Onko kotihoidon tuen lyhentäminen säästötoimi?

Kehys­neu­vot­teluis­sa on esil­lä aja­tus lyhen­tää koti­hoidon tuki kah­teen vuo­teen. Tämä kos­kee lehti­ti­eto­jen mukaan 9 000 las­ta, jot­ka siis halu­taan päivähoitoon ja van­hem­mat töi­hin ja mak­samaan vero­ja. Mon­es­sa lehdessä on ihme­tel­ty, aikooko val­tio säästää vai lisätä meno­ja lyhen­tämäl­lä koti­hoidon tukea. Asia on moni­ta­hoinen. Jat­ka lukemista “Onko koti­hoidon tuen lyhen­tämi­nen säästötoimi?”

Miksi arvonlisäverossa on eri verokantoja?

Kun neu­vos­toli­it­to rom­ahti ja markki­na­t­alous alkoi vir­itä Venäjälle, sähköstä alet­ti­in per­iä mak­sua. Tuol­loin julk­isu­udessa ihme­telti­in, että ei kai sairaaloidenkin pidä mak­saa sähköstä. Eiväthän leikkaus­salit toi­mi ilman. 

Tämä esimerk­ki tulee aina mieleen, kun ale­taan puhua eri­tyte­ty­istä ALV-kan­noista. Kir­joil­la, ter­vey­den­huol­lol­la ja julkisel­la liiken­teel­lä (ja nyt myös sanomale­hdil­lä) on alin, yhdek­sän pros­entin alv-kan­ta, elin­tarvikkeil­la 12% ja kaikel­la taval­lisel­la yleinen arvon­lisäverokan­ta 23 %. Jos kaik­ki yht­enäis­tet­täisi­in 22 pros­en­tik­si, val­tio net­toaisi yli mil­jardin ja vero­tuk­sen hait­tavaiku­tuk­set väheni­sivät. Jat­ka lukemista “Mik­si arvon­lisäverossa on eri verokantoja?”

BMH myy kolmen Tyrannosauruksen yksikön Ruotsiin.

Mälaren­er­gi Ab rak­en­taa maail­man suurim­man kier­rä­tyspolt­toainet­ta käyt­tävän voimalaitok­sen Ruotsin Västeråsi­in. Voimalaitok­ses­sa polte­taan lajitel­tua jätet­tä 450 000 ton­nil­la. Voimalaitok­sen teho on 167 MW, mis­tä 65 % läm­pöä ja 35 % sähköä. BMH toimit­taa laitok­seen kiin­teää kier­rä­tyspolt­toainet­ta (SRF) valmis­ta­van yksikön, johon sisäl­tyy kolme Tyran­nosaurus-murskain­ta. Toim­i­tuk­sen arvo on 18 miljoon­aa euroa, mikä vas­taa liki kol­mannes­ta yhtiön edel­lisen vuo­den liike­vai­h­dos­ta. Hyvin meni suo­ma­laisel­la teol­lisu­udel­la muutenkin. Met­so toimit­taa kat­ti­lan. Kuten aiem­minkin on ollut puhet­ta, olen BMH:n hal­li­tuk­sen jäsen. Jat­ka lukemista “BMH myy kol­men Tyran­nosauruk­sen yksikön Ruotsiin.”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.2.2012

Öster­sun­dom

Asia pan­ti­in pöy­dälle. Vihreil­lä on muu­tosesi­tyk­siä, mut­ta muu­toskit­ka voi olla iso, kos­ka Van­taan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on tämän jo hyväksynyt täl­laise­na. Jos me teemme pienenkin muu­tok­sen, hei­dän pitää käsitel­lä uud­estaan ja var­maankin pelkästä kos­tos­ta tekevät pienen muu­tok­sen ja…
Tätä tämä him­melidemokra­tia on. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.2.2012”

Paljonko pitäisi säästää?

Jot­ta hal­li­tu­so­hjel­maa nou­datet­taisi­in kir­jaimel­lis­es­ti, pitäisi val­tion talout­ta vahvis­taa viidel­lä mil­jardil­la – siis vero­ja korot­taen tai meno­ja kar­sien. Demar­it halu­a­vat ennen päätök­sen­tekoa odot­taa, jos vaik­ka seu­raa­va talousen­nuste olisi vähän parem­pi, jol­loin selvit­täisi­in vähem­mil­lä leikkauksilla.

Jotenkin näen tämän asian aivan toisin. Vakaut­tamisen tarve on yli tuon viiden mil­jardin, jos kat­somme pitkän ajan kestävyys­va­jet­ta, jol­loin pitää varautua myös min­un ikälu­okkani eläkkeisi­in ja hoidon tarpeeseen. Jos viiden mil­jardin leikkaus olisi mah­dol­lista toteut­taa heti ensi torstaista alka­en, sitä ei pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa tehdä, kos­ka se lamaut­taisi suh­dan­tei­ta, lisäisi työt­tömyyt­tä ja tuot­taisi uuden leikkaus­tarpeen.  Liian nopeas­ta vyön kiristyk­ses­tä varoit­taa Euroop­paa jo moni sel­l­ainen taho, joka on yleen­sä saar­nan­nut menokurin puoles­ta. Jat­ka lukemista “Paljonko pitäisi säästää?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2012

Esi­tys­lista löy­tyy tästä

Mikko Särelän kom­men­tit taas tästä.

Öster­sun­domin yleiskaava

Tämä on tätä kun­tien välistä yhteistyötä, jos­sa demokra­tia väistyy. Sipoon, Van­taan ja Helsin­gin virkamies­neu­vot­teluis­sa on sovit­tu yleiskaa­van poh­jak­si vai­h­toe­hto B ja nyt se tuo­daan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taan hyväksyt­täväk­si. Me voimme tietysti pää­tyä toiseen vai­h­toe­htoon, Van­taal­la voidaan pää­tyä kol­man­teen ja Sipoos­sa neljän­teen. Mitään muu­ta kansan­val­taista tapaa ei ole kuin että kaik­ki kolme hyväksyvät virkami­esten mielip­i­teen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.2.2012”

Valtionosuuksista riippuvat kunnat

Aamu-uuti­sis­sa käsitelti­in kun­tien val­tiono­su­us­ri­ip­pu­vu­ut­ta. Espoo saa tulois­taan val­tiono­suuksi­na kak­si pros­ent­tia ja Ran­ua 60 pros­ent­tia (1). Kun­tali­iton Timo Kietäväi­nen sanoi, että asi­aa ei paljon auta se, jos kak­si köy­hää yhdis­tetään. Juuri Ran­u­an osalta aut­taisi, kos­ka sitä oltaisi­in yhdis­tämässä Rovaniemeen. Jat­ka lukemista “Val­tiono­suuk­sista riip­pu­vat kunnat”

Suurkunta vai yhteistoiminta?

(Tek­sti on julka­istu tänään Savon Sanomis­sa kolumn­i­na. Pahoit­te­len, että tätä kun­tau­ud­is­tuska­maa tulee nyt aika paljon, mut­ta aihe on nyt framilla. )

Kun­tau­ud­is­tus­ta valmis­tel­lut virkami­estyöryh­mä esit­tää Pohjois-Savoon kah­ta kun­taa, Kuo­pi­o­ta ja Iisalmea. Näin järeää mullis­tus­ta ei voi tehdä ilman vah­vaa lähidemokra­ti­aa. Eivätkä pelkät alue­val­tu­us­tot riitä. Toimin­nat, jois­sa ei ole hyö­tyä suures­ta mit­takaavas­ta, kan­nat­taa jät­tää paikallis­es­ti tehtäviksi, kos­ka ne tehdään sil­loin parem­min ja halvem­mal­la. Pien­ten kun­tien talkoohen­gen kor­vaami­nen suurkun­nan virkamiehillä ei tuo säästöjä. Jätetään siis suurkun­nan sisään van­hat kun­nat pitäjik­si. Iisalmen kun­nas­sa voisi siis edelleen olla Kiu­ruve­den pitäjä. Jat­ka lukemista “Suurkun­ta vai yhteistoiminta?”

Terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen

Jos ter­vey­den­huol­los­sa tehtäisi­in ihmis­ten ter­vey­den hyväk­si hin­taan kat­so­mat­ta kaik­ki, jos­ta on hyö­tyä tai voi ehkä olla hyö­tyä, saisimme käyte­tyk­si siihen koko brut­tokansan­tuot­teemme, eikä edes riit­täisi. Sik­si on jol­lain tavoin rajoitet­ta­va toimia ja kohdis­tet­ta­va ne kus­tan­nuste­hokkaimpi­in. Jat­ka lukemista “Ter­vey­den­huol­lon voimavaro­jen kohdentaminen”