Suurkunta vai yhteistoiminta?

28 vastausta artikkeliin “Suurkunta vai yhteistoiminta?”

1. Hyvin tiivis­tet­ty. “Pitäjä­malli” vaikut­taa toimi­val­ta ratkaisul­ta lähidemokra­tialle, ja lain jät­tämi­nen sen ver­ran löy­häk­si, että kun­nat voivat räätälöidä “pitäjän” tehtävät tarpeitaan vas­taaviksi tun­tuu järkevältä. Tämä mah­dol­lis­taisi sen, että pääkaupunkiseudul­la tehtävän­jako olisi eri­lainen kuin Lapis­sa, kos­ka sama työn­jako ei var­masti olisi opti­maa­li­nen molemmissa. 

   Yrität ajaa mallia eteen­päin vetoa­mal­la siihen, että kun­nat toivoisi­vat tätä lausun­nois­saan. Tämä on toki hyvä aja­tus, mut­ta tärkein­tä olisi saa­da kun­t­a­min­is­teri ja kokoomuk­sen sekä SDP:n keskeiset vaikut­ta­jat ymmärtämään tämän mallin edut. Saat­teko sanaa eteen­päin sinne päin?

   Vastaa

2. Paras malli, minkä minä olen havain­nut oli torstaina 23.2. Hesarin mielip­iteis­sä: itsenäis­ten maakun­tien provinssi­malli (“Osaval­tio-Suo­mi”).

   Kir­joituk­ses­sa kat­sot­ti­in kun­tasek­tori laa­jem­min kuin pelkkänä SoTe sekoilu­na ja todet­ti­in, että Sak­san kil­pailukyky perus­tuu nimeno­maan osavaltiorakenteeseen.

   Maakun­nis­sa valit­taisi­in maakun­taval­tu­us­tot ja niil­lä olisi val­ta ja rerus­sit tehdä maakun­tara­jo­jen sisäl­lä niin kuin parhaak­si näkevät ja päät­tää myös kuntajaosta.

   Nyt yritetään pakot­taa kaik­ki Suomen kun­nat samaan for­maat­ti­in ja val­tion tasol­la tehdään sel­l­aisia päätök­siä mitä ihmeel­lisim­mistä asioista, jot­ka pitäisi päät­tää provinssiko­htais­es­ti ym.

   Kun­takart­ta­mallil­la näperte­ly tarkoit­taa, että mikään ei muu­tu. Vain rajat siir­tyvät, palkat nou­se­vat ja kus­tan­nuk­set kasvavat.

   Provinssi­malli muut­taa radikaal­isti päätök­sen­teko­rak­en­tei­ta ja toim­inta­malle­ja ja huom. edis­tää kil­pailukykyä ja tuot­tavu­ut­ta sek­iä julkisel­la että yksi­tyisel­läpuolel­la. Se luo talouskasvua, mikä on julkisen palve­lu­tuotan­non kannal­ta välttämätöntä.

   Neu­vos­toli­itossa oli saman­lainen keskitet­ty ja yhden­mukaistet­tu hallintorakenne kuin on Suomes­sa nyt. Kaik­ki tietävät mitä perus­palveluille siel­lä kävi.

   Vastaa

3. Kun lääne­jä vähen­net­ti­in ja suuren­net­ti­in liikaa, tuli tarve maakun­ta­hallinnos­ta. Nyt jos suuren­netaan kun­tia, niitä jää pari kolme maakun­taansa, eli kun­nat oli­si­vat liian samankokoisia kuin maakun­nat. Yhdis­tetäänkö sit­ten maakun­tia entis­ten läänien suu­ruisik­si ja lopete­taan nykyiset läänit? Eli sotke­taanko asioi­ta hyödyt­tömil­lä uudistuksilla?
   Eiköhän sit­tenkin riit­täisi pien­impi­en kun­tien liit­tämi­nen toisi­in­sa tai naapurikuntaan?

   Vastaa

   1. Lääneille ja sekun­nil­la ei ole tekemistä keskenään. Läänit ovat val­tion­haallintoa ja maakun­naksi kun­tien yhteistyöe­lim­iä. Läänit kor­vau­tu­vat ely-keskuksilla.

      Vastaa

4. Harv­inais­laa­tuisen selkeä yhteen­ve­to kokon­aisku­vas­ta — argu­men­taa­tio kirkas­tuu. Ehkä se aut­taa viemään uud­is­tus­ta vai­heit­tain oikeaan suun­taan. Kiitos tästä työstä.

   Mitäs hal­li­tus sanoo päätös­val­tais­es­ta lähidemokra­ti­as­ta (ja onko tätä kokon­aisu­ut­ta pohdit­tu kun­tien tehtäviä puiv­as­sa työryhmässä)?

   Vastaa

5. Pien­ten kun­tien yksi ongel­ma on se, että jos ne pakote­taan johonkin suureen yhteistyöku­vioon, niiden nykyi­nen (mah­dolli­nen) tehokku­us voi lop­pua siihen. Kiin­teik­si sovi­tut sairaan­hoitopi­ir­it ja vas­taa­vat kiin­teät jär­jeste­lyt edus­ta­vat jäykkyyt­tä. Parem­pi on jät­tää kun­tien itsen­sä harkit­tavak­si, mis­tä suun­nas­ta palvelun­sa tilaa­vat. Näin niil­lä säi­lyy kon­trol­li, ja palvelun taso ja kulut pysyvät kon­trol­lis­sa. Ei ole viisas­ta talouden­pitoa suos­tua mihin tahansa ylhäältä määrät­tyyn ja kun­nan valin­nan­mah­dol­lisu­udet jatkos­sa pois­tavaan yhteistyökuvioon.

   Näil­lä perusteil­la pien­ten ja suurem­pi­en kun­tien *vapaa* yhteistyö on siis dynaamisem­pi ratkaisu kuin suurkun­nat tai kun­tien sit­o­mi­nen kiin­teisi­in kun­tien ohjauk­sen ulot­tumat­tomis­sa ole­vi­in yksiköi­hin. Palvelu­iden katoami­nen keskuk­si­in on yksi melko toden­näköi­nen seu­raus. Juuri yksit­täisetn kun­tien mah­dol­lisu­us vai­h­taa jär­jeste­ly­itä pitää mam­mu­tit hereil­lä ja toimivina.

   Ris­ki kun­tien eriy­tymis­es­tä varakkaiden ja vähem­män varakkaiden ihmis­ten kun­niksi on todel­li­nen koko Suomes­sa. Jos ero­ja halu­taan tasa­ta, kah­den rikkan tai kah­den köy­hän naa­purikun­nan tulo­jen tasaami­nen ei ratkaise ongel­maa. Ain­oa järkevä tuol­laisen tasauk­sen taso on koko maan taso. Muuten kyse on vain rikkauk­sien jakamis­es­ta rikkail­la alueil­la ja köy­hyy­den jakamis­es­ta köy­hillä alueilla.

   Vastaa

6. > Olisi vas­taavasti hyvä, jos mah­dol­lisim­man moni kun­ta esit­täisi lausun­ton­aan halun­sa jatkaa pitäjänä suurkun­nan sisällä.

   Suosit­te­len kun­nille, että esit­tävät halun­sa jatkaa itsenäis­inä, mut­ta innokkaas­sa kun­nan kon­trol­lis­sa olevas­sa yhteistyössä muiden kanssa.

   Vastaa

7. Hyvä Osmo! 🙂 🙂 🙂

   Lähidemokra­ti­aa ei pidä uhra­ta kun­tau­ud­is­tuk­sen takia.

   Vastaa

8. “Suurkun­ta kerätköön verot ja hoitakoon esimerkik­si ter­vey­den­huol­lon, van­hus­ten hoidon, toisen asteen koulu­tuk­sen ja yleiskaavoituk­sen sekä myös elinkeinopolitiikan.”
   Nämä ovat niitä asioi­ta, joi­hin pitää olla demokra­t­ian kaut­ta kontrollia.

   “Pitäjä voisi vas­ta­ta perusk­oulus­ta, las­ten päivähoi­dos­ta, detaljikaavoituk­ses­ta, urheiluken­tistä ja kotiseututyöstä.”
   Nämä aiheet sen sijaan oikeas­t­aan kuu­luisi­vat pitäjän (siis entisen pienkun­nan) virkamiehen ja kohteen käyt­täjäkun­nan asioik­si eikä koko pitäjän vaali­ai­heik­si. Sitä vaatisi jo asioiden suju­mi­nen. Jos kuitenkaan suurkun­nan vaaleis­sa ei näitä lähi­a­sioi­ta puitaisi, se alen­taisi äänestys­in­toa, mut­ta onko se siinä tapauk­ses­sa edes pahas­ta? Nykykun­tien ongelmien syitähän on sil­tarumpupoli­tikoin­ti. Jos se saadaan vähem­mälle sil­lä, että täl­lä keinol­la rat­sas­ta­vat eivät enää pääse val­tu­us­toon yhtä herkästi kuin aiem­min, se on oikeas­t­aan hyvä, jos sel­l­ainen demokra­tia kär­sii. Joka tapauk­ses­sa kun­nan- ja pitäjän­ta­son vaaleista toinen taso tulee menet­tämään uskot­tavuuten­sa, vaik­ka molem­pia lie­nee pakko nyt tar­jo­ta, jot­ta han­ke etenisi.

   Jäin miet­timään, kuin­ka tärkeitä ovat pitäjien omat virkamiehet vai riit­tääkö jonkin­lainen alan ammat­timies. Pitääkö niitä jäädä joka sek­to­rille ja mis­sä sil­loin ovat säästöt? Itse olen sitä mieltä, että säästöjä on liikaa pain­otet­tu, tärkeäm­pää on kun­nan tulo­jen lisääminen.

   Vastaa

9. Vuosi sit­ten olit laa­ti­mas­sa hal­li­tu­so­hjel­man kun­tau­ud­is­tu­sosaa, ja nyt olet vain tuo­mas­sa pitäjä­mallia esille, vaikkei siitä ole mitään main­in­taa hal­li­tu­so­hjel­mas­sa. Myöhäish­erän­näisyyt­tä, vai teetkö vain pesäeroa hallitusohjelmaan?

   Vastaa

   1. Hal­li­tu­so­hjel­maa laa­dit­taes­sa sovit­ti­in, että kun­tien sisälle kehitetään mah­dol­lisu­ut­ta paikallis­vaikut­tamiseen. Tämä ei ole hal­li­tu­so­hjel­man vas­taista, mut­ta ei tämä myöskään hal­li­tu­so­hjel­mas­ta seurtaa.

      Vastaa

10. Osmo, virkami­esten esit­tämät suurkun­nat (noin 70 kpl) ovat keskenään hyvin eri­laisia, osa myös vähäväk­isiä ja laa­jo­ja (esim. Kuh­mo, Lapin kun­nat), ja useim­mil­la niil­lä ei tulisi ole­maan vaa­ti­vam­paan erikois­sairaan­hoitoon kykenevää keskus­sairaalaa. Kuin­ka ter­vey­den­hoito voisi toimia täl­lais­ten yksiköi­den vas­tu­ul­la? Eikö edelleen tarvit­taisi ongel­mallisia ja mon­imutkaisia yhteis­toim­intarak­en­tei­ta? Blo­gisi aiem­pi­en kun­tau­ud­is­tus­ta käsit­tele­vien kir­joi­tusten kom­menteis­sa on ollut keskustelua myös Ruotsin mallista, jos­sa mm. ter­vey­den­hoito on kokon­aan maakun­nan laa­juis­ten maakäräjien vas­tu­ul­la ja “lähidemokra­tia” kun­tien vas­tu­ul­la. (Myös maakäräjil­lä on suo­ril­la vaaleil­la valit­tu val­tu­us­to ja veronkan­to-oikeus.) Mikä on henkilöko­htainen mielip­i­teesi Ruotsin mallista ja sen hyvistä ja huonoista puolista Suomeen sovellettuna?

    Vastaa

11. Kuul­lostaa kyl­lä järkevältää ja kehit­tämisen arvoiselta mutt tuli mieleen min­ul­lakin mitkä on läänien roolit ja varsinkin maakun­tien ? Eikö maakun­nat jää tarpeet­tomak­si ? Esimerkik­si tääl­lä E‑Karjalassa on min­is­ter­iöstä ehdotet­tu yhdek­si kun­naksi koko maakun­taa, turhaa kai sille maakun­nalle enää mitään organ­isaa­tio­ta on jättää.

    Vastaa

12. Läänit kor­vau­tu­vat ely-keskuksilla.

    Vaik­ka muu­toin oletkin eräs parhai­ta suo­ma­laisen hallinnon asiantun­ti­joi­ta, ja kokon­aisu­u­den hah­moit­ta­jia, olisin tässä eri mieltä. Läänien toimin­not siir­tyivät pääasi­as­sa aluehallintovirastoihin.

    Sinän­sä voisi muuten olla järkevää siirtää nyky­is­ten ely-keskusten tehtävät joko suurkun­nille tai vaaleil­la val­i­tu­ille maakun­nille. Nyt ely-keskuk­set edus­ta­vat demokraat­tisen kon­trol­lin ulkop­uolel­la ole­vaa val­tion­hallintoa. Ja kat­so: vaaleil­la valit­tu maakun­ta­hal­li­tus, jol­la on oma ely-keskuk­sen­sa. Sehän on osavaltio.

    Vastaa

13. Pakko kysyä uudelleen Osmol­ta. Mis­tä ne sisäkun­nat saa­vat rahoituk­sen toim­intaansa. Emäkun­ta kerää verot ja jakaa muru­sia muille. Vaikut­taa erit­täin byrokraat­tiselta. Demokra­ti­aa ei ole ilman omaa bud­jet­ti­val­taa. Tulee vaan mieleen mon­et kaupungi­nosaval­tu­us­tot, joil­la ei ollut höykäsen­pöläys­täkään val­taa, kun ei ollut rahaa.

    Vastaa

14. Puheen­vuoros­ta on jätet­ty pois se, että kuin­ka paljon ylä­ta­son antaa kerät­tyjä vero­ja käytet­täväk­si lähi­ta­solle. Tämähän on ratkai­se­vaa sen suh­teen, että kuin­ka toimi­vaa lähi­ta­son päätök­sen­teko on.

    Ratkaisua ei ole?

    Vastaa

    1. juha
       Tästä jaos­ta ei pidä päät­tää keskite­tysti vaan paikallis­es­ti. Suo­mi on niin eri­lainen maa eri puo­lil­la. Jos pitäjän nimi on Rääkkylä, sen järkevät tehtävät ovat kovin eri­laiset kuin jos sen nimi on Vantaa

       Vastaa

15. Kaupunkiseudul­la min­ul­la on kyl­lä pikkaisen ongelmia tuon yleiskaavoitus / detaljikaavoitus jaon kanssa. Se lentokoneesta kaavoit­ta­mi­nen on jotain mis­tä pitäisi päästä eroon. Kun tehdään jalankulku­mit­takaavas­sa kaavoitus­ta, niin se ihan oikeasti tarkoit­taa sitä että men­nään katupoikkileikkauk­si­in, käve­lyetäisyyk­si­in, tms. mikro­ta­solle saak­ka, ja tuol­la on seu­raunnsis­vaiku­tuk­sia esimerkik­si ratavaihtoehtoihin.

    Vastaa

16. Suomen val­tio on varsin nuori. Virkamiehet ja poli­itikot eivät ole vahvim­mil­laan organisoinnissa. 

    Euroopan kil­pailukyky­isim­mät yhteiskun­taor­gan­isaa­tiot ovat sekä seku­laar­il­ta että kirkol­liselta puolelta peräisin 1500-luvulta.

    Hyvä nyrkkisään­tö on, että omis­tusasun­toa hoide­taan parem­min kuin vuokra-asun­toa. Provinssi­malli tarkoit­taa omistus-asuntoa.

    Vastaa

17. tpyy­lu­o­ma: Kaupunkiseudul­la min­ul­la on kyl­lä pikkaisen ongelmia tuon yleiskaavoitus / detaljikaavoitus jaon kanssa.

    Joo. Nykyisenkaltainen yleiskaa­va on niin detaljoitu että sen kor­jaami­nen mikro­ta­sol­la on mah­do­ton­ta. Suurkun­nan veto-oikeus sil­loin kun kri­teer­it kuten saavutet­tavu­us ei täy­ty pitäisi riittää.

    Ja liiken­neväyläve­toinen kaavoitus ei var­masti lopu ennen kuin vas­tuu tiev­erkos­ta siir­retään val­ti­ol­ta vähin­tään suurkun­tata­solle. Sitä ennen on turha toivoa lähiöi­hin jalankulkumittakaavaa.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    juha
    Tästä jaos­ta ei pidä päät­tää keskite­tysti vaan paikallis­es­ti. Suo­mi on niin eri­lainen maa eri puolilla.Jos pitäjän nimi on Rääkkylä, sen järkevät tehtävät ovat kovin eri­laiset kuin jos sen nimi on Vantaa

    Olisi kovin onneton­ta, jos mah­dol­lis­es­ti muo­dos­tu­van Metropoli-kun­nan mah­dol­liset pitäjät oli­si­vat yksi yhteen alueen nyky­isiä kun­tia. Muis­te­len silmi­i­ni sat­tuneen esim. van­taalais­ten kir­joituk­sia siitä, että Itä- ja Län­si-Van­taan väki ei juurikaan asioi toisel­la puoliskol­la kun­taa. Eikä reilun puolen miljoo­nan ihmisen Helsin­gin pitäjäkään miltään paikallisen toimin­nan lähiyk­siköltä kuulosta…

    Ja edelleen kyl­lähän kun­nis­sa voi jo nykyisel­läänkin dele­goi­da tehtäviä ja varo­ja kaupungi­nos­alau­takun­nille vaik­ka kuin­ka paljon, jos se nähtäisi­in hyväk­si tavak­si toimia.

    Vastaa

19. OS: “Pohjois-Savos­sa verokil­pailua ei ole tai jos on, siinä ei ole mitään järkeä. Korvi­i­ni on kan­tau­tunut syytök­siä Siil­in­järveä kohtaan. Vaikea uskoa, sil­lä Siil­in­järvi ei hyö­ty­isi mitään hyvä­tu­lois­t­en haal­imis­es­ta. Siil­in­järvi kuten kaik­ki muutkin Pohjois-Savon kun­nat Kuo­pi­o­ta luku­un otta­mat­ta ovat vero­tu­lo­jen tasauk­sen piiris­sä. Ne saa­vat taat­tuna vero­tu­lona run­saat 3 000 euroa asukas­ta kohden vuodessa kun­ta­lais­ten tulota­sos­ta riippumatta.”

    Pohjois-Savos­sa verokil­pailua käy Kuo­pio. Se kaavoit­taa agres­si­ivis­es­ti Kallave­den ran­noille “parem­man” väen asun­toaluei­ta. Ympäryskun­nat kil­pail­e­vat rah­vaas­ta. Sama tilanne on luul­tavasti muis­sakin maakun­ta- ja seu­tukun­takeskuk­sis­sa. Helsin­gin seu­tu poikkeaa tästä kaavasta.

    Vastaa

20. Ei ihmiset kaipaa lisää päät­täjiä eikä päätök­sen­teko­ta­so­ja, vaan var­muut­ta siihen että julk­isia palvelu­ja on saata­vana jatkossakin. 

    Jos nykyisen kaltainen kun­ta ei kykene tuot­ta­maan tiet­tyjä palvelu­ja järkevästi, tulisi, sen sijaan että liitetään kaava­mais­es­ti kun­tia yhteen, ottaa kysyisen palvelun tuot­tamisen päätös­val­ta määräa­jak­si kunnal­ta pois, val­ti­olle tai maakun­nal­liselle tasolle. Tehdään siis erään­lainen saneerausohjelma

    Pikkukun­nis­sa mon­es­sa tapauk­ses­sa ter­vey­den­huol­lon päätök­sen­teko tulisi siirtää kunnal­ta pois, Helsingis­sä taasen kaavoituk­sen- ja maankäytön päätös­val­ta pitäisi pikapikaa siirtää kaupun­gin osaa­mat­tomista käsistä val­ti­olle. Helsin­gin esimerk­ki on kar­mai­se­va, osaam­a­ton kaupunkisu­un­nit­telu on johtanut hir­muisi­in asumiskus­tanuk­si­in jot­ka jar­rut­ta­vat vakavasti koko pääkaupunkialueen talouden kehit­tymistä. Tuol­laiset päätök­sen­tek­i­jät siis sivu­un esim 5 vuodek­si (yli vaa­likau­den) jona aikana päätök­sen­teko ja hallinto saneer­ataan kun­toon ja voidaan palaut­taa kunnalle.

    Vastaa

    1. val­tio se vas­ta onkin nerokas kaavoit­ta­ka- Käy kat­so­mas­sa, mil­laisia tiesu­un­ni­tyelmia se tekee. Lait­taisi­vat var­maankin Kehåä I:n ja lah­den­väylän risteyk­sen Kruununhakaan.

       Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara:
    val­tio se vas­ta onkin nerokas kaavoit­ta­ka- Käy kat­so­mas­sa, mil­laisia tiesu­un­nitelmia se tekee. Lait­taisi­vat var­maankin Kehåä I:n ja lah­den­väylän risteyk­sen Kruununhakaan.

    Mitä ihmettä tuo taas on? Ei tei­den rak­en­tamisel­la ole mitään tekemistä sen kanssa, ettei kun­nat kykene hoita­maan kun­nol­la omia velvollisuuksiaan. 

    Jos pienkun­ta ei pysty hoita­maan ter­veyspalvelu­ja asukkailleen, on nuo palve­lut varmis­tet­ta­va vaik­ka val­tion väli­in­tu­lol­la. Sama kos­kee suurkun­taakin, jos Helsin­ki ei kykene kaavoit­ta­maan kuin alle puo­let aset­ta­mas­taan sito­vas­ta tavoiteesta, on päätök­sen­teko otet­ta­va pois paikallis­ta­sol­ta ja hoidet­ta­va kun­toon val­tion väli­in­tu­lol­la. Asumisen hin­ta Helsingis­sä tap­paa koko maan kil­pailukyvyn, joten se ei ole enää paikalli­nen kysymys

    Vastaa

22. Niin paljon kun olen seu­ran­nut kun­takeskustelua, en ole havain­nut juuri kenenkään alan pro­fes­sorin kan­nat­ta­van tätä nyky­istä “karttaharjoitus/suurkunta/kiire” mallia. Viimek­si tänään oikeusti­eteen pro­fes­sorit (Tuori, Mäen­pää ) kri­ti­soi­vat hal­li­tu­so­hjel­man mukaista mallia liial­lis­es­ta kiireestä, laa­japo­h­jaisen valmis­telun puut­teesta ja vai­h­toe­hdot­tomas­ta suurkun­ta­mallista. Samoin hallintoti­etei­den ja kun­nal­listalouden pro­fes­sorit (Harisa­lo, Haveri ym.) ovat samoin kri­ti­soi­neet hal­li­tuk­sen lin­jaa. Ei niin, etteikö uud­is­tuk­sia tarvi­ta, vaan vai­h­toe­hdot­to­muud­es­ta, kiireestä ja paikallis­demokra­t­ian unohtamisesta.

    On myös ihmeel­listä, että hal­li­tus lait­taa työryh­män 2 v. työa­jal­la selvit­tämään kun­tien tehtävät, jot­ka saisi Kun­tali­itos­ta suur­in­pi­irtein 2 viikon toim­i­tusa­jal­la. Järjestys näyt­tää aivan väärältä ainakin minusta.

    Yleisim­min näyt­täisi siltä, että alan pro­fes­sorit ja muut asiantun­ti­jat kan­nat­taisi­vat jonkin­laista maakun­ta­mallia ainakin ter­vey­den­huol­lon osalta-

    On se kum­ma asia, että kiireessä sor­vat­tu hal­li­tu­so­hjel­ma on niin pyhä kir­ja, ettei siitä voi­da poike­ta edes järk­isy­il­lä. On lyö­ty ensin kiin­ni malli ja sille kek­sitään sit­ten perustelu­ja myöhemmin.

    Vastaa

23. Keskisuo­ma­lainen keskikokoinen kun­ta, joka on keskel­la maakun­takeskuskaupunke­ja pois­taa varmisti­men, kun val­tio­val­tan lupaa keven­tää vero­tus­ta tai hallintoa.

    Takana on usei­ta kun­tali­itok­sia peräkkäin, yli 10 vuot­ta eikä kun­ta­henkilöstöä ole voin­ut sopeut­taa uuteen tilanteeseen. Nyt tar­jo­taan uusia liitok­sia, eikä aiem­piakaan ratio­nal­isoin­te­ja ole voitu tehdä henkilöstö­suo­jan takia.

    Jos kun­tien niput­ta­mi­nen jatkuu tulee tarpeeseen kun­nanosademokra­tia, mut­ta uusi “vah­va” kun­ta ei vieläkään kykene ilman maakun­takeskuk­sia suo­ri­u­tu­maan esim. eri­tyis­sairaan­hoi­dos­ta tai ammat­tik­oulu­tuk­ses­ta. Hallinto­him­melei­den ker­rostu­mien määrä pikem­minkin vain kasvaa.

    Kun­tien väli­nen vapaae­htoinen yhteistyö esim SOTE asiois­sa olisi real­is­mia. Kun yhteistyötä tekevil­lä kun­nil­la on jo omaa liitoshis­to­ri­aa, ei osa­puo­lil­la ole harhakäsi­tyk­siä. Uudet liitok­set tule­vat sisältäpäin jos ovat tullakseen.

    Maakun­takeskusten välialueil­la on tilaus yhteistyölle, sil­lä kaik­ki keskitetään maakun­takeskuk­si­in. Val­tio vie verovi­ras­tot, kun­tain­li­itot keskit­tävät ammat­tiopetuk­sen jne.

    Vastaa

24. Nyky­i­sistä kun­nista tulee siis pitäjiä.
    Nyky­istä maakunnista/sairaanhoitopiireistä/muusta vas­taavas­ta tulee kunta.

    Ja mikäs tässä muut­tuu. Nim­i­tyk­set tietysti. Entäs sitten?

    Vastaa