Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.2.2012

Östersundom

Asia pantiin pöydälle. Vihreillä on muutosesityksiä, mutta muutoskitka voi olla iso, koska Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta on tämän jo hyväksynyt tällaisena. Jos me teemme pienenkin muutoksen, heidän pitää käsitellä uudestaan ja varmaankin pelkästä kostosta tekevät pienen muutoksen ja…
Tätä tämä himmelidemokratia on.

Tässä tehdään hienoa kaupunkia. Kehotin virastoa tulemaan enemmän kuvien kanssa julkisuuteen. Pientä kapinaa tässä tehdään. Suunnitelma perustuu asutun keskuskadun malliin, jota joidenkin normien mukaan ei saa tehdä. Katsotaan miten käy.

Varmaankin Östersundomista pitää paremmalla ajalla tehdä täydellisempi postaus. Historian siivet…

Hernesaari

Olin ajatellut tehdä palautusesityksen ilman helikopterikenttää, mutta koska virasto oli virkavastuulla ilmoittanut, ettei helikopterikenttä muuta optimointia, vaan kaava on vain mahdollistama, hyväksyimme yksimielisesti Lasse Männistön esityksen, jonka mukaan kenttä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Jos kenttää ei tule, asumista tulee enemmän kaavatasoisella päätöksellä. Mistään ei löydy 83 miljoonaa euroa moiseen.

Kalasataman postimerkkikaava

Sampo Villann (vas) huomasi, että autopaikka vaatimus (1/115 k-m2) ei vastaa juuri tehtyä periaatepäätöstä ja normia löysennettiin lukuun 1/135 k-m2. Tämä on hyvin kovan rahan tontti, joten luulet, että toteuttavat alkuperäisen ehdotuksen ihan vapaaehtoisesti.

Townhouse-rakentaminen

Tässä vaiheessa kello oli paljon, joten päätimme panna pöydälle kaiken, mikä vaatii käsittelyä. Tässä asiassa halusin kuitenkin esittelyn esteettömyydestä. Oli vähän puhetta, että vietäisiin periaatteet valtuuston. Mikään ei pakota, mutta jos aletaan tekemään kokonaan uudenlaista kaupunkia, niin on sitä valtuustossa vähäisempiäkin asioita käsitelty. Emme voi tehdä kokonaista kaupunginosaa, joka on suljettu vammaisilta, mutta eivät vammaiset toisaalta voi vaatia pääsyä toisten asunnoissa jokaiseen huoneeseen. Tästä pitää löytää järkevä kompromissi.

Pöydälle kahdeksi viikoksi.

Isonnevantien kaava

Myöhäisestä ajankohdasta huolimatta kävimme muistutukset läpi yksityiskohtaisesti, mutta sitten hyväksyimme esityksen. Uutta kerrosalaa 43 000 neliötä tiivistyskaavana. Kaavoitustavoitteesta on tällä kuitattu 9 prosenttia ja tiivistyskaavoista 40 %.

Kaarelan jäähalli

Pyysin pöydälle.

Lausunto HSL:n tariffirakenteesta

Esittelijä muutti esitystään kolmelta kohdin.

1)      Huomautettiin, että valtio hyötyy verotuloina huomattavasti siitä, että työmatkavähennykset pienenevät myös autoilijoilta, koska lippujen hintoja lasketaan. Olisi kivä, kun valtio ottaisi tämän huomioon vaikka joukkoliikenteen tukena.

2)      Tuleva Honkasuon alue tulee liittää B-vyöhykkeeseen

3)      Jatkossa pitää voida varautua siihen, että AB-lipun (Helsingin sisäinen) hinta eriytyy BC –lipun hinnasta (siellä jossain). Tämä esitys tuli vähän yllättäen ja niinpä Vas + SDP vastustivat. Se oli varmaankin erehdys , koska he pelkäsivät, että matka Östersundomista kallistuu entisestään. BC koskee matkaa Östersundomista Itäkeskukseen, mutta ei matkaa Östersundomista keskustaan. Voittaneen puolen motivaationa oli pelko, että Helsingin joutuessa vähemmistöön HSL:n hallituksessa muut ryhtyvät nostamaan rahapulassa tariffeja ylöspäin ja pakottavat siinä sivussa Helsinkiä nostamaan sisäisen liikenteen tariffia.

Vasemmistoliitto halusi äänestyttää siitä, tuleeko Östersundomin kuulua vyöhykkeeseen B vai C. Enemmistö esitti vyöhykettä C, koska muuten kilometrin matka Majvikista Östersundomiin tulisi kovin kalliiksi. Missään ei pitäisi olla kahden vyöhykkeen rajaa samassa paikassa.  Aloin tässä pohtia, että onko todella tarkoitus, että matka Itäkeskuksesta Kirkkonummelle on halvempi kuin matka Lauttasaaresta Kirkkonummelle.

Muut asiat

Listan mukaan. Ei ollut aikaa eikä voimia käsitellä eivätkä ne kestäneet pöydällepanoa. hmmm!

46 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.2.2012”

  1. Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen kaavoitusaikataulussa täyttöalueiden eli helikopterin meritäytön asemakaava-aikataulu on 2014 ja rakentamisen aloitus 2014, kun Hernesaaren muiden alueiden asemakaava-ajoitus on 2018 jälkeen. Ja että rakentaminen voi alkaa kun osayleiskaava päätetty ja luvat saatu. Helikopterikenttä on täytöllään alta aikayksikön.

    Kiitos kuitenkin vihreiden näkemykslellisen toiminnan kaupungin arvojen puolesta edellisillä kierroksilla, kun kyseenalaistitte täytön äänestyksin. Shamppanjapullot avattiin nyt toisaalla, missä bisnes pesee kaupungin ainutlaatuisuuden. Suuri sääli.

    1. On aivan varmaa, ettei rahaa helikopterikenttään löydy. Jos joku tulee valtuustoon ja esittää verojen korottamista moisen syyn takia, häneyt nauretaan ulos.

  2. Esteettömyydestä kantamme ovat lähenemässä. 🙂 Turhia kustannuksia aiheuttava hömppä vs. hyvä suunnittelu.

    Tariffirakenteessa on jotain pahasti pielessä. 🙁 Ei tervettä bisnestä voi perustaa tuille. Jos julksita liikennettä ei saada kannattavaksi, niin lopetetaan koko puuhastelu. En minä ainakaan halua, että veroeurojani tuhlataan moiseen.

    Uskon itseasiassa, että kun tuet lopetetaan, alkaa riittävä osa liikenteestä yht’äkkiä kannattamaan. 😉 Tukiautomaatista vain on tullut muutaman, pääosin ulkomaisen yhtiön tapa kupata rahaa Suomesta.

    1. Kalle
      Julkinen liikenne ei tafrvitse mitään tukia, jos autojen tuki ajakamalla katutila epätasaisesti lopetetaan. Sisääntuloväylistä busseille ja autoille tilaa henkilöluvun mukaan, niin kyllä bussiliikenne kannattaa. Autoille annettu ilmainen tila on jättisubventio.

  3. Mitä ne Vihreiden Östis-muutosehdotukset on?

    Omat ehdotukseni (jotka on täysin samat kuin Särelän blogissa, sulkekaa vaikka silmät jos käytte sielläkin).

    1. Toi Porvarinlahti-Salmenkallio-Österundom/Länsimäki-Sipoonkorpi-suuntanen metsäselänne tulisi säästää. Ne länsipuoliset pellot voi rakentaa (kivasti liittyisi Mellunmäen rakenteeseen). Säästäkää EDES se selänteen itäpuolinen puro kunnollisena, eli kyllin leveänä.

    1.1. Se Långmossabergenin vaikuinkassesitkirjotetaankaan laitos tulee suunnata mahdollisimman pohjois-eteläsuuntasesti, mieluiten Kehä III:n suuntasesti kaakosta luoteeseen. Nyt se on suunnattu itä-länsisuuntasesti, mikä luo turhan pullonkaulan. Sen laitoksen eteläpuolella olevan asuntolämpäreen alue tulee säästää osaksi tota Sipoonkorven-käytävää.

    2. Painopistettä itään, siis Korsnäs-Kartanon alueille. Tänne suurimmat rakennusmassat (kivasti liittyvät Sibbesborgin rakenteeseen sit joskus). Myös Landbon alueelle voi rakentaa enemmän, kattaa sit vaikka Porvoonväylää hetken matkalta.

    3. Lassmalmasin rajaus on aika hyvä viheralueen rajaus, joka suojaisi niitä Natura-alueita. Eli niillä kohdin painopistettä pohjoiseen Östersundomin ja Kartanon alueille, lähemmäs Porvoonväylää. Korsnäsiin voi rakentaa sit rannallekin, kaikkea ei voi saada.

    4. Tosiaan, Landbohon enemmän. Pikaratikka vois koukkasta idästä tai lännestä, ja sen varrelle sitten tiiviimpää asutusta.

    5. Puroja tulee säästää niin paljon kuin mahdollista. Oleellisimmalle purolle Naturaruovikoista Sipoonkorpeen on ihan kivasti annettu tilaa B-ehdotuksessa. Vähintään saman verran soisin sille Salmenkallion viertä kulkevalle purolle.

    Näin meillä olisi siis jatkettu Meltsi, kunnon viherkäytävä (jo ihan oikea metsä), nättiä townhousea joka muttuu tehokkaammaksi keskukseksi, ja lopulta Sipoo omine keskuksineen ja vaihettumisvyöhykkeineen.

    Rahaahan on äärettömästi, pellolle on suorastaan ratkiriemukasta rakentaa, ja kaikki maanomistajat tykkää kaikesta ehdottamastani. Tämän hoidatte te. Siksihän minä teikäläisiä äänestän.

    – Joel Jalkanen, ekologian opiskelija, isona kaupunkiekologi

  4. Österundomista oli HU:n numerossa (18.2.)pätevä yleisönosastikirjoitus otsikolla ”Östersundomin yleiskaavassa on megaluokan suunnitteluvirhe”. Siinä kritisoitiin liikennejärjestelmää ja kaupunkirakennetta.Metro ja raitiotielinjat on ajateltu nurinkurusesti. Metron pitäsi kulkea suoraan ja ratikan mutkitella, eikä päinvastoin kuten nykyisissä luonnosvaihtoehdoissa. Oikea kaupunkirakenne olisi helminauhan ja nauhakaupungin kombinaatio. Kirjoittaja oli eläkkeellä oleva seutukaavainsinööri, tietänee mistä puhuu. Kirjoitus oli varmaankin tarkoitettu hesariin, joka tapansa mukaan ei julkaissut. Linkki kirjoitukseen löytyy myös Otson sivuilta, kannattaa lukea.Seppo

  5. Toivottavasti myös palvelut tulevat ”asutun keskuskadun” varrelle, ei se muuten varsinainen keskuskatu ole.

  6. Kalle:

    Tariffirakenteessa on jotain pahasti pielessä. Ei tervettä bisnestä voi perustaa tuille. Jos julksita liikennettä ei saada kannattavaksi, niin lopetetaan koko puuhastelu. En minä ainakaan halua, että veroeurojani tuhlataan moiseen.

    Kannattavuutta ei voi infrastruktuurin (jota liikenne kaikissa muodoissaan on) osalta laskea suoraan käytetyn rahan ja kerättyjen maksujen suhteena. Kannattavuudessa pitää ottaa huomioon myös kaikki välillisvaikutukset.

    Jos jokaista yhteiskunnan osa-aluetta tarkastellaan vain ”terveenä bisneksenä”, mitään ei kannata tehdä. Yksikään moottoritie ei ole kannattavaa bisnestä, yksikään varuskunta ei ole kannattavaa bisnestä, yksikään terveyskeskus ei ole kannattavaa bistnestä.

  7. Helikopterikentästä. 18 minuutin lento tallinnan on juppien hommaa, järjestäköön sen itse. Miksi Helsingin pitäisi maksaa 80 miljoona. Parempi keino järjestää lentoyhteys Tallinnaan on Malmi-Lennujaam. Lennujaan sijaitsee n 5 km päässä keskustasta, Malmi 7 km Pasilasta. Suuri osa Tallinnaan menijöistä tulee maakunnista. Matka-aika Pasilasta Malmille on lyhyempi kuin Rautatieasemalta ruuhkaisen keskusta kautta Hernesaareen. Malmi pitää joka tapauksessa säilyttää historiallisista ja kaupunkirakenteellisista syistä. Kenttä muodostaa kaupunkirakenteesen aukon, jonka tukkiminen tekisi Malmista slummin. Kentän ympäristön asukkaat eivät tutukimusten mukaan häiriinny pienkoneiden melusta. Lentoyhteys järjestyisi 2-moottorisilla potkuriturbiinikoneiilla, 15-20 matkustajaa. Matka-aika olisi alle puoli tuntia. Lipun hinta voisi sopia tavalliselle matkustajallekin eikä vain firman piikkiin lentäville. Seppo

  8. Mielenkiintoista tuo rahojen jako ja suuruusluokkien hallinta.

    Ooppera saa vuosittain liki 50 mijoonaa verorahoja, jokaista myytyä lippua tuetaan 140 eurolla.

    Helikopterikentän osuus tuossa KSV;n esityksessä oli kutakuinkin samaa luokkaa (siihen 83 miljoonaan sisältyy muutakin), ja se koetaan tolkuttoman kalliiksi. Vaikka se on vain kertakustannus, ooppera taas jatkuva vuosikulu.

    En kuitenkaan kannata helikopterikenttää, enkä kannata myöskään jonkun taidemuodon erityistukea.

  9. Miksi muuten lautakunnat eivät järjestäneet epävirallista yhteiskokousta kaavojen hyväksymiskokouksia ennen? Ei kai luulisi tuonkaltaisen yhteistyön olevan ihan mahdotonta.

  10. Seppo vaan:
    Helikopterikentästä. 18 minuutin lento tallinnan on juppien hommaa, järjestäköön sen itse. Miksi Helsingin pitäisi maksaa 80 miljoona. Parempi keino järjestää lentoyhteys Tallinnaan on Malmi-Lennujaam. Lennujaan sijaitsee n 5 km päässä keskustasta, Malmi 7 km Pasilasta. Suuri osa Tallinnaan menijöistä tulee maakunnista. Matka-aika Pasilasta Malmille on lyhyempi kuin Rautatieasemalta ruuhkaisen keskusta kautta Hernesaareen. Malmi pitää joka tapauksessa säilyttää historiallisista ja kaupunkirakenteellisista syistä. Kenttä muodostaa kaupunkirakenteesen aukon, jonka tukkiminen tekisi Malmista slummin. Kentän ympäristön asukkaat eivät tutukimusten mukaan häiriinny pienkoneiden melusta. Lentoyhteys järjestyisi 2-moottorisilla potkuriturbiinikoneiilla, 15-20 matkustajaa. Matka-aika olisi alle puoli tuntia. Lipun hinta voisi sopia tavalliselle matkustajallekin eikä vain firman piikkiin lentäville. Seppo

    Sinällään kannatettava idea (Malmin kentän kehitys), mutta pelkäänpä akillesjänteen löytyvän samasta kohtaan kuin nopeassa laivaliikenteessä: sää. Kopteri lentää varustelusta ja lentäjän kelpuutuksesta hieman riippuen ihan missä tahansa säässä. Erityisen ongelmaton kopterille on tuuli, jonka ainoa käytännön haitta on vaikutus matka-aikaan.

    Kyse ei myöskään ole 18 minuutista, vaan kenties 1 tunti vs 4-6 tuntia. Siinä on vissi ero, erityisesti kun huomioidaan vielä aikataulut ja vuorotiheys. Tyypillinen käyttäjä taas on esimerkiksi HSL:n liikennesuunnittelija, joka on menossa pari tuntia kestävään työpalaveriin 2vrk kestävän ryyppyretken sijaan.

  11. Emme voi tehdä kokonaista kaupunginosaa, joka on suljettu vammaisilta, mutta eivät vammaiset toisaalta voi vaatia pääsyä toisten asunnoissa jokaiseen huoneeseen. Tästä pitää löytää järkevä kompromissi.

    Nämä ovat niitä arvotuskysymyksiä. Nykyinen mantra vaati joka asunnolle rekkaparkin ihan vaan sen takia, että henkilöstä saattaa tulla jossain vaiheessa rahtari tai sellaisen kaveri. Onko tässä sitten järkeä. Ei tietenkään ole, kyllä sen satunnaisen rekan voi pysäköidä naapuritalonkin eteen.

  12. Osmo Soininvaara:
    Kalle
    Julkinen liikenne ei tafrvitse mitään tukia, jos autojen tuki ajakamalla katutila epätasaisesti lopetetaan…

    Mielenkiintoinen näkemys tuokin, Osmo. 😉 Tällä hetkellä kyllä maksavat asiakkaat, henkilöautoilijat, maksavat myös tuilla liikkuvien, eli julkista liikennettä käyttävien katutilan. 😀

  13. Niin mitä ne viheiden Östis-ehotukset oli, vai onko ne salaisia?

    1. Niin mitä ne viheiden Östis-ehotukset oli, vai onko ne salaisia?

      Lautakunnassa ei tehty vielä ehdotuksia. Ryhmät neuvotteleuvat seuraavan kahden viikon aikana. Neuvottelutavoitteita ei esitellä julkisuudessa. (kts. Tarton rauhanneuvottelut)

  14. KariS:
    Ooppera saa vuosittain liki 50 mijoonaa verorahoja, jokaista myytyä lippua tuetaan 140 eurolla.

    Helikopterikentän osuus tuossa KSV;n esityksessä oli kutakuinkin samaa luokkaa (siihen 83 miljoonaan sisältyy muutakin), ja se koetaan tolkuttoman kalliiksi. Vaikka se on vain kertakustannus, ooppera taas jatkuva vuosikulu.

    En nyt halua ollenkaan juuttua taas mihinkään oopperantukikeskusteluun, mutta oikeat luvut voi katsoa vaikka täältä: http://www.ooppera.fi/esittely/kansallisooppera_tanaan/toiminta_ja_rahoitus

    Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen maksavat yhteensä 10% oopperan budjetista (joka on vähän yli 50 miljoonaa.)

    70% tulee Veikkaukselta. Sieltä tuskin on odotettavissa tukea helikopterikentälle.

  15. Osmo Soininvaara:
    Mitä autoilijat maksavat katutilasta Helsingille?

    Voisiko sen tulevan tienkäyttömaksun toteuttaa niin, että saastuttavammat ajoneuvot maksavat enemmän?

  16. Kalle: Mielenkiintoinen näkemys tuokin, Osmo. Tällä hetkellä kyllä maksavat asiakkaat, henkilöautoilijat, maksavat myös tuilla liikkuvien, eli julkista liikennettä käyttävien katutilan.

    Ajattele kuinka paljon ruuhkia syntyisi, jos kaikki joukkoliikenteellä tehdyt matkat tehtäisin henkilöautolla. Joukkoliikenteen tuki kohdistuu siis yhtä lailla henkilöauton käyttäjiin kuin joukkoliikenteen käyttäjien. Henkilöauton käyttäjä hyötyy vapaamatkustajana joukkoliikenteestä lyhyempänä matka-aikana. Aika on rahaa.

  17. Osmo Soininvaara:
    Mitä autoilijat maksavat katutilasta Helsingille?

    Vilkaise karttaa. Suomessa ei ole pulaa tonttimaasta – saati maasta. Kehä I:n sisälle mahtuu ainakin puolimiljoonaa ihmistä lisää. 😀

    1. Pannaan swe liikenteen vaatima tila sinne Kehä I:n ulkopuolelle ja varataan kaupunki ihmisille. Olennaista on, että liikenne vie tilaa sieltä, missä sitä tarvittaisiin ihmisille. Lappiin mahtuisi teitä vaikka kuinka.

  18. Osmo Soininvaara:
    Mitä autoilijat maksavat katutilasta Helsingille?

    Rahoittavat valtion helsinkiläisille tarjoamat palvelut, mukaan lukien HL:n joukkoliikennetuen.

  19. Mietin, missä määrin uuden kaupunginosan suunnittelun onnistumista voi arvioida irrallaan laajemmasta kokonaisuudesta. Tämä ei ollut arvio, vaan pohdintaa.

    Laajemmassa kuvassa voisi analysoida, miten asumisen, liikenteen ja luonnon sovittaminen yhteen toteutuu.

  20. Marko V: Voisiko sen tulevan tienkäyttömaksun toteuttaa niin, että saastuttavammat ajoneuvot maksavat enemmän?

    Polttoainevero toimii tässä nykyään oikein hyvin.

    GPS-pohjainen tienkäyttömaksu tarvitaan siksi, että noin vuosikymmenen sisällä yhä useampi auto kulkee sähköllä, aiheuttamatta saasteita sen enempää kuin muukaan sähköntuotanto, ja sähkön hintaa ei voi verottaa samalla tavalla kuin polttoaineita. Sähköä ei voi värjätä furfuraalilla niin että vain autosähkön valokaari olisi sininen.

    Kyse on siis puhtaasti valtion fiskaalisista tarpeista, ei ruuhkista eikä päästöistä. Jälkimmäisillä vain puijataan yleisöä (josta melkoinen osa tietysti haluaakin uskoa puijausta).

  21. Kimmo: Sinällään kannatettava idea (Malmin kentän kehitys), mutta pelkäänpä akillesjänteen löytyvän samasta kohtaan kuin nopeassa laivaliikenteessä: sää. Kopteri lentää varustelusta ja lentäjän kelpuutuksesta hieman riippuen ihan missä tahansa säässä. Erityisen ongelmaton kopterille on tuuli, jonka ainoa käytännön haitta on vaikutus matka-aikaan.

    Kyse ei myöskään ole 18 minuutista, vaan kenties 1 tunti vs 4-6 tuntia. Siinä on vissi ero, erityisesti kun huomioidaan vielä aikataulut ja vuorotiheys. Tyypillinen käyttäjä taas on esimerkiksi HSL:n liikennesuunnittelija, joka on menossa pari tuntia kestävään työpalaveriin 2vrk kestävän ryyppyretken sijaan.

    Kimmo: Sinällään kannatettava idea (Malmin kentän kehitys), mutta pelkäänpä akillesjänteen löytyvän samasta kohtaan kuin nopeassa laivaliikenteessä: sää. Kopteri lentää varustelusta ja lentäjän kelpuutuksesta hieman riippuen ihan missä tahansa säässä. Erityisen ongelmaton kopterille on tuuli, jonka ainoa käytännön haitta on vaikutus matka-aikaan.

    Kyse ei myöskään ole 18 minuutista, vaan kenties 1 tunti vs 4-6 tuntia. Siinä on vissi ero, erityisesti kun huomioidaan vielä aikataulut ja vuorotiheys. Tyypillinen käyttäjä taas on esimerkiksi HSL:n liikennesuunnittelija, joka on menossa pari tuntia kestävään työpalaveriin 2vrk kestävän ryyppyretken sijaan.

    Kimmo: Sinällään kannatettava idea (Malmin kentän kehitys), mutta pelkäänpä akillesjänteen löytyvän samasta kohtaan kuin nopeassa laivaliikenteessä: sää. Kopteri lentää varustelusta ja lentäjän kelpuutuksesta hieman riippuen ihan missä tahansa säässä. Erityisen ongelmaton kopterille on tuuli, jonka ainoa käytännön haitta on vaikutus matka-aikaan.

    Kyse ei myöskään ole 18 minuutista, vaan kenties 1 tunti vs 4-6 tuntia. Siinä on vissi ero, erityisesti kun huomioidaan vielä aikataulut ja vuorotiheys. Tyypillinen käyttäjä taas on esimerkiksi HSL:n liikennesuunnittelija, joka on menossa pari tuntia kestävään työpalaveriin 2vrk kestävän ryyppyretken sijaan.

    Kimmo ei taida tuntea lento-operoinnin alkeita. Kyllä pienetkin matkustajakoneet voivat lentää muussakin säässä kuin visuaalissa, niissä on keinohorisontit sun muut mittarilentoon ja -lähestymiseen tymässä tai yöllä.Operointi Malmilta vaatisi kentän varustamista ils-, eli instrumen-landing-system-järjestelmällä. Sellaisen hinta olisi hintaluokka mijoona ei 80 kuten aiotun uuden helikentän Hernesaaren edustalle. Tuntematon teki kyllä mittakaavavirheen väittäessään että matka-aika lekolla kestäisi 5-6 tuntia. Jos kerralla lähtee 20 matkustajaa Malmilta, turvatarkastus tuskin kestää puolta tuntia, sama se on helilläkin. Matka Malmille 15 min, turvat 0.5 h, lento 0,5 h, Tallinnan keskustaan 15 min, tekee rapeat 1,5 tuntia,ja sama toiseen suuntaan. Helillä ei pääse juuri nopeammin. Lekomatkan hinta olisi alle puolet helimatkan hinnasta.Seppo

  22. Osmo Soininvaara:
    No jo on mahtavaa. Teidätkä paljonko tuo tuki on?

    Mihin ikinä haluatkaan jyvittää 7 miljardin ylijäämän. Mitä muuten Vihreä lainsäätäjä maksaa käyttämästään pyörätieviidakosta tai hengittämästään ilmasta? Maksaako tarpeeksi vai pitäisikö maksaa enemmän? Ja kuka omistaa Helsingin?

  23. Pekka Taipale:

    yhä useampi auto kulkee sähköllä, aiheuttamatta saasteita sen enempää kuin muukaan sähköntuotanto, ja sähkön hintaa ei voi verottaa samalla tavalla kuin polttoaineita. Sähköä ei voi värjätä furfuraalilla niin että vain autosähkön valokaari olisi sininen.

    Ei voi värjätä ei, mutta valitettavasti poliitikot voivat verottaa (kotitalous)sähköä yhtä korkealla verokannalla kuin polttoaineita.

    Tanskassa jo 2009 kotitaloussähkön hinnasta 56,1% oli veroja ja verojen suunta on koko ajan ylöspäin. (ja tuo 56,1% ei edes pidä sisällään päästökaupan aiheuttamaa kustannusta, jota poliitikkojen aiheuttamana voi myös pitää veroluonteisena).

  24. Seppo vaan: Kimmo ei taida tuntea lento-operoinnin alkeita. Kyllä pienetkin matkustajakoneet voivat lentää muussakin säässä kuin visuaalissa, niissä on keinohorisontit sun muut mittarilentoon ja -lähestymiseen tymässä tai yöllä.Operointi Malmilta vaatisi kentän varustamista ils-, eli instrumen-landing-system-järjestelmällä. Sellaisen hinta olisi hintaluokka mijoona ei 80 kuten aiotun uuden helikentän Hernesaaren edustalle. Tuntematon teki kyllä mittakaavavirheen väittäessään että matka-aika lekolla kestäisi 5-6 tuntia. Jos kerralla lähtee 20 matkustajaa Malmilta, turvatarkastus tuskin kestää puolta tuntia, sama se on helilläkin. Matka Malmille 15 min, turvat 0.5 h, lento 0,5 h, Tallinnan keskustaan 15 min, tekee rapeat 1,5 tuntia,ja sama toiseen suuntaan. Helillä ei pääse juuri nopeammin. Lekomatkan hinta olisi alle puolet helimatkan hinnasta.Seppo

    Seppo, puhun nykyisistä keskustavaihtoehdoista, laiva- tai kopterikyydistä. Puhun lisäksi aikatauluista, jossa nykyisten reittikoneiden kapasiteetilla ei löydy lennätettäviä kuin 1-2 kertaa päivässä.

    Ja se sun uljas keinohorisontti löytyi jo toisen maailmansodan koneista. Sellaista lentävää laitetta ei nykypäivänä olekaan, josta moinen ei löytyisi.

    On totta, että mittarilähestymisen infra ei maksane 80 miljoonaa – mutta helposti 10-20 miljoonaa (siis jos aiotaan lentää Suomen säässä). Ja tämä on vasta toinen puoli järjestelmästä. Mitä maksaa liikennelentokone ja sen operointi, jolla laskeudutaan sallitusti vaikkapa 100 jalan ratkaisukorkeuksiin?

    Koko kuviossa olisi järkeä vain siten, että Malmista tehdään Helsinki-Vantaan vara-/syöttöliikennekenttä, josta rutiininomaisesti operoitaisiin <100 paikkaisilla koneilla.

  25. ’Ja kuka omistaa Helsingin?’ (Kalle)
    Stadilaisena taviksena pitäisin itseäni yhtenä omistajana.
    Minulle asioiden hinnallakin on jotain väliä. Sinulle se on näämmä yhdentekevä.

  26. Joku kirjoitti:

    ”GPS-pohjainen tienkäyttömaksu tarvitaan siksi, että noin vuosikymmenen sisällä yhä useampi auto kulkee sähköllä, aiheuttamatta saasteita sen enempää kuin muukaan sähköntuotanto, ja sähkön hintaa ei voi verottaa samalla tavalla kuin polttoaineita. Sähköä ei voi värjätä furfuraalilla niin että vain autosähkön valokaari olisi sininen.”

    Ei tosiaan tarvita. Sähköautoihin vain sinetöity sähkömittari, joka luetaan vuosikatsastuksen yhteydessä. Ja auton käyttämään sähköön tietty polttoainevero, joka on hieman alle vastaavan bensan ergiaamäärän veroa vastaava.

  27. Kimmo: Mihin ikinä haluatkaan jyvittää 7 miljardin ylijäämän. Mitä muuten Vihreä lainsäätäjä maksaa käyttämästään pyörätieviidakosta tai hengittämästään ilmasta? Maksaako tarpeeksi vai pitäisikö maksaa enemmän? Ja kuka omistaa Helsingin?

    Voihan jäkytijäk: autoilun verotuksessa on se hyvä puoli, että siinä voi säädellä käyttäymisellään omaa verotustaan,mm. ajamalla vanhemmalla autolla, säästävällä ajotavalla, välttämällä turhia matkoja jne.

    Autoilun perimillä veroilla myös kasvatetaan uusia auton käyttäjiä oppilaitoksissa, maksetaan sairalaukuluja ja puolustetaan tieverkkoa ja autoja sisäistätä ja ulkoista vihollista vastaan. vain muutamia asioita mainitakseni.

    Nimim. Kolmannen polven autoilija

  28. Kimmo: Mihin ikinä haluatkaan jyvittää 7 miljardin ylijäämän. Mitä muuten Vihreä lainsäätäjä maksaa käyttämästään pyörätieviidakosta tai hengittämästään ilmasta? Maksaako tarpeeksi vai pitäisikö maksaa enemmän? Ja kuka omistaa Helsingin?

    Mielenkiintoinen tuo 7 miljardin ylijäämä. 🙂

    Autovero ja ajoneuvovero on noin 2 miljardia euroa, polttoaineverot noin 2,5 miljardia. Lisätään niihin vielä ALV niin noin 5,5 miljardia.

    Oletetaan että poistetaan. Tästä seuraa:
    – Ihmiset käyttävät tuon 5,5 miljardia johonkin muuhun, luultavasti siitä vaihtoehtoisesta kulutuksesta kertyy tavalla tai toisella jotain 2,5 miljardia verotuloja.
    – Lisäksi tehdään niin että valtion ja kuntien menot tie- ja katuverkosta laskutetaan kilometrimaksuilla, noin 2 miljardia vuodessa. Ja tämä on siis nykyinen menotaso, jos halutaan parempaa kunnossapitoa, lisää motareita, tms. niin sitten pitää kerätä enemmän.
    – Jää miljardin verotulovaje. Jos nyt oikein muistan niin ALV:n korotus on 500 miljoonaa per prosentti, sanotaan +2% ALV.

    Eli käytännössä autoverojen tuotto on vuodessa noin miljardi euroa.

    Lisätään tähän nyt vielä se että periaatteessa minusta tuotteita ja palveluita jotka ovat toistensa substituutteeja pitäisi verottaa samalla tavalla, muuten käytännössä subventoidaan itsepalvelua mikä ei esimerkiki työllisyysnäkökulmasta ole mielekästä. Eli siis pölynimurin veroaste pitäisi olla sama kuin siivouspalvelun, samoin henkilöauton ja taksin. Henkilöautoilu on raskasti verotettua suhteessa pölynimureihin tai muihin laitteisiin, mutta minusta laitteet ovat aliverotettuja.

  29. Östersundomissa, lumisadekin on raskaasti verotettu. Polttoaineen verot nousee yhtämittaa ja kohta nousee alvikin ja täällä joutuu asukas itse auraamaan jopa kilometritolkulla.(mahtaa Joel Jalkanen olla Östersundomin kartanon omistajien äänitorvi)

  30. tpyyluoma: Henkilöautoilu on raskasti verotettua suhteessa pölynimureihin tai muihin laitteisiin, mutta minusta laitteet ovat aliverotettuja.

    Lisätietoja tästä antaa herra Ned Ludd…

    Eli ei näin. Miksikö? Tuottavuutta ei saa huonontaa, muuten olemme suossa.

    Jos pölynimurirobotti hoitaa siivoojan työt halvalla, se on loistojuttu. Silloin kannattaa ottaa se halpa pölynimurirobotti ja laittaa se hoitamaan siivoojan hommat. Sen siivoojan voi sitten laittaa hoitamaan vanhuksia. Kokonaiskustannus nousee vähän, saavutetty työn määrä paljon.

    Tai sitten siivooja hankkii itselleen viisi pölynimurirobottia ja siivoaa viisi kämppää samassa ajassa kuin aikaisemmin yhden. Kustannukset ovat aikaisempaa korkeampia robotti-investointien, sähkön ynnä muun vuoksi mutteivät suinkaan viisinkertaiset. Näin sama siivoustulos saadaan halvemmalla aikaan.

    Kaikki koneella tehtävissä oleva työ kannattaa pääpiirteissään teettää koneella. Kansantalouden kannalta kriittinen resurssi on ihmistyö, sitä on rajoitettu määrä saatavilla.

    Kuvaamasi ongelma itsepalveluyhteiskunnasta ei ole ihmisten ja koneiden välinen kilpailu, vaan kyse on työn verottamisesta. Jos verokiila on nolla, hommat menevät niille, jotka ne halvimmalla tekevät. Kyse ei aina ole matalapalkkaisimmasta tekijästä, kyse voi olla kallispalkkaisesta mutta nopeasta tekijästä.

    Koko talousjärjestelmän toimivuus perustuu siihen, että eri tahot erikoistuvat eri hommiin. Jatketaan vielä tuossa ”verokiila nolla” -yhteiskunnassa. Oletetaan, että ammattisiivooja tekee tuvan siivouksen tuplavauhdilla verrattuna tavalliseen tallaajaan. Tällöin tavallisen tallaajan kannattaa palkata ammattisiivooja, jos oma tuntipalkka on yli puolet siivoojan tuntipalkasta!

    Yritysten kohdalla homma toimiikin, koska niillä ei ole verokiilaa. On ihan sama, mikä yritys homman tekee, joten palveluita ostetaan ja myydään laajasti. Yksityisten kohdalla taas tuollainen 50 %:n verokiila syö etua aika lailla. Kokonaisuuden kannalta olisi huomattavasti parempi, jos työt teetettäisiin tehokkaimmalla tekijällä (halvin halutun lopputuloksen toimittava), mutta nyt vähän hitaamman ja huonommankin kotitarvetimpurin kannattaa rakentaa oma talonsa itse.

    Ja sitten voimmekin palata siihen verotuksen vahingolliseen vaikutukseen. Työn verottaminen on selvästi hyvin vahingollista. Yleisen viisauden mukaan vähiten tuhoisia veroja olisivat kiinteistövero ja ALV. Jostain syystä tuo kiinteistövero menee meillä koko ajan tutkan alla, ja ALV:n korottaminen taas tuntuu poliittisesti mahdottomalta.

  31. Kimmo: Seppo, puhun nykyisistä keskustavaihtoehdoista, laiva- tai kopterikyydistä. Puhun lisäksi aikatauluista, jossa nykyisten reittikoneiden kapasiteetilla ei löydy lennätettäviä kuin 1-2 kertaa päivässä.Malmin varustaminen ILS-järjestelmällä hyödyttäisi muutakin kuin Tallinnan liikennettä. Pääasia että toiminta Malmilla säilyy, sitä ei pidä siirtää jonnekin Karkkilaan tai Hausjärvelle. Seppo, ex-pilvilennonopettaja.

    Ja se sun uljas keinohorisontti löytyi jo toisen maailmansodan koneista. Sellaista lentävää laitetta ei nykypäivänä olekaan, josta moinen ei löytyisi.

    On totta, että mittarilähestymisen infra ei maksane 80 miljoonaa – mutta helposti 10-20 miljoonaa (siis jos aiotaan lentää Suomen säässä). Ja tämä on vasta toinen puoli järjestelmästä. Mitä maksaa liikennelentokone ja sen operointi, jolla laskeudutaan sallitusti vaikkapa 100 jalan ratkaisukorkeuksiin?

    Koko kuviossa olisi järkeä vain siten, että Malmista tehdään Helsinki-Vantaan vara-/syöttöliikennekenttä, josta rutiininomaisesti operoitaisiin <100 paikkaisilla koneilla.

    Ei Spifiressä tai Mersussa mitään keinihorisonttia ollut, kyllä silloin pärjättiin viiksellä ja kuulalla eli kaarto ja kallistusmittarilla, ja tietysti nopeusmittarilla. Niillä pärjää edellenkin yksityiskäytössä olevat pikku-Cesnat tai purjekoneet. Keinohorisontti tuli yleisempään käyttöön vasta 60-luvulla, se vaati uudenlaista ns. inertiatekniikkaa. Helilläkin on minimit pystynäkyvyydessä, eivät nekään lennä joka säässä. Helikopteri on kallein lentolaite mitä matkustajaliikenteessä käytetään. Tai no, ehkä kuuraketti on vielä kallimpi. Eihän satapaikkaisella koneella montaa vuoroa päivässä Tallinnaan kannata lentääkään, puhuinkin 15-20 paikkaisesta, joka voisi lentää 1-2 tunnin välein.
    Seppo, ex-pilvilennonopettaja.

  32. Viherinssi:
    Ja sitten voimmekin palata siihen verotuksen vahingolliseen vaikutukseen. Työn verottaminen on selvästi hyvin vahingollista. Yleisen viisauden mukaan vähiten tuhoisia veroja olisivat kiinteistövero ja ALV. Jostain syystä tuo kiinteistövero menee meillä koko ajan tutkan alla, ja ALV:n korottaminen taas tuntuu poliittisesti mahdottomalta.

    Tarkkasilmäinen havainnoitsija huomioi toki myös sen, että myös lähes täysin pelkkää työtä oleviin palvelutuotteisiin lätkäistään päälle se alvi. Niin remonttimiehen, siivoojan, sisustusarkkitehdin kuin kampaajankin laskuun napsahtaa työn hinnan päälle tällä hetkellä 23 % alvia. Lisäksi hinnassa on toki mukana myös yritysveroa, palkkatulon veroa, sotuja, eläkemaksuja jne…

    Kuluttajan ostamasta palvelutyöstä taitaa mennä huomattavan paljon suurempi osa veroihin ja veroluonteisiin maksuihin kuin kuluttajan ostamasta tavarasta. Kumpaa sitten olisi kestävän kehityksen mukaista suosia verotuksellisesti: kulutuksen ohjautumista palveluiden vai tavaroiden hankintaan?

    Niin olisikin.

  33. Viherinssi: Kaikki koneella tehtävissä oleva työ kannattaa pääpiirteissään teettää koneella. Kansantalouden kannalta kriittinen resurssi on ihmistyö, sitä on rajoitettu määrä saatavilla.

    Toki työtä kannattaa korvata pääomalla jos se on kannattavaa, mutta minä tarkoitan ettei sitä pitäisi subventoida. Nyt tämä menee niin että kannattaa ostaa robottisiivoja vaikka sen veroton kustannus olisi huomattavasti siivoojaa suurempi.

  34. Asiasta kukkaruukkuun:
    Onko se tosiaankin niin, että Siilitien asemalle ei saa rakennettua länsisisäänkäyntiä, koska sille ei löydy käyttäjiä ja rahoitusta liukuportaille ja hissille? Ja pelkät portaat olisivat rasismin multihuipentuma? Alue on jyrkkämäkinen eikä siellä kävele kukaan joka ei voi portaita kävellä mutta silti ei mitään on parempi kuin 95% palvelu? Lastenvaunujen kanssa joutuisi menemään toiseen päähän, mutta onko se mistään pois? Ei sinänsä, kun lastenvaunujen kanssa mennään jo nyt toiseen päähän. Toki veroja maksavat lapsiperheetkin, mutta halvat pelkistetyt portaat eivät ole kovinkaan näkyvä summa vaikkapa Länsimetroon verrattuna.

  35. Eihän satapaikkaisella koneella montaa vuoroa päivässä Tallinnaan kannata lentääkään, puhuinkin 15-20 paikkaisesta, joka voisi lentää 1-2 tunnin välein.

    Tässä on varmaan tietynlainen tietokatkos. Ajatellaan, että vastakkain ovat Hernesaaresta lentävä reilun tusinan matkustajan helikopteri ja Helsinki-Vantaalta lentävä ATR-42 tai ATR-72. On selvää, ettei ATR-kokoluokan koneita saada kovin montaa vuoroa päivässä Helsingin ja Tallinnan välille. Sen sijaan helikopterillinen väkeä on paljon helpompi saada.

    Liikenteellisesti on toisaalta ihan sama, onko kyseessä helikopteri vai samankokoinen pienkone. Molemmilla on suunnilleen samat liikennöintikustannukset ja todellinen matka-aika: Hernesaareen ja Malmille menee keskustasta saman verran. Keilaniemestä on kyllä nopeampi mennä Hernesaareen, mutta kuinka paljon sieltä kuljetaan Tallinnaan?

    Itse kyllä epäilen, onko kumpikaan liikennemuoto kaupallisesti kannattava ilman yhteiskunnan massiivista tukea. Tarvetta varmasti olisi, mutta ovatko käyttäjät valmiita maksamaan kulut? Tallinna on kumminkin pikkukaupunki, eikä lentoliikenne tahdo kannattaa muihinkaan tuollaisiin peräkyliin.

    1. Kun kentällä pitää olla 45 minuuttia ennen koneen lähtöä, magtka sinne kestää 25 m inuuttia ja matka Tallinnan kentältä Tallinnaan kestää myös aikansa, kanattaa mennä laivalla mieluummin kuin lentokoneella.

  36. tpyyluoma: tämä ei ole nollasummapeli ja lukuni ovat minua viisaammilta yhteiskunnallisilta toimijoilta.

  37. Seppo vaan: Ei Spifiressä tai Mersussa mitään keinihorisonttia ollut

    Jenkkimeininkiin tottuneelle Rafin ja Luffen koneiden mittaristo näyttää tosiaan varmaan vähän alkeelliselta, mutta kyllä niissä kaikissa oli keinohorisontti.

    Haaveilu lisäliikenteestä Malmille törmää ymmärtääkseni siihen, että se on liian lähellä Seutulaa. Malmille lennetään nytkin aivan liian matalalla koska kentän toiminta häiritsisi muutoin Seutulan liikennettä. Kun lisäliikenne Malmille vähentää saman verran Helsinki-Vantaan kentän kapasiteettia, Finavian kannalta Malmin kehittäminen on täysin hullun hommaa.

  38. Menee turhan detaljiksi- noin kaupunkisuunnittelun kannalta- jos alamme väitellä II maailmansodan hävittäjien mittareista(minä olin kyllä oikeassa).Matka Hgin keskustasta Malmille Lahdenväylää pitkin kestää vartin. Turvatarkastus 20 matkustajalle sujuu alle vartissa. Lento Tallinnan lennujaamille rullauksineen puoli tuntia. Keskustaan vartti. Tekee rapean tunnin. Operointi tavallisella 2-moottorisella 20-paikkaisella potkuriturbiinikoneella on huomattavasti edullisempaa kuin helillä pelkästään alhaisempien investointikulujen takia. Leko mahdollistaisi lentämisen muillekin kuin firman piikkiin matkustaville. On totta, että tietyissä tuuliolosuhteissa Helsinki-Vantaalla joudutaan käyttämään sivukiitotietä 15-33, se aiheuttaisi joitakin rajoituksia Malmin liikenteessä. Sivukiitotien käyttö ei kuitenkaan ole kovin yleistä, vallitseva tuulensuunta Suomessa on lounaasta, jolloin Vantaalla käytetään kahta pääkiitotietä.Lentäjä- Seppo

  39. Kiitos, kun pyysit jättämään tuon Kaarelan Jäähallihankkeen pöydälle. Lienee tosiaankin toivottavaa, että lautakunnan jäsenet perehtyvät edes tyydyttävällä tasolla tähän asiaan ennen käsittelyä ja ratkaisuja. Vaihtoehtoja kuitenkin on ja ei lienee helsinkiläisten etu tuhlata rahaa kyseenalaiseen hankkeeseen, kun järkiratkaisujakin on tarjolla – täytyy vain ottaa alueen asukkaiden mielipiteet ja valmiiksi tehty vaihtoehtoaineisto tutkittavaksi ja laskettavaksi. Esim. Pirkkolassa on jäähalli-infra valmiina, joten säästöjä taatusti löytyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.