Metropoli pakolla?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen, pitäisikö Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Kau­ni­ainen ja Sipoo yhdis­tää pakol­la yhdek­si kaupungiksi?

1)      Kyl­lä

On tärkeätä eheyt­tää kun­tarakenne kaupunkiseuduil­la. Nykyti­lanne vie kohti eri­ar­vois­tu­mista kaikil­la kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la. Jokaisen kas­va­van kaupun­gin kyl­keen on ilmaan­tunut yksi tai use­ampi ker­mankuori­jakun­ta keräämään rikkai­ta ja ter­veitä asukkai­ta. Tämän tien päässä on vakavia ongelmia, ellei asi­aan puu­tu­ta ajoissa.

Helsin­gin seudul­la kun­tien väli­nen mii­nus­sum­mak­il­pailu vau­ri­oit­taa seu­tua pahasti ja johtaa huonoon kaupunki­rak­en­teeseen. Syn­tyvää eri­ar­voisu­ut­takin pahempaa ovat ne toimet, joil­la kun­nat yrit­tävät puo­lus­tau­tua ker­mankuor­in­taa vas­taan. Kaipailus­sa pär­jätäk­seen on pakko tehdä huono­ja kaavoitus­päätök­siä, joista kär­sitään vuosikym­meniä. Kil­pailu pakot­taa myös kaik­ki kun­nat reivaa­maan asun­topoli­ti­ikkaansa epäsosiaalisemmaksi.

Val­tion on joko puhal­let­ta­va peli poik­ki muut­ta­mal­la taloudel­lisia pelisään­töjä tai yhdis­tet­tävä kun­nat. Vapaae­htois­es­ti ne jot­ka hyö­tyvät epäter­veestä kehi­tyk­ses­tä eivät ker­mankuor­in­taa lope­ta, kuten ei aate­likaan luop­unut eri­oikeuk­sis­taan omas­ta aloitteestaan.

Vapaae­htoista yhteistyötä on yritet­ty 40 vuot­ta ilman oikeas­t­aan muu­ta tulosta kuin sato­ja tuhan­sia tun­te­ja hukkaan men­nyt­tä työaikaa. Ilman val­tion toimia ei Helsin­gin seudul­la päästä eteenpäin.

Yli miljoo­nan asukkaan suurkun­ta on kuitenkin köm­pelö ratkaisu. Pääkaupunkiseudul­la on toteutet­ta­va kak­si­ta­soinen jär­jestelmä, jos­sa ylem­pi taso kerää verot, päät­tää yleiskaavoituk­ses­ta, kult­tuu­ri­tar­jon­nas­ta, toisen asteen koulu­tuk­ses­ta, ja nyky­isiä kun­tia vas­taa­va taso perusk­oulus­ta, päivähoi­dos­ta, katu­jen kun­nos­s­api­dos­ta, detaljikaavoituk­ses­ta ja muus­ta sel­l­ais­es­ta, jos­sa suures­ta koos­ta ei ole hyö­tyä. Näin on tehty Ruot­sis­sa ja näin tulisi tehdä Suomes­sa. Aluekun­ta­mallil­la nykyiset kun­nat voitaisi­in jät­tää ennalleen.

66 vastausta artikkeliin “Metropoli pakolla?”

  1. Kaipaisin esimerkke­jä huonoista kaavoitus­päätök­sistä. Onko esimerkik­si Öster­sun­dom sel­l­ainen? Tai Suursuo?

  2. Pitäisikö kuitenkin yrit­tää ensin saa­da läpi pelkkä Suur-Helsin­gin muo­dost­a­mi­nen ja jät­tää kaupungi­nosa­hallinnon rak­en­t­a­mi­nen suo­si­ol­la vai­heek­si kak­si? Suur-Helsin­gin muo­dostamisen läpi saamises­sa on var­masti ihan tarpeek­si haastet­ta ilman että siihen samaan syssyyn kytket­täisi­in päät­tämi­nen täysin uuden­laisen kak­si­por­taisu­u­den sää­dok­sistä, toimi­val­loista jne. Viimeistään uuden Suur-Helsin­gin val­tu­us­to­han voi sit­ten päät­tää dele­goi­da val­taa kaupungi­nos­alau­takun­nille niin paljon kuin sielu sietää, ellei sitä saa­da hyvin kir­jat­tua jo yhdis­tymisen asiakirjoihin.

    Ja sen Suur-Helsin­gin voisi kyl­lä muo­dostaa vähän kaavail­tua sup­peam­pana pelkkänä Helsin­ki-Espoo-Van­taa-Kau­ni­ainen ‑paket­ti­na. Yhdis­tävänä tek­i­jänä säi­ly­isi edes jonkin asteinen kaupunki­maisu­us. Sipoo on Itä-Uuttamaata.

  3. Tämä kun­tau­ud­is­tus on täysin väärin myy­ty. Sen sijaan, että yritetään myy­dä vähem­män ja suurem­pia kun­tia, pitäisi myy­dä enem­män ja pienem­piä kun­tia. Noiden pienem­pi­en kun­tien hin­tana sit­ten olisi se, että nuo tietyt asi­at siir­ty­i­sivät maakunnille/lääneille/valtiolle. Espooseenkin mah­tu­isi ainakin neljä selvästi eril­listä kun­taa, Tapi­olan, Lep­pä­vaaran, Keskuk­sen ja Kiven­lah­den seu­tu. Lisäk­si ehkä Otaniemen voisi pitää omana erityistalousalueenaan.

  4. Kiitos Soin­in­vaara.
    Jär­jet­tömän keskit­tämishi­mosi ansios­ta jätän vihreän liik­keen, jos­sa olen toimin­ut vaikut­ta­jana vah­val­la mandaatilla.
    Hyvästi.

  5. Osmo,

    voitko hiukan ava­ta ‘mii­nus­sum­mak­il­pailua’, mitä se on ja mik­si se johtaa huonoon kaupunki­rak­en­teeseen ja nimeno­maan pk-seudul­la. Toinen koh­ta joka olisi hyvä ymmärtää selkeästi ovat nuo ‘ker­mankuor­in­taa vas­tus­ta­vat toimet’.

    Eikös tosi­asial­lista eri­ar­voisu­ut­ta pk-seudul­la ole ihan riit­tävästi jo nykykun­tien sisäl­läkin, eli yhdis­tämi­nen sitä tuskin suo­raan poistaisi. 

    Dile­tan­tin näkökul­mas­ta VM esi­tyk­ses­tä puut­tuu tuo osa, jota esität nyky­istä kun­tata­soa kor­vaavak­si ratkaisuk­si. Jos sitä ei tule, niin ainakin ei-Helsinkiläistä pelot­taa ‘Pajus­lainen’ han­keo­h­jaus eli Guggen­heim ja Sipoon met­sän han­k­in­ta. Maal­likon silmis­sä toinen on pöhköä rahan­tuh­laus­ta ja toisel­la ei ole tehty mitään, vaik­ka sen piti olla Helsingille välttämätön. 

    Metropo­lialueen rak­en­t­a­mi­nen vaatisi hiukan laa­jem­paa keskustelua keinoista ja tavoit­teista, että varmis­tet­taisi­in oikeasti tehokas ja toimi­va rakenne. Sen syn­tymi­nen vaikut­taa melko epä­to­den­näköiseltä, kos­ka niin riip­puma­ton­ta ja vah­vaa tahoa tuskin löy­tyy, joka pysty­isi asian läpi aja­maan kaiken­lais­ten etur­i­s­tiri­ito­jen paineis­sa. Vaik­ka opti­mi­ratkaisu olisi parem­pi kuin nykyi­nen, vaarana on epäon­nis­tuneen byrokra­t­ian kas­vami­nen, sen jon­ka halu­aisit nyky-Helsingistäkin pois. Siitä eroon pääsem­i­nen olisikin jo läh­es mah­do­ton tehtävä.

    Viimeisenä arvolatauk­sia vapaut­ta­vana näkökul­mana on ‘ker­mankuor­in­ta’. Kau­ni­ais­ten liit­tämi­nen mui­hin kun­ti­in ei PK-seudun rahaon­gel­maa ratkaise, eikä eri­ar­voitu­mista vähen­nä. Niin paljon ei vero­tu­lo­ja kahdek­saltatuhan­nelta tule. Yhdis­tymisel­lä tavoitel­laan parem­paa palvelukykyä ja se tuskin toteu­tuu ko. kun­nan asukkaille. Pitäisi reilusti sanoa, että kun kun­tau­ud­is­tus­ta tehdään, parhait­en voivat kun­nat tule­vat voimaan huonom­min, ne joil­la on nyt alem­pi veroäyri tule­vat mak­samaan enem­män ja saa­maan vähemmän. 

    Ker­mankuorin­nas­ta syyt­tämi­nen on eri­tyisen tun­tei­ta herät­tävä asia, kos­ka jo nyt esim. Kau­ni­ai­sista mak­se­taa toista tuhat­ta euroa/asukas muiden pus­si­in. Kyl­lä val­tiono­suuk­sien tasauk­sel­la on tuos­ta ker­mas­ta tehty ras­va­ton­ta maitoa.

    yt m
    (veropako­lainen ja ker­mankuori­ja Kauniaisista)

  6. Marko V, onko sinus­ta esimerkik­si 75 neliön asun­to­jen keskiko­vaa­timus kan­takaupungis­sa, täy­delli­nen väli­in­pitämät­tömyys asun­to­jen hin­to­ja nos­tavista muista normeista, kaavoituk­ses­sa kup­paami­nen, junaradan vas­tus­t­a­mi­nen, tai pienem­pi raken­nu­soikeus kun raken­nut­ta­ja halu­aisi huonoa kaavoitus­ta? Jos otat nilkoista kiin­ni ja roiku­tat parvek­keelta alaspäin päät­täjää, ja tivaat mik­si täl­laista tehdään, niin vas­taus on asukkaiden valikoiminen.

    Tämä, eikä eriy­tymiske­hi­tys sinän­sä vielä nyt, kyse on trendis­tä, on se ongel­ma. Ja me keskilu­okkaiset mak­se­taan tästä asumisku­luina enem­män kuin kun­nal­lisveroina yhteen­sä. Sivu­tuot­teena saadaan hidastet­tua talouskasvua, luo­tua velka­ku­pla, lisät­tyä työt­tömyyt­tä, ja ihan noin ylipään­sä inhimil­listä kär­simys­tä. Mulle on ihan yksi lysti kär­si­ikö län­si-van­taalainen paikallisiden­ti­teet­ti tätä kor­jates­sa, kos­ka suhteellisuudentaju.

  7. tcrown:
    Tämä kun­tau­ud­is­tus on täysin väärin myyty. 

    Eikä ole ensim­mäi­nen nykyisen tai edel­lisen hal­li­tuk­sen han­ke. Yleen­sä olen todel­la ruven­nut ihmettelemään, eikö hal­li­tus voisi käyt­tää myös pr-kon­sult­te­ja ja medi­an ammat­ti­laisia tuodessaan näitä asioi­ta julk­isu­u­teen. Pitäisi perustel­la ja myy­dä parem­min kansalle. Nyt on Face­bookissa vas­tus­tavia adresse­ja ja oppo­si­tio hieroo käsiään.

  8. Ero­tuo­mari: Eikä ole ensim­mäi­nen nykyisen tai edel­lisen hal­li­tuk­sen han­ke. Yleen­sä olen todel­la ruven­nut ihmettelemään, eikö hal­li­tus voisi käyt­tää myös pr-kon­sult­te­ja ja medi­an ammat­ti­laisia tuodessaan näitä asioi­ta julk­isu­u­teen. Pitäisi perustel­la ja myy­dä parem­min kansalle. Nyt on Face­bookissa vas­tus­tavia adresse­ja ja oppo­si­tio hieroo käsiään. 

    Siitä se vas­ta huu­to alka­isikin ja oppo­si­tio pää­sisi hiero­maan käsiään kun val­tio käyt­täisi rahaa “spin doctoreihin”. 🙂

  9. IJ: Siitä se vas­ta huu­to alka­isikin ja oppo­si­tio pää­sisi hiero­maan käsiään kun val­tio käyt­täisi rahaa “spin doctoreihin”. 

    Se spin doc­tor on nimeltään “tiedot­ta­ja” ja niitä on kaikil­la, myös oppo­si­tiop­uolueil­la ja hyvän­tekeväisyysjär­jestöil­läkin. Lisäk­si tiedot­ta­jan pitää tietenkin olla asiansa osaa­va ja nyt minus­ta tun­tuu ettei ole. Koetin sanoa, että täl­laiset tarpeel­liset han­kkeet kuten kun­tau­ud­is­tus pitäisi esitel­lä julk­isu­u­teen parem­min ja perustel­la mik­si tämä tarvi­taan, muuten tämäkin koetaan “HALLITUS KUSEE SILMÄÄN JA VIE MEIDÄN LÄHIPALVELUT”-juttuna. Min­ul­takin pyy­det­ti­in allekir­joi­tus­ta vas­tus­tavaan adres­si­in. Ei näin asioi­ta saa­da läpi. Mieliku­vat ratkai­se­vat. Kyse on tärkeästä uud­is­tuk­ses­ta eikä sen sisäl­lön tekem­i­nen selväk­si ja perustelem­i­nen tarkoi­ta vale­hetelua eikä paska­puhet­ta. Min­ua *tut­taa huono medi­ati­lan hallinta.

  10. Tässä otsikos­sakin on sana­muo­to “Metropoli pakol­la?”. Ei tuol­laista sanaa pidä käyt­tää. Siitä syn­tyy heti epämieluisa mielikuva.

  11. tpyy­lu­o­ma:
    Marko V, onko sinus­ta esimerkik­si 75 neliön asun­to­jen keskiko­vaa­timus kan­takaupungis­sa, täy­delli­nen väli­in­pitämät­tömyys asun­to­jen hin­to­ja nos­tavista muista normeista, kaavoituk­ses­sa kup­paami­nen, junaradan vas­tus­t­a­mi­nen, tai pienem­pi raken­nu­soikeus kun raken­nut­ta­ja halu­aisi huonoa kaavoitus­ta? Jos otat nilkoista kiin­ni ja roiku­tat parvek­keelta alaspäin päät­täjää, ja tivaat mik­si täl­laista tehdään, niin vas­taus on asukkaiden valikoiminen. 

    En tiedä miten tuo päätök­sen­teko menee, mut­ta eikös tuon lis­tan perus­teel­la Helsin­ki ole ihan itse asiansa ryssinyt. Ymmär­rän suurkun­nan edut kaavoituk­ses­sa ja liiken­nesu­un­nit­telus­sa, mut­ta todel­li­nen trig­geri on tässä mielestäni ihan väärä. Ei vaan ole pystytty/haluttu tar­jo­ta sel­l­aista asum­ista, mitä ihmiset toivo­vat. Sel­l­aisen asian vaan totean vielä, että per­heis­sä asumis­es­ta päät­tävät naiset. Jos te halu­at­te tietyn­laisen asum­is­muodon lyövän läpi, niin sit­ten vaan yhteyt­tä Plaza­an ja Avotakkaan. Lahjotte ne, jot­ta eivät lai­ta idyl­lisiä kuvia punai­sista tuvista omenapuutarhalla.

  12. Ehkä Sipoo suun­nit­telee sadan tuhan­nen kaupunkia osin tak­ti­sista syistä? Etelään mah­tuu toki kym­meniä tuhan­sia mukavasti bussinkin varaan.

    Tilaa olisi myös Ker­a­van ja Nikkilän välil­lä jos­sa on valmi­it raiteet, mut­ta Helsinkiä kai kiin­nos­ta­vat naa­purin rantatontit?

  13. Marko V: En tiedä miten tuo päätök­sen­teko menee, mut­ta eikös tuon lis­tan perus­teel­la Helsin­ki ole ihan itse asiansa ryssinyt.

    Se nyt on esimerkik­si Nur­mi­jär­ven kun­nan­jo­hta­ja joka tokaisi että “juna toisi huumeet”, ja raken­nu­soikeu­den rajoit­ta­mi­nen jot­ta tulee vain kalli­ita iso­ja omakoti­talo­ja on kik­ka numero uno. Ei Helsin­ki tälle voi mitään tehdä yksinään, helpoim­mal­la pääsee kuin ei vaan raken­na mitään, hin­nat nousee ja ajan kanssa köy­hät val­uu muualle. Noin niinku ihan hypo­teet­tise­na skenaariona. 🙂

  14. Onko pääkaupunkiseudul­la mielestäsi joku muukin ker­mankuor­in­takun­ta kuin Kau­ni­ainen? Jos on, niin ker­ro ihmeessä mikä. Ei kai nyt yhden pienen Kau­ni­aisen takia tarvitse koko metropo­lialuet­ta myllätä?

    1. Sosi­aal­ista eriy­tymistä Espoon ja Helsin­gin välil­lä tapah­tuu huon­mat­tavasti. Espoo kaavoit­taa koroste­tusti asun­to­ja lähin­nä vain hyväo­saisille. Espoo on arvostel­lut Helsin­gin 75 neliön keskiar­votavoitet­ta samal­la, kun Espoon asun­to­tuotan­nos­sa keskip­in­ta­la on 91 neliötä. Rak­en­teel­lista ker­mankuor­in­taa on myös kaavoitus, jol­la estetään toimi­van joukkoli­iken­teen aikaaansaami­nen, jol­loin asukkaak­si ei pääse, ellei per­heel­lä ole varaa kah­teen autoon. Jonkin­laista ker­mankuorim­ista sekin on, että asun­not­tomille neu­votaan, miten he voivat muut­taa kir­jansa helsinki­in. Maan johta­va it-keskit­tymä ei pysty saa­maan sosi­aal­i­toimen tietokone­jär­jestelmiään siihen kun­toon, että toimeen­tu­loasi­akkaat saisi­vat rahansa lain vaa­ti­mas­sa aikataulussa.Lopputuloksen näkee keski­t­u­lo­jen kehityksestä.
      Sipoo taas ei ole kaavoit­tanut sosi­aal­ista aus­nto­tuotan­toa lainkaan. Jos kaavamääräyk­si­in lait­taa, että tont­tille saa rak­en­taa 500 neliötä, mut­ta vain yhden asun­non, johonkin sil­läkin tähdätään.
      Johta­va sipoolainen poli­itikko sanoi min­ulle, etteivät he halua edis­tää joukkoli­iken­net­tä, kos­ka sen mukana tulisi väärän­laisia asukkai­ta. Nur­mi­jär­ven kun­nan­jo­hta­ja sanoi samaa (“Juna tuo huumeet”).

  15. Tiedok­si tämä jon­ka juuri lähetin hesar­ille, 2’569 merkkiä. Saa nähdä julkaisevatko.

    V.K. (Metrop­o­liseu­ran hal­li­tuk­sen jäsen — en tiedä mil­lä muul­la voisin leveillä):

    Per­jan­taina (HS 10.2.12) HS-raati vas­tasi kysymyk­seen “Pitäisikö pääkaupunkiseudun kaupun­git pakot­taa yhteen?”. Saati­in pros­ent­tio­suuk­sia vastauksille
    ”ei”, ”en tiedä” ja ”kyl­lä”. Nämä luvut eivät ker­ro oikeas­t­aan mitään.

    Esim. Osmo Soin­in­vaaran (kyl­lä), Erk­ki Tuomio­jan (en ota kan­taa) ja Riiko Sakkisen (ei) vas­tausten välil­lä ei val­litse mitään ris­tiri­itaa. Kaik­ki he ilmeis­es­ti toivo­vat kak­si­ta­soista hallintoa jos­sa suo­ril­la vaaleil­la valit­tu seu­tu­val­tu­us­to — yhden­tekevää mitä nimeä siitä käytetään — päät­tää ja vas­taa suurista asioista (kuten maankäytön, asumisen ja liiken­teen suuret lin­jat, sosi­aali- ja ter­veystoi­mi, seu­tu­ta­son kun­nal­lis­tekni­ik­ka), kun taas pienem­män mit­takaa­van asioista vas­taa­vat ja päät­tävät jonkin­laiset “lähikun­nat”, joi­ta voisi olla enem­mänkin kuin mitä nyt on.

    Juuri tuo­ta minäkin toivon, ja sik­si halu­an kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että tämä mah­dol­lisu­us kovin usein halu­taan häivyt­tää näkyvistä.

    Tarken­nan: lähikun­nat — joil­la olisi omat vaaleil­la val­i­tut val­tu­us­ton­sa ja bud­jet­tin­sa — oli­si­vat parhaas­sa tapauk­ses­sa noin 10 000 — 50 000 asukkaan kokoisia. Kau­ni­ainen nykyisel­lään on vähän alle tuonkin haarukan, mut­ta olkoon. Muuten tuo merk­it­sisi esim. Van­taan jakoa vähin­tään neljään, Espoon vähin­tään viiteen ja Helsin­gin vähin­tään kuu­teen palaan. Pienem­piäkin palo­ja saisi olla, ja toisaal­ta hyväksyn jopa nykyiset mam­mut­tikun­nat “alata­sok­si” mielu­um­min kuin luovun kak­si­ta­soisu­u­den periaatteesta.

    Näin, ja vain näin, voitaisi­in luop­ua pakkoy­hdis­tämi­sistä ja aivan jär­jet­tömän suurten kun­tien luomis­es­ta. Näin, ja vain näin, saataisi­in aikaan todel­li­nen “lähikansan­val­ta” tai voitaisi­in säi­lyt­tää se vähä mitä on.

    Suurista raken­nushankkeista päätet­täessä pitäisi muo­dostaa uusia lähi­hallintoaluei­ta uusille asukkaille.

    Pitäisin myös huol­ta siitä, että lähikun­tien rajat ran­nikol­la liki­main nou­dat­taisi­vat kieli­ra­jaa — yksikieliset, selkeästi kak­sikieliset ja selkeästi ruot­salaisen­em­mistöiset lähikun­nat kukin omis­sa rajois­saan. Tätä kukaan ei vielä näytä ajattelevan.

    Seu­tuhallinto keräisi verot ja jakaisi merkit­tävän osan niistä edelleen lähikun­nille jonkin sovi­tun sään­nön mukaan.

  16. Mat­ti Juvo­nen:
    Ker­mankuorin­nas­ta syyt­tämi­nen on eri­tyisen tun­tei­ta herät­tävä asia, kos­ka jo nyt esim. Kau­ni­ai­sista mak­se­taa toista tuhat­ta euroa/asukas muiden pus­si­in. Kyl­lä val­tiono­suuk­sien tasauk­sel­la on tuos­ta ker­mas­ta tehty ras­va­ton­ta maitoa. 

    Otitko laskuis­sasi huomioon sen, että Kau­ni­ais­ten hyvä­tu­loiset mak­sa­vat mis­sä tahansa kun­nas­sa enem­män vero­ja kuin muut, ja sen, että Helsingistäkin kupataan muiden pus­si­in rahaa. Mikä on todel­li­nen nettosiirtymä?

    Eikä nyt muutenkaan puhuta mis­tään tulon­si­ir­roista vaan ennen kaikkea kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ta kermankuorinnasta.

    Mitä tulee ensim­mäiseen kysymyk­seesi, lue alku­un vaik­ka Soin­in­vaaran kaik­ki aihet­ta koske­vat postauk­set täältä blo­gista. Kun painat sitä postauk­sen ala­puolel­la ole­vaa Kun­ta­jako-avain­sanaa, saat kaik­ki aiheeseen luokitel­lut pos­tit näkyviin.

  17. On ikävää lukea tois­tamiseen väitet­tä, että Espoos­sa neu­vot­taisi­in asun­not­to­mia, miten muute­taan kir­jat Helsinki­in. Yhdestä täl­lais­es­ta tapauk­ses­ta ker­toi eräs diakonis­sa vuosia sit­ten kuulleen­sa, mut­ta sehän osoit­tau­tui perät­tömäk­si huhuksi.

    Halu­aisin myös tietää, mis­sä Espoos­sa on kaavoitet­tu niin, että toimi­va joukkoli­ikenne estetään. Jos tarkoi­tat His­taa, niin sen rak­en­t­a­mi­nen on sidot­tu rata­hankkeeseen. Ja jos sinne ei raken­neta, niin omakoti­taloa halu­a­vat suun­taa­vat entistä kauemmaksi.

    Jos joku sipoolainen poli­itikko on sanonut sin­ulle noin, niin ker­ro nimi ja pyy­de­tään hän­tä perustele­maan väit­teen­sä. Ja sen jäl­keen annetaan puheen­vuoro myös muille sipoolaisille val­tu­ute­tu­ille, kos­ka yhden mielipi­de voi olla täysin vas­takkainen enem­mistön kanssa. Ja aina­han voi väit­tää mitä vain toisen sanoneen. Liian silmi­in­pistävää manip­u­loin­tia! Tuol­laiset heitot saa­vat vaan aikaan vastareaktion.

    1. Aiem­min Espoo teki sys­temaat­tis­es­ti niin, että se mak­soi asun­not­tomille kak­si viikkoa helsinkiläisessä matkus­ta­jakodis­sa ha hup­sis, tämä olikin helsinkiläi­nen. Tämän on espoolainen kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsen suo­raan sanonut. Turha kuitenkin keskustel­la yksi­ty­istapauk­sista. Tilas­tol­lis­es­ti voimme kat­soa, miten vas­tu­u­ta seudun asun­not­to­muud­es­ta on kannettu.
      Voimme mypös kat­soa, kuin­ka hyvin joukkoli­ikenne on Sip­poos­sa jär­jestet­ty. Nyt siihen on lop­ul­takin tul­lut muu­tos, kun Sipoo liit­tyy HSL:ään.
      Mut­ta aihe vaati­nee tarkem­man postauk­sen, sil­lä ker­mankuor­in­taan voi johtaa myös täysin vas­tu­ulli­nen ja järkevä poli­ti­ik­ka ja sen vas­tus­t­a­mi­nen voi johtaa ihan type­r­i­in ratkaisuihin.

  18. Olisi tuos­sa yksi hyvä puoli; Vihreät ei mah­tu­isi Suur-Sipoos­sa kaupunginhallitukseen.

  19. Soin­in­vaaran kom­menteista saa selkeästi sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että sosi­aal­is­ten ongelmien levit­tämi­nen myös Espooseen ja Sipooseen on hyvä asia.

    Ihmisil­lä ei mis­sään nimessä pitäisi olla oikeut­ta mak­saa oma­l­la työl­lään ansait­se­maansa puol­ta miljoon­aa Euroa asun­nos­taan sel­l­ais­es­ta asuinalueelta, mis­sä ei ole näitä ongelmia. 

    Ei… kur­ju­us on levitet­tävä kaikkialle, kos­ka se on kom­mu­nis­min ja keskusjo­htoisen ajat­telun pääpe­ri­aate. Kateus ja katkeru­us ovat myös ehtymät­tömiä energianlähteitä.

  20. Näistä kun­tali­itok­sista on tul­lut pakkomielle. Ote­taan nyt esimerkik­si tuo väite siitä, että “kuori­taan ker­maa”, jon­ka tarkoituk­se­na on väit­tää, että yhdis­tämäl­lä kun­ta seg­re­goi­tu­mi­nen vähenee.

    Ote­taan esimerkik­si Espoo tai Helsin­ki. Kaupun­gin vuokra-asun­not on pake­toitu tiety­ille alueille, jonne kasaan­tu­vat kaik­ki ongel­mat, jonne kasaan­tu­vat myös ne pelä­tyt huonot koulut. Jos Helsin­ki ja Espoo yhdis­tetään, mik­si mikään muut­tuisi? Mik­si sitä työtä ei ole jo tehty Helsin­gin ja Espoon sisäl­lä? Päin­vas­toin, suurem­mas­sa kun­nas­sa alueet onnis­tut­taisi­in eriyt­tämään taa­tusti vielä parem­min (vrt. Euroopan ja Yhdys­val­tain suurkaupunkien mas­si­iviset slummialueet).

  21. Ei tässä muu­ta tarvi­ta, kuin joku tasaa­maan ne saavute­tut edut, jot­ka ovat nyt eräille syn­tyneet. Eli hal­li­tus avit­ta­maan tas­apelin kaikkialle, ei kukaan lisäe­duis­taan muuten luovu. Tyyli vapaa, mut­ta tulok­se­na pitää olla tasapeli.

    Jos saa­nen veika­ta, niin enem­mänkin kuin pikkukun­tia, nyt jah­dataan näitä muille omien kun­ta­lais­ten ilo­jen mak­samisen ja toisaal­ta suru­jen hoita­misen ulkostanei­ta suurten kaupunkien naa­purikun­tia, kuten juurikin Espoo. Mie­lenki­in­toista nähdä, riit­tääkö kokoomuk­sen puolue­jo­hdol­la potkua nui­jia omaa etua aja­vat kuntapäättäjänsä. 

    Mikä ihme on muuten se keskit­tämishalu, johon viitataan kun pos­tit ja muut palve­lut häviävät sivukyliltä? Ei ne mis­tään muus­ta syys­tä häviä kuin siitä, että ne eivät kan­na­ta ja tap­pi­oi­ta ei pystytä mak­samaan. Jos halu­aa asua kaukana kaikesta, niin sit­ten myös mak­saa enem­män, jos ei sit­ten tyy­dy vähempään. Suuri osa on suos­tunut muut­ta­maan. Pitäisikö näi­den mak­saa myös niiden elo, jot­ka eivät siihen suos­tu ja halu­a­vat silti kaik­ki palve­lut? Yhtä lail­la ne muuten häviävät Helsingis­sä, kuin muual­lakin. Rahas­ta tässä on kyse ja etenkin sen vähyy­destä. Suomea ei joh­da Helsin­ki, vaan raha.

    Sitä voi sit­ten miet­tiä, mik­si val­tion kas­sa vuo­taa ja mikä on ollut sel­l­aista hötön­töt­töä mihin val­tion ja kun­nan raho­ja ei olisi pitänyt lait­taa. Sel­l­aista mikä ei ole mak­sanut itseään takaisin, ei sosi­aalis­es­ti eikä taloudel­lis­es­ti. Mut­ta nyt taide­taan men­nä six-packil­lä hissuk­seen ja kun oppo­si­tiokaan ei osaa osoit­taa oikei­ta syyl­lisiä, niin hom­mat jatkuu van­haan malliin. 

    Itse kat­selisin liitu­raitaisia käen­poikia, jot­ka ovat mei­dän hönöt­int­tien pesään tulleet tekemään uus­jakoa ja tehneet tämän vielä osaltaan poli­itikko­jen kanssa, elleivät sit­ten poli­itikotkin ole olleet jo liitu­raidois­sa. Tääl­lä ja maail­mal­la. Eivät kreikkalaisetkaan olisi polvil­laan, jos oli­si­vat tajun­neet että varas­ta­mal­la ja kuset­ta­mal­la tulee seinä vas­taan. Kohtu­udel­la ja rehellisel­lä tasa­jaol­la pär­jää parhait­en. Olisikin aika luop­ua käen­poikien tee­seistä ja miet­tiä koko palet­ti uudestaan.

    1. Kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta on syytet­ty postin, Kelan, poli­isin ja apteekkien kar­toamista, esimerkik­si. Mil­lään niistä ei ole mitään tekemistä kun­tien kanssa.

  22. Elmo Allén: Otitko laskuis­sasi huomioon sen, että Kau­ni­ais­ten hyvä­tu­loiset mak­sa­vat mis­sä tahansa kun­nas­sa enem­män vero­ja kuin muut, ja sen, että Helsingistäkin kupataan muiden pus­si­in rahaa. Mikä on todel­li­nen nettosiirtymä?

    Eikä nyt muutenkaan puhuta mis­tään tulon­si­ir­roista vaan ennen kaikkea kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ta kermankuorinnasta.

    Kyl­lä otin,
    tulon­tasauk­sen nettovaikutus/asukas (vuon­na 2010) on Kau­ni­ai­sis­sa ‑1219e, Espoos­sa ‑719, Helsingis­sä ‑506 ja Van­taal­la ‑311. Tästä siis pk seudun erot, mut­ta ker­too kaikenkaikki­aan siitä kuin­ka paljon pk-seu­tua kokon­aisu­udessaan kupataan.

    Kaupunki­rak­en­teen ker­mankuor­in­taa en Kau­ni­ais­ten osalta osta, viimeisim­mät kaava­muu­tok­set ovat lähin­nä tuoneet ker­rostalo­ja keskus­taan ase­man lähellle.

    Meille Kau­ni­ai­sis­sa VM:n esi­tyk­sen mukainen toteu­tus tarkoit­taisi sekä meno­jen kasvua ja että huonom­pia palvelu­ja. Vaikea ymmärtää täl­laista menettelyä.

  23. Ilmeis­es­ti tarkoi­tat niitä Merikasarmintorin punati­il­isiä vuokrataloja? 

    Kuin­ka paljon Kata­janokan vuokra-asun­nois­sa asuu esimerkik­si afrikkalaisia turvapaikanhakijoita? 

    Asuin Kru­unuvuorenkadul­la yhden kesän, enkä koskaan näh­nyt ain­ut­takaan. Oudosti koskaan johtavien poli­itikoiden asuinalueil­la ei näitä ole. Ilmeis­es­ti sattumaa.

  24. Ero­tuo­mari: “Koetin sanoa, että täl­laiset tarpeel­liset han­kkeet kuten kun­tau­ud­is­tus pitäisi esitel­lä julk­isu­u­teen parem­min ja perustel­la mik­si tämä tarvi­taan, muuten tämäkin koetaan “HALLITUS KUSEE SILMÄÄN JA VIE MEIDÄN LÄHIPALVELUT”-juttuna.”

    Mitähän se parem­min esit­te­ly maakun­nis­sa tarkoit­taisi? Voisiko se olla sitä, että hal­li­tus avoimesti myön­täisi, että juuri näin kaikel­la toden­näköisyy­del­lä todel­la tulee tapah­tu­maan. Hal­li­tus ei halua korottaa/palauttaa vero­tus­ta sille tasolle, joka tur­vaisi nykyisen palvelu­verkon säi­lymisen. Täl­laista suo­raselkäistä puhet­ta kansa arvostaisi. 

    Voisiko rehellis­es­ti myös tode­ta, että uud­is­tuk­sel­la haetaan ennen kaikkea suurten keskuskaupunkien etua ja kus­tan­nuste­hokku­ut­ta (sil­läkin uhal­la, että aiem­mis­sa vas­taavis­sa yri­tyk­sis­sä taloudel­liset hyödyt ovat jääneet saa­mat­ta; ks. esim. Haveri, Arto & Juri Niem­i­nen (2003). Mitä hyö­tyä on kun­tien yhdis­tymis­es­tä? Kun­tien yhdis­tymisen vaiku­tuk­set luot­ta­mushenkilöi­den ja viran­halti­joiden koke­m­ana Heino­las­sa, Loh­jal­la ja Por­voos­sa. Kun­nal­listi­eteelli­nen aikakauskir­ja 1/2003, s. 7–21).

  25. Mat­ti Juvo­nen: Kyl­lä otin,
    tulon­tasauk­sen nettovaikutus/asukas (vuon­na 2010) on Kau­ni­ai­sis­sa ‑1219e, Espoos­sa ‑719, Helsingis­sä ‑506 ja Van­taal­la ‑311. Tästä siis pk seudun erot, mut­ta ker­too kaikenkaikki­aan siitä kuin­ka paljon pk-seu­tua kokon­aisu­udessaan kupataan.

    Niin, otit siis tämän huomioon mut­ta et sitä toista, jon­ka mainitsin: vero­tu­lo­jen eron. Tilas­tokeskuk­sen mukaan Kau­ni­ai­sis­sa mak­set­ti­in kun­nal­lisvero­ja 6 412 euroa/asukas. Kos­ka Kau­ni­ai­sis­sa äyri on 1 %-yks. alem­pi kuin Helsingis­sä, jokainen kau­ni­ais­lainen mak­saa verolääni­tyk­sen­sä ansios­ta 389 euroa vähem­män vero­ja. Tämä huomioiden net­tosi­ir­tymä on enää 324 euroa.

    Vielä paljon tärkeäm­pää on huomioi­da, että Helsingis­sä kun­nal­lisveroa ker­tyy 3 603 euroa/asukas, ero Kau­ni­aisi­in on 2 809 euroa. Jos siitä vähen­netään se net­tosi­ir­tymä, jää Kau­ni­ais­ten käyt­töön 2 096 euroa enem­män per asukas käytet­täväk­si palvelui­hin. Se on kaik­ki sitä puh­das­ta ker­mankuor­in­taa, net­tona. Helsingis­sähän nuo rahat joudut­taisi­in käyt­tämään niiden pien­i­t­u­lois­t­en palvelui­hin. Siis veropako­laisu­ut­ta, eli väl­tetään yhteiskun­nan tulontasausta. 

    Kun nuo Kau­ni­ais­ten per­imät vero­tu­lothan kaik­ki palau­tu­vat asukkaille, sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, että mak­su­jen suu­ru­us on samaa luokkaa. Itse itselleen mak­samista ei huomioi­da, vaik­ka raha kiertäisi kun­nan kaut­ta välissä.

    Mut­ta kuten sanoin, ei tässä kysymyk­sessä kokon­aisku­van kannal­ta oleel­lista ole rikkaiden veropako­laisu­us ja sen vaiku­tus palvelu­jen rahoituk­seen, kos­ka keskilu­ok­ka kuitenkin rahoit­taa kaiken. Olen­naista on se ker­mankuorin­nan vaiku­tus kaupunki­rak­en­teeseen. Eli ei se, että Helsingiltä on rahat palvelui­hin vähissä, vaan että kun­tia kan­nuste­taan siihen veropako­lais­ten vas­taan­ot­tokeskusten tekoon. Ja sik­si kun­nat rak­en­ta­vat sitä tuhoisaa kaupunki­raken­net­ta, jot­ta se houkut­telisi niitä veropakolaisia.

    1. Elmo
      Te puhutte samast5a asi­as­ta, mut­ta eri ter­mein. Tuo tasaus on noin 36% kun­nan tuloista, joten tasauk­sen ero ker­taa tuol­la ker­toimel­la tulo­jen erosta

  26. “kata­janokalla asuu soma­le­ja, jos se sin­ua kiinnostaa.”

    Kyl­lä nim­by­i­ly osa­taan Helsingis­säkin, Kata­janokan soma­li on kiintiösomali.

    Kaupun­gin vuokra-asun­noista vain 0,9 % on eteläisen suurpi­irin alueel­la, val­tu­ute­tu­ista asuu siel­lä peräti 35 %.

    Helsin­gin val­tu­ute­tut asu­vat eteläisen ja keskisen suurpi­irin alueil­la , peräti 47 85 val­tu­ute­tus­ta, joten alueel­liseti val­tu­us­to edus­taa vain ns parem­pa alueita

    1. Kaupun­gin vuokrat­alo­ja on tietysti vain siel­lä, mihin on raken­net­tu uusia asun­to­ja. Ennen vuot­ta 1910 raken­net­tuun van­haan Kata­janokkaan eivät venäläiset tuil­löeeyt rak­en­ta­neek­si yhtään, mut­ta HITAS-puolelle on raken­net­tu ihan normien mukaan. Kun on raken­net­tu, on raken­net­tu myös kaupun­gin vuo­ra-asun­to­ja. Tätä on myös kritisoitu.

  27. ” Koetin sanoa, että täl­laiset tarpeel­liset han­kkeet kuten kun­tau­ud­is­tus pitäisi esitel­lä julk­isu­u­teen parem­min ja perustel­la mik­si tämä tarvi­taan, muuten tämäkin koetaan “HALLITUS KUSEE SILMÄÄN JA VIE MEIDÄN LÄHIPALVELUT”-juttuna. ”

    No mut­ta siitähän kuitenkin on kysymys: lähipalvelui­ta pitää ajaa alas. Onhan se nyt hyvä­nen aika selvää, että kus­tan­nuk­set eivät pienene kun­tia yhdis­tämäl­lä. Eivät ole pienen­tyneet aiem­mis­sakaan kun­tali­itok­sis­sa. Saadaan isom­pia organ­isaa­tioi­ta jois­sa on enem­män organ­isaa­tio­ta­so­ja. Varmem­mak­si vaku­udek­si kun­tali­itok­sis­sa annetaan työn­tek­i­jöille viiden vuo­den irti­sanomis­suo­ja, eli ainakaan hallinnon keven­tämis­es­tä säästöjä ei saa­da, ja kaik­ki ne liitoskun­tien kun­nan­jo­hta­jat ja muut virkamiehet pysyvät edelleen palkkalis­toil­la. Tilavuokria ehkä onnis­tu­taan ainakin lasken­nal­lis­es­ti pienen­tämään, kun ter­veysasemia ja koulu­ja yhdis­tetään ja sul­je­taan (entisiltä) pie­niltä paikkakun­nil­ta. Ehkä joku enti­nen kirkonkylän koulu saadaan myytyäkin?

    Tämä palvelu­jen keskit­tämi­nen ja sulkem­i­nen ja syr­jäseu­tu­jen palvelu­jen alasajo voi olla jonkun mielestä ihan hyvä tavoite, mut­ta kyl­lä se pitäisi rohje­ta sanoa ääneen. Muuten kyse on tosi­aan siitä että hal­li­tus kusee silmään.

  28. Osmo Soin­in­vaaraAiem­min Espoo teki sys­temaat­tis­es­ti niin, että se mak­soi asun­not­tomille kak­si viikkoa helsinkiläisessä matkus­ta­jakodis­sa ha hup­sis, tämä olikin helsinkiläinen. 

    Minä taas olen kuul­lut tämän urbaani­le­gen­dan niin päin, että Helsin­ki rak­en­si omis­ta­malleen maalleen Espoon puolel­la vuokrat­alo­ja, joi­hin se asut­ti helsinkiläisiä asun­not­to­mia. Vuokran sai nos­ta aika korkeak­si, kos­ka sekä asum­is- että toimeen­tu­lotuet mak­soi Espoo.

    Ja vieläkö joku ihmettelee, että vuokrat­alo­jen kaavoit­tamises­sa ollaan varovaisia, kun Helsin­ki on pelis­sä mukana?

    1. Pekka
      Näytä nyt vielä, mis­sä nämä Helsin­gin Espooseen rak­en­ta­mat vuokrat­alot ovat? Espol­la­han on kavoitusmonopoli.
      Tuo väite on aivan roskaa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Pekka
    Näytä nyt vielä, mis­sä nämä Helsin­gin Espooseen rak­en­ta­mat vuokrat­alot ovat? Espol­la­han on kavoitusmonopoli.
    Tuo väite on aivan roskaa. 

    Kysy Kasvin Jyrk­iltä, häneltä minä sen kuulin.

    Samaa “roskaa” voi tietysti sanoa siitä matkus­ta­jakoti­ju­tus­ta. Urbaani­le­gen­do­ja, joi­ta ei ole doku­men­toitu missään.

  30. Van­taa on hoi­tanut erit­täin huonos­ti sosi­aali & ter­veyssek­torin­sa jo pitkään ja mak­saa siitä kovaa hin­taa. Koulu­tus on sta­dia huonom­min jär­jestet­ty. Helsinkiläisenä en halu­aisi tul­la muiden virhei­den maksajaksi.

    Yksi suuri virhe on ollut myy­dä Van­taan ener­gia. Hgin Ener­gia omis­taa oston­sa kaut­ta siitä muis­taak­seni 40%. Stadi­laiset saa siitä tuot­toa. Mikäli Van­taa ja Helsin­ki yhdis­tet­täisi­in täysin pää­sisi van­taalaiset hyö­tymään surkeas­ta kau­pas­taan ja lisäk­si Helsin­gin viisaam­mas­ta omis­ta­japoli­ti­ikas­ta. Helsin­ki olisi nettokärsijä.

  31. Elmo Allén: Niin, otit siis tämän huomioon mut­ta et sitä toista, jon­ka mainitsin: vero­tu­lo­jen eron. Tilas­tokeskuk­sen mukaan Kau­ni­ai­sis­sa mak­set­ti­in kun­nal­lisvero­ja 6 412 euroa/asukas. Kos­ka Kau­ni­ai­sis­sa äyri on 1 %-yks. alem­pi kuin Helsingis­sä, jokainen kau­ni­ais­lainen mak­saa verolääni­tyk­sen­sä ansios­ta 389 euroa vähem­män vero­ja. Tämä huomioiden net­tosi­ir­tymä on enää 324 euroa.

    Vielä paljon tärkeäm­pää on huomioi­da, että Helsingis­sä kun­nal­lisveroa ker­tyy 3 603 euroa/asukas, ero Kau­ni­aisi­in on 2 809 euroa. Jos siitä vähen­netään se net­tosi­ir­tymä, jää Kau­ni­ais­ten käyt­töön 2 096 euroa enem­män per asukas käytet­täväk­si palvelui­hin. Se on kaik­ki sitä puh­das­ta ker­mankuor­in­taa, net­tona. Helsingis­sähän nuo rahat joudut­taisi­in käyt­tämään niiden pien­i­t­u­lois­t­en palvelui­hin. Siis veropako­laisu­ut­ta, eli väl­tetään yhteiskun­nan tulontasausta. 

    En ala kinaa­maan numeroista. Olen käyt­tänyt kun­tali­iton numeroi­ta, jois­sa vuo­den 2010 absou­ut­tiset kunnallisverot/asukas (ei kiin­teistö- eikä yhteisöveroa) Helsingis­sä ja Kau­ni­ai­sis­sa ovat 3507 ja 5203 euroa (ero 1696), kiin­teistö- ja yhteisövero mukaan lask­ien 4259 ja 5638 (ero 1379).

    http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/verot-valtionosuudet/verot‑k%C3%A4ytt%C3%B6talouden-valtionosuudet/Documents/1_Verot_valtionosuudet_2010.xls

    Eli nuo on ne mitä per­itään kansalaisil­ta ja sen jäl­keen tehdään vielä val­tiono­suuk­sien tasauk­set. Jos äyrit olisi samat kuin Helsingis­sä, niin lisää menisi 315 ja jos tämä ‘ylimäärä’ ajet­taisi­in muualle niin net­to­tap­piok­si val­tiono­suuk­sien jäl­keen tulisi 1564 eli 1058 enem­män kuin Helsingis­sä. Numeroi­ta voi pyöritel­lä siis mon­een suuntaan.

    Mut­ta mikä olen­nais­in­ta, Helsin­gin käytet­tävis­sä ole­vat tulot/asukas ovat 5467 vs. Kau­ni­ais­ten 6097 (ero 630). Kun­tali­iton numerot anta­vat siis ihan eri kuvan ver­rat­tuna viit­taami­isi tilas­tokeskuk­sen lukui­hin, mut­ta pan­naan se sen piikki­in etten vaan ymmär­rä. Jos suu­ru­u­den ekono­mia toimisi, niin luulisi Helsingis­sä asioiden ole­van hyvin.

  32. Jos ajatel­laan, että eletään demokra­ti­as­sa ja jonkun kun­nan­val­tu­us­to lin­jaa tavan toimia, niin mitä väärää siinä on? Jos lin­ja on toisen kun­nan mielestä väärä, niin mitä sit­ten? Selviä vääryyksiä/filunkia luku­unot­ta­mat­ta. Jos OS:a har­mit­taa, että esimerkik­si Espoo suosii jotain raken­nustapaa jne, niin mitä sit­ten? Ymmär­rän tietysti, että koko Suo­mi pitäisi rak­en­taa Hesan keskus­tan malli­in tiivi­isti, jol­loin sen auto saatanan käyt­tö häviäisi läh­es kokon­aan. Vil­jelmäthän voi ulkois­taa Kiinan malli­in Afrikkaan ja kai lihaa saisi Tan­skas­ta/etelä-Amerikas­ta jne. Epäilen, että vielä kestää tovin, ennenkuin suo­ma­laiset ovat valmi­it usko­maan kaik­ki vihrei­den jutut. En epäile ilmas­ton läm­pen­e­mistä nyt, mut­ta niitä on tapah­tunut aiem­minkin ilman ihmisiä, joskin kait samas­ta syystä.
    Jak­san ihme­tel­lä hal­li­tus­ta, joka uskaltaa pakkoli­it­tää nää Hesan ympäristökun­nat. Vaik­ka tiede­tään ihmis­ten lyhyt poli­it­ti­nen muisti, niin ehkei kuitenkaan niin lyhyt. Näil­lä kun­nil­la­han ei oo sitä riesaa, mitä haja­ju­tun kun­nis­sa on.
    Mikäli OS todis­taa, että Hesan etu = Suomen etu, saatan asian hyväksyä. Pelkkä vihrei­den autovi­ha ei min­ua vaku­u­ta. Meil­lähän pitäisi olla demokra­tia. Val­tu­us­tot päät­tävät kun­nan asioista ja tietysti eduskun­ta val­tion jutuista.
    Yhdis­täkää kun­tia, mut­ta lopet­takaa se 5 vuo­den suo­ja ihmisille. Mitä ihmeen säästöä syn­tyy 5 vuo­den aikana, kun poruk­ka ei vähene, kun esim viidestä tulee yksi?
    Mitenkähän kun­nat pär­jäi­sivät, kun ter­veysju­tut val­ti­olle ja tiet­ty vero­tusju­tut sen mukaisi­ki? Kaa­tu­isiko jut­tu sit­ten vanhuuksiin?

  33. Pekka Taipale: Vuokran sai nos­ta aika korkeak­si, kos­ka sekä asum­is- että toimeen­tu­lotuet mak­soi Espoo. 

    Muus­ta en tiedä, mut­ta kai asum­istuen rajan molem­min puolin mak­saa KELA = valtio?

    1. Kela mak­saa asum­istues­ta “poh­jan” eli vuokraa jon­nekin puo­liväli­in asti ja toimeentulotuki/kunta mak­saa lop­ut. Vuo­ran korkeus menee siis kun­nan piikkiin,m eikä hio­le­ta Kelaa lainkaan.

  34. tcrown:
    Tämä kun­tau­ud­is­tus on täysin väärin myyty.

    Kukas saisi Hesari­in sen kart­ta­har­joituk­sen, jos­sa on piir­ret­ty nämä lähikun­nat tai pitäjät rajoi­neen, perusk­oulut ja palve­lut? Mieluiten koko sivun kokoise­na, tai jos ei heiko­ta, aukea­man. Olisi jotain järkeväm­pääkin keskusteltavaa kuin kuntarajat.

  35. Pekka Taipale: Tämä palvelu­jen keskit­tämi­nen ja sulkem­i­nen ja syr­jäseu­tu­jen palvelu­jen alasajo voi olla jonkun mielestä ihan hyvä tavoite, mut­ta kyl­lä se pitäisi rohje­ta sanoa ääneen. Muuten kyse on tosi­aan siitä että hal­li­tus kusee silmään.

    San­o­taan se sit­ten ääneen: min­un mielestäni se tosi­aan on hyvä tavoite. Ei min­ul­la ole mitään sitä vas­taan, että joku halu­aa asua kor­ven keskel­lä. Min­un mielestäni on vain turha sil­loin vaa­tia, että muut mak­sa­vat tästä asum­is­valin­nas­ta seu­raa­vat lisäkus­tan­nuk­set. En ymmär­rä tätä hössö­tys­tä, että koko Suo­mi pitäisi pitää väk­isin asut­tuna. Keskit­tymi­nen on vääjämätön kehi­tyskulku, jon­ka keinotekoinen vas­tus­t­a­mi­nen tulee yhteiskun­nalle hyvin kalliiksi.

  36. MIVa: Yhdis­täkää kun­tia, mut­ta lopet­takaa se 5 vuo­den suo­ja ihmisille. Mitä ihmeen säästöä syn­tyy 5 vuo­den aikana, kun poruk­ka ei vähene, kun esim viidestä tulee yksi?

    Tästä olen samaa mieltä. Nyt menetetään ain­ut­laa­tu­inen mah­dol­lisu­us tehostaa hallintoa.

    1. KKK Hallintomenet­te­ly­lain mukaan min­un pitäisi osoit­taa tuo val­i­tus demareille. Mut­ta tämä blo­gi ei ole viranomainen.

  37. Ris­toMuus­ta en tiedä, mut­ta kai asum­istuen rajan molem­min puolin mak­saa KELA = valtio? 

    Nykyään kyl­lä, ennen ei. Tämä case oli 1990-luvulta.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Sipoo suun­nit­telee metron varaan sadan­tuhan­nen asun­non kaupunkia. Siihen Sipoon rah­keet eivät nyt vaan riitä. 

    Mik­seivät riitä? Elämää on Tullinpuomin pohjoispuolellakin.

    Sinän­sä aja­tus metron varaan raken­netus­ta kaupungista Sipoos­sa on jär­jetön. Koko metro­verkon laa­jen­t­a­mi­nen on taloudel­lis­es­ti täysin tuhoon tuomit­tua. Sen sijaan järkevä rak­en­t­a­mi­nen ole­mas­sa ole­van Por­voon radan var­teen on kan­natet­tavaa. Sinne sopii 100 000 asukas­ta, jos radan molem­mat haarat hyödynnetään.

  39. ‘Yksi suuri virhe on ollut myy­dä Van­taan ener­gia.’ (Tuo­mas)
    Ja Espoon sähkö. Minä en helsinkiläisenä ole ollenkaan ilah­tunut ajatuk­ses­ta, että nämä naa­purip­itäjien terävim­mät aiv­ot pää­si­sivät päät­tämään min­unkin asioistani.

  40. “Kaupun­gin vuokrat­alo­ja on tietysti vain siel­lä, mihin on raken­net­tu uusia asun­to­ja. Ennen vuot­ta 1910 raken­net­tuun van­haan Kata­janokkaan eivät venäläiset tuil­löeeyt rak­en­ta­neek­si yhtään”

    Onhan Kata­janokalle raken­net­tu tsaarin hallinnon jäl­keenkin uusia taloa, muut­ma vuosi sit­ten Vikkarin ter­mi­naainkin eteen ja on tehty raken­nusten käyt­tä­tarkoituk­sen muu­tok­sia esim Kata­janokan vankila
    Kyl­lä niitä vuokra-asun­to­ja olisi voitu tehdä Nokallekin, mut­ta nim­by­i­ly estää

  41. Ja mikä estää rak­en­ta­mas­ta Guggen­heimein sijas­ta vuokra-asuntotalon ?

  42. Mat­ti Juvo­nen kir­joit­ti: “Ker­mankuorin­nas­ta syyt­tämi­nen on eri­tyisen tun­tei­ta herät­tävä asia, kos­ka jo nyt esim. Kau­ni­ai­sista mak­se­taa toista tuhat­ta euroa/asukas muiden pus­si­in. Kyl­lä val­tiono­suuk­sien tasauk­sel­la on tuos­ta ker­mas­ta tehty ras­va­ton­ta maitoa.”

    Jos asu­isin itse Kau­ni­ai­sis­sa, niin tuk­isin mie­lu­min pk-seudun huonos­ti men­estyviä osia kuten Van­taa­ta, kuin Pohjois-ja Kes­ki-Suomen maaseu­tua joi­ta ennem­min niiden seu­tu­jen vahvo­jen kaupunkien kuten Oulun, Jyväskylän ja Kuo­pi­on pitäisi tukea kuin että aina vain kupataan etelää. 

    Asun itse Espooss­sa ja olen siitä huoli­mat­ta samaa mieltä että jos pk-seu­tu saisi pitää suurem­man osan rahois­taan itsel­lään, niin koko seu­tua olisi varaa tukea tas­a­puolisem­min ilman että kau­ni­ais­laiset kär­sivät vaik­ka seudun 4 kaupunkia liitet­täisi­in yhteen. Jos nyt voi ylipään­sä väit­tää hei­dän kär­sivän mis­tään kuin että kohtei­ta joi­ta he voisi­vat haukkua ei enää olisi. 😀

  43. Pekka Taipale: Minä taas olen kuul­lut tämän urbaani­le­gen­dan niin päin, että Helsin­ki rak­en­si omis­ta­malleen maalleen Espoon puolel­la vuokrat­alo­ja, joi­hin se asut­ti helsinkiläisiä asun­not­to­mia. Vuokran sai nos­ta aika korkeak­si, kos­ka sekä asum­is- että toimeen­tu­lotuet mak­soi Espoo.Ja vieläkö joku ihmettelee, että vuokrat­alo­jen kaavoit­tamises­sa ollaan varovaisia, kun Helsin­ki on pelis­sä mukana?

    Tämä on pelkkä urbaani­le­gen­da. Suomes­sa kun­nat eivät saa omis­taa vuokrat­alo­ja muis­sa kun­nis­sa. Joitain van­hainkote­ja ehkä on, esim Lugnetin van­hainkoti Espoos­sa jon­ka Helsin­ki omisti, joka on jo lakkautet­tu, tai jotain nuorisosi­ir­toloi­ta kuten Helsin­gin omis­ta­mat Hang­on saaris­tossa tms. 

    Urbaani­le­gen­dasi liene eperäisin Suur-tukhol­mas­ta jos­sa Tukhol­ma raken­nut­ti vuokrat­alo­ja naa­purikun­ti­in 1960-luvu­la, mut­ta se meinin­ki lie­nee lop­punut taiainakin talot siir­tyneet toiseen omistukseen.

  44. R. Sil­fver­berg: Tämä on pelkkä urbaani­le­gen­da. Suomes­sa kun­nat eivät saa omis­taa vuokrat­alo­ja muis­sa kunnissa.

    Aivan. Samoin henkilön kotikun­ta ei muu­tu parin viikon matkus­ta­jako­ti­a­sumisel­la. Sosi­aal­i­huolto­lain 16 a § mukaan sitä voi toki uudelta kunnal­ta hakea. Aiheeseen liit­tyy oikein hieno­ja urbaanilegendoja.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Kata­janokalle on raken­net­tu aika paljon kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, mut­ta jotenkin tääl­lä vielä pärjätään. 

    Aiheeseen muuten puut­tumat­ta, ihanko todel­la meinaat että “aika paljon” ??

    En tiedä johtaako Kata­janokan puss­in­po­h­ja­maisu­us ympäröivästä todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tu­miseen, mut­ta lasku­jeni mukaan Kata­janokalla on kolme kaupun­gin vuokrat­aloa, jois­sa on yhteen­sä 204 asun­toa. Lisäti­eto­ja saa Heka-Vallila Oy:ltä.

    Ver­tailun vuok­si, Helsin­gin kaupungilla on yhteen­sä 43’000 vuokra-asuntoa.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Kata­janokalla on myös yleishyödyl­lis­ten tuot­ta­jien vuokra-asun­to­ja, myös VVO:n Laske ne mukaan.

    Höm, vaik­ka mitä las­ket­taisi­in mukaan, ei Kata­janokalla ole Ara-vuokrat­alo­ja “aika paljoa”. VVO:lla on kai yksi 40 asun­non talo, joka on nyt perusko­r­jauk­ses­sa ja vapautet­tu Ara-rajoituksista.

    Reilut 200 asun­toa vau­raas­sa kaupungi­nosas­sa on pelkkä kuriosi­teet­ti, jota ei pitäisi edes maini­ta. Se ei tee naa­pureista kaupun­gin vuokrat­alo­jen tai vuokrat­alopain­ot­teis­ten aluei­den asiantun­ti­joi­ta. Toiv­ot­tavasti he eivät edes kuvit­tele näin.

    1. Käy nyt läpi myös ne muut yleishyödylliset.
      Uudel­la Kata­janokalla on nou­datet­tu samo­ja kri­teere­jä kuin kaikil­la uus­tuotan­toalueil­la, van­haan Kata­janokkaa ei ole puret­tu vuokrat­alo­jen tieltä, kuten ei muitakaan van­ho­ja alueita.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Käy nyt läpi myös ne muut yleishyödylliset.
    Uudel­la Kata­janokalla on nou­datet­tu samo­ja kri­teere­jä kuin kaikil­la uus­tuotan­toalueil­la, van­haan Kata­janokkaa ei ole puret­tu vuokrat­alo­jen tieltä, kuten ei muitakaan van­ho­ja alueita.

    Menee int­tämisek­si väit­te­lyk­si, mut­ta fak­ta vain on se ettei Kata­janokalla ole Ara-asun­to­ja kuin nimeksi.

    Voin kyl­lä tehdä laskel­man kaik­ista alueen yleishyödyl­li­sistä, mut­ta ei se asi­aa mik­sikään muu­ta. Alun­perin puhe oli kaupun­gin vuokra-asun­noista, joi­ta on siis 204 kaikki­aan 43 tuhannes­ta. VVO:lla ei ole enää yhtään Araa ja Satol­la www-sivu­jen mukaan ei yhtään. Mitä mui­ta yleishyödyl­lisiä siel­lä voi olla?

    En vält­tämät­tä kehtaisi puo­lus­taa asuinaluei­den het­ero­geenisu­ut­ta omil­la koke­muk­sil­la, jos ne poh­jau­tu­vat Kata­janokkaan ja sen 200 kaupun­gin vuokra-asuntoon. 

    En kan­na­ta asuinaluei­den seg­re­gaa­tio­ta, mielestäni asum­is­muo­to­ja tulee sekoit­taa eri alueil­la. Onnis­tu­mi­nen pitää kuitenkin oikeasti mita­ta ja tutkia, ei tehdä omia päätelmiä jonkun kuriosi­teetin perusteella.

  48. Tuo­mas:
    Van­taa on hoi­tanut erit­täin huonos­ti sosi­aali & ter­veyssek­torin­sa jo pitkään ja mak­saa siitä kovaa hin­taa. Koulu­tus on sta­dia huonom­min jär­jestet­ty. Helsinkiläisenä en halu­aisi tul­la muiden virhei­den maksajaksi.

    Yksi suuri virhe on ollut myy­dä Van­taan ener­gia. Hgin Ener­gia omis­taa oston­sa kaut­ta siitä muis­taak­seni 40%. Stadi­laiset saa siitä tuot­toa. Mikäli Van­taa ja Helsin­ki yhdis­tet­täisi­in täysin pää­sisi van­taalaiset hyö­tymään surkeas­ta kau­pas­taan ja lisäk­si Helsin­gin viisaam­mas­ta omis­ta­japoli­ti­ikas­ta. Helsin­ki olisi nettokärsijä.

    Johan on taas tuubaa. Ensin­näkin, Van­taa (muiden suurten kaupunkien tavoin) tuot­taa ter­veyspalve­lut Helsinkiä edullisem­min ja tehokkaam­min. On tehnyt niin johdon­mukaises­ti jo vuosikymmeniä.

    http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2011/06/Sivut/kunnat-onnistuivat-hillitsemaan-terveydenhuollon-menoja.aspx

    Samal­la kun stadi­laiset istu­vat vuodes­ta toiseen sor­mi anuk­ses­sa voiv­otellen kovaa kohtaloaan ja kolkko­ja kus­tan­nuk­sia, Timo Aronkytö on tehnyt hienoa työtä ja luutin­ut isoa luu­taa Van­taal­la. Helsingillä totu­u­den het­ket ovat vas­ta edessä.

    Van­taan Ener­gias­ta kaupun­ki omis­taa edelleen sen 60 %. Mikä onkaan se järkipe­ruste, jon­ka mukaan pääkaupunkiseudul­la pitäisi olla usei­ta toi­sis­taan tietämät­tömiä kun­nal­lisia ener­giay­htiöitä ilman yhteistyötä tai ristiinomistusta?

    Tukeu­tu­mi­nen Helsin­gin Ener­giaan kun­nal­listalouden ihmelääk­keenä on todel­lisu­us­pakoista nos­tal­giaa karuim­mil­laan. Sekös onkin hienoa, kun kaupun­gin talouden­pidon karmeudet lakaistaan mukail­maisen ja ehtymät­tömän ener­gia­ra­han maton alle?

  49. Gre­jus: Aiheeseen muuten puut­tumat­ta, ihanko todel­la meinaat että “aika paljon” ??En tiedä johtaako Kata­janokan puss­in­po­h­ja­maisu­us ympäröivästä todel­lisu­ud­es­ta irtaan­tu­miseen, mut­ta lasku­jeni mukaan Kata­janokalla on kolme kaupun­gin vuokrat­aloa, jois­sa on yhteen­sä 204 asun­toa. Lisäti­eto­ja saa Heka-Vallila Oy:ltä.Vertailun vuok­si, Helsin­gin kaupungilla on yhteen­sä 43’000 vuokra-asuntoa.

    Eli siis Helsin 328 000 asun­nos­ta 43 000 vuokra-asun­toa on 13%. Kata­janokalla on 2 654 asun­toa, joista yo. mukaan 204 kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, eli 8%. On se toki keskiar­von alle.

  50. tpyy­lu­o­ma: Eli siis Helsin 328 000 asun­nos­ta 43 000 vuokra-asun­toa on 13%. 

    Nämä luvut ovat kyl­lä mie­lenki­in­toisia. Tähän kun laite­taan päälle 20 000 Hitas-asun­toa, 6700 asum­isoikeusasun­toa ja 5000 Hoasin asun­toa, niin ollaan jo 22 pros­en­tis­sa asun­tokan­nas­ta. Mui­ta korkotuet­tu­ja asun­to­ja ei viit­si enää edes laskea. Ne jot­ka eivät asu suo­raan sub­ven­toidus­sa asun­nos­sa, saa­vatkin sit­ten asum­is­tukea tai naut­ti­vat korkovähennyksistä.

    Jokin tässä asun­topoli­ti­ikas­sa on kyl­lä pahasti vial­la, kun niin suuri osa asumiseen käytet­tävästä rahas­ta pitää kier­rät­tää julkisen sek­torin kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.