Vastaukseni HS-raadin kysymykseen, pitäisikö Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo yhdistää pakolla yhdeksi kaupungiksi?
1) Kyllä
On tärkeätä eheyttää kuntarakenne kaupunkiseuduilla. Nykytilanne vie kohti eriarvoistumista kaikilla kasvavilla kaupunkiseuduilla. Jokaisen kasvavan kaupungin kylkeen on ilmaantunut yksi tai useampi kermankuorijakunta keräämään rikkaita ja terveitä asukkaita. Tämän tien päässä on vakavia ongelmia, ellei asiaan puututa ajoissa.
Helsingin seudulla kuntien välinen miinussummakilpailu vaurioittaa seutua pahasti ja johtaa huonoon kaupunkirakenteeseen. Syntyvää eriarvoisuuttakin pahempaa ovat ne toimet, joilla kunnat yrittävät puolustautua kermankuorintaa vastaan. Kaipailussa pärjätäkseen on pakko tehdä huonoja kaavoituspäätöksiä, joista kärsitään vuosikymmeniä. Kilpailu pakottaa myös kaikki kunnat reivaamaan asuntopolitiikkaansa epäsosiaalisemmaksi.
Valtion on joko puhallettava peli poikki muuttamalla taloudellisia pelisääntöjä tai yhdistettävä kunnat. Vapaaehtoisesti ne jotka hyötyvät epäterveestä kehityksestä eivät kermankuorintaa lopeta, kuten ei aatelikaan luopunut erioikeuksistaan omasta aloitteestaan.
Vapaaehtoista yhteistyötä on yritetty 40 vuotta ilman oikeastaan muuta tulosta kuin satoja tuhansia tunteja hukkaan mennyttä työaikaa. Ilman valtion toimia ei Helsingin seudulla päästä eteenpäin.
Yli miljoonan asukkaan suurkunta on kuitenkin kömpelö ratkaisu. Pääkaupunkiseudulla on toteutettava kaksitasoinen järjestelmä, jossa ylempi taso kerää verot, päättää yleiskaavoituksesta, kulttuuritarjonnasta, toisen asteen koulutuksesta, ja nykyisiä kuntia vastaava taso peruskoulusta, päivähoidosta, katujen kunnossapidosta, detaljikaavoituksesta ja muusta sellaisesta, jossa suuresta koosta ei ole hyötyä. Näin on tehty Ruotsissa ja näin tulisi tehdä Suomessa. Aluekuntamallilla nykyiset kunnat voitaisiin jättää ennalleen.
Kaipaisin esimerkkejä huonoista kaavoituspäätöksistä. Onko esimerkiksi Östersundom sellainen? Tai Suursuo?
Pitäisikö kuitenkin yrittää ensin saada läpi pelkkä Suur-Helsingin muodostaminen ja jättää kaupunginosahallinnon rakentaminen suosiolla vaiheeksi kaksi? Suur-Helsingin muodostamisen läpi saamisessa on varmasti ihan tarpeeksi haastetta ilman että siihen samaan syssyyn kytkettäisiin päättäminen täysin uudenlaisen kaksiportaisuuden säädoksistä, toimivalloista jne. Viimeistään uuden Suur-Helsingin valtuustohan voi sitten päättää delegoida valtaa kaupunginosalautakunnille niin paljon kuin sielu sietää, ellei sitä saada hyvin kirjattua jo yhdistymisen asiakirjoihin.
Ja sen Suur-Helsingin voisi kyllä muodostaa vähän kaavailtua suppeampana pelkkänä Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen ‑pakettina. Yhdistävänä tekijänä säilyisi edes jonkin asteinen kaupunkimaisuus. Sipoo on Itä-Uuttamaata.
Sipoo suunnittelee metron varaan sadantuhannen asunnon kaupunkia. Siihen Sipoon rahkeet eivät nyt vaan riitä.
Tämä kuntauudistus on täysin väärin myyty. Sen sijaan, että yritetään myydä vähemmän ja suurempia kuntia, pitäisi myydä enemmän ja pienempiä kuntia. Noiden pienempien kuntien hintana sitten olisi se, että nuo tietyt asiat siirtyisivät maakunnille/lääneille/valtiolle. Espooseenkin mahtuisi ainakin neljä selvästi erillistä kuntaa, Tapiolan, Leppävaaran, Keskuksen ja Kivenlahden seutu. Lisäksi ehkä Otaniemen voisi pitää omana erityistalousalueenaan.
Kiitos Soininvaara.
Järjettömän keskittämishimosi ansiosta jätän vihreän liikkeen, jossa olen toiminut vaikuttajana vahvalla mandaatilla.
Hyvästi.
Osmo,
voitko hiukan avata ‘miinussummakilpailua’, mitä se on ja miksi se johtaa huonoon kaupunkirakenteeseen ja nimenomaan pk-seudulla. Toinen kohta joka olisi hyvä ymmärtää selkeästi ovat nuo ‘kermankuorintaa vastustavat toimet’.
Eikös tosiasiallista eriarvoisuutta pk-seudulla ole ihan riittävästi jo nykykuntien sisälläkin, eli yhdistäminen sitä tuskin suoraan poistaisi.
Diletantin näkökulmasta VM esityksestä puuttuu tuo osa, jota esität nykyistä kuntatasoa korvaavaksi ratkaisuksi. Jos sitä ei tule, niin ainakin ei-Helsinkiläistä pelottaa ‘Pajuslainen’ hankeohjaus eli Guggenheim ja Sipoon metsän hankinta. Maallikon silmissä toinen on pöhköä rahantuhlausta ja toisella ei ole tehty mitään, vaikka sen piti olla Helsingille välttämätön.
Metropolialueen rakentaminen vaatisi hiukan laajempaa keskustelua keinoista ja tavoitteista, että varmistettaisiin oikeasti tehokas ja toimiva rakenne. Sen syntyminen vaikuttaa melko epätodennäköiseltä, koska niin riippumatonta ja vahvaa tahoa tuskin löytyy, joka pystyisi asian läpi ajamaan kaikenlaisten eturistiriitojen paineissa. Vaikka optimiratkaisu olisi parempi kuin nykyinen, vaarana on epäonnistuneen byrokratian kasvaminen, sen jonka haluaisit nyky-Helsingistäkin pois. Siitä eroon pääseminen olisikin jo lähes mahdoton tehtävä.
Viimeisenä arvolatauksia vapauttavana näkökulmana on ‘kermankuorinta’. Kauniaisten liittäminen muihin kuntiin ei PK-seudun rahaongelmaa ratkaise, eikä eriarvoitumista vähennä. Niin paljon ei verotuloja kahdeksaltatuhannelta tule. Yhdistymisellä tavoitellaan parempaa palvelukykyä ja se tuskin toteutuu ko. kunnan asukkaille. Pitäisi reilusti sanoa, että kun kuntauudistusta tehdään, parhaiten voivat kunnat tulevat voimaan huonommin, ne joilla on nyt alempi veroäyri tulevat maksamaan enemmän ja saamaan vähemmän.
Kermankuorinnasta syyttäminen on erityisen tunteita herättävä asia, koska jo nyt esim. Kauniaisista maksetaa toista tuhatta euroa/asukas muiden pussiin. Kyllä valtionosuuksien tasauksella on tuosta kermasta tehty rasvatonta maitoa.
yt m
(veropakolainen ja kermankuorija Kauniaisista)
Marko V, onko sinusta esimerkiksi 75 neliön asuntojen keskikovaatimus kantakaupungissa, täydellinen väliinpitämättömyys asuntojen hintoja nostavista muista normeista, kaavoituksessa kuppaaminen, junaradan vastustaminen, tai pienempi rakennusoikeus kun rakennuttaja haluaisi huonoa kaavoitusta? Jos otat nilkoista kiinni ja roikutat parvekkeelta alaspäin päättäjää, ja tivaat miksi tällaista tehdään, niin vastaus on asukkaiden valikoiminen.
Tämä, eikä eriytymiskehitys sinänsä vielä nyt, kyse on trendistä, on se ongelma. Ja me keskiluokkaiset maksetaan tästä asumiskuluina enemmän kuin kunnallisveroina yhteensä. Sivutuotteena saadaan hidastettua talouskasvua, luotua velkakupla, lisättyä työttömyyttä, ja ihan noin ylipäänsä inhimillistä kärsimystä. Mulle on ihan yksi lysti kärsiikö länsi-vantaalainen paikallisidentiteetti tätä korjatessa, koska suhteellisuudentaju.
Eikä ole ensimmäinen nykyisen tai edellisen hallituksen hanke. Yleensä olen todella ruvennut ihmettelemään, eikö hallitus voisi käyttää myös pr-konsultteja ja median ammattilaisia tuodessaan näitä asioita julkisuuteen. Pitäisi perustella ja myydä paremmin kansalle. Nyt on Facebookissa vastustavia adresseja ja oppositio hieroo käsiään.
Siitä se vasta huuto alkaisikin ja oppositio pääsisi hieromaan käsiään kun valtio käyttäisi rahaa “spin doctoreihin”. 🙂
Se spin doctor on nimeltään “tiedottaja” ja niitä on kaikilla, myös oppositiopuolueilla ja hyväntekeväisyysjärjestöilläkin. Lisäksi tiedottajan pitää tietenkin olla asiansa osaava ja nyt minusta tuntuu ettei ole. Koetin sanoa, että tällaiset tarpeelliset hankkeet kuten kuntauudistus pitäisi esitellä julkisuuteen paremmin ja perustella miksi tämä tarvitaan, muuten tämäkin koetaan “HALLITUS KUSEE SILMÄÄN JA VIE MEIDÄN LÄHIPALVELUT”-juttuna. Minultakin pyydettiin allekirjoitusta vastustavaan adressiin. Ei näin asioita saada läpi. Mielikuvat ratkaisevat. Kyse on tärkeästä uudistuksesta eikä sen sisällön tekeminen selväksi ja perusteleminen tarkoita valehetelua eikä paskapuhetta. Minua *tuttaa huono mediatilan hallinta.
Tässä otsikossakin on sanamuoto “Metropoli pakolla?”. Ei tuollaista sanaa pidä käyttää. Siitä syntyy heti epämieluisa mielikuva.
En tiedä miten tuo päätöksenteko menee, mutta eikös tuon listan perusteella Helsinki ole ihan itse asiansa ryssinyt. Ymmärrän suurkunnan edut kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa, mutta todellinen triggeri on tässä mielestäni ihan väärä. Ei vaan ole pystytty/haluttu tarjota sellaista asumista, mitä ihmiset toivovat. Sellaisen asian vaan totean vielä, että perheissä asumisesta päättävät naiset. Jos te haluatte tietynlaisen asumismuodon lyövän läpi, niin sitten vaan yhteyttä Plazaan ja Avotakkaan. Lahjotte ne, jotta eivät laita idyllisiä kuvia punaisista tuvista omenapuutarhalla.
Ehkä Sipoo suunnittelee sadan tuhannen kaupunkia osin taktisista syistä? Etelään mahtuu toki kymmeniä tuhansia mukavasti bussinkin varaan.
Tilaa olisi myös Keravan ja Nikkilän välillä jossa on valmiit raiteet, mutta Helsinkiä kai kiinnostavat naapurin rantatontit?
Se nyt on esimerkiksi Nurmijärven kunnanjohtaja joka tokaisi että “juna toisi huumeet”, ja rakennusoikeuden rajoittaminen jotta tulee vain kalliita isoja omakotitaloja on kikka numero uno. Ei Helsinki tälle voi mitään tehdä yksinään, helpoimmalla pääsee kuin ei vaan rakenna mitään, hinnat nousee ja ajan kanssa köyhät valuu muualle. Noin niinku ihan hypoteettisena skenaariona. 🙂
Onko pääkaupunkiseudulla mielestäsi joku muukin kermankuorintakunta kuin Kauniainen? Jos on, niin kerro ihmeessä mikä. Ei kai nyt yhden pienen Kauniaisen takia tarvitse koko metropolialuetta myllätä?
Sosiaalista eriytymistä Espoon ja Helsingin välillä tapahtuu huonmattavasti. Espoo kaavoittaa korostetusti asuntoja lähinnä vain hyväosaisille. Espoo on arvostellut Helsingin 75 neliön keskiarvotavoitetta samalla, kun Espoon asuntotuotannossa keskipintala on 91 neliötä. Rakenteellista kermankuorintaa on myös kaavoitus, jolla estetään toimivan joukkoliikenteen aikaaansaaminen, jolloin asukkaaksi ei pääse, ellei perheellä ole varaa kahteen autoon. Jonkinlaista kermankuorimista sekin on, että asunnottomille neuvotaan, miten he voivat muuttaa kirjansa helsinkiin. Maan johtava it-keskittymä ei pysty saamaan sosiaalitoimen tietokonejärjestelmiään siihen kuntoon, että toimeentuloasiakkaat saisivat rahansa lain vaatimassa aikataulussa.Lopputuloksen näkee keskitulojen kehityksestä.
Sipoo taas ei ole kaavoittanut sosiaalista ausntotuotantoa lainkaan. Jos kaavamääräyksiin laittaa, että tonttille saa rakentaa 500 neliötä, mutta vain yhden asunnon, johonkin silläkin tähdätään.
Johtava sipoolainen poliitikko sanoi minulle, etteivät he halua edistää joukkoliikennettä, koska sen mukana tulisi vääränlaisia asukkaita. Nurmijärven kunnanjohtaja sanoi samaa (“Juna tuo huumeet”).
Tiedoksi tämä jonka juuri lähetin hesarille, 2’569 merkkiä. Saa nähdä julkaisevatko.
V.K. (Metropoliseuran hallituksen jäsen — en tiedä millä muulla voisin leveillä):
Perjantaina (HS 10.2.12) HS-raati vastasi kysymykseen “Pitäisikö pääkaupunkiseudun kaupungit pakottaa yhteen?”. Saatiin prosenttiosuuksia vastauksille
”ei”, ”en tiedä” ja ”kyllä”. Nämä luvut eivät kerro oikeastaan mitään.
Esim. Osmo Soininvaaran (kyllä), Erkki Tuomiojan (en ota kantaa) ja Riiko Sakkisen (ei) vastausten välillä ei vallitse mitään ristiriitaa. Kaikki he ilmeisesti toivovat kaksitasoista hallintoa jossa suorilla vaaleilla valittu seutuvaltuusto — yhdentekevää mitä nimeä siitä käytetään — päättää ja vastaa suurista asioista (kuten maankäytön, asumisen ja liikenteen suuret linjat, sosiaali- ja terveystoimi, seututason kunnallistekniikka), kun taas pienemmän mittakaavan asioista vastaavat ja päättävät jonkinlaiset “lähikunnat”, joita voisi olla enemmänkin kuin mitä nyt on.
Juuri tuota minäkin toivon, ja siksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että tämä mahdollisuus kovin usein halutaan häivyttää näkyvistä.
Tarkennan: lähikunnat — joilla olisi omat vaaleilla valitut valtuustonsa ja budjettinsa — olisivat parhaassa tapauksessa noin 10 000 — 50 000 asukkaan kokoisia. Kauniainen nykyisellään on vähän alle tuonkin haarukan, mutta olkoon. Muuten tuo merkitsisi esim. Vantaan jakoa vähintään neljään, Espoon vähintään viiteen ja Helsingin vähintään kuuteen palaan. Pienempiäkin paloja saisi olla, ja toisaalta hyväksyn jopa nykyiset mammuttikunnat “alatasoksi” mieluummin kuin luovun kaksitasoisuuden periaatteesta.
Näin, ja vain näin, voitaisiin luopua pakkoyhdistämisistä ja aivan järjettömän suurten kuntien luomisesta. Näin, ja vain näin, saataisiin aikaan todellinen “lähikansanvalta” tai voitaisiin säilyttää se vähä mitä on.
Suurista rakennushankkeista päätettäessä pitäisi muodostaa uusia lähihallintoalueita uusille asukkaille.
Pitäisin myös huolta siitä, että lähikuntien rajat rannikolla likimain noudattaisivat kielirajaa — yksikieliset, selkeästi kaksikieliset ja selkeästi ruotsalaisenemmistöiset lähikunnat kukin omissa rajoissaan. Tätä kukaan ei vielä näytä ajattelevan.
Seutuhallinto keräisi verot ja jakaisi merkittävän osan niistä edelleen lähikunnille jonkin sovitun säännön mukaan.
Otitko laskuissasi huomioon sen, että Kauniaisten hyvätuloiset maksavat missä tahansa kunnassa enemmän veroja kuin muut, ja sen, että Helsingistäkin kupataan muiden pussiin rahaa. Mikä on todellinen nettosiirtymä?
Eikä nyt muutenkaan puhuta mistään tulonsiirroista vaan ennen kaikkea kaupunkirakenteellisesta kermankuorinnasta.
Mitä tulee ensimmäiseen kysymykseesi, lue alkuun vaikka Soininvaaran kaikki aihetta koskevat postaukset täältä blogista. Kun painat sitä postauksen alapuolella olevaa Kuntajako-avainsanaa, saat kaikki aiheeseen luokitellut postit näkyviin.
On ikävää lukea toistamiseen väitettä, että Espoossa neuvottaisiin asunnottomia, miten muutetaan kirjat Helsinkiin. Yhdestä tällaisesta tapauksesta kertoi eräs diakonissa vuosia sitten kuulleensa, mutta sehän osoittautui perättömäksi huhuksi.
Haluaisin myös tietää, missä Espoossa on kaavoitettu niin, että toimiva joukkoliikenne estetään. Jos tarkoitat Histaa, niin sen rakentaminen on sidottu ratahankkeeseen. Ja jos sinne ei rakenneta, niin omakotitaloa haluavat suuntaavat entistä kauemmaksi.
Jos joku sipoolainen poliitikko on sanonut sinulle noin, niin kerro nimi ja pyydetään häntä perustelemaan väitteensä. Ja sen jälkeen annetaan puheenvuoro myös muille sipoolaisille valtuutetuille, koska yhden mielipide voi olla täysin vastakkainen enemmistön kanssa. Ja ainahan voi väittää mitä vain toisen sanoneen. Liian silmiinpistävää manipulointia! Tuollaiset heitot saavat vaan aikaan vastareaktion.
Aiemmin Espoo teki systemaattisesti niin, että se maksoi asunnottomille kaksi viikkoa helsinkiläisessä matkustajakodissa ha hupsis, tämä olikin helsinkiläinen. Tämän on espoolainen kaupunginhallituksen jäsen suoraan sanonut. Turha kuitenkin keskustella yksityistapauksista. Tilastollisesti voimme katsoa, miten vastuuta seudun asunnottomuudesta on kannettu.
Voimme mypös katsoa, kuinka hyvin joukkoliikenne on Sippoossa järjestetty. Nyt siihen on lopultakin tullut muutos, kun Sipoo liittyy HSL:ään.
Mutta aihe vaatinee tarkemman postauksen, sillä kermankuorintaan voi johtaa myös täysin vastuullinen ja järkevä politiikka ja sen vastustaminen voi johtaa ihan typeriin ratkaisuihin.
Olisi tuossa yksi hyvä puoli; Vihreät ei mahtuisi Suur-Sipoossa kaupunginhallitukseen.
Kyllä ‚mahtuisivat. Tosin jäisimme häpeällisesti kolmenneksi suurimmaksi puolueeksi.
Soininvaaran kommenteista saa selkeästi sellaisen käsityksen, että sosiaalisten ongelmien levittäminen myös Espooseen ja Sipooseen on hyvä asia.
Ihmisillä ei missään nimessä pitäisi olla oikeutta maksaa omalla työllään ansaitsemaansa puolta miljoonaa Euroa asunnostaan sellaisesta asuinalueelta, missä ei ole näitä ongelmia.
Ei… kurjuus on levitettävä kaikkialle, koska se on kommunismin ja keskusjohtoisen ajattelun pääperiaate. Kateus ja katkeruus ovat myös ehtymättömiä energianlähteitä.
Jarkko S oikeiastaan kommentillaan vahvisti sen, mitä olen yrittänyt sanoa.
Näistä kuntaliitoksista on tullut pakkomielle. Otetaan nyt esimerkiksi tuo väite siitä, että “kuoritaan kermaa”, jonka tarkoituksena on väittää, että yhdistämällä kunta segregoituminen vähenee.
Otetaan esimerkiksi Espoo tai Helsinki. Kaupungin vuokra-asunnot on paketoitu tietyille alueille, jonne kasaantuvat kaikki ongelmat, jonne kasaantuvat myös ne pelätyt huonot koulut. Jos Helsinki ja Espoo yhdistetään, miksi mikään muuttuisi? Miksi sitä työtä ei ole jo tehty Helsingin ja Espoon sisällä? Päinvastoin, suuremmassa kunnassa alueet onnistuttaisiin eriyttämään taatusti vielä paremmin (vrt. Euroopan ja Yhdysvaltain suurkaupunkien massiiviset slummialueet).
Katajanokalle on rakennettu aika paljon kaupungin vuokra-asuntoja, mutta jotenkin täällä vielä pärjätään.
Ei tässä muuta tarvita, kuin joku tasaamaan ne saavutetut edut, jotka ovat nyt eräille syntyneet. Eli hallitus avittamaan tasapelin kaikkialle, ei kukaan lisäeduistaan muuten luovu. Tyyli vapaa, mutta tuloksena pitää olla tasapeli.
Jos saanen veikata, niin enemmänkin kuin pikkukuntia, nyt jahdataan näitä muille omien kuntalaisten ilojen maksamisen ja toisaalta surujen hoitamisen ulkostaneita suurten kaupunkien naapurikuntia, kuten juurikin Espoo. Mielenkiintoista nähdä, riittääkö kokoomuksen puoluejohdolla potkua nuijia omaa etua ajavat kuntapäättäjänsä.
Mikä ihme on muuten se keskittämishalu, johon viitataan kun postit ja muut palvelut häviävät sivukyliltä? Ei ne mistään muusta syystä häviä kuin siitä, että ne eivät kannata ja tappioita ei pystytä maksamaan. Jos haluaa asua kaukana kaikesta, niin sitten myös maksaa enemmän, jos ei sitten tyydy vähempään. Suuri osa on suostunut muuttamaan. Pitäisikö näiden maksaa myös niiden elo, jotka eivät siihen suostu ja haluavat silti kaikki palvelut? Yhtä lailla ne muuten häviävät Helsingissä, kuin muuallakin. Rahasta tässä on kyse ja etenkin sen vähyydestä. Suomea ei johda Helsinki, vaan raha.
Sitä voi sitten miettiä, miksi valtion kassa vuotaa ja mikä on ollut sellaista hötöntöttöä mihin valtion ja kunnan rahoja ei olisi pitänyt laittaa. Sellaista mikä ei ole maksanut itseään takaisin, ei sosiaalisesti eikä taloudellisesti. Mutta nyt taidetaan mennä six-packillä hissukseen ja kun oppositiokaan ei osaa osoittaa oikeita syyllisiä, niin hommat jatkuu vanhaan malliin.
Itse katselisin liituraitaisia käenpoikia, jotka ovat meidän hönötinttien pesään tulleet tekemään uusjakoa ja tehneet tämän vielä osaltaan poliitikkojen kanssa, elleivät sitten poliitikotkin ole olleet jo liituraidoissa. Täällä ja maailmalla. Eivät kreikkalaisetkaan olisi polvillaan, jos olisivat tajunneet että varastamalla ja kusettamalla tulee seinä vastaan. Kohtuudella ja rehellisellä tasajaolla pärjää parhaiten. Olisikin aika luopua käenpoikien teeseistä ja miettiä koko paletti uudestaan.
Kuntauudistuksesta on syytetty postin, Kelan, poliisin ja apteekkien kartoamista, esimerkiksi. Millään niistä ei ole mitään tekemistä kuntien kanssa.
Kyllä otin,
tulontasauksen nettovaikutus/asukas (vuonna 2010) on Kauniaisissa ‑1219e, Espoossa ‑719, Helsingissä ‑506 ja Vantaalla ‑311. Tästä siis pk seudun erot, mutta kertoo kaikenkaikkiaan siitä kuinka paljon pk-seutua kokonaisuudessaan kupataan.
Kaupunkirakenteen kermankuorintaa en Kauniaisten osalta osta, viimeisimmät kaavamuutokset ovat lähinnä tuoneet kerrostaloja keskustaan aseman lähellle.
Meille Kauniaisissa VM:n esityksen mukainen toteutus tarkoittaisi sekä menojen kasvua ja että huonompia palveluja. Vaikea ymmärtää tällaista menettelyä.
Ilmeisesti tarkoitat niitä Merikasarmintorin punatiilisiä vuokrataloja?
Kuinka paljon Katajanokan vuokra-asunnoissa asuu esimerkiksi afrikkalaisia turvapaikanhakijoita?
Asuin Kruunuvuorenkadulla yhden kesän, enkä koskaan nähnyt ainuttakaan. Oudosti koskaan johtavien poliitikoiden asuinalueilla ei näitä ole. Ilmeisesti sattumaa.
katajanokalla asuu somaleja, jos se sinua kiinnostaa.
Erotuomari: “Koetin sanoa, että tällaiset tarpeelliset hankkeet kuten kuntauudistus pitäisi esitellä julkisuuteen paremmin ja perustella miksi tämä tarvitaan, muuten tämäkin koetaan “HALLITUS KUSEE SILMÄÄN JA VIE MEIDÄN LÄHIPALVELUT”-juttuna.”
Mitähän se paremmin esittely maakunnissa tarkoittaisi? Voisiko se olla sitä, että hallitus avoimesti myöntäisi, että juuri näin kaikella todennäköisyydellä todella tulee tapahtumaan. Hallitus ei halua korottaa/palauttaa verotusta sille tasolle, joka turvaisi nykyisen palveluverkon säilymisen. Tällaista suoraselkäistä puhetta kansa arvostaisi.
Voisiko rehellisesti myös todeta, että uudistuksella haetaan ennen kaikkea suurten keskuskaupunkien etua ja kustannustehokkuutta (silläkin uhalla, että aiemmissa vastaavissa yrityksissä taloudelliset hyödyt ovat jääneet saamatta; ks. esim. Haveri, Arto & Juri Nieminen (2003). Mitä hyötyä on kuntien yhdistymisestä? Kuntien yhdistymisen vaikutukset luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kokemana Heinolassa, Lohjalla ja Porvoossa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/2003, s. 7–21).
Niin, otit siis tämän huomioon mutta et sitä toista, jonka mainitsin: verotulojen eron. Tilastokeskuksen mukaan Kauniaisissa maksettiin kunnallisveroja 6 412 euroa/asukas. Koska Kauniaisissa äyri on 1 %-yks. alempi kuin Helsingissä, jokainen kauniaislainen maksaa veroläänityksensä ansiosta 389 euroa vähemmän veroja. Tämä huomioiden nettosiirtymä on enää 324 euroa.
Vielä paljon tärkeämpää on huomioida, että Helsingissä kunnallisveroa kertyy 3 603 euroa/asukas, ero Kauniaisiin on 2 809 euroa. Jos siitä vähennetään se nettosiirtymä, jää Kauniaisten käyttöön 2 096 euroa enemmän per asukas käytettäväksi palveluihin. Se on kaikki sitä puhdasta kermankuorintaa, nettona. Helsingissähän nuo rahat jouduttaisiin käyttämään niiden pienituloisten palveluihin. Siis veropakolaisuutta, eli vältetään yhteiskunnan tulontasausta.
Kun nuo Kauniaisten perimät verotulothan kaikki palautuvat asukkaille, sillä ei ole merkitystä, että maksujen suuruus on samaa luokkaa. Itse itselleen maksamista ei huomioida, vaikka raha kiertäisi kunnan kautta välissä.
Mutta kuten sanoin, ei tässä kysymyksessä kokonaiskuvan kannalta oleellista ole rikkaiden veropakolaisuus ja sen vaikutus palvelujen rahoitukseen, koska keskiluokka kuitenkin rahoittaa kaiken. Olennaista on se kermankuorinnan vaikutus kaupunkirakenteeseen. Eli ei se, että Helsingiltä on rahat palveluihin vähissä, vaan että kuntia kannustetaan siihen veropakolaisten vastaanottokeskusten tekoon. Ja siksi kunnat rakentavat sitä tuhoisaa kaupunkirakennetta, jotta se houkuttelisi niitä veropakolaisia.
Elmo
Te puhutte samast5a asiasta, mutta eri termein. Tuo tasaus on noin 36% kunnan tuloista, joten tasauksen ero kertaa tuolla kertoimella tulojen erosta
“katajanokalla asuu somaleja, jos se sinua kiinnostaa.”
Kyllä nimbyily osataan Helsingissäkin, Katajanokan somali on kiintiösomali.
Kaupungin vuokra-asunnoista vain 0,9 % on eteläisen suurpiirin alueella, valtuutetuista asuu siellä peräti 35 %.
Helsingin valtuutetut asuvat eteläisen ja keskisen suurpiirin alueilla , peräti 47 85 valtuutetusta, joten alueelliseti valtuusto edustaa vain ns parempa alueita
Kaupungin vuokrataloja on tietysti vain siellä, mihin on rakennettu uusia asuntoja. Ennen vuotta 1910 rakennettuun vanhaan Katajanokkaan eivät venäläiset tuillöeeyt rakentaneeksi yhtään, mutta HITAS-puolelle on rakennettu ihan normien mukaan. Kun on rakennettu, on rakennettu myös kaupungin vuora-asuntoja. Tätä on myös kritisoitu.
” Koetin sanoa, että tällaiset tarpeelliset hankkeet kuten kuntauudistus pitäisi esitellä julkisuuteen paremmin ja perustella miksi tämä tarvitaan, muuten tämäkin koetaan “HALLITUS KUSEE SILMÄÄN JA VIE MEIDÄN LÄHIPALVELUT”-juttuna. ”
No mutta siitähän kuitenkin on kysymys: lähipalveluita pitää ajaa alas. Onhan se nyt hyvänen aika selvää, että kustannukset eivät pienene kuntia yhdistämällä. Eivät ole pienentyneet aiemmissakaan kuntaliitoksissa. Saadaan isompia organisaatioita joissa on enemmän organisaatiotasoja. Varmemmaksi vakuudeksi kuntaliitoksissa annetaan työntekijöille viiden vuoden irtisanomissuoja, eli ainakaan hallinnon keventämisestä säästöjä ei saada, ja kaikki ne liitoskuntien kunnanjohtajat ja muut virkamiehet pysyvät edelleen palkkalistoilla. Tilavuokria ehkä onnistutaan ainakin laskennallisesti pienentämään, kun terveysasemia ja kouluja yhdistetään ja suljetaan (entisiltä) pieniltä paikkakunnilta. Ehkä joku entinen kirkonkylän koulu saadaan myytyäkin?
Tämä palvelujen keskittäminen ja sulkeminen ja syrjäseutujen palvelujen alasajo voi olla jonkun mielestä ihan hyvä tavoite, mutta kyllä se pitäisi rohjeta sanoa ääneen. Muuten kyse on tosiaan siitä että hallitus kusee silmään.
Minä taas olen kuullut tämän urbaanilegendan niin päin, että Helsinki rakensi omistamalleen maalleen Espoon puolella vuokrataloja, joihin se asutti helsinkiläisiä asunnottomia. Vuokran sai nosta aika korkeaksi, koska sekä asumis- että toimeentulotuet maksoi Espoo.
Ja vieläkö joku ihmettelee, että vuokratalojen kaavoittamisessa ollaan varovaisia, kun Helsinki on pelissä mukana?
Pekka
Näytä nyt vielä, missä nämä Helsingin Espooseen rakentamat vuokratalot ovat? Espollahan on kavoitusmonopoli.
Tuo väite on aivan roskaa.
Kysy Kasvin Jyrkiltä, häneltä minä sen kuulin.
Samaa “roskaa” voi tietysti sanoa siitä matkustajakotijutusta. Urbaanilegendoja, joita ei ole dokumentoitu missään.
Vantaa on hoitanut erittäin huonosti sosiaali & terveyssektorinsa jo pitkään ja maksaa siitä kovaa hintaa. Koulutus on stadia huonommin järjestetty. Helsinkiläisenä en haluaisi tulla muiden virheiden maksajaksi.
Yksi suuri virhe on ollut myydä Vantaan energia. Hgin Energia omistaa ostonsa kautta siitä muistaakseni 40%. Stadilaiset saa siitä tuottoa. Mikäli Vantaa ja Helsinki yhdistettäisiin täysin pääsisi vantaalaiset hyötymään surkeasta kaupastaan ja lisäksi Helsingin viisaammasta omistajapolitiikasta. Helsinki olisi nettokärsijä.
En ala kinaamaan numeroista. Olen käyttänyt kuntaliiton numeroita, joissa vuoden 2010 absouuttiset kunnallisverot/asukas (ei kiinteistö- eikä yhteisöveroa) Helsingissä ja Kauniaisissa ovat 3507 ja 5203 euroa (ero 1696), kiinteistö- ja yhteisövero mukaan laskien 4259 ja 5638 (ero 1379).
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/verot-valtionosuudet/verot‑k%C3%A4ytt%C3%B6talouden-valtionosuudet/Documents/1_Verot_valtionosuudet_2010.xls
Eli nuo on ne mitä peritään kansalaisilta ja sen jälkeen tehdään vielä valtionosuuksien tasaukset. Jos äyrit olisi samat kuin Helsingissä, niin lisää menisi 315 ja jos tämä ‘ylimäärä’ ajettaisiin muualle niin nettotappioksi valtionosuuksien jälkeen tulisi 1564 eli 1058 enemmän kuin Helsingissä. Numeroita voi pyöritellä siis moneen suuntaan.
Mutta mikä olennaisinta, Helsingin käytettävissä olevat tulot/asukas ovat 5467 vs. Kauniaisten 6097 (ero 630). Kuntaliiton numerot antavat siis ihan eri kuvan verrattuna viittaamiisi tilastokeskuksen lukuihin, mutta pannaan se sen piikkiin etten vaan ymmärrä. Jos suuruuden ekonomia toimisi, niin luulisi Helsingissä asioiden olevan hyvin.
Jos ajatellaan, että eletään demokratiassa ja jonkun kunnanvaltuusto linjaa tavan toimia, niin mitä väärää siinä on? Jos linja on toisen kunnan mielestä väärä, niin mitä sitten? Selviä vääryyksiä/filunkia lukuunottamatta. Jos OS:a harmittaa, että esimerkiksi Espoo suosii jotain rakennustapaa jne, niin mitä sitten? Ymmärrän tietysti, että koko Suomi pitäisi rakentaa Hesan keskustan malliin tiiviisti, jolloin sen auto saatanan käyttö häviäisi lähes kokonaan. Viljelmäthän voi ulkoistaa Kiinan malliin Afrikkaan ja kai lihaa saisi Tanskasta/etelä-Amerikasta jne. Epäilen, että vielä kestää tovin, ennenkuin suomalaiset ovat valmiit uskomaan kaikki vihreiden jutut. En epäile ilmaston lämpenemistä nyt, mutta niitä on tapahtunut aiemminkin ilman ihmisiä, joskin kait samasta syystä.
Jaksan ihmetellä hallitusta, joka uskaltaa pakkoliittää nää Hesan ympäristökunnat. Vaikka tiedetään ihmisten lyhyt poliittinen muisti, niin ehkei kuitenkaan niin lyhyt. Näillä kunnillahan ei oo sitä riesaa, mitä hajajutun kunnissa on.
Mikäli OS todistaa, että Hesan etu = Suomen etu, saatan asian hyväksyä. Pelkkä vihreiden autoviha ei minua vakuuta. Meillähän pitäisi olla demokratia. Valtuustot päättävät kunnan asioista ja tietysti eduskunta valtion jutuista.
Yhdistäkää kuntia, mutta lopettakaa se 5 vuoden suoja ihmisille. Mitä ihmeen säästöä syntyy 5 vuoden aikana, kun porukka ei vähene, kun esim viidestä tulee yksi?
Mitenkähän kunnat pärjäisivät, kun terveysjutut valtiolle ja tietty verotusjutut sen mukaisiki? Kaatuisiko juttu sitten vanhuuksiin?
Muusta en tiedä, mutta kai asumistuen rajan molemmin puolin maksaa KELA = valtio?
Kela maksaa asumistuesta “pohjan” eli vuokraa jonnekin puoliväliin asti ja toimeentulotuki/kunta maksaa loput. Vuoran korkeus menee siis kunnan piikkiin,m eikä hioleta Kelaa lainkaan.
Kukas saisi Hesariin sen karttaharjoituksen, jossa on piirretty nämä lähikunnat tai pitäjät rajoineen, peruskoulut ja palvelut? Mieluiten koko sivun kokoisena, tai jos ei heikota, aukeaman. Olisi jotain järkevämpääkin keskusteltavaa kuin kuntarajat.
Sanotaan se sitten ääneen: minun mielestäni se tosiaan on hyvä tavoite. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että joku haluaa asua korven keskellä. Minun mielestäni on vain turha silloin vaatia, että muut maksavat tästä asumisvalinnasta seuraavat lisäkustannukset. En ymmärrä tätä hössötystä, että koko Suomi pitäisi pitää väkisin asuttuna. Keskittyminen on vääjämätön kehityskulku, jonka keinotekoinen vastustaminen tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi.
Tästä olen samaa mieltä. Nyt menetetään ainutlaatuinen mahdollisuus tehostaa hallintoa.
KKK Hallintomenettelylain mukaan minun pitäisi osoittaa tuo valitus demareille. Mutta tämä blogi ei ole viranomainen.
Nykyään kyllä, ennen ei. Tämä case oli 1990-luvulta.
Mikseivät riitä? Elämää on Tullinpuomin pohjoispuolellakin.
Sinänsä ajatus metron varaan rakennetusta kaupungista Sipoossa on järjetön. Koko metroverkon laajentaminen on taloudellisesti täysin tuhoon tuomittua. Sen sijaan järkevä rakentaminen olemassa olevan Porvoon radan varteen on kannatettavaa. Sinne sopii 100 000 asukasta, jos radan molemmat haarat hyödynnetään.
‘Yksi suuri virhe on ollut myydä Vantaan energia.’ (Tuomas)
Ja Espoon sähkö. Minä en helsinkiläisenä ole ollenkaan ilahtunut ajatuksesta, että nämä naapuripitäjien terävimmät aivot pääsisivät päättämään minunkin asioistani.
“Kaupungin vuokrataloja on tietysti vain siellä, mihin on rakennettu uusia asuntoja. Ennen vuotta 1910 rakennettuun vanhaan Katajanokkaan eivät venäläiset tuillöeeyt rakentaneeksi yhtään”
Onhan Katajanokalle rakennettu tsaarin hallinnon jälkeenkin uusia taloa, muutma vuosi sitten Vikkarin terminaainkin eteen ja on tehty rakennusten käyttätarkoituksen muutoksia esim Katajanokan vankila
Kyllä niitä vuokra-asuntoja olisi voitu tehdä Nokallekin, mutta nimbyily estää
Ja mikä estää rakentamasta Guggenheimein sijasta vuokra-asuntotalon ?
tai turvapaikkakeskusta
Matti Juvonen kirjoitti: “Kermankuorinnasta syyttäminen on erityisen tunteita herättävä asia, koska jo nyt esim. Kauniaisista maksetaa toista tuhatta euroa/asukas muiden pussiin. Kyllä valtionosuuksien tasauksella on tuosta kermasta tehty rasvatonta maitoa.”
Jos asuisin itse Kauniaisissa, niin tukisin mielumin pk-seudun huonosti menestyviä osia kuten Vantaata, kuin Pohjois-ja Keski-Suomen maaseutua joita ennemmin niiden seutujen vahvojen kaupunkien kuten Oulun, Jyväskylän ja Kuopion pitäisi tukea kuin että aina vain kupataan etelää.
Asun itse Espoosssa ja olen siitä huolimatta samaa mieltä että jos pk-seutu saisi pitää suuremman osan rahoistaan itsellään, niin koko seutua olisi varaa tukea tasapuolisemmin ilman että kauniaislaiset kärsivät vaikka seudun 4 kaupunkia liitettäisiin yhteen. Jos nyt voi ylipäänsä väittää heidän kärsivän mistään kuin että kohteita joita he voisivat haukkua ei enää olisi. 😀
Tämä on pelkkä urbaanilegenda. Suomessa kunnat eivät saa omistaa vuokrataloja muissa kunnissa. Joitain vanhainkoteja ehkä on, esim Lugnetin vanhainkoti Espoossa jonka Helsinki omisti, joka on jo lakkautettu, tai jotain nuorisosiirtoloita kuten Helsingin omistamat Hangon saaristossa tms.
Urbaanilegendasi liene eperäisin Suur-tukholmasta jossa Tukholma rakennutti vuokrataloja naapurikuntiin 1960-luvula, mutta se meininki lienee loppunut taiainakin talot siirtyneet toiseen omistukseen.
Aivan. Samoin henkilön kotikunta ei muutu parin viikon matkustajakotiasumisella. Sosiaalihuoltolain 16 a § mukaan sitä voi toki uudelta kunnalta hakea. Aiheeseen liittyy oikein hienoja urbaanilegendoja.
Aiheeseen muuten puuttumatta, ihanko todella meinaat että “aika paljon” ??
En tiedä johtaako Katajanokan pussinpohjamaisuus ympäröivästä todellisuudesta irtaantumiseen, mutta laskujeni mukaan Katajanokalla on kolme kaupungin vuokrataloa, joissa on yhteensä 204 asuntoa. Lisätietoja saa Heka-Vallila Oy:ltä.
Vertailun vuoksi, Helsingin kaupungilla on yhteensä 43’000 vuokra-asuntoa.
Katajanokalla on myös yleishyödyllisten tuottajien vuokra-asuntoja, myös VVO:n Laske ne mukaan.
Höm, vaikka mitä laskettaisiin mukaan, ei Katajanokalla ole Ara-vuokrataloja “aika paljoa”. VVO:lla on kai yksi 40 asunnon talo, joka on nyt peruskorjauksessa ja vapautettu Ara-rajoituksista.
Reilut 200 asuntoa vauraassa kaupunginosassa on pelkkä kuriositeetti, jota ei pitäisi edes mainita. Se ei tee naapureista kaupungin vuokratalojen tai vuokratalopainotteisten alueiden asiantuntijoita. Toivottavasti he eivät edes kuvittele näin.
Käy nyt läpi myös ne muut yleishyödylliset.
Uudella Katajanokalla on noudatettu samoja kriteerejä kuin kaikilla uustuotantoalueilla, vanhaan Katajanokkaa ei ole purettu vuokratalojen tieltä, kuten ei muitakaan vanhoja alueita.
Menee inttämiseksi väittelyksi, mutta fakta vain on se ettei Katajanokalla ole Ara-asuntoja kuin nimeksi.
Voin kyllä tehdä laskelman kaikista alueen yleishyödyllisistä, mutta ei se asiaa miksikään muuta. Alunperin puhe oli kaupungin vuokra-asunnoista, joita on siis 204 kaikkiaan 43 tuhannesta. VVO:lla ei ole enää yhtään Araa ja Satolla www-sivujen mukaan ei yhtään. Mitä muita yleishyödyllisiä siellä voi olla?
En välttämättä kehtaisi puolustaa asuinalueiden heterogeenisuutta omilla kokemuksilla, jos ne pohjautuvat Katajanokkaan ja sen 200 kaupungin vuokra-asuntoon.
En kannata asuinalueiden segregaatiota, mielestäni asumismuotoja tulee sekoittaa eri alueilla. Onnistuminen pitää kuitenkin oikeasti mitata ja tutkia, ei tehdä omia päätelmiä jonkun kuriositeetin perusteella.
Johan on taas tuubaa. Ensinnäkin, Vantaa (muiden suurten kaupunkien tavoin) tuottaa terveyspalvelut Helsinkiä edullisemmin ja tehokkaammin. On tehnyt niin johdonmukaisesti jo vuosikymmeniä.
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2011/06/Sivut/kunnat-onnistuivat-hillitsemaan-terveydenhuollon-menoja.aspx
Samalla kun stadilaiset istuvat vuodesta toiseen sormi anuksessa voivotellen kovaa kohtaloaan ja kolkkoja kustannuksia, Timo Aronkytö on tehnyt hienoa työtä ja luutinut isoa luutaa Vantaalla. Helsingillä totuuden hetket ovat vasta edessä.
Vantaan Energiasta kaupunki omistaa edelleen sen 60 %. Mikä onkaan se järkiperuste, jonka mukaan pääkaupunkiseudulla pitäisi olla useita toisistaan tietämättömiä kunnallisia energiayhtiöitä ilman yhteistyötä tai ristiinomistusta?
Tukeutuminen Helsingin Energiaan kunnallistalouden ihmelääkkeenä on todellisuuspakoista nostalgiaa karuimmillaan. Sekös onkin hienoa, kun kaupungin taloudenpidon karmeudet lakaistaan mukailmaisen ja ehtymättömän energiarahan maton alle?
Eli siis Helsin 328 000 asunnosta 43 000 vuokra-asuntoa on 13%. Katajanokalla on 2 654 asuntoa, joista yo. mukaan 204 kaupungin vuokra-asuntoja, eli 8%. On se toki keskiarvon alle.
Nämä luvut ovat kyllä mielenkiintoisia. Tähän kun laitetaan päälle 20 000 Hitas-asuntoa, 6700 asumisoikeusasuntoa ja 5000 Hoasin asuntoa, niin ollaan jo 22 prosentissa asuntokannasta. Muita korkotuettuja asuntoja ei viitsi enää edes laskea. Ne jotka eivät asu suoraan subventoidussa asunnossa, saavatkin sitten asumistukea tai nauttivat korkovähennyksistä.
Jokin tässä asuntopolitiikassa on kyllä pahasti vialla, kun niin suuri osa asumiseen käytettävästä rahasta pitää kierrättää julkisen sektorin kautta.