VVO:n sikavuokra

Mik­si VVO:n vuokra Viikissä taval­lis­es­ta aravavuokra-asun­nos­sa on 20 euroa neliöltä, kun kaupun­gin omas­sa tuotan­nos­sa täysin samoil­la ehdoil­la päädytään korkein­taan 13 euroon? 

VVO:n ARA:n hyväksymä vuokra on 13,88 neliöltä. Tämäkin on enem­män kuin kaupun­gin omas­sa tuotan­nos­sa, mut­ta VVO:lla on kuulem­ma enem­män kulu­ja. Mis­tä tulee lop­ut kuusi euroa? Jat­ka lukemista “VVO:n sikavuokra”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2012

Her­ne­saaren osayleiskaava

Pan­ti­in pöy­dälle kahdek­si viikok­si, jot­ta val­tu­us­to­ryh­mät voisi­vat ottaa kan­taa helikopteriken­tän järkevyy­teen. Aika paljon on tul­lut arvo­val­taista tietoa tiskin alta, ettei kan­nat­taisi rak­en­taa eikä edes varautua kaavas­sa, kos­ka aika paljon menetetään raken­nu­soikeut­ta. Toiset taas sanovat, että kent­tä sym­bol­isoi hienos­ti Helsin­ki-Tallinna –kak­soiskaupunkia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.2.2012”

Tonnistovero

Vero­jaos­to hyväksyi ton­nis­toveron. Koko valiokun­ta hyväksyy sen var­maankin klo 12:30 ja suuri sali viikon sisäl­lä. Nopea käsit­te­ly. Ton­nis­tovero tarkoit­taa, että suo­ma­lainen laivan­varus­ta­ja ei mak­sa tuloveroa vaan erit­täin muodol­lisen laivan vetoisu­u­teen perus­tu­van kiin­teän ton­nis­toveron. Käytän­nössä alas­ta tule vero­ton. Jat­ka lukemista “Ton­nis­tovero”

HSL:n hallitus 14.2.2012

Esi­tys­lista on kaiken kansan ihme­teltävänä tässä

Metropol-liiken­nehankkeen hankinta

Kyse on erään­laisen kut­suli­iken­teen kokeilus­ta. Suh­taudun asi­aan skep­tis­es­ti, mut­ta olen päät­tänyt, etten ryhdy van­hak­si kalkkik­sek­si, joka vas­tus­taa kaikkea. Jos epäon­nis­tuu, ei mak­sa paljon, jos onnis­tuu, on lois­toavaus. Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tus 14.2.2012”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2012

Lis­tan saa auki tästä.

Mikko Särelän kom­men­tit taas aukea­vat tästä.

 

Her­ne­saaren osayleiskaava

Viikon mietit­tyäni olen tul­lut sille kan­nalle, että esi­tys tulee palaut­taa ja pois­taa mam­mut­ti­mainen helikopterikent­tä kaavas­ta. Sen merk­it­sem­i­nen kaavaan ei tietenkään pako­ta toteut­ta­maan sitä, mut­ta meluhait­taan varautu­mi­nen vaikut­taa koko alueen suun­nit­telu­un. Kos­ka rak­en­ta­maan ei telakan vuokra­sopimuk­sen vuok­si päästä pitkään aikaan, alue voidaan suun­nitel­la uud­estaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.2.2012”

Kermankuorinta, kaupunkirakenne ja oikeudenmukaisuus

Vaik­ka mitään kun­tara­jo­ja ei olisi, kaupun­ki ker­ros­tu­isi eri­lais­ten tulolu­okkien asuinalueik­si. Aivan ydinkeskus­tas­sa ja parhail­la paikoil­la olisi varakas­ta väkeä ker­rostalois­sa (Kru­u­nun­haka, Töölö, Kata­janok­ka) ja sen ympäril­lä ker­rostalois­sa vähän vähem­män varakas­ta väkeä (Kallio). Raideli­iken­teen varas­sa ker­rostaloalueil­la olisi köy­hiä (betoni­bru­tal­is­min ajan lähiöt), omakotilois­sa kaupun­gin laidoil­la rikkai­ta. Jat­ka lukemista “Ker­mankuor­in­ta, kaupunki­rakenne ja oikeudenmukaisuus”

Metropoli pakolla?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen, pitäisikö Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Kau­ni­ainen ja Sipoo yhdis­tää pakol­la yhdek­si kaupungiksi?

1)      Kyl­lä

On tärkeätä eheyt­tää kun­tarakenne kaupunkiseuduil­la. Nykyti­lanne vie kohti eri­ar­vois­tu­mista kaikil­la kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la. Jokaisen kas­va­van kaupun­gin kyl­keen on ilmaan­tunut yksi tai use­ampi ker­mankuori­jakun­ta keräämään rikkai­ta ja ter­veitä asukkai­ta. Tämän tien päässä on vakavia ongelmia, ellei asi­aan puu­tu­ta ajois­sa. Jat­ka lukemista “Metropoli pakolla?”

Toisinkin voisi tehdä, mutta

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na per­jan­taina 3.2.2012 Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la www.kaks.fi

Kun­tau­ud­is­tuk­sel­la on kak­si tavoitet­ta: pelas­taa van­hus­ten­hoidon alla painiskel­e­vat syr­jäkun­nat ja eheyt­tää kas­va­vat kaupunkiseudut. Syr­jäkun­nat saisi kuiv­ille myös otta­mal­la niiltä pois sosi­aali- ja ter­vey­den­hoito. Olisi kah­den tasoisia kun­tia, haja-asu­tusaluei­den pitäjiä ja kaupunkiseu­tu­jen kun­tia. Aikoinaan oli myös maalaiskun­tia, kaupunke­ja ja kaup­paloi­ta.  Jat­ka lukemista “Toisinkin voisi tehdä, mutta”

Mihin panna 400 000 uutta asukasta?

 Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvalehdessä

========

Uuden­maan asukaslu­vun arvioidaan nou­se­van yli 400 000 asukkaal­la vuo­teen 2035 men­nessä. Tästä puo­let  on tulee syn­tyvyy­den enem­myy­destä, kol­mannes maa­han muu­tos­ta ja kuu­dennes muu­tos­ta muual­ta Suomes­ta. On help­po ennus­taa kaupungis­tu­misen jatku­van, sil­lä Suo­mi on EU:n maaseu­tu­val­taisin maa. Helsin­gin seudulle muut­taisi asukkai­ta enem­män ja nopeam­min, jos olisi asun­to­ja joi­hin muut­taa. Muut­topaine näkyy asun­to­jen hin­nois­sa. Jat­ka lukemista “Mihin pan­na 400 000 uut­ta asukasta?”

Suur-Sipoon kunnanosahallinto

esit­tää kun­ta­jako­selvi­tys­tä, jon­ka tarkoituk­se­na on muo­dostaa yksi kun­ta Sipoos­ta, Helsingistä, Espoos­ta, Van­taas­ta ja Kau­ni­ai­sista. Vähän yli miljoona asukas­ta. Virkami­esten selvi­tys­pa­perin heikon koh­ta on lähidemokra­t­ian puut­tumise­na. Miljoo­nan asukkaan yksikkö pien­im­pänä vaikut­tamisen yksikkönä on vähän iso. Jat­ka lukemista “Suur-Sipoon kunnanosahallinto”