Kermankuorinta, kaupunkirakenne ja oikeudenmukaisuus

Vaik­ka mitään kun­tara­jo­ja ei olisi, kaupun­ki ker­ros­tu­isi eri­lais­ten tulolu­okkien asuinalueik­si. Aivan ydinkeskus­tas­sa ja parhail­la paikoil­la olisi varakas­ta väkeä ker­rostalois­sa (Kru­u­nun­haka, Töölö, Kata­janok­ka) ja sen ympäril­lä ker­rostalois­sa vähän vähem­män varakas­ta väkeä (Kallio). Raideli­iken­teen varas­sa ker­rostaloalueil­la olisi köy­hiä (betoni­bru­tal­is­min ajan lähiöt), omakotilois­sa kaupun­gin laidoil­la rikkaita.

Jos kun­nat muo­doste­taan siten, että rikkaiden omako­tialueet muo­dosta­vat omat kun­tansa, ei hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme oikein toi­mi tai san­o­taan, että lop­putu­los on epäoikeudenmukainen.

Tätä epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta voi yrit­tää tor­jua sekoit­ta­mal­la asu­tus­ta väki­val­tais­es­ti. Esimerkik­si yksi sosi­aa­li­nen vuokrak­er­rosta­lo Por­nais­ten keskus­taan. Jostain täl­lais­es­ta val­tio on yrit­tänyt Helsin­gin seudun kun­tien kanssa sopia, mut­ta sopimuk­sista ei ole pidet­ty kiin­ni. Itse olin min­is­ter­inä sopi­mas­sa (Suvi-Anne Siimek­sen kanssa) asun­not­to­muu­so­hjel­mas­ta, jota ain­oas­taan Helsin­ki toteut­ti, mut­ta Espoo jät­ti kylmäveris­es­ti toteut­ta­mat­ta. Jouni Särk­i­järvi sanoi sen niin, että pult­sarin on luon­te­vam­paa oleil­la Hakaniemen torin var­rel­la kuin Wes­t­endin jalka­käytävil­lä, joten Espoon toim­inta oli ihan perustel­tua. Särk­i­järvel­lä oli siinä point­ti, mut­ta siihen olisi uskonut parem­min, ellei Espoo olisi saman tien sysän­nyt myös meno­ja Helsin­gin ratkaistavaksi.

Yri­tyk­set tor­jua tätä eri­ar­vois­tu­mista fyy­sisin ratkaisuin ovat vielä vaar­al­lisem­pia kuin itse ongel­ma. On luon­nol­lista, että ker­rostalo­ja on lähel­lä ja omakoti­talo­ja kaukana. Helsin­gin on jok­seenkin pakko eri­ar­vois­tu­mista tor­juak­seen rak­en­taa omako­tialo­ja ihan vääri­in paikkoi­hin. Täl­laiset ratkaisut ovat kalliita.

Kil­pail­lak­seen hyvistä yri­tyk­sistä Helsin­ki joutuu myön­tymään kaavoituk­ses­sa ratkaisui­hin, joista kär­sivät kaik­ki. Olisi kokon­aisu­u­den kannal­ta parem­pi päästää ne yri­tyk­set muualle, mut­ta kaupun­gin talouden kannal­ta ei olisi. Aika kum­mallisia ratkaisu­ja Helsin­ki on tehnyt siinäkin, mitä toim­into­ja se on päästänyt Töölön­lah­den ran­nalle. Jos kun­nal­listalout­ta ei olisi, ne oli­si­vat nyt Keilaniemessä ja Töölön­ran­nal­la alueelle parem­min sopivia toim­into­ja kaikelle kansalle suun­nat­tu­ja. Helsin­gin otet­ta muut­ti olen­nais­es­ti aggres­si­ivisem­mak­si tieto, että Espoon Olavi Louko oli vierail­lut helsinkiläi­sis­sä yri­tyk­sis­sä kalastele­mas­sa niitä Espoon puolelle. Helsin­ki halu­aa Öster­sun­domi­in metron eikä pikaratikkaa, jot­ta se tuk­isi Kalasa­ta­maan kaavail­tua työ­paik­ka-aluet­ta. Jos kun­nan­ra­jo­ja ei olisi, pikaratik­ka var­maankin veisi voiton.

Kehyskun­nat tekevät tietois­es­ti tai tiedosta­mat­taan ratkaisu­ja, joil­la asukkai­ta valikoidaan. Kun Espoos­sa keskustelti­in met­ros­ta, yleisönosas­toar­gu­menteista yleisin oli, että emme halua kon­tu­lalais­ten kaltaisia asukkai­ta Espooseen. Espoo­ta ei ole tietois­es­ti suun­nitel­tu joukkoli­iken­nevi­hamielisek­si. Asi­aa ei vain ole pidet­ty sen arvoise­na. Jo mainit­tu Särk­i­järvi sanoi suo­raan, ettei Espoo­ta kaavoite­ta liiken­teen ehdoilla.

Mut­ta takaisin itse asiaan.

Kun­tien välisen tasa-arvon voi toteut­taa väk­isin sekoit­ta­mal­la tai pelisään­töjä muut­ta­mal­la. Jos verot kerät­täisi­in yhteiseen kas­saan ja jaet­taisi­in asukaslu­vun mukaises­ti takaisin ja jos sairaat ja sosi­aal­i­tukea tarvit­se­vat rahoitet­taisi­in yhteis­es­tä pus­sista, ei olisi tarve luon­not­tomaan ”tasa-arvoon”.  Sen jäl­keen kaavoitus muut­tuisi paljon pyy­teet­tömäm­mäk­si. Tämä on parem­pi ratkaisu kuin ängetä kun­nal­lisia vuokrat­alo­ja Westendiin.

Kun­tien elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sakin ryhdyt­täisi­in miet­timään, miten seu­tu men­estyy. Nyt pääosa ener­gias­ta menee kar­javarkauk­si­in naa­purin puolelta.

Nykyi­nen kun­tien väli­nen mii­nus­sum­mak­il­pailu tulee tälle alueelle hyvin kalliiksi.

Sik­si halu­an tänne kuntaliitoksen.

Mam­mut­ti­mainen hallinto taas on teho­ton. On hyvä, että kokeil­laan vähän eri ratkaisu­ja. Sik­si halu­an suurkun­nan alle itsenäisiä ”pitäjiä”, jot­ka huole­hti­vat lähipalveluista ja voivat kokeil­la eri­laisia ratkaisuja.

Halu­an tehdä sen näin päin, jot­ta Helsinkikin jou­tu­isi rak­en­ta­maan hallinton­sa alus­ta alka­en uud­estaan. Olin keskivi­ikko­ja eräässä tilaisu­udessa, jos­sa Jus­si Pajunen ker­toi, ettei Helsin­gin hallintorakenne ole muut­tunut käytän­nössä lainkaan vuo­den 1971 jäl­keen, vaik­ka maail­ma on muut­tunut aika paljon.

153 vastausta artikkeliin “Kermankuorinta, kaupunkirakenne ja oikeudenmukaisuus”

  1. Ehdot­taisin, että edus­ta­jat Uuden­maan kaik­ista kun­nista, siis Helsin­gin ja Uuden­maan sairaan­hoitopi­irin alueelta, ja kansane­dus­ta­jia eri puolueista tek­isi opin­tomatkan Tukhol­man maakäräjäkun­nan vier­aak­si (ks. “Stock­holms län land­st­ing”). Samal­la voisi käy­dä use­am­mas­sakin kun­nas­sa em. maakäräjäkun­nan alueel­la (esim. Tukhol­ma, Södertäl­je, Vaxholm).

    Ei kan­na­ta kek­siä pyörää uud­estaan, jos moni­in ongelmi­in löy­ty­isi ratkaisu laut­ta­matkan tois­es­ta päästä.

    Tämä tuore virkami­estyöryh­män esi­tys ei nimit­täin edelleenkään ratkaise Suomen kun­tarak­en­teen ongelmia. Suun­nitel­lut noin seit­semänkym­men­tä kun­taa ovat edelleen liian pieniä ter­vey­den­hoitoyk­siköik­si ja toisaal­ta liian suuria paikallis­ta­son päätök­sen­tekoon. Asiantun­ti­joiden mukaan Suomeen sopi­va määrä on noin 20 sairaan­hoitopi­ir­iä. Esimerkik­si Ruot­sis­sakin on vain 20 maakäräjäkun­taa, vaik­ka maa on Suomea laa­jem­pi ja väkirikkaampi.

  2. -mut­ta pää­sisiköhän siihen itse pääasiaan:miksi Suomes­sa on fik­sua tipah­taa “tuloloukkuun“eli syr­jäy­tyä pl.sairaat

    v:työnteko ei ole kan­nat­tavaa kos­ka sosi­aal­i­tur­va on vielä parempaa,eli sos­su mak­saa asumisen ja antaa vielä rahaa n.400e NETTO käteen. onko tässä järkeä?

    ja te hullut(mielipide) nos­titte entis­es­tään perus­tur­vaa n.100e/kk

  3. Osmo, olisi syytä vakavasti ryhtyä pohti­maan, mis­tä tämä johtuu. Tässä yritetään lääk­itä sairaut­ta, sen syi­hin ei paneudu­ta. Mik­si kun­nat kil­pail­e­vat veron­mak­sajista, mikä johtaa yhteiskun­tarak­en­teessa jär­jet­tömi­in tilanteissin.

    Espoot eivät halua hyviä veron­mak­sajia sik­si, että pum­me­ja ei halu­ta nähdä. Espoot halu­a­vat hyviä veron­mak­sia sik­si, että pystyvät tur­vaa­maan lak­isääteiset palve­lut. Jos olen Ode väärässä, kor­jaa. Ongel­ma on palvelu­iden rahoituk­ses­sa, ei kuntarajoissa. 

    Val­tion ja kun­tien pitää per­a­ta keskinäi­nen rahoi­tus niin, että idioot­ti­maisia kaavoituk­sia ei tule, kuten Öster­son­dom ja sen lähialueet.

    Kuten aiem­min sanoin, sairaan­hoito val­ti­olle, siitä se lähtee.

  4. Ode, kaikel­la kun­nioituk­sel­la, koita­pa rauhas­sa lukea läpi muu­ta­man viime päivän aikana tänne kir­joit­ta­masi jutut Espoos­ta. Havait­setko ehkä edes pien­tä asen­teel­lisu­ut­ta ja kau­naa repub­likaanisia ker­mankuori­joi­ta kohtaan?

    Kun olet tuon ana­lyysin tehnyt, var­maankin ymmär­rät mik­si Helsin­gin pakkoli­itoshankkeet eivät juuri saa kan­nat­ta­jia ympäryskunnissa.

    Poli­it­ti­nen vedonlyön­ti ei ole var­masti kan­nat­tavaa, mut­ta minä olisin kyl­lä valmis väit­tämään, että pakkoli­itosmyön­teiset kokoomusjo­hta­jat (Katainen, Virkkunen, Vapaavuori) eivät tosi­paikan tullen uskalla jyrätä Espoon ja Van­taan asukkaiden ja päät­täjien val­taen­em­mistön kan­taa ja run­noa suur-Sipoo­ta läpi.

  5. Oli­pa eri­no­mainen kir­joi­tus. Melkein tässä antaa anteeks sun sekoilemisen autopaikkanormin kanssa.

  6. Ode, kun tun­net soster­veysra­hasys­teemit, mik­si olet tak­er­tunut kun­ta­jakoon eli rahoituk­sen seu­rauk­si­in. Lähde purka­maan ongel­maa palvelu­iden rahoituk­ses­ta eikä kuntarajoista.

  7. Vihrei­den hel­limä aja­tus uud­es­ta hallinnon tasos­ta eli näistä kaupungi­nosaval­tu­us­toista on hirveä.

    Jo täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseudun julki­nen sek­tori nään­tyy poli­itikko­jen vaa­timien selvi­tys­ten alle. Joka asi­as­ta laa­di­taan jatku­vasti selvi­tyk­siä selvi­tys­ten perään, tilas­to­ja rivi­in. Lop­ul­ta poli­itikot eivät uskalla päät­tää mitään ja palkkaa­vat asialle vielä kon­sul­tit veron­mak­sajien rahoil­la. Ja kon­sul­tit luon­nol­lis­es­ti vaa­ti­vat taas selvi­tyk­siä joka asiasta.

    Jos poli­itikko­jen määrää lisätään entis­es­tään (=kaupungi­nosaval­tu­us­to), ei julkisen sek­torin hallinnos­sa ehditä pian tehdä oikeasti lainkaan sitä tuk­i­työtä ken­tälle eli työtä asi­akkaan palvelun hyväksi. 

    Tämä on hätähu­u­to Soin­in­vaar­alle, jol­la on val­taa ja viisaut­ta muut­taa asioita.

  8. Mihin kun­tia edes ylipäätään tarvi­taan? Ainakaan näin pääkaupunkiseu­tu­laisen näkökul­mas­ta kun­nista ei ole mitään muu­ta kuin haittaa.

    ps. itse syn­type­r­äisenä tapi­o­lalaise­na tuen täysin Odea. Jos metropo­lia ei saa­da aikaan, niin sil­loin vaadin Suur-tapi­olan kun­nan luomista. Saatana mitään pohjois­espoolaisia tai lep­pä­vaar­alaisia ker­mankuori­joi­ta tarvi­ta mei­dän yhteisö- ja tuloveroil­la loisimaan…

  9. “Halu­an tehdä sen näin päin, jot­ta Helsinkikin jou­tu­isi rak­en­ta­maan hallinton­sa alus­ta alka­en uudestaan.”

    Tämä on hyvä, mut­ta uskotko että näin tapah­tuu jos päähuomio on kun­tara­jo­jen rukkailus­sa tai lisähallintok­er­rosten miehi­tyk­sessä. En ihan usko että Pajusen rapor­toitu ‘iloit­sem­i­nen’ johtuu vahvis­tuneista hallinnon tehostamisodotuk­sista. Mikä on estänyt Helsinkiä toim­i­mas­ta jo aiem­min, ja mikä saisi sen nyt toimimaan.

  10. Mitä jos voisimme kil­pailut­taa kun­nat kuten sähkölaitok­set. Liit­ty­isin Kauniaisiin.

    Pitäisikö min­un sil­loin mak­saa myös Helsin­gin liikenne-infra­s­ta, Musi­ikki­talosta ja Guggenheimista? 

    Ei todel­la.

    Näin se menee mm. San Fran­Cis­cos­sa. Siel­lä jos on aiko­mus purkaa joku kort­teli, niin siel­lä on paikalla plakaat­ti, että tämä paik­ka on tarkoi­tust purkaa ja tilalle rak­en­taa sitä ja tätä ja valit­taa voi tänne…

    Amerikois­sa kun­ta­lais­vaikut­ta­mi­nen pelaa koko ajan. Kun­ta­jo­ht­a­mi­nen ei ole maal­likoiden eli poli­itikoiden käsis­sä. Vaikut­taa voi kaiken aikaa jne.

  11. Espoot eivät halua hyviä veron­mak­sajia sik­si, että pum­me­ja ei halu­ta nähdä.

    Kaik­ki kun­nat halu­a­vat hyviä veron­mak­sajia. Mikään kun­ta ei suuria menor­eik­iä. Ja tässä se mak­sukykyi­nen veron­mak­sa­ja on muka­va. Mak­sukykyiset har­voin tarvit­se­vat kalli­ita kun­nan palveluita.

    Mut­ta sen lisäk­si veikkaisin kyl­lä, että harvem­pi halu­aa pum­me­ja nurkki­in­sa. Kaipaako joku? Näil­lä säil­lä niitä olisi help­po saa­da pienel­läkin houkut­telul­la vaik­ka olo­huoneen sohvalle.

    Inhimil­listä tämäkin, eikä siinä edes vält­tämät­tä ole isoa ongel­maa. Jos Kallios­sa on vilka­s­ta kaupunkielämää ja Wes­t­endis­sä tyl­sää por­varis­toa, niin sit­ten se on niin. Ongel­ma tulee siitä, jos tämä alkaa vaikut­taa kaavoituk­seen, palvelui­hin ja verotukseen.

    Käytän­nössä kun­tara­jo­jen aiheut­tamista ongelmista päästään pitkälti eroon näillä:
    * kaavoitus tehdään seutukunnallisesti
    * liiken­nejär­jestelmää kehitetään seutukunnallisesti
    * vero­tus on kun­tara­joista riippumaton
    * kun­nal­liset perus­palve­lut saa kukin hakea mis­tä päin seu­tukun­taa hyvänsä

    Lähidemokra­t­ian kannal­ta tuon jäl­keen voisi olla fik­sua räjäyt­tää kaik­ki nykyiset kun­nat paljon pienem­mik­si paloiksi.

    Ja jos sit­ten halu­taan vielä seg­re­gaa­tio­ta vält­tää, niin tehdään kään­teinen kun­nal­lisvero. Mitä korkeampi jonkin nurkan tulota­so on ver­rat­tuna seu­tukun­nan keskiar­voon, sitä korkeampi vero­pros­ent­ti rätkäistään. Tämä tasoit­taa asun­to­jen hin­to­ja ja eri tulolu­okkien ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sia asua eri­laisil­la alueilla.

  12. Hyvä, että edes joku vielä uskaltaa sanoa itsekästä itsekkääk­si ja ahnet­ta ahneek­si. Jos vain leimataan köy­hää pum­mik­si, niin hän alkaa toim­i­maan kuin pum­mi. Nyt olisi jo syytä ahneen ottaa nokki­in­sa ja kat­soa omaa toim­intaa. Nythän ahneen leima taitaa olla vain palk­in­to tietyis­sä piireissä.

    Olisi tosin vieläkin tärkeäm­pää, että hal­li­tus näyt­täisi ettei kan­na­ta alkaa ahneek­si. Jos se ei sitä nyt tee, niin sit­ten muul­la tyylil­lä ei enää pär­jääkään. Tulee pirun nopea evoluu­tio, kun moraal­ista ja rehellisyy­destä kär­sivät joutu­vat siir­tymään muiden tieltä pois.

    Lop­pu­jen lopuk­si tämä kaupunkien väli­nen kansalli­nen kil­pailu on aivan älytön­tä hömp­pää. Mis­tä oikein pitäisi olla kateelli­nen, kun nyt ollaan näin puo­lus­ta­mas­sa jotain omaa? Yhdel­lä on lento­kent­tä, toisel­la uusi yliopis­to ja teknolo­giafir­mo­ja, kol­man­nel­la van­ho­ja talo­ja ja katu, joka kerää pöm­pöösiä kaipaile­via nousukkai­ta kaik­ista kolmes­ta. Päälle vielä eri­laisia pikkukun­tia, joista kukaan ei lop­ul­ta tiedä mitään ja niiden asukkaidenkin mielestä on parem­pi niin. 

    Kaik­ki kuitenkin näkevät, että osat ovat yhtä ja samaa palapeliä, mut­ta sit­ten pitää kek­siä erot­tavia tek­i­jöitä ilman, että edes hark­it­sisi palo­jen sovit­tamista toisiinsa.

    Kaikil­la näil­lä on yhteisenä piir­teenä joukko ihmisiä, joi­ta pitäisi pitää hengis­sä ja mah­dol­lis­taa jonkin­lainen kehit­tymi­nen elämässä. Pitääkö näitä ihmisiä jakaa kun­tien mukaan eri­laisi­in joukkoi­hin jo lähdössä? Toises­sa koulut toimii, toises­sa säilötään lap­sia; yhdessä pide­tään van­huk­sista huol­ta, toi­sis­sa pan­naan teurasjonoon; kaavoite­taan kuin naa­puria ei olisikaan ja koite­taan vetää oma­lle puolelle jonkun kont­to­ria. Mikään ei kuitenkaan ole omaa ansio­ta, vaan toiset pää­sevät hyö­dyn­tämään parem­min naa­pure­itaan. Jos asukkaat tietäi­sivät tästä leik­istä, niin päät­täjät nau­ret­taisi­in pel­lolle. Eivät ihmiset halua aiheut­taa täl­laista jakoa toisilleen, jos tämä mekanis­mi näyt­täy­ty­isi parem­min heille. Tosin koh­ta halu­a­vat, jos muuten ei pär­jää ja jos päät­täjät itse kaiva­vat aina vain syvem­piä juok­suhau­to­ja nyky­isille kuntarajoille.

    Tätä porukkaako ei nyt sit­ten saa­da vetämään sen ver­taa yhtä köyt­tä, että älytön kaiken mah­dol­lisen tuh­laami­nen lop­puisi? Voisi­vat ottaa kar­tan käteen ja kat­soa kan­nat­taako vedel­lä kukin omi­aan ja tehdä yksi helkkar­in­moinen sotku koko Uud­esta­maas­ta? Helsinkiläiset päät­täjät otta­vat hie­man nöyrem­män asen­teen ja muut koit­ta­vat ymmärtää oman osuuten­sa tässä kehi­tyk­sessä. Pajuselle joku sor­di­ino päälle, ennenkuin se läh­tee taas kiertämään rum­mut paukkuen.

    Jos mikään ei onnis­tu laa­jem­mas­sa kaavas­sa, niin vetäkää nyt edes Helsin­gin sol­mut suo­rak­si ja kar­sikaa päällekkäisyy­det ja turhat byrokraatit. Ei ihmi­nen kaipaa hallintop­u­oskaroin­tia, vaan hoitoa.

  13. Siinä ei olekkaan mitään järkeä, jos julk­ista rahaa jae­taan ja kun­nat keräävät vero­ja ja sit­ten kil­pail­e­vatkin tois­t­en­sa kanssa sel­l­aisin keinoin, jot­ka johta­vatkin kaikkien veron­mak­sajien kannal­ta epäedulliseen tilanteeseen, kun houkut­tel­e­vat yrityksiä. 

    Nyt vaan kysymys onkin niistä keinoista, mil­lä tämä saataisi­in hallintaan.

  14. Juhani Salo­vaara, olen muuten naut­tin­ut kom­ment­tiesi lukemis­es­ta viime aikoina.

  15. Viherinssi: Käytän­nössä kun­tara­jo­jen aiheut­tamista ongelmista päästään pitkälti eroon näillä:
    * kaavoitus tehdään seutukunnallisesti
    * liiken­nejär­jestelmää kehitetään seutukunnallisesti
    * vero­tus on kun­tara­joista riippumaton
    * kun­nal­liset perus­palve­lut saa kukin hakea mis­tä päin seu­tukun­taa hyvänsä

    Niin kuka noista päät­tää, kuka tekee? Ethän vaan tarkoi­ta että nämä asi­at sovi­taan kun­tien kesken?

    Tietenkin on se Kiviniemen neron­leimaus, että kun­tali­itosten sijaan hoide­taan asi­at “ylä­ta­sol­la”? No hyvä, tehdään niin kuin keskustapuolue halu­aa. Peruste­taan ylä­ta­so pääkaupunkiseudul­la, jolle val­i­taan ylä­val­tu­us­to, joka kerää yläveroa, yläkaavoit­taa, yläter­vey­den­hoitaa, ja niin edelleen. Kut­su­taan sitä Ylä-Helsingik­si, tai ihan vaan lyhyesti Helsingik­si. Onko sit­ten kaik­ki tyytyväisiä?

  16. Muuten hyvä, mut­ta ker­man kuor­in­taa puh­taim­mil­laan oli jo Öster­sun­domin kaap­paus Helsingille, ja varsinkin alueen kaavoit­ta­mi­nen pien­talo­ton­teik­si varakkaille ja vielä varakkaam­mille. Tämä on Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton tavoite, jota myös ks-lau­takun­ta ja Osmo Soin­in­vaara ovat kaikin tavoin tukeneet.

  17. Kiitän myöskin lois­tavaa ja tiivistä kir­joi­tus­ta asi­as­ta, joka on selvästi Osmon ehdot­to­mia vahvuusalueita.

    Espoo ajat­telee kun­tali­itok­sen vaarat melko nurinkuris­es­ti. Jos ker­ran espoolaiset eivät halua kon­tu­lalaisia (=vähä­varaisia ker­rostaloa­sukkai­ta) naa­pureik­seen, eikö sil­loin juuri Osmon kuvaa­ma tapa kor­ja­ta asia olisi ratkaisu. Kun­tali­itos varmis­taisi, ettei niitä ker­rostalo­ja tarvitse kaavoit­taa Espoon peräkyli­in jatkos­sakaan, kos­ka ne voidaan kaavoit­taa huo­let­ta parem­mille paikoille lähem­mäk­si keskustaa.

  18. Yleen­sä kaupunkiseuduil­la keskuskun­nan vero­tu­lot eivät ole merkit­tävästi pienem­mät kuin kaupunkiseudun muis­sa kun­nis­sa tai ne saat­ta­vat olla jopa suurem­mat. Itse en pidä ongel­mana kermankuorintaa.

    Ongel­mana on enem­minkin lap­poami­nen, jos­sa poh­jasak­ka jätetään toiseen astiaan.

  19. Mikä estäisi Suur-Sipoo­ta raken­nut­ta­mas­ta köy­hien ghet­to­ja kauas, pois silmistä ja mielestä? Pelkään, että Uuden­maan kokoomus­laiset yhdis­täi­sivät voimansa ajaak­seen läpi ratkaisun, joka on lyhyel­lä tähtäimel­lä halvin, eli val­taisat beton­i­tor­nit jonkun Ö‑junan pääteasemalle.

  20. Osmo, nyt logi­ikkasi pet­tää jo kir­joituk­sesi alus­sa. Kallioon asti kaik­ki meni ihan hyvin. 😀 Sen jäl­keen alkoikin heittää.

    Mis­sään län­si-eoroop­palaises­sa maas­sa ei raken­neta DDR-slum­me­ja vähä­varaisem­mille. Kaik­ki tuol­laiset alueet ovat rivare­i­ta ja omakoti­talo­ja. Yksi täy­del­lis­es­ti epäon­nis­tuneen yhdyskun­tapoli­ti­ikkamme surullisim­mista seu­rauk­sista ovat DDR-slum­mit, joi­ta yhä raken­netaan. Vain suo­ma­lainen, osaam­a­ton kaavoit­ta­ja kyke­nee yhdis­tämään ker­rosta­lo- ja maal­la-asumisen huonot puo­let täydellisesti.

    Muutenkin kir­joi­tus on entisen lib­er­aalin, nykyisen pata­van­hoil­lisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­takon­ser­vati­ivin vuo­da­tus. Mietin jo, onko tämä pro­vo? 😉 Eihän kukaan vapaamieli­nenn voi olla oikeasti sitä mieltä, että täy­delli­nen vas­tu­ut­to­muus omas­ta ympäristöstä on hyväk­si. Täy­del­listä vas­tu­ut­to­muut­ta on lait­taa omat kus­tan­nuk­set jonkun muun, “rikkaan” maksettavaksi.

    Raskaas­ta hallinnos­ta olet taas oike­as­sa. 🙂 Koko kun­tau­ud­is­tus nykyisessä muo­dos­saan on täysin jär­jetön. Jokainen, joka ymmärtää vähääkään organ­i­sa­tio­teo­ri­aa, ymmärtää kuin­ka kalli­ik­si nyt mietit­ty rakenne muo­dos­tuu. Olisi kiva nähdä se type­r­ys, joka tuon him­melin on piirtänyt. Var­maan sama aja­tusten van­taan­jo­ki, jon­ka kynästä syn­tyi epäon­nis­tunut lääniuudistus. 🙁

    Ongel­maan on yksinker­tainen ratkaisu. Tehdään, kuten yleen­sä pääkaupunkiseu­tu­jen hallinnot on tehty. Pilko­taan seu­tu pieniksi kun­tayk­siköik­si. 🙂 Pyritään tehokku­us­mak­simi­in 10 000 — 40 000 asukas­ta. Irrote­taan yksiköt alue­hallinnol­lis­es­ti muus­ta val­toin alue­hallinnos­ta. Luo­daan lop­ul­ta tas­apaino vero­tu­soikeu­den omaavien kun­tien, ohjaa­van val­tion alue­hallinnon sekä palvelun­tuot­ta­jien välille pilkko­ma­l­la liian suuret palvelun­tuot­ta­jat, kuten HUS, riit­tävän pieniksi.

    1. Kalle
      Sanoinko jotenkin, ett olisi hyvä rak­en­taa ker­rostalokaukioi­ta? yritin mielestäni sano, että niitä ei pitäisi tehdä, mut­ta tas­a­puolisu­u­den vaa­timus fyy­sisin kaavoitus­ratkaisuin johrtaa siihen.
      Kallio­ta kauem­mas edynkeskus­tas­ta raken­netaan kyl­lä ker­rostalo­ja vaikka­pa Berli­inis­sä ja Münchenis­sä. Pari­i­sis­sa raken­net­ti­in tod­fel­la kauas, mut­ta kadutaan.
      Myös Kööpen­ham­i­nas­sa on ker­rostalolähiöitä, jopa aika viehättäviä.

  21. Ode kir­joit­ti:
    halu­an suurkun­nan alle itsenäisiä ”pitäjiä”

    Mis­säs määrin näil­lä uusil­la kaupungi­nos­apitäjil­lä (kröhöm, Kumpu­la, kröhöm) olisi nyky­istä enem­män val­taa estää poikit­tais­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen nimbyilyllään?

    1. Mis­säs määrin näil­lä uusil­la kaupungi­nos­apitäjil­lä (kröhöm, Kumpu­la, kröhöm) olisi nyky­istä enem­män val­taa estää poikit­tais­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­sien paran­t­a­mi­nen nimbyilyllään?

      Ei juuri lainkaan. Liiken­n­ev­erkkoa koske­vat päätök­set tehtäisi­in suurkun­nan tasol­la. Katupi­ir­rus­tuk­set kenties.

  22. Kyl­lä ker­rostalolähiöt ovat ennen kaikkea Neu­vos­toli­iton ja DDR:n (sekä Suomen ja Ruotsin) raken­nuskult­tuuria. Ruot­salaiset ovat purka­neet jo kokon­aisia lähiöitä. Ran­skalaiset rak­en­ta­vat niitä jonkin ver­ran slum­meik­si maa­han­muut­tai­jlle, mut­ta en näe siihen tarvet­ta Suomessa. 😉 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle
    Sanoinko jotenkin, ett olisi hyvä rak­en­taa kerrostalokaukioita… 

    Niin minä tuon ensim­mäisen kap­paleen kir­joituk­ses­tasi tulk­itsin. Jos olet sitä mieltä, ettei ker­rostalo­ja kan­na­ta rak­en­taa kuin laa­jen­net­taes­sa kan­takaupunke­ja, niin hyvä. Tiivis, umpiko­rt­te­linen kan­takaupun­ki on tehokas­ta asum­ista ja takaa hyvät palve­lut. Valitet­tavasti /vrt. nyt vaik­ka Her­ne­saari) sel­l­aista ei enää kaavoiteta. 

    Espoo­ta ei tul­la koskaan kaavoit­ta­maankaan liiken­teen ehdoil­la. Län­simetro takaa sen. Metro vaatisi Rööperin tehokku­udet ollak­seen järkevä, enkä usko siihen vaik­ka toki metro tulee slum­mi­ut­ta­maan vähitellen Etelä-Espoo­ta. Jos raide­vai­h­toe­hdok­si olisi valit­tu raitio­vaunu, olisimme täysin toises­sa tilanteessa.

    Nyt raideli­iken­teen ain­oak­si hyödyk­si jää bus­sir­allin pysäyt­tämi­nen län­nessä Matinkylän tasalle. Se ei paran­na joukkoli­iken­teen kil­pailukykyä Espoos­sa puh­mat­takaan Kirkkon­ummes­ta. Vähät kirkkon­um­me­laiset joukkoli­iken­teen käyt­täjät siir­tyvät vähitellen junaan.

  23. Osmo halu­aa viheltää kun­tien välisen kil­pailun hyvistä ja huonoista veron­mak­sajista poik­ki liit­tämäl­lä kun­nat yhteen. Minus­ta pelin voi viheltää poik­ki siirtämäl­lä kun­tien meno­ja val­ti­olle. Osmon tie ei joh­da mihinkään, kuten nähti­in Päi­jät-Hämeessä ja pakkoli­itok­set ovat poli­it­ti­nen itse­murha. Jo ties kuin­ka mon­es ker­ta sanon, että nur­mi­järvet eivät halua lisää asukkai­ta sik­si, että se on kivaa, vaan sik­si, että pystyvät tur­vaa­maan lak­isääteiset menot. Osmo on tain­nut hirt­tää itsen­sä repuplikaanivyöhykkeeseen.

  24. tpyy­lu­o­ma: Niin kuka noista päät­tää, kuka tekee? Ethän vaan tarkoi­ta että nämä asi­at sovi­taan kun­tien kesken?

    En todel­lakaan. Ylä­ta­son asioista ei yleen­sä pysty sopi­maan pienem­mistä yksiköistä läh­tien — tämä pätee niin kaupungi­nosi­in, kaupunkei­hin, maakun­ti­in, val­tioon kuin vaik­ka EU:hunkin. Johan koke­mus on osoit­tanut, että isoista asioista ei pk-seudul­la ole päästy oikeasti yhteisymmärrykseen.

    Alata­sol­ta pitää viedä pois kaik­ki ne asi­at, joil­la se voi vaikut­taa kokon­aisu­u­den toim­intaan. Alata­solle pitää jät­tää kaik­ki ne asi­at, jot­ka ovat sen tason sisäisiä asioi­ta. Kaupungi­nosa­ta­sol­la saadaan ker­nas­ti päät­tää siitä, miten mitäkin paikallista puis­toa hoide­taan, mil­lä inten­si­teetil­lä kaupungi­nosan sisäistä katu­verkos­toa hoide­taan, minkä värisek­si kaupungi­nosan talot saa maala­ta, ja mihin ne kaupungi­nosan kiin­tiöön määrä­tyt talot rakennetaan.

    Ylä­ta­so sit­ten hoitaa liiken­teen ja kaavoituk­sen isot lin­jat ja kerää verot. Jät­täisin myös perusk­oulu­tuk­sen ainakin jos­sain määrin ylä­ta­son hoidet­tavak­si, jot­tei eri kaupungi­nosien välille tulisi resurssoin­nista johtu­via taso­ero­ja koulutukseen.

    En ole kovin huolestunut ylä­ta­son val­tu­us­ton asioista. Sinne luulisi löy­tyvän kohtu­ullisen fik­sua porukkaa, kos­ka kyse on isoista asioista. Siitä olisin kyl­lä vähän huolestunut, että löy­tyykö kaupungi­nosademokra­ti­aan innos­tunei­ta, asukkai­ta edus­tavia ja päte­viä tek­i­jöitä. Voi olla jois­sakin kaupungi­nosis­sa yhtä suosit­tua kuin taloy­htiön hal­li­tuk­sen jäsenyys.

    Itse en näe tuo­ta kaupungi­nosa­ta­soa mitenkään eri­tyisen vält­tämät­tömänä. Kun­nat nip­pu­un, palvelu­iden jär­jestämi­nen järke­vis­sä yksiköis­sä parhaan tiedon mukaan. Mut­ta jos nyt kansalaiset eri­tyis­es­ti halu­a­vat, joitakin asioi­ta voidaan päätök­sen­teossa pudot­taa kaupunginosatasolle.

  25. Mikko Niskasaari: Muuten hyvä, mut­ta ker­man kuor­in­taa puh­taim­mil­laan oli jo Öster­sun­domin kaap­paus Helsingille, ja varsinkin alueen kaavoit­ta­mi­nen pien­talo­ton­teik­si varakkaille ja vielä varakkaam­mille. Tämä on Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton tavoite, jota myös ks-lau­takun­ta ja Osmo Soin­in­vaara ovat kaikin tavoin tukeneet.

    Öster­sun­domin kaavoituk­ses­sa on yhtä jos toista moitit­tavaa, mut­ta ylläol­e­va ei nyt vaan pidä paikkaansa. Öster­sun­domin kaavae­hdo­tus on hyvin urbaani, jopa siinä määrin että olen hie­man epä­var­ma sen real­is­tisu­ud­es­ta, kos­ka alue on kaukana ja irral­laan muus­ta kaupunkirakenteesta.

  26. OS kir­joit­ti:

    “Kehyskun­nat tekevät tietois­es­ti tai tiedosta­mat­taan ratkaisu­ja, joil­la asukkai­ta valikoidaan. Kun Espoos­sa keskustelti­in met­ros­ta, yleisönosas­toar­gu­menteista yleisin oli, että emme halua kon­tu­lalais­ten kaltaisia asukkai­ta Espooseen. Espoo­ta ei ole tietois­es­ti suun­nitel­tu joukkoli­iken­nevi­hamielisek­si. Asi­aa ei vain ole pidet­ty sen arvoise­na. Jo mainit­tu Särk­i­järvi sanoi suo­raan, ettei Espoo­ta kaavoite­ta liiken­teen ehdoilla.”

    Mis­tä tämä “yleisin argu­ment­ti metroa vas­taan yleisönosoas­tois­sa” oikein löy­tyy. Seurasin metrokeskustelua Län­siväylästä, eikä siinäle­hdessä täl­laisia ajatuk­si juuri esi­in­tynyt. — Hesaris­sa saatt­toi olla enemmänkin,kun toim­i­tuk­sen piti osoit­taa , mil­laisia pölväste­jä tämän eri­no­maisen kulku­laitok­sen vas­tus­ta­jat ovat.

    Jouni J. Särk­i­järvel­lä oli aivan asial­lisia argu­mente­ja Län­simetroa vas­taan. Sehän ei sen enem­pää nopeu­ta­mat­ka-aikaa tai vähen­nä kustannuksia.

    Espoos­sa muuuten on yllät­tävän­hyvät poikit­taisy­htey­det, varsinkin kun ver­taa Helsinki­in. Hyvä on vaikka­pa kat­soa, mil­lainen mat­ka-aika on Töölössä asu­val­la opet­ta­jal­la Itäkeskuk­sen lukioon.

    Espoos­ta, varsinkin Etelä-Espoos­ta on hyvät toimi­vat ja nopeat bus­siy­htey­det Helsinki­in. Poikit­taisy­htey­det ovat aina ongel­ma. Jos on yksi keskus ja 40 lähiötä, riit­tää 40 lin­jaa. Jos on 20 keskus­ta ja 40 lähiötä, tarvi­tan 800 linjaa.

    1. Jos Espoos­sa on niin yvät joukkoli­iken­ney­htey­det, siel­lä on var­maankin joukkoli­iken­teen osu­us matkoista aivan huip­pu­lu­okkaa. Enää puut­tuu tilas­tolli­nen näyttö.

  27. Soin­in­vaara ei nyt näytä ymmärtävän sitä että kun­ta ei hyödy yri­tyk­ses­tä oikein mitään.

    Val­tio ottaa kaik­ki yhteisö­tuloverot itselleen ja sit­ten jakaa niistä takaisin kun­nille täl­lä het­kel­lä jotakin vajaan 30 prossan luokkaa. Tämä siivu on tarkoi­tus ajaa alas.

    Peri­aat­teessa­han se on oikein. Yri­tys ei aiheuta kun­nalle mui­ta kus­tan­nuk­sia kuin mitä sen kiin­teistöverol­la korvataan.

    Tämä aiheut­taa kuitenkin sen vääristymän, että ns ker­mankuori­jakun­ta ei halua ollenkaan alueelleen yri­tys­toim­intaa, ei liike­paikko­ja, ei mitään muu­ta kuin asum­ista. Ja vain rikkaiden asumista.

    Mut­ta Suomes­sa on niin turkasen vähän rikkaita.

    Eivätkä nekään määrät­tömästi vero­ja maksa. 

    Val­takun­nan mitas­sa ker­mankuorin­naksi voisi kai sanoa Hel­skinkiä. Ja sen yhtey­teen kas­vanei­ta pöhökuntia.

    Eikö olisi oikein purkaa tämä pöhökeskus siten, että siir­retään Eduskun­ta Oulu­un tai Jyväskylään, ja kat­so­taan sit­ten, miten ker­mankuor­in­ta sujuu Espoossa?

  28. Olisiko mon­een suun­taan ris­teävä pikaratikkaverkos­to metroa toimi­vampi ratkaisu?

    Kuin­ka paljon metro­radan var­teen voi suun­nitel­la asum­ista niin, että raideli­ikenne pysyy riit­tävänä vai­h­toe­htona autoilulle?

    Mis­tä tiede­tään, moniko kävisi juuri Öster­sun­domista Kalasa­ta­mas­sa töissä?

  29. Jotenkin tähän Metropo­likeskustelu­un tur­tuu, kun mitään uut­ta asian suh­teen ei ole enää pitkään aikaan san­ot­tu. Ja lop­putu­loskin tiede­tään kun vain selviää miten pros­es­si tulee eten­emään. Jos Metrop­o­lista kysytään kun­ta­lais­ten mielipi­det­tä kansanäänestyk­sessä, niin ylivoimainen määrä pk-seudun kun­nista tulee äänestämään vah­van ein. Jos taas val­tio päät­tää pakkon­ait­taa vas­ten­tah­toiset (ja yksinään elin­voimaiset) kun­nat yhteen, niin ei saa­da muu­ta kuin katk­e­ria oikeusri­ito­ja vuosikausik­si. Se on var­maa, että onnis­tunut­ta lop­putu­losta tästä ei tul­la koskaan saamaan.

  30. Odelta rehellistä puhet­ta. Se on harv­inaista Suomen poli­ti­ikas­sa. Osa kom­men­toi­jista on kyl­lä oikeil­la jäljil­lä siinä että ker­mankuor­in­ta voi olla pikem­minkin seu­raus kuin syy. Kunal­lispoli­itikko­jen lisäämi­nenkään ei kuu­losta hyvältä. Byrokra­ti­aa pitäisi vähen­tää, ei lisätä.
    Mitäs jos men­täisi­in askel taak­sepäin ja nykyiset läänit toimi­si­vat verot­ta­jana, infran kaavoit­ta­jana, sosi­aali ja ter­vey­den­huol­lon ja koulu­tuk­sen jär­jestäjinä, ja uudet suurkun­nat saisi­vat rahaa lääniltä toimeen­panevana eli­menä sekä liikun­ta­palvelu­iden jär­jestämiseen puh­taasti asukasluku­un perustuen?

  31. tämä soin­in­vaaran pohd­in­ta on niin epä­ana­lyyt­tistä kuin vain voi olla.

    Ei kun­taraken­neu­ud­is­tuk­ses­sa Soin­in­vaar­alais­ten näkövinkke­listä ole mitään muu­ta oikea­ta asi­aa kuin että yritetään saa­da valtaa.

    Palvelu­iden paran­tamisen kanssa täl­lä hössö­tyk­sel­lä ei ole mitään tekemistä.

  32. Markku af Heurlin

    Espoos­sa muuuten on yllät­tävän­hyvät poikit­taisy­htey­det, varsinkin kun ver­taa Helsinki­in. Hyvä on vaikka­pa kat­soa, mil­lainen mat­ka-aika on Töölössä asu­val­la opet­ta­jal­la Itäkeskuk­sen lukioon.

    20–30 min­u­ut­tia, riip­puen kauanko kestää kävel­lä run­skille tai topeliuk­senkadulle. Siitä menee koko ajan syöt­töli­iken­net­tä kampin metroon, ja siitä menee metro itik­seen aikalail­la vartissa.

  33. juge: tämä soin­in­vaaran pohd­in­ta on niin epä­ana­lyyt­tistä kuin vain voi olla.Ei kun­taraken­neu­ud­is­tuk­ses­sa Soin­in­vaar­alais­ten näkövinkke­listä ole mitään muu­ta oikea­ta asi­aa kuin että yritetään saa­da valtaa.Palveluiden paran­tamisen kanssa täl­lä hössö­tyk­sel­lä ei ole mitään tekemistä.

    Tot­takai tässä on kysymys val­las­ta. Esimerkik­si val­las­ta johtaa palvelui­ta. Nyt se val­ta ei ole mis­sään, vaan asi­at sekoilee pitkin kaupungien organ­isaa­tioi­ta ja kuntayhtymiä.

    Ote­taan niinkin yksinker­tainen esimerkik­si kuin että tehtäisi­in pieni ja hal­pa ratikkalin­ja kun­tara­jan yli. Teo­ri­as­sa joukkoli­iken­teestä vas­taa HSL, käytän­nössä HSL ei voi päät­tää mis­tään väylästä vaan sen tekee kun­tien omat kaavoitusvi­ras­tot. HSL ei myöskään päätä siitä että onko tuon rak­en­tamiseen rahaa, siitä päät­tää kukin kaupun­ki aluel­laan, tai että onko tuon liiken­nöin­ti­in rahaa, kos­ka rahoituk­ses­ta päät­tää kokon­aisu­ude­saan kukin kaupun­ki itse. Kulu­jen jaos­ta taas ei päätetä oikein mitään, kos­ka joka mallis­sa joku häviää. Ja kyläpääl­liköil­lä on tietenkin muitakin muut­tu­jia mielessä, kuten että viekö se ratik­ka väärään kylään ihmisiä ostok­sille, tai muu­ta karmeaa. HSL teo­ri­as­sa johtaa ker­ran kuus­sa kokoon­tu­va lau­takun­ta, käytän­nössä se on pitkältiku­mileimasin. Noin niinku yksinkertaistettuna.

    Täl­laiset jär­jeste­lyt takaa että mitään ei tapah­du, ja kukaan ei joh­da. Se nyt on ihan päivän­selvää että yhdestä asi­as­ta tulisi päät­tää yhdessä paikas­sa jos­sa on yksi kukkaro, ja sen päätök­set tekevät ja nyöreistä pitävät kii­i­ni mah­dol­lisim­m­man suo­raan val­i­tut edustajat.

    Tässä itsenäis­ten kun­tien kansan­val­las­sa jota kovasti halu­taan puo­lus­taa kansal­la ei ole val­taa. Kyl­lä, halu­an sen val­lan takaisin.

  34. Tuo­mas S kirjoitti

    “Markku af Heurlin

    Espoos­sa muuuten on yllät­tävän­hyvät poikit­taisy­htey­det, varsinkin kun ver­taa Helsinki­in. Hyvä on vaikka­pa kat­soa, mil­lainen mat­ka-aika on Töölössä asu­val­la opet­ta­jal­la Itäkeskuk­sen lukioon.

    20–30 min­u­ut­tia, riip­puen kauanko kestää kävel­lä run­skille tai topeliuk­senkadulle. Siitä menee koko ajan syöt­töli­iken­net­tä kampin metroon, ja siitä menee metro itik­seen aikalail­la vartissa.”

    Ei aivan niin nopeasti. HSL:n aikataulu­jen mukaan 32–35 min, tai hie­man alle 40, jos mat­ka-aikaan las­ke­taan myös käve­ly metroase­mal­ta koul­ulle (n. 500 m eli 6–8 min.) — Liikenne Runeberginkadul­la on liiken­net­tä keskus­taan (Elielin auki­olle). Samal­la se tietenkin syöt­tää metroa, mut­ta ei ole syöt­töli­iken­net­tä metrolle.

    ver­tailun vuok­si: samas­sa ajas­sa pääsee Karakallios­ta Keilaniemeen.

    Ei sen puoleen. Kun asuin Krunikas­sa niin matkaan Pih­la­jatielle Enem­mistön tapaamiseen meni samoin puoli tuntia.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Espoos­sa on niin yvät joukkoli­iken­ney­htey­det, siel­lä on var­maankin joukkoli­iken­teen osu­us matkoista aivan huip­pu­lu­okkaa. Enää puut­tuu tilas­tolli­nen näyttö.

    Niin. Saat­taapi olla, jos ver­ratan Helsingis­sä vas­taavi­in alueisi­in ja poikit­tais­li­iken­teeseen. Oletko koskaan pan­nut merkille, että kovin aam­ru­uh­ka Kehö I:llä on län­sisu­un­taan Itäkeskuk­sen­ta. Suurin sa taitaa men­nä Otaniemeen/ Tek­nop­o­lisken alueelle.

    Siinä suh­teessa hedelmätön­tä keskustelua, että pääkaupunkiseu­tu mudostaa yhteisen työpaikka-alueen.

  36. Tuo­mas S: 20–30 minuuttia 

    Niin…, pelkkä metro­mat­ka on 16 min­u­ut­tia (eli se aika joka orans­seil­la penkeil­lä istu­taan) joten aika nop­saan saisi kävel­lä ja liuku­por­tais­sakin pitäisi käyt­tää kyynär­päi­den lisäk­si lennokkai­ta park­our-hyp­pyjä jot­ta tuo­hon pääsisi. 

    Oikea mat­ka-aika on parhaim­mil­laan jotain 40–45 minuuttia.

    1. Oikea mat­ka-aika on parhaim­mil­laan jotain 40–45 minuuttia. 

      Ei nyt kyl­lä ole. Aikanaan lähdin Klu­u­vista kok­ouk­si­in Ruo­ho­lahdessa. Matkaan piti vara­ta 15–17 min­u­ut­tia. Tosin tiesin aikataulun. Pitem­mäl­lä matkalla tähän voi tul­la vart­ti­tun­ti lisää, mut­ta pidem­pään matkaan tarvi­taan jo sitä länsimetroa

  37. Pääkaupunkiseudun julki­nen liikenne on kallista ver­rat­tuna muuhun Euroop­paan ja hin­taerotkin ovat suuria
    Helsin­gin sisäisen liiken­teen vuosilip­pu mak­saa n 500 euroa mut­ta Espoon, Van­taan, Helsin­gin seu­tulip­pu jo 1200 euroa vuodessa.

    Helsin­ki on pieni alue, joten har­valle riit­tää Hesan lip­pu, ehkä se riit­tää Osmon tapaisille, joiden kaukaisin piste on Eduskunta.

    Kallis julki­nen liikenne on yksi pieni­palkkaisen työn este . Pätkä­työläisen ei kan­na­ta ansai­ta pien­täkään tuloa ‚jos sen vuok­si joutuu osta­maan lipun.

    1. Ker­rtankin olen Liian Van­han kanssa samaa mieltä.
      Seu­rulip­pu on Helsingis­sä aivan liian kallis. Jos Helsin­ki saisi päätää, se olisi p0aljon halvem­pi, mut­ta Espoo ja Van­taa päät­tävät itse omista rahois­taan, eivätkä suos­tu tuke­maan liiken­net­tä yhtä voimakkaasti kuin Helsin­ki tukee omaansa.
      Tosin Liian van­ha liioit­telee taas. Seu­tulip­pu 366 päivää varten mak­saa 1016,10 €

  38. Markku af Heurlin:
    Liikenne Runeberginkadul­la on liiken­net­tä keskus­taan (Elielin auki­olle). Samal­la se tietenkin syöt­tää metroa, mut­ta ei ole syöt­töli­iken­net­tä metrolle. 

    Öö mitä? ain­oa bus­si joka menee lähellekään elieliä runeberginkadul­ta on 18, ja sekin ajaa rautatiease­man väärältä puolelta. Kaik­ki muut menevät kampin metrolle ja 14 ja 3T jatkaa siitä vielä eteen­päin. Runeberginkadul­ta ei edes pääse mitenkään järkevästi Elielin aukiolle. 

    Itse asun Meche­lininkadul­la ja mat­ka-aika tästä puoti­lan metrolle oli viime pres­i­dentin­vaaleis­sa sun­nun­ta­iaa­mu­na 30 min­u­ut­tia, sisältäen bus­sipysäkil­lä odot­telua ja har­ven­netut metron vuorovälit. Opet­ta­japarka ei tässä esimerkissä ilmeis­es­ti vaan osaa.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­rtankin olen Liian Van­han kanssa samaa mieltä.
    Seu­rulip­pu on Helsingis­sä aivan liian kallis… 

    Kaiken lisäk­si vuosi sit­ten pääsi vahin­gos­sa julk­isu­u­teen, että tääl­lä tue­taan julk­ista liiken­net­tä eniten koko Euroopas­sa! 🙁 Täysin hukkaan heit­et­tyä rahaa. Seu­tulip­pu on liian kallis mak­sav­ille asi­akkaille, eli niille jot­ka liikku­vat henkilöautolla. 

    Julki­nen liikenne on kaupunki­maisen asu­tuk­sen väline. Ei tääl­lä ole sel­l­aista kaupunkia, että olisi järkevää ylläpitää kat­tavaa julk­ista liiken­net­tä. Turhat tuet pois ja kat­so­taan, mitä jää jäl­jelle. 🙂 Ole­tan spåran ja pääosan lähi­ju­nali­iken­teestä jäävän, mut­ta tyhjien, tarpeet­tomien bussien ajat­ta­mi­nen pitkin Espoon met­siä verovaroin loppuu.

    Julkises­sa liiken­teessäkin pitää olla jonkin­lainen jär­ki kädessä. Nyt on mopo karan­nut täysin.

  40. Ongel­ma Helsin­gin julkises­sa liiken­teessä on se, että se on suun­nitel­tu liika mum­mo­jen tarpei­den mukaan. Tämän vuok­si moni työssäkäyvä tur­vau­tuu henkilöau­toon. Työssäkäyvien etua palvelisi parem­min pidem­mät pysäk­in­välit ja suorem­mat reit­in­valin­nat. Kun­tali­itok­sen yhtey­dessä voisi tätäkin asi­aa pohtia puh­taal­ta pöydältä.

  41. Osmo Soin­in­vaara: mat­ka-aika on parhaim­mil­laan jotain 40–45 minuuttia.
    Ei nyt kyl­lä ole. Aikanaan lähdin Klu­u­vista kok­ouk­si­in Ruo­ho­lahdessa. Matkaan piti vara­ta 15–17 minuuttia.

    Ove­lasti­pa vai­h­doit puheenai­het­ta — edel­lähän keskustelti­in poikit­tais­li­iken­teestä eikä keskus­tan sisäi­sistä matkoista. Jos kat­so­taan tätä todel­lisen kaltaista esimerkki­ta­paus­ta, Töölöstä Itäkeskuk­sen lukioon, esim. lähtö tun­netus­ta osoit­teesta Kesäkatu 2 klo 7:30 maanan­ta­iaa­mu­na, niin reit­tiop­paan mukaan per­il­lä ollaan klo 8:14.

    Siis 44 min­u­ut­tia lähdöstä.

    http://tinyurl.com/esimerkkimatka

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Seu­tulipun hin­nal­la (1016 euroa>/vuosi) ei kyl­lä autol­la aja.

    Eikä sil­lä seu­tulip­ul­la pääse kuin osaan niistä paikoista, osana niistä ajoista, joi­hin autol­la kulk­i­jat kulkevat.

    Kumpikaan ei täysin kor­vaa toista; se, kan­nat­taako itselle han­kkia auto, riip­puu siitä mis­sä ja miten paljon liikkuu.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Espoos­sa on niin yvät joukkoli­iken­ney­htey­det, siel­lä on var­maankin joukkoli­iken­teen osu­us matkoista aivan huip­pu­lu­okkaa. Enää puut­tuu tilas­tolli­nen näyttö. 

    Ei Espoos­sa ole hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det, mut­ta eri asia on olisiko siel­lä silti parhaat mah­dol­liset joukkoli­iken­ney­htey­det. Enää ei voi rak­en­taa metroa ide­al­is­tiseen kaupunki­rak­en­teeseen, joka Espoos­sa olisi pitänyt olla, vaan siihen joka siel­lä on.

    Näyt­töä metron matkamääriä lisäävästä vaiku­tuk­ses­ta ei myöskään ole. Ei tilas­tol­lisia, ei selvi­tyk­sien ennusteitakaan.

    Ja kuten Liian Van­hakin aiheel­lis­es­ti huo­maut­taa, lipun hin­ta on eri. YTV:n alku­vai­heen lip­pu­jär­jestelmä­selvi­tyk­sis­sä taidet­ti­in ennus­taa, että kun Etelä-Espoon lipun hin­ta las­ket­taisi­in Itä-Helsin­gin tasolle, päästään joukkoli­iken­teen käyt­töas­teessakin samoi­hin lukemi­in. Tiedä sit­ten miten käytän­nössä menee.

    Se on toki jo selvää, että nyt kun melkein yhtä aikaa tul­laan laske­maan lipun hin­taa Tapi­o­las­sa ja mah­dol­lis­es­ti Matinkylässäkin, niin kaik­ki siitä aiheutu­va matkamäärien kasvu laite­taan poli­it­tises­sa pro­pa­gan­das­sa metron ansioksi.

    (PS. Metro ei ole Etelä-Espooseen huono jär­jestelmä, mut­ta ei se hin­tansa arvoinen ole.)

  44. Markku af Heurlin: “Kehyskun­nat tekevät tietois­es­ti tai tiedosta­mat­taan ratkaisu­ja, joil­la asukkai­ta valikoidaan. Kun Espoos­sa keskustelti­in met­ros­ta, yleisönosas­toar­gu­menteista yleisin oli, että emme halua kon­tu­lalais­ten kaltaisia asukkai­ta Espooseen. 

  45. Osmo Soin­in­vaara: Ei nyt kyl­lä ole. 

    Reit­top­paan mukaan hie­man taaem­paa Töölöstä kyl­lä on, ainakin jos joutuu bus­sia alku­matkaan käyt­tämään. Ratikkaa ei tuo tun­nu edes ehdot­ta­van — ilmeis­es­ti sil­loin vai­h­toi­hin menisi vielä enem­män aikaa. 

    Alku­peräisessä kom­men­tis­sa puhut­ti­in töölöläis­es­tä opet­ta­jas­ta joka menee töi­hin Itäkeskuk­sen lukioon. Saat­taa olla että opet­ta­jal­la on ollut silmää asuin­paikan valin­nas­sa ja on pystynyt joukkoli­iken­nemyön­teisenä val­it­se­maan asun­non joka on bus­sipysäkin välit­tömässä läheisyy­dessä tai heti Eläin­museon takana (jol­loin toki pitää laskuis­sa ottaa huomioon Rauta­tienkadun liiken­neval­ot joista ei ainakaan jalakulk­i­ja ihan vihreäl­lä aal­lol­la pääse läpi…). Töölö on laaja.

    Ja min­unkin mielestäni se käve­ly­mat­ka Tallinnanauki­ol­ta Ratas­myl­lyn­tielle kuu­luu yleen­sä laskea mat­ka-aikaan. Har­val­la työ­paikalla kun saa kel­loko­rtin leima­ta jo sil­loin kun on vas­ta metroase­mal­la (oliko pres­i­dentin­vaalien äänesty­s­paik­ka todel­lakin Puoti­lan _metroasemalla_…?).

  46. Mikähän minus­sa läh­es syn­type­r­äisessä kon­tu­lalaises­sa on vikana etten kel­paisi espoolaisille naa­pureik­si. Työt­tömänä en ole ollut koskaan (ikää yli 50 v), koulu­tuk­seni olen mak­sanut itse (yksi­tyisen oppik­oulun mak­soi­vat van­hempani), itse mak­soin yksi­tyisen lukion, yksi­tyiset merkonomiopin­not, kielikurssit, atk-kurssit, loma­matkat, las­ten har­ras­tuk­set ym. Ain­oa yhteiskunnal­ta ilmaisek­si saa­mani koulu­tus oli työn ohes­sa suoritet­tu trade­nomik­oulu­tus. Kun­nal­lista ham­mashoitoa olen käyt­tänyt tasan yhden ker­ran, ter­veyskeskus­ta olen käyt­tänyt koko elämäni aikana ehkä 10 ker­taa, muu­toin olen käyt­tänyt yksi­ty­is­lääkäriä ja mak­sanut sen myös itse. Työter­veyshuoltoa olen var­maan käyt­tänyt siinä mis­sä sinäkin.

    Äitiys­lo­mia olen pitänyt 3 ker­taa, ensim­mäisen kanssa 6 kk ja kah­den muun kanssa 10,5 kk. Lap­sil­isiä luku­unot­ta­mat­ta en ole mui­ta etuuk­sia saanut. Verot olen tulois­tani mak­sanut aina viimeisen päälle, kos­ka mitään “vero­su­un­nit­telua” tavalli­nen työssäkävi­jä ei voi tehdä. Asun ker­rosta­lo asun­nos­sa, jon­ka olen omil­la ansioil­lani mak­sanut. Autokin min­ul­ta löytyy.

    Mikä minus­sa siis on niin halvek­sit­tavaa, etten kel­paa KUNNON KANSALAISILLE NAAPUREIKSI”. Sekö etten ole noki­amiljonääri? Häh? Häpeäisitte edes näitä kir­joit­telu­janne. Täl­lainen kir­joit­telu täyt­tää mielestäni VIHAKIRJOITTELUN kri­teer­it. Joka ker­ta kun te “hyväo­saiset” tarvit­sette jonkin kiel­teisen esimerkin ker­rostalolähiöstä, niin osoite on Kon­tu­la. ON NIITÄ LÄHIÖITÄ ESPOOSSAKIN, SUVELA, MATINKYLÄ YM.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Seu­tulipun hin­nal­la (1016 euroa>/vuosi) ei kyl­lä autol­la aja.

    Eihän tuo omavas­tu­u­o­su­us ole kuin mur­to-osa julkisen liiken­teen yhteikun­nalle aiheut­tamista kustannuksista. 😉

  48. Jos ker­ran auton ylipään­sä han­kkii niin sen jäl­keen ei olekaan varaa kulkea joukkoli­iken­teel­lä, vaan autoa käyt­tää kaik­keen liikkumiseen. 

    Itsekin ver­taan pelkästään muut­tuvia kus­tan­nuk­sia enkä kokonaiskustannuksia.

    Joskus juna+metro yhdis­telmä olisi jopa nopeampi…

  49. Tuo­mas s. kirjoitti

    ” Markku af Heurlin:
    Liikenne Runeberginkadul­la on liiken­net­tä keskus­taan (Elielin auki­olle). Samal­la se tietenkin syöt­tää metroa, mut­ta ei ole syöt­töli­iken­net­tä metrolle. 

    Öö mitä? ain­oa bus­si joka menee lähellekään elieliä runeberginkadul­ta on 18, ja sekin ajaa rautatiease­man väärältä puolelta. Kaik­ki muut menevät kampin metrolle ja 14 ja 3T jatkaa siitä vielä eteen­päin. Runeberginkadul­ta ei edes pääse mitenkään järkevästi Elielin aukiolle.

    Itse asun Meche­lininkadul­la ja mat­ka-aika tästä puoti­lan metrolle oli viime pres­i­dentin­vaaleis­sa sun­nun­ta­iaa­mu­na 30 min­u­ut­tia, sisältäen bus­sipysäkil­lä odot­telua ja har­ven­netut metron vuorovälit. Opet­ta­japarka ei tässä esimerkissä ilmeis­es­ti vaan osaa.”

    Olin vähän huoli­ma­ton (hel­masyn­ti­ni) HSL:n reit­tiopas antoi Man­skua pitkin kule­vat bus­sit. Kulke­vat yllät­tävän nopeasti: 5 min­ut­tia kisa­hallil­ta Elielin­aukion terminaaliin.

    Tuo­mas S. ilmeis­es­ti äänesti Puoti­lan ala-astella.oka on aivn metroase­man vieressä.

  50. Markku af Heurlin:

    Olin vähän huoli­ma­ton (hel­masyn­ti­ni) HSL:n reit­tiopas antoi Man­skua pitkin kule­vat bus­sit. Kulke­vat yllät­tävän nopeasti: 5 min­ut­tia kisa­hallil­ta Elielin­aukion terminaaliin.

    Tuo­mas S. ilmeis­es­ti äänesti Puoti­lan ala-astella.oka on aivn metroase­man vieressä. 

    Itseasi­as­sa olin siel­lä vaalilau­takun­nas­sa töis­sä. Sik­si sinne piti niin myrkyn aikaisin lähteäkin. Mut­ta point­ti pysyy- itään heilah­taa huo­mat­ta­van nopeasti melkein mis­tä tahansa Töölöstä. Nyt tämä menee tietysti aivan sivu­raiteelle, täältä tähän.

  51. TPi kir­joit­ti:

    “Markku af Heurlin: “Kehyskun­nat tekevät tietois­es­ti tai tiedosta­mat­taan ratkaisu­ja, joil­la asukkai­ta valikoidaan. Kun Espoos­sa keskustelti­in met­ros­ta, yleisönosas­toar­gu­menteista yleisin oli, että emme halua kon­tu­lalais­ten kaltaisia asukkai­ta Espooseen.” 

    Tässä on väärin­skäsi­tys. Lainasin Osmo Soin­in­vaaran blogia.

    1. Täl­lainen yleisönosas­tokir­joi­tus ihan oikeasti julka­isti­in Hesaris­sa. Jotenkin jäi mieleen. En ole var­ma, puhut­ti­inko Kon­tu­las­ta vai Myl­ly­purosta, mut­ta Espoos­ta kat­soen samaankin sakkia kaikki.

  52. TPi: Mikähän minus­sa läh­es syn­type­r­äisessä kon­tu­lalaises­sa on vikana etten kel­paisi espoolaisille naapureiksi.

    Ei sinus­sa var­maan muu­ta vikaa ole kuin se, että yleistät espoolais­ten kom­menteik­si jotain helsinkiläis­ten rak­en­tamia karikatyyrejä. 

    Tietysti noi­ta karikatyyriespoolaisi­akin on ole­mas­sa. Kuten helsinkiläisiä karikatyyri-ituhippe­jä. Muis­tu­tan vain kun­tali­itosin­toil­i­joi­ta siitä, että Espoo on varautunut tilanteeseen todel­la raskail­la joukko­tuhoa­seil­la: jos kun­nat liitetään yhteen, Kurt Byman­ista tulee helsinkiläi­nen. Halu­at­teko sitä ihan todel­la? Hä?

  53. “Tosin Liian van­ha liioit­telee taas. Seu­tulip­pu 366 päivää varten mak­saa 1016,10 €”
    Ilmeiseti Sin­nemä­ki antoi väärän luvun enkä tarkitanut.
    Mut­ta kyl­lä tuo 1016,10 on kallis etenkin tässä Vnataan rajan läheisyy­dessä, kun palve­lut ovat Van­taan puolel­la, lin­jat kulke­vat kaukaa ja harvaan

    Joten oma­lle autolle ei ole vaihtoehtoa.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Täl­lainen yleisönosas­tokir­joi­tus ihan oikeasti julka­isti­in Hesaris­sa. Jotenkin jäi mieleen. En ole var­ma, puhut­ti­inko Kon­tu­las­ta vai Myl­ly­purosta, mut­ta Espoos­ta kat­soen samaankin sakkia kaikki.

    Johan olet olk­inuken löytänyt.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun Espoos­sa keskustelti­in met­ros­ta, yleisönosas­toar­gu­menteista yleisin oli, että emme halua kon­tu­lalais­ten kaltaisia asukkai­ta Espooseen.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Täl­lainen yleisönosas­tokir­joi­tus ihan oikeasti julka­isti­in Hesaris­sa. Jotenkin jäi mieleen. En ole var­ma, puhut­ti­inko Kon­tu­las­ta vai Myl­ly­purosta, mut­ta Espoos­ta kat­soen samaankin sakkia kaikki.

    Eli niitä yleisönosas­tokir­joituk­sia oli lop­pu­jen lopuk­si kokon­aista yksi kap­pale, eikä senkään sisäl­löstä ole ihan täyt­tä var­muut­ta. Kuitenkin väität, että tämä kon­tu­lais­vas­taisu­us olisi ollut yleisin metron­va­s­tus­tamis­ar­gu­ment­ti. Yleisem­pi kuin esim. metron kalleus, suorien bus­siy­hteyk­sien lakkaut­ta­mi­nen tai piden­tyneet mat­ka-ajat. Varsin eri yleisönosas­to­ja olet lukenut kuin minä.

  56. Pekka Taipale: Ove­lasti­pa vai­h­doit puheenai­het­ta – edel­lähän keskustelti­in poikit­tais­li­iken­teestä eikä keskus­tan sisäi­sistä matkoista. Jos kat­so­taan tätä todel­lisen kaltaista esimerkki­ta­paus­ta, Töölöstä Itäkeskuk­sen lukioon, esim. lähtö tun­netus­ta osoit­teesta Kesäkatu 2 klo 7:30 maanan­ta­iaa­mu­na, niin reit­tiop­paan mukaan per­il­lä ollaan klo 8:14.

    Siis 44 min­u­ut­tia lähdöstä.

    http://tinyurl.com/esimerkkimatka

    Nämä inter­net-hakuo­hjel­mat on niin hausko­ja. Viamiche­lin­in mukaan mat­ka-aika olisi henkilöau­tol­la 25 min­u­ut­tia nopeim­mal­la reit­il­lä ja 40 min­u­ut­tia lyhim­mäl­lä reit­il­lä — ja “taloudel­lisim­mal­la reit­il­lä” 1 h 42 min. 😉 Jos auto ei olisi parkki­hal­lis­sa (ove­lasti­pa val­it­sit osoit­teen), pitää myös huomioi­da, että auto ehkä pitää kaivaa esi­in lumes­ta tai se pitää pysäköidä pitkän käve­ly­matkan päähän — tai henkilöau­tokaistoil­la voi olla ruuhkaa tms.

    Mut­ta ver­taa­pa mat­ka-aikaa keskus­tas­ta esim. Tam­mis­ton myymälöi­hin autol­la vs. julk­isil­la, niin henkilöau­to voit­taa ainakin 3:1. Jum­bot ja vas­taa­vat todis­ta­vat, että vain henkilöau­to on kelvolli­nen kulku­peli, eikö niin 🙂

  57. Pääkaupunkiseu­tu on niin monel­la taval­la kokon­aisu­us, että suurem­pi kun­takoko tun­tuu perustel­lul­ta. Kaikkialle maa­han suuret kun­nat eivät kuitenkaan vaiku­ta toimi­val­ta ratkaisulta.

    Yksi ison kun­nan ongelmista on lähidemokra­t­ian haavoit­tuvu­us. Pul­maan pitäisi löytää uusia ratkaisu­ja, vaikkeivät pääkaupunkiseudun kun­nat yhdis­ty­isikään. Olisi tun­nis­tet­ta­va nyky­istä parem­min, mitkä asukkaiden hyv­in­voin­nille keskei­sistä asioista voitaisi­in päät­tää pienem­mil­lä alueil­la ja mil­laiset kokon­aisu­udet ovat sil­lä tavoin laa­jem­malle alueelle yhteisiä, ettei lähialueen oma päätök­sen­teko toimi.

    Kun­tali­itosten pitäisi minus­ta perus­tua vapaae­htoisu­u­teen. Toisaal­ta kun­tali­itok­set eivät ole ain­oa tapa päivit­tää kotiseu­tu­ta­son päätök­sen­tekoa tämän päivän tarpei­ta parem­min vas­taavak­si. Lähidemokra­ti­aa on mah­dol­lista kehit­tää myös kun­tien sisällä. 

    Jos toisaal­ta pääkaupunkiseudulle ei tule uut­ta suurkun­taa, on yhteistyötä kun­tien välil­lä paran­net­ta­va. Esimerkkinä voi tode­ta, ettei kil­pailu veron­mak­sajista edis­tä pääkaupunkiseudun ihmis­ten hyvinvointia.

  58. Minä asuin espoos­sa sil­loin 2000-luvun alus­sa espoos­sa ja kyl­lä län­siväylässä käyti­in ihan oikeasti sitäkin keskustelua että tuoko metro huumeet espooseen. Välil­lä toki hilli­tym­min ja ver­hoil­lum­min, joskus ihan täl­lä nur­mi­jär­ven kun­nanisän ver­bal­isoimal­la argumentilla.

  59. Neek­ere­itä, narkkare­i­ta ja alkkik­sia ei halua kukaan naa­puri­in­sa. Tästä siinä on kyse kun puhutaan “itä-Helsingistä” eikä mis­tään ikän­sä töitä tehneestä siivosti elävästä naisih­mis­es­tä. Asi­aa ei vain ole tapana sanoa ääneen, joten ylläol­e­van kaltaisia has­su­ja sekaan­nuk­sia sat­tuu sil­loin tällöin.

  60. Mihin me tarvi­taan lähidemokra­ti­aa oikein kun netin kanssa voi keskustel­la päät­täjien kanssa? Hyvänä esimerkkinä tämä Soin­in­vaaran blogi. 

    Jos elet­täisi­in 1980-lukua vielä niin pienet kun­nat oli­si­vat perustel­tu­ja sik­si että kansalaiset eivät halua kulkea pitk­iä matko­ja ollak­seen yhtey­dessä päät­täjien kanssa tai lähet­tää etana­pos­til­la pak­su­ja pumakoi­ta mut­ta net­ti-aikana pitäi­ti pystyä kom­mu­nikoimaan päät­täjien­sä kanssa jous­tavasti kym­me­nienkin kilo­me­trien päässä ja netis­sä kyn­nyshän on samal­la matalem­pi. Tietysti jos tulee oikein kyse­ly­tul­va nin sil­loin vas­tauk­sen saami­nen voi viipyä mut­ta nor­maalia­siois­sa tusin on sel­l­aista ongelmaa.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Se oli senaikaises­sa keskustelus­sa aika yleis­es­ti käyt­tet­ty argu­ment­ti. Metro slum­mi­ut­taa Espoon.

    Kyl­lä näitä argu­ment­te­ja aina esitetään, ja var­masti löy­tyy yleisänosas­toista use­ampiakin. Mut­ta on Espoos­sa enen metroakin tiet­tyjä ongel­ma-aluei­ta, kuten o s a Matinkylää.

    Lainaan muinaisia kreikkalaisia: “Type­r­yyt­tä vas­taan iste jumalatkin tais­tel­e­vat turhaan.”

    Onko muuten Kulosaari slum­mi­tunut? Tai Myl­ly­puro. Tai Kon­tu­la? Ongel­ma-asukki­at löy­tyy kaikkialta.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Seu­tulipun hin­nal­la (1016 euroa>/vuosi) ei kyl­lä autol­la aja. 

    Julkisen liiken­teen käytön lisään­tymisen suurin este on sen hitaus. Mei­dän per­heessä julk­isil­la päästään työ­matkoil­la keskinopeuk­si­in 14 km/h lähiö — Etelä-Helsin­ki ja 16 km/h lähiö — Itä-Helsin­ki. Ihan ok nopeuk­sia liikut­taes­sa suk­sil­la tai pur­jeil­la, mut­ta moot­toroiduille ajoneu­voille surkei­ta tulok­sia. Per­heel­lisel­lä ei yksinker­tais­es­ti ole aikaa tuollaiseen.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Se oli senaikaises­sa keskustelus­sa aika yleis­es­ti käyt­tet­ty argu­ment­ti. Metro slum­mi­ut­taa Espoon. 

    Tuo pitää kaiken lisäk­si paikkansa. Olen muu­ta­man metron kan­nat­ta­jan kään­nyt­tänyt vas­tus­ta­maan metroa vain pyytämäl­lä heitä miet­timään, mitä metron tarvit­se­mat tehokku­us­lu­vut tarkoit­ta­vat käytän­nössä. Ne slum­mi­ut­ta­vat Etelä-Espoon muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodessa.

    Metro on ain­oa järkevä tapa hoitaa julk­ista liiken­net­tä suurkaupungis­sa. Suomes­ta vain puut­tuu se kaupun­ki. Jos jokin raken­nushanke olisi ollut jotenkin perusteltavis­sa, olisi se ollut ehkä Töölön raide. Toki raitio­vaunu riit­tää siihenkin suuntaan.

    Helsinkiläiset oli­vat fik­su­ja, kun hamu­si­vat espoolaiset mak­samaan metroa. Espoolaiset oli­vat tyh­miä, kun menivät lankaan. 😀

  64. Tot­takai metro voi slum­mi­ut­taa. Jos asut yksi­ty­isautoilun varas­sa kival­la omako­tialueel­la ja sinne vede­tään metro niin taku­ul­la nousee toden­näköisyys kaiken­lais­ten hörhö­jen ilmaan­tu­miselle pihapi­iri­in. Eivät ne henkilöau­tol­lakaan sinne tule. Täysin ymmär­ret­tävä huoli siis.

    Eri asia on sit­ten se, että met­ros­ta var­maan hyö­tyäkin on.

  65. Ville:…auto ehkä pitää kaivaa esi­in lumes­ta – tai henkilöau­tokaistoil­la voi olla ruuhkaa tms. 

    Samaa voi toki sanoa myös joukkoli­iken­teestä — bus­si on ehkä myös juut­tunut lumeen sinä samana aamu­na tai raitio­vaunukiskoil­la on ruuhkaa. 

    Olisi muuten havain­nol­lista jos reit­tiopas säilöisi myös eri kulku­muo­to­jen real­is­tisia aikataulus­sapysymisti­eto­ja ja ker­toisi fik­ti­ivis­ten aikataulu­taulukoiden lisäk­si myös eri reit­tiehdo­tusten virhemarginaalin. 

    Eli jos tiet­ty raitio­vaunu on yleen­sä ajois­sa mut­ta kun se suun­nilleen ker­ran viikos­sa jumi­u­tuu kymmenek­si min­uu­tik­si juuri haus­sa kysyt­tyl­lä reit­il­lä juuri kyseisenä ajanko­htana, tästä olisi näkyvis­sä varoitus. 

    Voisi olla hyödyk­si välineval­in­taa tehdessä sil­loin kun poikkeuk­sel­lis­es­ti pitääkin olla tietyssä paikas­sa tiet­tyyn aikaan.

  66. “Seu­tulipun hin­nal­la (1016 euroa>/vuosi) ei kyl­lä autol­la aja.”

    Vapaa-ajas­ta ja mukavu­ud­es­ta voi jotain maksaakin.
    Mitä kalli­im­paa julki­nen liikenne on sitä halvem­mak­si ne tulevat.

  67. Aamul­la sat­tui Hesarista silmi­in esimerk­ki sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta: n 50 m² asun­non vuokra Viikissä oli 1045 euroa kuussa.

    Kata­janokalla hie­man isom­man kovan rahan kak­sion vuokra oli 1200 euroa !!!

    Kyl­lä Suomes­sa päät­täjät ovat uno­htuneet, mitä sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to tarkoittaa

    1. Tun­teeko joku noi­ta tuet­tu­ja vuokra-asun­to­ja. Liit­tyykö niihin mitään vuokrasään­nöste­lyä, vai ovatko ne markki­navuokraisia? Aika kova omakus­tan­nush­in­ta nimit­täin. Tuo ei ole “sosi­aal­ista asuntotuotantoa”

  68. R. Sil­fver­berg:
    Mihin me tarvi­taan lähidemokra­ti­aa oikein kun netin kanssa voi keskustel­la päät­täjien kanssa? Hyvänä esimerkkinä tämä Soin­in­vaaran blogi. 

    Siihen, että Soin­in­vaaran resurssit eivät riitä siihen, että hänen pitäisi olla kiin­nos­tunut joka sivukadun ja puis­toläntin asioista. Jos me tääl­lä keskustelisimme hänen kanssaan kaik­ista lähidemokra­t­ian vas­tu­ul­la ole­vista asioista, ei hän ehtisi muu­ta kuin klikkail­la Word­Pressin hyväksy-nap­pia joka kom­men­tille, ei lukea niitä kom­ment­te­ja, ei harki­ta niitä, ei muo­dostaa ris­tiri­itai­sista kom­menteista omaa näke­mys­tään eikä istua niis­sä kok­ouk­sis­sa päät­tämässä lop­ul­ta niistä.

  69. Olem­meko palan­neet 1930-luvulle? Siltä vaikut­taa, kun lukee joitakin näistä viesteistä. On näköjään täysin hyväksyt­tävää yleistää alko­holis­mi, huumei­den käyt­tö, sosi­aalietu­jen nos­t­a­mi­nen, sairas­t­a­mi­nen, työt­tömyys ym. vain tiet­tyyn ihmis­ryh­mään, lähiöa­sukkaisi­in. Jos saman tek­isi jostain vähem­mistöryh­mästä, olisi kädessä äkkiä haaste­lap­pu oikeu­teen yllyt­tämis­es­tä vihaan toista ihmis­ryh­mää vastaan.

    Aatu kan­nat­ta­ji­neen uskoi sak­salaiseen yli-ihmiskäsi­tyk­seen, aivan kuten jotkin tääl­läkin kir­joit­tel­e­vat ovat tehneet itses­tään parem­pia ja arvokkaampia asuin­paikkansa mukaan kuin toiset suo­ma­laiset. Me itä-helsinkiläiset taidammekin olla nykypäivän juu­ta­laisia. Jotkut teistä var­maan halu­aisi­vat sulkea mei­dät muureil­la get­toi­hin ja ken­ties sen jäl­keen häivyt­tää mei­dät savupi­ipun kaut­ta taivaalle ettemme vain tulisi ja levit­täy­ty­isi metron myötä tei­dän parem­pi­en ihmis­ten asuinalueille. Muul­la taval­la ei voi käsit­tää kir­joi­tustenne sisältämää ylenkat­set­ta ja halvek­sun­taa. Mielestänne me emme ole tämän yhteiskun­nan tasa-arvoisia jäseniä, meistä on tehty nyky-yhteiskun­nan “koukkunokkaisia varastele­via juutalaisia”. 

    Jokaiseen viestiketju­un, käsit­teli se sit­ten kun­tien yhdis­tämistä, ter­veyt­tä, työl­lisyyt­tä, kaavoitus­ta tai mitä tahansa asi­aa, joku teistä saa siihen ympät­tyä mukaan lähiöt “kur­jine” asukkaineen. Siis suo­ranaista vihan­li­et­son­taa kansan­ryh­mää vastaan. 

    Mut­ta kun te nyt olette hajot­ta­mas­sa tätä suo­ma­laista yhteiskun­taa kah­tia, tei­hin ja mei­hin, niin olet­teko varautuneet siihen, että vas­taisku saat­taa tul­la jo seu­raavis­sa kun­tavaaleis­sa, sil­lä myös maaseudul­la ollaan tyy­tymät­tömiä tähän kah­den ker­roksen väkeä jakoon. Vai pitäisikö meiltä ottaa äänioikeus pois ettei vaan tule väärää lopputulosta.

  70. Tpi, kun tääl­lä nimeno­maan vas­tuste­taan siitä että ihan nor­maale­ja (lähiö)asukkeja sor­si­taan, kun kun­nat halu­aa vain niitä keskimääräistä taloudel­lis­es­ti parem­pia asukkai­ta. Ei tässä minus­ta ole ketään demonisoitu.

  71. No jos vähän takaisin­las­kee 20 euron neliövuokraa:
    — Kaupun­gin vuokra­tont­ti tuos­ta kai jotain pari-euroa, vas­taa noin 500€/m2 ton­tin­hin­taa. Artikke­lis­sa luki euron, mut­ta tuo on var­maankin virhe.
    — Muut kulut ehkä jotain kolmisen euroa.
    — Jää 15 euroa raken­nuskus­tan­nuk­sia. Vas­taa kai noin 3 000 euron ker­takus­tan­nus­ta, en tiedä mikä nois­sa on korko ja ylipään­sä rahoituskulut.

    Tuo on se mitä se tun­tuu Helsingis­sä mak­sa­van. Tuos­ta noin 500 euroa, enem­mänkin, on hel­posti parkki­hal­lia ja 100 euroa pom­misuo­jaa. Turhimpia mainitakseni.

  72. Sanon seu­raa­van ihan näin ulkop­uolise­na pääkaupunkiseudun asioista.

    Kan­natan kaikkia metropoli­hankkeen taustal­la ole­via tavoit­tei­ta eli järkevää kaavoit­tamista, joukkoli­iken­teen järkevöit­tämistä, työssäkäyn­tialuelähtöisiä rajo­ja sekä epäter­veen kil­pailun estämistä. Mielestäni ei ole oikein, että hyvä­tu­loiset jär­jestävät itselleen kun­taveroparati­ise­ja dump­paa­mal­la vero­tu­lo­jen net­tosaa­jat jonkin van­han rajan yli.

    Jul­ki tulleis­sa liitossu­un­nitelmis­sa myös min­un kotikaupunk­i­ni liitet­täisi­in ympäryskun­ti­in­sa, enkä vas­tus­ta sitä mitenkään. Jos taas naa­purikaupunk­i­ni olisi Helsin­ki, saat­tais­in­pa vas­tus­taakin. Näyt­tävät meinaan välil­lä sen ver­ran hur­jil­ta nuo hallintokult­tuuri ja talouden­pito siel­lä pääkaupungissa.

    Kaiken­lais­ten hurskaiden toivei­den päälle yritetään heit­tää sato­ja miljoo­nia julk­ista rahaa, puoluekan­taan kat­so­mat­ta (viimek­si se Gugg…). En todel­lakaan pysty­isi luot­ta­maan sel­l­aiseen lupauk­seen, että ensin yhdis­tetään ja sit­ten vas­ta ruopataan. Saman­laista mon­u­ment­ti-ide­olo­giaa on toki muual­lakin, kuulem­ma esimerkik­si Päi­jät-Hämeen koulu­tuskon­sernissa (tun­nen lahte­laisia opiskelijoita).

    En yritä täl­lä viestil­läni mitenkään argu­men­toi­da minkään asian puoles­ta, sil­lä tietopo­h­jani pääkaupunkiseudun asioista on oikeas­t­aan aika hatara. Sanon vain, että täl­laisia tun­te­muk­sia min­ul­la on, enkä luul­tavasti ole ainoa.

  73. Elmo Allén: Siihen, että Soin­in­vaaran resurssit eivät riitä siihen, että hänen pitäisi olla kiin­nos­tunut joka sivukadun ja puis­toläntin asioista. Jos me tääl­lä keskustelisimme hänen kanssaan kaik­ista lähidemokra­t­ian vas­tu­ul­la ole­vista asioista, ei hän ehtisi muu­ta kuin klikkail­la Word­Pressin hyväksy-nap­pia joka kom­men­tille, ei lukea niitä kom­ment­te­ja, ei harki­ta niitä, ei muo­dostaa ris­tiri­itai­sista kom­menteista omaa näke­mys­tään eikä istua niis­sä kok­ouk­sis­sa päät­tämässä lop­ul­ta niistä.

    Kyl­lä, mut­ta tietys­tä alueesta päät­tävän ei tarvitse olla töis­sä juuri siel­lä, vaan voi olla fyy­sis­es­ti viras­tossa toisel­la puolen kaupunkia, tai jos kyse on luot­ta­mus­toimes­ta, hän on joka tapauk­ses­sa töis­sä jos­sain muualla. 

    Vaik­ka minä seu­raan poli­ti­ikkaa myös paikallisel­la tasol­la en ole käynyt esim kaupung­in­val­tu­us­ton kok­ouk­sia seu­raa­mas­sa enkä vaalien alla vaal­imökeis­sä. Pari ker­taa olen vahin­gos­sa joutunut kir­jas­tois­sa kuun­tele­maan esitelmiä tai jotain asukasti­laisuuk­sia joi­hin on kut­sut­tu kun­nal­lispoli­tikko­ja puhu­maan, mut­ta kun on ollut kysymys­ten vuoro on saanut ympäripyöre­itä vas­tauk­sia tai sit­ten kysymyk­seni ovat olleet liian “vaikei­ta”. Netis­sä voi esit­tää kysymyk­siöään tarkem­min ja saa­da tarkem­pia vas­tauk­sia. Ja mielestäni jos työ­paik­ka on eri kun­nas­sa kuin mis­sä asuu, niin pitäisi olla oikeus vaikut­taa myös työ­paikkansa kun­taan, tai jos ei onnis­tu niin kun­tara­jo­ja pitää madaltaa.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Seu­tulipun hin­nal­la (1016 euroa/vuosi) ei kyl­lä autol­la aja.

    Mut­ta jos sen auton joka tapauk­ses­sa omis­taa, tuol­la rahal­la ajaa aika pitkälle. Kuten km-kor­vauskeskustelus­sakin on käynyt ilmi, autoilun muut­tuvat (kilo­me­trei­hin sido­tut) kus­tan­nuk­set ovat tyyp­il­lis­es­ti luokkaa 20 snt/km. Seu­tulipun hin­nal­la ajaa siis työ­matkalainen tuol­laisen 10 km suun­taansa päivässä.

    Joten jos ihmi­nen a) omis­taa auton, b) menee alle 10 km:n (suor­in­ta tietä) työ­matkan ja c) työ­mat­ka sat­tuu men­emään kun­nan­ra­jan yli, julkisen liiken­teen käyt­tämi­nen vaatii jo eri­ty­isiä perustei­ta (vaikea pysäköin­ti, eri­tyisen nopea julki­nen yhteys).

    Ei ole aivan vähäi­nen määrä henkilöitä, jot­ka täyt­tävät nuo kolme ehtoa. Jos auton­o­mis­ta­jia halu­taan houkutel­la julkiseen liiken­teeseen (kuten olisi syytä), asia pitäisi fik­sa­ta. Ja tämä on aivan oivalli­nen esimerk­ki siitä, mitä kun­nan­ra­jat aiheut­ta­vat. Malminkar­tanos­ta Myyr­mä­keen junail­e­va aiheut­taa taku­ul­la vähem­män hait­taa kuin Land­bosta Lehti­saa­reen bus­sail­i­ja. Jälkim­mäi­nen pääsee kuitenkin paljon halvemmalla. 

    Julkisen liiken­teen hin­to­jen pitäisi olla ver­ran­nol­lisia kul­jet­tuun matkaan, tai jopa aiheutet­tuun hait­taan. Se sat­ut­taisi eri­tyisen pitk­iä matko­ja meneviä, mut­ta jos asi­aa kat­so­taan ympäristön kannal­ta, suurin ongel­ma on pitkien matko­jen liikku­mi­nen konevoimal­la — ei se, minkälaiseen koteloon se kone on pakattu.

    Toinen jut­tu on se, että julkisen liiken­teen tukkualen­nuk­setkin ovat vähän ongel­mallisia. Toisaal­ta ne ehkä madal­ta­vat kyn­nys­tä luop­ua autos­ta, mut­ta toisaal­ta ne nos­ta­vat kyn­nys­tä julkisen liiken­teen sat­un­naisem­paan käyt­töön. Osa julkisen liiken­teen tues­ta saat­taa men­nä enem­män sosi­aalipoli­ti­ikkaan kuin liikenne- tai ympäristöpolitiikkaan.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Tun­teeko joku noi­ta tuet­tu­ja vuokra-asun­to­ja. Liit­tyykö niihin mitään vuokrasään­nöste­lyä, vai ovatko ne markki­navuokraisia? Aika kova omakus­tan­nush­in­ta nimit­täin. Tuo ei ole “sosi­aal­ista asuntotuotantoa”

    Miten voi Osmolle olla yllä­tys asumisen hin­ta Helsingis­sä, niin paljon siitä täl­läkin blogilla on annet­tu palautet­ta. Kun vapaara­hot­teisen (niin omis­tus- kuin vuokra)tuotannon hin­taa on kaupun­gin toimes­ta tahal­lis­es­ti vedätet­ty ylös, niin tot­takait nämä tue­tut seu­raa perässä. Hitas on karan­nut jo yli 4000 euron neliöltä, ja kuten näemme, tuet­tu­jen vuokrat­alo­jen vuokra huitelee melkoi­sis­sa lukemissa. 

    Kyl­lä teiltä parin viimeisen val­tu­us­tokau­den val­tu­ute­tu­il­la ja lau­takun­tien jäse­niltä jää kar­mai­se­va per­in­tö jälkipolville. Toiv­ot­tavasti kansa ymmärtää vapaut­taa tei­dät tehtävistänne syksyl­lä ja löy­de­tään tilalle henkilöitä jot­ka aidosti ymmärtävät asumiskus­tan­nusten merk­i­tyk­sen Helsin­gin kehitykselle

  76. Viikin VVO-talon vuokras­ta. Juuri viikko-pari sit­ten näin ver­tailun raken­nusku­luista eri kun­tien välil­lä. Nyt en vaan löy­dä sitä mis­tään. Siinä kävi ilmi (tiedos­sa ollut asia) että Helsingis­sä saman betonin pinoami­nen mak­saa n 600e/m2 enem­män kuin muual­la Suomessa.

    Muistin­varais­es­ti kulut oli­vat about 2700e/m2 (voivat jopa olla sen yli). Jos las­ke­taan investoin­nille 3% korko ollaan jo läh­es 15e/m2/kk vuokrassa.
    Tähän vielä ton­tin­vuokra, joka tuos­sa oli (vain) 1e/m2/kk sekä hoitokulut+lämmitys yms, jos­ta tulee n 2e/m2/kk, Autopaikkoista tulee n 1.5e/m2/kk

    Toki VVOl­la on mah­dol­lista tasa­ta tämän uuden talon kulu­ja muille vuokralaisille. Lisäk­si ko kohde on saanut val­tion tukea + hake­muk­ses­sa luvat­tu vuokrata­so on ollut aivan muu­ta kuin tuo 20e/m2/kk, mut­ta tuo vas­taa kyl­lä todel­lisia kustannuksia

    Vuokran­muo­dos­tus kulu­jen mukaan laskettuna:
    investoin­ti + 3% korko 15e/kk/m2
    ton­tin­vuokra 1e/m2/kk
    hoitoku­lut 2e/m2/kk
    autopaikat 1.5e/m2/kk
    Yhteen­sä 19.50e/m2/kk

  77. Palaan ensim­mäiseen kom­ment­ti­in, jos­sa suositelti­in laiva­matkaa Tukhol­man seudulle. Siel­lä Stock­holms läns lanstinget hoitaa ter­vey­den­huol­lon ym. asioi­ta, mut­ta kun­nat mm. Sol­na, Sol­len­tu­na, Dan­deryd ym ovat edelleen kun­tia. Dan­deryd on ilmeis­es­ti jonki­lainen Ruotsin Kau­ni­ainen, varakkain kunta.

    Kyl­lä maail­man metro­plit muo­dos­tu­vat läh­es poikkeuk­set­ta monista kun­nista, Pari­i­sis­sa on jopa 82 alueel­lista pormes­taria ja Ran­skas­sa 37000 kuntaa.

    En usko mihinkään kaupungi­nosaval­tu­us­toi­hin, jos niil­lä ei ole todel­lista valtaa.

    Kan­nat­taisi var­maa miet­tiä nyt näitä kun­nan tehtäviä, eikä kade­htia espoolaisia. Ter­vey­den­huol­lon järkevä jär­jestämi­nen ja julkisen ter­vey­den­huol­lon pelas­t­a­mi­nen on keskeinen asia

  78. TPi kir­joit­ti

    “Olem­meko palan­neet 1930-luvulle? Siltä vaikut­taa, kun lukee joitakin näistä viesteistä. On näköjään täysin hyväksyt­tävää yleistää alko­holis­mi, huumei­den käyt­tö, sosi­aalietu­jen nos­t­a­mi­nen, sairas­t­a­mi­nen, työt­tömyys ym. vain tiet­tyyn ihmis­ryh­mään, lähiöa­sukkaisi­in. Jos saman tek­isi jostain vähem­mistöryh­mästä, olisi kädessä äkkiä haaste­lap­pu oikeu­teen yllyt­tämis­es­tä vihaan toista ihmis­ryh­mää vastaan.”

    Käsit­tääk­seni kukaan täl­lä pal­stalle ei ole väit­tänyt että itähelsinkiläiset kokon­aisuute­na oli­si­vat jotain kelvo­ton­ta porukka
    tai edes enem­mistö. Viitat­tu kyl­läkin täl­laisi­in mm. Län­siväylässä väit­teisi­in, tai siis siihen että metro toisi mukanaan alkkar­it yms. (Ja epä­selväk­si on jäänyt, kuin­ka pljon näitä väit­teitä edesesiintyy.)

    Tiet­tyä ongel­ma-aines­ta kerään­tyy joillekin alueille keskimääräistä enemm­nän. Syitä on monia, ja asi­aa on paljon pohdit­tu. Todel­lisia slum­me­ja meil­lä ei onnek­si vielä ole.

    Meil­lä Kirkkon­um­mel­la Gester­bytä eri­tyis­es­ti pidet­tin ja pide­tään sel­l­aise­na. Kuitenkin se oli ja on toimi­va yhteisö, jos­sa ihmi­aet välit­tävät toi­sis­taan ja aut­ta­vat toisi­aan, mitä ei muuten aina voi sanoa “parem­man väen” alueista.

    Ja alueille edelleen hakeu­tuu aloitekyky­isiä ihmisiä, joille asun­non huokeus on arvokkaampi asia kuin nimekäs osoite. He pitävät paikat kunnossa.

    Kan­nat­ta­nee vielä lisätä, että kaupungilla on yli 50.000 vuokra-asun­toa. Sel­l­aiseen määrään mah­tuu kaiken­laista väkeä. Suurin osa työssäkäyviä ja asiansa hoitavia, jois­sa ei ole muu­ta vikaa kuin että hei­dän palkkansa ei riitä kvoan rahan ass­nto­jen maksamiseen.

  79. “Muistin­varais­es­ti kulut oli­vat about 2700e/m2 (voivat jopa olla sen yli).”

    Kuink puoluee­ton on luke­man esit­tänyt taho?
    En lakkaa ihmettelemästä tätä, että ker­rostalon tekem­i­nen on 2 x kalli­im­paa kun pien­talon. Vähän niinkun lin­ja-auto mak­saisi 2x enem­män kun 1o per­heau­toa. (Näin ei ole vaan mak­sa­vat saman)

  80. Min­er­va Krohn:
    Viikin VVO-talon vuokras­ta. Juuri viikko-pari sit­ten näin ver­tailun raken­nusku­luista eri kun­tien välil­lä. Nyt en vaan löy­dä sitä mis­tään. Siinä kävi ilmi (tiedos­sa ollut asia) että Helsingis­sä saman betonin pinoami­nen mak­saa n 600e/m2 enem­män kuin muual­la Suomessa.

    Muistin­varais­es­ti kulut oli­vat about 2700e/m2 (voivat jopa olla sen yli). Jos las­ke­taan investoin­nille 3% korko ollaan jo läh­es 15e/m2/kk vuokrassa.
    Tähän vielä ton­tin­vuokra, joka tuos­sa oli (vain) 1e/m2/kk sekä hoitokulut+lämmitys yms, jos­ta tulee n 2e/m2/kk, Autopaikkoista tulee n 1.5e/kk

    Ja tämä on sit­ten ihan fine että VVOkin läh­tee tähän gryn­de­rien vedä­tyk­seen mukaan? 

    Melkein väit­täisin että jos julkeus on täl­lä tasol­la niin Helsin­gin kaupunkikin voisi viimein tehdä asialle jotain.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Tun­teeko joku noi­ta tuet­tu­ja vuokra-asun­to­ja. Liit­tyykö niihin mitään vuokrasään­nöste­lyä, vai ovatko ne markki­navuokraisia? Aika kova omakus­tan­nush­in­ta nimit­täin. Tuo ei ole “sosi­aal­ista asuntotuotantoa”

    En tiedä oletko seu­ran­nut VVO:n ja Saton uusien kohtei­den markki­noi­ta, mut­ta ne ovat kaik­ki noin kalli­ita. Suuri osa on tuotet­tu Ara-lainal­la ja ovat ns. omakustannehintaisia.

    Syytä koville hin­noille en osaa sanoa, mut­ta jo jonkin aikaa on kaupun­ki ollut ain­oa oikeasti kohtu­uhin­tais­ten vuokra-asun­to­jen tuot­ta­ja. Tilanne on hyvin ongel­malli­nen, kos­ka kaupun­gin oma tuotan­to ei yksin riitä. 

    Syytä voi etsiä mm. siitä, että Sato ja VVO ovat ajau­tuneet hyvin kauas joskus voimas­sa olleista yleishyödyl­li­sistä arvois­taan. Ne ovat nykyään liikeyri­tyk­siä ja raha ratkaisee. Sato-kon­sernin liikevoit­to­pros­ent­ti on kahdel­la viime tilikaudel­la ollut 37,4 ja 38,7.

    Tilanteel­la tun­tuu ole­va poli­it­ti­nen hyväksyn­tä, sen ver­ran har­vas­sa on ollut into (myös) tämän kup­paussys­teemin korjaamiseen.

  82. tpyy­lu­o­ma:
    No jos vähän takaisin­las­kee 20 euron neliövuokraa:
    — Kaupun­gin vuokra­tont­ti tuos­ta kai jotain pari-euroa, vas­taa noin 500€/m2 ton­tin­hin­taa. Artikke­lis­sa luki euron, mut­ta tuo on var­maankin virhe.
    — Muut kulut ehkä jotain kolmisen euroa.
    — Jää 15 euroa raken­nuskus­tan­nuk­sia. Vas­taa kai noin 3 000 euron ker­takus­tan­nus­ta, en tiedä mikä nois­sa on korko ja ylipään­sä rahoituskulut.

    Tuo on se mitä se tun­tuu Helsingis­sä mak­sa­van. Tuos­ta noin 500 euroa, enem­mänkin, on hel­posti parkki­hal­lia ja 100 euroa pom­misuo­jaa. Turhimpia mainitakseni.

    Laskel­ma on pielessä. Ton­tin­vuokra on luokkaa 1 euro, kos­ka kyseessä on korkotuet­tu (Ara), var­al­lisu­us­ra­jat sisältävä kohde. Samaa ton­tin­vuokraa per­itään mm. uusil­ta kaupun­gin vuokrataloilta.

    15 eur/m2 raken­nuskus­tan­nusten kat­tamiseen ei kai voi pitää paikkaansa? Kohteessa on korko­tuk­i­laina ja pystyy­hän kaupunkikin rak­en­ta­maan uusia vuokrat­alo­ja ja aso­ja ja tar­joa­maan niitä 11 eur/m2 vuokraan sisältäen kaiken tont­tivuokri­neen ja kiin­teistöhuoltoi­neen päivineen.

    Parkki­hal­lia ei ole, kohde on Viikissä.

    Fol­low the mon­ey johtaa ihan VVO:hon vain.

    1. Tämä pitää tutkia perustei­ta myöten. VVO on saanut sekä rahaa val­ti­ol­ta (15 000 €/asunto) ja saanut aivan ali­hin­taisen ton­tin tar­jouskil­pailus­sa, jos­sa on luvan­nut vuokrak­si 13,80 tai jotain sel­l­aista. Nyt se panee ero­tuk­sen liiveishin­sä tai sub­ven­toi tap­pi­ol­lisia kohtei­ta muual­la Suomes­sa. Nimi muistiin.

  83. Tuo­mas S.: VVOkin läh­tee tähän gryn­de­rien vedä­tyk­seen mukaan? 

    Kai se läh­tee kun nimeno­maan itse on juuri grynderi.

  84. Osmo Soin­in­vaara: Tämä pitää tutkia perustei­ta myöten. VVO on saanut sekä rahaa val­ti­ol­ta (15 000 €/asunto) ja saanut aivan ali­hin­taisen ton­tin tar­jouskil­pailus­sa, jos­sa on luvan­nut vuokrak­si 13,80 tai jotain sel­l­aista. Nyt se panee ero­tuk­sen liiveishin­sä tai sub­ven­toi tap­pi­ol­lisia kohtei­ta muual­la Suomes­sa. Nimi muistiin.

    Mielestäni nämä esimerk­it osoit­ta­vat, että nykyi­nen tapa tukea asum­ista ei vaan toi­mi. Sub­ven­tio ei kohdis­tu halu­tul­la taval­la ja tähän ratkaisuk­si tar­jo­taan lisää byrokra­ti­aa. Jär­jestelmä on muutenkin äärim­mäisen epä­tasa-arvoinen: onnekkaat pää­sevät tue­tun asumisen piiri­in ja lop­ut joutu­vat mak­samaan korkeaa markki­nahin­taa asumis­es­ta. Lisäk­si sosi­aalisen asun­to­tuotan­toon liit­tyy kannustinloukko-ongelmia.

    Vuokra-asum­ista pitäisi sosi­aalisen asun­to­tuotan­non sijas­ta tukea vero­helpo­tuk­sil­la. Vuokrat­u­lo­jen vero­tus­ta pitäisi keven­tää tai kokon­aan pois­taa. Vuokras­ta mak­se­tun veron mak­saa lop­pu­peleis­sä vuokralainen. Myös asun­to­tukea pitäisi muut­taa, niin ettei se muo­dos­ta kannustinloukkua.

  85. ‘Pari­i­sis­sa on jopa 82 alueel­lista pormes­taria ja Ran­skas­sa 37000 kun­taa.’ (Coun­try Boy)
    On, ja on myös kun­tali­it­to­ja, jois­sa on jotain tut­tua: ‘In many areas, rich com­munes have joined with oth­er rich com­munes and have refused to let in poor­er com­munes, for fear that their cit­i­zens would be over­taxed to the ben­e­fit of poor­er sub­urbs.’ ( http://en.wikipedia.org/wiki/Communes_of_France#Allocation_of_government_money )

  86. Min­er­va Krohn: Siinä kävi ilmi (tiedos­sa ollut asia) että Helsingis­sä saman betonin pinoami­nen mak­saa n 600e/m2 enem­män kuin muual­la Suomessa.

    Tämä on ollut tiedos­sa, mut­ta minä ihmette­len edelleen sitä, mik­si kukaan ei istu vanki­las­sa? Joka iki­nen ihmi­nen ymmärtää sen, ettei tuol­laista rahaa mene siihen betonin pinoamiseen. Kun minus­ta porukkaa pitäisi pistää leivät­tömän pöy­dän ääreen jo siitä, jos ero Tallinnan raken­nuskus­tan­nuk­si­in olisi tuo­ta luokkaa.

  87. “Ker­rostalon rak­en­tamises­sa mak­se­taan verot eikä raken­nus­mies nos­ta työttömyyskorvausta.”

    Ns. Avaimet käteen pien­talois­takin mak­se­taan verot. Arvelisin jopa että talote­htaan on vaikemapi suh­muroi­da kun ker­rostalo­työ­maan. Silti neliöhin­ta jää paljon pienem­mäk­si. Ja miten tosi­aankin muis­sa kaupungeis­sa voi jopa ostaa uusia ker­rostalo­huoneis­to­ja 2k€/m2? Niitä ei ole raken­net­tu tappiolla.

  88. Tuo­mas S.: Ja tämä on sit­ten ihan fine että VVOkin läh­tee tähän gryn­de­rien vedä­tyk­seen mukaan? 

    Jot­ta ei syn­ny väärää käsi­tys­tä, en pidä käytän­töä hyvänä, yritin vain ava­ta kulu­ja. Ver­tailu kaupun­gin kohteisi­in ontuu, kos­ka kaupun­ki tasaa vuokria eri talo­jen kesken. Tätäkin on voimakkaasti vas­tustet­tu, mut­ta esim tässä näemme että se on välttämätöntä.

    En tiedä miten ko kohteessa on pysäköin­ti toteutet­tu. Maan­varaise­na se toki on halvem­paa kuin hal­lis­sa. Joitakin pysäköin­tipaikko­ja tuos­sakin kohteessa on ollut pakko toteut­taa, joten kulu­jakin syntyy.

    Aamun Hesari ker­toi että investoin­ti­tukea talo on saanut 15 000e/asunto. Tätä on vaikea allokoi­da laskelmassa/neliö, kun neliöi­den määrä ei ole tiedos­sa. Jos las­ke­taan keskimäärin 50 m² asun­noil­la, tulee tukea 300e/m2.

    Vuokral­la katet­ta­va investoin­ti olisi tämän jäl­keen 2300e/m2. Tästä tulee 13–14e/m2/kk, riip­puen siitä las­ke­taanko 3% vai 4% korko.

    Laskel­mani tarkoi­tus on herät­tää huo­maa­maan ettei tarvitse olla voit­to­ja liivi­in­sä käärivä hui­jari että vuokra nousee lähelle 20e/m2/kk.

    uusi laskel­ma vuokranmuodostuksesta:
    investoin­tiku­lut 4% 14e/m2/kk
    autopaik­ka 1.5e/m2/kk
    kor­jaus­va­raus 0.5e/m2/kk
    ton­tin­vuokra 1e/m2/kk
    huolto. läm­mi­tys yms 2e/m2/kk
    yhteen­sä 19e/m2/kk

    ja tässä on jo las­ket­tu investoin­ti­avus­tus­ta 300e/m2 sekä ton­tin­vuokran reilu ale yhteiskun­nan tukena.

    Koet­takaa­pa laskea miten päästään 11e/m2/kk vuokraan. Ei mitenkään jos kulut kate­taan kerät­täväl­lä vuokralla

  89. Ns. Avaimet käteen pien­talois­takin mak­se­taan verot. 

    Sik­si kai ne tehdäänkin useim­miten hartiapankilla.

    Kyl­lä ainakin tut­tava­pi­iris­sä teh­dyn kyse­lyn perus­teel­la talon rak­en­tamises­sa on aivan nor­maalia, että sähkömiehen/putkimiehen/muurarin tai muun vas­taa­van ensim­mäi­nen kysymys on “kuit­il­la vai ilman?”

  90. laskin vielä mitä rak­en­t­a­mi­nen saisi mak­saa jot­ta vuokra olisi 11.50e/m2/kk

    Jätän kokon­aan pois autopaikan kulun, kos­ka olisi oikeu­den­mukaista että autoil­i­jat mak­sa­vat paikkansa kokon­aan. Täl­löin autoil­i­joille tulisi kulua n 3e/m2/kk autopaikas­ta. Maan­varaise­na ehkä vain 1.5e/m2/kk, mutt amaan­varaise­na ei autopaikko­ja paljon uusis­sa kohteis­sa toteuteta.

    Muut kulut
    ton­tin­vuokra (alen­net­tu) 1e/m2/kk
    huolto 2e/kk/m2
    Kor­jaus­va­raus 0.5e/m2/kk
    yhteen­sä 3,5e/m2/kk

    Eli investoin­nin kulut max 8e/m2/kk
    Tämä vaatisi investoin­nin hin­nan putoamista tasoon 1450e/m2. Jos ARAn tukea investoin­tii tulisi 300e/m2 kuten yllä arvioin, saisi rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 1750e/m2/kk. Tästä tulisi 8e/m2/kk, jos korko olisi vain 3%. Nor­maali investoin­nille las­ket­ta­va korko on 4–5%. Taitaa olal kaupun­gin ARA-asun­nois­sakin ainakin tuo 4%.

  91. Ongel­ma lie­nee pohjim­mil­taan siinä, että muuttoliike+väestönkasvu on suurem­pi kuin raken­nus­toimin­nan luon­nol­lis­es­ti saavutet­tavis­sa ole­va taso (ainakin nykyjär­jestelmil­lä). Tulok­se­na mikä tahansa lisära­ha, joko asumisen tai rak­en­tamisen tuki, siir­tyy hintoihin.

  92. Gre­jus: “Tilanteel­la tun­tuu ole­va poli­it­ti­nen hyväksyn­tä, sen ver­ran har­vas­sa on ollut into (myös) tämän kup­paussys­teemin korjaamiseen.”

    Niin­pä. Olin muuten hie­man häm­mästynyt, kun suku­laistyt­töni sai asun­non Nuorisosäätiöltä. Siis siltä paha­pa­ha kepua tuke­neelta. Asun­to on kiva ja melkoisen hal­pa (alle vii­sisa­taa, Malmilla).

    Tulee hie­man mieleen, että ehkäpä säätiön negati­ivi­nen julk­isu­us tulee osaltaan siitä, että se on halpo­ja asun­to­ja tar­joa­mal­la astunut varpaille, jot­ka ovat paljon isom­mat kuin kepun.

  93. OS: “Ker­rostalon rak­en­tamises­sa mak­se­taan verot eikä raken­nus­mies nos­ta työttömyyskorvausta.”

    Tämä ei selitä yhtään mitään. Omakoti­talon rak­en­tamises­sakin mak­se­taan veroja. 

    Ker­rostalo­jen hin­ta tulee raken­nut­tamisen oli­gop­o­lista, jota ei pien­talois­sa ole. Pien­taloil­ta puut­tuu vain järkevän hin­taisia tontteja.

    (Se, että NEVT, ei perus­tu mihinkään asum­isti­hey­teen liit­tyvään, kos­ka pien­talo­jakin voidaan rak­en­taa tiheästi; Suo­mi on län­sieu­roop­palaisek­si maak­si varsi­nainen kum­ma­jainen juuri siinä, että tääl­lä rak­en­t­a­mi­nen on ker­rostalo­val­taista. Suomes­sa 70 % uusista asun­noista ker­rostalois­sa. Hol­lan­nis­sa 35 %. Kumpikos näistä maista olikaan se tiheästi asuttu?)

  94. Ennen hyv­inä aikoina näi­hin yleishyödyl­lisi­in raken­nushom­mi­in sekaan­tui myös kun­tapoli­itikko­ja ihan käräjille asti. Onko­han se vielä mah­dol­lista. Meinaan se poli­itikko­jen osal­lis­tu­mi­nen yleensä.

  95. Min­er­va Krohn:
    Viikin VVO-talon vuokras­ta. Juuri viikko-pari sit­ten näin ver­tailun raken­nusku­luista eri kun­tien välil­lä. Nyt en vaan löy­dä sitä mis­tään. Siinä kävi ilmi (tiedos­sa ollut asia) että Helsingis­sä saman betonin pinoami­nen mak­saa n 600e/m2 enem­män kuin muual­la Suomessa.

    Muistin­varais­es­ti kulut oli­vat about 2700e/m2 (voivat jopa olla sen yli). Jos las­ke­taan investoin­nille 3% korko ollaan jo läh­es 15e/m2/kk vuokrassa.
    Tähän vielä ton­tin­vuokra, joka tuos­sa oli (vain) 1e/m2/kk sekä hoitokulut+lämmitys yms, jos­ta tulee n 2e/m2/kk, Autopaikkoista tulee n 1.5e/m2/kk

    Toki VVOl­la on mah­dol­lista tasa­ta tämän uuden talon kulu­ja muille vuokralaisille. Lisäk­si ko kohde on saanut val­tion tukea + hake­muk­ses­sa luvat­tu vuokrata­so on ollut aivan muu­ta kuin tuo 20e/m2/kk, mut­ta tuo vas­taa kyl­lä todel­lisia kustannuksia

    Vuokran­muo­dos­tus kulu­jen mukaan laskettuna:
    investoin­ti + 3% korko 15e/kk/m2
    ton­tin­vuokra 1e/m2/kk
    hoitoku­lut 2e/m2/kk
    autopaikat 1.5e/m2/kk
    Yhteen­sä 19.50e/m2/kk

    Toiv­ot­tavasti Vihreis­sä ei ole enen­pää näitä talous­nero­ja. Tuol­laisel­la osaamisel­la päätök­sen­teko on puh­das­ta arpapeliä. 

    2700 euron neliöhin­ta 5% net­to­tuot­to­vaa­timuk­sel­la (yleen­sä asun­tosi­joituk­sille asetet­tu tavoite) tarkoit­taa 11 euron kuukau­sivuokraa, siihen päälle hoito ja ton­tin­vuokra niin se alku­peräi­nen 13,88 on aivan oikea hin­ta. 20 euron neliöhin­ta tuo noin 9% net­to­tuo­ton, siis varsin hyvä sijoi­tusko­hde näinä aikoina. Poli­itikko­ja ja kaupun­gin virkamiehiä tässä on viilat­tu linssi­in oikein kun­nol­la, ja kuvaavaa hei­dän toimin­nalleen on, että vas­ta medi­an nos­tet­tua asian esi­in siihen reagoidaan.

    1. Mis­tä nuo korot tule­vat. Nämä ovat korkotuet­tu­ja asun­to­ja, jois­sa korko­ta­so on reaa­liko­rkona käytnnössä nol­la. Mik­si VVO:n pitäisi saa­da tästä noin paljon katet­ta itselleen?

  96. Hyvä esimerk­ki näen­näis­sosi­aal­isu­ud­es­ta on ARA , se tulout­taa val­tion bud­jet­ti­in n 200 miljoon­aa euroa joka vuosi

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/10_ohjaus_ja_tilivelvollisuus/20110512Valtio/Valtion_tilinpaeaetoeskertomus_2010_suomi_NETTI.pdf

    Eli merkit­tävä osa asum­istues­ta palau­tuu val­ti­olle takaisin korkotuottoina 

    ARAn toim­inta-aja­tus http://www.ara.fi/download.asp?contentid=23118&lan=fi

    “ARA kehit­tää kestävää, laadukas­ta ja kohtu­uhin­taista asum­ista. ARA
    tukee pieni- ja keski­t­u­lois­t­en koti­talouk­sien ja eri­ty­is­ryh­mien asun­toolo­jen parantamista”

    Suo­mi on näen­neäishyv­in­voin­ti­val­tio, jos­sa köy­hien ja vajaaval­tais­tan tukem­i­nen on tuot­toisaa businessta

  97. Sylt­ty: Ns. Avaimet käteen pien­talois­takin mak­se­taan verot.
    Sik­si kai ne tehdäänkin useim­miten hartiapankilla.

    Nyt on kyl­lä sekaisin, mitä tarkoit­taa joko 1) avaimet käteen, tai 2) har­ti­a­pank­ki, tai 3) kumpikaan.

    Avaimet käteen ‑toim­i­tus on nykyään pien­talo­rak­en­tamises­sa aika taval­lista (mei­dän kort­telis­samme näitä on tehty viimeisen kuu­den vuo­den aikana kolme, mui­ta talo­ja ei ole raken­net­tu). Se tarkoit­taa sitä, että raken­nut­ta­ja saa jotakuinkin valmi­in talon yhdel­lä sopimuk­sel­la. Itse joutuu tekemään sorapo­h­jan, kun­nal­lis­tekni­ikan liit­tymä­sopimuk­set, pihatyöt ja sen sel­l­aista. Raken­nut­ta­ja ei varsinkaan han­ki put­ki- tai sähkömiehiä — juuri tästä vaa­tivien urakoiden valin­nan vaikeud­es­ta menetelmäl­lä halu­taan eroon.

    Har­ti­a­pank­ki taas on per­in­teinen nim­i­tys sille, että merkit­tävä osa raken­nut­ta­jan pääo­maa on oma osaami­nen työ­maal­la, eli raken­nut­ta­ja itse tekee rak­sadu­u­nia. Tämä on määritelmäl­lis­es­ti epäy­h­teen­sopi­va avaimet käteen ‑toim­i­tusten kanssa. Luku­unot­ta­mat­ta sitä piha­nur­mikon tekoa.

    Itse urakoin taloni seit­semän vuot­ta sit­ten näi­den kah­den äärim­mäisyy­den välis­sä menetelmäl­lä, jos­sa tein itse aika paljon hom­maa, mut­ta talon seinät ja katon pystyt­ti paket­ti­fir­ma, ja esim. sähkö- ja lvi-urakat teetin kokon­aisurakkoina. Ei nois­sakaan kyl­lä mitään mainit­tavia veronkier­tom­ah­dol­lisuuk­sia ole. Eikä oikeas­t­aan tarvet­takaan; merkit­tävin säästö tuli juuri omas­ta työstä, ja siinäkin oman työn verot­to­muut­ta isom­pi asia on se, että oman työn “tun­tipalk­ka” tulee itselle.

    Se on kyl­lä san­ot­ta­va, että kirvesmiehen palkkaami­nen lail­lis­es­ti parin miestyövi­ikon työ­suh­teeseen oli virhe ver­rat­tuna siihen, että mak­saa jollekin fir­malle triplahin­nan. Se paperisirkus muu­ta­man satasen palka­n­mak­sus­ta oli ihan nau­ret­ta­va. Ei vero­jen määrä ollut ongel­ma, vaan se byrokra­tia, kun pitää opetel­la kaik­ki työnantajavelvoitteet.

  98. Tääl­lä blo­gin keskusteluis­sa ver­tail­laan usein omakoti­talon ja ker­rostaloa­sun­non neliöhin­to­ja aivan miten sat­tuu. Luon­nol­lis­es­ti uuden 50 neliön ker­rostalokak­sion ja uuden 120 neliöisen omakoti­talon neliöhin­nat eivät ole edes lähtöko­htais­es­ti ver­tailukelpoisia, mut­ta ver­tailu­un liit­tyy paljon muitakin ongelmia kuin pelkkä asun­to­jen kokoero. 

    Esimerkik­si yhtiöjärjestyk­sen mukaan 50 neliöisen ker­rostaloa­sun­non hin­taan sisäl­tyy hel­posti 12 neliötä kiin­teistön tilaa. Eli ver­tailu­luku onkin 62/120 eikä 50/120. Jot­ta ker­rostalon ja omakoti­talon hin­nat oli­si­vat mil­lään lail­la ver­tailukelpoisia, pitäisi ver­tailuko­hteena ole­van omakoti­talon hin­nan sisältää varsi­naisen raken­nuk­sen lisäk­si tont­tiku­lu­jen, liit­tymis­mak­su­jen, suun­nit­telu- ja raken­nut­tamisku­lu­jen sekä pihatöi­den lisäk­si muun muas­sa kak­sivuo­tis­taku­ut, kymme­nen­vuo­tis­vas­tu­ut ja vaku­udet, jot­ka uuden ker­rostaloa­sun­non osta­ja saa automaattisesti.

  99. KariS, Min­er­va taitaa laskea 20v annu­iteetil­la ja 3% korol­la. Miten niitä lain­o­ja sään­tö­jen mukaan lyhennetään?

  100. Nyt on tänään sit­ten kun­tien kuulem­i­nen aloitet­tu Joen­su­us­ta. Kullekin kun­nalle on varat­tu PERÄTI 4 MINUUTIN puheen­vuoro asi­as­ta ja myöhem­min mah­dol­lisu­us ilmoit­taa kan­tansa sähköpostilla. 

    Tämä on kyl­lä mielestäni ylim­ielisyyt­tä ja arro­ganssia vail­la ver­taa, ei edes vaivaudu­ta käymään kaikissa kunnissa.

  101. tpyy­lu­o­ma:
    KariS, Min­er­va taitaa laskea 20v annu­iteetil­la ja 3% korol­la. Miten niitä lain­o­ja sään­tö­jen mukaan lyhennetään?

    Jos pitäisi tar­jo­ta omakus­tan­teisia vuokra-asun­to­ja, talon raken­nuskus­tan­nusten kuo­let­ta­mi­nen 20 vuodessa vuokrat­u­loista ei ole ihan oikeu­den­mukaista. Isom­pi (putki)remontti pitäisi tul­la vas­ta 50 vuo­den päästä, eikä sekään mak­sa yhtä paljon kuin uuden raken­nuk­sen tekem­i­nen. Ehkä VVO skep­tis­es­ti varautuu siihen, että rak­en­tamisen laatu on kuin eräis­sä Kata­janokan 1970-luvun talois­sa, jot­ka piti käytän­nössä rak­en­taa uudelleen 20 vuo­den päästä, kun oli niin huonos­ti tehty…

  102. tpyy­lu­o­ma:
    KariS, Min­er­va taitaa laskea 20v annu­iteetil­la ja 3% korol­la. Miten niitä lain­o­ja sään­tö­jen mukaan lyhennetään?

    VVO kuo­let­taa sijoituk­sen­sa noin 70 vuodessa (asun­to­jen pois­toai­ka). Ei ammat­ti­mainen asun­tosi­joit­ta­ja laske annu­iteet­tia tai lainan korko­ja samal­la taval­la kuin yksi­tyi­nen henkilö, nehän ovat liike­toimin­nan kulu­ja ja vähen­nyskelpoisia. Nuo mah­dol­lisu­udet pois­toi­hin tekevät VVO:lle asun­to­jen vuokraamis­es­ta vieläkin tuot­toisem­paa kun tuo kas­savir­taan perus­tunut kap­i­tal­isoin­ti, jota itse käytin arvios­sani. Laki sal­lii muis­taak­seni 4% vuo­tuisen pois­ton vuokratulosta.

  103. Pekka Taipale: Nyt on kyl­lä sekaisin, mitä tarkoit­taa joko 1)avaimet käteen, tai 2) har­ti­a­pank­ki, tai 3) kumpikaan. 

    Ei ole, vaan nimeno­maan tarkoiti että täy­del­liset avaimet käteen toim­i­tuk­set ovat vero­tuk­sen takia harv­inaisem­pia kuin hartiapankki.

    Ei nois­sakaan kyl­lä mitään mainit­tavia veronkier­tom­ah­dol­lisuuk­sia ole.

    No työkaver­it ovat ker­toneet vähän muu­ta. Muu­rarin, sähkärin ja lvi-miesten hom­mat on ymmärtääk­seni ihan maan tapa teet­tää kuitit­ta. Arvelisin että mitä suurem­pia urakoin­tifir­mo­ja käyt­tää, sitä varmem­min kaik­ki tehdään kuit­il­la. Sen­si­jaan jos käyt­tää yhden miehen rep­pu­fir­mo­ja, hom­ma menee sit­ten use­am­min ilman veroja.

  104. Osmolle kysymys.

    VVO:n omis­ta­jis­sa on paljon ammat­tili­it­to­ja, jot­ka saa­vat varsin kivat osin­got (v. 2011 yht 5,5 milj) jos ja kun VVO hin­noit­telee vuokrat yli omakus­tan­nush­in­to­jen ja tekee kun­non tulosta. Osan noista rahoista liitot käyt­tävät vaalien yhtey­dessä tiet­ty­jen puoluei­den tukemiseen. Syn­tyykö tuos­sa ketjus­sa ja rahavir­ras­sa mah­dol­lisia epäi­lyt­täviä kytköksiä?

    1. Sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta ei peri­aat­teessa saisi vuo­taa rahaa “kau­pal­liselle” puolelle. Olen aika var­ma, että VVO:n tapauk­ses­sa tuo ylivuokra tul­laan selvit­tämään. Tähän on saatu veron­mak­sajien tuel­la erit­täin hal­paa rahaa, minkä vuok­si vuokran olisi pitänyt jäädä alle 15 euron neliöltä. Voidaan kysyä, onko järkevää veron­mak­sajien tukea joidenkin asum­ista, mut­ta vas­taus ei voi olla, että jokin välikäsi voi pan­na tuen tasku­un­sa — tai siirtää sen jonkin tap­pi­ol­lisen kohteen subventointiin.

  105. Suo­mi eläöi­tyy täl­lä voiskymmenel­lä odel­la nopeasti, mil­lä ihmeel­lä siel­lä Josen­su­us­sa he kuvit­tel­e­vat saa­vansa sinne _hallintoon_ ihmisiä töi­hin niin paljon kuin siek­l­lä nyky­isin on. 

    Puheet palvelusi­ta ja niiden huonone­mis­es­ta ovat ihan silkkaa valet­ta. Ihmiset äänes­tivät jaloil­laan — kiva pikkukun­ta, kaik­ki kunal­la töis­sä ja seu­rana eläkeläiset hoidet­ta­van­ma. Veron­mak­sajia nolla.

  106. Eräässä toises­sa asi­aa koskevas­sa keskustelus­sa kiin­teistövi­ras­ton virkamies tote­si ettei varsi­naista korko­tukea ole, vaan tuo investoin­ti­tu­ki. En ole asi­aa tark­istanut. Odotan että asi­aa koske­va selvi­tys (joka on jo pyy­det­ty) valmistuu.
    Ode, kyl­lähän kaupun­ki itsekin perii korkoa ara­va-yhtiöiltään. Muis­te­len tuon koron ole­van ainakin 4%, mut­ta en nyt löy­dä paikkaa jos­ta tark­istaisin. Yhtiöt myös lyhen­tävät investoin­tia takaisin kaupungille. Oletin että VVO toimii samoin.

    Kuten mielestäni kir­joitin, tein laskel­man 20v annu­iteetil­la, ja 3% sekä 4% korol­la. Pidem­pi investoin­nin kuo­le­tu­sai­ka olisi toki kohtu­ullisem­pi, mut­ta tuo 20v on varsin yleis­es­ti käytet­ty. Toisaal­ta laina-ajan piden­tämi­nen ei paljon auta, kos­ka sil­loin mak­se­taan vain lisää korko­ja, eli vaiku­tus neliövuokraan/kk on aika pieni.

    KariS uno­hti omas­sa laskel­mas­saan nuo muut kulut (ton­tin­vuokra, huolto, läm­mi­tys yms. kor­jauk­si­in varautu­mi­nen) joista tulee min­imis­sään 3.5e/kk/m2, jopa enem­män. Tässä laskel­mas­sa autopaikat on jätet­ty pois. Niiden osu­us on yleen­sä 1.5e/m2/kk

    Kaupun­ki (ja mm HOAS jon­ka vuokrat ovat paljon kohtu­ullisem­pia) tasaa­vat uud­isko­htei­den vuokrat van­haan kan­taan, jos­sa investoin­nit on jo kuol­letet­tu. Tosin jos­sain vai­heessa räsähtää perusko­r­jaus­pom­mi, jol­loin investoidaan läh­es saman ver­ran uudestaan.

    VVO oli toki ilmoit­tanut perivän­sä vuokraa alle 14e/m2/kk joten jokin tässä mät­tää, sen lisäk­si että raken­nuskus­tan­nuk­set ovat pos­ket­tomat, ja Helsingis­sä vielä eri­tyisen poskettomat.

    Vuokra-asukkaat mak­sa­vat käytän­nössä kaik­ki talon kulut; investoin­nin kuo­le­tuk­sen, koron, ton­tin­vuokran ja huol­lon + läm­mi­tyk­sen yms, joten väk­isinkin vuokral­la asumis­es­ta tulee kallista. Nykyiset ratkaisut eivät näytä tähän toimivan.

    1. Nois­sqa ara-kohteis­sa oman pääo­man osu­us on mujis­taak­seni kymme­nen pros­ent­tia. Joka tapauk­ses­sa lähin­nä sym­bo­l­i­nen. Kujo­le­tu­sai­ka on 41 vuot­ta ja sen tue­tun lainan korko alle kak­si prosenttia.

  107. Tuo Nuorisosäätiö on itse asi­as­sa aika hyvä ver­tailuko­hde. Suurin osa Nuorisosäätiön taloista on uusia, joten van­hat talot eivät voi merkit­tävästi sub­ven­toi­da uusia. Silti neliövuokrat ovat jär­jestäen alle 13 euroa.

    Kan­nat­taisiko niitä halpo­ja tont­te­ja ja korko­tukea antaa pelkästään niille tahoille, jot­ka todel­lisu­udessa mah­dol­lis­ta­vat hal­vat vuokrat?

  108. ARAn sivuil­la näyt­ti ole­van jokin korko­tuk­i­laskuri (en jak­sanut pere­htyä) joten ilmeis­es­ti investoin­ti­avus­tuk­sen lisäk­si kohde saa myös korko­tukea (vas­toin kiin­teistövi­ras­ton virkamiehen arvelua) jol­loin ei tuo­hon perit­tyyn vuokraan kyl­lä päädy oikein mil­lään laskelmalla.

  109. VVO on nykyään pörssiy­htiö , suurin omis­ta­ja on Ilmarinen

    Pörssiy­htiön ain­oa tehtävä on tuot­taa voit­toa omis­ta­jilleen, ei siis sosi­aa­li­nen asuntotuotanto.

    Ja kuten Wahlroos tote­si, pörssiy­htiön on aina koetelta­va lain rajo­ja eli jos valvon­ta ei ole auko­ton­tan niin rahat katoa­vat aukoista

  110. Sylt­ty: Ei ole, vaan nimeno­maan tarkoiti että täy­del­liset avaimet käteen toim­i­tuk­set ovat vero­tuk­sen takia harv­inaisem­pia kuin hartiapankki.

    Joo, anteek­si, ymmärsin kir­joit­ta­masi väärin.

    Avaimet käteen on kuitenkin yleistynyt kovasti viime aikoina — mielestäni se oli kymme­nen vuot­ta sit­ten vielä varsin harv­inaista. Nyt on markki­noille tul­lut run­saasti tuot­teis­tet­tu­ja ns. pakettiratkaisuja.

    Syy kus­tan­nusten eroon ei kuitenkaan ole niinkään se vero­tus, vaan rak­en­ta­jan oman työ­panok­sen arvo. Ei se tosin ilmaisek­si tule, tun­te­ja palaa.

  111. Asumisen rahoi­tus- ja kehit­tämiskeskuk­sen (ARA) lain­oista löy­tyy infor­maa­tio­ta täältä:
    http://www.ara.fi/default.asp?contentid=10708&lan=fi

    Ja rak­en­tamisen korko­tuk­i­lainae­hto­ja sovelta­va laskuri täältä:
    http://www.ara.fi/default.asp?contentid=16371&lan=fi

    Seu­raavas­sa vähän yhteenvetoa:

    Mikäli yleishyödyl­lisyy­den kri­teer­it ja tulo­ra­javaa­timuk­set täyt­tyvät, (ARA) takaa lainaa 95 % vuokra­ton­tille raken­net­taes­sa ja mak­saa lainan koros­ta 1,7 % ylit­tävästä osu­ud­es­ta 95 % ensim­mäisenä vuon­na ja myöhem­min alenev­asti siten, että 24. vuon­na tuki lop­puu. Lainaa on lyhen­net­tävä 41 vuo­den aikana siten, että min­im­i­ly­hen­nys on pieni aluk­si ja erät kas­va­vat ajan kulues­sa. 41 vuo­den jäl­keen kiin­teistö on real­isoitavis­sa vapail­la markki­noil­la, mut­ta ei aikaisem­min. Vuokrat ovat ohjeit­ten mukaan sään­nel­tyjä ns. omakus­tan­nus­pe­ri­aatet­ta käyttäen.

    ARA:n min­imiehdoil­la mak­suo­hjel­ma on taka­pain­oinen niin, että lyhen­nyk­set pain­ot­tuvat laina-ajan lop­pupuolelle. Täl­lä on ilmeis­es­ti halut­tu pitää kas­savir­ta alku­un vah­vana, niin että vuokrata­so on kohtu­ulli­nen, ja että rak­en­ta­ja saa osan alku­peräis­es­tä sijoituk­ses­ta suh­teel­lisen nopeasti takaisin. Korko­tu­ki pienen­tää taka­pain­oiseen mak­suo­hjel­maan (saa siis ARA:n puoles­ta lyhen­tää nopeam­minkin) liit­tyvää riskiä, mut­ta nykye­hdoil­la vähän korkeam­mil­la lainako­roil­la syn­tyy hie­man omi­tu­inen tilanne, kun kas­savir­ta ja jopa kumu­lati­ivi­nen kas­sa las­kee hel­posti negati­ivisek­si laina-ajan loppupuolella.

    Pari esimerkki­laskel­maa:

    Lainan korko on 5 %, laina-aika ARA-ehto­jen mukaises­ti 40 vuot­ta ja alkupääo­ma 20 % rak­en­tamiskus­tan­nuk­ses­ta, joka on 2700 euroa per neliö. Ton­tin­vuokra, hoitoku­lut ym. ovat 3,5 euroa per neliö. Sijoite­tun pääo­man korko nousee 7,7 %:iin, kun vuokra on noin 13,7 euroa per neliö, jol­loin kumu­lati­ivi­nen kas­sa lopus­sa on nollilla.

    Jos tilanne on muuten sama, mut­ta lainan korko on 3 %, riit­tää 12,3 euron neliövuokra siihen, että kas­sa on 41. vuon­na nol­las­sa. Sijoite­tun pääo­man vuosi­tuot­to on täl­löin 5,2 %

    Jos talol­la on 41 vuo­den jäl­keen myyn­tiar­voa, paran­taa se tietenkin kan­nat­tavu­ut­ta, mut­ta ei dra­maat­tis­es­ti, kos­ka aika on niin pitkä.

    Toiv­ot­tavasti laskin oikein:)

    1. Se takaisin­lain­aus on taka­pain­oit­teinen, kos­ka olete­taan, että inflaa­tio vaikut­taa asi­aan. Oman pääo­man osu­us tässä on aivan mitätön. Voimme hyvin laskea, että lainan korko on kak­si pros­ent­tia ja päälle noin yksi pros­ent­ti lyhen­nyk­siä, joten 2700 eurosta tulee pääo­maku­lu­ja noin kahdek­san euroa. Tästä on pitkä mat­ka 20 euroon.

  112. Min­er­va Krohn: Jot­ta ei syn­ny väärää käsi­tys­tä, en pidä käytän­töä hyvänä, yritin vain ava­ta kulu­ja. Ver­tailu kaupun­gin kohteisi­in ontuu, kos­ka kaupun­ki tasaa vuokria eri talo­jen kesken. Tätäkin on voimakkaasti vas­tustet­tu, mut­ta esim tässä näemme että se on välttämätöntä

    “Jätän kokon­aan pois autopaikan kulun, kos­ka olisi oikeu­den­mukaista että autoil­i­jat mak­sa­vat paikkansa kokonaan” 

    Mikä vuokrien tasaamis­es­ta tekee autopaikko­jen kus­tan­nusten tasaamis­es­ta oikeudenmukaisempaa?

    Siitä olen samaa mieltä, että autopaikan omis­ta­jat mak­sakoot itse paikkansa. Mut­ta mitä oikeu­den­mukaista on siinä, että yksi pien­i­t­u­loinen tukee toisen asumista.

    1. Tuo­mas.
      Vuokrien tasaami­nen on oikeu­den­mukaista. Ajatel­laan, että kak­si ident­tistä hak­i­jaa on hake­mas­sa asun­toa. Toinen saa sel­l­aisen van­has­ta talosta, jon­ka pääo­maku­lut inflaa­tio on syönyt kokon­aan ja mak­set­tavak­si jäävät vain hoitoku­lut ja toinen viereiseltä ton­til­ta uud­es­ta talosta kolme ker­taa kalli­im­mal­la vuokral­la. Eik­lö tasaami­nen ole paikallaan?

  113. Liian van­ha:
    VVO on nykyään pörssiyhtiö. 

    Eipä sitä kyl­lä ainakaan OMX:sä noteerata. 

    VVO on yhtiö­muodoltaan Oyj eli julki­nen osakey­htiö, joka on pörssis­sä olon edel­ly­tys mut­ta ei tois­in­päin. Voi toki olla että yhtiö­muodon val­in­ta pal­jas­taa lis­tau­tu­misen ole­van joskus tavoitteena.

  114. Syy kus­tan­nusten eroon ei kuitenkaan ole niinkään se vero­tus, vaan rak­en­ta­jan oman työ­panok­sen arvo. Ei se tosin ilmaisek­si tule, tun­te­ja palaa

    Nyt taitaa olla keskustelu aidas­ta ja seipäistä…

    Jos kohtu­uhyvä­tu­loinen työn­tek­i­jä saa työ­nan­ta­jal­taan 30 e/h brut­tona, siitä jää käteen mak­su­jen jäl­keen vähän päälle 20 e/h. Kirvesmiehen kus­tan­nus veroi­neen on 40 e/h.

    Toisin sanoen kohtu­uhyvä­tu­loisen asiantun­ti­jankin kan­nat­taa tehdä taloaan itse, jos on siinä hom­mas­sa vain puo­let hitaampi kuin ammat­ti­lainen. Kansan­talouden kannal­ta hom­mas­sa ei tietysti ole vähääkään järkeä kos­ka siinä hukataan erikois­tu­misen tuo­ma tehokkuushyöty.

    Ei min­ul­la tähän patent­ti­ratkaisua ole, mut­ta tässä on esimerk­ki tilanteesta, jos­sa työn verot­ta­mi­nen aiheut­taa ei-toiv­ot­tu­ja sivuilmiöitä. Vaik­ka min­ul­la olisi tupla­palk­ka henkilöön X ver­rat­tuna, min­un on vaikea ostaa oma­l­la työ­tun­nil­lani hänen työtuntiaan.

  115. Tääl­lä on mon­en­laista laskel­maa, mut­ta tässä sel­l­ainen tärkeim­mät mukaan otta­va. Korko­ta­sona on käytet­ty 3 %.

    Rak­en­tamisen hin­ta: 2700 e/m2 (korko 7 e/m2/kk)

    Ton­tin hin­ta: 500 e/krsm2 (korko 1,3 e/m2/kk)

    Kiin­teistön ylläpi­toku­lut: 3 e/m2
    — siivous, pihan­hoito, pienet korjaukset
    — kiin­teistövero, yhtiön yhteinen sähkö ja lämpö
    — jne.

    Huoneis­ton kor­jausku­lut: 2 e/m2
    — seinien maalauk­set, ym. pintaremontit
    — keit­tiö- ja märkäti­lare­mon­tit 20 vuo­den välein
    — jääkaapin, hel­lan, ym. huoneis­toon kuu­lu­van uusiminen

    Perusko­r­jauk­set: 2 e/m2/kk
    — put­ki- ja julk­i­sivure­mont­ti 50 vuo­den välein

    Nämä kun las­ke­taan yhteen, päädytään yli 15 e/kk ole­vaan luke­maan. Tässä on vielä huomioita­va, että tont­ti ei ole kallis, ja kulut ovat aika lail­la edullis­es­ta päästä. Mukana ei ole autopaikkaa.

    Jos kyseessä olisi yksi­tyi­nen markki­nae­htoinen vuokranan­ta­ja, se jou­tu­isi laske­maan myös tyhjien asun­to­jen aiheut­ta­man tulon­mene­tyk­sen, palkkakus­tan­nuk­sia asioiden hoita­miseen sekä tietysti vähän parem­man koron. Sil­loin ollaan kaukana 20 euron tuol­la puolella.

    Kysymyshän tässä tue­tus­sa nimeno­maan on se, mihin se tuki annetaan. Onko se hal­pa tont­ti? Ote­taanko kokon­aisu­ud­es­ta muuten vain takki­in? Korko­tu­ki on nykyko­roil­la vähän turha kapine.

    Vuokra-asum­i­nen sinän­sä ei ole yhtään halvem­paa kuin omis­tusasum­i­nen — päin­vas­toin. Jos yhteiskun­nan tuki ei ole hyvin merkit­tävää, uudet helsinkiläiset vuokra-asun­not ovat kalliita.

    1. Asia tåy­tyy tark­istaa, mut­ta lejhti­ti­eto­jen mukaan kyse onko­rkotue­tus­ta kohteesta, jos­sa nimel­lisko­rko on alle kak­si pros­ent­tia. Kos­ka kohde on aikanaan vapaasti myytåävänä, nimel­lisko­ron sijas­ta laskel­ma tulee tehdä reaa­liko­rol­la, joka on siis vähän alle nol­la. Lainae­hdois­sa inflaa­tio on huomioitu niin, että pois­tot ovat taka­pain­ot­teisia. Oikea pääo­makolu­jen haaruk­ka pois­toi­neen liikkuu jos­sain kah­den ja klol­men pros­entin välillä.
      Jos nänä yleis“hyödylliset” yhtiöt pitävät Helsin­gin asun­top­u­laa rahasam­pon­aan, pitää harki­ta, voidaanko tont­te­ja luovut­taa niille lainkaan, vai pitäisikö ATT:n toteut­taa kaik­ki kohteet. Sääli, mutta…

  116. Liian van­ha:

    VVO on nykyään pörssiy­htiö , suurin omis­ta­ja on Ilmarinen

    Pörssiy­htiön ain­oa tehtävä on tuot­taa voit­toa omis­ta­jilleen, ei siis sosi­aa­li­nen asuntotuotanto.

    VVO-yhtymä ei ole pörssiy­htiö, sotket pörssin ja yhtiö­muodon. Läh­eskään kaik­ki julkiset osakey­htiöt (OYJ) eivät ole pörssissä.
    (Eläkey­htiöt omis­ta­vat VVO-Yhtymästä n. kol­man­nek­sen, lop­pu on ammattiliitoilla)

    Voiton tuot­ta­mi­nen osak­keen­o­mis­ta­jille on osakey­htiölain (ei pörssin) määrit­telemä yhtiön tehtävä, jollei yhtiöjärjestyk­sessä määrätä toisin. Oletko tarkas­tanut mitä VVO-yhtymän yhtiöjärjestyk­sessä asi­as­ta sanotaan?

  117. “En lakkaa ihmettelemästä tätä, että ker­rostalon tekem­i­nen on 2 x kalli­im­paa kun pien­talon. Vähän niinkun lin­ja-auto mak­saisi 2x enem­män kun 1o per­heau­toa. (Näin ei ole vaan mak­sa­vat saman)”

    Ker­rostalot tehdään suju­vasti ele­menteistä mas­sat­uotan­tona. Kos­ka asi­aan sotke­taan se sivistys­val­tion ehdo­ton kär­ki, eli arkkite­hti niin yhtä ele­ment­tiä tehdään 10 kap­paleen sar­ja kos­ka jokainen neukkukuu­tio on vähän eri­lainen. Eli ker­rostalo­jen tekemis­es­tä on tehty piiperrystä.

    Pien­taloa tehdään samal­la piirus­tuk­sel­la suju­vasti 1000 kap­paleen erä. Lisäk­si pien­talois­sa toimii kil­pailu eri­no­mais­es­ti, ja syytkin ovat aivan ilmeiset — osta­ja saa vali­ta keneltä toimit­ta­jal­ta mökkin­sä ostaa. 

    Se on toki tot­ta, että pääkaupunkiseudun asun­to­tuotan­nos­sa ei asu jär­ki. On hupaisaa lukea kom­ment­te­ja 60-luvun “betoni­bru­tal­is­mista”, kun uudet mök­it ovat aivan samaa tekni­ikkaa, mitä nyt vain seini­in sutataan jotain “iloisia” värejä.

  118. Viherinssi: Toisin sanoen kohtu­uhyvä­tu­loisen asiantun­ti­jankin kan­nat­taa tehdä taloaan itse, jos on siinä hom­mas­sa vain puo­let hitaampi kuin ammat­ti­lainen. Kansan­talouden kannal­ta hom­mas­sa ei tietysti ole vähääkään järkeä kos­ka siinä hukataan erikois­tu­misen tuo­ma tehokkuushyöty.

    Kyl­lä, tietenkin. Mut­ta kyse ei siis ole mis­tään veronkier­rosta tai har­maas­ta taloud­es­ta tai muus­ta pahek­sut­tavas­ta. Kyse on yksinker­tais­es­ti työn vero­tuk­sen perusominaisuudesta.

    Jo ammoin Johannes Koro­ma hie­man kum­mas­teli, että työ­nan­ta­jali­iton pomon kan­nat­taa ottaa palkaton­ta vapaa­ta ja tehdä itse auto­tallinsa, sen sijaan että palkkaisi kirvesmiehen. Mut­ta tässä maas­sa halu­taan tehdä voimakkaasti tulo­ero­ja tasaavaa veropoli­ti­ikkaa, ja sitä on myös saatu.

  119. Jouko Ollila: Esimerkik­si yhtiöjärjestyk­sen mukaan 50 neliöisen ker­rostaloa­sun­non hin­taan sisäl­tyy hel­posti 12 neliötä kiin­teistön tilaa. Eli ver­tailu­luku onkin 62/120 eikä 50/120.

    Kaik­ki kiin­teistön tila ei tosin hyödytä asu­jaa. Voi esimerkik­si kysyä, mitä hyö­tyä por­raskäytävistä on asumiselle. Näin talvel­la siine voi tietysti tömistää lumet jalois­taan ennen sisään tuloa. Mut­ta osa noista tiloista on ain­oas­taan raken­nustyypin luo­maa over­hea­dia: omakoti­talos­sa ei ole yhteistä por­raskäytävää, kos­ka sen tekem­i­nen voidaan vält­tää. Ker­rostalo­jen yhteiset varas­tot, saunat jne ovat tietysti hyödyl­lisiä, joskin niis­sä on myös yhteis­maan ongel­mansa. (Polkupyörän joutuu kuitenkin säi­lyt­tämään omis­sa tilois­saan, jne).

    Vas­taavasti muuten toiseen suun­taan lisäar­vos­sa vaikut­taa se, että omakoti­talos­sa voi olla yhden sijas­ta kolme tai viisi autopaikkaa, eikä kukaan tule repimään vaip­paansa niiden aiheut­ta­man kus­tan­nuk­sen takia.

    Näin ollen havait­semme, että ker­ros- ja omakoti­talois­sa on hie­man eri­laiset hyvät puolen­sa. Vive la dif­fer­ence. Silti en käsitä nyky­istä ker­rostalo­rak­en­tamisen hin­noit­telua pääkaupunkiseudul­la: bis­nek­sessä on melkois­es­ti mätää.

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    Asia tåy­tyy tark­istaa, mut­ta lejhti­ti­eto­jen mukaan kyse onko­rkotue­tus­ta kohteesta, jos­sa nimel­lisko­rko on alle kak­si pros­ent­tia. Kos­ka kohde on aikanaan vapaasti myytåävänä, nimel­lisko­ron sijas­ta laskel­ma tulee tehdä reaa­liko­rol­la, joka on siis vähän alle nol­la. Lainae­hdois­sa inflaa­tio on huomioitu niin, että pois­tot ovat taka­pain­ot­teisia. Oikea pääo­makolu­jen haaruk­ka pois­toi­neen liikkuu jos­sain kah­den ja klol­men pros­entin välillä.
    Jos nänä yleis”hyödylliset” yhtiöt pitävät Helsin­gin asun­top­u­laa rahasam­pon­aan, pitää harki­ta, voidaanko tont­te­ja luovut­taa niille lainkaan, vai pitäisikö ATT:n toteut­taa kaik­ki kohteet. Sääli, mutta…

    Nytkö todel­lakin vas­ta havai­h­duit tuo­hon “yleishyödyl­lis­ten” gryn­derei­den har­ras­ta­maan hin­to­jen vedä­tyk­seen. Siitähän on tääl­läkin annet­tu palautet­ta sin­ulle vaik­ka kuin­ka. Virkamiehet sulke­vat silmän­sä ja poli­itikot eivät näem­mä edes ymmär­rä asiaa.

  121. San­na Vauranoja(kok) Kaari­nas­ta, Turun naapurista:

    …“Tästä yht­enä esimerkkinä täl­lä het­kel­lä Turus­sa työstet­tävä johdon raken­nemuu­tos ja työ­suhtei­den muut­ta­mi­nen eläke­vi­roik­si. Nyt, liitoskeskustelun ollessa kuumim­mil­laan, täl­laiset nim­i­tyk­set pitäisi ehdot­tomasti jäädyt­tää ja tehdä esim. 1–2 vuo­den määräaikaisia sopimuk­sia. Eiväthän yri­tyk­setkään suun­nitel­lessaan fuu­sio­ta nim­itä uut­ta toim­i­tusjo­hta­jaa fuu­sioitavi­in yri­tyk­si­in vaan vas­ta sit­ten uuteen yritykseen”.

    Eli kun­tali­itosten jäl­keen Turus­sa jatket­taisi­in van­hal­la lin­jal­la. Samat demarien ja kokoomuk­sen suh­muroi­jat päättäjinä.

  122. OS:

    “Vaik­ka mitään kun­tara­jo­ja ei olisi, kaupun­ki ker­ros­tu­isi eri­lais­ten tulolu­okkien asuinalueik­si. Aivan ydinkeskus­tas­sa ja parhail­la paikoil­la olisi varakas­ta väkeä ker­rostalois­sa (Kru­u­nun­haka, Töölö, Kata­janok­ka) ja sen ympäril­lä ker­rostalois­sa vähän vähem­män varakas­ta väkeä (Kallio). Raideli­iken­teen varas­sa ker­rostaloalueil­la olisi köy­hiä (betoni­bru­tal­is­min ajan lähiöt), omakotilois­sa kaupun­gin laidoil­la rikkaita.”

    Onko­han tämä aivan liian yksinker­tais­tet­tua. Töölössä asuu vuokral­la hie­man epämääräisem­pää väkeä (on koet­tu, nim­im. Asun­toy­htiön hal­li­tuk­ses­sa istunut) ja san­o­tan sel­l­aista keskisää­tyä: val­tion virkamiehiä, yri­tys­ten alem­paa johtoa, pos­tivirkail­i­joi­ta jne. Heil­lä ei ole suuret tulot, mut­ta jotain arvokkaam­paa: taito pitää menon­sa pien­inä. Min­ul­ta se muuten puuttuu.

    Lähiöitä on kaiken­la­ia, Tämä Heikkilä ja esim. Pih­la­jamä­ki samoin Mar­tin­laak­so, Myl­ly­puro ja Puot­in­har­ju ovat oikeas­t­aan aika kau­ni­ita aluei­ta. Ja hyvin paljon niis­sä asuu alem­paa keskilu­okkaa kuten toimis­tovirkail­i­joi­ta, sairaan­hoita­jia ja opet­ta­jia. Eivät he köy­hiä ole. Eivät kyl­lä rikkaitakaan.

    Yksi oleelli­nen seik­ka lisät­tävä: ihmiset tekevät asuiny­hteisön­sä. Jos ei välitetä, niin kaik­ki rapis­tuu nopeasti.

    Gester­by, “Kirkkon­um­men Jakomä­ki” oli ja edelleen ilmeis­es­ti on toimi­va yhteisö, kuten Jakomäkikin. Ystäväni, asui siel­lä enenkuin rak­en­si miehen­sä kanssa omakoti­talon: “Kun kaik­ki oli­vat yhtä rikkai­ta eli siis yhtä köy­hiä, niin olti­in samas­sa asemassa.”

  123. Pari irtokom­ment­tia käy­tyyn keskusteluun:

    - Hyvä esimerk­ki ympäristökun­tien asukkai­ta valikoivas­ta lin­jas­ta on täältä Jyväskylän seudul­ta. Muu­rames­sa oli kaavoitet­tu Päi­jän­teen rantaan riv­i­talo­tont­ti. Tut­tu kaveri meni erään toisen kanssa kun­nan raken­nusmes­tarin puheille ja ehdot­ti ton­tin muut­tamista kahdek­si omakoti­talo­ton­tik­si. Raken­nusmes­tari sanoi että muute­taan mielel­lään, kos­ka emme halua tänne mitään rivari-ihmisiä.

    - Autoilu on niin hal­paa ettei julkisel­la liiken­teel­lä ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta ilman että puu­tu­taan ilmaiseen pysäköin­ti­in työ­paikalla. Mik­sei laite­ta 500‑1000 euron luon­taise­t­ua vero­tuk­seen pysäköin­nistä työ­paikalla, ei tarvi­ta mitään tietulle­ja. Nyt kun ajelee hissuk­seen nykyau­tol­la työ­paikalle niin se kulut­taa polt­toainet­ta 5–6 euron edestä per 100 km. Eli pääkaupunkiseudul­la selviää usein 3 eurol­la per päivä. Kun auto kuitenkin tarvi­taan muutenkin.

    PS. Kun lapset oli­vat sel­l­aisia alle 20 vuo­ti­ai­ta (kauan sit­ten) niin aloin seu­ra­ta dieselin kal­jak­er­roin­ta. Kun ajelee kaupun­gin keskus­tas­sa ns. p…u‑rallia niin nopeus on noin 40 km/h ja kulu­tus 3–4 litraa/100 km eli alle 2 litraa/tunti. Eli tulee halvem­mak­si ajaa 2 tun­tia autol­la kuin juo­da yksi olut rav­in­to­las­sa. Pätee edelleen. Kyl­lä autoilu on halpaa.

  124. Las­si Hieta­nen:Nyt kun ajelee hissuk­seen nykyau­tol­la työ­paikalle niin se kulut­taa polt­toainet­ta 5–6 euron edestä per 100 km. 

    PS. Kun lapset oli­vat sel­l­aisia alle 20 vuo­ti­ai­ta (kauan sit­ten) niin aloin seu­ratadieselin kal­jak­er­roin­ta. Kun ajelee kaupun­gin keskus­tas­sa ns. p…u‑rallia niin nopeus on noin 40 km/h ja kulu­tus 3–4 litraa/100 km eli alle 2 litraa/tunti.

    Min­un mielestäni nuo kulu­tus­luke­mat ovat aivan alakantissa.

    Esimerkik­si ihan uusi Toy­ota Corol­la pien­im­mäl­lä (ja alite­hoisel­la) moot­to­ril­la kulut­taa kaupunki­a­jos­sa 5,8 l/100 km ja ben­saver­siona 8,4 l/100 km ja kos­ka autokan­tamme kes­ki-ikä on n. 10 vuot­ta, niin keskimääräisen työ­mat­ka-auton polt­toaine­taloudel­lisu­us ei var­masti ole lähel­läkään täysin uut­ta alimit­taista dieselmoottoripeliä.

    Vaik­ka olen eri mieltä kulu­tuk­sista, niin siitä olen samaa mieltä että kort­teliral­li on hal­paa, kun pelkän narikka­mak­sun hin­nal­la saa 2–3 l ben­si­iniä ja suurin osa ajas­ta kuluu kum­minkin parkissa.

  125. Päivän HBL:ssä Jan Vapaavuori lupaa pääkaupunkiseudun kun­tali­itosten mah­dol­lis­ta­van halvem­man asumisen.

    Konkur­rensen mel­lan kom­muner­na är osund. Alla vill loc­ka goda skat­te­be­ta­lare, ingen ser till hel­heten. I andra län­der är det naturligt att låginkom­st­ta­gare bosät­ter sig län­gre från cen­trum förut­satt att det finns fungerande kollek­tiv­trafik. Men när man åker längs huvud­banan hos oss tar bebyggelsen slut efter Kervo.

    Eli ilmeis­es­ti siis liitetään Uuden­maan kun­nat Helsinki­in, jol­loin Helsin­ki voi jär­jestää köy­hille edullista asum­ista jos­sain Ker­a­van takana?

  126. Aihep­i­ir­iä sivuten, tässä esimerk­ki siitä, kuin­ka muual­lakin maail­mas­sa osa­taan metron­im­by­ilyasi­at. Wikipedia ker­too seu­raavaa (huumei­ta ei maini­ta, mut­ta väärän­laisia ihmisiä ei halu­ta nurkille pyörimään):

    “In June 2011 a res­i­dent of the South Hori­zons pri­vate res­i­den­tial estate at Ap Lei Chau filed suit against the gov­ern­ment (includ­ing the chief exec­u­tive, Trans­port Depart­ment, and Finan­cial Ser­vices and the Trea­sury Bureau) in the High Court to block the con­struc­tion of the South Island Line. His suit alleged that the dust result­ing from the con­struc­tion of the line would cause harm to trees, and that the impor­ta­tion of large num­bers of main­land and South Asian con­struc­tion work­ers posed a threat to pub­lic safety.”

    http://en.wikipedia.org/wiki/South_Island_Line#Executive_Council_scheme

  127. Osmo Soin­in­vaara: Asun­to­ja köy­hille syn­tyy paljon hjelpom­min hyvillekin paikille, kun ei tarvitse kil­pail­la hyvistä veronmaksajista.

    Siihen minäkin uskon ja kan­natan kyl­lä kun­tali­itok­sia, lain­aus Vapaavuorelta vaan esimerkkinä siitä, että kun­tali­itok­sia voi ajaa monista syistä.

    Toiv­ot­tavasti uut­ta suurkun­taa ei käytetä perustelu­na sille, että sit­ten kun voidaan kätevästi rak­en­taa Nur­mi­jär­ven kaupungi­nosaan, niin 10 kilo­metrin säteel­lä Helsin­gin keskus­tas­ta voidaan pela­ta golfia, vil­jel­lä maa­ta tai lentää pienkoneilla.

  128. Antti Leinonen: Siihen minäkin uskon ja kan­natan kyl­lä kun­tali­itok­sia, lain­aus Vapaavuorelta vaan esimerkkinä siitä, että kun­tali­itok­sia voi ajaa monista syistä.

    Eikos se kuitenkin kumoa sen väit­teen, että kun­tali­itos on punav­ihrei­den salali­it­to, jon­ka tarkoi­tus on levit­tää Helsin­gin sosial­isti­nen poli­ti­ik­ka naapurikaupunkeihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.