Terveisiä Berliinistä 5: värit

Kävim­me kat­so­mas­sa Unescon maa­il­man­pe­rin­tö­koh­det­ta, Bru­no Tau­tin suun­nit­te­le­maa sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non aluet­ta Hufei­sen­sied­lun­gia (hevo­sen­ken­kä). Nimi tulee sii­tä, että alu­een kes­kei­nen kor­te­li koos­tui hevo­sen­ken­gän muo­toi­ses­ta talos­ta, jon­ka kes­kel­lä on lam­men ympä­ril­le raken­tu­nut puis­to. Alue­te­hok­kuu­del­taan tämä lähin­nä kol­mi­ker­rok­si­sia talois­ta koos­tu­va alue vas­ta­si suun­nil­leen Sil­ta­mä­keä, mut­ta Sil­ta­mä­ki ei ole maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de. Ei tule sen kal­liim­mak­si suun­ni­tel­la alu­eet hyvin kuin huo­nos­ti; mik­si emme siis suun­nit­te­li­si hyvin? Täs­sä mai­se­mas­sa joten­kin sie­lu lepä­si. Jos halu­aa asua lähiös­sä, tällaisessa!

Eri­tyi­sen mah­ta­via oli­vat värit. Täl­lais­ta väri­tys­tä Helsinkiin!

Kuvis­ta saa suu­rem­pia hii­rel­lä klikkaamalla.

78 vastausta artikkeliin “Terveisiä Berliinistä 5: värit”

  1. Sur­ke­aan suo­ma­lai­seen suun­nit­te­luun on mon­ta syy­tä. Yksi on ikui­nen pula ja sen muka­na pula pig­men­teis­tä, joka sotien jäl­keen muut­tui hyveek­si ja yhä suun­ni­tel­laan aivan kama­lia val­koi­sa talo­ja. 🙁 Toi­nen yllät­tä­vä syy on heik­ko ope­tus. TKK:n pit­kä­ai­kai­nen alan prof­fa oli kuu­lem­ma väri­so­kea, joten väriop­pia ei ole Suo­mes­sa opetettu!

    Olen yhä sitä miel­tä, että kaik­ki ark­ki­teh­dinplan­tut pitää vie­dä kier­rok­sel­le Ota­nie­mes­tä län­teen: Tam­mi­saa­ren van­ha­kau­pun­ki, Turun suur­to­rin ympä­ris­tö ja Tuk­hol­man van­ha­kau­pun­ki. Sii­nä oppii jotain ensin­nä­kin väreis­tä ja toi­sek­si mit­ta­suh­teis­ta. Hel­sin­gis­tä tai Espoos­ta en löy­dä mitään näyt­tä­mi­sen tai säi­lyt­tä­mi­sen arvoista. 😉

  2. Suo­mes­sa var­maan­kin käy­tet­täi­siin vää­riä väre­jä. Värien valin­nas­sa­han pitää huo­mioi­da raken­nus­ten “mus­tu­mi­nen”. Lähis­töl­lä maa­lat­tiin jos­kus talo­ja pas­tel­li­vä­reil­lä — oli­vat vuo­den sisään ihan kau­hean näköi­siä. Nuo nyt vie­lä näyt­tä­vät jär­ke­vil­tä, vaik­ka punai­nen onkin hie­man räikeä.

  3. Sel­lais­ta­kin ker­ro­taan, että Suo­mes­sa moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin vai­kut­teet han­kit­tiin kir­jois­ta ja leh­dis­tä, jois­sa oli mus­ta­val­koi­set kuvat. Sik­si jäi huo­maa­mat­ta, että Kes­ki-Euroo­pas­sa käy­tet­tiin voi­mak­kai­ta­kin väre­jä:) On sukua sil­le, kuin­ka uusklas­sis­mi oli niin val­kois­ta, kos­ka Pom­pei­jis­ta ensin esiin kai­ve­tuis­ta talois­ta oli­vat värit haalistuneet…

  4. Kyl­lä­hän sitä Suo­mes­sa­kin osa­taan. Pik­ku-Huo­pa­lah­ti suun­ni­tel­tiin voi­mak­kail­la pas­til­li­vä­reil­lä eikä alue hul­lum­mal­ta näy­tä nyt­kään. Tosin alue on myös koko­nai­suu­te­na suun­ni­tel­tu, pik­ku­kau­pun­ki­mai­nen pien­kes­kus­ta ihan Man­ner­hei­min­tien vie­res­sä, joten aika nap­piin on moni asia men­nyt. Kar­ta­non­kos­ki on myös esi­merk­ki hie­nos­ta värien käy­tös­tä, tosin vie­res­sä ole­va Jum­bo pitää huo­len sii­tä että min­kään­lai­sia pal­ve­lui­ta alu­eel­le ei syn­ny. Mut­ta kaik­kea ei voi saada.

  5. Kuu­lem­ma” TKK:lla oli väri­so­kea asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pro­fes­so­ri ja “sel­lais­ta­kin ker­ro­taan”, että Suo­mes­sa moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin vai­kut­teet han­kit­tiin mus­ta­val­koi­sis­ta kir­jois­ta ja lehdistä.

    Mus­ta­val­ko-väri­so­keu­des­ta en ole kuul­lut­kaan. En myös­kään tien­nyt, että Suo­mea var­ten maa­il­man ark­ki­teh­ti­leh­dis­tä teh­tiin eril­li­nen mus­ta­val­koi­nen painos.

    On tiet­ty makua­sia, selit­tää­kö Sil­ta­mäen ankeut­ta täl­lä vai raken­nus­liik­kei­den voitontavoittelulla.

  6. Hyvän suun­nit­te­lu on kal­liim­paa. Sii­hen tar­vi­taan aikaa ja osaa­mis­ta — asioi­ta jois­ta pitää ymmär­tää maksaa.

    1. Suun­nit­te­lun kus­tan­nuk­set suu­ren asui­na­lu­een koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta on pro­sent­ti, ellei promilleluokkaa.

  7. Kal­le kertoo: 

    TKK:n pit­kä­ai­kai­nen alan prof­fa oli kuu­lem­ma väri­so­kea, joten väriop­pia ei ole Suo­mes­sa opetettu!

    Pah, ark­ki­teh­ti­kou­lu­tuk­seen kuu­luu perus­teel­li­nen väriop­pi. (vai oli­ko tämä jokin pik­ku Kal­le ‑vit­si?)

    +++++++++++

    Minul­le tuli Tuo­mak­sen ohel­la myös Pik­ku Huo­pa­lah­ti (kir­joi­te­taan muu­ten ilman väli­vii­vaa) mie­leen näis­tä mata­lis­ta talois­ta. Kuvas­sa, jos­sa on tämä val­koi­nen talo on puo­les­taan jotain munkkiniemeläistä. 

    Minus­ta­kin Pik­ku Huo­pa­lah­ti on pai­koin hyvin onnistunut.

  8. Pik­ku Huo­pa­lah­des­sa on pal­jon hyvää, eten­kin peri­aa­te­ta­sol­la. Käy­tän­nös­sä se ei kui­ten­kaan näy­tä sil­tä, että se oli­si koko­nai­suu­te­na suun­ni­tel­tu, kos­ka sen sisäl­lä on niin monen­lai­sia aluei­ta. Nyt se vali­tet­ta­vas­ti näyt­tää pel­lol­le kaa­de­tul­ta legolaatikolta.

  9. Kar­ta­non­kos­ki tulee myös nois­ta kuvis­ta mieleen…

  10. Tuol­lai­sis­ta alueis­ta taval­li­nen kan­sa pitää samas­ta syys­tä kuin inho­si Kata­ja­no­kan hotel­lia, har­mo­nias­ta ja mit­ta­suh­te­tei­den sopi­vuu­des­ta, tai puutteesta.

    Ilmei­ses­ti nyky­ajan ark­ki­teh­tien on pak­ko lait­taa jotain jän­ni­tet­tä tuo­tok­siin­sa, hyvä ark­ki­teh­ti onnis­tuu sii­nä, kun taas huo­nom­pi ei vain osaa.

    Jos taas yrt­tää saa­da ei niin onnis­tu­neen ark­ki­teh­tuu­rin pii­loon lait­ta­mal­la sii­hen väriä pin­taan, on tulos tod.näk. sama kuin meik­kai­si bulldoggia…

  11. Pik­ku Huo­pa­la­ha­den ark­ki­teh­tuu­ri tun­tuu kyl­lä minus­ta kopioi­dun kir­jas­ta Ras­mus Nal­le ja kum­mat kaverit.

    Illi­set värit ovat kivat — mut­ta vai­keat. Eri­tyi­ses­ti vih­reä. Mut­ta haus­kat ja kau­niit värit eivät ole yhtään sen kal­liim­pia kuin ikä­vät ja rumat.

  12. Suo­mes­sa on pari suur­ta kaup­pa­ket­jua, jot­ka myy­vät suun­nil­leen samo­ja tyl­siä tuot­tei­ta suun­nil­leen samaan hin­taan. Suo­mes­sa on myös pari suur­ta raken­nus­fir­maa jot­ka teke­vät vuo­des­ta toi­seen saman­lai­sia tyl­siä ele­ment­ti­ta­lo­ja. Ilmei­ses­ti maan taval­la kaa­voit­ta­mal­la, ja kartellihintaan.

    Ostin ensia­sun­to­ni vuon­na 2004, upo­uusi ker­ros­ta­lo, neliö­hin­ta 1450€. Vii­mei­nen talo samal­le kadul­le val­mis­tui kol­me vuot­ta myö­hem­min, niis­sä asun­nois­sa neliö­hin­ta oli jo 1900€. Vähän myö­hem­min myin oman asun­to­ni 2000€ neliöhintaan.

    Nyt 6 vuot­ta myö­hem­min tuon “val­miin” asui­na­lu­een pihat ovat edel­leen kar­meas­sa kun­nos­sa ja park­ki­pai­kat asfal­toi­mat­ta. Talo­yh­tiöi­den välil­lä on kuu­lem­ma jat­ku­vaa kinaa sii­tä kuka mak­saa ja mitä, ja raken­ne­taan­ko lisää park­ki­paik­ko­ja vai nur­mik­koa. Ankei­ta laki­sää­tei­siä leik­ki­puis­to­ja, kui­vaus­te­li­nei­tä ja ros­ka­ka­tok­sia on ripo­tel­tu jär­jet­tö­mäs­ti sin­ne tän­ne. Mut­ta jär­keä ei voi enää käyt­tää kun aina joku vastustaa.

  13. Pik­ku Huo­pa­la­ha­den ark­ki­teh­tuu­ri tun­tuu kyl­lä minus­ta kopioi­dun kir­jas­ta Ras­mus Nal­le ja kum­mat kaverit. 

    Epäi­len, että teos on ollut “Hul­lun­hal­vat beto­nie­le­men­tit — nyt myös pink­ki­nä”. Pik­ku Huo­pa­lah­des­ta on tie­tys­ti rutis­tu kyl­läs­ty­mi­seen asti, mut­ta juu­ri­kin tuo­hon ber­lii­ni­läi­seen alu­ee­seen ver­rat­tu­na näkyy hyvin ero suun­nit­te­lun lisäk­si työn jäl­jes­sä. Ber­lii­nin alue on tie­tys­ti ajal­ta ennen ele­ment­te­jä, mut­ta (Länsi-)Saksasta ei kyl­lä juu­ri löy­dä Pik­ku Huo­pa­lah­den näköis­tä jäl­keä 90-luvultakaan.

  14. Minä­kin uskon suu­rim­man ongel­man ole­van sii­nä, mitä halu­taan myy­dä, ei sii­nä, mitä halu­taan suun­ni­tel­la. Tiet­tyi­hin aikoi­hin joka puo­lel­le Suo­mea on nous­sut ident­ti­siä asui­na­luei­ta. Vie­lä parem­pi jos nii­tä teh­dään (ja on teh­ty) laman var­jol­la eri­tyi­sen halvalla. 

    Täs­sä mie­les­sä tämä ei vält­tä­mät­tä ole suun­ni­te­lun ongel­ma — osta­ja osta­ja osta sitä mitä myyn­ti myy, ja myyn­ti var­maan osaa vakuut­ta joil­la­kin pai­koin, että tätä ihmi­set halua­vat, kun näi­tä on näin pal­jon myy­ty­kin, ikään kuin oli­si ollut vaih­toeh­to­ja ostaa jota­kin erilaista.

    Toki joil­lain pai­koin aui­na­lui­ta var­maan suun­ni­tel­laan­kin, ja ehkä osas­sa nii­tä suun­ni­tel­mia raken­ne­taan jota­kin, jois­ta ei ole val­mii­ta ele­ment­te­jä varas­tot pullollaan.

  15. Epäi­len, että teos on ollut “Hul­lun­hal­vat beto­nie­le­men­tit – nyt myös pinkkinä”.

    Täl­lai­nen tai­si tosi­aan put­kah­taa pos­ti­luu­kus­ta, mut­ta meni ros­kiin Ant­ti­lan kuvas­ton ja dema­rei­den vaa­li­mai­nos­ten seassa..

    Pik­ku Huo­pa­lah­des­ta olen kyl­lä kuul­lut ikä­viä asioi­ta raken­nus­ten laa­dun suh­teen. Perus­kor­jauk­sia teh­dään jo vähän joka toi­ses­sa talos­sa. Sama kos­kee Ara­bian­ran­taa ja Viikkiä. 

    Jot­kut ennus­ta­vat eri­tyi­sen pahaa pom­mia näi­den 2000-luvun puo­len välin jäl­keen vie­ras­työ­voi­mal­la teh­tyi­hin taloi­hin. Hesa­ris­sa 16.4. on jut­tu asiasta. 

    Aika näyt­tää ja veron­mak­sa­jat maksavat..

    (Ja jot­ta nyt ei rasis­ti­sek­si tätä kom­ment­tia luo­ki­tel­tai­si, niin en suin­kaan syy­tä vie­ras­työ­voi­maa, vaan raken­nus­teol­li­suut­ta ja puut­teel­lis­ta rakennusvalvontaa)

  16. Eli­na:

    (Ja jot­ta nyt ei rasis­ti­sek­si tätä kom­ment­tia luo­ki­tel­tai­si, niin en suin­kaan syy­tä vie­ras­työ­voi­maa, vaan raken­nus­teol­li­suut­ta ja puut­teel­lis­ta rakennusvalvontaa)

    Joo älä mis­sään nimes­sä syy­tä nii­tä ihmi­siä joil­la olis ollu val­ta vaa­tia parem­paa raken­ta­mis­ta, eli kulttajia.

    Raken­nus­teol­li­suus raken­taa suun­nil­leen sitä mitä ihmi­set halua­vat ja polii­ti­kot sallivat.

  17. Kro­mo­fo­bit hal­lit­se­vat Suo­mes­sa, uusim­pa­na myön­ny­tyk­se­nä kar­meat kaa­ke­li­ta­lot radanvarsilla…mielestäni val­keat beto­ni­ta­lot mene­vät hyvin ete­län valos­sa, tääl­lä ne teke­vät surul­li­sek­si 8 kk vuo­des­sa. Outoa että esim. Tuk­hol­man Gam­la Stan ja Tork­ke­lin­mä­ki näyt­tä­vät rän­täi­si­nä­kin hehkeiltä…

  18. Eli­na:

    Pik­ku Huo­pa­lah­des­ta olen kyl­lä kuul­lut ikä­viä asioi­ta raken­nus­ten laa­dun suh­teen. Perus­kor­jauk­sia teh­dään jo vähän joka toi­ses­sa talos­sa. Sama kos­kee Ara­bian­ran­taa ja Viikkiä. 

    Muis­taak­se­ni Vii­kis­sä oli joku hul­lun­haus­ka lof­ti­ta­loi­dea, mut­ta työn jäl­ki oli niin luo­kat­to­man huo­noa että ennen ensim­mäis­ten­kään asuk­kai­den muut­toa sisään piti jo alkaa uut­ta taloa remon­toi­maan. En tie­dä mis­sä kun­nos­sa tuo mök­ki nyky­ään on, mut­ta itse en viit­si­si mak­saa itseä­ni kipeäk­si lof­tia­sun­nos­ta joka toden­nä­köi­ses­ti pää­see perus­kor­jauk­seen alta kym­me­nen vuoden.

  19. Ara­bian­ran­nas­sa oli “tai­de­kort­te­li­pro­jek­ti”, jos­sa oli mää­rät­ty käy­tet­tä­väk­si tiet­ty osa bud­je­tis­ta talo­koh­tai­ses­ti tai­tee­seen. En tie­dä pro­sent­tia, mut­ta ihan kymmeniätuhansia/talo. Tai­si kos­kea myös nii­tä pie­leen men­nei­tä talo­ja. Jos­sain talos­sa muis­tan olleen ison lin­tuai­heen rap­pauk­ses­sa , jos­sain oli “design-tii­liä” osas­sa jul­ki­si­vua, kai­ver­ret­tu runo­ja sok­ke­liin sun muu­ta. Oli muis­taak­se­ni vie­rei­sen tai­dey­li­opis­ton projekti.

    Olin lähis­töl­lä raken­ta­mas­sa samaan aikaan ja jäi mie­leen kun tal­vi­se­na aamu­na tuu­li nos­ti meren­pin­taa ja meri­ve­si nousi ran­taa lähin­nä ole­vien kovan rahan talo­jen sok­ke­lia vasten…

  20. Kut­ka: “En myös­kään tien­nyt, että Suo­mea var­ten maa­il­man ark­ki­teh­ti­leh­dis­tä teh­tiin eril­li­nen mus­ta­val­koi­nen painos.” 

    Väri­va­lo­ku­vaus­ta ei pal­jon har­ras­tet­tu ennen 1900-luvun puo­li­vä­liä, ja sen jäl­keen­kin kal­lii­ta väri­ku­via pai­net­tiin har­ki­ten. Opin­to­mat­ko­ja toki teh­tiin enem­män kuin aiem­mil­la vuo­si­sa­doil­la, joten ei ihan pai­no­ku­vien varas­sa oltu. Ehkä banaa­lein­ta har­maut­ta on syn­ty­nyt suo­met­tu­mi­sen vuo­si­na, jol­loin suo­ma­lai­nen ark­ki­teh­tuu­ri­kin lie­nee jos­sain mää­rin suomettunut:)

  21. Joo älä mis­sään nimes­sä syy­tä nii­tä ihmi­siä joil­la olis ollu val­ta vaa­tia parem­paa raken­ta­mis­ta, eli kulttajia.

    Asun­toa ostaes­sa­han se on help­po tuol­lais­ta vaatia..

  22. Art­tu­ri:

    Joo älä mis­sään nimes­sä syy­tä nii­tä ihmi­siä joil­la olis ollu val­ta vaa­tia parem­paa raken­ta­mis­ta, eli kulttajia. 

    Kyl­lä vaan, aina­han voi esi­mer­kik­si uhkail­la pidät­tä­vän­sä hen­gi­tys­tä kun­nes Suo­meen ale­taan raken­ta­maan moni­vä­ri­siä talo­ja. Mut­ta nyt taas men­nään näi­hin mark­ki­naus­kon­non kysy­myk­siin, jos­sa on vain mielipiteitä.

  23. Eli­na: “Pah, ark­ki­teh­ti­kou­lu­tuk­seen kuu­luu perus­teel­li­nen värioppi…”

    Elin, hae­pa jos­tain Meur­man­nin väriop­pi 😉 Hän on yksi eni­ten suo­ma­lai­seen nyky­ark­ki­teh­tuu­riin vai­kut­ta­nut henkilö.

  24. Soi­nin­vaa­ran käsi­tys pro­mil­le­luo­kan suun­nit­te­lu­kus­tan­nuk­sis­ta on vali­tet­ta­va. Alue­suun­nit­te­lun lisäk­si tar­vi­taan laa­du­kas­ta raken­nus­suun­nit­te­lua. Pelk­kä ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­lu hyvin teh­ty­nä mak­saa yleen­sä n. 5% rakennuskustannuksista.

  25. Toteu­tu­neis­sa suun­nit­te­lu­hank­keis­sa ovat ark­ki­teh­dit tar­jon­neet suun­nit­te­lua alle 0,5%:nkin hin­taan raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta, ja asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa 1–2% ei ole miten­kään har­vi­nai­sen alhai­nen hin­ta suun­nit­te­lus­ta. Kun maan arvo, raken­nut­ta­jan voit­to ja välit­tä­jän palk­kio lisä­tään hin­taan, ollaan myyn­ti­hin­nan suh­teen hel­pos­ti pro­mil­le­luo­kan suun­nit­te­lu­kus­tan­nuk­sis­sa. Suun­nit­te­luun kyl­lä kan­nat­tai­si käyt­tää enem­män rahaa, mut­ta kun asun­not ovat men­neet kau­pak­si ilman­kin, ei ole tarvinnut.

    5–10%:n suun­nit­te­lu­kus­tan­nuk­set kos­ke­vat useam­min esi­mer­kik­si eri­tyis­ra­ken­ta­mis­ta kuten jul­ki­sia raken­nus­pro­jek­te­ja. Esi­mer­kik­si met­ron suun­nit­te­lu vie noin 7% rakentamiskustannuksista.

  26. Juho Grön­holm kirjoitti:
    “Hyvän suun­nit­te­lu on kalliimpaa”

    Näin on, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti on syn­ty­nyt vain sitä kal­lis­ta, esim Ara­bian­ran­nas­ta ja Vii­kis­tä Eli­na jo mai­nit­si­kin, molem­mis­ta alueis­ta syn­tyi suun­nit­te­lu-ja raken­nus­vir­hei­den pysy­vä näyt­te­ly­alue Helsinkiin.

    Asun­to­tuo­tan­nos­sa hyväl­lä suun­nit­te­lul­la ja suun­nit­te­lun ohjauk­sel­la saa­daan aikaan hyviä ja edul­li­sia asun­to­ja, mut­ta mik­si näin ei toimita ?

    Juha Grön­holm vas­ta­si­kin jo kysymykseen:

    Pelk­kä ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­lu hyvin teh­ty­nä mak­saa yleen­sä n. 5% rakennuskustannuksista”

    Kui­ten­kin ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­lun palk­kiot ovat asun­to­tuo­tan­nos­sa alle 2 % raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta, joten osaa­vat suun­nit­te­li­jat teke­vät yleen­sä jotain muu­ta kuin asaun­to­suun­nit­te­lua ja se näkyy tuotannossa.

    Lisäk­si haluan kor­ja­ta sel­lai­sen ylei­sen käsi­tyk­sen gryn­de­rei­den huo­nos­ta raken­ta­mi­sen laa­dus­ta ja grynderi-imagosta.
    Tosia­sias­sa kaik­kein huo­noin­ta jäl­keä syn­tyy monien arvos­ta­mien raken­nut­ta­jien tuo­tan­nos­sa, en viit­si mai­ni­ta nimiä, mut­ta onnek­si ovat luo­pu­mas­sa koko­naan vapaa­ra­hoit­tei­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta, vuo­kra­lai­set eivät yleen­sä valita.
    Gryn­de­rei­den ( siis raken­nus­liik­kei­den ) omaan tuo­tan­toon ei suun­nit­te­li­joi­ta vali­ta hal­vim­man suun­nit­te­lu­hin­nan perus­teel­la, vaan yleen­sä näyt­tö­jen perus­teel­la ja suun­nit­te­lun ohjaus on huo­mat­ta­vas­ti osaa­vam­paa, usko­kaa pois.

    Jos oli­sin itse osta­mas­sa asun­toa, niin 80–90 luvun tuo­tan­toa en kat­se­li­si ollen­kaan, 2000-luvun tuo­tan­nos­ta, jos oli­si pak­ko vali­ta, niin mie­luum­min gryn­de­rin tuo­tan­toa ja paik­ka voi­si olla vaik­ka Hert­to­nie­men­ran­ta, sii­tä tuli aika hyvä ja vähil­lä virheillä.

  27. Talo­suun­nit­te­lun hin­ta on joi­ta­kin pro­sent­te­ja raken­nuk­sen arvos­ta, mut­ta ase­ma­kaa­val­li­sen suun­nit­te­lun osuus on pal­jon tätä pie­nem­pi. Jät­kä­saa­reen raken­ne­taan lähes talo­ja noin kol­mel­la mil­jar­dil­la eurol­la, mut­ta en usko, että Kai­jan­sin­kol­le on mak­set­tu edes pro­mil­lea tästä.

  28. Art­tu­ri:

    Joo älä mis­sään nimes­sä syy­tä nii­tä ihmi­siä joil­la olis ollu val­ta vaa­tia parem­paa raken­ta­mis­ta, eli kulttajia.

    Tämä on kink­ki­nen yhtä­lö. Useim­mis­sa muis­sa asiois­sa kulut­ta­ja voi luot­taa sii­hen, että viran­omais­val­von­ta toi­mii. Kun haluan her­ku­tel­la ja ostan kau­pas­ta pork­ka­nan, niin on epä­to­den­nä­köis­tä, että saan sii­tä vatsavaivoja. 

    Näin elin­tar­vi­ke­vi­ras­to on hom­man hoi­ta­nut. Kulut­ta­jan­suo­ja myös on vah­va. Mikäi pork­ka­na on vial­li­nen, voin muit­ta mut­kit­ta palaut­taa sen kaup­paan ja saa­da raha­ni takaisin. 

    Har­maa talous ja pirs­ta­loi­tu­neet ura­koin­ti­ket­jut teke­vät vas­tuu­ky­sy­myk­set vai­keik­si asun­to­kau­pan yhtey­des­sä. Sil­lä­kin on var­mas­ti osuut­ta asi­aan, että asun­to­kaup­pa teh­dään hyvin har­voin, usein vain pari ker­taa elä­mäs­sä. Kulut­ta­ja ei siis “ota opik­seen” kovin hel­pos­ti. Kysees­sä on kui­ten­kin useim­mil­le ihmi­sil­le elä­män suu­rin han­kin­ta ja ihmi­set ehkä aina­kin ali­ta­jui­ses­ti ajat­te­le­vat, että suo­ja­kin on sen mukainen. 

    Epä­on­nis­tu­neen asun­to­kau­pan teh­neet eivät myös­kään mie­lel­lään kovas­ti meuh­kaa vir­heos­tok­ses­taan. Alen­taa­han alu­een tai asun­to-osa­keyh­tiön huo­no mai­ne omai­suu­den arvoa. 

    Kään­tei­nen arvon­li­sä­ve­ro toi­si ryh­tiä alal­le, mut­ta saa näh­dä toteu­tuu­ko se. Talous­ri­kol­li­suu­den tilaa sel­vit­tä­neen Vir­ke-pro­jek­tin yhtey­des­sä arvioi­tiin, että uuden vero­jär­jes­tel­män myö­tä tuli­si vuo­sit­tain mak­suun 150–160 mil­joo­nan euron mak­sa­mat­to­mat arvon­li­sä­ve­rot. Eli kan­san­ta­lou­del­li­nen­kaan mer­ki­tys ei ole pieni.

  29. ano­nyy­mi:

    Asun­toa ostaes­sa­han se on help­po tuol­lais­ta vaatia..

    Nime­no­maan! Aivan samoin kuin min­kä tahan­sa muun­kin hyö­dyk­keen koh­dal­la. Ei sitä laa­tua kan­na­ta alkaa vaa­ti­maan sit­ten kun on jo osta­nut. Kan­nat­taa sel­vit­tää etukäteen.

    Tuo­mas S: heh, ei sii­nä kyl­lä hen­gi­tyk­sen pidä­tys auta tippaakaan.

    Kulu­tus­pää­tök­set sen sijaan vai­kut­taa. Kun Kar­ta­non­kos­ken asun­nois­ta mak­se­taan riit­tä­väs­ti enem­män ver­rat­tu­na mui­hin, niin kyl­lä nii­tä raken­ne­taan lisää.

    Jos taas jen­gi ei halua mak­saa niis­tä enem­pää, niin sit­ten­hän ne ei myös­kään arvos­ta nii­tä tar­peek­si, että nii­tä pitäi­si raken­taa lisää.

    On ihan tur­ha itkeä, että ei raken­ne­ta mie­lei­siä asun­to­ja. Asun­to­mark­ki­noil­la on niin monen­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia, että pre­fe­rens­sin­sä kyl­lä saa rahal­la osoitettua.

    Mark­ki­noi­den toi­min­ta voi vai­kut­taa vähän mys­ti­sel­tä sel­lai­ses­ta, jon­ka mie­li ei tai­vu sen ymmärtämiseen.

  30. Eli­na:

    Useim­mis­sa muis­sa asiois­sa kulut­ta­ja voi luot­taa sii­hen, että viran­omais­val­von­ta toi­mii. Kun haluan her­ku­tel­la ja ostan kau­pas­ta pork­ka­nan, niin on epä­to­den­nä­köis­tä, että saan sii­tä vatsavaivoja.

    No tus­kin ne nyt sii­hen viran­omais­val­von­taan luot­taa, vaan kau­pan omaan val­von­taan ja omiin aisteihin.

    Kysees­sä on kui­ten­kin useim­mil­le ihmi­sil­le elä­män suu­rin han­kin­ta ja ihmi­set ehkä aina­kin ali­ta­jui­ses­ti ajat­te­le­vat, että suo­ja­kin on sen mukainen.

    Voi se olla näin­kin, mut­ta eikö toden­nä­köi­sem­pi seli­tys oli­si, että kos­ka se on ihmis­ten elä­män suu­rin han­kin­ta he paneu­tu­vat sii­hen hyvin ja osoit­ta­vat pre­fe­rens­sin­sä osta­mal­la tei­dän parem­min tie­tä­vien mie­les­tä “huo­noa laatua”?

    Joten­kin tun­tuu aika­moi­sel­ta kuper­kei­kan heit­tä­mi­sel­tä, että perus­te­lee ihmis­ten huo­no­ja kulu­tus­pää­tök­siä sil­lä, että tämä pää­tös on erit­täin mer­ki­tyk­sel­li­nen kulut­ta­jil­le. Yleen­sä se menee kyl­lä just toisinpäin.

  31. Art­tu­ri:

    Kulu­tus­pää­tök­set sen sijaan vai­kut­taa. Kun Kar­ta­non­kos­ken asun­nois­ta mak­se­taan riit­tä­väs­ti enem­män ver­rat­tu­na mui­hin, niin kyl­lä nii­tä raken­ne­taan lisää.

    Jos taas jen­gi ei halua mak­saa niis­tä enem­pää, niin sit­ten­hän ne ei myös­kään arvos­ta nii­tä tar­peek­si, että nii­tä pitäi­si raken­taa lisää. 

    Minä vähän luu­len, ettei kyse ole kulut­ta­jien halut­to­muu­des­ta mak­saa — tai siis että ihmi­set eivät arvos­tai­si kau­neut­ta -, vaan sii­tä, että heil­lä ei ole sii­hen varaa.

    Seli­tyk­siä täl­le voi­si­vat olla esi­mer­kik­si se, että:
    — olem­me suh­teel­li­sen köy­hiä useim­piin mui­hin län­si­maa­lai­siin verrattuna,
    — meil­lä suh­teel­li­sen suu­res­ta osas­ta pal­kas­taan ei saa päät­tää itse, vaan ne rahat mene­vät veroi­na musiik­ki­ta­loon, ter­vey­den­huol­toon, jne., jol­loin nii­tä ei omaan eli­nym­pä­ris­tön kau­nis­ta­mi­seen niin pal­jon jää,
    — raken­nus­sään­nök­sil­lä ja kaa­voi­tuk­sen rajoit­ta­mi­sel­la on aiheu­tet­tu se, että asun­not ovat jo muu­ten­kin niin kal­lii­ta, ettei peli­va­raa jää.

    En minä oikein osaa uskoa sii­hen, että kyse oli­si tai­ta­mat­to­muu­des­ta tai sii­tä, ettei­vät ihmi­set ymmär­täi­si kau­neu­den pääl­le, kuten tääl­lä ollaan vihjailtu.

    Ja sivu­huo­mau­tuk­se­na: sil­loin pahim­pien beto­ni­bru­ta­lis­min aikaan olim­me vie­lä mer­kit­tä­väs­ti köy­hem­piä, joten ne asu­muk­set ovat var­maan olleet sii­hen näh­den suh­teel­li­sen perusteltuja.

    Kari

    1. Kyl­lä Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la alu­eet ovat eriy­ty­neet hin­ta­ta­son mukaan voi­mak­kaas­ti. Voi­si­ko joku sel­vit­tää, mikä on van­ho­jen asun­to­jen hin­ta­ta­so Kar­ta­non­kos­kel­la. Alue saa­nee pal­jon plus­saa suun­nit­te­lus­taan ja tois­tai­sek­si mii­nus­ta sijain­nis­taan. Kehä­ra­ta muut­taa paljon.

  32. Vii­kis­sä raken­ne­vir­hei­tä? Joo, nor­maa­le­ja kor­ko­tuet­tu­jen vuo­kra­ta­lo­jen ja LAA­TUsään­nös­tel­ty­jen HITAS talo­jen ongel­mia. Ja noi­hin jot­kut vie­lä jonottavat.

  33. Voi­si­ko joku sel­vit­tää, mikä on van­ho­jen asun­to­jen hin­ta­ta­so Kartanonkoskella”

    Kar­ta­non­kos­ki on tai­det­tu raken­taa 2000-luvun lop­pu­puo­lel­la, koko raken­nus­kan­ta ~uusien asun­to­jen hin­nois­sa. Oiko­tiel­tä äkkiä kat­so­mal­la esim 70–80 m² kol­miot 260–280 k. Rv 2005-06.

  34. Kari:

    Minä vähän luu­len, ettei kyse ole kulut­ta­jien halut­to­muu­des­ta mak­saa – tai siis että ihmi­set eivät arvos­tai­si kau­neut­ta -, vaan sii­tä, että heil­lä ei ole sii­hen varaa.

    Oli­pa omi­tui­nen kom­ment­ti sinul­ta! Tot­ta­kai ihmi­set teke­vät koko ajan kulu­tus­va­lin­to­ja. Jos he eivät halua käyt­tää rahaa kau­niim­piin asun­toi­hin tämä tar­koit­taa, että he käyt­tä­vät rahan­sa mie­luum­min johon­kin muu­hun. Ihmi­set teke­vät aina pää­tök­siä “at the margin.”

    Noh minus­ta asun­to­jen hin­nat kui­ten­kin osoit­ta­vat, että ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan kau­neu­des­ta. Täs­tä syys­tä Kar­ta­non­kos­ken asun­not ovat niin pal­jon kal­liim­pia kuin sama­na aika­na muil­le vas­taa­vil­le alueil­le raken­ne­tut asunnot.

    Tie­tys­ti mitä kor­keam­mak­si elin­ta­som­me nousee, sitä enem­män olem­me val­mii­ta täs­tä kau­neu­des­ta maksamaan.

    Yri­tin vaan sanoa Eli­nal­le, että syy ei ole viran­omai­sis­sa (noh tie­tys­ti jos­sain mää­rin syy on viran­omai­sis­sa, jot­ka eivät ehkä anna raken­taa kau­nii­ta rakennuksia)tai raken­nus­liik­keis­sä, vaan kuluttajissa.

  35. Art­tu­ri:

    Oli­pa omi­tui­nen kom­ment­ti sinul­ta! Tot­ta­kai ihmi­set teke­vät koko ajan kulu­tus­va­lin­to­ja. Jos he eivät halua käyt­tää rahaa kau­niim­piin asun­toi­hin tämä tar­koit­taa, että he käyt­tä­vät rahan­sa mie­luum­min johon­kin muu­hun. Ihmi­set teke­vät aina pää­tök­siä “at the margin.” 

    Ehkä tuo oli vähän huo­nos­ti muo­toil­tu. Tar­koi­tin sitä, että jos ihmis­ten todel­li­nen elin­ta­so on mata­la ja asu­mi­nen on kal­lis­ta sen vuok­si, että asun­nois­ta on yli­ky­syn­tää (kau­pun­gis­tu­mi­nen), syn­tyy lähes väis­tä­mät­tä rumaa kau­pun­kia, kos­ka ihmi­sil­le “riit­tää” sel­lai­nen­kin aivan hyvin. Tie­ten­kin tämä tar­koit­taa sitä, että ihmi­set pre­fe­roi­vat joi­ta­kin mui­ta asioi­ta kal­liim­man asun­non kustannuksella.

    Tämän vuok­si kuu­mim­man kau­pun­gis­tu­mi­sen aikaan meil­lä (ja oikeas­taan kaik­kial­la muu­al­la­kin) on raken­net­tu niin pal­jon rumia kau­pun­gi­no­sia: maa­seu­dul­ta lap­pa­si san­koin jou­koin lähes vara­ton­ta sak­kia, jol­la ei ollut edel­ly­tyk­siä mak­saa kal­liim­pia hintoja.

    Voi hyvin olla, että vau­ras­tut­tu­aan nämä ihmi­set oli­si­vat val­mii­ta mak­sa­maan kau­niim­mas­ta­kin ympä­ris­tös­tä, mut­ta sii­nä vai­hees­sa ne kaik­ki hir­vi­tyk­set on jo raken­net­tu. No, toki­han ne tie­ten­kin pik­ku­hil­jaa uusi­taan, kuten mm. Osmo on kuvan­nut Ber­lii­nis­sä tapahtuvan.

    Yri­tin vaan sanoa Eli­nal­le, että syy ei ole viran­omai­sis­sa (noh tie­tys­ti jos­sain mää­rin syy on viran­omai­sis­sa, jot­ka eivät ehkä anna raken­taa kau­nii­ta rakennuksia)tai raken­nus­liik­keis­sä, vaan kuluttajissa. 

    No minus­ta ei oikeas­taan ole näin, vaan “syy” on ihmis­ten varat­to­muu­des­sa ja yhteis­kun­nan raken­ne­muu­tok­ses­sa. No tie­ten­kin viran­omais­toi­min­ta ja (väi­tet­ty) raken­nus­liik­kei­den välis­tä­ve­to vai­kut­taa mm. sii­hen ihmis­ten varat­to­muu­teen ja moneen muu­hun­kin asi­aan, mut­ta en minä nyt alkai­si täs­sä kulut­ta­jia syyt­tä­mään sii­tä, että mik­si haluat­te niin rumia rakennuksia.

    Kari

  36. Kari

    Ja sivu­huo­mau­tuk­se­na: sil­loin pahim­pien beto­ni­bru­ta­lis­min aikaan olim­me vie­lä mer­kit­tä­väs­ti köy­hem­piä, joten ne asu­muk­set ovat var­maan olleet sii­hen näh­den suh­teel­li­sen perusteltuja. 

    Asia tai­taa olla moni­mut­kai­sem­pi. Itse asun vuon­na 1958 val­mis­tu­nees­sa ker­ros­ta­los­sa, jon­ka laa­tu on aivan eri luok­kaa kuin jo muu­ta­maa vuot­ta myö­hem­min teh­dyis­sä talois­sa tyy­pil­li­ses­ti, vaik­ka kum­mat­kaan eivät ole ele­men­teis­tä teh­ty­jä. Vuon­na 1958 Suo­mi oli vie­lä sel­väs­ti köy­hem­pi kuin ele­ment­ti­kau­del­la, mut­ta mas­sa­muut­to ei ollut tain­nut vie­lä alkaa. Täs­tä talos­ta joka pai­kas­ta näkee, että se on var­sin suu­rel­la tai­dol­la ja huo­lel­la pai­kal­laan raken­net­tu, vaik­ka mitään hie­nos­te­lua ei olekaan.

    Kau­nis ei miten­kään auto­maat­ti­ses­ti ole sen kal­liim­paa kuin ruma, ja pal­jon kau­nis­ta on raken­net­tu pie­nel­lä rahal­la ja jopa pula-olo­suh­teis­sa. Ele­ment­ti­tek­nii­kan alku­vai­hees­sa har­ras­tet­tiin pal­jon aivan suo­ra­nais­ta käm­mäi­lyä, eivät­kä ele­men­tit pit­kään aikaan edes tul­leet hal­vem­mak­si kuin pai­kal­la raken­ta­mi­nen. Uudel­la tek­nii­kal­la piti teh­tä­män vauh­dil­la uut­ta uljas­ta maa­il­maa, oli­pa tou­hus­sa jär­kee tai ei. Bru­ta­lis­mi oli tie­tys­ti tyy­li­nä­kin muo­dis­sa, ja raken­nus­liik­keet sit­ten rutis­ti­vat sii­tä ankeim­man mah­dol­li­sen irvi­ku­van. Raken­ne­muu­tos­ta van­hem­mas­ta­kin his­to­rias­ta löy­tyy köy­his­sä olois­sa raken­net­tu­ja talo­ja ja aluei­ta, joi­den kau­neus on arvos­saan, esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa puu­ta­lo­kau­pun­kien työläiskorttelit.

  37. Kyl­lä Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la alu­eet ovat eriy­ty­neet hin­ta­ta­son mukaan voi­mak­kaas­ti. Voi­si­ko joku sel­vit­tää, mikä on van­ho­jen asun­to­jen hin­ta­ta­so Kar­ta­non­kos­kel­la. Alue saa­nee pal­jon plus­saa suun­nit­te­lus­taan ja tois­tai­sek­si mii­nus­ta sijain­nis­taan. K e h ä r a t a muut­taa paljon.”

    Mikä Kar­ta­nok­so­ken sijain­nis­ta on huo­noa, pait­si että len­to­kent­tä on vie­res­sä. Mut­ta leno­me­lu ja kehö III:n melu on ongel­ma Tuo­me­las­sa, jos­sa voi ihail­la tam­mi­ke­tis­köi­tä, veh­rei­tä pel­to­ja ja kau­em­pa­nan siin­tä­vää Pitkäjärveä.

    Työ­pai­kat — tie­ten­kin vain alem­man toi­mi­hen­ki­lön­ta­soi­set logi­tiik­ka­kes­kuk­set yms. — ovat lähel­lä ja par­jat­tu Jum­bo vie­res­sä, tai ei vie­res­sä mat­ka aon 800 met­riä eli suun­nil­leen Kata­ja­no­kan pituus. Mar­tin­laak­soon kul­kee bus­si 15 minuu­ti­sa, Tik­ku­ri­la vie­lä lyhyem­män mat­kan päässä.

    Kehä­ra­dan lähin ase­ma eli Avia­po­lis oli­si 2 km:n pääs­sä, sama mat­ka kuin Pasi­lan ase­mal­ta Pikkuhuopalahteen.

    Toi­nen asia. Käve­lin Mans­kua rei­jo­lan­ka­dul­ta Nor­dens­kiöl­di­na­ka­dul­le. Raken­nuk­set ovat 30-luvul­ta, mut­ta väliin oli rkaen­net­tu ykis uusi jos­ku 90-luvulla(2000-luvulla?). Mik­si sama har­maa ävä­ri, Ja msík­si vie­lä­kin sur­keam­man näköi­nen sei­nä ja ikkunat…

  38. ano­nyy­mi:

    Asun­toa ostaes­sa­han se on help­po tuol­lais­ta vaatia..

    Nime­no­maan! Aivan samoin kuin min­kä tahan­sa muun­kin hyö­dyk­keen kohdalla.

    Sar­kas­mi ei siis näky­nyt. Asun­toa ostaes­sa talo on jo raken­net­tu. Kulut­ta­ja­va­lin­ta ei siis vai­ku­ta talon suun­nit­te­luun kuin kor­kein­taan hyvin epäsuorasti.

  39. Kat­se­lin vähän hin­to­ja Kar­ta­non­kos­kel­la. Van­ho­ja oli myyn­nis­sä 6 kpl. hin­ta­haa­ruk­ka 3000 e/m2 (160 m²)- sii­nä n 4200 e/ m2, val­mis­tu­neet 2003 ja sen jäl­keen. SRV myy uudis­koh­det­ta, vela­ton hin­ta 3500 — 4200 e/m2.

    Mie­len­kiin­tois­ta. uudis­koh­de Mar­tin­laak­sos­sa, hp vajaat 4500e /m2.

  40. Kari: Joo siis en mä tar­koi­ta, että mä syyt­täi­sin nii­tä kulut­ta­jia sii­nä mie­les­sä, että ne haluis joten­kin lii­an rumia rakennuksia.

    Tar­koi­tan vaan, että jos ne olis val­mii­ta mak­sa­maan enem­män kau­niis­ta raken­nuk­sis­ta nii­tä raken­net­tai­siin enemmän,

    Eli jos on sitä miel­tä, että meil­lä on lii­an rumia raken­nuk­sia, niin sil­loin pitäi­si osoi­tel­la syyt­tä­väl­lä sor­mel­laan kulut­ta­jia eikä rakennusliikkeitä.

  41. Kat­se­lin vähän asun­to­jen hin­to­ja Kar­ta­non­kos­kel­la. Van­ho­ja oli myyn­nis­sä 6 kpl. Neliö­hin­nat ala­ken 3000 e(160 m² asun­to, joten ei oel ver­tia­lu­kel­poi­nen), muu­ten sii­nä 3500 — 4200 e. Raken­net­tu v 2003 ja sen jälkeen.

    SRV oli rkaen­ta­nut uudis­ta­lon, 5‑kerroksisen, Mui­sitn­ko­han oikein. BVe­lat­to­mat neliö­hin­nat 3500 ‑4200e.

    Mar­tin­laak­sos­sa uudis­ra­ken­nus, him­pun verrn alle 4500 e/m2. Milenkiintoista

    Näin uusis­sa talois­sa oikeas­taan ainoa kius­tan­nus ver­rat­tu­na ihan uuteen on pin­ta­remp­pa, sii­nä 100e /m2, jos ei uusi keitiökalusteita.

  42. Mark­ku af Heurlin:

    Mikä Kar­ta­nok­so­ken sijain­nis­ta on huo­noa, pait­si että len­to­kent­tä on vie­res­sä. Mut­ta leno­me­lu ja kehö III:n melu on ongel­ma Tuo­me­las­sa, jos­sa voi ihail­la tam­mi­ke­tis­köi­tä, veh­rei­tä pel­to­ja ja kau­em­pa­nan siin­tä­vää Pitkäjärveä. 

    En itsea­sias­sa tie­dä tuos­ta len­to­me­lus­ta, ne muu­ta­mat ker­rat mitä olen Kar­ta­no­kos­kel­la käy­nyt ei ole tuo pis­tä­nyt kor­vaan. Jum­bo on toki lähel­lä, mut­ta mat­kaa on kyl­lä mun fil­la­rin mit­ta­rin mukaan yli kilo­met­ri ja yli­tet­tä­vä­nä on muu­ta­ma han­ka­la ris­teys, joi­ta nyt ei var­si­nai­ses­ti ole suun­ni­tel­tu jalan­kul­ku­ys­tä­väl­li­sek­si. Bus­si­lin­jo­ja menee (tämä saat­taa olla van­haa tie­toa) 615T kes­kus­taan, ja sit­ten kehä kol­mo­sel­ta puo­len­tois­ta kilo­met­rin pääs­tä. Alu­eel­la ei oikeas­taan mui­ta pal­ve­lui­ta kuin em. Jum­bo. Nät­tiä seu­tua, mut­ta itse en vält­tä­mät­tä sin­ne­kään muut­tai­si. Juu­ri näis­tä syistä.

  43. http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/VRn+konepajan+kortteleihin+Vallilaan++tulee+v%C3%A4rikk%C3%A4it%C3%A4+kerrostaloja/HS20040810SI1KA018v1

    Muis­te­lin­kin että onhan Hel­sin­gis­sä­kin suun­ni­tel­tu värik­käi­tä taloja. 

    Vali­tet­ta­vas­ti vain tulee tuos­ta jutus­ta sel­lai­nen tun­ne että se ark­ki­teh­ti, joka kehuu eni­ten ksv:n suun­ni­tel­maa sai vali­ta mis­sä jär­jes­tyk­ses­sä mspain­tin palet­ti tulee ksv:n mää­rää­miin koh­tiin taloja.

  44. VR:N rata­pi­ha­kort­te­li:

    Täy­tyy myön­tää, ettei hs:n kuva oikein innos­ta­nut. Koko­nai­sil­me ensi silä­myk­sel­lä levoton…

    Täs­sä elä­män­sä vai­hee­sa on ehti­nyt näh­dä niin mon­ta ark­ki­teh­too­nis­ta muo­tia, että usko­ni nii­den taka­na ole­van ajat­te­lun syväl­li­syy­teen ei ole kovin luja.

  45. Arve­lin­kin, ettei Kar­tan­non­kos­kel­la len­to­me­lu oli­si ongeln­ma. Se on aika kau­ka­na kii­to­ties­tä (3 km) eikä sen alla. toiisn kuin Tuo­me­la Van­taan lou­nais­nur­kas­sa tai Kera­va päin­vas­tai­ses­sa suunnassa.

    Mat­ka kaup­paan eli täs­sä tapauk­ses­sa Jum­bon titen­kin riip­puu sii­tä, mis­tä kul­kee. Eihöän anenr­hei­min­ten­kään ylit­tä­mi­nen ole kovin jalan­kul­ki­ja- tia pyö­räi­li­jäys­tä­väl­lis­tä. Mut­ta kyl­lä sen ylit­tää ihan mukavasti.

    On tie­ten­kin on sää­li, että alu­eel­la ei ole lähi­kaup­paa. Ei ole täs­sä Heik­ki­läs­sä­kään ole(aikoinaan K‑kauppa piti pal­ve­lun vuok­si kan­nat­ta­ma­ton­ta sivu­toi­mi­pis­tet­tä) ja pal­ve­lut ovat n 1,5 km:n pääs­sä. Tämä on tilan­ne jok­seen­kin­kaik­kial­la kKe­hä I:n pohjoispuolella

    Sel­vit­te­lin vie­lä yhteyk­siä hel­sin­gin kes­kus­taan (joi­ta siis luul­ta­vas­ti kovit monet asuk­ka­ta­ei­vät tar­vit­se, kos­ka työ­pai­kat ovat Kehä III:n var­rel­la, lenot­ken­täl­lä tai Tkku­ri­las­sa): bus­si aamul­la n 8 ker­taa tun­nis­sa. Mat­ka-aika bus­sil­la 30–32 min., koko­nais­mat­ka-aika 40 min. Mat­ka 16 km.

    Ver­tai­lun vuok­si: Kruu­nun­ha­ka (Oiko­ka­tu 2) — Mei­lah­den kli­ni­kat, mat­ka 5 km, koko­nais­mat­ka-aika n 30 min, jos­ta bus­si­mat­ka n 15–20 min. Huom. hsl-sivus­to ehdot­taa vain bus­siyh­teyk­siä. Luki­ja voi­nee itse tarkistaa.

  46. ano­nyy­mi:

    Sar­kas­mi ei siis näkynyt.

    Ilmei­sen sar­kas­min huo­miot­ta jät­tä­mi­nen ei siis näkynyt…

    Asun­toa ostaes­sa talo on jo raken­net­tu. Kulut­ta­ja­va­lin­ta ei siis vai­ku­ta talon suun­nit­te­luun kuin kor­kein­taan hyvin epäsuorasti.

    Aivan kuten auton, tie­to­ko­neen, mp3soittimen jne. suunnitteluun?

    Eli sinus­ta nämä tuot­teet vas­taa­vat kulut­ta­jien toi­vei­ta ihan vaan tuurilla?

  47. Ei kulut­ta­jal­la ole mah­dol­li­suut­ta vai­kut­ta asun­ton­sa ulko­nä­köön kuin nur­mi­jär­vien paket­ti­ta­lo-pel­loil­la. Hel­sin­gis­sä aina­kin itse pidän, ja var­mas­ti moni muu­kin pitää sijain­tia tär­keäm­pä­nä valin­ta­kri­tee­ri­nä. Raken­ta­jat tai­ta­vat tie­tää sen ja sik­si sijoit­ta­vat rahan­sa ennem­min tont­ti­maa­han kuin talo­jen ulkonäköön.

    Tar­vit­tai­siin jokin tapa, mis­sä kan­sa­lai­set sai­si­vat äänen­sä kuu­lu­vil­le suun­ni­tel­mia teh­täes­sä. Esim demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­jen edus­ta­jien kautta.

  48. Kuto­ja:

    Tar­vit­tai­siin jokin tapa, mis­sä kan­sa­lai­set sai­si­vat äänen­sä kuu­lu­vil­le suun­ni­tel­mia teh­täes­sä. Esim demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­jen edus­ta­jien kautta.

    Tähän ei todel­la­kaan tar­vi­ta mitään demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­ja edus­ta­jia säh­lää­mään. Kulut­ta­ja pys­tyy ihan hyvin osoit­ta­maan miel­ty­myk­sen­sä lyö­mäl­lä rahat tiskiin.

  49. Art­tu­ri:

    No tus­kin ne nyt sii­hen viran­omais­val­von­taan luot­taa, vaan kau­pan omaan val­von­taan ja omiin aisteihin.

    Tie­tys­ti sii­nä mie­les­sä, että jos pork­ka­nas­ta saa pie­nel­lä vai­val­la ran­ne­ko­run tai on epä­var­muut­ta onko osta­mas­sa lakrit­sia vai pork­ka­naa värin perus­teel­la, ais­tit ovat avainasemassa. 

    Mut­ta ei ais­tin­va­rai­ses­ti voi tie­tää, onko pork­ka­nas­sa kiel­let­ty­jä lisä­ai­nei­ta tai suo­ra­nai­sia myrk­ky­jä. Kyl­lä kulut­ta­ja luot­taa nime­no­maan EVIRA:n toi­min­taan täs­sä asias­sa, vaik­kei sitä usein ostos­reis­sul­laan ajat­te­li­si­kaan. Elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suus­vi­ras­to val­voo koko tuo­tan­to­ket­jua ja logistiikkaa. 

    Myös­kään en kaup­pi­aan kykyyn ja haluun myy­dä aina prii­maa tuo­tet­ta luot­tai­si. Oli­han nyt­kin joku tur­ku­lai­nen häis­kä tuo­mas­sa rekal­lis­ta pilaan­tu­nut­ta ruo­kaa kaup­paan­sa, mut­ta val­von­ta puri ja bak­tee­rei­ta kuhi­se­va liha ja kala eivät pää­ty­neet Turo Turusen ruokapöytään.

    Ei kulut­ta­jal­la ole myös­kään mitään mah­dol­li­suuk­sia ais­tin­va­rai­ses­ti havai­ta asun­to­kau­pan yhtey­des­sä, onko esim. käy­tet­ty kos­tei­ta mate­ri­aa­le­ja eris­tyk­seen. Muu­ta­man vuo­den kulut­tua vain vai­vaa sit­keä yskä ja nuha näky­mät­tö­mien ja hajut­to­mien homei­tiöi­den lei­jail­les­sa kämpässä. 

    Kyl­lä se on raken­nus­val­von­nan teh­tä­vä pitää huo­li sii­tä, ettei näin pää­se tapah­tu­maan. Mik­si sit­ten raken­nusa­lal­le on pesiy­ty­nyt huo­not käy­tän­nöt ja heik­ko laatu? 

    Jotain jo yllä sanoin: asun­to­kau­pan uniik­ki luon­ne yksit­täi­sen kulut­ta­jan koh­dal­la, har­maa talous, työ­mai­den levä­pe­räi­nen työ­kult­tuu­ri ket­ju­tet­tu­jen ura­koi­den vuok­si ja vas­tuu­ky­sy­mys­ten han­ka­luus ovat aina­kin syitä.

  50. Mark­ku af Heurlin

    VR:N ratapihakortteli:

    Täy­tyy myön­tää, ettei hs:n kuva oikein innos­ta­nut. Koko­nai­sil­me ensi silä­myk­sel­lä levoton… 

    Kuva on vuo­den 2004 suun­ni­tel­mas­ta. Talo­ja­han on sit­tem­min raken­net­tu­kin. Ks. Google Street­Viewin kuvat esim.

    http://maps.google.com/maps?f=q&source=s_q&hl=en&geocode=&sll=60.286472,24.94051&sspn=0.0291,0.097075&ie=UTF8&hnear=&layer=c&cbll=60.193583,24.942282&panoid=iyyV5zXW-GfEFphjVgl90g&cbp=12,16.41„0,-17.39&ll=60.193767,24.94184&spn=0,0.048537&z=15

    ..ja sen naa­pu­rit. Mie­les­tä­ni ihan hyvin onnis­tu­nut paik­ka, vaik­ka en nyt var­si­nai­ses­ti ole jul­ki­si­vus­ta ulos töröt­tä­vis­tä loo­ta­par­vek­keis­ta miten­kään huumaantunut.

    Sinän­sä tuo Kar­ta­non­kos­ken pal­ve­lut­to­muus on hie­man outoa. Luu­li­si tuon kokoi­sel­la alu­eel­la lähi­kau­pan jol­lain lail­la menes­ty­vän vaik­ka Jum­bo onkin. Onko sit­ten niin, että kaup­pa­ket­jut kat­so­vat kart­taa ja totea­vat, että eivät ryh­dy edes kokeilemaan?

  51. Eli­na:

    Kyl­lä kulut­ta­ja luot­taa nime­no­maan EVIRA:n toi­min­taan täs­sä asias­sa, vaik­kei sitä usein ostos­reis­sul­laan ajattelisikaan. 

    No mä oon täs­tä kyl­lä voi­mak­kaas­ti eri miel­tä. Mä aina­kin luo­tan sii­hen kaup­pi­aa­seen pal­jon enem­män kuin EVIRA:n, mut­ta en mä nyt edes tie­dä miten tätä vois mita­ta, että mihin ihmi­set noin yleen­sä luottaa.

    Mun mie­les­tä kaup­piait­ten lii­ke­toi­min­ta perus­tuu sil­le, että ne myy kulut­ta­jil­le jotain mitä kulut­ta­jat haluu ostaa ja jos kulut­ta­jat ei haluu ostaa pilaan­tu­nei­ta ruo­ka­tar­vik­kei­ta, niin on syy­tä olet­taa, ett kaup­pi­aat ei yri­tä nii­tä kulut­ta­jil­le myy­dä. Var­maan aika nopees­ti menis kon­kurs­siin se kaup­pa, joka vähän kehit­te­lis uusia tapo­ja teh­dä voit­too asiak­kai­den ter­vey­den kustannuksella.

    Ei kulut­ta­jal­la ole myös­kään mitään mah­dol­li­suuk­sia ais­tin­va­rai­ses­ti havai­ta asun­to­kau­pan yhtey­des­sä, onko esim. käy­tet­ty kos­tei­ta mate­ri­aa­le­ja eristykseen.

    Ei tie­ten­kään oo. Kulut­ta­jil­la on kui­ten­kin mah­dol­li­suus teh­dä myy­jän kans­sa sopi­mus, että vahin­gon­kor­vauk­sia mak­se­taan, jos eris­teet on märät. Täl­leen raken­ta­jil­la on oikees­ti kan­nus­ti­met raken­taa sel­lai­sel­la tasol­la jota kulut­ta­jat halu­aa. Jos kulut­ta­jat ei sit haluu vaa­tii näi­tä sopi­muk­sia, niin se ker­too sii­tä mitä kulut­ta­jat arvostavat.

    Märil­tä eris­teil­tä voi myös vält­tyä osta­mal­la van­han huo­neis­ton. (Par­haas­sa tapauk­ses­sa mas­sii­vi­tii­li­ta­los­ta, jos­sa ei ees oo eristeitä!)

    Kyl­lä se on raken­nus­val­von­nan teh­tä­vä pitää huo­li sii­tä, ettei näin pää­se tapahtumaan. 

    No miks se ei olis sen raken­ta­jan teh­tä­vä? Miks tähän tar­vi­taan joku kol­mas osa­puo­li, jota sit voi­daan syyt­tää, kun sil­lä ei oo kan­nus­ti­mia hoi­taa hom­maan­sa ja se ei sen seu­rauk­se­na hoi­da sitä?

    Vois­ko ne huo­not käy­tän­nöt raken­nusa­lal­la joh­tua just sii­tä, että joku raken­nus­tar­kas­ta­ja on vas­tuus­sa, eikä kulut­ta­jat ja rakentajat?

  52. Art­tu­ri:

    Joo siis en mä tar­koi­ta, että mä syyt­täi­sin nii­tä kulut­ta­jia sii­nä mie­les­sä, että ne haluis joten­kin lii­an rumia rakennuksia.

    Tar­koi­tan vaan, että jos ne olis val­mii­ta mak­sa­maan enem­män kau­niis­ta raken­nuk­sis­ta nii­tä raken­net­tai­siin enemmän,

    Eli jos on sitä miel­tä, että meil­lä on lii­an rumia raken­nuk­sia, niin sil­loin pitäi­si osoi­tel­la syyt­tä­väl­lä sor­mel­laan kulut­ta­jia eikä rakennusliikkeitä. 

    Juu, en minä sitä niin tul­kin­nut­kaan. Minus­ta­kin on höl­möä syyt­tää raken­nus­fir­mo­ja, jot­ka kui­ten­kin teke­vät sel­lais­ta, mikä menee kau­pak­si (=mis­tä ihmi­set ovat val­mii­ta maksamaan=mitä ihmi­set “halua­vat”).

    Minä kui­ten­kin ajat­te­lin laa­jem­min syi­tä sii­hen, että meil­lä on niin pal­jon rumia/epäonnistuneita aluei­ta. Minus­ta se joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että nii­tä on teh­ty aika­na, jol­loin “ei ollut varaa” raken­taa parem­min (tai siis, sil­loin ihmi­set mie­lum­min käyt­ti­vät rahan­sa mui­hin tar­pei­siin — esi­mer­kik­si autoon ja parem­paan ruokaan).

    Minus­ta tul­kit­set vää­rin sen, että ihmi­set saa­vat sel­lai­sia asui­na­luei­ta, jois­ta ovat val­mii­ta mak­sa­maan. Ongel­ma­han on sii­nä, että niil­tä ihmi­sil­tä kerä­tään mer­kit­tä­vä osa rahois­ta pois ja sit­ten polii­ti­kot ja vir­ka­mie­het päät­tä­vät, mitä “ihmi­set haluavat”.

    Ja byro­kraat­tien pai­no­tuk­set ovat tyys­tin toi­set kuin yksit­täis­ten ihmis­ten, he halua­vat enemmän:
    — san­ka­riark­ki­teh­tien luo­mia mega­lo­maa­ni­sia maa­merk­ke­jä (Fin­lan­dia­ta­lo, Oop­pe­ra­ta­lo, jne.)
    — funk­tio­naa­lis­ta tehok­kuut­ta (tii­vii­tä ker­ros­ta­loa­luei­ta juna-ase­man viereen),
    — suo­sia tiet­ty­jä raken­nus­fir­mo­ja ja maanomistajia,
    — esteet­tö­myyt­tä (älyt­tö­män kokoi­nen WC kaik­kiin kämp­piin ja his­si jokai­seen vähän­kään kor­keam­paan tönöön),
    — tulon­siir­to­ja omal­le äänestäjäkunnalleen.

    Kyl­lä minun syyt­tä­vä sor­me­ni koh­dis­tui­si pal­jon kulut­ta­jaa enem­män mei­dän jär­jes­tel­määm­me, jos­sa “byrokraatti/poliitikko tie­tää parem­min kuin ihminen”.

    Help­poa­han se on tois­ten rahoil­la mäl­lä­tä, kun ei itse tar­vit­se sin­ne beto­ni­kop­paan muut­taa asumaan.

    Kari

  53. Kii­tos google kuvas­ta. Ihna kel­vol­li­sen näköistä.

    Mie­tin vain, onko täl­lä alu­eel­la mitään (kauppa)palvelua. Pait­si vet­ri­hal­lin kirpputori,

    Pal­jon­ko Kar­tan­non­kos­kel­la muu­ten on asuk­kai­ta. Koko Yläs­tön Pak­ka­lan seu­dul­ta pik­ku­kau­pat kyl­lä kaon­neet aiko­päi­viä sitten.

    Tämä on muis­tin­va­rais­ta. Muis­ti on huo­no todistaja. 

    Maxi-Mar­ket (nykyi­nen Sel­lo) Lep­pä­vaa­ras­sa vei Elan­not kilo­met­rien säteel­lä, ensin siis Elan­not, sit­ten K.kaupat

  54. Art­tu­ri:

    Mun mie­les­tä kaup­piait­ten lii­ke­toi­min­ta perus­tuu sil­le, että ne myy kulut­ta­jil­le jotain mitä kulut­ta­jat haluu ostaa ja jos kulut­ta­jat ei haluu ostaa pilaan­tu­nei­ta ruo­ka­tar­vik­kei­ta, niin on syy­tä olet­taa, ett kaup­pi­aat ei yri­tä nii­tä kulut­ta­jil­le myy­dä. Var­maan aika nopees­ti menis kon­kurs­siin se kaup­pa, joka vähän kehit­te­lis uusia tapo­ja teh­dä voit­too asiak­kai­den ter­vey­den kustannuksella. 

    Olen samaa miel­tä, mut­ta lisäi­sin vie­lä yhden näkö­kul­man. Sil­lä kaup­pi­aal­la on myös lain­sää­dän­nös­sä mää­rät­ty­jä vel­vot­tei­ta (kulut­ta­jan­suo­ja yms.), joi­den perus­teel­la kulut­ta­jan pet­tä­mi­nen joh­taa kor­vaus­vel­vol­li­suu­teen. Ei sii­hen mitään viras­to­ja tar­vi­ta, vaan kyl­lä se fir­ma aika äkkiä on kaputt, joka alkaa kulut­ta­jia pettämään.

    Tämä sama pätee myös nii­hin vää­rin teh­tyi­hin eris­tyk­siin: voi­daan kat­soa raken­nut­ta­jan ja osta­jan välil­lä ole­van impli­siit­ti­nen sopi­mus, että asiat on teh­ty tiet­ty­jen alan nor­mien mukaan. Toki lisä­so­pi­muk­sil­la raken­nut­ta­jal­le voi­daan sysä­tä myös lisävelvotteita.

    Kari

  55. Kar­ta­non­kok­sel­le lähikauppa:

    Van­taan sano­mi­sat 17.2.2010

    Kar­ta­non­kos­kel­le vuo­si­tol­kul­la suun­ni­tel­lun lähi­kau­pan raken­ta­mi­nen on vih­doin käynnistymässä.

    Hagels­ta­min­tien var­teen nousee lii­ke­ra­ken­nus, johon tulee Valin­ta­ta­lo sekä yksi­tyi­sen yrit­tä­jän ruokaravintola.

    Lii­ke­ra­ken­nuk­sel­le on haet­tu raken­nus­lu­paa. Kaup­pa­paik­ka­pääl­lik­kö Anna Sjö­berg Suo­men Lähi­kaup­pa Oy:stä arvioi, että Valin­ta­ta­lo avau­tuu kevääl­lä 2011.

    –Tark­kaa päi­vä­mää­rää ei ole vie­lä sanoa. Odo­tam­me nyt, että saam­me pää­tök­sen raken­nus­lu­vas­ta. Sen jäl­keen pyy­däm­me urak­ka­tar­jouk­set, ker­too Sjöberg.”

    Sää­li­vain että se on eril­lien laa­tik­ko eikä ns kivi­jal­ka­kaup­pa. Kah­vi­la tia­taa edl­leen puuttua…

  56. No miks se ei olis sen raken­ta­jan tehtävä? 

    Tie­tys­ti se onkin raken­ta­jan teh­tä­vä. Mut­ta kun ihmi­set nyt eivät ole aina kyvyk­käi­tä tai haluk­kai­ta hoi­ta­maan teh­tä­vi­ään. Outo ilmiö sinulle? 

    Sik­si tar­vi­taan viranomaisvalvontaa. 

    Vähän sama kuin ihmet­te­li­sit mihin tar­vi­taan polii­se­ja, kos­ka kaik­ken kan­sa­lais­ten­han tulee toi­mia lain mukaan. Mihin nii­tä rat­sioi­ta, katu­par­tioi­ta ja kai­ken maa­il­man kuu­lus­te­lu­ja oikein tar­vi­taan? Lop­pu­ti­li vain kou­raan sinivuokoille. 

    Var­mas­ti moni kaup­pias oli­si val­mis myy­mään kar­si­no­gee­ni­siä, eri­tyi­sen mauk­kai­ta ja kau­niin orans­se­ja pork­ka­noi­ta, jos mitään tes­taus­ta ja val­von­taa ei oli­si ole­mas­sa. Lyhyen täh­täi­men etu on usein se paras etu markkinoilla. 

    Joku pork­ka­noi­den ystä­vä kuo­li­si syö­pään sit­ten kym­me­nen vuo­den kulut­tua, mut­ta vai­kea osoit­taa mik­si. Oli­vat­ko syy­nä kysei­sen kaup­pi­aan pork­ka­nat vai naa­pu­ri­kau­pan puna­juu­ret? Ja täl­lä välin kaup­pi­aat oli­si­vat siir­ty­neet elä­ke­päi­viä viet­tä­mään Espanjaan.

  57. Kari: Joo no siis jos­sain mää­rin kyl­lä, mut­ta kyl­lä ne ihmi­set sit päät­tää niil­lä jäl­jel­le jää­vil­lä rahoil­la mitä ne haluu ja joo jos niil­lä olis enem­män rahaa, niin ne var­maan haluis käyt­tää enem­män sitä kau­nii­siin rakennuksiin.

    Kui­ten­kin jos joku raken­nus­lii­ke nyt raken­taa muka­mas rumia asuin­ra­ken­nuk­sia jon­ne­kin kes­kel­le pel­too, niin sitä kau­neu­den mää­rä niis­sä raken­nuk­sis­sa ohjaa ihmis­ten maksuhalut.

    Tiet­ty tätä­kin sit rajoit­taa jon­kun ver­ran byro­kraat­tien “oikut”, mut­ta ei noi fin­lan­dia­ta­lot tähän sil­leen kuulu.

  58. Eli­na:

    Vähän sama kuin ihmet­te­li­sit mihin tar­vi­taan polii­se­ja, kos­ka kaik­ken kan­sa­lais­ten­han tulee toi­mia lain mukaan.

    Joo on se vähän sama asia, mut­ta pitää kyl­lä pai­not­taa sitä sanaa vähän.

    Ilman polii­sia jen­gi pys­tyy rik­ko­maan lakia ilman seu­rauk­sia. Ilman raken­nus­val­von­taa jen­gi ei pys­ty rik­ko­maan lakia ilman seu­rauk­sia. Raken­nus­val­von­ta vaan joko estää rik­ko­mas­ta lakia tai huo­maa lain rik­ko­mi­set aikai­sem­min kuin mitä ne muu­ten huo­mat­tai­siin. Raken­nus­val­von­ta ei vai­ku­ta juu­ri­kaan sii­hen jou­tuu­ko raken­ta­ja vas­tuuseen sopi­muk­sien ja lakien rikkomisesta.

    Sen lisäk­si se tekee pal­jon pahaa, mm. estää raken­ta­mas­ta taval­la jota raken­nus­val­von­ta ei hyväk­sy, mut­ta joka on sekä raken­ta­jan, että kulut­ta­jan etu­jen mukaista.

    Var­mas­ti moni kaup­pias oli­si val­mis myy­mään kar­si­no­gee­ni­siä, eri­tyi­sen mauk­kai­ta ja kau­niin orans­se­ja pork­ka­noi­ta, jos mitään tes­taus­ta ja val­von­taa ei oli­si olemassa.

    Var­mas­ti olis, mut­ta kovin moni asia­kas tus­kin olis val­mis osta­maan täl­lai­sia tuotteita.

    Lyhyen täh­täi­men etu on usein se paras etu markkinoilla.

    Mil­lä perus­teel­la? Aina­kin minus­ta mark­ki­nat näyt­tää toi­mi­van just päin vastoin.

    Niil­lä mark­ki­noil­la mis­sä kulut­ta­ja jou­tuu varo­maan sitä, että myy­jät eivät pidä omaa osuut­taan kau­pas­ta yri­tyk­set on tyy­pil­li­ses­ti iso­ja ja pit­käi­käi­siä. Mis­tä­hän tämä mah­taa joh­tua… ai niin… sii­tä, että kulut­ta­jat ei oo tyh­miä kuin saap­paat. Ne osaa ihan itse pitää huol­ta itses­tään eikä sii­hen tar­vi­ta mitään byro­kraat­tia pitä­mään kädestä.

  59. Aivan kuten auton, tie­to­ko­neen, mp3soittimen jne. suunnitteluun?

    Nuo ovat asun­toa hal­vem­pia, lyhyem­pi-ikäi­siä eivät­kä ns. pakol­li­sia ostet­ta­via. Ilman autoa mel­kein aina pär­jää, ilman asun­toa tulee tal­vel­la kyl­mä. Vali­koi­ma on myös­kin parem­pi ja tie asiak­kaal­le suo­rem­pi, jol­loin kulut­ta­ja­va­lin­ta toi­mii parem­min. Pakot­to­muus ja valin­nan­va­ra tuot­taa peri­aat­tees­sa jon­kin­nä­köi­sen ylitarjontatilanteen.
    Lisäk­si noi­ta on hel­pom­pi ja hal­vem­pi itse muo­ka­ta mie­lei­sek­seen tai pii­lot­taa kun nii­tä ei viit­si kat­sel­la jne. Uusiin tuom­moi­siin ei myös­kään tar­vit­se kaa­voi­tus­ta eikä naa­pu­rit jou­du nii­tä pahem­min katselemaan.

  60. ano­nyy­mi:

    Nuo ovat asun­toa hal­vem­pia, lyhyem­pi-ikäi­siä eivät­kä ns. pakol­li­sia ostettavia.

    No mitä väliä sil­lä on? Sinun argu­ment­ti oli, että kulut­ta­ja ei voi vai­kut­taa asun­to­jen omi­nai­suu­teen, kos­ka ne suun­ni­tel­laan raken­ne­taan val­miik­si ennen kuin kulut­ta­ja tekee ostopäätöksen?

    Kyl­lä ne autot­kin suun­ni­tel­laan ja raken­ne­taan ennen ostopäätöstä.

    Mil­lä­hän perus­teel­la asun­nois­sa valin­nan­va­ra on joten­kin huo­no tai pie­nem­pi kuin autois­sa? Miten auton tie kulut­ta­jal­le on suo­rem­pi? Kukaan ei aina­kaan raken­na itse omaa auto­aan, mut­ta moni raken­taa itse oman talon.

    Mitä se kaa­voi­tus ja naa­pu­rit tähän taas liit­tyy? Mitä väliä sil­lä on, että ilman asun­toa ei tule toi­meen, mut­ta ilman mp3-soi­tin­ta tulee?

    Minus­ta vai­kut­taa näi­den sinun argu­ment­tien perus­teel­la, että sinul­la ei ole oikeas­taan mitään argu­ment­tia vaan sinus­ta olis vaan kiva, että asun­to­jen raken­ta­mis­ta sää­del­täs enem­män riip­pu­mat­ta sii­tä onko se hyvä asia kulut­ta­jil­le vai ei.

  61. Minus­ta vai­kut­taa näi­den sinun argu­ment­tien perus­teel­la, että sinul­la ei ole oikeas­taan mitään argu­ment­tia vaan sinus­ta olis vaan kiva, että asun­to­jen raken­ta­mis­ta sää­del­täs enem­män riip­pu­mat­ta sii­tä onko se hyvä asia kulut­ta­jil­le vai ei.

    Minus­ta taas vai­kut­taa sinun argu­ment­tie­si perus­teel­la, ettei sinua kiin­nos­ta kes­kus­tel­la asias­ta. Olet valin­nut tavan jol­la nyky­ti­lan­ne kor­ja­taan, joten muut tavat ovat auto­maat­ti­ses­ti väärin.

    Se, että mui­ta tava­roi­ta voi hel­pom­min ja hal­vem­min vaih­taa ja niis­tä pää­see hel­pos­ti eroon, vai­kut­taa aika mer­kit­tä­väs­ti kil­pai­lu­ti­lan­tee­seen. Joko tämän ymmär­tää tai ei.

    Minä haluan parem­pia asun­to­ja ja talo­ja eikä mark­ki­na­me­ka­nis­mi toi­mi. Kun asun­to­ja on lii­an vähän eikä nii­tä rutii­nin­omai­ses­ti voi­da pur­kaa­kaan parem­pien tiel­tä, kaik­ki menee kau­pak­si — eten­kin hyväl­lä pai­kal­la ole­vat. Ei tätä osta­jien syliin voi sälyt­tää. Sit­ten ehkä voi­si, jos kai­kil­la osta­jil­la oli­si varaa pur­kaa van­ha ja raken­taa tilal­le uut­ta. (Vrt. autot, mp3-soit­ti­met, jois­sa vaih­ta­mi­nen on helpompaa.)
    Lii­al­li­nen mark­ki­naus­ko on säälittävää.

  62. Eli­na kirjoitti:
    “Kyl­lä se on raken­nus­val­von­nan teh­tä­vä pitää huo­li sii­tä, ettei näin pää­se tapah­tu­maan. Mik­si sit­ten raken­nusa­lal­le on pesiy­ty­nyt huo­not käy­tän­nöt ja heik­ko laatu?”

    Raken­nus­työn val­von­ta ei ole enää nyky­ään raken­nus­val­von­nan teh­tä­vä, viras­ton nimi joh­taa harhaan.
    Vuo­den 2000 alus­ta tuli voi­maan uusi raken­nus­la­ki, jos­sa työ­maan val­von­nan jär­jes­tä­mi­nen on raken­nus­hank­kee­seen ryh­ty­vän vas­tuul­la, yleen­sä siis raken­nut­ta­jan tai raken­nus­liik­keen “oma mies” val­voo jos valvoo.
    Mitään ulko­puo­lis­ta val­von­taa ei ole.

    Raken­nus­val­von­ta­vi­ras­to ainoas­taan hyväk­syy suun­nit­te­li­jat, vas­taa­van mes­ta­rin, val­vo­jan ja luot­ta­vat hie­noi­hin “laa­tu­jär­jes­tel­miin”.

    Viran­omai­set vain tar­kas­ta­vat sil­loin täl­löin onko val­von­ta-asia­kir­jat täy­tet­ty, eivät sitä, onko oikeas­ti val­von­taa suo­ri­tet­tu, käy­tän­tö on, että tar­kas­tus­ta edel­tä­vä­nä päi­vä­nä täy­te­tään kuu­mei­ses­ti “laa­tua­sia­kir­jo­ja” ja kaik­ki kunnossa.

    Sama laki myös pois­ti raken­nus­val­von­nan vel­vol­li­suu­den tar­kas­taa erikoissuunnitelmat.
    Nyky­ään tar­kas­te­taan, että suun­ni­tel­mat on ole­mas­sa, suun­ni­tel­mien sisäl­lön ja laa­dun tar­kas­tus jää itse suun­nit­te­li­jan vastuulle.

    Vir­hei­tä teh­dään, jäl­kiä pei­tel­lään “mui­na mie­hi­nä”, mut­ta pahim­mat tapauk­set joh­tu­vat yleen­sä ala-arvoi­ses­ta suun­nit­te­lus­ta ja suun­nit­te­lun ohjauk­ses­ta, kui­ten­kin itse raken­ta­jia sit­ten syy­te­tään kai­kes­ta vaik­ka yrit­tä­vät parhaansa.

    Vie­lä­kö Eli­na ihmet­te­let, miksi.…

    Onnek­si ihan vii­me aikoi­na on raken­nus­val­von­nas­sa­kin havah­dut­tu, että jotain tart­tis teh­dä, kun vali­tuk­sia tulee niin pal­jon ja tuo Ara­bian­ran­nan Loft on vai jää­vuo­ren huip­pu, aivan kar­mea sellainen.

    Jos oli­si sel­lai­nen sivus­to, johon asuk­kaat, myös vuo­kra­lai­set, sai­si­vat ker­toa koke­muk­si­aan uusis­ta asun­nois­taan, oli­si sää­lit­tä­vää luettavaa.
    Vir­he­tä vaan kor­jail­laan kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa, ettei nouse häly, eikä ote­ta opiksi.

  63. Liki kaik­kia mui­ta tava­roi­ta voi kul­jet­taa pai­kas­ta a paik­kaan b hel­pos­ti, asun­to­ja vähän vai­keam­min, joten on aika oleel­lis­ta, mitä raken­ne­taan ja miten raken­ne­taan, sil­lä raken­nuk­sen usein miel­le­tään ole­van jota­kin pysy­vää. Jos käy vie­lä niin, että asun­toa osta­va on sidot­tu tai sitou­tu­nut työ­hön ja/tai per­hee­seen, on mah­dol­lis­ta, että hen­ki­lön on han­kit­ta­va asun­ton­sa jo ole­mas­sa ole­vas­ta kan­nas­ta, joka sijait­see jol­la­kin raja­tul­la alueella. 

    Jos tämän kal­tai­ses­sa mal­li­sa halu­taan asu­na­luei­ta, jot­ka mie­lyt­tä­vät hajon­nal­taan laa­jo­ja ryh­miä suun­ni­te­lul­la kuvi­te­li­si ole­van suu­reh­ko merkitys.

  64. Var­mas­ti olis, mut­ta kovin moni asia­kas tus­kin olis val­mis osta­maan täl­lai­sia tuotteita.

    Mik­si ihmees­sä ei oli­si, jos ei oli­si mitään tahoa, joka val­voi­si pork­ka­noi­den myr­kyt­tö­myyt­tä. Eihän kulut­ta­ja sil­loin voi­si tie­tää mitään tuot­teen tur­val­li­suu­des­ta. Lisä­ai­nei­den, tuho­lais­myrk­ky­jen ym. hait­ta­vai­ku­tuk­set tule­vat esiin yleen­sä vas­ta pit­kä­ai­kai­sen käy­tön jälkeen. 

    Ilmei­ses­ti et kai­paa edes säh­kö­lait­tei­siin tai lääk­kei­siin mitään val­von­taa? Fik­su kulut­ta­ja vain “tie­tää”, mikä hänel­le on hyväksi. 

    Ei yri­tyk­siä todel­la­kaan aina kiin­nos­ta kulut­ta­jan etu vai miten seli­tät sen, että tupak­kayh­tiöt mark­ki­noi­vat tuot­tei­taan kehi­tys­mai­den kou­luis­sa ja Nest­le myi äidi­mai­don­kor­vi­ket­ta mai­hin, jois­sa ime­tys oli­si eri­tyi­sen tär­ke­ää vau­vo­jen ter­vey­den kannalta. 

    Nyt tie­tys­ti sanot, että mark­ki­nat kor­ja­si­vat tilan­teen, kun Nest­le-boi­kot­ti puri. Ja eihän sii­nä ehti­nyt­kään kuol­la kuin n. 10 mil­joo­naa vau­vaa. Kyl­lä ne mark­ki­nat ovat tehok­kaat ja vas­tuu tie­tys­ti oli­si ollut kehi­tys­mai­den äideil­lä. Mitäs meni­vät osta­maan jau­het­ta, tyh­mät kuluttajat!

  65. Eli­na:

    Mik­si ihmees­sä ei oli­si, jos ei oli­si mitään tahoa, joka val­voi­si pork­ka­noi­den myrkyttömyyttä.

    ööö… älä nyt vedä mut­kia suo­riks. Miks kukaan haluais ostaa pork­ka­noi­ta jot­ka on mah­dol­li­ses­ti myr­kyl­li­siä? Jos kulut­ta­jat ei vois luot­taa kaup­piai­siin, niin sit ne mak­sas var­maan jol­le­kin fir­mal­le sii­tä, että se ser­ti­fiois nii­tä porkkanoita.

    Mä oon toi­saal­ta aika var­ma, että S‑ryhmällä, K‑kaupalla ja Stok­kal­la on ihan riit­tä­väs­ti arvoa nii­den brän­deis­sä, että kulut­ta­ja voi rau­has­sa luot­taa sii­hen, että ne tes­tää pork­ka­nan­sa riit­tä­vän huolellisesti.

    Tämä on vähän sama jut­tu kuin pan­kit ennen tal­le­tus­ta­kaus­ta. Sinä oli­sit var­maan kadul­la varot­ta­nu kans­saih­mi­siäs pää puna­se­na lait­ta­mas­ta rahaa pank­kiin, kun miten kukaan kulut­ta­ja voi tie­tää mikä pank­ki on tur­val­li­nen ja mikä ei.

    Sit joku vas­taan­tu­li­ja olis huo­maut­ta­nu, että hei kato tota raken­nus­ta. Se on ihan sika hie­no ja arvokas.

    Joku toi­nen olis voi­nu huo­maut­taa, että joku pank­ki hyö­tyy ihan sika­na joka päi­vä sii­tä, että sil­lä on hyvä mai­ne vaka­va­rai­se­na pank­ki­na ja se saa siks tal­le­tuk­sia pie­nem­mäl­lä korol­la. Et sen mai­neen arvo on enem­män ku mitä ne vois saa­da sumut­ta­mal­la ja sit kol­mas vois vie­lä huo­maut­taa, että katos tota pank­kii, se jul­ka­see sen vaka­va­rai­suus­lu­vut pan­kin oven vie­res­sä päivittäin.

    Eihän kulut­ta­ja sil­loin voi­si tie­tää mitään tuot­teen turvallisuudesta.

    Siis luu­let­ko sinä nyt ihan oikees­ti, että EVIRA käy nyky­ään jokai­sen pork­ka­nan läpi, että siel­lä ei vaan oo myrkkyjä?

    Jos ei niin miten se kulut­ta­ja sit nyt­kään voi tie­tää mitään tuot­teen tur­val­li­suu­des­ta? Nii just sil­leen, että se luot­taa sii­hen kauppiaaseen.

    Ilmei­ses­ti et kai­paa edes säh­kö­lait­tei­siin tai lääk­kei­siin mitään valvontaa?

    Aivan. En todel­la­kaan kai­paa sik­si, että ne aiheut­ta­vat niin pal­jon haittaa.

    Ei yri­tyk­siä todel­la­kaan aina kiin­nos­ta kulut­ta­jan etu

    No siis yri­tyk­siä kiin­nos­taa tie­tys­ti vaan nii­den oma etu. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa mis­sä kulut­ta­ja saa vapaas­ti vali­ta mihin rahan­sa käyt­tää tämä yri­tys­ten oma etu tar­koit­taa sitä, että ne yrit­tää pal­vel­la kulut­ta­jaa mah­dol­li­sim­man hyvin.

    Näi­tä kus­tan­nus/­pa­nos-jut­tu­ja on näis­sä asiois­sa aina vähän vai­kee hah­mot­taa, kos­ka me ei voi­da suo­raan osoit­taa ket­kä on nii­tä kuol­lei­ta, jot­ka kuo­lee siks, että lääk­kei­den käyt­tä­mis­tä sää­del­lään niin rajusti.

    Eli mei­dän on help­po osoit­taa, jos jon­kun lääk­keen käyt­tä­mi­nen aiheut­taa kuo­le­man, mut­ta vai­keem­pi osoit­taa mil­loin kuo­le­ma aiheu­tuu lääk­keen käyttämättömyydestä.

    Tämä ei tar­koi­ta ettei­kö ne kuo­le­mat joi­ta me ei voi­da tun­nis­taa olis ihan yhtä “arvok­kai­ta” kuin ne jot­ka me voi­daan tunnistaa.

  66. Art­tu­ri: “…No siis yri­tyk­siä kiin­nos­taa tie­tys­ti vaan nii­den oma etu. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa mis­sä kulut­ta­ja saa vapaas­ti vali­ta mihin rahan­sa käyt­tää tämä yri­tys­ten oma etu tar­koit­taa sitä, että ne yrit­tää pal­vel­la kulut­ta­jaa mah­dol­li­sim­man hyvin…”

    Ongel­ma on sii­nä, ettei asun­to­ra­ken­ta­mi­nen toi­mi Suo­mes­sa vie­lä­kään mark­ki­na­ta­lou­den peri­aat­teil­la. 😉 Meil­lä on lii­an pit­kät perin­teet asu­mi­sen sään­te­lys­tä, joi­ta ei ole kyet­ty murtamaan.

    Sään­te­lyn lisäk­si asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pää­omit­ta­mi­nen ker­ros- ja jopa rivi­ta­lo­jen osal­ta on epä­ter­vet­tä. Pää­omit­ta­mi­nen tapah­tuu muu­ta­man gryn­de­rin kaut­ta, jot­ka domi­noi­vat mark­ki­noi­ta. En sano rumaa sanaa monopoli. 😀

  67. Raken­nusa­lal­la käy­te­tään ylei­ses­ti vakuus­jär­jes­tel­mää jos­sa osa lop­pu­las­kus­ta , n.5–10% urak­ka­sum­mas­ta lai­te­taan vakuus­ti­lil­le. Kak­si vuot­ta avain­ten luo­vu­tuk­sen jäl­keen pide­tään takuu­tar­kas­tus, jos­sa raken­nus kier­re­tään läpi. Esiin tul­leet puut­teet täy­tyy raken­ta­jan kor­ja­ta ja vas­ta sen jäl­keen saa loput rahat. Lisäk­si on ylei­nen kor­jaus­vas­tuu kym­me­nen vuo­den ajan raken­nus­vir­hei­den osalta. 

    Yksi iso asia, joka ohjaa suo­ma­lais­ta raken­nus­kult­tuu­ria mut­ta har­voin tulee esil­le on pur­ka­mi­nen. Kau­pun­git ovat nuo­ria ja kas­va­neet tai pitä­neet asu­kas­lu­kun­sa koko his­to­rian­sa ajan. Kun sotien jäl­keen siir­ryt­tiin puus­ta beto­niin, ei ole juu­ri puret­tu asuin­ra­ken­nus­kan­taa vaan kaa­voi­tet­tu uut­ta tont­ti­maa­ta lai­ta­kau­pun­gil­le lähiöik­si, ja sit­ten alet­tu kaa­voit­ta­maan kau­pun­gin ja lähiön väliä tii­viim­mäk­si. Pur­ka­mi­nen mak­saa yllät­tä­vän pal­jon joka osal­taan nos­taa kan­ta­kau­pun­gin asun­to­hin­to­ja. Jos halu­taan tii­viim­pää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ja ennen kaik­kea kau­pun­ki­mais­ta kort­te­li­kuu­tio­ra­ken­nus­kan­taa, täy­tyi­si kaa­voi­tuk­ses­sa kan­nus­taa raken­ta­maan ennem­min pur­ku­ton­til­le kuin uudel­le lähiö­ton­til­le. Samal­la mark­ki­na­voi­mat eli me asun­non osta­jat jou­tui­sim­me arvos­ta­maan pal­jon kor­keam­mal­le laa­du­kas­ta raken­ta­mis­ta ja suun­nit­te­lua , kun koko asun­non elin­kaa­ri kus­tan­nus­vai­ku­tuk­si­neen tie­dos­tet­tai­siin. Lähiöi­hin voi­si toi­saal­ta raken­taa ensi­si­jai­ses­ti hel­pos­ti puret­ta­vaa asun­to­kan­taa. Vaik­ka­pa paket­ti­ker­ros­ta­lo­ja, jos­sa nos­te­taan nos­tu­ril­la koko­nai­sia huo­nei­ta pinoon, ja pur­kaes­sa toisinpäin.

  68. las­se: “Pur­ka­mi­nen mak­saa yllät­tä­vän pal­jon joka osal­taan nos­taa kan­ta­kau­pun­gin asuntohintoja.”

    ARA, joka on talo­ja Suo­mes­sa jon­kin ver­ran purat­ta­nut arvioi kus­tan­nuk­sik­si alle 120 euroa/m2 eli ei juu­ri mitään. Vähäi­sen pur­kuin­non syyt ovat pikem­min­kin asenteissa.

  69. Miten auton tie kulut­ta­jal­le on suo­rem­pi?’ (Art­tu­ri)
    Onko tyyp­pi­hy­väk­syn­tä tut­tu käsite?

  70. lurk­ki:

    Onko tyyp­pi­hy­väk­syn­tä tut­tu käsite?

    Ei. Voit­ko selit­tää miten sen seu­rauk­se­na auton tie kulut­ta­jal­le on suo­rem­pi kuin asuntojen?

  71. spot­tu:

    Beto­ni­run­koi­ses­sa talos­sa on hyvin­kin +0,5tn betonia/m2, 50-luvun pai­kal­la vale­tuis­sa vie­lä enem­män. Jo pel­kät jJä­te­mak­sut ja kul­je­tuk­set tuol­le Hgin seu­dul­la lähen­te­le­vät satasta/m2. Beto­ni­jät­teel­le ei ole vie­lä kek­sit­ty ongel­ma­ton­ta kier­rä­tys­ta­paa. On tur­ha puhua tar­kois­ta sum­mis­ta, jät­teen koos­tu­mus vaih­te­lee niin pal­jon ja kier­rä­tys­sys­tee­mit kehit­ty­vät jat­ku­vas­ti. Mut­ta 120€/m2 on kyl­lä aika vähän Hel­sin­gis­sä. Pur­ku­työ vie lisäk­si aikaa, joka mak­saa pääomakuluina.

  72. Art­tu­ri:

    Miks kukaan haluais ostaa pork­ka­noi­ta jot­ka on mah­dol­li­ses­ti myrkyllisiä? 

    Minus­ta tähän liit­tyy yksi hyvin suu­ri mark­ki­na­ta­lou­den ongel­ma. Koko mark­ki­na­ta­lou­den teo­ria perus­tuu sii­hen, että kau­pan­käyn­ti­ker­to­ja on usei­ta ja tämä ohjaa sit­ten kulut­ta­jat esim. ole­maan osta­mat­ta myr­kyl­li­siä porkkanoita. 

    Ongel­ma on sii­nä, että jos minä voin kah­mia kasaan vaik­ka mil­joo­na euroa peri­aat­tees­sa hui­jaa­mal­la ihmi­siä, eli myy­mäl­lä heil­le sel­lais­ta, jota he eivät halun­neet, niin minua vähät kiin­nos­taa enää tuon jäl­keen, ettei kukaan luo­ta minuun kaup­pi­aa­na. Tuo siis tilan­tees­sa, jos­sa ihmi­set luot­ta­vat uusiin mark­ki­noil­le tule­viin toimijoihin. 

    Toi­saal­ta, jos läh­tö­koh­ta on epä­luot­ta­mus kehen­kään, jota ei tun­ne, joh­taa tämä sit­ten sii­hen, että uusien yrit­tä­jien on erit­täin vai­kea pääs­tä mark­ki­noil­le, vaik­kei heil­lä oli­si mitään tar­koi­tus­ta hui­ja­ta­kaan ketään. Tämä taas joh­taa sii­hen, ettei­vät mark­ki­nat toi­mi, vaan van­hat yrit­tä­jät voi­vat nos­taa hin­to­ja jou­tu­mat­ta pel­kää­mään kil­pai­lu­pai­net­ta uusil­ta tulijoilta. 

    Jul­ki­sen tahon tuot­ta­ma val­von­ta rat­kai­see tämän ongel­man. Kun ihmi­nen voi luot­taa sii­hen, ettei kukaan saa myy­dä myr­kyl­li­siä pork­ka­noi­ta, hän voi tur­val­li­sin mie­lin ostaa nii­tä uudel­ta kaup­pi­aal­ta sii­nä, mis­sä van­hal­ta­kin. Tämä taas joh­taa kil­pai­luun ja sitä mark­ki­na­ta­lou­den hyvään toimintaan. 

    Ylei­ses­ti koko mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­ta on huo­mat­ta­vas­ti parem­mal­la tolal­la, kun se perus­tuu luot­ta­muk­seen, eli ihmis­ten ei tar­vit­se koko ajan pelä­tä tule­van­sa hui­ja­tuik­si, kos­ka hui­jaus­ta vas­taan varau­tu­mi­nen tuot­taa hyvin suu­ret tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set. Par­hai­ten tämä näkyy huu­me­kau­pas­sa, joka tapah­tuu tämän jul­ki­sen suo­je­lun ulko­puo­lel­la. Huu­me­kaup­piai­den pitää yllä­pi­tää hir­vit­tä­vää pys­sy­mies­ten armei­jaa estääk­seen hui­ja­tuk­si tule­mi­sen. Venä­jä 1990-luvul­la oli myös esi­merk­ki täl­lai­ses­ta. Siel­lä jul­ki­nen val­von­ta oli romah­ta­nut, joten kaik­keen kau­pan­käyn­tiin liit­tyi hyvin suu­ret ris­kit tul­la hui­ja­tuk­si. Tämä joh­ti kor­kei­siin tran­sak­tio­kus­tan­nuk­siin ja sitä kaut­ta talous toi­mi tehottomasti.

  73. Samu­li Saarelma:

    Jul­ki­sen tahon tuot­ta­ma val­von­ta rat­kai­see tämän ongelman. 

    Minul­la on pari parem­paa rat­kai­sua: sopi­muk­set ja lainsäädäntö.

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.