Naisen euro lienee 95 senttiä

Tilas­to­kes­kuk­sen eläk­keel­lä jää­nyt palk­ka-asian­tun­ti­ja Pau­li Suma­nen kir­joit­taa, että mies­ten net­to­palk­ka on tosia­sias­sa pie­nem­pi kuin nais­ta. Päät­te­ly menee näin:

Vaik­ka mies­ten vuo­si­palk­ka on suu­rem­pi kuin nais­ten vuo­si­palk­ka, ero selit­tyy enem­män kuin koko­naan työ­tun­tien mää­räl­lä. Mies­ten ja nais­ten tun­ti­palk­ka on suun­nil­leen sama, nais­ten itse asias­sa muu­ta­ma sent­ti enem­män kuin mies­ten.  Kos­ka mie­het teke­vät enem­män työ­tä, hei­tä myös vero­te­taan enem­män. Vero­tuk­sen jäl­keen mies­ten net­to­tun­ti­pak­ka on pie­nem­pi kuin nais­ten. Ero kas­vaa, jos mukaan ote­taan sosi­aa­li­va­kuu­tus, sai­raus­päi­vä­ra­hat ja eten­kin eläk­keet. Kos­ka nai­set elä­vät pal­jon pidem­pään, elä­ke­mak­suis­sa mie­het sub­ven­toi­vat naisia.

Suma­nen ei ker­ro, miten hän on tut­ki­muk­sen­sa pää­ty­nyt, joten jou­dun arvai­le­maan. Tähä­nas­ti­sis­sa oikein teh­dyis­sä tut­ki­muk­sis­sa mies­ten ja nais­ten suku­puo­les­ta joh­tu­vik­si palk­kae­roik­si on saa­tu noin vii­si pro­sent­tia mies­ten hyväk­si. Tätä on tut­ki­mus esi­mer­kik­si Juha­na Var­tiai­nen, joka var­maan­kin lähet­tää tän­ne ystä­väl­li­ses­ti lähdeviitteen.

Mik­si Suma­nen saa häi­vy­te­tyk­si myös tuon vii­si pro­sent­tia? Oma arvauk­se­ni on – ja tämä arvaus voi olla vää­rin – että nai­sil­la on mie­hiä enem­män pois­sao­lo­ja; joko sai­raus­pois­sao­lo­ja tai sai­raan lap­sen hoitamista.

Mie­ti­tään­pä, mikä osa palk­kae­rois­ta on suo­ta­via ja mit­kä eivät.

Nais­ten pie­nem­mät työ­tun­nit voi­vat joh­tua äitiy­des­tä. Hesa­rin net­ti­kes­kus­te­lun ensim­mäi­sis­sä vies­teis­sä (pidem­mäl­le en ter­veyt­tä­ni suo­jel­lak­se­ni kai­vau­tu­nut) sanot­tiin muun muas­sa, että nämä joh­tu­vat sii­tä, että nai­nen hakee lap­sen päi­vä­hoi­dos­ta samal­la kun mies jää töi­hin tie­naa­maan rahaa. Näin voi olla, mut­ta ihmet­te­len, mihin kir­joit­ta­ja täl­lä täh­tää. Pitäi­si­kö työ­nan­ta­jan mak­saa nai­sil­le tämän takia kor­keam­paa palk­kaa kuin mie­hil­le kom­pen­soi­dak­seen per­heen sisäis­tä eriarvoisuutta?

Tie­dän, että täs­tä voi olla jyr­käs­ti eri miel­tä, mut­ta minus­ta per­heen sisäi­nen työn­ja­ko kah­den huol­ta­jan per­heis­sä ei ole mer­kit­tä­vä palk­ka­ta­sa-arvoon vai­kut­ta­va asia niin kau­an kujin avio­lii­tos­sa joka tapauk­ses­sa ele­tään yhteis­ta­lou­des­sa. Se voi olla tasa-arvo-ongel­ma, mut­ta ei palk­ka­ta­sa-arvoon liit­ty­vä ongel­ma. Avio­erois­ta joh­tu­vis­sa yksin­huol­ta­ja­ta­pauk­sis­sa asia on vähän toi­nen, mut­ta sekin on aika kau­ka­na palk­ka­ta­sa-arvon ongel­mas­ta. Voi­ko työ­nan­ta­jaa vaa­tia mak­sa­maan yksin­huol­ta­jil­le kovem­paa tun­ti­palk­kaa hänen vai­kean per­he­ti­lan­teen­sa takia?

Seu­raa­va ongel­ma liit­tyy mies-. ja nais­val­tais­ten alo­jen palk­kae­roi­hin, sii­hen, että pal­kat suh­tees­sa kou­lu­tuk­seen ovat hoi­toa­loil­la pal­jon huo­nom­mat kuin insi­nöö­ria­loil­la. Tämä on joko syr­jin­tä­on­gel­ma tai sit­ten ei ole, riip­puen sii­tä, uskom­me­ko mies­ten ja nais­ten saman­lai­siin kykyi­hin ja tai­pu­muk­siin vai emme­kö usko.

Jos uskom­me, että mie­het ja nai­set ovat saman­lai­sia hen­ki­sil­tä omi­nai­suuk­sil­taan pait­si, että mie­het ovat ahneem­pia kuin nai­set ja sik­si pää­ty­vät insi­nöö­reik­si, eivät­kä sai­raan­hoi­ta­jik­si, tämä ei ole tasa-arvo­ky­sy­mys lain­kaan. Mie­het nyt vain sat­tu­vat arvos­ta­maan rahaa enem­män kuin nai­set ja sik­si vali­koi­tu­vat insi­nöö­reik­si. Jos taas nai­sil­la on suku­puo­leen liit­ty­vä tai­pu­mus hoi­va-alal­le ja mie­hil­lä insi­nöö­reik­si, näi­den kah­den alan palk­kae­ro on tasa-arvokysymys.

Mies­ten suu­rem­pi ahke­ruus suh­tees­sa nai­siin – jos kysy­mys ei ole lap­sis­ta – ei ole mikään tasa-arvo­ky­sy­mys, vaan ker­too eri­la­sis­ta elä­mä­nar­vois­ta. Jos kysy­mys on lap­sis­ta, tasa-arvon ongel­ma siir­tyy per­heen sisälle.

Mie­het ete­ne­vät ural­la parem­min kuin nai­set. Tämä voi joh­tua syr­jin­näs­tä tai se voi joh­tua kun­nian­hi­mon ja rahan­hi­mon jakau­tu­mi­ses­ta epä­ta­sai­ses­ti suku­puo­len välille.

Jos palk­kae­rois­ta pois­te­taan se, että nai­set hakeu­tu­vat huo­no­palk­kai­siin hom­miin ihan omas­ta tah­dos­taan (-) ja hei­dän pie­nem­mät työn­tun­ti­mää­rän­sä (-) sekä se, että nai­set ovat kes­ki­mää­rin parem­min kou­lu­tet­tu­ja kuin mie­het (+), nais­ten euro lie­nee noin 95 senttiä.

364 vastausta artikkeliin “Naisen euro lienee 95 senttiä”

  1. Mies­ten suu­rem­pi ahke­ruus suh­tees­sa nai­siin – jos kysy­mys ei ole lap­sis­ta – ei ole mikään tasa-arvo­ky­sy­mys, vaan ker­too eri­la­sis­ta elämänarvoista.”

    Tähän kan­nat­tai­si ottaa myös mukaan suku­puo­li­roo­lit ja pariutumismarkkinat.

    Tut­ki­ja sel­vit­ti ame­rik­ka­lais­tut­ki­mus­ta, jos­sa nai­set arvos­ta­vat parin­muo­dos­tuk­ses­sa mies­ten talou­del­lis-sosi­aa­li­sia resurs­se­ja, nais­ten vas­taa­vat voi­ma­va­rat eivät ole mie­hil­le yhtä tär­kei­tä. Suo­mes­sa tie­de­tään, että rik­kaat mie­het saa­vat sek­siä enem­män. Vain kak­si pro­sent­tia ylim­män tulo­luo­kan mie­his­tä on yksi­ne­lä­jiä, kun alim­mis­ta mie­his­tä sink­ku­ja on 43 pro­sent­tia. Ylim­mis­tä mie­his­tä vas­taa­vas­ti 91 pro­sent­tia on nai­mi­sis­sa, alim­mis­ta 34 prosenttia.”

  2. Suma­nen siis lupa­si 50 000 euroa sil­le, joka todis­taa väit­teen­sä vää­räk­si. Kri­tee­rit hyväk­sy­tyl­le kumoa­mi­sel­le hän on jul­kais­sut. Osoi­te löy­tyy aikai­sem­mas­ta vies­tis­tä­ni. Ois­ko ollut tasa-arvo.com? Äkkiä vil­kai­se­mal­la Suma­nen oli otta­nut mukaan vain kokoai­ka­työn, mikä tie­tys­ti vääristää. 

    Nai­sen euro on ihan oikeas­ti 80 sent­tiä, kun ker­ran esi­mer­kik­si koti­hom­mis­ta ei mak­se­ta täyt­tä palk­kaa. No, mitään objek­tii­vis­ta “nai­sen euroa” ei tie­ten­kään ole olemassa. 

    Joka tapauk­ses­sa nai­set kulut­ta­vat usei­den tut­ki­mus­ten mukaan noin 80% kai­kes­ta yksi­tyi­ses­tä kulu­tuk­ses­ta ja ovat sii­tä huo­li­ma­ta koh­ta mie­hiä vau­raam­pia. Tämä tie­tys­ti tar­koit­taa, että jos elin­ta­soa mit­taa rahal­la, kan­nat­taa yrit­tää syn­tyä nai­sek­si. Rahaa on kuin ros­kaa eikä tar­vi pal­jon työ­tä­kään teh­dä. Ja elää vie­lä seit­se­män vuot­ta pidempään. 

    Vain maso­kis­ti­mies kan­nat­taa feminismiä.

  3. Täs­tä kes­ku­tel­laan taa­tus­ti, mut­ta ylei­sel­lä tasol­la voi­nee tode­ta, että ansio­si­don­nai­set tulon­siir­rot uusin­ta­vat palk­kae­ro­ja kun taas perus­tu­lo­to­teu­ma supis­taa niitä?

  4. Meni­kö minul­ta jotain ohi, kun näyt­täi­si sil­tä, että Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tuk­sen vii­mei­sen kap­pa­leen jäl­keen pitäi­si vas­ta alkaa arvoi­maan vero­tuk­sen vai­ku­tus­ta (yhdis­tet­ty­nä tun­ti­mää­rään) ja sit­ten eläkkeitä?

    1. Ris­to on taval­laan oikeas­sa. Se vii­mei­nen kap­pa­le ker­toi suun­nil­leen sen, mitä tie­de­tään (muu­ta­ma vuo­si sit­ten) brut­to­palk­ko­jen erois­ta. Tämän jäl­keen mukaan tule­vat vero­tus, joka kään­tä­nee net­to­pal­kan nais­ten eduk­si. Se on kui­ten­kin arvos­tuk­sen­va­rai­nen asia ja riip­puu sii­tä, miten suh­tau­dum­me sii­hen, että propgres­sii­vi­nen vero­tus ran­kai­see pait­si hyvä­osai­suu­des­ta (kor­kea tun­ti­palk­ka) että ahkeruudesta.
      Elä­ke on arvos­tuk­sen­va­rai­nen asia toi­sel­la tavoin. Mie­het voi­viat vaa­tia alem­pia elä­ke­mak­su­ja suh­tees­sa nai­siin lähes yhtä oikeu­te­tus­ti kuin tupakoijat.

  5. Osmo kir­joit­ti avauksessaan: 

    Jos uskom­me, että mie­het ja nai­set ovat saman­lai­sia hen­ki­sil­tä omi­nai­suuk­sil­taan pait­si, että mie­het ovat ahneem­pia kuin nai­set ja sik­si pää­ty­vät insi­nöö­reik­si, eivät­kä sai­raan­hoi­ta­jik­si, tämä ei ole tasa-arvo­ky­sy­mys lain­kaan. Mie­het nyt vain sat­tu­vat arvos­ta­maan rahaa enem­män kuin nai­set ja sik­si vali­koi­tu­vat insi­nöö­reik­si. Jos taas nai­sil­la on suku­puo­leen liit­ty­vä tai­pu­mus hoi­va-alal­le ja mie­hil­lä insi­nöö­reik­si, näi­den kah­den alan palk­kae­ro on tasa-arvokysymys.

    Mie­het halua­vat rahaa ja saa­vat sitä — ei tasa-arvokysymys
    Nai­set eivät väli­tä rahas­ta eivät­kä saa sitä — on tasa-arvokysymys

    Vähän niin kuin “jos tulee klaa­va, minä voi­tan, jos tulee kruu­na, sinä häviät”.

    Tar­koit­taa­ko tämä, että jos tasa-arvo on tavoi­te, nai­sil­le on annet­ta­va rahaa vaik­kei­vät he sii­tä väli­tä, ja mie­hil­le samoin on annet­ta­va rahaa kos­ka he halua­vat sitä? 

    Jokin täs­sä häi­rit­see minua, täy­tyy pohtia.

    1. Mie­het halua­vat rahaa ja saa­vat sitä – ei tasa-arvokysymys
      Nai­set eivät väli­tä rahas­ta eivät­kä saa sitä – on tasa-arvokysymys

      Vähän niin kuin “jos tulee klaa­va, minä voi­tan, jos tulee kruu­na, sinä häviät”.
      Ollaan täsmällisempiä.
      Hypo­tee­si A: valin­ta hoi­va-alan (huo­no palk­ka) ja insi­nöö­ria­lo­jen (hyvä palk­ka) ei ole suku­puo­lit­tu­nut, vaan sekä mie­het, että nai­set halua­vat enem­män hoi­va-alal­le kuin insi­nöö­reik­si. Mie­het ovat kui­ten­kin val­miim­pia tin­ki­mään elä­män muka­vuu­des­ta kuin nai­set ja sik­si pää­ty­vät ikä­vem­mil­le mut­ta rahak­kaam­mil­le insi­nöö­ria­loil­le. Tämä ei ole suku­puo­li­ky­sy­mys vaan valin­ta­ky­sy­mys eikä siis tasa-arvo-ongel­ma. Jos hoi­va- ja insi­nöö­ria­lo­jen pal­kat oli­si­vat samat, mies­ten ja nais­ten hakeu­tu­mi­ses­sa hoi­va-alal­le ei oli­si eroa.
      Hypo­tee­si B: Nai­set tun­te­vat enem­män vetoa hoi­va-alal­le kuin mie­het tai heil­lä on sii­hen suh­teel­li­nen etu, miten asian vain halu­aa­kin sanoa. Vaik­ka alo­jen pal­kat oli­si­vat samat nai­set hakeu­tui­si­vat hoi­va-aloil­le ja mie­het insi­nöö­reik­si. Tämän hypo­tee­sin mukaan hoi­va-alan huo­nom­mat pal­kat syr­ji­vät nai­sia, kos­ka hoi­va-ala sovel­tuu nai­sil­le biologisesti. 

      Van­ha­kan­tai­nen femi­nis­mi jos­tain syys­tä lin­noit­tau­tuu hypo­tee­sin A taak­se maa­la­ten mie­les­tä­ni itsen­sä nurk­kaan. Sil­loin­han hoi­va-alal­le hakeu­tu­mi­nen on nais­ten oma vika.

  6. HS:n verk­ko­kes­kus­te­lun mode­raat­to­ri on näkö­jään anta­nut ensim­mäi­sen puheen­vuo­ron Suma­sel­le itsel­leen taus­ta­fak­to­ja var­ten. Sii­nä on myös mik-:n anta­mat lähdelinkit.

    1. Minus­ta tuo Anna-Lii­san link­kaa­ma teks­ti on sama kuin Hesa­rin pape­ri­ver­sios­sa. Ei tuos­sa ker­ro­ta las­ken­ta­ta­vois­ta oikein mitään. Sik­si jou­dun arvai­le­maan seli­tyk­siä. Ovat­ko esi­mer­kik­si omas­ta tai lap­sen sai­rau­des­ta joh­tu­vat pois­sao­lot muka­na työajassa?

  7. Mitä tar­koi­tat sil­lä, että nai­set ovat parem­min kou­lu­tet­tu­ja kuin mie­het? Siis pitem­pään kou­lu­tet­tu­ja, kos­ka huma­nis­ti not­kuu yli­opis­tol­la kau­em­min kuin kaup­pa­tie­tei­li­jä kaup­pa­kor­keas­sa? Vai parem­min kou­lu­tet­tu­ja samal­la alalla?

    Olin muu­ten elä­nyt sii­nä käsi­tyk­ses­sä että 95–96 sent­tiä oli­si nais­ten _kuukausipalkka_ samois­sa töis­sä, 80 sent­tiä kun ei ote­ta huo­mioon työn suku­puo­lit­tu­nei­suut­ta. Miten­käs se nyt sit­ten on?

  8. Joka tapauk­ses­sa nai­set kulut­ta­vat usei­den tut­ki­mus­ten mukaan noin 80% kai­kes­ta yksi­tyi­ses­tä kulutuksesta ”

    Lie­nee tot­ta, näen­näi­ses­ti. Ehkä oikeam­pi teks­ti oli­si “nai­nen päät­tää 80% kai­kes­ta yks­tyi­ses­tä kulutuksesta”. 

    Useis­sa ns. nor­maa­leis­sa per­heis­sä tulot mene­vät yhtei­sel­le tilil­le ja nai­nen vas­taa kodin­hoi­dos­ta. Eli ostaa ruo­an, las­ten vaat­teet ja mie­hen kal­sa­rit, vas­taa kodin sisus­ta­mi­ses­ta ja muus­ta shown pyö­rit­tä­mi­ses­tä. Eli kan­taa vas­tuun per­heen talou­den hoi­dos­ta pit­käl­ti täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä käy­kö hän töis­sä vai ei. Pank­ki vie velan­hoi­to­ku­lut ja yhtiö­vas­tik­keen suo­raan pääl­tä ja kuun lopul­la kat­tel­laan olis­ko kaa­peis­sä jotain ennen uuden tilin tuloa. Mie­hen osak­si jää unek­sia mil­lai­sen auton tai veneen hän ostaa sit­ten kun on varaa ja vie­dä roskapussi.

    mie­les­tä­ni koko kes­kus­te­lu on vää­ris­ty­nyt­tä sil­loin kun puhu­taan vain suku­puo­li­ja­ois­ta teh­tä­vien suo­rit­ta­ja­na ja mit­ta­ri­na raha. 

    Mie­les­tä­ni pitäi­si nos­taa esiin nais­ten kan­ta­ma vas­tuu per­heen pyö­rit­tä­mi­ses­tä ja havai­ta, että se vas­tuu edel­ly­tää esim. las­ten vie­mis­tä lää­kä­riin kor­va­tu­leh­duk­sia hoi­ta­maan. Nai­nen hoi­taa asian riip­pu­mat­taa sii­tä tie­naa­ko hän parem­min kuin mies — kos­ka hän on äiti.

    tut­ki­muk­set ovat aina vää­ris­ty­nei­tä kos­ka nii­den lähtökohta,tutkimushypoteesi joka halu­taan ooit­taa oikeak­si, kuvaa tut­ki­jan omaa arvomaailmaa.Täten nii­den ver­tai­lu on turhaa.

    Palk­kae­rot tai­ta­vat par­hai­ten selit­tyä juu­ri työ­ajal­la ja kodin­hoi­to­vas­tuul­la sekä työ­teh­tä­vien eroil­la. ( kir­ves­mies, levy­sep­pä, auton­kul­jet­ta­ja — perus­hoi­ta­ja, las­ten­hoi­ta­ja, siivooja)

  9. Mie­het ete­ne­vät ural­la parem­min kuin nai­set. Tämä voi joh­tua syr­jin­näs­tä tai se voi joh­tua kun­nian­hi­mon ja rahan­hi­mon jakau­tu­mi­ses­ta epä­ta­sai­ses­ti suku­puo­len välil­le.

    En enää löy­tä­nyt link­kiä, mut­ta muis­taak­se­ni Talous­e­lä­mäs­sä vii­tat­tiin jokin aika sit­ten sel­vi­tyk­seen, jon­ka mukaan tämä ei ole tot­ta. Joh­ta­jan paik­kaa hake­val­la nai­sel­la on monin­ker­tai­nen toden­nä­köi­syys saa­da paik­ka vas­taa­van päte­vyy­den omaa­vaan mie­heen verrattuna.

  10. Mie­les­tä­ni pitäi­si nos­taa esiin nais­ten kan­ta­ma vas­tuu per­heen pyö­rit­tä­mi­ses­tä ja havai­ta, että se vas­tuu edel­ly­tää esim. las­ten vie­mis­tä lää­kä­riin kor­va­tu­leh­duk­sia hoi­ta­maan.

    Jaa­ha. Kun olen las­ten­lää­kä­riin tai ter­veys­kes­kuk­seen jono­tel­lut las­ten kans­sa, niin kyl­lä se suku­puo­li­ja­kau­ma van­hem­pien osal­ta on aika lail­la tasainen. 

    Tun­tuu, ettei mikään vale ole riit­tä­vän suu­ri femi­nis­tien suu­hun. Jokai­nen tut­ki­mus, joka vähän viit­taa poliit­ti­ses­ti tar­koi­tuk­sen­mu­kai­seen tulok­seen, tul­ki­taan aivan yliam­pu­vas­ti. Vas­taa­vas­ti jokai­nen tilas­tol­li­nen fak­ta, joka ei sii­hen sovi joko sivuu­te­taan tai mitä­töi­dään väit­tä­mäl­lä sitä “vää­ris­ty­neek­si”.

  11. Ymmär­rän hyvin ettei Osmo ter­veys­syis­tä kat­so hyväk­si pakot­taa itse­ään luke­maan Hesa­rin verkkokeskustelua. 😀 

    Nimim. “Pik­ku vai­mo” kir­joit­ti HS:n verk­ko­kes­kus­te­lus­sa 3.4. klo 17:45, sivun 3 vii­mei­nen postaus:

    Siis niin hir­ve­ää teks­tiä, että kau­his­tut­taa koko mies­ten mie­li­puo­li­nen val­lan­hi­mo, kun täl­lai­sia lukee!
    Täs­sä on otet­tu mies­ten ansioik­si kaik­ki mah­dol­li­nen, mut­ta unoh­det­tu se, että nai­set jou­tu­vat kan­ta­maan vas­tuun las­ten syn­nyt­tä­mi­ses­tä ja hoi­ta­mi­ses­ta ja kodis­ta mones­ti TÄYSIN ILMAN PALKKAA 24/7!

    Onko­han kyvyt­tö­myys tar­kas­tel­la ilmiöi­tä eril­li­si­nä nai­sel­li­nen ominaisuus?

    Se, mitä tulon­siir­to­ja pitäi­si teh­dä, on tie­ten­kin toi­nen tari­na kuin työ­nan­ta­jan ansio­työs­tä mak­sa­ma palk­ka, kuten Osmo­kin muis­tut­taa. Haluai­sin­pa tie­tää, ovat­ko HS-foo­ru­min vim­mas­tu­neet nai­set otta­neet äitiys­päi­vä­ra­hat ja pal­kal­li­set äitiys­lo­mat ja hoi­to­va­paat huo­mioon? Eivät he aina­kaan tuo esiin sitä, jos ovatkin.

  12. Onko­han se niin, että nai­set hoi­ta­vat enem­män kak­sin­huol­ta­ja­per­heis­sä las­ten päi­vä­ko­ti- ja kou­lu­mat­ko­ja ja lääkärissäkäyntejä?

    Omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni näin ei ole, mut­ta nämä “minun lähi­pii­ris­sä­ni” ‑pää­tel­mät nyt eivät ole kovin hyviä argu­ment­te­ja täl­lai­seen kes­kus­te­luun — tai eivät oikeas­taan argu­ment­te­ja ollenkaan. 

    Mut­ta sii­nä­hän Osmo on aivan oikeas­sa, että per­heen sisäi­nen työn­ja­ko ei lii­ty palk­ka­ta­sa-arvoon lain.

  13. Tääl­tä siis kan­nat­taa kat­soa, jos kiin­nos­taa mil­lä kri­tee­rein Suma­nen on las­ke­nut, jos on johdonmukainen:
    http://www.tasa-arvo.com/U0palkkatasa-arvotutkimuskilpailu.html

    Se, että nai­set kulut­taa 80 pros­saa tar­koit­taa per­heen vält­tä­mät­tö­mien meno­jen lisäk­si muuta: 

    -Kau­pun­gil­la voi pää­tel­lä kaup­po­jen tar­jon­nas­ta, kum­pi suku­puo­li shop­paa huvik­seen ja mitä. 

    -Tut­ki­mus­ten mukaan nai­set myös päät­tä­vät esi­mer­kik­si yhtei­ses­tä vapaa-ajan vie­tos­ta (esi­mer­kik­si mat­kois­ta) sel­väs­ti mie­hiä useammin. 

    -Lisäk­si jot­kut nai­set har­ras­ta­vat jopa into­hi­moi­ses­ti asioi­ta, jot­ka saat­ta­vat näky tilas­tois­sa per­heen yhtei­se­nä kulu­tuk­se­na, kuten sisus­tus­ta, tai koti­työ­nä, kuten käsitöitä.

    En ole mis­sään näh­nyt yri­tys­tä­kään tilas­toi­da kulu­tus­ta omaan/yhteiseen kulu­tuk­seen. Var­maa kai kui­ten­kin on, että nais­ten oma kulu­tus on sel­väs­ti suu­rem­paa kuin mies­ten. Nais­ten seit­se­män vuot­ta pidem­pi eli­ni­kä myös vai­kut­taa asiaan.

    Eri­koi­nen yhteen­sat­tu­ma on, että nais­ten suo­si­maa kulu­tus­ta vero­tus koh­te­lee neut­raa­lis­ti, kun taas mies­ten suo­si­maa usein ran­gais­tus­ve­ro­te­taan (vii­na, tupak­ka, moottori).

  14. Elä­ke on arvos­tuk­sen­va­rai­nen asia toi­sel­la tavoin. Mie­het voi­viat vaa­tia alem­pia elä­ke­mak­su­ja suh­tees­sa nai­siin lähes yhtä oikeu­te­tus­ti kuin tupakoijat.”

    Ja nai­set voi­vat vaa­tia samaa palk­kaa yhtä oikeu­te­tus­ti kuin lais­ku­rit. Eli usein tar­koi­tus on, että lop­pu­tu­los oli­si yhteis­kun­nas­sa tasa-arvoi­nen var­sin­kin sil­loin, kun läh­tö­koh­tien luon­tees­ta val­lit­see epä­var­muus: onko esi­mer­kik­si nais­ten oma syy, kun eivät opis­ke­le insi­nöö­reik­si vai joh­tuu­ko jos­tain muusta. 

    Mies­ten lyhyem­män kes­ki-iän syys­tä ei ole var­muut­ta. Joku osuus näyt­täi­si olla puh­taas­ti evo­luu­tion tuot­ta­mal­la bio­lo­gial­la, jol­le mies ei voi siis mitään. Entä itse­mur­hat tai vaa­ral­li­set työt? Onko palo­mies syyl­li­nen sii­hen, että kuo­lee nuo­re­na? Ovat­ko mie­het syyl­li­siä sii­hen, että tap­pa­vat itsen­sä vii­si ker­taa useam­min kuin nai­set? Tai sii­hen, että nuo­ri­na har­ras­ta­vat vaa­ral­li­ses­ti tai sii­hen, että jou­tu­vat useam­min väki­val­lan koh­teik­si? Ovat­ko mie­het syyl­li­siä sii­hen, että syr­jäy­ty­vät, koke­va itsen­sä onnet­to­mam­mik­si, eivät koe hal­lit­se­van­sa elä­mään­sä yhtä hyvin kuin naiset?

  15. Mitään link­kiä tai muu­ta fak­taa ei ole, mut­ta sanom­pa­han vaan, että nais­ten hoi­vaa­mis­viet­ti on mie­hiä suu­rem­pi. Jos pihal­la on peh­mo­nal­le, tytöt sano­vat, aiko se on iha­na. Pihan pojat pelaa­vat sil­lä nal­lel­la myö­hem­min jalkapalloa.

    Tämä selit­tää siis osit­tain nais­ten hakeu­tu­mi­sen hoiva‑, sosi­aa­li ja ope­tusa­lal­le. Mies­ten hakeu­tu­mis­ta insi­nöö­reik­si ja tek­ni­koik­si joh­tuu osit­tain sii­tä, että mie­het vaan ovat ker­ta­kaik­ki­aan rakas­tu­neet kai­ken maa­il­man här­ve­lei­hin. Kun­non mies ostaa vähin­tään ker­ran vuo­des­sa kotiin jon­kin vem­pai­men, jol­la ei ker­ta kaik­ki­aan tee yhtään mitään.

    Ei kai nais­ten pie­nem­mäs­sä euros­sa tar­vi­ta mitään kovaa tilas­toa­na­lyy­sia. Riit­tää kun kat­soo, mitä palk­kaa mak­se­taan nais- ja mies­aloil­la. Mik­si mak­se­taan vähem­män tai enem­män, menee jo psy­ko­lo­gian puolelle.

  16. Yhteis­ta­lous ei muu­ten ole Suo­mes­sa mikään läpi­huu­to­jut­tu. En nyt pys­ty ulko­muis­tis­ta rypis­tä­mään läh­de­vii­tet­tä, mut­ta sii­tä on teh­ty tut­ki­mus, jon­ka mukaan tyy­pil­li­ses­ti se joka rahan ansait­see, saa ensi­si­jai­ses­ti päät­tää, mihin raha käy­te­tään. Täs­tä syys­tä per­heis­sä usein aikui­sil­la on de fac­to eri elintasot. 

    Tasa-arvoi­seen rahan­ja­koon voi pääs­tä vain sil­lä, että rahan­jaos­ta ääneen sovi­taan vii­meis­tään lap­sia teh­des­sä. Jos­tain syys­tä paris­kun­nat eivät toi­mi niin. 

    Mut­ta toki tämä on asia, jol­le työ­nan­ta­jat palk­ko­ja räk­nä­tes­sään aika vähän voivat 😉

  17. Hil­jat­tain Hesa­ri uuti­soi, että mie­hil­lä on nel­jä tun­tia enem­män vapaa-aikaa vii­kos­sa nai­siin ver­rat­tu­na, kun kat­so­taan mui­ta­kin kuin palkkatyötunteja.

    Tämä ei lii­ty palk­ka­ta­sa-arvoon, mut­ta tuo “mies­ten suu­rem­pi ahke­ruus suh­tees­sa nai­siin” pis­ti kui­ten­kin täs­tä syys­tä hie­man sil­mään Osmon teks­tis­tä. Nai­set teke­vät pal­kat­to­mia töi­tä mie­hiä enem­män; eivät­kö nime­no­maan he sil­loin ole ahke­ram­pia? Mie­het (ja minä!) teke­vät sil­loin, kun työs­tä on mah­dol­lis­ta saa­da rahaa ja lepää­vät muun ajan. Näin kärjistäen.

    Enki­dul­le huo­mio­na, että aina­kin minun femi­nis­mi­ni kan­nat­taa nime­no­maan suku­puo­lien välis­tä tasa­ver­tai­suut­ta, ei nais­ten yliar­vos­tus­ta. Suku­puo­li­si­don­nai­seen ter­mi­no­lo­gi­aan ei kan­na­ta taker­tua; voi­han mm. maa­her­ra­kin olla nai­nen ter­mis­tä riippumatta.

  18. Täy­tyy vie­lä sanoa, että aika nop­sas­ti mei­kä­läi­nen­kin rep­sah­ti puhu­maan mies­ten parem­mis­ta pal­kois­ta vaik­ka Pau­li Suma­nen juu­ri on todis­ta­nut, että nai­sil­la­han ne parem­mat pal­kat on.

    Pait­si jos tuo kokoaik­työ­juts­ka sot­kee asian. 

    Ehkä oli­si­kin jär­ke­väm­pää puhua kulu­tuk­ses­ta ja ehkä myös sää­tä­mi­ses­tä kuten jo ehdo­tin. Kan­sa­lai­sil­le tulee nimit­täin rahaa muu­al­ta­kin kuin pal­kas­ta ja sitä rahaa on ihan yhtä muka­va käyt­tää kun itse tienattua.

    Elä­ke­sääs­tä­mi­nen esi­mer­kik­si tar­koit­taa suur­ta tulon­siir­toa mie­hil­tä nai­sil­le. Kum­mal­li­nen yhteen­sat­tu­ma: vakuu­tus­yh­tiöt saa­vat huo­mioi­da suku­puo­liin liit­ty­vät ris­kit vakuu­tus­mak­suis­sa muu­ten, mut­ta ei sil­loin kun vakuu­tus­mak­su ker­ran­kin oli­si nai­sil­le suu­rem­pi eli elä­ke­va­kuu­tuk­sen kohdalla.

  19. Pari seik­kaa:

    Sel­viö, joka pti­ää sanoa, kos­ka kaik­ki­ki eivät tun­nu sitä ymmär­tä­vän. Puhum­me kes­ki­mää­räi­sis­tä suu­reis­ta. Eero ryh­mien sisäl­lä ovat suu­rem­mat kuin ryh­mien väliilä

    1) Mie­hil­lä on kes­ki­mää­rin pidem­pi (ja han­ka­lam­pi) työ­mat­ka. Työ­mat­ka-aika on myös yksi­lön työäaikakustrannuksia

    2) Säh­kö­mie­hen kou­lu­tus on lähes yhtä pit­kä (2½ vai 3½ vuot­ta) kuin sai­raan­hoi­ta­jal­la. Vas­tuu on yhtä suu­ri; seik­ka jota ajat­te­lee vain sil­loin, aen­nus on vää­rin teh­ty. — Ja tau­luk­ko­palk­ka liki­mää­rin sama.

    Säh­kö­asen­ta­jan tut­kin­to on perus­kou­lu­poh­jai­nen, sh.n yo-poh­jai­nen, mut­ta täl­lä ei minus­ta ole mer­ki­tys­tä. Voin perustella.

    3) Ns.miesten töis­sä, esim. kai­vuu­ko­neen kul­jet­ta­jal­ta ei vaa­di­ta k o u l u t u s ta , mut­ta vaa­di­taan a m m a t t i t a i t o a , joka han­ki­taan työn kautta.

    4) Täs­tä taas huo­maam­me, etät kou­lu­te­tut, yleen­sä vie­lä kora­kou­lu­te­tut kes­kus­te­le­vat pals­toill näis­tä asiois­ta, ja yleebn­sä vain hyvin kapeas­ti omal­ta kan­nal­taan. — Luok­ka­nint­res­siit ovat objek­tii­vi­set eivät­kä subjektiiviset.

    5) Hyvin monis­sa per­heis­sä, ja toi­mi­vi­sa per­heis­sä, nai­sen teh­tä­vä on per­heen sosi­aa­li- ja tunent­lao­duen yllä­pi­töän­mi­nen. Tämä on yllättä´vän aika­vaa puu­haa. Ja per­heen., kuten jokai­sen talous­yk­si­kön toi­mi­vuus, perus­tuu toi­mi­vaan työn­ja­koon. Mie­dän on osat­ta­va arvos­taa myös per­hees­sä teh­tyä “pal­ka­ton­ta” työ­tä. Pal­ka­ton­ta sie ei ole, vaik­ka rahaa ei liikutettakaan.

  20. muis­tan luke­nee­ni että pien­ten las­ten isät teke­vät eri­tyi­sen pal­jon yli­töi­tä. Olen poh­ti­nut joh­tuu­ko tämä pakos­ta vai sii­tä että töis­sä on hel­pom­paa kuin koto­na. Havain­to­je­ni mukaan osa mies­ten pidem­mäs­tä työ­ajas­ta on erään­lais­ta töis­sä lor­vi­mis­ta. Ts veny­te­tään työ­päi­vää sen sijaan että teh­täi­siin hom­mat tehok­kaas­ti työ­ajal­la. Toki nykyi­sin on pal­jon sekä mies- että nai­sa­lo­ja, jois­sa jat­ku­vas­ti ker­tyy ylitöitä.

    Ihmet­te­len Oden avio­ta että insi­nööir­hom­ma on pait­si rahak­kaam­paa myös ikä­väm­pää kuin hoi­va-ala. Hoi­va-alan todel­li­suus ihmis­ten erit­tei­den kes­kel­lä on kyl­lä usein aika ikävää.

    Las­ten lää­kä­ri­käyn­neis­tä koke­muk­se­ni ter­veys­kes­kuk­ses­ta (n 12v) on että val­tao­sin lap­sia tuo­vat vas­taa­no­tol­le nai­set, mut­ta eivät yksinomaan.

    1. Ihmet­te­len Oden avio­ta että insi­nööir­hom­ma on pait­si rahak­kaam­paa myös ikä­väm­pää kuin hoi­va-ala. Hoi­va-alan todel­li­suus ihmis­ten erit­tei­den kes­kel­lä on kyl­lä usein aika ikävää.

      Ei se ollut minun arvio­ni vaan osa hypo­tee­sia A, jon­ka mukaan nai­sil­la ei ole mie­hiin ver­rat­tu­na mitään bio­lo­gis­ta tai­pu­mus­ta nai­sil­la hoi­va-alal­le. Jos tai­pu­mus­ta ei ole, työt ovat ikä­väm­piä ja palk­ka huo­nom­pi ja sil­ti nai­set tun­ke­vat alal­le, jou­dum­me ris­ti­rii­taan koko hypo­tee­sin sisäi­sen logii­kan kans­sa. Luu­lin asian tul­leen sel­väk­si: minus­ta koko hypo­tee­sis­sa ei ole mitään järkeä.

  21. Olen kuul­lut sel­lai­sen arvion ja se näyt­tää myös omien havain­to­je­ni poh­jal­ta pitä­vän paik­kan­sa, että nais­ten omi­nai­suu­det gaus­sin käy­räl­le lai­tet­tu­na jakau­tu­vat pal­jon tasai­sem­min kuin mies­ten omi­nai­suu­det. Ts. asias­sa kuin asias­sa mie­his­sä oli­si sekä huip­pu­ja että huo­noi­ten menes­ty­viä enemmän. 

    Kun kaik­ki pyri­tään mitoit­ta­maan kes­ki­ver­to­suo­riu­tu­jan mukai­ses­ti, tämä on välil­li­ses­ti hie­man nai­sia suo­si­va meka­nis­mi, sekä huo­noi­ten, että par­hai­ten suo­riu­tu­vien mies­ten (ja nais­ten) ja koko­nai­suu­den kustannuksella. 

    Kas­vu­yri­tyk­siä syn­tyi­si sil­lä­ta­val­la, että kas­vu­yri­tys­tä raken­ta­vien puo­li­sot (nai­set ja mie­het) hyväk­syi­si­vät sen, että pit­kän aikaa voi men­nä, osto­voi­mal­la mitat­tu­na, huo­nom­min kuin muil­la. Kas­vu­yrit­tä­jil­lä oli­si peli­va­raa toteut­taa omat vision­sa ja myö­hem­min heil­lä meni­si­kin, myös osto­voi­mal­la mitat­tu­na, parem­min kuin muilla. 

    Tie­ten­kään kaik­ki kas­vu­yri­tyk­set eivät onnis­tu lois­ta­vas­ti, ja sik­si rak­kaus on täs­sä se tär­kein asia. Ts. että kas­vu­yrit­tä­jien puo­li­sot aidos­ti hyväk­syi­si­vät sen, että on ok, hyväk­syt­tä­vää ja jopa toi­vot­ta­vaa olla jopa pal­jon­kin eri­lai­nen kuin muut.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Se on kui­ten­kin arvos­tuk­sen­va­rai­nen asia ja riip­puu sii­tä, miten suh­tau­dum­me sii­hen, että propgres­sii­vi­nen vero­tus ran­kai­see pait­si hyvä­osai­suu­des­ta (kor­kea tun­ti­palk­ka) että ahkeruudesta. 

    On täs­sä progres­sii­vi­ses­sa vero­tuk­ses­sa sel­lai­nen­kin puo­li, että se suo­sii sel­lais­ta tulon­muo­dos­tus­ta, jos­sa tulot tule­vat mah­dol­li­sim­man tasai­ses­ti. Jos tie­naa yhte­nä vuon­na 500 000 euroa, ja seu­raa­vi­na kymm­ne­ne­nä ei mitään, mak­saa pal­jon enem­män vero­ja kuin sii­nä tapauk­ses­sa, että tie­naa tasai­ses­ti 50 000 euroa vuodessa.

    Tie­ten­kin tämä suo­sii myös pit­kä-ikäi­sem­piä, joi­den tulot jakau­tu­vat pidem­mäl­le ajal­le. Samal­la se syrjii:
    — kor­keam­min kou­lu­tet­tu­ja, jot­ka hank­ki­vat tulon­sa lyhyem­mäl­tä ajalta,
    — optiomiljonäärejä,
    — paris­kun­tia, joi­den tulon­ja­ko on epä­ta­sai­nen (toi­nen osa­puo­li tie­naa mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin toinen),
    — ammat­te­ja jois­sa alku­pal­kat ovat pie­net, mut­ta ura­ke­hi­tys nos­taa mer­kit­tä­väs­ti ansiotasoa.

    Vero­tus oikeas­taan ohjai­si sii­hen, että menee heti perus­kou­lus­ta johon­kin hyvin pal­kat­tuun teh­das­työ­hön, johon ei tar­vit­se kum­mois­ta kou­lu­tus­ta, ja jos­sa lik­sa ei kum­mem­min nouse ura­ke­hi­tyk­sen myö­tä. Sit­ten kan­nat­taa hank­kia puo­li­so, joka toi­mii samoin ja elää mah­dol­li­sim­man pitkään.

    Arvos­tus­ky­sy­myk­siä toki, mut­ta har­vem­min olen näh­nyt vero­progres­sion poh­din­taa täl­tä kantilta.

    Kari

  23. Osmo: “Mies­ten suu­rem­pi ahke­ruus suh­tees­sa nai­siin – jos kysy­mys ei ole lap­sis­ta – ei ole mikään tasa-arvo­ky­sy­mys, vaan ker­too eri­la­sis­ta elämänarvoista.”

    Oman vaa­ti­mat­to­man työ­elä­mä­ko­ke­muk­se­ni (~40 v.) mukaan nai­set ovat ahke­ram­pia kuin mie­het, huomattavasti.
    Mie­het oppi­vat luu­mui­lun armei­jas­sa, jos eivät jo aikaisemmin.
    Ja koti­työt tai lap­sen­hoi­to ym. eivät kuu­lu palk­ka­ta­saar­voon lainkaan.
    Kysy­mys hoi­va-alo­jen ja insi­nöö­ria­lo­jen palk­ko­jen suh­tees­ta kyl­lä kuu­luu, mut­ta vas­taus ei lie­ne yksin­ker­tai­nen — esim. kysyn­tä ja tarjonta?

  24. Eikö hoi­va-alal­le tai insi­nöö­rik­si hakeu­tu­mi­sel­le pitäi­si myös esit­tää hypo­tee­si C, jon­ka mukaan nai­set sovel­tu­vat hoi­va-alal­le parem­min kult­tuu­ri­sis­ta syis­tä? Täl­löin kult­tuu­ri on seik­ka jota Osmon mai­nit­se­ma “van­ha­kan­tai­nen femi­nis­mi” pyr­kii muuttamaan.

  25. Jos nai­nen pas­saa mies­tään koto­na tai jää mie­hen sijas­ta kotiin las­ten sai­ras­tues­sa, se on nai­sen ja mie­hen väli­nen asia eikä kuu­lu työnantajalle. 

    Ei kukaan rah­taa sete­lei­tä mie­hen työ­nan­ta­jal­ta nai­sen työ­nan­ta­jal­le, joten ei voi vaa­tia nai­sen työ­nan­ta­jaa mak­sa­maan yhtä kor­ke­aa nimel­lis­palk­kaa eli kor­keam­paa tun­ti­palk­kaa kuin mie­hen työ­nan­ta­ja maksaa.

    Nai­sen euro on siis 100 sent­tiä käy­tet­tä­vis­sä ole­vien tie­to­jen perus­teel­la, jos ker­ran saa­vat saman pal­kan todel­li­sis­ta työtunneista.

    Mik­si sink­ku­jen, homo­pa­rien ym. tuli­si kulut­ta­ji­na ja yrit­tä­ji­nä kus­tan­taa se, että joku hete­ro­nai­nen tekee mie­hel­leen kuu­lu­via kotitöitä?

    Jos per­hees­sä ei halu­ta jakaa töi­tä tasan, per­heen on sovit­ta­va tulo­jen jaka­mi­ses­ta oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Tähän voi kuu­lua lisäe­lä­ke­va­kuu­tus nai­sel­le mie­hen palkasta.

    Val­tio voi hel­pot­taa oikeu­den­mu­kai­sen jaon byro­kra­ti­aa anta­mal­la jakaa tasan elä­ke­va­kuu­tus­mak­sut ruk­sil­la veroil­moi­tuk­ses­sa ym. Pal­jon muu­ta val­tio ei voi teh­dä, ellei läh­de­tä pakottamislinjalle.

    Jos las­ten hank­ki­mis­ta halu­taan tukea, se tulee teh­dä korot­ta­mal­la lap­si­li­siä ym., ei tuke­mal­la joi­den­kin (lap­set­to­mien­kin?) hete­ro­pa­rien epä­ta­sais­ta työnjakoa.

    Perus­tee­ton­ta eroa työn kysyn­näs­sä ja pal­kois­sa syn­tyy sii­tä, että elin­kei­no­tuet anne­taan mies­val­tai­sil­le teol­li­suus­aloil­le ja työ­tä verot­ta­mal­la hai­ta­taan eni­ten nais­val­tai­sia palvelualoja.

    Mie­hil­lä lie­nee luon­tai­nen tai­pu­mus pom­min­pur­ka­jik­si ja mui­hin ris­kiam­mat­tei­hin, mut­ta se ei tee nii­den kor­keam­mas­ta pal­kas­ta epä­ta­sa-arvoi­sia: jos hal­vem­mal­la ei löy­dy riit­tä­vän hyvää työ­voi­maa hom­maan tar­peek­si, palk­ka ei ole lii­an korkea. 

    Asiak­kaat mak­sa­vat nais­mal­lien kuvis­ta enem­män kuin mies­mal­lien, joten mal­lien palk­kae­ro on hyväk­syt­tä­vää — mik­si yrit­tä­jien pitäi­si omas­taan mak­saa mies­mal­leil­le lisää? Vas­taa­vas­ti hovi­mes­ta­reil­la voi olla toi­sin­päin. Yri­tys­joh­ta­jan rääk­ki­hom­miin on pal­jon enem­män haluk­kai­ta päte­viä mie­hiä kuin nai­sia. Minä en sel­lai­seen hom­maan suos­tui­si — tai edes teke­mään sitä uraa, jol­la sii­hen pätevöityisin. 

    Kou­lu­tus ei ole palk­ka­pe­rus­te, ellei sit­ten tie­tyn kou­lu­tuk­sen omaa­vis­ta ole pula johon­kin hom­maan, jos­sa kou­lu­tet­tu tuot­taa pal­jon enem­män (nimim. dosentti).

  26. Tämä on ehkä tur­haa nil­li­tys­tä, mut­ta kes­kus­te­lu nais­ten pal­kois­ta ja samas­sa yhtey­des­sä mutu­poh­jai­nen hoi­ta­ja-insi­nöö­ri palk­ka­ver­tai­lu saa aina veren­pai­neen kohoamaan.

    Insi­nöö­ria­lois­ta puhut­taes­sa oli­si hyvä ero­tel­la jul­ki­nen ja yksi­tyi­nen sek­to­ri, sekä kou­lu­tuk­ses­ta amk-insi­nöö­ri ja diplo­mi insi­nöö­ri. Samoin kuin “hoi­ta­jis­ta” voi­si tar­ken­taa onko kysees­sä lähi­hoi­ta­ja, sai­raan­hoi­ta­ja, lää­kä­ri vai yksi­tyis­sai­raa­lan joh­ta­va kirurgi. 

    Esim. mat­ka­pu­he­li­ny­ri­tyk­ses­sä pro­jek­ti­pää­lik­kö­nä tai senior-tason asian­tun­ti­ja­na työs­ken­te­le­vää diplo­mi insi­nöö­riä kan­nat­taa ennem­min ver­ra­ta ter­veys­kes­kus­lää­kä­riin kuin “hoi­ta­jaan”.

    Jokin kun­nan palo­tar­kas­ta­ja (insi­nöö­ri amk) ei vält­tä­mät­tä tie­naa enem­pää kuin saman kun­nan opet­ta­ja tai sairaanhoitaja.

  27. Osmo
    ” Tämän hypo­tee­sin mukaan hoi­va-alan huo­nom­mat pal­kat syr­ji­vät nai­sia, kos­ka hoi­va-ala sovel­tuu nai­sil­le biologisesti.”

    Samaan aikaan insi­nöö­ria­lo­jen kur­jat työ­olot ja epä­var­man työ­suh­teet syr­ji­vät mie­hiä, kos­ka insi­nöö­ria­lat sovel­tu­vat parem­min mie­hil­le biologisesti.

  28. Osmo:

    Jos taas nai­sil­la on suku­puo­leen liit­ty­vä tai­pu­mus hoi­va-alal­le ja mie­hil­lä insi­nöö­reik­si, näi­den kah­den alan palk­kae­ro on tasa-arvokysymys

    Sitä voi kyl­lä tar­kas­tel­la tasa-arvo­ky­sy­myk­se­nä, mut­ta sil­lä ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se olla mitään teke­mis­tä tasa-arvon saa­ti syr­jin­nän kans­sa. Jos ole­te­taan, että yksi­lö A kyke­nee sekä hoit­sun hom­miin että insi­nöö­rin hom­miin ja yksi­lö B kyke­nee ainoas­taan hoit­sun hom­miin, on tie­tys­ti jär­ke­vää, että A ryh­tyy insi­nöö­rik­si ja B hoit­suk­si. Alo­jen välil­le voi kui­ten­kin muo­dos­tua täy­sin perus­tel­tu palk­ka-ero, jol­la ei ole mitään teke­mis­tä syr­jin­nän kans­sa. Ero voi joh­tua esim. sii­tä, että niu­kem­mal­le omi­nai­suu­del­le muo­dos­tuu kor­keam­pi hin­ta markkinoilla. 

    Tasa-arvo-ongel­ma tuo asia on ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että nai­set tode­taan koko­nai­suu­des­saan omi­nai­suuk­sil­taan huonommiksi/tuottamattomammiksi ja koe­taan, että bio­lo­gi­nen ero tulee kom­pen­soi­da rahallisesti.

    Jos bio­lo­gi­nen ero huo­non­taa nais­ten ansain­ta­mah­dol­li­suuk­sia ja se halu­taan kom­pen­soi­da, luu­li­sin kom­pen­soin­nin onn­his­tu­van jär­ke­väm­min jol­lain muul­la taval­la kuin sot­ke­mal­la palkanmuodostusta.

  29. Jos tosi­aan tun­ti­pal­kat ovat samo­ja, vaik­ka mies­ten työ­tun­neis­ta useam­mat ovat yli­työ­tun­te­ja ja mie­het teke­vät vaa­ral­li­sem­pia ja kulut­ta­vam­pia töi­tä sekä nii­tä, joi­hin hou­ku­tel­laan kor­keam­mal­la pal­kal­la, löy­dän ilmiöl­le vain kak­si selitystä:
    1. Nai­set ovat tuot­ta­vam­pia työntekijöitä.
    2. Mie­hiä syrjitään.

    Veik­kaan ykkös­tä. Vaik­ka mies­ten kou­lu­tus on ehkä yleen­sä rele­van­tim­paa tuot­ta­vuu­del­le, ehkä nais­ten kou­lu­tuk­sen mää­räl­li­nen yli­voi­ma rat­kai­see. Tai sit­ten nai­set ovat muu­ten parem­pia työn­te­ki­jöi­tä (ahke­ram­pia, tun­nol­li­sem­pia, huo­lel­li­sem­pia, lah­jak­kaam­pia tms.).

  30. Osmo:

    Tähä­nas­ti­sis­sa oikein teh­dyis­sä tut­ki­muk­sis­sa mies­ten ja nais­ten suku­puo­les­ta joh­tu­vik­si palk­kae­roik­si on saa­tu noin vii­si pro­sent­tia mies­ten hyväksi

    Tätä voi­si tar­ken­taa sen ver­ran, että tuon vii­den prso­sen­tin eron ja suku­puo­len välil­le ei ilmei­ses­ti ole osoi­tet­tu mitään kausaa­lis­ta yhteyt­tä. On vain vakioi­tu mui­ta muut­tu­jia pois ja todet­tu selit­tä­mä­tön osa suku­puo­les­ta johtuvaksi. 

    Mik­si Suma­nen saa häi­vy­te­tyk­si myös tuon vii­si pro­sent­tia? Oma arvauk­se­ni on – ja tämä arvaus voi olla vää­rin – että nai­sil­la on mie­hiä enem­män pois­sao­lo­ja; joko sai­raus­pois­sao­lo­ja tai sai­raan lap­sen hoitamista.

    Nai­sil­la ihan tie­de­tys­ti on huo­mat­ta­vas­ti enem­män pois­sao­lo­ja. Mut­ta lyhyet pois­sao­lot ovat yleen­sä pal­kal­li­sia. Ne pois­sao­lot, jot­ka eivät ole pal­kal­li­sia eivät ole myös­kään mie­hil­le pal­kal­li­sia. Kysees­sä ei siis var­si­nai­ses­ti ole tasa-arvo-ongel­ma. Pait­si jos nai­set ovat mie­hiä sai­raam­pia ja sai­raus halu­taan kom­pen­soi­da. Tätä­kään kom­pen­saa­tio­ta ei kui­ten­kaan pitäi­si mie­les­tä­ni teh­dä puut­tu­mal­la pal­kan­muo­dos­tuk­seen. Nais­ten ter­vey­den­hoi­toon käy­te­tään jo nyt huo­mat­ta­vas­ti enem­män rahaa kuin mies­ten ja sil­lä puo­lel­la kom­pen­saa­tio tuli­si­kin suorittaa.

  31. Osmo:

    Jos palk­kae­rois­ta pois­te­taan se, että nai­set hakeu­tu­vat huo­no­palk­kai­siin hom­miin ihan omas­ta tah­dos­taan (-) ja hei­dän pie­nem­mät työn­tun­ti­mää­rän­sä (-) sekä se, että nai­set ovat kes­ki­mää­rin parem­min kou­lu­tet­tu­ja kuin mie­het (+), nais­ten euro lie­nee noin 95 senttiä.

    Tämä arvio lie­nee ihan hatus­ta hei­tet­ty? Miten pois­tat palk­kae­ros­ta sen, että nai­set hakeu­tu­vat huo­no­palk­kai­siin hom­miin omas­ta tah­dos­taan? Mikä on sen pai­noar­vo? Voi­han olla, että alo­jen palk­kaus on täy­sin riip­pu­ma­ton suku­puo­li­ja­kau­mas­ta ja tuo selit­tä­mä­tön 5% joh­tuu pel­käs­tään vapaa­eh­toi­sis­ta valinnoista.

    Tuo, että nai­set ovat kes­ki­mää­rin “parem­min” kou­lu­tet­tu­ja, on osit­tain har­haa jos tui­jot­taa vain tilas­to­ja ja niput­taa aka­tee­mi­set yhdek­si mas­sak­si. Rahan hank­ki­mi­sen kan­nal­ta on oleel­lis­ta oma­ta nii­tä kyky­jä, joi­ta mark­ki­nat arvos­ta­vat. Kor­kea kou­lu­tus voi­daan lait­taa nai­sil­la plus-sarak­kee­seen ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että nai­set ovat kou­lut­tau­tu­neet mie­hiä parem­min sel­lai­sil­le aloil­le, joil­la mak­se­taan hyvin. Täl­lai­sia alo­ja ovat esim. lää­kä­rit ja laki­mie­het, mut­ta nais­ten ylie­dus­tus näil­lä aloil­la ei vält­tä­mät­tä vie­lä koko­pai­nol­laan näy palk­ka­ti­las­tois­sa, kos­ka koke­neim­mis­ta lää­kä­reis­tä ja laki­mie­his­tä lie­nee vie­lä täl­lä hetel­lä suu­rem­pi osa mie­hiä. Lää­kä­ri­kun­nas­sa mie­het tie­naa­vat kes­ki­mää­rin muis­taak­se­ni 2–3 pro­sent­tia nai­sia enem­män myös joh­tuen sii­tä, että mies­lää­kä­rit teke­vät enem­män päi­vys­tyk­siä yms.

    Lisäk­si on huo­mat­ta­va mää­rä esim. kova­palk­kai­sia nört­tia­lo­jen ammat­ti­lai­sia, jois­ta 99% on mie­hiä kou­lu­tuk­ses­ta riippumatta.

  32. Pie­ni­tu­loi­sen nai­sen euro voi hyvin­kin olla 95 sent­tiä, olet­taen että hänel­lä on hyvä­tu­loi­nen avio­mies. Eli paris­kun­ta jos­sa kum­mal­la­kin on yhtä suu­ret tulot mak­saa vähem­män vero­ja kuin paris­kun­ta joka tie­naa yhteen­sä ihan yhtä pal­jon, mut­ta niin että toi­sel­la on pie­net ja toi­sel­la suu­ret tulot. Tämä on mielivaltaista.

  33. Mitään link­kiä tai muu­ta fak­taa ei ole, mut­ta sanom­pa­han vaan, että nais­ten hoi­vaa­mis­viet­ti on mie­hiä suurempi.”

    Todis­tuk­sis­ta tulee mieleen
    ‑sim­pans­sien ja mui­den api­noi­den käy­tös (esi­mer­kik­si vau­va-api­nat valit­se­vat leik­ki­ka­lun­sa ste­reo­tyyp­pi­ses­ti här­ve­li-nuk­ke lin­jal­ta suku­puo­len mukaan).
    ‑evo­luu­tio oli­si toi­mi­nut para­dok­saa­li­ses­ti, jos oli­si kehit­tä­nyt met­säs­tyk­seen ja soti­mi­seen sopi­van ruu­miin ja sijoit­ta­nut sii­hen voi­mak­kaas­ti hoi­vaa­mis­viet­ti­sen sielun.
    ‑aivo­ku­vauk­ses­sa on las­ten kuvia näy­tet­täes­sä huo­mat­tu ero­ja niin, että nai­set kes­ki­mää­rin rea­goi­vat voi­mak­kaam­min ja myön­tei­sem­min lapsiin
    ‑Taking Sex Dif­fe­rences Serious­ly ‑opuk­sen mukaan nai­set saa­vat hoi­vaa­mi­ses­ta saman­lai­sia koke­muk­sia ja hor­mo­nien eri­tys­tä kuin mie­het saa­vat voit­ta­mi­ses­ta kilpailussa
    ‑ant­ro­po­lo­gi­ses­ti nais­ten ja mies­ten työ­ja­koa voi­daan pitää lähes universaalina
    ‑nai­set itse ilmoit­ta­vat kyse­lyis­sä arvos­ta­van­sa per­het­tä ja lap­sia uraa tärkeämpinä

    Var­maan tuos­ta joku todis­tus unoh­tui. Kan­nat­taa tie­ten­kin aina muis­taa, että erot ovat kes­ki­mää­räi­siä ja vaih­te­lu on suur­ta suku­puol­ten sisäl­lä. Yksi­löi­tä ei täl­lais­ten tut­ki­mus­tu­los­ten perus­teel­la arvioida.

  34. Enki­dul­le huo­mio­na, että aina­kin minun femi­nis­mi­ni kan­nat­taa nime­no­maan suku­puo­lien välis­tä tasa­ver­tai­suut­ta, ei nais­ten yliarvostusta.”

    Käsit­tääk­se­ni femi­nis­miin kuu­luu aja­tus nais­ten sor­ros­ta ja sii­tä seu­raa­vas­ta huo­nom­mas­ta ase­mas­ta. Sik­si femi­nis­ti­nen poli­tiik­kaa pyr­kii paran­ta­maan nai­sen ase­maa. Todel­li­suu­des­sa nais­ten elä­män­laa­tu on tie­teel­lis­ten hyvin­voin­ti-indi­kaat­to­rei­den mukaan kes­ki­mää­rin sel­väs­ti mies­ten elä­män­laa­tua parem­pi. On se outoa sor­toa, kun tuot­taa parem­pio­sai­suut­ta! Jos parem­pio­sais­ten hyvin­voin­tia pyri­tään kas­vat­ta­maan, kyse ei tie­ten­kään voi olla tasa-arvoon pyrkimisestä.

    Femi­nis­miin kuu­luu myös mie­hi­syy­den (“pat­riar­kaa­tin”) kysee­na­lais­ta­mi­nen. Tämä saa sel­lai­sia muo­to­ja kuin Sofi Oks­a­sen “tyy­pil­li­nen suo­ma­lais­mies on myk­kä las­ten­hak­kaa­ja”. Minus­ta demo­ni­soin­ti on huo­no ja täs­sä koh­din eri­tyi­sen huo­no stra­te­gia, kos­ka nuo­ret mie­het kai­pai­si­vat myön­tei­sen iden­ti­tee­tin vah­vis­ta­mis­ta, ei sär­ke­mis­tä. Nuo­ret mie­het kai­pai­si­vat muu­ta­kin tukea, jon­ka tiel­lä femin­si­mi ja val­tio­fe­min­si­mi eri­tyi­ses­ti sei­soo. Kyse ei ole mar­gi­naa­li­ses­ta ongelmasta.

  35. Enki­du
    “En ole mis­sään näh­nyt yri­tys­tä­kään tilas­toi­da kulu­tus­ta omaan/yhteiseen kulu­tuk­seen. Var­maa kai kui­ten­kin on, että nais­ten oma kulu­tus on sel­väs­ti suu­rem­paa kuin mies­ten. Nais­ten seit­se­män vuot­ta pidem­pi eli­ni­kä myös vai­kut­taa asiaan.

    Eri­koi­nen yhteen­sat­tu­ma on, että nais­ten suo­si­maa kulu­tus­ta vero­tus koh­te­lee neut­raa­lis­ti, kun taas mies­ten suo­si­maa usein ran­gais­tus­ve­ro­te­taan (vii­na, tupak­ka, moottori).”

    Jos mie­het rak­kau­des­ta halua­vat antaa rahaa nai­sil­leen mie­lum­min kuin kulut­taa itse, mitä vää­rää täs­sä on? Ongel­ma tulee sii­tä ver­tai­lus­ta nai­sen ja tämän ystä­vä­tär­ten välil­lä. Se nai­nen, jol­la on mui­ta köy­hem­pi mies jou­tuu han­ka­laan asemaan. 

    Toi­saal­ta hänen ansios­taan muut nai­set voi­vat enem­män naut­tia rik­kauk­sis­taan ja hän on sii­nä mie­les­sä mui­ta ystä­vät­tä­riä kor­vaa­mat­to­mam­pi. Tar­vi­taan tie­tyn­lais­ta hen­kis­tä kyp­syyt­tä ja kyp­sy­mis­tä, että osa­taan toi­mia oikeal­la ja toi­nen huo­mioi­val­la taval­la sekä köy­hem­män, että rik­kaam­man ystä­vän roo­lis­sa. Ts. että varal­li­suus­a­se­tel­ma on toi­sar­voi­nen ja että se ystä­vyys on tärkein.

    Mil­lä taval­la sit­ten saa­tai­siin tasa-arvoa niil­le köy­him­mil­le mie­hil­le? Van­ha tut­tu rat­kai­su: Nos­te­taan vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jaa, kun­han saa­daan ensin nii­tä kas­vu­yri­tyk­siä, yleis­tä talous­kas­vua ja jakovaraa.

  36. Insi­nöö­ri­tyyp­pi­sis­sä hom­mis­sa (lie­ne­vät mies­val­tai­sia) ja huma­nis­tis­ten alo­jen hom­mis­sa (lie­ne­vät nais­val­tai­sia) on se ero, että insi­nöö­ri­tyyp­pi­set hom­mat vaa­ti­vat enem­män alas­pe­si­fi­siä tie­to­ja kuin huma­nis­ti­set alat, joi­hin voi kuka tahan­sa täys­päi­nen ope­tel­la pit­kän lin­jan kaut­ta, hyvä yleis­si­vis­tys riit­tää poh­jak­si. Insi­nöö­ril­lä taas ei tar­vit­se olla hyvää yleissivistystä. 😀

    Kum­mas­ta nyt sit­ten pitäi­si mak­saa enem­män? Minus­ta insi­nöö­ri­tyyp­pi­set hom­mat ovat hui­maa­van vai­kei­ta. Kyl­lä minä mak­sai­sin säh­kö­asen­ta­jal­le enem­män kuin luku­pii­rin vetä­jäl­le. Jos mun säh­kö­veh­kee­ni asen­ne­taan vää­rin, sii­tä on toi­sen­lais­ta hait­taa kuin jos mun aika­ni kuluu haaskoon.

    Kukaan ei ole näkö­jään osta­nut pää­siäi­sen ratok­si Ilta-Sano­mia. Sii­nä on iso koko aukea­man jut­tu Nai­nen tie­naa enem­män!. IS on tut­ki­nut Tilas­to­kes­kuk­sen vuo­den 2008 palk­ka­tie­to­ja, ja 260 taval­li­ses­sa amma­tis­sa nai­sen palk­ka on mie­hen palk­kaa kor­keam­pi sekä yksi­tyi­sel­lä että jul­ki­sel­la puo­lel­la. Kol­mas­osa kun­ta­sek­to­rin nai­sis­ta saa isom­paa palk­kaa kuin mies. Siis samas­ta hom­mas­ta, tie­ten­kin. Val­tiol­la tilan­ne on eri­lai­nen, siel­lä nai­nen tie­naa enem­män kuin mies vain noin 40 amma­tis­sa tuhan­sien teh­tä­vä­ni­mik­kei­den jou­kos­ta, eikä tilan­ne ole muut­tu­nut vii­me vuo­si­na kuten kun­ta­sek­to­ril­la on. Yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta mai­ni­taan esi­mer­kik­si seu­raa­via ammat­te­ja, jois­sa nai­sen palk­ka on suu­rem­pi kuin miehen:
    kul­je­tuk­sen, varas­toin­nin ja tie­to­lii­ken­teen johtajat,
    kuvaussihteerit,
    pak­kaa­jat, lajittelijat,
    kirvesmiehet,
    tai­de- ja tai­de­teol­li­sen alan asiantuntijat,
    kodin­hoi­ta­jat ja kotiavustajat,
    puusepät,
    toimistovahtimestarit,
    fysioterapeutit,
    jne.

    Suma­sen HS:n jutus­sa on pöl­jä otsa­ke. Lie­kö Suma­sen omaa tuo­tan­toa vai toi­mit­ta­jan tul­kin­ta kir­joi­tuk­sen viestistä?

  37. ” Miten pois­tat palk­kae­ros­ta sen, että nai­set hakeu­tu­vat huo­no­palk­kai­siin hom­miin omas­ta tahdostaan? ”
    Kyl­lä on edel­leen niin, että nai­sek­si ja mie­hek­si kas­ve­taan. Nai­set hakeu­tu­vat oamas­ta tah­dos­taan huo­nom­pi­pal­ka­ki­siin hom­miin, kos­ka hei­dät kas­va­te­taan sii­hen. Se on niin kult­tuu­ri­si­don­nais­ta ettei sitä hel­pos­ti huo­maa, kos­ka se ei ole tietoista.
    Kun nai­set ovat hakeu­tu­neet run­sas­lu­kui­ses­ti lää­kä­reik­si, lää­kä­rien poal­kat suh­tees­sa mui­hin ammat­tei­hin ovat alka­neet las­kea. Näin on käy­nyt kai­kis­sa amma­teis­sa, joi­hin nai­set ovat hakeu­tu­neet run­sain mitoin.
    On pal­jon tut­ki­muk­sia, jois­sa on todet­tu, ettei nai­nen saa samas­ta työs­tä samaa palk­kaa tai että mies­ten tai­dot arvos­te­taan kor­keam­mal­le kuin nais­ten taidot.
    Kun mies­tä halu­taan pil­ka­ta, sano­taan, että hänel­le pitäi­si ostaa hame­kan­gas — mik­si? Sanon­ta ker­too pal­jon mei­dän kult­tu­ri­sis­ta arvostuksistamme.

  38. Kun nai­set ovat hakeu­tu­neet run­sas­lu­kui­ses­ti lää­kä­reik­si, lää­kä­rien poal­kat suh­tees­sa mui­hin ammat­tei­hin ovat alka­neet las­kea. Näin on käy­nyt kai­kis­sa amma­teis­sa, joi­hin nai­set ovat hakeu­tu­neet run­sain mitoin.

    Ihme­kö tuo, jos tar­jon­ta kaksinkertaistuu?

    Enki­dul­le huo­mio­na, että aina­kin minun femi­nis­mi­ni kan­nat­taa nime­no­maan suku­puo­lien välis­tä tasa­ver­tai­suut­ta, ei nais­ten yliarvostusta.

    FEMi­nism is about gen­der equality?
    I think I’ll start a racial equa­li­ty move­ment and call it “Whi­tism.” When I do, I’ll cas­ti­ga­te blacks who don’t want to join as a bunch of racists and haters!

  39. Kyl­lä on edel­leen niin, että nai­sek­si ja mie­hek­si kasvetaan. ”

    Kovan lain” jak­sos­sa oli poi­ka, jon­ka pip­pe­li oli tär­vel­ty epä­on­nis­tu­neen ympä­ri­leik­kauk­sen yhtey­des­sä heti pian syn­ty­män jäl­keen. Ei hätiä! Edis­tyk­sel­li­sen psy­kiat­rin avus­ta­ma­na poi­kaa alet­tiin kas­vat­taa tyt­tö­nä. Sur­keut­ta­han sii­tä seurasi.

    Juu, minä muo­dos­tan maa­il­man­ku­vain jenk­ki­sar­jo­jen perus­teel­la. Täl­lai­nen tapaus on kui­ten­kin oikea­si ollut Kana­das­sa. Jos­sain vai­hees­sa “tyt­tö” vaih­toi pojak­si ja sit­ten eli mie­he­nä sur­kean elä­män, kun­nes tap­poi itsensä.

    Kai­ken­lais­ta trans­su­ku­puo­li­suut­ta toki on jon­kin ver­ran. Pää­lin­ja on kui­ten­kin juu­ri se, jon­ka kaik­ki intui­tii­vi­ses­ti tietää.

  40. Jos mie­het rak­kau­des­ta halua­vat antaa rahaa nai­sil­leen mie­lum­min kuin kulut­taa itse, mitä vää­rää täs­sä on?”

    Ei mitään. Kun kui­ten­kin käy­dään yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua mies­ten ja nais­ten talou­del­li­ses­ta tasa-arvos­ta, on ehkä hyvä arvioi­da asi­aa eri vinkkeleistä. 

    Väi­tän siis, että kulu­tus­ky­ky on parem­pi mit­ta­ri kuin palk­ka, jos halu­taan lähes­tyä kysy­mys­tä suku­puol­ten tasa-arvon kan­nal­ta ja vie­lä raken­teel­li­se­na kysy­myk­se­nä (sor­toa, nai­sa­lo­jen aliar­vioi­mis­ta jne). 

    Näin ei kui­ten­kaan teh­dä, eikä se ole sat­tu­maa. Yleen­sä talou­del­li­ses­ta tasa-arvos­ta puhu­tan pre­si­dent­tiä myö­ten väit­tä­mäl­lä nais­ten tie­naa­van 80% sii­tä mitä mie­het tie­naa­vat. Ja niin­hän se onkin. Tosin mit­ta­ri on sopi­va vaan ei pätevä.

    Raken­teel­li­nen ongel­ma saat­taa liit­tyä nais­ten saa­miin tulon­siir­toi­hin ja ehkä myös las­ten hank­ki­mi­sen kus­tan­nus­ten jakamiseen.

  41. On pal­jon tut­ki­muk­sia, jois­sa on todet­tu, ettei nai­nen saa samas­ta työs­tä samaa palk­kaa tai että mies­ten tai­dot arvos­te­taan kor­keam­mal­le kuin nais­ten tai­dot.

    Femi­nis­tien val­heet joten­kin göb­bels­mäi­ses­ti ovat muut­tu­neet todek­si kun nii­tä on tois­tet­tu riit­tä­väs­ti, joten nämä myyt­ti­set “useat tut­ki­muk­set” riit­tä­vät nyky­ään aina todis­tusai­neis­tok­si, vaik­ka ne ovat aina peräi­sin jos­tain 50-luvul­ta tai sit­ten vain omas­ta pääs­tä keksittyjä. 

    Koko jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta, jul­ki­si­ne ter­vey­den­huol­toi­neen, tulon­siir­toi­nen jne., on raken­net­tu sotien jäl­keen (ja jo sitä ennen­kin) liha­myl­lyk­si, joka jau­haa mie­hiä jau­he­li­hak­si jo pie­nes­tä pojas­ta läh­tien. Itse­mur­hat, onnet­to­muu­det, sai­rau­det, väki­val­ta — yhtä­lail­la satun­nai­nen kuin per­heen sisäi­nen — alko­ho­lis­mi, jne. Näis­sä kai­kis­sa yhteis­kun­ta on aktii­vi­nen ede­saut­ta­ja jo pie­nes­tä pitäen.

    Aja­tel­kaa kah­ta nor­maa­li­ja­kau­maa. Toi­sen kes­ki­koh­ta on nol­lan koh­dal­la ja hajon­ta on vii­si (mie­het) toi­sen kes­ki­koh­ta kak­ko­sen koh­dal­la ja hajon­ta kak­si (nai­set). Sosi­aa­li­set ongel­mat alka­vat jakau­man nega­tii­vi­sel­la reu­nal­la, mut­ta muut­tu­vat kuo­let­ta­vak­si jos­sain mii­nus nel­jän kohdalla. 

    Siel­lä majai­lee vie­lä nel­jän­nes kai­kis­ta mie­his­tä ja vain tuhan­neo­sa nai­sis­ta. Mitä teke­vät femi­nis­tit? He tui­jot­ta­vat sin­ne plus kym­me­nen paik­keil­le, jos­sa on se pari pro­sent­tia mie­his­tä kuk­koi­na tun­kiol­la — ja jäl­leen alle tuhan­nes­osa naisista. 

    Tämä on kär­jis­tys, mut­ta yhteis­kun­tam­me toi­mii osa­puil­leen näin, ja suu­rin osa niis­tä ilmiöis­tä, jois­ta femi­nis­ti­kom­men­taat­to­rit yllä puhu­vat, toi­mi­vat näin.

  42. Saa­ra
    “Enki­dul­le huo­mio­na, että aina­kin minun femi­nis­mi­ni kan­nat­taa nime­no­maan suku­puo­lien välis­tä tasa­ver­tai­suut­ta, ei nais­ten yliarvostusta”

    Not a true scotsman-argumentti.

    Femi­nis­tit aja­vat nais­ten asi­aa samal­la taval­la kuin muut­kin etu­jär­jes­töt. Ei esi­mer­kik­si MTK aja maat­to­mien kau­pun­ki­lais­ten jut­tu­ja, SAK val­ko­kau­lus­työ­läis­ten ja EK pie­ny­ri­tys­ten, vaik­ka kaik­ki Suo­men edus­ta ja soli­daa­ri­suu­des­ta puhuvatkin.

  43. Syy hoi­ta­jien koh­tuul­li­sen alhai­siin palk­koi­hin saat­taa olla sama kuin syy polii­sien ja soti­lai­den koh­tuul­li­sen alhai­siin palk­koi­hin. Mitä­hän yhteis­tä näil­lä aloil­la oli­si? Aina­kaan se ei ole sukupuoli.

  44. Soi­nin­vaa­ra:

    Elä­ke on arvos­tuk­sen­va­rai­nen asia toi­sel­la tavoin. Mie­het voi­viat vaa­tia alem­pia elä­ke­mak­su­ja suh­tees­sa nai­siin lähes yhtä oikeu­te­tus­ti kuin tupakoijat.

    Mie­hil­lä­hän kuol­lei­suus kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä on nai­sia suu­rem­pi, joten ero voi pitää aina­kin osit­tain aivan geneet­ti­se­nä. Tie­tys­ti voi­daan aja­tel­la, että moraa­li­nen ero ei talou­del­li­sel­ta kat­san­nos­sa ole rele­vant­ti. Toi­nen asia on sit­ten, että vaik­ka tupa­koi­jaa kai elä­ke­jär­jes­tel­mä kiit­tää, ole­tet­ta­vas­ti hän (var­hai­sem­mas­ta kuo­le­mas­taan huo­li­mat­ta) tapaa käyt­tää kes­ki­mää­räis­tä enem­män tevey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja (saat­taa toki olla, että olen tämän ole­tuk­sen suh­teen vää­räs­sä?). Mie­het aina­kin näyt­tä­vät käyt­tä­vän elä­ke­ra­ho­jen lisäk­si ter­vey­den­huol­to­re­surs­se­ja, eri­tyi­ses­ti ikä­ryh­mäs­sä yli 75 vuo­ti­aat, nai­sia mer­kit­tä­väs­ti vähem­män. Ensin­nä­kin van­ho­ja mie­hiä on vähem­män, ja toi­sek­si van­hat mie­het käyt­tä­vät hene­kä koh­ti syys­tä tai toi­ses­ta (osteo­po­roo­sit­to­muus, vie­lä­käin vähäi­sem­pi tai­pu­mus rui­kut­taa ja mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi mää­rä vähin­tään yhtä ter­vei­tä aut­ta­via avio­puo­li­so­ja?) ter­vey­den­huol­lon resurs­se­ja sel­väs­ti vähemmän. 

    http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/A86F32B0-C6FF-4E5D-A97C-C7AF3317457C/0/Miestenjanaistenterveysmenot2006.pdf
    (Ensim­mäi­se­nä Googlen hakutuloksissa)

  45. Seu­raa­va oma havain­to­ni ei ole var­mas­ti riit­tä­vän kat­ta­va ollak­seen tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vä, mut­ta ker­ron käy­tän­nön koke­muk­sia palk­kaa­mis­ta kuitenkin.

    Toi­min aikoi­na­ni pie­nen ohjel­mis­to­y­ri­tyk­sen myyn­nis­tä vas­taa­va­na hen­ki­lö­nä. Haim­me ns. junio­ri­ta­son myyn­ti­pääl­lik­köä, jos­ta myö­hem­min tuli­si myyn­nin alue­joh­ta­ja. Hake­muk­sia tuli yhteen­sä n. 20, jot­ka jakau­tui­vat suku­puol­ten kes­ken kuta­kuin­kin tasan. Haas­tat­te­lin käy­tän­nös­sä jokai­sen haki­jan ja suku­puol­ten tai­dois­sa tai kou­lu­tus­taus­tas­sa ei ollut mer­kit­tä­viä eroja.

    Puhuim­me tie­ten­kin myös palk­kauk­ses­ta. Nais­ten kes­ki­mää­ri­nen koko­nais­palk­ka­pyyn­tö oli n. 3300e ja perus­palk­ka­pyyn­tö n. 3000e. Mies­ten kes­ki­mää­ri­nen koko­nais­palk­ka­pyyn­tö oli n. 4000e, mut­ta perus­palk­ka­pyyn­tö ainos­taan 2000e.

    Ts. nai­set halusi­vat tur­va­tun mut­ta pie­nem­män pal­kan, tavoit­tei­den täyt­tä­mi­ses­tä n. 10% pal­kan­li­sä. Mie­het puo­les­taan oli­vat val­mii­ta ris­kee­raa­maan jopa puo­let kuu­kausi­pal­kas­taan suu­rem­man palk­ka­po­tin toivossa.

    Kos­ka otos on sup­pea, mie­lel­lä­ni kuu­li­sin, onko muil­la saman­suun­tai­sia kokemuksia?

  46. Ris­to:

    Toi­nen asia on sit­ten, että vaik­ka tupa­koi­jaa kai elä­ke­jär­jes­tel­mä kiit­tää, ole­tet­ta­vas­ti hän (var­hai­sem­mas­ta kuo­le­mas­taan huo­li­mat­ta) tapaa käyt­tää kes­ki­mää­räis­tä enem­män tevey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja (saat­taa toki olla, että olen tämän ole­tuk­sen suh­teen väärässä?)”

    Oli­si muu­ten mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, käyt­tää­kö kes­ki­mää­räi­nen tupa­koit­si­ja elä­män­sä aika­na niin pal­jon enem­män ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja, että hänen tupak­ka-askeis­ta mak­sa­man­sa hait­ta­ve­ro ei kat­tai­si pal­ve­lu­jen lisä­käyt­töä. Lisäk­si oli­si myös mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mikä on tupa­koin­nin net­to­vai­ku­tus yhteis­kun­nan kan­nal­ta, kun las­ke­taan yhteen kas­va­neet ter­vey­den­hoi­to­kus­tan­nuk­set, saa­dut hait­ta­ve­ro­tu­lot ja ajois­sa kuol­lei­den osal­ta sääs­te­tyt eläkkeet.

  47. OS: “Kos­ka nai­set elä­vät pal­jon pidem­pään, elä­ke­mak­suis­sa mie­het sub­ven­toi­vat naisia. ”

    Huo­no-osai­set muu­ten sun­ven­toi­vat hyvä­osai­sia elä­ke­mak­suis­sa. Var­sin hyö­dyl­li­nen kir­ja, jota aikoi­na­ni huo­lel­la luin: Ihmei­den Pik­ku jät­ti­läi­nen, suom., tie­ten­kin, J.A.Hollo, jos­kus 1953. Siui­nä oli mm. eri ammat­ti­ryh­mien kes­ki­kuol­lei­suusi­kiä eri­tel­tyi­nä. Teh­taan­työ­läi­set kuo­li­vat nuo­rim­pi­na sill­loin, ja kuo­le­vat nyt­kin. Papit tai­si­vat elää pisimpään.

  48. Mie­les­tä­ni pitäi­si nos­taa esiin nais­ten kan­ta­ma vas­tuu per­heen pyö­rit­tä­mi­ses­tä ja havai­ta, että se vas­tuu edel­ly­tää esim. las­ten vie­mis­tä lää­kä­riin kor­va­tu­leh­duk­sia hoitamaan. 

    Ei muu­ten edel­ly­tä. Aika moni nykyäi­ti osaa ja uskal­taa lähet­tää lap­sen isän­sä kans­sa lää­kä­riin, jos isä ei oma-aloit­tei­ses­ti osai­si­kaan lähteä.

  49. Soi­nin­vaa­ra: Mie­het ete­ne­vät ural­la parem­min kuin nai­set. Tämä voi joh­tua syr­jin­näs­tä tai se voi joh­tua kun­nian­hi­mon ja rahan­hi­mon jakau­tu­mi­ses­ta epä­ta­sai­ses­ti suku­puo­len välille.

    Tai sit­ten se voi joh­tua jos­tain muus­ta. Kun kat­so­taan tilas­to­ja ural­la ete­ne­mi­ses­tä, niin mie­het ja nai­set ete­ne­vät aika taval­la samaa tah­tia suun­nil­leen kol­mi­kymp­pi­sik­si. Sit­ten nais­ten koh­dal­la ete­ne­mi­nen tys­sää muu­ta­mak­si vuo­dek­si koko­naan, not­kah­taa­kin hie­man, ja jat­kuu sit­ten, mut­ta usein pal­jon mal­til­li­sem­min kuin mie­hil­lä, joil­la saman­lais­ta suvan­to­vai­het­ta ei ole havaittavissa.

    Nai­sil­la on koh­tu ja rin­nat. Kun paris­kun­ta saa lap­sen, se on nai­sel­le rajum­pi muu­tos kuin mie­hel­le, ja nai­nen on aina­kin jon­kin aikaa vält­tä­mät­tä pois­sa työ­elä­mäs­tä (mies­kin voi olla, mut­ta se ei ole samal­la taval­la fyy­si­nen pak­ko). Työ on jon­kin aikaa myös tyk­kä­nään pois­sa aja­tuk­sis­ta. Paluu ei siis ole aina suin­kaan help­po, ja sitä vai­keam­pi se on mitä haas­ta­vam­mas­ta alas­ta on kyse. On vai­kea kiriä kol­le­gat kiin­ni ajan­koh­tai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa ja tuo­reim­mis­sa tie­dois­sa kun äitiys­lo­man tai kah­den jäl­keen van­hat­kin tie­dot ja tai­dot ovat toden­nä­köi­ses­ti hie­man ruos­tees­sa. Niin­pä esim. nais­puo­li­sis­ta tut­ki­jois­ta liki 30% on lapsettomia.

    Tämä ei ker­ro vält­tä­mät­tä kun­nian- ja rahan­hi­mon epä­ta­sai­ses­ta jakau­tu­mi­ses­ta. Mie­het vain eivät jou­du teke­mään valin­taa las­ten hank­ki­mi­sen ja tasai­sen ural­la ete­ne­mi­sen välillä.

    t. Eräs yli 30-vuo­tias, lap­se­ton tohtorikoulutettava.

  50. Toi­nen mant­ra joka pitäi­si ampua alas on elinkeinofeministien(=henkilö joka on työk­seen femi­nis­ti, esim. tut­ki­ja ‚toi­mit­ta­ja , polii­tik­ko) tapa vetää yhtä­läi­syys­mer­kit äidin ja nai­sen välil­le. Lähes­kään kaik­ki nai­set eivät tee lap­sia ja las­ten hoi­vai­kä on vain osa työ­uraa. Van­hem­muus , niin äidin kuin isän , on yhteis­kun­ta­mal­lis­sam­me tuet­ta­va elä­män­vai­he eikä sii­nä mitään.Mutta on aika alhais­ta vaa­tia nai­sil­le yleen­sä pal­kan­li­siä äitiy­den var­jol­la. Sen ver­ran peh­men­nän että äitiys­lo­man kulut pitäi­si minun­kin mie­les­tä­ni mak­saa yhteis­kas­sas­ta. Mut­ta kun kat­soo edus­kun­nan ja hal­li­tuk­sen suku­puo­li­ja­kau­maa, jou­tuu kysy­mään, eikö tämä ole­kaan nai­sil­le tär­keä asia?

    Myös tuot­ta­vuu­des­ta on vii­me aikoi­na pals­tal­la puhut­tu. Itse näen sen niin , että mies­ten ja nais­ten tuot­ta­vuus on eri­lais­ta ja sik­si kes­ki­mää­rin suku­puo­let vali­koi­tu­vat eri­tyyp­pi­siin ammat­tei­hin. Samoin tavat joil­la tuot­ta­vuus mita­taan ja pal­ki­taan on eri­lai­nen eri aloil­la. Hyvin teh­ty työ on eri asia sai­raa­las­sa kuin insi­nöö­ri­toi­mis­tos­sa. Pitäi­sin iso­na tap­pio­na , jos suku­puo­li­neut­raa­lin yhteis­kun­nan tavoit­te­lus­sa hukat­tai­siin ääri­päät tavois­sa luo­da ja mita­ta tuottavuutta.Ennemmin pitäi­si läh­teä etsi­mään tuot­ta­vuut­ta suku­puo­li­kok­tai­leis­ta työpaikoilla.

  51. Monet perin­tei­sen nai­sa­lat (hoi­va, ope­tus) ovat jul­ki­sen sek­to­rin töi­tä. En löy­tä­nyt tilas­toa työ­voi­man jakau­tu­mi­ses­ta suku­puo­lit­tain yksi­tyi­sel­le ja jul­ki­sel­le sektorille.

    Perin­tei­set nai­sa­lat ovat suht huo­nos­ti pal­kat­tu­ja työn vaa­ti­vuu­teen näh­den. Nii­den sijoit­tu­mi­nen jul­ki­sen sek­to­rin työk­si voi vai­kut­taa tähän. Kil­pai­lua työn­te­ki­jäis­tä ei ole kovin pal­jon, kun lähes kaik­ki tie­tyn alan työt ovat jul­ki­sel­la puo­lel­la. Opet­ta­ja ei voi vaih­taa kil­pai­lu­ky­kyi­sem­män pal­kan (tai parem­pien työ­eh­to­jen) peräs­sä yksi­tyi­sel­le puo­lel­le, kun yksi­tyi­siä kou­lu­ja on hyvin vähän, ja nekin kun­nan sää­te­lyn alla osit­tain. Samoin hoi­va-hoi­toa­lal­la jul­ki­nen sek­to­ri hal­lit­see markkinoita.

    Kun äitiy­den kus­tan­nuk­set val­tao­sin pää­ty­vät nais­ten työ­na­na­ta­jien mak­set­ta­vik­si, tulee jul­ki­nen sek­to­ri vää­ris­ty­nei­den työ­mark­ki­noi­den vuok­si myös tuke­neek­si yksi­tyis­tä sek­to­ria, mak­sa­mal­la van­hem­muu­den kulut.

  52. Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa, ja annan kyl­lä ker­toa myös sen ettei tämä pidä paik­kaan­sa, olen­nai­sen suku­puo­lie­ron ole­van sii­nä että se on mel­kein sama mitä omi­nai­suut­ta tes­taa niin erot ovat suu­rem­mat mies­ten kuin nais­ten kes­ken. Eli mie­his­sä on enem­män yli­suo­rit­ta­jia ja ali­suo­rit­ta­jia. Tämä voi­si selit­tää palk­kae­ro­ja samal­la alal­la­kin, kos­ka suo­ma­lai­nen palk­ka­jär­jes­tel­mä tuot­taa poh­jan sil­le mitä voi vähän heik­kom­min­kin pär­jää­vil­le mak­saa. Esi­mer­kik­si IT-alal­la kyse­ly­jen mukaan nais­ten euro on vähän yli sen 80 sent­tiä ja ero ker­tyy nime­no­maan eril­lai­sis­ta pal­kan lisis­tä kuten yli­työ­kor­vauk­set ja bonukset.

    Yleen­sä suku­puo­lel­la selit­tä­mi­nen on kau­kaa haet­tua ja myös kovin hyö­dy­tön­tä. Jep­pe tus­kin juo sik­si että hän on mies, ja Jep­peä on vähän vai­kea muut­taa nai­sek­si vaik­ka se raitistaisikin.

  53. Perin­tei­set nai­sa­lat ovat suht huo­nos­ti pal­kat­tu­ja työn vaa­ti­vuu­teen näh­den. Nii­den sijoit­tu­mi­nen jul­ki­sen sek­to­rin työk­si voi vai­kut­taa tähän.

    Onko polii­sin tai palo­mie­hen työ siis lii­an help­poa vai mis­tä niis­sä on kyse? Palk­kaus on suun­nil­leen samaa tasoa kuin sairaanhoitajilla. 

    Femi­nis­tien lopu­ton sumu­tus on oikeas­ti tavat­to­man tym­pe­ää. Pal­kois­sa puhu­taan brut­to­palk­ko­jen erois­ta tilan­tees­sa, jos­sa tun­ti­pal­kat ovat nais­ten eduk­si ja progres­sio ja tulon­siir­rot pitä­vät huo­len sii­tä, että net­toan­siois­sa ei ole mitään eroa. Jos mita­taan elin­kaa­rian­sioi­ta, niin ne ovat nai­sil­la mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­mat pidem­män eli­niä­no­dot­teen vuoksi.

    Sen­si­jaan se, että mie­het — jopa pie­net pojat — pis­te­tään kuo­le­maan jät­tä­mäl­lä tau­dit hoi­ta­mat­ta tai kehot­ta­mal­la mie­hiä hoi­ta­maan asia itse, ei ole mikään ongel­ma täs­sä yhteiskunnassa.

  54. Miner­va Krohn
    “Perin­tei­set nai­sa­lat ovat suht huo­nos­ti pal­kat­tu­ja työn vaa­ti­vuu­teen nähden. ”

    Suo­mes­ta ei kyl­lä löy­dy ainut­ta­kaan ammat­ti­kun­taa, joka ei pidä omaa palk­kaan­sa ali­mi­toi­tet­tu­na työn vaa­ti­vuu­teen, han­ka­liin työ­ai­koi­hin, vaa­ral­li­suu­teen, epä­miel­lyt­tä­vyy­teen tai kou­lu­tuk­seen nähden.

    Tie­de­mie­hel­tä erit­täin hyvä kom­ment­ti. Femi­nis­tien mie­les­tä mies­ten ongel­mat joh­tu­vat heis­tä itses­tään, kun taas nais­ten ongel­mat ovat yhteis­kun­nan vika.

  55. Hypo­tee­si A:n voi heit­tää romu­kop­paan suo­ral­ta kädeltä. 

    Sen ver­ran on tut­ki­mus­ta ker­ty­nyt niin psy­ko­lo­gian kuin sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gian saral­ta tyt­tö­jen ja poi­kien tai­pu­mus­ten eros­ta. Jo alle kak­si­vuo­ti­aat tytöt valit­se­vat lelu­va­li­koi­mas­ta ohjaa­mat­to­mas­sa tilan­tees­sa nuken pal­jon useam­min kuin pojat. 

    Sii­tä voi tie­tys­ti kes­kus­tel­la, ovat­ko lap­set täs­sä vai­hees­sa jo sosi­aa­lis­tu­neet kult­tuu­riin ja hei­jas­ta­vat valin­noil­laan kas­va­tusym­pä­ris­töä vai onko tai­pu­mus syn­nyn­näi­nen. Mut­ta oikeas­taan se ei ole rele­vant­tia amma­tin­va­lin­nan motii­ve­ja tar­kas­tel­les­sa. Tai­pu­mus kuin tai­pu­mus sii­nä vai­hees­sa, vaik­ka syyt oli­si­vat gee­neis­sä, ympä­ris­tös­sä tai nii­den yhdistelmässä.

  56. Täl­lä pasl­tal­la on nimi­merk­ki Enki­du. Muis­tin nimen Gil­ga­mes­his­ta, ja pää­tin tar­kis­taa Wikipediasta:

    Enki­du on Gil­ga­meš-eepok­sen kes­kei­nen hen­ki­lö­hah­mo, pää­hen­ki­lö Gil­ga­mešin ystä­vä, jon­ka kuo­le­ma joh­taa Gil­ga­mešin poh­ti­maan elä­män ja kuo­le­man arvoi­tus­ta ja etsin­tä­ret­kel­le ikui­sen elä­män tavoittelussa.”

    Enki­du muu­ten oli mies.

  57. Aja­tus lap­sen syn­ty­mi­ses­tä suku­puo­li­neut­raa­li­na olen­to­na on mie­les­tä­ni femi­nis­tis­tä hömp­pää pahim­mil­laan vail­la mitään tie­teel­lis­tä pohjaa. 

    Jos jol­la­kul­la on kui­ten­kin esit­tää asial­lis­ta tut­ki­mus­ta päin­vas­tai­sen käsi­tyk­sen puo­les­ta, niin luen mielelläni.

  58. Tuo, että mie­het ja nai­set ete­ne­vät tasa­tah­tia kol­me­kymp­pi­sek­si asti lie­nee kiis­tat­ta tot­ta ja omat havain­to­ni tukee myös tätä. Mut­ta se täy­tyy muis­taa, että työ­uran ensim­mäi­set pari kol­me ylen­nys­tä ovat vähän niin­kuin itses­tään­sel­viä molem­mil­le suku­puo­lil­le, eli yle­tään har­joit­te­li­jas­ta koh­ti vähän vaa­ti­vam­pia hom­mia, jot­ka ovat sil­ti alais­hom­mia. Vas­ta kol­men­kym­pin jäl­keen yleen­sä ale­taan puhua esi­mies­teh­tä­vis­tä. Oma mutu­tun­tu­ma­ni on, että mie­hil­lä on aina­kin suo­ma­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa iskos­tet­tu joh­ta­mis­a­se­mien tavoit­te­lu menes­tyk­sen mit­ta­rik­si nai­sia vah­vem­min, armei­ja lie­nee täs­sä iso syy. Eli nais­ten ras­kaak­si tule­mi­sen ris­ki ei mie­les­tä­ni ole ainoa syy, vaik­ka mer­kit­tä­vä ja ehkä jopa domi­nant­ti syy saat­tai­si ollakin. 

    Lisäk­si, jos nai­set ovat ylie­dus­tet­tui­na jul­ki­sel­la puo­lel­la, niin asi­aa voi miet­tiä myös sitä­kin kaut­ta, että monel­le jul­ki­sen sek­to­rin alem­pi palk­ka tun­tuu sie­det­tä­väm­mäl­tä sen takia, että työ­paik­ka on var­ma. Tie­dä sit­ten miten tämän eron epä­var­mem­man mut­ta kovem­pi­palk­kai­sen yksi­tyi­sen sek­to­rin työn kans­sa ottai­si las­kel­mis­sa huo­mioon, jokai­nen arvot­taa työ­pai­kan var­muut­ta eri tavalla.

  59. Miner­va ei löytänyt:

    En löy­tä­nyt tilas­toa työ­voi­man jakau­tu­mi­ses­ta suku­puo­lit­tain yksi­tyi­sel­le ja jul­ki­sel­le sektorille.

    Mut­ta Eli­na löy­si heti 🙂

    Nais­ten työs­sä­käyn­ti ja työl­li­syys on Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­ses­ti ver­rat­tu­na erit­täin kor­keal­la tasol­la. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan Suo­mes­sa nais­ten työl­li­syy­sas­te vuon­na 2008 oli 68,9 eli lähes yhtä kor­kea kuin mies­ten (72,3).

    Jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­saa­jis­ta on nai­sia 70 %. Kun­ta­sek­to­ril­la nais­ten osuus on perä­ti 77 %.

    (Läh­de EK)

    Täs­tä voi jakau­man vii­la­ta, ken viit­sii las­kea. Minä en nyt viit­si, kun ero on ilmiselvä.

  60. Miner­va Krohn kirjoitti

    Monet perin­tei­sen nai­sa­lat (hoi­va, ope­tus) ovat jul­ki­sen sek­to­rin töi­tä. En löy­tä­nyt tilas­toa työ­voi­man jakau­tu­mi­ses­ta suku­puo­lit­tain yksi­tyi­sel­le ja jul­ki­sel­le sektorille.”

    1: onko ope­tus perin­tei­ses­ti nai­sa­la? Vuo­si­sa­ta sit­ten opet­ta­jat oli­vat mie­hiä, mut­ta ammat­tiin (kuten tele­ga­fis­tin­kin työ­hön) otet­tiin myös nai­sia. Aris­to­te­les divi­nan mukaan opet­ta­ja eli peda­go­gio-orja saat­toi olla vain mies.

    Ei mil­lään pahal­la. Kroh­nei­hin kuu­lu­val­la pitäi­si ola tiet­tyä perit­tyä his­to­rial­lis­ta perspektiiviä.

    2: Aina­han val­tion lei­pä on ollut kapea mut­ta pitkä.

    3. Ver­rat­tu­na esim.. Rans­kaan meil­lä on opet­ta­jil­la ollut parem­mat suteel­li­set pal­kat ja suu­rem­pi arvostus.

    4. Kuten Simo Sal­mi­nen aivan oikein tote­si Rotestilaulussana:

    Täs­sä maas­sa on niin huo­not liksat,
    että näl­kä meill on aina vieraanamme.
    Onneks ei jano pääs­sy yllättämään.

  61. tpy­luo­ma: “Yleen­sä suku­puo­lel­la selit­tä­mi­nen on kau­kaa haettua”

    - on vaan kaik­kein ylei­sin femi­nis­ti­nen tapa käsi­tel­lä asioi­ta. Sen perus­teel­la maas­sam­me teh­dään erit­täin kaus­kan­tois­ta politiikkaa.

    Tasa-arvoa­siain neu­vot­te­lu­kun­ta pal­kit­si vii­me vuon­na ajat­te­li­ja Jeff Hear­nin “mie­hen työstä”.
    Pal­kin­non ojen­si vih­reä femi­nis­ti Hei­di Hautala.
    Pro­fes­so­ri Jeff Hearn on eri­kois­tu­nut kriit­ti­seen mies­tut­ki­muk­sen ja suku­puo­lis­tu­nee­seen väkivaltaan.
    Täs­sä­pä her­ra Hear­nin aatok­sia suo­ma­lai­sis­ta mie­his­tä ja väki­val­las­ta lap­sia ja nai­sia kohtaan:

    Mies­ten “per­he­vä­ki­val­ta” sisäl­tää myös mies­ten väki­val­lan lap­sia koh­taan. Mies­ten väki­val­lan yhtey­det hei­dän tun­te­miin­sa nai­siin ovat moni­nai­set. Esi­mer­kik­si, mies­ten väki­val­taan nai­sia ja äite­jä koh­taan saat­taa liit­tyä väki­val­taa näi­den lap­sia koh­taan, samaan tai eri aikaan. Väki­val­lan todis­ta­mi­nen, van­hem­pien teke­mä­nä tai hei­tä koh­taan voi myös olla pelot­ta­vaa ja vahin­gol­lis­ta lap­sil­le. Las­ten pahoin­pi­te­lyä voi­daan käyt­tää kei­no­na nai­sia vas­taan tai lap­sia voi­daan käyt­tää hyväk­si, jot­ta pääs­tään pahoin­pi­te­le­mään naisia.”
    Jeff Hearn

    Usko, toi­vo, hak­kaus — tut­ki­muk­ses­sa todet­tiin, että 50 % kai­kis­ta jo päät­ty­nees­sä suh­teis­sa elä­neis­tä nai­sis­ta oli jou­tu­nut enti­sen kump­pa­nin­sa väki­val­lan tai uhkai­lun kohteeksi.
    Tämän­tyyp­pi­nen väki­val­ta on siis yleis­tä ja sitä voi­daan täs­sä mie­les­sä pitää ylei­se­nä osa­na monien suo­ma­lais­ten mies­ten iden­ti­teet­tiä. Kyse ei siis ole vain muu­ta­mas­ta poik­kea­vas­ta yksilöstä.?
    ‑Jeff Hearn

  62. Jo alle kak­si­vuo­ti­aat tytöt valit­se­vat lelu­va­li­koi­mas­ta ohjaa­mat­to­mas­sa tilan­tees­sa nuken pal­jon useam­min kuin pojat. 

    Kun yksi­tois­ta­kui­nen kont­ta­si iso­vel­jen­sä huo­nees­sa kaik­kien työ­ko­nei­den (trak­to­rit, kuor­ma-autot, beto­ni­au­tot, yms.) ohi, löy­si nur­kas­ta vel­jen­sä ainoan nuken, jol­la tämä ei kos­kaan lei­ki, ja alkoi hoi­va­ta sitä, minul­ta meni loput­kin kuvi­tel­mat sii­tä, että suku­puol­ten väli­set erot oli­si­vat vain ympä­ris­tön odo­tus­ten aiheut­ta­mia. Suu­rin osa kuvi­tel­mis­ta meni jo sil­loin, kun vel­jen­sä kehit­ti into­hi­mon työkoneisiin.

    Aika moni äiti on sano­nut samaa eli täs­sä tapauk­ses­sa lähi­pii­rin arki­ko­ke­muk­set tai­ta­vat olla saman­suun­tai­sia kuin tutkimustulokset. 

    Aja­tus lap­sen syn­ty­mi­ses­tä suku­puo­li­neut­raa­li­na olen­to­na on mie­les­tä­ni femi­nis­tis­tä hömp­pää pahim­mil­laan vail­la mitään tie­teel­lis­tä pohjaa. 

    On. Tämän puo­les­ta todis­taa myös se, että on nii­tä­kin, jot­ka kai­keas­ta kas­va­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta koke­vat ole­van­sa nai­sia mies­ten tai mie­hiä nais­ten kehossa.

  63. Yllä käyt­tä­mä­ni sana­va­lin­nat oli­vat hie­man jyr­kän puo­lei­sia, mut­ta minus­ta femi­nis­ti­ses­sä kat­san­nos­sa on muu­ta­ma äärim­mäi­sen epä­re­hel­li­nen piirre.

    Ensim­mäi­nen on se, että mit­ta­ri vali­taan aina sopi­vas­ti niin, että se saa­daan näyt­tä­mään sil­tä, että nais­ta sor­re­taan. Meto­dia tar­kas­tel­ta­van muut­tu­jan valin­taan ei kiin­ni­te­tä etu­kä­teen, vaan vali­taan käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta muut­tu­jis­ta se, jol­la saa­daan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen tul­kin­ta. Tämä on nais­tut­ki­muk­sen perus­läh­tö­koh­ta. Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa se, että nais­joh­ta­jis­ta puhut­taes­sa ei suin­kaan kat­so­ta kuin­ka help­po nai­sen on pääs­tä joh­ta­jak­si, vaan ainoas­taan sitä, kuin­ka moni nai­nen on johtaja. 

    Toi­nen on se, että jakau­mis­sa kiin­ni­te­tään aina huo­mio­ta vain johon­kin rajat­tuun pät­kään jakau­mis­ta. Vaik­ka­pa sosio­eko­no­mias­sa ote­taan huo­mioon vain se, että kaik­kein suu­rim­pia tulo­ja naut­ti­vis­ta suu­rin osa on mie­hiä. Sen­si­jaan sil­le ei anne­ta mitään rele­vans­sia, että esi­mer­kik­si kodit­to­mien jou­kos­sa nai­sia ei ole käy­tän­nös­sä yhtään. Tai se, että nyt­kin meneil­lään ole­van taan­tu­man seu­rauk­se­na työt­tö­mäk­si jää­neet ovat olleet mel­kein pel­käs­tään miehiä. 

    Kol­mas on sit­ten se, että jos kak­si edel­lis­tä kei­noa eivät ole käy­tös­sä, yksin­ker­tai­ses­ti valeh­del­laan. Esi­mer­kik­si kun jul­kis­tet­tiin tilas­to vuo­del­ta 2008, jon­ka mukaan nai­set syyl­lis­ty­vät pari­suh­tees­sa tör­keäk­si luo­ki­tel­ta­vaan pahoin­pi­te­lyyn tai hen­ki­ri­kok­seen mies­tä useam­min, muut­tui jo saman päi­vän aika­na uuti­sis­sa femi­nis­tien dama­ge-cont­rol­lin ansios­ta uuti­sek­si, jon­ka mukaan nai­sen on vain mies­tä vai­keam­pi teh­dä riko­sil­moi­tus jou­tues­saan väki­val­lan uhriksi (!!). 

    Tähän liit­tyy osin myös se, että cete­ris pari­bus jul­ki­suu­des­sa kaik­ki on aina mie­hen syy­tä. Esi­mer­kik­si lap­siin koh­dis­tu­vas­ta väki­val­las­ta on hyvin vähän tie­toa sii­tä, onko teki­jä mies vai nai­nen, kos­ka aineis­to on usein julis­tet­tu salai­sek­si, mut­ta tämä ei estä femi­nis­te­jä käyt­tä­mäs­tä aineis­toa mie­hiä vas­taan. Epäi­len kui­ten­kin, että jos luvut oli­si­vat saa­ta­vil­la, niin todel­li­suus oli­si aika nolo femi­nis­ti­sen argu­men­taa­tion kannalta.

    Asia on minus­ta tär­keä aina­kin sik­si, että minul­la on kak­si pien­tä poi­kaa. He ovat kivo­ja, ikäi­sek­seen toi­set huo­mioo­not­ta­via, sydä­mel­li­siä, arvok­kai­ta lap­sia. Olen molem­pia lap­sia hoi­ta­nut koto­na sekä van­hem­pain­ra­hal­la että hoi­to­va­paal­la ja kus­kan­nut molem­mat lää­kä­riin, jään kotiin kun lap­set ovat sai­raa­na jne. En tee sitä mis­tään muus­ta syys­tä kuin sik­si, että he ovat minun lap­sia­ni. Sön­kö­tys sii­tä, miten “isät eivät hoi­da” jne. on loukkaavaa. 

    Jos nai­set halua­vat, että isät hoi­ta­vat lap­sia, niin älkää hank­ki­ko lap­sia sel­lais­ten mies­ten kans­sa, jot­ka nii­tä eivät hoi­da. Täs­sä­kin asias­sa kaik­ki val­ta on naisilla.

  64. Sylt­ty:

    Tie­de­mie­hel­tä erit­täin hyvä kom­ment­ti. Femi­nis­tien mie­les­tä mies­ten ongel­mat joh­tu­vat heis­tä itses­tään, kun taas nais­ten ongel­mat ovat yhteis­kun­nan vika. 

    Ym. po.: “Femi­nis­tien mie­les­tä mies­ten ongel­mat joh­tu­vat heis­tä itses­tään, kun taas nais­ten ongel­mat ovat mies­ten vika”

    HTH HAND 🙂

    Kari

  65. Enki­du oli muis­taak­se­ni myös vil­li­mies, jon­ka nai­nen kesyt­ti sek­sil­lä. Syn­tyi­kö sivis­tys oikeas­ti noin, jää­köön jokai­sen oman mie­li­ku­vi­tuk­sen varaan.

  66. Sii­tä voi tie­tys­ti kes­kus­tel­la, ovat­ko lap­set täs­sä vai­hees­sa jo sosi­aa­lis­tu­neet kult­tuu­riin ja hei­jas­ta­vat valin­noil­laan kas­va­tusym­pä­ris­töä vai onko tai­pu­mus synnynnäinen.”

    Kuten tai­sin jo kir­joit­taa, on lukui­sia tut­ki­muk­sia, jot­ka viit­taa­vat tai­pu­muk­sen perin­nöl­li­syy­teen. Eli­na itse­kin viit­ta­si yhteen eli api­noi­hin. Ehkä vah­vin todis­te on evo­luu­tioon perus­tu­va päät­te­ly, joka lähen­te­lee loo­gis­ta välttämättömyyttä.

  67. Esi­mer­kik­si lap­siin koh­dis­tu­vas­ta väki­val­las­ta on hyvin vähän tie­toa sii­tä, onko teki­jä mies vai nai­nen, kos­ka aineis­to on usein julis­tet­tu salai­sek­si, mut­ta tämä ei estä femi­nis­te­jä käyt­tä­mäs­tä aineis­toa mie­hiä vas­taan. Epäi­len kui­ten­kin, että jos luvut oli­si­vat saa­ta­vil­la, niin todel­li­suus oli­si aika nolo femi­nis­ti­sen argu­men­taa­tion kannalta. 

    Onhan täs­tä uhri­tut­ki­mus­ta teh­ty ja sen mukaan kaik­kein ylei­sin per­he­vä­ki­val­lan muo­to on se, että äiti pahoin­pi­te­lee tytär­tään (arve­li­vat syyk­si, että nime­no­maa tytär­tä eikä poi­kaa sen, että poi­ka kas­vaa nop­sem­paan äiti­ään isommaksi). 

    Nämä tulok­set ovat jää­neet aivan lii­an vähäl­le huo­miol­le tai sit­ten on seli­tet­ty, että äidit muu­ten­kin hoi­ta­vat lap­si­aan enem­män ja kun on päi­vät pit­kät pelk­kien las­ten kans­sa, niin kyl­lä­hän sii­nä hel­pos­ti her­mos­tuk­sis­saan kiu­kut­te­le­vaa las­ta satut­taa. Minus­ta tämä vii­mei­sin on kyl­lä ennen kaik­kea argu­ment­ti las­ten koti­hoi­toa vas­taan ja sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­den puolesta.

  68. Enki­du:

    Käsit­tääk­se­ni femi­nis­miin kuu­luu aja­tus nais­ten sor­ros­ta ja sii­tä seu­raa­vas­ta huo­nom­mas­ta ase­mas­ta. Sik­si femi­nis­ti­nen poli­tiik­kaa pyr­kii paran­ta­maan nai­sen ase­maa. Todel­li­suu­des­sa nais­ten elä­män­laa­tu on tie­teel­lis­ten hyvin­voin­ti-indi­kaat­to­rei­den mukaan kes­ki­mää­rin sel­väs­ti mies­ten elä­män­laa­tua parem­pi. On se outoa sor­toa, kun tuot­taa parem­pio­sai­suut­ta! Jos parem­pio­sais­ten hyvin­voin­tia pyri­tään kas­vat­ta­maan, kyse ei tie­ten­kään voi olla tasa-arvoon pyrkimisestä.

    Femi­nis­mi syn­tyi aika­na, jol­loin nai­set oli­vat huo­nom­mas­sa ase­mas­sa ole­va suku­pol­vi, joten käy­tän­nös­sä alkuai­koi­naan se pyr­ki edis­tä­mään nais­ten etua. Ymmär­tääk­se­ni aja­tuk­se­na kui­ten­kin oli nime­no­maan suku­puo­lien väli­nen tasa-arvo, eikä nais­ten kohot­ta­mi­nen maa­il­man hal­lit­si­ja­su­ku­puo­lek­si (mikä joil­la­kin elä­mä­na­lueil­la lie­nee vali­tet­ta­vas­ti kui­ten­kin sit­tem­min tapahtunut).

    On ikä­vää ja maa­il­man pahuut­ta lisää­vää, että joku (tai moni!) itse­ään femi­nis­tik­si kut­su­va ajaa­kin tosia­sias­sa vain oman suku­puo­len­sa etua, ja pal­jas­tuu tasa-arvon vas­tus­ta­jak­si tilan­teis­sa jois­sa mie­het tode­taan hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vik­si. Mut­ta täl­lais­ten pahis­ten ei minus­ta sai­si antaa omia ja pila­ta koko ter­miä. Monet muut­kin käyt­tä­mäm­me ter­mit ovat his­to­rian­sa joh­dos­ta nyky­ai­kaan näh­den epä­joh­don­mu­kai­ses­ti suku­puo­lit­tu­nei­ta, yleen­sä siten että ter­mi viit­taa mies­su­ku­puo­leen vaik­ka kyse oli­si myös nai­sia kos­ke­vas­ta asias­ta (maa­her­ra, isän­maa, palo­mies). Kun näi­den muut­ta­mi­sel­le ei näh­dä syy­tä (itse en aina­kaan näe), tuli­si hyväk­syä yhtä lail­la se, että jos­kus vinou­ma voi esiin­tyä toi­sin­kin päin (äidin­kie­li, feminismi).

    Täs­sä­kin ket­jus­sa moni kom­men­toi­ja käyt­tää femi­nis­mi-ter­miä hauk­ku­ma­sa­nan tapaan ja pyr­kii yleis­tä­mään sen eri­lai­siin kiel­tei­siin ilmiöi­hin liit­ty­väk­si (“femi­nis­tien val­heet”). Ihmet­te­len, miten täl­lai­nen voi kenen­kään mie­les­tä pal­vel­la tasa-arvoa. Tosia­sias­sa se vai­keut­taa tasa-arvo­kes­kus­te­lua tar­peet­to­mas­ti. Itsel­le­ni sii­tä syn­tyy kuva, että femi­nis­min vas­tus­ta­ja vas­tus­taa nais­ten tasa-arvo­pyr­ki­myk­siä sil­loin­kin, kun nii­hin oli­si aihetta.

    Oli­si­ko­han mah­dol­lis­ta kes­kit­tyä kul­loin­kin itse asi­aan tämän ter­meil­lä räis­ki­mi­sen sijas­ta? On mm. ikä­vää ja vas­tus­ta­mi­sen arvois­ta, että nai­nen saa ero­ti­lan­tees­sa las­ten huol­ta­juu­den mies­tä hel­pom­min. Asias­ta voi puhua hauk­ku­mat­ta samal­la “femi­nis­te­jä”. Samoin on ikä­vää, että koti­töi­tä teke­mä­tön­tä nais­ta pide­tään lais­ka­na sii­nä mis­sä samoin suh­tau­tu­va mies on usein vain nor­maa­li, tai jopa ihail­ta­van mie­hi­nen äijä­kult­tuu­rin edus­ta­ja. Nämä ovat näh­däk­se­ni saman epä­ta­sa-arvoil­miön eri puo­lia. Nai­nen saa huol­ta­juu­den hel­pom­min, kos­ka hän­tä pide­tään suku­puo­len­sa perus­teel­la auto­maat­ti­ses­ti tot­tu­neem­pa­na huol­ta­ja­na — ja mah­dol­li­ses­ti myös tavoit­te­lee sitä kärk­kääs­ti, kos­ka toi­voo jon­kin­lais­ta poeet­tis­ta oikeut­ta tilan­tees­sa, jos­sa kokee elä­neen­sä vuo­sia erään­lai­se­na mies­su­ku­puo­len orjana.

    Täl­lai­set vas­tak­kai­na­set­te­lut ovat sekä tur­hia että vahin­gol­li­sia. Kum­man­kin suku­puo­len etu­jen aja­mi­nen tas­a­puo­li­ses­ti (= femi­nis­mi sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä kuin minä sen ymmär­rän) oli­si pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kum­man­kin edun mukaista.

  69. ^Haha, has­su typo. Kor­jaus: …nai­set oli­vat huo­nom­mas­sa ase­mas­sa ole­va sukuPUOLI.

  70. Eli­na:

    Aja­tus lap­sen syn­ty­mi­ses­tä suku­puo­li­neut­raa­li­na olen­to­na on mie­les­tä­ni femi­nis­tis­tä hömp­pää pahim­mil­laan vail­la mitään tie­teel­lis­tä pohjaa.

    Minus­ta­kaan suku­puo­li­neut­raa­lius ei vai­ku­ta par­haal­ta taval­ta kuva­ta asi­aa. Pidän sel­vä­nä, että ympä­ris­tön lisäk­si bio­lo­gia (mm. hor­mo­ni­toi­min­ta, jos­sa tun­ne­tus­ti on ero­ja suku­puo­lien välil­lä) vai­kut­taa sii­hen, mil­lai­sek­si per­soo­nal­li­suus muo­dos­tuu. Mut­ta enpä kyl­lä kau­heas­ti tyk­kää myös­kään van­ha­kan­tai­ses­ta mus­ta­val­koi­ses­ta suku­puo­li­jaos­ta, jos­sa vaih­toeh­to­ja on tasan kak­si ja nii­hin sopi­mat­to­mat näh­dään sai­rai­na (tai vähin­tään vajai­na) poik­keus­yk­si­löi­nä. Ymmär­rän suku­puo­li­neut­raa­lin kas­va­tuk­sen idean siten, että kas­vat­ta­ja pyr­kii asen­noi­tu­maan suku­puo­li­neut­raa­lis­ti eli ole­maan pakot­ta­mat­ta las­taan mihin­kään ennal­ta mää­rät­tyyn muot­tiin — ei siis niin, että lap­sen aja­tel­tai­siin ole­van vail­la sukupuolta. 

    Suku­puo­let eivät jakau­du siis­tis­ti kah­teen ryh­mään edes bio­lo­gi­ses­sa mie­les­sä. Sosi­aa­li­nen suku­puo­li on vie­lä moniu­loit­tei­sem­pi jut­tu. Se, että tyt­tö halu­aa leik­kiä nukel­la tai poi­ka autol­la, ei voi miten­kään kuva­ta eikä selit­tää hänen sosi­aa­li­sen suku­puo­li-iden­ti­teet­tin­sä koko­nai­suut­ta. Sama tyt­tö voi myö­hem­min halu­ta leik­kiä sotaa, ja sama poi­ka pukeu­tua pink­kei­hin röy­he­löi­hin (osa ei kyl­lä­kään enää sit­ten, kun ympä­ris­tö välit­tää vies­tiä, ettei sel­lai­nen ole ok).

  71. Saa­ra
    “On ikä­vää ja maa­il­man pahuut­ta lisää­vää, että joku (tai moni!) itse­ään femi­nis­tik­si kut­su­va ajaa­kin tosia­sias­sa vain oman suku­puo­len­sa etua, ja pal­jas­tuu tasa-arvon vas­tus­ta­jak­si tilan­teis­sa jois­sa mie­het tode­taan hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vik­si. Mut­ta täl­lais­ten pahis­ten ei minus­ta sai­si antaa omia ja pila­ta koko termiä. ”

    Pila­ta koko ter­miä? Ei nuo ole mitään yksit­täis­ta­pauk­sia, esi­mer­kik­si koko nais­tut­ki­mus perus­tuu ideo­lo­gi­sel­le ja mies­vi­ha­mie­li­sel­le huu­haal­le. STM:n tasa-arvo­yk­si­kös­sä ei ole ainut­ta­kaan mies­jä­sen­ta ja niin edel­leen, ja niin edelleen. 

    Onko Tar­ja Halo­nen muu­ten mai­nit­se­ma­si “pahis” kun jopa hän­kin tois­te­lee papu­kai­jan tavoin tuo­ta “nai­sen euro on 80c”-valhetta? Ja mitä muu­ta se on kuin vale?

    Femi­nis­ti­nen establish­ment­ti on menet­tä­nyt täy­del­li­ses­ti uskot­ta­vuu­ten­sa min­kään­lai­sen todel­li­sen tasa-arvon edistäjänä.

    Täs­sä­kin ket­jus­sa moni kom­men­toi­ja käyt­tää femi­nis­mi-ter­miä hauk­ku­ma­sa­nan tapaan ja pyr­kii yleis­tä­mään sen eri­lai­siin kiel­tei­siin ilmiöi­hin liit­ty­väk­si (“femi­nis­tien val­heet”). Ihmet­te­len, miten täl­lai­nen voi kenen­kään mie­les­tä pal­vel­la tasa-arvoa. ”

    Se pal­ve­lee tasa-arvoa dis­kre­di­toi­mal­la epä­ta­sa-arvoi­sen femi­nis­ti­sen tut­ki­muk­sen, kir­jal­li­suu­den ja toi­men­pi­de-ehdo­tuk­set. Femi­nis­ti­set raken­teet eivät nimit­täin todel­la­kaan aja tasa-arvoa ja ainoa kei­no saa­da jär­keä tou­huun on ottaa moi­sil­ta raken­teil­ta val­ta pois! 

    Kyl­lä karu totuus on se, että femi­nis­mis­sä, kuten kai­kis­sa yhden asian liik­keis­sä tup­paa käy­mään, ääri­hih­hu­lit hei­lut­ta­vat tah­ti­puik­ko­ja ja mal­til­li­set mas­sat vain myötäilevät.

    Femi­nis­mi on tänä päi­vä­nä kiro­sa­na ja sii­tä femi­nis­tit saa­vat syyt­tää vain ja ainoas­taan itseään.

  72. Saa­ra, femi­nis­tit saa­vat syyt­tää itse­ään, jos ter­mi on muut­tu­nut hauk­ku­ma­sa­nak­si — lähin­nä tosin kai vain net­ti­kes­kus­te­luis­sa. Minä aina­kin pidän sie­tä­mät­tö­mä­nä femi­nis­tis­tä aggres­sii­vi­suut­ta (eri­tyi­ses­ti sil­loin kun syy­te­tään mie­hiä aggres­sii­vi­suu­des­ta) ja ohjel­mal­lis­ta piit­taa­mat­to­muut­ta tosiasioista. 

    Ymmär­rän toki, että kaik­ki femi­nis­tit eivät esi­mer­kik­si pidä tyy­pil­lis­tä suo­ma­lais­mies­tä myk­kä­nä las­ten­hak­kaa­ja­na (ohi­men­nen: pie­nen lap­sen sel­väs­ti tur­val­li­sin ihmi­nen on oma isä). Näi­tä sivis­ty­neem­piä femi­nis­te­jä voi kui­ten­kin hauk­kua vai­ke­ne­mi­ses­ta. Pahin­ta­kaan sek­sis­miä tai valeh­te­lua ei jul­ki­ses­ti tuo­mi­ta, jos se tapah­tuu sisar­kun­nan asian puolesta.

    Toi­nen syy hauk­kua femi­nis­te­jä on poliit­ti­nen tais­to. Minus­ta femins­te­jä pitää rökit­tää niin kau­an, että kek­si­vät itsen­sä uudel­leen esi­mer­kik­si tasa-arvon aja­ji­na tai sit­ten jul­ki­lausu­tus­ti nais­asia­liik­kee­nä. Jäl­kim­mäi­ses­sä vaih­toeh­dos­sa val­tion­hal­lin­non femins­ti­ra­ken­teet pure­taan ja laki­mää­räi­set avus­tuk­set poistetaan.

    Jeff Hear­nen pal­kit­se­mi­nen on mai­nio esi­merk­ki sii­tä moraa­lit­to­muu­des­ta, johon femi­nis­mi on vajon­nut. Sitä­kin oli pak­ko ihme­tel­lä, että mis­tä nais­tut­ki­muk­ses­ta Halo­nen oli luke­nut sodan pää­asial­lis­ten uhrein ole­van usein naisia.

    Nais­ten pal­kois­ta ja ansiois­ta­kin on ollut iät ja ajat suh­teel­li­sen tark­kaa tie­toa. Sii­tä huo­li­mat­ta ja kaik­ki arvaa loput …

  73. Saa­ra:
    Suku­puo­let eivät jakau­du siis­tis­ti kah­teen ryh­mään edes bio­lo­gi­ses­sa mielessä.

    Nojaa, Wiki­pe­dia tie­tää ker­toa, että Suo­mes­sa syn­tyy vuo­des­sa n. 20 inter­su­ku­puo­lis­ta ihmis­tä. Kyl­lä bio­lo­gi­nen suku­puo­li on ihmi­sel­lä hyvin “siis­tis­ti jakau­tu­nut” ja poik­keuk­set ovat harvinaisia.

  74. Saa­ra: “On ikä­vää ja maa­il­man pahuut­ta lisää­vää, että joku (tai moni!) itse­ään femi­nis­tik­si kut­su­va ajaa­kin tosia­sias­sa vain oman suku­puo­len­sa etua, ja pal­jas­tuu tasa-arvon vas­tus­ta­jak­si tilan­teis­sa jois­sa mie­het tode­taan hei­kom­mas­sa ase­mas­sa oleviksi.”

    Etu­jär­jes­tö­jen ole­mas­sao­lo ei lisää maa­il­man pahuut­ta, päin­vas­toin. Sen sijaan jotain on jos­sain men­nyt vikaan jos ylei­ses­ti usko­taan etu­jär­jes­tön ole­van jotain muu­ta kuin etujärjestö.

  75. Itsel­le­ni sii­tä syn­tyy kuva, että femi­nis­min vas­tus­ta­ja vas­tus­taa nais­ten tasa-arvo­pyr­ki­myk­siä sil­loin­kin, kun nii­hin oli­si aihet­ta.

    Nämä kro­ko­tii­lin­kyy­ne­leet muut­tu­vat heti pal­jon uskot­ta­vam­mak­si, kun mie­hiä ei enää kuo­le itse­mur­hiin kym­me­nen ker­taa useam­min kuin naiset.

  76. Eufe­mia:

    Nai­sil­la on koh­tu ja rin­nat. Kun paris­kun­ta saa lap­sen, se on nai­sel­le rajum­pi muu­tos kuin mie­hel­le, ja nai­nen on aina­kin jon­kin aikaa vält­tä­mät­tä pois­sa työ­elä­mäs­tä (mies­kin voi olla, mut­ta se ei ole samal­la taval­la fyy­si­nen pak­ko). Työ on jon­kin aikaa myös tyk­kä­nään pois­sa aja­tuk­sis­ta. Paluu ei siis ole aina suin­kaan help­po, ja sitä vai­keam­pi se on mitä haas­ta­vam­mas­ta alas­ta on kyse. On vai­kea kiriä kol­le­gat kiin­ni ajan­koh­tai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa ja tuo­reim­mis­sa tie­dois­sa kun äitiys­lo­man tai kah­den jäl­keen van­hat­kin tie­dot ja tai­dot ovat toden­nä­köi­ses­ti hie­man ruos­tees­sa. Niin­pä esim. nais­puo­li­sis­ta tut­ki­jois­ta liki 30% on lapsettomia 

    Olen jos­kus luke­nut tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta, joi­den mukaan juu­ri tuos­ta syys­tä nai­sia on eri­tyi­sen vähän huip­pu­joh­ta­ji­na kan­sain­vä­li­sis­sä yri­tyk­sis­sä. Kyse on siis pit­käl­ti sii­tä, että nai­sia ja mie­hiä koh­del­laan kysei­sis­sä yri­tyk­sis­sä samoil­la stan­dar­deil­la. Huip­pu­joh­ta­ja tai sel­lai­sek­si pyr­ki­vä ei usein­kaan voi ottaa halu­tes­saan parin vuo­den tau­koa ja sil­ti säi­lyt­tää ete­ne­mis­mah­dol­li­suuk­si­aan, oli hän sit­ten mies tai nainen. 

    Haluai­sin­kin tie­tää, miten femi­nis­tien mie­les­tä tilan­net­ta tuli­si muut­taa. Pitäi­si­kö nai­sia ja mie­hiä alkaa arvioi­maan eri kri­tee­rein ja suo­maan nai­sil­le mah­dol­li­suus vali­ta sekä kotiäi­tiys että huip­pu­joh­ta­juus. Täl­lä het­kel­lä täl­lais­ta mah­dol­li­suut­ta ei ole kum­mal­la­kaan suku­puo­lel­la. En oikein ymmär­rä, mik­si nai­set eivät näe tilan­net­ta valin­ta­na, jos­sa he valit­se­vat kah­des­ta etuoi­keu­des­ta. Las­ten hank­ki­mi­nen on kui­ten­kin poh­jim­mil­taan täy­sin itse­käs­tä toi­min­taa ja omien gee­nien levit­tä­mis­tä, enkä ymmär­rä mik­si lap­sen hank­ki­va ihmi­nen tuli­si näh­dä jonain yhtei­sen hyvän eteen työs­ken­te­le­vä­nä marttyyrina. 

    Pari­suh­teen sisäl­lä mies ja nai­nen voi­vat yhtei­ses­ti sopia lap­sen­hoi­to­jär­jes­te­lyis­tä ja ura­pyr­ki­myk­sis­tä. Jos nai­set halua­vat aset­taa uran äitiy­den edel­le, se on teo­rias­sa täy­sin mah­dol­lis­ta. Itse epäi­len, että val­tao­sa nai­sis­ta ei halua aset­taa uraa äitiy­den edel­le. Nii­den, jot­ka halua­vat, kan­nat­taa ottaa sel­lai­nen mies, jol­la ei ole suu­ria ura­ta­voit­tei­ta. Sel­lai­sia mie­hiä on vaik­ka kuin­ka pal­jon. Ongel­ma­na vain tun­tuu ole­van se, että ura­suun­tau­tu­neet nai­set eivät yleen­sä kes­tä “kun­nian­hi­mot­to­mia” mie­hiä, vaan mie­hen pitää olla sta­tuk­sel­taan vähin­tään saman tasoi­nen. Uraoh­jus­mies taas ymmär­ret­tä­väs­ti ei suos­tu koti-isäksi.

  77. En tie­dä kuin­ka moni seu­ra­si minun ja Rii­tan käden­vään­töä aikai­sem­mas­sa ket­jus­sa eri­lai­sis­ta neu­ro­lo­gi­sis­ta diag­noo­seis­ta. Tus­kin moni. 

    Suku­puo­li­nä­kö­kul­ma jäi siel­lä joka tapauk­ses­sa täy­sin käsit­te­le­mät­tä ja jat­kan sii­tä: pojat saa­vat ADHD‑, dys­fa­sia- Asper­ge­rin syndroo­ma ym. ‑diag­noo­se­ja huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin tytöt. Jos diag­noo­sit nyt niput­taa väki­val­tai­ses­ti yhteen, niin poi­kien osuus on yli 70, mil­tei 80 prosenttia. 

    Mis­tä tämä kertoo? 

    Minus­ta se ker­too, että poi­kia ei hyväk­sy­tä sel­lai­si­na kuin he ovat. Eli kysees­sä on kult­tuu­ri­nen yhteen­tör­mäys täti­mei­nin­gin kans­sa. Täti­mei­nin­ki on val­lal­la kas­va­tuk­ses­sa päi­vä­ko­deis­sa ja kou­luis­sa — kodeis­sa­kin liikaa. 

    Pojat eivät saa enää kii­peil­lä puis­sa, tais­tel­la mie­koin (pihal­ta otet­tu kep­pi), pai­nia lumi­han­ges­sa ja ottaa yli­pään­sä mie­hes­tä mit­taa. Aina on joku täti selän taka­na mar­mat­ta­mas­sa. Ja kun diag­noo­si on “yli­vilk­kaal­la” pojal­la saa­tu kun­toon, on vas­tas­sa terapeutti-täti.

  78. Muu­tam vuo­si sit­ten Kaup­pa­leh­ti-Optios­sa haas­tel­tiin erään hi-tech-pörs­siyh­tiön joh­to­ryh­män ensim­mäis­tä nais­jä­sen­tä. Tämä dipl.insinööri oli ollut nel­jä vuot­ta koto­na hoi­ta­mas­sa lap­si­aan. Sanoin joten­sa­kin seu­raa­vas­ti: “Insi­öö­rin perus­tai­dot eivät mihin­kään katoa. Nip­pe­li­tie­don omak­suu ja unoh­taa nopeasti.”

  79. Eli­na:

    Täti­mei­nin­ki on val­lal­la kas­va­tuk­ses­sa päi­vä­ko­deis­sa ja kou­luis­sa — kodeis­sa­kin liikaa.

    Alle­kir­joi­tan ja paheksun.

    Pojat eivät saa enää kii­peil­lä puis­sa, tais­tel­la mie­koin (pihal­ta otet­tu kep­pi), pai­nia lumi­han­ges­sa ja ottaa yli­pään­sä mie­hes­tä mit­taa. Aina on joku täti selän taka­na mar­mat­ta­mas­sa. Ja kun diag­noo­si on “yli­vilk­kaal­la” pojal­la saa­tu kun­toon, on vas­tas­sa terapeutti-täti.

    No ja annas olla, kun yo. asioi­den har­ras­ta­ja onkin tyt­tö! Minä aina­kin koen, että minul­ta on kiel­let­ty ja/tai yri­tet­ty kiel­tää pal­jon sel­lais­ta, joka pojil­le sen­tään edes pit­kin ham­pain sal­lit­tiin. Enkä ollut ollen­kaan edes “pahim­mas­ta” pääs­tä rasa­vil­li; itse­näi­nen ja kysee­na­lais­ta­va vain.

  80. Tie­de­mies:

    Itsel­le­ni sii­tä syn­tyy kuva, että femi­nis­min vas­tus­ta­ja vas­tus­taa nais­ten tasa-arvo­pyr­ki­myk­siä sil­loin­kin, kun nii­hin oli­si aihetta.

    Nämä kro­ko­tii­lin­kyy­ne­leet muut­tu­vat heti pal­jon uskot­ta­vam­mak­si, kun mie­hiä ei enää kuo­le itse­mur­hiin kym­me­nen ker­taa useam­min kuin naiset.

    Vali­tet­ta­vas­ti en ymmär­rä täl­lais­ta rivien välis­tä vih­jai­lua, vaik­ka saa­tan­kin olla nais­puo­li­nen. Jou­dut aukikirjoittamaan.

    Tar­koi­tat­ko, että nais­ten ase­man paran­ta­mi­sel­le ei mis­sään yksit­täis­ta­pauk­ses­sa ole aihet­ta, tai että sitä on jopa kai­kis­sa tapauk­sis­sa syy­tä vas­tus­taa? Vai että mie­hil­lä menee koko­nais­val­tai­ses­ti kat­soen niin pal­jon huo­nom­min, että nais­ten tasa-arvo­pyr­ki­myk­siä tulee vas­tus­taa kun­nes mies­ten itse­mur­hat vähen­ty­vät? Mihin mah­dat viit­ta­ta kro­ko­tii­lin kyy­ne­leil­lä, ja miten ne liit­ty­vät asiaan?

    Eri­tel­tyä­si väit­tä­mä­si sel­väs­ti suo­mek­si, voi­sit vie­lä hie­man vai­vau­tua perus­te­le­maan nii­tä. Äkkiä kat­soen minus­ta näyt­tää aika vai­keal­ta perus­tel­la, miten nais­ten kal­toin­koh­te­lun lopet­ta­mi­sen vas­tus­tus (eli femi­nis­min lokaa­mi­nen) aut­tai­si mies­ten itse­mur­hien vähen­tä­mi­ses­sä. Oma mie­li­pi­tee­ni on, että mies­ten olo­jen paran­ta­mi­nen paran­tai­si nais­ten­kin tilan­net­ta ja päin vas­toin. Tois­ten mol­laa­mi­nen ja hauk­ku­mi­nen oman asian aja­mi­sek­si puo­les­taan tuo har­voin muu­ta kuin lyhyt­kes­toi­sen ja ohi­me­ne­vän, pin­nal­li­sen hyvänolontunteen.

  81. Rotwang:

    Nojaa, Wiki­pe­dia tie­tää ker­toa, että Suo­mes­sa syn­tyy vuo­des­sa n. 20 inter­su­ku­puo­lis­ta ihmis­tä. Kyl­lä bio­lo­gi­nen suku­puo­li on ihmi­sel­lä hyvin “siis­tis­ti jakau­tu­nut” ja poik­keuk­set ovat harvinaisia.

    Mää­rä ei ollut var­si­nai­nen point­ti­ni, vaan se että näi­tä syn­tyy ja hei­dän kirur­gi­nen muok­kaa­mi­sen­sa jom­man kum­man suku­puo­len näköi­sek­si on osoit­tau­tu­nut jois­sa­kin tapauk­sis­sa ongel­mal­li­sek­si. (Minul­la ei ole tie­toa viral­lis­ten tilas­to­jen luo­tet­ta­vuu­des­ta Suo­mes­sa, mut­ta mm. Yhdys­val­lois­sa näis­tä tapauk­sis­ta ei vält­tä­mät­tä jää mitään mer­kin­tää mihinkään.)

    Ja vie­lä sitä­kin olen­nai­sem­pi asia­ni kos­ki sosi­aa­lis­ta suku­puol­ta, jon­ka mää­rit­te­ly-yri­tyk­sis­sä tai­de­taan tör­mä­tä saman­su­kui­siin ongel­miin kuin sil­loin, kun ihmi­siä yri­te­tään luo­ki­tel­la eri “rotui­hin”. Luok­kien ulko­puo­lel­le jää yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa jen­giä, ja toi­saal­ta luok­kien sisäi­nen vaih­te­lu on samaa suu­ruus­luok­kaa kuin nii­den välinenkin.

  82. Ja kun diag­noo­si on “yli­vilk­kaal­la” pojal­la saa­tu kun­toon, on vas­tas­sa terapeutti-täti. 

    Se oli muu­ten setä se neu­ro­lo­gi, jota minä olin kuu­le­mas­sa. Hän jut­te­li mm. kou­lu­jen kiveen­ha­ka­tuis­ta käy­tän­nöis­tä, jot­ka eivät kai­kil­le eri­tyi­sil­le sovi. Var­mas­ti osa on juu­ri­kin tätä mai­nit­se­maa­si tätimeininkiä.

    En osaa yhtään sanoa anne­taan­ko pel­kän vilk­kaan tem­pe­ra­men­tin perus­teel­la lii­an her­käs­ti ADHD/aspereger/autismidiagnoosi; aina­kin peri­aat­tees­sa sii­hen tar­vi­taan muu­ta­kin, esi­mer­kik­si epä­so­si­aa­li­suut­ta. Tie­dän aina­kin yhden tem­pe­ra­men­til­taan hyvin­kin rau­hal­li­sen poi­ka­lap­sen, jota seu­ra­taan neu­vo­las­sa tar­kem­min mm. sik­si, että hän päi­vä­ko­dis­sa mie­lum­min istuu luke­mas­sa kir­jaa tai tark­kai­le­mas­sa mui­den leik­kiä kuin leik­kii tois­ten las­ten kans­sa. Useim­mat tun­te­ma­ni eri­tyi­set ovat kyl­lä var­sin vilk­kai­ta ja voi olla, jot­ta poik­keus vah­vis­taa säännön.

    Aina­han sitä on puhut­tu, että nai­nen tekee parem­min mon­ta asi­aa yhtä aikaa kun taas mies kes­kit­tyy parem­min johon­kin yhteen asi­aan ja löy­tää yhteyk­siä asioi­den välil­tä. Tie­dä sit­ten tuon toden­pe­räi­syy­des­tä, mut­ta jos sii­nä on perää niin jos­sain tuon yhteen asi­aan kes­kit­ty­mi­sen ääri­pääs­sä ale­taan puhua per­soo­nal­li­suu­den sijas­ta eri­tyi­syyk­sis­tä — ja jot­kut puhu­vat nör­teis­tä. Sii­nä mie­les­sä minus­ta ei ole kovin­kaan kum­mal­lis­ta, että diag­noo­si anne­taan useam­min pojal­le kuin tytölle. 

    Itse asias­sa, nyt kun tuli puheek­si, kun edel­li­ses­sä ket­jus­sa kysyit, mihin sitä diag­noo­sia tar­vi­taan, niin tai­sit itse antaa yhden vas­tauk­sen. Sitä tar­vi­taan oikeut­ta­maan joi­den­kin poi­kien poi­ka­mai­sen vil­kas käy­tös ja anta­maan aikui­sil­le väli­nei­tä kana­voi­da se vilk­kaus oikein.

  83. Sanoin joten­sa­kin seu­raa­vas­ti: “Insi­nöö­rin perus­tai­dot eivät mihin­kään katoa. Nip­pe­li­tie­don omak­suu ja unoh­taa nopeasti.” 

    Olen täy­sin samaa miel­tä! Täl­lä ker­taa meni muu­ta­ma viik­ko ennen kuin pää­sin töi­hin äitiys­lo­man jäl­keen kun­nol­la kiin­ni. Haa­hui­lin ehkä jon­kin ver­ran pitem­pään kuin kesä­lo­man jäl­keen, mut­ten nyt niin miten­kään mer­kit­tä­väs­ti pitem­pään. Tosi moni ei-niin-kii­reel­li­nen asia oli jätet­ty odot­ta­maan­kin paluu­ta­ni, vaik­ka mie­les­tä­ni puh­dis­tin pöy­dän ennen vapaal­le jäämistä.

  84. Enki­du:

    Saa­ra, femi­nis­tit saa­vat syyt­tää itse­ään, jos ter­mi on muut­tu­nut haukkumasanaksi…

    Ja mie­het saa­vat syyt­tää itse­ään, jos hei­dän usko­taan lais­ta­van las­ten­hoi­dos­ta ja käyt­täy­ty­vän väki­val­tai­ses­ti? Eivät­hän mie­het ole mikään homo­gee­ni­nen kloo­ni­ko­koel­ma, jot­ka armei­ja-alok­kai­den tapaan ovat vas­tuus­sa tois­ten­sa vir­heis­tä. Mie­hel­lä, joka hoi­taa lap­si­aan, ei ole mitään tekoa sen kol­lek­tii­vi­sen mie­li­ku­van syn­ty­mi­ses­sä, jon­ka mukaan mie­het eivät hoi­da lap­si­aan, eikä hän­tä tule täl­lä perus­teel­la hauk­kua ja syr­jiä sen enem­pää koto­na kuin yhteiskunnassakaan.

    Minä aina­kin pidän sie­tä­mät­tö­mä­nä femi­nis­tis­tä aggres­sii­vi­suut­ta (eri­tyi­ses­ti sil­loin kun syy­te­tään mie­hiä aggres­sii­vi­suu­des­ta) ja ohjel­mal­lis­ta piit­taa­mat­to­muut­ta tosiasioista.

    Niin minä­kin. Mut­ta tämä kos­kee ihan kaik­kea aggres­sii­vi­suut­ta ja kai­ken­lais­ta tosi­asiois­ta piit­taa­mat­to­muut­ta. En näe mitään jär­ke­vää aihet­ta syyt­tää sii­tä femi­nis­miä! Tuol­la tavoin käyt­täy­ty­vää poruk­kaa­han löy­tyy kaik­kial­ta mihin katsot.

    Ymmär­rän toki, että kaik­ki femi­nis­tit eivät esi­mer­kik­si pidä tyy­pil­lis­tä suo­ma­lais­mies­tä myk­kä­nä las­ten­hak­kaa­ja­na (ohi­men­nen: pie­nen lap­sen sel­väs­ti tur­val­li­sin ihmi­nen on oma isä). Näi­tä sivis­ty­neem­piä femi­nis­te­jä voi kui­ten­kin hauk­kua vai­ke­ne­mi­ses­ta. Pahin­ta­kaan sek­sis­miä tai valeh­te­lua ei jul­ki­ses­ti tuo­mi­ta, jos se tapah­tuu sisar­kun­nan asian puolesta.

    Minun sil­mii­ni on kyl­lä osu­nut kai­ken­lais­ta nais­ten kir­joit­ta­maa “femi­nis­min” arvos­te­lua, ja otan itse­kin asiak­se­ni huo­maut­taa femi­nis­min nimis­sä lausu­tuis­ta type­ryyk­sis­tä mil­loin satun sel­lai­sia havait­se­maan (tosin en jul­ki­suu­des­sa, kos­ka yri­tän olla ole­mat­ta jul­ki­suu­den hen­ki­lö). Jul­ki­suu­den tut­ki­ja­hah­mois­ta Anna Kon­tu­la tulee ensim­mäi­se­nä mieleen.

    Yllä pahek­suit piit­taa­mat­to­muut­ta tosi­asiois­ta; heti perään vai­ku­tat sor­tu­van sii­hen itse (lie­vim­mil­lään­kin tuo “sivis­ty­neem­piä femi­nis­te­jä” kos­ke­va väit­tä­mä­si oli tar­pee­ton ja kes­kus­te­lun ete­ne­mis­tä hait­taa­va kär­jis­tys). Niin vai­ke­aa se on!

    Toi­nen tilan­net­ta han­ka­loit­ta­va teki­jä lie­nee se, että kukaan ei voi saa­vut­taa objek­tii­vis­ta näkö­kul­maa. Jokin, mikä yhdes­tä näkö­kul­mas­ta kat­soen vai­kut­taa sil­kal­ta val­heel­ta, voi kui­ten­kin objek­tii­vi­ses­ti arvioi­den olla aiheel­lis­ta ja totuu­teen pyr­ki­vää. Tämän­kin omak­su­mi­ses­sa meil­lä ihmi­sil­lä on vie­lä pal­jon teke­mis­tä — niin femi­nis­tei­nä itse­ään pitä­vil­lä kuin kai­kil­la muillakin.

    Toi­nen syy hauk­kua femi­nis­te­jä on poliit­ti­nen tais­to. Minus­ta femins­te­jä pitää rökit­tää niin kau­an, että kek­si­vät itsen­sä uudel­leen esi­mer­kik­si tasa-arvon aja­ji­na tai sit­ten jul­ki­lausu­tus­ti naisasialiikkeenä.

    Jäl­kim­mäi­ses­sä vaih­toeh­dos­sa val­tion­hal­lin­non femins­ti­ra­ken­teet pure­taan ja laki­mää­räi­set avus­tuk­set poistetaan.

    Mai­nit­se­ma­si pää­mää­rä oli­si minus­ta­kin erit­täin tavoit­te­le­mi­sen arvoi­nen. Kei­nois­ta olen eri miel­tä. Jos et pidä sii­tä, että joku ei pysy tosi­asiois­sa ja mus­ta­maa­laa sinua, type­rin­tä mitä voit teh­dä on alen­tu­mi­nen samal­le tasolle.

    Nais­ten pal­kois­ta ja ansiois­ta­kin on ollut iät ja ajat suh­teel­li­sen tark­kaa tie­toa. Sii­tä huo­li­mat­ta ja kaik­ki arvaa loput …

    Tämä palk­ka-asia on kyl­lä jän­nit­tä­vä. Minua ilah­dut­taa, jos ja kun ker­ran tilas­tol­li­sel­la tasol­la on niin, että pal­kois­sa ei ole mai­nit­ta­via suku­puo­les­ta riip­pu­via ero­ja. Toi­saal­ta sii­tä on vain vii­si vuot­ta, kun pit­kään aivan ilmei­ses­sä suku­puo­les­ta joh­tu­vas­sa palk­ka­kuo­pas­sa ollut äiti­ni sai lisää lik­saa pyy­täes­sään kuul­la: Sul­la on kuu­le jo tämän fir­man nai­sis­ta paras palk­ka! Kysees­sä oli­vat joh­to­teh­tä­vät kan­sain­vä­li­ses­sä myyn­tior­ga­ni­saa­tios­sa, ja mies­puo­li­set kol­le­gat teki­vät huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa tiliä joh­ta­mien­sa yksi­köi­den huo­nom­mis­ta tulok­sis­ta huo­li­mat­ta. Minun on hyvin vai­kea uskoa, että äiti­ni oli­si pelk­kä yksit­täis­ta­paus eikä edus­tai­si mitään suu­rem­paa, tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­vää kokonaisuutta.

    En sii­tä huo­li­mat­ta väi­tä, että alus­sa refe­roi­dus­sa sel­vi­tyk­ses­sä esi­tet­täi­siin val­hei­ta ja pro­pa­gan­daa. Minus­ta se on yksi arvo­kas näkö­kul­ma, joka tulee ottaa huomioon.

    Yhteen­ve­to­na, uskon että nykyi­nen suku­puo­lien väli­nen nau­ret­ta­va ase­ma­so­ta (johon siis kum­pi­kin suku­puo­li kol­lek­tii­vi­ses­ti syyl­lis­tyy) lähin­nä pahen­taa tilan­net­ta molem­pien kannalta.

  85. Tar­koi­tat­ko, että nais­ten ase­man paran­ta­mi­sel­le ei mis­sään yksit­täis­ta­pauk­ses­sa ole aihetta”

    Femi­nis­tit puhu­vat nyky­ään Suo­mes­sa kol­mes­ta ongel­mas­ta: lähi­suh­de­vä­ki­val­las­ta, pal­kois­ta ja lasi­ka­tos­ta. Omis­sa pii­reis­sä meuh­ka­taan sit­ten lisäk­si kai­ken­lai­ses­ta hämä­räm­mäs­tä, kuten pat­riar­kaa­tis­ta ja sen sel­lai­ses­ta, jota ei keh­da­ta jul­ki­suu­teen tuo­da, kun kukaan ei ilman nais­kou­lu­tus­ta osaa ottaa vakavasti.

    Muut­kin ongel­mat ovat vaikeuksissa:

    Väki­val­ta­kes­kus­te­lu on saa­nut uuden ilmeen, kun media on vih­doin alka­nut ker­toa sii­tä ikiai­ko­ja tie­de­tys­tä fak­tas­ta, että nai­set ovat suu­rin piir­tein yhtä väki­val­tai­sia kuin mie­het lähi­suh­teis­sa. Itse asias­sa nai­set näyt­täi­si­vät aloit­ta­van väki­val­lan mie­hiä useam­min ja syyl­lis­ty­vät sel­väs­ti useam­min sel­lai­seen väki­val­taan, jos­sa toi­nen ei tur­vau­du fyy­si­siin kei­noi­hin lain­kaan (mikä ei ole yllät­tä­vää, sil­lä mei­kä­läi­ses­sä kult­tuu­ris­sa nai­sen lyö­jä on saastaa).

    Ei ole ihan mah­do­ton­ta, että vähi­tel­len nais­ten pal­kois­ta ja toi­meen­tu­los­ta ale­taan ker­toa totuu­den­mu­kai­sem­min, kun ker­ran Hesa­ri­kin antoi häm­mäs­tyt­tä­väs­ti äänen Suma­sen kal­tai­sel­le “sovi­nis­tiel­le”.

    Sen jäl­keen jäl­jel­le jää lasi­kat­to. Miten kau­an mah­taa kan­san­liik­keem­me sen jäl­keen naut­tia val­tio­val­lan eri­tys­suo­je­lua ja mui­ta etuoi­keuk­sia. “Tuke­kaa nyt mei­tä puo­lu­eet ja kan­sa­lai­set, että saa­daan nais­hen­ki­lös­tö­pääl­li­köt toi­mi­tus­joh­ta­jik­si, ette­kö näe kuin­ka yle­väs­ti tais­te­lem­me sor­toa vastaan.”

    Tie­tys­ti femi­nis­tit voi­vat kek­siä uusia ongel­mia asia­lis­tal­leen. Se on kui­ten­kin erit­täin han­ka­laa, kos­ka nai­set nyt vain ovat kes­ki­mää­rin niin sel­väs­ti mie­hiä parem­pio­sai­sia. No, ehkä lii­ke uudis­tuu aja­maan huo­no-osais­ten nais­ten asi­aa. Kyl­lä­hän sel­lai­sia löy­tyy, esi­mer­kik­si köy­hät yksin­huol­ta­jat. Kor­kea­len­toi­sis­ta teo­riois­ta kyl­lä täy­tyy sii­nä koh­din luopua.

  86. Femi­nis­mil­lä on yhä pal­jon teh­tä­vää, nai­sia sor­re­taan mones­sa. Mie­hiä­kin sor­re­taan mones­sa. Hyvis­fe­mi­nis­tien pitäi­si irti­sa­nou­tua pahis­fe­mi­nis­tien valheista.

    Jos las­ten han­kin­taa pidet­tään huol­to­suh­teen vuok­si tär­keä­nä, sitä pitää tukea lap­si­li­sin ym., ei sälyt­tä­mäl­lä työ­nan­ta­jil­le vel­vol­li­suut­ta pal­ki­ta mis­tään muus­ta kuin työn­teos­ta. Muu­ten teh­dään vaki­tui­sen työ­suh­teen saa­mi­nen nuo­ril­le nai­sil­le entis­tä vai­keam­mak­si, syn­ty­vyys lisään­tyy vähem­män ja se lisäys mak­saa enem­män kuin koh­den­net­taes­sa tuki suo­raan lapsilukuun.

  87. Saa­ra:

    Ja vie­lä sitä­kin olen­nai­sem­pi asia­ni kos­ki sosi­aa­lis­ta suku­puol­ta, jon­ka mää­rit­te­ly-yri­tyk­sis­sä tai­de­taan tör­mä­tä saman­su­kui­siin ongel­miin kuin sil­loin, kun ihmi­siä yri­te­tään luo­ki­tel­la eri “rotui­hin”. Luok­kien ulko­puo­lel­le jää yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa jen­giä, ja toi­saal­ta luok­kien sisäi­nen vaih­te­lu on samaa suu­ruus­luok­kaa kuin nii­den välinenkin 

    Sosi­aa­li­sen suku­puo­len mää­rit­te­lyl­le ei var­si­nai­ses­ti ole mitään tar­vet­ta. On ole­mas­sa bio­lo­gi­nen, lähes kai­kis­sa tapauk­sis­sa sel­keäs­ti toden­net­ta­vis­sa ole­va suku­puo­li. Tämän lisäk­si on ole­mas­sa suku­puo­lis­ta käyt­täy­ty­mis­tä, jon­ka jokai­nen voi tul­ki­ta halua­mal­laan tavalla.

  88. Sekä trans­su­ku­puo­li­set että inter­su­ku­puo­li­set ihmi­set ovat hekin kui­ten­kin aivoil­taan ja iden­ti­fi­kaa­tiol­taan lähes jär­jes­tään jom­paa kum­paa suku­puol­ta, ani har­va on jotain “sil­tä välil­tä”. Luok­kien väliin ei jää havain­to­ja eikä luok­kien sisäi­nen vaih­te­lu pur­sua yli rajojejn.

  89. Mik­ko Hartonen:

    Kyse on siis pit­käl­ti sii­tä, että nai­sia ja mie­hiä koh­del­laan kysei­sis­sä yri­tyk­sis­sä samoil­la stan­dar­deil­la. Huip­pu­joh­ta­ja tai sel­lai­sek­si pyr­ki­vä ei usein­kaan voi ottaa halu­tes­saan parin vuo­den tau­koa ja sil­ti säi­lyt­tää ete­ne­mis­mah­dol­li­suuk­si­aan, oli hän sit­ten mies tai nainen.

    Haluai­sin­kin tie­tää, miten femi­nis­tien mie­les­tä tilan­net­ta tuli­si muut­taa. Pitäi­si­kö nai­sia ja mie­hiä alkaa arvioi­maan eri kri­tee­rein ja suo­maan nai­sil­le mah­dol­li­suus vali­ta sekä kotiäi­tiys että huip­pu­joh­ta­juus. Täl­lä het­kel­lä täl­lais­ta mah­dol­li­suut­ta ei ole kum­mal­la­kaan sukupuolella.

    Minus­ta se mah­dol­li­suus tuli­si suo­da sekä mie­hil­le että nai­sil­le. Ura on ihmi­sel­le tär­keä jut­tu, usein suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Samoin myös per­he, sekin suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Yhteis­kun­taa voi­si pie­nin aske­lin muo­ka­ta sel­lai­seen suun­taan, jos­sa kai­kil­la ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus panos­taa molem­piin — siis suun­taan johon se oli­si kehit­ty­nyt, jos nai­sia arvoi­neen ja eri­tyis­piir­tei­neen oli­si alus­ta läh­tien arvos­tet­tu työ­elä­mäs­sä yhtä pal­jon kuin miehiäkin.

    En oikein ymmär­rä, mik­si nai­set eivät näe tilan­net­ta valin­ta­na, jos­sa he valit­se­vat kah­des­ta etuoi­keu­des­ta. Las­ten hank­ki­mi­nen on kui­ten­kin poh­jim­mil­taan täy­sin itse­käs­tä toi­min­taa ja omien gee­nien levit­tä­mis­tä, enkä ymmär­rä mik­si lap­sen hank­ki­va ihmi­nen tuli­si näh­dä jonain yhtei­sen hyvän eteen työs­ken­te­le­vä­nä marttyyrina.

    Eihän se mart­ty­ris­mia ole­kaan, kuten ei ural­la ete­ne­mi­sen halu­kaan; var­sin­kaan mei­dän jäl­ki­teol­li­ses­sa yhteis­kun­nas­sam­me, jos­sa työ on ihmi­sel­le itsen­sä toteut­ta­mi­sen väli­ne. Point­ti on sii­nä, että ihmi­set voi­vat parem­min, kun heil­lä on mah­dol­li­suus raken­taa sekä per­het­tä että uraa. Jos ja kun ei ole mitään pakot­ta­vaa syy­tä lait­taa ihmi­siä valit­se­maan kate­go­ri­ses­ti näi­den välil­tä, ihmi­siä ei kan­na­ta pakot­taa siihen.

    Pari­suh­teen sisäl­lä mies ja nai­nen voi­vat yhtei­ses­ti sopia lap­sen­hoi­to­jär­jes­te­lyis­tä ja ura­pyr­ki­myk­sis­tä. Jos nai­set halua­vat aset­taa uran äitiy­den edel­le, se on teo­rias­sa täy­sin mah­dol­lis­ta. Itse epäi­len, että val­tao­sa nai­sis­ta ei halua aset­taa uraa äitiy­den edel­le. Nii­den, jot­ka halua­vat, kan­nat­taa ottaa sel­lai­nen mies, jol­la ei ole suu­ria ura­ta­voit­tei­ta. Sel­lai­sia mie­hiä on vaik­ka kuin­ka pal­jon. Ongel­ma­na vain tun­tuu ole­van se, että ura­suun­tau­tu­neet nai­set eivät yleen­sä kes­tä “kun­nian­hi­mot­to­mia” mie­hiä, vaan mie­hen pitää olla sta­tuk­sel­taan vähin­tään saman tasoi­nen. Uraoh­jus­mies taas ymmär­ret­tä­väs­ti ei suos­tu koti-isäksi.

    Minä olen ollut nykyis­tä ennen kah­den mie­hen kans­sa vaka­vas­sa pari­suh­tees­sa. Kai­kil­le kol­mel­le ura on tär­keä ja mer­ki­tyk­sel­li­nen osa elä­mää (ja toden tot­ta, muun­lais­ten mies­ten kump­pa­nik­si en ole oikein koke­nut sopi­va­ni), ja kaik­ki kol­me ovat myös aivan tosis­saan suun­ni­tel­leet koti-isyyt­tä. Minus­ta ei ole ollen­kaan itses­tään­sel­vää, ettei uraan panos­ta­va mies halua koti-isäk­si, enkä kyl­lä oli­si niin yksi­sil­mäi­ses­ti uraan panos­ta­vas­ta mie­hes­tä kiinnostunutkaan.

    En ole ainoa tätä lajia. Voi jopa sanoa, että tun­nen ainoas­taan sel­lai­sia pare­ja, jois­sa kum­pi­kin osa­puo­li halu­aa osal­lis­tua sekä uran että per­heen raken­ta­mi­seen. Osal­la tun­te­mis­ta­ni mie­his­tä tämä per­he­kes­kei­syys on tuot­ta­nut työ­pai­koil­la han­ka­luuk­sia, kun van­hem­man pol­ven mie­het odot­ta­vat vai­mo­jen hoi­ta­van ne jutut. Alun kysy­myk­see­si vas­tai­sin, että femi­nis­ti­nä toi­voi­sin täl­lais­ten asen­tei­den muut­tu­van. Ikään kuin per­he ei oli­si yksi tär­keim­mis­tä asiois­ta ihmi­sen elä­mäs­sä; suku­puo­les­ta riippumatta!

  90. Olen amma­til­ta­ni juris­ti, joten kom­men­toin tilan­net­ta oman ammat­ti­ni kannalta.

    Juris­teis­ta suu­rin osa on nyky­ään jo nai­sia. Laki­mies­liit­to piti sitä jopa jon­kin­lai­se­na uhka­ku­va­na taka­vuo­si­na kun pelät­tiin nai­se­nem­mis­tön joh­ta­van vää­jää­mät­tä palk­ka­kuop­paan. Olem­me edel­leen aika hyvin pal­kat­tu­ja joten tämä kuop­pa ei ole toteutunut.

    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la pal­kat ovat samat mie­hil­lä ja nai­sil­la. Todel­la hyvin pal­ka­tuil­la jul­ki­sen sek­to­rin pai­koil­la on vain yksit­täi­siä nai­sia (Kor­keim­man oikeu­den pre­si­dent­ti Pau­lii­ne Kos­ke­lo niis­tä kuu­lui­sin) mut­ta eikö­hän tuo lasi­kat­to pakos­ta­kin hei­lu lähi­vuo­si­na. Par­haat kärä­jä­tuo­ma­rit ovat naisia.

    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la par­haat pal­kat ovat kal­lii­ta yri­tys­jut­tu­ja hoi­ta­vil­la asia­na­ja­jil­la. Jos kat­soo suu­rim­pien asian­ajo­toi­mis­to­jen osak­kai­ta niin niis­sä nai­sia alkaa olla jo yhtä pal­jon kuin mie­hiä. Hyvä Veli ‑ver­kos­tot ovat osa todel­li­suut­ta mut­ta sil­ti veik­kaan että Suo­men eni­ten ansait­se­vien yri­tys­ju­ris­tien enem­mis­tö alkaa lähi­vuo­si­na olla naisia.

  91. Eli­nan löy­tä­mäs­tä tilas­tos­ta sel­vi­ää että jul­ki­sen sek­to­rin pal­kan­saa­jis­ta 70% on nai­sia, ja kun­ta­sek­to­ril­la perä­ti 77%. 

    Joku tääl­lä valit­ti että olin dis­san­nut polii­sien ja palo­mies­ten vaa­ti­via teh­tä­viä. Kom­men­tis­sa­ni yri­tin nos­taa esil­le sitä että nai­sis­ta suu­rem­pi osa työs­ken­te­lee jul­ki­sel­la kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. Jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kat ovat usein sel­lai­sia joi­hin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on lähes mono­po­li. Jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat ovat usein yksi­tyi­sen sek­to­rin palk­ko­ja mata­lam­mat. Joh­to­pää­tök­se­ni täs­tä oli että nais­ten huo­nom­mat ansiot liit­ty­vät osin työs­ken­te­lyyn jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. Sama kos­kee tie­tys­ti myös nii­tä mie­hiä jot­ka työs­ken­te­le­vät jul­ki­sel­la puolella.
    Toi­saal­ta jul­ki­sel­la puo­lel­la ei tee­te­tä kovin pal­joa pal­kat­to­mia yli­töi­tä. Itse olen sitä miel­tä ettei nii­hin pitäi­si muu­al­la­kaan suos­tua, mut­ta näyt­tää ole­van trendi.

    Ope­tusa­la, kuten kaik­ki muu­kin, on his­to­rial­li­ses­ti ollut mie­hi­nen. Näin oli sil­loin kun nais­ten osuus kou­lu­te­tuis­ta oli pie­nem­pi. Havain­to­ni kos­ke­vat nyky­het­keä, kos­ka käsit­te­lys­sä kai ovat nykyi­set pal­kat, ei his­to­rial­li­nen tilanne.

    Asi­aan liit­ty­mät­tö­mä­nä, mut­ta kes­kus­te­lus­sa esil­le tul­lee­na; en ymmär­rä femi­nis­tien syyl­lis­tä­mi­se­tä mies­ten syr­jäy­ty­mi­ses­tä tai itse­mur­his­ta. Nai­set näi­tä mie­hiä kui­ten­kin useim­mi­ten hoi­vaa­vat ja “pelas­ta­vat.” joko työk­seen sosi­aa­li- ja hoi­va-alal­la, tai äitei­nä, sisa­ri­na, vai­noi­na, tyt­tä­ri­nä. Jos mie­het panos­tai­si­vat mui­den mies­ten hyvin­voin­tiin yhtä pal­jon kuin nai­set sat­saa­vat mies­ten hyvin­voin­tiin, voi­tai­siin itse­mur­hien mää­rää saa­da las­ke­maan. Ehkä mies­lii­ke voi­si herä­tä puo­lus­ta­maan nii­tä mie­hiä joil­la menee huo­nos­ti, sen sijaan että valit­taa mik­sei­vät femi­nis­tit hoi­da tätä­kin asiaa.

  92. Äkkiä kat­soen minus­ta näyt­tää aika vai­keal­ta perus­tel­la, miten nais­ten kal­toin­koh­te­lun lopet­ta­mi­sen vas­tus­tus (eli femi­nis­min lokaa­mi­nen) aut­tai­si mies­ten itse­mur­hien vähen­tä­mi­ses­sä.

    Kuten yllä kir­joi­tin, femi­nis­min nimis­sä valeh­del­laan ja vää­ris­tel­lään tosi­asioi­ta. Ne ongel­mat, joi­hin Suo­mes­sa femi­nis­min nimis­sä puu­tu­taan, ovat usein — eivät aina — täy­sin mität­tö­miä nii­hin ongel­miin ver­rat­tu­na, joi­den kor­jaa­mi­ses­ta femi­nis­min nimis­sä kieltäydytään. 

    Mies­ten itse­mur­hat ovat minus­ta vain jär­kyt­tä­vin esi­merk­ki femi­nis­min kak­si­naa­mai­suu­des­ta. Poi­kia syn­tyy vuo­sit­tain noin 30 000. Noin 800 mies­tä tekee itse­mur­han vuo­sit­tain. Siis kak­si ja puo­li pro­sent­tia ikä­luo­kas­ta kuo­lee oman käden kaut­ta. Vas­taa­va luku on nai­sil­le noin 200. Ero on nelin­ker­tai­nen (ei kym­men­ker­tai­nen, kuten yllä sanoin, se oli liioittelua). 

    On tot­ta, että vali­tus sii­tä puut­tu­vas­ta vii­des­tä sen­tis­tä ei vält­tä­mät­tä vai­ku­ta itse­mur­hien mää­rään. Mut­ta näi­den vas­tauk­sien nil­ja­kuus pal­jas­tuu sii­nä, että kun näi­tä ongel­mia — pait­si siis mies-spe­si­fi­siä ongel­mia, myös femi­nis­miin liit­ty­vää valeh­te­lua esi­mer­kik­si väki­val­las­ta — yrit­tää käsi­tel­lä, asia kään­ne­tään niin että vika onkin sii­nä, ettei “mies­lii­ke” tee asial­le mitään.

    Femi­nis­tit kui­ten­kin väit­tä­vät aja­van­sa tasa-arvoa. Se ei nyt vaan ole tot­ta. Elin­kaa­rian­siois­ta, sii­tä, että nais­ten on hel­pom­pi pääs­tä joh­ta­jik­si, sii­tä, että nai­set pahoin­pi­te­le­vät ja mur­haa­vat sii­nä mis­sä mie­het­kin jne. ei tar­vit­si­si valeh­del­la, jos kyse oli­si tasa-arvos­ta.

  93. Riit­ta sanoo:

    Sitä [diag­noo­sia] tar­vi­taan oikeut­ta­maan joi­den­kin poi­kien poi­ka­mai­sen vil­kas käy­tös ja anta­maan aikui­sil­le väli­nei­tä kana­voi­da se vilk­kaus oikein.

    Tätä juu­ri vas­tus­tan! Poi­kien laji­tyy­pil­li­nen (heh) käyt­täy­ty­mi­nen pato­lo­gi­soi­daan pal­jon her­kem­min kuin tyt­tö­jen. Tämä ei ole tasa-arvoa, vaan seu­raus osin sii­tä, että kas­vat­ta­mi­nen on ins­ti­tu­tio­na­lis­tet­tu nais­ten käsiin. 

    Koros­tan nyt, että toki on tar­peel­li­sia­kin diag­noo­se­ja, mut­ta kyl­lä amma­til­li­sis­sa pii­reis­sä on hyvin­kin tun­nis­tet­tu ja tun­nus­tet­tu ilmiö tämä yli­diag­no­soin­ti. Useim­mat pojat rau­hoit­tu­vat ihan itsek­seen, kun vain van­hem­mat saa­vat tukea esim. per­he­neu­vo­las­sa käy­tök­sen hal­lin­taan ilman mitään kal­lii­ta ja ras­kai­ta terapioita. 

    Vuo­den toi­min­ta­te­ra­pia mak­saa noin 3000 euroa + mene­te­tyt työ­tun­nit van­hem­mil­ta. Yleen­sä­hän lap­si pitää kul­jet­taa kes­ken työ­päi­vän terapiaan. 

    Psy­ko­te­ra­pia on usein vie­lä kalliimpaa.

  94. Erit­täin osu­vaa nais­tut­ki­muk­sen kri­tiik­kiä nimi­merk­ki tie­de­mie­hel­tä. Saa­ran vas­tauk­set eivät ole vähim­mis­sä­kään mää­rin kumon­neet tie­de­mie­hen argu­ment­te­ja, ovat vain reto­ri­ses­ti kier­rel­leet nii­tä itse ongel­ma­koh­tiin vastaamatta.

    Femi­nis­tit saa­vat syyt­tää vain itse­ään ja/tai äänek­käim­piä sisa­ri­aan, jot­ka ovat aina­kin medias­sa femi­nis­min val­ta­vir­taa, että alku­jaan posi­tii­vi­ses­ta käsit­tees­tä on tul­lut pejo­ra­tii­vi ja hauk­ku­ma­sa­na, jon­ka nai­sis­ta­kin enem­mis­tö kokee nyky­ään negatiivisesti.

    On sinän­sä loh­dul­lis­ta, että nais­tut­ki­joi­den röyh­keä epä­tie­teel­li­syys, jat­ku­vat val­heet, vää­ris­te­lyt, nii­hin sil­min näh­den liit­ty­vät viha ja kat­ke­ruus sekä ylei­sem­min eri­lai­set yksi­puo­li­suu­det ovat saa­neet ansait­se­man­sa reaktion.

  95. Ura on ihmi­sel­le tär­keä jut­tu, usein suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Samoin myös per­he, sekin suku­puo­les­ta riippumatta.”

    tar­koi­tam­me­ko­han samaa asi­aa? Suu­rin osa mie­his­tä eikä naii­sat ei ole ura-amma­tis­sa. Tai tie­ten­kin tai­to apra­nee koke­mus­ken myö­tä, mut­ta säh­kö­asen­te­ja yleen­sä­py­sy­sy säh­kö­asen­ta­ja­na, jos­kus tulee työn­joh­ta­jak­si ja jos­kus perus­taa oman fir­man. Sai­raan­hoi­ta­jis­ta suu­rin osa jää airaan­hoi­ta­jak­si eikä ete­ne osastonhoitajaksi.

    Toi­nen hel­po­ti unoh­tu­va seik­ka: Oppi­nut kan­taa pait­si omai­suut­taan myös töi­tään muka­naan. Säh­kö­asent­jaa ei sitä voi tehdä.

  96. Taan­noi­seen YLE:n kah­den tun­nin A2-kes­kus­te­luun suo­ma­lais­ten väki­val­las­ta ei muu­ten saa­tu yhtä­kään nais­tut­ki­jaa vaik­ka useam­pia kysyt­tiin. He jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti boi­ko­toi­vat kes­kus­te­lua sil­lä perus­te­lul­la, että hei­dän mie­les­tään niin mar­gi­naa­li­seen asi­aan kuin nais­ten väki­val­tai­suus ei pitäi­si väki­val­ta­kes­kus­te­lus­sa puuttua.
    On tavan­omais­ta nais­tut­ki­joi­den reto­riik­kaa, että 90%/95%/99% kai­kes­ta per­he­vä­ki­val­las­ta on mies­ten teke­mää. On ymmär­ret­tä­vää, että tuol­lai­seen, ideo­lo­gi­aan poh­jaa­vaan käsi­tyk­seen iden­ti­teet­tin­sä sito­neel­le on epä­mu­ka­vaa jou­tua kom­men­toi­maan lukui­sia tut­ki­muk­sia, jot­ka totea­vat suh­teen ole­van Suo­mes­sa lähem­mäs 50/50 jakaumaa.

  97. […]nai­set pahoin­pi­te­le­vät ja mur­haa­vat sii­nä mis­sä mie­het­kin jne.

    No ei nyt sen­tään. Hen­ki­ri­kok­sis­ta n. 90 pro­sent­tia on mies­ten teke­miä ja polii­sin tie­toon tul­leis­ta pahoin­pi­te­lyis­tä yli 85 prosenttia. 

    Tar­koi­tit ehkä, että pari­suh­tees­sa? Sii­nä­hän osuu­det ovat tasa-arvoisemmat.

  98. Tin­de
    “sil­ti veik­kaan että Suo­men eni­ten ansait­se­vien yri­tys­ju­ris­tien enem­mis­tö alkaa lähi­vuo­si­na olla naisia.”

    Mikä on toden­nä­köi­syys että tämä mies­ten syr­jäy­ty­mi­nen par­hai­ten tie­naa­vien yri­tys­ju­ris­tien ammat­ti­kun­nas­ta tul­ki­taan tasa-arvo-ongelmaksi? 

    Pyö­reä nol­la! Sen­si­jaan samaan aikaan nais­ten uupu­mi­nen konepaja‑, IT- ja perus­teol­li­suus­yri­tys­ten joh­to­kun­nis­ta on huu­ta­va vääryys.

  99. Väki­val­ta ja femi­nis­mi, kan­nan­ot­to Hei­di Hautalalta:
    “Kes­kit­ty­mäl­lä nai­siin koh­dis­tu­vaan väki­val­taan, ei vähek­sy­tä mui­den ryh­mien koke­muk­sia vaan pyri­tään tehokkuuteen”

    -ilmei­ses­ti Hei­din näke­mys perus­tuu suku­puo­lit­tu­neen väki­val­lan teoriaan.
    Femi­nis­ti, vuo­den tie­teen­te­ki­jäk­si valit­tu Johan­na Kan­to­la arvioi per­he­vä­ki­val­taa näin:
    “Väki­val­ta ei lopu ennen kuin mies ottaa vas­tuun teois­taan ja lak­kaa etsi­mäs­tä syi­tä naisesta.
    Myös yhteis­kun­nan oli­si syy­tä laka­ta etsi­mäs­tä syi­tä naisesta.
    Väki­val­tai­sis­ta nai­sis­ta – mar­gi­naa­li­ses­ta ilmiös­tä – puhu­mi­nen vie huo­mio­ta pois tär­keäm­mil­tä asioilta.”
    http://www.ylioppilaslehti.fi/2004/05/21/kantola-hyvaksyttya-vakivaltaa/

    - Hei­di Hau­ta­la tus­kin pide­tään ääri­fe­mi­nis­ti­nä, kui­ten­kin hän on omas­ta ase­mas­taan käsin pys­ty­nyt vai­kut­ta­maan erit­täin voi­mak­kaas­ti sii­hen, kuin­ka “tasa-arvoi­ses­ti” mm. väki­val­taan suhtaudutaan.

    Ja mik­si mie­het tai mies­asia­mie­het eivät aja asioi­taan? Mis­sä voi­si ajaa, tasa-arvoa­siain neuvottelukunnassa?
    kom­ment­ti­ni mm. TANE:sta löy­tyy tääl­tä, Hei­di Hau­ta­lan blogista:
    http://www.heidihautala.fi/2009/10/tasa-arvon-pitaa-nakya/#more-2488

    Hei­di Hau­ta­lal­le suu­ri kii­tos sii­tä, että kom­ment­te­ja blo­gis­sa julkaistaan.
    mm. Vih­reä Lan­ka on dele­toi­nut ja sen­su­roi­nut lähes kaik­ki femi­nis­miin liit­ty­vät keskusteluketjut…

  100. Koros­tan nyt, että toki on tar­peel­li­sia­kin diag­noo­se­ja, mut­ta kyl­lä amma­til­li­sis­sa pii­reis­sä on hyvin­kin tun­nis­tet­tu ja tun­nus­tet­tu ilmiö tämä yli­diag­no­soin­ti. Useim­mat pojat rau­hoit­tu­vat ihan itsek­seen, kun vain van­hem­mat saa­vat tukea esim. per­he­neu­vo­las­sa käy­tök­sen hal­lin­taan ilman mitään kal­lii­ta ja ras­kai­ta terapioita. 

    Olen ihan samaa miel­tä. Kun sii­nä edel­li­ses­sä kes­kus­te­lus­sa kir­joi­tin 10–15 pro­sen­tis­ta, joil­la on jotain autis­mi­tyyp­pis­tä eri­tyi­syyt­tä, niin näis­tä luul­ta­vas­ti iso osa pys­ty­tään “hoi­ta­maan” ennen kou­lui­kää ihan sil­lä, että koto­na ja päi­vä­ko­dis­sa pik­kui­sen tar­kis­te­taan kas­va­tus­pe­ri­aat­tei­ta (ne TAY­Sin neu­ro­lo­gin luen­not ovat tähän­kin hyviä). Päi­vä­ko­dil­la on täs­sä iso mer­ki­tys, kos­ka juu­ri siel­lä pitäi­si myös ne epä­so­si­aa­li­sem­mat lap­set opet­taa ole­maan tois­ten kans­sa ja kos­ka siel­lä huo­ma­taan, jos jos­sain lap­ses­sa on jotain epä­ta­val­lis­ta (van­hem­mil­le yleen­sä se oma muk­su tun­tuu ihan nor­maa­lil­ta ja useim­mi­ten van­hem­pien valit­taes­sa lap­sen itse­päi­syyt­tä vas­taus on “kaik­ki tah­toi­käi­set uhmaavat”). 

    Pis­tin tuon “hoi­ta­maan” lai­naus­merk­kei­hin, kos­ka kyse on pysy­vis­tä luon­teen­piir­teis­tä, joi­ta ikä ehkä vähän peh­men­tää ja joi­ta on opit­ta­va hal­lit­se­maan (perus­e­si­merk­ki­nä se, että yksi lap­si ei voi tosi­aan­kaan teh­dä kaik­kia maaleja).

    Toi­saal­ta olen kyl­lä sitä­kin miel­tä, ettei näi­tä asioi­ta voi jät­tää ihan koko­naan sen varaan, että aika aut­taa. Tie­dän sel­lai­sen­kin vilk­kaan lap­sen, jol­le neu­vo­las­sa ei ollut oikein muu­ta teh­ty kuin puhut­tu äidil­le, että kyl­lä tuos­sa iäs­sä pitäi­si jo osa­ta sitä ja tätä (äiti koki sen syyl­lis­tä­mi­se­nä, tie­dä sit­ten, mis­tä oli oikeas­ti kyse). Tämän lap­sen eri­tyi­syys huo­mat­tiin vas­ta kou­luiäs­sä, ensin tuli vie­lä vää­rä diag­noo­si, ja asi­aa set­vit­täes­sä meni pari vuot­ta hukkaan.

  101. Tie­de­mies: surul­li­sin­ta täs­sä on juu­ri se, että mihin väki­val­tai­nen nai­nen voi ottaa yhteyt­tä saa­dak­seen apua ongel­maan­sa. Ei ole kun­nol­lis­ta paik­kaa ja yhteis­kun­ta ei edes tun­nus­ta että sel­lai­nen ongel­ma voi­si olla ole­mas­sa. Sen sijaan väki­val­tai­nen mies saa apua ongel­miin­sa esi­mer­kik­si Lyö­mät­tö­mäs­tä linjasta. 

    On tur­haa kuvi­tel­la, että väki­val­tai­suus oli­si ongel­ma vain uhreil­le; se on ongel­ma myös hen­ki­löl­le itsel­leen oli tämä nai­nen tai mies.

  102. Palk­ka-asi­aan vai­kut­taa myös suo­ma­lai­nen tapa muo­dos­taa pal­kat eli hyvin kat­ta­va ay-toi­min­ta yleis­si­to­vi­ne työ­eh­to­so­pi­muk­si­neen. Vuo­si­kym­me­niä teh­tiin jopa tupoja. 

    Mie­het ovat ensin­nä­kin nai­sia useam­min aloil­la, joil­la on jouk­ko­voi­maa: ahtaa­jat, pape­ri­mie­het jne. saa­vat (tai ovat aina­kin ennen saa­neet) kapi­ta­lis­tin pol­vil­leen ja mak­sa­maan koh­tuut­to­mia­kin lik­so­ja. Nais­ten aloil­la ei joko pys­ty (kir­jas­ton­hoi­ta­ja) tai ole halut­tu (las­ten­tar­han­opet­ta­ja) hakea kovaa palk­ka­ta­soa konflik­tien kaut­ta. Mie­hil­lä ei täl­lai­sia inhi­bi­tioi­ta ole niin paljoa.

    Toi­sek­seen nais­val­tais­ten alo­jen lii­tot näyt­tä­vät ulos­päin kovin rii­tai­sil­ta, eivät­kä ne kyke­ne hank­ki­maan kun­nol­li­sia liit­to­lai­sia edes toi­sis­taan. Nais­ten kan­nat­taa myös miet­tiä mil­lai­sia ay-joh­ta­jia he itsel­leen valit­se­vat, kom­pro­mis­si­ha­lui­sia täte­jä vai rau­dan­ko­via lakkokenraaleja. 

    En yri­tä ker­toa täl­lä sitä, että suo­ma­lai­nen tapa mää­rit­tää val­tao­sa pal­kois­ta kol­lek­tii­vi­ses­ti tes­sien kaut­ta oli­si paras tai edes hyvä, vaan että se on todel­li­suut­ta ja arkea vuon­na 2010.

  103. Saa­ra:
    Ja vie­lä sitä­kin olen­nai­sem­pi asia­ni kos­ki sosi­aa­lis­ta suku­puol­ta, jon­ka mää­rit­te­ly-yri­tyk­sis­sä tai­de­taan tör­mä­tä saman­su­kui­siin ongel­miin kuin sil­loin, kun ihmi­siä yri­te­tään luo­ki­tel­la eri “rotui­hin”. Luok­kien ulko­puo­lel­le jää yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa jen­giä, ja toi­saal­ta luok­kien sisäi­nen vaih­te­lu on samaa suu­ruus­luok­kaa kuin nii­den välinenkin.

    Eli jos hen­ki­lön sek­su­aa­li­nen iden­ti­teet­ti (sosi­aa­li­nen suku­puo­li) mää­ri­tel­lään vaik­ka niin, että ensin mää­ri­tel­lään se kum­paan suku­puo­leen kuu­lu­vak­si hen­ki­lö itsen­sä kokee (mies, nai­nen, inter) ja sit­ten se, kum­mas­ta suku­puo­les­ta (vai­ko ken­ties molem­mis­ta tai ei kenes­tä­kään) hen­ki­lö on sek­su­aa­li­ses­ti kiin­nos­tu­nut (hete­ro, homo, bi, asexual), niin täl­lai­sen luo­kit­te­lun ulko­puo­lel­le jää mie­les­tä­si lii­kaa jen­giä? Ket­kä jää­vät tämän luo­kit­te­lun ulko­puo­lel­le ja kuin­ka suu­ri jouk­ko hei­tä on?

  104. Tie­de­mies:

    Kuten yllä kir­joi­tin, femi­nis­min nimis­sä valeh­del­laan ja vää­ris­tel­lään tosiasioita.

    Sano­pa minul­le, mitä aatet­ta itse edus­tat, niin minä ker­ron että sen­kin nimis­sä valeh­del­laan ja vää­ris­tel­lään tosi­asioi­ta. Sem­moi­sia ihmi­set ovat. Tuo ei ole hyvä syy vas­tus­taa femi­nis­miä tasa-arvo­liik­kee­nä (eikä myös­kään sitä sinun kan­nat­ta­maa­si aatetta).

    Femi­nis­teik­si itse­ään kut­su­vien val­hei­ta (sil­loin kun ne todel­la ovat val­hei­ta) voi ja pitää kui­ten­kin vas­tus­taa. Se on asia erikseen.

    Ne ongel­mat, joi­hin Suo­mes­sa femi­nis­min nimis­sä puu­tu­taan, ovat usein – eivät aina – täy­sin mität­tö­miä nii­hin ongel­miin ver­rat­tu­na, joi­den kor­jaa­mi­ses­ta femi­nis­min nimis­sä kieltäydytään.

    Ker­toi­sit­ko esi­mer­kin ongel­mas­ta, jon­ka kor­jaa­mi­ses­ta joku on femi­nis­min nimis­sä kieltäytynyt?

    (Sivu­huo­mau­tuk­se­na sanoi­sin, että jokin, joka mie­hen mie­les­tä voi kuu­los­taa täy­sin mität­tö­mäl­tä, voi olla nai­sel­le oikeas­ti elä­mää vai­keut­ta­va ongel­ma. Ja päin vas­toin. Se kan­nat­taa yrit­tää muis­taa ennen kuin menee pahoit­ta­maan mie­len­sä sii­tä että vas­ta­puo­li valit­taa turhasta.)

    Mies­ten itse­mur­hat ovat minus­ta vain jär­kyt­tä­vin esi­merk­ki femi­nis­min kaksinaamaisuudesta.

    Taas minul­la on ymmär­tä­mis­vai­keuk­sia. Huo­maat­ko, että väi­tät tuos­sa femi­nis­min kak­si­naa­mai­suu­den ilme­ne­vän mies­ten itse­mur­hi­na? Tar­koi­tit­ko tosi­aan sanoa näin? Vai tar­koi­tat­ko, että jot­kut femi­nis­tit ovat aat­tee­seen­sa vedo­ten kiel­täy­ty­neet pois­ta­mas­ta mies­ten itse­mur­hia, vaik­ka heil­lä oli­si sii­hen kei­not? Vai jota­kin muu­ta, mitä?

    Poi­kia syn­tyy vuo­sit­tain noin 30 000. Noin 800 mies­tä tekee itse­mur­han vuo­sit­tain. Siis kak­si ja puo­li pro­sent­tia ikä­luo­kas­ta kuo­lee oman käden kaut­ta. Vas­taa­va luku on nai­sil­le noin 200. Ero on nelin­ker­tai­nen (ei kym­men­ker­tai­nen, kuten yllä sanoin, se oli liioittelua).

    Kur­ja jut­tu kai­ken kaik­ki­aan, ja hyvin vai­kea ongel­ma rat­kais­ta­vak­si. Ensin pitäi­si ymmär­tää, mit­kä kaik­ki eri teki­jät vai­kut­ta­vat mies­ten pahoin­voin­tiin. Mies­tut­ki­mus lie­nee hyvä väli­ne asian sel­vit­tä­mi­seen. Itse olen saa­nut jon­kin­lai­sia kos­ke­tuk­sia asi­aan kes­kus­tel­les­sa­ni ano­nyy­mien mies­ten kans­sa net­ti­foo­ru­meil­la. Ihan hyväl­lä syyl­lä voi­nee sanoa, että osa mies­ten pahoin­voin­nis­ta joh­tuu nais­ten käyt­täy­ty­mi­ses­tä ja suku­puo­lien väli­ses­tä (tur­has­ta) vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta. Myös mies­ten omia asen­tei­ta ja tai­to­ja on varaa parantaa.

    Olen jon­kin ver­ran miet­ti­nyt, miten mie­hiä voi­si aut­taa pois sen kai­ken­nie­le­vän ahdis­tuk­sen ja neu­vot­to­muu­den kes­kel­tä, ja jos­kus kai onnis­tu­nut­kin aina­kin tila­päi­ses­ti aut­ta­maan eteen­päin yhtä ker­ral­laan. Mut­ta täy­del­li­ses­ti en pys­ty mies­ten maa­il­maan samas­tu­maan, ja minul­le mie­leen tule­vat kei­not ovat nai­sen kei­no­ja: itse­tun­te­muk­sen opet­te­lua, kysee­na­lais­ta­mi­sen tai­toa, mui­den ymmär­tä­mis­tä, oman näkö­kul­man rajal­li­suu­den tajua­mis­ta, aggres­sion hal­lit­se­mis­ta siten, että joh­to­pää­tök­set eri tilan­teis­sa tule­vat teh­dyik­si jär­jel­lä eikä pri­mi­tii­vi­ses­ti sel­käy­ti­mel­lä, rakas­ta­mi­sen opet­te­lua ja vihas­ta irtau­tu­mi­sen opet­te­lua. Näis­tä onkin usein jon­kin ver­ran apua, mut­ta olen var­ma että mie­hil­tä löy­tyi­si aivan eri­lai­nen sar­ja sel­viy­ty­mi­sen ja onnel­li­sek­si tule­mi­sen kei­no­ja, joil­la pahoin­voi­via kans­sa­mie­hiä voi­si aut­taa pää­se­mään jaloil­leen. Myös hei­tä, jot­ka pitä­vät nai­sia itsel­leen niin vie­rai­na ja epä­luo­tet­ta­vi­na olen­toi­na, ettei­vät oikein saa nai­sen anta­mis­ta neu­vois­ta hyö­tyä irti.

    On tot­ta, että vali­tus sii­tä puut­tu­vas­ta vii­des­tä sen­tis­tä ei vält­tä­mät­tä vai­ku­ta itse­mur­hien mää­rään. Mut­ta näi­den vas­tauk­sien nil­ja­kuus pal­jas­tuu sii­nä, että kun näi­tä ongel­mia – pait­si siis mies-spe­si­fi­siä ongel­mia, myös femi­nis­miin liit­ty­vää valeh­te­lua esi­mer­kik­si väki­val­las­ta – yrit­tää käsi­tel­lä, asia kään­ne­tään niin että vika onkin sii­nä, ettei “mies­lii­ke” tee asial­le mitään.

    Femi­nis­tit kui­ten­kin väit­tä­vät aja­van­sa tasa-arvoa. Se ei nyt vaan ole totta.

    Edel­leen har­ras­tat aivan tar­pee­ton­ta ja mihin­kään joh­ta­ma­ton­ta yleis­tys­tä. Minä­kin olen femi­nis­ti. Ajan tasa-arvoa. Ja se on totta.

    Osut minus­ta aivan oike­aan, kun tuos­sa kuvai­let miten suku­puo­let syyt­te­le­vät toi­si­aan raken­ta­van kes­kus­te­lun sijas­ta. Se on har­mil­lis­ta, mut­ta ei mer­kit­se että femi­nis­mi oli­si paha asia — jot­kut sen nimis­sä esiin­ty­vät ovat yksin­ker­tai­ses­ti urpo­ja. Urpo­jen kans­sa kan­nat­taa kes­kus­tel­la rau­hal­li­ses­ti ja neut­raa­lis­ti: ei esi­mer­kik­si kan­na­ta syyt­tää tois­ta valeh­te­lus­ta, vaik­ka näyt­täi­si ilmei­sel­tä että valeh­te­lua tapah­tuu. Sen sijaan kan­nat­taa pyy­tää tar­ken­nuk­sia, perus­te­lu­ja, läh­de­viit­tei­tä. Jos näi­tä ei löy­dy, ei edel­leen­kään kan­na­ta heit­täy­tyä syyl­lis­tä­mis­moo­diin, vaan sil­loin kan­nat­taa miet­tiä mik­si vas­ta­puo­li mah­toi halu­ta ottaa asian esiin. Yleen­sä jokin ihan hyvä syy löytyy.

    Mm. äiti­ni tapauk­sen valos­sa var­maan­kin ymmär­rät, että minul­la on tai­pu­mus­ta suh­tau­tua epä­luu­loi­ses­ti palk­ka­ta­sa-arvo­väit­tä­mään. Kun kes­kus­te­lu ete­nee täs­tä raken­ta­vas­ti, ilman syyl­lis­tä­mis­tä ja toi­sen tahal­lis­ta louk­kaa­mis­ta, minul­la on par­haat mah­dol­li­set edel­ly­tyk­set oppia ymmär­tä­mään että äiti­ni on vain yksit­täis­ta­paus ja mel­kein kaik­kien mui­den nais­ten palk­ka-asiat ovat hyvin. Jos minua alus­ta asti hau­ku­taan ja syyl­lis­te­tään, ymmär­tä­mi­nen vai­keu­tuu. Jos puo­les­taan minut saa­daan ymmär­tä­mään, mies­su­ku­puol­ta koh­taan tun­te­ma­ni kau­na lie­ve­nee ja olen jat­kos­sa hie­man kil­tim­pi heil­le eri­lai­sis­sa arjen tilan­teis­sa. Kär­jis­täen; ehkä jokin itse­mur­ha­kin tämän seu­rauk­se­na estyy.

    (Disclai­me­ri­na sanot­ta­koon, että en tun­ne täl­lä het­kel­lä kau­naa mies­su­ku­puol­ta koh­taan. 15 vuot­ta sit­ten tilan­ne oli eri. Sik­si vali­tet­ta­vas­ti tie­dän, mil­lai­sia seu­rauk­sia kau­nai­suu­del­la voi olla.)

    Elin­kaa­rian­siois­ta, sii­tä, että nais­ten on hel­pom­pi pääs­tä joh­ta­jik­si, sii­tä, että nai­set pahoin­pi­te­le­vät ja mur­haa­vat sii­nä mis­sä mie­het­kin jne. ei tar­vit­si­si valeh­del­la, jos kyse oli­si tasa-arvosta.

    Sanoit aiem­min:

    Joh­ta­jan paik­kaa hake­val­la nai­sel­la on monin­ker­tai­nen toden­nä­köi­syys saa­da paik­ka vas­taa­van päte­vyy­den omaa­vaan mie­heen verrattuna.

    Ymmär­tä­net, ettei täs­tä vie­lä seu­raa että nais­ten oli­si koko­nais­val­tai­ses­ti arvioi­den hel­pom­paa pääs­tä joh­ta­jik­si. Toi­vot­ta­vas­ti et hätä­päis­sä­si tul­kit­se “femi­nis­tien val­heik­si” lasi­kat­to­pu­hei­den lisäk­si kaik­kea muu­ta­kin sel­lais­ta, joka ei oikeas­taan ole­kaan val­het­ta. Toi­von sitä lähin­nä oman hyvin­voin­ti­si vuok­si: on ras­kas­ta elää maa­il­mas­sa, jos­sa kokee jat­ku­vas­ti tule­van­sa pää­hän pot­ki­tuk­si ja yli ajelluksi.

    Tuo nais­ten teke­mien hen­ki­ri­kos­ten mää­rien pimit­tä­mi­nen on muu­ten mie­len­kiin­toi­nen ilmiö, joka ei ollut aiem­min käy­nyt itsel­lä­ni mie­les­sä. Tun­tuu kyl­lä aika ahdis­ta­val­ta aja­tel­la, että näin tosi­aan tapah­tui­si. Jos meil­lä ei ole kat­ta­vaa ja asian­mu­kais­ta tie­toa nais­ten teke­mis­tä rikok­sis­ta, miten voim­me puut­tua nii­hin tai ennal­taeh­käis­tä niitä?

  105. Minus­ta tun­tuu, että kir­joi­tin kovas­ti seka­via, kos­ka Saa­ra ei ollut oikein saa­nut punai­ses­ta lan­gas­ta kiin­ni. Väi­tin siis, että femi­nis­ti­nen lii­ke on koko­nai­suu­des­saan jos­sain mää­rin syyl­li­nen, jos ei kyke­ne tuo­mit­se­maan esi­mer­kik­si Anne Moi­la­sen “leik­ki­siä” tap­po­ke­ho­tuk­sia, jos vai­ke­nee, kun femi­nis­ti­siä val­hei­ta ja mies­vi­haa levitetään. 

    Saa­raa kir­joit­taa: “Minun sil­mii­ni on kyl­lä osu­nut kai­ken­lais­ta nais­ten kir­joit­ta­maa “femi­nis­min” arvostelua”

    Tämä ei ikä­vä kyl­lä lii­ty asi­aan, jos ei sit­ten ole tar­koi­tus väit­tää, että kaik­ki nai­set kuu­lu­vat femi­nis­ti­seen liik­kee­seen. Näin ei tie­ten­kään ole. Mis­sä oli­vat esi­mer­kik­si nais­tut­ki­muk­sen auk­to­ri­tee­tit, “tasa-arvo”-valtuutettu, Tul­van pää­kir­joi­tus ja mui­den kes­keis­ten femi­nis­ti­ta­ho­jen kom­men­tit? Tie­tys­ti voi olla, että siel­tä ei sitä mai­nit­se­maa­ni sivis­tys­tä sit­ten­kään löydy. 

    Saa­ra: “Ja mie­het saa­vat syyt­tää itse­ään, jos hei­dän usko­taan lais­ta­van las­ten­hoi­dos­ta ja käyt­täy­ty­vän väkivaltaisesti?”

    Ero on tie­tys­ti se, että mie­het eivät ole poliit­ti­nen lii­ke. Toi­nen ero on, että mie­het eivät ole sään­nön­mu­kai­ses­ti hil­jaa, kun joku jos­sain on esim. väki­val­tai­nen tai puo­lus­taa pro­vo­soi­ma­ton­ta väkivaltaa.

  106. Poi­kien “laji­tyy­pil­li­ses­tä” käyt­täy­ty­mi­ses­tä sen ver­ran, että kou­lu on tie­tys­ti aika asee­ton, jos muut olo­suh­teet viet­tä­vät huo­non käy­tök­sen suun­taan. Se lie­nee kui­ten­kin tot­ta, että “täti­mei­nin­ki” tus­kin aina­kaan paran­taa tilannetta.

    Nyky­ään­hän on tut­kit­tu aika pal­jon peri­män ja ympä­ris­tön vuo­ro­vai­ku­tus­ta (tosin en ole var­ma, onko “vuo­ro­vai­ku­tus” oikea sana, kos­ka en oikein ymmär­rä tätä epi­ge­ne­tii­kan roo­lia: muut­tu­vat­ko gee­nit oikeas­ti yksi­lön elä­män aika­na vai­ko vain gee­nien ohjaa­mat prosessit?!). 

    Hom­ma­han alkaa näyt­tä sil­tä, että yksi­löi­den tai­pu­mus­ten perin­nöl­li­syyt­tä ei pidä tar­kas­tel­la vakio­na. Usein esi­mer­kik­si väki­val­tai­suu­den heri­ta­bi­li­teet­ti kas­vaa van­he­tes­sa. Toi­sin sanoen yksi­lö ei osoi­ta lap­se­na pal­joa­kaan poik­kea­vaa väki­val­tai­suut­ta, mut­ta jou­tuu sit­ten peri­män­sä ansios­ta kal­te­val­le pin­nal­le: saa vää­riä kave­rei­ta, roo­lio­do­tuk­set muut­tu­va kiel­tei­sik­si jne. Geno- ja feno­tyy­pin vuo­ro­vai­ku­tus — kun ympä­ris­tö esi­mer­kik­si aiheut­taa tiet­ty hor­mo­nie­ri­tys­tä ja se puo­les­taan aiheut­taa tuhoi­saa käyt­täy­ty­mis­tä, mikä taas muut­taa ympä­ris­töä ja se taas lisää hor­mo­nie­ri­tys­tä — pis­tä­vät ihmis­ru­kan kier­tee­seen koh­ti sur­kean väki­val­tais­ta elämää. 

    Peri­män vai­ku­tus feno­tyyp­piin vaih­te­lee voi­mak­kaas­ti pait­si ajas­sa myös pai­kas­sa. Huo­nois­sa olo­suh­teis­sa tiet­ty peri­mä joh­taa yhä pahe­ne­viin ongel­miin, kun taas parem­mas­sa ympä­ris­tös­sä sama “gee­ni­vir­he” suo­je­lee tuol­ta ongelmakäyttäytymiseltä.

    Näi­tä asioi­ta ei kai ymmär­re­tä kovin hyvin vie­lä. Onkin yleis­tä, että ne sivuu­te­taan ja aja­tel­laan, että omi­nai­suk­sien periy­ty­vyy­den aste, esi­mer­kik­si lah­jak­kuus, on yksi­lös­sä tai popu­laa­tios­sa muut­tu­ma­ton ominaisuus.

    Minä­kään en tie­dä, min­kä­lai­seen val­lan­ku­mouk­seen käyt­täy­ty­mis­tie­teis­sä ja tera­pias­sa tämä gee­nien ja ympä­ris­tön vuo­ro­vai­ku­tuk­sen ymmär­tä­mi­nen tulee joh­ta­maan. Eria­lis­ten täs­mä­toi­men­pi­tei­den ja ‑lääk­kei­den mää­rä var­mas­ti lisäänt­tyy, sen kai uskal­taa veikata.

    Poi­kien käyt­täy­ty­mis­tä ei siis pidä tar­kas­tel­la laji­tyy­pil­li­se­nä omi­nai­suu­te­na. Sen sijaan pitää bon­ga­ta eri­lai­sia ryh­miä ja muut­taa näi­den ryh­mien ympä­ris­töä niin, että kiel­teis­ten perin­nöl­lis­ten tai­pu­mus­ten osuus mini­moi­daan tai kään­ne­tään vahvuudeksi.

    Sanon taas sen yhden esi­mer­kin: kou­lui­hin oli­si hyvä saa­da mie­hiä esi­ku­vik­si. Mut­ta se ei tie­ten­kään vie­lä yksi­nään rii­tä kovin pitkälle.

  107. Mik­ko Hartonen:

    Sosi­aa­li­sen suku­puo­len mää­rit­te­lyl­le ei var­si­nai­ses­ti ole mitään tar­vet­ta. On ole­mas­sa bio­lo­gi­nen, lähes kai­kis­sa tapauk­sis­sa sel­keäs­ti toden­net­ta­vis­sa ole­va suku­puo­li. Tämän lisäk­si on ole­mas­sa suku­puo­lis­ta käyt­täy­ty­mis­tä, jon­ka jokai­nen voi tul­ki­ta halua­mal­laan tavalla.

    Taval­laan ymmär­rän ja olen samaa miel­tä, mut­ta mis­tä sit­ten joh­tuu se että mm. meik­kaa­vaa mies­tä (joka siis pitää itse­ään mie­he­nä eikä nai­se­na) kat­so­taan kie­roon? Eikö vain mie­hey­den näh­dä­kin ulot­tu­van myös sosi­aa­li­seen käyt­täy­ty­mi­seen, ja ikä­vää suh­tau­tu­mis­ta esiin­tyy kos­ka meik­ka­mi­sen ei kat­so­ta sisäl­ty­vän sosi­aa­li­seen mieheyteen?

    Mar­ko Hamilo:

    Sekä trans­su­ku­puo­li­set että inter­su­ku­puo­li­set ihmi­set ovat hekin kui­ten­kin aivoil­taan ja iden­ti­fi­kaa­tiol­taan lähes jär­jes­tään jom­paa kum­paa suku­puol­ta, ani har­va on jotain “sil­tä välil­tä”. Luok­kien väliin ei jää havain­to­ja eikä luok­kien sisäi­nen vaih­te­lu pur­sua yli rajojejn.

    En tie­dä mitä iden­ti­fi­kaa­tio tar­koit­taa, mut­ta tie­dän itse ole­va­ni sosi­aa­li­sis­sa ulot­tu­vuuk­sis­sa aivan sel­väs­ti mie­hen ja nai­sen välil­tä, sii­hen näh­den mitä kaik­kea eri suku­puo­liin on perin­tei­ses­ti kat­sot­tu kuu­lu­van. Tun­nen mui­ta­kin vas­taa­via tapauk­sia. Jos minun on pak­ko sanoa, olen­ko mies vai nai­nen (esim. ruk­sa­ta kaa­vak­kee­seen jom­pi kum­pi), sanon ole­va­ni nai­nen, mut­ta tämä ei eri­tyi­sen hyvin kuvaa todel­li­sia tuntemuksiani.

  108. Kat­se­lin netis­tä näi­tä Pau­li Suma­sen tee­se­jä — tai­taa­pi olla lii­an eme­ri­tus hän.
    Palk­ka­ver­tai­luis­sa poh­ja­na on taval­li­ses­ti sään­nöl­li­sen työ­ajan keskituntiansio.
    Tot­ta kai yli­töi­tä teke­vän kes­ki­tun­tian­sio nousee, kun yli­työ­palk­ka on korkeampi.

  109. TM, minus­ta nais­ten ja mies­ten palk­kae­rot ei ole suku­puo­lion­gel­ma, vaan epä­tark­ka tapa kuva­ta ongel­ma­kimp­pu­ja joka on kuten Miner­va Krohn ihan asial­li­ses­ti kir­joit­taa mm. jul­ki­sen sek­to­rin alhai­set pal­kat. Samas­ta syys­tä minun on vai­kea ymmär­tää mik­si itse­mur­hat on nime­no­maan mies­ten ongel­ma, 97,5% mie­his­tä ei las­kel­ma­si mukaan tapa itseään.

    Suku­puo­lit­tu­nut tar­kas­te­lu­kul­ma on jos­kus perus­tel­tu, mut­ta sen käyt­tö pitäi­si joten­kin perus­tel­la. Luu­len että TM valit­taa lähin­nä täs­tä, ihan aiheestakin.

    Minä en vaan kan­na­ta sel­lais­ta lähes­ty­mis­ta­paa että vas­tauk­se­na sii­hen että nais­ten ase­mas­ta höpis­tään has­su­ja pitää vas­taa­vas­ti ruve­ta höpi­se­mään has­su­ja mies­ten ase­mas­ta. En ihan oikeas­ti kek­si mitään muu­ta nime­no­maan mie­hiin ryh­mä­nä koh­dis­tu­vaa epä­ta­sa-arvois­ta koh­te­lua kuin ase­pal­ve­lus, toi­nen ihan oikea ongel­ma eli isien epä­ta­sa-arvoi­nen koh­te­lu huol­ta­juus­kiis­tois­sa on isien eikä kaik­kien mies­ten ongelma.

  110. Mark­ku af Heurlin:

    Ura on ihmi­sel­le tär­keä jut­tu, usein suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Samoin myös per­he, sekin suku­puo­les­ta riippumatta.”
    tar­koi­tam­me­ko­han samaa asi­aa? Suu­rin osa mie­his­tä eikä naii­sat ei ole ura-ammatissa.

    Kyl­lä tar­koi­tam­me. Olen itse uran raken­ta­mis­ta edel­lyt­tä­väs­sä amma­tis­sa, samoin mie­he­ni ja mai­nit­se­ma­ni aiem­mat mie­sys­tä­vä­ni. Kaik­kia mai­nit­tu­ja kiin­nos­taa myös osal­lis­tua per­he-elä­mään aktii­vi­ses­ti. Toi­sin kuin pat­riar­kaat­ti on meil­le opet­ta­nut, nämä asiat on sekä mah­dol­lis­ta että suo­si­tel­ta­vaa yhdistää.

    Tule­vai­suu­des­sa per­he-elä­mäs­sä kou­liin­tu­neet joh­ta­jat ovat toden­nä­köi­ses­ti kuu­maa valuut­taa, kos­ka hen­ki­lö­joh­ta­mi­nen on muut­tu­mas­sa yhä enem­män moti­voin­nin ja aidon kan­nus­ta­mi­sen kal­tai­sek­si spar­raa­mi­sek­si ja työn teke­mi­sen edel­ly­tys­ten opti­moin­nik­si. Tämä edel­lyt­tää aitoa kiin­nos­tus­ta ja työn­te­ki­jöis­tä välit­tä­mis­tä, siis erään­lai­sia van­hem­muus­tai­to­ja. Van­han­ai­kai­nen pelol­la ja auk­to­ri­tee­til­la joh­ta­mi­nen ei enää joh­da par­hai­siin tulok­siin. Aihet­ta on käsi­tel­ty tois­tu­vas­ti ja pal­jon mm. Talouselämä-lehdessä.

  111. Glowing:

    Ja mik­si mie­het tai mies­asia­mie­het eivät aja asioi­taan? Mis­sä voi­si ajaa, tasa-arvoa­siain neuvottelukunnassa? 

    Aina­kin intern­te­tis­sä joku/jotkut yrittävät:
    http://mies.asia/tilastoja.html

    Kari

  112. Rotwang:

    Eli jos hen­ki­lön sek­su­aa­li­nen iden­ti­teet­ti (sosi­aa­li­nen suku­puo­li) mää­ri­tel­lään vaik­ka niin, että ensin mää­ri­tel­lään se kum­paan suku­puo­leen kuu­lu­vak­si hen­ki­lö itsen­sä kokee (mies, nai­nen, inter) ja sit­ten se, kum­mas­ta suku­puo­les­ta (vai­ko ken­ties molem­mis­ta tai ei kenes­tä­kään) hen­ki­lö on sek­su­aa­li­ses­ti kiin­nos­tu­nut (hete­ro, homo, bi, asexual), niin täl­lai­sen luo­kit­te­lun ulko­puo­lel­le jää mie­les­tä­si lii­kaa jen­giä? Ket­kä jää­vät tämän luo­kit­te­lun ulko­puo­lel­le ja kuin­ka suu­ri jouk­ko hei­tä on?

    Sinä puhut sek­su­aa­li­ses­ta iden­ti­tee­tis­tä, jos­sa on enem­män kuin kak­si luok­kaa. Minä puhun sosi­aa­li­ses­ta suku­puo­les­ta, jos­sa moni käsit­tää ole­van kak­si luok­kaa: mies ja nai­nen. Tämän diko­to­mi­sen luo­kit­te­lun ulko­puo­lel­le jää pal­jon jen­giä. Aihe tuli esiin, kun puhut­tiin las­ten syn­ty­mi­ses­tä suku­puo­li­neut­raa­lei­na olen­toi­na ja tämän sanot­tiin ole­van pup­pua. Olen sii­tä samaa miel­tä, mut­ta en myös­kään pidä hyvä­nä tapaa, jos­sa tytöt kas­va­te­taan sosi­aa­li­ses­ti “tyt­töi­nä” ja pojat “poi­ki­na”, siis tuon mai­ni­tun diko­to­mi­sen ja sel­lai­se­na har­haan­joh­ta­van luo­kit­te­lun mukaisesti.

  113. Enki­du:
    kos­ka en oikein ymmär­rä tätä epi­ge­ne­tii­kan roo­lia: muut­tu­vat­ko gee­nit oikeas­ti yksi­lön elä­män aika­na vai­ko vain gee­nien ohjaa­mat prosessit?

    Geneet­ti­set muu­tok­set eli mutaa­tiot muut­ta­vat gee­nin infor­maa­tio­si­säl­töä eli geneet­tis­tä koo­dia. Epi­ge­neet­ti­set muu­tok­set vai­kut­ta­vat gee­nin ilme­ne­mi­seen eli sii­hen kuin­ka aktii­vi­ses­ti gee­niä luetaan.

  114. ^Oho, pahoit­te­lu­ni tägien kans­sa sot­ke­mi­ses­ta; täs­sä kor­jat­tu versio:

    Rotwang:

    Eli jos hen­ki­lön sek­su­aa­li­nen iden­ti­teet­ti (sosi­aa­li­nen suku­puo­li) mää­ri­tel­lään vaik­ka niin, että ensin mää­ri­tel­lään se kum­paan suku­puo­leen kuu­lu­vak­si hen­ki­lö itsen­sä kokee (mies, nai­nen, inter) ja sit­ten se, kum­mas­ta suku­puo­les­ta (vai­ko ken­ties molem­mis­ta tai ei kenes­tä­kään) hen­ki­lö on sek­su­aa­li­ses­ti kiin­nos­tu­nut (hete­ro, homo, bi, asexual), niin täl­lai­sen luo­kit­te­lun ulko­puo­lel­le jää mie­les­tä­si lii­kaa jen­giä? Ket­kä jää­vät tämän luo­kit­te­lun ulko­puo­lel­le ja kuin­ka suu­ri jouk­ko hei­tä on?

    Sinä puhut sek­su­aa­li­ses­ta iden­ti­tee­tis­tä, jos­sa on enem­män kuin kak­si luok­kaa. Minä puhun sosi­aa­li­ses­ta suku­puo­les­ta, jos­sa moni käsit­tää ole­van kak­si luok­kaa: mies ja nai­nen. Tämän diko­to­mi­sen luo­kit­te­lun ulko­puo­lel­le jää pal­jon jen­giä. Aihe tuli esiin, kun puhut­tiin las­ten syn­ty­mi­ses­tä suku­puo­li­neut­raa­lei­na olen­toi­na ja tämän sanot­tiin ole­van pup­pua. Olen sii­tä samaa miel­tä, mut­ta en myös­kään pidä hyvä­nä tapaa, jos­sa tytöt kas­va­te­taan sosi­aa­li­ses­ti “tyt­töi­nä” ja pojat “poi­ki­na”, siis tuon mai­ni­tun diko­to­mi­sen ja sel­lai­se­na har­haan­joh­ta­van luo­kit­te­lun mukaisesti.

  115. Saa­ra:

    minul­le mie­leen tule­vat kei­not ovat nai­sen kei­no­ja: itse­tun­te­muk­sen opet­te­lua, kysee­na­lais­ta­mi­sen tai­toa, mui­den ymmär­tä­mis­tä, oman näkö­kul­man rajal­li­suu­den tajua­mis­ta, aggres­sion hal­lit­se­mis­ta siten, että joh­to­pää­tök­set eri tilan­teis­sa tule­vat teh­dyik­si jär­jel­lä eikä pri­mi­tii­vi­ses­ti sel­käy­ti­mel­lä, rakas­ta­mi­sen opet­te­lua ja vihas­ta irtau­tu­mi­sen opettelua 

    Hih­hii… Sinul­la ei tai­da olla pal­jon­kaan koke­muk­sia suo­ma­lais­ten nais­ten kans­sa seurustelusta? 🙂

    Mut­ta, kos­ka tämä on menos­sa niin kurt­tuot­sai­sek­si, niin lai­te­taan­pa vaih­teek­si vähän huumoria:
    http://www.youtube.com/watch?v=LS37SNYjg8w

    Kari

  116. Enki­du:

    Minus­ta tun­tuu, että kir­joi­tin kovas­ti seka­via, kos­ka Saa­ra ei ollut oikein saa­nut punai­ses­ta lan­gas­ta kiin­ni. Väi­tin siis, että femi­nis­ti­nen lii­ke on koko­nai­suu­des­saan jos­sain mää­rin syyl­li­nen, jos ei kyke­ne tuo­mit­se­maan esi­mer­kik­si Anne Moi­la­sen “leik­ki­siä” tap­po­ke­ho­tuk­sia, jos vai­ke­nee, kun femi­nis­ti­siä val­hei­ta ja mies­vi­haa levitetään.

    Nyt ymmär­rän. Sinä käsit­te­let femi­nis­miä poliit­ti­se­na liik­kee­nä, minä tasa-arvo­aat­tee­na, jota tosi­aan­kin ole­tan jokai­sen nai­sen kannattavan.

  117. Suma­nen heit­tää lisää pök­köä pesään Taloussanomissa:
    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/04/07/miehet-painavat-toita-niska-limassa–naiset-eivat/20104864/139

    Äijäl­lä täy­tyy olla hiu­kan pil­ke sil­mä­kul­mas­sa, kun ehdot­taa esi­mer­kik­si mies­palk­kae­riä. Luul­ta­vas­ti hän nimit­täin paro­dioi nykyis­tä tapaa puhua “nais­ten pal­kois­ta” ja tar­pees­ta korot­taa niitä. 

    Oli­han se aika para­dok­saa­lis­ta kun TEHY ja Kokoo­mus tais­te­li­vat nais­ten palk­ko­jen puo­les­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na eri­tyi­sen hyvä­tu­lois­ten hoi­to­hen­ki­löi­den pal­kat nousi­vat eri­tyi­sen pal­jon ja palk­ka­kui­lu vähem­män ja enem­män kou­lu­tet­tu­jen hoi­to­hen­ki­löi­den välil­lä kas­voi tai suo­ras­taan repe­si. Kaik­ki pää­osin siis nai­sia. Onko­han kos­kaan näh­ty epä­so­li­daa­ri­sem­paa palkkaratkaisua?

    Kos­ka Saa­ra ei tie­dä, mitään hyvää asi­aa jota femi­nis­tit oli­si­vat vas­tus­ta­neet, pis­te­tään tähän joi­ta­kin pää­hän pupsahtavia:
    ‑Femins­tit ovat vas­tus­ta­nee NYT­KI­Sen joh­dol­la nais­ten väki­val­tai­suu­den tutkimista
    ‑Femins­tit ovat ohjel­mal­li­ses­ti väit­tä­neet, että paras tapa suo­jel­la lap­sia on puut­tua isien väki­val­tai­suu­teen. Väi­te on pötyä ja aiheut­ta­nut monel­le lap­sel­le kär­si­mys­tä luul­ta­vas­ti jopa kuolemia.
    ‑Femi­nis­tit vaa­ti­vat joh­don­mu­kai­ses­ti, että kou­luis­sa pitää puut­tua ensi­si­jai­ses­ti tyt­tö­jen ongel­miin (esim. masen­nus) ja vähä­tel­leet poi­kien ongel­mia (esim. syr­jäy­ty­mi­nen). Eri­tyi­ses­ti on vas­tus­tet­tu mies­kiin­tiöi­tä opettajankoulutuksessa.
    ‑Femi­nis­tit ovat käy­tän­nös­sä vas­tus­ta­neet kaik­kein pie­ni­palk­kai­sim­pien nais­ten pal­kan­ko­ro­tuk­sia ohja­tes­saan huo­mion kes­ki- tai hyvä­palk­kai­sin nai­siin (sai­raan­hoi­ta­jat, opet­ta­jat, uraohjukset).

    Yksi­tyis­koh­tais­ta luet­te­loa voi­si jat­kaa, mut­ta sen sijaan väi­tän ylei­ses­ti, että femi­nis­tit ovat käy­tän­nös­sä yksi­nään luo­neet nykyi­sen tasa-arvo­po­li­tii­kan. Se puo­les­taan ohjaa muu­ta poli­tiik­kaa ja hal­lin­toa “val­ta­vir­tais­taes­saan” tasa-arvo­nä­ke­myk­sen­sä. Täl­lä on var­mas­ti joku vai­ku­tus mies­ten ongel­mien ylei­seen häi­vyt­tä­mi­seen vaik­ka onkin mah­do­ton kai arvioi­da kuin­ka suu­ri vaikutus. 

    Var­maa kui­ten­kin on, että jos tasa-arvo­po­li­tii­kan kes­kiös­sä oli­si tasa-arvo, oli­si huo­mioi­ta­va esi­mer­kik­si se, että pojat teke­vät itse­mur­hia vii­ti­sen ker­taa tyt­tö­jä enem­män tai että mie­het elä­vät sel­väs­ti lyhyem­min eli ovat myös ruu­miil­taan sai­raam­pia kuin nai­set. Mies­ten tur­vat­to­muu­teen, syr­jäy­ty­mi­seen, onnel­li­suu­teen, elä­män­hal­lin­taan jne. jne. oli­si pak­ko kiin­nit­tää nykyis­tä enem­män huomiota.

    Jos mie­het kuvat­tai­siin totuu­den­mu­kai­sem­min, se vapaut­tai­si mie­hen ehkä roo­li­pai­neis­taan. Nykyi­nen “val­ta­vir­tai­nen” käsi­tys koros­taa mie­hen kai­ken­puo­lis­ta vas­ten­mie­li­syyt­tä ja vas­tuut­to­muut­ta suh­tees­sa mel­kein mihin vain, ei pel­käs­tään nai­siin. Mies­ten ja eri­tyi­ses­ti poi­kien syyl­lis­tä­mi­nen, jota, muu­ten, pre­si­dent­tim­me­kin har­ras­taa, ei joh­da mihin­kään myön­tei­seen. Sen sijaan se herät­tää joko alis­tu­mis­ta tai oikeu­tet­tua vas­ta­rin­taa. Se repii yhteis­kun­taa rik­ki sekä sym­bo­li­sel­la että kon­kreet­ti­sel­la tasol­la … mut­ta täs­tä­hän tai­sin jo kir­joit­taa, joten se siitä …

  118. tpyy­luo­mal­le pitää ker­toa vie­lä ohi­men­nen, että itse­mur­hien mää­rää voi pitää mie­len­ter­vey­son­gel­mien ylei­syy­den mit­ta­ri­na tai tar­kem­min sanot­tu­na hoi­ta­mat­to­mien mielenterveysongelmien.

    En ihan oikeas­ti kek­si mitään muu­ta nime­no­maan mie­hiin ryh­mä­nä koh­dis­tu­vaa epä­ta­sa-arvois­ta koh­te­lua kuin asepalvelus”

    No, ase­pal­ve­lus­han kos­kee vain alle 28-vuo­tiai­ta mie­lel­tään ter­vei­tä miehiä.

    SE on tie­tys­ti tot­ta, että mikään ongel­ma ei kos­kaan kos­ke ihan jokais­ta pait­si kuo­le­ma ja verot (mikä on ole­vi­naan vit­si). Jos kui­ten­kin pää­te­tään uhra­ta mer­kit­tä­väs­ti yhteis­kun­nan resurs­se­ja suku­puo­lit­tu­neik­si mää­ri­tel­ty­jen ongel­mien rat­kai­suun, on ihan oikeu­tet­tua läh­teä vaa­ti­maan omien näke­mys­ten­sä huo­mioi­mis­ta resurs­sien jaos­sa. Sitä kutus­taan politiikaksi.

    Tie­tys­ti voi käy­dä sel­lais­ta­kin poliit­tis­ta kamp­pai­lua, joka täh­tää suku­puo­li­vink­ke­lin syr­jäyt­tä­mi­seen. Se oli­si­kin luul­ta­vas­ti lähes jokai­sen ongel­man rat­kai­sun kan­nal­ta jär­ke­vää. Esi­mer­kik­si toi­men­pi­teet lasi­ka­ton pois­ta­mi­sek­si löy­ty­vät hel­pom­min, kun ei luu­lo­tel­la sen syyk­si jotain seka­vaa nais­ten his­to­rial­li­ses­ta sorrosta.

    En vain usko, että ihan pian edus­kun­ta esi­mer­kik­si alkaa pur­kaa pää­tök­si­ään femi­nis­tis­ten jär­jes­tö­jen val­tio­na­vus­tus­ten vaki­nais­ta­mi­ses­ta tai irrot­tau­tu­maan EU:n “tasa-arvo”-tavoitteista. Jos femi­nis­tien yli­val­taa pitää ongel­ma­na on pak­ko tyy­tyä vään­tä­mään nykyis­ten raken­tei­den sisällä.

  119. Saa­ra:
    “Ker­toi­sit­ko esi­mer­kin ongel­mas­ta, jon­ka kor­jaa­mi­ses­ta joku on femi­nis­min nimis­sä kieltäytynyt?”

    - nais­ten väki­val­tai­suus, jopa sen tut­ki­mis­ta on vas­tus­tet­tu femi­nis­ti­jär­jes­tö­jen toimesta.

    esi­merk­ki:
    “Vih­reät Nai­set ry ihmet­te­lee RAY:n avus­tus­ten jakoa 

    Vih­reät Nai­set ry on kiin­nit­tä­nyt huo­mio­ta uuden, nais­ten aggres­sio­ta käsit­te­le­vän hank­keen laa­ja­mit­tai­seen tuke­mi­seen. RAY on alus­ta­vas­ti myön­tä­nyt Nai­sen aggres­sio lähei­sis­sä ihmis­suh­teis­sa –hank­keel­le (2004–2008) 430.000 euroa. Hank­keen tar­koi­tuk­se­na on kar­toit­taa nais­ten fyy­si­sen väki­val­lan lisäk­si myös hen­kis­tä ja sek­su­aa­lis­ta väki­val­taa. Vih­reät Nai­set ry muis­tut­taa, että Suo­mi on Euroo­pan unio­nin väki­val­tai­sin maa. Suo­ma­lai­sen lähi­suh­de­vä­ki­val­lan suu­rin ongel­ma on mies­ten nai­siin koh­dis­ta­ma fyy­si­nen väki­val­ta. Fyy­si­nen väki­val­ta on lais­sa mää­ri­tel­ty rikok­sek­si. Tilas­to­kes­kuk­sen teke­mä kan­sal­li­nen kyse­ly­tut­ki­mus vuo­del­ta 1998 osoit­ti muun muas­sa, että joka vii­des nai­nen on koke­nut fyy­sis­tä väki­val­taa nykyi­ses­sä pari­suh­tees­saan. Lähi­suh­teis­sa tapah­tu­vas­ta fyy­si­ses­tä väki­val­las­ta noin 90 pro­sen­tis­sa väki­val­lan teki­jä on mies, noin 10 pro­sen­tis­sa nainen. 

    Vih­reät Nai­set ry:n mie­les­tä on outoa, että RAY tukee laa­jas­ti sel­lais­ta väki­val­lan ehkäi­sy­työ­tä, joka ei koh­dis­tu em. suo­ma­lai­sen väki­val­lan perus­on­gel­maan. Vih­reät Nai­set ry ihmet­te­lee RAY:n pää­tös­tä kana­voi­da mer­kit­tä­viä sum­mia lähi­suh­de­vä­ki­val­lan ehkäi­syyn suun­na­tuis­ta varois­ta val­ta­kun­nal­li­sel­le las­ten­suo­je­lu­jär­jes­töl­le, Ensi- ja tur­va­ko­tien lii­tol­le (ETU). Las­ten suo­je­lun rin­nal­la las­ten äidit, jot­ka ovat useim­mi­ten las­ten isien väki­val­lan koh­tei­na, ovat nais­jär­jes­tö­jen yhtei­sen käsi­tyk­sen mukaan ensi­si­jai­nen väki­val­lal­ta tur­vaa­mi­sen kohde.
    Nais­ten suo­je­lu on paras­ta las­ten suojelua.”

    - saman­si­säl­töi­sen lausun­non antoi­vat kaik­ki femi­nis­ti­sik­si tun­nus­tau­tu­vat naisjärjestöt.…

  120. Tie­de­mies:

    Poi­kia syn­tyy vuo­sit­tain noin 30 000. Noin 800 mies­tä tekee itse­mur­han vuo­sit­tain. Siis kak­si ja puo­li pro­sent­tia ikä­luo­kas­ta kuo­lee oman käden kautta. 

    Nipo­ni­po, mut­ta uskoi­sin että itse­mur­hat jakau­tu­vat tasai­ses­ti (?) ikä­hai­ta­ril­le, aja­tus sii­tä että 2,5% tie­tys­tä ikä­luo­kas­ta tap­pai­si itsen­sä vuo­des­sa on vähän has­su. Mut­ta joo, jatkakaa.

  121. Joo­pa joo…
    Kysy­mys on siis sama­palk­kai­suu­des­ta tai palk­ka­ta­sa-arvos­ta — miten nämä kaik­ki %¤#&§ feno­tyy­pit ja geno­tyy­pit ja koti­työt ja yli­työt ja itse­mur­hat jne. tähän liittyvät.
    Ja väi­te­tään, että Suo­mes­sa ei kes­kus­tel­la — kes­kus­te­lua­han tulee niin maan perus­teel­li­ses­ti. Asias­sa pysy­mi­sen suh­teen vaan on suu­ria vaikeuksia.
    Ja olen edel­leen sitä miel­tä, että työ­elä­mäs­sä (ja muu­al­la­kin) nai­set ovat ahkerampia.

  122. Jos Saa­ra halu­aa vie­lä pereh­tyä femi­nis­tien har­joit­ta­maan öh…tiedotukseen, niin nykyi­nen oikeus­mi­nis­te­rim­me, femi­nis­ti Tui­ja Brax käyt­ti aikoi­naan mie­len­kiin­toi­sen puheen­vuo­ron eduskunnassa.
    Osa tässä:

    ”Aivan vii­mei­se­nä, arvoi­sa puhe­mies, palai­sin vie­lä näi­hin lähes 200 000 suo­ma­lai­seen lap­seen, jot­ka näke­vät, kun hei­dän äiti­ään haka­taan — mel­kein Tam­pe­reen asukasluku.”
    — Tui­ja Brax
    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpptk&${BASE}=faktautpPTK&${THWIDS}=0.14/1254153194_92970&${TRIPPIFE}=PDF.pdf (link­ki on jos­tain syys­tä saa­tet­tu toi­mi­mat­to­maan tilaan…”page expired”)

    - Koko tari­nan voi lukea vaik­ka­pa Hei­di Hau­ta­lan blo­giin kir­joit­ta­mas­ta­ni kom­men­tis­ta “Sylt­ty­teh­taal­ta laki- ja oikeus­asioi­den kor­keim­paan päätöksentekokäytäntöihin”
    http://www.heidihautala.fi/2009/11/ratkaisu-naisiin-kohdistuvaan-vakivaltaan/

  123. Kari:

    Hih­hii… Sinul­la ei tai­da olla pal­jon­kaan koke­muk­sia suo­ma­lais­ten nais­ten kans­sa seurustelusta?

    No ei kovin paljon. 😉

    Mut­ta miten tämä nyt on näin han­ka­laa tämä kom­mu­ni­koin­ti? Luu­lit­ko ihan tosis­sa­si minun väit­tä­vän, että nai­set ovat ja osaa­vat luet­te­le­mia­ni asioi­ta mie­hiä parem­min? Sanoin, että minul­le tulee suku­puo­les­ta­ni joh­tuen mie­leen lähin­nä peh­mei­tä, kuk­ka­hat­tu­tä­tei­lyä hipo­via kei­no­ja rat­kais­ta sosi­aa­li­sia ongel­mia, ja että mies­puo­li­sil­le hen­ki­löil­le voi­si tul­la mie­leen sel­lais­ta­kin, joka parem­min aut­tai­si nime­no­maan mie­hiä (esi­mer­kik­si jon­kin­lai­sia toi­min­taan perus­tu­via rat­kai­su­mal­le­ja). Se, mitä tavoi­tel­ta­via ide­aa­le­ja minul­le tulee mie­leen, on siis toki eri asia kuin se, mitä minä tai muut suku­puo­le­ni edus­ta­jat käy­tän­nös­sä osaamme.

    Video­si lop­pu­puo­lel­la näyt­täi­si esiin­ty­vän nel­jä ereh­dyt­tä­väs­ti itseä­ni muis­tut­ta­vaa olio­ta. Ihan kuin oli­sin pei­liin katsellut. 😀

  124. Glowing:

    …saman­si­säl­töi­sen lausun­non antoi­vat kaik­ki femi­nis­ti­sik­si tun­nus­tau­tu­vat naisjärjestöt…

    No onpa vas­ten­mie­lis­tä. Tuol­lais­ta minun on kyl­lä vai­kea ymmärtää.

    Toi­saal­ta on kuten muu­ta­mat ket­jus­sa jo sanoi­vat­kin: nais­jär­jes­töt ovat nais­ten etu­jär­jes­tö­jä, joten he aja­vat nais­ten etua vaik­ka sit­ten mies­ten etua vas­taan (mikä on kyl­lä minun mie­les­tä­ni para­dok­si: mies­ten kur­jis­ta­mi­nen ei miten­kään voi pal­vel­la nais­ten etua pit­käl­lä täh­täi­mel­lä) — toi­saal­ta täl­lai­nen meno kyl­lä tehok­kaas­ti pilaa femi­nis­min tasa-arvoaatteena.

    Tun­nus­tan ollee­ni tie­tä­mä­tön sii­tä, mis­tä nais­jär­jes­töis­sä oikeas­taan on kysy­mys. Olen ennen­kin ohi­men­nen ihme­tel­lyt, mik­si kum­mas­sa vih­reän lii­ton lisäk­si pitää olla erik­seen Vih­reät Nai­set (samoin mui­den­kin puo­luei­den koh­dal­la), mut­ta olen sit­ten ohit­ta­nut asian olan­ko­hau­tuk­sel­la ja arvel­lut näi­den ole­van jon­kin­lai­sia ompe­lu­ker­ho­ja, foo­ru­me­ja joil­la nai­set voi­vat bon­da­ta kes­ke­nään ja kokea tule­van­sa kuun­nel­luik­si (mie­het­hän eivät edel­leen­kään sosi­aa­li­sis­sa tilan­teis­sa vält­tä­mät­tä kuun­te­le nais­ten puhei­ta; täs­tä olen jou­tu­nut itse­kin kär­si­mään van­hem­pien mies­ten seu­ras­sa keskustellessani).

    No, nyt kyl­lä hävet­tää olla nainen.

  125. Saa­ra:
    Minä puhun sosi­aa­li­ses­ta suku­puo­les­ta, jos­sa moni käsit­tää ole­van kak­si luok­kaa: mies ja nai­nen. Tämän diko­to­mi­sen luo­kit­te­lun ulko­puo­lel­le jää pal­jon jengiä.

    OK, nyt ymmär­rän. Mie­les­tä­ni kyse on yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, että koko sosi­aa­li­sen suku­puo­len kon­sep­ti on niin huo­nos­ti yhteen­so­pi­va todel­li­suu­den kans­sa, että sitä ei kan­nat­tai­si käyt­tää lainkaan.

  126. Saa­ra:

    Minus­ta se mah­dol­li­suus tuli­si suo­da sekä mie­hil­le että nai­sil­le. Ura on ihmi­sel­le tär­keä jut­tu, usein suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Samoin myös per­he, sekin suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Yhteis­kun­taa voi­si pie­nin aske­lin muo­ka­ta sel­lai­seen suun­taan, jos­sa kai­kil­la ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus panos­taa molem­piin – siis suun­taan johon se oli­si kehit­ty­nyt, jos nai­sia arvoi­neen ja eri­tyis­piir­tei­neen oli­si alus­ta läh­tien arvos­tet­tu työ­elä­mäs­sä yhtä pal­jon kuin mie­hiä­kin … Jos ja kun ei ole mitään pakot­ta­vaa syy­tä lait­taa ihmi­siä valit­se­maan kate­go­ri­ses­ti näi­den välil­tä, ihmi­siä ei kan­na­ta pakot­taa siihen.

    Puhuin huip­pu­joh­ta­jis­ta, joi­den jou­kos­sa nai­sia on eri­tyi­sen vähän. Mik­si ihmees­sä ihmi­sil­lä tuli­si olla jokin taat­tu oikeus sekä huip­pu­joh­ta­juu­teen että koti-isä­nä tai kotiäi­ti­nä ole­mi­seen? Kyl­lä kenel­lä tahan­sa nyky­ään on mah­dol­li­suus teh­dä nor­maa­le­ja töi­tä ja hoi­taa lap­sen­sa samal­la. Jos on ole­mas­sa joi­tain har­vo­ja vaa­ti­via duu­ne­ja, jois­ta ei käy­tän­nös­sä voi olla vuo­sia pois, ei tämä ole mikään ongel­ma, saa­ti sit­ten tasa-arvo-ongel­ma. Kaik­kien ei tar­vit­se saa­da olla sekä huip­pu­joh­ta­jia että kotivanhempia.

    Minä olen ollut nykyis­tä ennen kah­den mie­hen kans­sa vaka­vas­sa pari­suh­tees­sa. Kai­kil­le kol­mel­le ura on tär­keä ja mer­ki­tyk­sel­li­nen osa elä­mää (ja toden tot­ta, muun­lais­ten mies­ten kump­pa­nik­si en ole oikein koke­nut sopivani)

    Juu­ri tätä ajoin takaa. Ura­nai­set haluai­si­vat yhdis­tää oman uran, per­heen ja menes­ty­vän alfa­mie­hen. Täl­lai­nen kol­mi­nai­suus ei kovin hel­pos­ti ole mah­dol­li­nen. Kun lap­sia on, vähin­tään toi­nen van­hem­pi jou­tuu yleen­sä panos­ta­maan nii­hin mel­koi­sen pal­jon. Molem­mil­la van­hem­mil­la ei voi olla saman­ai­kai­ses­ti kaik­kea aikaa syö­vää uraa. Juu­ri täs­tä syys­tä ura­mie­het ovat yleen­sä valin­neet nai­sen, jol­le ura ei ole niin tär­keä. Nai­sil­ta täl­lai­nen kom­pro­mis­si ei onnis­tu, kos­ka oman sta­tuk­sen ala­puo­lel­la ole­via mie­hiä ei huo­li­ta. Ajat­te­le­ma­ton­ta vaa­tia yhteis­kun­taa kor­jaa­maan tilan­net­ta, jos­sa ongel­mat joh­tu­vat omas­ta kompromissikyvyttömyydestä.

  127. Rotwang:

    OK, nyt ymmär­rän. Mie­les­tä­ni kyse on yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, että koko sosi­aa­li­sen suku­puo­len kon­sep­ti on niin huo­nos­ti yhteen­so­pi­va todel­li­suu­den kans­sa, että sitä ei kan­nat­tai­si käyt­tää lainkaan.

    No niin­pä (suku­puo­li­neut­raa­li asen­ne oli­si siis paras, kos­ka sil­loin ei tule muo­dos­tet­tua läh­tö­ole­tuk­sia sii­tä, mil­lai­sia muut ihmi­set ovat tai eivät ole). Mis­tä mel­kein jo pääs­tään­kin sii­hen, että mihin ihmee­seen tar­vi­taan naisjärjestöjä?

    Moi­nen suku­puo­len koros­ta­mi­nen luo vir­heel­li­ses­ti sel­lais­ta mie­li­ku­vaa, että suku­puo­lia kai­kis­sa mer­kit­se­vis­sä ulot­tu­vuuk­sis­sa oli­si vain kak­si. Tosia­sias­sa nais­jär­jes­töt eivät näyt­täi­si aina aja­van aina­kaan minun etua­ni, minä kun kat­son oman etu­ni ole­van kiin­teäs­ti sidok­sis­sa totuu­den tavoit­te­luun ja kaik­kien ihmis­ten hyvin­voin­nin edis­tä­mis­pyr­ki­myk­siin. Jos nai­seus mer­kit­see mies­ten aliar­vos­ta­mis­ta, vihaa­mis­ta ja alas­pai­na­mis­ta, en kat­so ole­va­ni nainen.

  128. Mut­ta miten tämä nyt on näin han­ka­laa tämä kommunikointi? 

    Kom­mu­ni­koin­ti on aina han­ka­laa. Kuten Wiio *) tote­si: vies­tin­tä yleen­sä epä­on­nis­tuu, pait­si sattumalta.

    Luu­lit­ko ihan tosis­sa­si minun väit­tä­vän, että nai­set ovat ja osaa­vat luet­te­le­mia­ni asioi­ta mie­hiä paremmin? 

    En minä kovin tosis­sa­ni luul­lut mitään, mut­ta kyl­lä sii­tä sel­lai­nen vai­ku­tel­ma jäi, että aina­kin ajat­te­let sil­lä tavoin.

    Sinä­hän sanoit, että sinul­le tulee _naisena_ mie­leen mai­nit­tu­ja rat­kai­su­mal­le­ja. Täs­tä kai voi­daan pää­tel­lä sinun pitä­vän tuol­lais­ten rat­kai­su­mal­lien etsi­mis­tä nime­no­maan nai­sil­le tyy­pil­li­se­nä. Jos tämä olet­ta­ma pitää paik­kan­sa, niin sil­loin joko:
    a) nai­set tosia­sial­li­ses­sa toi­min­nas­saan otta­vat mai­ni­tut näkö­koh­dat parem­min huo­mioon kuin muut, tai
    b) nai­sil­le tulee kyl­lä mie­leen ko. rat­kai­su­mal­lit, mut­ta ne eivät vai­ku­ta toimintaan.

    Omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni, joka on kaik­kea muu­ta kuin edus­ta­va otos, arvioi­sin mies­ten hans­kaa­van mai­nit­se­ma­si rat­kai­su­mal­lit mer­kit­tä­väs­ti parem­min kuin nais­ten. Toki erot yksi­löi­den välil­lä ovat pal­jon suu­rem­pia kuin suku­puo­lien välillä.

    Kari

    *) http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/wiio.html

  129. Mik­ko Hartonen:

    Puhuin huip­pu­joh­ta­jis­ta, joi­den jou­kos­sa nai­sia on eri­tyi­sen vähän. Mik­si ihmees­sä ihmi­sil­lä tuli­si olla jokin taat­tu oikeus sekä huip­pu­joh­ta­juu­teen että koti-isä­nä tai kotiäi­ti­nä ole­mi­seen? Kyl­lä kenel­lä tahan­sa nyky­ään on mah­dol­li­suus teh­dä nor­maa­le­ja töi­tä ja hoi­taa lap­sen­sa samal­la. Jos on ole­mas­sa joi­tain har­vo­ja vaa­ti­via duu­ne­ja, jois­ta ei käy­tän­nös­sä voi olla vuo­sia pois, ei tämä ole mikään ongel­ma, saa­ti sit­ten tasa-arvo-ongel­ma. Kaik­kien ei tar­vit­se saa­da olla sekä huip­pu­joh­ta­jia että kotivanhempia.

    Ei minus­ta ihmi­sil­lä tule olla mitään “taat­tua oikeut­ta” olla sekä huip­pu­joh­ta­ja että koti-isä/äi­ti. Eihän ihmi­sil­lä ole taat­tua oikeut­ta olla edes jom­paa kum­paa nois­ta (huip­pu­joh­ta­jak­si tule­mis­ta ei voi vain itsel­leen vali­ta, eikä vält­tä­mät­tä las­ten saa­mis­ta­kaan). Mut­ta ei myös­kään tule olla vel­voi­tet­ta, joka kate­go­ri­ses­ti kiel­tää näi­den yhteen­so­vit­ta­mis­pyr­ki­myk­set. Käy­tän­tö ratkaiskoon.

    Juu­ri tätä ajoin takaa. Ura­nai­set haluai­si­vat yhdis­tää oman uran, per­heen ja menes­ty­vän alfa­mie­hen. Täl­lai­nen kol­mi­nai­suus ei kovin hel­pos­ti ole mah­dol­li­nen. Kun lap­sia on, vähin­tään toi­nen van­hem­pi jou­tuu yleen­sä panos­ta­maan nii­hin mel­koi­sen pal­jon. Molem­mil­la van­hem­mil­la ei voi olla saman­ai­kai­ses­ti kaik­kea aikaa syö­vää uraa. Juu­ri täs­tä syys­tä ura­mie­het ovat yleen­sä valin­neet nai­sen, jol­le ura ei ole niin tär­keä. Nai­sil­ta täl­lai­nen kom­pro­mis­si ei onnis­tu, kos­ka oman sta­tuk­sen ala­puo­lel­la ole­via mie­hiä ei huo­li­ta. Ajat­te­le­ma­ton­ta vaa­tia yhteis­kun­taa kor­jaa­maan tilan­net­ta, jos­sa ongel­mat joh­tu­vat omas­ta kompromissikyvyttömyydestä.

    Hmm. Ole­te­taan­pa het­kek­si, että minul­la oli­si edel­lä kuvat­tu työn ja per­heen yhdis­tä­mis­tä kos­ke­va ongel­ma (jota minul­la tosia­sias­sa ei ole, vaik­ka olem­me­kin kump­pa­ni­ni kans­sa molem­mat sekä ura‑, että per­he­kes­kei­siä). Sinun­ko mukaa­si ongel­ma pois­tui­si, jos ottai­sin las­te­ni isäk­si mie­hen, joka on täy­sin per­he­kes­kei­nen eikä lain­kaan kiin­nos­tu­nut uran luo­mi­ses­ta? Sehän tiet­ty on sel­vää, että tämän siir­ron jäl­keen per­hee­ni aikui­sil­la oli­si yhteen­las­ket­tu­na enem­män aikaa hoi­taa lap­sia. Mut­ta tämä ei toi­si minul­le yhtään enem­pää per­hee­seen käy­tet­tä­vää aikaa ver­rat­tu­na läh­tö­ti­lan­tee­seen. Toi­nen, vähin­tään yhtä suu­ri ongel­ma ehdo­tuk­ses­sa­si muo­dos­tui­si sii­tä, että valit­si­sin sii­nä mie­hen, johon en ole rakas­tu­nut. Moi­nen “kom­pro­mis­si” oli­si aika jul­ma teko sekä valit­tua mies­tä että yhtei­siä lap­sia kohtaan.

    Kuten sanot­tu, olen sekä ura‑, että per­he­kes­kei­nen. Tämä mer­kit­see, että en ole onnel­li­nen tilan­tees­sa, jos­sa yksi­no­maan luon uraa ja mies hoi­taa per­heen ja kodin. Minä­kin haluan osal­lis­tua per­he­jut­tui­hin ja hoi­taa kotia, mie­lui­ten yhdes­sä mie­hen kans­sa. Ja niin halu­aa mie­he­ni­kin; ei hänel­le­kään kel­pai­si vai­mok­si kodin­hen­ge­tär­tyyp­pi. Suku­puo­les­taan huo­li­mat­ta hän on siis yhtä kyvy­tön teke­mään mai­nit­se­ma­si “kom­pro­mis­sin” kuin minäkin.

  130. uskoi­sin että itse­mur­hat jakau­tu­vat tasai­ses­ti (?) ikä­hai­ta­ril­le, aja­tus sii­tä että 2,5% tie­tys­tä ikä­luo­kas­ta tap­pai­si itsen­sä vuo­des­sa on vähän hassu. 

    Eivät jakau­du. Mies­ten itse­mur­hat pii­kit­tä­vät Suo­mes­sa sekä 20 vuo­den huja­koil­le että 40 vuo­den ylä­puo­lel­le. Ja eläk­keel­lä tai­si olla vie­lä joku piikki.

    Ja Tm kai viit­ta­si sii­hen, että 2,5% joka ikä­luo­kas­ta tap­paa yli­pään­sä itsen­sä, mis­sä tahan­sa iässä.

  131. Saa­ra:

    Mut­ta ei myös­kään tule olla vel­voi­tet­ta, joka kate­go­ri­ses­ti kiel­tää näi­den yhteen­so­vit­ta­mis­pyr­ki­myk­set. Käy­tän­tö ratkaiskoon 

    Eikä nii­tä pyr­ki­myk­siä ole kukaan estä­mäs­sä­kään. Jos esim. pys­tyt pyö­riä maa­il­mal­la joh­ta­mas­sa kan­sain­vä­lis­tä yri­tys­tä toi­mies­sa­si samal­la kotiäi­ti­nä, se sinul­le suo­ta­koon. Point­ti oli se, että useim­mil­le täl­lai­nen ei ole mah­dol­lis­ta ja se on yksi suu­rim­mis­ta syis­tä sii­hen, mik­si nai­sia on niin vähän huip­pu­joh­ta­ji­na. He valit­se­vat mie­luum­min ajan pin­ten las­ten kans­sa kuin maa­il­mal­la pyö­ri­mi­sen. Täs­sä ei ole mitään ongel­maa, kysees­sä on pre­fe­rens­sien mukai­nen valin­ta. Ongel­ma on se, että nais­ten pien­ten osuu­den huip­pu­joh­dos­sa väi­te­tään joh­tu­van syr­jin­näs­tä, vaik­ka se joh­tuu nime­no­maan sii­tä, että mie­hiin ja nai­siin sovel­le­taan samo­ja kriteerejä. 

    Sinun­ko mukaa­si ongel­ma pois­tui­si, jos ottai­sin las­te­ni isäk­si mie­hen, joka on täy­sin per­he­kes­kei­nen eikä lain­kaan kiin­nos­tu­nut uran luo­mi­ses­ta? Mut­ta tämä ei toi­si minul­le yhtään enem­pää per­hee­seen käy­tet­tä­vää aikaa ver­rat­tu­na lähtötilanteeseen

    Pois­tai­si sil­tä osin, että sinul­la oli­si mah­dol­li­suus kes­kit­tyä halu­tes­sa­si uran­luo­mi­seen. Per­hee­seen­käy­tet­tä­vän ajan ja työ­hön käy­tet­tä­vän ajan välil­lä tulee aina ole­maan jon­kin­lai­nen tra­de off. Sii­hen voit vai­kut­taa valit­se­mal­la sel­lai­sen työn, joka jät­tää sinul­le juu­ri sen ver­ran aikaa per­hee­si kans­sa kuin itse haluat. Jos joku työ vaa­tii 24/7 työs­ken­te­lyä, kan­nat­taa se jät­tää sel­lai­sen hen­ki­lön teh­tä­väk­si, jota ei huvi­ta olla las­ten kans­sa kotona.

    Toi­nen, vähin­tään yhtä suu­ri ongel­ma ehdo­tuk­ses­sa­si muo­dos­tui­si sii­tä, että valit­si­sin sii­nä mie­hen, johon en ole rakas­tu­nut. Moi­nen “kom­pro­mis­si” oli­si aika jul­ma teko sekä valit­tua mies­tä että yhtei­siä lap­sia kohtaan

    Mie­hen sta­tus on sinul­le sel­väs­ti tär­keä kri­tee­ri. Valit­se siis ihmees­sä sta­tus­mie­hiä. Mut­ta älä ole­ta, että yhteis­kun­nal­la on vel­vol­li­suus muut­tua siten, että sinun ja sta­tus­mie­he­si elä­mä on mah­dol­li­sim­man help­poa ja muka­vaa. Täl­lai­nen muu­tos tapah­tuu aina jon­kun kus­tan­nuk­sel­la. Jos esim. vero­ra­ho­ja lai­te­taan lisää eri­näis­ten hoi­to­va­pai­den ja mui­den tuke­mi­seen, se on aina jol­tain pois. Jos taas yri­tyk­set pako­te­taan myön­tä­mään enem­män laki­sää­tei­siä hoi­to­va­pai­ta tms., sekin on jol­tain pois.

    Kuten sanot­tu, olen sekä ura‑, että per­he­kes­kei­nen. Tämä mer­kit­see, että en ole onnel­li­nen tilan­tees­sa, jos­sa yksi­no­maan luon uraa ja mies hoi­taa per­heen ja kodin. Minä­kin haluan osal­lis­tua per­he­jut­tui­hin ja hoi­taa kotia, mie­lui­ten yhdes­sä mie­hen kans­sa. Ja niin halu­aa mie­he­ni­kin; ei hänel­le­kään kel­pai­si vai­mok­si kodin­hen­ge­tär­tyyp­pi. Suku­puo­les­taan huo­li­mat­ta hän on siis yhtä kyvy­tön teke­mään mai­nit­se­ma­si “kom­pro­mis­sin” kuin minäkin.

    Edel­leen. Olet­te täy­sin vapai­ta toi­mi­maan pre­fe­rens­sien­ne mukai­ses­ti. Yksi­tyi­sil­lä yri­tyk­sil­lä ei kui­ten­kaan ole vel­vol­li­suut­ta jär­jes­tää pro­ses­se­jaan siten, että teil­lä on mah­dol­li­sim­man kivaa. Jos hom­ma on sen luon­teis­ta, ettei sii­hen voi yhdis­tää koto­na ole­mis­ta, sil­loin sen teki­jäk­si on loo­gis­ta vali­ta joku, jon­ka ei tar­vit­se olla koto­na. Ne, jot­ka halua­vat olla pal­jon las­ten­sa kans­sa, voi­vat vali­ta sel­lai­sen työn, jos­ta voi halu­tes­saan olla pois tai pitää pidem­piä tau­ko­ja. Useim­mis­sa töis­sä lap­sil­le jää ihan muka­vas­ti aikaa.

  132. Sön­kö­tys sii­tä, miten “isät eivät hoi­da” jne. on loukkaavaa. 

    Täs­tä tuli mie­lee­ni tapaus koh­ta parin vuo­den takaa, kun pojal­ta oli juu­ri jätet­ty vaip­pa pois ja hänel­le oli käy­nyt päi­vä­ko­dis­sa vahin­ko. Poi­ka oli tuu­man­nut hoi­ta­jal­le, että ei hait­taa ja että pesu­ko­ne pesee. Hoi­ta­ja tätä minul­le rapor­toi ja jat­koi, kuin­ka ne mie­het luu­le­vat pyy­kin­pe­sun ole­van niin help­poa, että kone se vain pesee. Jos tuo oli vit­sik­si tar­koi­tet­tu, niin ei kyl­lä naurattanut. 

    Vii­si­kymp­pi­set täti-ihmi­set saa­vat kyl­lä pur­kaa trau­mo­jaan joten­kin muu­ten kuin syyl­lis­tä­mäl­lä kak­si­vuo­tias­ta poi­kaa sii­tä, että mie­het eivät koti­töi­tä tee eivät­kä edes pidä koti­töi­tä riit­tä­väs­sä arvos­sa. Jos mie­het tuo­ta pie­nes­tä pitäen kuu­le­vat, niin sii­tä tulee itse­ään toteut­ta­va ennuste.

    Minul­la oli aika jän­nä koke­mus tänään neu­vo­las­sa, kos­ka mies on nyt hoi­to­va­paal­la ja pyö­rit­tää meil­lä arkea. Kun olen illal­la vain muu­ta­man tun­nin las­ten val­veil­lao­loa­jas­ta koto­na ja jaan sen­kin vähän ajan kah­del­le lap­sel­le, niin en ole kovin hyvin peril­lä sii­tä, mitä per­heen yksi­vuo­tias syö, miten nuk­kuu päi­vä­uni­aan, yms. Näin­pä huo­ma­sin yhtäk­kiä vain seu­raa­va­ni vähän ulko­puo­li­se­na­kin mie­hen ja th:n keskustelua.

    Jos mie­hil­lä on usein­kin täl­lai­nen ulko­puo­li­nen olo neu­vo­las­sa, niin en ihmet­te­le, jos kaik­ki eivät edes pidä tar­peel­li­se­na käy­dä siel­lä. Minul­le sen­tään puhut­tiin sil­loin, kun puhe siir­tyi yhä jat­ku­vaan ime­tyk­seen. Mut­ta min­kä teet? Ei työs­sä­käy­vä van­hem­pi voi olla täy­sin peril­lä sii­tä, mitä koto­na työ­päi­vän aika­na tapahtuu.

  133. Point­ti oli se, että useim­mil­le täl­lai­nen ei ole mah­dol­lis­ta ja se on yksi suu­rim­mis­ta syis­tä sii­hen, mik­si nai­sia on niin vähän huip­pu­joh­ta­ji­na. He valit­se­vat mie­luum­min ajan pien­ten las­ten kans­sa kuin maa­il­mal­la pyörimisen. 

    Täs­tä pääs­tään­kin sit­ten sii­hen, mik­si oli­si tuet­ta­va opis­ke­le­via lap­si­per­hei­tä nykyis­tä enem­män. Opis­ke­lu­vuo­si­na las­ten saa­mi­ses­ta on vähi­ten hait­taa ura­ke­hi­tyk­sel­le ja se on myös nai­sel­le bio­lo­gi­ses­sa mie­les­sä paras ikä saa­da lapsia.

  134. Mik­ko Hartonen:

    Ongel­ma on se, että nais­ten pien­ten osuu­den huip­pu­joh­dos­sa väi­te­tään joh­tu­van syr­jin­näs­tä, vaik­ka se joh­tuu nime­no­maan sii­tä, että mie­hiin ja nai­siin sovel­le­taan samo­ja kriteerejä.

    No minä ymmär­rän nuo molem­mat väit­tä­mät. Kyl­lä sitä nimit­täin voi­daan pitää syr­jin­tä­nä, että nais­ten hyö­dyl­li­siä joh­ta­juuso­mi­nai­suuk­sia ei arvos­te­ta yhtä pal­jon kuin mies­ten omi­nai­suuk­sia, jot­ka ovat myös hyö­dyl­li­siä mut­ta eri­lai­sia. Sovel­let­tu kri­tee­ris­tö on vinou­tu­nut­ta ja suo­sii mas­ku­lii­ni­suut­ta, vaik­ka tosia­sial­lis­ta syy­tä tähän ei ole.

    Tämän vuok­si per­he­kes­kei­nen, sovit­te­le­va ja välit­tä­vä nai­nen, joka tosia­sias­sa oli­si hyvä joh­ta­ja per­he­kes­kei­syy­des­tään huo­li­mat­ta (tai jopa sen joh­dos­ta) koh­taa ural­laan enem­män estei­tä kuin perin­tei­seen auto­ri­tää­ri­seen joh­ta­juus­muot­tiin mah­tu­va mies (tai sit­ten per­he­kes­kei­nen mies, joka pys­tyy suku­puo­les­taan joh­tuen aina­kin uskot­ta­vas­ti esit­tä­mään mah­tu­van­sa sii­hen muottiin).

    Sama ilmiö esiin­tyy nais­val­tai­sil­la aloil­la kään­tei­se­nä. Niis­sä työn­te­ki­jöi­tä arvos­te­taan vinou­tu­nees­ti nai­sel­lis­ten omi­nai­suuk­sien perus­teel­la, usein ilman tosia­sial­lis­ta syy­tä, kos­ka mie­hi­sis­tä­kin omi­nai­suuk­sis­ta oli­si hyö­tyä yhtä lail­la. Se, että samaa kri­tee­ris­töä sovel­le­taan mie­hiin­kin, aset­taa mie­het näis­sä tilan­teis­sa alta­vas­taa­jan ase­maan. Yhte­ne­vä kri­tee­ris­tö on siis vas­ta puo­li voit­toa — oli­si myös var­mis­tut­ta­va sii­tä että käy­te­tyt kri­tee­rit tosia­sial­li­ses­ti ohjaa­vat teke­mään par­hai­ta mah­dol­li­sia valin­to­ja, sen sijaan että ne vain poh­jau­tu­vat kysee­na­lais­ta­mat­to­miin his­to­rial­li­siin käytäntöihin.

    Pois­tai­si sil­tä osin, että sinul­la oli­si mah­dol­li­suus kes­kit­tyä halu­tes­sa­si uran­luo­mi­seen. Per­hee­seen­käy­tet­tä­vän ajan ja työ­hön käy­tet­tä­vän ajan välil­lä tulee aina ole­maan jon­kin­lai­nen tra­de off. Sii­hen voit vai­kut­taa valit­se­mal­la sel­lai­sen työn, joka jät­tää sinul­le juu­ri sen ver­ran aikaa per­hee­si kans­sa kuin itse haluat. Jos joku työ vaa­tii 24/7 työs­ken­te­lyä, kan­nat­taa se jät­tää sel­lai­sen hen­ki­lön teh­tä­väk­si, jota ei huvi­ta olla las­ten kans­sa kotona.

    Työ ei ole mikään Juma­la, joka “vaa­tii” ympä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta työs­ken­te­lyä tai “jät­tää” teki­jäl­leen valit­se­man­sa mää­rän vapaa-aikaa. Työn teki­jä on se, joka valit­see (pait­si suo­rit­ta­vis­sa kel­lo­kort­ti­töis­sä, mut­ta niis­tä­hän emme nyt puhu).

    Mitä useam­pi joh­ta­jau­ral­le hakeu­tu­va alkaa arvos­taa per­heen kans­sa vie­tet­tyä aikaa yhtä kor­keal­le kuin työ­tä, sitä vähem­män syy­tä kenel­lä­kään heis­tä on käyt­tää työ­hön­sä niin suu­ria mää­riä aikaa että per­he-elä­mä kär­sii pysy­väs­ti (satun­nai­set, todel­li­ses­ta tar­pees­ta joh­tu­vat 120-tun­ti­set työ­vii­kot ovat sit­ten asia erik­seen). Jos ja kun suu­rin osa joh­ta­jis­ta ei sel­lai­seen suos­tu, lop­pu­jen­kaan ei tar­vit­se. Myön­nän, että osal­la tutuis­ta­ni on täl­lä het­kel­lä asian kans­sa jon­kin­lai­sia ongel­mia, mut­ta uskon tilan­teen jää­vän väliai­kai­sek­si. Isät — edes vaa­ti­vis­sa teh­tä­vis­sä työs­ken­te­le­vät — eivät enää suos­tu jää­mään per­heis­sään pel­kik­si sta­tis­teik­si, ja hyvä niin.

    Jos jon­kun ainoa kil­pai­lu­valt­ti työ­mark­ki­noil­la mui­ta vas­taan on haluk­kuus itsen­sä tap­pa­mi­seen työn mää­räl­lä, niin väit­täi­sin ettei hänen kan­na­ta edes pyr­kiä kil­pai­luun mukaan. Ei sem­moi­sel­la menol­la jat­kos­sa pär­jää. Sil­loin kan­nat­taa suo­siol­la luo­vut­taa ja hakeu­tua hel­pom­piin hom­miin tai muut­taa maa­han, jos­sa auto­ri­tää­ri­nen ja suo­ri­tus­kes­kei­nen tur­ve­nui­ja­joh­ta­mi­nen on edel­leen toi­mi­va tapa; esi­mer­kik­si Kii­naan tai Etelä-Koreaan. 😉

    Mie­hen sta­tus on sinul­le sel­väs­ti tär­keä kriteeri.

    Itse asias­sa ei ole. On jopa niin, että kar­sas­tan kovas­ti mie­hiä, joi­den sta­tus on heil­le itsel­leen kovin tär­ke­ää. Vie­lä vähem­män tulen toi­meen nais­ten kans­sa, joil­le mie­hen sta­tus on tär­ke­ää. Se, että olen seu­rus­tel­lut vain ura­suun­tau­tu­nei­den mies­ten kans­sa, ei mer­kit­se että ihai­li­sin heis­sä nime­no­maan sta­tus­ta. Uraa kun voi halu­ta raken­taa muis­ta­kin kuin sta­tuk­seen tai rahaan liit­ty­vis­tä syis­tä. Minua kieh­too ja ins­pi­roi sisäi­nen moti­vaa­tio, joka on sta­tuso­rien­toi­tu­neen ulkoi­sen moti­vaa­tion vastakohta.

    Valit­se siis ihmees­sä sta­tus­mie­hiä. Mut­ta älä ole­ta, että yhteis­kun­nal­la on vel­vol­li­suus muut­tua siten, että sinun ja sta­tus­mie­he­si elä­mä on mah­dol­li­sim­man help­poa ja muka­vaa. Täl­lai­nen muu­tos tapah­tuu aina jon­kun kus­tan­nuk­sel­la. Jos esim. vero­ra­ho­ja lai­te­taan lisää eri­näis­ten hoi­to­va­pai­den ja mui­den tuke­mi­seen, se on aina jol­tain pois. Jos taas yri­tyk­set pako­te­taan myön­tä­mään enem­män laki­sää­tei­siä hoi­to­va­pai­ta tms., sekin on jol­tain pois.

    En minä odo­ta mitään toi­sil­ta pois otta­mis­ta. Odo­tan asen­ne­muu­tos­ta pat­riar­kaa­li­ses­sa joh­ta­mis­kult­tuu­ris­sa, joka ei oli­si kenel­tä­kään pois, vaan päin vas­toin kai­kil­le parem­pi. En kyl­lä­kään pidä asias­ta kovin suur­ta melua, kos­ka uskon muu­tok­sen tapah­tu­van omal­la pai­nol­laan ajan myö­tä. Kun­han mai­nit­sin, kun kysyit.

  135. Kari:

    Sinä­hän sanoit, että sinul­le tulee _naisena_ mie­leen mai­nit­tu­ja rat­kai­su­mal­le­ja. Täs­tä kai voi­daan pää­tel­lä sinun pitä­vän tuol­lais­ten rat­kai­su­mal­lien etsi­mis­tä nime­no­maan nai­sil­le tyy­pil­li­se­nä. Jos tämä olet­ta­ma pitää paik­kan­sa, niin sil­loin joko:
    a) nai­set tosia­sial­li­ses­sa toi­min­nas­saan otta­vat mai­ni­tut näkö­koh­dat parem­min huo­mioon kuin muut, tai
    b) nai­sil­le tulee kyl­lä mie­leen ko. rat­kai­su­mal­lit, mut­ta ne eivät vai­ku­ta toimintaan.

    Kun nyt sitee­raus­ten tiel­le läh­det­tiin, niin noki­tan Frank Zap­pal­la: …And that’s more of a tra­ge­dy because tho­se people know what’s right. They have the men­tal equip­ment and they have the data base to do the right thing, and they don’t.

    En sanoi­si, että tie­to ei vai­ku­ta toi­min­taan miten­kään. Mut­ta se, että tie­tää miten kan­nat­tai­si toi­mia, on aivan eri asia kuin asian toteut­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä. Käy­tän­nön toi­min­ta edel­lyt­tää osaa­mis­ta, joka on olen­nai­ses­ti eri asia kuin tieto.

    Omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni, joka on kaik­kea muu­ta kuin edus­ta­va otos, arvioi­sin mies­ten hans­kaa­van mai­nit­se­ma­si rat­kai­su­mal­lit mer­kit­tä­väs­ti parem­min kuin nais­ten. Toki erot yksi­löi­den välil­lä ovat pal­jon suu­rem­pia kuin suku­puo­lien välillä.

    Minä­kin arvioi­sin oman tut­ta­va­pii­ri­ni poh­jal­ta samoin. Mut­ta kun otos­ta laa­jen­ne­taan vaik­ka­pa net­ti­tut­tui­hin (ihmi­siin, joi­den kans­sa olen kes­kus­tel­lut netit­se), sanoi­sin (siis täy­sin mutul­la toki) että lue­tel­tu­jen asioi­den ymmärtämisen/osaamisen puu­te on usein omi­aan lisää­mään syr­jäy­ty­nei­den mies­ten ahdis­tus­ta ja pahen­ta­maan syr­jäy­ty­mis­kier­ret­tä. Kuin­ka mon­ta syr­jäy­ty­nyt­tä tai syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­vaa mies­tä tut­tui­hi­si kuuluu?

    Nämä samat mie­het tapaa­vat aina­kin ensial­kuun lei­ma­ta tuon luet­te­lo­ni ämmä­mäi­sek­si läs­sy­tyk­sek­si (tätä en sano hei­tä lei­ma­tak­se­ni, vaan yksin­ker­tai­ses­ti kos­ka näin usein käy). Tul­kin­ta ei muu­tu vaik­ka samois­ta asiois­ta puhui­si mies­puo­li­nen hen­ki­lö (hänet koe­taan hel­pos­ti hin­tah­ta­vak­si väs­sy­käk­si). Mie­hil­le sopi­vik­si koet­tu­ja sel­viy­ty­mi­sen kei­no­ja ovat hei­dän mie­les­tään hyök­käyk­siin vas­taa­mi­nen hyök­kää­mäl­lä, Ham­mu­ra­bin lakiin tukeu­tu­mi­nen, tajun­nan nol­laus vii­nal­la, avun pyy­tä­mi­ses­tä pidät­täy­ty­mi­nen jne. Olen aja­tel­lut, että bio­lo­gia var­maan jos­sain mää­rin ohjaa hei­tä usko­maan ja ajat­te­le­maan näin.

    Olen myös miet­ti­nyt, mil­lais­ta oli­si myön­tei­nen ja tulok­se­kas mie­hi­nen sel­viy­ty­mi­nen, mut­ta en oikein kek­si mitään sel­lai­sia jut­tu­ja, joi­ta pitäi­sin nime­no­maan mie­hil­le tyy­pil­li­se­nä. Pidän mah­dol­li­se­na, että ajat­te­lu­ni on yhteis­kun­nal­li­ses­ti läpi­tun­ke­van femi­nis­min vinout­ta­maa, ja pyy­dän apua­si valais­tuk­sen tiellä!

  136. Mik­ko Säre­lä kir­joit­ti 7.4.2010 kel­lo 9:00

    Tie­de­mies: surul­li­sin­ta täs­sä on juu­ri se, että mihin väki­val­tai­nen nai­nen voi ottaa yhteyt­tä saa­dak­seen apua ongelmaansa.”

    - On aivan tot­ta, että väki­val­tai­ses­ti toi­mi­neil­le nai­sil­le ei juu­ri­kaan ole pal­ve­lui­ta ole­mas­sa. Tämä paik­ka on kui­ten­kin ensi­si­jas­sa nai­sil­le: http://www.vakivalta-apua.fi

    Käy­kää­pä tutustumassa!

  137. Saa­ra:

    Tun­nus­tan ollee­ni tie­tä­mä­tön sii­tä, mis­tä nais­jär­jes­töis­sä oikeas­taan on kysymys. 

    No, nyt kyl­lä hävet­tää olla nainen. 

    Sanoi­sin, että sinul­la kaik­kein vähi­ten on häpeä­mi­seen aihet­ta täs­sä asias­sa. Aina­kin minul­ta tulee pisteet 🙂

    Kari

  138. Saa­ra
    “Kyl­lä sitä nimit­täin voi­daan pitää syr­jin­tä­nä, että nais­ten hyö­dyl­li­siä joh­ta­juuso­mi­nai­suuk­sia ei arvos­te­ta yhtä pal­jon kuin mies­ten omi­nai­suuk­sia, jot­ka ovat myös hyö­dyl­li­siä mut­ta eri­lai­sia. Sovel­let­tu kri­tee­ris­tö on vinou­tu­nut­ta ja suo­sii mas­ku­lii­ni­suut­ta, vaik­ka tosia­sial­lis­ta syy­tä tähän ei ole.”

    Ja tämä perus­tuu mihin muu­hun kuin mutuun? Vai mei­naat­ko että on ole­mas­sa jotain abso­luut­ti­sen objek­tii­vi­sia mit­ta­rei­ta, joil­la voi­daan tode­ta että yri­tys­joh­toa valit­ses­sa pai­no­te­taan vää­riä asioita?

    Eli lei­mai­sin tuon kyl­lä femi­nis­ti­sen jar­go­nin mukai­sek­si täy­sin tuu­les­ta tem­mat­tuk­si hei­tok­si, kun jotain pitää keksiä.

  139. Minä en vaan kan­na­ta sel­lais­ta lähes­ty­mis­ta­paa että vas­tauk­se­na sii­hen että nais­ten ase­mas­ta höpis­tään has­su­ja pitää vas­taa­vas­ti ruve­ta höpi­se­mään has­su­ja mies­ten ase­mas­ta.

    Kiel­tä­mät­tä täs­sä on hyvä pointti. 

    Kir­joi­tin yllä tar­koi­tuk­sel­la kär­jis­te­tys­ti, ja kärk­kääm­min kuin var­si­nai­ses­ti itse asi­aan suh­tau­dun. Mie­les­tä­ni suu­rin ongel­ma tasa-arvo­kes­kus­te­lus­sa on pit­kään ollut — jos koh­ta se on onnek­si mur­tu­mas­sa — että käsi­te “tasa-arvo”, kun puhu­taan suku­puo­les­ta, on tar­koit­ta­nut vain ja ainoas­taan femi­nis­miä ja sitä kes­kus­te­lua on käy­ty femi­nis­min nimis­sä ja femi­nis­tien ehdoilla. 

    Kun tätä kes­kus­te­lua on yri­tet­ty laa­jen­taa, niin jäl­ki on ollut aika rumaa. Minus­ta on kum­mal­lis­ta ja höl­möä vedo­ta sii­hen, että mik­si mies­ten oikeuk­sis­ta kiin­nos­tu­neet eivät tee asial­le mitään, kun jul­ki­nen kes­kus­te­lu menee sel­lai­sel­la radal­la, että mie­het, jot­ka kes­kus­te­lu­na­vauk­sia ovat teh­neet, lei­ma­taan (femi­nis­tien toi­mes­ta) vel­li­housuik­si, impo­ten­teik­si, nais­vi­haa­jik­si jne jne. 

    Minul­la ei ole ker­ras­san mitään eri­lai­sia tasa-arvo­pyr­ki­myk­siä vas­taan. En vain pidä sii­tä, että valeh­del­laan ja vää­ris­tel­lään. Esi­merk­ki­nä on tämä joh­ta­juus­ky­sy­mys. Jos ker­ran nai­sen on sel­väs­ti hel­pom­pi pääs­tä joh­ta­vaan ase­maan kuin mie­hen, niin miten ihmees­sä tämä voi­daan tul­ki­ta niin, että nai­sia ei arvosteta? 

    Kun tämä osoi­te­taan, niin taka­port­ti­na käy­te­tään sitä, että nai­set eivät hakeu­du joh­ta­viin teh­tä­viin sen takia, että mie­het hei­tä sor­ta­vat. Ei täl­lai­seen voi oikein mitään sanoa, ei tätä vas­taan voi oikein argu­men­toi­da, mut­ta kyl­lä minä höt­tö­pu­heen ja selit­te­lyn tun­nis­tan noin yleen­sä­kin, ja femi­nis­ti­nen puhe­ta­pa on täs­sä suh­tees­sa ihan sitä itseään. 

    Femi­nis­mi toi­mii myös ihan nor­maa­lin tasa-arvon estee­nä — siis sel­lai­sis­sa­kin kysy­myk­sis­sä, jos­sa nai­set ovat täl­lä het­kel­lä hei­koil­la. Esi­merk­ki­nä vaik­ka jo mai­nit­tu väki­val­tai­suus: väki­val­tai­sil­la nai­sil­la ja tytöil­lä on vai­keuk­sia saa­da apua, kos­ka “ammat­ti­fe­mi­nis­tit” ovat yksin­ker­tai­ses­ti päät­tä­neet, ettei­vät nai­set nyt vaan ole väki­val­tai­sia, vaan mie­het. Nais­ta, joka menes­tyy ole­mal­la asian­tun­te­va ja kiel­täy­ty­mäl­lä uhris­ta­tuk­ses­ta, puhuu suo­raan päte­vyy­den kri­tee­rien puo­les­ta jne, koh­del­laan yleen­sä jon­kin­lai­se­na pet­tu­ri­na. Kiin­tiöt taas herät­tä­vät jokai­sen koh­dal­la epäi­lyk­sen ja poh­din­nan, että kuin­ka pal­jon päte­väm­män tuo­kin sivuut­ti pel­käs­tään suku­puo­len­sa takia. 

    Jul­ki­sis­sa viran­täy­töis­sä tms. on jo nyt ylei­ses­ti tie­dos­sa, että tasa­vah­vois­ta haki­jois­ta vali­taan nai­nen, kos­ka nai­nen voi valit­taa suku­puo­leen koh­dis­tu­vas­ta syr­jin­näs­tä, mut­ta mies ei oikein voi. 

    Oikeas­ti minä en tosi­aan pidä sitä suu­re­na tasa-arvo-ongel­ma­na, että mie­het teke­vät enem­män itse­mur­hia. Se ker­too, että on joku miess­pe­si­fi­nen ilmiö, jon­ka vuok­si me tapam­me itsem­me, mut­ta ei se tar­koi­ta, että yhteis­kun­ta sor­taa miestä. 

    Femi­nis­ti­nen luen­ta palk­kae­rois­ta on samal­la taval­la har­hai­nen. On ole­mas­sa jokin nai­sil­le spe­si­fi­nen syy, mik­si he saa­vat vähem­män palk­kaa, mut­ta a) “nai­sen euro on 80 sent­tiä” on puh­das vale ja b) lopus­ta­kin voi­daan toden­nä­köi­ses­ti mel­kein kaik­ki selit­tää muul­la kuin suku­puo­lel­la. Nai­set hakeu­tu­vat jul­ki­sel­le sek­to­ril­le, kos­ka jul­ki­nen sek­to­ri tuot­taa meil­lä sel­lai­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta nai­set tar­joa­vat. En oikein ymmär­rä, mitä tasa-arvo-ongel­maa sii­nä on. Enkä sitä, mitä kor­jat­ta­vaa sii­nä on.

    Minus­ta on myös jon­kin­lais­ta jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työs­ken­te­le­vien mies­ten vähät­te­lyä ja lokaa­mis­ta esit­tää, että jul­ki­sen sek­to­rin mata­la palk­kaus on ongel­ma sii­tä syys­tä että se tuot­taa suku­puo­li­vi­nou­maa. Täs­tä syys­tä vedin mukaan polii­sit ja palo­mie­het. Täl­lai­sen argu­men­tin esit­tä­jä ikään­kuin sanoo, että polii­sien ja palo­mies­ten työ ei ole arvo­kas­ta, eten­kään sil­loin, kun sitä työ­tä teke­vät miehet.

  140. Kyl­lä sitä nimit­täin voi­daan pitää syr­jin­tä­nä, että nais­ten hyö­dyl­li­siä joh­ta­juuso­mi­nai­suuk­sia ei arvos­te­ta yhtä pal­jon kuin mies­ten ominaisuuksia

    No mik­sei arvos­te­ta? Kai jokai­sel­la työ­nan­ta­jal­la on var­sin suu­ri int­res­si vali­ta par­haat joh­ta­jat yritykseensä. 

    Joh­ta­jan teh­tä­vät ovat kitey­tet­ty­nä: vas­ta­ta toi­min­nan tulok­sel­li­suu­des­ta ja hen­ki­lös­tön hyvin­voin­nis­ta. Nämä­hän ovat usein toi­sil­leen jon­kin ver­ran vas­tak­kai­sia pää­mää­riä ja sii­nä on löy­det­tä­vä kul­tai­nen keskitie. 

    Tämä siis sujuu mie­hil­tä ilmei­ses­ti paremmin.

    Nämä kuvi­tel­lut syr­jin­nät ovat taas sel­lais­ta femi­nis­tis­tä hapa­tus­ta, jol­la on yhtä vähän kos­ke­tus­ta todel­li­suu­teen kuin nais“tutkimuksella”.

    Nais­tut­ki­mus (tai suku­puo­li­tut­ki­mus, kuten nyky­ään pitäi­si sanoa; sama se mikä nimi samaa hut­tua joka tapauk­ses­sa) on muu­ten paras­ta huu­mo­ria sit­ten Mont­hy Pyt­ho­nin. Men­kää­pä kuun­te­le­maan jokin väi­tös­kir­ja­ti­lai­suus alal­ta. Van­non, ettet­te tule pettymään.

  141. Saa­ra:

    Kyl­lä sitä nimit­täin voi­daan pitää syr­jin­tä­nä, että nais­ten hyö­dyl­li­siä joh­ta­juuso­mi­nai­suuk­sia ei arvos­te­ta yhtä pal­jon kuin mies­ten omi­nai­suuk­sia, jot­ka ovat myös hyö­dyl­li­siä mut­ta erilaisia. 

    Tätä voi­tai­siin toki pitää syr­jin­tä­nä. Mil­lä perus­teel­la nais­ten hyö­dyl­li­siä joh­ta­jao­mi­nai­suuk­sia arvos­te­taan vähem­män kuin mies­ten? Miten nii­tä omi­nai­suuk­sien hyö­dyl­li­syyt­tä edes voi mita­ta muu­ten kuin sil­lä miten nii­tä arvos­te­taan markkinoilla?

    Kapi­ta­lis­tit tus­kin vihaa­vat rahaa ja jos jos­sain on saa­ta­vil­la parem­pia joh­ta­jia hal­vem­mal­la luu­li­si, että he palk­kai­si­vat näi­tä ihan riip­pu­mat­ta suku­puo­les­ta. Muu oli­si sete­lien sytyt­tä­mis­tä tuleen.

    Niis­sä työn­te­ki­jöi­tä arvos­te­taan vinou­tu­nees­ti nai­sel­lis­ten omi­nai­suuk­sien perus­teel­la, usein ilman tosia­sial­lis­ta syy­tä, kos­ka mie­hi­sis­tä­kin omi­nai­suuk­sis­ta oli­si hyö­tyä yhtä lailla.

    No täs­sä on ihan sama ongel­ma, eli mil­lä perus­teel­la väi­tät näin? Toki nais­val­tai­set alat ovat useam­min jul­ki­sen sek­to­rin alo­ja jois­sa syr­jin­tää esiin­tyy var­mas­ti enem­män, kos­ka sitä ei ohjaa voi­ton tavoit­te­lu ja sik­si pää­tök­sen­te­ki­jöil­lä on enem­män val­taa toi­mia omien pää­mää­rien­sä mukaisesti.

    Jos jon­kun ainoa kil­pai­lu­valt­ti työ­mark­ki­noil­la mui­ta vas­taan on haluk­kuus itsen­sä tap­pa­mi­seen työn mää­räl­lä, niin väit­täi­sin ettei hänen kan­na­ta edes pyr­kiä kil­pai­luun mukaan.

    Niin siis talous ei oo nol­la­sum­ma­pe­liä, eikä työ­mark­ki­nat sik­si oo mikään kil­pai­lu nokkimisjärjestyksestä.

    On jopa niin, että kar­sas­tan kovas­ti mie­hiä, joi­den sta­tus on heil­le itsel­leen kovin tärkeää.

    Minä veik­kaan, että suu­ri osa nai­sis­ta arvos­taa mie­hes­sä sta­tus­ta ja hyvin suu­ri osa näis­tä nai­sis­ta, jot­ka arvos­ta­vat sta­tus­ta arvos­ta­vat myös sitä, että tämä sta­tus ei ole mie­hel­le itsel­leen tärkeä.

    Uraa kun voi halu­ta raken­taa muis­ta­kin kuin sta­tuk­seen tai rahaan liit­ty­vis­tä syistä.

    Tot­ta­kai voi. Sta­tus­ta sil­ti saa jos raken­taa uraa riip­pu­mat­ta sen uran raken­ta­mi­sen motiiveista.

    Minua kieh­too ja ins­pi­roi sisäi­nen motivaatio

    Tämä ei oo miten­kään vas­ta­koh­tai­nen kor­kean sta­tuk­sen kans­sa. Väit­täi­sin, että sisäi­nen moti­vaa­tio kor­rel­loi kor­kean sta­tuk­sen kanssa.

  142. jul­ki­nen sek­to­ri tuot­taa meil­lä sel­lai­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta nai­set tarjoavat

    Piti kir­joit­taa: jul­ki­nen sek­to­ri tuot­taa sel­lai­sia pal­ve­lui­ta, jois­sa nai­set mie­luum­min työs­ke­ne­le­vät. Siis kes­ki­mää­rin useam­pi nai­nen halu­aa olla sai­raan­hoi­ta­ja kuin insi­nöö­ri tai rekkakuski.

  143. Kir­joi­tin aiemmin:
    “Ja mik­si mie­het tai mies­asia­mie­het eivät aja asioi­taan? Mis­sä voi­si ajaa, tasa-arvoa­siain neuvottelukunnassa?” 

    - sain­kin vastauksen:
    “Aina­kin intern­te­tis­sä joku/jotkut yrittävät:
    http://mies.asia/tilastoja.html

    - tämä on har­vi­nai­sen tot­ta, inter­net ja kes­kus­te­lu­pals­tat ovat käy­tän­nö­sää ainoa tapa yrit­tää saa­da muu­tok­sia aikaan laki­sää­te­siin val­ti­fe­mi­ni­ti­siin käytäntöihin.
    Mai­nit­se­ma­ni tasa-arvoa­siain neu­vot­te­lu­kun­ta on femi­nis­tien tiu­kas­sa valvonnassa.
    Alem­pa­na on lis­ta TANE:n käyt­tä­mis­tä asiantuntijajärjestöistä.
    Niis­sä kuu­lem­ma tie­toa “jalos­te­taan” päät­tä­jiä varten…

    Nais­asia­liit­to Unio­ni ry
    Nais­jär­jes­tö­jen Keskusliitto
    Nais­jär­jes­töt yhteis­työs­sä NYTKIS ry
    Mies­sa­kit ry
    Profeministimiehet
    Suo­men Uni­fem ry
    Euroop­pa­nai­set ry 

    Suku­puo­len­tut­ki­mus
    Nais­tut­ki­muk­sen yli­opis­to­ver­kos­to Hilma
    Min­na, val­ta­kun­nal­li­nen nais­tut­ki­mus- ja tasa-arvoportaali
    Hel­sin­gin yli­opis­to, Kristiina-instituutti
    Tam­pe­reen yli­opis­to, naistutkimus
    Åbo Aka­de­mi, Ins­ti­tu­tet för kvinnoforskning
    Oulun yli­opis­to, naistutkimus
    Jyväs­ky­län yli­opis­to, naistutkimus
    Joen­suun yli­opis­to, naistutkimus
    Lapin yli­opis­to, naistutkimus
    SUNS, Suo­men Nais­tut­ki­muk­sen Seu­ra ry
    SUMS, Suo­men Mies­tut­ki­muk­sen Seu­ra ry
    Nais­tut­ki­mus — Kvin­no­forsk­ning ‑leh­ti
    Akka-info

    Kes­kus­ta — Suo­men Kes­kus­ta­nai­set ry
    Kokoo­mus — Kokoo­muk­sen Nais­ten Liitto
    Kris­til­lis­de­mo­kraa­tit — Suo­men Kris­til­lis­de­mo­kraat­ti­set (KD) Nai­set ry
    SDP — Sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­set Naiset
    Svens­ka folk­par­tiet — Svens­ka Kvinnoförbundet
    Vasem­mis­to­liit­to — Vasemmistonaiset
    Vih­reä Liit­to — Vih­reät nai­set ry

    Hei­di Hau­ta­la on kir­joit­ta­nut seu­raa­vas­ti, eikä hän todel­la­kaan kai tar­koit­ta­nut joh­ta­maan­sa TANEa:
    “…lait ja ohjel­mat saa­vat lopul­li­sen muo­ton­sa asian­tun­ti­ja­lausun­to­jen poh­jal­ta. Asian­tun­ti­joi­den suku­puo­li­ja­kau­ma havait­tiin epä­ta­sai­sek­si, mikä on omi­aan vinout­ta­maan päätöksentekoa”
    http://www.heidihautala.fi/2009/10/tasa-arvon-pitaa-nakya/#more-2488

    - näin­pä. Onnek­si TANEs­sa ei ole vinoumaa…

  144. Femi­nis­tik­si julis­tau­tu­nut kan­san­edus­ta­ja Tar­ja Fila­tov 14.5.2008 Dema­ri­nais­ten Dooris-lehdessä:
    http://www.demarinaiset.fi/easydata/customers/demarinaiset/files/pdf/Dooris2-08.pdf

    Tar­ja Filatov:
    “Jos palk­kae­ro­ja ei saa­da kurot­tua umpeen, on nais­ten “lei­vän hin­taa” las­ket­ta­va tai vero­tus­ta alen­net­ta­va suku­puo­len mukaan.”

    - eli Fila­to­vin ehdo­tuk­sen mukaan sai­raan­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vän mies­sai­raan­hoi­ta­jan vero­tuk­sen tulee olla kor­keam­pi kuin saman­mois­ta palk­kaa saa­van naissairaanhoitajan…

  145. Sylt­ty:

    Saa­ra
    “Kyl­lä sitä nimit­täin voi­daan pitää syr­jin­tä­nä, että nais­ten hyö­dyl­li­siä joh­ta­juuso­mi­nai­suuk­sia ei arvos­te­ta yhtä pal­jon kuin mies­ten omi­nai­suuk­sia, jot­ka ovat myös hyö­dyl­li­siä mut­ta eri­lai­sia. Sovel­let­tu kri­tee­ris­tö on vinou­tu­nut­ta ja suo­sii mas­ku­lii­ni­suut­ta, vaik­ka tosia­sial­lis­ta syy­tä tähän ei ole.”

    Ja tämä perus­tuu mihin muu­hun kuin mutuun? Vai mei­naat­ko että on ole­mas­sa jotain abso­luut­ti­sen objek­tii­vi­sia mit­ta­rei­ta, joil­la voi­daan tode­ta että yri­tys­joh­toa valit­ses­sa pai­no­te­taan vää­riä asioita?

    Sekä joh­toa vali­tes­sa että eten­kin yri­tyk­sen arjes­sa joh­don kyvyk­kyyt­tä arvioi­taes­sa. Nais­ten omi­nai­suuk­sia vähek­sy­tään mas­ku­lii­ni­ses­sa työ­kult­tuu­ris­sam­me, ja yhteis­kun­nas­sa muu­ten­kin. Esi­mer­kik­si tun­teis­ta puhu­mi­nen näh­dään joten­kin vähä­mer­ki­tyk­si­sem­pä­nä kuin rahas­ta puhu­mi­nen, vaik­ka pitäi­si olla sel­vä asia että hen­ki­lös­tön pahoin­voin­ti vai­kut­taa kiel­tei­ses­ti fir­man tulok­seen. Menes­ty­neet nais­joh­ta­jat ker­to­vat jär­jes­täen, kuin­ka he ovat sel­vin­neet työ­pai­koil­laan sosi­aa­li­sis­ta haas­teis­ta muun­tau­tu­mal­la käy­tök­sel­tään mah­dol­li­sim­man mas­ku­lii­ni­sik­si. Haas­tat­te­lu­ja voit lukea vaik­ka Talous­e­lä­mä-leh­des­tä, joka sään­nöl­li­ses­ti nos­taa aiheen esiin. 

    En ole ollen­kaan pereh­ty­nyt nais­tut­ki­muk­seen, jon­ka pii­ris­sä näi­tä asioi­ta voi­si olet­taa tut­ki­tun. Toi­saal­ta moni tääl­lä on jo ehti­nyt lei­ma­ta koko tut­ki­musa­lan niin asen­teel­li­sek­si, että sen tulok­siin viit­taa­mi­nen tus­kin sinua pal­jon läm­mit­täi­si­kään. Täs­sä Eval­le teh­dys­sä ana­lyy­sis­sa aihet­ta sivu­taan ohi­men­nen seuraavasti:

    Jat­koa­na­lyy­sim­me anta­vat myös viit­tei­tä sii­tä, että nime­no­maan suku­puo­lit­tain mel­ko tasa­pai­noi­nen hal­li­tus (ei siis nais­ten mah­dol­li­sim­man suu­ri osuus) saat­tai­si olla voi­mak­kaim­mas­sa yhtey­des­sä yri­tyk­sen kan­nat­ta­vuu­teen (ks. laa­tik­ko 4).

    Yri­tyk­sen moni­muo­toi­suu­den ja sen kannattavuuden
    yhteys on kui­ten­kin var­sin kompleksinen
    ja vai­keas­ti mitat­ta­vis­sa ole­va yhtälö:
    lie­nee niin, että vain riit­tä­vän suvaitseva
    ja jous­ta­va orga­ni­saa­tio pys­tyy hyödyntämään
    moni­muo­toi­suu­den tar­joa­maa kilpailuetua.
    Jos orga­ni­saa­tio on jäyk­kä, ei se pysty
    sulat­ta­vaan hete­ro­gee­ni­suu­des­ta kumpuavaa
    van­han kysee­na­lais­ta­mis­ta ja uusia ideoita.

    Täs­tä juu­ri puhun. Mas­ku­lii­ni­ses­ti joh­de­tut hie­rar­ki­set ja auto­ri­tää­ri­set orga­ni­saa­tiot ovat var­maan pär­jän­neet ihan hyvin tähän asti, mut­ta mitä kau­em­mak­si teol­lis­tu­mi­sen ajas­ta ete­nem­me, sitä huo­nom­min sel­lai­nen yri­tys­kult­tuu­ri tukee yri­tys­ten kan­nat­ta­vuut­ta. Tilal­le tar­vi­taan jous­ta­vuut­ta ja moni­muo­toi­suut­ta, eli myös nai­sil­le tyy­pil­lis­ten aja­tus­ten ja toi­min­ta­mal­lien arvon ymmärtämistä.

    Huo­maa, että tavoit­tee­ni ei täs­sä­kään ole nais­ten kohot­ta­mi­nen val­ta-ase­maan, kuten sinä tun­nut femi­nis­mi­pu­heis­ta­si pää­tel­len halua­van uskoa, vaan nais­ten ja mies­ten yhtä­läi­nen arvos­ta­mi­nen. Molem­pia tar­vi­taan ja yksi­nään kum­pi­kin on koko­nai­suut­ta heikompi.

    Eli lei­mai­sin tuon kyl­lä femi­nis­ti­sen jar­go­nin mukai­sek­si täy­sin tuu­les­ta tem­mat­tuk­si hei­tok­si, kun jotain pitää keksiä.

    Mutu muu­ten ei, toi­sin kuin annat ymmär­tää, ole täy­sin arvo­ton­ta eikä yleen­sä myös­kään täy­sin tuu­les­ta tem­mat­tua. Mutu on usei­den maa­il­maa muut­ta­nei­den tut­ki­mus­tu­lok­sien poh­jal­la. Suo­si­tuk­se­ni on: älä vähek­sy sitä, vaan kiin­nos­tu sii­tä ja ota irti kaik­ki min­kä saat!

  146. Tie­de­mies:

    Jos ker­ran nai­sen on sel­väs­ti hel­pom­pi pääs­tä joh­ta­vaan ase­maan kuin mie­hen, niin miten ihmees­sä tämä voi­daan tul­ki­ta niin, että nai­sia ei arvosteta?

    Kriit­ti­syyt­tä, kii­tos. Se, että joh­to­teh­tä­vää hake­va nai­nen tulee mies­tä toden­nä­köi­sem­min pal­ka­tuk­si, ei tar­koi­ta että nai­sen oli­si hel­pom­paa pääs­tä johtotehtäviin:

    Kone Oyj:n osaa­mis­joh­ta­ja Hele­na Ter­ho kiin­nit­ti taan­noin nais­ten ylim­pään joh­toon nousua estä­vän lasi­ka­ton ohel­la huo­mio­ta lasio­viin ja lasi­sei­niin – siis sii­hen, että jo läh­tö­koh­tai­ses­ti nai­set pää­se­vät nih­keäm­min työ­hön­ot­to­haas­tat­te­lui­hin ja että toi­mes­sa ollees­saan he siir­ty­vät har­vem­min teh­tä­väs­tä ja toi­min­nos­ta toi­seen, mikä puo­les­taan on edel­ly­tyk­se­nä ylim­pään joh­toon nousemiselle.

    Jos tämä pitää paik­kan­sa, osa joh­ta­jak­si halua­vis­ta nai­sis­ta ei kos­kaan pää­se edes sii­hen pis­tee­seen, että oli­si jär­ke­vää hakea (sii­tä voi­daan kes­kus­tel­la onko tämä vain nais­ten oma vika, mut­ta toi­saal­ta var­mas­ti löy­tyy orga­ni­saa­tioi­ta jois­sa päte­vän­kin nai­sen ete­ne­mi­nen on oikeas­ti han­ka­laa). Siten niil­lä lopuil­la, jot­ka hake­vat, on parem­mat mah­dol­li­suu­det tul­la vali­tuik­si, mut­ta tuo help­pous tosi­aan kos­kee vain sitä pien­tä jouk­koa — ei nai­sia koko­nai­suu­te­na. Väit­tä­mä­si: Nai­sen on sel­väs­ti hel­pom­pi pääs­tä joh­ta­vaan ase­maan kuin mie­hen, on vir­heel­li­nen, kos­ka sii­nä kaik­kia nai­sia ver­ra­taan kaik­kiin miehiin.

  147. ^Mones­ta muus­ta asias­ta tie­de­mie­hen vies­tis­sä olen kyl­lä samaa mieltä.

  148. TM:

    Oikeas­ti minä en tosi­aan pidä sitä suu­re­na tasa-arvo-ongel­ma­na, että mie­het teke­vät enem­män itse­mur­hia. Se ker­too, että on joku miess­pe­si­fi­nen ilmiö, jon­ka vuok­si me tapam­me itsem­me, mut­ta ei se tar­koi­ta, että yhteis­kun­ta sor­taa miestä.

    Se ker­too että on ole­mas­sa joku jouk­ko jon­ka jäse­net ovat mie­hiä, mikä ei vie­lä todis­ta että mie­he­nä ole­mi­nen on selit­tä­vä teki­jä jou­kon käy­tök­sel­le. Ja sama jut­tu nais­ten palk­kae­ro­jen kans­sa. Vrt. kaik­ki rat­ti­juo­pot ovat autoilijoita.

    Noin yli­pään­sä, minua kum­mas­tut­taa lita­nia­si femi­nis­teis­tä. Puhut­ko nyt jos­tain nais­jär­jes­tös­tä, polii­ti­kos­ta, tut­ki­jas­ta vai mis­tä? Tulee mie­leen jon­kun höp­sön tädin kari­ka­tyy­ri, mal­liin Jane Gal­lop. (Femi­nist Accused of Sexual Harass­ment on niin pos­ke­ton­ta aka­tee­mis­ta kome­di­aa ettei sii­hen fik­tio pys­ty, haus­kin­ta sii­nä on se että sekä kir­joit­ta­ja että kir­jas­sa esiin­ty­vät hen­ki­löt ovat ilmei­sen tosissaan.)

    Tämä ei vaan vas­taa minun mie­li­ku­vaa­ni femi­nis­teis­tä. Esi­mer­kik­si aina­kin minun käsi­tyk­se­ni, ja todet­ta­koon että luke­nei­suu­te­ni aihees­ta on vähäis­tä eli tämä voi olla so 90’s, nyky­fe­mi­nis­tien perus­kau­raa on nime­no­maan yksin­ker­tais­ten suku­puo­li­jaoet­te­lu­jen kritisointi.

  149. Tpyy­luo­ma, eikö­hän hurs­kas­te­lua ole ollut näis­sä asiois­sa ihan tar­peek­si. Joko et luke­nut mui­den kom­ment­te­ja lain­kaan tai lei­kit tyh­mää, kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa en näe kau­heas­ti point­tia alkaa uudel­leen pur­kaa väit­tei­tä­ni auki.

  150. Saa­ra:

    Mas­ku­lii­ni­ses­ti joh­de­tut hie­rar­ki­set ja auto­ri­tää­ri­set orga­ni­saa­tiot ovat var­maan pär­jän­neet ihan hyvin tähän asti, mut­ta mitä kau­em­mak­si teol­lis­tu­mi­sen ajas­ta ete­nem­me, sitä huo­nom­min sel­lai­nen yri­tys­kult­tuu­ri tukee yri­tys­ten kannattavuutta.

    hmmmm.… en oikein saa kiin­ni täs­tä. Väi­tät­kö siis, että orga­ni­saa­tioi­ta joh­de­taan huo­nos­ti ja että vakiin­tu­nut joh­ta­mis­kult­tuu­ri joh­ta­mi­sen muu­tok­set ja että tämä van­ha joh­ta­mi­sen kult­tuu­ri joh­taa sii­hen, että nais­ten joh­ta­ja­ky­ky­jä nyky-ympä­ris­tös­sä aliarvioidaan?

    No nyt pitäi­si sit­ten eka­na saa­da jotain kät­tä pidem­pää sii­tä, että orga­ni­saa­tioi­ta todel­la­kin joh­de­taan huo­nos­ti, että tämä huo­nos­ti­joh­ta­mi­nen joh­tuu van­has­ta joh­ta­mis­kult­tuu­ris­ta ja että nyky-yhteis­kun­taan parem­min sopi­va joh­ta­mis­kult­tuu­ri arvos­tai­si nais­ten joh­ta­ja­ky­ky­jä enemmän.

    Täs­sä on aika mon­ta ehtoa mit­kä pitää täyt­tyä, mut­ta onhan se toki mah­dol­lis­ta, että näin on. JOS tul­kit­sin väit­tee­si oikein ja se on tot­ta, voit­toa tavoit­te­le­vat toi­mi­jat mark­ki­noil­la var­maan­kin kor­jaa­vat tilan­teen parem­min kuin jul­ki­nen päätöksenteko.

  151. Täs­sä alku­ver­ryt­te­lyä mah­dol­li­sel­le nais­tut­ki­muk­sen väi­tös­ti­lai­suu­teen hakeu­tu­neel­le tie­don­ja­noi­sel­le opis­ke­li­jal­le nau­run­re­ma­kan täy­tei­sen koke­muk­sen toivossa.. 

    Huo­mioi­kaa, että kysees­sä on pal­kit­tu gra­du eli level 1 nais­tut­ki­muk­sen huu­mo­ri­kurs­sil­la. Kun tämän läpäi­see tikah­tu­mat­ta, niin parem­paa on luvassa. 

    https://oa.doria.fi/handle/10024/38400

  152. Pala­tak­se­ni vie­lä lopuk­si aihee­seen, ei suin­kaan ole val­he väit­tää että nai­sen euro on 80 sent­tiä, kuten usein esi­te­tään. Nai­set todel­la tie­naa­vat kai­kis­sa kehit­ty­neis­sä kan­san­ta­louk­sis­sa suu­rin piir­tein tuon ver­ran vähemmän. 

    Suma­nen kri­ti­soi sitä, ker­too­ko tämä fak­ta jotain talou­del­li­ses­ta tasa-arvos­ta ja esit­tää oman näke­myk­sen­sä tas­a­puo­li­sem­mas­ta tar­kas­te­lu­ta­vas­ta. Kun sil­mäi­lee hänen tut­ki­mus­taan, täy­tyy sanoa, että hänel­lä­kin näkö­kul­ma on aika mustavalkoinen. 

    Fak­ta on myös se, että nai­sen kulu­tet­tu euro on monin­ker­tai­nen mie­hen vas­taa­vaan ver­rat­tu­na. Sääs­tet­ty­kin euro on muu­ta­man vuo­den sisäl­lä mie­hen vas­taa­vaa suu­rem­pi. Tämä­kin ker­too jotain talou­del­li­ses­ta tasa-arvos­ta. Oli­si kui­ten­kin aka­tee­mi­nen itse­mur­ha väit­tää, että nai­sen euro on 200 sent­tiä ja sik­si kai emme sii­tä kuule.

    Ja sit­ten vie­lä asian vie­res­tä: Tie­de­mie­hen vir­he on lii­oi­tel­la femi­nis­min kiel­tei­siä puo­lia. Tpyy­luo­ma­kaan ei ole pereh­ty­nyt asi­aan, mut­ta hän kuvit­te­lee(?) päin­vas­tai­sen todel­li­suu­den, jos­sa femi­nis­mi on var­sin vaa­ra­ton­ta puu­has­te­lua yliopistoissa. 

    Todel­li­suu­des­sa femi­nis­mi on toki myös tut­ki­mus­ta ja ope­tus­ta (vai indokt­ri­naa­tio­ta?) yli­opis­tois­sa ja sit­ten “oikeas­sa elä­mäs­sä” femi­nis­tis­tä kir­jal­li­suu­kri­tiik­kiä ja muu­ta “kult­tuu­ri­ra­di­ka­lis­mia”. Siel­tä kum­pu­aa dis­kurs­sit ikui­ses­ti sor­re­tus­ta nai­ses­ta uhri­na, jon­ka eteen mikään uhraus ei ole lii­an suu­ri, ja sikamiehestä.

    Toi­saal­la femi­nis­tien ote tasa-arvo­po­li­tii­kas­ta on mil­tei hege­mo­nis­ti­nen. Sik­si kai tääl­lä­kään tai Hesa­ris­sa tai mis­sään femi­nis­ti eivät käy esit­tä­mään omia näke­myk­si­ään. Mitä tur­haa kiis­tel­lä, kun val­ta — ja media — on tiu­kas­ti han­dus­sa. Näke­myk­set voi sit­ten esit­tää STM:n ohjeis­sa sii­tä, miten isää kuu­luu epäil­lä ensi­si­jai­ses­ti, kun las­ta on pahoin­pi­del­ty. Tämä femi­nis­mi toi­mii ihan perin­tei­sen kon­kreet­ti­sen val­lan kes­kiös­sä. No, en tie­ten­kään väi­tä, että femins­tien toi­min­ta koko­nai­suu­des­saan perus­tui­si har­ha­luu­loil­le tai vihal­le hal­lin­nos­sa, pää­tök­sen­teos­sa ja kansalaisjärjestöissä.

    Nämä kak­si pii­riä kyl­lä myös koh­taa­vat. Ei STM osai­si lähet­tää tule­val­le isäl­le ainoak­si ohjeek­si puhe­lin­nu­me­roa, mis­tä saa apua jos alkaa keit­tää yli, jos yli­opis­tol­la ei oli­si ker­rot­tu, että mie­het pitä­vät yllä pat­riar­kaat­tia piek­se­mäl­lä nai­sia ja lapsia.

    Femi­nis­min kol­mas­kin lin­ja pitää tun­tea, jot­ta ymmär­täi­si hei­kä­läis­ten kieh­to­vaa argu­men­taa­tio­ta. Femi­nis­ti­nen jär­jes­tö­toi­min­ta lip­sah­taa usein dys­fun­ki­to­naa­li­sek­si tera­piak­si nai­sil­le, jot­ka ovat pet­ty­neet mies­suh­teis­saan. Täs­tä ovat ker­to­nee useat femi­nis­min krii­ti­koik­si ryh­ty­neet nai­set. Siel­lä nai­set ovat usut­ta­neet toi­si­aan yhä suu­rem­paan mies­vi­haan, kun­nes tulok­se­na on olut lähes vii­meis­tä piir­toa myö­ten demo­ni­soi­tu käsi­tys miehistä.

    Ja sit­ten vie­lä itse­mur­his­ta: teo­rian mukaan mies­ten suu­rem­pi alt­tius eria­li­sil­le hen­ki­sil­le häi­riöil­le joh­tuu Y‑kromosomin X‑kromosomia pie­nem­mäs­tä koos­ta. Y‑kromosomi ei rauk­ka­par­ka pysyt puo­lus­tau­tu­maan X‑kromosomin vir­heil­tä. Tätä suku­puo­lit­tun­neem­mak­si hom­ma ei kai voi mennä? 🙂

  153. Väit­täi­sin, että sisäi­nen moti­vaa­tio kor­rel­loi kor­kean sta­tuk­sen kanssa. 

    Mut­ta sehän ei sit­ten tar­koi­ta, että näi­den asioi­den välil­lä oli­si mitään syy-seu­raus­suh­det­ta, kum­paan­kaan suuntaan. 😉

  154. Saa­ra:

    Kun nyt sitee­raus­ten tiel­le läh­det­tiin, niin noki­tan Frank Zap­pal­la: …And that’s more of a tra­ge­dy because tho­se people know what’s right. They have the men­tal equip­ment and they have the data base to do the right thing, and they don’t.

    Kat­son ja korotan:
    “O wad some po’er the gift tae gie us, tae see oursel’s as ait­hers see us” 

    - Robert Burns

    Olen myös miet­ti­nyt, mil­lais­ta oli­si myön­tei­nen ja tulok­se­kas mie­hi­nen sel­viy­ty­mi­nen, mut­ta en oikein kek­si mitään sel­lai­sia jut­tu­ja, joi­ta pitäi­sin nime­no­maan mie­hil­le tyy­pil­li­se­nä. Pidän mah­dol­li­se­na, että ajat­te­lu­ni on yhteis­kun­nal­li­ses­ti läpi­tun­ke­van femi­nis­min vinout­ta­maa, ja pyy­dän apua­si valais­tuk­sen tiellä! 

    <3 Ehkä­pä haet rat­kai­sua hie­man vää­räs­tä suunnasta…

    Kuva­sit syr­jäy­ty­nei­den mies­puo­lis­ten net­ti­tut­tu­je­si kans­sa käy­miä­si kes­kus­te­lu­ja ja tote­sit, että he suh­tau­tu­vat kovin skep­ti­ses­ti ehdot­ta­mii­si rat­kai­su­mal­lei­hin. No, ehkä­pä ongel­mal­la ei ole mitään teke­mis­tä suku­puo­len kans­sa, vaan joi­den­kin ihan mui­den seik­ko­jen — sem­min­kin, kun olem­me molem­mat toden­neet ettei omis­sa tut­ta­va­pii­reis­säm­me ko. rat­kai­su­mal­lien käyt­tä­mi­nen ole miten­kään sukupuolisidonnaista.

    Syr­jäy­ty­mi­sen kes­kei­sim­piä tun­nus­merk­ke­jä lie­nee se, ettei kou­lun­käyn­ti oikein suju. Täl­löin lie­nee rea­lis­tis­ta olet­taa, että useim­mil­la syr­jäy­ty­neil­lä (suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta) on var­sin nih­keä suh­tau­tu­mis­ta­pa opet­ta­jiin ja opet­ta­jien “neu­vo­mi­seen”. Tämä voi olla syy kou­lun­käyn­nin tak­kua­mi­seen tai sit­ten sen seu­raus, mut­ta lop­pu­tu­los on kui­ten­kin mel­ko sama: kan­san­kynt­ti­lä­mäi­nen ohjaa­mi­nen koh­taa vas­ta­rin­taa. Luul­ta­vas­ti bes­serwis­ser-nai­siin suh­tau­du­taan eri­tyi­sen kriit­ti­ses­ti, kos­ka he hel­pom­min samais­tu­vat opettajiin (?).

    Toi­nen kysy­mys on sit­ten se, että mik­si nime­no­maan pojil­la tun­tuu ole­van kou­lun­käyn­nis­sä vai­keuk­sia. Tähän minä en osaa vas­ta­ta, mut­ta epäi­len ettei kou­lu­jär­jes­tel­mäm­me ole kovin tas­a­puo­li­nen. Yksi syy tähän voi olla nais­ten ylie­dus­tus opet­ta­ja­kun­nas­sa, mut­ta voi olla että tähän liit­tyy muutakin.

    Minä en kui­ten­kaan osaa oikein ottaa kan­taa tähän nimen­omai­seen asi­aan, kos­ka minul­la ei ole ollut mitään eri­tyi­siä vai­keuk­sia kou­lu­jen tai opet­ta­jien kans­sa — eikä minul­la muu­ten­kaan ole kovin kak­sis­ta käsi­tys­tä mui­den ihmis­ten sielunelämästä.

    Kari

  155. Enki­du:

    Ja sit­ten vie­lä itse­mur­his­ta: teo­rian mukaan mies­ten suu­rem­pi alt­tius eria­li­sil­le hen­ki­sil­le häi­riöil­le joh­tuu Y‑kromosomin X‑kromosomia pie­nem­mäs­tä koos­ta. Y‑kromosomi ei rauk­ka­par­ka pysyt puo­lus­tau­tu­maan X‑kromosomin vir­heil­tä. Tätä suku­puo­lit­tun­neem­mak­si hom­ma ei kai voi mennä? 🙂 

    Minul­la on sel­lai­nen käsi­tys, että noin evo­luu­tion kan­nal­ta, hyvin kar­keal­la tasol­la, kah­den suku­puo­len etu tulee juu­ri­kin sii­tä, että toi­nen suku­puo­li (nai­set) pitä­vät yllä jat­ku­vuut­ta ja toi­sen suku­puo­len (mie­het) avul­la sit­ten seu­lo­taan esiin ne uudet kom­bi­naa­tiot, joi­den avul­la gee­ni­pe­ri­mää saa­daan parem­min sopeu­tet­tua ympäristöön.

    Ihmi­syh­tei­sön kan­nal­ta on tär­ke­ää, että nai­set ovat pää­osin ehjiä ja pys­ty­vät tuot­ta­maan jäl­ke­läi­siä. Mie­his­tä sen sijaan voi­daan “elon tiel­lä” tai eri­lai­sis­sa nak­ki­so­dis­sa uhra­ta hyvin­kin suu­ri osuus ilman, että popu­laa­tio on vaa­ras­sa, kos­ka alfa-uros tai pari voi siit­tää tar­vit­taes­sa vaik­ka kaik­ki naiset.

    Täs­sä valos­sa on mitä luon­nol­li­sin­ta, että mie­het ovat ylie­dus­tet­tui­na “pär­jää­mis­ja­kau­man” molem­mis­sa päis­sä, sekä poik­keuk­sel­li­sen hei­kos­ti menes­ty­vis­sä että poik­keuk­sel­li­sen hyvin menestyvissä.

    Kari

  156. Tääl­lä kir­joi­te­taan: “Pala­tak­se­ni vie­lä lopuk­si aihee­seen, ei suin­kaan ole val­he väit­tää että nai­sen euro on 80 sent­tiä, kuten usein esi­te­tään. Nai­set todel­la tie­naa­vat kai­kis­sa kehit­ty­neis­sä kan­san­ta­louk­sis­sa suu­rin piir­tein tuon ver­ran vähemmän.” 

    Jos käy­tet­täi­siin hie­man tar­kem­paa ter­mis­töä, niin ei ole vää­rin sanoa että “nai­sen euro on 80 sent­tiä, vaik­ka sen tasa-arvon nimis­sä pitäi­si olla 70 sent­tiä”. Nyt puhun pal­kas­ta, en kokonaisansiosta. 

    Eikä kukaan ole kumon­nut las­kel­maa­ni, että mies saa tun­nin työs­tä vähem­män palk­kaa palk­ka­ti­lil­leen kuin nai­nen. Tilas­to­kes­kus las­kee nämä asiat koko­päi­vä­työ­tä teke­vil­le, mut­ta väi­tän, että las­kel­ma­ni pätee kai­kil­le palkansaajille.

    Ei ole ole­mas­sa yhtään tut­ki­mus­ta, joka kes­täi­si tasa-arvo­tar­kas­te­lun, jos­sa tuo 80 sen­tin väi­te oli­si todis­tet­tu oikeak­si. Jos on, heti link­ki tän­ne. Jos se on pape­ril­la, ostan sen heti 100 euron hin­nas­ta, kun­toon katsomatta.

    Vuo­den 2009 vii­mei­sen nel­jän­nek­sen kes­ki­pal­kat oli­vat: 3300 euroa mie­hil­le, 2703 euroa naisille.
    MUTTA TUOSSA EI OLE OTETTU HUOMIOON MIESTEN JA NAISTEN ERIPITUISTA TYÖAIKAA! Kysy­kää vaik­ka säh­kö­pos­tit­se Tilas­to­kes­kuk­ses­ta, jos ette minua usko.

  157. Art­tu­ri:

    hmmmm…. en oikein saa kiin­ni täs­tä. Väi­tät­kö siis, että orga­ni­saa­tioi­ta joh­de­taan huo­nos­ti ja että (…) tämä van­ha joh­ta­mi­sen kult­tuu­ri joh­taa sii­hen, että nais­ten joh­ta­ja­ky­ky­jä nyky-ympä­ris­tös­sä aliarvioidaan?

    Kyl­lä väi­tän, enkä ole ainoa näin väit­tä­vä. Itse asias­sa osa­puil­leen kai­kil­le tut­ta­va­pii­rii­ni kuu­lu­vil­le tämä on koke­mus­poh­jai­ses­ti sel­vä asia (tut­ta­va­pii­rii­ni kuu­luu enem­män mie­hiä kuin naisia).

    No nyt pitäi­si sit­ten eka­na saa­da jotain kät­tä pidem­pää sii­tä, että orga­ni­saa­tioi­ta todel­la­kin joh­de­taan huo­nos­ti, että tämä huo­nos­ti­joh­ta­mi­nen joh­tuu van­has­ta joh­ta­mis­kult­tuu­ris­ta ja että nyky-yhteis­kun­taan parem­min sopi­va joh­ta­mis­kult­tuu­ri arvos­tai­si nais­ten joh­ta­ja­ky­ky­jä enemmän.

    Täs­sä on aika mon­ta ehtoa mit­kä pitää täyt­tyä, mut­ta onhan se toki mah­dol­lis­ta, että näin on. JOS tul­kit­sin väit­tee­si oikein ja se on tot­ta, voit­toa tavoit­te­le­vat toi­mi­jat mark­ki­noil­la var­maan­kin kor­jaa­vat tilan­teen parem­min kuin jul­ki­nen päätöksenteko.

    Aivan. Täs­tä syys­tä en viit­si­kään nous­ta poliit­ti­sil­le bar­ri­ka­deil­le asian puo­les­ta, vaan tyy­dyn kes­kit­ty­mään var­si­nai­seen ammat­tia­laa­ni. Aktii­vi­nen vas­ta­rin­ta­ni rajoit­tuu kyt­ki­men nos­ta­mi­seen aina kun huo­maan jou­tu­nee­ni teke­mi­siin sel­lai­sen orga­ni­saa­tion kans­sa, jos­sa ymmär­re­tään ainoas­taan mas­ku­lii­nis­ten omi­nai­suuk­sien hyö­dyt ja femi­nii­ni­sil­le nau­res­kel­laan. En tosin sitä­kään tee heti, vaan esi­tän ensin mie­li­pi­tee­ni asias­ta use­aan eri ottee­seen. Jos ja kun tilan­ne ei sen jäl­keen muu­tu, äänes­tän jaloil­la­ni ja samoin teke­vät muut­kin tut­tu­ni, jot­ka koke­vat taan­tu­muk­sel­li­sen yri­tys­kult­tuu­rin hait­taa­van työn­sä teke­mis­tä (vii­mek­si näin teki mie­he­ni, ja fir­ma jos­ta hän läh­ti ei kyl­lä eri­tyi­sem­min täs­tä tykännyt).

    Olen sen ver­ran itse­käs, että en viit­si näh­dä kau­heas­ti vai­vaa täl­lais­ten jut­tu­jen todis­te­le­mi­sek­si siten, että kaik­ki muut­kin ne hyväk­syi­si­vät. Itse pidän itses­tään sel­vä­nä, että i) suo­ma­lais­yri­tyk­sis­sä esiin­tyy pal­jon huo­noa joh­ta­mis­ta, ii) että sii­nä on nimen­omai­ses­ti kysy­mys men­nee­seen maa­il­maan taker­tu­mi­ses­ta ja kyvyt­tö­myy­des­tä tun­nis­taa uuden­lai­sia arvo­te­ki­jöi­tä, ja iii) että tämä men­nyt maa­il­ma nime­no­maan oli se, mis­sä vain mies­ten mie­li­pi­teel­lä oli mer­ki­tys­tä (mis­tä loo­gi­ses­ti seu­raa, että nais­ten mie­li­pi­tei­tä ei arvos­tet­tu, muu­ten­han niil­lä oli­si ollut mer­ki­tys­tä). Se, että itse ymmär­rän asian, riit­tää minul­le, kos­ka niin kau­an kuin moni muu ei ymmär­rä, täs­tä muo­dos­tuu itsel­le­ni kilpailuetu.

    Sen ver­ran hyvän­te­ke­väi­syys­mei­nin­kiä minul­ta kui­ten­kin löy­tyy, että ker­ron asias­ta auliis­ti aina kun joku näyt­tää ole­van kiin­nos­tu­nut (kuten täs­sä ket­jus­sa Mik­ko Har­to­nen). Sinul­le­kin voi­sin suo­si­tel­la aiem­min link­kaa­maa­ni Eval­le teh­tyyn sel­vi­tyk­seen tutus­tu­mis­ta. Sii­nä todet­tiin, että nais­ten joh­ta­mat yri­tyk­set ovat mies­ten joh­ta­mia kan­nat­ta­vam­pia (täs­tä ei seu­raa, että nai­set oli­si­vat mie­hiä parem­pia joh­ta­jia, eikä tar­koi­tuk­se­ni ole­kaan väit­tää niin olevan).

  158. Art­tu­ri:

    Niin siis talous ei oo nol­la­sum­ma­pe­liä, eikä työ­mark­ki­nat sik­si oo mikään kil­pai­lu nokkimisjärjestyksestä.

    Eivät minus­ta­kaan. Mik­ko Har­to­nen vain antoi ymmär­tää tie­tyn­lais­ten töi­den “vaa­ti­van” niin antau­muk­sel­lis­ta ajan käyt­töä, ettei per­heel­le miten­kään voi jää­dä sen jäl­keen aikaa. Kos­ka työ ei todel­li­suu­des­sa ole itse­näi­nen, vaa­ti­muk­sia esit­tä­vä olen­to, tul­kit­sin hänen tar­koit­ta­van, että vaa­ti­mus syn­tyy ura­kil­pai­lun kaut­ta: jos sinä et tee jat­ku­vaa 120-tun­tis­ta viik­koa, joku muu tekee ja sit­ten sinus­ta ei tule johtajaa.

    Mut­ta täl­lai­nen meka­nis­mi­han toi­mii vain sii­nä tapauk­ses­sa, että joh­ta­jik­si hakeu­tuu riit­tä­vä mää­rä hui­miin työ­mää­riin suos­tu­via ihmi­siä. Tämä suos­tu­mi­nen puo­les­taan riip­puu sii­tä, min­kä ver­ran uraa arvos­te­taan suh­tees­sa elä­män mui­hin asioi­hin, vaik­ka­pa per­hee­seen. Minä uskon, että tule­vai­suu­des­sa (tai osin jo nyt) mie­het eivät ole mer­kit­tä­väs­ti nai­sia ura­kes­kei­sem­piä, vaan erot tasaan­tu­vat sen ver­ran että uran ja per­heen yhdis­tä­mi­nen muut­tuu aiem­paa hel­pom­mak­si. Nyky­ajan nuo­ret mie­hen halua­vat osal­lis­tua per­he-elä­mään sii­nä mis­sä naisetkin.

    On jopa niin, että kar­sas­tan kovas­ti mie­hiä, joi­den sta­tus on heil­le itsel­leen kovin tärkeää.

    Minä veik­kaan, että suu­ri osa nai­sis­ta arvos­taa mie­hes­sä sta­tus­ta ja hyvin suu­ri osa näis­tä nai­sis­ta, jot­ka arvos­ta­vat sta­tus­ta arvos­ta­vat myös sitä, että tämä sta­tus ei ole mie­hel­le itsel­leen tärkeä.

    Veik­kaa vain, mut­ta oli­si kiin­toi­saa kuul­la, mil­lä perus­teel­la. Mik­si mm. minä arvos­tai­sin juu­ri sta­tus­ta, enkä nii­tä asioi­ta joi­ta itse väi­tän arvostavani?

    Tapa­sin nykyi­sen mie­he­ni hänen olles­saan vie­lä opis­ke­li­ja. Hänel­lä oli (ja on edel­leen) kak­si toi­sis­taan poik­kea­vaa ura­haa­vet­ta, jois­ta toi­nen ei takaa hänel­le min­kään­lais­ta mai­nit­ta­vaa sta­tus­ta. Ura­kes­kei­syy­den lisäk­si hän on per­he­kes­kei­nen (mah­dol­li­ses­ti enem­män kuin itse olen). En huo­maa toi­vo­va­ni hänel­le näis­tä vaih­toeh­dois­ta eni­ten sitä, jos­sa hän toden­nä­köi­ses­ti saa­vut­tai­si kor­keim­man sta­tuk­sen — mikä tahan­sa niis­tä tun­tuu yhtä hyvältä.

    Kiin­nos­tuin hänes­tä kump­pa­ni­na, kos­ka hänen ajat­te­lun­sa on mie­len­kiin­tois­ta, ennak­ko­luu­lo­ton­ta ja hyvin pal­jon omas­ta­ni poik­kea­vaa, eli kos­ka uskon voi­va­ni kas­vaa hänen kans­saan ja myös aut­taa hän­tä kas­va­maan. Jos tämä kas­va­mi­sen ja oppi­mi­sen mah­dol­li­suus puut­tui­si yhtä­lös­tä, mikään mää­rä sta­tus­ta ei kor­jai­si tilannetta.

  159. TM, no lukai­sin sit­ten ne kom­men­tit uudes­taan. Esi­mer­kik­si tuo Eli­nan link­kaa­ma gra­du on yhteen­ve­don perus­teel­la suu­rin piir­tein saman idean pyö­rit­te­lyl­tä kuin Gra­ham Gree­nen Hil­jai­nen Ame­rik­ka­lai­nen, eli pari­suh­teet ja hen­ki­lö­hah­mot alle­go­ria­na kult­tuu­rien ja val­tioi­den suh­teil­le. Ehkä vähän kulu­nut­ta, mut­ta ihan nor­maa­lia kirjallisuustulkintaa.

    Sinun kom­men­tis­sa­si taas esiin­tyy hen­ki­löi­mä­tön femi­nis­ti jol­la on huo­no­ja argu­ment­te­ja. Muu­ten pitäi­sin suu­ni kiin­ni, mut­ta täl­lai­nen ei ole sinun tapaistasi.

    Kävin nyt sit­ten saman tien vil­kai­se­mas­sa mitä viral­li­set nais­jär­jes­töt puu­haa, ja pää­dyin Unio­nin sivuil­le, http://www.naisunioni.fi/. En tun­nis­ta anta­maa­si kuvaa.

    Kan­na­no­tois­sa on joi­tain asioi­ta jois­ta olen vähän eri miel­tä, mut­ta en nyt sen enem­pää kuin min­kään muun­kaan kan­sa­lais­jär­jes­tön kans­sa. Kan­nan­ot­to­jen perus­teel­le Unio­ni halu­aa lisää rahaa tur­va­ko­deil­le, sovit­te­lun pois per­he­vä­ki­val­ta­ta­pauk­sis­ta ja niis­tä kovem­mat tuo­miot, 6+6+6 van­heim­pan­va­paa­mal­lin, ja lisä­pa­nos­tus­ta maa­han­muut­ta­ja­nais­ten kotoutukseen. 

    Kävin samal­la vil­kai­se­mas­sa lin­kis­tä uusim­man Tul­van, tai sen mitä sii­tä voi ver­kos­ta lukea. Oikeus­tie­tei­li­jä Ven­la Rot­hin haas­tat­te­lu on ihan mie­len­kiin­toi­nen, tämä oli hyvä pointti:

    Samaan aikaan on esi­tet­ty usei­ta arvioi­ta ihmis­kau­pan uhrien mää­räs­tä. Roth suh­tau­tuu suu­riin uhri­lu­kui­hin kriittisesti.

    Uskon, että nii­tä käy­te­tään poliit­ti­siin tar­koi­tuk­siin. Jos kat­so­taan esi­mer­kik­si Euroo­pan unio­nin poli­tiik­kaa ihmis­kau­pan suh­teen, niin kyl­lä se on var­sin kont­rol­lio­rien­toi­tu­nut­ta. Ihmis­kau­pas­ta kes­kus­tel­laan pal­jon esi­mer­kik­si jär­jes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den ja lait­to­man maa­han­tu­lon kehyk­ses­sä, ei ihmisoikeuskysymyksenä.”

  160. Tpyy­luo­ma­kaan ei ole pereh­ty­nyt asi­aan, mut­ta hän kuvit­te­lee(?) päin­vas­tai­sen todel­li­suu­den, jos­sa femi­nis­mi on var­sin vaa­ra­ton­ta puu­has­te­lua yliopistoissa.

    Todel­li­suu­des­sa femi­nis­mi on toki myös tut­ki­mus­ta ja ope­tus­ta (vai indokt­ri­naa­tio­ta?) yli­opis­tois­sa ja sit­ten “oikeas­sa elä­mäs­sä” femi­nis­tis­tä kir­jal­li­suu­kri­tiik­kiä ja muu­ta “kult­tuu­ri­ra­di­ka­lis­mia”. Siel­tä kum­pu­aa dis­kurs­sit ikui­ses­ti sor­re­tus­ta nai­ses­ta uhri­na, jon­ka eteen mikään uhraus ei ole lii­an suu­ri, ja sikamiehestä.

    Dis­kurs­si ihmi­ses­tä uhri­na kum­pu­aa tapaus­koh­tai­ses­ti sii­tä joko sii­tä että hän ihan oikeas­ti (a) on uhri jon­kun ryh­mä­omi­na­suu­den kuten suku­puo­li, rotu, älyk­kyys, pituus, pai­no tai ikä takia, tai (b) kuvit­tel­lee ongel­mien­sa joh­tu­van sii­tä, tai © nap­paa ensim­mäi­sen käte­vän seli­tyk­sen jol­la voi esi­mer­kik­si syyt­tää jotain ihan muu­ta kuin itse­ään. Ei sii­hen mitään tie­tee­na­laa tai muu­ta lai­naus­mer­keiss­sä kir­joi­tet­ta­vaa tar­vi­ta. Ja nuo on oman elä­män­ko­ke­muk­sen mukaan kään­tei­ses­sä toden­nä­köi­syys­jär­jes­tyk­ses­sä, pirul­lis­ta uhrik­si itsen­sä koke­van kan­nal­ta on tosin se että hänen on usein on mah­do­ton­ta tie­tää mis­tä nois­ta kol­mes­ta on kysymys.

  161. Vih­reil­lä saat­taa olla pie­noi­nen ima­go-ongel­ma mies­ten kes­kuu­des­sa. Aika moni mies tai­taa kokea vih­reät nais­asia­liik­keen etäis­pe­säk­keek­si. Ehkä Palo­hei­mo pitäi­si saa­da takai­sin, hän­hän ei vai­ku­ta ollen­kaan feministiltä.

  162. Ker­to­kaa äkkiä se työ­nan­ta­ja, joka mak­saa mie­hil­le parem­paa palk­kaa kuin nai­sil­le sen takia, että on mies.

  163. Sinun kom­men­tis­sa­si taas esiin­tyy hen­ki­löi­mä­tön femi­nis­ti jol­la on huo­no­ja argu­ment­te­ja. Muu­ten pitäi­sin suu­ni kiin­ni, mut­ta täl­lai­nen ei ole sinun tapais­ta­si.

    Pahoit­te­len. Minun kom­ment­tie­ni “femi­nis­mi” on syn­ty­nyt lähin­nä radio-ohjel­mien parem­min­tie­tä­jien kuun­te­le­mi­ses­ta ja muu­ta­man arkaa­isen blo­gi­kir­joit­ta­jan pro­jek­tis­ta redusoi­da kaik­ki yri­tyk­set puhua mies­ten oikeuk­sis­ta sii­hen, että näil­lä on äitit­rau­mo­ja ja naisongelmia.

  164. Saa­ra:

    Eivät minus­ta­kaan. Mik­ko Har­to­nen vain antoi ymmär­tää tie­tyn­lais­ten töi­den “vaa­ti­van” niin antau­muk­sel­lis­ta ajan käyt­töä, ettei per­heel­le miten­kään voi jää­dä sen jäl­keen aikaa.

    Ei se ole mikään minun kek­sin­tö­ni, että sel­lai­sia töi­tä on ole­mas­sa. Huip­pu­joh­ta­jil­ta usein vaa­di­taan run­sas­ta ajan­käyt­töä ja tämän takia huip­pu­joh­ta­jis­ta suu­rin osa on mie­hiä. Nai­set eivät halua vali­ta työn ja per­heen välil­lä. Kuvaan val­lit­se­vaa tilan­net­ta, en ota kan­taa sii­hen mikä mah­dol­li­ses­ti oli­si ihan­ne tilan­ne. Ja point­ti oli, että suku­puo­lia koh­del­laan tuos­sa asias­sa samal­la taval­la, toi­sin kuin femi­nis­tit väit­tä­vät. Hei­dän väit­teen­sä­hän on, että nais­ten alie­dus­tus huip­pu­joh­ta­jis­sa joh­tuu syrjinnästä.

    Esi­tit myös aiem­min, että nais­ten alie­dus­tus joh­tui­si sii­tä, että yri­tyk­set arvos­tai­si­vat jotain mys­ti­siä “mas­ku­lii­ni­sia omi­nai­suuk­sia” “femi­nii­nis­ten omi­nai­suuk­sien” edel­le. Tuol­le väit­teel­le et esit­tä­nyt mitään perus­te­lu­ja, joten väit­tee­seen on han­ka­la vastata. 

    Yri­tyk­sen kan­nat­taa arvos­taa sel­lai­sia omi­nai­suuk­sia, jot­ka tuot­ta­vat eni­ten voit­toa. Omi­nai­suuk­sien mas­ku­lii­ni­suu­del­la tai femi­nii­ni­syy­del­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Jos joku yri­tys arvos­taa sel­la­sia omi­nai­suuk­sia, jot­ka ovat pidem­män pääl­le hai­tal­li­sia, mark­ki­nat hoi­ta­vat yri­tyk­sen pois päi­vil­tä. Vaik­ka mark­ki­nat eivät toi­mi­si täy­del­li­sen tehok­kaas­ti, ne toi­mi­ne­vat täs­sä asias­sa tehok­kaam­min kuin lau­ma mutul­la varus­tet­tu­ja femi­nis­te­jä hämä­ri­ne salaliittoteorioineen.

  165. tpyy­luo­ma on yksi näis­tä hyvä­us­koi­sis­ta hölmöistä.

    Johan se nai­su­nioi­nin etusi­vul­la­kin sei­soo, mis­tä on kyse:

    Nais­asia­liit­to Unio­ni on poliit­ti­ses­ti sitou­tu­ma­ton femi­nis­ti­nen kan­sa­lais­jär­jes­tö, jon­ka tavoit­tee­na on nais­ten ase­man paran­ta­mi­nen ja suku­puo­li­syr­jin­nän poistaminen”

    Unio­ni halu­aa edis­tää eri­lai­suu­den sal­li­vaa tasa-arvoa, rau­haa ja eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vää elämäntapaa.”

    Unio­nin femi­nis­mi perus­tuu aja­tuk­seen suku­puol­ten väli­ses­tä poliit­ti­ses­ta, talou­del­li­ses­ta ja sek­su­aa­li­ses­ta tasa-arvos­ta ja sisäl­tää vaa­ti­muk­sen kaik­kien ihmis­ten yhtä­läi­sis­tä ihmisoikeuksista. ”

    Eli vede­tään yhtä­läi­syys­mer­kit nais­ten ase­man paran­ta­mi­sel­le ja suku­puo­li­syr­jin­nän pois­ta­mi­sel­le ja tasa-arvol­le, eli tasa-arvo = nais­ten ase­man parantaminen. 

    Tuo­ta rataa se menee ja höl­möt uskoo. Sodis­sa­kin kuu­lem­ma nai­set kär­sii eni­ten. Just, joo!

  166. Saa­ra:

    Mik­si mm. minä arvos­tai­sin juu­ri sta­tus­ta, enkä nii­tä asioi­ta joi­ta itse väi­tän arvostavani?

    Tie­dät var­mas­ti itse par­hai­ten mik­si valit­sit oman kump­pa­ni­si. Totuus on kui­ten­kin, että val­tao­sal­le nai­sis­ta mie­hen sta­tus on erit­täin mer­kit­tä­vä parin­va­lin­ta­kri­tee­ri. Aihees­ta on kasa­päin tut­ki­muk­sia ja lisäk­si jokai­nen voi havai­ta asian omil­la sil­mil­lään. Äärim­mäi­sen har­va nai­nen tie­ten­kään myön­tää asi­aa, kos­ka nai­set on sosi­aa­lis­tet­tu esit­tä­mään, että valin­ta tapah­tuu “kivoil­la” perusteilla.

    Niin kau­an kuin nai­set arvos­ta­vat mie­hen sta­tus­ta pal­jon enem­män kuin vice ver­sa, mie­hiä tulee ole­maan enem­män kor­keis­sa ase­mis­sa. Kyse ei ole syr­jin­näs­tä, vaan sii­tä, että mie­hil­lä on suu­rem­pi moti­vaa­tio pyr­kiä kysei­siin ase­miin. Sta­tuk­sen tuot­ta­mien rahal­lis­ten hyö­ty­jen lisäk­si mie­hen arvo nousee raket­ti­mai­ses­ti nais­ten sil­mis­sä. Nai­nen saa kovan sta­tuk­sen hom­mas­ta lähin­nä sen rahal­li­sen hyödyn. 

    En usko että nai­set tule­vat oleel­li­ses­ti muut­ta­maan pre­fe­rens­se­jään. Nai­set ovat arvos­ta­neet mie­his­sä kor­ke­aa sta­tus­ta käsit­tääk­se­ni koko ihmis­kun­nan his­to­rian ajan. On äärim­mäi­sen epä­to­den­nä­köis­tä, että tilan­ne nyt yhtäk­kiä muuttuisi.

  167. Kii­tok­set Eli­nal­le haus­kas­ta lin­kis­tä. Nau­run jäl­keen syn­tyy se vaka­vam­pi kysy­mys, miten tuol­lai­nen voi­daan hyväk­syä tie­teek­si ja onko mitään toi­voa sto­pin lait­ta­mi­ses­ta tuol­lai­sel­le järjettömyydelle?

  168. Suma­nen: “Vuo­den 2009 vii­mei­sen nel­jän­nek­sen kes­ki­pal­kat oli­vat: 3300 euroa mie­hil­le, 2703 euroa naisille.
    MUTTA TUOSSA EI OLE OTETTU HUOMIOON MIESTEN JA NAISTEN ERIPITUISTA TYÖAIKAA! Kysy­kää vaik­ka säh­kö­pos­tit­se Tilas­to­kes­kuk­ses­ta, jos ette minua usko.”

    Joo, mut­ta ver­tai­luis­sa käy­te­tään sään­nöl­li­sen työ­ajan kes­ki­tun­tian­sio­ta. Eli aivan oikein, nois­ta luvuis­ta ei voi pää­tel­lä mitään mer­kit­tä­vää. Mut­ta mit­kä ovat oikeat luvut?

  169. tpyy­luo­ma, on hiu­kan louk­kaa­vaa vih­jail­la, että sinä pää­sit het­kes­sä peril­le asioi­den oikeas­ta tilas­ta, joten muut ovat vää­räs­sä ja muu­ten­kin vähän tyh­miä, kun eivät ole sat­tu­neet vil­kai­se­maan Unio­nin sivuja.

    Kari, 80% nai­sis­ta mut­ta vain 40% mie­his­tä on lisään­ty­nyt ihmis­kun­nan his­to­rian aika­na. “Lisään­ty­mi­soi­keu­des­ta” on siis ollut tosi tiuk­ka kisa mies­rah­vaan kes­ken. Var­min tapa levit­tää gee­ne­jään on ollut teh­dä jotain poik­keuk­sel­lis­ta ja tun­keu­tua siten eliit­tiin. Tämä väki­sin­kin tar­koit­taa juu­ri sitä, evo­luu­tio on kokeil­lut mie­hel­lä ja var­mis­tel­lut nais­ten kohdalla.

  170. Enki­du:

    Kari, 80% nai­sis­ta mut­ta vain 40% mie­his­tä on lisään­ty­nyt ihmis­kun­nan his­to­rian aikana”

    Mis­tä tää tie­to on peräisin?

  171. Riit­ta:

    Mut­ta sehän ei sit­ten tar­koi­ta, että näi­den asioi­den välil­lä oli­si mitään syy-seu­raus­suh­det­ta, kum­paan­kaan suuntaan.

    Just näin! Jee!

    Minä vaan yri­tin sanoa, että jos tyk­kää mie­his­tä joil­la on sisäi­nen moti­vaa­tio, niin se ei kel­paa todis­teeks, että ei arvos­ta mie­hen sta­tus­ta. Eli siis en väi­tä mitään syy-seuraussuhteesta.

    Saa­ra:

    Jos ja kun tilan­ne ei sen jäl­keen muu­tu, äänes­tän jaloil­la­ni ja samoin teke­vät muut­kin tut­tu­ni, jot­ka koke­vat taan­tu­muk­sel­li­sen yri­tys­kult­tuu­rin hait­taa­van työn­sä tekemistä

    Jee! Tää on just sitä miten mä halui­sin, että yhteis­kun­ta toimis!

    Veik­kaa vain, mut­ta oli­si kiin­toi­saa kuul­la, mil­lä perusteella. 

    Evo­luu­tiop­sy­ka, parin­va­lin­ta jne.

    Mik­si mm. minä arvos­tai­sin juu­ri sta­tus­ta, enkä nii­tä asioi­ta joi­ta itse väi­tän arvostavani?

    Siis en minä epäi­le ettet­kö arvos­tai­si nii­tä asioi­ta mitä väi­tät arvos­ta­va­si. Minä vaan yri­tin sanoa, että ne tai­taa kor­rel­loi­da aika hyvin kor­kean sta­tuk­sen kans­sa. Voi­han olla, että siel­lä poh­jal­ta sit­ten löy­tyy­kin se sta­tus vähän samal­la taval­la kuin monen mie­hen miel­ty­mys­ten poh­jal­ta löy­tyy hedelmällisyys.

    Kiin­nos­tuin hänes­tä kump­pa­ni­na, kos­ka hänen ajat­te­lun­sa on mie­len­kiin­tois­ta, ennak­ko­luu­lo­ton­ta ja hyvin pal­jon omas­ta­ni poikkeavaa

    Niin siis minä en yhtään epäi­le ettet­kö oli­si aivan todel­la kiin­nos­tu­nut mie­hes­tä­si näis­tä syis­tä, mut­ta sitä en ymmär­rä, että mik­si pidät mah­dot­to­ma­na, että sinä pidät näis­tä omi­nai­suuk­sis­ta sik­si, että ne ovat hyvä sig­naa­li kor­keas­ta statuksesta?

    Minus­ta sinun argu­ment­ti on ana­lo­gi­nen sii­hen, että minä väit­täi­sin, että en oli­si kiin­nos­tu­nut sii­tä miten hedel­mäl­li­sen näköi­nen puo­li­so­ni on, kos­ka vaik­ka hän kyl­lä on hedel­mäl­li­sen näköi­nen hän ei halua lapsia.

  172. En ole tähän kes­kus­te­lun aiem­min viit­si­nyt osal­lis­tua, kos­ka en ehdi/jaksa/viitsi pereh­tyä aihee­seen tar­peek­si tie­tääk­se­ni, mikä palk­ka­ta­sa-arvon tilan­ne oikeas­ti tark­kaan ottaen on. Vähän alkaa kui­ten­kin tun­tua sil­tä, ettei­vät viit­si useim­mat muut­kaan, eikä se estä osal­lis­tu­mis­ta jul­ki­seen kek­sus­te­luun, joten ehkä minäkin.

    Nais­ten ansio­ta­so on sen 80% mies­ten tasos­ta. Sii­tä ei tie­ten­kään seu­raan vie­lä, että nai­sia syr­jit­täi­siin pal­kois­sa. Mut­ta eipä seu­raa ettei syr­jit­täi­si­kään. Olen ollut ymmär­tä­vi­nä­ni, että tut­ki­muk­sis­sa tup­paa jää­mään muu­ta­ma pro­sent­ti selit­tä­mä­tön­tä palk­kae­roa. Se saat­tai­si joh­tua syr­jin­näs­tä, tai sit­ten jos­tain mitä vaan ei ole saa­tu seli­tet­tyä. Suma­sen luvuis­ta en osaa sanoa, mut­ta kir­jan net­ti­si­vut vie­vät kyl­lä ihan oikeas­ti uskot­ta­vuut­ta. Jos argu­men­taa­tio näyt­tää sala­liit­to­teo­rial­ta, vai­kea sii­hen on vaka­vas­ti suh­tau­tua (pahoit­te­lu­ni, olen pes­si­mis­ti näis­sä asioissa). 

    Kysy­mys on kui­ten­kin periat­tees­sa empii­ri­ses­ti rat­kea­va. Tai siis, jos esi­te­tään jokin täs­mäl­li­ses­ti muo­toil­tu kysy­mys, se on empii­ri­ses­ti rat­kais­ta­vis­sa. Epä­mää­räi­set kysy­myk­sen sii­tä sor­taa­ko pat­riar­kaat­ti tai mon­ta­ko sent­tiä kenen­kin euro on eivät ole las­ke­mal­la rat­kais­ta­vis­sa, kos­ka ei tie­de­tä mitä laskettaisiin.

    I alla fal, his­to­rias­sa kiis­tat­ta ole­mas­sa olleet räi­keät tasa-arvo-ongel­mat, joi­ta muu­al­la maa­il­mas­sa vie­lä on (äänioi­keus, omai­suus, avio­ero) on saa­tu län­si­mais­sa pää­osin rat­kot­tua, niin, että jäl­jel­lä ole­vat jään­teet ovat ihan kis­san­pis­saa pois­tet­tui­hin ongel­miin ver­rat­tu­na. Täs­tä voi­daan kiit­tää men­nei­tä femi­nis­te­jä suu­rel­ta osin. 

    Siis kun mer­kit­tä­vät ongel­mat on hoi­det­tu, onko nykyi­nen femi­nis­ti­nen toi­min­ta pelk­kää tur­haa uhri-sta­tuk­ses­sa pieh­ta­roin­tia tai rent-see­kin­giä? Ei vält­tä­mät­tä, aina­kaan kokonaan.

    Var­si­nai­sis­ta juri­di­sis­ta ongel­mis­ta täy­sin eril­lään on nimit­täin kysy­mys kult­tuu­ris­ta. Meil­lä on nai­sia mie­hiin ver­rat­tu­na tois­si­jai­si­na pitä­vä kult­tuu­ri. Ei samas­sa mää­rin kuin 1800-luvul­la, eikä samas­sa mää­rin kuin vaik­ka Sau­deis­sa, mut­ta on kui­ten­kin. En usko että tätä voi kukaan oikein tosis­saan kiis­tää, sik­si ilmeis­tä se on. Mie­het miel­le­tään ensi­si­jai­sik­si toi­mi­joik­si, ja nai­set suh­tees­sa näihin.

    Nais­ten ole­te­taan otta­van vas­tuun per­hees­tä. Toki jokai­nen nai­nen joka niin tekee, tekee sen ihan vapaas­ta tah­dos­taan, mut­ta on ihan hyvä kysyä, mik­si teem­me vapaat valin­tam­me niin kuin teem­me. Ne eivät suin­kaan jakau­du satunnaisesti.

    Kult­tuu­ri aset­taa tie­tys­ti mie­hil­le aivan samaan tapaan rajoi­tuk­sia ja odo­tuk­sia (joi­ta meis­tä itse kukin vapaa­eh­toi­ses­ti nou­dat­taa). Ja mis­sä mää­rin mikä­kin kult­tuu­ri­nen toi­min­ta on joh­det­ta­vis­sa mihin­kin bio­lo­gi­seen seik­kaan on taas yksi kysy­mys, johon tie­to­ta­so­ni ei rii­tä otta­maan täs­mäl­lis­tä kan­taa. Moni asia perus­tuu bio­lo­gi­aan, usien moni­mut­kai­sel­la taval­la, ja jot­kut sit­ten taas eivät.

    Kult­tuu­ri ei ole kysy­mys, jota pitäi­si tai edes oikein voi­tai­siin rat­koa lain­sää­dän­nöl­lä. Mut­ta se ei tee sii­tä mer­ki­tyk­se­tön­tä. Jär­ke­väm­mät femin­si­ti­set toi­min­ta­ta­vat suun­tau­tu­vat enem­män kult­tuu­rin ymmär­tä­mi­sen ja muut­ta­mi­sen suun­taan, ja vähem­män uhris­ta­tuk­sel­la pelaa­mi­seen (sii­nä märin mitä minä ymmär­rän). Ja ei tie­ten­kään ole ole­mas­sa mitään yhtä femi­nis­tien jouk­koa, joka oli­si saman­mie­li­nen asiois­ta ja ajai­si samaa agen­daa. Aina­kin ne femi­nis­tit joi­ta itse tun­nen suh­tau­tu­vat usein san­gen kriit­ti­ses­ti viral­li­siin naisjärjestöihin.

    Sit­ten huu­mo­rias­pek­ti: Hesa­ri on kek­si­nyt absur­deim­man kuvi­tel­ta­vis­sa ole­van tavan sel­vit­tää kysy­mys­tä: kysy­tään äly­mys­töä sym­bo­loi­val­ta raa­dil­ta että miten­kä asia on. Kyse­hän tie­ten­kin mili­pi­dea­sias­ta. Enem­mis­tön kan­ta rat­kais­koot ja puli­nat pois!

    Sen tuos­ta hesa­rin “tut­ki­muk­ses­ta” kyl­lä huo­maa, että femi­nis­tis­tä hege­mo­ni­aa joka estää palk­kae­pä­ta­sa-arvon kysee­na­lais­ta­mi­sen ei ole ole­mas­sa. Aihees­ta kes­kus­tel­laan run­saas­ti ja jopa 30% sano­ma-äly­mys­tös­tä uskal­taa olla eri miel­tä­kin. Saman tie­tys­ti huo­maa täs­tä­kin threa­dis­ta, tai vaik­ka tut­ta­vien kans­sa puhu­mal­la. Kyl­lä sen voi kyseenalaistaa.

    Ruot­sis­sa femi­nis­tien hege­mo­nia saat­taa olla ole­mas­sa, Suo­mes­sa sel­lais­ta ei ole kos­kaan ollut. Se on vähän ver­rat­ta­vis­sa maa­han­muut­to­krii­ti­koi­den joka tuu­tis­ta tun­ke­van kes­kus­te­lun “estä­vään” suvait­se­vais­ton hegemoniaan.

    Meni vähän tajun­nan­vir­rak­si näin yön ratok­si. hyvää illan­jat­koa itse kul­le­kin (tai huo­men­ta, kun aamul­la Osmo pääs­tää tämän läpi)

  173. Ja kun nai­set elä­vät kes­ki­mää­rin pitem­pään kuin mie­het (=avio­mie­hen­sä), ei tule unoh­taa les­ken elä­ket­tä. Mut­ta les­ken eläk­kees­sä­kin on var­jo­puo­len­sa, että mitä suu­rem­pi les­ken lap­si­lu­ku on, niin sitä pie­nem­pi on les­ken eläke.

  174. Sil­loin, kun Suur­ta Hedel­möi­tys­hoi­to­la­kia sää­det­tiin, femi­nis­tien mie­les­tä syn­nyt­tä­mi­nen oli jokai­sen Nai­sen Oikeus. Lap­si ei myös­kään kuu­lem­ma tar­vit­se isää; äiti — tai kak­si äitiä, kuten Arvo­joh­ta­jam­me tote­si — riittää.

    Kun sit­ten tulee kysee­seen tämä legen­daa­ri­nen naisen_euro, niin yllät­täen saam­me­kin femi­nis­teil­tä kuul­la syn­nyt­tä­mi­sen ole­van­kin jon­kin­sor­tin Vel­vol­li­suus, joka on jol­la­kin jän­näl­lä mit­ta­ril­la mita­ten täy­si­mää­ri­ses­ti kompensoitava..

    Kum­paa se syn­nyt­tä­mi­nen nyt sit­ten on? Voi­si­vat­ko täl­lä­kin pals­tal­la esiin­ty­neet femi­nis­tit vas­ta­ta? Vai oli­ko hedel­möi­tys­hoi­to­la­ki ken­ties sit­ten­kin inhan pat­riar­kaa­tin tai­ta­vas­ti masi­noi­ma ja kava­la backs­lash, jol­la nai­sia pako­te­taan ja alis­te­taan takai­sin tuo­hon niin kama­laan ja uraa hait­taa­vaan kotiäi­din rooliin?

  175. Ai niin,

    Eri­tyis­kii­tok­set Tie­de­mie­hel­le, Enki­dul­le ja muu­ta­mal­le muul­le­kin. Kii­tos että olet­te olemassa.

    Saa­ra:

    No, nyt kyl­lä hävet­tää olla nainen.

    Sii­nä ei ole mitään häpeä­mis­tä. Ole vain ylpeäs­ti nai­nen. Koko­naan toi­nen asia on, jos on femi­nis­ti. Sil­loin on nyky­ään syy­tä­kin hävetä.

  176. Saa­ra: “Aktii­vi­nen vas­ta­rin­ta­ni rajoit­tuu kyt­ki­men nos­ta­mi­seen aina kun huo­maan jou­tu­nee­ni teke­mi­siin sel­lai­sen orga­ni­saa­tion kans­sa, jos­sa ymmär­re­tään ainoas­taan mas­ku­lii­nis­ten omi­nai­suuk­sien hyö­dyt ja femi­nii­ni­sil­le naureskellaan.”

    Olen jon­kin ver­ran ollut teke­mi­sis­sä asian­tun­ti­joi­den koke­man työym­pä­ris­tön epä­tyy­dyt­tä­vyy­den kans­sa, enkä nyt muis­ta yhtään sel­lais­ta tapaus­ta jos­sa tyy­ty­mä­tön hen­ki­lö ei oli­si abstra­hoi­nut asi­aa itsel­leen sopi­vaan vii­te­ke­hyk­seen. Sub­jek­tii­vi­ses­ti nega­tii­vi­si­na koet­tu­ja omi­nai­suuk­sia tykä­tään latoa orga­ni­saa­tiol­le jopa selit­tä­vä­nä teki­jä­nä kysee­na­lai­sin tai ole­mat­to­min näytöin.

  177. Art­tu­ri, jos nai­nen sanoo, että hän­tä kiin­nos­taa joku sta­tuk­sen kans­sa kor­re­loi­va omi­nai­suus mie­hes­sä, ei sta­tus itses­sään, niin se on sit­ten niin eikä pel­käs­tään tuon kor­re­laa­tion perus­teel­la voi päin­vas­tais­ta väit­tää. Aina­kin minul­la on sen ver­ran omia­kin ansioi­ta, ettei tar­vit­see omaa ase­maa kohot­taa mie­hen kautta.

    Väsy­nyt, mie­les­tä­ni jokai­nen lap­si tar­vit­si­si isän, mut­ta se ei ole mikään argu­ment­ti nykyis­tä hedel­möi­tys­hoi­to­la­kia vas­taan. Maa­il­ma ja tämä­kin maa on täyn­nä eri syis­tä isät­tö­miä lap­sia eivät­kä hedel­möi­tys­hoi­to­jen avul­la syn­ty­neet ole sii­nä ryh­mäs­sä onnet­to­mim­mas­ta pääs­tä. Lisäk­si monil­la nai­sil­la on hyvin voi­ma­kas sisä­syn­tyi­nen tar­ve saa­da lap­si ja jos hedel­möi­tys­hoi­dot heil­tä evä­tään, niin tar­jol­la on monia, kaik­kien osa­puol­ten kan­nal­ta huo­nom­pia vaihtoehtoja.

  178. Itsel­lä­ni on taus­tal­la sel­lai­nen uto­pis­ti­nen aja­tus täs­sä taus­tal­la, että yhteis­kun­nas­sa oli­si mie­le­käs­tä antaa ihmis­ten vapaas­ti vali­ta itse omat toi­min­ta­ta­pan­sa, työn­sä jne., lakien ja ase­tus­ten puit­teis­sa ja vie­lä­pä niin, ettei noi­den lakien ja hal­lin­nol­lis­ten pro­ses­sien sisäl­lä otet­tai­si kan­taa ihmis­ten suku­puo­leen, ihon­vä­riin, vasen­kä­ti­syy­teen, jne jne. 

    Se, mik­si pahek­sun femi­nis­miä on, että sen nimiin on omit­tu “tasa-arvo” käsit­tee­nä, joka on kai­ken sen irvi­ku­va. Sii­nä on kyse hyvin pit­käl­le samas­ta kuin aika­naan Neu­vos­to­liit­ton fanit­ta­jien omies­sa “rau­han” käsit­teen. Kun neu­vos­to­pans­sa­rit mie­hit­ti­vät Unka­rin tai Tsek­kos­lo­va­kian, niin ne “puo­lus­ti­vat rau­haa”. Kun femi­nis­tit ovat kaa­pan­neet sosi­aa­li­toi­men, ope­tuk­sen, lain­sää­dän­nön jne., niin se on “tasa-arvoa”.

    Kaik­ki eläi­met ovat tasa-arvoi­sia, mut­ta jot­kut vain ovat tasa-arvoi­sem­pia kuin toiset.

  179. Otso Kive­käs:

    Meil­lä on nai­sia mie­hiin ver­rat­tu­na tois­si­jai­si­na pitä­vä kult­tuu­ri. Ei samas­sa mää­rin kuin 1800-luvul­la, eikä samas­sa mää­rin kuin vaik­ka Sau­deis­sa, mut­ta on kui­ten­kin. En usko että tätä voi kukaan oikein tosis­saan kiis­tää, sik­si ilmeis­tä se on. Mie­het miel­le­tään ensi­si­jai­sik­si toi­mi­joik­si, ja nai­set suh­tees­sa näihin.

    heh… no mä kiistän.

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on taas sopi­vin välia­join vil­jel­ty hyväk­si havait­tua argu­ment­tia: tää menee näin ja tää on ihan ilmeis­tä, joten mun ei tart­te perus­tel­la sitä miten­kään. Jos joku on eri miel­tä niin se on pöl­hö, kos­ka se on niin ilmeis­tä, että vaan pöl­hö ei tajuis.

  180. Tämä on alkaa olla juupas-eipäs-keskustelua.

    Pari seik­kaa. Esim. kou­luis­sa, jot­ka ovat nykyöään useim­mi­ten ani­setn sekä lukuj­mää­räi­ses­ti hal­lit­se­mia että myös joh­ta­mia orga­ni­saa­tioi­ta, on aika iso­na ongel­ma­na tuleh­tu­neet hen­ki­lö­suh­teet. Onko vika nai­sis­sa vai sii­nä, että näis­sä orga­ni­saa­tioi­ta on asian luo­nees­ta joh­tuen pal­jon hen­ki­lö­kun­taa. Niis­tä ei oikein puhu­ta, kos­ka ei saa pal­jas­taa ulos , että ongel­mia on. Hyvä työil­ma­pii­ri on vai­kea luo­da ja help­po tuhota.

    Jos saa puhua hei­deg­ge­ri­lai­sel­la sel­key­del­lä ja asioi­ta yksin­ker­tais­taen: Mies olen­noi­tuu teke­mi­sen kaut­ta, nai­nen ole­mi­sen kaut­ta. Hyvin suu­ri osa ns. nais­ten töis­tä on läsä­nä­olo­työ­tä (siis fyy­sis­tä tai psyyk­kis­tä läsnäoloa.)

    Fysii­kan pro­fes­so­ri Kaar­le Kur­ki-Suo­nio varoit­ti kano­ni­sis­ta puo­li­to­tuuk­sis­ta. (Esim. Säh­kö­vir­ta on elekt­ro­nien lii­ket­tä). Tämä nais­ten euro on 80 sent­tiä, kuu­luu samaan luokkaan

  181. Otso Kive­käs:

    Meil­lä on nai­sia mie­hiin ver­rat­tu­na tois­si­jai­si­na pitä­vä kult­tuu­ri. Ei samas­sa mää­rin kuin 1800-luvul­la, eikä samas­sa mää­rin kuin vaik­ka Sau­deis­sa, mut­ta on kuitenkin. 

    No voi her­ran­jes­tas mil­lais­ta roskaa!

    Suo­ma­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa nais­ta ei ole kos­kaan pidet­ty tois­si­jai­se­na. Tie­ten­kin eri suku­puo­lil­la on ollut eri­lai­nen ase­ma yhteis­kun­nas­sa, mut­ta on koh­tuu­ton­ta väit­tää nais­ten olleen joten­kin “tois­si­jai­sia”. Kale­va­las­ta läh­tien nai­set ovat olleet aktii­vi­sia toi­mi­joi­ta ja arvos­tet­tu­ja, tai vähem­män arvos­tet­tu­ja, yhteis­kun­nan jäse­niä sii­nä kuin miehetkin.

    Väit­täi­sin, että kai­kis­ta tun­te­mis­ta­ni kult­tuu­reis­ta suo­ma­lai­nen on ehdot­to­mas­ti “tasa-arvoi­sin”. Ei se mikään sat­tu­man oik­ku ollut, että tääl­lä nai­sil­le annet­tiin äänioi­keus­kin samaan aikaan kuin kai­kil­le muillekin.

    Kyl­lä nämä “nai­nen vai­et­koon seu­ra­kun­nas­sa” ‑jutut ovat ihan muu­al­ta kotoisin.

    Kari

  182. Tie­de­mies:

    Pahoit­te­len. Minun kom­ment­tie­ni “femi­nis­mi” on syn­ty­nyt lähin­nä radio-ohjel­mien parem­min­tie­tä­jien kuun­te­le­mi­ses­ta ja muu­ta­man arkaa­isen blo­gi­kir­joit­ta­jan pro­jek­tis­ta redusoi­da kaik­ki yri­tyk­set puhua mies­ten oikeuk­sis­ta sii­hen, että näil­lä on äitit­rau­mo­ja ja naisongelmia. 

    Älä pahoit­te­le! On puh­das­ta seman­tiik­kaa läh­teä kes­kus­te­le­maan sii­tä, mitä “femi­nis­mi” tar­kal­leen ottaen on ja mitä sen tuli­si olla. Tosia­sia on se, että kasa häi­riin­ty­nei­tä mies­vi­haa­jia on otta­nut mai­ni­tus­sa aate­suun­nas­sa pahan­lai­ses­ti otteen, sii­tä­hän tääl­lä­kin on tar­joil­tu jo lukui­sia esi­merk­ke­jä. Ja se ei todel­la­kaan ole sinun, minun tai Saa­ran vika.

    On surul­lis­ta, että “tasa-arvoa” aje­taan, jopa ihan viral­li­ses­ti­kin, näi­den taho­jen ehdoil­la. Ei näin kuu­lui­si olla.

    Kari

  183. Joku kyse­li, mis­tä tie­to nais­ten ja mies­ten lisään­ty­mi­sen his­to­rial­li­ses­ta eros­ta on peräi­sin. Täs­sä rautalankaselitys:
    http://tierneylab.blogs.nytimes.com/2007/09/05/the-missing-men-in-your-family-tree/?pagemode=print

    Artik­ke­lis­sa mai­nit­tu kes­kus­te­lua herät­tä­nyt puhe löy­tyy täältä:
    http://www.psy.fsu.edu/~baumeistertice/goodaboutmen.htm

    Tai val­miik­si pures­kel­lut kohokohdat:
    http://tierneylab.blogs.nytimes.com/2007/08/20/is-there-anything-good-about-men-and-other-tricky-questions/

    Tuo Roy F. Bau­meis­te­rin “Is The­re Anyt­hing Good About Men?” kan­nat­taa sil­mäil­lä läpi, jos koh­tuul­li­sen asian­tun­te­va yhteen­ve­to nais­ten ja mies­ten moti­vaa­tioi­den erois­ta kiin­nos­taa. Moti­vaa­tioi­den eroil­la taas voi selit­tää monia asioi­ta, joi­ta aika ylei­ses­ti luul­laan sor­ta­vien raken­tei­den aiheut­ta­mik­si, jol­lai­siin käsi­tyk­siin voi vaik­ka­pa Hesa­rin älö­mö­lö­raa­din … anteek­si äly­mys­tö­raa­din vas­tauk­sis­ta tänään lukea. 

    Kuin­ka kum­mal­li­ses­sa maa­il­mas­sa, muu­ten, eläi­sim­me, jos tuo nais­ten kak­si ker­taa suu­rem­pi mah­dol­li­suus lisään­tyä, ei oli­si vai­kut­ta­nut suku­puol­ten hen­ki­siin tai­pu­muk­siin? Onhan lisään­ty­mi­nen tär­kein ihmis­tä moti­voi­va päämäärä.

  184. Kari:

    Otso Kive­käs:

    Meil­lä on nai­sia mie­hiin ver­rat­tu­na tois­si­jai­si­na pitä­vä kult­tuu­ri. Ei samas­sa mää­rin kuin 1800-luvul­la, eikä samas­sa mää­rin kuin vaik­ka Sau­deis­sa, mut­ta on kuitenkin.

    No voi her­ran­jes­tas mil­lais­ta roskaa!
    Suo­ma­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa nais­ta ei ole kos­kaan pidet­ty toissijaisena.

    Kyl­lä Otso on oikeas­sa. Tuo vain on sel­lai­nen jut­tu, että sitä on hyvin vai­ke­aa havai­ta. Tois­si­jai­suu­del­la ei ehkä tar­koi­te­ta sitä, mitä sinä teks­tis­tä­si pää­tel­len ajat­te­let sen tar­koit­ta­van, mut­ta tämä ei mer­kit­se ettei se ilmiö­nä oli­si lain­kaan olemassa.

    Tie­ten­kin eri suku­puo­lil­la on ollut eri­lai­nen ase­ma yhteis­kun­nas­sa, mut­ta on koh­tuu­ton­ta väit­tää nais­ten olleen joten­kin “tois­si­jai­sia”. Kale­va­las­ta läh­tien nai­set ovat olleet aktii­vi­sia toi­mi­joi­ta ja arvos­tet­tu­ja, tai vähem­män arvos­tet­tu­ja, yhteis­kun­nan jäse­niä sii­nä kuin miehetkin.

    Var­mas­ti arvos­tet­tu­ja ja arvos­te­tum­pia kuin monis­sa muis­sa kult­tuu­reis­sa. Mut­ta tois­si­jai­sia. Ei kos­kaan niin päin, että nai­nen oli­si se ihmi­syy­den perus­läh­tö­koh­ta ja nor­mi, johon mies­tä verrataan.

    Tämä on evo­lu­tii­vi­ses­ta ja ihmi­sai­vo­jen toi­min­nal­li­suu­den näkö­kul­mas­ta ymmär­ret­tä­vää, eikä mie­hiä (tai nai­sia, jot­ka hekin suh­tau­tu­vat samoin) tule sen nojal­la syyl­lis­tää, mut­ta tot­ta se joka tapauk­ses­sa on. Asia liit­tyy aiem­min mai­nit­se­maa­ni pat­riar­kaa­li­seen joh­ta­mis­kult­tuu­riin, jon­ka ole­mas­sao­loa moni kir­joit­ta­ja tun­tuu myös epäilevän.

    Ymmär­rän nämä epäi­lyt, kos­ka val­lit­se­van nor­min havait­se­mi­nen on vai­ke­aa. Se täy­tyi­si kui­ten­kin havai­ta, jot­ta voi­si havai­ta sen, kuin­ka nor­mis­ta poik­kea­via ilmiöi­tä käsi­tel­lään aina suh­tees­sa tähän nor­miin — ei suin­kaan oma­na, yhtä­läi­se­nä, rin­nak­kai­se­na nor­mi­naan (en tie­dä onko ihmi­sai­voil­le edes mah­dol­lis­ta havai­ta ja tul­ki­ta todel­li­suut­ta kah­ta rin­nak­kais­ta ja yhtä­läis­tä nor­mia yllä­pi­täen; luul­ta­vas­ti ei, mikä selit­tää sitä että ilmiö val­lit­see niin itsepintaisesti).

    Yllä­ole­va on var­mas­ti ihan luo­ka­ton poh­ja­no­tee­raus mitä tulee eri­lai­siin yri­tyk­siin kuvail­la tätä asi­aa. Pahoit­te­lut sii­tä; en tosi­aan ole mikään ammattifeministi.

  185. Art­tu­ri:

    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on taas sopi­vin välia­join vil­jel­ty hyväk­si havait­tua argu­ment­tia: tää menee näin ja tää on ihan ilmeis­tä, joten mun ei tart­te perus­tel­la sitä miten­kään. Jos joku on eri miel­tä niin se on pöl­hö, kos­ka se on niin ilmeis­tä, että vaan pöl­hö ei tajuis.

    Tun­nen pis­ton sydä­mes­sä­ni, joten yri­tän hie­man pehmennellä:

    Yllä kuva­tun nai­sen toi­seut­ta kos­ke­van ilmiön on minus­ta syy­tä olet­taa ole­van jol­la­kin tavoin ole­mas­sa, kos­ka niin moni nai­nen (ja osa mie­his­tä­kin) sanoo havait­se­van­sa sen. Tämä ole­tus kan­nat­taa teh­dä sik­si, että ilmiö­tä voi­tai­siin tut­kia. Jos ole­tam­me, ettei se ole mil­lään taval­la ole­mas­sa, mene­täm­me mah­dol­li­suu­den tut­kia sitä, eikö niin?

    Kun ilmiö­tä tut­ki­taan, saa­te­taan tul­la sii­hen tulok­seen että se on vaik­ka­pa silk­ka aivo­ke­mial­li­nen ais­ti­har­ha. Tähän tulok­seen ei kui­ten­kaan pääs­tä, ellei ilmiö­tä lain­kaan tun­nus­te­ta eikä näin muo­doin myös­kään tutkita.

    Kun minä sanon kes­kus­te­lu­kump­pa­nil­le­ni, että olen havain­nut täl­lai­sen ilmiön, ja että moni muu­kin on sen havain­nut, ja saan vas­tauk­sek­si vaik­ka­pa: Todis­ta se!, tai: Ros­kaa!, niin mitä odot­tai­sit minun teke­vän seu­raa­vak­si? Jos tie­teel­li­ses­ti pitä­vää todis­tus­ta asial­le ei (vie­lä) ole, en voi esit­tää sel­lais­ta. Täs­tä ei kui­ten­kaan seu­raa, että ilmiö­tä ei ole ole­mas­sa. Jos vas­ta­puo­li lei­maa puhee­ni välit­tö­mäs­ti ros­kak­si, antau­tu­mat­ta edes väliai­kai­ses­ti olet­ta­maan että se voi­si olla sel­vit­tä­mi­sen arvoi­nen asia, minul­la on aika vähän kei­no­ja saa­da hänet vakuut­tu­neek­si asias­ta­ni. Mik­si ihmees­sä minun pitäisi/kannattaisi suos­tua leik­kiin täl­lai­sil­la reunaehdoilla?

    Miten minun sinun mie­les­tä­si kan­nat­tai­si toimia?

  186. Spot­tu:

    Olen jon­kin ver­ran ollut teke­mi­sis­sä asian­tun­ti­joi­den koke­man työym­pä­ris­tön epä­tyy­dyt­tä­vyy­den kans­sa, enkä nyt muis­ta yhtään sel­lais­ta tapaus­ta jos­sa tyy­ty­mä­tön hen­ki­lö ei oli­si abstra­hoi­nut asi­aa itsel­leen sopi­vaan vii­te­ke­hyk­seen. Sub­jek­tii­vi­ses­ti nega­tii­vi­si­na koet­tu­ja omi­nai­suuk­sia tykä­tään latoa orga­ni­saa­tiol­le jopa selit­tä­vä­nä teki­jä­nä kysee­na­lai­sin tai ole­mat­to­min näytöin.

    Jos työn­te­ki­jäl­lä ei ole puheis­saan point­tia (eli jos hänen väit­tä­män­sä ei pidä paik­kaan­sa), niin yri­tys voi­nee ohit­taa tilan­teen olan­ko­hau­tuk­sel­la. Jos puo­les­taan kil­pai­le­va yri­tys vie usei­ta par­hais­ta työn­te­ki­jöis­tä, ja heil­lä kai­kil­la on saman­ta­pai­sia aja­tuk­sia sen yri­tyk­sen työ­olois­ta, jon­ka jät­tä­vät taak­seen, niin vain höl­mö orga­ni­saa­tio tul­kit­see vies­tit tyh­jäk­si selit­te­lyk­si (täl­lai­sia­kin yri­tyk­siä muu­ten on olemassa).

    Sit­ten on toki kai­ken­lai­sia väli­muo­to­ja noi­den ääri­päi­den välil­tä. Minul­le on (toki rajal­li­sen aineis­ton perus­teel­la) pääs­syt muo­dos­tu­maan sel­lai­nen käsi­tys, että i) hr-osaa­mis­ta ei suo­ma­lais­yri­tyk­sis­sä tyy­pil­li­ses­ti hir­veän pal­jon arvos­te­ta saa­ti pyri­tä kehit­tä­mään, ja ii) työn­te­ki­jän anta­ma palau­te näh­dään usein lii­an­kin hel­pos­ti pelk­kä­nä sitou­tu­mi­sen puut­tee­na ja valit­ta­mi­se­na, sen sijaan että sitä arvos­tet­tai­siin yri­tyk­sen mah­dol­li­sia kehi­tys­koh­tei­ta pal­jas­ta­va­na ilmai­se­na asiantuntijalausuntona.

    Poik­keuk­sia tie­ten­kin on.

  187. Otso Kive­käs: “Ruot­sis­sa femi­nis­tien hege­mo­nia saat­taa olla ole­mas­sa, Suo­mes­sa sel­lais­ta ei ole kos­kaan ollut.”

    Ole­tan, että et ole tutus­tu­nut nais­tut­ki­muk­sen ase­maan yli­opis­tois­sa, TANEn tai STM:n toi­min­taan tai tasa-arvo­yk­si­kön kokoonpanoon? 

    Eräät elä­mä­na­lat ja nii­den pii­ris­sä tapah­tu­va tut­ki­mus ja kes­kus­te­lu on hyvin pit­käl­le ideo­lo­gi­ses­ti sitou­tu­nei­den femi­nis­tis­ten ajat­te­li­joi­den hal­lus­sa. Yli­pää­tään “nai­set ovat uhre­ja, pat­riar­kaat­ti sor­taa” ‑tyyp­pi­nen dis­kurs­si elää vahvasti.

    Mik­ko Har­to­nen: [“Kari, 80% nai­sis­ta mut­ta vain 40% mie­his­tä on lisään­ty­nyt ihmis­kun­nan his­to­rian aika­na!] Mis­tä tää tie­to on peräisin?

    Otak­sut­ta­vas­ti arvio on peräi­sin Bau­meis­te­rin teks­tis­tä Is the­re anyt­hing good about men?

    Väsy­nyt: “Sii­nä ei ole mitään häpeä­mis­tä. Ole vain ylpeäs­ti nai­nen. Koko­naan toi­nen asia on, jos on femi­nis­ti. Sil­loin on nyky­ään syy­tä­kin hävetä.”

    Onko­han syy­tä häve­tä, jos kuu­luu femi­nis­ti­seen puo­lu­ee­seen, siis Vih­rei­siin? “Vih­reän lii­ton femi­nis­mi­pa­nee­lis­sa Van­taal­la koros­tui, että vih­rei­den arvo­maa­il­maa yhdis­tä­vät femi­nis­mi ja myön­tei­syys sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jä kohtaan.”

    Sta­tuk­ses­ta kan­nat­taa vil­kais­ta käte­vä graa­fi: Beau­ty is deep by com­pa­ri­son. Aihees­ta on pal­jon tut­ki­mus­ta, Suo­mek­si esi­mer­kik­si Bus­sin Halun evoluutio.

  188. Saa­ra:
    Ei se aina­kaan mei­dän perheessä/suvussa noin mene. Ei koko suvun suu­res­ti arvos­ta­van iso­äi­din ase­ma ole mil­lään mie­lek­kääl­lä taval­la “tois­si­jai­nen”. Jos minun pitäi­si mei­dän suvus­tam­me joku “ihmi­syy­den nor­mi” hen­ki­löi­dä, niin se oli­si hän. Myös­kään van­hem­pie­ni kes­ken en ole näh­nyt mitään sen­suun­tais­ta ase­tel­maa, että toi­nen oli­si toi­sen yläpuolella.

    En usko, että mei­dän sak­kim­me oli­si poikkeus.

    Se, että hom­mat on jaet­tu his­to­rial­li­ses­ti eri taval­la nais­ten ja mies­ten kes­ken (nai­nen hoi­taa lap­set ja kodin, kun mies on hank­ki­mas­sa elan­toa), ei tar­koi­ta sitä, että toi­nen osa­puo­li oli­si joten­kin “vähäi­sem­pi”.

    Suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri on lähes kai­kis­sa suh­teis­sa poik­keuk­sel­li­sen tasa-arvoi­nen ja on “aina” ollut sitä — ei meil­le ruot­sa­lai­nen tai venä­läi­nen luok­kayh­teis­kun­ta­kaan oikein kos­kaan juur­tu­nut. Minua näräs­tää täl­lai­nen kult­tuu­rim­me halveeraaminen!

    Kari

  189. Saa­ra

    Asia liit­tyy aiem­min mai­nit­se­maa­ni pat­riar­kaa­li­seen joh­ta­mis­kult­tuu­riin, jon­ka ole­mas­sao­loa moni kir­joit­ta­ja tun­tuu myös epäilevän.

    Ymmär­rän nämä epäi­lyt, kos­ka val­lit­se­van nor­min havait­se­mi­nen on vai­ke­aa. Se täy­tyi­si kui­ten­kin havai­ta, jot­ta voi­si havai­ta sen, kuin­ka nor­mis­ta poik­kea­via ilmiöi­tä käsi­tel­lään aina suh­tees­sa tähän nor­miin – ei suin­kaan oma­na, yhtä­läi­se­nä, rin­nak­kai­se­na norminaan

    Toi sun “näky­mä­tön pat­riar­kaat­ti”- kort­ti on suun­nil­leen yhtä asial­li­nen kuin usko­vais­ten “juma­la”- kort­ti. Väi­tät jotain sel­lais­ta ole­van ole­mas­sa, jon­ka vain sinä ja muut femi­nis­tit havait­set­te, mut­ta jon­ka ole­mas­sao­los­ta teil­lä ei ole mitään näyt­töä. Samal­la taval­la usko­vai­set väit­tä­vät havait­se­van­sa juma­lan ja yrit­tä­vät kään­tää todis­tus­taak­kaa juma­lan ole­mat­to­muu­des­ta ateis­tien har­teil­le. Ei kovin hedelmällistä…

  190. tpyy­luo­ma: “Noin yli­pään­sä, minua kum­mas­tut­taa lita­nia­si femi­nis­teis­tä. Puhut­ko nyt jos­tain nais­jär­jes­tös­tä, polii­ti­kos­ta, tut­ki­jas­ta vai mistä?”

    Täs­sä yhtey­des­sä voin ehkä mai­nos­taa kokoa­maa­ni sitaat­te­ja-sivua, jon­ne olen koon­nut vii­me­ai­kai­sia lausun­to­ja aihepiiristä.

    Monen­lai­sia tilas­to­ja löy­tyy myös koot­tu­na yhteen. Tuol­la sivul­la olen ker­to­nut nai­sen eurok­si 97 sent­tiä Tomi Kyy­rän väi­tös­tut­ki­muk­seen perustuen.

  191. Art­tu­ri:

    Minä vaan yri­tin sanoa, että jos tyk­kää mie­his­tä joil­la on sisäi­nen moti­vaa­tio, niin se ei kel­paa todis­teeks, että ei arvos­ta mie­hen sta­tus­ta. Eli siis en väi­tä mitään syy-seuraussuhteesta.

    No kel­paa­ko sinul­le perus­te­luk­si se, että minä en pidä sta­tuk­ses­ta (tai en aina­kaan niis­tä yhteis­kun­nal­li­sis­ta ja sosi­aa­li­sis­ta ilmiöis­tä, joi­ta sta­tuk­ses­ta seu­raa — jos taas sinä haluat mää­ri­tel­lä sta­tuk­sen muu­ten kuin näi­den ilmiöi­den kaut­ta, pyy­dän sinua teke­mään niin)? Aiem­min käsi­tin, että ei kelpaisi.

    Siis en minä epäi­le ettet­kö arvos­tai­si nii­tä asioi­ta mitä väi­tät arvos­ta­va­si. Minä vaan yri­tin sanoa, että ne tai­taa kor­rel­loi­da aika hyvin kor­kean sta­tuk­sen kans­sa. Voi­han olla, että siel­lä poh­jal­ta sit­ten löy­tyy­kin se sta­tus vähän samal­la taval­la kuin monen mie­hen miel­ty­mys­ten poh­jal­ta löy­tyy hedelmällisyys.

    Kor­re­laa­tio ja kausa­li­teet­ti, tie­dät var­maan­kin eron. En minä voi sil­le mitään, että arvos­ta­ma­ni omi­nai­suu­det sat­tu­vat kor­re­loi­maan sta­tuk­sen kanssa.

    Sta­tus­ta voi kui­ten­kin saa­vut­taa myös ilman arvos­ta­mia­ni omi­nai­suuk­sia (itse asias­sa suu­rim­mal­la osal­la tapaa­mis­ta­ni sta­tus­mie­his­tä ei nii­tä arvos­ta­mia­ni omi­nai­suuk­sia tai­da olla).

    Onko täs­sä nyt sinun mie­les­tä­si tosi­aan­kin toden­nä­köi­sin­tä, että arvos­tan mai­nit­tu­ja omi­nai­suuk­sia tuon sta­tus­kor­re­laa­tion vuok­si, vaik­ka en arvos­ta­kaan mie­hiä joil­la on sta­tus­ta ilman nii­tä omi­nai­suuk­sia? Vai oli­si­ko yksin­ker­tai­sem­pi seli­tys kui­ten­kin se, että arvos­tan arvos­ta­mia­ni omi­nai­suuk­sia nii­den väli­near­von vuoksi?

    Minus­ta sinun argu­ment­ti on ana­lo­gi­nen sii­hen, että minä väit­täi­sin, että en oli­si kiin­nos­tu­nut sii­tä miten hedel­mäl­li­sen näköi­nen puo­li­so­ni on, kos­ka vaik­ka hän kyl­lä on hedel­mäl­li­sen näköi­nen hän ei halua lapsia.

    Enhän minä väit­tä­nyt, että en oli­si kiin­nos­tu­nut kump­pa­ni­ni mai­ni­tuis­ta omi­nai­suuk­sis­ta, vaan että olen niis­tä kiin­nos­tu­nut nii­den itsen­sä vuok­si (sen vuok­si mitä niis­tä saan), enkä sik­si että kump­pa­nil­le­ni voi seu­ra­ta niis­tä kor­kea sta­tus. Tilan­ne oli­si ana­lo­gi­nen jos sinä sanoi­sit: En ole kiin­nos­tu­nut puo­li­so­ni hedel­mäl­li­syy­des­tä, vaik­ka olen­kin kiin­nos­tu­nut hänen hedel­mäl­li­syy­den kans­sa kor­re­loi­vas­ta ulkonäöstään.

    Sitä, että nai­sen kau­neus kieh­too mies­tä, voi­daan selit­tää evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gias­sa hedel­mäl­li­syys­nä­kö­kul­mas­ta. Mut­ta ei täs­tä seu­raa, että nykyih­mi­ses­tä esi­tet­ty väit­tä­mä: mies halu­aa hedel­mäl­li­sen nai­sen oli­si joten­kin enem­män tot­ta kuin väit­tä­mä: mies halu­aa kau­niin nai­sen.

  192. Enki­du, ihan asial­li­nen link­ki, mut­ta olen­ko­han minä ainoa ihmi­nen maa­il­mas­sa joka ei oikein jak­sa innos­tua bio­lo­gi­set erot vai pat­riar­kaa­li­nen yhteis­kun­ta väit­te­lys­tä? Oma vas­ta­lausee­ni tii­vis­tyy sii­hen että kum­pi­kin osa­puo­li veto­aa lop­pu­jen lopuk­si täy­sin samaan evi­dens­siin, eli sii­hen min­kä­lai­nen nais­ten ja mies­ten ase­ma on.

  193. Mik­ko Hartonen:

    Ei se ole mikään minun kek­sin­tö­ni, että sel­lai­sia töi­tä on ole­mas­sa. Huip­pu­joh­ta­jil­ta usein vaa­di­taan run­sas­ta ajan­käyt­töä ja tämän takia huip­pu­joh­ta­jis­ta suu­rin osa on mie­hiä. Nai­set eivät halua vali­ta työn ja per­heen välil­lä. Kuvaan val­lit­se­vaa tilan­net­ta, en ota kan­taa sii­hen mikä mah­dol­li­ses­ti oli­si ihan­ne tilanne.

    Joten­kin minul­le syn­tyi kuva, että sinun mie­les­tä­si tämä val­lit­se­va tilan­ne ei voi­si muut­tua. Että se, mitä mis­sä­kin työs­sä vaa­di­taan, oli­si kiveen hakat­tu ja ylhääl­tä annet­tu totuus.

    Työn vaa­ti­muk­set riip­pu­vat mm. sii­tä, mihin sen työn teki­jät kes­ki­mää­rin suos­tu­vat. Tämä kos­kee huip­pu­joh­ta­jien töi­tä sii­nä mis­sä mui­ta­kin. Heti kun riit­tä­vän suu­ri osa huip­pu­joh­ta­jik­si pää­ty­vis­tä ihmi­sis­tä ei enää prio­ri­soi työ­tä per­heen edel­le, hei­dän työn­sä muut­tuu sel­lai­sek­si jos­sa työ­tä ei tar­vit­se­kaan prio­ri­soi­da per­heen edel­le. Minä uskoi­sin tämän ole­van vain ajan kysymys.

    Ja point­ti oli, että suku­puo­lia koh­del­laan tuos­sa asias­sa samal­la taval­la, toi­sin kuin femi­nis­tit väit­tä­vät. Hei­dän väit­teen­sä­hän on, että nais­ten alie­dus­tus huip­pu­joh­ta­jis­sa joh­tuu syrjinnästä.

    Kuten todet­tu, samal­la taval­la koh­te­le­mi­nen­kin voi olla syr­ji­vää, jos koh­te­lu on perus­teet­to­mas­ti viri­tet­ty tuke­maan joi­den­kin ihmis­ten eri­tyis­piir­tei­tä. Jos sinä et usko näin ole­van, niin ei tar­vit­se uskoa. Ei se minua kiusaa.

    Yri­tyk­sen kan­nat­taa arvos­taa sel­lai­sia omi­nai­suuk­sia, jot­ka tuot­ta­vat eni­ten voit­toa. Omi­nai­suuk­sien mas­ku­lii­ni­suu­del­la tai femi­nii­ni­syy­del­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Jos joku yri­tys arvos­taa sel­la­sia omi­nai­suuk­sia, jot­ka ovat pidem­män pääl­le hai­tal­li­sia, mark­ki­nat hoi­ta­vat yri­tyk­sen pois päi­vil­tä. Vaik­ka mark­ki­nat eivät toi­mi­si täy­del­li­sen tehok­kaas­ti, ne toi­mi­ne­vat täs­sä asias­sa tehok­kaam­min kuin lau­ma mutul­la varus­tet­tu­ja femi­nis­te­jä hämä­ri­ne salaliittoteorioineen.

    Niin kau­an kuin kai­kis­sa yri­tyk­sis­sä toi­mi­taan samal­la taval­la huo­nos­ti, mark­ki­nat eivät kor­jaa tilan­net­ta. Enti­sai­ko­jen femi­nis­tien sala­liit­to­teo­rioi­den ansiois­ta osa yri­tyk­sis­tä toi­mii nykyi­sin fik­sum­min, ja mark­ki­na­kil­pai­lu voi alkaa.

    Joko tutus­tuit sii­hen Eval­le teh­tyyn sel­vi­tyk­seen, jon­ka mukaan nais­ten joh­ta­mat yri­tyk­set ovat tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­väs­ti mies­ten joh­ta­mia kan­nat­ta­vam­pia, kun taus­ta­te­ki­jät vakioi­daan? Vaik­ka tämä ei mer­kit­se­kään, että nai­set oli­si­vat mie­hiä parem­pia joh­ta­jia, se tukee väit­tä­mää­ni sii­tä että yri­tys­kult­tuu­rit, jois­sa myös nai­sel­li­sia omi­nai­suuk­sia arvos­te­taan (mie­his­ten omi­nai­suuk­sien lisäk­si, ei nii­den sijas­ta), toi­mi­vat mui­ta paremmin.

    Sii­tä, että jat­kos­sa asian kor­jaa­mi­seen riit­tä­vät mark­ki­na­me­ka­nis­mit, olen kans­sa­si yhtä mieltä.

  194. Tuo vain on sel­lai­nen jut­tu, että sitä on hyvin vai­ke­aa havai­ta.

    Femi­nis­min meto­di­han on juu­ri tämä: Sor­to­ra­ken­teet ovat ole­mas­sa, ne pitää vain löy­tää. Jos sor­toa ei voi­da osoit­taa, niin se se vas­ta sala­ka­va­laa sor­toa onkin!

    Ei kos­kaan niin päin, että nai­nen oli­si se ihmi­syy­den perus­läh­tö­koh­ta ja nor­mi, johon mies­tä ver­ra­taan.

    Mis­tä täl­lai­sen nor­min löy­tää? Jos luem­me jotain oppai­ta, ohjei­ta, eri­lai­sia pamflet­te­ja, jois­sa nyky­päi­vä­nä viran­omais­ta­hot tms. anta­vat ohjei­ta ihmi­sil­le, ravin­to­suo­si­tuk­sia, lii­kun­ta­suo­si­tuk­sia tms. niin aina­kin niis­sä mies on se toi­sen luo­kan kansalainen. 

    Niin, että kenen “perus­läh­tö­koh­ta” ja “nor­mi”? Jos ker­ran ter­vey­den­huol­to, sosi­aa­li­toi­mi, kou­lu­tus jne. on kaik­ki teh­ty nai­sil­le, nais­ten toi­mes­ta, ja niis­sä kai­kis­sa mies on se “toi­nen”, niin mis­sä ihmees­sä se nor­min läh­de muka tääl­lä on? 

    Me eläm­me kult­tuu­ris­sa, jos­sa on roh­ke­aa ja itse­näis­tä julis­taa, että ei mis­sään nimes­sä voi­si vaa­leis­sa äänes­tää mies­tä tämän suku­puo­len vuok­si, meil­lä on puo­lue, joka on “tasa-arvon mal­lie­si­merk­ki”, kos­ka sil­lä on pel­käs­tään nai­sia minis­te­rei­nä, kos­ka sil­lä on sel­vä enem­mis­tö nai­sia edus­kun­ta­ryh­mäs­sä (sit­ten­hän tilan­ne hie­man tasoit­tui). Jos kään­net­täi­siin suku­puo­let toi­sin päin, niin tilan­net­ta pidet­täi­siin häpeäl­li­se­nä suku­puo­li­se­na syrjintänä!

    En kuu­lu nii­hin ihmi­siin, joi­den mie­les­tä “tasa-arvo on men­nyt lii­an pit­käl­le”. Ei tämä ole tasa-arvoa, vaan syr­jin­tää.

  195. Saa­ra:

    Joten­kin minul­le syn­tyi kuva, että sinun mie­les­tä­si tämä val­lit­se­va tilan­ne ei voi­si muut­tua. Että se, mitä mis­sä­kin työs­sä vaa­di­taan, oli­si kiveen hakat­tu ja ylhääl­tä annet­tu totuus 

    Tuol­ta osin sait vir­heel­li­sen kuvan. Tilan­teet voi­vat muut­tua. Se mis­tä olem­me ilmei­ses­ti eri miel­tä, on muu­tok­sen toivottavuus/välttämättömyys. Mie­les­tä­ni on ihan ok, että joi­tain töi­tä ei pys­ty sovit­ta­maan yhteen koti­van­hem­muu­den kans­sa. Nii­tä töi­tä voi­vat sit­ten teh­dä ne, jot­ka eivät halua olla koti­van­hem­pia. Tämä ei mil­lään taval­la eriar­vois­ta ihmi­siä. Sinun mie­les­tä­si ilmei­ses­ti JOKAINEN työ tuli­si olla yhteen­so­vi­tet­ta­vis­sa koti­van­hem­muu­teen. Täl­lais­ta ske­naa­rio­ta en pidä kovin toden­nä­köi­se­nä enkä mil­lään taval­la tar­peel­li­se­na lähitulevaisuudessa.

    Heti kun riit­tä­vän suu­ri osa huip­pu­joh­ta­jik­si pää­ty­vis­tä ihmi­sis­tä ei enää prio­ri­soi työ­tä per­heen edel­le, hei­dän työn­sä muut­tuu sel­lai­sek­si jos­sa työ­tä ei tar­vit­se­kaan prio­ri­soi­da per­heen edelle

    Pidän pel­käs­tään posi­tii­vi­se­na sitä, että ihmi­sil­lä on halu­tes­saan mah­dol­li­suus prio­ri­soi­da työ per­heen edel­le. Useim­mat eivät täl­lais­ta prio­ri­soin­tia halua teh­dä ja sik­si val­tao­sa töis­tä onkin yhteen­so­vi­tet­ta­vis­sa per­he-elä­män kans­sa. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että kaik­kien töi­den tuli­si olla.

    Kuten todet­tu, samal­la taval­la koh­te­le­mi­nen­kin voi olla syr­ji­vää, jos koh­te­lu on perus­teet­to­mas­ti viri­tet­ty tuke­maan joi­den­kin ihmis­ten eri­tyis­piir­tei­tä. Jos sinä et usko näin ole­van, niin ei tar­vit­se uskoa. Ei se minua kiusaa. 

    Voi olla. Voi myös olla, että tämän het­ki­nen tilan­ne syr­jii mie­hiä. Niin kau­an kuin sinul­la ei ole näyt­töä kum­paan­kaan suun­taan, pat­riar­kaat­tio­let­ta­muk­se­si kumi­see tyhjyyttään.

    Niin kau­an kuin kai­kis­sa yri­tyk­sis­sä toi­mi­taan samal­la taval­la huo­nos­ti, mark­ki­nat eivät kor­jaa tilan­net­ta. Enti­sai­ko­jen femi­nis­tien sala­liit­to­teo­rioi­den ansiois­ta osa yri­tyk­sis­tä toi­mii nykyi­sin fik­sum­min, ja mark­ki­na­kil­pai­lu voi alkaa.

    En pidä toteen näy­tet­ty­nä, että posi­tii­vi­set muu­tok­set yri­tys­maa­il­mas­sa oli­si­vat femi­nis­tien ansiota. 

    Joko tutus­tuit sii­hen Eval­le teh­tyyn sel­vi­tyk­seen, jon­ka mukaan nais­ten joh­ta­mat yri­tyk­set ovat tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­väs­ti mies­ten joh­ta­mia kan­nat­ta­vam­pia, kun taus­ta­te­ki­jät vakioidaan? 

    En, mut­ta olen jos­kus tutus­tu­nut vas­taa­viin. Tuos­sa voi olla lukui­sia selit­tä­jiä, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä mil­lään taval­la lii­ty “femi­nii­nis­ten omi­nai­suuk­sien” arvos­ta­mi­seen. Ensin­nä­kin ole­mas­sa ole­vat nais­joh­ta­jat voi­vat hyvin­kin olla kes­ki­mää­räis­tä mies­joh­ta­jaa parem­pia, kos­ka nais­joh­ta­jia on niin vähän. Nai­sis­ta sin­ne saat­taa olla vali­koi­tu­nut päte­vien yksi­löi­den kapea eliit­ti. Vähän samoin kuin armei­jan käy­vis­tä nai­sis­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa suo­rit­taa joh­ta­ja­kou­lu­tuk­sen kuin mie­his­tä. Lisäk­si voi olla, että menes­ty­vil­lä yri­tyk­sil­lä “on varaa” pal­ka­ta nais­joh­ta­ja riip­pu­mat­ta nais­joh­ta­jan hyvyy­des­tä. Ima­goe­tu saat­taa olla niin suu­ri val­lit­se­vas­sa ilma­pii­ris­sä. Seli­tyk­siä mai­nit­se­mal­le­si kor­re­laa­tiol­le voi olla lukemattomia.
    Esit­tä­mä­si kor­re­laa­tio ei siis tue mil­lään taval­la väi­tet­tä­si nai­sel­lis­ten omi­nai­suuk­sien kausaa­li­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta yri­tys­ten menestykseen.

  196. Mies.asia, ihan mie­len­kiin­toi­nen kokoel­ma. Oma suh­tau­tu­mi­se­ni tii­vis­tet­ty­nä, minun ei tar­vit­se vali­ta Anna Moi­la­sen ja Loka Lai­ti­sen välil­tä. Enkä pidä kum­paa­kaan edus­ta­va­na esi­merk­ki­nä ylei­ses­tä tai suku­puo­len­sa ajat­te­lus­ta, kum­pi­kin on tosin ajoit­tain ihan mielenkiintoinen,

    Kun tämä ryöp­säh­ti ylei­sek­si kes­kus­te­luk­si, niin ker­ron nyt sel­key­den vuok­si mitä olen asiois­ta miel­tä kun se tun­tuu herät­tä­vän monis­sa arve­lui­ta, ei mis­sään järjestyksessä:
    — Palk­kae­rot on seu­raus­ta neu­vot­te­lua­se­mis­ta, nämä eivät mene kovin sel­keäs­ti suku­puo­li­ra­jo­jen mukaan. En tie­dä pitäi­si­kö työn­te­ki­jöi­tä kur­mut­taa tin­ki­mäl­lä lak­ko-oikeu­des­ta tai vas­taa­vis­ta työ­nan­ta­jia nos­ta­mal­la laki­sää­tei­siä palk­ko­ja, olen­nais­ta on tasa­pai­no. Ja se argu­ment­ti että palk­kaus ei vas­taa kou­lu­tuk­sen mää­rää herät­tää lähin­nä kysy­mään että mik­si sen pitäi­si vastata?
    — Pros­ti­tuu­tio kos­kee mar­gi­naa­lis­ta osaa kum­mas­ta­kin suku­puo­les­ta joko tar­joa­na tai käyt­tä­jä­nä. Se on luok­kaon­gel­ma, eli joku on niin köy­hä että myy itse­ään, suku­puo­li­re­to­riik­ka häi­vyt­tää tämän ikä­vän tosi­asian etsi­mäl­lä syy­lis­tä pahois­ta ihmis­tä. Täs­tä tulee pal­jon kivem­pi olo, on joku joka syyt­tää. Kau­nis­te­la­mat­ta, jos yksin­huol­ta­ja myy per­set­tä sik­si että on niin totaa­li­sen per­sau­ki­nen, niin ongel­ma on rahan puu­te ko. yksin­huol­ta­jal­ta eikä mikään muu.
    TM:n kans­sa yhtä miel­tä sii­tä että ter­veys­va­lis­tuk­sen ihmis­ku­va on lähin­nä koo­mi­nen, tot­ta­han toki me kaik­ki haluam­me ja jak­sam­me pitää kai­kin puo­lin itses­täm­me huol­ta kun vaan joku ker­too miten. Minä en vaan kos­kaan ole miel­tä­nyt tätä femii­nik­si, kai sen voi niin­kin aja­tel­la. Ja femi­nis­ti sanoi­si tähän että mitä se ker­too suku­puo­li­roo­leis­ta että se kun­nol­li­nen ja neu­root­ti­suu­teen saak­ka itses­tään huo­leh­ti­va on läh­tö­koh­tai­ses­ti nai­nen? Minä tosin selit­täi­sin hoo­pon valis­tuk­sen sil­lä että jos ihmi­siä pyy­tää ker­to­maan mil­lai­sia ihmis­ten pitäi­si olla niin tulos on yleen­sä hoo­po, tämän takia kon­ser­va­tii­vit on niin naurettacavia.
    — Minus­ta isien pitäi­si pitää per­he­va­pai­ta. Haluai­sin myös että ihmi­set viih­tyi­si­vät las­ten­sa kans­sa, tosin sem­moi­sis­ta­kin joi­den­ka van­hem­mat on pois­sao­le­via tun­tuu kas­vaa­van ihan kes­ki­ver­to aikusia. Lisäk­si haluai­sin maa­il­man­rau­han ja parem­man ruo­ka­kult­tuur­rin. En ole ihan vakuut­tu­nut että lain­sää­dän­tö on näi­den saa­vut­ta­mi­seen oikea työkalu.
    — En kai­paa mies­lii­ket­tä mihin­kään, mie­hil­lä ei ole sel­lai­sia tasa-arvo-ongel­mia joi­ta ei voi­si käsi­tel­lä ihan ylei­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den vii­te­ke­hyk­ses­sä. Nais­liik­keel­lä­kin näi­tä on pal­jon vähem­män kuin asiat mihin se sotkeutuu.

  197. Nai­sia on tasa-arvoi­ses­sa yhteis­kun­nas­sa huo­mat­ta­vas­ti mie­hiä vähem­män yhteis­kun­nan ylim­mäl­lä tie­teel­li­sel­lä, tai­teel­li­sel­la ja inno­va­tii­vi­sel­la hui­pul­la, syys­tä kos­ka y‑kromosomi aiheut­taa suu­rem­man hajon­nan mm. älyk­kyy­des­sä ja luo­vuu­des­sa, jon­ka joh­dos­ta molem­mis­sa ääri­päis­sä mie­het ovat monin­ker­tai­ses­ti ylie­dus­tet­tui­na, nais­ten tilas­tol­li­sen hajon­nan aset­tues­sa pie­nem­män vaih­te­lu­vä­lin sisälle.
    Tämän lisäk­si mie­hil­lä on kes­ki­mää­räi­ses­ti suu­rem­pi syn­nyn­näi­nen kyky put­ki­nä­köi­ses­ti fik­soi­tua johon­kin tiet­tyyn into­hi­mon (pak­ko­miel­teen?) koh­tee­seen, usein sosi­aa­li­sen elä­män kustannuksella. 

    Yhteis­kun­nan suur­ten tie­teel­lis­ten ja kult­tuu­ris­ten suun­ta­vii­vo­jen muok­kaa­jat tule­vat pää­osal­taan hyvin raja­tus­ta perin­nöl­li­syys­te­ki­jöi­den perus­teel­la mää­ri­tet­tä­vis­sä ole­vas­ta ryh­mäs­tä, jos­ta sel­keä val­tao­sa tulee aina ole­maan mie­hiä, eikä tätä asiain­ti­laa voi­da muut­taa kuin ihmis­la­jin geenimuuntelulla.

    Sitä ei län­si­mai­den tasa-arvoi­sis­sa yhteis­kun­nas­sa seli­tä mikään lasi­kat­to tai pat­riar­kaat­ti vaan bio­lo­gia. Luu­len, että tie­toi­suus täs­tä argu­men­tis­ta on ollut yksi teki­jöi­tä, joka on saa­nut nais­tut­ki­joi­ta jär­jen vas­tai­ses­ti ja vihan vim­mal­la pai­not­ta­maan suku­puol­ta sosi­aa­li­se­na konstruktiona. 

    Tämä on mie­len­kiin­toi­nen psy­ko­lo­gi­nen para­dok­si. Femi­nis­tit halua­vat poh­jim­mil­taan, että nai­nen tun­nus­tet­tai­siin par­ja­tun mie­hen kans­sa samanlaiseksi.

    Rea­lis­ti­sen tasa-arvo­kult­tuu­rin tulee raken­tua sen läh­tö­koh­dan poh­jal­le, että suku­puo­let ovat eri­lai­suu­des­saan samanarvoisia.

  198. Suo­mes­sa mies­ten ase­ma työ­elä­mäs­sä voi olla rahal­li­ses­ti mita­ten jon­kin ver­ran parem­pi kuin nais­ten, mut­ta per­he-elä­mäs­sä hei­dän ase­man­sa on sel­väs­ti hei­kom­pi. Tar­koi­tan nyt eri­tyi­ses­ti huol­ta­juus­kiis­to­ja yms., jois­sa nai­sil­la on yli­voi­mai­nen ote. Asias­ta on ollut jul­ki­suu­des­sa jon­kin ver­ran puhet­ta, mut­ta luu­len­pa että puhe vie­lä voi­mis­tuu jat­kos­sa. Edel­leen on val­lal­la omi­tui­nen näke­mys, että nai­nen on parem­pi kas­vat­ta­ja, ja että mies sopii lähin­nä kas­va­tuk­sen rahoi­tuk­seen. Nai­nen on joten­kin auto­maat­ti­ses­ti empaat­ti­nen ja huo­leh­ti­vai­nen, mies kova ja ymmär­tä­mä­tön. No, nämä saat­ta­vat olla useim­mil­le itses­tään­sel­viä tilan­ne­huo­mioi­ta, mut­ta ker­taus kannattaa.

  199. tpyy­luo­ma: “olen­ko­han minä ainoa ihmi­nen maa­il­mas­sa joka ei oikein jak­sa innos­tua bio­lo­gi­set erot vai pat­riar­kaa­li­nen yhteis­kun­ta väittelystä?”

    Mis­sä sitä väit­te­lyä mah­de­taan käy­dä. Tie­teel­li­ses­sä kes­kus­te­lus­sa aina­kin puhu­taan gee­nien ja ympä­ris­tön vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­ta. Kun tuos­ta siir­ry­tään nor­ma­tii­vi­siin aja­tel­miin, ylei­sin kai menee tähän tapaan: 1) Tytöil­lä ja pojil­la on syn­ty­jään ero­ja. 2) Erot aiheut­ta­vat jos­kus epä­ta­sa-arvoa. 3) Epä­ta­sa-arvoon voi­daan kui­ten­kin vai­kut­taa, kun­han 4) nuo syn­nyn­näi­set erot tie­de­tään ja toi­mi­taan tie­don perusteella. 

    Käy­tän­nös­sä on vaik­ka­pa ns. voi­mau­tet­tu tyt­tö­lap­sia niin, että uskal­ta­vat ottaa tilaa sil­loin kun poi­kia on paikalla.

    Nais­tut­ki­muk­ses­sa on kyl­lä vah­va tra­di­tio vähek­syä syn­nyn­näi­siä ero­ja. Mut­ta jos nais­tut­ki­jat väit­te­le­vät jul­ki­ses­ti jos­sa­kin jos­tain, en ole huomannut.

    Sit­ten vie­lä nyky­päi­vään sijoit­tu­va ker­to­mus, joka ehkä selit­tää, mik­si Suo­mi luul­ta­vas­ti on maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sin maa mie­hen kan­nal­ta ns. elä­män­laa­tuin­di­kaat­to­rei­den perusteella: 

    Mies­ten opis­ke­lu on romah­ta­nut. Hal­li­tus vai­keut­taa useam­man­kin kas­va­tus­tie­tei­li­jän mukaan poi­kien pää­syä kor­kea­kou­lu­tuk­seen enti­ses­tään. Minis­te­rit arve­le­vat, että ehkä — siis EHKÄ! — toi­men­pi­teet eivät kui­ten­kaan vai­keu­ta poi­kien opis­ke­lu­mah­dol­li­suuk­sia tai eivät aina­kaan kovin pahas­ti. Pää­mi­nis­te­ri kehuu rat­kai­sun pelas­ta­van pojat, kos­ka alku­pe­räis­tä suun­ni­tel­maa luo­pua koko­naan pää­sy­ko­keis­ta ei toteu­te­ta. Eli uusi ehdo­tus on hyvä, kos­ka se on hiu­kan vähem­män katastrofaalinen. 

    Mitään täl­lais­ta ei voi­si tapah­tua, jos tyt­tö­jen opis­ke­lu oli­si romah­ta­nut. Sii­nä yksi todis­te mie­hen vähem­piar­voi­suu­des­ta. Joh­tuu se sit­ten kult­tuu­ris­ta tai peri­mäs­tä, mei­dät on ohjel­moi­tu pitä­mään mies­tä uhrattavana.

  200. Tie­de­mies: otan yhden ihan har­mit­to­man esi­mer­kin sii­tä, miten mies on nor­mi, nai­nen poik­keus. Väit­te­li­jäl­le anne­taan pukeu­tu­mis­oh­jeet, mil­lai­nen frak­ki, min­kä väri­set lii­vit. Näi­den ohjei­den peräs­tä löy­tyy lisäyk­sen­omai­ses­ti, miten nais­puo­li­nen väit­te­li­jä pukeu­tuu. Minus­ta “sor­to” on pik­kui­sen vää­rä ter­mi täs­sä tai edes syr­jin­tä, mut­ta näi­tä jut­tu­ja tulee mies­ten jut­tu­ja teke­vil­le nai­sil­la koh­tuu usein vas­taan. Uskon, että ne mene­vät useim­mil­la mie­hil­lä huo­maa­mat­ta ohi, eli Saa­ran sanoin “hyvin vai­kea havaita”.

    Äkki­sel­tään tulee vain yksi esi­merk­ki mie­leen mis­sä nai­nen on nor­mi. Erääl­lä huol­toa­se­mal­la lähe­tin mie­hen vaih­ta­maan tytön vaip­paa. Koh­ta tuli mies takai­sin ilmoit­taen, että hoi­to­pöy­tä on nais­ten ves­sas­sa ja hän ei sin­ne mene. Var­maan­kin mies havait­see täl­lai­sia helpommin.

  201. On huo­mat­ta­va, että femi­nis­min suku­puo­li­ra­sis­ti­nen toi­min­ta ja hege­mo­nia ei rajoi­tu ainoas­taan sii­hen niin­sa­not­tuun var­si­nai­seen tasa-arvoins­tans­sien työhön.
    Pie­nel­lä google­tuk­sel­la löy­tyi esi­mer­kik­si täl­lai­nen kou­lu­tus­po­li­tiik­kaam­me vai­kut­ta­va femi­nis­ti­nen isku­ryh­mä, jota vetää Maik­ki Fri­berg ‑pal­kit­tu kiih­keän femi­nis­ti­nen nais­tut­ki­muk­sen professori

    http://www.helsinki.fi/ktl/kufe/index.htm

    Työ­ryh­män vetä­jä­hän on tun­net­tu mm. sii­tä, että hän onnis­tui vesit­tä­mään aat­teen­sa suo­mal­la innol­la ja pro­fes­so­rin tit­te­lin anta­mal­la auk­to­ri­tee­til­la kan­san­edus­ta­jil­le jär­jes­te­tyn semi­naa­rin, jon­ka aihee­na piti olla poi­kien kou­luong­mat ja se, mik­si pojat voi­vat kou­lu­lai­tok­ses­sam­me huonosti.

  202. Riitta:“Äkkiseltään tulee vain yksi esi­merk­ki mie­leen mis­sä nai­nen on normi.”

    Anteek­si, mut­ta min­kä ikäi­nen olet? Nyky­ään on monia nais­val­tai­sia aka­tee­mi­sia alo­ja, joil­la nai­nen on nor­mi. Kave­ri on mies­puo­li­nen psy­ko­lo­gi, ja siel­lä nais­puo­li­set työ­hö­not­ta­jat voi­vat pyy­tää naa­ma perus­lu­ke­mil­la hake­muk­sia myös mie­hil­tä, jot­ta saa­daan myös eri­lai­sia haki­joi­ta mukaan.

  203. tpyy­luo­ma: “En kai­paa mies­lii­ket­tä mihin­kään, mie­hil­lä ei ole sel­lai­sia tasa-arvo-ongel­mia joi­ta ei voi­si käsi­tel­lä ihan ylei­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den vii­te­ke­hyk­ses­sä. Nais­liik­keel­lä­kin näi­tä on pal­jon vähem­män kuin asiat mihin se sotkeutuu.”

    Et luul­ta­vas­ti ole tutus­tu­nut sii­hen, miten asiat val­tiol­li­sen tasa-arvo­po­li­tii­kan pii­ris­sä täl­lä het­kel­lä menevät. 

    Mies­liik­keen ja ylei­sen mie­len­kiin­non puu­te on var­sin luon­nol­li­ses­ti joh­ta­nut (radikaali)feministisen “tasa-arvo­teol­li­sen komplek­sin” syntymiseen. 

    Nais­tut­ki­mus (tie­to) -> nais­jär­jes­töt (pai­nos­tus) -> TANE&STM ‑pii­ri (toteu­tus) luo oma­la­ki­ses­ti poli­tiik­kaa ja uusia ohjel­mia, jot­ka pyr­ki­vät yksi­no­maan nais­ten ase­man paran­ta­mi­seen. Ks. esim. “Femi­nis­ti­sen hege­mo­nian uusin­ta­mi­sen kehä”.

    Tasa-arvo­po­li­tii­kas­sa ja käy­tän­nön ohjel­mis­sa ei näy­tä ole­van mitään “ylei­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den vii­te­ke­hys­tä”, vaan kyse on puh­taas­ta etu­ryh­mä- ja int­res­si­ryh­mä­po­li­tii­kas­ta. Jos ryh­mäl­lä (mie­hil­lä) ei ole edus­tus­ta, sitä ei kuun­nel­la ja pää­tök­set teh­dään, kuten (nais­ten) par­haak­si näh­dään. Kuten on tapah­tu­nut tähän asti.

    Riit­ta: “Väit­te­li­jäl­le anne­taan pukeu­tu­mis­oh­jeet, mil­lai­nen frak­ki, min­kä väri­set lii­vit. Näi­den ohjei­den peräs­tä löy­tyy lisäyk­sen­omai­ses­ti, miten nais­puo­li­nen väit­te­li­jä pukeutuu.”

    Esi­merk­ki kuu­los­taa vähän samal­ta kuin hete­ro­nor­ma­tii­vi­suu­des­ta valit­ta­mi­nen. Eikö täs­sä tapauk­ses­sa ole vain hyvä, jos nai­sil­la pukeu­tu­mis­koo­di on vapaam­pi, eikä ole sor­ta­vaa perin­tei­den tai nor­mit­ta­mi­sen painolastia? 

    Jos homo­so­si­aa­li­nen yli­opis­to­ker­ho mää­räi­si tark­kaan vapaan nai­sen pukeu­tu­mi­ses­ta, eikö se oli­si tör­ke­ää alis­ta­mis­ta ja pat­riar­kaa­lis­ta vallankäyttöä?

  204. Enki­du, heh, syyl­lis­tyin ihan samaan mis­tä Tie­de­mies­tä moi­tin. No vaik­ka blo­geis­sa sii­tä jak­se­taan jauhaa 🙂

    Kokei­le vaih­taa syn­näi­sen tilal­le kult­tuu­ri­nen lis­tas­sa­si. Mikä käy­tän­nön toi­min­nas­sa muut­tuu? Olen myös jok­seen­kin skep­ti­nen koh­dan 4 suh­teen, eli tie­däm­me­kö oikeas­ti? Näen täs­sä ris­ki­nä, tosin luul­ta­vas­ti aika har­mit­to­ma­na, sen että suku­puo­lien kuvi­tel­tu­ja vaja­vai­suuk­sia kor­ja­taan jol­lain lei­ki-ja-hoi­vaa tai sano-vaan-ei tunneilla…

  205. Ja tuo enki­dun point­ti pää­sy­ko­keis­ta on ihan hyvä, mut­ta sanoi­sin pikem­min­kin niin että sisään­ot­to yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten perus­teel­la sor­sii yli­pään­sä sel­lai­sia ihmi­siä joil­la on spe­si­fi­set kiin­nos­tuk­sen koh­teet. Ajat­te­len esi­mer­kik­si sel­lais­ta tyyp­piä joka ei jak­sa innos­tua tai muu­ten pär­jää yleis­si­vis­tä­väs­sä lukios­sa kovin hyvin, mut­ta innos­tuu vaik­ka­pa kie­li­tie­tees­tä ja pär­jää sen pää­sy­ko­keis­sa. Tai sit­ten mur­ro­si­kä venyy yli lukion, ja elä­män­sä saa jär­jes­tyk­seen vas­ta hie­man van­hem­pa­na. Tai jotain vastaavaa.

    Ehkä näis­sä ryh­mis­sä on enem­män mie­hiä, mut­ta nämä ovat kui­ten­kin eril­lis­ryh­mä eikä suku­puo­lia. Minus­ta muu­ten ita­lia­lai­nen mal­li jos­sa sisään yli­opis­toon pää­see hel­pos­ti, mut­ta kar­sin­taa teh­dään vuo­den parin jäl­keen on jär­ke­vän kuuloinen.

  206. Anteek­si, mut­ta min­kä ikäi­nen olet? Nyky­ään on monia nais­val­tai­sia aka­tee­mi­sia alo­ja, joil­la nai­nen on normi. 

    En epäi­le yhtään, mut­ta kun olen itse mies­val­tai­sel­la alal­la, niin ovat nuo nais­val­tais­ten aka­tee­mis­ten alo­jen käy­tän­nöt ihan vie­rai­ta. Var­mas­ti on monia mui­ta­kin esi­merk­ke­jä, jot­ka eivät nyt vain minul­le tule mie­leen, kos­ka en ole vain tul­lut koko asi­aa aja­tel­leek­si. Nor­me­ja on han­ka­la huo­ma­ta ellei nii­tä ole syys­tä tai toi­ses­ta rikkomassa.

    Ja miten­hän minun ikä­ni tähän liittyy?

    Eikö täs­sä tapauk­ses­sa ole vain hyvä, jos nai­sil­la pukeu­tu­mis­koo­di on vapaam­pi, eikä ole sor­ta­vaa perin­tei­den tai nor­mit­ta­mi­sen painolastia? 

    Sinul­ta meni esi­mer­kin point­ti ohi. Se on ihan yhden­te­ke­vää, mitä ajat­te­len nais­ten pukeu­tu­mis­oh­jeis­ta, mut­ta tosia­sia on, että ohje on (tai oli aina­kin vie­lä sil­loin kun minä väit­te­lin) kir­joi­tet­tu niin, että mies on nor­mi, nai­nen poikkeus.

    Jos ohjeet oli­si kir­joi­tet­tu nai­sil­le, niin sii­nä ohjeis­tet­tai­siin läh­te­mään vaa­teos­tok­sil­le puo­li­sen vuot­ta ennen suun­ni­tel­tua väitöspäivää. 😉

  207. Mik­ko Hartonen:

    Voi olla. Voi myös olla, että tämän het­ki­nen tilan­ne syr­jii mie­hiä. Niin kau­an kuin sinul­la ei ole näyt­töä kum­paan­kaan suun­taan, pat­riar­kaat­tio­let­ta­muk­se­si kumi­see tyhjyyttään.

    Kai­kis­ta tosis­ta asiois­ta ei ole pitä­vää näyt­töä jokai­sel­la ajan­het­kel­lä. Olet­ko samaa vai eri miel­tä? Pidät­kö mah­dol­li­se­na, että jokin, mitä sinä et hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti havait­se, voi olla ole­mas­sa? Oli­sit­ko kiel­täy­ty­nyt käsien pese­mi­ses­tä ennen kuin kek­sit­tiin mik­ros­koop­pi, jon­ka avul­la sinä­kin pys­tyt havait­se­maan bak­tee­rien olemassaolon?

    Minus­ta mai­nit­tua ilmiö­tä voi­daan kyl­lä kuvail­la, mut­ta sen riit­tä­vän auko­ton osoit­ta­mi­nen todek­si tai edes tyy­dyt­tä­vän tyh­jen­tä­vä kuvaa­mi­nen vaa­ti­nee tie­teen para­dig­man muu­tos­ta. Kuvai­le­mis­ta puo­les­taan ei auta se, että toi­nen osa­puo­li vai­kut­taa hoke­van sor­met kor­vis­sa: Todis­ta tai en kuun­te­le! Jos sinua ei oikeas­taan kiin­nos­ta edes yrit­tää ymmär­tää, mis­tä havait­se­mas­ta­ni ja todel­li­sek­si koke­mas­ta­ni asias­ta minä puhun, älä pyy­dä minua selit­tä­mään sitä.

    (Itse pidän sekä mah­dol­li­se­na että vali­tet­ta­va­na, että mie­hiä sor­re­taan yhteis­kun­nas­sa monin tavoin. Tämä ei ole ris­ti­rii­das­sa esit­tä­mie­ni väit­tä­mien kanssa.)

    Tuos­sa voi olla lukui­sia selit­tä­jiä, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä mil­lään taval­la lii­ty “femi­nii­nis­ten omi­nai­suuk­sien” arvos­ta­mi­seen. Ensin­nä­kin ole­mas­sa ole­vat nais­joh­ta­jat voi­vat hyvin­kin olla kes­ki­mää­räis­tä mies­joh­ta­jaa parem­pia, kos­ka nais­joh­ta­jia on niin vähän. Nai­sis­ta sin­ne saat­taa olla vali­koi­tu­nut päte­vien yksi­löi­den kapea eliit­ti. Vähän samoin kuin armei­jan käy­vis­tä nai­sis­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa suo­rit­taa joh­ta­ja­kou­lu­tuk­sen kuin mie­his­tä. Lisäk­si voi olla, että menes­ty­vil­lä yri­tyk­sil­lä “on varaa” pal­ka­ta nais­joh­ta­ja riip­pu­mat­ta nais­joh­ta­jan hyvyy­des­tä. Ima­goe­tu saat­taa olla niin suu­ri val­lit­se­vas­sa ilma­pii­ris­sä. Seli­tyk­siä mai­nit­se­mal­le­si kor­re­laa­tiol­le voi olla lukemattomia.

    Esit­tä­mä­si kor­re­laa­tio ei siis tue mil­lään taval­la väi­tet­tä­si nai­sel­lis­ten omi­nai­suuk­sien kausaa­li­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta yri­tys­ten menestykseen.

    Huo­maut­tai­sin, että en väi­tä nai­sel­lis­ten omi­nai­suuk­sien joh­ta­van yri­tyk­sen menes­tyk­seen. Vaan uskon sel­lais­ten yri­tys­ten, jos­sa mas­ku­lii­nis­ten omi­nai­suuk­sien lisäk­si ymmär­re­tään ja arvos­te­taan femi­nii­ni­siä omi­nai­suuk­sia, menes­ty­vän mui­ta parem­min. Pidän edul­li­sim­pa­na moni­muo­toi­suut­ta, eri­lai­suu­den sie­tä­mis­tä ja ymmär­tä­mis­tä ja moni­puo­lis­ten kyky­jen hyö­dyn­tä­mis­tai­toa — en sitä että hyö­dyn­net­täi­siin vain nii­tä tai­to­ja jois­sa nai­set kes­ki­mää­rin ovat vahvempia.

    Voi olla, että nais­joh­ta­jat ovat vali­koi­tu­neem­pia ja siten kes­ki­mää­rin parem­pia (jos väi­tät näin ole­van, myön­nät samal­la lasi­kat­toil­miön ole­mas­sao­lon), mut­ta olen­nais­ta onkin se tapa jol­la tämä parem­muus ilme­nee. Siis mis­sä nimen­omai­sis­sa asiois­sa he ovat parem­pia? Toden­nä­köi­sim­min eri­tyi­ses­ti juu­ri niis­sä tie­dois­sa ja tai­dois­sa, jois­sa nai­set ovat kes­ki­mää­rin muu­ten­kin mie­hiä parem­pia (tämä taas on tot­ta lasi­ka­ton ole­mas­sao­los­ta riippumatta).

    Jos ja kun siis tun­nus­te­taan, että nai­set ovat kes­ki­mää­rin omi­nai­suuk­sil­taan eri­lai­sia kuin mie­het (ja ole­te­taan tämän eron jos­sain mää­rin päte­vän myös joh­ta­jiin), niin voi­ta­neen pitää toden­nä­köi­se­nä nais­ten eri­tyis­piir­tei­den tule­van parem­min huo­mioi­duik­si ja arvos­te­tuik­si sel­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä, joi­ta joh­taa nai­nen, juu­ri sik­si että nii­tä joh­taa nai­nen. Mas­ku­lii­nis­ten omi­nai­suuk­sien arvos­ta­mi­nen ja hyö­dyn­tä­mi­nen puo­les­taan osa­taan jo val­miik­si, kos­ka se on lii­ke­toi­min­nas­sa nor­mi ja lähtökohta.

    On tot­ta, ettei mikään sano­ma­ni todis­ta olet­ta­maa­ni kausa­li­teet­tia, mut­ta toi­saal­ta minun on vai­kea ymmär­tää mik­si kukaan oikeas­ti tar­vit­si­si suu­ria todis­tus­pon­nis­te­lu­ja kes­kus­te­lu­kump­pa­nil­taan ymmär­tääk­seen, että moni­puo­li­sen tie­to- ja tai­to­va­li­koi­man hyö­dyn­tä­mi­nen tuot­taa toden­nä­köi­ses­ti parem­man tulok­sen ver­rat­tu­na sup­pean vali­koi­man hyödyntämiseen.

  208. Riit­ta:

    Aina­kin minul­la on sen ver­ran omia­kin ansioi­ta, ettei tar­vit­see omaa ase­maa kohot­taa mie­hen kautta.

    Nyt oot kyl­lä vähän hako­teil­lä. Kukaan ei luule/väitä että nai­sen pre­fe­rens­si kor­kean sta­tuk­sen omaa­viin mie­hiin joh­tui­si hei­dän omas­ta arvot­to­muu­des­taan. Se vaan joh­tuu sii­tä, että kor­kean sta­tuk­sen omaa­vat mie­het tuot­ta­vat hyviä jäl­ke­läi­siä ja pys­ty­vät huo­leh­ti­maan jäl­ke­läi­sis­tään paremmin.

    Saa­ra:

    Tämä ole­tus kan­nat­taa teh­dä sik­si, että ilmiö­tä voi­tai­siin tutkia.

    Niin no minus­ta olis hyvä eka­na tut­kia onko ilmiö­tä ole­mas­sa, eikä olet­taa, että se on ole­mas­sa ja tut­kia sen olemusta.

    No kel­paa­ko sinul­le perus­te­luk­si se, että minä en pidä statuksesta

    Tot­ta­kai kel­paa. Se on tie­tys­ti sen ver­ran raju väi­te, että sal­lit minun suh­tau­tua sii­hen jos­sa­kin mää­rin skep­ti­ses­ti. (Samal­la taval­la kuin sinä­kin var­mas­ti suh­tau­tui­sit minun väit­tee­seen, että en arvos­ta kump­pa­nis­sa­ni hänen fyy­sis­tä kauneuttaan.)

    Onko täs­sä nyt sinun mie­les­tä­si tosi­aan­kin toden­nä­köi­sin­tä, että arvos­tan mai­nit­tu­ja omi­nai­suuk­sia tuon sta­tus­kor­re­laa­tion vuok­si, vaik­ka en arvos­ta­kaan mie­hiä joil­la on sta­tus­ta ilman nii­tä ominaisuuksia?

    Onko sinus­ta tosi­aan­kin toden­nä­köis­tä, että mie­het arvos­ta­vat esim. pit­kiä pak­su­ja hiuk­sia, tiet­tyä lantio/vyötärä suh­det­ta ja suu­ria rin­to­ja nii­den hedel­mäl­li­syys­kor­rel­laa­tion takia, vaik­ka mies ei haluai­si lap­sia? Minus­ta on. Mik­si sama ei päti­si nais­ten sta­tuk­sen arvostamiseen?

    Enhän minä väit­tä­nyt, että en oli­si kiin­nos­tu­nut kump­pa­ni­ni mai­ni­tuis­ta omi­nai­suuk­sis­ta, vaan että olen niis­tä kiin­nos­tu­nut nii­den itsen­sä vuok­si (sen vuok­si mitä niis­tä saan), enkä sik­si että kump­pa­nil­le­ni voi seu­ra­ta niis­tä kor­kea status.

    No mut­ta miten sinä voit erot­taa nämä tun­teet itses­sä­si? Mis­tä tie­dät, että et saa näis­tä omi­nai­suuk­sis­ta jotain juu­ri sik­si, että ne ovat hyvä sig­naa­li kor­keas­ta statuksesta?

    Mut­ta ei täs­tä seu­raa, että nykyih­mi­ses­tä esi­tet­ty väit­tä­mä: mies halu­aa hedel­mäl­li­sen nai­sen oli­si joten­kin enem­män tot­ta kuin väit­tä­mä: mies halu­aa kau­niin naisen.

    hmmm… en oikein tie­dä. Minus­ta jos hedel­mäl­li­syyt­tä on vai­kea tun­nis­taa ennen kuin on har­ras­ta­nut sek­siä lukui­sia ker­to­ja ja parin valin­ta teh­dään ennen kuin har­ras­taa sek­siä ja jos kau­neus kor­rel­loi hedel­mäl­li­syy­den kans­sa, niin voi­daan kyl­lä ihan hyvin sanoa, että mies halu­aa hedel­mäl­li­sen nai­sen ja tämän tavoit­teen saa­vut­taak­seen, hän tavoit­te­lee kau­nii­ta naisia.

    Riit­ta:

    ohje on (tai oli aina­kin vie­lä sil­loin kun minä väit­te­lin) kir­joi­tet­tu niin, että mies on nor­mi, nai­nen poikkeus.

    Yri­tät­kö nyt sanoa, että jos jol­la­kin nais­val­tai­sel­la alal­la olis tar­kem­mat ohjeet nais­ten pukeu­tu­mi­sel­le ja mies­ten pukeu­tu­mis­ta sivut­tai­siin jos­sain sivu­lausees­sa, niin tämä oli­si todis­te sii­tä miten yhteis­kun­nan tasol­la nai­nen on normi?

  209. Minä­kään en kai­paa mies­lii­ket­tä yhtään mihin­kään. Mut­ta tämä ei lii­ty asi­aan pal­joa­kaan; mies­liik­keel­lä ei ole otet­ta sosi­aa­li­toi­mis­ta, ter­veys­pal­ve­luis­ta jne, eikä yksi­noi­keut­ta sanan “tasa-arvo” käyt­tä­mi­seen. Femi­nis­teil­lä on. 

    Minus­ta on suo­ras­taan irvo­kas­ta, että kun nai­sen pukeu­tu­mis­koo­di — joka muu­ten on muu­ten­kin vapaam­pi ja vähem­män kont­rol­loi­tu kuin mie­hen tilan­tees­sa kuin tilan­tees­sa — esi­te­tään jos­sain ohjeis­sa yli­mal­kai­ses­ti, tämä ikään­kuin joten­kin mitä­töi kaik­ki ne muut tosiasiat.

    Neu­vo­lois­sa ja ter­veys­kes­kuk­sis­sa jne. ole­tus­pu­he­lin­nu­me­ro lap­sen tie­dois­sa on äidin nume­ro. Ei isän, ei vaik­ka minä kul­je­tan lap­sia näi­hin ehkä 90 pro­sent­tia tapauk­sis­ta. Ei, en pidä tätä tasa-arvo-ongel­ma­na tai syr­jin­tä­nä, mut­ta point­ti on, että jul­ki­nen sek­to­ri on raken­net­tu nai­sil­le suun­nil­leen alus­ta lop­puun. Mies­val­tai­sil­la työ­pai­koil­la tasa-arvo­stra­te­giat laa­di­taan niin, että nais­ten vir­kis­tys­toi­min­taan pitää käyt­tää sama mää­rä kuin mies­ten vas­taa­vaan. Sii­nä mis­sä mie­het sit­ten “toi­min­ta­päi­vä­nä” pais­ta­vat mak­ka­rat taka­pi­hal­la, työ­pai­kan nai­set käy­vät kyl­py­läs­sä hie­ron­nas­sa ja kasvohoidoissa. 

    Tämä on ihan arki­päi­vää kaik­kial­la yhteis­kun­nas­sa. Mitään vas­taa­via sym­met­ria­rik­ko­ja ei teh­dä mies­ten hyväk­si, ja hyvä niin, kos­ka suku­puo­leen koh­dis­tu­va syr­jin­tä on väärin.

  210. Saa­ra ja Otso ovat siis sitä miel­tä, että nai­sen toi­seus on ilmi­sel­vää, mut­ta sitä ei vain havaita. 

    Mitä­hän mer­ki­tys­tä on jol­lain ilmiöl­lä, jota ei havait­se? Ja miten se voi olla sil­loin selvää..?

    Kun nyt asi­aa rupe­sin miet­ti­mään, niin toi­seus-ase­tel­ma­han on pikem­min­kin päin­vas­toin. Mie­het ovat tois­si­jai­sia pari­suh­tees­sa, ero­ti­lan­teis­sa, las­ten huol­ta­juu­des­sa ja heil­tä puut­tuu jopa oikeus saa­da mitään sanan­si­jaa sii­nä, syn­tyy­kö hei­dän lap­sen­sa vai abor­toi­daan­ko tämä. 

    Mie­hil­lä on edel­leen enem­män talou­del­lis­ta val­taa, mut­ta tekee­kö tämä yksi­tyis­koh­ta nai­sis­ta toi­seu­den edus­ta­jia? Ei minusta!

    Mar­ja Tiu­ra on mää­ki­nyt medias­sa, että koh­del­tai­siin­ko hän­tä näin, jos hän oli­si mies. 

    Kuka mies voi­si vetää täl­lais­ta kort­tia esiin? Nai­sil­la on kum­mal­li­sia erioi­keuk­sia vedo­ta suku­puo­leen­sa mitä kum­mal­li­sim­mis­sa tilanteissa.

  211. Art­tu­ri:

    heh… no mä kiistän. 

    Kir­joi­tin­pa näem­mä aika löy­säs­ti, hyvä että puu­tuit sii­hen. Jos sopii, vedän aja­tuk­sen tuol­la muo­toi­lul­la takai­sin, ja yri­tän esit­tää sen paremmin.

    Meil­lä on kult­tuu­ri, jos­sa nai­siin ja mie­hiin koh­dis­tuu sel­väs­ti eri­lai­set odo­tuk­set ja hei­tä arvioi­daan usein (yleen­sä?) eri kriiteerein. 

    Esi­mer­kik­si monet nais­po­lii­ti­kot ovat jou­tu­neet hir­ve­ään ryö­py­tyk­seen teh­ty­ään type­ryyk­siä (Kar­pe­la, Lin­den, Tiu­ra, Jät­teen­mä­ki nyt eka­na tulee mie­leen). Omil­la teoil­laan he ovat kri­tii­kin ansain­neet, mut­ta vas­taa­via type­ryyk­siä teh­neet mie­het pää­se­vät pal­jon vähem­mäl­lä. Esi­mer­kik­si Jäät­teen­mä­ki jou­tui läh­te­mään pal­jon vähem­mäs­tä sekoi­lus­ta kuin mitä Van­ha­sen koh­dal­la on jo tul­lut esiin. Yksit­täis­ta­pauk­set ovat aina yskit­täi­siä, mut­ta aika sel­vä tren­di tuos­sa on nähtävissä.

    Vas­taa­va esi­merk­ki toi­seen suun­taan on se kuin­ka oikeu­des­sa nai­nen usko­taan pal­jon hel­pom­min päte­väk­si huol­ta­jak­si lap­sel­le kuin mies (täs­tä tai­si olla tut­ki­muk­sia­kin, jos muis­tan oikein).

    Jois­sain asiois­sa eri kri­tee­rit ovat sel­väs­ti nai­sil­le huo­nom­mat, toi­sis­sa mie­hil­le, ja monis­sa ei voi sanoa onko jom­man kum­man suku­puo­len ase­ma ylei­ses­ti huo­nom­pi. Mut­ta sil­loin­kin moni yksi­lö kär­sii. Vaik­ka esi­merk­ki­nä mie­hen on han­ka­la ryh­tyä las­ten­hoi­ta­jak­si tai nai­sen koo­de­rik­si, jol­loin tätä halua­va yksi­lö kokee hait­taa vaik­kei mitään koko suku­puo­leen koh­dis­tu­vaa hait­taa olisikaan.

    Noin näp­pi­tun­tu­mal­la erot voi kar­keas­ti ste­reo­ty­pi­soi­da mal­lik­si, että tur­val­li­nen koti (lap­set, kulu­tus, hoi­va) on nai­sen val­ta­kun­ta ja paha ulko­maa­il­ma (poli­tiik­ka, sota, bis­nes) mie­hen. (Tämä oli nyt vain havain­nol­lis­tus vaku­tel­mas­ta, ei mikään fak­tu­aa­li­nen väittämä)

    Koko­nai­sar­vion esit­tä­mi­nen sii­tä, kum­pi suku­puo­li mah­dol­li­ses­ti kär­sii enem­män on vai­ke­aa, luul­ta­vas­ti mah­do­ton­ta ja vii­me­kä­des­sä yhden­te­ke­vää. Monet asiat ovat yhteis­mi­tat­to­mia, ja vaik­ka suku­puol­ten “kär­si­myk­set” saa­tai­siin tasa­pai­noon, ei se tar­koi­ta että yksi­löt oli­si­vat tasa-arvoi­sia eikä siten ole mikään jär­ke­vä päämäärä. 

    Ihmis­ten arvioin­ti eri kri­tee­reil­lä suku­puo­len mukaan on kui­ten­kin ongel­ma. Se tuot­taa hait­taa yksi­löil­le, joi­den valin­to­ja se käy­tän­nös­sä rajoit­taa. Ongel­man rat­kai­se­mi­nen lain­sää­dän­nöl­lä on vain raja­tus­ti mah­dol­lis­ta, ja ymmär­tääk­se­ni lain­sää­dän­töm­me kat­taa jo oleel­li­set asiat (syr­jin­tä­kiel­to lähin­nä). Kyse on kult­tuu­ris­ta. Ja kun taus­tal­la var­mas­ti on osin bio­lo­gia, ei tuo­ta vält­tä­mät­tä koko­naan edes voi rat­kais­ta nykyihmisillä.

    mies.asia:

    Ole­tan, että et ole tutus­tu­nut nais­tut­ki­muk­sen ase­maan yli­opis­tois­sa, TANEn tai STM:n toi­min­taan tai tasa-arvo­yk­si­kön kokoonpanoon? 

    Näis­sä pai­kois­sa voi­daan ehkä puhua femi­nis­ti­ses­tä hege­mo­nias­ta. Nais­tut­ki­muk­sen nimen muut­ta­mi­nen suku­puo­li­tut­ki­mu­kek­si on täl­tä kan­nal­ta oie­kan suun­tai­nen askel, jos­kin eihän pelk­kä nimi muu­ta asioi­ta. Ja tasa-arvo­asioi­den neu­vot­te­lu­kun­nann suku­puo­li­ja­kau­ma on aivan absurdi.

    Yli­pään­sä olen samaa miel­tä usean muun tääl­lä kir­joit­ta­neen kans­sa sii­tä, että tasa-arvoa ei pidä lähes­tyä nais­ky­sy­myk­se­nä, kuten yhä edel­leen usein teh­dään. Oikeas­sa tasa-arvos­sa ei ole kyse ole nais­ten, eikä edes suku­puol­ten vaan yksi­löi­den tasa-arvos­ta. Tasa-arvon typis­tä­mi­nen nais­ky­sy­myk­sek­si ei yleen­sä ole nais­ten­kaan etu (tai aina­kaan useim­pien nais­puo­lis­ten ihmis­ten etu).

    En kui­ten­kaan vii­taan­nut näi­hin yksit­täi­siin paik­koi­hin, jois­sa jon­kin­lai­nen femi­nis­ti­nen hege­mo­nia kiel­tä­mät­tä voi olla ole­mas­sa, vaan hege­mo­nias­ta yhteis­kun­nas­sa ylei­sem­min (tyy­liin että femi­nis­min kri­tiik­kiä ei voi esit­tää). Olin luke­vi­na­ni aiem­mas­sa kes­kus­te­lus­sa väit­tei­tä tai vähin­tään impli­kaa­tioi­ta täl­läi­sen ole­mas­sao­los­ta (laki­sää­tei­nen val­tio­fe­mi­nis­mi jne). Jos kukaan ei kui­ten­kaan täl­läis­tä esit­tä­nyt, pahoit­te­len olki­nu­ken kis­ko­mis­ta esiin, ja voim­me sen toi­vot­ta­vas­ti hau­da­ta vähin äänin.

  212. Tie­de­mies
    “Minä­kään en kai­paa mies­lii­ket­tä yhtään mihinkään.”

    Kuvit­te­let­ko että ilman mies­lii­ket­tä saa­daan mies­ten syr­jin­tä kor­jat­tua? Että femi­nis­ti­nen lii­ke huo­maa itsea­sias­sa vas­tus­ta­van­sa tasa-arvoa?

    Minus­ta tuol­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa on idea­lis­ti­sen naii­vi. Mies­lii­ket­tä tar­vi­taan aivan päi­vä­sel­väs­ti, kos­ka nykyi­set tasa-arvo­asioi­ta aja­vat tahot eivät oikeas­ti aja tasa-arvoa, eikä nai­sil­la muu­ten­kaan ole min­kään­lais­ta kan­nus­tet­ta ajaa mies­ten asioita.

  213. Tie­de­mies, arva­sin­kin, että olet koh­dan­nut enem­män­kin noi­ta tilan­tei­ta, mis­sä nai­nen on nor­mi (nyt kun kir­joi­tit, niin on meil­lä­kin käy­nyt niin, että vies­ti päi­vä­ko­dis­ta ei ole saa­vut­ta­nut van­hem­pia, kos­ka ovat soit­ta­neet vain äidil­le). Ne jää­vät nai­sel­ta hel­pos­ti huo­maa­mat­ta sii­nä mis­sä “mies on normi”-tilanteet jää­vät mie­hel­tä huo­maa­mat­ta. Enkä nyt yrit­tä­nyt­kään väit­tää, että tuo pukeu­tu­mis­oh­je oli­si min­kään­lai­nen ongel­ma, se on vain simp­pe­li esi­merk­ki, joka tuli ensim­mäi­se­nä mieleen. 

    Art­tu­ri, se että mie­hen kor­kea sta­tus ja kyky huo­leh­tia jäl­ke­läi­sis­tään kor­re­loi­vat ei ole mikään syy tavoi­tel­la mies­tä, jol­la on kor­kea sta­tus, kos­ka näi­den välil­lä ei ole suo­raa syy-yhteyt­tä. On pal­jon kor­kean sta­tuk­sen mie­hiä, jot­ka käy­vät koto­na lähin­nä nuk­ku­mas­sa. Minä aina­kin haluan lap­sil­le­ni läs­nä­ole­van isän.

  214. Otso Kive­käs:

    Ihmis­ten arvioin­ti eri kri­tee­reil­lä suku­puo­len mukaan on kui­ten­kin ongel­ma. Se tuot­taa hait­taa yksi­löil­le, joi­den valin­to­ja se käy­tän­nös­sä rajoittaa.

    Niin siis kyl­lä­hän se tuot­taa hyö­ty­jä­kin. Aika paha men­nä sano­maan onko koko­nai­suus plus­sal­la vai ei. Eikös tämä ole vähän sama jut­tu kuin mikä tahan­sa kohi­nai­nen sig­naa­li, että kyl­lä sen seu­raa­mi­ses­ta on hyö­tyä, vaik­ka se ei aina ihan oikees­sa oliskaan.

  215. Siis mis­sä nimen­omai­sis­sa asiois­sa he ovat parem­pia? Toden­nä­köi­sim­min eri­tyi­ses­ti juu­ri niis­sä tie­dois­sa ja tai­dois­sa, jois­sa nai­set ovat kes­ki­mää­rin muu­ten­kin mie­hiä parempia ”

    Heh, yri­tys­ten joh­ta­mi­nen on kui­ten­kin aika kaa­va­mais­ta. Olit nai­nen tai mies, jos valit­set mah­dol­li­sis­ta inves­toin­neis­ta sen joka tod. näk. antaa par­haat tuo­tot niin luul­ta­vas­ti menes­tyt. Jos taas valit­set sen, joka antaa alhai­sim­mat tuo­tot, niin et menes­ty. Näin yksinkertaista.

    Eli tur­ha rum­mut­taa jotain nais­ten eri­lais­ta toi­min­ta­ta­paa. Ei sitä ole. Minul­la­kin on ollut omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni sekä hyviä että huo­no­ja nais­po­mo­ja, jotak oli­vat kaik­ki eri­lai­sia joh­ta­ji­na. Eikä heis­sä näky­nyt mitään “nai­seut­ta” joh­ta­ji­na. Puu­ta­hei­nää siis.….

  216. Tie­de­mies: “Minä­kään en kai­paa mies­lii­ket­tä yhtään mihinkään.”

    Et siis kai­paa muu­tos­ta nykyi­seen femi­nis­tien domi­noi­maan tasa-arvo­po­li­tiik­kaan, ‑tut­ki­muk­seen, resurs­sien jaka­mi­seen jne? 

    Oli­si hyvä, jos joku pys­tyi­si esit­tä­mään kon­kreet­ti­sen vaih­toeh­don mies­liik­keen pys­tyt­tä­mi­sel­le, jos sil­ti halu­aa asioi­hin edes pien­tä muu­tos­ta tas­a­puo­li­sem­paan suun­taan. Toi­vo­mi­nen ei oikein riitä. 

    Voi­sin itse­kin ren­tou­tua ja antaa asioi­den men­nä omal­la pai­nol­laan, kun tie­täi­sin että mies­lii­ket­tä ei tar­vi­ta mihinkään.

    Art­tu­ri: “Meil­lä on kult­tuu­ri, jos­sa nai­siin ja mie­hiin koh­dis­tuu sel­väs­ti eri­lai­set odo­tuk­set ja hei­tä arvioi­daan usein (yleen­sä?) eri kriiteerein.”

    Tapaus Audi-mies ja Ilk­ka “teks­ta­ri” Kaner­va tule­vat mie­leen esi­merk­kei­nä toi­sel­ta puolelta.

    Art­tu­ri: Nais­tut­ki­muk­sen nimen muut­ta­mi­nen sukupuolitutkimukeksi

    Tämä muu­tos tapah­tui vain Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa ja nimen muka­na ei tosi­aan muut­tu­nut mitään muu­ta. Suo­mes­sa ope­te­taan nais­tut­ki­mus­ta myös 7 muus­sa yliopistossa.

    Art­tu­ri: “Olin luke­vi­na­ni aiem­mas­sa kes­kus­te­lus­sa väit­tei­tä tai vähin­tään impli­kaa­tioi­ta täl­läi­sen ole­mas­sao­los­ta (laki­sää­tei­nen val­tio­fe­mi­nis­mi jne).”

    En ole luke­nut koko kes­kus­te­lua tark­kaan, mut­ta val­tio­fe­mi­nis­mi on ylei­nen käsi­te esi­mer­kik­si TANEn jul­kai­suis­sa. Femi­nis­ti­siä ideoi­ta on ymmär­tääk­se­ni saa­tu laa­jal­ti läpi lain­sää­dän­töön, ja nais­lii­ke pitää saa­vu­tet­tua yhteis­työ­tä val­tion kans­sa esimerkillisenä.

    Tämä on mah­dol­lis­ta­nut sen, että Suo­mi on edel­lä­kä­vi­jä nais­tut­ki­muk­sen ja tasa-arvo­po­li­tii­kan yhdis­tä­mi­ses­sä. ‘Femi­nis­ti­nen aika­mat­ka’ ei oli­si ollut mah­dol­lis­ta ilman val­tio­fe­mi­nis­min ja suo­ma­lai­sen tut­ki­jayh­tei­sön välis­tä toi­mi­vaa yhteis­työ­tä, joka on kan­sain­vä­li­ses­ti­kin arvioi­tu­na ainut­laa­tuis­ta. Myös tule­vai­suu­des­sa tar­vit­sem­me nais­tut­ki­muk­sen ase­man vah­vis­ta­mis­ta.” (STM 2006.)

    Anne Hol­lin ja Johan­na Kan­to­lan (2007) tii­vis­tyk­sen mukaan suo­ma­lai­sen val­tio­fe­mi­nis­min kun­nian­hi­moi­set tavoit­teet tör­mää­vät toi­meen­pa­no-ongel­miin.” (STM/Julkunen 2009.)

    - — ei vaih­toeh­toi­nen nais­nä­kö­kul­ma ole meil­lä ollut yhtä näky­vä kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa ja Kana­das­sa (vrt. net­ti­ra­por­tin sanas­tos­sa val­tio­fe­mi­nis­mi).” (STM.)

    Poh­jois­maa­lais­ta femi­nis­miä on kut­sut­tu myös val­tio­fe­mi­nis­mik­si. Anglo­sak­si­set nais­liik­keet toi­mi­vat usein oppo­si­tios­sa val­tioon, jon­ka koneis­ton aja­tel­laan ole­van estee­nä suku­puol­ten väli­sen tasa-arvon toteu­tu­mi­sel­le ja jon­ka muut­tu­mi­sek­si on toi­mit­ta­va sen ulko­puo­lel­la itse­näi­sis­sä ja puo­lue­po­liit­ti­ses­ti sitou­tu­mat­to­mis­sa nais­liik­keis­sä. Poh­jois­mais­sa hyvin­voin­ti­val­tio­ta on sen sijaan pidet­ty nai­sys­tä­väl­li­se­nä eikä pat­riar­kaa­li­se­na ja nai­sia alis­ta­va­na raken­tee­na. Nai­sys­tä­väl­li­nen val­tio tar­jo­aa sosi­aa­li­pal­ve­lu­ja — -” (Euro­fem.)

  217. Tie­de­mies:

    Minus­ta on suo­ras­taan irvo­kas­ta, että kun nai­sen pukeu­tu­mis­koo­di – joka muu­ten on muu­ten­kin vapaam­pi ja vähem­män kont­rol­loi­tu kuin mie­hen tilan­tees­sa kuin tilan­tees­sa – esi­te­tään jos­sain ohjeis­sa yli­mal­kai­ses­ti, tämä ikään­kuin joten­kin mitä­töi kaik­ki ne muut tosiasiat.

    Vede­tään­pä hen­keä het­kek­si. Tääl­lä ei var­mas­ti kukaan esit­tä­nyt, että Rii­tan esi­merk­ki mitä­töi­si yhtään mitään mies­ten sor­toa. Täs­tä ei ole kysymys.

    Minus­ta tämä nais­ten toi­seus ei aina edes tar­koi­ta sor­toa, enkä pää­asias­sa aina­kaan itse edes puhu sii­tä kuin se oli­si sor­toa. Nais­ten todel­li­nen (ja taha­ton) sor­ta­mi­nen tapah­tuu hel­pom­min ja sala­ka­va­lam­min niin kau­an kuin ilmiö­tä ei tun­nis­te­ta, mut­ta ilmiö itses­sään ei ole sor­toa. Se on vähän niin kuin puhe­li­men käyt­tö­jär­jes­tel­mä, joka voi olla jokin eri­lai­sis­ta vaih­toeh­dois­ta, ja joka ohjaa puhe­li­men toi­min­taa, mut­ta jota käyt­tä­jä ei havait­se niin kau­an kuin se toi­mii hänen odo­tus­ten­sa mukaisesti.

    Lisäk­si tun­nus­tan häti­köi­nee­ni, kun sanoin ettei nai­nen kos­kaan ole nor­mi. On mah­dol­lis­ta (toden­nä­köis­tä), että per­he-elä­mäs­sä ja kotiin liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä asia tosi­aan on nime­no­maan niin.

    Sit­ten täy­tyy vie­lä sanoa, että minus­ta näi­den nor­mia­se­tel­mien muut­ta­mi­seen on tur­ha urha­ta kovas­ti pauk­ku­ja, kos­ka nykyi­ses­sä kehi­tys­vai­hees­sam­me ihmi­sai­vot eivät pys­ty yllä­pi­tä­mään kah­ta nor­mia saman­ai­kai­ses­ti. Nor­mi­tus on siis aina vinou­tu­nut­ta jom­man kum­man suku­puo­len suun­taan, niin kau­an kuin ihmi­set jaot­te­le­vat toi­si­aan suku­puo­len mukaan.

    Minus­ta hie­no rat­kai­su tähän oli­si se, että suku­puo­len mukaan jaot­te­lu lop­pui­si. Mut­ta kos­ka en usko täl­lai­sen voi­van lähiai­koi­na toteu­tua, pidän jär­ke­vim­pä­nä pyr­ki­mys­tä sii­hen, että tie­dos­tai­sim­me ja tun­nis­tai­sim­me meil­lä kul­loin­kin käy­tös­sä ole­van nor­min. Jos itse tie­däm­me, mis­tä on kyse, ja mil­lä tavoil­la se vai­kut­taa eri tilan­teis­sa, osaam­me parem­min hal­li­ta näi­tä vai­ku­tuk­sia ja ennal­taeh­käis­tä kiel­tei­sim­piä niistä.

  218. kive­käs: “Esi­mer­kik­si monet nais­po­lii­ti­kot ovat jou­tu­neet hir­ve­ään ryö­py­tyk­seen teh­ty­ään type­ryyk­siä (Kar­pe­la, Lin­den, Tiu­ra, Jät­teen­mä­ki nyt eka­na tulee mieleen).”

    Mites Ilk­ka Kaner­va? Oli­ko minis­te­rin pos­tin mene­tys sopi­va ran­gais­tus? Ja kuin­ka­han pal­jon van­has­ta pil­kat­tiin lau­ta­ka­sas­ta jne.

    Eli olet aivan vää­ril­lä jäl­jil­lä. Kyl­lä mies­po­lii­tik­ko saa myös erit­täin kovaa kohtelua.

  219. Eli­na:

    Saa­ra ja Otso ovat siis sitä miel­tä, että nai­sen toi­seus on ilmi­sel­vää, mut­ta sitä ei vain havaita.

    Mitä­hän mer­ki­tys­tä on jol­lain ilmiöl­lä, jota ei havait­se? Ja miten se voi olla sil­loin selvää..?

    Sanoin: sitä on vai­kea havaita.

    Ilmiöi­tä, joil­la on mer­ki­tys­tä mut­ta joi­ta on vai­kea havai­ta, voi­daan lue­tel­la vaik­ka kuin­ka pal­jon. Tie­to­tek­nii­kan käyt­tö­jär­jes­tel­mät ovat sel­lai­sia. Iäkäs nais­puo­li­nen suku­lai­se­ni, joka tutus­tui tie­to­ko­nei­siin vas­ta aikui­siäl­lä, ei vie­lä­kään ymmär­rä mikä käyt­tö­jär­jes­tel­mä on. Hän havait­see Win­dow­sis­sa esiin­ty­viä ohjel­mien kuvak­kei­ta ja ikku­noi­ta, mut­ta ei itse käyt­tö­jär­jes­tel­mää, joka luo nämä hänen näh­tä­vil­leen. Vaik­ka hänel­le yrit­tää selit­tää asi­aa, hän ei tun­nu ymmär­tä­vän sitä, kos­ka sen havait­se­mi­nen käy­tän­nös­sä on niin vaikeaa.

    Typo­gra­fia, kir­ja­sin­muo­toi­lu, on täl­lai­nen asia. Sen havait­see yleen­sä vas­ta kun se on men­nyt jol­la­kin tavoin myön­kään (pait­si jos on amma­til­taan kirjasinmuotoilija).

    Mikä tahan­sa aja­tus­ra­ken­nel­ma, jota käy­te­tään päät­te­lys­sä läh­tö­ole­tuk­se­na, on vai­kea havai­ta päät­te­ly­pro­ses­sin sisäl­tä. Jos vaik­ka­pa sume­aa logiik­kaa edel­lyt­tä­vää ongel­maa yri­te­tään käsi­tel­lä nor­maa­lin logii­kan reu­naeh­doin, tulok­sek­si ei vält­tä­mät­tä saa­da mitään käyt­tö­kel­pois­ta, ja syy­tä tähän voi olla hyvin vai­kea huo­ma­ta (ellei ole har­jaan­tu­nut siihen).

    Se, että yhteis­kun­nas­sa ja lii­ke-elä­mäs­sä nai­nen on poik­keus, oli itsel­le­ni­kin vai­kea havai­ta, vaik­ka olen nai­nen. Olen nimit­täin kas­va­nut kult­tuu­ris­sa, jos­sa mies on nor­mi, ja sik­si oppi­nut pitä­mään tätä ase­tel­maa luon­nol­li­se­na läh­tö­ole­tuk­se­na. Olen oppi­nut ali­ta­jui­ses­ti ajat­te­le­maan kai­kes­ta havait­se­mas­ta­ni ja koke­mas­ta­ni, että se ei kos­ke ensi­si­jai­ses­ti minua. Tämän olen tajun­nut vas­ta aikui­se­na, mie­he­ni pureu­dut­tua jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti, pit­kä­kes­toi­ses­ti ja psy­ko­te­ra­pia­mai­ses­ti syväl­le ajat­te­lu­ni ja toi­min­ta­ni raken­tei­siin (kii­tos hänel­le, se vaa­ti aika pal­jon työ­tä). Tämä tajua­mi­nen oli aika hur­ja koke­mus, mut­ta sen jäl­keen­kään näi­den nor­mi­ra­ken­tei­den havait­se­mi­nen ei ole ollut miten­kään eri­tyi­sen helppoa. 

    Olen siis (ollut) sivus­ta­kat­so­ja ja sivuun astu­ja jopa omas­sa elä­mäs­sä­ni, kos­ka sii­nä­kin mies on läh­tö­koh­tai­ses­ti ollut nor­mi. En väi­tä, että näin käy kai­kil­le nai­sil­le, mut­ta kuu­le­mie­ni ker­to­mus­ten perus­teel­la ilmei­sen monel­le kyl­lä. Ja kun tähän ajat­te­lu­ta­paan on kas­va­nut, sii­tä on hyvin vai­ke­aa oppia kas­va­maan ulos. Se on vähän kuin robot­ti alkai­si tie­dos­taa ja muut­taa omaa (edel­leen käyn­nis­sä ole­vaa) ohjelmointiaan.

    Yllä sanot­tu ei mer­kit­se, ettei­vät nai­set voi­si olla aktii­vi­sia toi­mi­joi­ta ja arvos­sa pidet­ty­jä ihmi­siä, kuten vaik­ka­pa Karin iso­äi­ti. Olen itse sen ver­ran aktii­vi­nen, että moni yllät­tyy pahan ker­ran kuul­les­saan tuon ker­to­muk­se­ni. Se on kui­ten­kin tot­ta ja vai­kut­taa edel­leen elä­mää­ni ja pärjäämiseeni.

    Taval­laan ymmär­rän sen, että sano­taan ole­van nais­ten oma vika ettei­vät he mm. pyy­dä tar­peek­si palk­kaa. Mut­ta samoin voi­si sanoa ole­van susien kas­vat­ta­man lap­sen oma vika, ettei hän puhu (no tämä oli­si ken­ties astet­ta ran­kem­min sanot­tu, mut­ta ilmiö on luon­teel­taan saman­ta­pai­nen). Tai mies­ten vika, ettei­vät he (kes­ki­mää­rin) hoi­da lap­si­aan (vaik­ka on esim. ole­mas­sa nai­sia, jot­ka eivät anna mie­hen hoi­taa, tai anta­vat ja sit­ten hauk­ku­vat kaik­kea mitä mies tekee).

    Kuten jo todet­tua, en usko että nor­mit­ta­mi­ses­ta on mah­dol­lis­ta luo­pua niin kau­an kuin näem­me ihmi­set mie­hi­nä ja nai­si­na. Sik­si toi­voi­sin ihmis­ten edes tule­van tie­toi­sik­si täs­tä nor­mit­ta­mi­ses­ta — jo sen tie­dos­ta­mi­nen kun voi ehkäis­tä kiel­tei­siä seu­rauk­sia ihan riit­tä­väs­sä määrin.

  220. Saa­ra:

    Kai­kis­ta tosis­ta asiois­ta ei ole pitä­vää näyt­töä jokai­sel­la ajan­het­kel­lä. Olet­ko samaa vai eri miel­tä? Pidät­kö mah­dol­li­se­na, että jokin, mitä sinä et hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti havait­se, voi olla olemassa?

    Tie­tys­ti sel­lais­ta on ole­mas­sa mitä minä en havait­se. Samoin sinä saa­tat kuvi­tel­la havait­se­va­si sel­lais­ta mitä ei ole. Miten se tähän liit­tyy? Jos joku kek­sii teo­rian näky­mät­tö­mäs­tä pat­riar­kaa­tis­ta ja vaa­tii sen perus­teel­la poliit­ti­sia toi­men­pi­tei­tä, haluan näyt­töä teo­rian tuek­si ennen kuin hyväk­syn toi­men­pi­teet. Femi­nis­tit ovat run­no­neet halua­maan­sa poli­tiik­kaa läpi ilman näyt­töä ja tätä en voi hyväk­syä. Val­tao­sa hei­dän aja­tuk­sis­taan tun­tuu perus­tu­van nais­ten ole­tet­tuun uhria­se­maan ja tätä uhria­se­maa itse­ään taas ei ole osoi­tet­tu mil­lään taval­la. Kos­ka uhria­se­ma on kui­ten­kin hyväk­syt­ty poli­tii­kas­sa, sen perus­teel­la voi­daan vaa­tia suun­nil­leen mitä tahan­sa paran­nuk­sia nais­ten ase­maan. Min­kään toteu­tu­nei­den etui­suuk­sien ei kui­ten­kaan usko­ta nos­ta­van nai­sia mies­ten tasol­le saa­ti ohi. 

    Jos sinua ei oikeas­taan kiin­nos­ta edes yrit­tää ymmär­tää, mis­tä havait­se­mas­ta­ni ja todel­li­sek­si koke­mas­ta­ni asias­ta minä puhun, älä pyy­dä minua selit­tä­mään sitä.

    Ymmär­rän erit­täin hyvin mis­tä puhut, kos­ka olen kuul­lut saman aikai­sem­min niin mon­ta ker­taa. Ongel­ma­na on se, että näky­mät­tö­män pat­riar­kaa­tin mää­räl­li­nen tois­te­lu ei vakuu­ta minua asian ole­mas­sao­los­ta. Sel­vää on, että mie­hiin ja nai­siin suh­tau­du­taan monis­sa asiois­sa kes­ki­mää­rin hie­man eri tavoin. En kui­ten­kaan ole tähän men­nes­sä saa­nut yhtään syy­tä uskoa, että nämä eri­lai­set suh­tau­tu­mis­ta­vat toi­mi­si­vat koko­nai­suu­des­saan nai­sia vas­taan ja mies­ten eduksi. 

    Voi olla, että nais­joh­ta­jat ovat vali­koi­tu­neem­pia ja siten kes­ki­mää­rin parem­pia (jos väi­tät näin ole­van, myön­nät samal­la lasi­kat­toil­miön olemassaolon)

    En mis­sään tapauk­ses­sa myön­nä lasi­ka­ton ole­mas­sao­loa tuol­la perus­teel­la. Havain­nol­lis­tan asiaa:

    Ole­te­taan, että meil­lä on kak­si ryh­mää A ja B. Ryh­mät ovat joh­ta­jao­mi­nai­suuk­sil­taan ident­ti­siä. Syys­tä tai toi­ses­ta ryh­män A edus­ta­jis­ta suu­rem­pi osa on moti­voi­tu­nut pyr­ki­mään joh­ta­jak­si. Nyt jos ryh­mäs­sä A on 100 moti­voi­tu­nut­ta ja ryh­mäs­sä B 10 moti­voi­tu­nut­ta ja joh­ta­jia vali­taan yhteen­sä vaik­ka 80, ryh­mäs­tä B vali­tuik­si tul­leet ovat käy­tän­nös­sä var­mas­ti kes­ki­mää­rin parem­pia kuin ryh­mäs­tä A vali­tuik­si tulleet.

    Kysees­sä tie­tys­ti rau­ta­lan­kae­si­merk­ki. Point­ti oli vaan, että vaik­ka nai­set oli­si­vat omi­nai­suuk­sil­taan kes­ki­mää­rin yhtä hyviä joh­ta­jia kuin mie­het, ei hei­tä vält­tä­mät­tä ilman lasi­kat­toa­kaan pää­dy joh­ta­jik­si yhtä pal­jon, jos moti­vaa­tio­ra­ken­ne on eri­lai­nen. Ja sehän ilman muu­ta on, kos­ka kuten aikai­sem­min seli­tin, mies hyö­tyy ase­man tuo­mas­ta sta­tuk­ses­ta pal­jon enem­män kuin nai­nen. Jos kui­ten­kin ole­te­taan, että nai­sis­ta joh­ta­jik­si pyr­ki­si lähin­nä par­haim­mis­to, he toden­nä­köi­ses­ti oli­si­vat kes­ki­mää­rin parem­pia kuin suu­rem­mas­ta mas­sas­ta tule­vat mies­joh­ta­jat. Olet­taen, että mies­ten ja nais­ten joh­ta­jao­mi­nai­suuk­sis­sa ei kes­ki­mää­rin ole suu­ria läh­tö­koh­tai­sia ero­ja. Myös tämä ole­tus saat­taa olla virheellinen. 

    Toden­nä­köi­sim­min eri­tyi­ses­ti juu­ri niis­sä tie­dois­sa ja tai­dois­sa, jois­sa nai­set ovat kes­ki­mää­rin muu­ten­kin mie­hiä parempia

    Tämä ole­tus ei vält­tä­mät­tä perus­tu mihin­kään. Voi olla että hyvät nais­joh­ta­jat omaa­vat huo­mat­ta­vas­ti kes­ki­mää­räis­tä naista(tai mik­sei mies­tä­kin?) enem­män juu­ri mas­ku­lii­ni­se­nä pidet­ty­jä ominaisuuksia.

    On tot­ta, ettei mikään sano­ma­ni todis­ta olet­ta­maa­ni kausa­li­teet­tia, mut­ta toi­saal­ta minun on vai­kea ymmär­tää mik­si kukaan oikeas­ti tar­vit­si­si suu­ria todis­tus­pon­nis­te­lu­ja kes­kus­te­lu­kump­pa­nil­taan ymmär­tääk­seen, että moni­puo­li­sen tie­to- ja tai­to­va­li­koi­man hyö­dyn­tä­mi­nen tuot­taa toden­nä­köi­ses­ti parem­man tulok­sen ver­rat­tu­na sup­pean vali­koi­man hyödyntämiseen.

    Tuo moni­puo­li­nen vali­koi­ma- argu­ment­ti on täs­sä oleel­li­nen ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että joku on tähän men­nes­sä estä­nyt joi­den­kin omi­nai­suuk­sien hyö­dyn­tä­mi­sen. Itse en oikeen sii­hen jak­sa uskoa ilman sitä perää­mää­ni näyttöä.

  221. Otso Kive­käs:

    Kir­joi­tin­pa näem­mä aika löy­säs­ti, hyvä että puu­tuit sii­hen. Jos sopii, vedän aja­tuk­sen tuol­la muo­toi­lul­la takai­sin, ja yri­tän esit­tää sen paremmin. 

    Hyvä, että teit niin, uusi muo­toi­lusi on sel­väs­ti edel­lis­tä parempi 🙂

    Meil­lä on kult­tuu­ri, jos­sa nai­siin ja mie­hiin koh­dis­tuu sel­väs­ti eri­lai­set odo­tuk­set ja hei­tä arvioi­daan usein (yleen­sä?) eri kriiteerein. 

    Täs­tä olen samaa miel­tä. Sitä en kui­ten­kaan alle­kir­joi­ta, että tämä oli­si (aina­kaan yksi­no­maan) huo­no asia.

    Esi­mer­kik­si monet nais­po­lii­ti­kot ovat jou­tu­neet hir­ve­ään ryö­py­tyk­seen teh­ty­ään type­ryyk­siä (Kar­pe­la, Lin­den, Tiu­ra, Jät­teen­mä­ki nyt eka­na tulee mie­leen). Omil­la teoil­laan he ovat kri­tii­kin ansain­neet, mut­ta vas­taa­via type­ryyk­siä teh­neet mie­het pää­se­vät pal­jon vähem­mäl­lä. Esi­mer­kik­si Jäät­teen­mä­ki jou­tui läh­te­mään pal­jon vähem­mäs­tä sekoi­lus­ta kuin mitä Van­ha­sen koh­dal­la on jo tul­lut esiin. Yksit­täis­ta­pauk­set ovat aina yskit­täi­siä, mut­ta aika sel­vä tren­di tuos­sa on nähtävissä. 

    Entäs sit­ten tapauk­set Ahde ja Kaner­va? En minä pidä miten­kään itses­tään­sel­vä­nä, että täs­sä oli­si jokin ylei­nen nai­sia syr­ji­vä tren­di (en väi­tä, ettei­kö näin voi­si olla, mut­ta minus­ta asia ei ole kovin­kaan selvä).

    Jois­sain asiois­sa eri kri­tee­rit ovat sel­väs­ti nai­sil­le huo­nom­mat, toi­sis­sa mie­hil­le, ja monis­sa ei voi sanoa onko jom­man kum­man suku­puo­len ase­ma ylei­ses­ti huo­nom­pi. Mut­ta sil­loin­kin moni yksi­lö kärsii. 

    Täs­sä­hän se asian pih­vi alkaa hah­mot­tua. Eri­tyi­sen epä­oi­keu­den­mu­kai­sek­si tilan­teen tun­tu­vat koke­van ne, jot­ka eivät sovi “perin­tei­seen” mal­liin: esi­mer­kik­si mie­het, jot­ka haluai­si­vat huol­ta­juu­den ja nai­set, jot­ka haluai­si­vat Nokian pääjohtajaksi.

    En var­maan­kaan tee kovin suur­ta vää­ryyt­tä, jos totean esi­mer­kik­si tän­ne kir­joit­ta­van nimi­mer­kin “Saa­ra” kuu­lu­van juu­ri­kin tähän ryh­mään, joka ei perin­teis­tä “nai­sen mal­lia” koe omakseen?

    Mut­ta minä väi­tän, että nämä ryh­mät ovat sel­väs­sä vähem­mis­tös­sä. Nais­asia­lii­ke ajaa Saa­ran kal­tais­ten yksi­löi­den asi­aa, mut­ta ei suu­ren enem­mis­tön etua — ei edes nais­ten etua kokonaisuutena.

    Olen sitä miel­tä, että tuo eri­lai­nen koh­te­lu tuot­taa enem­män hyvin­voin­tia kuin pahoin­voin­tia. Väi­tän, että suu­ri enem­mis­tö nai­sis­ta (ja mie­his­tä) on onnel­li­sem­pia, kun hei­tä koh­del­laan “eriar­voi­ses­ti”. Väi­tän lisäk­si, että mies­ten “syr­jin­tä” esi­mer­kik­si huol­ta­juus­kiis­tois­sa tuot­taa enem­män hyvin­voin­tia kuin vaih­toeh­toi­nen ske­naa­rio, jos­sa pää­tök­set meni­si­vät tasan.

    Mie­les­tä­ni suku­puol­ten koh­te­lu eri taval­la ei auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta sitä, että jom­pi kum­pi oli­si huo­nom­mas­sa tai parem­mas­sa asemassa.

    Ja ehkä nyt var­muu­den vuok­si lisään vie­lä sen­kin, että en täl­lä kir­joi­tuk­sel­la­ni tar­koi­ta, ettei­kö meil­lä oli­si ihan oikei­ta­kin syr­ji­mi­son­gel­mia (suun­taant tai toi­seen), joi­ta oli­si aiheel­lis­ta kor­ja­ta. Minus­ta kui­ten­kaan täy­del­li­seen “tasa-arvoon” tai suku­puo­let­to­muu­teen siir­ty­mi­nen oli­si erit­täin epämiellyttävää.

    Jon­kin­lai­nen tasa­pai­no pitäi­si olla.

    Kari

  222. Kai­paan nyt kun­non ope­ra­tio­na­li­soin­tia käsit­teel­le toi­seus. Mitä se on ja miten se ilmenee?

    Yllä näh­dyt esi­mer­kit eivät vakuu­ta. Rii­tan pukeu­tu­mi­se­si­merr­ki oli jopa päin­vas­tai­nen. Jos nor­mi­na on väit­te­le­vä mies, niin mik­si hänel­le on yksi­tyis­koh­tai­sem­mat pukeutumissäännöt? 

    Nor­mi­han tar­koit­taa juu­ri jotain itses­tään sel­vää, mitä ei sen kum­mem­min tar­vit­se mää­ri­tel­lä. Täs­sä­hän ikään kuin nai­nen oli nor­mi ja eri­tyis­oh­jeet muo­toil­tiin toi­seut­ta edus­ta­val­le mie­hel­le. Mikä­li ei oli­si mitään ennak­koa­sen­net­ta lukies­sa tuol­lais­ta ohe­jis­tus­ta, niin ilman muu­ta asian käsit­täi­si näin päin. 

    Saa­ran bak­tee­rie­si­merk­ki on yhtä keh­no. Toi­seus on imma­te­ri­aa­li­nen, koke­muk­sel­li­nen käsi­te toi­sin kuin bakteerit. 

    Joku voi kokea toi­seut­ta, sitä en kiis­tä, mut­ta se ei tee ilmiös­tä reaa­li­maa­il­maan sidot­tua. Kyl­lä­hän monet ovat kovin vakuut­tu­nei­ta juma­lan­kin ole­mas­sao­los­ta, skit­so­free­nik­ko on vakuut­tu­nut kodis­saan ole­vis­ta KGB:n sala­kuun­te­lu­lait­teis­ta jne. Se, että joku kokee näin, ei ole mikään todis­te ilmiön ole­mas­sao­los­ta. Se on vain todis­te sii­tä, että joku kokee näin. 

    Tie­tys­ti hete­ro­sek­su­aa­li­nen mies on sii­nä mie­les­sä enem­män nor­mi kuin vegaa­ni kom­mu­nis­ti­les­bo että edel­lä mai­nit­tu­ja nyt vain sat­tuu ole­maan zil­joo­na ker­taa enem­män. Mitään sen kum­mem­paa nor­mia en keksi. 

    On punai­nen ja pyö­reä tomaat­ti­kin nor­mi. Kel­tai­set pie­net soi­kiot ovat siis “toi­seut­ta”?

  223. Art­tu­ri:

    Niin no minus­ta olis hyvä eka­na tut­kia onko ilmiö­tä ole­mas­sa, eikä olet­taa, että se on ole­mas­sa ja tut­kia sen olemusta.

    Täs­sä tapauk­ses­sa ilmiö ei ole tar­kas­ti mää­ri­tel­ty. Huo­nos­ti mää­ri­te­lyä ilmiö­tä on höl­möä tut­kia peri­aat­teel­la “onko se ole­mas­sa vai ei”. Minus­ta voi­daan hyvin olet­taa, että jota­kin on ole­mas­sa. Siis sil­le puheel­le, jon­ka mukaan mies on nor­mi ja nai­nen poik­keus, on jokin syy. Kun tämä tun­nus­te­taan, voi­daan ede­tä sen hah­mot­ta­mi­seen, mikä ja mil­lai­nen tämä syy on ja mikä se ei ole. Lopuk­si saam­me ilmiön mää­ri­tel­tyä aiem­paa tar­kem­min. Osu­vim­mak­si mää­rit­te­lyk­si voi pro­ses­sin aika­na pal­jas­tua vaik­ka­pa aivo­ke­mial­li­nen ais­ti­har­ha, mut­ta tämän sano­mi­nen edel­lyt­täi­si että ilmiön ole­mus­ta sel­vi­te­tään eikä vain yks­kan­taan kiel­le­tä (aivo­ke­mial­li­nen ais­ti­har­ha­kin on jota­kin, joka on olemassa).

    No kel­paa­ko sinul­le perus­te­luk­si se, että minä en pidä statuksesta

    Tot­ta­kai kel­paa. Se on tie­tys­ti sen ver­ran raju väi­te, että sal­lit minun suh­tau­tua sii­hen jos­sa­kin mää­rin skep­ti­ses­ti. (Samal­la taval­la kuin sinä­kin var­mas­ti suh­tau­tui­sit minun väit­tee­seen, että en arvos­ta kump­pa­nis­sa­ni hänen fyy­sis­tä kauneuttaan.)

    En minä suh­tau­du skep­ti­ses­ti, jos sinä ker­rot minul­le että et arvo­ta kump­pa­ni­si kau­neut­ta. Minul­le väit­tä­mä­si usko­mi­ses­ta ei ole hyö­tyä eikä hait­taa, joten mik­si en uskoi­si sii­hen, mitä minul­le itses­tä­si ker­rot (jos myö­hem­min toi­ses­sa yhtey­des­sä heh­kut­tai­sit muil­le hänen iha­nia hiuk­si­aan, saat­tai­sin aloit­taa väit­tä­män kyseenalaistamisen)?

    Kos­ka sinul­le nyt kui­ten­kin tun­tuu ole­van tär­ke­ää saa­da sel­vil­le sta­tus­fi­lia­ni todel­li­nen ole­mus (tai ole­mat­to­muus), esi­tän poh­din­nan. Jos minä oli­sin sta­tuk­ses­ta pitä­vä nai­nen, pyr­ki­sin var­maan­kin teke­mään kaik­ke­ni sen eteen, että sta­tus­mie­het kiin­nos­tu­vat minus­ta mah­dol­li­sim­man hel­pos­ti ja pal­jon; eikö niin? Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa, että sta­tus­mie­het pitä­vät kau­niis­ta nai­sis­ta. Minun kan­nat­tai­si­kin siis käyt­tää pal­jon aikaa kau­nis­tau­tu­mi­sak­ti­vi­teet­tei­hin; halu­tul­la taval­la kehoa muok­kaa­vaan lii­kun­taan, kos­me­to­lo­gi­käyn­tei­hin, kam­paa­ja-aikoi­hin, shop­pai­luun ja mui­hin sel­lai­siin toi­miin, joi­den ensi­si­jai­nen teh­tä­vä on saa­da minut näyt­tä­mään sta­tus­mies­ten sil­mis­sä kauniilta.

    No mitä päät­te­let sii­tä, että yo. toi­min­not eivät voi­si minua vähem­pää kiin­nos­taa? Tuk­ka­ni on usem­pien ihmis­ten mie­les­tä toden­nä­köi­ses­ti yksi­no­maan ruma, kävin kam­paa­jal­la vii­mek­si kym­me­nen vuot­ta sit­ten, en top­paa pie­niä rin­to­ja­ni push-up ‑lii­veil­lä, ja lii­kun­ta­kin on minul­le ensi­si­jai­ses­ti hyö­ty­lii­kun­taa ja tois­si­jai­ses­ti raik­kaan ilman saa­mis­ta — kehon muok­kaa­mi­ses­ta kun­to­sa­lil­la tai aero­bicis­sa en ole kiinnostunut.

    (Edel­li­nen kap­pa­le sisäl­tää ansan. En sii­nä sano, että en oli­si lain­kaan kiin­nos­tu­nut ulko­näös­tä­ni. En vain ole kiin­nos­tu­nut näyt­tä­mään sil­tä, mil­tä sta­tus­mie­het toden­nä­köi­ses­ti toi­voi­si­vat minun näyttävän.)

    Onko sinus­ta tosi­aan­kin toden­nä­köis­tä, että mie­het arvos­ta­vat esim. pit­kiä pak­su­ja hiuk­sia, tiet­tyä lantio/vyötärä suh­det­ta ja suu­ria rin­to­ja nii­den hedel­mäl­li­syys­kor­rel­laa­tion takia, vaik­ka mies ei haluai­si lap­sia? Minus­ta on. Mik­si sama ei päti­si nais­ten sta­tuk­sen arvostamiseen?

    Me puhuim­me minus­ta, emme nai­sis­ta yleen­sä. Evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gia ja sen popu­laa­ri­so­vel­lus, pariu­tu­mi­sen mark­ki­na-arvo­teo­ria, ovat huo­noh­ko­ja väli­nei­tä todel­li­suu­den ymmär­tä­mi­seen, kos­ka ne perus­tu­vat tilas­tol­li­siin toden­nä­köi­syyk­siin. Tilas­tot ker­to­vat todel­li­sis­tä ihmi­syk­si­löis­tä lopul­ta kovin vähän.

    Kyl­lä minä tun­nis­tan kuvai­le­ma­si ilmiön, kun kadul­la minua vas­taan tulee sta­tus­mies tai sel­lais­ta tavoit­te­le­va nai­nen. Minun mie­he­ni ei kui­ten­kaan ole tämän mää­ri­tel­män mukai­nen sta­tus­mies, vaik­ka hänel­lä onkin sta­tuk­sen kans­sa kor­re­loi­via omi­nai­suuk­sia, enkä minä ole sta­tus­mie­his­tä kiin­nos­tu­nut nainen.

    Enhän minä väit­tä­nyt, että en oli­si kiin­nos­tu­nut kump­pa­ni­ni mai­ni­tuis­ta omi­nai­suuk­sis­ta, vaan että olen niis­tä kiin­nos­tu­nut nii­den itsen­sä vuok­si (sen vuok­si mitä niis­tä saan), enkä sik­si että kump­pa­nil­le­ni voi seu­ra­ta niis­tä kor­kea status.

    No mut­ta miten sinä voit erot­taa nämä tun­teet itses­sä­si? Mis­tä tie­dät, että et saa näis­tä omi­nai­suuk­sis­ta jotain juu­ri sik­si, että ne ovat hyvä sig­naa­li kor­keas­ta statuksesta?

    Ensin­nä­kin sta­tus on usein mai­nit­se­mia­ni omi­nai­suuk­sia hel­pom­paa havai­ta. Tun­tuu has­sul­ta aja­tel­la, että tutus­tui­sin mie­heen saa­dak­se­ni sel­vil­le, onko hänel­lä näi­tä omi­nai­suuk­sia, vain jot­ta löy­täi­sin mie­hen jol­la on kor­kea sta­tus. Sil­loin meni­sin mer­ta edem­mäs kalaan.

    Aiem­mas­sa vies­tis­sä­ni ker­ron, kuin­ka mie­he­ni on aut­ta­nut minua havait­se­maan ja ymmär­tä­mään omaa “ohjel­moin­tia­ni” (siis nii­tä läh­tö­ole­tuk­sia, jot­ka olen ime­nyt itsee­ni ympä­röi­väs­tä yhteis­kun­nas­ta). Täs­tä on minul­le erit­täin pal­jon hyö­tyä elä­mäs­sä­ni. Eikä se lii­ty mie­he­ni sta­tuk­seen yhtään miten­kään. Mik­si juu­ri sta­tus oli­si se minua miel­lyt­tä­vä asia, eikä niin­kään se että mie­he­ni tar­jo­aa minul­le minua tosia­sial­li­ses­ti hyö­dyt­tä­viä hyvinvointipalveluja?

    Yllä selit­tä­mä­ni on tie­ten­kin vain yksi esi­merk­ki kai­kis­ta niis­tä hyö­dyis­tä, joi­ta saan mie­hel­tä­ni arvos­ta­mie­ni omi­nai­suuk­sien vuok­si. Sta­tuk­seen liit­ty­viä ilmiöi­tä puo­les­taan en pidä hyö­tyi­nä vaan haittoina.

    hmmm… en oikein tie­dä. Minus­ta jos hedel­mäl­li­syyt­tä on vai­kea tun­nis­taa ennen kuin on har­ras­ta­nut sek­siä lukui­sia ker­to­ja ja parin valin­ta teh­dään ennen kuin har­ras­taa sek­siä ja jos kau­neus kor­rel­loi hedel­mäl­li­syy­den kans­sa, niin voi­daan kyl­lä ihan hyvin sanoa, että mies halu­aa hedel­mäl­li­sen nai­sen ja tämän tavoit­teen saa­vut­taak­seen, hän tavoit­te­lee kau­nii­ta naisia.

    Kau­neu­den ihai­le­mis­ta voi­daan tilas­tol­li­sel­la tasol­la selit­tää evo­luu­tio­bio­lo­gi­ses­ta näkö­kul­mas­ta, kyl­lä. Mut­ta se on vain yksi näkö­kul­ma. Se ei huo­mioi mei­tä ihmi­syk­si­löi­nä, jot­ka voi­vat jos­sain mää­rin myös irtau­tua bio­lo­gi­sis­ta meka­nis­meis­taan, ja joi­den toi­min­taan vai­kut­ta­vat monet sel­lai­set­kin asiat, joi­ta evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gia ei lain­kaan käsit­te­le. Jos siis väi­tät, että ainoa mah­dol­li­nen syy kau­neu­den ihan­noi­mi­sel­le on hedel­mäl­li­syy­den arvos­ta­mi­nen, olet yksin­ker­tai­ses­ti väärässä.

  224. Saa­ra:

    Menes­ty­neet nais­joh­ta­jat ker­to­vat jär­jes­täen, kuin­ka he ovat sel­vin­neet työ­pai­koil­laan sosi­aa­li­sis­ta haas­teis­ta muun­tau­tu­mal­la käy­tök­sel­tään mah­dol­li­sim­man maskuliinisiksi.”

    Saa­ra myöhemmin

    Jos ja kun siis tun­nus­te­taan, että nai­set ovat kes­ki­mää­rin omi­nai­suuk­sil­taan eri­lai­sia kuin mie­het (ja ole­te­taan tämän eron jos­sain mää­rin päte­vän myös joh­ta­jiin), niin voi­ta­neen pitää toden­nä­köi­se­nä nais­ten eri­tyis­piir­tei­den tule­van parem­min huo­mioi­duik­si ja arvos­te­tuik­si sel­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä, joi­ta joh­taa nai­nen, juu­ri sik­si että nii­tä joh­taa nai­nen. Mas­ku­lii­nis­ten omi­nai­suuk­sien arvos­ta­mi­nen ja hyö­dyn­tä­mi­nen puo­les­taan osa­taan jo val­miik­si, kos­ka se on lii­ke­toi­min­nas­sa nor­mi ja lähtökohta.”

    Olen näke­vi­nä­ni täs­sä ison ris­ti­rii­dan. Kär­jis­te­tään vähän: Jos esiin­nyn työ­paik­ka- haas­tat­te­lus­sa ihmi­se­nä, jol­la on kovat arvot ja saan tämän työ­pai­kan, voin pitää tätä todis­tee­na sii­tä, että työ­nan­ta­ja arvos­taa peh­mei­tä arvoja.

  225. Ai, että Jäät­teen­mä­ki suku­puo­len­sa takia savus­tet­tiin … no, nyt täy­tyy sää­liä blo­gin pitä­jää, joka on otta­nut taa­kak­seen lukea viestit.

    Vas­taan vain tpyyluomalle: 

    Väit­te­lem­me tie­tys­ti ilmiös­tä, jon­ka luon­net­ta ei voi tie­teel­li­ses­ti sel­vit­tää sen poliit­ti­suu­den takia. Mikään mää­rä tie­toa ei rat­kai­si­si esi­mer­kik­si sitä, mikä oli­si suku­puol­ten kan­nal­ta oikeu­den­mu­kai­sin tapa jär­jes­tää opiskelijavalinta. 

    Mik­si sit­ten oikeu­den­mu­kai­sin juu­ri suku­puol­ten kan­nal­ta eikä vaik­ka monomaanikkojen?
    1) Tie­teel­li­nen syy: Kos­ka poi­kien ja tyt­tö­jen välil­lä kui­ten­kin on havait­tu mer­kit­tä­viä ero­ja, jois­ta monet ovat mer­kit­tä­väl­tä osin perin­nöl­li­siä (pojat esi­mer­kik­si kuu­le­vat huo­nom­min, mikä on banaa­lia mut­ta kiis­ta­ton­ta ja vai­kut­taa pien­ten poi­kien oppi­mis­tu­lok­siin, jos sitä ei ote­ta huomioon).
    2) Poliit­ti­nen syy: Kos­ka femi­nis­mi on ansiok­kaas­ti onnis­tu­nut nos­ta­maan joi­den­kin tyt­tö­jen ja nais­ten elä­mäs­sä esiin­ty­viä ilmiöi­tä yhteis­kun­nal­li­sik­si tasa-arvo-ongel­mik­si, on syy­tä vaa­tia, että samat ilmiöt koh­dis­tues­saan joi­hin­kin poi­kiin mää­ri­tel­lään myös tasa-arvo-ongel­mik­si. Eli jos tyt­tö­jen vähäi­nen osuus kou­lu­tuk­ses­sa on ongel­ma, täy­tyy se olla ongel­ma poi­kien­kin kohdalla.
    3) Byro­kraat­ti­nen syy: Kos­ka on val­miik­si ole­mas­sa hal­lin­nol­li­sia ja vero­va­roil­la kus­tan­net­tu­ja “tasa-arvo­re­surs­se­ja”, jot­ka kui­ten­kin käy­tän­nös­sä aja­vat pää­osin nais­asi­aa. On oikeu­den­mu­kais­ta — poi­kien ja mies­ten kan­nal­ta jär­ke­vää — vaa­tia, että näi­tä resurs­se­ja käy­te­tään tasapuolisesti. 

    Mies­asia­lii­ket­tä tar­vi­taan mie­les­tä­ni nos­ta­maan mies­ten ongel­mat legi­tii­meik­si yhteis­kun­nal­li­sik­si ongel­mik­si. Itses­tään näin ei tun­nu tapah­tu­van, kuten tuos­sa pää­sy­koea­sias­sa voi havai­ta. Nykyi­ses­sä ilma­pii­ris­sä mies­ten huo­no-osai­suu­den anne­taan lisään­tyä, kun ei ymmär­re­tä kuin­ka kata­stro­faa­li­nen tren­di on kysees­sä. Tai vaik­ka ymmär­ret­täi­siin ei ongel­maa pys­ty­tä nos­ta­maan esil­le, kos­ka val­lit­se­va dis­kurs­si sitä hylkii.

    Puo­lueis­sa oli­si siis mie­les­tä­ni syy­tä olla mies­sii­pi, enkä nyt tar­koi­ta sel­lais­ta dama­ge cont­rol ‑tar­koi­tuk­ses­sa perus­tet­tua näen­näis­toi­min­taa, jos­ta Vih­reän mies­liik­keen koh­dal­la näyt­tää ole­van kysy­mys. Miten on mah­dol­lis­ta, että aina kun Juk­ka Relan­der avaa suun­sa tasa-arvo­ky­sy­myk­sis­tä, hänen kan­tan­sa myö­täi­lee femi­nis­tis­tä kan­taa? No, kyl­lä sen tiet­ty arvaa mik­si. Ei ole Jukal­la­kaan helppoa. 

    Nimi­mer­kil­lä Vih­rei­den äänes­tä­jä sit­ten ties kos­ka mut­ta ei enää

  226. Enki­du: Jos läh­de­tään nois­ta jakau­mis­ta joi­ta Tie­de­mies luon­nos­te­li, niin nais­asia­liik­keen ja mies­asia­liik­keen ole­mus on kovin erilainen.

    Nai­set tyy­pil­li­ses­ti menes­ty­vät kes­kin­ker­tai­ses­ti, tai hitusen sen yli, mut­ta erit­täin hyvin tai erit­täin huo­nos­ti menes­ty­viä nai­sia ei ole juu­ri­kaan. Nais­asia­lii­ke siis pää­osin ajaa kes­kin­ker­tai­ses­ti tai koh­ta­lai­sen hyvin menes­ty­vien oli­si hel­pom­paa menes­tyä vie­lä paremmin.

    Mie­his­sä taas on ihan kai­ken­lai­sia tapauk­sia. Hyvin ja erit­täin hyvin menes­ty­vien ase­maa ei kai ole tar­koi­tus alkaa paran­ta­maan (pait­si ehkä huol­ta­juus­kiis­tois­sa tms.), joten mies­asia­liik­keen tar­koi­tus oli­si kai paran­taa kaik­kein hei­koi­ten yhteis­kun­nas­sa menes­ty­vien ase­maa. Täs­sä jou­kos­sa kai mie­het siis ovat yliedustettuina.

    Mut­ta kuka tuon jou­kon ase­maa alkai­si aja­maan? Nais­asia­nai­set kai aja­vat nais­asi­aa ajaes­saan samal­la omaa etu­aan. Mut­ta jos huo­nos­ti menes­ty­nei­den mies­ten asi­aa ajai­si­vat nai­set, tai menes­ty­neet mie­het, he ajai­si­vat sel­lai­sen jou­kon etua johon eivät itse kuu­lu. Vai pitä­si­kö huo­nos­ti menes­ty­nei­den mies­ten asioi­den paran­ta­mi­nen jät­tää heil­le itselleen?

  227. Pek­ka Kärkkäinen:

    Olen näke­vi­nä­ni täs­sä ison ris­ti­rii­dan. Kär­jis­te­tään vähän: Jos esiin­nyn työ­paik­ka- haas­tat­te­lus­sa ihmi­se­nä, jol­la on kovat arvot ja saan tämän työ­pai­kan, voin pitää tätä todis­tee­na sii­tä, että työ­nan­ta­ja arvos­taa peh­mei­tä arvoja.

    Asiat eivät ole näin mustavalkoisia.

    Viit­ta­sin nai­siin, jot­ka ovat ker­to­neet alka­neen­sa pär­jä­tä työs­sään parem­min alet­tu­aan mm. kom­mu­ni­koi­da mies­mäi­ses­ti. Tämä on eri asia kuin se, mil­lä perus­teel­la hei­dät on pal­kat­tu. Lisäk­si se, että nai­nen käyt­täy­tyy mies­mäi­sem­min tul­lak­seen kuun­nel­luk­si työ­pai­kal­la, ei mer­kit­se että hänen arvon­sa (ja pää­tök­set nii­den muka­na) oli­si­vat myös muut­tu­neet kovem­mik­si. Nai­sen palk­kaa­mi­sen jäl­keen yri­tyk­sen joh­ta­mi­nen siis toden­nä­köi­ses­ti muut­tuu aiem­paa enem­män nais­ten arvoa ymmär­tä­väk­si, vaik­ka nais­joh­ta­ja kokee­kin jou­tu­van­sa leik­ki­mään mies­tä (pait­si jos nai­sel­li­sia omi­nai­suuk­sia on jo val­miik­si arvos­tet­tu niin pal­jon, ettei yhden nais­joh­ta­jan lisää­mi­nen enää mer­kit­se­väs­ti muu­ta tilan­net­ta, ja täl­löin­kin mai­ni­tut käyt­täy­ty­mis­tä kos­ke­vat kon­ven­tiot voi­vat edel­leen olla mas­ku­lii­ni­ses­ti painottuneita).

  228. Kari: olet ymmär­tä­nyt ihan vää­rin, mitä tar­koi­te­taan mies­ten syr­jin­näl­lä huol­ta­juus­kiis­tois­sa. Syr­jin­tää on se, että huol­ta­juus anne­taan lähes auto­maat­ti­ses­ti nai­sel­le. Ei sik­si, että oli­si joten­kin hyvä asia saa­da lisää mies­puo­li­sia yksin­huol­ta­jia, vaan sik­si, että sii­nä ohi­te­taan lap­sen etu. Lap­si ei saa lähi­huol­ta­jak­seen jotain tilas­tol­lis­ta kes­kiar­vo­äi­tiä tai ‑isää. Lap­si saa lähi­huol­ta­jak­seen toi­sen kah­des­ta van­hem­mas­taan ja lap­sen etu on, että vaih­toeh­to­ja pun­nit­taes­sa vali­taan näis­tä kah­des­ta parem­pi sen mukaan, mil­lai­sia van­hem­pia he ovat — ei sen mukaan mil­lai­sia van­hem­pia nai­set tai mie­het kes­ki­mää­rin ovat.

    Itsea­sias­sa en näe tätä ollen­kaan tasa-arvo­asia­na, vaan las­ten­suo­je­lu­asia­na. Nyky­ään ei ole miten­kään tava­ton­ta, että alko­ho­li­soi­tu­nut tai mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta kär­si­vä äiti saa lähi­huol­ta­juu­den, vaik­ka isä oli­si lap­sen kan­nal­ta pal­jon parem­pi valinta.

  229. Eli­na:

    Saa­ran bak­tee­rie­si­merk­ki on yhtä keh­no. Toi­seus on imma­te­ri­aa­li­nen, koke­muk­sel­li­nen käsi­te toi­sin kuin bakteerit.

    Me emme itse asias­sa voi tie­tää, vaik­ka toi­seus oli­si yhtä kon­kreet­ti­nen asia kuin bak­tee­rit. Täs­tä ei voi­da olla var­mo­ja niin kau­an kuin ei eri­tyi­sen tark­kaan tie­de­tä, mis­tä on kyse (pidän aivan mah­dol­li­se­na, että kun tie­de edis­tyy riit­tä­väs­ti, aiem­min aineet­to­mi­na pidet­ty­jen ilmiöi­den tode­taan ole­van fyy­si­ses­ti olemassa).

    Kään­täen: ei bak­tee­rien­kaan aja­tel­tu ole­van fyy­si­ses­ti ole­mas­sa ennen kuin nii­den ole­mas­sao­lo havait­tiin ja toden­net­tiin tie­teel­lis­ten mene­tel­mien kehi­tyt­tyä riit­tä­väs­ti. Tau­tien tart­tu­mis­ta seli­tet­tiin joten­kin muu­ten, mah­dol­li­ses­ti pahoil­la hen­gil­lä tai vas­taa­vil­la usko­muk­sil­la. Kysees­sä oli siis “ainee­ton” ilmiö, jon­ka hah­mot­ta­mi­sen avuk­si kek­sit­tiin eri­lai­sia kuvauk­sia ja seli­tys­mal­le­ja. Näi­den usko­mus­ten taka­na oli kui­ten­kin jota­kin kon­kreet­tis­ta, joten ilmiö­tä kan­nat­ti hah­mo­tel­la ja tut­kia, vaik­ka nuo hapa­roi­vat usko­muk­set eivät lop­pu­jen lopuk­si kovin hyvin sitä kuvanneetkaan.

  230. Kari:

    En var­maan­kaan tee kovin suur­ta vää­ryyt­tä, jos totean esi­mer­kik­si tän­ne kir­joit­ta­van nimi­mer­kin “Saa­ra” kuu­lu­van juu­ri­kin tähän ryh­mään, joka ei perin­teis­tä “nai­sen mal­lia” koe omakseen?

    Et tee­kään, vaan olet aivan oikeassa.

    Mut­ta minä väi­tän, että nämä ryh­mät ovat sel­väs­sä vähem­mis­tös­sä. Nais­asia­lii­ke ajaa Saa­ran kal­tais­ten yksi­löi­den asi­aa, mut­ta ei suu­ren enem­mis­tön etua – ei edes nais­ten etua kokonaisuutena.

    Täs­sä puo­les­taan olet hako­teil­lä. Ei nais­asia­lii­ke aja minun asi­aa­ni — kaik­kea muu­ta! Aina­kin jos on usko­mi­nen tämän ket­jun kuvauk­sia nais­asia­liik­keen toi­min­nas­ta. Minä ajan suku­puo­lit­ta­vas­ta ajat­te­lus­ta luo­pu­mis­ta, en nais­su­ku­puo­len (johon en edes itse koe kuu­lu­va­ni) ylivaltaa.

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että mikään suku­puo­leen perus­tu­va lii­ke ei voi ajaa suku­puo­len edus­ta­jien etua koko­nai­suu­te­na, kos­ka suku­puo­li ei ole homo­gee­ni­nen ryh­mä. Mones­sa mie­les­sä suku­puol­ta ei ole ole­mas­sa muu­ten kuin fyy­si­ses­ti. Kos­ka fysiik­ka rajoit­taa mei­tä olen­toi­na koko ajan vähem­män, on ikä­vää ja hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta tuot­ta­vaa kar­si­noi­da ihmi­siä hei­dän bio­lo­gi­sen suku­puo­len­sa mää­rää­miin luokkiin.

    Olen sitä miel­tä, että tuo eri­lai­nen koh­te­lu tuot­taa enem­män hyvin­voin­tia kuin pahoin­voin­tia. Väi­tän, että suu­ri enem­mis­tö nai­sis­ta (ja mie­his­tä) on onnel­li­sem­pia, kun hei­tä koh­del­laan “eriar­voi­ses­ti”. Väi­tän lisäk­si, että mies­ten “syr­jin­tä” esi­mer­kik­si huol­ta­juus­kiis­tois­sa tuot­taa enem­män hyvin­voin­tia kuin vaih­toeh­toi­nen ske­naa­rio, jos­sa pää­tök­set meni­si­vät tasan.

    Mie­les­tä­ni suku­puol­ten koh­te­lu eri taval­la ei auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta sitä, että jom­pi kum­pi oli­si huo­nom­mas­sa tai parem­mas­sa asemassa.

    Ja ehkä nyt var­muu­den vuok­si lisään vie­lä sen­kin, että en täl­lä kir­joi­tuk­sel­la­ni tar­koi­ta, ettei­kö meil­lä oli­si ihan oikei­ta­kin syr­ji­mi­son­gel­mia (suun­taant tai toi­seen), joi­ta oli­si aiheel­lis­ta kor­ja­ta. Minus­ta kui­ten­kaan täy­del­li­seen “tasa-arvoon” tai suku­puo­let­to­muu­teen siir­ty­mi­nen oli­si erit­täin epämiellyttävää.

    Täs­sä on nyt oival­li­nen esi­merk­ki mie­hes­tä nor­mi­na. Mie­hil­le vai­kut­taa ole­van tyy­pil­lis­tä aja­tel­la vaih­toeh­to­ja ole­van aina kak­si. Kuten sinul­la täs­sä: joko suku­puo­lia koh­del­laan eri taval­la tai sit­ten nii­tä koh­del­laan samal­la taval­la. Tämän mal­lin mukai­nen ajat­te­lu on val­lit­se­va­na läh­tö­ole­tuk­se­na kaik­kial­la, ja sen vält­tä­mi­nen on erit­täin vai­ke­aa. Yri­tän seu­raa­vak­si kysee­na­lais­taa sitä:

    Minus­ta kum­pi­kin esit­tä­mis­tä­si vaih­toeh­dois­ta joh­taa ikä­vään lop­pu­tu­lok­seen. Itse toi­voi­sin, että suku­puo­lia ei koh­del­tai­si eri taval­la eikä samal­la taval­la. Siis että suku­puo­lit­ta­mi­ses­ta luo­vut­tai­siin. Suku­puo­lit­ta­mi­ses­ta luo­pu­mi­nen­han ei tar­koi­ta suku­puo­let­to­muu­teen siir­ty­mis­tä (eli suku­puo­lien ero­jen kiel­tä­mis­tä ja tasa­päis­tä­mis­tä), vaan ainoas­taan ihmis­ten koh­te­le­mis­ta ensi­si­jai­ses­ti yksilöinä.

    Jos ihmi­siä koh­del­tai­siin yksi­löi­nä eikä suku­puo­len edus­ta­ji­na, mies sai­si huol­ta­juu­den sil­loin kun hän on parem­pi huol­ta­ja. Huol­ta­juu­det eivät meni­si suku­puo­lit­tain tasan, mut­ta nai­sia ei myös­kään suo­sit­tai­si pel­käs­tään suku­puo­len­sa vuok­si. Kaik­ki voit­tai­si­vat, myös perin­tei­siin suku­puo­li­nor­mei­hin mah­tu­mat­to­mat ihmi­set, ja kukaan ei häviäi­si (eivät hekään, jot­ka mah­tu­vat perin­tei­siin suku­puo­li­nor­mei­hin). Mil­täs kuulostaa?

  231. Mut­ta kuka tuon jou­kon ase­maa alkai­si ajamaan? ”

    Poliit­tis­ten puo­luei­den miesjaostot. 

    Mik­si sel­lai­sia ei sit­ten ole, kuin vih­reil­lä ja vasem­mis­to­lii­tol­la (jot­ka toi­saal­ta ovat femi­nis­ti­sim­mät puo­lu­eet)? Sik­si­kö, että mie­hil­lä ei ole ongel­mia? Kos­ka ei ymmär­re­tä tai hyväk­sy­tä suku­puo­lit­tu­nut­ta näkö­kul­maa? Kos­ka ei halu­ta astua nais­jär­jes­tö­jen var­pail­le? Ei halu­ta suu­tut­taa nai­sää­nes­tä­jiä? Ei halu­ta vai­kut­ta epä­mie­hek­käil­tä ruikuttajilta?

    Var­maan­kin kaik­kia noi­ta. Sik­si tar­vit­tai­siin uljas kär­ki­jouk­ko, joka puh­kai­si­si aukon vihol­li­sen rin­ta­maan ja perus­tai­si kun­niak­kaan sil­lan­pää­ase­man tasa-arvo­dis­kurs­sin keskelle. 

    Mies­ten tasa-arvo ry:n nimi kan­nat­taa pai­naa mie­leen. Puheen­joh­ta­ja Juuso Erno on aina­kin skarp­pi tyyp­pi. Vih­reä mies­lii­ke on jo väsän­nyt käsit­tääk­se­ni yhtei­sen jul­ki­lausu­man­kin yhdis­tyk­sen kanssa.

    Netis­sä­kin on pal­jon poruk­kaa, joka tree­naa reto­riik­kaan­sa ja lisää pai­net­ta vihol­li­sen rin­ta­maa koh­taan. Minä­kin. Mies tai nai­nen, lii­ty rin­ta­maan todel­li­sen suku­puol­ten tasa-arvon puo­les­ta! Tule­vat suku­pol­vet muis­ta­vat sinua liputuspäivällä. 🙂

  232. Art­tu­ri:

    Eikös tämä ole vähän sama jut­tu kuin mikä tahan­sa kohi­nai­nen sig­naa­li, että kyl­lä sen seu­raa­mi­ses­ta on hyö­tyä, vaik­ka se ei aina ihan oikees­sa oliskaan. 

    Kyl­lä min­kä­kin tuos­sa ana­lo­gian näen. Mut­ta kuten kohi­nais­ten sig­naa­lien kans­sa aina, jos sii­tä on näh­tä­vis­sä hait­to­ja, kan­nat­taa asi­aa tut­kia jos vaik­ka sig­naa­lia sai­si parannettua.

    Mies.asia:

    Tapaus Audi-mies ja Ilk­ka “teks­ta­ri” Kaner­va tule­vat mie­leen esi­merk­kei­nä toi­sel­ta puolelta. 

    Mie­len­kiin­toi­ses­ti näis­sä molem­mis­sa on kyse sek­su­aa­li­suu­des­ta. Kaner­van ero­han ei mil­lään tavoin liit­tyy­nyt hänen työn­sä hoi­toon, toi­sin kuin esim. Jäät­teen­mäen tai Lindé­nin. Sama­ten audi­mies jou­tuu eroa­maan komemn­toi­tu­aan sek­su­aa­li­sia pre­fe­rens­se­jään taval­la jota pidet­tiin sopi­mat­to­ma­na. Saat­tai­si olla niin, että nyky­suo­mes­sa mies­ten sek­su­aa­li­suu­den ilmai­se­mi­nen on sel­väs­ti kont­rol­loi­tua. Ehkä jopa kont­rol­loi­dum­paa kuin nais­ten (ei tule nyt mie­leen yhtään tapaus­ta jos­sa poli­tii­kan tai lii­kee­lä­män nai­nen oli­si jul­ki­suu­des­sa esi­tel­lyt sek­su­aa­li­suut­taan). Kuu­luu­ko sek­su­aa­li­si­uus siis nais­ten puo­lel­le suku­puol­ten työnjakoa?

    Sel­vyy­den vuok­si: pidän itse kehi­tys­tä, että (mie­het) eivät voi ilmais­ta sek­su­aa­li­suut­taan avoi­mes­ti erit­täin vali­tet­ta­va­na. Vapaa­mie­li­nen suh­tau­tu­mi­nen sek­su­aa­li­suu­teen, s.o., että sal­li­taan “pahek­sut­ta­van” sek­su­aa­li­suu­den­kin esiin tuo­mi­nen jos se ei tuo­ta hait­taa muil­le ihmi­sil­le, on libe­raa­liu­den ydin­asioi­ta. Ja pahek­sut­ta­vaa täs­sä nyt siis on nais­ten ver­taa­mi­nen autoon tai strip­pa­rien vikit­te­ly. Onhan se noloa, mut­ta ei sii­tä eroa­maan pitäi­si joutua.

    Mies.asia:

    Poh­jois­maa­lais­ta femi­nis­miä on kut­sut­tu myös val­tio­fe­mi­nis­mik­si. Anglo­sak­si­set nais­liik­keet toi­mi­vat usein oppo­si­tios­sa valtioon…

    Täy­tyy myös myön­tää, että en sel­väs­ti­kään tun­ne val­tio­fe­min­si­miä. En sik­si sano sii­tä sen enem­pää, etten nolaa itseä­ni tur­haan. Suh­tau­dun vähän varau­tu­nees­ti kaik­keen, mikä alkaa valtio‑, eikä val­tio­fe­mi­nis­mi kyl­lä ole poik­keus. Anglo­sak­si­nen lähes­ty­mis­ta­pa kuu­los­taa järkevämmältä.

    Toi­vot­ta­vas­ti et ole aikeis­sa perus­taa valtiomiesliikettä. 🙂

    Enki­du:

    Ai, että Jäät­teen­mä­ki suku­puo­len­sa takia savus­tet­tiin … no, nyt täy­tyy sää­liä blo­gin pitä­jää, joka on otta­nut taa­kak­seen lukea viestit. 

    Kukaan muu kuin sinä ei ole mois­ta väit­tä­nyt, joten kan­na­tan aja­tus­ta­si ettem­me kes­kus­te­le sii­tä sen enempää.

  233. Saa­ra:

    Kos­ka sinul­le nyt kui­ten­kin tun­tuu ole­van tär­ke­ää saa­da sel­vil­le sta­tus­fi­lia­ni todel­li­nen olemus

    ah, nyt täs­sä on käy­nyt vää­rin käsi­tys. Se ei kiin­nos­ta minua pät­kän ver­taa. Minua kiin­nos­taa hubrik­se­si, eli että mil­lä perus­teel­la uskot ole­va­si immuu­ni ilmiöl­le jon­ka “orji­na” suu­rin osa ver­tai­sis­ta­si on.

    Mikä tekee sinus­ta niin eri­koi­sen, että kun suu­rin osa nai­sis­ta arvos­taa omi­nai­suuk­sia, jot­ka ovat sig­naa­le­ja kor­keas­ta sta­tuk­ses­ta sik­si, että ne todel­la­kin ovat sig­naa­le­ja kor­keas­ta sta­tuk­ses­ta, niin sinä arvos­tat nii­tä omi­nai­suuk­sia jos­tain muis­ta syis­tä kuin sik­si, että ne ovat sig­naa­li kor­keas­ta statuksesta.

    Ehkä tämä esi­merk­ki havainnollistaa:

    Ole­te­taan tut­ki­mus jon­ka mukaan lää­kä­rit teke­vät vää­riä hoi­to­suo­si­tuk­sia 80% ajas­ta, vaik­ka he itse luu­le­vat teke­vän­sä oikean diag­noo­sin ja valit­se­van hoi­to­suo­si­tuk­sen paras­ta tie­tä­mys­tä käyttäen.

    Nyt jos joku lää­kä­ri tulis selit­tä­mään, että hän antaa vää­riä diag­noo­se­ja äärim­mäi­sen har­voin, kos­ka hän tie­tää oikeas­ti mikä poti­lai­ta vai­vaa ja miten näi­tä vai­vo­ja hoi­de­taan, niin ajat­te­li­sit­ko, että ok, tämän lää­kä­rin hoi­to­suo­si­tuk­set sit var­maan on oikein suun­nil­leen 100% ajasta?

    Minä ajat­te­li­sin, että tämä lää­kä­ri on toden­nä­köi­ses­ti vähän lii­an itse­var­ma eikä ymmär­rä, että hän on ihan yhtä toden­nä­köi­ses­ti vää­räs­sä kuin muut­kin lää­kä­rit. (Riip­pu­mat­ta sii­tä, että hän on omas­ta mie­les­tään oikeas­sa. Niin­hän kaik­ki vää­räs­sä ole­vat lää­kä­rit olivat!)

  234. Saa­ra: “[…] ihmi­sai­vot eivät pys­ty yllä­pi­tä­mään kah­ta nor­mia samanaikaisesti.”

    Mitä tämä tar­koit­taa? Eikö ole pikem­min­kin niin, että ihmi­sil­lä voi olla monia­kin eri­lai­sia nor­mis­to­ja. Lähes kaik­ki nor­mit ovat aina­kin jos­sain mää­rin tilan­ne­koh­tai­sia. Täs­mäl­li­sem­pi muo­toi­lu voi­si siis kuu­lua seu­raa­vas­ti: (Vuorovaikutus)tilanteessa ihmi­sai­voil­la voi olla käy­tös­sään vain yksi normisto.

  235. Saa­ra ja Art­tu­ri ovat väi­tel­leet kes­ke­nään mm. sta­tuk­sen vai­ku­tuk­ses­ta parinvalinnassa.

    Aihet­ta on tut­kit­tu run­saas­ti psy­ko­lo­gias­sa, löy­sin seu­raa­van mai­nion linkin:

    http://www.google.com/books?id=SxX4gRzOS6oC&pg=PA267

    Vapaas­ti suo­men­net­tu poi­min­ta tut­ki­muk­sis­ta jot­ka tuos­sa lin­kis­sä mainitaan: 

    Kysyt­täes­sä nai­set eivät ker­ro arvos­ta­van­sa sta­tus­ta mie­his­sä, mut­ta kun he pää­se­vät valit­se­maan mie­hiä niin nai­set poik­keuk­set­ta valit­se­vat kor­kean sta­tuk­sen amma­teis­sa ole­via, vaik­ka muut omi­nai­suu­det vakioi­daan. Sama pätee ns. domi­noi­val­le luon­teel­le ja käy­tök­sel­le, jota nai­set pre­fe­roi­vat sel­väs­ti valin­nas­sa mut­ta jos­ta eivät sano välit­tä­vän­sä yhtään.

    Tuos­sa lin­kis­sä on esi­tet­ty poh­din­taa tämän ris­ti­rii­tai­sen ilmiön mah­dol­li­sis­ta syistä.

    Saa­ra tai­taa siis kui­ten­kin olla mel­ko tyy­pil­li­nen nais­su­ku­puo­len edus­ta­ja täs­sä suh­tees­sa, eli kysyt­täes­sä ei sano välit­tä­vän­sä lain­kaan sta­tuk­ses­ta, vaan ihan vain sat­tu­mal­ta tulee valin­neek­si mel­ko kor­kean sta­tuk­sen mie­hiä seurakseen.

  236. Femi­nis­mi on lakisääteistä:

    http://www.vihreatnaiset.fi/wp-content/syojatar/syojatar1_2006.pdf

    -Tuos­sa lin­kis­sä ole­vas­ta jutus­ta ilme­nee sel­keäs­ti, että käy­tän­nös­sä kaik­ki vih­rei­den joh­to­hen­ki­löt ovat tun­nus­tuk­sel­li­sia femi­nis­te­jä. Kes­kus­te­lua käy­dään­kin vain sii­tä, onko tak­ti­ses­ti huo­no rat­kai­su ker­toa sii­tä äänes­tä­jil­le tai julis­taa puo­lue viral­li­ses­ti femi­nis­ti­sek­si puolueeksi…

    Onnek­si tuo laki­sää­tei­nen femi­nis­mi tuo vapaut­ta ja onnea myös miehille:

    Eri­kois­tut­ki­ja Jou­ni Varan­ka STM:n
    tasa-arvo­yk­si­kös­tä valot­ti sitä, miksi
    mie­hen kan­nat­taa olla femi­nis­ti. – Feminismin
    ansios­ta jokai­nen mies voi
    olla juu­ri sel­lai­nen kuin haluaa”

    Samas­ta läpys­käs­tä löy­tyy aivan mai­nio­ta läp­pää lisääkin:

    Kes­kus­te­lu nai­siin­koh­dis­tu­vas­ta väki­val­las­ta hel­pot­taa kes­kus­te­lua mies­ten koke­mas­ta väkivallasta

    ja- lisää femi­nis­tis­tä faktaa:
    “Mie­het tuot­ta­vat enem­män hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä — ja nai­set kär­si­vät pääs­tö­jen vaikutuksista.”

    http://www.vihreatnaiset.fi/kunnallisvaalit-2008/

  237. Sam­po Smolanderilta(kin) oiva kom­ment­ti. Kii­tos. En muis­ta mil­loin vii­mek­si oli­si ollut näin muka­vaa lukea näin­kin monia yksit­täi­sen blog­gauk­sen kommentteja.

    Pau­li Suma­sen tee­sit ja tilas­to­jen tul­kin­ta ovat saa­neet HS:n legen­daa­ri­sel­ta Vii­sas­ten Ker­hol­ta vähem­män yllät­tä­väs­ti pää­osin pri­mi­tii­vi­sen hyl­ki­mis­reak­tion. Hen­ry Laa­sa­nen on näh­däk­se­ni pur­ka­nut reak­tion har­vi­nai­sen osu­vas­ti osiin:

    http://henrylaasanen.blogit.uusisuomi.fi/2010/04/09/sumas-causti-hs-raadin-kynsissa/

    Sumas-caus­ti” on täs­sä tapauk­ses­sa ilmei­sen kuvaa­va nimitys.

  238. Kukaan Suma­sen las­kel­mat kiis­tä­nyt HS-raa­ti­lai­nen ei esit­tä­nyt las­kel­mal­lis­ta vas­tet­ta. Ei yksi­kään. Pelk­kä sokea luot­to asser­tion voi­maan “asia on näin” ja ylimielinen/ivaava/vihainen hen­ki­löön mene­vä kom­ment­ti pääl­le. Tuo­ko on Suo­men äly­mys­tö? Tuo­ta­ko on argu­men­toin­nin taso? Ihmi­set ovat kes­ki­mää­rin kyl­lä todel­la tyh­miä, pak­ko sanoa. Siis pal­jon tyh­mem­piä kuin osai­si edes pelä­tä. Ihan kuin jos­sain kau­hu­fil­mis­sä se tyh­myys hyp­pää yllät­täen nur­kan takaa. Yksi­kin nois­ta ilmei­sen tosis­saan valit­ti, että mies­kir­jai­li­jat tie­naa­vat Suo­mes­sa nais­kir­jai­li­joi­ta enem­män. Eikö noil­le voi­si teh­dä ÄO-tes­tiä, tai lait­taa edes rat­kai­se­maan tuli­tik­ku­teh­tä­vän ennen kuin pää­se­vät raatiin.

  239. Yllä oli puhet­ta Kaner­van tapauk­ses­ta. Kohu oli tir­kis­te­le­vää täti­kult­tuu­ria, jol­lai­ses­ta pitäi­si pääs­tä eroon. Kaner­van suu­rin vir­he ja syn­ti oli ryh­tyä kiel­tä­mään tätien esiin­kai­va­mia faktoja.

  240. Saa­ra ja Saa­ran mie­hen status:

    Tämän kes­kus­te­lun kan­nal­ta ei tie­ten­kään ole oleel­lis­ta, satut­ko sinä ole­maan har­vi­nai­nen yksit­täis­ta­paus, jol­le mie­hen sta­tus tai sta­tus­ta ennus­ta­vat omi­nai­suu­det eivät mer­kit­se mitään. Toden­nä­köi­ses­ti et ole poik­keus. Pek­ka Kau­ka­lon lait­ta­mas­sa lin­kis­sä esi­tet­tiin hyvät perus­te­lut sil­le, mik­si nais­ten todel­li­set ja ilmoi­te­tut pre­fe­rens­sit ovat yleen­sä ristiriidassa. 

    Ole­te­taan nyt kui­ten­kin että sinä et väli­tä mie­hen sta­tuk­ses­ta etkä sitä ennus­ta­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Olet­ko sitä miel­tä, että muut­kaan nai­set eivät arvos­ta mie­hes­sä sta­tus­ta tai sitä ennus­ta­via omi­nai­suuk­sia? Vai uskot­ko tut­ki­muk­siin ja arki­ha­vain­toon, jon­ka mukaan mie­hen sta­tuk­sel­la on val­tao­sal­le nai­sis­ta huo­mat­ta­va merkitys?

    Jos hyväk­syt sen, että mie­hen sta­tuk­sel­la on nai­sil­le pal­jon mer­ki­tys­tä, hyväk­syt var­maan myös sen, että ase­tel­ma tuot­taa mie­hil­le motii­vin pyr­kiä hank­ki­maan sta­tus­ta? Tämä motii­vi taas joh­taa sii­hen, että mui­den seik­ko­jen olles­sa tasois­sa, mie­hiä tuli­si olla enem­män kor­keis­sa ase­mis­sa. Jos mie­hiä oli­si kor­keis­sa ase­mis­sa yhtä pal­jon tai vähem­män kuin nai­sia, yhteis­kun­nas­sa oli­si joko jon­kin­lai­nen mie­hiä sor­ta­va raken­ne tai sit­ten nai­set oli­si­vat omi­nai­suuk­sil­taan mie­hiä parempia.

    Jos taas väi­tät, ettei mie­hen sta­tuk­sel­la ole nai­sil­le ylei­ses­ti juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä, jou­dut kumoa­maan pal­jon tut­ki­muk­sia ja selit­tä­mään tukun omi­tui­sia tilas­tol­li­sia sta­tus­mie­hiä suo­si­via “vää­ris­ty­miä”.

  241. Pek­ka Kau­ka­lo: “Saa­ra tai­taa siis kui­ten­kin olla mel­ko tyy­pil­li­nen nais­su­ku­puo­len edus­ta­ja täs­sä suh­tees­sa, eli kysyt­täes­sä ei sano välit­tä­vän­sä lain­kaan sta­tuk­ses­ta, vaan ihan vain sat­tu­mal­ta tulee valin­neek­si mel­ko kor­kean sta­tuk­sen mie­hiä seurakseen.”

    Tuol­lai­sil­le röyh­keil­le väit­teil­le ei ole mitään perus­tet­ta tilan­tees­sa, jos­sa voim­me arvioi­da toi­sen käyt­täy­ty­mi­sen syi­tä ainoas­taan niil­lä perus­tein, joi­ta hän itse esittää.

    Nais­su­ku­puo­li ei rii­tä täs­sä tilan­tees­sa selit­tä­mään mitään, sil­lä tut­ki­muk­sis­sa saa­dut tulok­set ovat yleis­tyk­siä. Samas­ta asias­ta huo­maut­ti myös Saa­ra itse kom­men­toi­des­saan sivu­men­nen popu­laa­tio­ajat­te­lul­le perus­tu­vaa evo­luu­tio­nä­kö­kul­maa. Yksi­lön toi­min­nan tie­tois­ten motii­vien ja toi­min­nan tie­dos­ta­mat­to­mien psy­ko-fyy­sis-sosi­aa­lis­ten taus­ta­vai­kut­ti­mien suh­tees­ta ei voi­da pää­tel­lä juu­ri mitään ilman psy­ko­lo­gis­ta ja/tai lää­ke­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta – ja täl­lai­sen tut­ki­muk­sen tulok­set ovat tri­vi­aa muil­le kuin kysei­sel­le hen­ki­löl­le ja val­tion byro­kra­tia­ko­neis­tol­le, joka tar­vit­see tie­toa sosi­aa­lie­tuuk­sia ja-tukia myöntäessään.

  242. Riit­ta:
    En minä nyt noin tar­koit­ta­nut. Olen kans­sa­si samaa miel­tä, että asia pitäi­si rat­kais­ta lap­sen etu­jen mukaan.

    Tar­koi­tin sitä, että kes­ki­mää­rin huol­ta­juus on parem­pi antaa nai­sel­le ja jos huol­ta­juu­det jaet­tai­siin täy­sin vir­heet­tö­mäs­ti ja oikein, ne meni­si­vät suh­tees­sa, jos­sa nai­sil­le niis­tä jaet­tai­siin useam­pi. Eikä tätä pitäi­si näh­dä tasa-arvo-onge­ma­na (hie­no yhdyssana!).

    Tie­te­kään ko. suh­de ei sinäl­lään ker­ro, onko _yksikään_ huol­ta­juus mää­rät­ty oikein. Jos pitää paik­kan­sa, että alko­ho­lis­teil­le tms. mää­rä­tään huol­ta­juus pel­käs­tään suku­puo­len perus­teel­la, asia pitäi­si kor­ja­ta (en tie­dä onko näin, kun en asi­aa tunne).

    Saa­ra:

    Täs­sä puo­les­taan olet hako­teil­lä. Ei nais­asia­lii­ke aja minun asi­aa­ni – kaik­kea muu­ta! Aina­kin jos on usko­mi­nen tämän ket­jun kuvauk­sia nais­asia­liik­keen toi­min­nas­ta. Minä ajan suku­puo­lit­ta­vas­ta ajat­te­lus­ta luo­pu­mis­ta, en nais­su­ku­puo­len (johon en edes itse koe kuu­lu­va­ni) ylivaltaa. 

    No per­ha­na. Kenen­kö­hän asi­aa ne liik­keet sit­ten oikein aja­vat? Sure as hell, eivät aina­kaan minun asiaani!

    En kyl­lä oikein tie­dä, mitä on “suku­puo­lis­ta­va ajat­te­lu”, mut­ta minä kan­na­ta mis­tään ajat­te­lus­ta luopumista.

    Minun väit­tee­ni siis oli, että suh­tau­tu­mi­ses­ta ihmi­siin eri taval­la suku­puo­len mukaan on, noin arkie­lä­mäs­sä, myös hyö­ty­jä sen lisäk­si, että sii­tä on usein myös hait­taa — ja että hyö­dyt ovat usein hait­to­ja suurempia.

    Mones­sa mie­les­sä suku­puol­ta ei ole ole­mas­sa muu­ten kuin fyy­si­ses­ti. Kos­ka fysiik­ka rajoit­taa mei­tä olen­toi­na koko ajan vähem­män, on ikä­vää ja hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta tuot­ta­vaa kar­si­noi­da ihmi­siä hei­dän bio­lo­gi­sen suku­puo­len­sa mää­rää­miin luokkiin. 

    Se, että sinus­ta asia on näin, ei tar­koi­ta että se oli­si tois­asia. Vie­lä vähem­män se tar­koit­taa, että minun pitäi­si olla kans­sa­si samaa miel­tä. Minus­ta nai­set ja mie­het ovat monel­la tavoin erilaisia.

    Täs­sä on nyt oival­li­nen esi­merk­ki mie­hes­tä nor­mi­na. Mie­hil­le vai­kut­taa ole­van tyy­pil­lis­tä aja­tel­la vaih­toeh­to­ja ole­van aina kak­si. Kuten sinul­la täs­sä: joko suku­puo­lia koh­del­laan eri taval­la tai sit­ten nii­tä koh­del­laan samal­la taval­la. Tämän mal­lin mukai­nen ajat­te­lu on val­lit­se­va­na läh­tö­ole­tuk­se­na kaik­kial­la, ja sen vält­tä­mi­nen on erit­täin vai­ke­aa. Yri­tän seu­raa­vak­si kysee­na­lais­taa sitä: 

    Tämä­hän onkin muka­vaa, tähän asti olen aina aja­tel­lut että viat ajat­te­lus­sa­ni ovat vain yksin­ker­tai­ses­ti type­ryyt­tä, jota en edes osaa nähdä 🙂

    Minus­ta kum­pi­kin esit­tä­mis­tä­si vaih­toeh­dois­ta joh­taa ikä­vään lop­pu­tu­lok­seen. Itse toi­voi­sin, että suku­puo­lia ei koh­del­tai­si eri taval­la eikä samal­la taval­la. Siis että suku­puo­lit­ta­mi­ses­ta luo­vut­tai­siin. Suku­puo­lit­ta­mi­ses­ta luo­pu­mi­nen­han ei tar­koi­ta suku­puo­let­to­muu­teen siir­ty­mis­tä (eli suku­puo­lien ero­jen kiel­tä­mis­tä ja tasa­päis­tä­mis­tä), vaan ainoas­taan ihmis­ten koh­te­le­mis­ta ensi­si­jai­ses­ti yksilöinä. 

    Tie­ten­kin jokais­ta pitäi­si koh­del­la ensi­si­jai­ses­ti yksi­lö­nä. Näh­däk­se­ni näin myös pää­osin tapah­tuu. Oli­si kui­ten­kin älyl­lis­tä epä­re­hel­li­syyt­tä kuvi­tel­la, että mitään ero­ja suku­puol­ten välil­lä ei olisi.

    Ihan esi­merk­ki­nä:
    Onhan se nyt päi­vän sel­vää, että minä suh­tau­dun toi­sel­la taval­la hen­ki­löön joka voi­si olla minul­le poten­ti­aa­li­nen suvun jat­ka­ja tai elä­män­kump­pa­noi kuin sel­lai­seen, joka ei sitä voi­si olla. Ja tämä tosia­sia ei lak­kaa ole­mas­ta, yri­tin­pä minä tol­kut­taa itsel­le­ni tai muil­le ihan mitä tahansa.

    Jos ihmi­siä koh­del­tai­siin yksi­löi­nä eikä suku­puo­len edus­ta­ji­na, mies sai­si huol­ta­juu­den sil­loin kun hän on parem­pi huol­ta­ja. Huol­ta­juu­det eivät meni­si suku­puo­lit­tain tasan, mut­ta nai­sia ei myös­kään suo­sit­tai­si pel­käs­tään suku­puo­len­sa vuok­si. Kaik­ki voit­tai­si­vat, myös perin­tei­siin suku­puo­li­nor­mei­hin mah­tu­mat­to­mat ihmi­set, ja kukaan ei häviäi­si (eivät hekään, jot­ka mah­tu­vat perin­tei­siin suku­puo­li­nor­mei­hin). Mil­täs kuulostaa? 

    Ihan hyväl­tä!

    Kari

  243. Vie­lä nois­ta huoltajuuspäätöksistä…

    Käy­tän­nös­sä­hän noi­ta pää­tök­siä, kuten kaik­kia mui­ta­kin pää­tök­siä, jou­du­taan teke­mään rajal­li­sil­la tie­doil­la. Mie­les­tä­ni on kiis­ta­ton­ta, että osa­puol­ten suku­puo­len tie­tä­mi­nen _lisää_ infor­maa­tion mää­rää, joten oli­si vää­rin olla käyt­tä­mät­tä tätä lisäin­for­maa­tio­ta hyö­dyk­si pää­tös­tä teh­des­sä. Se ei tar­koi­ta sitä, että tuon pitäi­si olla ainoa tai edes pai­na­vin teki­jä, mut­ta oli­si yksin­ker­tai­ses­ti tyh­mää (ja las­ta koh­taan vää­rin) olla asi­aa huo­mioi­mat­ta jon­kin “tasa-arvon” vuoksi.

    Kari

  244. Haluai­sin yhä edel­leen tie­tää ne työ­nan­ta­jat, jot­ka mak­sa­vat mies­li­sää (tunti)palkoissa.

  245. Sel­vyy­den vuok­si: pidän itse kehi­tys­tä, että (mie­het) eivät voi ilmais­ta sek­su­aa­li­suut­taan avoi­mes­ti erit­täin valitettavana. 

    Sii­tä voim­me tie­tys­ti kes­kus­tel­la, kuu­luu­ko pari­suh­tees­sa elä­vän mie­hen vapaa­seen sek­su­aa­li­seen ilmai­suun vies­ti­tel­lä pik­ku­tuh­mia “eroot­ti­sen tans­si­jan” (lue puo­li­pros­tiu­tuioi­tu) kans­sa. Ole­te­taan täs­sä kui­ten­kin, että kuuluu. 

    Kyse ei nyt kui­ten­kaan ollut sii­tä. Kaner­va sitou­tui pitäy­ty­mään täl­lai­ses­ta toi­min­nas­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kokoo­muk­sen joh­dol­le ennen minis­te­ri­pes­tiä. Seis­ka-tasoi­nen jul­ki­suus ulko­mi­nis­te­ril­le ei ole toi­vot­ta­va asiain­ti­la ja mik­si ei ole, sitä voi Otso­kin tykö­nään miettiä. 

    Eli kysy­my­ses­sä oli lupauk­sen pet­tä­mi­nen, valeh­te­lu jäl­ki­kä­teen ja koko­nai­suut­ta arvioi­den täy­del­li­nen har­kin­nan puu­te teke­mi­sis­sään. Täy­si­jär­ki­nen huo­maa yhdel­lä vil­kai­sul­la Tukiai­ses­ta, että tämä on jul­ki­suus­tyrk­ky vail­la ver­taa ja ilmei­sen psyy­kel­tään häi­ly­väi­nen henkilö. 

    Ja jos nyt Kaner­val­le oli niin tär­keä toteut­taa sek­su­aa­li­sia tar­pei­taan täl­lä tavoin, niin mik­si ihmees­sä käyt­ti omaa nume­ro­aan. Lap­si­kin tie­tää, että arve­lut­ta­van tele­vies­tin­nän väli­ne on pre­paid-liit­ty­mä ja ano­nyy­mi säh­kö­pos­ti. Puut­tui siis älliä, itse­hil­lin­tää ja arviointikykyä. 

    En ole mie­les­tä­ni mikään täti, vaik­ka olen tätä miel­tä. Minä en pahek­su por­no­vies­te­jä — en todel­la­kaan — mut­ta ulko­mi­nis­te­rik­si toi­von vakaa­ta ja luo­tet­ta­vaa henkilöä. 

    Ehkä rau­han­ai­ka on ollut lii­an pit­kä sii­hen, että kaik­ki eivät tajua, mikä mer­ki­tys ulko­mi­nis­te­ril­lä on eri­lais­ten kan­sain­vä­lis­ten krii­sien hallinnassa. 

    Sil­tä ihmi­sel­tä kan­sa­lai­se­na vaa­din aivan eri­lai­sia omi­nai­suuk­sia kuin nyt tuli esiin. 

    Eikä tämä ole mikään tasa-arvo­ky­sy­mys. Mitä kuvit­te­let­te, että Astrid Thor­sil­le oli­si tapah­tu­nut, jos hän oli­si vies­ti­tel­lyt jol­le­kin ala­maa­il­man raja­mail­la ela­tuk­sen­sa saa­val­le 26-vuo­ti­aal­le mies­strip­pa­ril­le ja yrit­tä­nyt vie­lä pei­tel­lä asi­aa suo­ril­la valheilla? 

    Parem­min kuin Kanervalle?

  246. Huol­ta­juu­des­ta:

    Kyl­lä­hän nyt kiis­tä­mä­tön tosi­seik­ka on, että mie­his­sä on enem­män täy­siä juop­po­ja ret­ku­ja, joil­le ei lähi­huol­ta­juut­ta voi aja­tel­la­kaan. Näi­hin kyl­lä löy­tyy tilas­toa, jos joku muu­ta epäilee. 

    Näin on edel­leen, vaik­ka alko­ho­lis­mi onkin muut­tu­nut tasa-arvoi­sem­mak­si. Pik­ku­lap­si on myös yleen­sä enem­män ollut äitin­sä hoi­dos­sa ja tähän enem­män kiin­ty­nyt, jol­loin on lap­sen edun mukais­ta mää­rä­tä äiti lähihuoltajaksi. 

    Epäi­len kui­ten­kin, että tasa-arvoi­sis­sa­kin tilan­teis­sa jo kou­lui­käis­ten olles­sa kysees­sä lap­set lii­an sys­te­maat­ti­ses­ti mää­rä­tään äidil­le. Jot­kut viran­omai­set kyl­lä ovat eri miel­tä ja väit­tä­vät, ettei­vät isät yleen­sä edes halua lähi­huol­ta­juut­ta eli hui­kea ero tuli­si em. seikoista.

  247. Bio­lo­gian näkö­kul­mas­ta näh­ty­nä on niin, että nai­nen halu­aa lap­sel­leen hyvän ja tur­val­li­sen isän. Ihmi­nen­hän on bio­lo­gi­ses­ti eläin. Eläin­maa­il­mas­sa puo­li­son saa se uros, jol­la on komeim­mat sulat ja kar­vat ja jol­la on revii­ri, jos­sa on ruo­kaa ja suo­jaa. Näin se menee. Mikä tämän ymmär­tä­mi­ses­sä on niin vaikeaa.

  248. Kes­kus­te­lus­sa on puhut­tu pal­jon sta­tuk­ses­ta, mut­ta kukaan ei ole tainn­nut suo­raan esit­tää, mitä se mer­kit­see. Täs­sä on kak­si mah­dol­lis­ta, ei toki aino­aa tapaa ymmär­tää sta­tus: sosio­eko­no­mi­nen sta­tus tar­koit­taa ammat­tia­se­maa; webe­ri­läi­sit­täin sta­tus mer­kit­see kun­nioi­tus­ta ja arvos­tus­ta. Mikä­li mies­ten sta­tus on kor­keam­pi kuin nais­ten, näi­den mää­ri­tel­mien mukaan se tar­koit­taa, että 1) mies­ten ammat­tia­se­ma on kor­keam­pi kuin nais­ten tai että 2) mie­hiä arvos­te­taan enem­män kuin nai­sia. Näi­tä mää­ri­tel­miä lie­nee kui­ten­kin mah­do­ton­ta pitää täy­sin eril­li­si­nä. Kor­kea amma­til­li­nen ase­ma on tavoi­tel­ta­va osit­tain nime­no­maan sik­si, että se on arvostettu. 

    Jos tämä päät­te­ly hyväk­sy­tään ja jos mie­hiä on enem­män kor­keis­sa ase­mis­sa kuin nai­sia, mie­hiä arvos­te­taan kes­ki­mää­rin enem­män kuin nai­sia – ei vält­tä­mät­tä tie­ten­kään suku­puo­len­sa vaan ase­man­sa vuok­si. Roh­ke­ni­sin kui­ten­kin väit­tää, että mies­ten kes­ki­mää­rin kor­keam­mas­ta sta­tuk­ses­ta voi seu­ra­ta myös kol­lek­tii­vis­ta arvos­tus­ta koko mies­su­ku­puo­lel­le, sil­lä tyy­pit­te­le­vä ske­maat­ti­nen ajat­te­lu on ihmi­sil­le omi­nais­ta. Tämän vuok­si ei oli­si kovin pahas­ti sanot­tu, jos väit­täi­si, että mie­het ja nai­set ovat eriar­voi­sia. (Täs­sä ei tie­ten­kään ote­ta kan­taa esi­mer­kik­si sii­hen, voi­ko suvun mum­mo voi olla arvos­tet­tu henkilö.)

    - — -

    Mik­ko Har­to­nen: ”Jos hyväk­syt sen, että mie­hen sta­tuk­sel­la on nai­sil­le pal­jon mer­ki­tys­tä, hyväk­syt var­maan myös sen, että ase­tel­ma tuot­taa mie­hil­le motii­vin pyr­kiä hank­ki­maan sta­tus­ta? Tämä motii­vi taas joh­taa sii­hen, että mui­den seik­ko­jen olles­sa tasois­sa, mie­hiä tuli­si olla enem­män kor­keis­sa ase­mis­sa. Jos mie­hiä oli­si kor­keis­sa ase­mis­sa yhtä pal­jon tai vähem­män kuin nai­sia, yhteis­kun­nas­sa oli­si joko jon­kin­lai­nen mie­hiä sor­ta­va raken­ne tai sit­ten nai­set oli­si­vat omi­nai­suuk­sil­taan mie­hiä parempia.”

    Raken­teet eivät mil­loin­kaan ole neut­raa­le­ja ja tas­a­puo­li­sia, vaan ne suo­si­vat aina joi­tain piir­tei­tä, omi­nai­suuk­sia, kult­tuu­ria, käy­tös­ta­po­ja jne. Monet­han ovat muun muas­sa täl­lä blo­gil­la esit­tä­neet, että nykyi­nen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä on ”täti­mäi­seen” ja siis nai­sia suo­si­vaan suun­taan kal­lel­laan. Voi­daan siis sanoa, että nai­set suo­riu­tu­vat nykyi­sis­sä kou­lu­tus­jär­jes­tel­män raken­teis­sa mie­hiä parem­min; nai­sil­la on omi­nai­suuk­sia, joi­den avul­la he pär­jää­vät näis­sä raken­teis­sa. Samoin mies­ten suu­ri sisä­syn­tyi­nen tai­pu­mus tavoi­tel­la sta­tus­ta on hyö­dyl­li­nen omi­nai­suus sta­tuk­sen saavuttamiseksi. 

    - — - 

    Kes­kus­te­lu on ollut kiin­toi­saa seu­rat­ta­vaa. Haluan kom­men­toi­da kes­kus­te­lus­ta kah­ta seik­kaa. Ensin­nä­kin: kes­kus­te­lus­sa on ideo­lo­gis­ta kamp­pai­lua sii­tä, tulee­ko ihmi­siä koh­del­la ainut­ker­tai­se­na, vapaa­na yksi­lö­nä vai johon­kin ryh­mään, nai­siin tai mie­hiin, kuu­lu­va­na. Sii­nä, että poliit­ti­sel­la blo­gil­la käy­dään ideo­lo­gis­ta kes­kus­te­lua, ei toki ole mitään yllät­tä­vää. Kes­kus­te­lun oleel­li­nen jän­ni­te syn­tyy vas­ta sii­tä, kun tämä ideo­lo­gi­nen kes­kus­te­lu ris­te­ää kah­den tie­dol­li­sen sei­kan kans­sa. Ensin­nä­kin nai­seus ja mie­heys ovat ryh­mäi­den­ti­teet­te­jä, jot­ka lisäk­si selit­tä­vät ryh­mien eri­lais­ta käyt­täy­ty­mis­tä. Toi­sek­si nai­sia ja mie­hiä usein tosia­sias­sa koh­del­laan suku­puo­len­sa edus­ta­ji­na. (Tie­ten­kin voi­daan väit­tää, että myös tie­to on luon­teel­taan ideo­lo­gis­ta. Kaik­ki kes­kus­te­li­jat näyt­tä­si­vät kui­ten­kin jaka­van sen ole­tuk­sen, että nai­set ja mie­het ovat aina­kin jol­lain taval­la erilaisia.)

    Kes­kus­te­lua edel­leen mut­kis­taa se, että kenel­lä­kään ei ole lopul­lis­ta var­muut­ta sii­tä, mik­si nai­set ja mie­het käyt­täy­ty­vät eri taval­la. Kuin­ka pal­jon käyt­täy­ty­mi­sen erot joh­tu­vat kult­tuu­ris­ta, sisäis­teiys­tä käyt­täy­ty­mis­mal­leis­ta ja kuin­ka pal­jon nais­ten ja mies­ten bio­lo­gi­sis­ta piir­teis­tä. Täl­lais­ta var­muut­ta ei voi­da edes saa­vut­taa, kos­ka käsi­tyk­sem­me käyt­täy­ty­mi­sem­me syis­tä muok­kaa aina jos­sain mää­rin käyt­täy­ty­mis­täm­me – eikä tämä todel­la­kaan tar­koi­ta, että ihmi­set käyt­täy­ty­vät vain näi­den tie­dol­lis­ten mal­lien, kon­struk­tioi­den mää­rää­mäl­lä taval­la. Niin­pä kuten joku yllä vii­saas­ti tote­si­kin, tätä kiis­taa ei voi­da rat­kais­ta sen väis­tä­mät­tä poliit­ti­sen luon­teen vuoksi.

    Toi­sek­si: kes­kus­te­lua han­ka­loit­taa se, että suku­puol­ta käsi­tel­lään sekä poliit­ti­se­na että kult­tuu­ri­se­na kysy­myk­se­nä sel­kiyt­tä­mät­tä sitä, kum­mas­ta puhu­taan. Kes­ki­nen osa tämä kes­kus­te­lun proble­ma­tiik­kaa onkin se, mis­sä mää­rin arki ja kult­tuu­ri on poliit­ti­nen kysy­mys, mis­sä mää­rin se rajau­tuu poli­tii­kan ulkopuolelle. 

    Kos­ka kes­kus­te­lul­ta puut­tuu täl­lai­nen jaet­tu läh­tö­koh­ta, sen hedel­mäl­li­syys kär­sii. Niin­pä voi­si olla hyö­dyl­lis­tä raja­ta suku­puo­li­ky­sy­mys poli­tii­kan ulko­puo­lel­le. Täl­löin poli­tii­kak­si ymmär­ret­täi­si vain arka­dian­mäel­lä ja kun­nan­ta­los­sa tapah­tu­vak­si etu­kamp­pai­lu, ei esi­mer­kik­si kes­kus­te­lu, mil­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa eläm­me. Täl­löin kes­kus­te­lu suku­puol­ten hyvästä/pahasta käyt­täy­ty­mi­ses­tä ja koh­te­lus­ta ymmär­ret­täi­si kult­tuu­ri­kri­tiik­ki­nä. Kui­ten­kin myös tämän rajauk­sen jäl­keen suku­puo­li on poliit­ti­sen kes­kus­te­lun pii­ris­sä, onhan meil­lä jopa val­tion femi­nis­mik­si yllä kut­sut­tua sukupuolipolitiikkaa.

    Koko­naan toi­nen tär­keä kysy­mys on, mis­sä mää­rin kes­kus­te­lu kult­tuu­ris­ta on poliit­tis­ta kes­kus­te­lua ja mis­sä mää­rin kult­tuu­ri­sis­ta ja poliit­ti­sis­ta kysy­myk­sis­tä voi­daan kes­kus­tel­la erillisinä…

    Kari: “Tie­ten­kin jokais­ta pitäi­si koh­del­la ensi­si­jai­ses­ti yksi­lö­nä. Näh­däk­se­ni näin myös pää­osin tapahtuu.”

    … nimit­täin edel­leen jopa lain­sää­dän­nös­sä ihmi­siä koh­del­laan eri taval­la suku­puo­len mukaan: eri­mer­kik­si vain eri suku­puol­ta ole­vil­la on oikeus avioi­tua. Ja debaaat­tia täs­tä lais­ta tul­laan käy­mään myös vedo­ten sii­hen, mikä on nai­sil­le ja mie­hil­le sopi­vaa käyttäytymistä.

  249. Mikä tämän ymmär­tä­mi­ses­sä on niin vaikeaa.”

    Ehkä se, että asia aika har­voin menee kuvai­le­mal­la­si taval­la. Usein naa­ras hoi­taa lap­sen yksin tai mui­den naa­rai­den avus­ta­ma­na api­noi­den­kin kohdalla.

    Ihmi­sen homi­ni­di-men­nei­syy­des­tä ei pal­joa tie­de­tä. Jotain voi arvail­la. Kun ihmis­lap­si alkoi olla yhä kau­em­min avu­ton, nai­sen ruo­an­han­kin­ta han­ka­loi­tui. Sil­loin paris­kun­nat alkoi­vat pär­jä­tä parem­min kuin esi­mer­kik­si ns. haa­re­mit (alfa siit­tää tai aina­kin luu­lee siit­tä­vän­sä kaik­ki naa­raat), kos­ka alfa ei pys­ty ruok­ki­maan kuin yhden tai pari äitiä. On spe­ku­loi­tu, että nois­ta kiin­teis­tä pari­suh­teis­sa syn­tyi kult­tuu­ri. Tosin toi­set teo­riat ovat ylei­sem­piä. Jos noin on, ihmi­nen on täs­sä­kin suh­tees­sa poik­keuk­sel­li­nen kaik­kiin mui­hin eläi­miin verrattuna.

    Tämä nyt ei tain­nut kyl­lä liit­tyä palk­koi­hin mil­lään taval­la. Sori. Mut­ta on toi vaan joten­kin kiehtovaa …

  250. Art­tu­ri:

    Saa­ra:

    Kos­ka sinul­le nyt kui­ten­kin tun­tuu ole­van tär­ke­ää saa­da sel­vil­le sta­tus­fi­lia­ni todel­li­nen olemus

    ah, nyt täs­sä on käy­nyt vää­rin käsi­tys. Se ei kiin­nos­ta minua pät­kän ver­taa. Minua kiin­nos­taa hubrik­se­si, eli että mil­lä perus­teel­la uskot ole­va­si immuu­ni ilmiöl­le jon­ka “orji­na” suu­rin osa ver­tai­sis­ta­si on.

    Ahaa, eli asian sel­vit­tä­mi­sen sijaan uskot­kin jo tie­tä­vä­si, että minul­la on itses­tä­ni vää­rä käsi­tys ja sinul­la puo­les­taan on minus­ta oikea käsi­tys (muu­ten­han et voi­si väit­tää minun ole­van hybrik­sen val­las­sa)? Aika hätäis­tä päät­te­lyä, jota kut­sui­sin mie­hil­le tyy­pil­li­sek­si tilas­tous­ko­vai­suu­dek­si, jos haluai­sin provosoida.

    Se, että sanon etten ole kiin­nos­tu­nut sta­tuk­ses­ta, ei tie­ten­kään osoi­ta etten oli­si — mut­ta eipä se osoi­ta sitä­kään, että olisin.

    (Jos perus­te­lut oikeas­ti kiin­nos­ta­vat sinua, esi­tin sel­lai­sia edel­li­ses­sä vas­tauk­ses­sa­ni sinulle.)

  251. Jou­ni Lund­qvist: “Bio­lo­gian näkö­kul­mas­ta näh­ty­nä on niin, että nai­nen halu­aa lap­sel­leen hyvän ja tur­val­li­sen isän. Ihmi­nen­hän on bio­lo­gi­ses­ti eläin. Eläin­maa­il­mas­sa puo­li­son saa se uros, jol­la on komeim­mat sulat ja kar­vat ja jol­la on revii­ri, jos­sa on ruo­kaa ja suo­jaa. Näin se menee. Mikä tämän ymmär­tä­mi­ses­sä on niin vaikeaa.”

    Se, että esit­tä­mä­si on jää­tä­vä yksin­ker­tais­tus, joka ei tar­kal­leen ottaen edes pidä paik­kan­sa. Evo­luu­tio­bio­lo­gian mukaan naa­ras suo­sii urok­sia, joi­den kel­poi­suus eli kyky tuot­taa eli­voi­mai­sia jäl­ke­läi­siä, on suu­rin. Esi­mer­kik­si komeim­mat sulat ovat rii­kin­ku­koil­la ovat yleen­sä totuu­del­li­nen merk­ki kel­poi­suu­des­ta, kos­ka ne ovat kan­ta­jal­leen rasi­te. Eihän isoa pyrs­töä ole kovin help­po raa­ha­ta muka­naan. Mikä­li iso­pyrs­töi­sen rii­kin­ku­kon iso­pyrs­töi­set jäl­ke­läi­set eivät lisään­tyi­si ahke­ras­ti, tämä omi­nai­suus kar­siu­tui­si nopeasti.

    Samoin nai­set suo­si­vat mie­hiä, jot­ka kan­ta­vat kel­poi­suu­den merk­ke­jä. Nämä mer­kit eivät kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä ja ainoas­taan lii­ty sii­hen, kuin­ka tur­val­li­nen ja hyvä isä mies on. 

    Nai­sil­la on tai­pu­mus etsiä tur­val­lis­ta mies­tä, kos­ka se paran­taa nais­ten omaa kel­poi­suut­ta. Se, että nai­set suo­si­vat tur­val­li­sen mie­hen ja hyvän isän piir­tei­tä mie­his­sä, joh­taa sii­hen, että nämä piir­teet ovat myös mie­hil­le hei­dän kel­poi­suut­taan suu­ren­ta­via piirteitä.

    Kuten tun­net­tua, kaik­ki mie­het eivät kui­ten­kaan ole hyviä per­heen isiä. Sii­tä huo­li­mat­ta tai pikem­min­kin juu­ri sen vuok­si, täl­lai­sia mie­hiä edel­leen on. Sik­si myös muut kuin muka­van koti/isän piir­teet ovat mies­ten kel­poi­suut­ta paran­ta­via. Omi­nai­suu­det siis vaih­te­le­vat yksil;llisesti.

    Koko­nai­suu­te­na sek­su­aa­li­va­lin­ta, joka on vain yksi evo­luu­tion meka­nis­mi, on kui­ten­kin tätä pien­tä esi­tys­tä huo­mat­ta­vas­ti mut­kik­kaam­pi teo­ria, johon liit­tyy pait­si suku­puol­ten väli­nen valin­ta, myös suku­puol­ten sisäi­nen valinta.

  252. Mik­ko Hartonen:

    Olet­ko sitä miel­tä, että muut­kaan nai­set eivät arvos­ta mie­hes­sä sta­tus­ta tai sitä ennus­ta­via omi­nai­suuk­sia? Vai uskot­ko tut­ki­muk­siin ja arki­ha­vain­toon, jon­ka mukaan mie­hen sta­tuk­sel­la on val­tao­sal­le nai­sis­ta huo­mat­ta­va merkitys?

    Itse­hän sanoin arvos­ta­va­ni joi­ta­kin (en kui­ten­kaan kaik­kia) sta­tuk­sen kans­sa kor­re­loi­via omi­nai­suuk­sia. Täy­ty­nee vie­lä lisä­tä, että sta­tuk­sen käsit­teen löy­sä mää­rit­te­ly (tai se että sitä ei ole mää­ri­tel­ty) voi joh­taa hel­pos­ti sii­hen, että puhum­me tois­tem­me ohi.

    Mut­ta siis kuten sanot­tu, uskon ilman muu­ta ilmiön ole­mas­sao­loon tilas­tol­li­sel­la tasol­la ja minul­la itsel­lä­ni­kin on sii­tä arki­ha­vain­to­ja. Ken­ties sil­lä pai­no­tuse­rol­la, että tuntemani/tietämäni sta­tus­ta arvos­ta­vat nai­set kyl­lä usein ilmoit­ta­vat sen ihan suo­raan, sen sijaan että selit­te­li­si­vät arvos­tuk­si­aan joten­kin hie­nos­ti kier­täen. Samoin kuin moni mies myön­tää aivan auliis­ti, että nai­sen nuo­ruus ja kau­neus on heil­le tär­keä parinvalintakriteeri.

    Samaan hen­gen­ve­toon on sanot­ta­va, että sitä mitä pidän paik­kan­sa­pi­tä­vä­nä, en vält­tä­mät­tä pidä opti­maa­li­se­na. Nai­nen, joka valit­see mie­hen­sä sen mukaan, mil­lais­ta mies­tä muut nai­set tilas­tol­li­ses­ti kat­soen halua­vat, ei vält­tä­mät­tä pää­dy yhtä onnel­li­seen pari­suh­tee­seen kuin nai­nen, joka valit­see käy­tän­nön arkie­lä­mää aja­tel­leen itsel­leen sopi­vim­man mie­hen välit­tä­mät­tä mie­hen tilas­tol­li­ses­ta mark­ki­na-arvos­ta (mark­ki­na-arvo­han kor­re­loi sopi­vuu­den kans­sa ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että tämä nai­syk­si­lö edus­taa erit­täin tar­kas­ti tilas­tol­lis­ta kes­kiar­voa — ja tämä­kin pitää paik­kan­sa vain sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä että ihmi­set suu­rim­mak­si osak­si tie­tä­vät mikä heil­le on hyväk­si). Uskon, että yksi­löl­li­set, omaa käy­tän­nön etua pai­not­ta­vat valin­nat tule­vat jat­kos­sa lisään­ty­mään pari­suh­de­mark­ki­noil­la sii­nä mis­sä tava­ra- ja palvelumarkkinoillakin.

    Jos hyväk­syt sen, että mie­hen sta­tuk­sel­la on nai­sil­le pal­jon mer­ki­tys­tä, hyväk­syt var­maan myös sen, että ase­tel­ma tuot­taa mie­hil­le motii­vin pyr­kiä hank­ki­maan sta­tus­ta? Tämä motii­vi taas joh­taa sii­hen, että mui­den seik­ko­jen olles­sa tasois­sa, mie­hiä tuli­si olla enem­män kor­keis­sa ase­mis­sa. Jos mie­hiä oli­si kor­keis­sa ase­mis­sa yhtä pal­jon tai vähem­män kuin nai­sia, yhteis­kun­nas­sa oli­si joko jon­kin­lai­nen mie­hiä sor­ta­va raken­ne tai sit­ten nai­set oli­si­vat omi­nai­suuk­sil­taan mie­hiä parempia.

    En muis­ta enää, enkä jak­sa tar­kis­taa (pahoit­te­lut, teen samal­la töi­tä), mik­si puhum­me täs­tä. 😀 Minä en tie­tääk­se­ni ole väit­tä­nyt, että mie­hiä ja nai­sia tuli­si olla kor­keis­sa ase­mis­sa yhtä pal­jon. Ja ilman muu­ta ase­tel­ma moti­voi mie­hiä hank­ki­maan sta­tus­ta, samoin kuin mies­ten ulko­nä­kö­kes­kei­syys moti­voi nai­sia näyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man hyväl­tä, mikä puo­les­taan han­ka­loit­taa nais­ten ete­ne­mis­tä joh­to­teh­tä­viin — hyväl­tä näyt­tä­mi­nen nimit­täin on ras­kas­ta ja aikaa­vie­vää työ­tä, joka on sit­ten muis­ta töis­tä pois.

    Mut­ta jos nyt vaik­ka mie­ti­tään, mik­si mie­he­ni on valin­nut kump­pa­nik­seen minut, niin pidän kovas­ti toden­nä­köi­sem­pä­nä syy­nä näi­tä samo­ja sta­tuk­sen kans­sa kor­re­loi­via omi­nai­suuk­sia (ei kui­ten­kaan sta­tus­ta sinän­sä) kuin kau­neut­ta tai hoi­vao­mi­nai­suuk­sia. Miten­käs täl­lai­nen parin­va­lin­ta­tyy­li evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gi­sen arvioin­ti­me­to­di­si mukaan yleis­tyes­sään vai­kut­taa suku­puo­lien mää­riin johtotehtävissä? 😀

  253. Minä:

    Tie­ten­kin jokais­ta pitäi­si koh­del­la ensi­si­jai­ses­ti yksi­lö­nä. Näh­däk­se­ni näin myös pää­osin tapahtuu. 

    Ant­ti:

    … nimit­täin edel­leen jopa lain­sää­dän­nös­sä ihmi­siä koh­del­laan eri taval­la suku­puo­len mukaan: eri­mer­kik­si vain eri suku­puol­ta ole­vil­la on oikeus avioi­tua. Ja debaaat­tia täs­tä lais­ta tul­laan käy­mään myös vedo­ten sii­hen, mikä on nai­sil­le ja mie­hil­le sopi­vaa käyttäytymistä. 

    No täs­tä nimen­omai­ses­ta asias­ta olen kyl­lä sitä miel­tä, että lain­sää­dän­nös­sä (ei vält­tä­mät­tä kris­til­li­ses­sä tra­di­tios­sa tai kult­tuu­ris­sa) pitäi­si luo­pua koko “avio­lii­ton” käsit­tees­tä. Puo­li­soi­den sitou­tu­mi­nen yms. pitäi­si teh­dä ihan ylei­sen sopu­musoi­keu­den puitteissa.

    Minus­ta on ongel­mal­lis­ta, jos nor­me­ja ale­taan sää­te­le­mään lain­sää­dän­nön keinoin.

    Kari

  254. On tie­tys­ti ihan päin hon­kia väit­tää, että jokai­nen nai­nen valit­si­si part­ne­rin sta­tuk­sen perus­teel­la. Kysees­sä on tilas­tol­li­nen todennäköisyys.

    Sta­tus­kin pitäi­si mää­ri­tel­lä. Myy­teis­sä kor­kea sta­tus voi olla hyvin eri­lai­sil­la miehillä.

    Jun­gin ark­ki­tyyp­pi­nen mies saat­taa hank­kia sta­tus­ta aina­kin kunin­kaa­na, tai­ku­ri­na, rakas­ta­ja­na, runoi­li­ja­na ja sotu­ri­na. Luet­te­loa ei pidä ottaa kir­jai­mel­li­ses­ti niin kuin myyt­te­jä ei yleensäkään. 

    Camp­bel­lil­la kor­kein sta­tus oli san­ka­ril­la, joka oli mies­ten esi­ku­va ja nais­ten ihai­lun koh­de. San­ka­rin koh­ta­lo on kui­ten­kin kova, kos­ka san­ka­ruus pitää hank­kia kuo­le­mal­la yhtei­sön puolesta.

    Arvos­taa­ko ihmis­kun­ta enem­män mie­hiä vai nai­sia? Vas­taus on para­dok­saa­li­nen: mie­his­tä san­ka­ria arvos­te­taan enem­män kuin mui­ta, mut­ta hän on sil­ti uhrat­ta­vis­sa nais­ten vuoksi.

    Jos mies taas ei ole san­ka­ri, hän ei tai­da olla mitään nais­ten sil­mis­sä. Siis tilastollisesti.

  255. Kari:

    Minus­ta on ongel­mal­lis­ta, jos nor­me­ja ale­taan sää­te­le­mään lain­sää­dän­nön keinoin. 

    Tai ehkä parem­min­kin: minus­ta on ongel­mal­lis­ta, jos käyt­täy­ty­mis­nor­me­ja sää­del­lään lain­sää­dän­nön keinoin.

    Tämä siis pätee pal­jon mui­hin­kin nor­mei­hin kuin yllä mai­nit­tu. Ja tar­koi­tan siis nime­no­maan sel­lais­ta sää­te­lyä, jos­sa joi­den­kin “ei tavan­omais­ta” toi­min­taa rajoi­te­taan ilman, että sii­tä on muil­le hait­taa (pahek­sun­ta ei ole riit­tä­vä perus­te rajoit­taa vapautta).

    Kari

  256. Nai­set valit­se­vat las­ten­sa isän mie­hen ase­man perus­teel­la, mut­ta sitä on vai­kea ymmär­tää, mik­si jot­ku nai­set rakas­tu­vat rent­tui­hin. Hoi­vaa­mis­viet­ti, niinkö.

    Yhtä kaik­ki, rak­kaus on kemi­aa, jota ei voi mil­lään tie­teel­lä selittää.

  257. Kyl­lä ihan moni joh­ta­va femi­nis­ti ja nais­tut­ki­ja­kin suol­taa saman­lais­ta epä­loo­gis­ta soo­paa kuin nämä tie­tyt radio­fe­mi­nis­tit ja blogistit. 

    Sit­ten on myös nii­tä fik­sum­pia femi­nis­te­jä ja nais­tut­ki­joi­ta, mut­ta hekään eivät uskal­la tuo­mi­ta noi­ta epä­loo­gis­ten yli­lyön­te­jä, joten epä­loo­gi­suu­den hege­mo­nia jatkuu.

  258. Neu­vo­lois­sa ja ter­veys­kes­kuk­sis­sa jne. ole­tus­pu­he­lin­nu­me­ro lap­sen tie­dois­sa on äidin nume­ro. Ei isän, ei vaik­ka minä kul­je­tan lap­sia näi­hin ehkä 90 pro­sent­tia tapauk­sis­ta. Ei, en pidä tätä tasa-arvo-ongel­ma­na tai syr­jin­tä­nä, mut­ta point­ti on, että jul­ki­nen sek­to­ri on raken­net­tu nai­sil­le suun­nil­leen alus­ta loppuun. 

    Minä pidän tätä tasa-arvo-ongel­ma­na, mut­ten osaa sanoa, syr­ji­tään­kö täs­sä mies­tä vai nais­ta. Kum­pi on han­ka­lam­paa, olla se, jol­le soi­te­taan ja jon­ka on koko ajan olta­va val­mii­na otta­maan vas­taan puhe­lu esi­mer­kik­si päi­vä­ko­dis­ta, vai se, jol­le ei kos­kaan soiteta?

  259. Kum­pi on han­ka­lam­paa, olla se, jol­le soi­te­taan ja jon­ka on koko ajan olta­va val­mii­na otta­maan vas­taan puhe­lu esi­mer­kik­si päi­vä­ko­dis­ta, vai se, jol­le ei kos­kaan soi­te­ta?

    Kyl­lä han­ka­lin­ta on olla se, joka on sitou­tu­nut hake­maan ne lap­set ja jol­le ei kui­ten­kaan soi­te­ta. Se, kuka asiat hoi­taa, on per­heen sisäi­nen asia, se ei kuu­lu päi­vä­ko­dil­le tai kou­lul­le. Sen ver­ran täy­tyy puo­lus­taa, että kyl­lä nois­sa on jo opit­tu, ja lomak­keis­sa yleen­sä voi­daan ras­tit­taa se, kum­mal­le van­hem­mal­le pitäi­si soit­taa ensin. 

    Jul­ki­sen sek­to­rin tämä osa — las­ten­hoi­to, kou­lut, neu­vo­lat, ter­veys­pal­ve­lut jne. — on pää­asias­sa nais­ten nai­sil­le raken­ta­ma. Se rahoi­te­taan voit­to­puo­li­ses­ti mies­ten mak­sa­mis­ta verois­ta, mut­ta mie­hiä se ei juu­ri pal­ve­le. Ja tilas­to­jen valos­sa ei poikiakaan. 

    Kun kir­joi­tin yllä, etten kai­paa mies­asia­lii­ket­tä, olin aivan vaka­vis­sa­ni. En kai­paa mies­asia­lii­ket­tä tar­kal­leen samas­ta syys­tä kuin en kai­paa femi­nis­te­jä­kään. Suku­puo­leen koh­dis­tu­va syr­jin­tä ja ongel­mien redusoi­mi­nen suku­puo­leen on tyh­mää. Ote­taan täs­sä esimerkkikysymys:

    Mik­si tyt­tö­jen pol­ku­pyö­ris­sä ei ole kor­ke­aa pit­kit­täis­tan­koa, kuten poi­kien pol­ku­pyö­ris­sä? Kysees­sä on jään­ne ajal­ta, jol­loin tyt­tö­jen ole­tet­tiin käyt­tä­vän hamet­ta. Nykyi­sin se pal­ve­lee vain yhtä tar­koi­tus­ta: sen tar­koi­tus on tuot­taa pojis­ta kipua kes­tä­viä san­ka­rei­ta. Kives­ten pin­nal­la on kipu­her­mo­päi­tä saman ver­ran kuin koko ihon pin­nal­la yhteensä. 

    Onko mie­le­käs­tä teh­dä täs­tä “mies­asia”, jon­ka vuok­si mei­dän pitää vaa­tia mies­kiin­tiöi­tä päi­vä­ko­tei­hin ja kou­lui­hin ja vaa­tia mies­ten mata­la­palk­ka-aloil­le eri­tyi­siä pal­kan­ko­ro­tuk­sia, esim. polii­seil­le, palo­mie­hil­le jne.? Ei ole. Sel­lai­nen on yhtä jär­je­tön­tä kuin femi­nis­tien (hiu­kan kar­ri­koi­den täs­sä esi­tet­ty) vaa­ti­mus, että “kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­le” nai­sil­le, kuten sai­raan­hoi­ta­jil­le pitää mak­saa enem­män palk­kaa kuin minul­le, kos­ka tyt­tö­jen lah­jat pake­toi­daan punai­seen paperiin.

  260. Suma­sen anti segre­gaa­tio-kes­kus­te­luun on hui­ma. Edus­kun­nas­sa lähes kaik­ki poliit­ti­sen puo­lu­eet rin­ta rin­nan vas­tus­ta­vat segre­gaa­tio­ta. Ylei­sin väi­te on se, että mie­het hakeu­tu­vat nais­ten aloil­le kun­han nai­sa­lo­jen pal­kat nouse­vat mie­sa­lo­jen palk­ko­jen tasol­le. Suma­nen on todis­ta­nut nyt, että tun­ti­pal­kois­sa ei ole mer­kit­tä­viä ero­ja. Tasa-arvo­po­li­tiik­kaa on teh­ty kak­si­kym­men­tä vuot­ta vää­ril­lä lähtötiedoilla.

    Segre­gaa­tio­ta ei siis voi vas­tus­taa palk­ka­kes­kus­te­lus­sa ja ‑toi­men­pi­teil­lä. Yksin­ker­tais­ten rat­kai­su­jen sijaan on men­tä­vä syvem­mäl­le yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun. On kysyt­tä­vä, mikä estää mie­hiä pää­se­mäs­tä ns. nais­aloil­le? On kysyt­tä­vä, mik­si nais­aloil­le pää­seet mie­het jou­tu­vat pois aloil­ta. Esi­mer­kik­si sai­raan­hoi­ta­jik­si kou­lu­te­tut mie­het jou­tu­vat vaih­ta­maan teh­tä­vi­ään minin­ker­taiss­ti nai­sia useam­min. On väi­tet­ty, ettei mie­sai­raan­hoi­ta­jat saa teh­dä kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa työ­tä, vaan hei­dät mää­rä­tään mm. työs­ken­te­le­mään vaa­ral­li­si­na päi­vys­tys­työ­ai­koi­na perus­teel­la “jot­ta häi­rik­kö­asiak­kaat saa­daan kuriin”.

    Kysyi­sin­kin — kuin­ka moni mies hakeu­tuu sai­raan­hoi­ta­jak­si jou­tuak­seen illas­ta toi­seen häi­rik­kö­asiak­kai­den hakkaamaksi?

    Päi­vä­ko­deis­sa mie­hil­le mää­rä­tään kaik­ki ras­kai­den esi­nei­den kan­to­hom­mat. Kysyn­kin — kuin­ka moni mies hakeu­tuu lähi­hoi­ta­jak­si jou­tuak­seen muut­to­kus­kin hommiin?

    Nai­sins­ti­tuu­tiois­sa mie­het eivät saa teh­dä kou­lu­tus­taan vas­taa­via hom­mia, vaan hei­dät lei­ma­taan sek­sis­ti­ses­ti nais­ten mie­li­ku­vis­saan luo­dun mies­tyy­pin edus­ta­jak­si. Ins­ti­tuu­tion mää­rit­te­le­miä mies­ku­via tut­ki­mal­la voi­daan pal­jas­taa mie­hiä alis­ta­vien mal­lien uusintamista.

    Link­ki (sivu 10: “Mies­hoi­ta­jat eivät saa rakas­taa poti­lai­ta”): http://www.miessakit.fi/easydata/customers/miessakit/files/Liitetiedostot/URHO_5_03.pdf

  261. Mik­si tyt­tö­jen pol­ku­pyö­ris­sä ei ole kor­ke­aa pit­kit­täis­tan­koa, kuten poi­kien pol­ku­pyö­ris­sä? Kysees­sä on jään­ne ajal­ta, jol­loin tyt­tö­jen ole­tet­tiin käyt­tä­vän hamet­ta. Nykyi­sin se pal­ve­lee vain yhtä tar­koi­tus­ta: sen tar­koi­tus on tuot­taa pojis­ta kipua kes­tä­viä san­ka­rei­ta. Kives­ten pin­nal­la on kipu­her­mo­päi­tä saman ver­ran kuin koko ihon pin­nal­la yhteensä. ”

    Pol­ku­pyö­rän run­ko­ra­ken­ne­ra­ken­ne. siis kak­si vas­ta­ka­kin oleb­vaa kol­mio­ta eli vino­ne­liö tai timant­ti on kai­kis­ta kes­tä­vin ja kevein kon­struk­tio. Käy­tän muu­ten nais­ten­pyö­rää tal­vi­pyö­rä­nä, kos­ka sitä pää­see hel­pos­ti nouse­maan pois, mut­ta pai­na­vam­pi se on.

  262. Nykyi­sin se pal­ve­lee vain yhtä tar­koi­tus­ta: sen tar­koi­tus on tuot­taa pojis­ta kipua kes­tä­viä sankareita. 

    Eikun mies­ten run­ko on vahvempi. 

    Nais­ten pyö­rän run­ko on tosi­aan jään­ne vaa­te­tuk­sen tuo­mis­ta rajoit­teis­ta, mut­ta kyl­lä alku­pe­räi­nen idea on ollut tuot­taa nai­sil­le hel­po­tus­ta, ei mie­hil­le kipua. 

    Eli hom­ma meni­si niin päin, että nai­sil­le­kin oli­si tämä vaa­ka­suo­raan mene­vä osa jär­ke­vim­mäs­sä pai­kas­sa pyö­rän raken­ne huo­mioon ottaen. Mik­si tosi­aan pol­ku­pyö­ris­sä pitäi­si olla “toi­seus” tuo­tet­ta hei­ken­tä­vä­nä lähtökohtana. 

    Ja voi­han sitä nyt­kin ostaa ihan min­kä­lai­sen pyö­rän huvit­taa pojal­le­kin. Eri asia sit­ten suos­tuu­ko Eetu-Jus­tus aja­maan vaa­lean­pu­nai­sel­la Princess-pyörällä… ?

  263. Mik­ko Hartonen:

    Jos hyväk­syt sen, että mie­hen sta­tuk­sel­la on nai­sil­le pal­jon mer­ki­tys­tä, hyväk­syt var­maan myös sen, että ase­tel­ma tuot­taa mie­hil­le motii­vin pyr­kiä hank­ki­maan sta­tus­ta? Tämä motii­vi taas joh­taa sii­hen, että mui­den seik­ko­jen olles­sa tasois­sa, mie­hiä tuli­si olla enem­män kor­keis­sa asemissa. 

    Tuos­sa kai oleel­lis­ta on tuo “mui­den seik­ko­jen olles­sa tasois­sa”. Mitä­pä jos tilan­ne oli­si se, että nai­set vain ovat kes­ki­mää­rin parem­pia joh­ta­jia kuin mie­het (täs­sä ket­jus­sa­han on puhut­tu­kin mas­ku­lii­sis­ta ja femi­nii­ni­sis­tä omi­nai­suuk­sis­ta ja nii­den hyö­dyl­li­syy­des­tä joh­ta­mi­ses­sa)? Jos tulok­se­na oli­si yhteis­kun­ta, jos­sa mie­hiä ja nai­sia oli­si yhtä pal­jon joh­toa­se­mis­sa (nai­sia pai­not­tai­si tuo “parem­muus” ja mie­hiä sta­tuk­sen haun tuo­ma moti­vaa­tio), niin sit­ten se sor­to ei kai pätisikään.

    Ovat­ko nai­set parem­pia joh­ta­jia, on tie­ten­kin sit­ten toi­nen kysy­mys, mut­ta sel­väs­ti­kin vaik­ka­pa nuo­ria mie­hiä on vähem­män joh­to­pai­koil­la kuin van­ho­ja. Nuo­ret mie­het kui­ten­kin toden­nä­köi­ses­ti ovat vie­lä enem­män sta­tus­ha­kui­sia kuin van­hat, kos­ka eivät ole vie­lä pariu­tu­neet. Sel­väs­ti­kin siis van­hem­pien parem­pi koke­mus (tai mikä sit­ten onkaan) kal­lis­taa vaa’an kie­len rei­lus­ti hei­dän puo­leen­sa. Toden­nä­köi­ses­ti myös kes­ki­mää­räis­tä tyh­mem­piä on vähem­män joh­to­pai­koil­la kuin kes­ki­mää­räis­tä fik­sum­pia (tai sit­ten ei, jos Dil­ber­tiä lukee…) 

    Point­ti­ni on vain se, että koko argu­ment­ti­si perus­tuu sen varaan, että mie­het ja nai­set eroa­vat toi­sis­taan vain sen ala­pään kalus­ton suh­teen. Tämä ei minus­ta ole miten­kään itses­tään­sel­väs­ti tot­ta (mut­tei tie­ten­kään vas­tak­kai­nen­kaan, eli että jokin ero nais­ten hyväk­si oli­si olemassa).

  264. tie­de­mies:

    Mik­si tyt­tö­jen pol­ku­pyö­ris­sä ei ole kor­ke­aa pit­kit­täis­tan­koa, kuten poi­kien pol­ku­pyö­ris­sä? Kysees­sä on jään­ne ajal­ta, jol­loin tyt­tö­jen ole­tet­tiin käyt­tä­vän hamet­ta. Nykyi­sin se pal­ve­lee vain yhtä tar­koi­tus­ta: sen tar­koi­tus on tuot­taa pojis­ta kipua kes­tä­viä sankareita. 

    Eikös se kor­kea pit­kit­täis­tan­ko ole siel­lä sik­si, että sil­loin saa­daan samal­la mate­ri­aa­li­mää­räl­lä pyö­räs­tä tuke­vam­pi? Kaik­kien nais­kil­pa­pyö­räi­li­jöi­den pyö­ris­sä se on ihan samal­la tavoin kuin miestenkin. 

    Eli ennem­min­kin pitäi­si kysyä, että mik­si nyky­ajan tytöil­lä sitä ei ole, vaan sen sijaan hei­dän on pol­kea joko ras­kaam­mal­la tai epä­va­kaam­mal­la poik­ki­tan­got­to­mal­la pyörällä? 

    Mitä omiin pyö­räil­les­sä syn­ty­nei­siin kipu­ti­loi­hin tulee, niin kyl­lä kipu on pää­osin kes­kit­ty­nyt pol­viin ja käsiin, jot­ka otta­vat ensim­mäi­si­nä kon­tak­tia asfal­tin kans­sa kaa­dut­taes­sa. Voi tie­ten­kin sanoa, että kevyem­pi poik­ki­tan­gol­li­nen pyö­rä on mah­dol­lis­ta­nut kovem­mat nopeu­det ja siten nämä­kin kivut ovat olleet suu­rem­pia kuin oli­si­vat olleet poik­ki­tan­got­to­mal­la ajaes­sa, mut­ta tämä on sit­ten jo aika kau­kaa haettua.

  265. Tie­de­mies: “Kun kir­joi­tin yllä, etten kai­paa mies­asia­lii­ket­tä, olin aivan vaka­vis­sa­ni. En kai­paa mies­asia­lii­ket­tä tar­kal­leen samas­ta syys­tä kuin en kai­paa feministejäkään.”

    Tämä on yle­vä peri­aa­te ja kau­nis­ta ajat­te­lua, jos­ta olen samaa miel­tä. Jos femi­nis­te­jä ja val­tio­fe­mi­nis­tis­tä tasa-arvo­po­li­tiik­kaa, nais­tut­ki­mus­ta ym. ei oli­si ole­mas­sa, oli­sin tyy­ty­väi­nen. Minun ei tar­vit­si­si käyt­tää vapaa-aikaa­ni tähän, vaan voi­sin teh­dä jota­kin “tuot­ta­vam­paa.”

    Vali­tet­ta­vas­ti todel­li­suu­des­sa femi­nis­tit, nais­lii­ke ja nais­jär­jes­töt ovat ole­mas­sa, heil­lä on val­taa ja teke­vät yksi­puo­li­sia pää­tök­siä, jot­ka kos­ket­ta­vat suur­ta mää­rää ihmi­siä ja mää­rit­tä­vät huo­mat­ta­vien resurs­sien siirtoa. 

    Luu­len itse, ettei femi­nis­ti­nen ideo­lo­gia ja sen uusin­ta­mi­nen esi­mer­kik­si nais­tut­ki­muk­sen opis­ke­lun yhtey­des­sä katoa mihin­kään lähitulevaisuudessa.

    Jos ole­te­taan, että katoa­mis­ta ei tapah­du, onko ole­mas­sa jokin rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to mies­liik­keel­le, joka pyr­kii edes vähäi­sel­tä osin tasa­pai­not­ta­maan femi­nis­ti­siä vaa­ti­muk­sia ja tasa-arvo­po­li­tii­kan tämän­het­kis­tä hegemoniaa? 

    Pitäi­si­kö toi­voa, että ongel­ma kato­aa itses­tään vai onko ongel­mal­le ole­mas­sa mui­ta (rea­lis­ti­sia) ratkaisuvaihtoehtoja?

    Tie­de­mies: “Suku­puo­leen koh­dis­tu­va syr­jin­tä ja ongel­mien redusoi­mi­nen suku­puo­leen on tyhmää.”

    Tosia­sia on, että täl­lai­sen ajat­te­lun tyh­myy­des­tä riip­pu­mat­ta se on tasa-arvo­po­li­tii­kan, nais­tut­ki­muk­sen, femi­nis­min ja huo­mat­ta­van osan media­kes­kus­te­lus­ta taka­na. Ja tyh­män ajat­te­lun sor­re­tuk­si, yhteis­kun­nal­ta toi­men­pi­tei­tä vaa­ti­vak­si osa­puo­lek­si ole­te­taan aina yksi­no­maan tytöt ja nai­set, ei pojat ja miehet.

    Ylei­sen hyvin­voin­nin kan­nal­ta se tus­kin on edes teho­kas­ta (las­ke­va raja­hyö­ty), saa­ti oikeudenmukaista.

  266. Meni­kö­hän Mar­kul­ta ja Eli­nal­ta vähän kom­ment­ti­ni sävy ja tar­koi­tus ohi? Tar­koi­tuk­se­na oli esit­tää jokin yhtä jär­je­tön argu­ment­ti kuin femi­nis­teil­lä on yleen­sä ollut esittää. 

    Kyl­lä minä tie­dän, että kil­pa­pyö­rän run­got suun­ni­tel­laan lujuuso­mi­nai­suuk­sia ja pai­noa opti­moi­den. Point­ti­na on se, että yhteis­kun­nas­sa nyt yleen­sä­kin opti­moi­daan jotain sel­lai­sia epä­mää­räi­siä pre­fe­rens­se­jä, ja mark­ki­noil­le tulee jos jon­kin­lai­sia rat­kai­su­ja, jois­ta ihmi­set nyt sat­tu­vat pitämään.

    Kun laki ja peli­sään­nöt ovat kai­kil­le samat, en näe mitään miel­tä läh­teä “pur­ka­maan” jotain “suku­puo­lis­te­reo­ty­pioi­ta” siten, että pyri­tään lakiin kir­jaa­maan jotain että lah­ja­pa­pe­rien pitää olla uni­sex-mal­li­sia tai että nai­sia pitää hakea vaik­ka sit­ten kadul­ta pörs­siy­ri­tys­ten hal­li­tuk­seen. Tai että lain pitää sää­del­lä mies­ten työ­teh­tä­viä nais­val­tai­sil­la aloil­la ja pitää huo­li ettei­vät mie­het jou­du nos­te­le­maan ras­kai­ta esineitä (!?). 

    Kun nii­tä oikei­ta ongel­mia­kin on, ei tar­vit­si­si haas­taa rii­taa teke­mäl­lä suku­puo­li­ky­sy­mys­tä asiois­ta, jot­ka ovat muka joten­kin “pii­los­sa”. Näis­sä asiois­sa näkee mitä niis­sä halu­aa näh­dä. Femi­nis­teil­lä on pal­jol­ti karan­nut mopo käsis­tä täs­sä suhteessa.

  267. Kyl­lä han­ka­lin­ta on olla se, joka on sitou­tu­nut hake­maan ne lap­set ja jol­le ei kui­ten­kaan soiteta. 

    Kyl­lä­hän sil­le lopul­ta soi­te­taan, mut­ta soit­ta­ja onkin se toi­nen puo­li­so, jon­ka EI pitä­nyt päi­vys­tää puhelinta. 

    Se, kuka asiat hoi­taa, on per­heen sisäi­nen asia, se ei kuu­lu päi­vä­ko­dil­le tai kou­lul­le. Sen ver­ran täy­tyy puo­lus­taa, että kyl­lä nois­sa on jo opit­tu, ja lomak­keis­sa yleen­sä voi­daan ras­tit­taa se, kum­mal­le van­hem­mal­le pitäi­si soit­taa ensin. 

    Mut­ta sil­ti ne soit­ta­vat äidil­le… kaik­kein paras oli se, että päi­vä­hoi­to­mak­suun olem­me pis­tä­neet las­ku­tuso­soit­teek­si joka vuo­si mie­hen yhteys­tie­dot, mut­ta aina se las­ku tulee minul­le. Pitäi­si­kö jät­tää mak­sa­mat­ta ja odot­taa, jos­ko sit­ten osai­si­vat oike­aa van­hem­paa laskuttaa?

  268. Eri asia sit­ten suos­tuu­ko Eetu-Jus­tus aja­maan vaa­lean­pu­nai­sel­la Princess-pyörällä… ? 

    Eetu-Jus­tuk­sen pyö­räs­tä en tie­dä, mut­ta olen kyl­lä neu­vo­tel­lut kol­me­vuo­ti­aan pojan kans­sa oste­taan­ko hem­peän pin­kit kar­va­so­mis­tei­set vai korut­to­mat mus­tat tal­vi­lenk­ka­rit. Lopul­ta pää­dyt­tiin kom­pro­mis­si­na lilaan.

  269. Samu­li Saarelmalle

    Minä kir­joi­tin näin: 

    Jos hyväk­syt sen, että mie­hen sta­tuk­sel­la on nai­sil­le pal­jon mer­ki­tys­tä, hyväk­syt var­maan myös sen, että ase­tel­ma tuot­taa mie­hil­le motii­vin pyr­kiä hank­ki­maan sta­tus­ta? Tämä motii­vi taas joh­taa sii­hen, että mui­den seik­ko­jen olles­sa tasois­sa, mie­hiä tuli­si olla enem­män kor­keis­sa ase­mis­sa. Jos mie­hiä oli­si kor­keis­sa ase­mis­sa yhtä pal­jon tai vähem­män kuin nai­sia, yhteis­kun­nas­sa oli­si joko jon­kin­lai­nen mie­hiä sor­ta­va raken­ne tai sit­ten nai­set oli­si­vat omi­nai­suuk­sil­taan mie­hiä parempia”

    Jätit pois tuon lop­puo­san teks­tis­tä­ni lai­nauk­ses­sa­si. Eli nime­no­maan otin huo­mioon tuon teo­reet­ti­sen mah­dol­li­suu­den, että nai­set oli­si­vat omi­nai­suuk­sil­taan parem­pia. Jos niin oli­si, hei­tä voi­si olla oikeu­te­tus­ti kor­keam­mis­sa ase­mis­sa, vaik­ka mies­ten moti­vaa­tio oli­si suurempi.

    Täl­lä het­kel­lä läh­tö­koh­ta on kui­ten­kin se, että femi­nis­tit olet­ta­vat mies­ten ja nais­ten ole­van omi­nai­suuk­sil­taan suun­nil­leen “yhtä hyviä ja sil­lä perus­teel­la pitä­vät joh­ta­jien epä­ta­sais­ta jakau­maa epä­oi­keu­den­mu­kai­se­na. He jät­tä­vät huo­miot­ta tuon moti­vaa­tion, jon­ka nai­set pre­fe­rens­seil­lään tuot­ta­vat miehille.

  270. Nois­ta pol­ku­pyö­rän rungoista.

    Las­te­nis­tuin­ta käy­tet­täes­sä on nais­ten run­ko huo­mat­ta­vas­ti käte­väm­pi. Jos ei halua pot­kia jäl­ki­kas­vu­aan otsaan, vaa­tii mies­ten run­gon ja las­te­nis­tui­men yhdis­tel­mä lähes yli­maal­lis­ta not­keut­ta (nuo­ruut­ta?).

    Näkee­kö pol­ku­pyö­rä­teol­li­suus siis nai­sen ensi­si­jai­se­na lap­sen kuskaajana?

  271. Beha­vio­ris­ti­sen talous­tie­teen tulok­set on hyvä ver­taus­koh­ta sil­le, mis­tä jot­kut femi­nis­tit ja mas­ku­lis­tit puhu­vat. Hyvä sii­nä­kin mie­les­sä, että moni tun­tee talous­asioi­ta parem­min kuin suku­puo­lit­tu­nei­ta ilmiöitä.

    Eli me alam­me olla peril­lä sii­tä, miten ihmi­nen ei suin­kaan aina toi­mi ratio­naa­li­ses­ti. Usein mei­tä ohjaa joku tie­dos­ta­ma­ton aja­tus­tot­tu­mus tai tie­dos­tet­tu heu­res­tiik­ka, yleis­tä­vä ohje, joka ei aina osu oike­aan tilanteeseen. 

    Ajat­te­lus­sam­me ja käyt­täy­ty­mi­ses­säm­me tapah­tuu siis sys­te­maat­ti­sia vir­hei­tä. Ne voi­vat olla evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gi­sia tai kult­tuu­ri­sia, sil­lä ei oikeas­taan ole pal­joa mer­ki­tys­tä kum­pia (var­sin­kin kun ne aina ovat kum­paa­kin). Tär­ke­ää on ajat­te­lun “vir­heet” löy­de­tään ja ihmi­set tie­dos­ta­vat ne. Sil­loin toi­mim­me tehok­kaam­min eikä mei­tä ole help­po hui­ja­ta, siis näin talou­den ja talous­tie­teen puolella.

    Suku­puo­lit­tu­nee­seen käyt­täy­ty­mi­seen sopii täy­sin sama logiikka. 

    Ongel­ma tai­taa olla, että tie­teel­li­nen tie­to täs­tä aihees­ta koh­taa koh­tuu­ton­ta kit­kaa niin tie­de­maa­il­mas­sa kuin medias­sa­kin var­sin­kin sil­loin, kun käyt­täy­ty­mis­tä väi­te­tään perin­nöl­li­sek­si. Ja vie­lä enem­män sil­loin, kun poi­ke­taan suo­si­tus­ta “nai­nen on aina uhri” ‑heu­ris­tii­kas­ta.

    Sik­si Suo­meen ei pidä sada pel­käs­tään mies­lii­ke tais­te­le­maan poliit­ti­ses­ta pää­omas­ta, tän­ne pitää saa­da myös aitoa sukupuolitutkimusta.

  272. Pyy­dän Juk­ka Relan­de­ril­ta anteek­si. Vih­reän mies­liik­keen ohjel­ma ottaa kan­taa ärhäk­kääs­ti ja nos­taa esiin mon­ta kes­keis­tä seik­kaa. Eri­tyi­sen iloi­nen olen sii­tä, että ohjel­ma ymmär­tää poi­kien syr­jäy­ty­mi­sen vaa­ral­li­suu­den yhteis­kun­nal­li­se­na trendinä.

    http://www.vihreamiesliike.fi/wp-content/uploads/2010/04/miespoliittinen_ohjelma.pdf

    Tuon ympä­ri­leik­kauk­sen koh­dal­la en oli­si noin jyrk­kä, kos­ka ope­raa­tio voi­daan suo­rit­taa lähes täy­sin ris­kit­tö­mäs­ti ja ilman sivu­vai­ku­tuk­sia. Mei­kä­läi­sen pip­pe­li … no ehkä ei sii­tä sen enempää.

    Ihan jokais­ta epä­koh­taa ei tuos­sa 6‑sivuisessa ohjel­mas­sa ymmär­ret­tä­väs­ti mai­ni­ta. Seu­raa­vas­sa ver­sios­sa toi­vot­ta­vas­ti nos­te­taan voi­mak­kaam­min esiin ne kak­si tren­diä, jot­ka luul­ta­vas­ti syr­jäyt­tä­vät poi­kia yhä enem­män myös työ­elä­mäs­tä eli hoi­to- ja pal­ve­lua­lo­jen suh­teel­li­sen osuu­den kas­vu BKT:sta.

  273. Saa­ra:

    Ken­ties sil­lä pai­no­tuse­rol­la, että tuntemani/tietämäni sta­tus­ta arvos­ta­vat nai­set kyl­lä usein ilmoit­ta­vat sen ihan suo­raan, sen sijaan että selit­te­li­si­vät arvos­tuk­si­aan joten­kin hie­nos­ti kier­täen. Samoin kuin moni mies myön­tää aivan auliis­ti, että nai­sen nuo­ruus ja kau­neus on heil­le tär­keä parinvalintakriteeri

    Tun­nen myös joi­tain nai­sia, jot­ka myön­tä­vät asian suo­raan. Sil­ti val­tao­sa pyr­kii yleen­sä esit­tä­mään ettei asial­la oli­si mer­ki­tys­tä, vaik­ka käy­tän­nös­sä jat­ku­vas­ti ihas­tui­si­vat sta­tus­ta omaa­viin mie­hiin. Mie­het myön­tä­vät ulko­näön mer­ki­tyk­sen suo­raan lähes poikkeuksetta. 

    Nai­nen, joka valit­see mie­hen­sä sen mukaan, mil­lais­ta mies­tä muut nai­set tilas­tol­li­ses­ti kat­soen halua­vat, ei vält­tä­mät­tä pää­dy yhtä onnel­li­seen pari­suh­tee­seen kuin nai­nen, joka valit­see käy­tän­nön arkie­lä­mää aja­tel­leen itsel­leen sopi­vim­man mie­hen välit­tä­mät­tä mie­hen tilas­tol­li­ses­ta mark­ki­na-arvos­ta (mark­ki­na-arvo­han kor­re­loi sopi­vuu­den kans­sa ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että tämä nai­syk­si­lö edus­taa erit­täin tar­kas­ti tilas­tol­lis­ta kes­kiar­voa – ja tämä­kin pitää paik­kan­sa vain sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä että ihmi­set suu­rim­mak­si osak­si tie­tä­vät mikä heil­le on hyväk­si). Uskon, että yksi­löl­li­set, omaa käy­tän­nön etua pai­not­ta­vat valin­nat tule­vat jat­kos­sa lisään­ty­mään pari­suh­de­mark­ki­noil­la sii­nä mis­sä tava­ra- ja palvelumarkkinoillakin.

    Eivät nai­set var­maan­kaan tie­toi­ses­ti valit­se omaa mies­tään mui­den nais­ten pre­fe­rens­sien perus­teel­la. Nais­ten pre­fe­rens­sit vaan tup­paa­vat ole­maan sel­lai­set, että sta­tus on niis­sä lähes aina yhte­nä osa­te­ki­jä­nä ja siten nais­ten suo­sio kes­kit­tyy suht pie­neen osaan mie­his­tä. Sta­tus­ta voi toki saa­da monen­lai­sis­ta asiois­ta. Joku nai­nen tyk­kää rock­täh­dis­tä, toi­nen urhei­lus­sa menes­ty­neis­tä ja kol­mas bis­nes­mie­his­tä. Yhteis­tä on se, että nai­siin vetoa­vat omal­la alal­laan menes­ty­neet tyypit.

    En ymmär­tä­ny ollen­kaan mitä tar­koi­tit tällä:

    mark­ki­na-arvo­han kor­re­loi sopi­vuu­den kans­sa ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että tämä nai­syk­si­lö edus­taa erit­täin tar­kas­ti tilas­tol­lis­ta keskiarvoa”

    Mik­si ihmees­sä nai­sen täy­tyi­si edus­taa tilas­tol­lis­ta kes­kiar­voa? Kor­kean mark­ki­na-arvon mie­het­hän nime­no­maan ovat mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti halut­tu­je useim­pien nais­ten sil­mis­sä. Sii­tä­hän mark­ki­na-arvo muo­dos­tuu, että on halut­tu lukuis­ten vas­tak­kai­sen suku­puo­len edus­ta­jien tahol­ta. Ei nai­sen omal­la sijain­nil­la jakau­mas­sa ole asian kan­nal­ta mitään mer­ki­tys­tä. Pait­si sii­nä mie­les­sä, että tiet­tyä rea­lis­mia omaa­va nai­nen tie­tys­ti jät­tää havit­te­le­mat­ta kovim­pia alfo­ja, jos ei usko pys­ty­vän­sä saa­maan näi­hin yksi­noi­keut­ta. Tosin moni nai­nen jous­taa yksi­noi­keu­den suh­teen, jos mie­hen sta­tus on tar­peek­si korkea. 

    Uskon, että yksi­löl­li­set, omaa käy­tän­nön etua pai­not­ta­vat valin­nat tule­vat jat­kos­sa lisään­ty­mään pari­suh­de­mark­ki­noil­la sii­nä mis­sä tava­ra- ja palvelumarkkinoillakin.

    Mis­tä päät­te­let, ettei mie­hen sta­tus oli­si jat­kos­sa­kin “nai­sen omaa käy­tän­nön etua pai­not­ta­va” valin­ta­kri­tee­ri? Kyse­hän on tra­de offis­ta hyvien gee­nien ja mie­hen per­heel­le anta­man panok­sen välil­lä. Kes­ki­mää­rin kovem­man sta­tuk­sen mie­hel­tä voi odot­taa yhtääl­tä parem­pia gee­ne­jä ja talou­del­li­sia resurs­se­ja ja toi­saal­ta alhai­sem­paa uskol­li­suut­ta, vähem­pää osal­lis­tu­mis­ta koti­töi­hin ja las­ten­hoi­toon jne. Jot­kut nai­set otta­vat hyvät gee­nit eivät­kä edes läh­tö­koh­tai­ses­ti odo­ta alfal­ta mitään panos­ta mihin­kään. Toi­set nai­set otta­vat tur­val­li­sen beta­mie­hen, joka antaa 100% panok­sen per­heel­leen. Näin äärim­mäi­sen kär­jis­tet­ty­nä siis. Point­ti on, etten usko mie­hen sta­tuk­sen pois­tu­van nais­ten pre­fe­rens­seis­tä toden­nä­köi­ses­ti iki­nä. Sta­tuk­sen hank­ki­mi­sen muo­dot sen sijaan voi­vat muut­tua, kuten ovat jat­ku­vas­ti muuttuneetkin.

  274. Pii­laak­so on vai­kut­ta­nut ja tulee vai­kut­ta­maan tek­no­lo­gi­seen kult­tuu­riim­me ehkä enem­män kuin mikään toi­nen pää­oman ja inno­vaa­tioi­den kes­kit­ty­mä maa­pal­lol­la. Pii­laak­son tek­no­lo­gia-työn­te­ki­jöis­tä 80% on mie­hiä. Jul­ki­suu­teen esil­le nous­seet Pii­laak­son menes­ty­jät ovat olleet lähes 100% miehiä.
    Lasi­kat­to-myyt­ti on läh­te­nyt mie­li­ku­vas­ta, jos­sa ikään­ty­nei­den mies­ten joh­to­por­ras sumplii koro­tuk­set tove­reil­leen hyvä­ve­li­ver­kos­tos­sa vaik­ka ansioi­tu­neem­pia nai­sia oli­si ehdolla.

    Pii­laak­so on hyvin vah­vas­ti meri­to­kraat­ti­nen paik­ka ja dol­la­ri ylen­tää ne, ket­kä tuot­ta­vat menes­ty­viä inno­vaa­tioi­ta, teke­vät tulos­ta. Aja­tus sii­tä, että 24/7 aher­ta­vat koo­daa­jat, graa­fi­kot ym. (jot­ka aja­tus­maa­il­mal­taan ovat pää­osin arvo­li­be­raa­le­ja) eivät haluai­si ympä­ril­leen lisää nuo­ria nai­sia on huvittava.
    Nai­nen kes­kei­ses­sä ase­mas­sa oli­si monil­le näis­tä fir­mois­ta nyky­maa­il­mas­sa, jos­sa nai­set käyt­tä­vät tie­to­tek­niik­kaa lähes sii­nä kuin mie­het­kin, myös mark­ki­noin­ti­valt­ti, bran­dia vah­vis­ta­va teki­jä (Pii­laak­sos­sa on pal­jon nai­sia pal­kat­tui­na public rela­tions ‑osas­toil­le).
    Nais­po­ru­kat voi­si­vat myös yrit­tää perus­taa omia yri­tyk­siä sii­nä kuin nuor­ten mies­ten poru­kat ovat nii­tä perustaneet.

    Täl­lai­sis­sa yhteyk­sis­sä nais­tut­ki­joil­la on ollut tapa­na pos­tu­loi­da pat­riar­kaa­lis­ten pii­lo­ra­ken­tei­den ja ste­reo­ty­pioi­den kal­tai­sia okkul­tis­ti­sia enti­teet­te­jä a prio­ri, jot­ka ovat sii­tä käte­viä, että nii­tä on lähes mah­do­ton­ta todis­taa todel­li­sik­si tai ole­mat­to­mik­si, sen enem­pää kuin mita­ta mil­lään kon­kreet­ti­sel­la astei­koil­la nii­den mittasuhdetta. 

    Jos täl­lai­set sivuu­te­taan, ei täy­sin mer­ki­tyk­set­tö­mi­nä, mut­ta vai­ku­tuk­sel­taan aina­kin sel­vän rajal­li­si­na, onko esit­tää mui­ta kes­kei­siä syi­tä nais­ten vähäi­sel­le edus­tuk­sel­le Pii­laak­sos­sa, että — oli­vat syyt sit­ten mitä tahan­sa — ala ei joko kiin­nos­ta nai­sia, tai se on nai­sil­le suh­tees­sa ylei­ses­ti ottaen lii­an vaa­ti­va — joko laa­dul­li­sil­ta tai mää­räl­li­sil­tä vaa­teil­taan — sil­lä hui­pul­laan, mitä Pii­laak­so edustaa?

    Kysy­mys on sikä­li­kin mer­kit­tä­vä, että yhä tek­no­lo­gi­soi­tu­vam­mas­sa maa­il­mas­sa tule­vai­suu­den raken­ta­jat tule­vat ene­ne­väs­ti nouse­maan kor­kean tek­no­lo­gian aloilta.

    Sil­loin tasa-arvon luon­teen ymmär­tä­mi­sen kan­nal­ta on täh­del­lis­tä saa­da käsi­tys muo­dos­te­tuk­si sii­tä, että joh­tuu­ko mies­ten ylie­dus­tus näil­lä aloil­la ja eri­tyi­ses­ti nii­den johtoasemissa

    a) pää­osin yhteis­kun­nal­li­sis­ta, esi­mer­kik­si kult­tuu­ri­sis­ta tekijöistä
    b) pää­osin bio­lo­gi­sis­ta tekijöistä

    sekä näi­den poh­jal­ta käsi­tys sii­tä, voi­daan­ko tilan­ne kat­soa tasa-arvoi­sek­si vaik­ka mies­ten ylie­dus­tus säi­lyi­si­kin lähel­le nykyi­sen kaltaisena.

    Eli, onko esi­mer­kik­si täl­lai­nen tilas­tol­li­ses­ti tar­kas­tel­tu­na tasa-arvo­ky­sy­myk­sek­si nouse­va epä­suh­ta mah­dol­li­ses­ti erään­lai­nen haa­mu­ky­sy­mys, jos­sa ei poh­jim­mil­taan ole niin­kään kysy­mys suku­puol­ten väli­ses­tä tasa-arvon vajeesta?

  275. Parin­va­lin­ta­kes­kus­te­lus­ta tuli mie­leen tut­ki­mus­tu­los, jon­ka kuu­lin aikoi­naan sosi­aa­lip­sy­ko­lo­gian luennolla. 

    Ryh­mä nai­sia lait­toi mie­hiä kas­vo- ja koko­var­ta­lo­ku­van perus­teel­la atrak­tii­vi­suus­jär­jes­tyk­seen. Toi­nen nais­ryh­mä arvioi samo­jen mies­ten puo­leen­sa­ve­tä­vyyt­tä näi­den käyt­tä­mien pai­to­jen hajun perus­teel­la näke­mät­tä siis kuvia. 

    Kas kum­maa jär­jes­tys­ten välil­lä oli vah­va kor­re­laa­tio. Nai­nen siis hais­taa mie­hen vetovoiman. 

    Toi­nen tulos oli, että sekä kuvien että pai­to­jen jär­jes­tys oli mies­ten ter­veys­jär­jes­tys. Nai­nen siis myös hais­taa mie­hen ter­vey­den eli hyvät geenit. 

    Kaik­kea sitä kek­si­tään­kin tut­kia ja hyvä niin. Minus­ta mie­len­kiin­toi­sia tulok­sia, kos­ka hajuais­ti on ais­teis­tam­me aliar­vos­te­tuin ja vähi­ten kes­kus­te­lun pii­ris­sä psy­ko­lo­gi­sis­sa kysymyksissä.

  276. Saa­ra:

    Ahaa, eli asian sel­vit­tä­mi­sen sijaan uskot­kin jo tie­tä­vä­si, että minul­la on itses­tä­ni vää­rä käsi­tys ja sinul­la puo­les­taan on minus­ta oikea käsi­tys (muu­ten­han et voi­si väit­tää minun ole­van hybrik­sen vallassa)?

    heh… en usko tie­tä­vä­ni vaan pidän toden­nä­köi­se­nä aivan samoin kuin lääkäriesimerkissänikin.

    Kir­joi­tit aikai­sem­min, että sinä uskoi­sit minua, jos väit­täi­sin, että en arvos­ta puo­li­sos­sa­ni kau­neut­ta. Minun on vai­kea uskoa tätä­kään väi­tet­tä. Jos jou­tui­sit lyö­mään asias­ta vetoa, niin löi­sit­kö sen puo­les­ta, että en todel­la­kaan arvos­ta kau­neut­ta? Jos et, niin mitä sinä sit­ten oikein tar­koi­tat uskomisella?

    Mik­si et ota huo­mioon ihmis­ten väit­tei­tä arvioi­des­sa­si ihmi­sen mah­dol­li­suut­ta ereh­tyä tai valeh­del­la? Eikö lää­kä­rie­si­mer­kis­sä­ni­kin oli­si aika type­rää vaan uskoa lää­kä­riä, joka väit­tää ole­van­sa aina oikeas­sa, vaik­ka oikeas­ti 80% ajas­ta lää­kä­rit ovat väärässä?

    Toi­saal­ta ehkä täs­sä nyt on kyse sii­tä, että me puhu­taan vähän eri kiel­tä. Minä en tie­toi­ses­ti arvos­ta kump­pa­ni­ni hedel­mäl­li­syyt­tä, mut­ta arvos­tan usei­ta omi­nai­suuk­sia jot­ka ovat sig­naa­li hedel­mäl­li­syy­des­tä. Pidän siis toden­nä­köi­se­nä, että näi­den arvos­tus­ten taka­na on poh­jim­mil­taan hedel­mäl­li­syy­den arvos­tus. Vas­taa­vas­ti sinä ilmei­ses­ti ajat­te­let, että täs­sä yhtey­de­sä ei ole sopi­vaa sanoa, että minä arvos­tan hedel­mäl­li­syyt­tä, kos­ka en tee sitä tie­toi­ses­ti ja minul­la ei ole sii­tä suo­raan mitään todis­tei­ta. (Vaik­ka tie­däm­me­kin, että suu­rin osa mie­his­tä arvos­taa hedelmällisyyttä.)

    Minus­ta sinun lähes­ty­mis­ta­vas­sa on se ongel­ma, että pää­dyt tilan­tee­seen, jos­sa suun­nil­leen kukaan mies ei arvos­ta hedel­mäl­li­syyt­tä ja kukaan nai­nen sta­tus­ta, kos­ka he eivät tee sitä tie­toi­ses­ti. Sil­ti ihmi­set osoit­ta­vat käyt­täy­ty­mi­sel­lään ryh­mä­nä arvos­ta­van­sa näi­tä omi­nai­suuk­sia. Mik­si luo­da itsel­leen täl­lai­nen ris­ti­rii­ta ratkottavaksi?

  277. Riit­ta kertoo: 

    Eetu-Jus­tuk­sen pyö­räs­tä en tie­dä, mut­ta olen kyl­lä neu­vo­tel­lut kol­me­vuo­ti­aan pojan kans­sa oste­taan­ko hem­peän pin­kit kar­va­so­mis­tei­set vai korut­to­mat mus­tat tal­vi­lenk­ka­rit. Lopul­ta pää­dyt­tiin kom­pro­mis­si­na lilaan.

    Mik­set osta­nut nii­tä pink­ke­jä karvasomisteisia?

  278. Parin­va­lin­ta­ky­sy­myk­seen en ota sinän­sä kan­taa, mut­ta se on yksi sel­lai­nen kes­kus­te­lu­nai­he, jos­sa femi­nis­min roo­li epä­ta­sa-arvon pön­kit­tä­jä­nä kyl­lä tulee esiin mel­kein aina.

    Ote­taan tar­kas­te­luun esi­mer­kik­si jokin ilmiö, joka liit­tyy suo­raan tai epä­suo­ras­ti parin­va­lin­taan mies­ten näkö­kul­mas­ta. Klas­si­nen täl­lai­nen esi­merk­ki on (nais­ten) kau­neusi­han­ne. En ota kan­taa sii­hen, mis­tä tämä syn­tyy, mut­ta siis, femi­nis­ti­nen kri­tiik­ki usein koh­dis­tuu täl­lai­seen ihan­tee­seen ja sii­hen, miten se on nais­ten kan­nal­ta sor­toa ja pakot­taa nai­set tiet­tyyn muot­tiin tms. Täl­lai­nen ana­lyy­si on var­mas­ti usein aivan rele­vant­tia ja mielekästä. 

    Sii­hen kuu­luu yleen­sä myös sel­lai­nen aja­tus, että mie­het ovat yksi­löi­nä ja jois­sain ns. “tela­ket­ju­fe­mi­nis­min” muo­dois­sa myös kol­lek­tii­vi­na, vas­tuus­sa näis­tä ihan­teis­ta aina­kin niil­tä osin kuin he ilmai­se­vat pre­fe­rens­se­jään. So. mies, suo­si­mal­la tie­tyn­nä­köi­siä nai­sia, a) sor­taa nor­mis­ta poik­kea­via nai­sia ja b) sor­taa myös nor­min­mu­kai­sia nai­sia, kos­ka näil­le koi­tuu kus­tan­nuk­sia tämän nor­min täyttämisestä. 

    Kui­ten­kin, täy­sin sym­met­ri­nen ana­lyy­si, jos­sa mie­hen koh­taa­mat nor­mit esi­te­tään nais­ten mie­hil­le aiheut­ta­mien kus­tan­nus­ten jne. kaut­ta tapah­tu­va­na ins­ti­tu­tio­naa­li­se­na sor­to­na, ei femi­nis­min mukaan ole lain­kaan vali­dia. Esi­mer­kik­si mies­ten tar­ve hank­kia kook­kaat ja näky­vät ja usein epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­set lihak­set (pec­to­ra­lis majo­rin hypert­ro­fia ei ole hyö­dyl­lis­tä mis­sään muu­al­la kuin uima­ran­nal­la), ja täs­tä koi­tu­vat kus­tan­nuk­set sivuu­te­taan täy­sin, ja nais­ten syyt­tä­mis­tä täs­tä pide­tään naurettavana. 

    Sivu­huo­mau­tuk­sen:

    Suo­men­kie­li­ses­sä inter­ne­tis­sä on jo rei­lu kym­me­nen vuot­ta pyö­ri­nyt mark­ki­na-arvo­teo­rian nimel­lä kul­ke­va itses­tään­sel­vyys, jon­ka mukaan eri­lai­set parin­va­lin­taan vai­kut­ta­vat kri­tee­rit tuot­ta­vat yhdes­sä jon­kin­lai­sen vaih­toar­von yksi­löi­den omi­nai­suuk­sil­le ja että erit­täin kysyt­ty­jä omi­nai­suuk­sia omaa­val­la yksi­löl­lä on parem­mat mah­dol­li­suu­det löy­tää itse­ään miel­lyt­tä­vä kumppani. 

    Äänek­käim­mät tämän täy­sin itses­tään­sel­vän totea­muk­sen vas­tus­ta­jat ovat olleet tun­nus­tuk­sel­li­sia femi­nis­te­jä ja tämän totea­muk­sen ääneen­lausu­jien hauk­ku­mi­nen kai­ken­lai­sil­la alhais­ta mark­ki­na-arvoa kuvaa­vil­la hauk­ku­ma­sa­noil­la hei­dän nor­maa­lia toimintaansa.

  279. tie­de­mies:

    Äänek­käim­mät tämän täy­sin itses­tään­sel­vän totea­muk­sen vas­tus­ta­jat ovat olleet tun­nus­tuk­sel­li­sia femi­nis­te­jä ja tämän totea­muk­sen ääneen­lausu­jien hauk­ku­mi­nen kai­ken­lai­sil­la alhais­ta mark­ki­na-arvoa kuvaa­vil­la hauk­ku­ma­sa­noil­la hei­dän nor­maa­lia toimintaansa.

    Onneks saa­ra ei hauk­ku­nu mua tilas­tous­ko­vais­ta pahem­mak­si. Mark­ki­na-arvo on ehkä vie­lä pelastettavissa 😉

  280. Art­tu­ri, sinus­ta on siis myös­kin syy­tä olet­taa esi­mer­kik­si että minä olen pal­kan­saa­ja ja että ammat­ti­ni on myy­jä? Ilmoi­tan kyl­lä itse, että en ole pal­kan­saa­ja enkä myös­kään myy­jä, mut­ta kos­ka ikäi­sis­tä­ni nai­sis­ta suu­rem­pi osa on pal­kan­saa­jia kuin mui­ta, ja suu­rin osa pal­kan­saa­ja­nai­si­sis­ta on myy­jiä, sinun mie­les­tä­si kan­nat­taa olet­taa minun valehtelevan? 😀

    Eikö lää­kä­rie­si­mer­kis­sä­ni­kin oli­si aika type­rää vaan uskoa lää­kä­riä, joka väit­tää ole­van­sa aina oikeas­sa, vaik­ka oikeas­ti 80% ajas­ta lää­kä­rit ovat väärässä?

    Ei tämä ole toi­mi­va ana­lo­gia, kos­ka 100% pro­sent­tia lää­kä­reis­tä on jos­kus väärässä.

    Minus­ta sinun lähes­ty­mis­ta­vas­sa on se ongel­ma, että pää­dyt tilan­tee­seen, jos­sa suun­nil­leen kukaan mies ei arvos­ta hedel­mäl­li­syyt­tä ja kukaan nai­nen sta­tus­ta, kos­ka he eivät tee sitä tie­toi­ses­ti. Sil­ti ihmi­set osoit­ta­vat käyt­täy­ty­mi­sel­lään ryh­mä­nä arvos­ta­van­sa näi­tä omi­nai­suuk­sia. Mik­si luo­da itsel­leen täl­lai­nen ris­ti­rii­ta ratkottavaksi?

    Olen tois­ta­nut jo useas­ti, että uskon ilman muu­ta monen nai­sen arvos­ta­van sta­tus­ta. Minä itse vain sat­tu­moi­sin en sitä arvos­ta, min­kä osoi­tan myös käyt­täy­ty­mi­sel­lä­ni. En siten, että jät­täi­sin kaik­ki sta­tus­ta omaa­vat tai sen kans­sa kor­re­loi­via omi­nai­suuk­sia demon­stroi­vat mie­het kump­pa­nin­va­lin­nan ulko­puo­lel­le, vaan valit­se­mal­la mie­hen muun kuin sta­tuk­sen (tai sta­tuso­dot­teen) perus­teel­la ja aktii­vi­ses­ti vält­tä­mäl­lä tilan­tei­ta, jois­sa jou­tui­sin koh­taa­maan kump­pa­ni­ni sta­tuk­sen käy­tän­nön seurauksia.

    Riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä tilan­ne oikeas­ti on juu­ri minun koh­dal­la­ni, kaik­kien nais­ten pariu­tu­mis­va­lin­to­ja ei kan­na­ta selit­tää mie­hen sta­tuk­sel­la. Nai­set kes­ki­mää­rin kun on aivan eri asia kuin kaik­ki nai­set.

  281. Tie­de­mies, edel­leen teks­teis­sä­si esiin­tyy yksi­löi­mä­tön, huo­nos­ti argu­men­toi­va femi­nis­ti. En ole enää pysy­nyt kär­ryil­lä aivan kai­kes­ta mitä ket­jus­sa sano­taan, mut­ta joten­kin en jak­sa uskoa että kukaan tääl­lä alle­kir­joit­tai­si tämän yksi­löi­mät­tö­män femi­nis­tin nolo­ja väit­tä­miä. Ja minä, ken­ties ket­jun ainoa femi­nis­miä tasa-arvo­liik­kee­nä puo­lus­ta­nut kir­joit­ta­ja, tun­nus­tin ereh­dyk­se­ni jo aiko­ja sit­ten. Mis­tä siis moi­nen varjonyrkkeily?

  282. Mik­ko Hartonen:

    Saa­ra:

    Ken­ties sil­lä pai­no­tuse­rol­la, että tuntemani/tietämäni sta­tus­ta arvos­ta­vat nai­set kyl­lä usein ilmoit­ta­vat sen ihan suo­raan, sen sijaan että selit­te­li­si­vät arvos­tuk­si­aan joten­kin hie­nos­ti kier­täen. Samoin kuin moni mies myön­tää aivan auliis­ti, että nai­sen nuo­ruus ja kau­neus on heil­le tär­keä parinvalintakriteeri.

    Tun­nen myös joi­tain nai­sia, jot­ka myön­tä­vät asian suo­raan. Sil­ti val­tao­sa pyr­kii yleen­sä esit­tä­mään ettei asial­la oli­si mer­ki­tys­tä, vaik­ka käy­tän­nös­sä jat­ku­vas­ti ihas­tui­si­vat sta­tus­ta omaa­viin mie­hiin. Mie­het myön­tä­vät ulko­näön mer­ki­tyk­sen suo­raan lähes poikkeuksetta.

    Se, että ihas­tuu sta­tus­ta omaa­viin mie­hiin, ei vie­lä ole osoi­tus sta­tuk­sen arvos­ta­mi­ses­ta (eikä eten­kään se, että ihas­tuu mie­heen jol­la saat­taa tule­vai­suu­des­sa olla sta­tus­ta). Mut­ta siis tie­dän kyl­lä nii­tä­kin nai­sia ole­van, jot­ka käy­tän­nös­sä osoit­ta­vat arvos­ta­van­sa sta­tus­ta ja kui­ten­kin puheis­saan kiel­tä­vät tämän.

    En ymmär­tä­ny ollen­kaan mitä tar­koi­tit tällä:
    “mark­ki­na-arvo­han kor­re­loi sopi­vuu­den kans­sa ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että tämä nai­syk­si­lö edus­taa erit­täin tar­kas­ti tilas­tol­lis­ta keskiarvoa”

    Mik­si ihmees­sä nai­sen täy­tyi­si edus­taa tilas­tol­lis­ta kes­kiar­voa? Kor­kean mark­ki­na-arvon mie­het­hän nime­no­maan ovat mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti halut­tu­je useim­pien nais­ten sil­mis­sä. Sii­tä­hän mark­ki­na-arvo muo­dos­tuu, että on halut­tu lukuis­ten vas­tak­kai­sen suku­puo­len edus­ta­jien tahol­ta. Ei nai­sen omal­la sijain­nil­la jakau­mas­sa ole asian kan­nal­ta mitään merkitystä.

    Ei pel­kän mark­ki­na-arvon kan­nal­ta, mut­ta sen kan­nal­ta kyl­lä, miten hyvin mark­ki­na-arvo ennus­taa sopi­vuut­ta kump­pa­ni­na. Mark­ki­na-arvo kun kuvaa halut­ta­vuut­ta eikä sopi­vuut­ta. Toi­sin sanoen oli­si type­rää väit­tää: Se, mies, jon­ka suu­rin osa kai­kis­ta nai­sis­ta halu­aa kump­pa­nik­seen, on juu­ri minul­le paras mah­dol­li­nen kump­pa­ni. Kyse on lopul­ta yksi­löl­li­sis­tä valin­nois­ta. Ana­lo­gia: ne housut, jot­ka suu­rin osa nai­sis­ta halu­aa ostaa, eivät ole par­haat mah­dol­li­set juu­ri minul­le, kos­ka minul­la on poik­keuk­sel­li­sen suu­ri vyötärö/lantio ‑suh­de.

    Uskon, että yksi­löl­li­set, omaa käy­tän­nön etua pai­not­ta­vat valin­nat tule­vat jat­kos­sa lisään­ty­mään pari­suh­de­mark­ki­noil­la sii­nä mis­sä tava­ra- ja palvelumarkkinoillakin.

    Mis­tä päät­te­let, ettei mie­hen sta­tus oli­si jat­kos­sa­kin “nai­sen omaa käy­tän­nön etua pai­not­ta­va” valin­ta­kri­tee­ri? Kyse­hän on tra­de offis­ta hyvien gee­nien ja mie­hen per­heel­le anta­man panok­sen välil­lä. Kes­ki­mää­rin kovem­man sta­tuk­sen mie­hel­tä voi odot­taa yhtääl­tä parem­pia gee­ne­jä ja talou­del­li­sia resurs­se­ja ja toi­saal­ta alhai­sem­paa uskol­li­suut­ta, vähem­pää osal­lis­tu­mis­ta koti­töi­hin ja las­ten­hoi­toon jne. Jot­kut nai­set otta­vat hyvät gee­nit eivät­kä edes läh­tö­koh­tai­ses­ti odo­ta alfal­ta mitään panos­ta mihin­kään. Toi­set nai­set otta­vat tur­val­li­sen beta­mie­hen, joka antaa 100% panok­sen per­heel­leen. Näin äärim­mäi­sen kär­jis­tet­ty­nä siis. Point­ti on, etten usko mie­hen sta­tuk­sen pois­tu­van nais­ten pre­fe­rens­seis­tä toden­nä­köi­ses­ti iki­nä. Sta­tuk­sen hank­ki­mi­sen muo­dot sen sijaan voi­vat muut­tua, kuten ovat jat­ku­vas­ti muuttuneetkin.

    Hyvät gee­nit” ei sel­lai­se­naan joh­da tar­koit­ta­maa­ni käy­tän­nön etuun. Käy­tän­nön edul­la tar­koi­tan joka­päi­väis­tä, arjes­sa ilme­ne­vää elä­män­laa­tua (ja täs­sä on huo­mat­ta­va, että raha tai sosi­aa­li­nen ihai­lu ei itsel­le­ni mer­kit­se elä­män­laa­tua). Tätä juu­ri tar­koi­tin sanoes­sa­ni, että en arvos­ta statusta.

    Minua ei kiin­nos­ta tip­paa­kaan sel­lai­nen mies kump­pa­ni­na, jol­la on hyvät (mui­den arvos­ta­mat) gee­nit, joka on ver­tais­ryh­mäs­sään ihail­tu ja arvos­tet­tu, ja jol­la on sekä rahaa että vai­ku­tus­val­taa (eli joka on sinun ter­meil­lä­si alfa), mut­ta joka ei panos­ta yhtei­seen elä­määm­me hen­ki­ses­ti. Toi­saal­ta sel­lai­nen­kaan mies ei kiin­nos­ta, jol­la on halua panos­taa yhtei­seen elä­mään, mut­ta jol­ta puut­tuu sii­hen kykyä (beta). Sel­lai­nen mies, jol­la oli­si mah­dol­li­ses­ti edel­ly­tyk­set hank­kia ja yllä­pi­tää sta­tus­ta, mut­ta joka ei sitä tee vaan valit­see sen sijaan minut, on itsel­le­ni paras vaih­toeh­to. Tämä mer­kit­see sitä, että arvos­tan osaa niis­tä omi­nai­suuk­sis­ta jot­ka mah­dol­lis­ta­vat sta­tuk­sen, mut­ta se mer­kit­see samal­la myös, että en arvos­ta sta­tus­ta sinän­sä. Pait­si tie­ten­kin jos sta­tus mää­ri­tel­lään aktii­vi­sek­si ja inten­sii­vi­sek­si pari­suh­teen sisäi­sen kehit­tä­mi­sen pro­ses­sik­si, mut­ta olen var­ma että tämän ket­jun kes­kus­te­li­jat tar­koit­ta­vat sil­lä jota­kin muuta.

    En minä­kään usko sta­tuk­sen pois­tu­van täy­del­li­ses­ti kaik­kien nais­ten pre­fe­rens­seis­tä, vaan uskon sen mer­ki­tyk­sen tilas­tol­li­ses­ti lievenevän.

  283. Saa­ra on ilmei­ses­ti iske­nyt kul­ta­kim­pa­lee­seen. Mies, joka halu­tes­saan oli­si kor­kean sta­tuk­sen alfa, mut­ta joka käyt­täy­tyy pari­suh­tees­sa betan kal­tai­ses­ti. Ei tuh­laa omaa elä­mään­sä­kään sta­tuk­sen kas­vat­ta­mi­seen. Vie­lä jos mies on onnel­li­nen tilan­tee­seen niin ei voi kuin toi­voa hyvää jat­koa molem­mil­le. Ide­aa­li­ti­lan­ne monel­la tapaa, ja täs­sä voi­daan ehkä aja­tel­la että kult­tuu­rin ja omien ratio­naa­lis­ten valin­to­jen ansios­ta mie­he­si on pääs­syt irti vah­vas­ta bio­lo­gi­sis­ta pai­nees­ta. Näi­tä mie­hiä var­mas­ti on mui­ta­kin, mut­ta har­vas­sa lie­ne­vät nämä lopultakin.

  284. En ole enää pysy­nyt kär­ryil­lä aivan kai­kes­ta mitä ket­jus­sa sano­taan, mut­ta joten­kin en jak­sa uskoa että kukaan tääl­lä alle­kir­joit­tai­si tämän yksi­löi­mät­tö­män femi­nis­tin nolo­ja väit­tä­miä.

    En lin­ki­tä viha­kir­joi­tuk­siin vapaa­eh­toi­ses­ti, mut­ta etsi­vä löy­tää googlella.

  285. Saa­ra:

    Ilmoi­tan kyl­lä itse, että en ole pal­kan­saa­ja enkä myös­kään myy­jä, mut­ta kos­ka ikäi­sis­tä­ni nai­sis­ta suu­rem­pi osa on pal­kan­saa­jia kuin mui­ta, ja suu­rin osa pal­kan­saa­ja­nai­si­sis­ta on myy­jiä, sinun mie­les­tä­si kan­nat­taa olet­taa minun valehtelevan?

    Ei. Täs­sä tilan­tees­sa minä uskoi­sin sinua, että et ole pal­kan­saa­ja etkä myy­jä. Oman ammat­tin­sa tun­nis­ta­mi­seen ei tar­vit­se tun­tea itse­ään yhtä hyvin tai olla itsel­leen yhtä rehel­li­nen kuin sen tun­nis­ta­mi­seen mikä poh­jim­mil­taan veto­aa poten­ti­aa­li­sis­sa kumppaneissa.

    Sen lisäk­si väit­tee­si, että et ole kiin­nos­tu­nut kump­pa­ni­si sta­tuk­ses­ta vaik­ka olet kiin­nos­tu­nut sta­tus­ta sig­na­loi­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta on lähem­pä­nä väi­tet­tä, että olet amma­til­ta­si astro­naut­ti kuin että olet amma­til­ta­si myy­jä. Ymmär­rät var­maan, että suh­tau­tui­sin astro­naut­ti­väit­tee­seen­kin skep­ti­ses­ti. En pitäi­si sitä mah­dot­to­ma­na, kuten en pidä sitä­kään, että sinua ei oikeas­ti kiin­nos­ta sta­tus. Pidän sitä vain epä­to­den­nä­köi­se­nä.

    Olen tois­ta­nut jo useas­ti, että uskon ilman muu­ta monen nai­sen arvos­ta­van statusta.

    Takai­sin lää­kä­rie­si­merk­kiin: jos lää­kä­ri sanoi­si, että hän kyl­lä uskoo ja ymmär­tää, että muut lää­kä­rit ereh­ty­vät 80% ajas­ta, mut­ta hän ei, niin miten pal­jon olet­tai­sit, että tämä lää­kä­ri erehtyy?

    Uskoi­sit­ko, että hän on osan­nut arvioi­da oman ereh­ty­vyy­ten­sä, vai pidät­kö toden­nä­köi­sem­pä­nä, että hän on lii­an itse­var­ma tai valehtelee?

    Riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä tilan­ne oikeas­ti on juu­ri minun koh­dal­la­ni, kaik­kien nais­ten pariu­tu­mis­va­lin­to­ja ei kan­na­ta selit­tää mie­hen sta­tuk­sel­la. Nai­set kes­ki­mää­rin kun on aivan eri asia kuin kaik­ki naiset.

    Täs­tä olen täy­sin samaa miel­tä. Olen myös sitä miel­tä, että vas­tak­kais­ten todis­tei­den puut­tues­sa yksit­täis­ten nais­ten pariu­tu­mis­va­lin­to­ja kan­nat­taa selit­tää mie­hen sta­tuk­sel­la. Näin teh­des­sään on välil­lä vää­räs­sä, mut­ta useim­mi­ten oikeassa.

    Se, että ihas­tuu sta­tus­ta omaa­viin mie­hiin, ei vie­lä ole osoi­tus sta­tuk­sen arvos­ta­mi­ses­ta (eikä eten­kään se, että ihas­tuu mie­heen jol­la saat­taa tule­vai­suu­des­sa olla statusta).

    Aivan. Se ei ole myös­kään osoi­tus sii­tä, että ei arvos­ta statusta.

    Toi­sin sanoen oli­si type­rää väit­tää: Se, mies, jon­ka suu­rin osa kai­kis­ta nai­sis­ta halu­aa kump­pa­nik­seen, on juu­ri minul­le paras mah­dol­li­nen kumppani.

    Joo, mut­ta ei olis type­rää väit­tää, että se mies jota haluan kai­kis­ta eni­ten on minul­le paras kumppani.

    Tätä juu­ri tar­koi­tin sanoes­sa­ni, että en arvos­ta statusta.

    aaaa.… Mä en nimit­täin tar­ko­ta tätä ollen­kaan (kun puhun sta­tuk­ses­ta). Minus­ta nai­nen voi naut­tia mie­hen sta­tuk­ses­ta ihan vaan sil­leen, että se on onnel­li­sem­pi kun se mies tun­tuu sii­tä iha­nam­mal­ta ja halut­ta­vam­mal­ta. Ihan samal­la taval­la kuin mies voi naut­tia nai­sen hedel­mäl­li­syy­des­tä sig­na­loi­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta ilman, että tekee lapsia.

    Sel­lai­nen mies, jol­la oli­si mah­dol­li­ses­ti edel­ly­tyk­set hank­kia ja yllä­pi­tää sta­tus­ta, mut­ta joka ei sitä tee vaan valit­see sen sijaan minut, on itsel­le­ni paras vaihtoehto.

    Jeps, eli minus­ta tämän on sama kuin sanoi­si, että arvos­tan sta­tuk­sen kans­sa kor­rel­loi­via omi­nai­suuk­sia, esim. älyk­kyyt­tä, kykyä empa­ti­aan, iloi­suut­ta, kau­neut­ta, rei­luut­ta, avu­liai­suut­ta jne.

    Minä ajat­te­len, että näi­den omi­nai­suuk­sien ja sta­tuk­sen arvos­ta­mi­sen välil­lä ei ole juu­ri eroa aivan kuten ei ole pit­kien hiuk­sien, sym­met­ris­ten kas­vo­jen, nuo­ruu­den, lan­tio­vyö­tä­rö­suh­teen ja hedel­mäl­li­syy­den välil­lä­kään. (Kos­ka minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että näi­den omi­nai­suuk­sien arvos­ta­mi­nen on kehit­ty­nyt ihmi­sil­le sik­si, että ne sig­na­loi­vat sii­tä “poh­jim­mai­ses­ta” kelposuudesta.)

    Nyt kun tätä on täs­sä vii­kon ver­ran jau­ha­nut, niin minus­ta alkaa tun­tua, että olen vää­räs­sä ja sinun kie­len­käyt­tö sovel­tuu parem­min tämän asian käsit­te­lyyn. On var­maan parem­pi vaan myön­tää, että ihmi­set arvos­ta­vat sta­tuk­ses­ta ja hedel­mäl­li­syy­des­tä sig­na­loi­via omi­nai­suuk­sia ilman, että he arvos­ta­vat itse sta­tus­ta ja hedelmällisyyttä.

  286. Saa­ra: “En ole enää pysy­nyt kär­ryil­lä aivan kai­kes­ta mitä ket­jus­sa sano­taan, mut­ta joten­kin en jak­sa uskoa että kukaan tääl­lä alle­kir­joit­tai­si tämän yksi­löi­mät­tö­män femi­nis­tin nolo­ja väittämiä.”

    T‑mies: “En lin­ki­tä viha­kir­joi­tuk­siin vapaa­eh­toi­ses­ti, mut­ta etsi­vä löy­tää googlella.”

    Argu­men­tit ei nyt oikeen kohtaa. 

    Mie­li­puo­li­fe­mi­nis­te­jä on ole­mas­sa. Anne Moi­la­nen fan­t­asioi kuu­kausi­kau­pal­la poi­kain suku­puo­lie­lin­ten ampu­mi­ses­ta YLE:ssä ja pää­toi­mit­ta­mas­saan nais­liik­keen leh­des­sä. Ämmä sai myös vuo­den free­lancer-pal­kin­non. Yöks.

    Tasa-arvo­mi­nis­te­ri” Wal­lin jopa julis­tau­tui radi­kaa­li­fe­mi­ni­si­tik­si. Kysyin Wal­li­nil­ta: “Mitä aiot sanoa Sofi Oks­a­sen sek­sis­ti­sis­tä ja rasis­ti­sis­ta puheis­ta, kun ker­ran olit val­mis tuo­mit­se­maan Audi-mie­hen pari kuu­kaut­ta aiem­min. Onhan nimit­täin suu­ri ero väit­tää, että nai­nen ei ole mie­hen veroi­nen joh­ta­ja­na ja että tyy­pil­li­nen suo­ma­lais­mies ei osaa ilmais­ta tun­tei­taan ja sik­si hak­kaa vai­moa ja lap­sia.” Radi­kaa­li­fe­mi­nis­ti Wal­lin ei tie­ten­kään vastannut. 

    Sofi Oksa­nen taas pal­kit­tiin uudel­la kir­jal­li­suus­pal­kin­nol­la. Toi­vot­ta­vas­ti eivät tien­neet kir­jai­li­jan rasis­ti­ses­ta maa­il­man­ku­vas­ta. Jos nimit­täin tie­si­vät ja pal­kit­si­vat sii­tä huolimatta …

    Mie­li­puo­li­fe­mi­nis­te­jä siis on ole­mas­sa. Tapa­na on kui­ten­kin väit­tää, että he eivät edus­ta femi­nis­min valtavirtaa. 

    Mik­si sii­nä tapauk­ses­sa mie­li­puo­li­fe­mi­nis­ti toi­mii kes­kei­sen nais­jär­jes­tön leh­den pää­toi­mit­ta­ja­na? Mik­si mie­li­puo­li­fe­mi­nis­ti pal­ki­taan kir­jal­li­suus­pal­kin­noil­la? Mik­si ole­tet­tu femi­nis­tien val­ta­vir­ta ei rien­nä tuo­mit­se­maan sek­sis­tis­tä vihanlietsontaa?

  287. Mik­set osta­nut nii­tä pink­ke­jä karvasomisteisia? 

    Kos­ka ne oli­vat ällöt. Ei minus­ta kol­me­vuo­ti­aan tar­vit­se saa­da päät­tää pukeu­tu­mi­ses­taan, vaik­ka saa­kin ottaa kan­taa (joi­den­kin mie­les­tä tämä­kin on paheksuttavaa).

  288. Tie­de­mies
    “Äänek­käim­mät tämän täy­sin itses­tään­sel­vän totea­muk­sen vas­tus­ta­jat ovat olleet tun­nus­tuk­sel­li­sia femi­nis­te­jä ja tämän totea­muk­sen ääneen­lausu­jien hauk­ku­mi­nen kai­ken­lai­sil­la alhais­ta mark­ki­na-arvoa kuvaa­vil­la hauk­ku­ma­sa­noil­la hei­dän nor­maa­lia toimintaansa.”

    Poh­jois­mais­sa mie­het on ope­tet­tu ajat­te­le­maan asioi­ta nais­ten kan­nal­ta, mut­ta kaik­kia nai­sia ei ehkä ole samas­sa mää­rin ope­tet­tu ajat­te­le­maan asioi­ta mies­ten kan­nal­ta. Nais­ten ja mies­ten täy­tyi­si pal­vel­la toi­si­aan omil­la vah­vuuk­sil­laan eikä niin, että mie­het oli­si­vat ole­mas­sa vain nais­ten pal­ve­le­mi­sek­si tai että nai­set oli­si­vat ole­mas­sa vain mies­ten palvelemiseksi.

  289. Enki­du
    “Sofi Oksa­nen taas pal­kit­tiin uudel­la kir­jal­li­suus­pal­kin­nol­la. Toi­vot­ta­vas­ti eivät tien­neet kir­jai­li­jan rasis­ti­ses­ta maa­il­man­ku­vas­ta. Jos nimit­täin tie­si­vät ja pal­kit­si­vat sii­tä huolimatta …”

    Sofi on melan­ko­lik­ko ja Suo­mi on melan­ko­li­nen maa poh­ja­vi­reel­tään. Hän on äly­käs ja hyvä kir­joit­ta­ja, vii­sas­kin, mut­ta ei ole vie­lä oppi­nut kehu­maan. Hän itse vapaas­ta valin­nas­taan asuu Suo­mes­sa eikä esi­mer­kik­si Tans­kas­sa ja mie­les­tä­ni tämä käy­tän­nös­sä osoit­taa sen, että hän arvos­taa suo­ma­lais­ten mies­ten ja nais­ten aikaan­saan­nok­sia, vaik­ka ei osaa sitä sanal­li­ses­ti ilmais­ta. Sii­nä mie­les­sä hänen kan­nat­tai­si ehkä muut­taa Tans­kaan jok­si­kin aikaa, että oppi­si positiivisuutta.

  290. Mik­set osta­nut nii­tä pink­ke­jä karvasomisteisia?

    Kos­ka ne oli­vat ällöt. Ei minus­ta kol­me­vuo­ti­aan tar­vit­se saa­da päät­tää pukeu­tu­mi­ses­taan, vaik­ka saa­kin ottaa kan­taa (joi­den­kin mie­les­tä tämä­kin on paheksuttavaa).

    Et siis oli­si osta­nut nii­tä myös­kään kol­me­vuo­ti­aal­le tytöl­le, kos­ka ne oli­vat ällöt?

  291. Enki­du, aivan, mie­li­puo­li­fe­mi­nis­te­jä on ole­mas­sa ja pidän myös mah­dol­li­se­na että he voi­vat edus­taa femi­nis­min val­ta­vir­taa. Ymmär­rän, että mie­li­puo­li­fe­mi­nis­tien argu­ment­te­ja esi­tel­tiin, jot­ta mm. minut saa­tai­siin havait­se­maan hei­dän ole­mas­sao­lon­sa. Mut­ta nyt kun tuo tavoi­te on saa­vu­tet­tu, minus­ta on has­sua että tääl­lä edel­leen argu­men­toi­daan mie­li­puo­li­fe­mi­nis­tis­tä puhet­ta vas­taan, vaik­ka kukaan ket­juun kir­joit­ta­vis­ta tus­kin sel­lai­sia puhei­ta alle­kir­joit­tai­si. Mie­leen tulee var­jo­nyrk­kei­ly — käy­te­tään kovas­ti ener­gi­aa vaik­ka vas­tus­ta­ja ei ole paikalla.

    …Puut­tuu­ko­han meil­tä sel­lai­sia jul­ki­sia foo­ru­me­ja, jois­sa näi­tä mie­li­puo­li­fe­mi­nis­te­jä voi­tai­siin tavoit­taa ja hei­dän kan­nan­ot­to­jaan eritellä?

  292. Kos­ka ne oli­vat ällöt.

    Ok, eli et oli­si osta­nut nii­tä tytöl­le­kään. Ajat­te­lin vain, että onko täs­sä taus­tal­la jokin ei-suku­puo­li­neut­raa­li ajattelu. 

    Mut­ta poru­han tos­suis­ta oli­si tul­lut päi­vä­ko­dis­sa, kun isom­mat (tai sama­ni­käi­set­kin) pojat oli­si­vat ne äkän­neet. Vähän luon­tees­ta riip­puu, miten oli­si men­nyt. Jot­kut ovat vah­vo­ja oman tien kul­ki­joi­ta jo kol­mi­vuo­tiai­na.. ris­ki mie­li­pa­haan oli­si kui­ten­kin ollut olemassa. 

    Ja eikun seu­raa­va­na päi­vä­nä osta­maan uudet mus­tan­pu­hu­vat poikatossut.

  293. Enki­du:

    Sofi Oksa­nen taas pal­kit­tiin uudel­la kir­jal­li­suus­pal­kin­nol­la. Toi­vot­ta­vas­ti eivät tien­neet kir­jai­li­jan rasis­ti­ses­ta maa­il­man­ku­vas­ta. Jos nimit­täin tie­si­vät ja pal­kit­si­vat sii­tä huolimatta … 

    No, minä en kyl­lä pidä Sofi Oks­a­sen maa­il­man­ku­vas­ta, enkä ole samaa miel­tä hänen monis­ta lausun­nois­taan. Mut­ta mitä mer­ki­tys­tä sil­lä on hänen kir­jal­li­sia ansioi­taan arvioitaessa?

    Olen itse sitä miel­tä, että esi­mer­kik­si Sta­li­nin leh­mät on pahai­ta kir­jo­ja, joi­ta olen luke­nut. Syi­tä sii­hen var­maan­kin on monia, mut­ta mie­les­tä­ni yksi syy oli juu­ri­kin hänen oma­laa­tui­sen­sa maa­il­man­ku­van­sa (mones­sa­kin mielessä).

    Mut­ta hei­te­tään­pä nyt vie­lä vähän vet­tä myl­lyyn. Entä­pä jos onkin (esi­mer­kik­si bio­lo­gi­nen) seli­tys sil­le, että mie­het (tai aina­kin joh­ta­jik­si vali­koi­tu­va osuus) ovat ker­ta­kaik­ki­aan vain parem­pia joh­ta­jia kuin nai­set (tai heis­tä vali­koi­tu­va osuus)?

    Ei tätä­kään olet­ta­maa näh­däk­se­ni mis­sään kumot­tu, pikem­min­kin käy­tän­nön havain­not esi­mer­kik­si nais- ja mies­joh­ta­jien suh­tees­ta tuki­si­vat väi­tet­tä, mut­ta näin­hän ei saa kui­ten­kaan sanoa jul­ki­ses­ti. Ei aina­kaan mie­he­nä, ellei sit­ten halua kaik­kia Egyp­tin vit­sauk­sia niskaansa.

    Joten­kin tulee mie­leen tapaus Halla-aho…

    Kari

  294. …Puut­tuu­ko­han meil­tä sel­lai­sia jul­ki­sia foo­ru­me­ja, jois­sa näi­tä mie­li­puo­li­fe­mi­nis­te­jä voi­tai­siin tavoit­taa ja hei­dän kan­nan­ot­to­jaan eritellä? 

    Miten oli­si Hel­sin­gin Sanomat?

    Kari

  295. Art­tu­ri:

    Takai­sin lää­kä­rie­si­merk­kiin: jos lää­kä­ri sanoi­si, että hän kyl­lä uskoo ja ymmär­tää, että muut lää­kä­rit ereh­ty­vät 80% ajas­ta, mut­ta hän ei, niin miten pal­jon olet­tai­sit, että tämä lää­kä­ri erehtyy?

    Uskoi­sit­ko, että hän on osan­nut arvioi­da oman ereh­ty­vyy­ten­sä, vai pidät­kö toden­nä­köi­sem­pä­nä, että hän on lii­an itse­var­ma tai valehtelee?

    100% lää­kä­reis­tä ereh­tyy jos­kus, kuten myös 100% ihmi­sis­tä. Täs­tä on help­po pää­tel­lä, että esi­merk­ki­si lää­kä­ri on lii­an itse­var­ma; hän­hän sisäl­tyy tuo­hon sataan pro­sent­tiin. Mut­ta 100% nai­sis­ta ei valit­se kump­pa­ni­aan ensi­si­jai­ses­ti sta­tuk­sen perus­teel­la, joten nais­ten koh­dal­la vas­taa­va päät­te­ly ei ole yhtä yksinkertaista.

    Jos kysyt minul­ta, miten itse hoi­tai­sin täl­lai­sen päät­te­lyn jos jou­tui­sin lyö­mään asias­ta vetoa, niin pyr­ki­sin saa­maan hen­ki­lös­tä mah­dol­li­sim­man pal­jon tie­toa ennen pää­tök­sen teke­mis­tä. Jos esi­mer­kik­si sinä pidät minua kir­joi­tus­te­ni perus­teel­la hyvin tyy­pil­li­se­nä nai­se­na, voi­si ken­ties kan­nat­taa lait­taa rahat likoon sen puo­les­ta, että olen tyy­pil­li­nen myös puhee­na ole­van omi­nai­suu­den osal­ta (onko sinul­la muu­ten jon­kin­lais­ta dataa sii­tä, kuin­ka suu­ri osa nai­sis­ta tosia­sial­li­ses­ti valit­see kump­pa­nin­sa sta­tuk­sen perusteella?).

    Toi­sin sanoen oli­si type­rää väit­tää: Se, mies, jon­ka suu­rin osa kai­kis­ta nai­sis­ta halu­aa kump­pa­nik­seen, on juu­ri minul­le paras mah­dol­li­nen kumppani.

    Joo, mut­ta ei olis type­rää väit­tää, että se mies jota haluan kai­kis­ta eni­ten on minul­le paras kumppani.

    No minä oli­sin val­mis heit­täy­ty­mään jopa niin yli­mie­li­sek­si, että väi­tän osan nai­sis­ta halua­van itsel­leen sopi­ma­ton­ta (tai epä­op­ti­maa­lis­ta) kump­pa­nia, kos­ka ensi­si­jai­ses­ti he halua­vat vain teh­dä muut nai­set kateel­li­sik­si (ali­ta­jui­ses­ti). Saman väi­tän kos­ke­van mie­hiä­kin. Mut­ta se esit­tä­mä­ni mark­ki­na-arvo­höm­pö­tys­tä kos­ke­va point­ti, että mark­ki­na-arvo mer­kit­see halut­ta­vuut­ta eikä sopi­vuut­ta, on tot­ta vaik­ka tämä väit­tä­mä­ni ei olisikaan.

    Sel­lai­nen mies, jol­la oli­si mah­dol­li­ses­ti edel­ly­tyk­set hank­kia ja yllä­pi­tää sta­tus­ta, mut­ta joka ei sitä tee vaan valit­see sen sijaan minut, on itsel­le­ni paras vaihtoehto.

    Jeps, eli minus­ta tämän on sama kuin sanoi­si, että arvos­tan sta­tuk­sen kans­sa kor­rel­loi­via omi­nai­suuk­sia, esim. älyk­kyyt­tä, kykyä empa­ti­aan, iloi­suut­ta, kau­neut­ta, rei­luut­ta, avu­liai­suut­ta jne.

    Ymmär­rän mihin pyrit, mut­ta met­sään tämä menee sii­nä, että en suin­kaan arvos­ta kaik­kia sta­tuk­sen kans­sa kor­re­loi­via omi­nai­suuk­sia — esim. kil­pai­lu­viet­tiä, rahan­hi­moa, val­lan­hi­moa, tun­ne­kyl­myyt­tä jne. Itse sanoi­sin (ja sanoin), että arvos­tan joi­ta­kin sta­tuk­sen kans­sa kor­re­loi­vis­ta ominaisuuksista.

    Nyt kun tätä on täs­sä vii­kon ver­ran jau­ha­nut, niin minus­ta alkaa tun­tua, että olen vää­räs­sä ja sinun kie­len­käyt­tö sovel­tuu parem­min tämän asian käsittelyyn.

    Vaik­ka evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gias­sa ei omas­sa kon­teks­tis­saan sinän­sä ole vikaa, niin sen nyky­to­del­li­suut­ta kos­ke­va seli­tys­voi­ma on rajal­li­nen, kos­ka jot­kut olen­nai­set nyky-yhteis­kun­nan ilmiöt (mm. indi­vi­dua­lis­mi) jää­vät koko­naan evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gi­sen käsit­te­lyn ulkopuolelle.

  296. Saa­ra
    “Tie­de­mies, edel­leen teks­teis­sä­si esiin­tyy yksi­löi­mä­tön, huo­nos­ti argu­men­toi­va femi­nis­ti. En ole enää pysy­nyt kär­ryil­lä aivan kai­kes­ta mitä ket­jus­sa sano­taan, mut­ta joten­kin en jak­sa uskoa että kukaan tääl­lä alle­kir­joit­tai­si tämän yksi­löi­mät­tö­män femi­nis­tin nolo­ja väittämiä.”

    Etkö ole yhtään seu­ran­nut tämän Suma­sen kir­joi­tuk­sen femu­pii­reis­sä aiheut­ta­maa mölinää?

  297. Mut­ta poru­han tos­suis­ta oli­si tul­lut päi­vä­ko­dis­sa, kun isom­mat (tai sama­ni­käi­set­kin) pojat oli­si­vat ne äkänneet. 

    Mie­tin samaa, mut­ta kysees­sä oli ryh­män­sä (ja koko pien­ten puo­len) van­hin poi­ka, jol­la oli jo pin­kit saap­paat. Lopul­ta täs­sä­kin pää­dyt­tiin “tyt­tö­vä­riin”, mut­ta siis tum­maan lilaan. En tie­dä, miten oli­sin toi­mi­nut tytön kans­sa, mut­ta läh­tö­ti­lan­ne tus­kin oli­si ollut se, että äiti ehdot­taa mus­tia, eli sil­loin neu­vot­te­lu­va­raa oli­si jo läh­dös­sä ollut vähemmän.

    Pala­taan asi­aan parin vuo­den kulut­tua, kun tuo nei­to­kai­nen tuos­ta vähän kasvaa…

  298. Nyt lope­tan kes­kus­te­lun ker­ral­la (godwi­nin laki)

    Mie­li­puo­li­fe­mi­nis­ti on vähän saman­lai­nen käsi­te kuin mie­li­puo­li­nat­si. Että joo, eihän kukaan nyt sel­lai­sek­si tun­nus­tau­du, tie­ten­kään, ja sel­lai­set argu­men­tit voi­daan toki sivuut­taa epärelevantteina. 

    Mut­ta kun sitä lebens­rau­mia, tar­koi­tan siis tasa-arvoa tar­vi­taan, niin kaa­su­kam­mioi­ta pitää kui­ten­kin viritellä.

  299. Eli­na:

    Mut­ta poru­han tos­suis­ta oli­si tul­lut päi­vä­ko­dis­sa, kun isom­mat (tai sama­ni­käi­set­kin) pojat oli­si­vat ne äkän­neet. Vähän luon­tees­ta riip­puu, miten oli­si men­nyt. Jot­kut ovat vah­vo­ja oman tien kul­ki­joi­ta jo kol­mi­vuo­tiai­na.. ris­ki mie­li­pa­haan oli­si kui­ten­kin ollut olemassa.

    Ja eikun seu­raa­va­na päi­vä­nä osta­maan uudet mus­tan­pu­hu­vat poikatossut.

    Onko sinul­la muu­ten mie­li­pi­det­tä sii­tä, kan­nat­taa­ko täl­lais­ta sosi­aa­lis­ta syr­jin­tää yrit­tää omil­la valin­noil­la ennal­taeh­käis­tä (vai onko mie­li­pi­tee­si tuo ‘riip­puu luonteesta’)?

    Itse olen asias­sa epä­var­ma; toi­saal­ta tun­nen pri­mi­tii­vis­tä halua suo­jel­la las­ta kai­kel­ta mah­dol­li­sel­ta mie­li­pa­hal­ta — toi­saal­ta ana­lyyt­ti­nen puo­le­ni sanoo, että juu­ri sil­loin on hel­poin­ta ope­tel­la koh­taa­maan ja sie­tä­mään näi­tä ikä­vyyk­siä, kun nii­den aiheut­ta­ja­na on jokin itsel­le voi­mak­kai­ta myön­tei­siä tun­tei­ta tuot­ta­va asia (esim. täs­sä tapauk­ses­sa pin­kit kar­va­tos­sut). Ja se tai­to on kui­ten­kin jokai­sen hyvä oppia.

    Itsel­lä­ni ei siis ole val­mis­ta mie­li­pi­det­tä, kos­ka on ole­mas­sa ihan hyviä argu­ment­te­ja sekä puo­les­ta että vastaan.

  300. Saa­ra, tar­koi­tuk­se­ni oli­kin kom­men­toi­da juu­ri mai­nit­se­ma­si epä­suh­taa. Yksi puhuu ikään kuin jär­ke­vis­tä ihmi­sis­tä tääl­lä ja toi­nen veto­aa viha­kir­joi­tuk­siin muu­al­la. Yri­tin sit­ten yhyt­tää näi­tä käsi­tyk­siä lähem­mäs. Tar­kem­min aja­tel­len tai­sin teh­dä sen jo ker­taal­leen noin 50 vies­tiä sit­ten. Ja sitä ennen noin 200 vies­tiä sit­ten. Ehkä en siis enää palaa asiaan.

    Oks­a­sen oksen­nuk­ses­ta vie­lä, Kän­ni Toteen. On aika arve­lut­ta­vaa val­ko­pes­tä Oks­a­sen rasismia/seksismiä jol­lain melan­ko­lia­teo­rial­la. No, onnek­si et sen­tään väit­tä­nyt, että en type­ryyt­tä­ni ymmär­rä Oks­a­sen syvää vii­saut­ta. Se on nimit­täin ylei­sin oksen­nuk­sen puolustus.

    Olen pyhäs­ti päät­tä­nyt, että en kos­kaan lue Oks­a­sen tuo­tok­sia. Sik­si en tie­dä onko tot­ta, että rasis­mi näkyy myös hänen kir­jois­saan venä­läis­vi­ha­na mies­vi­han ohel­la. Niin olen kuul­lut väitettävän.

    Nyt tai­sin kuu­los­taa aika tosikolta …

  301. Saa­ra:

    Onko sinul­la muu­ten mie­li­pi­det­tä sii­tä, kan­nat­taa­ko täl­lais­ta sosi­aa­lis­ta syr­jin­tää yrit­tää omil­la valin­noil­la ennal­taeh­käis­tä (vai onko mie­li­pi­tee­si tuo ‘riip­puu luonteesta’)?

    Vaik­ka et kysy­nyk­kään mul­ta, niin vas­taan sil­ti: täl­lais­ta sosi­aa­lis­ta syr­jin­tää ei kan­na­ta yrit­tää estää.

    Mä uskon, että lap­sen on mah­dol­lis­ta oppia ole­maan hake­mat­ta hyväk­syn­tää täl­la­sil­la jutuil­la ja myös oppia hank­ki­maan sitä muil­la jutuilla.

    Aina­kin mul­le meni peril­le, ku iskä aina pie­ne­nä sano ku menin jotain valit­taa, että hei kel­lään muul­la ei kou­lus­sa oo nahkareppua/kumisaappaita/kävelykenkiä/ruutuhousuja, että miks mun pitäs olla saman­lai­nen ku muit­ten. Nää ei myös­kään ollu mitään sel­la­sia jut­tu­ja mis­tä mä oli­sin itte saa­nu hir­vees­ti kik­sei, mut var­maan joo on vie­lä hel­pom­pi vaan olla välit­tä­mät­tä muit­ten pil­kas­ta jos on ihan usko­mat­to­man siis­tit pink­ki­kar­vai­set buut­sit jalassa.

    Step­paa vaan kou­lun­pi­hal­le nenä niin pys­tys­sä, että sie­rai­met näkyy. Kyl­lä muut lap­set ottaa sii­tä nopeet rii­dit, että nyt tuli kuk­ko (=alfa) tunkiolle.

  302. Huo­ma­sin­pa vas­ta nyt tuon erin­omai­sen vies­tin, jon­ka ant­ti kir­joit­ti 11.4.2010 kel­lo 16:56. Sen valos­sa pai­not­tai­sin (mm. karil­le), että itsel­lä­ni on ensi­si­jai­ses­ti pyr­ki­myk­se­nä kes­kus­tel­la suku­puo­les­ta kult­tuu­ri­se­na ilmiö­nä. Usko­ni poli­tiik­kaan olen jo suu­rim­mak­si osak­si menettänyt.

    Karil­le vie­lä: kult­tuu­ris­sam­me ihmi­siä ei suin­kaan aina tai edes yleen­sä koh­del­la ensi­si­jai­ses­ti yksi­löi­nä suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Tähän viit­taa mm. se, kuin­ka viha­mie­li­ses­ti moni suh­tau­tuu hen­ki­löi­hin, joi­den suku­puo­li on vai­keas­ti havait­ta­vis­sa (esim. meik­kaa­viin, pit­kä­hiuk­si­siin poi­kiin). Tai van­hem­piin, jot­ka eivät ker­ro vau­van­sa sukupuolta.

  303. Saa­ra:

    …Puut­tuu­ko­han meil­tä sel­lai­sia jul­ki­sia foo­ru­me­ja, jois­sa näi­tä mie­li­puo­li­fe­mi­nis­te­jä voi­tai­siin tavoit­taa ja hei­dän kan­nan­ot­to­jaan eritellä? 

    Minä:

    Miten oli­si Hel­sin­gin Sanomat? 

    Minul­la on kyl­lä­kin peri­aa­te olla link­kaa­mat­ta kos­kaan Hesa­riin (ei täs­tä nais­ky­sy­myk­ses­tä joh­tuen vaan muis­ta syis­tä), mut­ta kos­ka nyt itse aloi­tin, niin teen poikkeuksen:

    http://www.hs.fi/artikkeli/Naisten+Suomi/1135233896489

    Lai­nauk­sia ja kommennteja:
    “Joka ainut yli 11-vuo­tias nais­puo­li­nen suo­ma­lai­nen on koke­nut sen, mis­tä nyt puhu­taan: jou­tu­nut mies­ten har­joit­ta­man sek­su­aa­lis­sä­vyi­sen häi­rin­nän kohteeksi.”

    Siis _joka ainut_. Yhtä­kään sel­lais­ta yli 11 vuo­tias­ta nais­puo­lis­ta suo­ma­lais­ta ei ole, joka oli­si vält­ty­nyt sek­su­aa­li­sel­ta häi­rin­näl­tä! Ei ainoatakaan!

    En sano, että kaik­ki mie­het käyt­täy­ty­vät niin. Mut­ta poh­jim­mil­taan suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta on syväs­ti naisvihamielinen.”

    Suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta on siis oikein _syvästi naisvihamielinen_

    Kun ihmi­soi­keus­jär­jes­töt huo­les­tu­vat suu­res­ta mää­räs­tä nai­sia, joi­ta mie­het tääl­lä rutii­nin­omai­ses­ti tap­pa­vat ja hak­kaa­vat, kai­kil­le kel­paa yhtä pai­na­vak­si vas­ta-argu­men­tik­si mar­gi­naa­li­nen nais­ten har­joit­ta­ma väkivalta.”

    Ja niin edespäin.…

    Kari

  304. Sylt­ty:

    Etkö ole yhtään seu­ran­nut tämän Suma­sen kir­joi­tuk­sen femu­pii­reis­sä aiheut­ta­maa mölinää?

    En. Kuten en seu­raa mm. hom­ma-foo­ru­mia­kaan (enkä var­sin­kaan ryh­dy argu­men­toi­maan hom­ma­lais­ten type­rim­piä ver­baa­liok­sen­nuk­sia vas­taan Osmon blo­gin kommenttiosiossa).

    Yri­tän kyl­lä aktii­vi­ses­ti ulot­taa kiin­nos­tuk­se­ni mah­dol­li­sim­man pal­jon omas­ta ajat­te­lus­ta­ni poik­kea­viin tahoi­hin, mut­ta rajan­sa kui­ten­kin kai­kel­la. En koe voit­ta­va­ni mitään tutus­tu­mal­la kaik­kiin mah­dol­li­siin idio­tis­min muo­toi­hin, mitä maa pääl­lään kantaa.

  305. Tie­de­mies, nyt­kö väi­tät että kaik­ki nai­set ovat mie­li­puo­li­fe­mi­nis­te­jä, riip­pu­mat­ta sii­tä ovat­ko he val­mii­ta alle­kir­joit­ta­maan mie­li­puo­li­fe­mi­nis­tien lausuntoja?

  306. esim. meik­kaa­viin, pit­kä­hiuk­si­siin poikiin”

    Suu­rim­mat rock-ido­lit ovat olleet vähin­tään pit­kä­hiuk­si­sia usein myös meik­kaa­via poikia/miehiä.

    On kui­ten­kin sel­lai­nen sovin­nai­suu­den alue, jos­sa pit­kiä hiuk­sia ei pide­tä ansio­na ja meik­kaa­mi­nen on paha vir­he. Miksi?

    Suo­ma­lai­sil­ta nai­sil­ta kysyt­tiin, mitä omi­nai­suut­ta he piti­vät mie­his­sä vähi­ten suo­ta­va­na. Kyse­ly ei tain­nut olla kovin tie­teel­li­nen, mut­ta kaik­kein epä­mie­hek­käin asia oli meik­kaa­mi­nen. Hameen käyt­tä­mis­tä ei saa­nut vali­ta, muu­ten­han se oli­si kai voittanut.

    Eli onko kyse nais­ten sek­su­aa­li­ses­ta vallasta? 

    Äidit tie­tä­vät tasan tark­kaan, että poi­kaa ei pidä kan­nus­taa käyt­tä­mään vaa­lean­pu­nai­sia lenk­ka­rei­ta tai vaik­ka suk­ka­housu­ja. He tie­tä­vät nai­si­na, että tyt­tö­mäi­nen poi­ka, nai­sel­li­nen mies ei pär­jää pariu­tu­mis­mark­ki­noil­la. He eivät ehkä myön­nä sitä itsel­leen mut­ta tie­tä­vät yhtä kaikki.

    Tytöil­lä roo­li­re­per­tu­aa­ri on aika raja­ton, joten tytöil­lä tai tyt­tö­jen äideil­lä tätä ongel­maa ei ole samas­sa määrin.

    Mut­ta het­ki­nen, mik­si nais­mai­nen rock-hem­mo saa tytöt kuo­laa­maan? Tie­dän yhden seli­tyk­sen: tytöt arkai­le­vat sek­su­aa­li­suu­ten­sa kans­sa ja sik­si ihas­tu­vat tur­val­li­siin, tyt­tö­mäi­siin poikiin.

  307. Itse olen asias­sa epä­var­ma; toi­saal­ta tun­nen pri­mi­tii­vis­tä halua suo­jel­la las­ta kai­kel­ta mah­dol­li­sel­ta mie­li­pa­hal­ta – toi­saal­ta ana­lyyt­ti­nen puo­le­ni sanoo, että juu­ri sil­loin on hel­poin­ta ope­tel­la koh­taa­maan ja sie­tä­mään näi­tä ikä­vyyk­siä, kun nii­den aiheut­ta­ja­na on jokin itsel­le voi­mak­kai­ta myön­tei­siä tun­tei­ta tuot­ta­va asia (esim. täs­sä tapauk­ses­sa pin­kit kar­va­tos­sut). Ja se tai­to on kui­ten­kin jokai­sen hyvä oppia. 

    Minä olen hake­nut kes­ki­tie­tä. Ihan kaik­kein ällöim­piä tyt­tö­mäi­syyk­siä en pojal­le han­ki, mut­ta sel­lai­sia kyl­lä, jois­ta voi­si tul­la jos­sa­kin poi­ka­po­ru­kas­sa sano­mis­ta. Ihan tum­man­pu­nais­ten­kin vaat­tei­den vuok­si tuo­ta ovat vie­raat tädit sano­neet tytöksi.

  308. Kari:

    Mut­ta hei­te­tään­pä nyt vie­lä vähän vet­tä myl­lyyn. Entä­pä jos onkin (esi­mer­kik­si bio­lo­gi­nen) seli­tys sil­le, että mie­het (tai aina­kin joh­ta­jik­si vali­koi­tu­va osuus) ovat ker­ta­kaik­ki­aan vain parem­pia joh­ta­jia kuin nai­set (tai heis­tä vali­koi­tu­va osuus)?

    Voi­vat­han he olla­kin, bio­lo­gi­sis­ta tai kult­tuu­ri­sis­ta teki­jöis­tä (tai molem­mis­ta) joh­tuen. Kes­ki­mää­rin. Mut­ta tämä ei sai­si estää nai­sen päte­vyy­den havait­se­mis­ta ja nai­sen palk­kaa­mis­ta sil­loin kun joku yksit­täi­nen nai­nen on päte­vä. Eikä se, että näin on nyt, mer­kit­se auto­maat­ti­ses­ti että näin oli­si myös tule­vai­suu­des­sa. Joh­ta­juu­den edel­ly­tyk­set ja vaa­ti­muk­set muut­tu­vat maa­il­man mukana.

    Ei tätä­kään olet­ta­maa näh­däk­se­ni mis­sään kumot­tu, pikem­min­kin käy­tän­nön havain­not esi­mer­kik­si nais- ja mies­joh­ta­jien suh­tees­ta tuki­si­vat väi­tet­tä, mut­ta näin­hän ei saa kui­ten­kaan sanoa jul­ki­ses­ti. Ei aina­kaan mie­he­nä, ellei sit­ten halua kaik­kia Egyp­tin vit­sauk­sia niskaansa.

    Saa­han noin toki sanoa, mut­ta yhtä vähän tuo oikeas­ti väi­tet­tä­si tukee kuin nais­ten parem­muus­väi­tet­tä tukee se, että nais­ten joh­ta­mat yri­tyk­set ovat mui­ta kannattavampia.

    Joten­kin tulee mie­leen tapaus Halla-aho…

    Itseä­ni Hal­la-Ahos­sa rasit­taa se, että joko hän ei hah­mo­ta syy-seu­raus­suh­tei­ta kovin hyvin (siis sitä, mitä oikeas­ti jos­ta­kin ilmiös­tä voi­daan sanoa ja mitä ei), tai sit­ten hän vää­ris­te­lee asioi­ta tahal­laan. Esi­merk­ki: islam on pedo­fii­lius­kon­to yhtä pal­jon kuin kris­ti­nus­ko on alko­ho­lis­tius­kon­to (molem­mis­sa väit­tä­mis­sä seli­te­tään kult­tuu­riin liit­ty­viä tapo­ja vir­heel­li­ses­ti uskonnolla).

    Maa­han­muu­ton kriit­ti­nen tar­kas­te­lu on aivan suo­ta­vaa, mut­ta oikea kriit­ti­syys on eri asia kuin Hal­la-Ahon itses­tään luo­miin mie­li­ku­viin parem­min sopi­va kyynisyys.

  309. Enki­du
    “Oks­a­sen oksen­nuk­ses­ta vie­lä, Kän­ni Toteen. On aika arve­lut­ta­vaa val­ko­pes­tä Oks­a­sen rasismia/seksismiä jol­lain melan­ko­lia­teo­rial­la. No, onnek­si et sen­tään väit­tä­nyt, että en type­ryyt­tä­ni ymmär­rä Oks­a­sen syvää vii­saut­ta. Se on nimit­täin ylei­sin oksen­nuk­sen puolustus.”

    Nuo hänen kom­ment­tin­sa Tans­kas­sa oli­vat tak­tis­ta media­huo­mion hake­mis­ta. Har­mi sinän­sä, että niin äly­käs ihmi­nen koki, että on tar­peen sor­tua noin hal­pa­mai­seen temp­puun. Hän halusi herät­tää tun­tei­ta ja pää­si het­kel­li­ses­ti hel­pom­mal­la, kun herät­ti nega­tii­vi­sia tun­tei­ta. Hei­ken­si luot­ta­mus­ta, mut­ta ehkä halusi­kin hei­kom­mak­si? Kyl­lä hän kui­ten­kin vii­saam­min kir­joit­taa esi­mer­kik­si Hesarissa.

  310. Saa­ra:

    Ei pel­kän mark­ki­na-arvon kan­nal­ta, mut­ta sen kan­nal­ta kyl­lä, miten hyvin mark­ki­na-arvo ennus­taa sopi­vuut­ta kump­pa­ni­na. Mark­ki­na-arvo kun kuvaa halut­ta­vuut­ta eikä sopi­vuut­ta. Toi­sin sanoen oli­si type­rää väit­tää: Se, mies, jon­ka suu­rin osa kai­kis­ta nai­sis­ta halu­aa kump­pa­nik­seen, on juu­ri minul­le paras mah­dol­li­nen kump­pa­ni. Kyse on lopul­ta yksi­löl­li­sis­tä valinnoista. 

    Sanoit aikai­sem­min näin: 

    mark­ki­na-arvo­han kor­re­loi sopi­vuu­den kans­sa ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että tämä nai­syk­si­lö edus­taa erit­täin tar­kas­ti tilas­tol­lis­ta keskiarvoa”

    En edel­leen­kään ymmär­rä mik­si mark­ki­na-arvon kor­re­laa­tio sopi­vuu­den kans­sa riip­pui­si nai­sen sijain­nis­ta jakau­mas­sa. Joko mark­ki­na-arvo kor­re­loi sopi­vuu­den kans­sa tai sit­ten ei, mut­ta ei ole mitään a prio­ri syy­tä olet­taa, että se kor­re­loi­si nime­no­maan kes­ki­mää­räi­sel­lä nai­sel­la, mut­ta ei muilla. 

    Luu­len, että ajat takaa jotain seu­raa­van suun­tais­ta. On ole­mas­sa mark­ki­na-arvo­ja­kau­ma, jos­sa X:n kor­keal­le sijoit­tu­mi­nen lisää toden­nä­köi­syyt­tä, että vas­tak­kai­sen suku­puo­len edus­ta­ja Y on kiin­nos­tu­nut X:stä. Tämä pätee ylei­ses­ti. Pre­fe­rens­sit eivät kui­ten­kaan ole tran­si­tii­vi­sia yksi­löi­den välil­lä, joten X voi pre­fe­roi­da Y:tä suh­tees­sa Z:aan, vaik­ka Z omai­si suu­rem­man mark­ki­na-arvon. Ihan tri­vi­aa­lia asi­aa siis. Edel­lä mai­nit­tu pätee kui­ten­kin samal­la lail­la sekä kes­kiar­vo­yk­si­löil­le että muille. 

    Ainoa tapa, miten voi­sit aja­tel­la mark­ki­na-arvon ennus­ta­van sopi­vuut­ta, on se, että suun­nil­leen sama­nar­voi­set tie­tys­ti yleen­sä “sopi­vat” käy­tän­nös­sä par­hai­ten toi­sil­leen per­soo­nal­li­set omi­nai­suu­det vakioi­tui­na. Mut­ta tämä­kin pätee kai­kis­sa mark­ki­na-arvo­luo­kis­sa, eikä vain keskiarvoisilla. 

    “Hyvät gee­nit” ei sel­lai­se­naan joh­da tar­koit­ta­maa­ni käy­tän­nön etuun. Käy­tän­nön edul­la tar­koi­tan joka­päi­väis­tä, arjes­sa ilme­ne­vää elä­män­laa­tua (ja täs­sä on huo­mat­ta­va, että raha tai sosi­aa­li­nen ihai­lu ei itsel­le­ni mer­kit­se elä­män­laa­tua). Tätä juu­ri tar­koi­tin sanoes­sa­ni, että en arvos­ta statusta.

    Tuos­sa teet taas ole­tuk­sen, jon­ka mukaan pys­tyt sel­keäs­ti havait­se­maan ja erit­te­le­mään ne asiat, jot­ka tuot­ta­vat sinul­le sitä “arjes­sa ilme­ne­vää elä­män­laa­tua”. Useim­mat nai­set koke­vat esim. suun­na­ton­ta mie­li­hy­vää, kun he havait­se­vat omaan mie­heen­sä koh­dis­tu­van ihai­lua sekä mui­den nais­ten että mui­den mies­ten tahol­ta. Jos mie­he­si oli­si kadun­la­kai­si­ja, jota ihmi­set hal­vek­su­vat, veik­kai­sin, että arjes­sa ilme­ne­vä elä­män­laa­tusi las­ki­si. Myös mie­hen ulko­nä­ko voi olla yksi sta­tus­ta tuo­va omi­nai­suus, enkä usko, että pys­tyt sul­ke­maan sen vai­ku­tus­ta pois mie­les­tä­si. “Hyvät gee­nit” joh­taa toden­nä­köi­ses­ti luke­mat­to­miin etui­hin, joi­ta et vält­tä­mät­tä itse havaitse.

    Minua ei kiin­nos­ta tip­paa­kaan sel­lai­nen mies kump­pa­ni­na, jol­la on hyvät (mui­den arvos­ta­mat) gee­nit, joka on ver­tais­ryh­mäs­sään ihail­tu ja arvos­tet­tu, ja jol­la on sekä rahaa että vai­ku­tus­val­taa (eli joka on sinun ter­meil­lä­si alfa), mut­ta joka ei panos­ta yhtei­seen elä­määm­me henkisesti.

    On mel­ko vai­kea uskoa, ettei tuol­la mui­den arvos­tuk­sel­la oli­si sinul­le mitään mer­ki­tys­tä. Toden­nä­köi­ses­ti olet vain aset­ta­nut jon­kin vähim­mäis­ra­jan, jon­ka ylä­puo­lel­la sta­tuk­sen mer­ki­tys pie­ne­nee ja ala­puo­lel­la ole­vat ovat lähes pois­sul­jet­tu­ja. Yllä ole­van mukaan et halua sel­lais­ta alfaa, joka ei panos­ta suh­tee­seen­ne hen­ki­ses­ti. Voi­han olla, että näet sta­tuk­sen kui­ten­kin posi­tii­vi­se­na, mut­tet vain hyväk­sy totaa­lis­ta suh­tee­seen panos­ta­mat­to­muut­ta? Alfuus ja panos­ta­mi­nen eivät tie­ten­kään ole toi­sen­sa pois­sul­ke­via, alfat vain kes­ki­mää­rin jou­tu­vat panos­ta­maan vähem­män saa­dak­seen naisen.

    Sel­lai­nen mies, jol­la oli­si mah­dol­li­ses­ti edel­ly­tyk­set hank­kia ja yllä­pi­tää sta­tus­ta, mut­ta joka ei sitä tee vaan valit­see sen sijaan minut, on itsel­le­ni paras vaih­toeh­to. Tämä mer­kit­see sitä, että arvos­tan osaa niis­tä omi­nai­suuk­sis­ta jot­ka mah­dol­lis­ta­vat sta­tuk­sen, mut­ta se mer­kit­see samal­la myös, että en arvos­ta sta­tus­ta sinänsä. 

    Tän suh­teen viit­tai­sin lähin­nä sun ja Art­tu­rin vään­töön. Eli taval­laan ihan sama puhu­taan­ko sta­tuk­ses­ta vai sitä ennus­ta­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. En sinän­sä vas­tus­ta kum­paa­kaan puhe­tyy­liä. En myös­kään usko, että oli­si val­ta­vaa mää­rää mie­hiä, joil­la on kaik­ki sta­tuk­sen hank­ki­mi­seen vaa­dit­ta­vat omi­nai­suu­det, mut­ta jot­ka eivät mis­sään mää­rin pyr­ki­si sitä hankkimaan.

    En minä­kään usko sta­tuk­sen pois­tu­van täy­del­li­ses­ti kaik­kien nais­ten pre­fe­rens­seis­tä, vaan uskon sen mer­ki­tyk­sen tilas­tol­li­ses­ti lievenevän.

    Mä en usko sen mer­ki­tyk­sen lie­ve­ne­vän. Sta­tuk­sen hank­ki­mis­ta­vat ja ilme­ne­mis­muo­dot vain jat­ku­vas­ti muut­tu­vat ja lisään­ty­vät, joten asi­aa on ehkä han­ka­lam­pi havai­ta. Sil­loin kun sta­tus­ta sai ainoas­taan viral­li­ses­ta yhteis­kun­nal­li­ses­ta ase­mas­ta ja varal­li­suu­des­ta, tilan­ne oli pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi. Nyky­ään sta­tus­ta voi saa­da luke­mat­to­mis­ta asiois­ta. Ihas­tut­tu­aan kun­to­nyrk­kei­ly­tun­tin­sa vetä­jään, nai­nen ei vält­tä­mät­tä ajat­te­le sta­tuk­sel­la olleen teke­mis­tä asian kanssa.

  311. Äidit tie­tä­vät tasan tark­kaan, että poi­kaa ei pidä kan­nus­taa käyt­tä­mään vaa­lean­pu­nai­sia lenk­ka­rei­ta tai vaik­ka suk­ka­housu­ja. He tie­tä­vät nai­si­na, että tyt­tö­mäi­nen poi­ka, nai­sel­li­nen mies ei pär­jää pariu­tu­mis­mark­ki­noil­la. He eivät ehkä myön­nä sitä itsel­leen mut­ta tie­tä­vät yhtä kaikki. 

    Puhuim­me siis kolmevuotiaasta 😀

  312. Saa­ra:

    Voi­vat­han he olla­kin, bio­lo­gi­sis­ta tai kult­tuu­ri­sis­ta teki­jöis­tä (tai molem­mis­ta) joh­tuen. Kes­ki­mää­rin. Mut­ta tämä ei sai­si estää nai­sen päte­vyy­den havait­se­mis­ta ja nai­sen palk­kaa­mis­ta sil­loin kun joku yksit­täi­nen nai­nen on pätevä. 

    Ei minus­ta­kaan. Ihan jo sii­tä­kin syys­tä, että se oli­si tyhmää.

    Eikä se, että näin on nyt, mer­kit­se auto­maat­ti­ses­ti että näin oli­si myös tule­vai­suu­des­sa. Joh­ta­juu­den edel­ly­tyk­set ja vaa­ti­muk­set muut­tu­vat maa­il­man mukana. 

    Näin tie­ten­kin tapah­tuu, eikä minul­la ole mitään sitä vas­taan. Joku 70-luku­lai­nen työ­kult­tuu­ri (jota kai voi­nee aiheel­li­ses­ti pitää sovi­nis­ti­se­na?) on minus­ta­kin äärim­mäi­sen ahdis­ta­va ja on yksi­no­maan hyvä, että sii­tä ollaan päästy.

    Saa­han noin toki sanoa, mut­ta yhtä vähän tuo oikeas­ti väi­tet­tä­si tukee kuin nais­ten parem­muus­väi­tet­tä tukee se, että nais­ten joh­ta­mat yri­tyk­set ovat mui­ta kannattavampia. 

    No minun point­ti­ni oli, että jul­ki­suu­des­sa ei ihan oikeas­ti “saa” sanoa, ellei sit­ten halua erit­täin pahas­ti huo­noa julkisuutta.

    Minul­la ei ole ko. väit­teen toden­pe­räi­syy­des­tä mitään mie­li­pi­det­tä, eikä se minus­ta ole edes kiin­nos­ta­va kysy­mys sinänsä.

    Halusin kri­ti­soi­da sitä jul­kis­ta kes­kus­te­lua, jos­sa poliit­ti­nen kor­rek­tius tar­koit­taa sitä, että mie­his­tä saa lau­koa mitä päät­tö­myyk­siä tahan­sa, mut­ta nai­sis­ta ei (vrt. vaik­ka yllä link­kaa­ma­ni artik­ke­li vs. “tapaus Audi-mies”).

    Itseä­ni Hal­la-Ahos­sa rasit­taa se, että joko hän ei hah­mo­ta syy-seu­raus­suh­tei­ta kovin hyvin (siis sitä, mitä oikeas­ti jos­ta­kin ilmiös­tä voi­daan sanoa ja mitä ei), tai sit­ten hän vää­ris­te­lee asioi­ta tahallaan. 

    No minus­ta Hal­la-aho on onnis­tu­nut aika hyvin aina­kin, jos tar­koi­tuk­se­na on ollut saa­da kiris­tys­tä maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaan, kes­kus­te­lua maa­han­muu­tos­ta tai poliit­tis­ta kan­na­tus­ta. Mut­ta on sii­nä aika pal­jon tul­lut rapaa­kin niskaan.

    Kari

  313. Saa­ra
    [Suma­sen aiheut­ta­ma kohu]
    “En. Kuten en seu­raa mm. homma-foorumiakaan”

    No luet­ko Kaup­pa­leh­teä? Siel­lä­kin oli jon­kun kolum­nis­tin aivo­pie­ru aihees­ta. Siis leh­des­sä jos­ta mois­ta type­ryyt­tä vii­mei­se­nä odottaisi!

    Hesa­ri­han tääl­lä jo mai­nit­tiin­kin, eli kan­nat­tai­si var­maan ottaa ne laput sil­mil­tä. Ja kyl­lä­hän noi­ta löy­tyy esi­mer­kik­si Ilta­leh­des­tä­kin ja yli­pää­tän­sä ihan joka­pai­kas­ta, jos­sa on nais­toi­mit­ta­jia. Kär­jis­te­tys­ti voi sanoa että jos 10 mies­tä, yksi lap­si ja yksi nai­nen kuo­lee jos­sain onnet­to­muu­des­sa, aina sil­loin täl­löin jos­tain val­ta­leh­des­tä­kin löy­tyy femi­nis­ti­toi­mit­ta­ja, joka vään­tää jutun otsi­kol­la “Kata­stro­fi kos­ket­ti eri­tyi­ses­ti nai­sia ja lapsia”.

    En koe voit­ta­va­ni mitään tutus­tu­mal­la kaik­kiin mah­dol­li­siin idio­tis­min muo­toi­hin, mitä maa pääl­lään kantaa.”

    Minä veik­kaan, että et yksin­ker­tai­ses­ti kiin­ni­tä tähän idio­tis­min muo­toon min­kään­lais­ta huo­mio­ta. Kyl­lä­hän tai­si hesa­ris­sa­kin olla jut­tu sii­tä, että kun suu­rin osa nai­sis­ta menee jat­ko-opin­toi­hin ja täyt­tä­vät yli­opis­tot, täs­tä seu­raa että nais­ten suo­si­mil­le aloil­le on eri­tyi­sen vai­kea pääs­tä, joka taas oli artik­ke­lis­sa kään­net­ty nerok­kaas­ti hir­vit­tä­väk­si syr­jin­näk­si. Siis se, että kaik­ki nai­set tun­ke­vat yli­opis­toon oli taas nais­ten sor­ta­mis­ta? Ja niin edel­leen, ja niin edelleen.

    (molem­mis­sa väit­tä­mis­sä seli­te­tään kult­tuu­riin liit­ty­viä tapo­ja vir­heel­li­ses­ti uskonnolla).”

    Kyl­lä se vaan on niin, että kult­tuu­ria ja uskon­toa ei pys­ty erot­ta­maan toi­sis­taan. Uskon­to on osa kult­tuu­ria, vaik­ka kult­tuu­ri ei ole pelk­kää uskontoa.

    Hal­la-ahon pahin vika tai­taa olla, ettei hän oikeas­ti tai­da joko ymmär­tää, tai käy­tä ollen­kaan aikaa sen miet­ti­mi­seen, mitä kan­nat­taa sanoa ja miten. Karis­ma­kin puuttuu.

  314. Saa­ra kuvit­te­lee vir­heel­li­ses­ti, että jon­kin tie­tyn yhteis­kun­nan kult­tuu­rin ja uskon­non voi­si irrot­taa toi­sis­taan, aivan kuin koko­nai­suu­den osat eivät lomit­tui­si, vai­kut­tai­si toi­siin­sa, tuki­si toisiaan.

  315. Sylt­ty, en lue Kaup­pa­leh­teä enkä nykyi­sin enää Hesa­ria­kaan muu­ten kuin vali­koi­vas­ti (Kuu­kausi­lii­tet­tä lähin­nä). Enkä ilta­päi­vä­leh­tiä var­sin­kaan, saa­ti nais­ten­leh­tiä! Tv:stä satuin näke­mään pät­kän Pii­tu Uskin emän­nöi­män nais-aihei­sen ohjel­man mai­nok­ses­ta ja olin antaa ylen. Minä kär­sin yhteis­kun­nas­sam­me esiin­ty­väs­tä type­räs­tä ja tasa­päis­tä­väs­tä nais­pu­hees­ta sii­nä mis­sä mm. nimi­merk­ki tie­de­mies­kin, kos­ka minus­ta sii­tä on sekä nai­sil­le että mie­hil­le lähin­nä hait­taa. Ja juu­ri sik­si en eri­tyi­sem­min väli­tä altis­taa itseä­ni sil­le. Minus­ta on enem­män hyö­tyä itsel­le­ni ja muil­le, jos voin säi­lyt­tää mielenterveyteni.

    Mut­ta tämä­hän menee nyt koko­naan aiheen vie­res­tä. Minä sanoin, että en ymmär­rä ääliö­fe­mi­nis­tis­ten argu­ment­tien levit­te­lyä ja vas­tus­tus­ta täs­sä kom­ment­ti­ket­jus­sa, kun tääl­lä ei ole esiin­ty­nyt nii­den kannatustakaan.

  316. Enki­du:

    Mut­ta het­ki­nen, mik­si nais­mai­nen rock-hem­mo saa tytöt kuo­laa­maan? Tie­dän yhden seli­tyk­sen: tytöt arkai­le­vat sek­su­aa­li­suu­ten­sa kans­sa ja sik­si ihas­tu­vat tur­val­li­siin, tyt­tö­mäi­siin poikiin.

    tämä oli kyl­lä oma­pe­räi­sin seli­tys mitä oon kuul­lu vähään aikaan. Miten olis vaik­ka se, että he ovat komei­ta, ihail­tu­ja, mie­hek­käi­tä, kuu­lui­sia, vaa­ral­li­sia tai sosi­aa­li­ses­ti dominoivia?

    Mis­sä mie­les­sä rok­ki­täh­det on turvallisia?

  317. Sylt­ty ja az, en kuvit­te­le kult­tuu­rin ja uskon­non ole­van toi­sis­taan täy­sin eril­li­siä ilmiöi­tä, vaan nime­no­maan olen sitä miel­tä ettei isla­mis­ta voi kult­tuu­ri­ses­ta kon­teks­tis­ta riip­pu­mat­ta puhua yksioi­koi­ses­ti pedo­fii­lius­kon­to­na. Tai voi puhua, jos halu­aa aiheut­taa tar­pee­ton­ta tus­kaa ihmi­sil­le, joi­den men­taa­li­set tai­dot eivät rii­tä kysee­na­lais­ta­maan täl­lai­sia kärjistyksiä.

  318. Tie­de­mies, nyt­kö väi­tät että kaik­ki nai­set ovat mie­li­puo­li­fe­mi­nis­te­jä, riip­pu­mat­ta sii­tä ovat­ko he val­mii­ta alle­kir­joit­ta­maan mie­li­puo­li­fe­mi­nis­tien lausun­to­ja?

    Ei, vaan että femi­nis­mi on sitä, mitä femi­nis­tit teke­vät ja sano­vat. Femi­nis­tik­si julis­tau­tu­mi­nen tar­koit­taa, että tekee sitä, mitä femi­nis­mi­nä pide­tään. Jos julis­tau­tuu femi­nis­tik­si, niin pitää ymmär­tää, että tul­laan koh­del­luk­si feministinä. 

    Kuvit­teel­li­nen “oikea femi­nis­mi”, joka on jotain muu­ta kuin se, mitä leh­dis­sä ja poli­tii­kas­sa aje­taan femi­nis­min nimel­lä, on mielikuvitusta.

  319. Symp­paan Saa­raa. Kolum­nit on mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sia, ja niis­sä ris­ki höm­pän suun­taan on sitä suu­rem­pi mitä tun­ne­her­kem­pi asia. Sii­tä nyt kan­na­ta vetää sen kum­mem­pia joh­to­pää­tök­siä. Ja Kaup­pa­leh­ti ei ole täs­sä suh­tees­sa todel­la­kaan aina­kaan parempi.

    Sii­tä ei ole nyt niin hir­veän kau­an, 10–15 vuot­ta, kun leh­tiä ja var­sin­kin Hesa­ria hau­kut­tiin sii­tä että ne jul­kai­se­vat uuti­si­na ihan mitä tahan­sa eivät­kä otta­neet nii­hin kan­taa, ja sit­ten joten­kin niin että niil­lä tämän takia on pii­loa­gen­da jon­ka sii­tä syyt­tä­vä osa­si kai­vaa esiin. No sit­ten rupe­si tule­maan näi­tä toi­mit­ta­jien mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sia, jois­ta pal­jas­tuu lähin­nä se että toi­mi­tuk­sil­la on pii­lo­ka­ko­fo­nia eli toi­mit­ta­jat on ihan mitä miel­tä sat­tuu. Ja tämä­kin on huono.

  320. Puhuim­me siis kolmevuotiaasta ”

    No joo, meni­hän se tos­sa mie­les­sä vähän kome­dian puo­lel­le. Puhuin kui­ten­kin äideis­tä, jot­ka ovat aikui­sia. Väi­tän siis, että äidit kas­vat­ta­vat poi­kia tyt­tö­mäi­siä ja nai­sel­li­sia piir­tei­tä karsastaen. 

    Voi tie­tys­ti olla, että pie­ni mää­rä tyt­tö­mäi­syyk­siä tai “epä­mie­hek­kyt­tä” jon­kun aikaa on pie­nes­sä pojas­sa sal­lit­tua, vak­ka­pa halu käyt­tää vaa­lean­pu­nai­sia vaat­tei­ta. Aika pian tuli­si kui­ten­kin raja vas­taan, jos poi­ka haluai­si vaik­ka aina pukue­tua mekkoon. 

    Tyt­tö taas saa pukeu­tua ja käyt­täy­ty­vät poi­ka­mai­ses­ti ilman, että äidit pitä­vät sitä ongelmana.

    Minus­ta tun­tuu, että äidit eivät aina myön­nä, että he kas­vat­ta­vat poi­kaan pal­jon ahtaam­paan roo­liin kuin tyt­tö­jä. Var­sin­kin jos on femi­nis­ti­siä tai­pu­muk­sia, on vai­kea myön­tää, että jos­sain mie­les­sä mies­ten huo­no-osai­suus alkaa jo koto­na — jos nimit­täin pitää ahdas­ta roo­li­si yhte­nä syy­nä mies­ten nais­ten suu­rem­mal­le kes­ki­mää­räi­sel­le huono-osaisuudelle.

    Sii­tä voi kes­kus­tel­la, mis­tä äitien kas­va­tus­pe­ri­aa­te joh­tuu. Mik­si pojil­le ja tytöil­le sal­li­taan eri mää­rä vapaut­ta. Yksi syy var­maan­kin siis on se, että äidit tie­tä­vät vähin­tään “ali­ta­jui­ses­ti”, miten tiuk­kaa sek­su­aa­lis­ta valin­taa työt ja nai­set tule­vat myö­hem­min poi­kaan koh­dis­ta­maan. Hame pääl­le ei sii­nä lei­kis­sä pärjää.

  321. Tämä nyt menee aika kau­as pos­tauk­sen aihees­ta, mut­ta tpyy­luo­mal­la on mie­les­tä­ni hyvä havain­to sii­tä, että val­ta­me­dias­sa (aina­kin HS) on nyky­ään pal­jon toi­mit­ta­jien jut­tu­ja, joi­ta sopii nimit­tää mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sik­si. Eikö tämä ole joten­kin äly­tön­tä? Jos leh­des­tä halu­taan teh­dä mie­li­pi­de­jut­tu­jen aree­na, niin sit­ten on parem­pi, että kir­joi­tuk­set tule­vat toi­mit­ta­ja­kun­nan sup­pean pii­rin ulkopuolelta.

  322. Enki­du: voit olla tuos­sa kas­va­tus­ju­tus­sa perä­ti oikeas­sa. Joku ken­kien väri on nyt aika yhden­te­ke­vä jut­tu, mut­ta tyt­töä on hel­pom­pi kan­nus­taa opis­ke­le­maan tek­niik­kaa kuin poi­kaa hakeu­tu­maan hoi­toa­lal­le. Ihan jo palk­kauk­sen­kin vuoksi.