Suur-Sipoon kunnanosahallinto

esit­tää kun­ta­ja­ko­sel­vi­tys­tä, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on muo­dos­taa yksi kun­ta Sipoos­ta, Hel­sin­gis­tä, Espoos­ta, Van­taas­ta ja Kau­niai­sis­ta. Vähän yli mil­joo­na asu­kas­ta. Vir­ka­mies­ten sel­vi­tys­pa­pe­rin hei­kon koh­ta on lähi­de­mo­kra­tian puut­tu­mi­se­na. Mil­joo­nan asuk­kaan yksik­kö pie­nim­pä­nä vai­kut­ta­mi­sen yksik­kö­nä on vähän iso.

Olen aikai­sem­min­kin sano­nut, että täl­lä seu­dul­la pitäi­si tur­vau­tua kak­si­por­tai­seen mal­liin, jos­sa veron­kan­to, ter­vey­den­huol­to, jouk­ko­lii­ken­ne ja yleis­kaa­voi­tus ja vas­taa­vat isot ovat alue­kun­nan vas­tuul­la ja perus­kun­nat huo­leh­ti­vat päi­vä­hoi­dos­ta, detal­ji­kaa­voi­tuk­ses­ta, perus­kou­lus­ta, katu­jen kun­nos­sa­pi­dos­ta, urhei­lu­ken­tis­tä ja muus­ta pai­kal­li­ses­ta. Tämä joh­tai­si huo­mat­ta­vas­ti parem­paa lop­pu­tu­lok­seen, mut­ta aja­tuk­sel­la ei ole mui­den puo­luei­den kes­kuu­des­sa kan­na­tus­ta. Kes­kus­ta ilmei­ses­ti kan­nat­tai­si tätä, mut­ta kes­kit­tyy ennen kun­ta­vaa­le­ja vas­tus­ta­maan kri­tii­kit­tä kaik­kea, joten siel­tä­kään ei ole tukea odotettavissa.

Entä jos sen teki­si toi­sin päin?

Yhdis­te­tään nämä vii­si kun­taa Suur-Sipook­si, mut­ta perus­te­taan sen alle vii­si pitä­jää tai enem­män. Pitä­jät sai­si­vat rahat perus­kun­nal­ta vaik­ka asu­kas­lu­vun perus­teel­la ja huo­leh­ti­si­vat päi­vä­hoi­dos­ta, detal­ji­kaa­voi­tuk­ses­ta, perus­kou­lus­ta, katu­jen kun­nos­sa­pi­dos­ta, urhei­lu­ken­tis­tä ja muus­ta sellaisesta.

Täs­sä oli­si sekin hyvä puo­li, ettei perus­tus­lain osal­ta tule ongel­mia. Kaar­lo Tuo­ri on kek­si­nyt, että alue­kun­ta­mal­li oli­si perus­tus­la­ki­ky­sy­mys. Pitä­jien perus­ta­mi­nen kun­nan osik­si ei sitä var­maan­kaan ole. Se ei edel­ly­tä edes lain muut­ta­mis­ta pait­si sil­tä osin, että palau­te­taan mah­dol­li­suus vali­ta kun­nan­osa­val­tuus­to­ja suo­ril­la vaaleilla.

Näi­tä pitä­jiä voi­si olla enem­män­kin kuin vii­si, vaik­ka­pa 12 niin, että Van­taa ja Espoo jae­taan kah­tia, Hel­sin­ki vii­teen osaan ja myös Sipoo kah­tia. Täs­sä oli­si se huo­no puo­li, että van­hat raken­teet repey­tyi­si­vät ja hal­lin­to pitää raken­taa alus­ta uudes­taan, mut­ta toi­saal­ta se hyvä puo­li, että tuli­si tilai­suus raken­taa hal­lin­to alus­ta uudes­taan. Hel­sin­gis­sä aina­kin on pal­jon hal­lin­nol­lis­ta luu­päi­syyt­tä, jon­ka räjäyt­täi­si mie­lel­lään tuo­reem­man tieltä.

Jos hal­li­tuk­sen sopu säi­lyy, val­tio var­maan­kin aset­taa alu­eel­le kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän. Kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jä taas voi ehdot­taa täl­lais­ta rat­kai­sua. Näin hän var­maan­kin teki­si, jos riit­tä­vän moni sitä hänel­le pai­nok­kaas­ti esittäisi.

Tämä pitä­jä-mal­li voi­si hel­pot­taa myös monen pie­nen maa­lais­kun­nan iden­ti­teet­ti- ja pai­kal­lis­de­mo­kra­tia­tus­kaa. Olen säh­kö­pos­tail­lut asias­ta erään itä­suo­ma­lai­sen kun­nan kun­nan­joh­ta­jan kanssa.

49 thoughts on “Suur-Sipoon kunnanosahallinto”

  1. Oli­si­ko Pie­ta­ri Kal­min katu detal­ji, vai laa­jem­pi kysymys?

    Kau­pun­gin­osa­hal­lin­nol­la on yksi todel­la ikä­vä puo­li, jos­ta evl. kir­kon sisäl­lä on kär­sit­ty jo kau­an ja jos­ta siel­lä yri­te­tään pääs­tä eroon: ihmi­set ovat lii­an liik­ku­via noi­den kau­pun­gin­osa­ra­jo­jen yli. Jos sen sijaan haluai­si vai­kut­taa kau­pun­gin­osan asioi­hin, pitäi­si pysyä riit­tä­vän kau­an rajan sisä­puo­lel­la. Rajan yli muu­tet­tu­aan jou­tuu eroa­maan luottamustoimistaan.

    Eikä taval­li­nen kan­sa­lai­nen ole­kaan vält­tä­mät­tä samal­la taval­la sitou­tu­nut juu­ri oman kau­pun­gin­osan asioi­hin kuin jon­kun toi­sen, jos­sa hän työs­ken­te­lee tai opis­ke­lee ja jos­sa hän saat­taa viet­tää suu­rim­man osan ajastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Pitä­jät sai­si­vat rahat perus­kun­nal­ta vaik­ka asu­kas­lu­vun perus­teel­la ja huo­leh­ti­si­vat päi­vä­hoi­dos­ta, detal­ji­kaa­voi­tuk­ses­ta, perus­kou­lus­ta, katu­jen kun­nos­sa­pi­dos­ta, urhei­lu­ken­tis­tä ja muus­ta sellaisesta.

    Täs­sä on kyl­lä mon­ta poten­ti­aa­lis­ta ongel­maa, lie­nee esi­mer­kik­si perus­tel­tua käyt­tää enem­män rahaa per pal­lo­kent­tiin lähiöis­sä ja kult­tuu­ri­lai­tok­siin kes­kus­tas­sa, mut­ta kai tuon joten­kin sai­si hoidettua.

    Voi­si­ko Hel­sin­ki näyt­tää täs­sä mal­lia? Ensi syk­syl­lä on vaa­lit jos­sa voi­si samal­la vali­ta ne pitä­jän­kin­ke­reil­le osallistuvat.

    Minul­le tulee ensim­mäi­se­nä lau­ta­kun­tien teh­tä­vis­tä YTLK (katu­jen ja puis­to­jen kun­nos­sa­pi­to, jne.) mie­leen sel­lai­se­na joka voi­si olla alu­eel­li­sem­paa. Mui­ta ehdotuksia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Miten tämä rat­kai­see sen, että 5000 van­he­ne­van asuk­kaan haja-asu­tusa­lu­eel­la ei ole mis­tä ottaa mut­ta pal­ve­lui­den tar­ve kas­vaa? Ilmoit­taa­ko suur­kun­ta että lähin ter­veys­kes­kus on jat­kos­sa 100 kilo­met­rin pääs­sä, haus­kaa pot­ku­kelk­kai­lua? Niin­hän tämä ehdo­tet­tu rat­kai­su­kin tulee teke­mään, joten sii­nä mie­les­sä eroa ei tule olemaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Tuo funk­tioi­den keskittäminen/hajauttamien on aivan oikea toi­men­pi­de. Jokai­sel­la toi­min­nal­la on opti­mi­ko­ko kustannusten/palvelutason suh­teen .On tur­haa luo­da suurempia/pienempiä yksi­köi­tä vain peri­aat­teen vuoksi.

    Kun­tien aja­ma yhteis­toi­min­tae­lin on vas­taa­va orga­ni­soin­ti­mal­li, mut­ta kun jokai­nen kun­ta on itse­näi­nen toi­mi­ja niin toi­min­ta hal­vaan­tuu ensim­mäi­se­nä toimintapäivänä.

    Yksi kun­ta, jos­sa on eri taso­ja eri funk­tioil­le on hyvät.

    Mut­ta sanee­rauk­sen enim­mäi­nen peri­aa­te onkin ettei sanee­rat­ta­val­ta kan­na­ta kysyä miten sanee­ra­taan, muu­tos­ta vas­tus­te­taan joka tapauk­ses­sa ja dis­ku­tee­raus on ajan hukkaa.

    Kan­nat­taa kes­kit­tyä sii­hen miten toi­min­not jär­jes­te­tään funk­tioit uudes­sa mallissa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Uudel­la­mal­la esi­te­tään kah­dek­saa (tai yhdek­sää, mihin Hyvin­kää-Rii­hi­mä­ki nyt sit­ten las­ke­taan­kin) Kyl­lä sama pätee sovel­tu­vin osin nii­hin kaikkiin.

    Tar­koi­tin siis sitä, että kun koko Uusi­maa on suun­nil­leen samaa työs­sä­käyn­tia­luet­ta, niin mik­si ei teh­dä koko Uuden­maan kokois­ta suur­kun­taa, joka sit­ten pil­ko­taan pitäjiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Sel­vi­tyk­ses­sä Uuden­maan koh­dal­la lue­tel­laan tar­kas­ti eri­lai­set yhteis­toi­min­ta-alu­eet ja yhtei­set osa­keyh­tiöt. Mis­tä­hän syys­tä jäte­tään mai­nit­se­mat­ta HSL ja HSY, jot­ka molem­mat ovat oivia osoi­tuk­sia yhteis­työs­tä, joka on toi­mi­va ja joka nyky­kun­ta­ra­joil­la­kin voi­daan laa­jen­taa kun­kin kun­nan päätöksellä.

    Jouk­ko­lii­ken­ne mai­ni­taan, ja tuo­daan esil­le sen mer­ki­tys met­ro­po­lia­lu­eel­la suu­rem­pa­na kuin muu­al­la maassa.

    Jouk­ko­lii­ken­net­tä ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää var­ten ei tar­vit­se muo­ka­ta kuntarajoja. 

    ter­vei­sin
    HSL:n hal­li­tuk­sen varapuheenjohtaja,
    Oden vie­rus­ka­ve­ri hallituksessa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kepun vas­tus­tus on hiu­kan oudol­la poh­jal­la hei­dän vaa­ties­saan että kun­tien yhteen­liit­tä­mi­sen sijaan pitäi­si siir­tää ter­veys­toi­mi valtiolle/Kelalle/maakunnalle. Mitä heil­tä sil­loin jää sano­mat­ta on se, että tämän jäl­keen valtio/Kela/maakunta päät­tää ter­veys­kes­kus­ten ym. sijain­nis­ta — eikä nii­tä enää ole­kaan joka kunnassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Jos yksi­ka­na­vai­seen rahoi­tuk­seen joten­kin pääs­täi­siin, koko kun­ta­uu­dis­tus ei oli­si tar­peen. Tähän ei ilmei­ses­ti halu­ta tai voi­da kos­kea, kos­ka jos halut­tai­siin tai voi­tai­siin koko sot­kun kor­jaa­mi­nen oli­si aloi­tet­tu sii­tä. Tie­dät var­mas­ti minua parem­min mik­si. Ja itsea­sias­sa oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan näke­myk­se­si asiasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Nyt ollaan hirt­täy­dyt­ty lii­kaa kiin­ni tähän kun­taan ter­mi­nä ja alu­ee­na. Pitä­jäeh­do­tus on hyvä, mut­ta mitä jos asuu pitä­jän reu­nal­la ja toi­sen pitä­jän kes­kus­taan oli­si lyhyem­pi mat­ka? Pitää­kö men­nä sil­ti omaan pitäjään?

    Ei siis näin — pitä­jät (tai kau­pun­gin­osat) pitää raja­ta ole­mas­sa ole­viin taa­ja­miin ja kyliin — sen kokoi­siin, jois­sa voi­daan yllä­pi­tää pie­ni pitä­jä­val­tuus­to. Pitä­jän FYYSINEN kas­vu pitää pitää aisois­sa jot­ta syn­tyy tii­vi­tä kyliä ja pal­ve­lu­kes­kit­ty­miä sin­ne, mis­sä ihmi­set asu­vat. Maa­seu­tu on sit­ten raja­ton­ta ja maa­kun­nan tai suur­kun­nan hal­lus­sa. Haja-asu­tusa­luei­den asuk­kaat voi­vat sit­ten hakea pal­ve­lun­sa siel­tä mis­tä tyk­kää. Jos joku maa­seu­tu­ky­lä halu­aa hakea pitä­jän sta­tus­ta niin sen saa tehdä.

    Teh­tä­vät suur­kun­nan ja pitä­jien välil­lä pitää raja­ta siten, ettei NIM­BY-ilmiö pää­se rehottamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kir­joi­tan saman, min­kä olen tän­ne kir­joit­ta­nut aikai­sem­min­kin: hal­li­tus voi saa­da syr­jäi­set pik­ku­kun­nat liit­ty­mään toi­siin­sa talous­ruu­via kiris­tä­mäl­lä, mut­ta hal­li­tuk­sel­la ei ole kei­no­ja eikä eten­kään tah­toa pakot­taa Van­taa­ta ja Hel­sin­kiä tai Lem­pää­lää ja Tam­pe­ret­ta yhteen. Lisäk­si huo­maut­tai­sin, että monis­sa osis­sa maa­ta on jo teh­ty ne tär­keät kun­ta­lii­tok­set, jois­ta oikeas­ti saa­daan hyö­tyä (Sei­nä­jo­ki, Kok­ko­la, Oulu 2013, Kou­vo­la jne.).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Ei ker­ren­nyt mus­te kun­nol­la kui­vua esi­tyk­ses­tä kun Osmo sän­tää jo virit­te­le­mään uusia hallintohimmeleitä.

    Tär­kein­tä nyt oli­si miet­tiä ja suun­ni­tel­la miten pal­ve­lut ja toi­min­not näis­sä suu­rem­mis­sa kun­tayk­si­köis­sä jär­jes­te­tään, ja teh­dä hal­lin­to­mal­lit sit­ten sen mukaan miten ne tukee pal­ve­lu­jen tuot­ta­mis­ta kun­ta­lai­sil­le. Nyt men­nään p**** edel­lä puu­hun kun tär­kein huo­li näyt­tää ole­van miten mah­dol­li­sim­man monel­le kylä- tai kau­pun­gin­osa­po­lii­ti­kol­le saa­daan näper­rel­tä­vää päätöksenteossa.

    Yksi tär­keä asia kun­ta­hal­lin­non uudis­tuk­ses­sa oli­si rajoit­taa yhden hen­ki­lön jul­kis­ten luot­ta­mus­teh­tä­vien mää­rää. Nyt­hän samat hen­ki­löt istu­vat puo­leu­man­daa­til­la niin kun­nan­val­tuus­tos­sa, lau­ta­kun­nis­sa, maa­kun­ta­hal­lin­nos­sa, kun­tayh­ty­mien hal­lin­nos­sa, sai­raa­la­pii­rien hal­lin­nos­sa kuin kun­nal­lis­ten lii­ke­lai­tos­ten joh­dos­sa. Har­vain­val­taa pitää kar­sia. Ei sii­hen tar­vi­ta uusia him­me­lei­tä että saa­daan kan­san­val­taa lisät­tyä. Pitää vain vähen­tää puo­luei­den val­taa nimit­tää noi­ta mandaattipaikkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Ymmär­sin­kö oikein että kun­tia lii­te­tään ensin väki­sin yhteen ja sen jäl­keen ne pitäi­si jakaa uudel­leen pitä­jiin tai kau­pun­gi­no­siin? Eikö teh­tä­viä voi­si siir­tää suo­raaan maa­kun­nil­le kuten Ruot­sis­sa? Ja onko täs­sä taus­tal­la jotain reaa­li­po­liit­ti­sia syi­tä kuten kepu­lais­ten val­ta kunnissa?

    Kau­pun­kien kaa­voi­tuk­sen lisäk­si en kek­si muu­ta hyö­tyä suur­kun­nis­ta, kun jul­ki­sen puo­len fuusiot eivät yleen­sä vähen­nä byro­kra­ti­aa, pikem­min­kin päin­vas­toin. Tehok­kuu­den lisään­ty­mi­ses­tä ei myös­kään ole esi­tet­ty empii­ris­tä tie­toa epä­mää­räi­sen kes­tä­vyys­va­jeen lisäksi. 

    Suh­tau­tui­sin myös vaka­vas­ti arvos­te­tun oikeus­tie­tei­li­jän näke­myk­siin perus­tus­lais­ta, ei nii­tä hatus­ta vedellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kuun­te­lin tuos­sa Jär­vi­ra­dio­ta Poh­jan­maal­ta ja isän­nät oli­vat jo jaka­mas­sa lak­kau­tet­ta­vien varus­kun­tien kivää­rei­tä Hel­sin­kiin läh­ti­jöil­le. En kau­heas­ti ihmet­te­li­si, jos Väy­ry­nen saa­pui­si kar­va­lak­ki­lä­he­tys­tön nok­ka­mie­he­nä koh­ta puo­leen edus­kun­ta­ta­lon ovis­ta sisään.

    Ei ihan put­keen men­nyt tämän uudis­tuk­sen työs­tö Virk­kusel­ta ja muul­ta hal­li­tuk­sel­ta. Nyt tai­taa olla jo myö­häis­tä selit­tää mis­tä on kyse, kun kepun koneis­to on jo työn­sä teh­nyt. Tosin kun hal­li­tus­puo­lueil­la­kin on eri käsi­tys asiois­ta, niin kuka täs­sä enää pysyy kär­ryil­lä. No, nyt kai viral­li­ses­ti onkin se koh­ta mis­sä seli­te­tään mis­tä on kyse. Tosin tus­kin edes pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tapah­tuu mitään, jos hal­li­tus ei pys­ty asi­aa itse runnomaan. 

    Jos­kus mie­tit­tiin, että oli­si­ko kun­ta­by­ro­kra­tian leik­kaus vähän kuin trak­to­rin tulo maa­ti­loil­le: hom­mat sel­ke­nee ja tehos­tuu, mut­ta työ­pai­kois­sa käy kato. Kyy­ni­sem­pi puo­li minus­ta uskoo kepun pel­kää­vän enem­män tätä, kuin lähi­pal­ve­lui­den katoa­mis­ta. Toki on aika puusil­mäis­tä, jos teh­dään rajan­siir­to­ja ja sit­ten unoh­de­taan, että kun­nan ainoal­la lans­sil­la kes­tää useam­pi tun­ti kun­nan rajal­ta toiselle. 

    Vede­tään­kö­hän täs­sä nyt sit­ten kui­ten­kin jul­ki­set pal­ve­lut alas ja jos on varaa, niin ihmi­set saa­vat ostaa itse pal­ve­lun­sa. Kokoo­mus­lais­ten jär­keis­tys­pu­heet ovat yleen­sä tar­koit­ta­nut tämän suun­tais­ta. Mie­luum­min luo­pui­sin hiih­to­put­kis­ta, G‑museoista, heli­kop­te­ri­ken­tis­tä ja vaik­ka­pa urhei­lu­hal­leis­ta, jois­sa yri­te­tään teh­dä lap­sis­ta tule­via mil­jo­nää­re­jä. Urheil­la voi­si vuo­de­nai­ko­jen mukaan ja muu­ten­kin kun­ta voi­si pala­ta tuot­ta­maan perus­tar­pei­ta, ei niin kuin nyt, että poruk­kaa makaa yön­sä han­ges­sa ja toi­saal­la ostel­laan kol­men mil­joo­nan jää­kaap­pe­ja niil­le, jot­ka halua­vat hiih­del­lä kesällä.

    Vaa­ral­li­sia aiko­ja nämä lamat, kun Lip­po­sen­kin aika­na meni moni lap­si pesu­ve­den muka­na. Oli­si var­maan kan­nat­ta­nut pitää huo­li vero­poh­jas­ta ja toi­saal­ta estää veron­kier­to. Vih­reät­kin men­neet lii­kaa kokoo­muk­sen puhei­siin vero­tuk­sen siir­tä­mi­ses­tä työs­tä kulu­tuk­seen, kun se ei ole kui­ten­kaan tar­koit­ta­nut uusia työ­paik­ko­ja ei niin aka­tee­mi­sil­le ja toi­saal­ta val­tion vero­poh­jaa on syö­ty hyvin toi­meen­tu­le­vien olon hel­pot­ta­mi­sek­si. Ei sitä edes huo­mai­si, jos tulo­ve­roa välil­lä vähän nos­tet­tai­siin kes­ki- ja suu­ri­tu­loi­sil­la. Mut­ta tämä kun on taas sitä kommunismia.

    Hyvä sen­tään, että joku jos­sain sumpli kol­me kovaa uutis­ta yhdel­le päi­väl­le. Aika moi­nen viik­ko oli­si tul­lut, jos näi­tä oli­si tul­lut pit­kin viik­koa. Parem­pi näin, kuin löy­säs­sä hir­res­sä pitäminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. SDP sanou­tuu irti kun­ta­kar­tas­ta, Virk­ku­nen jät­täi­si sel­vi­tyk­sen mukai­sen uudis­tuk­sen sen varaan, “että kun­nat itse ymmär­tä­vät sen edut” ja Kes­kus­ta tyr­mää kai­ken (MTV3 uuti­set). Kui­ten­kin uudis­tus on kir­jat­tu hal­li­tus­oh­jel­maan, eikä kenel­le­kään pitä­nyt olla yllä­tys, että täy­sin vapaa­eh­toi­sil­la lii­tok­sil­la on nyt saa­vu­tet­tu se, mikä saa­vu­tet­ta­vis­sa oli; sii­tä­hän Paras-hank­kees­sa oli kyse.

    Itseä­ni nuo­re­na espoo­lai­se­na tur­haut­taa täl­lai­nen epä-älyl­li­nen pelaa­mi­nen, voi­si­ko jopa sanoa popu­lis­mi. Sano­taan yhtä, mut­ta ei var­mas­ti olla niin tyh­miä, että aja­tel­tai­siin samoin.

    Eivät­kö hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jat voi­si kokoon­tua neu­vot­te­le­maan sul­jet­tu­jen ovien taak­se hom­man sel­väk­si, jon­ka jäl­keen esiin­nyt­täi­siin mää­rä­tie­toi­si­na ja hyvil­lä yhtei­sil­lä argu­men­teil­la jul­ki­suu­des­sa. Ja ennen kaik­kea saa­tai­siin tämä ikui­suus­han­ke vih­doin liikkeelle!

    PS Vih­reis­tä, Kokoo­muk­ses­ta ja Vasem­mis­to­lii­tos­ta ei vie­lä mitään pahaa sanot­ta­vaa tämän suh­teen, pait­si että kokoo­mus oli­si saa­nut neu­vo­tel­la asias­ta eten­kin dema­rei­den kans­sa jo ennen kar­tan julkistamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Nina Knaa­pi­la: Mis­tä­hän syys­tä jäte­tään mai­nit­se­mat­ta HSL ja HSY, jot­ka molem­mat ovat oivia osoi­tuk­sia yhteis­työs­tä, joka on toi­mi­va ja joka nyky­kun­ta­ra­joil­la­kin voi­daan laa­jen­taa kun­kin kun­nan päätöksellä.

    Mikä­kö­hän sii­hen nyt esi­mer­kik­si on las­ket­tu aika, että saat­te sovit­tu sem­moi­ses­ta pik­kua­sias­ta kuin infra­kus­tan­nus­ten jako kau­pun­kien kesken?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Pil­ko­taan nuo tehot­to­mat yksi­köt ensin vähän tehok­kaam­mik­si. Sen jäl­keen mie­ti­tään tuo­ta alue­hal­lin­to­mal­lia uudes­taan. Minus­ta luon­te­vin­ta on irrot­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat Ete­lä-Suo­men alue­hal­lin­to­vi­ras­tos­ta ja Uuden­maan ELY:stä. Näin­hän se yleen­sä maa­il­mal­la tehdään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Uusi kun­ta­ja­ko vaik­kut­taa esi­kou­lu­lai­sen piir­rus­tus­har­joi­tuk­sel­ta. Oli­si kiva kuul­la perus­te­lut näille.

    Itse kan­na­tan yhden kun­nan jär­jes­tel­mää mitä tulee veron­kan­toon. Val­tio hoi­tai­si ter­vey­den­huol­lon jon­ka yksi­tyis­tä­mis­tä lisät­täi­siin, sekä eril­li­nen viras­to hoi­ta­maan lii­ken­nöin­tiä joka kil­pai­lut­tai­si sen. Vahus­ten­hoi­to voi­tai­siin myös yksi­tyis­tää sekä luo­da tehos­tet­tu­ja “hoi­va-aluei­ta” hoi­to­ko­tei­neen ja sai­rai­loi­neen. Kun­nat sit­ten sai­si­vat tas­a­puo­li­ses­ti asu­kas­lu­vun mukaan rahaa. Yri­tys ym verot kun­ta saa pitää mitä niis­tä nyt tuli­si nor­maa­liin tapaan (onko ne edes kun­na­lis­ve­ron alla?).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Alu­eel­li­nen iden­ti­teet­ti on monil­le tär­keä asia, jopa tär­keäm­pi kuin täs­sä ehdo­tet­tu­jen perus­kun­tien bud­jet­ti- tai pää­tös­val­lan laa­juus. Eikä se tar­koi­ta vain kylä­po­lii­tik­ko­jen näper­te­lyä. Maa­kun­nan laa­jui­sis­sa kun­nis­sa on nimit­täin vai­kea puhua pai­kan­ni­mis­tä. Sii­nä tar­vi­taan jokin väli­ta­so. Seu­ra­kun­tien kokoi­set alu­eet ovat ihmi­sil­le hel­pom­min hah­mo­tet­ta­via. Pitä­jä ehkä ter­mi­nä sopi­si maa­seu­dul­le, kau­pun­geis­sa sen pitäi­si olla joku muu. Kau­pun­gin­osa kuu­los­taa vie­lä nyt hie­man sup­peal­ta mää­ri­tel­mäl­tä alu­eel­le, joka voi olla täl­lä het­kel­lä koko­nai­nen kau­pun­ki. Perus­kun­nan ja alue­kun­nan vaih­toeh­toi­si­na nimi­tyk­si­nä voi­si olla myös lähi­kun­ta ja seutukunta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmon ehdo­tus kak­si­por­tai­ses­ta hal­lin­to­mal­lis­ta aina­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tun­tuu ainoal­ta jär­ke­väl­tä mal­lil­ta. Mik­si ihmees­sä se ei saa kaik­kien puo­luei­den kan­na­tus­ta? Tie­tääk­se­ni Ber­lii­nis­sä on juu­ri sel­lai­nen mal­li. Miten­kä­hän siel­lä menee? Joka tapauk­ses­sa aina­kin ter­vey­den­huol­los­sa on muu­tok­sia teh­tä­vä. Eli rahat ja pää­tök­sen­te­ko yhteen. Eikä kuten nyt eli kun­nat mak­sa­vat eri­kois­sai­raan­hoi­don, vaik­ka eivät voi vai­kut­taa poti­lai­den tut­ki­muk­siin ja hoi­toi­hin eikä hal­lin­toon­kaan (vaik­ka muka ovat­kin päättämässä).
    Samal­la ter­vey­den­huol­los­sa pitää siir­tyä yksi­ka­na­vai­seen rahoi­tuk­seen ja pitem­mäl­lä täh­täyk­sel­lä lopet­taa Kela-kor­vauk­set yksi­tyi­sel­tä ter­vey­den­huol­lol­ta, kuten THL vii­me tai tois­sa­vuon­na ehdotti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jep­pe. Koe­ta päättää.
    Jos arvos­tet­tu oikeus­tie­tei­li­jä sanoo, että teh­tä­vien siir­to maa­kun­nil­le vaa­tii 5/6 enem­mis­tön, ja tämä pitäi­si uskoa, aja­tuk­ses­ta kan­nat­ta­nee luopua.

    Ei oikeus­tie­tei­li­jät aina niin kau­hean oikeas­sa ole.

    Esim Sipoon pak­ko­lii­tok­ses­sa KHO näki pakol­li­sen kun­ta­lii­tok­sen lain­mu­kai­se­na, vaik­ka jokai­nen nyt jäl­ki­kä­teen kun alu­een toteut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia tut­ki­taan, voi tode­ta ettei KHO:n pää­tös perus­tu­nut oikei­siin tosiseikastoihin.

    Muis­tel­laan vie­lä nii­tä edel­ly­tyk­siä pakkoliitoksille:

    5 §
    Eri­tyi­set edel­ly­tyk­set kun­nan alu­een supis­tu­mi­ses­sa ja laajenemisessa 

    Kun­ta­jaon muu­tos, joka mer­kit­see kun­nan alu­een supis­tu­mis­ta tai laa­je­ne­mis­ta, mut­ta ei uuden kun­nan perus­ta­mis­ta tai kun­tien luku­mää­rän vähe­ne­mis­tä, voi­daan tehdä:

    1) jos min­kään asian­omai­sen kun­nan val­tuus­to ei vas­tus­ta muu­tos­ta; tai

    2) jos muu­tos ei vai­ku­ta min­kään kun­nan asu­kas­mää­rään yli vii­del­lä pro­sen­til­la tai pin­ta-alaan yli kym­me­nel­lä pro­sen­til­la las­ket­tu­na maapinta-alasta.

    Muu­toin 1 momen­tis­sa tar­koi­tet­tu kun­ta­jaon muu­tos voi­daan teh­dä vain eri­tyi­sen pai­na­vil­la 3 §:n mukai­sil­la edellytyksillä.”

    Ja se Val­tio­neu­vos­ton pää­tök­sen pai­na­va edel­ly­tys oli tämä:

    Hel­sin­gin kau­pun­ki on maan ainoan kan­sain­vä­li­ses­ti mer­kit­tä­vän met­ro­po­lia­lu­een kes­kus, jon­ka tasa­pai­noi­sen kehi­tyk­sen tur­vaa­mi­nen on koko maan edun mukaista.”

    Alu­een mer­ki­tyk­sen val­ta­kun­nan kehi­tyk­sen näkö­vink­ke­lis­tä voi­nee jokai­nen tode­ta vaik­ka­pa täs­tä artikkelista:

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/lounais-sipooseen_pitanee_rakentaa_myos_korkeita/

    tai täs­tä:

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinki_havittelee_asuntoja_ostersundomin_natura-rannoille/

    Todel­la olen­nais­ta val­ta­kun­nal­li­ses­ti että Sipoon Natu­ra-alu­eet tuhotaan:))

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Hen­ki­lös­tön mää­rä tus­kin las­kee, esi­merk­ke­jä enem­män tai vähem­män satun­nai­sis­ta kun­nis­ta ja kaupungeista

    Asu­kas­lu­ku 2011 / kun­nan hen­ki­lös­tö 2010
    Tur­ku 178670 / 13249 = 13,4
    Rai­sio 24567 / 1394 = 17,6
    Aura 3840 / 165 = 23,3
    Ori­pää 1423 / 71 = 20
    Espoo 252188 / 13611 = 18,5
    Hel­sin­ki 595212 / 39198 = 15,2
    Vaa­sa 60391 / 5872 = 10,3

    Näis­tä luvuis­ta on var­maan aika help­po pää­tel­lä että jos esi­tyk­sen mukaan vaik­ka­pa rai­sio ja aura lii­te­tään tur­kuun, niin hen­ki­lös­tön mää­rä ei todel­la­kaan tule las­ke­maan. Ja että todel­la pie­net­kin kun­nat voi­vat olla erit­täin tehok­kai­ta kun­nan hen­ki­lös­tö­mää­rän suhteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo las­kel­ma­kun­nan hen­ki­lös­tös­tä suh­tees­sa asu­kas­lu­kuun riip­pu täy­sin kun­nan toi­mia­las­ta, onko sil­lä sata­maa, ener­gia­lai­tos­ta, sai­raa­laa, omaa ter­veys­kes­kus­ta, perus­kou­lua. Kär­kö­läl­lä on alta kak­si­kym­men­tä kun­nan pal­koil­la ole­vaa, kos­ka kun­nal­la ei ole omaa toi­min­taa, vaan se ostaa kai­ken Hol­lo­lal­ta. Hol­lo­lal­la on vas­taa­vas­ti sit­ten enemmän.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Pitä­jä­mal­li aja­tuk­se­na kuu­los­taa mah­dol­li­ses­ti jopa toi­mi­val­ta sys­tee­mil­tä. Suo­rien vaa­lien kau­pun­gin­osa­val­tuus­tot ehkäi­si­vät val­lan kar­kaa­mis­ta kovin kau­as. Hel­sin­gis­sä val­ta on nykyi­sel­lään jo lii­an kau­ka­na ja pai­kal­li­nen iden­ti­teet­ti on kovin kau­ka­na. Vähän riip­puu sii­tä, mit­kä asiat ovat suur­pi­tä­jän pää­tän­tä­val­las­sa ja mitä muiden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Perus­on­gel­ma on se, että yri­te­tään rat­kais­ta mil­joo­na­kau­pun­gin ja maa­seu­tu­ky­län ongel­mia samal­la vasa­ral­la. Onko ole­mas­sa tyh­mem­pää tapaa teh­dä asioita?

    Itsel­lä­ni on koke­mus­ta lähin­nä pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta, eli kes­ki­tyn nyt siihen.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­lin­nos­sa on näh­däk­se­ni täl­lä het­kel­lä kak­si ongel­maa: yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ja lähi­de­mo­kra­tia. Pal­ve­lu­tuo­tan­non kan­nal­ta ei ole pas­kan ver­taa väliä, onko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la yksi vai vii­si kun­taa, asia­kas­poh­jaa on joka­ta­pauk­ses­sa riit­tä­väs­ti laa­jan pal­ve­lu­ver­kon ylläpitämiseksi.

    Yhdys­kun­ta­ra­ken­teen ja lähi­de­mo­kra­tian kan­nal­ta nykyi­set vii­si kun­taa on täs­mäl­leen vää­rä mää­rä. Nykyi­ses­sä mal­lis­sa yksi­köt ovat lii­an vah­vo­ja ja itse­näi­siä jot­ta todel­lis­ta yhteis­työ­tä tapah­tui­si, mut­ta toi­saal­ta kaa­voi­tus on aivan hanu­ris­ta kun kai­ken­maa­il­man nurk­ka­pat­rioo­tit pel­lei­le­vät asioil­la, joi­hin heil­lä ei pitäi­si olla mitään sanot­ta­vaa (esi­merk­ki­nä län­si­met­ro­pää­tök­sen pöy­tää­mi­nen vuo­si­kym­men­ten ajan). Toi­saal­ta yksi­köt ovat aivan lii­an suu­ria, että asuk­kaal­la oli­si yhtään mitään sana­val­taa yhtään mihin­kään. Itsel­lä­ni ei ole min­kään­lais­ta käsi­tys­tä sii­tä, kuka lähiym­pä­ris­tös­tä­ni päät­tää, vaik­ka olen­kin uskoak­se­ni kes­ki­mää­räis­tä kiin­nos­tu­neem­pi asias­ta. Kehi­tys­hank­keis­ta luen leh­des­tä kun asias­ta on jo päätetty.

    Itse näki­sin alu­eel­la mie­lui­ten yhden vah­van perus­kun­nan, joka rahoit­taa ja päät­tää kai­kes­ta, mut­ta sen ala­puo­lel­le ohjaa­vaan roo­liin hyvin pien­ten aluei­den “kylä­val­tuus­tot”, joil­la ei tar­vit­si­si olla palk­kaa nos­ta­vaa hen­ki­lö­kun­taa ollen­kaan ja jon­ka “val­tuu­te­tut” kokoon­tui­si­vat vain tar­peen vaa­ties­sa. Tämä kylä­val­tuus­to voi­si vaa­tia alu­eel­li­sia paran­nuk­sia esi­mer­kik­si kou­lui­hin tai katujen/puistojen kun­nos­sa­pi­toon. Kylä­val­tuus­toil­le voi­si antaa mah­dol­li­suu­den kel­lut­taa oman alu­een­sa vero­pro­sent­tia vaik­ka yhden yksi­kön ver­ran, jol­la siis voi­si sit­ten sää­tää kai­ken­lais­ta pien­tä ja kivaa naa­pu­rei­den kans­sa. Kylä­ta­son pal­ve­lu­pa­ran­nuk­set voi­tai­siin sit­ten kilpailuttaa/tuottaa alue­ta­son byro­kraat­tien toi­mes­ta, kylä­ta­son tar­vit­si­si ainoas­taan päättää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Tuo­ma­sO:
    SDP sanou­tuu irti kun­ta­kar­tas­ta, Virk­ku­nen jät­täi­si sel­vi­tyk­sen mukai­sen uudis­tuk­sen sen varaan, “että kun­nat itse ymmär­tä­vät sen edut” ja Kes­kus­ta tyr­mää kai­ken (MTV3 uutiset).

    Eivät­kö hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­jat voi­si kokoon­tua neu­vot­te­le­maan sul­jet­tu­jen ovien taak­se hom­man sel­väk­si, jon­ka jäl­keen esiin­nyt­täi­siin mää­rä­tie­toi­si­na ja hyvil­lä yhtei­sil­lä argu­men­teil­la jul­ki­suu­des­sa. Ja ennen kaik­kea saa­tai­siin tämä ikui­suus­han­ke vih­doin liikkeelle!

    Poli­tiik­ka vaan ei tai­da toi­mia näin. Ei äänes­tä­jä sii­hen aina­kaan täy­sin sitou­du, vaik­ka se onkin kir­jat­tu hal­li­tus­oh­jel­maan. Pitää vas­tus­taa, jot­ta ei oltai­si täy­sin puo­les­ta, ja siten väl­te­tään epä­suo­sio. Toi­voi­sin tosin itse, että dema­rit myös sei­soi­si­vat kun­ta­uu­dis­tuk­sen taka­na ja perus­te­li­si­vat sen jämä­käs­ti niil­lä hyvil­lä asioil­la, joil­la sitä voi perustella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo las­kel­ma­kun­nan hen­ki­lös­tös­tä suh­tees­sa asu­kas­lu­kuun riip­pu täy­sin kun­nan toimialasta… 

    Par­haa­seen teho/paino suh­tee­seen pääs­tään 10 000 — 40 000 asuk­kaan kun­nis­sa. Tuo­ta pie­nem­mil­lä on vai­keuk­sia rahoi­tuk­sen kans­sa, jos tapah­tuu jotain poik­kea­vaa. Tuo­ta suu­rem­mat taas vaa­ti­vat hyvin moni­por­tai­sen, tehot­to­ma ja kal­liin hallinnon. 🙁

    Osmo, olet täy­sin oikeas­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­lin­to­mal­lis­ta. Se tulee olla kak­si­por­tai­nen: pää­kau­pun­ki­seu­dun alue­hal­lin­to, joka hoi­taa sekä AVI:n, ELY:n että muut alu­eel­li­set teh­tä­vät ja sen alle kun­ta­verk­ko. Nyt suun­ni­tel­mas­sa on nel­jä por­ras­ta! 😀 Sitä ei voi kukaan pitää jär­ke­vä­nä himmelinä. 

    Nyt esi­te­tyt kun­ta­mal­lit hais­kah­ta­ta­vat osaop­ti­moin­nin mak­si­moin­nil­ta. 😀 😀 😀 Tavoit­tee­na ole­va vir­ka­mie­sar­mei­jan pie­nen­tä­mi­nen onnis­tu vain pilk­ko­mal­la suu­ret yksiköt!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Ennen (50-luvul­la) oli pitä­jiä, kaup­pa­loi­ta, kau­pun­ke­ja, kir­kon­ky­liä, pelk­kiä kyliä. Sit­ten alkoi maa­lais­kun­tien kau­pun­gist­mi­nen aina­kin nimis­sä. Mitä­kö­hän tämän muu­tok­sen jäl­keen teh­dään pitä­jien pomoil­le jot­ka halua­vat kau­pun­gin­joh­ta­jak­si; anne­taan­ko yli­por­mas­te­rin arvo­ni­mi koko elinajaksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Kii­tos täs­tä Osmo! Olet­ko tutus­tu­nut Kes­kus­ta­nuor­ten kan­na­not­tee­seen aihees­ta? Täs­sä­pä link­ki: http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/ajankohtaiset/?bid=872

    Poh­jois-Kar­ja­las­sa näki­sin täl­lä mal­lil­la ole­van hyvät mah­dol­li­suu­det vas­ta­ta pait­si raken­teel­li­sen uudis­tuk­sen tar­pee­seen, myös huo­leh­tia lähi­de­mo­kra­tian ja kan­sa­lais­ten osal­lis­tu­mis- ja vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sien toteutumisesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo kes­kus­ta­nuor­ten mal­li kat­soo asi­aa vain maa­lais­kun­tien kan­nal­ta, mut­ta ei rat­kai­se kau­pun­ki­seu­tu­jen sisäis­tä kun­tien mii­nus­sum­ma­kil­pai­lua. Mal­lis­ta puut­tuu rahoi­tus­ra­ken­ne. Tämä kau­pun­ki­seu­tu­jen ongel­ma on var­si­nai­nen ongel­mam­me. Jos pie­net maa­lais­kun­nat halua­vat yrit­tää omil­laan, se ei oikeas­taan muil­le kuulu.
      Mut­ta sanoi­han puo­lu­een puheen­joh­ta­ja Mari Kivi­nie­mi eilen, ettei kau­pun­ki­seu­tu­jen ker­man­kuo­ri­ja­kun­nat tee mitään vää­rää. Jos ker­man­kuo­rin­nal­la lihoo, on se vain osoi­tus kun­nan elin­voi­mai­suu­des­ta. Se oli mel­koi­nen muu­tos Kes­kus­tan tähä­nas­ti­seen poli­tiik­kaan, jos­sa puo­lue on vaa­ti­nut hal­li­tus­ta teke­mään ensin jotain Kau­niai­sil­le, ennen kuin menee sork­ki­maan muu­ta maata.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Jos minun pitää vali­ta kah­den kak­si­ta­soi­sen mal­lin välil­lä, mal­lin jos­sa on yksi suu­ri kun­ta ja sen alla kun­na­no­sien itse­hal­lin­toa, ja mal­li jos­sa on mon­ta pien­tä kun­taa ja nii­den pääl­lä yhteis­työ­tä, valit­sen empi­mät­tä jäl­kim­mäi­sen. Perus­syy on se, että val­ta pitää ank­ku­roi­da alas tai se kato­aa siel­tä. Val­lal­la on tai­pu­mus kes­kit­tyä ja kado­ta kan­sa­lais­ten ulot­tu­mat­to­miin. Siis­pä sido­taan se poh­jaan kiin­ni. Perus­yk­sik­kä voi olla pie­ni­kin, tai suu­rem­pi (esim. Hel­sin­ki), jos kan­sa­lai­set koke­vat sen edus­ta­van itse­ään luon­te­vas­ti ja kat­so­vat voi­van­sa vai­kut­taa asioi­hin­sa sen puitteissa.

    Kak­si­por­tai­ses­sa mal­lis­sa ylem­pi ker­ros voi olla joko kiin­teäs­ti sovit­tu tai tapauks­koh­tai­ses­ti sovit­ta­vis­sa. Uskon että tapaus­koh­tai­ses­ti sovit­ta­vis­sa ole­va mal­li antaa dynaa­mi­sem­man ja sik­si usein toi­mi­vam­man lop­pu­tu­lok­sen. Puh­taas­sa komen­to­suh­tees­sa komen­not voi­vat tul­la suo­raan val­tion tasol­ta, ja sii­nä kiin­teä komen­to­suh­de toi­mii. Mut­ta sil­loin kun kun­nat toteut­ta­vat omia pal­ve­lui­taan yhteis­työs­sä, mah­dol­li­suus hank­kia pal­ve­lut valit­se­mal­taan tahol­ta pää­sään­töi­ses­ti paran­taa pal­ve­lui­den tasoa. Tie­ten­kään kuvio­ta ei pidä vaih­taa joka vuo­si, mut­ta peri­aat­teel­li­nen mah­dol­li­suus sii­hen pitää kuvion ter­vee­nä. Tilan­teis­sa jois­sa vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ ei täl­lä taval­la toi­mi, epäi­len että tar­vi­taan­kin jo val­tion tasol­ta tule­via pää­tök­siä ja ohjaus­ta (ei siis palk­ko­liit­to­ja, vaan sel­vät tas­a­puo­li­set peli­sään­nöt ja komen­not ylhäältä).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Kun­ta­uu­dis­tuk­sen tar­ve ilmei­ses­ti tun­nus­te­taan laa­jal­ti, myös oppo­si­tion pii­ris­sä. Kau­pun­ki­seu­duil­ta pitää saa­da pois hai­tal­li­nen vero­kil­pai­lu, ja maan­käy­tön ja ter­vey­den­hoi­don suun­nit­te­lu pitää saa­da yhtei­sen pää­tök­sen­teon alai­suu­teen. Maa­seu­dul­la puo­les­taan tar­vi­taan nykyi­siä kun­tia isom­pi väes­tö­poh­ja ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mi­seen. Osmo poh­tii kir­joi­tuk­ses­saan edel­lä kah­ta vaih­toeh­toa toteut­taa uudis­tus: (a) perus­kun­nat säi­ly­vät, mut­ta veron­kan­to ja osa vel­vol­li­suuk­sis­ta siir­re­tään muo­dos­tet­ta­vil­le isom­mil­le alue­kun­nil­le, tai (b) teh­dään isom­mat perus­kun­nat, mut­ta muo­dos­te­taan nii­den alle pitä­jät, joil­la on val­taa pai­kal­li­sis­sa kysymyksissä. 

    Näin maal­li­kon näkö­kul­mas­ta kat­soen molem­mil­la tavoil­la kai voi­tai­siin pääs­tä kuta­kuin­kin saman­kal­tai­seen lop­pu­tu­lok­seen, aina­kin peri­aat­tees­sa. Jäl­kim­mäi­ses­sä tavas­sa on se etu, että tar­jou­tui­si mah­dol­li­suus jär­jes­tää koko hal­lin­to uudes­taan, eli kar­sia tur­haa byro­kra­ti­aa kai­kil­la tasoil­la. Myös nyt jul­ki­tul­lut vir­ka­mies­työ­ryh­män esi­tys lie­nee lähem­pä­nä jäl­kim­mäis­tä tapaa. Vir­ka­mies­työ­ryh­män esi­tyk­seen ja sii­tä käy­tyyn kes­kus­te­luun poh­jau­tuen näen kui­ten­kin kak­si vaa­raa, joi­den vuok­si uudis­tus voi epä­on­nis­tua siten, että sen avul­la ei saa­da tavoi­tel­tu­ja hyötyjä.

    Ensim­mäi­nen uhka on se, että tur­hia raken­tei­ta ei kar­si­ta­kaan, vaan uusis­sa­kin lii­tok­sis­sa kun­tien hen­ki­lö­kun­nal­le taa­taan käsit­tä­mä­tön vii­den vuo­den irti­sa­no­mis­suo­ja, joka joh­taa vero­ra­ho­jen haas­kauk­seen (eikä tuli­si kuu­loon­kaan esim. yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la). Ylen mukaan SDP:n Back­man oli­si jo sano­nut, että irti­sa­no­mi­sia ei tule. Sit­ten ei kyl­lä tule sääs­tö­jä­kään, ja pahoin pel­kään, että sääs­tö­jä ei ala tul­la vii­den vuo­den siir­ty­mä­ajan jäl­keen­kään, jos nii­tä ei nyt teh­dä samal­la ryti­näl­lä kuin uudet kun­nat muo­dos­te­taan. Pahim­mil­laan tur­hat byro­kraat­ti­set raken­teet ja toi­min­ta­ta­vat ehti­vät vii­des­sä vuo­des­sa muo­tou­tua pysyviksi.

    Toi­nen uhka on se, että kak­si­ta­soi­nen mal­li ei rii­tä­kään, vaan tar­vi­taan useam­pi taso, kos­ka esi­te­tyt noin 70 kun­taa ovat edel­leen lii­an pie­niä ter­vey­den­hoi­to­yk­si­köik­si, mut­ta lii­an iso­ja lähi­de­mo­kra­tian ja pai­kal­li­sen pää­tök­sen­teon kan­nal­ta. Eli edel­leen­kin esim. isom­pia kes­kus­sai­raa­loi­ta tulee ole­maan vähem­män kuin kun­tia, ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa tar­vi­taan sekä kun­tia alem­pi pää­tök­sen­teon taso (pitä­jät) että ylem­pi taso (jon­kin­lai­set sai­raan­hoi­to­pii­rit). Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa ter­vey­den­hoi­dos­ta vas­taa­vat maa­kä­rä­jä­kun­nat (vas­tan­nee Osmon “alue­kun­tia”) ja näi­tä maa­kä­rä­jä­kun­tia (“lands­ting”) on vain 20, vaik­ka maa on Suo­mea isom­pi ja väki­rik­kaam­pi. Muun muas­sa Kes­kus­tan enti­nen kun­ta­mi­nis­te­ri Töl­li on tain­nut tode­ta luvun 20 ole­van sopi­va ter­vey­den­hoi­don hal­lin­to­yk­si­köi­den mää­rä Suo­mes­sa. Oli­si­ko meil­lä siis täs­sä­kin jotain opit­ta­vaa Ruotsilta?

    Oli­si todel­la ikä­vää, jos kes­tä­vyys­va­jeen hoi­ta­mi­sek­si teh­ty kun­ta­uu­dis­tus vain lisäi­si­kin hal­lin­to­por­tai­ta ja byrokratiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Juho Laa­tu, juu­ri tuol­lai­nen sinun ehdot­ta­ma­si mal­li meil­lä on täl­lä het­kel­lä käy­tös­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ja se ei toi­mi kaa­voi­tuk­ses­sa, jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­ses­sä eikä terveyspalveluissa.

    Eli miten ehdo­tat sitä parannettavan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Jaak­ko Säre­lä:
    Juho Laa­tu, juu­ri tuol­lai­nen sinun ehdot­ta­ma­si mal­li meil­lä on täl­lä het­kel­lä käy­tös­sä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ja se ei toi­mi kaa­voi­tuk­ses­sa, jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­ses­sä eikä terveyspalveluissa.

    Eli miten ehdo­tat sitä parannettavan?

    Itse asias­sa nojai­len hie­man sii­hen suun­taan, että hal­li­tuk­sen kun­ta­uu­dis­tuseh­do­tuk­sis­sa ei ole oikein pää­tä eikä hän­tää, ei pää­kauo­un­gin eikä syr­jä­seu­tu­jen kannalta.

    Hel­sin­gin seu­dul­la on kyl­lä joi­tain ongel­ma­koh­tia, joi­ta voi­si yrit­tää paran­taa. Täs­sä pari esimerkkiä.

    1) Rik­kai­den asuk­kai­den kalas­te­lun ja köy­hien vält­te­lyn näen ylei­se­nä tulon­ja­ko-ongel­ma­na. Vero­tus­käy­tän­tö­jä voi­si paran­nel­la sii­hen suun­taan, että kalas­te­lu ja vält­te­ly ei oli­si niin kan­na­ta­vaa kuin nyt (rajo­jen siir­to ei täs­sä auta).

    2) Yhtei­sis­tä lii­ken­ne­rat­kai­suis­ta, esi­mer­kik­si met­ros­ta voi olla vai­kea sopia. Jos kyse on val­ta­kun­nal­li­ses­ti tai alu­eel­li­ses­ti tär­keäs­tä rat­kai­sus­ta, val­tio voi tul­la väliin ja pakot­taa kun­nat yhteis­työ­hön. Vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ on toki parem­pi. Pai­kal­li­set lii­ken­ne­rat­kai­sut voi­si­vat siis olla pai­kal­lis­ta, mut­ta laa­jem­mat kuviot val­tion val­von­nas­sa. Täs­sä paran­nus­ta voi­si tul­la sii­nä, että val­tio mää­rit­te­li­si roo­lin­sa tar­kem­min. Kun­ta­lii­tok­set eivät ole täl­lais­ten yksit­täis­ten asioi­den vuok­si tarpeen.

    3) Kaa­voi­tus menee lii­ken­teen tapaan. Jos on joi­tain yli­kun­nal­li­sia tar­pei­ta, val­tio voi ottaa kan­taa (tai maa­kun­ta­kin, jos väli­por­ras on sopi­vam­pi). Kun­ta­lii­tok­sia ei yksit­täis­ten asioi­den vuok­si tar­vit­se muodostaa.

    Monis­sa tapauk­sis­sa, kuten noi­den vero­tuson­gel­mien koh­dal­la, kun­ta­koon kas­vat­ta­mi­nen siir­täi­si vain ongel­mat uudel­le kun­ta­ra­jal­le. Sekään ei oli­si onnel­li­nen tilan­ne, että pää­kau­pu­ki­seu­dun rik­kaim­mat kun­nan lii­tet­täi­siin yhteen, ja ne sit­ten kil­pai­li­si­vat (toden­nä­köi­ses­ti var­sin menes­tyk­sek­kääs­ti) rik­kaim­mis­ta asuk­kais­ta köy­hem­pien naa­pu­ri­kun­tien ja koko muun Suo­men kans­sa. Ongel­ma on koko val­ta­kun­nan tulon­ja­ko-ongel­ma, ei vain Hel­sin­gin kiusaan­tu­nei­suut­ta sii­tä, että jot­kin naa­pu­ri­kun­nat ovat onnis­tu­neet haa­li­maan rik­kai­ta vie­lä Hel­sin­kiä­kin paremmin.

    Kor­jauseh­do­tuk­se­ni on siis nykyi­sen suur­kun­ta­suun­tauk­sen unoh­ta­mi­nen perus­teet­to­ma­na. OS:n kak­si­ta­soi­sen mal­lin toteut­tai­sin kun­tien väli­si­nä yhteis­työ­hank­kei­na (ilman alu­eel­lis­ta vero­tusoi­keut­ta, ilman pak­koa kuu­lua pysy­väs­ti johon­kin tiet­tyyn ryh­mit­ty­mään, vapau­del­la hoi­taa eri asiat eri yhte­si­työ­part­ne­rei­den kans­sa) — siis juu­ri niin kuin on nyt­kin toi­mit­tu. Lop­pui­hin ongel­miin luon­nos­te­lin vas­tauk­sia yllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On se hie­noa. Jot­ta pai­kal­li­nen demo­kra­tia säi­lyi­si, ote­taan val­ta pois kun­nil­ta ja pan­naan val­tio päät­tä­mään asiois­ta kun­tien puo­les­ta. Ja pää­tös­val­ta pysyi lähel­lä kansalaisia?

    Hyvä mal­li on ehkä sel­lai­nen, jos­sa val­tao­sa asiois­ta pää­te­tään lähel­lä kan­sa­lai­sia. Val­ta­tei­den ja rau­ta­tei­den vedos­sa yksit­täi­sil­lä kun­nil­la ei ole pal­jon sanot­ta­vaa, ja ehkä hyvä niin, sil­lä kes­kus­te­luis­ta voi­si tul­la loput­to­mia. Pitää vain osa­ta vetää raja sii­hen, mis­sä val­tio jou­tuu otta­maan kan­taa joko pysy­vi­nä ylei­si­nä peri­aat­tei­na tai tapaus­koh­tai­sel­la ohjaa­mi­sel­la. Val­tion roo­lia ei voi koko­naan välttääkään.

    Väli­por­ras voi yrit­tää ottaa osan val­tion roo­lis­ta itsel­leen, mut­ta sen­kin ylä­puo­lel­le jää vie­lä val­tion rooli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.