Mihin panna 400 000 uutta asukasta?

 Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvalehdessä

========

Uuden­maan asukaslu­vun arvioidaan nou­se­van yli 400 000 asukkaal­la vuo­teen 2035 men­nessä. Tästä puo­let  on tulee syn­tyvyy­den enem­myy­destä, kol­mannes maa­han muu­tos­ta ja kuu­dennes muu­tos­ta muual­ta Suomes­ta. On help­po ennus­taa kaupungis­tu­misen jatku­van, sil­lä Suo­mi on EU:n maaseu­tu­val­taisin maa. Helsin­gin seudulle muut­taisi asukkai­ta enem­män ja nopeam­min, jos olisi asun­to­ja joi­hin muut­taa. Muut­topaine näkyy asun­to­jen hinnoissa.

Kos­ka vielä asum­isväljyyskin jatka­nee kasvuaan, tarvi­taan Helsin­gin seudulle paris­sa vuosikymme­nessä lisää asun­to­ja saman ver­ran kuin niitä on nyt Helsin­gin kaupun­gin alueel­la. Pienem­mistäkin asioista Suomes­sa väitel­lään kuin siitä, mihin täl­lainen määrä rak­en­tamista sijoit­tuu. Jostain syys­tä yhdyskun­tarakenne nousee keskustelu­un vas­ta kun oma lähivirk­istysalue on uhat­tuna. Aika pienel­lä melul­la on valmis­tel­tu maakun­takaavaa, jon­ka ainakin pitäisi ohja­ta tule­vaa rakentamista.

Helsin­gin seudun yhdyskun­tarakenne on pahasti hajon­nut. Maa­ta kyl­lä riit­tää tuh­lat­tavak­si, mut­ta laa­jalle levin­nyt kaupun­ki toimii huonos­ti. Se tekee asumis­es­ta kalli­im­paa sekä lähel­lä keskus­taa että kauem­pana. Liikku­mi­nen paikas­ta toiseen vaatii paljon aikaa, ben­saa ja  rahaa sekä asfaltil­la peit­et­tyä maa­ta. Helsin­gin seudul­la käytetään ihmis­ten liikut­tamiseen paikas­ta toiseen kaksinker­tais­es­ti ener­giaa tavanomaisi­in euroop­palaisi­in kaupunkei­hin verrattuna.

Huono kaupunki­rakenne on myös elinkei­nop­o­li­it­ti­nen ongel­ma. Palveluelinkeinot eivät men­esty, kun asukkaiden lähel­lä on vähän palvelu­ja ja palveluyrit­täjän lähel­lä on vähän asukkai­ta. Kaupunkiseu­tu­jen kil­pailukykyä koske­vat tutkimuk­set osoit­ta­vat, että suuret ja monipuoliset työ­markki­na-alueet men­estyvät maail­mal­la parem­min kuin pienet. Osaamiseen perus­tu­vas­sa yri­tys­toimin­nas­sa tarvi­taan paljon erikois­tunut­ta osaamista pienel­lä alueel­la tiivi­is­sä kanssakäymisessä keskenään. Se on mah­dol­lista vain, jos väkeä on paljon. Helsin­gin seudun miljoona asukas­ta on kan­sain­välisi­in kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna vähän. Pienu­u­den hait­taa pahen­taa hajaan­tunut yhdyskun­tarakenne. Vähäi­nen joukko on vielä kaukana toisistaan.

 

Ihmis­ten asuin­toiveista saadaan kyse­ly­tutkimuk­sis­sa ris­tiri­itaisia tieto­ja. Enem­mistö halu­aisi asua väljäl­lä omakoti­ton­til­la, mut­ta toisaal­ta lähel­lä kaikkea. Asun­to­jen hin­nat anta­vat real­is­tisem­man kuvan asum­is­toiveista. Var­maankin sitä, mis­tä ollaan valmi­it mak­samaan enem­män, halu­taan enem­män. Emme tee mitään tiedol­la, kuin­ka moni halu­aisi asua Töölössä, mut­ta asun­to­jen hin­nat ker­to­vat, että use­ampi halu­aisi kuin pystyy. Töölömäistä asum­ista kan­nat­taa siis rak­en­taa lisää – ja rakennetaankin.

Asumisen kalleus ajaa ihmisiä muut­ta­maan Helsingistä kehyskun­ti­in. Väite johtaa harhaan. Joidenkin on muutet­ta­va kehyskun­ti­in, kos­ka lähempänä ei ole tarpeek­si asun­to­ja.  Hin­ta ei syn­nytä muut­ta­jien vir­taa vaan valikoi, ketkä joutu­vat muut­ta­maan kauas. Asumisen hin­taa sään­nöstelemäl­lä ei tulisi lisää tilaa. Vähem­män väkeä Helsinki­in mah­tu­isi, jos ihmisil­lä olisi varaa asua väljemmin.

Toki jotkut halu­a­vat aidosti asua kaukana kehyskun­nis­sa, mut­ta hin­nat pal­jas­ta­vat, että lähem­mäs olisi tuli­joi­ta, jos mah­tu­isi. Helsinki­in ja muille keskeisille paikoille pitäisi siis rak­en­taa lisää.

Mon­es­sa euroop­palaises­sa kaupungis­sa läh­es kaik­ki rak­en­t­a­mi­nen keskitetään raidey­hteyk­sien varaan. Näin tehdään esimerkik­si Kööpen­ham­i­nas­sa ja Ams­ter­damis­sa. Jos näin tehtäisi­in Helsin­gin seudul­la, tarvit­taisi­in raitei­ta ja niiden rak­en­t­a­mi­nen mak­saa. Kyse olisi mil­jardeista. Voi kuu­lostaa paljol­ta, mut­ta se on vähän.

Kaavail­tu asun­to­tuotan­to mak­saa suun­nilleen 50 mil­jar­dia. Tähän ver­rat­tuna raidein­vestoin­nit oli­si­vat pikku­ra­haa, noin 100 euroa asuin­neliötä kohden. Pelkästään velvoite rak­en­taa pysäköin­tipaikko­ja nos­taa asun­to­jen hin­taa kan­takaupungis­sa 500 eurol­la asuin­neliötä kohden. Ellei raken­neta raitei­ta, pitää investoi­da moot­toritei­hin, ja se on vielä kalli­im­paa. Helsingis­sä aio­taan upot­taa pelkästään kah­teen Itäväylän risteyk­seen neljän­nesmil­jar­di euroa.

Raiteit­ten äärelle keskit­tämisen esteenä ei ole raha vaan kateus. Se syr­jisi maan­omis­ta­jia, joiden maat eivät ole raitei­den ulot­tuvis­sa. Jokainen kun­ta pitää kas­vavaa asukaslukua tavoit­teenaan, eivätkä raiteet yllä joka kuntaan.

Tas­a­puolisu­un on huono lähtöko­h­ta kaavoituk­selle. Maan­omis­ta­jien haaveile­mis­sa myyn­tivoitois­sa on kyse pikku­ra­hoista ver­rat­tuna huonon yhdyskun­tarak­en­teen tuot­tami­in hait­toi­hin. Asum­ista ei pidä sirotel­la ympäri­in­sä tas­a­puolisu­u­den nimis­sä. On toisaal­ta kohtu­ullista, että ne onnen­pekat, joiden pel­lon arvo satak­er­tais­tuu uuden ratay­htey­den ansioista, osal­lis­tu­vat raitei­den rak­en­tamiseen rakennusmaamaksulla.

Mitään jät­timäisiä raidein­vestoin­te­ja ei edes tarvi­ta. Maakun­takaa­van laati­joil­la on erikoinen pul­ma. Muut­ta­jia tarvit­taisi­in vielä paljon enem­män täyt­tämään maan­omis­ta­jien ja kun­tien haaveet uusista asuinalueista. Kun­tien välisen tas­a­puolisu­u­den var­jelu on johta­mas­sa sel­l­aiseen jär­jet­tömyy­teen, ettei edes jo valmi­iden tai rak­en­teil­la ole­vien raitei­den var­relle voi­da osoit­taa riit­tävää asu­tus­ta, kos­ka asukkai­ta ei riit­täisi rataverkon ulkop­uolisi­in kun­ti­in. Eihän tämä noin voi olla!

 

Halu­a­vatko kaik­ki asua raideli­iken­teen var­rel­la? Eivät kaik­ki, mut­ta tarpeek­si moni halu­aa. Raidey­hteys ei tarkoi­ta ker­rostalo­sum­mia. Myös Kau­ni­ainen on rak­en­tunut ase­man ympärille.

Kansalais­ten toiveen pien­talosta keskeisel­lä paikalla voi toteut­taa junaan, metroon tai pikaratikkaan nojaavas­sa puu­tarhakaupungis­sa, jos­sa kaikil­la on käve­ly­mat­ka kaup­paan, koulu­un ja ase­malle. Tämä ei mah­dol­lista puolen hehtaarin tont­te­ja, mut­ta tuli­joi­ta riit­tää keskieu­roop­palaistyyp­pisille pien­taloalueille aivan tarpeeksi.

Hin­nat pal­jas­ta­vat, että tarvit­semme toisaal­ta lisää kan­takaupunki­maista asum­ista ja toisaal­ta kohta­laisen hyvil­lä paikoil­la lähel­lä palvelu­ja sijait­se­via pien­taloaluei­ta. Emme tarvitse ker­rostalolähiöitä emmekä irral­lisia omakotiläm­päre­itä keskel­lä savipel­to­ja. Huonoa ei kan­na­ta rak­en­taa vain, jot­ta se olisi hal­paa. Kun raken­netaan hyvää mut­ta tarpeek­si, hyvä asum­i­nen on kaikkien ulottuvilla.

 

 

 

 

 

 

 

41 vastausta artikkeliin “Mihin panna 400 000 uutta asukasta?”

  1. Asumiskus­tan­nuk­set ovat nykyisel­lään kaupungeis­sa paljon korkeam­mal­la kuin maal­la, mikä mielestäni on tulkit­tavis­sa niin, että yksit­täisen ihmisen on “järkeväm­pää” rak­en­taa sinne mis­sä se on edullista. Mik­sipä asia ei voisi olla niinkin, että rak­en­t­a­mi­nen taa­ja­ma-alueelle olisi helpom­paa kuin met­sän keskelle?

  2. Hyvä kir­joi­tus, mut­ta poim­it luvut mis­tä parhait­en sopii:

    - Kan­takaupungista pysäköintikulut
    — Pääkaupun­gin pääväylän päiv­i­tyk­set vas­taa­maan jo raken­net­tu­ja neliötä.
    — Tyhjältä pel­lol­ta raidekustannukset

    Kan­natan vah­vasti aja­tus­ta Kes­ki-Euroopan kaltais­es­ta tiivistä ja kau­nista pien­talokaupunkista ja ‑kylästä. Se voidaan toteut­taa upeasti raiteen var­relle, mut­ta hyvin toimivia esimerkke­jä on myös rak­en­tamis­es­ta suuren moot­tori­tien varteen.

  3. Aika kova kysyn­tä oli myös myös vehreässä 50-luvun lähiössä sijait­sev­as­ta 3h + k ker­rostaloasen­nos­ta. Myimme pari vuot­ta sit­ten oman asun­tomme Pohjois-Haa­gan van­has­ta osas­ta vuorokaudessa ja saimme kolme tar­jous­ta yli pyyn­ti­hin­nan. Kaupunki­in aset­tumas­sa ole­vat nuoret par­it tarvit­se­vat juuri tuon­laisia vai­h­toe­hto­ja. Osta­jat oli­vat hyvin koulutet­tu­ja urheilua har­ras­tavia alle kolmekymp­pisiä. Juuri niitä, mitä Osmo aikaisem­min halusi Hitasil­la houkutel­la. Ker­rostalolähiöitä on mon­en­laisia. En nyt ymmär­rä Osmon kom­ment­tia, että emme tarvit­sisi kerrostalolähiöitä.

  4. Mik­si etä­työmah­dol­lisu­ut­ta ei käytetä nyky­istä selvästi enem­män hyväk­si? Use­at asiantun­ti­jatyöt pystytään nyky­isin hoita­maan etä­työnä. Täl­löin omakoti­ta­lo jär­ven ran­nal­la ja työ­paik­ka Helsin­gin keskus­tas­sa ei olisi saavut­ta­mo­ton unel­ma niin mon­elle kuin se on nyt.

  5. OS: Raidey­hteys ei tarkoi­ta ker­rostalo­sum­mia. Myös Kau­ni­ainen on rak­en­tunut ase­man ympärille.

    Kau­ni­ainen on rak­en­tunut ase­man ympärille yli sata vuot­ta sit­ten. Ase­man seu­tu on pien­imuo­toinen ilman mas­si­ivisia ali- ja ylikulku­ramppe­ja, toim­i­mat­to­mia hai­se­via hisse­jä ja lasikat­teisia käytäviä joiden vuok­si muil­la asemil­la joutuu liityn­täbus­sil­ta kävelemään mon­ta sataa metriä asemalaiturille. 

    Nykyään on kuitenkin tapana rak­en­taa ase­man seudut mah­dol­lisim­man raskaasti ja kalli­isti. Ihan samaan tapaan kuin asuinalueet tehdään eril­lisik­si lähiöik­si jois­sa ei ole palvelui­ta ja jois­sa nou­date­taan parkkipaikkanormia.

    Slum­mit eivät syn­ny siitä että mod­ernisti­nen arkkite­htu­uri sat­tui jät­tämään koris­telun pois julk­i­sivuista. Se syn­tyy suun­nit­telun mit­takaavas­ta, ihan asukaskun­nan sosi­aalis­es­ta statuk­ses­ta riippumatta.

    Suuri kun­ta, suuret toleranssit…

  6. Suhtel­lisu­u­den­ta­jua kaavoituskeskutelu­un, virk­istävää. Noi sun raidelu­vut on väärin, tosin taval­la joka tukee argu­ment­ti­asi: raiteet mak­saa 50–500 euroa asuin­neliöltä riip­puen siitä kuin­ka lujaa eli kauas tulee päästä. Samaa se on liiken­teen kus­tan­nuk­sis­sa yleisem­min, kos­kee myös kul­je­tuk­sia eli elinkeinoelämää.

    Se motarien muut­ta­mi­nen kaduk­si on ratkaisu. 11 miljoon­aa ker­rosneliötä, vas­taa noin 250 000 asukas­ta. Kehä I sisään. Melkein mikä tahansa muu on näpertelyä.

  7. Ihan asi­aa (eikä edes Helsin­gin eri­no­maisu­ut­ta naa­purikun­ti­in ver­rat­tuna korostet­tu liikaa).

    Luulen että noi­hin asukas­määri­in pääsemis­esksi tarvi­taan omako­tialuei­den lisäk­si myös sitä töölöläistä rak­en­tamista — ainakin jos halu­taan raideli­iken­teen osu­u­den kas­va­van. Kaik­ki työ­paikat eivät ole Helsin­gin keskus­tas­sa, joten laa­jeneval­la metropo­lialueel­la, jos­sa matkuste­taan kaikki­in suun­ti­in, oman auton käyt­tö on usein helpoin ratkaisu. Toimivin keino rak­en­taa kaupunkia raideli­iken­teen varaan lie­nee nauhakaupun­ki hyvin tiivi­ine ker­rostaloi­hin tai jopa pil­ven­pi­irtäji­in perus­tu­vine asemanseutuineen.

    Kaavoit­tamisen tuo­mia pikavoit­to­ja olen kom­men­toin­ut joskus ennenkin. Olisi hyvä jos saataisi­in aikaisek­si jär­jestelmä, joka pois­taa keinot­teluhyö­tyjä nyky­istä (jo tähän tähtäävää) jär­jestelmää parem­min. Pitää toki muis­taa, että kaavoitushyö­tyä tulee molem­pi­in päi­hin rataa. Kai helsinkiläisiltäkin kerätään pois se arvon­nousu, jota uusien rato­jen rak­en­t­a­mi­nen sille tuo. (Keinoista molem­pi­en päi­den osalta joku toinen kerta.)

  8. Juuri näin. 300 m² pien­talo­tont­te­ja, johon mah­tuu hel­posti 100–180 m² pien­ta­lo, (kel­lari + 1,5 ker­rosta). Kun har­ti­a­pankki­rak­en­t­a­mi­nen tehdään riit­tävän byrokra­tia vapaak­si, neliö hin­ta jää 1,5–2 k€ asuin­neliö, tässä voi olla ton­tinkin hin­ta mukana. Tom­mosten talo­jen keskimääräi­nen asukasluku on lähempänä 4 kun 3:a.
    Ker­rosta­lo-ruu­tuko­rt­teli tihey­teen ei tietysti päästä, mut­ta tehokku­us on parem­pi kun luulisi. Jos tätä toteutetaan vähän laa­jem­min, gryn­derinkartellin on pakko alkaa tiput­ta­maan kan­takaupun­gin huoneis­to­jen hintoja.

  9. Asumisen kalleus ajaa ihmisiä muut­ta­maan Helsingistä kehyskun­ti­in. Väite johtaa harhaan. 

    Amerikan maal­la elää sanon­ta, joka kuvaa harhaa nerokkaan ytimekkäästi: “Nobody goes there any­more. It’s too crowded.”

  10. Uusien tiivi­iden kaupunkialuei­den rak­en­tamises­sa tulee ottaa huomioon myös raken­nusten monikäyt­töisyys. Joku ulko­maalainen ryh­mä oli ihme­tel­lyt Ara­bi­an­ran­nas­sa, että “mis­sä se kaupun­ki täältä on?”. Eihän siel­lä ole mitään muu­ta kuin lähiöasuntoja.
    Kaupun­ki tarvit­see muun­neltavaa, “turhaa” tilaa, jota van­hois­sa kaupunkikeskus­tois­sa on. Uusil­la alueil­la raken­nuk­set suun­nitel­laan liian “valmi­ik­si”. Muu­tok­sille ei ole edes mah­dol­lisuuk­sia. Tämä on ehdot­tomasti suurin epäko­h­ta kaikil­la 60 vuot­ta nuorem­mil­la asuinalueil­la ja estää tehokkaasti kaupun­gin kehittymisen.

    Kun raken­netaan uut­ta kaupunkia, joka taloon pitää tehdä pari ker­rosta tyhjää ensin ja sit­ten vaik­ka kahdek­san+ ker­rosta asun­to­ja (ja kel­larik­er­ros tai pari jos maaperä mah­dol­lis­taa). Kun alue alkaa valmis­tua niin näille kahdelle monikäyt­töiselle ker­rokselle tulee kum­masti kysyn­tää. Kaupun­ki voisi vaik­ka ottaa ne väli­aikaises­ti hallintaansa rak­en­tamis­vai­heen jäl­keen jos ei osta­jaa tai vuokralaista vielä sil­loin näy.
    Näin mah­dol­lis­te­taan vaik­ka etä­työ­toimis­to­jen, kaup­po­jen ym. syn­tymi­nen spon­taanisti kaupunki­rak­en­teen sisälle.

  11. 400 000 asukas­ta saadaan mah­tu­maan vaik­ka Helsin­gin nyky­is­ten rajo­jen sisään jos on halua kehit­tää tästä aito kaupun­ki. Eikä sitä estä maan­omis­ta­jien keskinäi­nen kateus eikä autopaikko­jen kalleus. Sen estää älytön maankäyt­tö- ja kaavoituspolitiikka. 

    Jos kaupungis­sa halu­taan pitää golf kent­tiä, siir­to­la­pu­u­tarho­ja, kesäsi­ir­toloi­ta, sato­ja hehtaare­ja pel­to­ja, lento­kent­tä ja muu­ta vas­taavaa toim­intaa parhail­la asuin­paikoil­la, niin sit­ten asun­not joudu­taan rak­en­ta­maan kauem­mas. Tali, Kivi­nok­ka, siir­to­la­pu­u­tarhat, Tuo­marinkar­tano, Hal­tiala, Viik­ki, Mustikka­maa… maa­ta riit­tää jo ole­mas­sa ole­van joukkoli­iken­nein­fran tavoit­ta­mana, kaavoit­ta­ja vaan halu­aa museoi­da kaiken noil­la alueil­la ole­van ja työn­tää asumisen kehyskuntiin.

  12. Halvem­mak­si tulisi muut­taa alue­poli­ti­ikan suun­taa nykyis­es­tä Uut­ta­maa­ta ja eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseu­tua suosivasta.

  13. 400000 asukkaan sijoit­ta­mi­nen voidaan toteut­taa raide­v­erkon varaan tiivistämäl­lä nyky­is­ten ja rak­en­teil­la ole­vien asemien läheisyy­teen uut­ta ker­rosalaa noin 150000 asukkaalle ja rak­en­ta­mal­la uusi metro­ra­ta, jol­la saadaan parikym­men­tä uut­ta ase­maa, joiden lähi­maankäyt­tö voidaan suun­nitel­la niin, että noin 200000 asukas­ta saa nopean raidey­htey­den joka puolelle seudul­la. Lop­ut 50000 sijoit­tuu osin kan­takaupunki­in, osin Por­voon, Loh­jan ja Hyvinkää-Riihimä­ki alueen tiivistyvi­in ja laa­jen­tu­vi­in kaupunkeihin.

    Halvim­mal­la pääsee liiken­netaloudessa, jos metron osu­ut­ta kas­vate­taan eniten. Jos se ei käy, joudu­taan sit­ten tekemään hitaampia raide­v­erkon linkke­jä enem­män. Ilman Pis­araa tul­laan toimeen, jos lähi­ju­naverkkoa kor­vataan metrol­la tai osin maanalaisel­la pikaratikalla ( siis jos ei halu­ta sanoa sitä metroksi )

    Hyvää asuinympäristöä pystytään tekemään, jos raide­pain­o­tus on val­lit­se­va. Nykyiset ase­mat eivät riitä, joten varsinkin Kehä III:n sisäl­lä on toteutet­ta­va uusia metroasemia. Pikaratik­ka on hyvä verkon täy­den­täjä poikittaissuunnassa.

  14. Tässä Hesarin Öster­sun­dom-jut­tua lukies­sa kävi mielessä, että olisi hauskaa voi­da käy­dä metrol­la Por­voos­sa kahvil­la. Jos se on suun­nitelmis­sa jo Majvikissa, ei kai olisi iso hom­ma jatkaa siitä Por­vooseen? Luon­non­läheisiä pikkukaupunke­ja sinne asemien ympärille.

    Laut­tasaa­reen mah­tuu se 10 000 kun muute­taan Län­siväylä bule­vardik­si. Ja Koivusaa­reen pilvenpiirtäjiä.

  15. Marko Hami­lo:
    Luon­non­läheisiä pikkukaupunke­ja sinne asemien ympärille. 

    Jakri­bor­gin lähiöstä on tain­nut joskus olla tääl­läkin jut­tua mut­ta linkitetään nyt vielä kerran:

    http://sv.wikipedia.org/wiki/Jakriborg

    Eikä ole syn­tynyt ruot­salaisen kun­nal­lis­demokra­t­ian kom­pro­mis­si­a­jat­telun hedelmänä vaan hyvin yksi­ty­is­ten gryn­de­rien ahneu­den ohjaamana…

  16. ” Asumisen hin­taa sään­nöstelemäl­lä ei tulisi lisää tilaa”

    Väitätkö että koko asun­torak­en­tamiska­p­a­siteet­ti on käytössä?

    Voin ker­toa salaisu­u­den. Se ei ole käytössä vaan pant­taa­mal­la rak­en­tamista raken­nus­li­ik­keet säätelevät hin­to­ja halu­a­mal­laan taval­la ja kaupun­gin siu­nauk­sel­la. En ole ainakaan havain­nut että kaupun­ki tek­isi jotakin asian eteen. Rak­en­tamisvel­toiteaiko­ja jatke­taan automaat­tis­es­ti jos vain tajuaa kysyä eikä sopimus­sakko­ja tunneta.

  17. juge:
    ” Asumisen hin­taa sään­nöstelemäl­lä ei tulisi lisää tilaa”

    Väitätkö että koko asun­torak­en­tamiska­p­a­siteet­ti on käytössä?

    Voin ker­toa salaisu­u­den. Se ei ole käytössä vaan pant­taa­mal­la rak­en­tamista raken­nus­li­ik­keet säätelevät hin­to­ja halu­a­mal­laan taval­la ja kaupun­gin siu­nauk­sel­la. En ole ainakaan havain­nut että kaupun­ki tek­isi jotakin asian eteen. Rak­en­tamisvel­toiteaiko­ja jatke­taan automaat­tis­es­ti jos vain tajuaa kysyä eikä sopimus­sakko­ja tunneta.

    Kaupun­gin lep­su­us asun­to­tuotan­non varmis­tamises­sa on suurin syy ihmis­ten muut­tovir­taan pois kaupungista. Tavoite 5000 asun­non kaavoit­tamis­es­ta ja rak­en­tamis­es­ta vuosit­tain on vesit­tynyt jo kymme­nen vuo­den ajan. Mitä ovat tehneet virkamiehiä valvo­vat lau­takun­nat tai val­tu­us­to. Erot­ta­neet vas­tu­ulliset virkamiehet? Pain­os­ta­neet muuten täyt­tämään tavoit­teet? Käyn­nistäneet lisää kaupun­gin omaa tuotantoa? 

    Vaiko ei mitään?

    Vas­taus taitaa olla tuo viimeinen.

  18. Kun ker­ta yhteiskun­ta halu­taan sitoa talouskasvulle ja tämä johtaa myös kaupun­gin kasvu­un, niin eikö voisi vih­doin ruve­ta tekemään suurkaupunkia? Eli poli­itikot ohjaisi­vat kasvun kohti taivai­ta, ei met­siä. Tästä oli osu­va artikke­li taan­noises­sa Nation­al Geo­graphicin suomiversiossa.

    Kun nyt tätä luon­toon palaamista tehdään omako­tialuein ja lähiöil­lä, niin jonkun vuosikymme­nen jäl­keen kaupun­git ovat levin­neet yht­enäisenä mat­tona ympäri Uut­ta­maa­ta. Radan­var­teen raken­netut lähiötkin alka­vat lev­iämään kohti toisi­aan ja täyt­tävät välit. Tämän var­maan ymmärtää parhait­en ne, jot­ka näkivät vielä 60-luvul­la sikaloi­ta, pel­to­ja ja met­sää heti Pasi­lan takana. No, Keskus­puis­to jäi, mut­ta enää ei juok­sen­tele hirviä pihois­sa. Halu­taanko vielä laa­jen­taa kaupunkia uusille pel­loille ja uusi­in met­si­in? Vielä kun krääsälle pitää saa­da uut­ta tilaa, niin nykykokoisi­in taloi­hin menee aina vain vähem­män asukkai­ta, mikä tosi­aan lisää tarvet­ta entisestään.

    Vaik­ka korkeampi asuin­ta­lo on kalli­impi rak­en­taa, niin se on myös tur­val­lisem­pi, kos­ka on pakko lait­taa sprin­klaus. Kum­mallista muuten, että matal­im­mis­sa talois­sa hyväksytään palokuolemat, vaik­ka ne voitaisi­in eri jär­jestelmin estää. Muu­ta­ma ton­ni liikaa per asun­to? En ymmär­rä tätäkään arvo­maail­maa, jos­sa autopaik­ka on pakolli­nen, mut­ta sit­ten koko ros­ka saa palaa.

    Minus­ta olisi syytä päästä irti näistä man­hat­tan- ja dubaipuheista, kos­ka ihan kaik­ki ei ajat­tele samoin kuin arkkite­hdit: että met­sä on vain puh­das kan­gas, jolle arkkite­hdil­lä on oikeus vedel­lä pens­selil­lä laatikoitaan. Meri-Rasti­las­sa on kuulem­ma jo lähdet­ty Koi­jär­ven jäljille.

    Eikä nämä Helsin­gin nykyiset “pilvenpiirtäjä”-hankkeet ole edes korkeampia kuin nykyiset voimaloiden piiput, vaan reilusti mata­lampia. En tosi­aan haikaile Man­hat­ta­nia, vaan ajat­te­len niin, että korkeam­mal­la rak­en­tamisel­la säästetään luon­toa jos­sain muual­la. Se miltä siluet­ti näyt­tää ruotsin­laivankan­nelta on minus­ta täysin type­rä argu­ment­ti kaavoituk­sen rajak­si. Ja tuskin­pa ihan jokaisen silmään tornien täyt­tämä siluet­ti on yhtä maan­pääl­listä hel­vettiä. Var­jotkin liikkuu maa­pal­lon liikkues­sa, joten täy­del­lisen pimey­den tuot­ta­mi­nen on aika vaikeaa.

    Lähiöistymi­nen ja mata­la rak­en­t­a­mi­nen, kuten Ara­bi­an­ran­ta, johtaa myös siihen, että kau­pan oli­gop­o­li vahvis­tuu. Olisi kiva, jos muil­lakin olisi mah­dol­lisu­us kil­pail­la kau­pan alal­la kuin sak­salaisil­la mil­jardööreil­lä. Tätä varten tarvit­taisi­in reilusti enem­män asukkai­ta uusille alueille, jot­ta muutkin kuin hur­jim­mat uskaltaisi­vat ryhtyä yrit­tämään iso­ja vastaan.

    Ja aika hil­jaista kaupunkia on saatu aikaan nykyisel­lä kaavoituk­sel­la: koiran­ulkoilut­ta­jat ja itsen­sä juok­sut­ta­jat uskalta­vat iltaisin ulos ja muut pelkäävät tyhjiä katu­ja. Minus­ta kaupun­gin elävöit­tämi­nen tarkoit­taisi enen­m­män kaupunki­laisia kaduille, kuin tur­i­s­tirysiä keskustaan.

  19. Hami­lo:

    Laut­tasaa­reen mah­tuu se 10 000 kun muute­taan Län­siväylä bule­vardik­si. Ja Koivusaa­reen pilvenpiirtäjiä.

    Näkis vaan. Län­simetron parhaalle paikalle kaikkien palvelu­jen ääreen (uusien liik­er­aken­nusten ja metroase­man päälle) Tapi­olan keskus­taan halut­taisi­in tehdä vähän korkeam­paa rakentamista.

    Ei vaan näytä oikein lupaaval­ta, ehdo­tus­ta vas­tus­ta­vat (nim­by­jen lisäk­si) Museovi­ras­to, Ely-keskus ja arkkite­hti­mafia. Ei kuule­ma sovi kult­tuuri­maise­maan… (voisi sanoa jotain ilkeää arkkite­hdeistä ja val­tion ympäristövi­ra­nomai­sista, mut­ta jääköön nyt 🙂 )

    http://www.lansivayla.fi/artikkeli/87738-ely-keskuskaan-ei-halua-lisaa-torneja-tapiolaan

  20. Kun olen tietämätön ja ihan onneton näis­sä asiois­sa halu­aisin kysyä, mik­si kaupun­ki ei itse raken­nu­ta noi­ta talo­ja? Siis antaa piirus­tuk­set, paikan, aikataulun ja muut tarvit­ta­vat buma­gat sekä var­tioi laat­ua ja sit­ten myy asun­not. Puut­tuuko tietämys, vai mis­tä ahdis­taa? En tiedä säästäisikö, mut­ta kan­nat­taisiko kokeil­la? Älkää nyt ihan nau­rako min­ua pihalle. Antakaa perustei­ta ajatuk­sen typeryydestä.

  21. “Tässä Hesarin Öster­sun­dom-jut­tua lukies­sa kävi mielessä, että olisi hauskaa voi­da käy­dä metrol­la Por­voos­sa kahvil­la. Jos se on suun­nitelmis­sa jo Majvikissa, ei kai olisi iso hom­ma jatkaa siitä Porvooseen?”

    Saman tien kai voisi käy­dä metrol­la Pietaris­sa kahvil­la. Siel­lä voisi piipah­taa myös Eremitaasissa.

    Itse asi­as­sa tuol­lainen metro­han onkin jo; se on tosin reititet­ty Kou­volan eikä Por­voon kaut­ta, jot­ta se on englan­ti­lais­ten lai­vatykkien ulottumattomissa.

    Pietarin metroon inte­groimi­nen olisi sikäli fik­sua, että sit­ten Helsin­gin met­rossa olisi jotain vaihtolinjojakin…

  22. MIVa: Kun olen tietämätön ja ihan onneton näis­sä asiois­sa halu­aisin kysyä, mik­si kaupun­ki ei itse raken­nu­ta noi­ta talo­ja? Siis antaa piirus­tuk­set, paikan, aikataulun ja muut tarvit­ta­vat buma­gat sekä var­tioi laat­ua ja sit­ten myy asun­not. Puut­tuuko tietämys, vai mis­tä ahdis­taa? En tiedä säästäisikö, mut­ta kan­nat­taisiko kokeil­la? Älkää nyt ihan nau­rako min­ua pihalle. Antakaa perustei­ta ajatuk­sen typeryydestä.

    Saa sitä kysyä tyh­miä, suo­ras­taan kan­natet­tavaa. Tuo­ta mitä kuvaat kut­su­taan HITASiksi.

  23. MIVa:
    Kun olen tietämätön ja ihan onneton näis­sä asiois­sa halu­aisin kysyä, mik­si kaupun­ki ei itse raken­nu­ta noi­ta talo­ja? Siis antaa piirus­tuk­set, paikan, aikataulun ja muut tarvit­ta­vat buma­gat sekä var­tioi laat­ua ja sit­ten myy asun­not. Puut­tuuko tietämys, vai mis­tä ahdis­taa? En tiedä säästäisikö, mut­ta kan­nat­taisiko kokeil­la? Älkää nyt ihan nau­rako min­ua pihalle. Antakaa perustei­ta ajatuk­sen typeryydestä.

    Kaupun­ki on antanut asun­to­tuotan­non pelkästään isoille gryn­dereille. Gryn­der­it ovat saa­neet virkamiehet ja päät­täjät täysin talu­tus­nuo­raansa. Siinä yksinker­taisaesti koko hom­ma. Kaupun­ki ja gryn­der­it elävät sym­bioosis­sa jota ei ulkop­uoliset pääse häiritsemään

    Gryn­derei­deitä kiin­nos­taa vain voit­to, ja mitä vähem­män he rak­en­ta­vat sitä parem­man voiton ne saa­vat kun hin­nat nou­se­vat niukku­u­den myötä. Kaupun­ki hyö­tyy hin­nan­nousus­ta kos­ka se saa myymistään tai vuokraamis­taan ton­teista parem­man hin­nan sil­loin kun asun­to­jen hin­takin on korkeal­la. Molem­mat hyö­tyvät ja kansa mak­saa, tai sit­ten muut­taa pois.

    Kaupun­gin ahneus on siis syy, jos se ryhty­isi itse tuot­ta­maan tai edes raken­nut­ta­maan asun­to­ja, se menet­täisi tont­ti­t­u­lo­ja hin­to­jen kohtu­ullis­tu­misen seurauksena.

  24. Tilas­tokeskuk­sen mukaan asum­isväljyys on nyky­isin luokkaa 1 asukas per 40 m². Jos vähän kas­vate­taan tuos­ta mukavu­u­den­halun nimis­sä, niin las­ke­taan 45 m² per asukas.

    Se tekee 18 000 000 asuin­neliötä. Osmon tar­joa­mat 50 mil­jar­dia kat­taa siis melko­lail­la sopi­vasti kyseisen rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set. Oulus­sa uusia asun­to­ja saa hie­man yli 2000e/neliö ja voidaan olla var­mo­ja, että tap­pi­ol­la niitä ei siel­läkään raken­neta. Eikä se rak­en­t­a­mi­nen hirveän paljon kalli­im­paa ole pk-seudul­lakaan. Jos las­ke­taan pk-seudulle 20% kus­tan­nus­lisää, niin vieläkin mah­du­taan alle 50 miljardin.

    Kuitenkin raken­nus­fir­mat laskut­ta­vat 18 000 000 raken­nus­neliöstä noin 90 mil­jar­dia. (jos 5000e/m2 nyky­isin edes piisaa uud­is­rak­en­tamiselle kehä3:sen sisällä.)

    En kan­na­ta hin­tasääte­lyä, mut­ta siltikin sopisi miet­tiä, että miten kil­pailu- ja kaavoitusvi­ra­nomaiset pysty­i­sivät lisäämään kil­pailua tuol­la markki­nal­la. Etenkin kun lainara­ha on markki­noil­la ennä­tyshal­paa, joten pääo­maku­lu­jenkin pitäisi olla all­time-low luke­mis­sa, niin edes pääo­maku­luil­la ei voi perustel­la tuo­ta hintapremiumia.

    Korkeat myyn­ti­hin­nathan toki johtu­vat val­tavas­ta kysyn­nästä ja rajal­lis­es­ta tar­jon­nas­ta, kuten Osmokin sanoo. Tuli­joi­ta on enem­män kuin asun­to­ja. Poli­itikot vaikut­ta­vatkin ole­van rak­safir­mo­jen ja omien omis­tusasun­to­jen­sa arvon­nousun hyp­no­ti­soimia, eivätkä ilmeis­es­ti pysty tai edes halua tehdä asialle mitään.

  25. Joku Punavuoren tiheys/korkeus riit­täisi val­lan main­iosti, eikä se siitä torneil­la edes niin kovasti nouse, ja mah­tuu sinne jokunen puis­tokin. Korkeat talot sinän­sä ihan OK, mut­ta sem­moinen katukuilu jon­ka vierel­lä on 16-ker­roksiset talori­vat on oikeasti vähän ankea, tai niin lev­eä että se tehokku­us katoaa siihen.

    Demo­taan. San­o­taan nyt vaik­ka näin ruutukaavalla:
    — 150mx100m kortteli.
    — 30m lev­eä katu, esim. Topeliuksenkatu.
    — Kuusik­er­roksia talo­ja, jotain 20 — 25 metriä korkeat riip­puen huonekorkeudesta.
    — 12 metriä syvät talot.

    Tuos­ta seu­raa noin 1,4 aluete­hokku­us. Sovi­taan että joka kuudes kort­teli on puis­to, niin se on 1,15. Toi tarkoit­taa neliök­ilo­metril­lä 1,15 miljoon­aa ker­rosneliötä, eli rapi­at 20 000 asukas­ta (keskimäärin 75 m² asun­nois­sa) sekä 10 000 työ­paikkaa. Tämä on ihan tarpeeksi.

    Tuonne ei tosin mah­du 10 000 autoa kuin tekemäl­lä autokaupunkik­er­ros maan alle, mut­ta sem­moista se nyt vaan on. Kadun­var­si­in mah­tu­isi ehkä 2 000 pysäköin­tipaikkaa, sem­moinen kalli­o­lainen normi.

  26. pekka:
    Hamilo:

    Näkis vaan. Län­simetron parhaalle paikalle kaikkien palvelu­jen ääreen (uusien liik­er­aken­nusten ja metroase­man päälle) Tapi­olan keskus­taan halut­taisi­in tehdä vähän korkeam­paa rakentamista.

    Ei vaan näytä oikein lupaaval­ta, ehdo­tus­ta vas­tus­ta­vat (nim­by­jen lisäk­si) Museovi­ras­to, Ely-keskus ja arkkite­hti­mafia. Ei kuule­ma sovi kult­tuuri­maise­maan… (voisi sanoa jotain ilkeää arkkite­hdeistä ja val­tion ympäristövi­ra­nomai­sista, mut­ta jääköön nyt )

    http://www.lansivayla.fi/artikkeli/87738-ely-keskuskaan-ei-halua-lisaa-torneja-tapiolaan

    Koivusaari on Keilaniemen jo laa­jan korkei­den talo­jen alueen lähel­lä toisel­la puolen kuin Tapi­o­la. Laut­tasaari-seu­ralle se Koivusaari on ongelma.

  27. “Oulus­sa uusia asun­to­ja saa hie­man yli 2000e/neliö ja voidaan olla var­mo­ja, että tap­pi­ol­la niitä ei siel­läkään rakenneta.”

    Tuos­sa se tuli kaiken kat­tavasti. Hesas­sa on gryn­derei­den kartel­li, ja poli­itikoil­la ei ole joko halua tai voimia/munaa, siiv­ota sitä pois.

  28. Jos kaupun­ki myisi Hitas-asun­not markki­nahin­taan, siinä saat­taisi olla jotain järkeä, ellei suorem­paa tapaa ohit­taa gryn­derikartel­li kek­sitä. Täl­löin asun­toi­hin pää­ty­i­sivät ne, joille juuri ne asun­not sopi­vat parhaiten.

    Nyky-Hitas johtaa tehot­tomam­paan asun­tokäyt­töön — pait­si vuokralle pää­tyvien osalta — ja siten pahen­taa asun­top­u­laa. Asun­top­u­la nos­taa hin­to­ja eikä päinvastoin.

    Seg­re­gaa­tioon voinee puut­tua halvem­mal­la tulo- ja alue­por­raste­tu­in asum­is­tu­in. Se jät­täisi ihmisille enem­män valin­nan­varaa asuin­paikkansa suh­teen. Siihen voisi käyt­tää osan markki­nahin­tais­ten Hitas-asun­to­jen tuo­to­s­ta, jos anti­seg­re­gaa­tio­jär­jestelmää halu­taan, ja se voitaisi­in kohdis­taa köyhimpiin.

  29. Timo H: “Oulus­sa uusia asun­to­ja saa hie­man yli 2000e/neliö ja voidaan olla var­mo­ja, että tap­pi­ol­la niitä ei siel­läkään rakenneta.”Tuossa se tuli kaiken kat­tavasti. Hesas­sa on gryn­derei­den kartel­li, ja poli­itikoil­la ei ole joko halua tai voimia/munaa, siiv­ota sitä pois.

    Riip­puu vähän poli­itikos­ta. Konkreet­ti­nen asia minkä voi tehdä on ava­ta vaikka­pa kaupun­gin rahoi­tus ryh­märak­en­ta­jille. Omat edus­ta­jani kan­nat­ta­vat, tietenkin kuka tahansa sem­moi­sel­la ter­veen jär­jen varauk­sel­la että tuo on toteutet­tavis­sa. Muista en osaa sanoa.

  30. Kalle 2: Seg­re­gaa­tioon voinee puut­tua halvem­mal­la tulo- ja alue­por­raste­tu­in asumistuin.

    Ilmainen tapa puut­tua seg­re­gaa­tioon on kaavoit­taa kaupunkikaupunkia jol­loin samas­sa taloy­htiössä on sekä hulppei­ta näköala-asun­to­ja että halvem­pia mut­ta vähän var­joisia luukku­ja. Käytän­nön esimerkkinä Punavuori. Sivu­tuot­teena saadaan tiivi­impi kaupunki­rakenne ja parem­mat palvelut.

  31. spot­tu: Ilmainen tapa puut­tua seg­re­gaa­tioon on kaavoit­taa kaupunkikaupunkia jol­loin samas­sa taloy­htiössä on sekä hulppei­ta näköala-asun­to­ja että halvem­pia mut­ta vähän var­joisia luukku­ja. Käytän­nön esimerkkinä Punavuori. Sivu­tuot­teena saadaan tiivi­impi kaupunki­rakenne ja parem­mat palvelut.

    Tos­ta sivutuotteesta:
    Vas­ta-argu­ment­ti menee jotenkin niin että lap­siper­heel­lä on ihan pakko olla far­mari­v­o­l­vo jot­ta saa lapset hoitoon ja kouluun.

    No, ote­taan toi yllä speksaa­mani esimerkkiko­rt­teli siinä on noin 450 asun­toa. Eli 900 asukasta.

    Yksinker­tais­taen 5% väestöstä on päiväkodis­sa, 10% perusk­oulus­sa. Tai jotain sinne päin. Noil­la osuuk­sil­la yhdessä kort­telis­sa olisi 45 päivähoito­las­ta ja 90 koul­u­laista. Että ehkä se päiväkoti tai koulu olisi jotenkin siedet­täväl­lä kävelyetäisyydellä.

  32. Sepi: Oulus­sa uusia asun­to­ja saa hie­man yli 2000e/neliö ja voidaan olla var­mo­ja, että tap­pi­ol­la niitä ei siel­läkään rakenneta.

    Oulus­sa pitää ottaa huomioon se, että kaupun­gin keskeltä kul­kee moot­tori­tie, jota pitkin pääsee huris­ta­maan 100km tun­nis­sa ilman ain­ut­takaan val­oristeystä. Motaria jatkuu 20 km sekä etelään että pohjoiseen ja senkin jäl­keen vielä pohjoiseen vievä tie on leveäkaistainen.

    Poista moot­tori­tie ja Oulun lähiseu­tu­jen hin­nat räjähtäi­sivät käsi­in, kun mat­ka kehyskun­tien edullisille okt-alueille hidas­tu­isi merkit­tävästi. Esimerkik­si pks työ­mat­ka Mäntsälä-Hki vie tun­nin kun vas­taa­va mat­ka haukipu­das (Oulun pohjoispuolella)-tyrnävä (Oulun eteläpuolel­la) vie vain puoli tuntia.

    Jos esimerkik­si Helsin­gin läpi kulk­isi neljä vas­taavaa moot­tori­ti­etä (helsingis­sä noin 4x asukkai­ta Oulu­un ver­rat­tuna) niin aivan var­masti moinen liikku­misen nopeu­tu­mi­nen näky­isi myös hintatasossa.

    Minus­ta tun­tuu että Oulun kaupunki­rakenne on aivan var­masti enem­män hajau­tunut kuin mon­en muun suuren kaupungin.

    (siinä ole kyl­lä oike­as­sa että tap­pi­ol­la niitä ei myy­dä, arve­len vain että Oulun alueen edullisu­udelle on muitakin seli­tyk­siä kuin pk-seu­tua vähem­män ahneet rakennuttajat)

  33. Siis nämä uudet 400k ihmistä tule­vat kaiketi net­tolisäyk­senä paikkakun­nalle. Eivätkä täyt­tämään luon­no­lista pois­tu­maa alueelta.

    Eli ovat Keskus­ta-taus­taisia, että Vihreil­lä onkin kova työ pitää kan­natuk­sen­sa entisel­lään, sil­lä ulkopaikkakun­ta­laiset eivät paljoa Helsin­gin Vihre­itä äänestäneet — eivätkä tule äänestämään.

    Joo, han­skat käsis­sä tässä Uut­ta Fil­larikaut­ta odot­taen, kun 199 euron fil­lar­il­la polka­isin 2500 km viime kesänä. Vieläkö fil­lari tule­van kesän kestää.

    1. Eivät ole keskus­tataus­taisia. Pääosin olvat syn­ny­tys­laitostaus­taisia ja aika­moni tulede ulko­mail­ta. Tosin en ymmär­rä tätä laskel­maa. Kyl­lä se Viron työvoimare­serv­inä joskus ehtyy.

  34. 30–40 km päässä Oulun keskus­tas­ta väestönkasvu on ollut koko maan huip­pu­lu­okkaa. Tuos­sa taitaa olla se seli­tys Oulun alhaiseen hintatasoon.

  35. “30–40 km päässä Oulun keskus­tas­ta väestönkasvu on ollut koko maan huip­pu­lu­okkaa. Tuos­sa taitaa olla se seli­tys Oulun alhaiseen hintatasoon.”

    Oulus­sa alhaista hin­tata­soa pitää yllä kun­tien akti­ivi­nen kaavoit­ta­mi­nen, ton­teista ei ole pulaa eivätkä raken­nusy­htiöt voi muo­dostaa kertelle­ja, kos­ka vai­h­toe­hto­ja heille on yllin kyllin.
    Ouun seudul­la kaavoit­tami­enn tehdään etupainotteisesti.

    Myöskin maan han­k­in­ta on aivan eri­laista kuin pääkaupunkiseudul­la, jos­sa tärkein­tä on taa­ta maan­omis­ta­jalle maksimivoitot.

    Ouun seudul­la kun­nat osav­ta maa­ta raa­ka-maan hin­nal­la , kaavoit­ta­vat, rak­en­ta­vat kun­nal­lis­tekni­ikan ja myyvät/vuokraavat ton­tit pienelä voitolla.
    Näin 99,9 % asukkaista on tyy­tyväisi­iä, pääkaupunkiseudul­la pyritään siihen, että 0,1 % on tyy­tyväisiä eli maan­omis­ta­jat ja rakennusliikkeet

  36. MIVa

    “Kun olen tietämätön ja ihan onneton näis­sä asiois­sa halu­aisin kysyä, mik­si kaupun­ki ei itse raken­nu­ta noi­ta talo­ja? Siis antaa piirus­tuk­set, paikan, aikataulun ja muut tarvit­ta­vat buma­gat sekä var­tioi laat­ua ja sit­ten myy asun­not. Puut­tuuko tietämys, vai mis­tä ahdis­taa? En tiedä säästäisikö, mut­ta kan­nat­taisiko kokeil­la? Älkää nyt ihan nau­rako min­ua pihalle. Antakaa perustei­ta ajatuk­sen typeryydestä.”

    Tpyy­lu­o­ma
    “Saa sitä kysyä tyh­miä, suo­ras­taan kan­natet­tavaa. Tuo­ta mitä kuvaat kut­su­taan HITASiksi.”

    KariS:
    “Kaupun­ki on antanut asun­to­tuotan­non pelkästään isoille gryn­dereille. Gryn­der­it ovat saa­neet virkamiehet ja päät­täjät täysin talutusnuoraansa.”

    KariS:
    “Kaupun­gin ahneus on siis syy, jos se ryhty­isi itse tuot­ta­maan tai edes raken­nut­ta­maan asun­to­ja, se menet­täisi tont­ti­t­u­lo­ja hin­to­jen kohtu­ullis­tu­misen seurauksena.”

    —-
    Saa sitä kysyä tyh­miä, mut­ta luulin että tämä olisi ollut kaikille jo ihan selvää:

    Kyl­lä kaupun­ki raken­nut­taa asun­to­ja. Ja hitas-asun­to ei ole sama asia kuin kaupun­gin tuot­ta­ma asunto.

    Kaupun­gin oma asun­toraken­nut­ta­ja on asun­to­tuotan­to­toimis­to, jon­ka tulee kaupun­gin Maankäytön ja asumisen toteu­tu­so­hjel­man (MA-ohjel­ma)

    http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2008/ma-ohjelmakirjanen_netti.pdf

    mukaan raken­nut­taa sekä kaupun­gin omis­tuk­seen tule­vat vuokra-asun­not, asum­isoikeusasun­not sekä yksi­ty­isille kulut­ta­jille myytäviä hitas-asun­to­ja, kaikenkaikki­aan 1500 asun­toa vuodessa. Kokon­ais­tavoite kaupungis­sa raken­net­taville asun­noille on tuo täl­läkin pal­stal­la mon­een ker­taan tois­tel­tu 5000 asun­toa. Muiden raken­nut­ta­jien ja gryn­derei­den (=perus­ta­jau­rakoit­si­ja joka itse myös rak­en­taa raken­nut­ta­mansa talot) osu­us vuosit­tais­es­ta tavoit­teesta on siten 3500 asuntoa. 

    HITAS-tuotan­toakin saa­vat rak­en­taa ihan kaik­ki muutkin, se ei ole asun­to­tuotan­to­toimis­ton yksinoikeus. 

    Ja on sitä muutkin raken­nut­ta­neet. Mm. Lem­mikäi­nen voit­ti kaupungilta tar­jouskil­pailus­sa Saukon­paades­ta neljä kort­telia, joista yksi piti toteu­taa hitak­se­na, yksi vapaara­hoit­teise­na (muis­taak­seni) vuokratuotan­tona ja kak­si vapaara­hoit­teise­na omis­tus­tuotan­tona. Kaupun­ki määrit­ti hitas-ton­teille kat­to­hin­nan, kil­pailun aikaan 3200 ja 2400 euroa asuntoneliölle. 

    Tänään taisi olla hesaris­sa ilmoi­tus vas­taavas­ta Kalasa­ta­mas­sa alka­vas­ta tont­tik­il­pailus­ta jos­sa hitas­ton­tille raken­nutet­tavien asun­to­jen kat­to­hin­naksi oli määritel­ty 3700 e/asm2.

    Varsi­naisia omis­tusasun­to­jen raken­nut­ta­jia pääkaupunkiseudul­la toimii enää vain kaupun­gin oma asun­to­tuotan­to­toimis­to ja asun­tosäätiö, nyt kun VVO sekä SATO ja Avara (ent YH-raken­nut­ta­ja) ovat vähitellen lopet­ta­neet gryn­daamisen ja raken­nut­ta­vat enää vain omaan omis­tuk­seen­sa tule­via vuokra-asuntoja. 

    Taan­tu­ma vuosi­na Vapaavuoren lanseer­aa­ma rahoi­tus­malli, jos­sa asun­not alku­vu­osi­na ovat vuokrakäytössä ja vähän päästä vapaasti myytävis­sä toi raken­nut­ta­jik­si myös usei­ta vakuutuslaitoksia.

    Pul­lonkaulana rak­en­tamises­sa on pula rak­en­ta­jista. Raken­nus­te­ol­lisu­us RT:n mukaan rak­en­ta­jien kap­a­siteet­ti on ollut kiin­ni perus­ta­jau­rakoin­nis­sa, sik­si raken­nut­ta­jien on ollut vaikea saa­da tar­jouk­sia omien tuot­teit­ten­sa rakentamiseen. 

    Takavu­osi­na kaupun­ki luovut­ti tont­te­ja asun­to­tuotan­toon vain raken­nut­ta­jille. Ja kaik­ki kaupun­gin maalle raken­nutet­ta­va omis­tus­tuotan­to oli määritel­ty hitas­tuotan­nok­si. Vain muiden omis­ta­malle maalle sai rak­en­taa vapaara­hoit­teista omis­tus­tuotan­toa. Sään­nel­tyä vuokratuotan­toakin tuli joskus takavu­osi­na rak­en­taa puo­let kullekin alueelle tulev­as­ta tuotan­nos­ta. Vähä vähältä sit­tem­min on sekä kaupun­gin vuokra-asun­to- ja hitas-tuotan­to­tavoitet­ta alennettu.

    Nämä asi­at lin­jataan MA-ohjel­mas­sa, joka on parhail­laan tulos­sa poli­itikoille tark­istet­tavak­si. Eli kaupun­ki toimii kuten poli­itikot linjaavat.

  37. Pain­ovirhe paholainen:
    Lem­minkäisen tont­tien kattohinnat
    oli:

    Kaupun­ki määrit­ti hitas-ton­teille kat­to­hin­nan, kil­pailun aikaan 3200 ja 3400 euroa asuntoneliölle.

    Ja kun asun­not tuli­vat myyn­ti­in niihin lisät­ti­in raken­nuskus­tan­nusin­deksin mukainen lisäys. Eli Lem­minkäi­nen myi asun­not ihan lail­lis­es­ti muis­ti­ni mukaan jotain 3550 euroa neliö. Muis­telisin jopa että näistä tuli hesarin mukaan melkoinen haloo kun Lem­minkäisen puhe­lin­vai­hde meni myyn­tipäivän aamu­na tukkoon, yrit­tikö näitä ostaa jopa 40 000 suomalaista?

  38. Paa­vo Väyry­nen loi­he lausumaan näin:

    Meil­lä on sinipunavoimat ja cityvihreät, jot­ka pyrkivät kun­tau­ud­is­tuk­sel­la saa­maan pääkaupunkiseudulle 400 000 ihmistä lisää ja keskit­tää alueil­la ihmiset maakuntakeskuksiin.

    Että oikein kun­tau­ud­is­tuk­sel­la 400 000 ihmistä lisää pääkaupunkiseudulle. Tot­ta kai kyseessä on ilmeinen pro­vokaa­tio, joka toisaal­ta kan­nat­taisi jät­tää omaan arvoon­sa, mut­ta tästäkö kun­nal­lis­vaalit todel­la joudu­taan käymään, siis siitä, uppoaako täl­lainen puhe (kehyskun­tien) äänestäjiin?

    Olisin utelias tietämään, mil­lä konkreet­tisil­la keinoil­la Väyry­nen aikoo mm. pysyt­tää Suomen kaupungis­tu­misas­teen nykyisel­lä tasol­la (tai kään­tää sen peräti lasku­un), paljonko se mak­saa, ja kuu­luuko keinoi­hin esimerkik­si asun­to­tuotan­non lopet­ta­mi­nen kaupunkiseuduil­la, ja paljonko se maksaa.

    Pidän kyl­lä maaseu­tua ja maat­alout­ta arvos­sa, samoin kuin hajautet­tua ener­giantuotan­toa, ja omavaraistalouden har­joit­tamisellekin on minus­ta Suomes­sa tilaa, mut­ta vähä suh­teel­lisu­u­den­ta­ju olisi paikallaan. Kaupungis­tu­miske­hi­tyk­sen aset­ta­mi­nen joidenkin puoluei­den han­kkeek­si ja vas­tus­t­a­mi­nen sil­lä perus­teel­la kun kuu­lostaa lähin­nä nos­tal­gisve­toiselta haikailul­ta takaisin agraariy­hteiskun­taan eli sil­lä rat­sas­tamiselta. Sanon vain, että jos tämä on Väyry­sen kun­tavaali­teema, se ei ole ihan seu­raa­van kun­nal­lis­vaa­likau­den asia.

  39. Saisiko­han osan siitä 400.000 asukas­ta Lah­den seudulle. Vai onko sinne jo las­ket­tu lisäasutusta.

    1. Yritin saa­da Lah­den seudul­la aikaan ratkaisua, jos­sa alue olisi voin­ut ottaa vas­taan huo­mat­ta­van osan Helsin­gin seudun kasvus­ta, mut­ta ei kelvannut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.