Hotellin mukana menetetyt miljoonat

31 vastausta artikkeliin “Hotellin mukana menetetyt miljoonat”

1. Lisäk­si on mah­dol­lista, että lisään­tyvä hotel­li­huonei­den tar­jon­ta las­kee hotel­lien käyt­töastet­ta ja hin­to­ja, mis­tä seu­raa painei­ta palkkaku­lu­jen leikkaamiseen ja tuo­ton tip­pues­sa kiin­teistö­jen arvokin voi laskea, mis­tä seu­raa, että vero­tuo­tot koko kan­takaupun­gin hotel­li­bis­nek­ses­tä putoa­vat. Vero­tuot­to­jen mak­si­moin­nin kannal­ta kil­pailua ehkä kan­nat­taa rajoittaa.

   Vastaa

2. Mites kiin­teistövero uno­h­tui, kai sitä olisi muu­ta­ma euro vuodessa kertynyt?

   Vastaa

   1. Laskel­mas­sa oli kiin­teistövero olen­naise­na tek­i­jänä mukana.

      Vastaa

3. Eihän tuo päätös kai tarkoi­ta, että tont­tia ei ikinä tul­la myymään?

   Vastaa

4. Tulo- ja menoarvio

   Olisiko kun­nan ja val­tion menoista päät­täville tahoille helpom­paa hah­mot­taa päätösten­sä vaiku­tus­ta kokon­aisu­u­teen, jos taloushallinnos­sa otet­taisi­in käyt­töön tuloslaskel­man lisäk­si TASE.

   Mon­en kun­nan edulliset omana työnä toteutetut palve­lut näky­i­sivät aivan eri per­spek­ti­ivis­sä, jos kus­tan­nuk­si­in las­ket­taisi­in mukaan myös työn teet­tämis­es­tä syn­tyvä eläkevel­ka. Eläkevel­ka vas­taavasti kir­jataan taseeseen velaksi.

   Vastaa

   1. Taswe on kyl­lä käytössä, mut­ta osa­taanko sitä käyt­tää, on eri asia.
      Joskus tulo­ja oli myös lainan­ot­to, muty­ta näistä ajoista on päästy

      Vastaa

5. Ammat­ti­taitoiset talousih­miset osaa­vat miet­tiä vai­h­toe­hto­ja sekä arvioi­da ja ver­ra­ta niiden taloudel­lisia seuraamuksia. 

   Aivan var­masti hotel­li­ton­tille löy­tyy yhtä rahakkai­ta tai jopa tuot­toisampia vai­h­toe­hto­ja seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana. Joten kokoomus­lais­ten val­i­tus on täy­del­listä son­taa, johon kukaan talouden todel­li­nen ammat­ti­lainen ei sorru.

   Mitä ovat sit­ten nämä kokoomus­laiset. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Ris­to Raute­va on upseeri, joka kon­sul­toi yri­tyk­siä. Mut­ta minä en häneltä ostaisi edes käytet­tyä autoa.

   Lasse Män­nistö, höpöhöpö laskelmien laati­ja, on KTM Helsin­gin kaup­pako­rkeak­oulus­ta. Toden­näköis­es­ti markki­noin­til­in­jal­ta valmis­tunut, kos­ka ei tajua talouden perusasioi­ta. Sen ver­ran on kaveri kuitenkin ilmeis­es­ti lasken­nan peruskurssin luen­noil­la käynyt, että on osan­nut luvut paper­ille kyhätä.

   Voi surkeu­den surkeus mil­laisia kun­nal­lispoli­itikko­ja meil­lä Helsingis­sä on. On valitet­tavaa, ettei päte­viä ihmisiä kiin­nos­ta politiikka.

   Mut­ta kyl­lä hesarin toimit­ta­jankin olisi pitänyt ymmärtää, että kyky­puolueen huip­pupoli­itikot ovat nyt aivan met­sässä. Laskelmien vilaut­ta­mi­nen todel­lisel­la asiantun­ti­jal­la olisi pal­jas­tanut välit­tömästi kokoomus­lais­ten hölmöyden.

   Vastaa

6. Nyt puhutaan kokoomus­lais­ten sekoilus­ta 35 miljoo­nan euron laskel­man kanssa. Mut­ta piakkoin kaupung­in­val­tu­us­to saa käsiteltäväk­seen sata ker­taa suurem­man energiapaketin.

   Jos mei­dän kokoomus­laiset poli­itikot eivät osaa hah­mot­taa oikein edes hotel­li­hanket­ta, niin miten he sit­ten osaisi­vat hah­mot­taa tule­vaa ener­gia­ratkaisua? Ei mitenkään.

   Vastaa

7. Sep­po S:n käsi­tyk­set Rautavas­ta ja Män­nistöstä oli­vat sitä luokkaa, että jouduin hark­it­se­maan niiden julkaisemits. Halu­an sanoa, että pidän molem­pia pätev­inä poli­itikkoina, vaik­ka usein olem­mekin eri mieltä. Män­nistö kel­paisi lyhyen mut­ta inten­si­ivisen uudelleenk­oulu­tus­vai­heen jäl­keen jopa vihrei­den ryhmään.

   Vastaa

8. Kaup­pako­rkeak­oulus­sa opete­taan diskonttausta.
   Män­nistö on ilmeis­es­ti aivan oikein diskon­tan­nut tule­vat kiin­teistöverot tähän päivään. Lisäk­si kiin­teistövero nousee mitä ilmeisem­min nopeam­min kuin korko alen­taa nykyarvoa. 

   Mut­ta onnek­si Helsingillä on varaa. 

   Suosi­taan ton­tille Helsin­gin kaupun­gin varoil­la raken­net­tavaa design­museo­ta. Muis­taak­seni paikkaan on joskus tätä esitetty. 

   Onnek­si rikkaal­la Helsingillä on varaa lahjoit­taa taiteilijaeliitille
   1) Tont­ti 20.000.000€
   2) Raken­nus 30.000.000€
   3) Menete­tyt yksi­tyiset kiin­teistövero­tu­lot, jot­ka voidaan laskea ikuisu­uskaaval­la 1.500.000€/0.05% eli PV=earnings/rate of intterest
   =30.000.000€

   Paikalle kan­nat­taisi tietenkin rak­en­taa ydinvoimala.
   Ydin­voimalan kiin­teistövero­pros­ent­ti on 2.5%.

   5.000.000.000€ investoin­ti toisi Helsin­gin kaupungille ihan kivat vuo­tuiset kiin­teistövero­tuo­tot. Täl­lä ide­al­la kui­tataan hel­posti pro­pel­lien aiheut­ta­vat tulon­mene­tyk­set Helsin­gin budjetissa. 

   Onnit­te­lut, onnek­si Helsin­ki kaupun­ki kylpee rahassa!

   Vastaa

9. Osmo, oliko tuon ton­tin hin­ta nyt sit­ten kuitenkin 20 miljoon­aa euroa. Mielestäni niis­sä kaupung­in­hal­li­tuk­sen papereis­sa, jot­ka netistä löy­tyy puhutaan 15 miljoonas­ta eurosta. 

   Ton­tin raken­nu­soikeus oli n. 13000 ker­rosneliömetriä, eli jos alueen raken­nu­soikeu­den hin­ta nykyisel­läänkin on 2000€/k‑m2 luokkaa, niin hal­val­la olisi men­nyt. Jos taas lama on tiput­tanut raken­nu­soikeu­den hin­taa, niin vaikeaa arvioida. 

   Ja kan­takaupungis­sa­han tuo 2000€/k‑m2 on selkeästi liian pieni, kun ottaa huomioon esim. asun­noista saata­van hinnan.

   Vastaa

10. Mie­lenki­in­toista sinän­sä, että en ole kuul­lut Lasse Män­nistön valit­ta­van siitä, että kaupun­ki olisi voin­ut saa­da sato­ja miljoo­nia enem­män rahaa Jätkäsaaren ja Her­ne­saaren tiivi­im­mästä kaavoituksesta…Taitaa men­nä luvuis­sa kokolu­okat täy­del­lis­es­ti sekaisin.

    Vastaa

11. Tyhjälle ton­tille voidaan laskea vai­h­toe­hto­tuot­to, siis tulovir­ta siitä jos se olisi raken­net­tu. San­o­taan nyt sit­ten vaik­ka se 1,75Me. Män­nistön laskelmi­in sisäl­tyvä ole­tus että se on seu­raa­vat 20 vuot­ta tyhjil­lään on kuitenkin outo, onko meil­lä oikeasti hirveä pula halukkaista gryn­daa­jista ihan ydinkeskustassa?

    Noin yleis­es­ti ottaen pitäisin tuol­laista vai­h­toe­htokir­jan­pitoa ihan hyvänä ajatuk­se­na, voisi piristää päätök­sen­tekoa. Ja muuten, kallein tyhjä kaavoit­tam­a­ton tont­ti Helsingis­sä lie­nee edelleenkin Kisa­hallin parkkipaik­ka. Halu­aisin myös nähdä arvon rat­api­halle tai Kehä I ja Lah­den­tien liit­tymälle, kum­matkin noin 40–50 hehtaaria.

    Vastaa

12. Paikalle kan­nat­taisi tietenkin rak­en­taa ydinvoimala.
    Ydin­voimalan kiin­teistövero­pros­ent­ti on 2.5%.

    Hei mut­ta joo. Pien­tä säätöä tur­vavyöhyk­keen laa­ju­u­teen, niin Kata­janokkalaiset saisi­vat jäädä asumuk­si­in­sa ja val­tu­us­to itse sali­in­sa. Laitok­ses­ta saataisi­in kaukoläm­pö koko kaupunki­in ja ylimääräisel­lä lauh­teel­la Eteläsa­ta­ma pysy­isi sulana ja vesi suo­ras­taan mukavas­sa uimaläm­pöti­las­sa iankaikkises­ta iankaikkiseen. Lai­vat pois ja hiekkaran­ta tilalle. Talvisi­na pakkasöinä höyryp­il­veen voisi hei­jas­taa muhkean val­oshown. Tätä wau-kokon­aisu­ut­ta ei pysty­isi rys­simään edes koti­mainen sisään­päin­lämpiävä päiväko­tiarkkite­hti ja lisäk­si tulisi pelastet­tua talous ja energiahuolto.

    Vastaa

13. Kiitos Odelle ja muille kom­menteista laskel­maani kohtaan. Halusin tarken­taa vielä muu­tamia asioita

    1. En, eikä kokoomuk­sen val­tu­us­to­ryh­mä, ehdot­tanut päätök­sen­tekoa pelkästään talousar­gu­ment­ti­in nojat­en. On kuitenkin erikoista, ettei vaiku­tus­ta kaupun­gin taloudelle (tai talouteen laa­jem­min) oltu mitenkään arvioitu.

    2. Laskel­ma perus­tuu hyvin kon­ser­vati­ivisi­in arvioi­hin kaupun­gin saamista kas­savir­roista ja halusin osoit­taa mil­lainen vaiku­tus päätök­sel­lä vähin­täänkin nykyra­has­sa mitat­tuna olisi. Myös aika­jänne oli tarkoituk­sel­la vain 20 vuot­ta. On var­masti tot­ta, että 20m on alakant­ti­in menevä arvio ton­tin mah­dol­lis­es­ta myyn­ti­hin­nas­ta. Myös ton­tin vuokraami­nen olisi ollut var­masti mah­dol­lista (ton­tin myyn­nistä ei oltu päät­tämässä) ja täl­löin tule­vien vuokratuot­to­jen nyk­yar­vo olisi voin­ut hyvin ylit­tää 20m euroa. 

    3. Oden tar­jouk­ses­ta huoli­mat­ta pysyn vankasti Kokoomuk­ses­sa, kiitos vain. Kokoomus huomioi talouden usein päätök­sen­teossa ja lin­jauk­sis­saan sys­temaat­tisem­min kuin muut puolueet.

    Sepolle vielä tiedok­si, että pääaine kaup­pik­ses­sa oli rahoitus.

    Vastaa

14. Lasse oot var­maan kuitenkin siitä samaa mieltä, että oikein tehtynä laskel­mas­sa pitäs ottaa huomioon vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, eikä kokonaiskustannusta.

    Eli tehdä joku val­is­tunut arvaus, että miten paljon nopeammassa/tuottavammassa käytössä tont­ti olisi, jos tuolle hotellille annet­taisi­in lupa.

    Jos tont­ti tämän päätök­sen seu­rauk­se­na on vaik­ka tyhjil­lään ylimääräiset kak­si vuot­ta on kaupun­ki menet­tänyt kah­den vuo­den vuokrat eikä suinkaan kaikkia tule­vaisu­u­den vuokria.

    Siitä on tietysti kanssasi samaa mieltä, että täl­lai­sis­sa päätök­sis­sä pitäisi aina ottaa huomioon myös sen kus­tan­nuk­set kaupunkilaisille.

    (Ja siitä oon Osmon kanssa eri mieltä, etteikö muiden kuin helsinkiläis­ten kokemia mene­tyk­siä maise­man “tuhou­tu­mis­es­ta” pitäisi ottaa huomioon.)

    Vastaa

15. Lasse Män­nistö sanoo: 

    Oden tar­jouk­ses­ta huoli­mat­ta pysyn vankasti Kokoomuk­ses­sa, kiitos vain. 

    Niin.. kuka­pa nyt hallinnos­ta lähtisi vapaae­htois­es­ti puis­to-osas­ton alaisu­u­teen rikkaruo­ho­ja kitkemään?

    Vastaa

16. Art­turi:
    “Eli tehdä joku val­is­tunut arvaus, että miten paljon nopeammassa/tuottavammassa käytössä tont­ti olisi, jos tuolle hotellille annet­taisi­in lupa.”

    Vaik­ka onkin arvokas tont­ti, niin tuo on vain yksi tont­ti 250 000 helsin­gin asun­nos­ta. Jos tuos­ta jää maavuokria saa­mat­ta, niin ei se ole iso asia. Helsin­gin kiin­teistöveron tuot­to on kuitenkin vain jotain 150 miljoon­aa. Eli vajaat 10% koko kiin­teistökan­nan maavuokrasta.

    Vastaa

17. Olen usei­ta ker­to­ja, Oden kanssa yhdessä rin­ta­mas­sa, vaat­in­ut lau­takun­nas­sa uusien aluei­den kaavoituk­sen tehostamista. Viimeisim­mäk­si (helikopteriken­tän vuok­si) palau­tuneen Her­ne­saaren kaa­van tiimoil­ta vaadimme alueen pohjoisosaan tehokkaam­paa kaavoitus­ta. Mikon kanssa siis hyvinkin samaa mieltä. Jätkäsaaren osalta vas­ta ensim­mäi­nen kaa­va on lain­voimainen, mut­ta suun­nit­telu tosin jo ennen omaa lau­takun­ta-aikaani varsin pitkällä.

    Skat­tan hotellin kus­tan­nuk­sista vielä sen ver­ran, että toki aina on syytä tarkastel­la vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia ja tätä mietin myös itse pitkään. Kuitenkin KSV:ssä on usein viitat­tu siihen, että kyseinen paik­ka on var­masti ainakin viisi vuot­ta ilman tuot­tavaa käyt­töä ja toden­näköisem­min ehkä kymme­nen. Toisaal­ta täl­lä het­kel­lä ei ole mitään vai­h­toe­htoista tulo­ja tuot­tavaa suun­taa ja vasem­mis­ton esit­täessä jopa paikan säi­lyt­tämistä rak­en­ta­mat­tomana näen, että vai­h­toe­htoisen tuo­ton huomioon otta­mi­nen ei ollut 20 vuo­den aika­jän­teel­lä näil­lä tiedoil­la olen­naista. Lisäk­si, kuten jo todet­tua, arviot tulop­uoles­ta oli­vat aika kon­ser­vati­ivisi­in lähtöo­let­tami­in perustuen laskettu.

    Vastaa

18. Kovin sekav­il­ta Män­nistön laskel­mat tun­tu­vat. Val­tu­us­tossa oli kaiketi esil­lä lähin­nä ehdote­tun hotel­li­raken­nuk­sen sopivu­us ympäristöön; siis ei se, mitä talous‑, työl­lisyys- yms. vaiku­tuk­sia sil­lä olisi. Jos olisi ollut esil­lä val­tu­us­ton mielestä sopi­va talo­ratkaisu, niin sil­lä olisi ollut jos­sain määrin Män­nistön laskemia vaiku­tuk­sia aivan samal­la tavoin kuin nyt hylätyl­lä ehdo­tuk­sel­la. Toisaal­ta Män­nistön lasken­ta­pe­rus­teet vaikut­ta­vat kuitenkin kovin yksioikoisilta.

    Vastaa

19. Tuo Osmon 3 euroa helsinkiläistä kohden on pelkkä retori­nen temp­pu. Laske mielu­um­min vaik­ka mon­tako van­hus­ta sil­lä 1,75 miljoon­al­la vuodessa saataisi­in hoidettua.

    Vastaa

20. Onnit­te­lut! Oden ensim­mäi­nen nap­pi­in osunut talousar­tikke­li. Tässä on kaik­ki tarpeelli­nen, eikä mitään ylimääräistä.

    Vastaa

21. Mikko Särelälle. Raken­nu­soikeut­ta ei varsi­nais­es­ti myy­dä. Lain mukaan kun­ta voi per­iä kaavas­ta aiheutu­vas­ta hyödys­tä maan­omis­ta­jal­ta kehit­tämisko­r­vaus­ta, jon­ka tulisi perus­tua ainakin osit­tain kun­nal­lis­tekni­ikan kus­tan­nuk­si­in (=kun­nan kaavas­ta aiheutu­mi­in kus­tan­nuk­si­in) alueella.
    Kyseisel­lä paikalla käsit­tääk­seni maan­omis­ta­ja oli Helsin­gin kaupun­ki, joten kaa­van hyö­ty täysimääräis­es­ti tulee kaupungille, joka voi myy­dä tai vuokra­ta ton­tin halu­a­mal­laan hin­nal­la yrit­täjälle. Kehit­tämisko­r­vauk­sen suu­ru­us tuskin kuitenkaan on 2000 €/k‑m2, kiin­nos­taisi kyl­lä tietää. Muutenkin olen sitä mieltä, että Helsin­gin (ja kaikkien muidenkin kun­tien) tulisi julka­ista peri­aat­teet joiden mukaan tont­te­ja oste­taan, myy­dään, vuokrataan ja miten kehit­tämisko­r­vaus määräy­tyy sekä peri­aat­tei­ta siitä mil­laista yrit­tämistä halu­taan tukea. Pitäisikö esim. pie­nille ostareille myön­tää lainaa jot­ta ne voisi­vat nykyaikaistaa ja laa­jen­taa toim­intaansa? Pitäisikö tont­tikoko­ja pienen­tää? Pitäisikö raken­nus­pro­jek­tien ja kaa­va-aluei­den kokoa pienen­tää, joka mah­dol­lis­taisi pienem­pi­en raken­nusyri­tyk­sien osal­lis­tu­misen toteu­tuk­seen ja lisäisi raken­nusalan kil­pailua? Täl­laisi­in kysymyk­si­in olisi kiva saa­da vastauksia.
    Mut­ta olen kyl­lä sitä mieltä, että vaik­ka hotel­li tuol­la paikalla on hyvä aja­tus, niin kyl­lä Helsin­gin parhaalle paikalle PITÄÄ saa­da siihen sopi­va raken­nus. Ei minus­ta rahan takia voi­da pila­ta maamme tai ainakin Uuden­maan kuu­luis­in­ta postiko­rt­tinäkymää. Suo­raan san­ot­tuna alue pitäisi suo­jel­la. Mut­ta Enson kont­torin voisi purkaa. Oli se kaikki­val­ti­aan gurun suun­nit­tel­ma tai ei.

    Vastaa

22. “Espoolais­ten kär­simyk­siä ei lasketa.”…

    Raken­netaan lasikuu­tio eli ei, Espoolais­ten peruskär­simyk­set ovat val­ta­vat. Koite­taan nyt kuitenkin kestää.

    Vastaa

23. No eikö tähän keskustelu­un voi heit­tää sel­l­aisen speku­laa­tion, että hotellin tont­ti olisi aivan var­masti men­nyt jälleen­myyn­ti­in sen jäl­keen kun Helsin­gin kaupun­ki olisi ton­tin jollekin taholle myynyt.

    Ja eikös kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa “kuumia” tont­te­ja ole tapana mankeloi­da ja nos­taa ton­tin arvoa jälleen­myyn­neil­lä niin kaun, kuin osta­jia markki­noil­ta ilmaantuu.

    Vastaa

24. Tuo Osmon 3 euroa helsinkiläistä kohden on pelkkä retori­nen temp­pu. Laske mielu­um­min vaik­ka mon­tako van­hus­ta sil­lä 1,75 miljoon­al­la vuodessa saataisi­in hoidettua.

    35 ilman sairaan­hoidon kus­tan­nuk­sia. Eli ei kovin montaa.

    Vastaa

25. Paik­ka on hyvä hotellille, mut­ta pidän nyt tehtyä ratkaisua eri­no­maise­na. Esitet­ty hotel­likin oli kau­nis, paik­ka vain väärä. 😉

    Kos­ka paikalla jo on hotel­li­raken­nus, niin eikö sitä ole mah­doll­si­ta saa­da hotel­likäyt­töön? Enso Gutzeitin pääkont­tori on tiet­tävästi piir­ret­ty hotel­lik­si, jon­ka mae­stro lähet­ti kisaan rahapulassa. 

    Kuitenkin paras­ta, mitä tuolle kuu­ti­olle voisi tehdä, on purkami­nen ja siir­to johonkin piiloon paraati­paikalta. 😀 Onko Keiläniemessä vielä tilaa?

    Vastaa

26. Radio Jere­van kysyy: miten sitä vihreää uudelleenk­oulu­tus­ta saa?

    Vastaa

27. Jos Hitas-raken­nu­tus onnis­tuu 3000 euroa/neliö ja kan­takaupun­gin ym. oma­tont­tiset asun­not menevät kau­pak­si yli 8000 euroa/neliö, niin ton­til­lisen raken­nu­soikeu­den hin­naksi tulee yli 5000 euroa/neliö. Onko suu­ru­us­lu­ok­ka oikein?

    13 000 ker­rosneliöl­lä tämä tek­isi 65 miljoon­aa euroa. Tietysti herää kysymys, pitäisikö kaavoit­taa enem­män raken­nu­soikeut­ta. Päälle tule­vat hyödyt tuleville asukkaille (ja rak­en­ta­jille, mut­ta se hyö­ty on ehkä pois muus­ta rakentamisesta).

    Vastaa

28. Män­nistö, minus­ta se että las­kee hyödyt alakant­ti­in ja vas­tavuorois­es­ti ehkä ajan yläkant­ti­in eivät ole ihan ver­tailukelpoisia asioi­ta, aika on kuitenkin ker­roin. Mut­ta sama­pa tuo,- siitä lie­nee kaik­ki yksimielisiä että maan seisot­ta­mi­nen tyhjän pant­ti­na mak­saa rahaa. Ja Män­nistö tai Ode voisi kysyä että mikä siinä kaavoituk­ses­sa kestää 5 — 10 vuot­ta? Jos kyse on resurs­seista niin niitä saa kyl­lä miljoon­al­la par­il­la vuodessa. Min­ulle on ylipään­sä alka­nut muo­dos­tua sel­l­ainen kuva että suurin hidaste kaupunkisu­un­nit­telus­sa ei ole niinkään nim­byt, val­i­tuk­set, päätök­sen­teko, jne. vaan ihan vaan suun­nit­telijoiden puute. Eikö tuo­hon voisi taikoa rahaa vaik­ka kaavoitus­mak­suil­la, kokon­aistaloudel­lis­es­ti aliresur­soin­nis­sa tuskin on mitään järkeä?

    Vastaa

29. “Mut­ta ei sitä näinkään voi laskea, kos­ka laskel­ma sisäl­si tulot ton­tin myyn­nistä. Maan myyn­nis­sä on se vika, että sit­ten ei enää omista sitä maa­ta. Omaisu­u­den real­isoin­tia ei voi laskea tulok­si. Minä olisin pikem­minkin laskenut ali­hin­nan tap­pi­on puolelle. ”

    Osmo on täysin oike­as­sa. Olet­taisi, että rahoituk­ses­ta valmis­tunut KTM pysty­isi tekemään hie­man tasokkaampia laskelmia, tuo nykyi­nen on kyl­lä suo­ras­taan aivan järkyt­tävä. Män­nistö ei tun­nu tajua­van ettei omaisu­u­den real­isoin­ti ole mitään tuloa kaupungille. Jos omis­tan 100 euron kul­taketkun ja myyn sen 100 eurol­la eteen­päin en saa siinä tulo­ja 100 euroa, vaan muun­nan omaisu­userän lik­vidi­in muo­toon ja saan saman ver­ran rahaa kun esineen arvo on ollut toises­sa muo­dos­sa. Pitäisikö Lassen harki­ta palu­u­ta koulun penkille?

    Vastaa