteluhengessä.

    Sitä­pait­si aja­tus­maail­ma muutenkin muut­tunut. Eri­tyis­es­ti hävet­tää omat 80-luvun punav­ihree­fa­sis­tiset mielip­i­teet, vaik­ka ne nykyään main­stri­im­iä onkin.

    Niin­pä en enää käytä oikee­ta nimeä koskaan mis­sään ja IP-osoit­teenkin säädän uudek­si vähin­tään ker­ran kuussa.

    Vastaa

15. Minus­ta raadin ymmär­rys netistä ja sen merk­i­tyk­ses­tä (globaalille) sanan­va­paudelle oli jopa hälyt­tävän huono. Jopa ne, jot­ka eivät olleet kieltämässä ano-kir­joit­telua, näyt­tivät perustel­e­van usein sanan­va­pau­den kannal­ta vihamielisesti. 

    Poruk­ka ei ollut net­tikeskustelui­hin tutus­tunut kuin äärim­mäisen pin­nal­lis­es­ti ja asen­teel­lisen lehtikir­joit­telun perus­teel­la. Lynkkaus­mieliala tun­tui ole­van monel­la mielip­i­teen taustalla.

    Vastaa

16. Min­ul­la ei ole mitään mielip­iteitä, joiden takana en seisoisi, mitä raadis­sa vaikut­ta­va mum­moikäi­nen Kaari Utrio luulee anonymi­teetin tarkoittavan. 

    Lähin­nä suo­je­len muiden ihmis­ten intimi­teet­tiä enem­mänkin kuin omaani. Taan­noinen eri­ty­is­lu­okkakoke­muk­seni esimerkik­si olisi jäänyt oma­l­la nimel­lä ker­tomat­ta, kos­ka ris­ki las­ten tun­nistamiseen olisi ollut olemassa. 

    Koko kysymys HS-raadille oli epämielekäs (eikä ensim­mäistä ker­taa), kos­ka mitään mah­dol­lisuuk­sia valvoa keskustelua netis­sä ei ole. Voin tietysti omia jonkin Tuu­la Vir­ta­nen tai Pekka Korho­nen ‑nim­imerkin sit­ten, jos täl­lainen laki tulee. 

    Ain­os­taan pankki­tun­nuk­sil­la rek­isteröi­tymi­nen olisi keino pitää iden­ti­teet­ti var­masti tiedossa.

    Vastaa

17. Tietenkin anonymi­teetille on sijansa kuten avaus­postauk­ses­sa on hyvin perustel­tu. Silti kyl­lä tun­tuu, että ylivoimais­es­ti suurim­man osan ajas­ta anonymi­teet­tiä käytetään sel­l­aisen son­nan suoltamiseen johon ei uskallus riit­täisi jos sen jou­tu­isi oma­l­la nimel­lään allekir­joit­ta­maan. Eipä se aina tietysti näin mene, jotain Hom­mafo­ru­mia luke­mal­la kyl­lä ilme­nee että jotkut kir­joit­ta­vat myös ilmeis­es­ti oma­l­la nimel­lään aika hiuk­sianos­tat­tavaa soopaa.

    Itse kir­joi­tan tänne oma­l­la nimel­lä ja useimpi­in mui­hin paikkoi­hin yleis­es­ti tun­netul­la taiteil­i­janimel­läni jon­ka takaa löy­tyvän oikean nimenkin saa selville Googlel­la 15 sekun­nis­sa (vrt. Andy McCoy Antti Hulkko). Veis­tom­aikan sormil­la las­ket­taval­la määräl­lä ker­to­ja olen jonkun aiheen henkilöko­htaisu­u­den tms. vuok­si kokenut tarpeel­lisek­si kom­men­toi­da tarkoi­tus­ta varten kek­si­tyn anonyymin nim­imerkin takaa. Olen kokenut, että tämä on pakot­tanut hie­man miet­timään mitä sanoo, kos­ka vaik­ka useim­mille luk­i­joille oikea nimi ei ker­ro sen enem­pää kuin nim­imerkkikään, en kuitenkaan halua antaa itses­täni nyky­isille ja tuleville tut­taville ja yhteistyökump­paneille huonoa kuvaa. Hyvin har­voin mitään ajatuk­sia on kuitenkaan joutunut itsesen­suroimaan ja jos sel­l­ainen uhka on ollut ilmas­sa, on aina se optio että käyt­tää täysin anonyymiä nimimerkkiä.

    Vastaa

18. Min­ulle asial­lisel­la ja perustel­lul­la nimet­tömäl­lä kir­joituk­sel­la voi hyvin olla jopa enem­män arvoa kuin sel­l­aisel­la, jon­ka kir­joit­taa korkeaan sosi­aaliseen statuk­seen­sa nojaa­va henkilö oma­l­la nimellään.

    Vastaa

19. Yrit­täjien kohdal­la tulee ongel­ma , kun oma­l­la nimel­lä täy­tyy myy­dä myös omaa työtään. Esim. Osmon pal­stalle usein tulee kom­men­topi­neek­si vaikka­pa kun­tien rahoi­tus­mekanis­me­ja. Juuri täl­lä het­kel­lä kir­joit­te­len tar­jous­ta erään kun­nan kun­nal­lis­teknis­es­tä urakas­ta. Entä jos asi­akkaani on lukenut ja tun­nistanut kom­ment­te­jani, jois­sa olen esit­tänyt kun­tien virko­jen muut­tamista määraikaisek­si tai kun­nal­lisveron keräys­ta­van muuttamisesta?

    Monia yrit­täjien oma­l­la nimel­lä kir­joitet­tu­ja blo­ge­ja ym. vaivaa myös se , että ne käytän­nön pakos­ta esit­tävät yrit­täjän “men­estyjänä” ja “kasvuyrit­täjänä”. Voiko täl­lainen henkilö kir­joit­taa yel-vaku­u­tuk­sen epäko­hdista tai konkurssiyrit­täjän muu­tostur­vas­ta? Minus­ta yrit­täjyys pitäisi nähdä enem­män ammat­ti­na muiden joukos­sa kuin elämän­ta­pana tai uskon­tona, enkä ole keksinyt nim­imerkkikir­joit­telua parem­paa tapaa tämän ajamiseen.

    Myös luk­i­jana arvotan nimel­lä kir­joite­tut kom­men­tit painavemp­ina , toisaal­ta vakikom­men­toi­jien lin­ja selkey­tyy aikaa myöten jon­ka myötä arvos­tus muut­tuu laatuperusteiseksi.

    Vastaa

20. Blo­gin isän­tä voisi lait­taa nämä tämän keskustelu­pal­stan “yleiset kom­mentin julka­isukri­teer­it” etu­sivulleen, jot­ta ne oli­si­vat koko ajan kaikkien tiedossa.

    Isän­näl­lä on toki isän­nän oikeudet (ja hyvä niin).

    Vastaa

21. Ihme­tyt­ti ensin kovasti HS-raadin anonymi­teet­tikiel­teisyys, mut­ta sit­ten tuli mieleen, että kovin mon­en raadin jäse­nen ammat­ti­na on mielip­itei­den jakami­nen jos­sain muodoissa.Heille on tärkeää, että hei­dän mielip­i­teen­sä yhdis­tetään juuri heihin.

    Aiem­min kir­joituk­ses­sa mainit­ti­in, että joku halu­aa nim­imerkin takaa arvostel­la työ­nan­ta­jaa, mut­ta myöskin mon­en muunkin asian arvostelem­i­nen tai kom­men­toin­ti voi vaikut­taa vaikka­pa työ­paikan saan­ti­in. Vaik­ka työn­hak­i­jan kir­joi­tusten etsimi­nen inter­netistä lie­nee laiton­ta, sitä var­masti tapah­tuu. Ja ehkäpä se pari vuot­ta sit­ten voimakkaasti kau­pan työn­tek­i­jöi­den lakko-oikeut­ta puo­lus­ta­va kir­joi­tusten sar­ja palaa puraise­maan kannikasta.

    Vastaa

22. Saaran kanssa olen täysin samaa mieltä. 

    Mitä ihmeen väliä kuka sanoo, jos sanomi­nen on itsessään mie­lenki­in­toista. Min­ua ei ainakaan kiin­nos­ta tipan tip­paa, mil­lä auk­tori­teetil­la asia julkituodaan. 

    Anonymi­teetin yksi ehdo­ton etu onkin juuri se, että kir­joit­ta­jat ovat ikään kuin samal­la viival­la. Ketään ei ase­mansa ja nimen­sä vuok­si arvoste­ta enem­pää kuin toista. 

    Asi­at puhu­vat puolestaan.

    Vastaa

23. Näi­den täti-ihmisiä kavah­dut­tavien viha­sivus­to­jen ja törkykir­joi­tusten määrää nyt minus­ta vah­vasti liioitellaan. 

    Suurin osa nimet­töminä käy­dy­istä keskusteluista on aivan asial­lisia. Tot­ta kai usko­ma­ton­ta son­taakin löy­tyy, mut­ta sitä pitää kyl­lä usein sit­ten vähän etsimäl­lä etsiä. Ja etsivä löytää. 

    Kyl­lähän muuten Sep­po Lehtokin kir­joit­ti kir­jal­lis­es­ti ja hen­gel­lis­es­ti korkeata­soisia neek­eri-kyr­pä-pil­lu ‑jut­tu­jaan ihan oma­l­la nimel­lään tuhan­sia sivu­ja. Sit­tem­min on runo­suoni ehtynyt, kun vanki­las­sa ei ilmeis­es­ti liiem­mälti pääse net­ti­in riekkumaan. 

    Mut­ta eipä nimi­vaa­timuskaan tulisi niin paljon siisitimään eet­ter­iä, mitä ehkä kuvitel­laan. Eikä kaikkia näem­mä tuomiot pelota.

    Vastaa

24. Use­am­man net­tikeskustelu­pal­stan ylläpitäjän tulisi rohkeam­min vain toteut­taa sitä, mitä pal­stal­taan halu­aa. Ja toivoak­seni nyky­istä use­am­min pyrk­iä kil­paile­maan sisäl­löl­lä klikkien tai postausten lasken­nan ase­mes­ta, vaik­ka tämä tarkoit­taisi viestien karsimista. 

    40 000 on epäilemät­tä ja syys­täkin ylläpitäjää miel­lyt­tävä luku, mut­ta netis­sä nol­lia laskurei­den perään tulee ja menee. Min­ua elähdyt­tää enem­män nim­imerk­iltä 😉 “Tom­mi Uschanov” mukael­tu luon­nehd­in­ta: numeroista viis kun­han voin sään­nöl­lis­es­ti seu­ra­ta (ja puuhastel­la) Suomen kielel­lä suh­teel­lisen korkeata­soista keskustelua aidosti merk­i­tyk­sel­li­sistä asioista. 

    Tässä ytimessä en pidä niinkään olen­naise­na nimeä ja nim­imerkit­tömyyt­tä vaan viestien sisältöä. 

    Kuten Osmo toteaakin, on toki hyödyl­listä että kaikkien saavutet­tavis­sa on puli­na- ja mölinä­pal­sto­ja joil­la mikä vain ääni pääsee esi­in. Mut­ta ei kaikkien inter­netis­sä pal­staa pitävien tarvitse kan­taa huol­ta sanava­paud­es­ta siten, että kaikil­la kanav­il­la pode­taan tun­nos­tuskaa siitä että joka äänelle ei anneta oma­l­la pal­stal­la tilaa.

    Uskon, että kun net­tikeskustelu­pal­s­ta väli­neenä tulee entistä tutum­mak­si laa­jem­mille kansan­joukoille, tul­laan myös enenevässä määrin pitämään aivan nor­maali­na että pal­stoil­la X ja Y hyväksytään vain tietyn­laiset mielip­i­teet tai tietyl­lä rak­en­teel­la kir­joite­tut viestit ilman että ne ovat uhka sanan­va­paudelle tai salaliittolaisuutta.

    Sinän­sä koko ter­mi mod­er­aat­tori on vähän jälk­i­jät­töi­nen ja päästä läpi tai hylkää ‑asteikko vajavainen. Teknolo­gia mah­dol­lis­taisi ihan hyvin foo­rumei­ta, joil­la on oikea pää­toimit­ta­ja tai san­o­taan vaik­ka maail­man yleiskielel­lä eli taivute­tul­la englan­nil­la Editori. 

    Eli joku, jon­ka tehtävä ei ole vain kään­tää peuka­lo ylös tai alas, vaan esimerkik­si myös ker­toa kir­joit­ta­jille että tek­stistäsi pitää muut­taa tämä ja tämä asia jot­ta se julka­istaisi­in. Tai jopa tila­ta puheen­vuoro­ja, jär­jestää niitä ajal­lis­es­ti halu­a­mal­laan taval­la ja pitää huol­ta kielenhuollosta.

    Yleistiedo­tusvä­li­neenä itseään pitävälle myös jonkin­laisen vapaan sanan kana­van auki pitämi­nen on toiv­ot­tavasti itseis­ar­vo. Nyky­maail­maan tun­tu­isi luon­te­val­ta että netis­sä voisi olla vaik­ka kom­bi­naa­tio lyhy­itä anonyyme­ja vieste­jä (Twit­ter- ja tek­stivi­esti­tyyli­in merkki­ra­joituk­sel­la?) ja tasoltaan vaa­ti­vampia mielipi­dekir­joituk­sia. Jälkim­mäiset voisi­vat jatkos­sakin toki poikkeustapauk­sia luku­unot­ta­mat­ta olla nim­imerkit­tömiä ja mik­seivät nyky­istäkin voimakkaam­min kieli­huol­let­tu­ja ja ohjeistettuja.

    Täl­lä pal­stal­la jatket­takoon samaan malli­in. Mutul­la heit­täisin, että keskustelua tääl­lä saat­taisi järeäm­pää rek­isteröin­tiä saati oma­l­la nimel­lä ‑lin­jaa tehokkaam­min var­jel­la väljähtymiseltä innokkaimpi­en kir­joit­telijoiden lyhyi­den heit­to­jen ja keskinäisen nokke­lankin huumori­nokit­telun kar­simi­nen, sil­läkin uhal­la että top­puuteltaville tulisi paha mieli ja pal­stas­ta rah­tusen tylsempi.

    Mielum­min kyn­nys sisään mata­lam­mal­la, mut­ta rima tek­stien suh­teen korkeammalla.

    Vastaa

25. Jos maas­sa olisi täy­delli­nen mielip­i­teen vapaus niin koko kysymys olisi täysin epärelevantti.

    Nykyti­lanne, jos­sa kunkin blo­gin omis­ta­ja määrit­telee täysin vapaasti ja oman mieli­v­al­tansa mukaises­ti nou­datet­ta­van aut­en­tikoin­nin tason on mielestäni hyvä. Valit­tu lin­ja hei­jas­tuu myös kir­joi­tusten tasoon.

    Olen­naista on että blo­gin omis­ta­jan vapaut­ta määrätä blo­gin­sa anonymi­teetin tasos­ta ei loukata.

    Vastaa

26. “Blo­gin isän­tä voisi lait­taa nämä tämän keskustelu­pal­stan “yleiset kom­mentin julka­isukri­teer­it” etu­sivulleen, jot­ta ne oli­si­vat koko ajan kaikkien tiedossa.”

    Nii voisikin.

    Huo­masinkin juuri, että käytän oikea­ta nimeäni ain­oas­taan ja vain sil­loin, kun ei ole vaaraa siitä että mielipi­de lentää roskik­seen. Sil­loin myös tulee käytet­tyä enem­män aikaa kir­joi­tusasun kanssa.

    Oma ryh­män­sä on aiv­o­ton Totu­u­den­Torvi-media kuten Hesari, jonne ei yli­malka­an kan­na­ta kir­joit­taa muu­ta kuin yhden riv­in vit­tuilu­ja sen­sorin kiusak­si tai “Ain­oan Oikean Mielipiteen”-piiloparodioita, jot­ka menevätkin harv­inaisen usein läpi.

    Vastaa

27. Tm sanoo:

    Minus­ta Osmon perustelu sille, että tänne voi kir­joit­taa anonyyminä, on erit­täin hyvä.
    

    Eli­na ei ole yhtä innostunut: 

    Vähem­män tääl­lä on näkynyt yhteiskun­nan korkeim­man por­taan huip­puasiantun­ti­joiden kuumia pal­jas­tuk­sia? Eipä tule mitään mieleen. 

    Kyl­lä ihan tavis­ten anonyymien (TA) kom­menteil­la tätä blo­gia pystyssä pidetään. 

    Markki­noin­tikikikalta tun­tui tuo Osmon “merkit­täviä asiantun­ti­joi­ta” ‑lausah­dus. Eli tulka­a­pa kaik­ki Hesarin luk­i­jat kat­so­maan meikäpo­jan korkeata­soista sivustoa. 

    Minus­ta oli jopa hie­man loukkaavaa dis­sa­ta mei­dät taval­liset kir­joit­ta­jat pois laskuista ja arvostaa vain näitä asiantun­ti­joi­ta (keitä lienevätkään). Sep­po Vep­säläi­nen tulee mieleen, mut­ta hän esi­in­tyy oma­l­la nimellään. 

    Onko tääl­lä mon­takin salat­tua nim­imerkkiä yhteiskun­nan huip­ul­ta? Pal­jas­takaa edes nim­imerkin var­jol­la, että on. 

    Esi­in Pave Lipponen!

    Vastaa

28. Eli­na:

    Anonymi­teetin yksi ehdo­ton etu onkin juuri se, että kir­joit­ta­jat ovat ikään kuin samal­la viival­la. Ketään ei ase­mansa ja nimen­sä vuok­si arvoste­ta enem­pää kuin toista.

    Asi­at puhu­vat puolestaan.

    Toinen etu on minus­ta se, että oma­l­la nimel­lään kir­joit­tavas­ta emme tiedä, mil­lä tyylil­lä hän kir­joit­taisi anonymi­teetin suo­jis­sa, mut­ta anonyymi­na kir­joit­tavas­ta tiedämme (ainakin ensin mainit­tua enem­män). Anonyymi­na hal­pa­maisuuk­si­in, turhi­in kär­jistyk­si­in ja huonoi­hin perustelui­hin sor­tuu helpom­min, joten joku joka ei anonyymi­nakaan sor­ru niihin, lie­nee liik­keel­lä asian puoles­ta itseko­ros­tuk­sen sijaan.

    Tosin nim­imerkil­lä kir­joit­tavakin voinee jos­sain määrin pyrk­iä itseko­ros­tuk­seen, jos hänen nim­imerkkin­sä on jonkin sosi­aalisen ryh­män sisäl­lä tun­net­tu, vaik­ka kir­joit­ta­jan oikeaa nimeä ei tiedet­täisikään. Tässä mielessä täysi anonymi­teet­ti olisi paras, mut­ta se toisaal­ta vaikeut­taa mon­imutkaisem­pi­en asioiden kom­mu­nikoimista ja ymmärtämistä, että ei yhtään tiedä mitä kir­joit­ta­ja muista asi­aan liit­tyvistä aiheista on mieltä. Sil­loin aiheet edel­lyt­täi­sivät keskimäärin nyky­istä laa­jem­paa käsittelyä.

    Vastaa

29. Sekä nimet­tömyy­delle että nimel­lisyy­delle on tilauk­sen­sa. Mik­si kukaan halu­aisi kieltää kumpaakaan ilmaisumuo­toa, kun netis­sä on rajat­tomasti tilaa molemmille? 

    Uudessa Suomes­sa nimet­tömät späm­määjät pilaa­vat useim­mat keskuste­lut ja siel­lä yleen­sä jak­saa lukea lähin­nä oma­l­la nimel­lä kir­joit­tavien tai edes rek­isteröi­tynei­den kom­men­tit. Pitäisin rek­isteröin­ti­vaa­timus­ta keskustelun tason kannal­ta oleel­lisim­pana asiana, jos raskas­ta moderoin­tia ei har­raste­ta. Osmon blo­gin sys­tee­mi tun­tuu toimi­van hyvin.

    Vastaa

30. Eli­na, ei kai Osmo taviskeskustelijoi­ta dis­san­nut; kun­han sanoi halu­a­vansa säi­lyt­tää sen mah­dol­lisu­u­den, että tun­netutkin henkilöt voivat kom­men­toi­da blogi­in vapaasti.

    Vastaa

31. Eli­na:
    Soin­in­vaara tuskin tarkoit­ti että huip­pu­virkamiehet tääl­lä tekevät mehukkai­ta pal­jas­tuk­sia. Lähin­nä kysymys on siitä, että voi osal­lis­tua keskustelu­un ollenkaan. Hyvin mon­es­sa organ­isaa­tios­sa taval­lis­ten asiantun­ti­joiden mielipi­dekir­joituk­set menevät jonkun sortin tiedo­tu­sosas­ton läpi. Jos tääl­lä käytäisi­in keskustelua oma­l­la nimel­lä, pitäisi kom­men­tit kai tarkas­tut­taa vas­taaval­la taval­la. Yhtä julk­ista­han tämä on.

    Toisaal­ta nim­imerkkiä tarvi­taan myös tule­vien huip­pu­virkami­esten suojaksi.

    Vastaa

32. Net­ti on täyn­nä asial­lista keskustelua, luku­taidot­tomat vaan yrit­tävät etsiä sitä täysin vääristä paikoista, kuten pal­lon todel­la spek­taakke­li­no­mais­es­ti pudot­ta­neesta Hesarista.

    Vastaa

33. Eli­na: Sopi­ihan tätä main­os­taa. Ei tai­da mui­ta yhtä korkealaa­tu­isia kom­ment­tiosas­to­ja olla tässä maassa?

    Eikä tuos­sa mielestäni ketään dis­sat­tu. Tavikset voi tehdä valin­nan, osa virkamiehistä ei.

    Vastaa

34. Hesarin keskustelu­pal­s­ta on ehkä paras esimerk­ki siitä, mitä sanava­pau­den ja anonymi­teetin totaalis­es­ta väärinymmärtämis­es­tä seu­raa. Metri­tolkul­la epäki­in­nos­tavia salali­it­to­te­o­ri­oi­ta ja hävyt­tömyyk­siä, johon puut­tumi­nen olisi Sensuuria.

    Karua on myös se, että hesari sään­nöl­lisin väli­a­join tekee tämänkaltaisia uutisia netin paskan­heitos­ta. Tietysti sanomale­hti­jut­tu sanomale­hdestä on melkein parem­paa kuin toimit­ta­jien kanssa ryyp­päävät toimittajat…

    Vastaa

35. Vähem­män tääl­lä on näkynyt yhteiskun­nan korkeim­man por­taan huip­puasiantun­ti­joiden kuumia paljastuksia?

    Tästä tuli flash­back viimeisim­pään Enbuskeen:

    areena.yle.fi/ohjelma/57b3ac69fa6effb6a4bbfe9da7ecfd15

    Siel­lä Juhana Var­ti­ainen (tutkimusjo­hta­ja jne…) viit­tasi tähän blogi­in eli kyl­lä tätä joku lukee. Mut­ta ei kai ne kuumat pal­jas­tuk­set tääl­lä idea olekkaan, osta iltapäiväle­hdet jos niitä halajat.

    Ja nim­imerkkiä Eli­na en vai­h­taisi ikityl­sään Paavoon mis­tään hinnasta…

    Vastaa

36. Itseäni kiusaa kyl­lä anonyymi­teetin suo­jista tehdyt viharoiskaisut, samas­sa keskustelus­sa käyte­tyt use­at eri nim­imerk­it ja mainostajien/lobbaajien mukakansalaisi­na kir­joit­ta­mat kommentit.

    Vekkuli tekni­ik­ka voisi olla vaik­ka ensin kir­joit­taa kom­ment­ti, sit­ten kehitel­lä itselleen saman­mieli­nen nim­imerk­ki ja kir­joit­taa itseään kan­nus­ta­va tai puo­lus­ta­va kom­ment­ti jne. Tai käy­dä jonkun kimp­pu­un pal­stal­la viiden eri nim­imerkin turvin..

    Netis­sä kiusaami­nen ja her­jaami­nen on täl­lä het­kel­lä sal­li­tumpaa kuin mui­ta medioi­ta käyttämällä.

    Vastaa

37. Net­tikir­joit­telu­un ei oikein voi suh­tau­tua kuin enti­saiko­jen sanomale­hteen, kos­ka biteistä on han­kala muoka­ta huomisen kalankäärettä.

    Har­van ihmisen mieliku­vi­tuskaan riit­tää arvaa­maan, mis­sä yhtey­dessä omat kir­joituk­set voivat pom­pah­taa esi­in vaikka­pa 20 vuo­den kulut­tua. Jos oma­l­la nimel­lä kir­joit­ta­va nou­dat­taa tiukasti varovaisu­us­pe­ri­aatet­ta, ei kai jää muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin pitää suu supussa.

    Tästä johtuen ja mahtipon­tis­es­ti Voltairea raiskat­en; olen eri mieltä kanssasi, mut­ta puo­lus­tan kuole­maani asti oikeut­tasi sanoa mielip­i­teesi myös nim­imerkin takaa.

    Vastaa

38. Hen­ry Las­sus kir­joit­ti 16.4.2010 kel­lo 15:25:

    Vaik­ka työn­hak­i­jan kir­joi­tusten etsimi­nen inter­netistä lie­nee laiton­ta, sitä var­masti tapahtuu.

    Onko se todel­la laitonta? 

    Eikö sil­loin myös ole laiton­ta lukea Ilta-San­omista työn­hak­i­jaa koske­va jut­tu? Eikö pitäisi kiireesti sulkea silmät ja pan­na lehti pois ennen kuin ehtisi nähdä mitään työn­hak­i­jaa koskevaa?

    Miten voi olla laiton­ta lukea julka­istua aineistoa?

    😮

    Vastaa

39. Eli­na:

    Mitä ihmeen väliä kuka sanoo, jos sanomi­nen on itsessään mie­lenki­in­toista. Min­ua ei ainakaan kiin­nos­ta tipan tip­paa, mil­lä auk­tori­teetil­la asia julkituodaan. 

    No, minus­ta ainakin poli­itikko­jen kohdal­la sil­lä, kuka sanoo mitäkin, on merk­i­tys­tä. Jos vaikka­pa Osmo julis­taisi tääl­lä, että Helsin­gin pitäisi tehdä A ja sit­ten val­tu­us­tossa äänestäisi B, niin ainakin itsel­läni luot­ta­mus häneen lask­isi. Kyse on siis rehellisen ihmisen maineesta, mis­tä tietenkään nim­imerkin ei yleen­sä tarvitse välit­tää mitään. 

    Tietenkin vähän sama kos­kee taviksi­akin. Jos joku kir­joit­ta­ja jää kiin­ni vale­htelus­ta tai hänen jut­tun­sa osoite­taan muuten vaan hölyn­pö­lyk­si, niin sit­ten tule­vaisu­udessa en suh­taudu hänen jut­tui­hin­sa samal­la tavoin kuin jos hänen stan­dard­insa oli­si­vat koko ajan korkeal­la. Nim­imerkil­lä kir­joit­ta­ja pystyy paljon helpom­min “nol­laa­maan” maineen­sa kuin nimel­lä kir­joit­ta­va vain vai­h­ta­mal­la nim­imerkkiä eikä sik­si hänel­lä ole saman­laisia pidäkkeitä pysyt­täy­tyä totu­udessa kuin oma­l­la nimel­lä kirjoittajalla. 

    Toki nim­imerkillekin on mah­dol­lista rak­en­taa auk­tori­teet­ti hyvänä kir­joit­ta­jana. Jos on vuosikau­sia kir­joit­tanut samal­la nim­imerkil­lä korkeata­soista tek­stiä, ei vält­tämät­tä halua heit­tää sitä mainet­taan menemään.

    Vastaa

40. Arvostan eniten oma­l­la nimel­lä kir­joit­tamista. Ymmär­rän silti nim­imerkin tarpeen läh­es kaikissa niis­sä tapauk­sis­sa, jot­ka edel­lä on jo kerrottu.

    Sosi­aal­i­tur­vatun­nus olisi keskustelun tap­pokeino siinä kuin pankki­tun­nuk­setkin rek­isteröi­tymisessä. Perustel­la tuskin tarvitsee.

    Pur­je­hdin muu­tamil­la pal­stoil­la har­vak­seltaan, kos­ka en ker­takaikki­aan ehdi lukea lop­ut­toman pitk­iä ja polveile­via keskustelu­ja. Itse osal­lis­tun keskustelu­un erit­täin har­voin ja sil­loinkin vain pitkän harkin­nan jälkeen.

    Sanomisen tarve tietenkin vai­htelee ja tähän pal­stoil­la pyörim­iseen kai voi syn­tyä voimakaskin riippuvuus.

    Arvostan Soin­in­vaaran tapaa hallinnoi­da omaa pal­staansa sekä sal­lia nim­imerk­it. Hänen tapansa madal­taa julka­isukyn­nys­tä oma­l­la nimel­lään kir­joit­tavien kohdal­la on myös jotenkin soin­in­vaar­alainen läh­estymistapa ilmiöi­hin samoin kuin se taa­jaan kir­joit­tavien blokkaaminen. 

    Min­ua nim­imerk­ki ei hait­taa, kos­ka pal­stan luonne ja ylläpitäjän käsit­tämätön kär­siväl­lisyys näyt­tää pitävän keskustelun uomis­saan. Sil­läkään ei ole tuon taivaal­lista väliä, onko täl­lä pal­stal­la nim­imerkil­lä kir­joit­tavista 70 pros­ent­tia pro­fes­sor­e­i­ta tms. vaikut­ta­jia tai 110 pros­ent­tia men­san yläkvartiilia. 

    Tääl­lä viihtyy, kos­ka asioiden kir­jo on suuri ja kom­men­toi­jien kir­jo suurem­pi. Sat­un­nainen suun­nista­jakin sopeutuu.

    Siitä kiitos Soin­in­vaar­alle. Koeta jak­saa ja pitkään!

    Vastaa

41. Tuskin kukaan sivus­toille kir­joit­ta­ja halu­aa pal­jas­taa omaa henkilöl­lisyyt­tään sil­lä taval­la, että kir­joit­ta­jan muutkin tun­nis­tustiedot pal­jas­tu­isi­vat muille luk­i­joille ja kirjoittajille.

    Ja jos sivus­toille tulisi rek­isteröi­tyä esim. pankki­tun­nuk­sien avul­la, niin ei kait sivus­ton ylläpi­tokaan saisi tietoon­sa rek­isteröi­tyneen osoite‑, hetu‑, puhelinnumerotietoja.

    Siis, kuka halu­aa tietää sivus­tolle kir­jau­tuneen tun­nistamiseen tarvit­tavia tietoja.

    Ja jos Erk­ki Vir­ta­sia on vaikka­pa 4532 kap­palet­ta, niin tulisiko eräs Erk­ki Vir­tasen oikea nimi näkyä sivus­tol­la Erk­ki 234. Vir­tase­na vaik­ka kirjautumisjärjestyksessä.

    Ja jos pres­i­dentin kaima Tar­ja Halo­nen kir­joit­taisi sivus­tolle, niin tulisiko kaiman nimiken­tässä näkyä main­in­ta, että tämä Tar­ja Halo­nen ei ole se “Tar­ja Halonen”.

    Siis, joku taho vaan halu­aisi tietää jos­sain tietyssä tapauk­ses­sa, kuka ja ken on nimen tai nim­imerkin takana.

    Vastaa

42. Hesarin keskustelu­pal­s­ta on ehkä paras esimerk­ki siitä, mitä sanava­pau­den ja anonymi­teetin totaalis­es­ta väärinymmärtämis­es­tä seu­raa. Metri­tolkul­la epäki­in­nos­tavia salali­it­to­te­o­ri­oi­ta ja hävyt­tömyyk­siä, johon puut­tumi­nen olisi Sensuuria.

    Toi Hesarin ‘keskustelu­pal­stan’ taso on kyl­lä mie­lenki­in­toinen jut­tu, ohes­sa mitä luulen tapahtuneen.

    Hesari oli aluk­si rauhalli­nen, tarkkaan moderoitu sivus­to. Sit­ten ‘hom­malaiset’ huo­masi että mamukri­ti­ik­ki ban­nataan mut­ta kukka­hat­tuilua ei. Siitä joku vitsiniek­ka kek­si kat­soa kuin­ka uber voi kukka­hat­tuide­olo­gian vetää ettei hesari julk­istaisi. Ja hesar­i­han julk­isti. Kaik­ki kir­joit­ti piru­ut­taan ubermokut­tavia kom­ment­te­ja ja nau­rua riit­ti niin että koko net­ti raukui. 

    Nyt hs.fi on sitä tasoa mitä on, en jak­sa lukea samas­ta syys­tä kun en jak­sa lukea hom­maakaan, yhden riv­in p***n jauhantaa.

    Vastaa

43. BRG:

    Hesari oli aluk­si rauhalli­nen, tarkkaan moderoitu sivus­to. Sit­ten ‘hom­malaiset’ huo­masi että mamukri­ti­ik­ki ban­nataan mut­ta kukka­hat­tuilua ei. Siitä joku vitsiniek­ka kek­si kat­soa kuin­ka uber voi kukka­hat­tuide­olo­gian vetää ettei hesari julk­istaisi. Ja hesar­i­han julk­isti. Kaik­ki kir­joit­ti piru­ut­taan ubermokut­tavia kom­ment­te­ja ja nau­rua riit­ti niin että koko net­ti raukui. 

    Tämä on kyl­lä valitet­tavasti väärin muis­tet­tu. HS:n keskustelu­pal­s­ta lanseer­at­ti­in muis­taak­seni kesäl­lä 2004 tai 2005. Itse seurasin uud­is­tus­ta mielis­säni, mut­ta Juhani Putki­nen löi avaus­päivänä käyn­ti­in (oma­l­la nimel­lään, ehkä) samantien 20 ketjua kar­jalan­palau­tuk­ses­ta ja toisen moko­man pako­ruot­sista. Venäläis­ten raaku­udet Kauka­suk­sel­la oli­vat myös use­assa ketjus­sa, vaik­ka yhtään uutista niistä ei ollut.

    Sep­po Lehto tuli myös paikalle kakka­jut­tuineen alle vuorokaudessa. HS:llä ei ollut minkään­laista moderoin­tia aluk­si, ja esimerkik­si Sepon totaal­iä­lyt­tömät jutut oli­vat mon­ta tun­tia HS:n sivuilla. 

    Tämä, Keskustelu­sivus­ton vaikeakäyt­töisyys ja sisältö­jen ain­u­laa­tu­inen käsit­tämät­tömyys taka­si­vat sen, että ihan alus­ta läh­tien HS:n keskustelu­pal­s­ta on ollut pelkästään hul­lu­jen mekas­tus­ta ja paradok­saalis­es­ti vielä hirveämpi kuin Suomi24, jos­ta saat­taa aika ajoin löytää järkevääkin keskustelua. HS:stä ei ikinä. 

    Itseäni on välil­lä kiin­nos­tanut, että mik­si HS ei toimi­ta keskustelu­pal­staansa. Muis­taak­seni ihan HS:n verkko­toim­i­tuskesta asti tätä pidet­ti­in silmät pyöreinä sanan­va­pau­teen puut­tumise­na ja Sen­surointi­na. Mut­ta tietysti jokainen saa tehdä keskustelu­pal­stal­laan mitä tykkää.

    Vastaa

44. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mik­si kukin nim­imerk­ki esi­in­tyy nimerkkinä. Anonyyminä esi­in­tymi­nen on usein sitä, että heit­etään kivi muurin yli ja käy­dään kat­so­mas­sa, mihin osui.

    Hesarin kir­joit­telu on täyt­tä yliampu­vaa soopaa ja ilo­tuli­tus­ta. Tääl­lä sen­tään on säi­lynyt joku ryhti, kiitos ylläpitäjän. Mut­ta kyl­lä monel­la anonyymil­lä jäisi tääl­läkin mielipi­de sanomat­ta, jos jou­tu­isi nimel­lään siitä vastaamaan.

    Vastaa

45. Mielestäni tuo oma­l­la nimel­lä esi­in­tymisen jatku­va peräänku­u­lut­ta­mi­nen on toisi­naan pelkkää oman itsen­sä nos­tamista “niiden fik­sumpi­en” keskustelijoiden joukkoon. Toisaal­ta se on myös sitä, ettei oikein sisäis­tetä inter­netin enem­män tai vähem­män anonyymiä luon­net­ta. Veikkaisin, että van­hem­mis­sa ikälu­okissa on enem­män näitä nimen perään haikailevia.

    http://mediavahti.mullo.net/2010/03/29/verkkokeskustelut-tayttyvat-usein-huudosta-ja-ennakkoluuloista/

    Vastaa

46. Jouni Lun­qvist

    Hesarin kir­joit­telu on täyt­tä yliampu­vaa soopaa ja ilo­tuli­tus­ta. Tääl­lä sen­tään on säi­lynyt joku ryhti, kiitos ylläpitäjän. 

    KYl­lä vaan. Tämä pal­s­ta lie­nee ain­oi­ta suomenkielisiä poli­it­tisi­in aiheisi­in kohdis­tu­via medioi­ta, jois­sa käy­dään pääsään­töis­es­ti järke­viä ja argu­men­toivia keskustelu­ja niin nim­imerkil­lä kuin nimel­lä. En tiedä paljonko vieste­jä pää­tyy roski­in, mut­ta tämän pal­stan perus­teel­la uskon että nim­imerkkikir­joit­telu voi tarkoit­taa muu­takin kuin HS:n kaltaista kaaosta. 

    En ymmär­rä mik­sei HS kar­si edes selvästi häiri­in­tyneitä vieste­jä, tai edes sel­l­aisia joista ei kol­man­nel­lakaan luke­mal­la saa tolkkua. Oikeinkir­joi­tussään­nöstä voisi olla myös (rajoitet­tu) hylkäämis­pe­ruste. Saat­taa olla, että HS Keskustelu on ns. hävit­ty peli. Itse syyt­täisin hesaria kyl­lä jonkun ver­ran tämän “maa­han­muut­tokeskustelun” gen­eroimis­es­ta tuol­la keskustelu­pal­stoil­laan. Mut­ta näitä keskustelu­pal­sto­ja kat­sot­taes­sa tulee hel­posti mittakaavavirheitä.

    Vastaa

47. Tämä on kyl­lä valitet­tavasti väärin muistettu.

    En nyt uskalla väit­tää vas­taan kun muisti on kuin van­hasel­la mut­ta tietääk­seni about 3y ago hesarin keskuste­lut oli ihan asial­lisia, ei siel­lä sil­loin mitään suur­ta luon­heit­toa ollut.

    Vastaa

48. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mik­si kukin nim­imerk­ki esi­in­tyy nimerkkinä. 

    Ensin pitäisi määritel­lä “nim­imerk­ki”. Itse esi­in­nyn tääl­lä ihan ikioma­l­la etu­nimel­läni, mut­ta kaimo­ja on toki enem­män kuin, jos esi­in­ty­isin koko nimellä.

    Vastaa

49. jouni lundqvist:

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mik­si kukin nim­imerk­ki esi­in­tyy nimerkkinä.

    Kos­ka siperia opet­taa. HS:iin aikanaan kir­joitin nimel­läni, ajatellen että mies seisoo sano­jen­sa takana ja sitä peri­aatet­ta kun­nioite­taan. Ja katin kon­tit. Ketjun nim­imerk­it goo­glasi­vat nimeni ja kään­sivät keskustelun siihen, kuka olen ja mikä on moti­ivi­ni. En ymmär­rä, mik­si moderoin­ti sal­li sen. Sit­ten vielä jotkut luuli­vat, että halu­an jatkaa keskustelua sähköpostissani.

    Tämän koke­muk­sen jäl­keen olen ollut varovaisem­pi. Toinen vai­h­toe­hto olisi jät­täy­tyä koko aja­tusten­vai­h­don ulkop­uolelle. Sekin olisi sääli, kos­ka näis­sä jutuis­sa voi oppia toisil­ta ihmisiltä paljon.

    Vastaa

50. Toisaal­ta se on myös sitä, ettei oikein sisäis­tetä inter­netin enem­män tai vähem­män anonyymiä luon­net­ta. Veikkaisin, että van­hem­mis­sa ikälu­okissa on enem­män näitä nimen perään haikailevia.

    Miten inter­net on sen anonyymimpi kuin mikään muukaan media? Julka­isi­jan näkökul­mas­ta ehkä — on pam­flet­te­ja ja agit­propia anonyymisti julka­istu ennen net­tiäkin, mut­ta onhan se nykyään helpom­paa — mut­ta jos ver­rataan keskustelu­pal­stalle viestiä sor­vaavaa tavan tal­laa­jaa kir­jeitse mielipi­de­pal­stalle ajatuk­si­aan lähet­tävään, keskustelu­pal­stan käyt­täjän voi edes peri­aat­teessa jäljit­tää ip-numeron tapais­ten tun­nis­teti­eto­jen avul­la ellei tämä ole oikeasti näh­nyt vaivaa niiden peit­tämiseen. Kir­jeestä selviää var­masti lähin­nä mis­sä päin maa­ta se on laatikkoon pudotettu.

    Sanois­in, että anonymi­teet­tiä leimallisem­paa inter­netis­sä käytävälle keskustelulle on vähäisem­pi tai täysin puut­tu­va moderoin­ti. Ennen van­haan julka­isi­jan oli pakko taval­la tai toisel­la ottaa kan­taa siihen mitä paper­ille laite­taan, nykyään on mah­dol­lista pystyt­tää foo­ru­mi joka toimii täysin oma­l­la pain­ol­laan. Tämän ymmärtämi­nen on kieltämät­tä joskus van­hem­malle väestölle hie­man haastavaa.

    Nim­im. Juu­so Kopo­nen (s. 1978)

    Vastaa

51. Juu­so Kopo­nen kirjoitti:
    “Itse kir­joi­tan tänne oma­l­la nimellä…”

    Ensin­näkin se on tietysti oma val­in­tasi. Toisek­si pienel­lä Google-haulla voi tode­ta, että sin­ul­la on ainakin yksi täyskaima ja suku­nimikaimo­ja usei­ta tuhan­sia. Jos itse allekir­joit­taisin tämän oma­l­la nimel­läni, jokainen Googlea käyt­tävä voisi sen käytän­nössä var­masti yhdis­tää lop­un elämääni sekä min­u­un, vaimooni että lap­si­i­ni. Mukaan lukien mah­dol­liset tule­vat työ­nan­ta­jat tai henkises­ti häiri­in­tyneet hörhöt. Jol­lakin toisel­la (ei-suo­ma­laisel­la pal­stal­la) muis­tan näh­neeni “mik­si minä käytän nykyään nim­imerkkiä” otsak­keel­la kir­joituk­sen, jon­ka tek­i­jää toinen net­tikansalainen oli pyrkinyt savus­ta­maan pois tämän työ­paikalta tämän (suo­ma­laisit­tain hyvin tavanomais­ten) mielip­itei­den takia.

    HS-raa­timit­tauk­sen kannal­ta ongel­mallista on, että joukos­sa on niin paljon poli­itikko­ja tai mui­ta julk­isu­udessa eläviä. Meistä muista pääosa ei halua toitot­taa poli­it­tisia mielip­iteitään joka ilman­sun­ntaan arkielämässään.

    Tätä viestiä vareten annoin myön sähkö­pos­tiosoit­teeni, joka on aito. Tietysti vaa­timuk­se­na voisi olla myös koko nimen käyt­tö, ja minä voisin kir­joit­taa “Ris­to Niem­i­nen”. Läh­es kaik­ki var­maan arvaisi­vat, etten ole sen enem­pää veikkauk­sen toim­i­tusjo­hta­ja kuin fysi­ikan pro­fes­sorikaan. Käytän­non yleistyessä useim­mat var­maan ymmärtäi­sivät, ettei se ole nimeni laisinkaan. Mitähän täl­läkin sit­ten saavutettaisiin?

    - ja jos jonkun vas­taus tähän olisi, että voisi­han henkilöl­lisyy­den todis­taa esimerkik­si pankki­tun­nuk­sil­la, niin toteaisin, että vieläkin maail­mas­ta löy­tyy lukuisia mai­ta, jos­sa moi­sel­la innokkalla politrukil­la olisi töitä tar­jol­la — mut­ta toiv­ot­tavasti min­un ei tarvitse koskaan nähdä sel­l­aista päivää Suomessa.

    Vastaa

52. Itse en kir­joi­ta koko nimel­läni, kos­ka en halua keskusteluis­sa mitenkään peit­el­lä elämäni var­jop­uo­lia, epäon­nis­tu­misiani ja mah­dol­lis­es­ti sosi­aal­ista halvek­sun­taa aiheut­tavia omi­naisuuk­siani, vaan pyrin tuo­maan niitäkin itses­täni esi­in sil­loin, kun se on keskustelun kannal­ta olennaista.

    Min­ul­la ei ole yhtään kokon­imikaimaa, joten koko nimel­lä kir­joit­ta­mi­nen merk­it­sisi sitä että kaik­ki sanomani todel­lakin yhdis­tetään juuri min­u­un. Samoin mm. kaik­ki kump­panistani sanomani yhdis­tet­täisi­in kump­pani­i­ni, van­hempia koske­vat jutut van­hempi­i­ni jne. Lisäk­si joudun ammat­ti­ni puoles­ta toisi­naan (onnek­si harvem­min) ole­maan tah­dostani riip­pumat­tomasti esil­lä julk­isu­udessa, ja kun ammat­ti­ni vielä on omi­aan houkut­tele­maan viihde- eli roska­jour­nal­is­mia, en mielel­läni ase­ta kaikkea mah­dol­lista itseäni ja läheisiäni koske­vaa mate­ri­aalia net­ti­in kuin tar­jot­timelle. Mut­ta toisaal­ta en halu­aisi ryhtyä itsesen­su­uri­inkaan, joten ratkaisuni on sukunimettömyys.

    Toinen, hul­lumpi syy on sit­ten se, että min­ul­la on liiankin “myön­teisiä” koke­muk­sia eräältä pal­stal­ta, jos­sa henkilöl­lisyyteni pal­jas­tui vuosien kir­joit­telun jäl­keen. Tämä pal­jas­tu­mi­nen vaikut­ti muu­ta­man kir­joit­ta­jan asen­teisi­in siten, että he alkoi­vat kri­ti­ikit­tömästi olla kanssani samaa mieltä, vaik­ka aiem­min oli­vat samoissa kysymyk­sis­sä jyrkästi eri mieltä. Min­ua täl­lainen kohtelu vaivaa, joten pyrin ehkäisemään vas­taavia tilantei­ta muis­sa yhteyksissä.

    Luotan siihen, että järkevä luk­i­ja kyl­lä näkee tek­stistäni, onko siinä point­tia vai ei, riip­pumat­ta siitä näkyykö nimeni sen yhtey­dessä. Osmon tiedos­sa olev­as­ta sähkö­pos­tiosoit­teestani käy kyl­lä koko nimeni ilmi. En siis pyri salaa­maan nimeäni, vaan ain­oas­taan pitämään sen pois­sa kenen tahansa ulottuvilta.

    Vastaa

53. Samuli,

    Olin niukkas­nainen ja epä­tark­ka. Tarkoitin lähin­nä puh­tai­ta mielip­iteitä eli esim. tääl­lä on min­un näkökul­mas­tani aivan sama sanooko mielip­i­teen­sä Samuli vai Samuli Saarel­ma. Mielip­i­teen sisältö on ratkaiseva. 

    Tietysti totu­usar­von kannal­ta on merkit­tävää, kuka sanoo. Voin­han vaikka­pa esi­in­tyä netis­sä lääkärinä anynyymisti ja antaa ohjei­ta, jot­ka ovat täysin vääriä ja jopa vahin­gol­lisia. Eli jos halu­aa auk­torisoi­da itsen­sä asiantun­ti­jana, on tietysti olta­va tun­nis­tet­ta­va henkilö. 

    Siinä mielessä nämä Osmon “merkit­tävät asiantun­ti­jat” ovat yhden­teke­viä, kun taus­tas­ta ei ole mitään tietoa. Sik­si jonkin ver­ran ihmettelin hei­dän nos­tamis­taan anonymi­teetin keulakuviksi. 

    En muutenkaan pidä kovin arvostet­ta­vana korkeis­sa ase­mis­sa olevil­ta ihmisiltä mankua ja rutista asioista nimet­tömänä net­ti­pal­stoil­la. Jos näkee oma­l­la työ­paikallaan ei-suo­tavia saati lait­to­mia asioi­ta, pitää ne hoitaa siel­lä kas­vokkain. Mikäli päätök­sen­teon epäko­h­dat ym. halu­aa julk­isu­u­teen, on ain­ut toimi­va keino tehdä se oma­l­la nimellään. 

    Olen siis sitä mieltä, että korkeis­sa vir­ka-ase­mis­sa olevil­la ihmisil­lä on eri vas­tuu sanomi­sis­taan kuin taviksel­la kotiäidil­lä, joka huvikseen kir­joit­telee nettipalstoille. 

    Sel­l­ainenkin point­ti on nimet­tömänä kir­joit­tamises­sa min­ul­la vielä on, että tämänkin blo­gin kom­ment­te­ja saate­taan siteer­a­ta eri­laisil­la muil­la foor­mumeil­la. Olen löytänyt ker­ran jonkin omankin kom­ment­ti­ni rasis­mi­in kallel­laan ole­val­ta sivus­tol­ta. En kat­soisi hyväl­lä silmäl­lä, jos siel­lä olisi koko nimeni, kun nyky­lain­säädän­nön puit­teis­sa olisi aivan mah­do­ton­ta saa­da se sieltä pois.

    Vastaa

54. Oikeinkir­joi­tussään­nöstä voisi olla myös (rajoitet­tu) hylkäämisperuste

    Mut­ta… sit­ten­hän Osmo ei voisi kir­joit­taa tänne mitään? Ja sehän olisi hie­man sääli.

    Vastaa

55. Asial­lises­sa mielip­i­teen­vai­h­dos­sa tuskin nimi on tai ainakaan ei pitäisi olla pääasia.

    Kyl­lä nim­imerkin suo­jis­sa tapah­tu­va mielip­i­teen­vai­h­to täy­tyy olla mah­dol­lista. Voin­hyvin ymmärtää tilantei­ta, jois­sa eri syistä johtuen mielipi­det­tä ei voi kir­joit­taa net­ti­in oma­l­la nimel­lä, vaik­ka itse seisoisi sano­jen takana vankasti.

    Jollei noin olisi, aika han­klak­si kävisi ihan järkevlkin mielip­i­teen­muo­dos­tus netisssä.

    Lisäk­si pitää tietysti muis­taa että ker­ran netis­sä aina netis­sä, aina ei var­maan löy­dy sel­l­aisia ihmisiä jot­ka ovat samoissa hom­mis­sa ajas­ta iäisyy­teen ja voivat jopa vai­h­taa julk­ista profi­il­i­aan täysin, hauskin­pana esimerkkinä Siimes.

    Nim­imerkkiesi­in­tymisel­lä on oma tilansa olta­va, ihan jo demokra­t­ian toteu­tu­misen näkövinkke­listä. Puhut­takoon vaikka­pa lähdesuojasta.

    Vastaa

56. Maail­man sivu on ollut kir­joit­ta­jia, jot­ka ovat toim­i­neet nimierkin suo­jis­sa. Nykyäänkin use­ampi kolum­nisti ja paki­noit­si­ja. Jotkut jopa arvostet­tu­ja persoonallisuuksia.

    Olisi lisäk­si hive­nen outoa, jos pyrit­täisi­in rajoit­ta­maan ilmaisun vapu­at­ta ja oma­l­la iden­ti­teetil­lään leikittelyä.

    Ros­ka on kuitenkin roskaa, oli se nimel­lä tai ilman. Mielip­i­teet eivät ole ikinä roskaa, mut­ta mielip­i­teet ovatkin perustel­tu­ja argu­ment­te­ja ja niin rak­en­ta­va osa debaat­tia. Mikäli on ole­mas­sa keskustelua ohjaa­va taho, se voi surut­ta pois­taa kaiken moskan, joka ei osal­lis­tu debaat­ti­in, vaan huutelee sat­tuman­varaisia tun­te­muk­sia puskista.

    Vastaa

57. Eli­na:

    Mut­ta… sit­ten­hän Osmo ei voisi kir­joit­taa tänne mitään? Ja sehän olisi hie­man sääli. 

    😀 Eipä tääl­lä taitaisi olla muutenkaan paljon kir­joit­ta­jia enää… (en ole yksit­täis­es­tä kom­men­tista noin paljon nau­ranutkaan aivan vähään aikaan)

    —

    Mitäköhän ne seu­raavak­si kysyvät. Onko oikeutet­tua käyt­tää hap­pea hengis­sä pysymiseen?

    Jos meil­lä joskus on sel­l­ainen sys­tee­mi, ettei anonyymisti voi asioi­ta sanoa, niin minä alan kyl­lä han­kki­maan asei­ta ja (anonyymisti) lah­taa­maan näitä jär­jestelmän ylläpitäjiä.

    Kari

    Vastaa

58. Pitää kir­joit­taa niin, että kir­joi­tus kestää päivän­val­on myös yhdis­tet­tynä kir­joit­ta­jan nimeen. Anonyyminä kir­joit­telu on hie­man samaa kuin selän­takana puhumi­nen. Jos nimel­lä kir­joit­telu vähen­tää kir­joit­telua niin entä sit­ten. Kai niil­lä poisjäävil­lä on muitakin purkau­tu­miskanavia kuin netin nimet­tömät keskuste­lut. No, en ole sulke­mas­sa nimet­tömiltä net­tiä, mut­ta aika usein paneudun nimel­lään vain liikku­vien teksteihin.

    Vastaa

59. Kari ja Eli­na, en tarkoit­tanut että kaikkien pitäisi käyt­tää ortografis­es­ti täy­del­listä kieltä. Itsel­läni on luk­i­häir­iöisiä ystäviä ja suku­laisia, jot­ka pystyvät tuot­ta­maan jän­tevää ja rikas­ta tek­stiä, vaik­ka yhdys­sanat eivät osu tai kir­jaimet vai­h­ta­vat sanois­sa paikkaa. 

    Mut­ta jos viestis­sä ei ole yhtään välimerkkiä (tai viestis­sä on huu­tomerkke­jä koko vuo­den tarpeik­si), koko viesti on ver­saalil­la tai siitä puut­tuvat esimerkik­si kaik­ki ver­bit, niin kyl­lä tämä on mielestäni ihan hyvä hylkäyspe­ruste. Tämä itseasi­as­sa menee enem­män niihin käsit­tämät­tömien viestien kategoriaan.

    Vastaa

60. Olen ihme­tel­lyt tätä usein vil­jel­tyä olet­ta­mus­ta, että nimet­tömänä esi­in­tyvä henkilö netis­sä ei seisoisi mielip­i­teen­sä takana. Mikä moti­ivi ihmisel­lä olisi esit­tää jokin mielipi­de, jos hän ei ole sitä mieltä?

    Eihän se sil­loin ole mikään mielipi­de. Mielipidähän määritelmäl­lis­es­ti tarkoit­taa, että on jotain mieltä, vai mitä?

    Jos nim­imerk­ki Tah­vo Tam­pereelta sanoo Suomi24:n monikult­tuurisu­us­pal­stal­la, että “soma­lit vit­tuun Suomes­ta”, niin var­masti hän on sitä mieltä. Ei ole mitään syytä epäil­lä, ettei olisi. 

    Jos hän jou­tu­isi ilmaise­maan saman asian Tauno Tah­vanaise­na muo­toilu kuu­luisi: “mielestäni soma­lei­ta tulisi mah­dol­lisuuk­sien mukaan palaut­taa ja kään­nyt­tää jo rajal­ta takaisin Soma­lian rauhal­lisi­in osiin”. 

    Mut­ta eihän se mielipi­de sinän­sä yhtään mik­sikään muu­tu. Kyse on ilmaisun karkeusas­teesta. Net­ti saataisi­in ehkä kieleltään siis­tim­mäk­si toisin sään­nöin, mut­ta eivät ne mielip­i­teet mihinkään katoa, kuten jotkut tun­tu­vat luule­van. Ikään kuin ihmis­ten aja­tus­maail­ma jotenkin muut­tuisi, jos jotain ei saa sanoa. 

    Tämä lie­nee sen­su­urin kan­nat­ta­jien johtoa­ja­tus muutenkin. Kun ajatuk­set lakaistaan maton alle, niin ne lakkaa­vat ole­mas­ta. Ja näin­hän se ei ole, vaan ehkäpä päinvastoin.

    Vastaa

61. Ja sit­ten se mr. Hyde.

    Eli­na:

    Siinä mielessä nämä Osmon “merkit­tävät asiantun­ti­jat” ovat yhden­teke­viä, kun taus­tas­ta ei ole mitään tietoa. Sik­si jonkin ver­ran ihmettelin hei­dän nos­tamis­taan anonymi­teetin keulakuviksi.

    Älä nyt ole kohtu­u­ton Osmoa kohtaan. Olen samaa mieltä, että argu­mentin kannal­ta asian esi­in tuomi­nen oli hölmöä (niinkuin kyl­lä koko kysymyskin), mut­ta mihin tässä “Eli­nan maail­mas­sa” jää enää tilaa inhimmillisyydelle?

    Onko se nyt oikein kovasti väärin, jos Osmo kokee muka­vana sen, että “tavis­ten” lisäk­si tänne kir­joit­ta­vat myös “korkean tason virkamiehet”? Kyl­lähän sin­unkin, Eli­na, pitäisi ymmärtää, että saamme kaik­ki hyvän mie­len aivan eri­lai­sista asioista. Ehkä Osmo saa sen tuos­ta. Mitä väärää siinä on?

    Mitä tulee itse asi­aan (onko tääl­lä näitä “korkean tason virkamiehiä”), luulen Osmon väit­teel­lä ole­van vin­han perän. On jonkun ker­ran sat­tunut, että olen tääl­lä tör­män­nyt sel­l­aisi­in argu­ment­tei­hin, joiden esit­tämiseen vaa­dit­taisi­in taus­ta­ti­etoa, jota ei useim­mil­la ole. Anonyymi­teet­ti on joskus aika näen­näistä min­ulle, jos kuitenkin tiedän ain­oas­taan alle viidel­lä ihmisel­lä maail­mas­sa ole­van tietoa asiasta.

    Useim­mat eivät sitä näe, mut­ta minä näen (joskus).

    Olen näh­nyt sen liian mon­ta ker­taa, että ase­man vuok­si ei voi asioi­ta sanoa. Se on epämiel­lyt­tävää; voin joskus ker­toa muu­tamia tari­noi­ta, mut­ten täl­lä pal­stal­la — niin anonyy­mi en ole 🙂

    Kari

    Vastaa

62. Tvaara:

    Olisi lisäk­si hive­nen outoa, jos pyrit­täisi­in rajoit­ta­maan ilmaisun vapu­at­ta ja oma­l­la iden­ti­teetil­lään leikittelyä. 

    Olisi tietysti, mut­ta usein uno­htuu että HS:n keskustelu­pal­stalle kir­joit­ta­mi­nen ei ole mikään sub­jek­ti­ivi­nen oikeus. Niinkuin ei ole ilmaisun­va­paus noin yleensäkään.

    Vastaa

63. Eli­na kirjoitti:

    “Onko tääl­lä mon­takin salat­tua nim­imerkkiä yhteiskun­nan huip­ul­ta? Pal­jas­takaa edes nim­imerkin var­jol­la, että on.

    Esi­in Pave Lipponen!”

    Tuliko tässä freudi­lainen lip­sah­dus ja Eli­na onkin Pave. Tai (hyytävä aja­tuskin) Osmon sivupersoona.

    Vastaa

64. Eri verkko­sivus­toil­la on (ja saa olla) eri sään­nöt anonyymin kir­joit­tamisen suh­teen — aika yksinker­taista. Kuten Tiedemies tote­si, ei var­maan ole tarvet­ta yrit­tää laa­tia kaikkia sivus­to­ja koske­via ohjei­ta. Jotenkin tuo Hesarin kysymys hei­jastelee sel­l­aista ajat­te­lu­ta­paa, että meil­lä on yksi, kaikkien jaka­ma Julk­isu­us, jolle pitää kehit­tää toimintasäännöt.

    On sit­ten kokon­aan toinen asia, jos jokin verkko­sivus­to rohkaisee rikol­lisu­u­teen anonyymin kir­joit­telun­sa ansios­ta. Tähän kai vira­nomaisil­la on jo nyt mah­dol­lisu­us puuttua.

    Vastaa

65. Eli­nal­la on vis­si­in vauhti påållå.

    Kyse­hän nim­imerkkikir­joit­telus­sa on lähdesuojasta.

    Eli­nakin käyt­tää sitä samaa suojaa.

    Pal­stan ylläpitäjä tietää kuka Eli­na on, mut­ta en minä tiedä jollei eli­na itse sitä halua tuo­da julki.

    Ihan ok.

    Vastaa

66. Ensin­näkin se on tietysti oma val­in­tasi. Toisek­si pienel­lä Google-haulla voi tode­ta, että sin­ul­la on ainakin yksi täyskaima ja suku­nimikaimo­ja usei­ta tuhan­sia. Jos itse allekir­joit­taisin tämän oma­l­la nimel­läni, jokainen Googlea käyt­tävä voisi sen käytän­nössä var­masti yhdis­tää lop­un elämääni sekä min­u­un, vaimooni että lap­si­i­ni. Mukaan lukien mah­dol­liset tule­vat työ­nan­ta­jat tai henkises­ti häiri­in­tyneet hörhöt.

    No tuos­ta kun klikkaat nimeäni, pääset koti­sivuil­leni jos­ta löy­tyy val­oku­va, puhe­lin­nu­mero ja sähkö­pos­tiosoite, että kyl­lä nämä kir­joituk­set voidaan aika yksiselit­teis­es­ti yhdis­tää min­u­un. Häiriköitä ei ole näkynyt enkä ole ajatel­lut men­nä töi­hin sel­l­aiselle työ­nan­ta­jalle jolle tääl­lä esit­tämäni mielip­i­teet oli­si­vat ongel­ma ja joka vielä viit­sisi erik­seen niitä kaivel­la netistä. Ain­ut ker­ta kun julkises­ti esite­ty­istä mielip­iteistä on seu­ran­nut häiriköin­tiä oli itse asi­as­sa kym­menisen vuot­ta sit­ten lehti­haas­tat­telun seu­rauk­se­na. Olisiko pitänyt esi­in­tyä lehdessäkin paperi­pus­si päässä ja nimimerkillä? 

    Anonyymille kir­joit­telulle on sijansa, kuten mon­een ker­taan on todet­tu. On itses­tään selvää, ettei sitä pidä kieltää. Silti mielestäni olisi hyvä pyrk­iä siihen suun­taan, että ole­tusar­vona on oma­l­la nimel­lä esi­in­tymi­nen ja anonyymiys pitää erik­seen perustel­la. Se on yleen­sä omi­aan viemään keskustelua rak­en­tavam­paan suuntaan.

    Vastaa

67. Amer­i­ca-Online by Wikipedia:
    “AOL gave clients access to Usenet in 1993. With AOL clients swarm­ing Usenet news­groups, the old, exist­ing user base start­ed to devel­op a strong dis­taste for both AOL and its clients, refer­ring to the new state of affairs as “Eter­nal September”. ”

    Syysku­us­sa fuk­seil­la meni kuukausi, ennenkuin ne oival­si­vat miten keskusteluryh­mät toimii. Sen­si­jaan Amer­i­ca-On-Line-tavikset eivät ikinä oival­ta­ne­et mitään ja niin­pä syyskuu jäi päälle ikuisik­si ajoiksi.

    Usenet-his­to­ria ja vaikka­pa Duuni.net-keskustelupalsta osoit­taa, ettei tiuk­ka tun­nistau­tu­mi­nen auta mitään. Aiv­o­ton­ta lät­inää tuot­ta­vat aiv­ot­tomat ihmiset oli niil­lä nimi tai ei.

    Näp­pärä ratkaisu olisi älykkyys­testi log­gauk­sen yhtey­dessä. Uusi-Suo­mi-tyylisen ynnälaskun sijas­ta voisi olla mon­imutkaisem­pi lukio­ta­son matemaat­ti­nen prob­leema. Niin­san­otut kielinerothan eivät ole koskaan nero­ja mis­sään muussa.

    Vastaa

68. Tuo­mas S:

    Olisi tietysti, mut­ta usein uno­htuu että HS:n keskustelu­pal­stalle kir­joit­ta­mi­nen ei ole mikään sub­jek­ti­ivi­nen oikeus. Niinkuin ei ole ilmaisun­va­paus noin yleensäkään. 

    No HS:n kom­ment­ti­pal­stalle kir­joit­telu tietenkään ei ole mikään sub­jek­ti­ivi­nen oikeus, mut­ta ilmaisun­va­paud­es­ta noin yleensä:

    Perus­tus­la­ki 2. luku, 12 §:

    Jokaisel­la on sanan­va­paus. Sanan­va­pau­teen sisäl­tyy oikeus ilmaista, julk­istaa ja vas­taan­ot­taa tieto­ja, mielip­iteitä ja mui­ta vieste­jä kenenkään ennakol­ta estämät­tä. Tarkem­pia sään­nök­siä sanan­va­pau­den käyt­tämis­es­tä annetaan lail­la. Lail­la voidaan säätää kuvao­hjelmia koske­via las­ten suo­jelemisek­si vält­tämät­tömiä rajoituksia.

    Vira­nomaisen hal­lus­sa ole­vat asi­akir­jat ja muut tal­len­teet ovat julk­isia, jollei niiden julk­isu­ut­ta ole vält­tämät­tömien syi­den vuok­si lail­la erik­seen rajoitet­tu. Jokaisel­la on oikeus saa­da tieto julkises­ta asi­akir­jas­ta ja tallenteesta. 

    Ihmisoikeuk­sien yleis­maail­malli­nen julis­tus, 19. artikla:

    Every­one has the right to free­dom of opin­ion and expres­sion; this right includes free­dom to hold opin­ions with­out inter­fer­ence and to seek, receive and impart infor­ma­tion and ideas through any media and regard­less of frontiers. 

    Ja sit­ten vielä painavin, Kari:

    Kaikil­la ihmisil­lä on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus mielip­iteisi­in­sä ja niiden esit­tämiseen — tarvit­taes­sa tur­vaudun vaikka­pa väki­val­taan tämän oikeu­den puolustamiseksi

    Ja tämä ei tarkoi­ta, etteikä Osmol­la tai Hesar­il­la olisi oikeut­ta jät­tää julkaise­mat­ta mielip­iteitä halu­jen­sa mukaan.

    Kari

    Vastaa

69. Tietysti sanan­va­paus on peru­soikeus, mut­ta men­nen tullen rajoitet­tu liit­tyen ihmisen ammat­ti­in, ase­maan ja siihen tilanteeseen mis­sä se tieto on kuul­tu minkä halu­aa ilmaista. Tämä on ehkä eniten rajoitet­tu peru­soikeutemme, ja hyvä niin. Enti­nen pro­fes­sori Kemp­pinen kir­joit­taa vii­sai­ta tästä perusoikeudesta.

    Vastaa

70. Osmon kan­taan asial­lis­ten net­tikeskustelu­jen sään­nöistä on help­po yhtyä.Itse asi­as­sa nykyi­nen val­takäytän­tö, joka sal­lii nimet­tömänä pen­saas­ta ampumisen, loukkaa asial­lis­ten keskustelijoiden sanan­va­paut­ta. Tein kier­roksen ahtaa­jalakon aikana ja lopetin US:n sivuil­la, kun ahtaa­jien puheen­jo­hta­jaa esitet­ti­in tup­peen­sal­vettavak­si. Mis­sään en tavan­nut asial­lista kom­men­toin­tia lakon kon­tek­stista ja ahtaa­jien asemasta.
    Ihmisen keskustelukult­tuu­rit ovat syn­tyneet 200 000 vuo­den aikana. Kehi­tyk­seen ovat voimakkaasti vaikut­tanut ruumi­illi­nen viestin­tä ilmeil­lä, äänen­sävyl­lä, jne. Näi­den jäädessä pois psyykki­nen kon­trol­li on aivan toinen. Jo 70-luvun varhaiset psykol. tutkimuk­set s‑postin vaiku­tuk­ses­ta viestin­täkäyt­täy­tymiseen osoit­ti­vat agres­si­ivi­su­u­den kas­va­van ja riskinot­tokyn­nyk­sen madaltuvan.
    Uskon nykyisen käytän­nön jatkamisen vaikut­ta­van yleisem­minkin keskustelukult­tuuria madal­tavak­si. Näin on jo Yhdys­val­lois­sa käynyt — ei tosin pelkästään net­tikult­tuurin vaikutuksesta.

    Vastaa

71. Ainakin sanomale­hti Kar­jalainen siir­tyi v. 2009 täysin vain oma­l­la nimel­lä kir­joitet­tavaan net­tikeskustelu­un. Niistä koke­muk­sista olisi kiva kuul­la julkises­ti lehdeltä itseltään ja muil­ta medioilta.

    Sat­un­nainen vierailu­ni Kar­jalaisen sivuil­la ei anna korkeaa kuvaa. Kansane­dus­ta­ja Esa Lahtela vään­tää siel­lä puolenkymme­nen vakion­i­men kanssa aiheesta kuin aiheesta…

    Vastaa

72. Mielestäni Osmon nykyi­nen lin­jaus on toimin­ut hyvin. Tämä on mielestäni netin toimivin keskustelu­pal­s­ta (tässä aihep­i­iris­sä). Jos kir­joit­taisin Hesarin yleisönosas­toon kir­joitaisin oma­l­la nimel­lä, sen pal­stan asetel­ma on niin toinen — se on yleinen val­takun­nalli­nen tila. Peri­aat­teessa voisin hyvin kir­joit­taa tänne oma­l­la nimel­läni, ja ehdot­tomasti sitä suosit­te­len. En myöskään kuu­lu siihen asiantun­ti­jaryh­mään, jota Osmo ajaa takaa. Olen kuitenkin töis­sä sel­l­aisel­la asiantun­ti­ja-alal­la, ja sel­l­aises­sa ase­mas­sa, että jos kir­joit­taisin oma­l­la nimel­läni, se nyt vaan olisi han­kalaa. Pitäisi miet­tiä niin mon­taa tahoa, mitä he tästä ajat­telisi­vat? Enkä vält­tämät­tä halu­aisi, että seu­raa­va mah­dolli­nen työ­nan­ta­jani miet­tisi palka­amis­tani näi­den kir­joi­tusten perus­teel­la googlaa­mal­la (tai sit­ten halu­aisin?). Vapaa-aikana (har­voin töis­sä), kun tätä blo­gia seu­railee ja joskus kom­men­toi, halu­aisi olla vapaal­la. Jotenkin ajat­te­len, että se on myös näi­den blo­gien tarkoi­tus. Painet­tu­jen lehtien yleisönosas­tot ovat toista maata.
    Nim­imerkin ei pitäisi olla oikeus sivistymät­tömään käytök­seen. Täl­lä blogilla se on toimin­ut suht hyvin. Tietyt aiheet aina tuot­ta­vat ylilyöntejä.
    Mietinnässä on, siir­ty­isinkö oman nimen käyt­töön. Vähän se kyl­lä rajoit­taisi kom­men­toin­tia tiet­ty­jen päät­täjien suun­taan. Niin se vain menee.
    Ei siinä tarvitse olla Lip­po­nen. Ja Lip­po­nen­han voisi sanoa mitä tahansa. Hän on nykyään Vapaaherra.

    Vastaa

    1. Kun tuo lausah­duk­seni asiantun­ti­joista nyt on niin kiihdyt­tänyt tun­tei­ta, avataan asiaa.
       Tääl­lä on oma­l­la nimel­lään kir­joit­ta­neet esimerkik­si hal­li­tus­neu­vos Pekka Järvi­nen sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iöstä ja HKL:n eläk­keel­lä ole­va suun­nit­telupääl­likkö Sep­po Vep­säläi­nen. Pekka Järvi­nen on voin­ut kir­joit­taa oma­l­la nimel­lään, kos­ka hän on tukenut ja selit­tänyt hal­li­tuk­sen lin­jaa, mut­ta olisi var­maankin tukeu­tunut nim­imerkki­in, jos hän olisi arvostel­lut istu­van min­is­terin päätöstä. Vep­säläi­nen olisi var­maankin käyt­tänyt nim­imerkkiä, ellei olisi eläkkeellä.
       Nim­imerkil­lä, mut­ta tun­nis­tet­taval­la nimel­lä ovat kir­joit­ta­neet eräät yri­tysjo­hta­jat. Ilman tun­nis­tet­tavaa nimeä kir­joit­taa välil­lä muu­ta­ma henkilö, joiden asiantun­te­mus jos­sakin asi­as­sa on epäi­lyt­tävän hyvä.

       Vastaa

73. Toiv­ot­tavasti välit­tyy, että seu­raa­va pohd­in­ta on myös oma kritiikkinsä. 

    Nimel­lä kir­joit­ta­mi­nen sosial­isoi ja iden­ti­teetil­listää tietoa. Sil­loin tieto esitetään, tiedostaa ihmi­nen sitä itse tai ei, reunae­hdol­la ’mitä minus­ta ajatel­laan’. Esite­tyt ajatuk­set kor­rek­ti­soitu­vat sosi­aal­is­ten odotusten, painei­den ja edel­ly­tys­ten muo­vaam­i­na. Rehellisyy­den, tin­kimät­tömän tiedon etusi­jalle aset­tamisen kus­tan­nuk­sel­la. Tämä kaven­taa filosofisen pohdin­nan liikku­mati­laa, mukailee sosial­isoitunei­ta rajal­in­jo­jaan, latis­tuu toden­ta­maan kir­joit­ta­jansa usein paikalleen jäh­mettyvää identiteettiä.

    Nimel­lä kir­joitet­tu tieto myös rajoit­tuu hyvin merkit­tävästi ’oman mielip­i­teen’ vaateisi­in. Vapaa tutkailu, eriävien näkökul­mien pohtimi­nen, aja­tusten esit­tämi­nen niiden itsen­sä täh­den vaikeu­tuu, kos­ka kir­joit­ta­ja tiedostaa, että luk­i­jan on vaikea tehdä eroa näi­den kah­den tason välil­lä. Näke­mys­ten itsen­sä ja sen välil­lä, kan­nat­taako kir­joit­ta­ja itse varsi­nais­es­ti esit­tämiään näke­myk­siä. Esite­tyn näke­myk­sen ei tarvitse olla mielipide.

    Filosofi­as­sa ja ’tiedon psykolo­gias­sa’ har­jaan­tu­va ajat­teli­ja kehit­tyy ymmärtämään ymmär­ryk­sen hau­rau­den, var­muu­den saavut­ta­mat­to­muu­den, moni­ta­hoisen tutkailun filosofisen vält­tämät­tömyy­den, lähtöko­h­tien­sa vai­htelemisen, vahvis­tusharhan tiedostamisen tärkey­den ja tämän myötä vahvis­tusharhan vält­tämisen. Näin etusi­jalle aset­tuu par­al­laksin, vai­htel­e­van liik­keen tärkeys kokon­aisku­vien monipuolis­tamiselle. Mielipi­de kysymyk­ses­tä Y ei ole edel­ly­tys kysymyk­sen Y käsit­telemiselle. Näke­myk­sen Y:stä voi esit­tää näke­myk­sen itseis­ar­von täh­den, ja eriävän näke­myk­sen ja kol­man­nen. Samas­ta kysymyk­ses­tä voi yhtäaikaises­ti pitää yllä use­ampia keskenään kil­paile­via näke­myk­siä – tai toisi­aan täy­den­täviä. ’Mielipi­de’, eli näke­mys jon­ka sub­jek­ti sosial­isoi itseen­sä, minäku­vaansa, on täten usein filosofi­an stag­naa­tio­ta, rappeu­tu­mista, paikalleen jäh­mettymistä. Täl­löin myös tun­teet tule­vat paljon vahvem­min mukaan ja ajat­telu tun­neperäistyy. Ei puo­lus­te­ta enää niinkään tietoa, vaik­ka näin halu­taan esit­tää, vaan puo­lus­te­taan oman merk­i­tyk­sen­sä kokemista, omaa oike­as­sa olemista oikeas­ta riip­pumat­ta. Tiedon kiin­nit­tyessä iden­ti­teet­ti­in kyn­nys tiedon kri­ti­soimiselle kas­vaa ratkaisevasti.
    Sosial­isoituneen tiedon esit­tämis­es­tä tulee ennal­ta arvat­tavaa, mieliku­vi­tuk­se­ton­ta, kiel­let­tyjä aluei­ta vält­tävää, tylsää.

    Henkilöi­tymätön tieto on puh­taam­min tietoa itseään, vahvem­min tiedon ehdoil­la, kun­han ajat­teli­ja itse ymmärtää tämän mah­dol­lisu­udet. Sosi­aal­i­sista kahleista irtau­tu­vaa. Nimet­tömänä sub­jek­ti­na vihreä voi kan­nat­taa ydin­voimaa, kri­ti­soi­da monikult­tuuria, kri­ti­soi­da nais­tutkimus­ta, ilman, että sosi­aalisen tiedon maail­mas­sa elävät, asen­teil­laan mielip­i­teen­va­pau­den vas­taisuuten­sa osoit­ta­vat hyökkäävät tiedon ohitse hänen henkilöään vas­taan. Tähän hyökkäämiseen on myös paljon enem­män halua, kuin mitä halu­taan myön­tää. Väitän, että se myös osaltaan kum­mit­telee nimel­lä kir­joit­tamisen vaatei­den takana.
    Ei-toiv­ot­tua tietoa halu­taan sosial­isoi­da näkymättömiin.

    Arvioin, että olen toden­näköis­es­ti lähet­tänyt inter­net­ti­in jo yli 100,000 viestiä. Alka­en alle 20 vuo­den iästä, jatkuen nykyiseen hie­man yli 30 vuo­den ikään. Tänä aikana näke­myk­seni ja toivoak­seni ymmär­ryk­seni ovat muut­tuneet val­tavasti. Olen lukenut tek­stiä eri muodois­saan tänä aikana toden­näköis­es­ti lähem­mäs miljoona sivua. Monista kysymyk­sistä en silti edes tiedä mielip­iteitäni, jos niitä kysyt­täisi­in. Sen sijaan on usei­ta näke­myk­siä. Voin yrit­tää perustel­la usei­ta vas­takkaisia näkökan­to­ja, ja nähdä niiden perustei­ta ja heikkouk­sia. Filosofis­es­ta lähtöko­hdas­ta inhoan spe­sifin näkökan­nan vaa­timista vaikeista kysymyksistä.

    Usein ase­tun keskustelun vas­tavir­taan ja yritän kri­ti­soi­da keskustelu­foo­ru­mil­la tai vaikka­pa täl­laisel­la blogilla val­lal­la ole­via näke­myk­siä. Tämä johtuu ehkä ajoin liial­lis­es­takin inhos­ta kon­formis­mia, auk­tori­teet­tisu­ut­ta ja tietyn­laista syko­fan­tismia kohtaan. Esite­tyt näke­myk­set kos­ket­ta­vat enem­män itse keskustelupros­es­sia kuin sitä, mitä parhait­en perusteltavis­sa ole­vat näke­myk­set mielestäni oli­si­vat, jos täl­lainen vaade esitet­täisi­in. Yksinker­tais­te­tul­la esimerkil­lä: oikeis­to­lais­ten keskustelijoiden hal­lit­se­mas­sa talouskeskustelus­sa olen keskusteli­jana vasem­mis­to­lainen, vasem­mis­ton hal­lit­se­mas­sa oikeis­to­lainen keskusteli­ja. Monikult­tuurikri­it­tisessä keskusteluym­päristössä ajaudun etsimään ja puo­lus­ta­maan monikult­tuurisu­u­den hyviä puo­lia, myön­teisem­mässä keskusteluym­päristössä kri­ti­soin monikult­tuuria. Ilmas­toskep­ti­sis­mi -> alarmis­min ymmärtämi­nen, ilmas­toalarmis­mi -> skep­ti­sis­mi. Se mitä olen kon­tek­stis­sa keskusteli­jana ja se mitä olen ovat eri asioita.

    Jos olisin kir­joit­tanut n. satatuhat­ta viestiä oma­l­la nimel­läni en tietenkään olisi ikinä voin­ut käy­dä keskustelua tiedon ja ymmär­ryk­sen itseis­ar­vo­jen täh­den. Mie­lenki­in­toisim­mat näke­myk­set joi­hin olen toisil­ta kir­joit­ta­jil­ta tör­män­nyt ovat myös olleet nim­imerkkien kir­joit­tamia. Ne ovat hyvin har­vas­sa laa­jan kohi­nan seasta, mut­ta ne ylipäätään ovat ole­mas­sa. Usein jotakin julkeaa tai irvokas­ta tai totut­tu­ja rajo­ja rikko­vaa, ja juuri sik­si uusia näkökul­mia tar­joavaa van­hoi­hin kysymyk­si­in, parhaim­mil­laan uusia kysymyk­siä synnyttävää.
    Jotkut niistä var­masti ovat, näin halu­an uskoa, pilka­h­duk­sia siitä, kuin­ka tule­vaisu­ud­es­ta tul­laan kat­so­maan mei­dänkin aikaamme ja näkemään monia yleis­es­ti val­lal­la ollei­ta ajat­telun virheitä, joi­ta sosial­isoituneesti tois­telti­in ja vakaasti uskot­ti­in oikeik­si. Aivan kuten me voimme nyt kat­soa men­neeseen ja tode­ta vas­taa­van ilmiön. Kor­rek­tin ja sosi­aalisen his­to­ri­al­lisen liikkeen.
    Samal­la voidaan havain­noi­da, kuin­ka myöhem­män his­to­ri­an ja kehi­tyk­sen väärik­si osoit­tamien näke­mys­ten haas­t­a­mi­nen niiden val­las­sa olon aikakaudel­la, oli usein sosi­aalisen pahek­sun­nan, eristämisen ja jopa fyy­sis­ten vas­ta­toimien lähde. Emmekä suinkaan ole tästä lähi­mainkaan vapau­tunei­ta, etenkään henkisesti.

    Kat­son sik­si tärkeäk­si vas­tus­taa sitä per­for­manssia, joka tois­in­taa hyväksyt­tyä, viiteryh­mässä arvostet­tavaa, iden­ti­fioitu­vaa. Per­for­manssia mikä usein tiedosta­mat­taankin sitoo tun­teen ja ratio­naalisen erot­ta­mat­tomasti toisi­in­sa, antaen tun­teelle val­lan ratio­naaliseen, syn­nyt­täen tässä kulus­saan henkistä, usein piilevän aggres­si­ivista immu­ni­teet­tia väärille mielip­iteille ja oikei­den mielip­itei­den kri­ti­ikille. Kuin ne oli­si­vat tor­jut­tavia uhkia yksilölle itselleen. Henkilöko­htaisen kau­nan sel­l­aista yrit­täviä kohtaan, joka vaikkakaan ei yhteiskun­nas­samme enää kovin merkit­tävästi fyysi­nen, on edelleen henkises­ti vah­vasti olemassa.
    Sik­si, diskurssin ja tiedon itse­tarkoituk­ses­sa sosial­isoi­tu­mista vält­tävänä sub­jek­ti­na, halu­an lähtöko­htais­es­ti kri­ti­soi­da näke­myk­siä kaiken edel­lä maini­tun joh­dos­ta, kos­ka näke­mys­ten määrit­tävin itse­tarkoi­tus on tul­la kritisoiduiksi. 

    Tiedon liike, mah­dol­lisim­man vapaana sosi­aal­i­sista kahleistaan.

    Vastaa

74. Osmo,

    Lähin­nä min­ua harmis­tut­ti sel­l­ainen vaikutel­ma, että annat vain “merkit­täville asiantun­ti­joille” arvoa kirjoittajina. 

    Me mon­et muut kel­paamme kyl­lä ker­ryt­tämään kom­ment­tien määrää ja saa­maan kävi­jälasku­rit punaiselle, mut­ta ei sen kummempaa. 

    Täl­laiselta se minus­ta Hesarista luet­tuna näyt­ti. Mut­ta toki siinä on oma tulk­in­tani mukana.

    Vastaa

75. Tuo­mas S:lle,

    Tuo linkkisi ei toi­mi ainakaan min­un selaimellani.

    Olen samaa mieltä siitä, että sanan­va­paut­ta (kuten muitakin perus­toikeuk­sia) on syytä rajoit­taa, mut­ta ain­oas­taan sil­loin kuin ne ovat ris­tiri­idas­sa jonkin muun peru­soikeu­den kanssa (eli ns. “painvat syyt”).

    Kari

    Vastaa

76. Min­un mielestäni nim­imerkil­lä kir­joit­tamiseen on kak­si hyvää perustetta.

    Ensin, täl­löin argu­ment­tia on pakko käsitel­lä ilman esit­täjän auk­tori­teetin tai auk­tori­teetin puut­teen (min­un tapauk­ses­sani lähin­nä jälkim­mäisen) tuo­maa painolastia.

    Toisek­si, inter­netis­sä on mielestäni muutenkin liikaa vapaasti ja “ikuis­es­ti” saatavil­la yksilöitävis­sä ole­vaa tietoa ihmi­sistä. Mielip­itei­den lisäämi­nen tuo­hon lis­taan ei nähdäk­seni voi mitenkään hyödyt­tää ketään (mielip­i­teen esit­täjää), mut­ta siitä voi olla jois­sakin olo­suhteis­sa suur­takin hait­taa. Tämä on eri asia, kuin että mielip­itei­den­sä takana ei tarvit­sisi seistä omana itsenään. Jos joku halu­aa haas­taa jonkun mielip­i­teeni henkilöko­htais­es­ti, yhteysti­etoni saa Osmolta.

    Vastaa

77. Tuli vähän sama fiilis kuin Eli­nalle. Tääl­lä on paljon fik­su­ja ja hyviä kir­joit­ta­jia. Ottaak­seen kan­taa asioi­hin kiin­nos­taval­la taval­la, ei tosi­aan tarvitse olla mikään merkkihenkilö. 

    Taitaisi koko blo­gi kui­h­tua olemat­tomi­in jos vain yhteiskun­nan huiput tänne kir­joit­telisi­vat. Val­is­tuneen maal­likon kan­ta voi olla paljon mielenkiintoisempi.

    Vastaa

78. az:

    Sosial­isoituneen tiedon esit­tämis­es­tä tulee ennal­ta arvat­tavaa, mieliku­vi­tuk­se­ton­ta, kiel­let­tyjä aluei­ta vält­tävää, tylsää.

    Täs­mälleen! Muutenkin eri­no­mainen puheenvuoro.

    “Tosielämässä”, jos­sa puhu­jan iden­ti­fiomista on useim­miten hyvin vaikeaa vält­tää, olemme ehdol­lis­tuneet keskustele­maan az:n kuvaile­mal­la taval­la. Inter­netis­sä tämän ei tarvit­sisi olla itses­tään­selvyys, vaan puheen­vuorot voitaisi­in myös pitää iden­ti­teeteistä eril­lään. Oma­l­la nimel­lään kir­joit­ta­va val­it­see tosielämästä tutun kaa­van, mut­ta minus­ta on hur­jan hyvä että myös az:n taval­la suh­tau­tu­via kir­joit­ta­jia on (sil­loin kun he kir­joit­ta­vat perustellen ja eritellen eivätkä yksi­no­maan alatyylil­lä ja provokatiivisesti).

    Jos vaikka­pa Juu­so Koposel­la olisi voimakas, tah­don­va­s­tainen miel­tymys lap­si­pornoon (mitä en epäile hänel­lä oikeasti ole­van vaan tämä on täysin kuvit­teelli­nen esimerk­ki), veikkaan että oma­l­la nimel­lä kir­joit­ta­mi­nen käytän­nössä estäisi tämän asian esille ottamisen myös sil­loin, kun sen käsit­telem­i­nen olisi sekä aiheel­lista että hyödyl­listä. Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa sitou­tu­mi­nen oma­l­la nimel­lä kir­joit­tamiseen on yhteisön kannal­ta sääli. Juuri pahek­sun­taa herät­tävistä tabu-aiheista olisi kiin­nos­tavaa ja hyödyl­listä kuul­la koke­muk­seen perus­tu­via ajatuk­sia sel­l­aisil­ta ihmisiltä, jot­ka pystyvät käsit­telemään niitä objek­ti­ivi­su­ushakuis­es­ti ja erittelevästi.

    Az:n huomio mielipi­de­pakos­ta oli myös hyvä. Min­unkin arkikoke­muk­seni tukee sitä havain­toa, että pohdiskel­e­vaa, mielipi­de­vap­aa­ta kir­joit­telua ei yleen­sä osa­ta lukea oikein (en ehkä aina itsekään osaa). Jos esitän huomion, joka jol­lakin taval­la kyseenalais­taa jo esitet­tyä mielipi­det­tä, tämä tulk­i­taan yleen­sä automaat­tis­es­ti siten, että oma mielip­i­teeni on esite­tyn kan­nan vas­tainen. Japani­lais­ten ‘mu’-käsite vaikut­taa ole­van meil­lä tun­tem­aton kon­sep­ti. Nim­imerkeil­lä kir­joit­ta­mi­nen ei tosin tätä ongel­maa yksin ratkaise, kos­ka nim­imerkeistäkin muo­doste­taan nopeasti iden­ti­teet­te­jä, joi­hin esite­tyt mielip­i­teet liitetään. Mielip­i­teet­tömyyt­tä ei osa­ta hah­mot­taa — ja mil­loin osa­taan, se las­ke­taan yleen­sä kir­joit­ta­jalle vahingoksi.

    Vastaa

79. Kari,

    en tiedä mikä sille tuli. Tässä siis uusik­si: http://kemppinen.blogspot.com/2007/05/sananvapaus-ja-moderointi.html

    Vastaa

80. Jos vaikka­pa Juu­so Koposel­la olisi voimakas, tah­don­va­s­tainen miel­tymys lap­si­pornoon (mitä en epäile hänel­lä oikeasti ole­van vaan tämä on täysin kuvit­teelli­nen esimerk­ki), veikkaan että oma­l­la nimel­lä kir­joit­ta­mi­nen käytän­nössä estäisi tämän asian esille ottamisen myös sil­loin, kun sen käsit­telem­i­nen olisi sekä aiheel­lista että hyödyllistä. 

    Epäilemät­tä näin, mut­ta siinä onkin tyyp­pies­imerkkin tapauk­ses­ta jos­sa nim­imerkin käyt­tö on selvästi perustel­tua. Kuten aiem­min mainitsin, olen itsekin muu­ta­man ker­ran tur­vau­tunut täysin kek­sit­tyyn nim­imerkki­in kun on pitänyt puhua asioista joi­ta en ole halun­nut omaan henkilööni yhdistettäviksi. 

    Se, että on ole­mas­sa tilantei­ta, jois­sa nim­imerkin käyt­tö on perustel­tua, on eri asia kuin se, että olisi parem­pi että suurin osa kir­joit­taa nim­imerkil­lä kuin että suurin osa kir­joit­taa oma­l­la nimellä. 

    En näk­isi että asial­la on suur­ta merk­i­tys­tä tämän blo­gin kohdal­la kos­ka tääl­lä keskustelu pääasi­as­sa on asial­lista ja laadukas­ta, riip­pumat­ta siitä kir­joite­taanko nimel­lä vai nim­imerkil­lä. Ja vaki­in­tunut nim­imerk­ki lie­nee useim­mis­sa tapauk­sis­sa ihan yhtä vah­va tun­niste kir­joit­ta­jan henkilöl­lisyy­destä kuin oikea nimikin. Lähin­nä ongel­ma mielestäni liit­tyy HS.fi:n tapaisi­in foo­rumei­hin jois­sa anonymi­teet­tiä käytetään monien kir­joit­ta­jien toimes­ta nimeno­maan keinona pae­ta vas­tu­u­ta sanomi­sis­taan. Har­va menisi omil­la kasvoil­laan päästelemään sel­l­aisia törkeyk­siä ohikulk­i­jalle, mitä anonyymin nim­imerkin takaa täl­laisil­la foo­rumeil­la harrastetaan.

    Vastaa

81. Täl­laiselta se minus­ta Hesarista luet­tuna näyt­ti. Mut­ta toki siinä on oma tulk­in­tani mukana. 

    On, kos­ka minä en ottanut sitä noin. Osmon on nyt vain helpom­pi taju­ta, mik­si joku hur­jan tärkeä hem­mo ei halua tul­la joka googlet­ta­jan tun­nista­mak­si kuin mik­si asia on ihan yhtä tärkeä meille muillekin. Jos hän ei mei­dän kom­ment­te­jamme jonkin­laises­sa arvos­sa pitäisi, niin tuskin hän jak­saisi nähdä moderoin­nin vaivaa, jopa ratikas­sa kommunikaattorilla.

    Vastaa

82. Täy­del­lisessä tyran­ni­as­sa saat­taa olla oikeutetun kansan­nousun ensi sytyke, että joku kir­joit­taa yleisen ves­san seinään pie­nil­lä kir­jaimil­la “johta­ja on liero”.

    Vähän vähem­män täy­del­lisessä tyran­ni­as­sa se ves­san­seinätöher­rys ei merk­itse paljonkaan — ei enem­pää kuin kakaroiden jokapäiväi­nen kiroilu kadul­la (“voi vit­tu tätä kaikkea”). Mut­ta jos joku uskaltaa yön säkkip­imey­dessä hiip­iä piikki­lanko­jen, panssari­vaunu­jen ja aseis­tet­tu­jen var­tiosoti­laiden ohi, ali tai välistä ja onnis­tuu maalaa­maan keskel­lä kaupunkia sijait­se­van san­tarmis­ton pää­ma­jan seinään metrinko­rkuisil­la kir­jaimil­la “johta­ja on liero” — se merk­it­see jotakin. Se voi olla oikeutetun kansan­nousun alku­tahti riip­pumat­ta siitä, pääseekö maalaa­ja hengis­sä takaisin vai ei. Väite sinän­sä voi olla tot­ta tai ei, mut­ta ainakin joku on kokenut sen sanomisen niin tärkeäk­si, että on uhman­nut vaaraa ja pan­nut jotakin alt­tik­si. Uhma ja uskallus ovat osa viestin sisältöä.

    Minä olen käynyt kaupungis­sa, joka oli täyn­nä soti­lai­ta ja panssari­vaunu­ja ja jon­ka kaikissa ikkunois­sa roikkui uuni­tuore val­takun­nan lip­pu ja jok­seenkin kaikki­in seini­in ja aitoi­hin oli saman­laisel­la maalil­la ja käsialal­la maalat­tu hal­li­tus­val­taa tuke­via isku­lau­sei­ta. Niitä oli vielä suurem­min kir­jaimin maalat­tu vuoren­seinämi­in. Jostakin syys­tä tämä laa­jamit­tainen viestin­tä ei tun­tunut vakuuttavalta.

    (Muu­ta­mat pään­pud­is­tuk­set ja kauas näkyvät kiel­letyt nuo­tio­tulet sitä vas­toin tun­tu­i­v­at huomionar­voisil­ta. Kaupun­gin nimi oli Cizre ja vuosi oli 96.)

    Voin toisaal­ta kuvitel­la, että jos kaik­ki seinät ja vuoren­rin­teet olisi sudit­tu täy­teen ihan mitä tahansa täge­jä ja örinöitä (“sys­tee­mi on pas­ka”, “make on homo”, “itte oot”) tämän run­saan ja vapaan viestin­nän yhteiskun­nalli­nen pain­oar­vo ja herätepo­ten­ti­aali olisi ollut kyseenalainen. 

    En jak­sa tämän enem­pää vään­tää rauta­lan­gas­ta. Kek­sikää itse mitä yritän sanoa.

    Joka tapauk­ses­sa minus­ta on sääli, että val­takun­nan laat­ule­ht­enä itseään pitävä julka­isu on päästänyt net­tipuolen­sa vessanseinäksi.

    Vastaa

83. Juu­so Koponen:

    Se, että on ole­mas­sa tilantei­ta, jois­sa nim­imerkin käyt­tö on perustel­tua, on eri asia kuin se, että olisi parem­pi että suurin osa kir­joit­taa nim­imerkil­lä kuin että suurin osa kir­joit­taa oma­l­la nimellä.

    Kysymys oli pitäisikö verkos­sa kir­joit­taa ain­oas­taan oma­l­la nimel­lä. Minus­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa, eikä nim­imerkil­lä kir­joit­tamista tulisi myöskään pitää lähtöko­htais­es­ti halvek­sut­tavam­pana kuin nimel­lä kir­joit­tamista. Halvek­sun­ta kan­nat­taa kohdis­taa niihin ilmiöi­hin, jot­ka ovat halvek­sut­tavia (epärak­en­ta­va keskustelu, henkilöön menevä argu­men­toin­ti jne.) — ei nim­imerkkei­hin, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat halvek­sut­ta­van käytök­sen lisäk­si myös hyvää.

    Tämä nyt ei mitenkään kohdis­tunut sin­u­un. Se oli joku muu kir­joit­ta­ja, joka esit­ti nim­imerkin käyt­tämisen ole­van jotenkin paheel­lista tai ei-toivottavaa.

    Vastaa

84. Kek­sikää itse mitä yritän sanoa.

    Teen työtä käskettyä: 

    Kru­u­nattu mart­tyyrimme olkoon siis Sep­po Lehto, joka vanki­latuomio­ta ja epäin­himil­listä kidu­tus­ta — 2 vuot­ta, 3 kuukaut­ta ilman inter­netin käyt­tömah­dol­lisu­ut­ta — uhmat­en kir­joit­ti val­taapitäjien ole­van liero­ja kaikkien nähtäville.

    Vastaa

85. kun ei sal­li ilmeis­es­ti vastinei­ta “vääriltä” tahoilta?

    Toisi­in toisi­na­jat­telijoi­hin kohdis­te­tut perät­tömät väit­teet sen sijaan on sallittuja

    Tämä on siis osmon linja

    Vastaa

86. Eli­na: “Kru­u­nattu mart­tyyrimme olkoon siis Sep­po Lehto …”

    Ehkä pyysin liikaa. Yritä uud­estaan, jos jaksat.

    Vih­je: Nimen­sä voi pila­ta. Ja jos­sakin mielessä juuri se antaa nimen käytölle pain­oa — tai sit­ten ei.

    Otan sen riskin.

    Vastaa

87. Ville,

    Käsitin sanomasi niin, että nimet­tömäl­läkin kir­joituk­sel­la on arvoa yhteiskun­nas­sa, jos se on merk­i­tyk­sel­listä kansakun­nan kehi­tyk­sen kannalta. 

    Lähin­nä tähän kom­ment­tisi kohtaan nojaan: 

    […] mut­ta ainakin joku on kokenut sen sanomisen niin tärkeäk­si, että on uhman­nut vaaraa ja pan­nut jotakin alt­tik­si. Uhma ja uskallus ovat osa viestin sisältöä.

    Mut­ta älä ole noin arvoituk­selli­nen, vaan sel­ven­nä asi­aa, jos olen ymmärtänyt väärin. 

    Vastaa

88. Ville Kom­si, nimen­sä voi pila­ta oikeal­la taval­la, mut­ta sen voi pila­ta myös vääräl­lä taval­la. Oikeal­la taval­la pilaami­nen edel­lyt­tää itsesensuuria.

    Vastaa

89. Eli­na, tarkoitin, että nimet­tömäl­läkin mielip­i­teen ilmaisul­la voi olla pain­oa, merk­i­tys­tä, arvoa ja myön­teistä vaiku­tus­ta (a) jos se on niin murskaa­van ove­lasti oival­ta­va, että sen ker­ran nähtyään ei voi enää ajatel­la aivan samoin kuin ennen, tai (b) jos se herät­tää riit­tävästi mie­lenki­in­toa ja sisältää viit­tauk­sen luotet­tavaan tietoläh­teeseen, jon­ka moni muu todel­lakin voi tark­istaa (siis tark­istaa myös luotet­tavu­u­den) … ja © jos joku on selvästikin pan­nut itsen­sä vaar­alle alt­ti­ik­si tai näh­nyt paljon vaivaa.

    Tästä ©-vai­h­toe­hdos­ta puhuin, (a) ja (b) lie­nee jo käsitel­ty. Vaara ja vai­va eivät todista, että mielipi­de olisi viisas tai että esitet­ty väite pitäisi paikkansa. Vakau­muk­sel­lisia kahjo­ja löy­tyy. Iso vai­va tai henkilöko­htainen ris­ki kuitenkin jos­sain määrin kar­sii hölöt­täjäspäm­märit ja taval­lisim­mat kuorossahihittäjät. 

    Ja vakau­muk­sel­liseen kahjoon on kyl­lä syytä kiin­nit­tää hiukan huomio­ta, vaik­ka ei uskoisikaan hänen väitteitään.

    Yritin selit­tää, että äärim­mäi­sis­sä olois­sa ves­san seinäkin voi toimia “vakavasti otet­ta­vana vies­ti­menä” jos mitään mui­ta ei ker­takaikki­aan ole. Varsinkin jos sillekään seinälle ei kuka tahansa uskalla kir­joit­taa — eli tilaa seinässä on.

    Nor­maali­olois­sa ves­san­seinä ei ole vakavasti otet­ta­va viestin­tävä­line kenenkään täysjärkisen mielestä. Ja juuri siihen tilaan net­ti­h­e­sari on joutunut. Jos tun­tee kiusaus­ta vilka­ista, se kiusaus hai­h­tuu heti kun vilkaisee viestipu­u­ta, sen otsikoi­ta ja nimimerkkejä.

    Ode on mielestäni täs­mälleen oike­as­sa siinä, että nuo seinillekus­eske­li­jat pilaa­vat muil­ta mah­dol­lisu­u­den asial­liseen keskustelu­un. Ei viit­si kahla­ta kol­menkymme­nen oksen­nuk­sen läpi löytääk­seen yhden jär­jel­lisen vastauksen.

    Ei tämä kaikkia keskusteluketju­ja koske, mut­ta tiet­tyjä se kos­kee. Ja mitä tahansa muu­takin, kun vain joku häirikkö kek­sii aasinsillan.

    Ilmas­to­de­nial­is­tit mm. ilkkui­v­at innois­saan lokaku­us­sa, kun uuti­nen ker­toi NASA:n arvioivan, ettei tiet­ty aster­oi­di tör­määkään maa­han vuon­na 2036. Siinä se nähti­in, he huute­liv­at: maail­man­lop­pu kuin maail­man­lop­pu. Samaa sontaa.

    Ode ehdot­taa:

    “Helsin­gin Sanomat voisi nos­taa oman keskustelu­pal­stansa tasoa huo­mat­tavasti siir­tymäl­lä samaan menet­te­lyyn kuin on paper­ile­hden yleisönosas­tois­sa. Nim­imerkil­lä saa kir­joit­taa vain perustel­luista syistä.”

    Olen samaa mieltä. Tosin soveltaisin tätä vain tule­htuneisi­in aiheisi­in, jot­ka toim­i­tus päät­täisi määräa­jak­si kerrallaan. 

    Jo siinä linkissä, jos­sa lukee “keskustele aiheesta”, voisi lukea “vain oma­l­la nimel­lä”. Kyn­nys voisi sil­loin muutenkin olla niin korkeal­la, että valvo­ja ehtii per­a­ta hölöpölöt ja tark­istaa hyväksyt­ty­jen henkilötiedot. 

    “A.Virtanen, Helsin­ki” ei riit­täisi. Taval­la tai toisel­la (ammat­ti, kaupungi­nosa, syn­tymävu­osi..?) henkilöys pitäisi tarken­taa. Ja myös varmis­taa. Jos joku yrit­täisi kam­meta muuhun aiheeseen liit­tyvää ketjua näi­hin aiheisi­in, valvo­jan täy­ty­isi tode­ta se ja ehdot­taa palu­u­postis­sa uuden ketjun aloit­tamista oma­l­la nimellä.

    Jokainen voisi sen jäl­keenkin kir­joit­taa salanimel­lä suomi24:ään tai pisuaarin ränniin.

    Tai perustel­la hesar­ille, mik­si juuri tämä jut­tu pitäisi julka­ista nimettömänä.

    - — -

    Saara, en ihan ymmär­rä mitä tarkoi­tat (olemme ehkä sikäli tasoissa). 

    Ajat­te­len, että ihmi­nen voi osoit­taa arvostelukyvyt­tömyyten­sä tai epälu­otet­tavuuten­sa ja siten pila­ta nimen­sä. Siitä tilas­ta voi mielestäni päästä takaisin pin­nalle vain avoimen itsekri­ti­ikin kautta.

    Tiedän, että tämä herät­tää ikäviä muis­tiku­via reaal­isosial­is­min ajoil­ta. Toisaal­ta sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa nöyris­televä “itsekri­ti­ik­ki” saat­taisikin (vakavasti ja rehellis­es­ti ajat­tele­vien silmis­sä) pila­ta hyvän nimen.

    Rehellisyyt­tä arvostavas­sa yhteiskun­nas­sa arvostan sitä, että joku myön­tää mokan­neen­sa tai vai­h­ta­neen­sa mielipi­det­tä — varsinkin jos hän ker­too miten ja miksi.

    Silka­s­ta lau­peud­es­ta olen toisi­naan sitä mieltä, että alaikäisiltä pitäisi suo­ras­taan kieltää oman nimen käyt­tö netis­sä. Saat­taa näet olla tuskallista selitel­lä vuosikym­meniä myöhem­min keskenkasvuisia ajatuksia.

    Myön­nän, että joillekuille omana itsenään puhumi­nen voi olla vaikeam­paa kuin toisille. Jos kuitenkin halu­aa jotakin ker­toa, siihen on vähin­tään kolme mah­dol­lisu­ut­ta: (a) salainen neu­vot­telu, (b) täs­mäjuoru jonkun kor­vaan, © nimetön haas­tat­telu, jon­ka uskot­tavu­us jää julka­isi­jan uskoteltavak­si, ja (d) nim­imerkkikir­joi­tus. Mikäli (d) ilme­nee vak­i­tuisen kolumnin muo­dos­sa, kysymys on oikeas­t­aan ©:stä.

    Näitä voi hienosäätää. Jois­sakin tapauk­sis­sa kaik­ki neljä voivat olla rikol­lisia teko­ja — yri­tys­vakoilua, salas­s­api­tovelvol­lisu­u­den rikkomista, kun­ni­an­loukkaamista, ylly­tys­tä rikok­seen jne. Mut­ta tämän­hän me tiedämme, ja tämä kos­kee mitä tahansa viestintää.

    Point­ti­ni on joka tapauk­ses­sa, että jos min­is­teri Thors halu­aa esit­tää maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta mielip­i­teen, jota hän ei kat­so voivansa lausua omana itsenään eli min­is­ter­inä, hän saat­taa ehkä tehdä sen kier­toti­etä (vaikka­pa jonkun luote­tun henkilön suul­la tai ker­ras­saan salanimel­lä). Ellei tätä voi­da tai ei älytä yhdis­tää häneen, tuo mielipi­de saa sen pain­on minkä sat­tuu saa­maan (riip­puu ajoituk­ses­ta, sijoituk­ses­ta ja sisäl­löstä). Mut­ta jos hän halu­aa todel­la vah­vasti esit­tää mielip­i­teen­sä todel­la pain­okkaasti juuri nyt, niin ei siinä sil­loin jää juuri muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin sanoa se kuu­lu­vasti omana itsenä omas­sa virassa.

    Jos ns. tavalli­nen ihmi­nen halu­aa esit­tää tärkeän tiedon tai näköko­hdan, jon­ka esit­tämi­nen oma­l­la nimel­lä tietäisi ikävyyk­siä hänelle itselleen tai läheisille tai muille viat­tomille, hän voi esim. (a) antaa vinkin luotet­ta­van lehden luotet­tavalle toimit­ta­jalle, (b) kir­joit­taa hesari-tyyp­piselle mielipi­desivulle ja perustel­la, mik­si oma nimi ei tule allekir­joituk­se­na kyseeseen, © kir­joit­taa nim­imerkil­lä jon­nekin, mis­sä se hyväksytään, (d) kir­joit­taa ves­san seinään.

    Tämä ei ollut tarkoitet­tu ilkeilyk­si. Yritin vain karkeasti hah­motel­la koko asteikon tehokkaas­ta tehot­tomaan. Tehokkaisi­in keinoi­hin liit­tyy karsin­taa, mut­ta toisin tuskin voisi olla.

    Se mik­si en rakas­ta hup­pu silmil­lä pimeässä epämääräisessä huoneessa huutele­via joukkuei­ta, käynee ilmi näiltä sivuilta:
    http://www.villekomsi.net/mamuongelmaiset
    http://www.villekomsi.net/ilmasto‑1

    Sinne ei voi lähet­tää kom­ment­te­ja. Arvatkaa miksi.

    Vastaa

90. Ville Kom­si, ymmärsin väärin aiem­man kryp­tisen viestisi, johon vas­tasin oma­l­la kryp­tisel­lä viestil­läni, joten jätän koko aiheen sik­seen. Sen sijaan kom­men­toin tätä:

    Ode on mielestäni täs­mälleen oike­as­sa siinä, että nuo seinillekus­eske­li­jat pilaa­vat muil­ta mah­dol­lisu­u­den asial­liseen keskustelu­un. Ei viit­si kahla­ta kol­menkymme­nen oksen­nuk­sen läpi löytääk­seen yhden jär­jel­lisen vastauksen.

    Tois­es­ta näkökul­mas­ta kat­soen voidaan ajatel­la, että asial­lisen keskustelun pilaa moderoimat­to­muus eikä niinkään anonymi­teet­ti. Ves­san seinältäkin voitaisi­in peri­aat­teessa siiv­ota kaik­ki muu pait­si ne kak­si kom­ment­tia, jois­sa on järkeä, jol­loin ne saa­vat enem­män huomio­ta ja seu­raa­vat kir­joit­ta­jat miet­tivät sanomisi­aan vähän tarkemmin.

    Ja jos nyt ollaan real­is­tisia, niin ei nimel­lä kir­joit­ta­mi­nenkaan niin hur­jan hyvin estä asi­at­to­mia roska­puheen­vuoro­ja, että juuri se vält­tämät­tä kan­nat­taisi vali­ta aseek­si roskaa vas­taan. Paine­tun Hesarin yleisönosas­tokin on nimel­lä kir­joit­tamis­es­ta huoli­mat­ta moderoitu, ja jos ei olisi, siel­lä esi­in­ty­isi taku­ul­la kaiken­moista roskaa — esimerkkinä tämä kirkas­silmäi­nen ja kasvolli­nen mielipide:
    http://tinyurl.com/yb3csd6

    Lisäk­si henkilöl­lisyy­den toden­t­a­mi­nen aukot­tomasti on teknis­es­ti raskasve­toista. Jos keskustelu­un osal­lis­tu­miseen vaa­di­taan pankki­tun­nuk­set, keskustelu­jen luonne muut­tuu väistämät­tä, ja myös keskustelua mah­dol­lis­tavien foo­ru­mien luonne muut­tuu (määrästä puhu­mat­takaan). Jos taas iden­ti­fioin­ti toteutetaan kevyem­min, seu­raa iden­ti­teet­ti­varkauk­sia ja muu­ta paljon net­timekkaloin­tia ikäväm­pää ilki­val­taa. Minä voisin esimerkik­si kir­joit­taa vihavi­este­jä ympäri net­tiä sin­un nimelläsi.

    En kyl­lä tiedä, kuin­ka paljon Osmo joutuu pois­ta­maan blogi­in­sa tule­vaa roskaa, mut­ta epäil­isin että insen­ti­iv­it roskan lähet­tämiseen pysyvät suh­teel­lisen mata­lal­la hyvän moderoin­tipoli­ti­ikan ansios­ta. Sekin aut­taa, että Osmo ei provosoidu type­r­yyk­sistä kovin hel­posti, vaan jät­tää ne omaan arvoon­sa (ainakin tääl­lä blo­gis­saan — tosielämäkon­tek­stista min­ul­la ei ole havain­toa). Osmon blo­gi ei siis oikeas­t­aan edus­ta mitään asteikkosi kohdista a‑d. Se on minus­ta teholtaan paljon c‑kohtaa suurem­pi juuri sik­si että moderoin­ti on onnis­tunut­ta. Kuitenkin kom­menteis­sa on mah­dol­lista tuo­da esi­in sel­l­ais­takin kiin­nos­tavaa sisältöä, joka Hesarin yleisönosas­toon ei pää­ty­isi (jo senkin takia, että nimet­tömänä kir­joit­ta­mi­nen nimen käyt­töä edel­lyt­tävässä kon­tek­stis­sa tun­tuu kir­joit­ta­jas­ta ikävältä). Nimel­lä ja nimet­tä kir­joit­tamisen parhaat puo­let yhdis­tyvät täällä.

    Vastaa

91. En vieläkään ymmär­rä mis­sä tässä nim­imerkkikeskustelus­sa on se ongel­ma. Jos joku halu­aa toteut­taa keskustelu­pal­stan joka ei ole anonyy­mi (en ole eläessäni moista näh­nyt), niin se onnis­tuu viikos­sa esim. verkkopankki­tun­nusten kaut­ta. Alan kon­sult­ti­na voin tar­jo­ta palvelui­tani käypään hintaan. 😉

    Kos­ka näitä oma­l­la nimel­lä käytäviä net­tikeskustelu­ja ei ole (tai minä en ainakaan niistä tiedä), niin eikö se jo ker­ro jotain siitä, ettei niitä oikeas­t­aan edes haluta?

    Jos oikeasti ongel­ma onkin se, että joidenkin mielestä jos­sain päin net­tiä keskustelu on luoka­ton­ta, niin eikö sil­loin pitäisi vain vai­h­taa sivus­toa ja täten viestiä että Hesari on surkea?

    Vastaa

92. Nim­imerk­it sopi­vat hyvin esimerkik­si yksi­tyiselämän murhei­den ratkomiseen.

    Yksi ongel­ma on se, että kun jotain ihmistä vas­taan halu­taan hyökätä, niin sen voi tehdä useil­la eri nimimerkeillä.

    Eniten ärsyt­tävimpiä asioi­ta on se, kun joku nim­imerkin takaa puhuu itsen­sä pus­si­in, ja jatkaa kri­ti­ikkiä toisen nim­imerkin takaa.

    Sinän­sä, jokaisel­la ihmisel­lä on oman­laisen­sa kir­joi­tustekni­ik­ka ja sanavalin­nat, joten halutes­saan nim­imerkin henkilöl­lisyy­den päät­te­ly voi olla varsin helppoakin.

    Vastaa

93. #Har­ri Paavola “Jos joku halu­aa toteut­taa keskustelu­pal­stan joka ei ole anonyy­mi (en ole eläessäni moista näh­nyt), niin se onnis­tuu viikos­sa esim. verkkopankki­tun­nusten kautta.”

    Keskus­tan keskustelu­foo­ru­mi (www.kohtaamo.net) on nimelli­nen, joka kor­vasi eri jär­jestö­jen sul­je­tut foo­ru­mit joskus vuosi takaperin.

    Ain­oa ongel­ma toteu­tuk­ses­sa on se, ettei siel­lä sit­ten juuri keskustel­la lainkaan.

    Vastaa

94. t kir­joit­ti
    “Keskus­tan keskustelu­foo­ru­mi (www.kohtaamo.net) on nimelli­nen, joka kor­vasi eri jär­jestö­jen sul­je­tut foo­ru­mit joskus vuosi takaperin.”

    http://www.kohtaamo.net/?q=users/etu-suku Melkosen nimel­listä keskustelua, loin siis tuon tun­nuk­sen ihan kokei­lu­mielessä, käytin vielä melkoisen anonyymia meili­palvelua, http://www.mailinator.com/showmail.jsp?email=arpjpuepzfnt&msgid=1391832. Se että ylläpi­to pyytää kir­joit­ta­maan johonkin kent­tään oikeaa tietoa, ei tarkoi­ta että kukaan siihen kir­joit­taisi oikeaa tietoa. Nimelli­nen keskustelu tarkoit­taa sitä, että jokin kol­mas osa­puoli varmis­taa että kyseessä todel­la on Mat­ti Van­hanen, eikä vaan Har­ri joka esi­in­tyy Mattina.

    Keskus­tan keskuste­lut lie­nee kuollei­ta ihan muista syistä kuin nimel­lis­es­tä nimellisyydestä 🙂

    Vastaa

95. “Se että ylläpi­to pyytää kir­joit­ta­maan johonkin kent­tään oikeaa tietoa, ei tarkoi­ta että kukaan siihen kir­joit­taisi oikeaa tietoa.”

    Puolue­ta­sol­la ihmiset tun­netaan, joten yleen­sä ihmisiä ei tarvi erik­seen tun­nistaa. Täl­lai­sis­sa palveluis­sa se toimii luot­ta­muk­sen pohjalta.

    “Keskus­tan keskuste­lut lie­nee kuollei­ta ihan muista syistä kuin nimel­lis­es­tä nimellisyydestä :)”

    Hil­jaisu­u­den taidetta 😉

    Vastaa

96. Kumpi peesaa kumpaa:
    http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/artikkeli/Kiinassa+aiotaan+kielt%C3%A4%C3%A4+nimet%C3%B6n+nettikeskustelu/1135256656444

    Vastaa

97. Olen sitä mieltä että paljon enem­män tulisi epäko­htia jul­ki jos ei aina tarvisi henkilöl­lisyyt­tään julkaista,harvempi nimen­sä halu­aa jul­ki kuin asiansa.Ja olen huo­man­nut että erään­laista nimi­ra­sis­mia on julk­isil­la foo­rumeil­la lähin­nä lehdis­tössä mut­ta jo van­ha sanon­ta sanoo ei korp­pi kor­pin silmää noki nyt näi­den kir­joi­tusten ja osoiteti­eto­jen keräys on ihan oma lukun­sa Tun­tem­aton­ta lainatak­seni ‚Kaik on män­ny ja tieto ja intimi­teet­ti suo­jat etenkin kaik­ki tieto tal­len­netaan ja häikälemät­tä käytetään hyväk­si .Viimeisin esimerk­ki on Kajaani­lais­nainen sai kir­jeen kuolleek­si ilmoite­tul­ta kum­mi­lapseltaan. World Vision

    Vastaa