Nuorten syrjäytyminen Oulussa (3) keppiä vai porkkanaa?

Syr­jäy­ty­mi­seen on ymmär­ret­tä­viä syi­tä, mut­ta syr­jään vetäy­ty­vät lii­ka ymmär­tä­mi­nen ei ole täl­le itsel­leen hyväk­si, yleen­sä. Pitäi­si­kö takai­sin kelk­kaan patis­taa kepil­lä vai pork­ka­nal­la? Ymmär­tääk­se­ni tar­peek­si mehu­kas­ta pork­ka­naa ei ole vaan kep­piä­kin tar­vi­taan, muta kep­pi on teho­ton, ellei nuo­ri koe hyö­ty­vän­sä opis­ke­lus­ta tai töi­hin menosta

Vel­vol­li­suus hakeu­tua koulutukseen

Nuo­ri menet­tää työ­mark­ki­na­tuen, ellei hän joko ole suo­rit­ta­nut toi­sen asteen opin­to­ja tai ole hake­nut vähin­tään kol­meen oppi­lai­tok­seen. Tämä tehoa vie huo­mat­ta­vas­ti, ettei sää­dös kos­ke myös toi­meen­tu­lo­tu­kea. Fat­ta mak­saa saman kuin Kela, joten sank­tio koh­dis­tuu kun­taan, ei nuo­reen itseen­sä. Täy­sin teho­ton se ei ole, sil­lä jot­kut var­man alat ovat haki­joi­den suo­sios­sa. Teat­te­ri­kor­kea­kou­lun ohjaa­ja­lin­jal­le ote­taan noin kak­si oppi­las­ta vuo­des­sa, mut­ta haki­joi­ta on yli tuhat. Moni toki ihan oikeas­ti haa­vei­lee elo­ku­vaoh­jaa­jan koulutuksesta.

Sata-komi­tea esit­tää, että myös toi­meen­tu­lo­tu­kea alen­ne­taan, ellei hae kou­lu­tuk­seen. Mut­ta kan­nat­taa­ko patis­taa taas kou­lun­pen­kil­le, jos kyse on oppi­mis­vai­keuk­sia pote­vis­ta, joi­den elä­mä­nus­ko on jo men­nyt kou­lun pen­kil­lä? Eri­lai­nen oppi­las tar­vit­see eri­lais­ta ope­tus­ta. Moni oppi­si töi­tä parem­min työ­hön osal­lis­tu­mal­la kuin kir­jo­ja lukemalla.

Onko toi­meen­tu­lo­tu­ki lii­an korkea?

Köy­hyys on sitä, ettei tulo­jen vähäi­syy­den vuok­si pys­ty osal­lis­tu­maan nor­maa­liin elä­män­muo­toon. On pie­ni ongel­ma, että toi­meen­tu­lo­tu­ki on sel­väs­ti opin­to­tu­kea kor­keam­pi. Se voi olla ansa elä­mään kovin lyhyt­jän­nit­tei­ses­ti suhtautuvalle.

Voi­daan myös kysyä, onko oikein, jos nuo­ri muut­taa kotoa ilman mitään talou­del­li­sen sel­viä­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia, sol­mii vuo­kra­so­pi­muk­sen ja kan­taa sen fat­taan mak­set­ta­vak­si. Joi­den­kin kun­tien mie­les­tä tämä on oikein, jot­kut eivät suos­tu mak­sa­maan. STM ei osaa sanoa. Minus­ta laki pitäi­si muut­taa sel­lai­sek­si, että toi­meen­tu­lo­tuen avul­la pois kotoa muut­ta­mi­nen voi­daan evä­tä. Auto­maat­ti­ses­ti sitä ei tule evä­tä, sil­lä on kote­ja, jois­ta onkin hyvä muut­taa pois.

Töi­hin?

Työ­tä oppii työ­tä teke­mäl­lä, mut­ta mitään jär­keä ei ole teet­tää hyö­dyt­tö­miä ja nöy­ryyt­tä­viä töi­tä. Se ei työin­toa kohenna.

Työ ei vält­tä­mät­tä ole haus­kaa eikä sen tar­vit­se olla­kaan, mut­ta sil­loin sen pitäi­si edes kohen­taa teki­jän­sä talou­del­lis­ta ase­maa. Usein sosi­aa­li­tur­val­ta pie­niu­palk­kai­seen työ­hön siir­ty­mi­nen ei lisää käteen jää­viä tulo­ja juu­ri lainkaan.

Olem­me hyväk­sy­neet, että mel­ko köy­käi­sin perus­tein pit­kään työt­tö­mä­nä ollees­ta voi­daan mak­saa työl­lis­tä­mis­tu­kea työ­nan­ta­jal­le. Tuki on yleen­sä työ­mark­ki­na­tu­ki koro­tet­tu­na 60 pro­sen­til­la. Val­tio siis hävi­ää rahaa, kun työ­tön menee töihin.

Tämä jär­jes­tel­mä kui­ten­kin toi­mii joten­ku­ten. Se on muo­dos­ta­nut monel­le väy­län työ­elä­mään. Tämä ei kui­ten­kaan tue sitä hel­poin­ta por­ras­ta; keik­ka­töi­den kaut­ta pysy­vään työsuhteeseen.

Keik­ka­töi­den osal­ta tuen voi­si antaa työn­te­ki­jäl­le itsel­leen, tosin ilman tuo­ta 60 pro­sen­tin koro­tus­ta. Vai­keas­ti työl­lis­ty­väk­si koet­tu nuo­ri sai­si pitää jon­kin aikaa työ­mark­ki­na­tu­ken­sa, vaik­ka teki­si töi­tä. Ei tämä tuke­na ole sen run­sas­kä­ti­sem­pi kuin on nykyi­nen palk­ka­tu­ki. Tämä teki­si keik­ka­työt erit­täin kan­nat­ta­vak­si – yhtä kan­nat­ta­vak­si kuin opis­ke­li­joil­la, joi­den opin­to­tu­kea pie­ni keik­kai­lu ei laik­kaa lainkaan. 

28 vastausta artikkeliin “Nuorten syrjäytyminen Oulussa (3) keppiä vai porkkanaa?”

  1. Syr­jäy­ty­mi­seen on ymmär­ret­tä­viä syi­tä, mut­ta syr­jään vetäy­ty­vän lii­ka ymmär­tä­mi­nen ei ole täl­le itsel­leen hyväk­si, yleensä. 

    Eikös täs­sä juu­ri puhut­tu, että ymmär­tä­mi­nen on aina hyväs­tä? Ei ymmär­tä­mi­nen sitä mei­naa, että pitäi­si nos­taa kädet pys­tyyn, vaan sitä, että löy­de­tään par­haat kons­tit kor­ja­ta kurssia.

    Minus­ta laki pitäi­si muut­taa sel­lai­sek­si, että toi­meen­tu­lo­tuen avul­la pois kotoa muut­ta­mi­nen voi­daan evä­tä. Auto­maat­ti­ses­ti sitä ei tule evä­tä, sil­lä on kote­ja, jois­ta onkin hyvä muut­taa pois. 

    Minä pahoin pel­kään, että auto­maat­ti tuos­ta lain­muu­tok­sen jäl­keen tuli­si. Huo­noa kotia on han­ka­la mää­ri­tel­lä ja kun­nat ovat ikui­ses­sa rahapulassa.

  2. Tei­dän lap­sen­ne eivät ole tei­dän lap­sian­ne, tutul­le tyr­ky­tet­tiin toi­meen­tu­lo­tu­kea kesäk­si, kun sitä työ­tä ei var­maan löy­dy vaik­ka koto­na oli­si kyl­lä ollut työ­tä ja ela­tus­ta kesäk­si tar­jol­la. Jäi hen­gai­le­maan kau­pun­gil­le. Samoin asun­toa lähes tyr­ky­te­tään sos­sus­sa 16 vuo­ti­aal­le, ” koto­na kun on var­maan niin hir­veä­tä asua” var­sin­kin kun on pil­ven­pol­tos­ta tul­lut rii­taa­kin. Yhteis­kun­ta vie van­hem­mil­ta kaik­ki aseet kas­va­tuk­ses­sa ymmär­tä­mäl­lä nuo­ret pilal­le. Ja nuo­ri­so­sää­tiö ja muut poliit­ti­set sää­tiöt kiit­tä­vät, onhan taas jaet­tu rahaa hyvään tarkoitukseen!

  3. Nykyi­set työ­voi­ma­hal­lin­non aktii­vi­toi­met ovat esi­mer­kik­si sel­lais­ten nuor­ten, ja van­hem­pien­kin, kan­nal­ta mel­ko kan­nus­ta­mat­to­mia, jot­ka saa­vat vaik­ka­pa toi­meen­tu­lo­tu­kea. Kan­nus­tin on lähin­nä kun­nan ja val­tion työn­te­ki­jöil­lä, kum­pi saa enem­män ihmi­siä toi­sen sek­to­rin rahoi­tuk­sen pii­riin. Itse työl­lis­te­tyl­le tämän tuen mak­sa­ja­ta­hon vaih­ta­mi­nen ja edes­ta­kai­nen siir­tä­mi­nen, aiheut­taa monen­lai­sia ongel­mia. Tuet pysy­vät kuta­kuin­kin sama­na mut­ta eri­lai­set kat­kok­set mak­sa­tuk­seen lisään­ty­vät. Hyö­ty­jiä ei ole kukaan, hait­taa sen sijaan on, yleen­sä juu­ri sil­le, jon­ka asi­aa piti ajaa.

    Esi­mer­kik­si, vuo­den alus­ta tuli muu­ta­mil­le työ­val­men­nuk­ses­sa ole­vil­le (oli­ko se n. 11% koko maas­sa?), lisää kan­nus­tin­ra­haa, pyy­tä­mät­tä ja yllä­tyk­se­nä. Hen­ki­löm­me (tun­nen näi­tä ihmi­siä) rie­muit­si ja lisä­si vas­taa­van mää­rän kulu­tus­taan. Sosi­aa­li­toi­mi vähen­si sen kui­ten­kin seu­raa­vas­sa kuus­sa omis­ta tuis­taan. Nyt kär­vis­tel­lään. Eli se akti­voin­ti­ra­ha meni kun­nal­le. Has­su jär­jes­tel­mä. Val­tio jakaa tukia kun­nal­le tukia saa­vien ihmis­ten kaut­ta. Muu­ten hyvä, mut­ta tämä välit­tä­jä vain kär­sii täs­tä ope­raa­tios­ta mat­kal­la. Val­tio voi­si jakaa nämä rahat suo­raan kun­taan ja jät­tää ‘asiak­kaat’ rau­haan, jos täl­lai­sia raho­ja on ylimääräisiä.

    Ns. ‘pudok­kai­siin nuo­riin’ ja perus­kou­lun lopet­ta­nei­siin nuo­riin pitäi­si heti tart­tua. Osaan voi­tai­siin vai­kut­taa (pro­jek­te­ja täl­lä suun­nal­la toki on). Osal­la on jo niin rank­ka päih­de- ym. syr­jäy­ty­mis­taus­ta, että tämä on vai­keam­paa. Näil­le kai­ken­lai­set kan­nus­ta­mi­set ovat hepre­aa. Ei auta kan­nus­tin — tar­vi­taan ihmis­ten koh­taa­mis­ta ja apua ‘kädes­tä pitäen’.

    Osa nuo­ris­ta viis vei­saa kai­kis­ta pork­ka­nois­ta ja kepeis­tä. Vie­kää vaik­ka kaik­ki. Sit­ten ollaan asunn­ot­to­mia, teh­dään kes­ki­mää­rin seit­se­män var­kaut­ta (/näpistystä) päi­väs­sä, eikä sit­ten mil­lään jää­dä kiin­ni, haku pääl­lä, mut­ta ei hait­taa. Ääri­ta­paus toki. Mut­ta tänään­kin koh­dat­tu tapaus.

    Palk­ka­tu­ki pitäi­si saa­da koh­dis­tet­tua pie­niin ja kes­ki­suu­riin yri­tyk­siin, kil­pai­lua vää­ris­tä­mät­tä. Eikä se vää­ris­ty, jos työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuus on myös jol­la­kin taval­la todis­te­tus­ti alhai­sem­pi — vaik­ka­pa päih­deon­gel­man — mie­les­tä­ni todis­tus­taa­kan täs­sä pitäi­si olla alhai­sem­pi kuin lää­kä­rin lausunto.
    Siel­lä pien- ja kes­ki­suu­ris­sa yri­tyk­sis­sä on palk­ka­tuen oikea koh­de on, jos tehoa ja vai­kut­ta­vuut­ta hae­taan, ei niin­kään eri­lais­ten yhdis­tys­ten pyö­ri­tä­mi­ses­sä, johon toki myös jot­kut sovel­tu­vat ja hyö­ty on molem­min puolinen.

  4. Help­po jut­tu. Tse­kat­kaa lähin raken­nus­työ­maa. KAIKKI nuo­ret on viros­ta tai puo­las­ta tai lat­vias­ta. Eivät­kä ne ole istu­neet vuo­si­kausia ammat­ti­kor­kea­kou­lun betoniraudoittajalinjalla.

    Joku tajuis­saan ole­va mies­hen­ki­lö pitäi­si saa­da työ­mi­nis­te­rik­si ja aika äkkiä.

  5. Teat­te­ri­kor­kea­kou­lun ohjaa­ja­lin­jal­le ote­taan noin kak­si oppi­las­ta vuo­des­sa, mut­ta haki­joi­ta on yli tuhat. Moni toki ihan oikeas­ti haa­vei­lee elo­ku­vaoh­jaa­jan koulutuksesta.

    Ensin­nä­kin elo­ku­vaoh­jaa­ja­kou­lu­tus on Tai­de­teol­li­ses­sa kor­kea­kou­lus­sa. Vuon­na 2009 yhtä aloi­tus­paik­kaa koh­den oli 46,5 haki­jaa. Teat­te­ri­kor­kea­kou­lun ohjaa­ja­lin­jal­le oli vuon­na 30,5 haki­jaa aloi­tus­paik­kaa kohden. 

    Vähän voi­si tar­kis­tel­la asioi­ta, ennen kuin heit­te­lee eet­te­riin aivan mitä hatus­ta sat­tuu löy­ty­mään. Joku saat­taa lukea blo­gia­si jon­kin­lai­se­na tie­to­läh­tee­nä, mikä tie­tys­ti on tyhmää.

  6. Osmo,

    Tar­koi­tat­ko, että van­hem­pien pitää asut­taa ja elät­tää täy­si-ikäi­set lap­sen­sa? Vai mitä tuo tar­koit­taa, ettei 18 täyt­tä­nyt sai­si aikui­sel­le kuu­lu­vaa sosi­aa­li­tur­vaa? Sitä ennen­hän nyt har­vem­min muu­te­taan pois kotoa. 

    Ja miten kodin huo­nous mitat­tai­siin? Tuli­si­ko jokin sos­sun isku­ryh­mä oves­ta sisään arvioi­maan tilan­teen vai riit­täi­si­kö nuo­ren sana sii­tä, että halu­aa pois kotoa? 

    Entä­pä jos van­hem­mat halua­vat täy­si-ikäi­sen lap­sen­sa pois kotoa? En minä aina­kaan halua elät­tää aikui­sia ihmi­siä eikä minua sii­hen voi velvoittaa.

  7. Osmo:

    Köy­hyys on sitä, ettei tulo­jen vähäi­syy­den vuok­si pys­ty osal­lis­tu­maan nor­maa­liin elämänmuotoon.

    uuuuuh… Taas tätä nor­maa­liu­den ihan­noin­tia. Yhteis­kun­taan mah­tuu usei­ta elä­män­muo­to­ja. Mei­dän ei tart­te mää­ri­tel­lä mikä on normaalia.

    Eikö köy­hyys ole sitä, että tulot on alle dol­la­rin (vai onko se nyky­ään kak­si?) päivässä?

    Riit­ta:

    Minä pahoin pel­kään, että auto­maat­ti tuos­ta lain­muu­tok­sen jäl­keen tuli­si. Huo­noa kotia on han­ka­la mää­ri­tel­lä ja kun­nat ovat ikui­ses­sa rahapulassa.

    Ihan aiheel­li­nen pel­ko. Saat­taa kui­ten­kin olla, että täl­lai­nen tukien epäy­sau­to­maat­ti on parem­pi kuin tukien maksuautomaatti.

    Epäy­sau­to­maa­tis­sa ei pää­se muut­ta­maan huo­nos­ta kodis­ta pois veron­mak­sa­jien kus­tan­nuk­sel­la. Samal­la sie­det­tä­väs­ti kodis­ta ei pys­ty muut­ta­maan pois veron­mak­sa­jien rahoilla.

  8. Poi­kien romah­dus ei ole pel­käs­tään suo­ma­lai­nen ilmiö vaan ilmei­ses­ti kaik­kia län­si­mai­ta vai­vaa vit­saus. Täs­sä kolum­ni NYT:stä:
    http://www.nytimes.com/2010/03/28/opinion/28kristof.html?ref=opinion

    Pari point­tia kiin­nit­tää huomion.
    USA:ssa muu­ta­mat yli­opis­tot ovat alka­neet sovel­taa affir­ma­ti­ve actio­nia eli posi­tiiv­si­ta syr­jin­tää val­koi­siin poikiin!
    ‑huo­no kou­lu­me­nes­tys ja syr­jäy­ty­mi­nen kasau­tuu pojis­sa­kin eri­tyi­ses­ti etni­siin ryh­miin, kehi­tys joka tulee Suo­mes­sa­kin maa­han­muu­ton kiih­tyes­sä vie­lä kär­jis­tä­mään poi­kien romahdusta
    ‑asian­tun­ti­ja­mie­li­pi­teen mukaan yksi syy poi­kien romah­duk­seen voi­si olla maa­il­man muut­tu­mi­nen niin, että kie­len mer­ki­tys koros­tuu ja pojil­la­han kie­lel­li­set val­miu­det eivät ole yhtä hyviä kuin tytöillä
    ‑pojat myös kehit­ty­vät tyt­tö­jä hitaammin

    Min­kä­lai­sia uudis­tuk­sia Suo­mes­sa sit­ten puu­hail­laan kata­stro­fin edes­sä? Kak­si asi­aa on osu­nut sil­miin vii­me päi­vien leh­dis­tä: pää­sy­ko­kei­den pois­ta­mi­nen sekä pak­ko­ruot­sin säi­lyt­tä­mi­nen ja aikais­ta­mi­nen. Ekal­la toi­men­pi­teel­lä pyri­tään ilmei­ses­ti sii­voa­maan loput­kin pojat yli­opis­tois­ta ja toi­sel­la tap­pa­maan huo­no­kie­li­päis­ten poi­kien kiin­nos­tus kou­luun mah­dol­li­sim­man aikaisin.

    No, ehkä ei sen­tään. Tosia­sia kui­ten­kin on, että hal­lin­toa ohjaa viral­li­ses­ti sel­lai­set “tasa-arvo­pyr­ki­myk­set”, jot­ka huo­mioi­vat vain tyt­tö­jen ase­man. Suo­mes­sa ei myös­kään ole mitään tahoa, joka val­voi­si suku­puol­ten väli­sen tasa-arvon toteu­tu­mis­ta, kos­ka sitä var­ten luo­dut raken­teet ovat kiin­nos­tu­nei­ta lähes pel­käs­tään nais­ten ja tyt­tö­jen ase­mas­ta ja sen parantamisesta.

    Jos joku kek­sii parem­man teo­rian sil­le, mik­si poi­kien romah­ta­nut­ta kou­lu­me­nes­tys­tä ei ote­ta poli­tii­kan ja hal­lin­non kes­ki­öön, olen kiin­nos­tu­nut kuulemaan.

    Sil­lä välin täy­tyy ryh­tyä sel­vit­tä­mään, oli­si­ko yksi­tyis­kou­luis­sa mitään jär­keä täs­sä asias­sa, jos ker­ran jul­ki­nen jär­jes­tel­mä ei kyke­ne vas­taa­maan haasteeseen.

  9. Mik­si poi­kien kou­lu­me­nes­tyk­sen romah­dus ja syr­jäy­ty­mi­sen jat­ku­va kas­vu ei herä­tä kiin­nos­tus­ta, häly­tys­kel­lo­jen soi­mi­ses­ta puhu­mat­ta­kaan? Kysees­sä on mys­tee­ri, enkä väi­tä tie­tä­vä­ni lopul­li­sia vastauksia.

    Pari arvaus­ta:

    On totut­tu syr­jäy­ty­nei­siin mie­hiin ja hei­dän mää­rän­sä kas­vu tun­tuu taval­laan luon­nol­li­sel­ta. Kun ker­ran tääl­lä aika usein vii­ta­taan enem­män tai vähem­män bio­lo­gi­siin seik­koi­hin, uskal­lan minä­kin väit­tää, että ihmis­kun­nan on täy­ty­nyt noin parin vii­mei­sen vuo­si­mil­joo­nan aika­na tot­tua sii­hen, että mie­het koh­taa­vat kär­si­mys­tä pal­jon nai­sia enem­män joh­tuen suku­puol­ten työn­jaos­ta. Mies­ten kil­pai­lua pide­tään myös luon­nol­li­se­na ja sii­tä sit­ten väki­sin joh­tuu, että osa häviää.

    Femi­nis­tien vai­ku­tus hal­lin­nos­sa ja poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa ei aina­kaan edis­tä poi­kien ongel­mien nouse­mis­ta asia­lis­tal­le. Scan­di­na­vian Jour­nal of Educa­tion Research oli artik­ke­li, joka kuvas­ta hei­kä­läis­ten näkö­kul­maa. Myön­ne­tään, että pojil­la on kou­lus­sa ongel­mia. Niis­tä ei kui­ten­kaan kuu­lu puhua. Mik­si? Onhan vää­rin, että jo val­miik­si kaik­kein etuoi­keu­te­tuim­man ihmis­ryh­män muka­mas ongel­mia nos­te­taan esil­le. Sik­si toi­sek­si, niin vain vah­vis­te­taan mie­hey­den kaik­kein vas­ten­mie­li­sem­pi piir­tei­tä jo kou­lu­po­jis­sa (väki­val­tai­suut­ta, homo­fo­bi­aa). Sit­ten seu­raa yle­vä osa: näin pojat eivät opi glo­baa­leik­si kan­sa­lai­sik­si. Eli poi­kien ongel­mien sivuut­ta­mi­nen on poi­kien etu­jen mukaista.

  10. Eli­na:

    En minä aina­kaan halua elät­tää aikui­sia ihmi­siä eikä minua sii­hen voi velvoittaa.

    hmmm… mitä tar­koi­tat? Val­tio­han ottaaa sinul­ta väki­val­lan uhal­la vero­ja, joil­la mak­se­taan aikuis­ten ihmis­ten ela­tus. Vas­tus­tat­ko siis tätäkin?

    Minus­ta van­hem­mil­la on kyl­lä suu­rem­pi vel­vol­li­suus elät­tää aikui­set lap­sen­sa kuin täy­sin tun­te­mat­to­mil­la veron­mak­sa­jil­la. Eli siis jos sinua ei voi vel­voit­taa elät­tä­mään jäl­ki­kas­vusi sen jäl­keen, kun he ovat täyt­tä­neet 18, niin minus­ta sii­tä seu­raa, että veron­mak­sa­jia nyt ei aina­kaan voi moi­seen velvoittaa.

  11. Mai­nit­se­ma­ni femi­nis­ti­sen näke­myk­sen mukaan siis yhteis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lu län­si­mai­den poi­kien huo­nos­ta kou­lu­me­nes­tyk­ses­tä ei ole pel­käs­tään tur­haa. Se on myös vahin­gol­lis­ta. Eikä edes vahin­gol­lis­ta vain jol­le­kin tie­tyl­le ryh­mäl­le vaan koko ihmis­kun­nal­le. Ja sii­nä ohes­sa pojil­le itselleen.

    Itse olen koko­lail­la täs­mäl­leen päin­vas­tais­ta miel­tä, joten ei ole ihme, jos en ymmär­rä nykyis­tä kes­kus­te­lua tai pikem­min keskustelemattomuutta. 

    Minun mie­les­tä­ni poi­kien iden­ti­teet­tiä pitäi­si vah­vis­taa, ei yrit­tää pur­kaa ja sit­ten raken­taa uusik­si. Pojat häpeä­vät itse­ään ja luu­le­vat esi­mer­kik­si sek­siin liit­ty­vien aja­tus­ten­sa ole­van likai­sia. He luu­le­vat väki­val­ta­fan­t­asioi­den­sa ole­van pel­käs­tään destruk­tii­vi­sia. He eivät ymmär­rä, kun kukaan ei ker­ro, mis­tä ikiai­kai­sis­ta roo­leis­ta poi­kien homot­te­lu — ja tyt­tö­jen huo­rit­te­lu — johtuu.

    Ihmi­nen elää ker­to­mus­ten kaut­ta. Min­kä­lai­sia ker­to­muk­sia kult­tuu­rim­me tar­jo­aa pojil­le? Ei mie­his­tä iden­ti­teet­tiä voi raken­taa, jos mie­hi­syys on likais­ta tai muu­ten hävet­tä­vää, jos mie­hi­nen san­ka­ruus alkaa olla yhä useam­min vitsi.

    Tämä ongel­ma tai­taa kos­kea kaik­kia poi­kia, mut­ta akuu­tik­si ongel­mak­si se kas­vaa vain joil­la­kin, ehkä niil­lä noin paril­la­kym­me­nel­lä pro­sen­til­la, jot­ka syr­jäy­ty­vät jo perus­kou­lus­sa tai heti sen jälkeen.

  12. Jos joku kävi­si vir­ka­mies­ten jori­noi­den ase­mes­ta kysy­mäs­sä nuo­ril­ta itsel­tään, mik­sei huvi­ta pon­nis­tel­la yhteis­kun­nan eteen, vas­tauk­set voi­si­vat olla valai­se­via. Yksi syy on, että nuo­ret ovat tar­peek­si fik­su­ja ymmär­tääk­seen, miten yhteis­kun­ta toimii.

  13. hmmm… mitä tarkoitat? 

    Tar­koi­tan, että nykyi­sen lain­sää­dän­nön puit­teis­sa minua ei voi vel­voit­taa elät­tä­mään aikui­sia lapsiani. 

    Mis­sä sinun mie­les­tä­si ikä­ra­ja meni­si? Vai eikö mis­sään? Les­kiäi­ti 80 v. on vel­vol­li­nen elät­tä­mään 60-vuo­ti­aan poi­kan­sa? Näinkö?

    Aikui­set elät­tä­köön itse itsen­sä. Miten tämä tapah­tuu — sos­sun luu­kul­la vai töis­sä käy­mäl­lä onkin sit­ten eri jut­tu. Mie­luum­min töis­sä käymällä.

  14. Val­tio­han ottaaa sinul­ta väki­val­lan uhal­la vero­ja’ (Art­tu­ri)
    Jos ei halua mak­saa val­tiol­le vero­ja, muut­taa pois val­tion alu­eel­ta. Ajat­te­le sitä vuo­kra­na, niin sor­ron tun­ne helpottaa.

  15. Nykyi­sen lain puit­teis­sa sinut voi­daan vel­voit­taa elät­tä­mään täy­si-ikäis­tä las­ta, jos tämä opiskelee.

    Se on ihan oikeu­des­sa sit­ten pui­ta­va, jos kieltäydyn. 

    Eli näin menee: 

    Van­hem­man ensi­si­jai­nen ela­tus­vas­tuu päät­tyy lap­sen täyt­täes­sä 18 vuot­ta. Lain mukaan lap­sel­la on kui­ten­kin 18 vuot­ta täy­tet­ty­ään oikeus saa­da kou­lun­käyn­nin (esim. lukion tai amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen) perus­teel­la kou­lu­tusa­vus­tus­ta van­hem­mal­ta, mikä­li se kat­so­taan koh­tuul­li­sek­si van­hem­man talou­del­li­sen tilan­teen perusteella. 

    Näh­däk­se­ni tämä kos­kee vain etä­van­hem­muus­ta­pauk­sia. Äiti elät­tää käy­tän­nös­sä, mut­ta isäl­tä on lop­pu­nut ela­tus­vel­vol­li­suus virallisesti.

    1. Lais­sa ei ole ylä­ra­jaa van­hem­pien ela­tus­vel­vol­li­suu­del­le, mut­ta tuo­miois­tui­met ovat vetä­neet rajan 24 vuoteen.

  16. Eli­na:

    Mis­sä sinun mie­les­tä­si ikä­ra­ja meni­si? Vai eikö mis­sään? Les­kiäi­ti 80 v. on vel­vol­li­nen elät­tä­mään 60-vuo­ti­aan poi­kan­sa? Näinkö?

    heh… ei tuu sul­le var­maan yllä­tyk­se­nä, mut­ta mun mie­les­tä se ikä­ra­ja menee veron­mak­sa­jil­la siit­tä­mi­ses­sä ja van­hem­mil­la täy­si­käi­syy­des­sä. Mun mie­les­tä van­hem­mat on kui­ten­kin enem­män vas­tuus­sa aikui­sis­ta ihmi­sis­tä kuin ven­to­vie­raat. (Tai halui­sin aika hyvät perustelut
    sil­le miks ven­to­vie­raat olis yhtä pal­jon tai enem­män vastuussa…)

    Miten tämä tapah­tuu — sos­sun luu­kul­la vai töis­sä käy­mäl­lä onkin sit­ten eri juttu. 

    Sos­sun luu­kul­la voi kyl­lä elät­tää itsen­sä, mut­ta ei nii­tä vir­kai­li­jan paik­ko­ja oo niin pal­joo avoin­na, että kaik­ki asiak­kaat vois olla siel­lä töis­sä. Sen lisäks ketä ne sit­ten pal­ve­lis, jos kaik­ki elät­täs itten­sä virkailijoina.

    lurk­ki:

    Ajat­te­le sitä vuo­kra­na, niin sor­ron tun­ne helpottaa.

    Joo ja jos tulee ros­vo kadul­la vas­taan ja sanoo rahat vai hen­ki, niin älä ajat­te­le tätä sor­to­na. Ajat­te­le sitä vaan vapaa­eh­toi­se­na mak­su­na hen­ke­si sääs­tä­mi­ses­tä. (Onhan sinul­la vapaus vali­ta kuo­le­man ja mak­sa­mi­sen välil­lä! Vähän niin­ku val­tios­sa voi vali­ta mene­vän­sä van­ki­laan tai maksavansa.)

    Jul­ki­sen val­lan mark­ki­nat ei toi­mi kun­nol­la, kos­ka maas­ta­muu­tos­ta on niin pal­jon kus­tan­nuk­sia. Jos kun­nat olis itse­näi­sem­piä ja pal­ve­lis eri­lai­sia jul­kis­ten pal­ve­lui­den kulut­ta­jia, niin sit toi sun ehdo­tus muut­ta­mi­ses­ta toimis.

  17. Tar­koi­tat­ko, että van­hem­pien pitää asut­taa ja elät­tää täy­si-ikäi­set lap­sen­sa? Vai mitä tuo tar­koit­taa, ettei 18 täyt­tä­nyt sai­si aikui­sel­le kuu­lu­vaa sosi­aa­li­tur­vaa? Sitä ennen­hän nyt har­vem­min muu­te­taan pois kotoa. ”

    Kyl­lä tämä sys­tee­mi, jos­sa van­hem­mat elät­tä­vät lap­sen­sa ja lap­set vuo­ros­taan van­hemn­pan­sa on se ylei­sin sosi­aa­li­tur­van muo­to maailmassa.
    Vali­tet­ta­vas­ti se joh­taa sii­hen, että van­hem­mat var­mis­ta­vat van­huu­den­tur­van­sa siten, että siit­tä­vät tar­peek­si lapsia.
    Se on yksi syy mik­si, köy­his­sä mais­sa väes­tön­kas­vu on suurta.

  18. Ei olla­kaan pit­kään aikaan Eli­nan kans­sa vään­net­ty sii­tä, kuka on aikuinen. 😉

    Lais­sa ei ole ylä­ra­jaa van­hem­pien ela­tus­vel­vol­li­suu­del­le, mut­ta tuo­miois­tui­met ovat vetä­neet rajan 24 vuoteen. 

    Van­han lain (ennen vuot­ta 1992 voi­mas­sa olleen) mukaan van­hem­pien tulot lak­ka­si­vat vai­kut­ta­mas­ta omien van­hem­pien­sa kans­sa asu­van opin­to­tu­keen vas­ta tuos­sa iässä.

    Tämä on aika lähel­lä myös sitä, mihin ikään asti ollaan nuor­ten (eikä aikuis­ten) mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen pii­ris­sä tai miten esi­mer­kik­si par­tio­lai­set mää­rit­te­le­vät aikui­suu­den (var­si­nai­nen par­tio-ohjel­ma on tar­koi­tet­tu 7–22 ‑vuo­tiail­le, aikuis­ten roo­li on toi­mia “mah­dol­lis­ta­ji­na”).

  19. Löy­tyy täs­tä­kin aihees­ta tutkimustietoa

    Nuor­ten aikuis­ten työ­elä­mäs­tä syr­jäy­ty­mi­nen ja sosi­aa­li­tur­van käyttö.

    Teki­jät: Ek, E; Saa­ri, E; Vii­na­mä­ki, L; Sovio, U; Jär­ve­lin, M‑R

    ISBN 951–669-637–6 ”

    Sen mukaan työt­tö­myys­rik­si on riip­pu­vai­nen äidin asenteista.

    Tut­ki­muk­sen mukaan lap­sen ris­ki jää­dä aikui­se­na työt­tö­mäk­si kas­vaa, jos äidin mie­les­tä on paras­ta tyy­tyä per­heen eli­no­loi­hin, eikä yrit­tää muut­taa nii­tä itse. Mie­hil­lä työt­tö­myys­ris­kiä kas­vat­taa lisäk­si äidin asen­ne, joka koros­taa yhteis­kun­nan vas­tuu­ta per­heen eli­no­lois­ta. Työt­tö­myys­ris­ki kas­vaa äidin kou­lu­tus­ta­sos­ta ja per­heen mate­ri­aa­li­sis­ta resurs­seis­ta riippumatta”

  20. Oikeus­ta­pauk­sis­ta link­ke­jä nyt toivoisin. 

    Uskoi­sin, että täl­lai­set 24 v. ‑lin­jauk­set ovat äärim­mäi­sen poik­keuk­sel­li­sia oikeus­is­tui­mis­sa. Kysees­sä lie­nee lap­sen jokin vam­ma ja varak­kaan etä­van­hem­man ela­tus­vel­vol­li­suu­den jat­ka­mi­nen eri­tyi­sis­tä syis­tä. Ei nor­maa­leis­sa olo­suh­teis­sa voi­da vel­voit­taa van­hem­pia elät­tä­mään aikuis­ta. Eli kysees­sä on kus­tan­nus­ten tasaa­mi­nen van­hem­pien kesken. 

    Mut­ta toi­von kuu­le­va­ni lisää. 

    Art­tu­ril­le,

    Koem­me yhteis­kun­nan kovin eri tavoin. En pidä vero­va­roin jaet­tu­ja tukia “ven­to­vie­rai­den” aut­ta­mi­se­na. Olem­me yhtä per­het­tä kaik­ki: me suo­ma­lai­set ja myös tän­ne eksy­neet ulko­maa­lai­set ja jopa ulko­mail­la ole­vat ulko­maa­lai­set. (Jopas heit­täy­dyin hellämieliseksi)

    Tie­tys­ti minä­kin mie­luum­min annan kym­pin omal­le pojal­le­ni kuin “ven­to­vie­raal­le”, jos valin­nan paik­ka kon­kreet­ti­ses­ti tulee, mut­ta koko­nai­suu­den toi­mi­vuu­den kan­nal­ta olen tämän poh­jois­mai­sen hyvin­voin­ti­val­tion puo­lel­la. Yhteis­pe­lil­lä mennään!

  21. Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­ta tar­jo­taan usein rat­kai­su­na. Perin­tei­ses­tä kisäl­li-mal­lis­ta on vali­tet­ta­vas­ti kehi­tys aja­nut ohi. Ennen­van­haan sep­pä kar­kai­si rau­dan itse, ja sen laa­tue­ro­jen tun­nis­ta­mi­seen tar­vit­si vuo­sien har­jaan­tu­mis­ta. Nyky­ään teräs­teh­das tekee huip­pu­ta­va­raa kai­kil­le , tar­vit­see vain osa­ta liit­tää kap­pa­lei­ta yhteen ymmär­tä­mät­tä sen syvem­min teke­mis­tään. Samoin maa­il­ma on täyt­ty­nyt CE-mer­kin­nöis­tä , laa­tus­tan­dar­deis­ta, kemi­kaa­lia­se­tuk­sis­ta, kulut­ta­jan­suo­jas­ta ym. Lopul­ta niis­sä on kyse vain sii­tä, että yhteis­kun­ta arvot­taa työn val­miik­si kulut­ta­jan puo­les­ta. Työn osta­jan ei tar­vit­se tie­tää mitään lujuus­las­kel­mis­ta tai kemi­kaa­leis­ta, riit­tää kun vain ver­tai­lee hin­to­ja eikä mak­sa lii­kaa. Samoin on hämär­ty­nyt työn arvon mit­taus­me­ka­nis­mi: hal­pa on kau­nis­ta, eri­lai­nen on kal­lis­ta. Työn luon­ne on muut­tu­nut täy­sin. Osaa­mi­ses­ta on tul­lut suo­rit­ta­mi­sen nöy­ryyt­tä, ammat­ti­tai­dos­ta sään­nös­ten ulkoa­muis­ta­mis­ta. Poi­kien valt­ti on maa­il­man­his­to­rias­sa on ollut roh­keus erot­tua lau­mas­ta ja ris­kin­ot­to, sil­le ei ole tilaa jäl­ki­teol­li­ses­sa kont­rol­liyh­teis­kun­nas­sa. Tytöil­le lau­maan sopeu­tu­mi­nen käy luonnostaan.

    Tehok­kuu­den näkö­kul­mas­ta oli­si pel­käs­tään jär­ke­vää pel­käs­tään jär­ke­vää siir­tää amma­ti­kou­lu­tuk­ses­ta osa yri­tyk­sil­le. Siis jul­ki­nen taho opet­tai­si yleis­si­vis­tä­vät teo­ria-aineet (jot­ka ovat hyö­dyl­li­siä) ja yri­tys opet­tai­si käy­tän­nön kor­vaus­ta vas­taan. Täs­tä seu­raa kui­ten­kin ongel­mia: Yleen­sä kai­ken­lai­nen rahan anta­mi­nen yri­tyk­sil­le muu­ten kuin tuot­teen osta­mal­la on niil­le hai­tal­lis­ta. Työ­pai­kan syn­ty­mi­nen yri­tyk­ses­sä on pro­ses­si jos­sa täy­tyy tapah­tua tiet­tyä toi­min­to­jen tehos­ta­mis­ta, kas­saan ker­tyä rahaa ja toi­min­ta tapo­jen jalos­tua , jot­ta yli­te­tään raja­hin­ta työ­pai­kan syntymiselle.Työpaikan tuo­ton täy­tyy ylit­tää sen kulut. Jos täs­sä koh­taa työn­ne­tään yri­tyk­seen löy­sää rahaa, pro­ses­si vain vii­väs­tyy , jopa kes­key­tyy , eikä oike­aa työ­paik­kaa syn­ny. Tai se syn­tyy tukea otta­vaan yri­tyk­seen, ei pro­ses­sin läpi­käy­vään. Täs­tä syys­tä työl­lis­tä­vät yri­tys­tuet pitäi­si antaa vain pro­ses­sin läpi­käy­neil­le yri­tyk­sil­le, ts. yhtei­sö­ve­ron hyvi­tyk­si­nä, ei mis­sään tapauk­ses­sa ilmai­si­na har­joit­te­li­joi­na , työl­lis­tä­mis­se­te­lei­nä tai oppi­so­pi­mus­kor­vauk­si­na. Lisäk­si suo­ma­lai­nen vero­jär­jes­tel­mä verot­taa juu­ri yhtei­sö­ve­ro­na ja alvi­na työn kat­teen osal­ta, jol­loin liki puo­let yri­tys­ten työl­lis­tä­mis­ra­hois­ta kerä­tään pois , joi­ta sit­ten jae­taan tuki­na kei­no­te­koi­sil­le työ­pai­koil­le. Ammat­ti­kou­lu­tuk­sen jär­ke­vöit­tä­mi­nen lisäk­si tuhoai­si kym­me­niä tuhan­sia työ­paik­ko­ja koulutussektorilta.

  22. Täl­lai­nen link­ki löy­tyi ja KKO:n pää­tös­kin vuo­del­ta 1996 . Pal­jon­ko näi­tä tapauk­sia on on vai­kea sanoa, kos­ka monet teke­vät sop­pa­rin vapaa­eh­toi­ses­ti eikä nii­tä kir­jat vält­tä­mät­tä mihinkään.

    http://www.lakineuvo.fi/lakineuvo/246/lapsen-elatus-koulutusavustus-elatusavun-jatkeeksi

    LAPSEN ELATUS: Kou­lu­tusa­vus­tus ela­tusa­vun jatkeeksi?

    05.01.2010

    Van­hem­mat voi­daan har­kin­nan­va­rai­ses­ti vel­voit­taa vas­taa­maan lap­sen kou­lu­tuk­ses­ta aiheu­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta sen jäl­keen, kun lap­si on täyt­tä­nyt 18 vuotta.

    Kyse on koulutusavustuksesta.

    Kou­lu­tusa­vus­tus ei saa olla koh­tuu­ton. Koh­tuul­li­suut­ta arvioi­taes­sa ote­taan huo­mioon eri­tyi­ses­ti kou­lu­tuk­sen kes­toai­ka, sii­tä aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set sekä lap­sen mah­dol­li­suu­det vas­ta­ta itse kou­lu­tuk­sen aiheut­ta­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta kou­lu­tuk­sen päät­ty­mi­sen jälkeen.”

  23. Eli­na:

    Yhteis­pe­lil­lä mennään!

    No täs­tä mä oon samaa miel­tä, mut­ta mun mie­les­tä tämän ei tart­te joh­taa sii­hen, että kaik­ki Suo­men kan­sa­lai­set ovat yhtä pal­jon vas­tuus­sa kai­kis­ta muis­ta Suo­men kansalaisista.

    Mun mie­les­tä on ihan ok, että esim. jokai­sen on autet­ta­va tois­ta hädäs­sä, eli kun kul­kee ohi ja ven­to­vie­ras on jäis­sä, niin ei voi olla sil­leen, että joo ei oo mun per­het­tä, ihan sama.

    Mun mie­les­tä täs­sä on kui­ten­kin enem­män har­maan sävy­jä. Van­hem­mat ovat enem­män vas­tuus­sa lap­sis­taan kuin muut, suku enem­män jäse­nis­tään, lähi­pii­ri tutuis­taan, työ­to­ve­rit toi­sis­taan jne.

    Mun puo­les­ta näi­tä ei tart­te kir­joit­taa mihin­kään lakiin, kos­ka kaik­ki tapauk­set on yksi­löl­li­siä ja tulee suht hyvin hoi­det­tua ihan vapaa­eh­toi­sil­la käyttäytymisnormeilla.

    Mun mie­les­tä val­tiol­la vaan ei pitäs olla sen enem­pää val­taa pakot­taa kan­sa­lai­sia kuin sil­lä on val­taa pakot­taa näi­tä mui­ta­kaan ryh­miä huo­leh­ti­maan “omis­taan”. Sil­lon jokai­nen vois vali­ta sen osal­lis­tu­mi­sen­sa tason omien miel­ty­mys­ten­sä perusteella.

  24. Usein kuu­lee puhut­ta­van ”pysy­väs­tä syr­jä­ty­mi­ses­tä”. Mitä se tar­kal­leen ottaen tar­koit­taa? Mik­si hen­ki­lö syr­jäy­tyy pysy­väs­ti? Mit­kä ovat pysy­vän syr­jäy­ty­mi­sen meka­nis­mit “nor­maa­lien” ja lain­kuu­liais­ten ihmis­ten kohdalla?

  25. Pysy­vä syr­jäy­ty­mi­sen kier­re voi alkaa jo peruskouluaikana. 

    Nuo­ri (yleen­sä poi­ka) alkaa lint­sa­ta kou­lus­ta, päih­teet astu­vat kuvioi­hin, kou­lu kes­key­tyy tai päät­tör­vo­sa­nat ovat niin huo­not, ettei oikein edes amma­til­li­seen oppi­lai­tok­seen ole asiaa. 

    Taus­tal­la voi olla monen­lais­ta: oppi­mis­häi­riö, aso­si­aa­li­nen per­soo­nal­li­suus, epä­va­kaat kotio­lot tai nämä kaik­ki yhdessä. 

    Myö­hem­min syr­jäy­ty­mis­tä voi aiheut­taa sai­ras­tu­mi­nen esim. masen­nuk­seen. Las­kut jää­vät mak­sa­mat­ta, luot­to­tie­dot mene­vät, asun­to läh­tee alta. Ihmi­nen jou­tuu tilan­tee­seen, jos­ta on hyvin vai­kea nous­ta. Uut­ta asun­toa on hyvin vai­kea saa­da ilman kun­nos­sa ole­via luot­to­tie­to­ja, repa­lei­nen työ­his­to­ria ei innos­ta työ­nan­ta­jia jne. 

    Yrit­tä­jyys­kin voi ajaa ihmi­sen sosi­aa­li­tur­van ulko­puo­lel­le ja nor­maa­lie­lä­män. Käteen jää vain epä­on­nis­tu­neen yrit­tä­mi­sen jäl­keen jättivelat. 

    Rikok­siin ajau­tu­mi­nen on tie­tys­ti se var­min tapa syr­jäyt­tää itsen­sä yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le. Tapa­ri­kol­li­sen taus­tal­la on han­ka­la paran­nuk­sen teh­ty­ään­kin luot­sa­ta itsen­sä sosi­aa­li­seen nousuun. 

    Mie­hil­lä myös pari­suh­teen lop­pu­mi­nen on yksi vah­va ris­ki­te­ki­jä, jos elä­mä on muu­ten­kin vähän kal­te­val­la pohjalla. 

    Kai­pa jokai­sen syr­jäy­ty­mi­sen taus­tal­la on vyyh­ti yksi­löl­li­siä syi­tä, perus­me­ka­nis­mit ovat kui­ten­kin edel­lä mainitut.

  26. Syr­jäy­ty­mi­nen ei ole pel­käs­tään keppi/porkkana kysy­mys. Tans­kas­sa hal­li­tus halu­aa lisää kon­tak­te­ja syr­jäy­ty­mi­su­han alla ole­vien kans­sa. Hal­li­tus­oh­jel­man mukaan syr­jäy­ty­mi­su­han alai­set kut­su­taan entis­tä useam­min kes­kus­te­le­maan tilanteesta.

    Jos olen ymmär­tä­nyt oikein, Tans­kas­sa usko­taan enem­män ihmi­seen ja kat­so­taan, että jokai­nen ihmi­nen, myös syr­jäy­ty­nyt, on arvo­kas. Suo­mes­sa men­nään enem­män poik­ki-pinoon aja­tus­ta­val­la. Tämä näkyy Osmon keppi/porkkana ajat­te­lus­sa ja laa­jem­min myös myös suo­ma­lais­ten yri­tys­joh­ta­jien joh­ta­mis­kult­tuu­ris­sa, jon­ka mukaan ruot­sa­lai­set ja tans­ka­lai­set ovat nös­sö­jä diskuteeraajia.

    Vaik­ka en tyk­kää ruot­sa­lai­ses­ta dis­ku­tee­raa­mi­ses­ta, niin luu­len, että kan­nat­tai­si tutus­tua tans­ka­lais­ten ajat­te­lu­ta­paan ja toimintamalliin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.