Jotta hallitusohjelmaa noudatettaisiin kirjaimellisesti, pitäisi valtion taloutta vahvistaa viidellä miljardilla – siis veroja korottaen tai menoja karsien. Demarit haluavat ennen päätöksentekoa odottaa, jos vaikka seuraava talousennuste olisi vähän parempi, jolloin selvittäisiin vähemmillä leikkauksilla.
Jotenkin näen tämän asian aivan toisin. Vakauttamisen tarve on yli tuon viiden miljardin, jos katsomme pitkän ajan kestävyysvajetta, jolloin pitää varautua myös minun ikäluokkani eläkkeisiin ja hoidon tarpeeseen. Jos viiden miljardin leikkaus olisi mahdollista toteuttaa heti ensi torstaista alkaen, sitä ei pitäisi missään tapauksessa tehdä, koska se lamauttaisi suhdanteita, lisäisi työttömyyttä ja tuottaisi uuden leikkaustarpeen. Liian nopeasta vyön kiristyksestä varoittaa Eurooppaa jo moni sellainen taho, joka on yleensä saarnannut menokurin puolesta.
Minä näen asian niin, että nyt voisi sopeuttaa ehkä parilla miljardilla. Jos ne parin viikon kuluttua tulevat ennusteet ovat parempia, silloin voi sopeuttaa enemmän ja jo ne ovat synkempiä, leikkauksia pitää lykätä. Miten meillä suhdannepolitiikka on kääntynyt poliitikkojen käsissä myötäsykliseksi?
Kun se kestävyysvajekin pitäisi hoitaa, on tehtävä jo nyt toimenpiteitä, jotka vähentävät menoja pitkällä aikavälillä. Sellaisia kuten esimerkiksi eläkeiän nosto, asevelvollisuusajan lyhentäminen ja kutsuttavien ikäluokkien pienentäminen valikoivalla asevelvollisuudella. On luovuttava kustannustehottomista menoista, kuten yksityisen sairaanhoidon kelakorvaukset, on nopeutettava opintojen aloittamista korkeakouluissa järkeistämällä pääsykoejärjestelmää ja niin edelleen. On puututtava autoedun aliverotukseen ja oman auton käytön korvausten ylimitoitukseen. On muutettava työelämän pelisääntöjä niin, että työnantajille on edullista pitää töissä vähän ikääntyneempääkin väkeä. Nyt moni savustetaan töistä 63 vuotta täytettyään. On autettava vähemmän tuottavaa työvoimaa töihin työn ja sosiaaliturvan yhteensovituksella. On pyrittävä saamaan nyt kotihoidon tuella olevat osa-aikatyöhön ja työttömät pitämään lapsiaan päivähoidossa vain puolipäiväisesti.
On valmisteltava veronkorotuksia, jotka voidaan ottaa käyttöön nopeasti, kuten arvonlisäveron korottaminen.
On poistettava myönteisen talouskehityksen esteitä, kuten kaupungistumista sabotoiva hajanainen kuntarakenne pääkaupunkiseudulla ja esimerkiksi Turussa. Kuntauudistus ei ole säästötoimi, vaan se antaa paremmat edellytykset urbaanille talouskehitykselle.
Kannatettavia ideoita. Lisäksi voitaisiin leikata maataloustukia rajulla kädellä nyt kun KePu ei ole hallituksessa. Korkeakoulujärjestelmä pitäisi muuttaa aidosti kaksitasoiseksi eli kandin jälkeen karsittaisin ainakin puolet opiskelijoista. Lisäksi nopeasta opiskelusta pitäisi jotenkin palkita. Myös kustannuksia aiheuttavista virastojen siirtämisestä maakuntiin pitäisi luopua. Samalla voitaisiin siirtyä hieman valikoivampaan maahanmuuttopolitiikkaan.
On niin helppoa ehdottaa säästöksi valikoivaa asevelvollisuutta. On huomattavasti vaikeampaa näyttää, missä valikoivaan asevelvollisuuteen siirtyminen on onnistunut hyvin, ja ilman täyteen palkka-armeijaan siirtymistä. Vihreät voisivat nyt kertoa, minkä maan onnistuneesta valikoivasta asepalveluksesta ottaisimme mallia.
Pelkkä täysipäiväinen palkka-armeija on pieni ja kallis. Lisäksi vanheneville sotilaille ei löydy siitä armeijasta hommia, eikä oikein muualtakaan. Tämän ongelman kanssa painiskellaan maailmallakin.
Reserviä tarvitaan palkka-armeijallekin. Mikä olisi tällaisen aktiivireserviläisen siviilityö, josta helposti pääsee käskettäessä vaikkapa 6-18 kk:ksi Hurluministaniin ja voi palata takaisin siviilityöhön sen jälkeen? Tätä ei ole onnistuttu ratkaisemaan esimerkiksi Ruotsissa, jos muuallakaan.
Valikoiva asepalvelus muuten myös sitten poistaa siviilipalvelusmiesten tarjonnan. Kun ei ole asiasta kokemusta, en tiedä, miten riippuvaisia näistä halvoista työntekijöistä eri sektoreilla ollaan. Saksassa tämä ainakin on aiheuttanu ongelmia, vapaaehtoisia kansalaispalvelukseen tarjoutuvia on kovin vähän.
Palkka-armeijan palkat ovat joko tosi korkeita, jotta saadaan värvättyä tarpeeksi hyvää työvoimaa (kaikki eivät voi olla upseereita), tai sitten on kyseessä employer-of-last-resort, joka yrittää eri keinoin pitää huume- ja alkoholiongelmaiset poissa riveistään (kuten USA:ssa).
Eli nosta kissa pöydälle: minkä maan malliin pitäisi siirtyä, ja miten ongelmat ratkaistaan?
Jos IJ ensin kertoisi, minkä maan armeijasta tämä meidän järjestelmämme on saanut mallia. Maailmassa on noin 200 valtiota. Kuinka moni niistä on katsonut viisaaksi kutsua asepalvelukseen koko miespuolisenikäluokan?
Hyvä kirjoitus. Noista Osmon mainitsemista asioista minäkin lähtisin säästämään.
Tässä olisi hyvä ohjelma kuntavaaleja ajatellen. Ongelma lienee siinä saako Ode vihreät mukaansa.
Asevelvollisuusarmeijan halpuus on melko näennäistä. Kun ei lasketa mitään hintaa ilmaistyölle eikä sille että armeija-aika on pois tuottavasta toiminasta (opiskelu tai työnteko) niin asevelvollisuusarmeija näyttää edulliselta järjestelmältä. Vaihtoehtoiskustannuksissa pitää ottaa huomioon myös se, että armeijan käynyt on koko työuransa vuoden verran kokemattomampi työntekijä kuin ilman armeijaa.
Arvonlisäveron korotus kuulostaa minun korvaani aika huonolta säästötoimenpiteeltä, se iskee nimenomaan työvoimavaltaisille aloille.
Eikö sen sijaan voisi korottaa kiinteistöverojen maksimiprosentteja ja leikata valtionosuuksia vastaavassa suhteessa?
Voisiko ikääntyneiden työntekijöiden palkkoja laskea työehtosopimuksilla? Viisikymppinen alkaa jo usein ajatella aivan muuta kuin työelämää ja sairastelee paljon. Jos TES-palkkoja laskettaisiin esim. 20 % 50-vuotiailta, työssä voitaisiin pysyä pidempään. EK taisikin jo ehdottaa jotain työuran toiseen päähän.
Euroopan oikea ratkaisu on ensin kalibroida menot tulojen tasolle, ja sitten painaa rahaa niin paljon että velka- ,ja korko-ongelma helpottaa.
Inflaatiopeikko rahanpainamisella rupeaa olemaan historiaa, sillä muunkin maailman tarve painaa rahaa on suuri, ja nykymenolla tuotanto kärsii todella pahasti. Jokainen voi katsoa mitä on esimerkiksi aurinkopaneeliteollisuudelle tapahtunut, kun ylivoimaisesti suurin ostaja, eli julkinen puoli on käyttänyt rahansa loppuun. Hyperinflaatiohan laukeaa aina tuotteiden vähyydestä, eikä rahanpainamisesta. Zimbabwen hyperinflaatio johtui siitä ettei maatiloilla enää tuotettu entiseen malliin ruokaa.
Eurokriisi saattaa piankin saada uuden asetelman, kun havaitaan, että Britannian talous on todella huonossa jamassa, ja Britannian ongelmat saattavat ilmetä ennen Espanjan ongelmia.
Tuo kaupungistumisen sabotoimisen lopettaminen on se mun juttu. Kaupungeissa, jos ne tehdään suht hyvin eli tiivisti, on huomattavasti pienemmät liikennekustannukset (ml. kuljetukset) ja tässä puhutaan yksiköllä BKT vuodessa, tää on vaan niin hyvä kuva http://tolkku.blogspot.com/2010/02/yhdella-kuvalla.html Toinen megaluokan asia on että kaupungissa, jos se tehdään hyvin eli tiivisti, on isompi markkina-alue, eli suurempi erikoistumisaste, enemmän vaihtoehtoja työnhakijoille ja työntekijöille eli parempi työllisyys, myös erityisryhmille kuten ikääntyneet työntekijät.
Kuntarakenteen lisäksi tässä on pari muuta juttua:
Kaavoituslainsäädäntöä pitää muuttaa niin että kaupunkirakentamista ei ole kielletty lailla, tai ainakin tehty mahdollisimman hankalaksi. Melu-, hiukkas-, tienrakennuksen, pysäköinti-, pommisuoja-, ja varjostusnormit tulee ekana mieleen. Muitakin on, koko MRL on funktionalistisen kaupunkisuunnittelun pilaama, kuvaavaa on että ainoa tapa kaavoittaa ihan normaali kaupungissa oleva talo, jossa on sekä asumista että työpaikkoja, on käyttää erikoiskaavamerkintää ”keskustatoimintojen alue”.
Toinen juttu on se että kun kaupungistumisessa on niitä taloushyötyjä, niin niiden verottaminen pois tai jopa niiden hyödyntämisen kieltäminen lailla tuottaa pimeitä kannustumia. Kaukolämmön kateusvero esimerkiksi.
Kolmas asia on että kaupungissa nimellishintataso on yleensä korkeampi. Tämä ei ole sinänsä mikään iao ongelma, jos sairaanhoitajalla on korkeampi palkka koska muillakin kaupunkilaisilla on, niin samoista palkoistahan ne verot maksetaan. Mutta kun tähän sotketaan valtakunnalliset tuki- ja palkkatasot, niin saadaan esimerkiksi tuloloukkuja kaupunkiin ja ylihinnoiteltua maaseudun työvoima, eli työttömyyttä ihan tasapuolisesti ympäri maata.
Osmo: ”kestävyysvajetta, jolloin pitää varautua myös minun ikäluokkani eläkkeisiin ja hoidon tarpeeseen.”
Hoidon tarpeeseen, ehkä. Eläkkeisiin, no ei.
Eihän valtio maksa eläkkeitä (no, kansaneläkkeitä kyllä, mutta työeläkeet korvaavat niitä koko ajan). Ja eläkeläisten vaurastumisen myötä hoivan (ehkä myös hoidon) subventoimisen tarve vähenee myös.
Eläkkeet maksetaan pakollisista eläkemaksuista, eli palkkaveroista. On se osa julkisen sektorin kestävyysongelmaa.
Tuskin Sailas eilen A-studiossa valehteli.
http://areena.yle.fi/video/1330372175569
Joko noudatatte hallitusohjelmaa tai teette uuden. Jos noudatatte, ei mitään pohtimista ole, koska siellä lukee 50/50 eli 2.5mijardia säästöjä ja 2.5mijardia veroja. Sailaksen mukaan arvonlisäveron 1% nousu ei tuo edes 500 miljoonaa eli korotukset tulevat olemaan kovia.
Politiikka on vastenmielistä puuhaa, ensin viikkoja väännetään hallitusohjelmaa ja 6packiä kasaan ja heti sen jälkeen ohjelma menettää merkityksensä. Mitä väliä sillä on, mitä siellä lukee, jos kukaan ei sitä noudata ja miksi sen kanssa viikkoja painitaan, jos loppupeleissä sillä ei niin väliä ole?
kun katsotaan pidemmälle tulevaisuteen tulee miettiä erityisesti sitä millä tämä maa elää.
Tässä samassa yhteydessä olisi hyvä ottaa pöydälle pienen ja keskisuuren yritystoiminnan paine siirtää toimintojaan/omistustaan ulkomaille ja näin pitkällä tähtäimellä murtaa sitä perustaa mihin hyvinvointiyhteiskunta tukeutuu.
Otit aikaisemmin esille yhtiöverotuksessa Viron mallin. Samaa puhui Elorantakin raportissaan. Kun Vuorineuvostasokin aidosti alkaa huolestua yhtiöiden edun lisäksi yhteiskunnan toimintakyvystä pitäisi kovakorvaisimmankin poliitikon korvista lähteä vaikku. Asialle ei voida muka tehdä mitään ´poliittisten realitettien´takia. Siis ´polittinen realitetti´ on tehdä itse itsellemme vaikeuksia. Ei kuulosta rationaaliselta.
Teollisuus on muuttumassa toimittavien insinööritoimistojen suuntaan. Yhtiöt toimittavat maailmanlaajuisesti ja mikäli kilpailukykymme ei riitä ei suomeen jää muuta kuin ´junailu´. Kansainvälisesti toimiva yritys voi sitten tulouttaa tulonsa ´optimaalisesti´. Emmekö voisi toimia niin että ´optimaalinen´ olisi toimia Suomessa ja vahvistaa omaa vaihtotasettamme?
Tämä pitäisi ymmärtää nyt kun leikkaus/verotusratkaisuja harkitaan. Sossujen ajatukset huolestuttavat jos hiukankin ymmärtää talouden dynamiikkaa ja teollisuuspäättäjien mielenlaatua.
Pitäisi malttaa kohdistamasta huomiota aina populistisesti samaan kohderyhmään: Osinkojen verotusta on jo keskisuurella perheyritystasolla korotettu yli 20%. Mariginaalivero pitää nostaa keskusteluun intohimojen takaa. Sitä ei saisi mistään syystä nostaa yli 50% edes ´väliaikaisesti´. Psykolooginen ohjaava vaikutus on suuri. Tämä tie on jo kuljettu hallitusohjemaa luotaessa.
Mielestäni tästä taloustilanteesta selvitään kuten ennenkin tekemällä työtä ja pienentämällä kuluja. Kaikki on tehtävä työllisyyden ja kannattavuuden eteen. Vain kannattavan työllistävän tuotannon kautta nousee veropohja ja pienenee sosiaalikulut.
Suurin synti näyttää olevan se että hallitus reagoi talousongelmiin aina enemmän tai vähemmän jälkikäteen. Eipä ole missään näkynyt asiallisia ennusteita 10 vuoden aikajänteellä. Surkuhupaisaa on tällöin odotella pari viikkoa suhdanteiden muuttumista. Ehkä näin on muuallakin maailmassa lukuunottamatta Pohjois-Koreaa. Suomalainen mediaanikansalainen elää lähinnä tilipäivästä toiseen yrittäen pitää omaa talouttaan siedettävänä. Ei silloin haluaisi elämään lisäjännitystä siitä, mitä veroja ensi viikolla korotetaan ja mistä leikataan. On vain yksinkertaisesti oltava ajattelematta tulevaisuuden kauhukuvia. Muutoin esim omakotitalon omistajalle tulee herkästi mieleen pistää kaikki menemään ja muuttaa vaikka Thaimaahan. Ehkä elämä ei pitene mutta laatu paranisi.
Nämä ovat veroetuina huonoja ja väärin ohjaavia. Jäin kuitenkin pohtimaan sitä, mikä niiden todellinen vaikutus valtiolle on.
Autoedun verotusarvo lienee noin 80 % auton todellisista kustannuksista, joten kaiken kaikkiaan etua työntekijälle tulee tyypillisessä tapauksessa 50-100 euroa kuukaudessa käteen, mikäli autoa oletetaan käytettävän autoedun sääntöjen mukaan.
Autoedun poistamisen kääntöpuolena on kuitenkin se, että autoetuautot ovat yleensä uutena ostettuja autoja, eikä niiden vaihtoehto välttämättä olisi uutena ostettu auto. Autoedun poistaminen siis todennäköisesti hidastaisi autokannan uusiutumista, mikä taas saattaisi olla (tai olla olematta!) huono fiskaalisesti tai ympäristölle.
Autoedun tämän hetken ongelman nimi on se, että sitä ei käytännössä valvota. Autoetuun kuuluu vuosittainen kilometrikatto, mutta käytännössä kovin moni ajaa kauas sen yläpuolelle ilman kunnollista ajopäiväkirjaa. Ja kun käytössä on vielä vapaa autoetu, niin lisäkilometrit ovat kovin kannattavia (marginaalikustannus nolla)…
Tässä voisi kuitenkin olla sauma lyödä useampi kärpänen yhdellä iskulla. Tässä resepti:
– poistetaan vapaa autoetu kokonaan (käyttäjä maksaa aina bensat)
– valvotaan yksityiskäytön kilometrirajoja oikeasti
– asetetaan käyttökorvaus (työnantaja maksaa työajosta) pienipäästöisen auton mukaiseksi
– laitetaan autoedun verotusarvo riippumaan auton ostohinnan lisäksi voimakkaasti myös auton päästöistä
Nämä toimenpiteet poistaisivat nykyjärjestelmän suurimmat epäkohdat (nollamarginaali, ei motivaatiota vähäpäästöisyyteen, ei motivaatiota ajaa vähemmän). Sekä työnantajalla että työntekijällä olisi motivaatio uusia autokantaa vähäpäästöiseen suuntaan.
Kilometrikorvaukseen liittyy toinen problematiikka, kysymys on kaikkien kustannusten ja marginaalikustannusten välisestä jaosta, johon ei ole mitään ihan ilmiselvää oikeaa vastausta. Jos työntekijä on ostanut auton, koska hän tarvitsee sitä myös työssään, työnantajan pitää korvata keskikustannusten mukaan. Jos työntekijällä joka tapauksessa olisi auto, työnantajan pitää maksaa vain marginaalikustannukset. Näiden erottaminen on aika mahdotonta.
Mutta sitä varten asiaa voisi korjata vaihtamalla hiukan km-korvauksen laskentakaavaa. Nythän siinä on uusi keskikokoinen auto lähtökohtana. Entäpä jos siinä olisikin keskimääräinen suomalainen auto lähtökohtana? Tämä alentaisi korvausta selvästi.
No joo, herkkiä asioita. Autoedun perusteiden muuttaminen ei ehkä suututtaisi kovin laajasti porukkaa, joskin osa autokauppiaista itkisi verta. Vapaan autoedun poistaminen suututtaisi ainakin työntekijäpuolen, samoin kilometrikorvausten alentaminen. Työnantajapuoli ei ehkä olisi yhtä harmissaan…
Kaikille on ilmiselvää mistä pitäisi tehdä säästöja: melkein kaikesta,ja paljon.
Taitaapa käydä kuitenkin niin, että ryhdittömille poliitikoille tulee rimakauhu:
1) Koettavat ensin siirtää kaikkia epämiellyttäviä säästöpäätöksiä kuntavaalien jälkeiseen aikaan.
2) Pelkäävät ottaa säästöjä omilta äänestäjiltään,ja pyrkivät kaatamaan ne kaikkien muiden päälle. Keskustan kohdalla se taitaa onnistua, mutta ei ollenkaan riittävästi.
3) Väitetään eufoorisesti, että ensi vuonna jo talouskasvu hoitaakin ongelmat, aivankuin taikaiskusta. Sen vuoksi ei oikeastaan tarvitsekkaan tehdä paljon mitään.
4) Ajetaan verikoirien, anteeksi verokoirien kanssa mahdollisimman monet yrittäjät ja suuripalkkaiset maasta solidaarisuuden nimissä.
5) Talouskasvun aikaansaamisesta ei saa puhua ollenkaan, sillä siitä seuraa sitä karmeata suuripalkkaisuutta.
Seppo Korppoo
Signaalia odottava yrittäjä
4)
Armeijassa voisi säästää paljon sillä että kasarmeilla ei tarvisisi asua, vaan koulutusta järjestettäisiin maastoleireillä, ja kotioloissa iltaisin/päivisin/viikonloppuisin. Vanhanaikaiseen kasarmipalvelukseen sitten ne, jotka eivät tällaiseen sopeutuisi. Turha niitä seiniä on pitää, ei sodassakaan nukuta kasarmeilla.
Sulkeisharjoitukset voitaisin korvata paremmilla fyysistä kuntoa kehittävillä harrasteilla ja sodanomaisemmilla harjoituksilla. Hyvästä fyysisestä kunnosta voitaisiin palkita intensiivisemmällä koulutuksella. Siitä hyötyisi sekä armeija, että alokas. Armeija saisi parempikuntoistaja motivoituneempaa porukkaa, ja alokas lisää vapaa-aikaa.
Nythän varsin moni jo valitsee sen lyehmmän ja helpomman 6kk aliupseerikoulun tms. tilalta. Valinta suoritetaan vastaamalla väärin testeissä ja kävelemällä cooperin testissä, kun muuta mahdollisuutta ei ole, joten tokihan paperilla näyttää että ikäluokan parhaat kyvyt menevät aliupseerikouluun. (näin siis esim tykistössä, jossa halukkaita upseereita ei juuri ole)
Ehkä armeijan voisi suorittaa myös osissa. Esim kuukauden peruskuntokausi (josta vapautus jos täyttää fyysiset kuntokriteerit). Sitten kuukauden perusjantterikausi. jne. Samalla myös taidot pysyisivät yllä huomattavasti paremmin. Samalla voisi myös sitten lajitella miehistöä sopivimpiin tehtäviin erikoiskoulutukseen.
Kuukauden poissaolo työstä tai opiskelusta tai harrastuksesta ei myöskään aiheuttaisi ollenkaan niin suurta välivuosiongelmaa.
Itse ratkaisisin kestävyysvajeeksi nimettyä ongelmaa nostamalla veroja, ja palkkamalla lisää väkeä sinne missä sitä tarvitaan (poliisi, perusterveydenhuolto). Kun näiden resurssit olisivat kunnossa ja ennaltaehkäisevään toimintaan varoja, säästyisi merkittävästi rahaa, lisäksi ihmiset säästäisivät, kun heidän aikaansa ei menisi hukkaan niin paljoa jonottaessa. Puhumattakaan siitä ettei poliisin tai hoitajan veroton palkka edes ole kovin paljon suurempi kuin työttömyyskorvaus, koulutuskin on lyhyt eikä mitenkään kamalan vaativa. Lisäksi pienipalkkaisina laittavat rahat heti kiertoon.
Nykyiset veroprosentit ovat naurettavan alhaisia, jos ei tienaa mahdottomasti, progressio pelaa jo hyvin. En kaipaa enempää progressiota, maksankin veroa alle 10% vuodessa. Eli en näe tarvetta sille että veroja kiristettäisiin vain ylimmässä tuloluokassa. 1 prosenttiyksikön yleisellä tuloveron korotuksella taitaisi aika monta ongelmaa ratketa
Vastataan Osmon puolesta. Kaikki onnistuneet valikoivan asevelvollisuuden maat ovat Naton jäseniä. Sieltä niitä esimerkkejä löytyy. Valikoiva asevelvollisuus Euroopassa tarkoittaa käytännössä Natoon liittymistä, niin yksinkertaista se on
Benchmarking tuntuisi tässä vaiheessa erinomaisen hyvältä ratkaisulta, jotta keskustelu ei jumiutuisi siihen emotionaalisen ”kaikki käyvät intin” -osastoon.
Lisäksi itse kaipaisin vähän lisää llhaa luiden ympärille; jos tehdään valikoiva asevelvollisuus, ketkä ovat kohteena? Vapaaehtoiset? Arvotaan? Vapautetaanko vaikkapa yliopisto-opiskelijat? Kaikkia malleja on maailmalla käytetty.
Mutta ehkä ihan ensimmäisenä olisi hyvä tehdä sitä benchmarkingia. Peruskysymys on se, löytyykö maailmasta sellainen maa, jonka mallilla Suomea voisi puolustaa paremmin ja vähemmällä rahalla kuin mitä nyt käytämme. Jos tällainen esimerkki löytyy, meidän kannattaa varastaa ideat.
Jos noin onnellisesti ei ole, sitten pitää etsiä sellainen halvempi malli, joka kuitenkin tarjoaa mahdollisimman pienen pudotuksen puolustuskykyyn. Jos saavutettu puolustuskyky on riittävä, sitten varastetaan taas ideat.
Ja jos taas meitä halvemmilla malleilla ei ole meille riittävää puolustuskykyä, täytyy taas keksiä itse omat tehostamistoimet ja unohtaa ideoiden vohkiminen.
Koko hommassa minua häiritsee ehkä eniten se, että eri tahot eivät pistä selväsanaisesti uhkaskenaarioita paperille. Jos ensin kaikki (sotilaat, poliitikot eri puolueista) istuisivat saman pöydän ääreen kirjoittamaan kaikki mahdollisen uhat alas, niin sitten meillä olisi uhkalista. Jokainen voisi sitten tahoillaan arvioida riskin jollain asteikolla ja esittää perustellut kustannukset joka momentille.
IJ kysyy, minkä maan armeijamalliin pitäisi siirtyä, jotta Suomen armeijan ongelmat saataisiin ratkaistua. Vihreä miesliike esitteli viime keväänä hyvin perusteellisten laskelmien pohjalta järjestelmän, joka on sukua Yhdysvaltain kansalliskaartille. Kannattaa tutustua malliin ja laskelmiin (jokainen voi myös itse kokeilla täältä löytyvällä excelillä, miten mm. menot ja HTV-määrät muuttuvat speksejä vaihtelemalla), joihin se pohjautuu. Ne löytyvät täältä: Armeijamalli
Vihreän miesliikkeen mallissa:
*Reservin koko on 137 000 sotilasta
*Vuosittainen sisäänotto on 8 000 vapaaehtoista.
*HTV-säästö on 15 000 (vuotuiset säästöt kansantaloudelle 476Me).
*Kertausharjoitukset/sotilas lähes kolmikymmenkertaiset (30x) verrattuna nykyiseen.
*Keskimääräinen sotilasuran palkka 63 000e, kesto 315vrk koulutusta + 237vrk kertausta.
*Varusteisiin ja kalustoon 3x enemmän rahaa/sotilas verrattuna nykytilanteeseen.
*Nettosäästöt kansantaloudelle 170Me verrattuna nykyiseen.
Kannatan KKK:ta maataloustukien lekkaamisessa. Ovat yhteensä piilotuet mukaan lukien n. 3 mrd eur/v. Kumma kun Osmolta ei tähän liikene rohkeutta.
Muut ehdotukset ok, mutta vastustan omalla rahalla lääkärinpalkkiota maksavien vähäisten KELA-tukien poistoa. Työterveyshuollossa kultapossukerho saa lääkärinpalveluja ”ilmaiseksi” KELA:n 50/60% tuella.
Ja miksi ne kunnat, jotka saa Kreikan malliiin eniten tukea, kiivaimmin vastustavat kuntaremonttia.
No ensiksikin, Suomen asevelvollisuusjärjestelmästä meillä on noin 94 vuoden kokemus ihan kotimaassa. Toki evoluutiota on matkan varrella tapahtunut.
Asevelvollisuusjärjestelmää ei myöskään keksitty täällä ihan itse, vaan se oli vallitseva tapa rakentaa sodan ajan armeija koko Euroopassa jo 1800-luvun loppupuolelta ihan 1990-luvulle.
Useimmilla muilla maailman valtioilla ei ole väkilukuun nähden pitkää maarajaa aggressiiviseksi aina silloin tällöin osoittautuvan ja itseä paljon suuremman naapurimaan kanssa. Euroopassa on vaikea tänä päivänä nähdä suurta sotilaallista uhkaa kohdistuvan esimerkiksi Belgiaa kohtaan. USA on viimeksi kohdannut vakavan maahanhyökkäyksen 1941 – jolloin USA:kin turvautui asevelvollisuuteen. Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa taas armeijat eivät ole niinkään maanpuolustuksen vaan oman väestön kurissapidon välineitä, kuten niin monessa Aasiankin maassa.
Verotuksen muuttaminen on parempi tapa tukea yrittämistä kuin yritystuet. Lakkautetaan suorat yritystuet ja kevennetään siitä säästyvällä summalla yrtysten verotusta.
Kansalaisen näkökulmasta oleellista olisi, että säästäminen ja leikkaaminen olisi linjakasta ja siinä vältettäisiin yllätyksiä.
Ilmeiesti säästöt on myllytetty keväällä viikon parin aikana ja nyt taas uudestaan viikon verran. Tarve olisi kuitenkin noin viiden vuoden vaiheistetuille linjauksille.
Säästöjen määrän ohella ”oikeudenmukaisuus” on termi jota on käytetty aika tarkoitushakuisesti.
*kuntien säästöjen nopeuttaminen, eteenkin eläköitymisen mukana ihmisiä kuntasektori tulee työllistämään paljon vähemmän taloushallinnossa ja asioinnissa, enemmän hoiovapalveluissa.
* valitettavasti poliisin, pelastuslaitosten, rajavartioinnin ja oikeuslaitoksen kohdalla ollaan jo hyvinvointivaltion reunalla. Vihreille tämä ei ole ollut kiinnsotava asia, mutta turvallisuuden säilyminen ja nopea ja oikeudenmukainen rikosten tutkinta ja tuomitseminen – ja myös kohtuullinen vankeinhoito – ovat tarpeen.
* alv:n maksimi on 25%, jos sitä nostetaan nyt on ymmärrettävä sen tien käydyn loppuun.
* PV:n säästöillä ei maata enää pelasteta, paitsi jos Ilmavoimat tullaan n 2020 alkaen ulkoistamaan pääosin Natolle ja hintana maksetaan osallistuminen vaarallisiin Nato-operaatioihin Viron tavoin. Tätä Ode toivotrtaavsti pohdit erikseen – ilmaista vaihtoehtoa ei vain ole.
* Yliopistolaitoksen säästöt ovat arka asia, mutta myös siellä ikäluokat pienenevät ja ennen muuta amk-sektori on ylikokoinen. Samalla toki halutaan Suomi pitää koulutuksen kansakuntana.
* Terveydenhuollossa lääkekaton lasku samalla kun omavastuun katto laski oli hyvä asia!
* Palkkaverotuksen nostoa ajattelevien on syytä muistaa, että palkansaajien eläkemaksu tulee nouseman 2 – 3 prosenttia parin vuoden aikana.
* Työttömyyskorvauksen ja toimeentulotuen alentaminen opintotukea pienemmäksi ja ansiosidonnaisen korvausken lyhentäminen alle 25 vuotiailta on tapa vähentää peräkammarin tyttöjen ja poikien kiinnostusta nykyiseen kansalaispalkkaan. Myös alle 25 vuotiailla yhteiskunnan tuen olisi oltava toimenpiteisiin liitettyä.
* Rakenteelliset uudistukset ovat tärkeämpiä kuin juustohöylä. Infraa tarvitaan ja teollisuuden uudistumista – ja kasvuyrityksiä. Siksi on myös mietittävä kohteita mihin rahaa halutaan käyttää.
Onnea säästöriiheen – keskustelu on vain minusta pahasti hakoteillä.
Katsoo vaan ulos ikkunasta. Mikäköhän on merkittävin motivaattori lähteä autolla julkisten sijaan ? Ratkaisut kuuluvat kategoriaan urbanisoitumisen sabotoinnin lopettaminen.
Missä noin on? Normaalisti autoetuautot liisataan joltain tähän erikoistuneelta firmalta, kuten ALD tai LeasePlan, ja sopimuksissa on myös kilometrimäärät, ja jos ne ylitetään, siitä maksetaan siinä vaiheessa kun autoa palautetaan.
Onkohan tämä taas yksi näitä autoilun mielikuvitusvaivoja?
(Voi tietysti olla, että joku pikkufirma hallinnoi työsuhdeautonsa itse, ja silloin firman omistaja voi ilmoittaa verotusarvoon todellista ajomäärää pienempää vastaavan verotusarvon. Näin saadaan veropetoksella muutaman kympin tai satasen etu vuodessa; ei kannata. Jos haluaa fuskata, sen voi tehdä muualla helpommin ja riskittömämmin.)
Jostakin kuulin, en tosin voi tätä tarkistaa, ettei verohallitukseen olisi tullut yhtään spontaania ilmoitusta autoedun kilometrirajan ylittämisestä. Kovin harvinaista se joka tapauksedssa on Kun erään tutun kanssa asiasta keskustelin, hän ei edes tiennyt, että hänen sellaisesta pitäisi ilmoittaa. Siinä mielessä olisi järkevämpää nostaa kilometriolettama vaikkapa 30 000 euroon, koska motivaatio rajan alittamisen ilmoittamisesta on suurempi.
Hyviä ideoita Laurilta asevelvollisuuden kehittämiseksi. Ongelmaksi muodostuu, että he jotka joutuvat palvelemaan kaukana kotiseudultaan eivät voisi hyödyntää tätä kotonanukkumismahdollisuutta. Tämän edun menetys pitäisi sitten hyvittää esim. lyhyempänä palvelusaikana, jotta järjestelmä olisi kaikille tasapuolinen.
Pitkän listan lyhyt versio: tuloverotaulukko jäihin, pääomaveroihin yksi porras lisää, alv +1, lapsilisät verolle, subj päivähoito-oikeus pois, kehy-rahoista siivu pois, kuntasektorin naurettavat viiden vuoden suoja-ajat pois ja ELÄKEKATTO, heti. Nämä toimet eivät haittaisi talouskasvua ja sylettäisivät kaikkia kansalaisia suht tasapuolisesti.
Vihreää degrowth-ajattelua olisi leikata oikein kunnolla. Vaikka 25 miljardia kerralla. Sittenpä nähtäisiin mihin talouskasvun vastustajien linja johtaa.
Eipä oikeastaan. Vaan eläkkeet maksetaan uudella rahalla, jota keskuspankki luo ja verotus poistaa tuota rahaa kierrosta.
Juuri noin. Leasing maksu perustuu yleensä verottajan hyväksymään enimmäiskilometrimäärään. Jos sen ylittää, leasing yhtiö velottaa firmalta ylimääräiset ajot ja työnantaja lisää ne automaattisesti edunsaajan verotettavaan tuloon. Siksi nuo Osmon ihmettelemät spontaanit ilmoitukset ovat harvinaisia. Rajan alituksesta ei saa hyvistystä.
Pikkufirmoissa voi olla veronkiertäjiä, vaikka enemmistö pikkufirmojen omsitajista nostanee mieluummin kilometrikorvauksia omasta autostaan kuin ajelee leasing autolla. Leasing auto kun todellisuudessa on niin ankarasti verotettu, ettei se ole taloudellisesti järkevää jos vain on varaa ostaa auto. Suurin syy työsuhdeautolla ajeluun on nuorten aikuisten elämäntilanne, he ovat Helsingin korkeiden asuntohintojen vuoksi pakotettuja muuttamaan Nurmijärvelle ja hankkimaan sen farmarivolkkarin, ja kun asunnon osto vie likviditeetin vuosikausiksi, työsuhdeauto on ainut mahdollisuus
Alittamisesta saa hyvityksen. Leasingsopimuksia on monenlaisia. Laki ei edellytä sopimuksesta mitään, vaan lähtee siitä, että rehellinen ihminen automaatisesti ilmoittaa, että nyt meni 18 000 kilometriä rikki.
Kummallista, että kenelläkään ei mene.
”Sellaisia kuten esimerkiksi eläkeiän nosto, asevelvollisuusajan lyhentäminen ja kutsuttavien ikäluokkien pienentäminen valikoivalla asevelvollisuudella”
Hupijuttuja,jostain syystä valtion hallinto ei tottele poliitikkoja
Esim poikani pyrki armeijaan syksyksi 2012, jolloin syntyisi vain yksi välivuosi, mutta lopputulema oli,että hän pääsee palvelukseen tammikuussa 2013.
Näin syntyy kaksi välivuotta ja aivan valtion päätöksillä
Kiitokset Vimilille vaihtoehdon esittämisestä. Kuten liikenteen ruuhkamaksututkimuksissakin, tämänkin malli perustuu kuitenkiin pelkkiin talouslaskelmiin (koska ne on helpointa tehdä). Mallin esittely ei vastaa esittämiini kysymyksiin siitä, miten tämä reserviaika sekä mahdolliset ulkomaankeikat ovat yhteensopiva nykyisten siviilitöiden kanssa. Vertaatte mallia USA:n kansalliskaartiin, jolla on ollut juuri tämänlaisia ongelmia: Irakin-keikalta palanneet reserviläiset joutuvat työttömiksi (ovat menettäneet työpaikkansa).
Eli, mitä tarvittaisiin olisi tutkimus siitä, miten nämä valikoivan asepalveluksen (ei velvollisuuden) järjestelmät toimivat, miten niihin on saatu riittävästi riittävän laadukasta työvoimaa ja miten reservin tai vanhentuneiden (ei vielä eläke-ikäisten) sotilaiden asema järjestetään. Mitä näistä olen lukenut USA:n, Iso-Britannian, Saksan tai Ruotsin kohdalla lukenut on että siellä on ollut juuri näissä asioissa ongelmia.
”Sellaisia kuten esimerkiksi eläkeiän nosto, asevelvollisuusajan lyhentäminen ja kutsuttavien ikäluokkien pienentäminen valikoivalla asevelvollisuudella.”
Eläkeiän nosto ei juurikaan vaikuta kestävyysvajeeseen,sillä vanhuuseläkkeelle työstä siirtyy vain n 30 % ikäluokista
Ikääntyneisen työllisyys on parantunut näennäisesti, sillä julkinen sektori palkkasi paljon väkeä70-80-luvuilla ja nyt nuo ikäluokat ovat tuossa 55+ iässä ja näyttää siltä, että ikääntyneiden työllisyys paranee
Mutta 70 % on jättänyt työelämän jo aikoja ennen vanhuuseläkeikää.
Kyse on aivan muusta kuin työllsiyyden parantamisesta:Eläkken maksvat yritykset,mutta jo ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta valtio maksaa 20 %.
Ja jos eläkeputki saadaan pois niin ikääntyneen työttömän elatuksesta tulee 100% veronmaksajilta ja yritysten vastuu pienenee olennaisesti.
Pitää ola tosiuskovainen, että uskoo,että 60-70-vuotiaat olisivat sitä työnantajien kauan kaipaamaa työvoimaa.
Eipä ole yhtään merkittävää esimerkkiä maailmassa, jossa tällainen työvoima kelpaisi, Islanti ja Norja ovat lähellä sitä, mutta heilläkin on ongelmia ja avltion rahaa pitää käyttää paljon
Tämä oli taas niitä Liian Vanhan tilastotietoja.
Vuonna 2010 suurtyi eläkkeelle 70566 suomessa asuvaa, joista vanhuuseläkkeelle 42192 henkeä eli noin 60 %
Itse asiassa osa Natoon kuuluvista armeijoista on puhtaita palkka-armeijoita. Näin wikipedian avulla asiaa ei ole ihan helppoa selvittää, asiaa ei käsitellä esimerkiksi Belgian puolustusvoimia käsitelevillä Wikipedian (en) sivuilla.
Pelkän Naton varaan laskeminen tarkoittaa sitten sitä, että hätätilanteessa vaikka koko Suomi voi olla ”luovutettavaa etumaastoa”. Tai sitten ei: pelkkä Naton jäsenyys riittänee pelotteena ryhtyä rajaloukkauksiin. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.
Ellen aivan väärin muista, pari miljardia löytyisi jo pelkästään sillä, että ansiosidonnainen työttömyys”vakuutus” siirrettäisiin valtion budjetista yksityiselle sektorille. Joka muuten pakottaisi vakuutusyhtiöt tekemään keynesiläistä säätöä (hyödyllistä tai ei), poliitikoilla kun on huono taipumus nousukaudella velkojen lyhentämisen sijaan leikata veroja, ja samalla poistaisi yhden merkittävimmistä suhdanneherkistä menoista valtion budjetista. Nykyään kun huonoina aikoina sekä valtion menot kasvavat että tulot pienenevät.
Mitä asepalvelukseen tulee, armeijan suorat kustannukset ovat hiluja verrattuna siihen todelliseen kustannukseen mikä syntyy siitä, että työura lyhenee asepalveluksen mittaisella ajalla.
Sitten olisi mielestäni korkea aika panostaa muihin kuin verotuksellisiin tulonlähteisiin. Parkki-ja ylinopeussakkojen tuotot pitäisi saada julkiseen kassaan, ja niitä parkkipirkkoja ja ylinopeustolppia pitää laittaa joka paikkaan missä sakkotulot kattavat kulut. Jos joku haluaa auton rekisterinumerokseen bling-bling, niin sen kun. Ensimmäiset 5 vuotta 25 000 euroa, jonka jälkeen huutokaupataan uudestaan. Radio- ja televisiokaistat pitäisi huutokaupata (jollei niin jo tehdä). Sveitsiläistyylinen moottoritiemaksu ei ole kovin kallis toteuttaa. Neuvoksien arvonimiä pitäisi alkaa markkinoimaan kunnolla ja ottaa niistä kunnon hinta. (Lisäksi vuotuinen verkostoitumistapahtuma johon pääsee vain sopivilla neuvostitteleillä). Tuskin nämä valtion luonnolliset monopolit tähän loppuvat.
Yhteisöverotusta kuitenkin kevennettiin taas, joten en osaa pitää perheyhtiöiden verotusta kovin suurena ongelmana. Sen sijaan olin pettynyt, ettei Eloranta ilmeisesti ottanut esille sitä, että niiden perheyhtiöiden ei kannata panostaa t&k:hon, koska se ei kasvata nettovarallisuutta (ja tätä kautta sitä ilman pääomaveroa nostettavissa olevaa osinkoa) vaan ennemmin sijoittaa ne rahat vaikka kiinteistöihin tai osakkeihin. Se on hölmöä ja sille pitäisi tehdä jotain.
Onko kielletty aktivoimasta t&k investointeja? Nyt niitä yritetään tukea sallimalla poistaminen heti, jolloin nettovarallisuus todellakaan ei kasva.
1) Kansallisia maataloustukia ja muita aluetukia pitää leikata voimakkaasti
2) Työurien pidentämisen sijaan niitä pitää pikemmin lisätä alentamalla työllistymiskynnystä.
Muuta ei ainakaan teoriassa tarvittaisi kestävyysvajeen peittoamiseksi.
Joidenkin kilometrikorvausten kanssa puuhastelu aiheuttaa liikaa (osin oikeutettua) raivoa ja sählinkiä säästöjen määrään nähden.
Ode:
Eikö tuo ole hyvin ristiriitainen vaatimus? Nyt molemmat on laskettu verottajan toimesta samoilla periaatteilla (pääomakustannukset, polttoaineen hinta ym). Olet siis vaatimassa laskelmien tekemistä toisaalta yli- ja toisaalta alimitoitetuiksi ideologisin perustein (koska autosaatana…)
Mistä rinnakkaistodellisuudesta työelämää tarkastelet? Ainakin yksityisellä sektorilla savustaminen alkaa jo 50 ikävuoden jälkeen. Valtion virkamiehet toki saavat pääsääntöisesti olla töissä 63 asti.
On vaikea ymmärtää, miksi auton käyttö on aivan eri hintainen asia, kun käyttää työnantajan autoa privaatiajoihin kuin jos käyttää priovaatiautoa työnantajan tarkoituksiin.
Jos käytretään perusteena marginaali ja keskimääristä hinnoittelua, tuntuisi luontevalta, että jos minä ostan itselleni auton provaattitarkoituksiin ja ajan tuhat kilometriä vuodessa työnantajan ajoja, oikea hinnoittelu olisi marginaalikustannus ja jos työnantaja maksaa minulle osan palkasta työsuhdeautona, jolla en aja metriäkään työnantajan ajoja, sitä pitäisi verottaa kokonaiskustannusten mukaan. Nyt tehdään kuitenkin toisin päin.
Koska työsuhdeautot ovat liisattuja, olisi yksinkertaista lisätä lasku palkkaani sellaisenaan, jolloin ei tulisi mitään selittelyä.
OS: ”On muutettava työelämän pelisääntöjä niin, että työnantajille on edullista pitää töissä vähän ikääntyneempääkin väkeä.”
Mikä se työnantajan syy on potkia ne ikääntyneet ulos? Onko tästä tutkimusta? Heikentynyt työteho? Lisääntyneet sairaspoissaolot? Muu, mikä?
Viherinssi, olen vähän sitä mieltä että mahdollinen tuloveron korotus kannattaisi tehdä yksinkertaisesti poistamalla erillisvähennykset. Tuo on tuloveron kiritys ja turha sitä on muuksi sanoa. Tulonhankkimisvähennyksen voisi pitää.
Syy on se että kaikki mitkä minulle tulee mieleen on vähän niin ja näin, ja tuo tuottaa sekavan verojärjestelmän joka jo itsessään generoi kustannuksia sekä hassuja kannustimia.
Esimerkiksi mainitsemi työmatkakulujen korvaus tavalla tai toisella, liikenteen tukemin ylipäänsä. Tuon puolesta voidaan sanoa että se tukee työllisyyttä, koska kannattaa lähteä pidemmältä töihin, eli pienentää kohtaanto-ongelmaaa. Ja vastaan voidaan sanoa että se tuottaa pidempiä työmatkoja joka on monella tapaa huono ja kallis asia, ja muuten pahentaa kohtaanto-ongelmaa asutuksen levitessä.
Asiassa on myös aluepoliittinen puoli, voidaan sanoa että työmatkojen subventoinnin ansiosta alueet joilla on vähemmän työpaikkoja pysyvät elinvoimaisempina. Mutta sitten taas toisaalta tuo myös subventoi työpaikkojen keskittymistä kauemmaksi, eli pois niiltä alueilta.
Kun noita puntaroi, niin minusta johtopäätös on että kyseiset tuet ovat tehottomia. Vaikka ei korottaisi veroja niin sen tuoton voisi siirtää yleiseen ansiotulovähennykseen, ja täten saisi luultavasti esimerkiksi suuremman työllisyyshyödyn. Jopa sekin olisi parempi että poistaisi vähennyksiä ja käyttäisi tuotot autoveron alentamiseen ja joukkoliikenteen subventointiin. Jos taas joudutaan korottamaan veroja, niin mieluummin tingitään noista kun korotetaan tuloveroa ihan yleisesti.
Se siinä vaan on että ihmiset ja yritykset ovat tehneet valintoja verotukien ohjaamana, ei ole kohtuullista poistaa niitä yön yli vaan ajaa alas siirtymäajalla. Sama koskee muitakin vähennyksiä, kuten asuntolainan korkomenojen vähennys.
Muuten asumisen tuista tulee mieleen: Pitäisikö siirtää seututasolla maksettaviksi? Kun siihen asumiseen hintaan ei KELA voi juuri vaikuttaa, mutta kunnat voivat.
Tehdään Suomesta virallisesti yksikielinen maa. Siinä samalla loppuu tietysti suomenkielisten pakollinen ruotsinopetus.
Säästöt ovat suuria, eikä niistä aiheudu todellista haittaa.
Oikeus poistaa T&K-kustannukset heti eikä esimerkiksi tasaerissä viidessä vuodessa, merkitsee sitä, että yrityksen tulos pienenee ensimmäisenä vuotena ja kasvaa seuraavina neljänä vuotena. Näin ollen yrityksen veronmaksu viivästyy. Eli verottaja rahoittaa yritystä nollakorolla.
Jos T&K-kustannukset aktivoidaan yrityksen taseeseen, niin kirjanpidon mukaan nettovarallisuus kasvaa, mutta käytännössä yrityksen arvo ei kasva. Päinvastoin vaihtoehto heti poistamisesta lisää yrityksen arvoa verottajan nollakorkorahoituksen edun verran.
Siinä syy, miksi yritykset haluaisivat poistaa heti T&K-kustannuksensa.
Sopeutustoimet voidaan ja pitää jaksottaa vuosille 2013, 2014 ja 2015. Joten ymmärtääkseni ei kaikkia toimenpiteitä tarvitse päättää nyt sitovasti.
Eli nyt voidaan päättää esimerkiksi vuoden 2013 sopeutustoimenpiteet 2 miljardia pitäen samalla kiinni hallitussopimukseen kirjatuista tavoitteista. Mutta on turha kuvitella, että 2 miljardia riittää koko vaalikaudeksi.
Ei tehdä, mutta lopetetaan silti pakkoruotsin opettaminen. Ruotsinkielisten oikeus saada virastoissa palvelua omalla äidinkielellään voidaan turvata tulkkien avulla. Tämä on paljon halvempi keino kuin ruotsin opettaminen kaikille suomalaisille.
Miljardin kehitysavusta voisi ilmeisesti säästää reippaasti ilman, että siitä seuraisi Suomelle kivuliaita vaikutuksia. Minusta tämä kohde ei saisi olla mikään pyhä lehmä aikana, jona elämme velaksi.
Miksi nykyään koko ajan paasataan työssäoloaikojen pidentämisestä aivan kuin se olisi ainut keino turvata suurten ikäluokkien eläkkeet? Mihin on unohtunut esim. työttömien työllistäminen? Työttömyyttä vähentämällä saataisiin lisää veronmaksajia ja työttömyys- ja sosiaalitukien määrä pienenisi. Vai onko työllistämisen suhteen jo luovutettu? Tuntuu, että nykytrendi on, että yhä harvemmalla on töitä, mutta heidän pitäisi sitten tehdä vähintään puolentoista työntekijän työt.
Pari säästökohdetta:
1. Etuusperäinen maahanmuutto
-Järkevä linja on epäilemättä maahanmuuttajienkin etu, turhat ja kestämättömät vetovoimatekijät tulisi saada minimiin. Jotain kehitystä tapahtunut, mutta edelleenkin empiirisesti huonosti sopeutuva populaatio kasvaa. Suomella ei ole varaa suureen alaluokkaan. Joidenkin mielestä on, mutta se tarkoittaisi tulonjakoon pohjautuvan yhteiskunnan vähittäistä romuttamista. Se olisi hyvin väärin Suomen heikko-onnisia kohtaan, myös syrjäytyneitä uussuomalaisia kohtaan.
-Erittäin tarkoin valikoidut ”oikeat” kiintiöpakolaiset (750kpl) hyväksyn, sopeutumisennusteeseen tulisi kiinnittää erityishuomio.
-Työperäinen maahanmuutto siunaus oikein toteutettuna, siinäkin tulee suorittaa sopeutumisennusteeseen pohjautuvaa valintaa, älykkäitä ja koulutettuja ihmisiä kannattaa päästää Suomeen. Tämä on ainoa järkevä tapa toteuttaa monikulttuurisuusideologiaa. On huolehdittava, että tulijoilla kompetenssia työmarkkinoilla suorittavien duunien väistymättä vähentyessä yhteiskunnan modernisoituessa. Kiina, Intia ja Venäjä potentiaalisia lähtömaita sopeutumisennusteensa mukaan. Lähi-Idästä ja Afrikasta lahjakkaat ja maltilliset tervetulleita.
2. Kehitysapu täysremonttiin, max 1175 miljoonaa leikkausvaraa.
-Kannatan tehokasta auttamista, sitä kehitysyhteistyömme ei ole edustanut 50 vuoteen. Iltalehdessä esitellyt Perussuomalaisten Hakkaraisen kehitysyhteistyösaavutukset lyövät laudalta luokallisen superpalkattuja kehitysapukonsultteja. Kulut yhteiskunnalle nolla euroa, hieman tuloja Suomeen ja perheitä nousi köyhyysloukusta Hondurasissa ja Nicaraguassa Hakkaraisen ammattitaitoisen ja kansankielisen opetuksen ansiosta. Hakkaraisen taloudellisen ja teknologisen yhteistyön malli tuottaa hyvän evoluutiota ja aitoa kestävää kehitystä. Win-Win-tilanne!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012022815261350_uu.shtml
Saksan ja Suomen tilanne sivarin suhteen on hyvin erilainen. Saksassa noin puolet asevelvollisista valitsee sivarin, Suomessa sivarikeskukselle päätyy noin 2000 nuorukaista (alle 10 % asevelvollisista). Tuon työvoiman menetys ei ole kovinkaan merkittävää sosiaali-, terveys- ja kulttuurialoille.
Toki sillä voi olla yksittäisissä paikoissa suurikin merkitys (esim. pienen kunnan terveyskeskus, jossa on erikoistumisvaiheessa oleva sivari-lääkäri), mutta toisaalta voidaan kysyä onko reilua, että koulutettu lääkäri tekee työtään muutaman sadan euron korvauksella.
Toisaalta voidaan pohtia olisiko muutaman kuukauden kansalaisvelvollisuus hyvä juttu koko ikäluokalle, niin miehille kuin naisillekin.
Periaatteessa joo. Mutta mitä oikeastaan lasketaan yritystukiin? Onko esimerkiksi alkavien yritysten tukeminen yritystukia? Onko T&K-toiminnan tukeminen yritystukea? Ovatko aluetuet yritystukia? Ovatko elinkeinotuet yritystukia? Lasketaanko FInpron palvelut yritystuiksi?
Joskus tukeminen voi olla ihan viisastakin. Suomessa on kovin huonosti yksityistä riskirahaa saatavilla verrattuna isoon maailmaan, jolloin tietyt yrityksen kuolemanlaaksoon liittyvät tuet ovat perusteltuja.
Jso ajaa työn vuoksi vuodessa 50 000 km, silloin arvostaa myös työsuhdeauton hintaa nostavia ominaisuuksia. jotka myös vaikuttavat työkykyyn ja työmatkojen turvallisuuteen.
Työstä aiheutuvien kulujen vähennysoikeus on ns luonnollinen vähennys, poliittisesti tehdyt lapsivähennykset ovat kovin eri asia.
Työsuhdeautoilun raskas verotus haittaisi työtä, jossa joudutaan matkustamaan paljon. Ehkä se ei ole se haluttu lopputulos.
Jonkinlainen ymmärrys lienee siinä, että vähemmän kuluttavien autojen suosiminen työmatkaliikenteessä ei ole aivan huono asia. Samalla nkyinen km-korvaus on niukasti ylikomepnsoiva, jos viitsii ajaa ikääntyneellä autolla.
kiinteistö-Kuningattaren työnantajaa lukuunottamatta ei kilometrikorvauksia ekenellekään huvikseen makseta, päinvastoin.
Siki tarvitaan kovemmat rangaistukset harmasta taloudesta, jossa palkkaa maksetaan kilomerikorvauksina ilman veroa. Säästöjen vuoksi ilmeisesti tuottoisa valvonta vähenee.
Tässäkin keskustelussa provokaatiomielessä unohtuu kaikenlainen empatia oikeaa liikkuvaa työtä tekeviä kohtaan. Matkatyö on rankkaa ja kuluttavaa tekijälleen.
Nyt puhutaan marginaali-ilmiöstä. Harva ajaa työsuhdeautolla firmasn ajoa 50 000 km. Yleensä silloin kannattaa ajaa omalla autolla. Saa verotonta etua 23 000 euroa, josta kuluihinb menee 10 000 euroa. Tavallisinta on, että firman toimihenkilöt saavat perheen käyttöön loma- ym hupim
Uutinen: Asevelvollisuudesta luovuttiin Saksassa viime vuonna.
Samalla loppui tietysti myös asioiden teettäminen sivarityövoimalla.
Jospahan katsottaisiin välillä mihin sitä rahaa menee, eikä vain himoittaisi uusia tuloja hinnalla millä hyvänsä.
Esimerkiksi ei ollut kovin lohdullista kuulla, että armeijan säästöt palavat jonkun tulostus tms. ulkoistuksen valehtelemalla voittaneen firman laariin. Tulostetaanko sitten jatkossa törkypostia ja laitetaan lähetti juoksemaan niitä vihulaiselle?
Kilpailuttamisen järjestelmällinen epäonnistuminen vienee jo satoja miljoonia yli budjetoinnin julkisista menoista. Miksi joku firma saa voittaa kilpailun, mutta sitten yllättäen on arvioinut kulunsa 200% pieleen. Sitten annetaankin sen yrittää vuodesta toiseen toimittaa siltä tilattua, mutta samalla suostutaan lypsettäväksi firman ilmoittamaksi ajaksi. Rehelliset yrittäjät häviävät kilpailut ja vähitellen häviävät rehelliset yrittäjät. Oli alana sitten ohjelmistot, rakennus tai ihan mikä vaan. Rotia!
Mikään tuki ei saa olla palkinto. Jokainen joka pysyy pystyssä ilman tukia ei niitä tarvitse, palkinnot sitten kisan voittaneille. Olisiko Suomen mäkihyppy tässä tilassa, jos sitä tuettaisiin nyt kun se tarpoo, eikä odotettaisi arvomitalia, jonka jälkeen pistetään tuet taas pyörimään, kun poliitikot haluavat nostaa itsensä voittajan rinnalle? Tätä mallia sopisi käyttää myös muualla kuin urheilussa.
Itse ottaisin todesta tämän mielenterveysongelman, joka raastaa koko yhteiskuntaa, enkä olisi koko aikaa vitsailemassa masennuslääkkeiden käytöstä ja sairauslomista. Muuttaisin yhteiskunnan tavoitteita saadakseni ihmiset terveeksi, mutta nyt kun mennään näin, niin oikeallakin on hyväksyttävä, ettei ihmiset kestä ilman apua. Tukia voisi kuitenkin poistaa ketään tappamatta niiltä, jotka nauttivat nyt niistä varallisuuden puolesta turhaan ja niitä tukia, jotka ovat menneet hintoihin, kuten monet asumiseen liittyvät.
Ja jos joku ihailee Viron mallia tai USA:n, niin toivottavasti se ei ole poliitikko, joka haluaa rakentaa kaikille yhteistä yhteiskuntaa. On kamalaa katsella, kun juostaan mallien perässä, jotka ovat epäonnistuneet, vaikka jokusella firmalla menisikin hyvin. Viro voi ulkoistaa työttömyytensä nyt Suomeen, mutta tämäkin tulee vetävän käteen. Surkeaa Suomelta, että Viron annetaan työntää kansalaisensa tänne tekemään laittomissa oloissa töitä. Suomi ja suomalaiset häviävät ja virolaiset joutuvat hyväksikäytön uhreiksi. Samalla kummankin yhteiskunnan sisäinen luottamus ja yhteishenki rapautuu. Rahat menevät rikollisille, jotka tulevat sitten näennäisen rehellisinä yrittäjinä uusille aloille. Eikö kukaan muuten ole käynyt EU-Tallinnan ja kylpyläkaupunkien ulkopuolella, kun Viron mallia pidetään onnistuneena? Ei varmaan, kun Kallion leipäjonokin pitää saada pois silmistä, niin miksi sitä sitten menisi katsomaan köyhyyttä ulkomaillakaan.
Kaupungistumisen vastustus on myös tärkeä tekijä, miksi työpaikkoja ei synny ja miksi Suomesta on tulossa monella tavalla WalMart-yhteiskunta. Jospa lähdettäisiin siitä, että perinteinen lähiö tarkoittaa kaupan keskittymistä ja toisaalta kaavoituksen hajanaisuus kauppataseen rappiolle ajavaa autoilua ja ihmisille kiireen täyttämää elämää, kun aika menee matkustukseen. Lopetettaisiin edes tämä vapaan yrittäjyyden mainostus, kun taustalla rakennetaan pienyrittäjyydelle esteitä ja tehdään yrittäjyydestä rengin hommaa.
WalMartilla tarkoitan sitä, että yhä useampi tappelee surkeiden työsopimusten ja huonojen palkkojen kanssa. Yksi juhlittu voittaja saa kunnian ja muut unohdetaan rapautuvaan yhteiskuntaan. Palkat ja töiden erilainen arvostus jakaa sitten yhteiskunnan erilaisin segregaatioin. Sitten ollaankin joko laastarointikierteessä tai sitten anarkian aste vaihtelee alueittain.
Konkreettisesti jättimarketit vievät mahdollisuuden elävään kaupunkiin, vapaaseen pienyrittäjyyteen ja vielä senkin, ettei asuntoyhtiöt pääse nauttimaan alakerran kivijalkayrittäjän maksamasta vuokrasta ja vastikkeet nousevat. Ei ulkomaisomisteinen ostoskeskus ole hyväksi myöskään Suomen taloudelle ja siellä sanelun alla oleminenkaan ole yrittäjyyttä. Ulkolaisten ostoskeskus kerää kaupat, tappaa ne muualta ja sitten rahat menevät britteihin tai muualla kauas. Pois esimerkiksi eläkkeistä. Ja turha tulla selittämään palvelun laadun merkityksestä, kun jättimarketin kauppias pystyy kilpailuttamaan fiksuimmatkin ideat nurin lähitienoilta. Tämä siksi, että joidenkin tomppelien mielestä on mielekästä kaavoittaa 10 000 ihmisen alueelle yksi ostoskeskus, johon tulee parin tahon omistamille kaupoille ja ravintoloille tilaa 30 000 ihmisen alueen tarpeisiin.
Ihmiset joko maatiloille, tehtaiden elättämiin pikkukaupunkeihin ja loput sitten suurkaupunkeihin, jotka rakennetaan niin, ettei tarvitse mennä kaupunkilomille katsomaan kaupunkia. Koska viimeksi on Helsinkiä rakennettu niin, että turistille olisi tullut lisää katsottavaa ja joka olisi saanut helsinkiläisetkin innostumaan? Krunikka ja Punavuori ovat hienoja, mutta Kallion ja toisaalla Tullinpuomin jälkeen ei ole enää rakennettu kaupunkia. Pieni turistirysäkeskusta on väärää ajattelua, jos halutaan turistit tulemaan uudestaan ja toisaalta kaupunkilaiset olemaan ylpeitä omasta kaupungistaan. Nykyiset jugendlinnathan ovat monesti entisiä työläisasuntoja, mutta mitä rakennetaankaan nykyisin työläisille pitkin entisiä metsiä? Ettei vain haluttaisi sakkia pois herrasväen silmistä?
Keinotekoinen rahan pumppaaminen sinne mistä nuoret ovat lähteneet tulee lopettaa, jos pikkukunnalla ei näytä olevan mahdollisuuksia. Biotalouskin on koneellista toimintaa, joten ihan kaikkea ei voi perustella risupakettien vaatimilla työntekijämäärillä. Koneet kun korvaavat ihmiset siellä, missä ihminen tekee työtä kuin kone. Vai miten se menikään. Missä muualla, kuin hoitoalalla, näin ei muuten tapahtuisi ja synnyttäisi työvoimapulaa?
”Miten meillä suhdannepolitiikka on kääntynyt poliitikkojen käsissä myötäsykliseksi?”
No minkähänlainen kohu olisi noussut jos kesken kovimman talouden nousun olisi esitetty budjetti jossa:
1) veroja kiristetään
2) valtion budjettia leikataan niin että siitä saadaan reilusti ylijäämäinen
3) sosiaalietuuksia, työllistämistukia aikuiskoulutuspaikkoja yms suhdanteita pehmentäviä järjestelyjä leikataan
Vasemmistolaidan ”kuinka te kehtaatte leikata köyhiltä kun suomi on rikkaampi kuin koskaan” jyräisi tällaisen budjetin historiaan nopeammin kuin kukaan ehtii selittää mitä Keynesiläisyys on ja miksi nimenomaan vasemmiston pitäisi sitä kannattaa. Oikeiston reaktiota veronkorotukseenkaan ei tarvitse myöskään arvata.
Kun vastasyklisyyttä ei voida poliittisesti ajaa noususuhdanteissa, on älyllisesti epärehellistä kaivaa Keynes esiin aina laskusuhdanteen tullessa. Niin kuitenkin tehdään. Yhtäkkiä SDP, vasemmistoliitto ja Soininvaaran blogi julistavatkin velanoton autuutta. Oikeisto ei laskusuhdanteessakaan kaipaa lisää veroja, joten siksi suomen oikeisto ja vasemmisto ovat jälleen sopineet että otamme velkaa tänäkin vuonna 8 miljardin edestä.
Lapsenlapset saavat sitten joskus maksaa.
Itseäni ihmetyttää miksi hallitus kohdistaa leikkaukset kliseen omaisesti yhteiskuntamme heikoimpiin; lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin. Toisaalta tehotonta maailmanparannussektoria paisutetaan toisella kädellä ja on sallittu mm. turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö globaalin vastuun nimissä.
Leikkaus kehitysapuun ei syöksisi muiden leikkausten tavoin Suomea lamaan, päinvastoin sillä raha siirtyisi kokonaisuudessaan kotimaan kiertoon/hidastaisi velkaantumista. Vastikkeeton tulonsiirto kansantalouden ulkopuolelle on myrkkyä kansantaloudelle vanhan sanonnan mukaan.
Eräs suuri vihervasemmistolaisoikeistolainen sanomalehti ei julkaise helposti kehitysapua kritisoivia kommenttejani nettipalvelussaan, vaikka siteeraan vihervasemmistolaisia lähteitä, näkemykseni perustuvat faktoihin ja niissä ei ole mitään laitonta. Ode on mukava julkaistessaan erilaisia mielipiteitä, ilman moralisointia tai kohtuutonta sensuuria. Omaa kansaa ei sovi unohtaa.
Toisella nettisaitilla joku sanoi, että omalla alallaan tekee vain kestä työtä, talvet ollaan hyvällä ansiosidonnaisella. Mitenhän tuon maksaminen toteutetaan? Ei kai vain yhteisestä hyvästä?
Zack, Sinäkin maksat. Työnangtajasi maksaa vielä enemmän.
Työkkärin pitäisi tarjota työtä automaattisestin.
Näin toki voidaan sanoa – jos on taloustieteilijä. Ilmeisesti kansantalouden kirjanpidossa ne jostakin syystä luetaan julkiseen sektoriin, vaikka ovatkin yksityisluontoisia maksuja ja yksityiset eläkevakuuttajat myös maksavat eläkkeet.
Kerropa nyt vielä, miten valtiontalouden säästöt vaikuttavat tähän.
Raimo K
Jos maksu on pakollinen eikä siitä pääse eroon sillä perustella, ettei tarvitse eläketurvaa, se on vero.
Osmo: Montako euroa valtion verotulot kasvavat, jos verotonta kilometrikorvausta lasketaan?
Toisaalta mihin on unohtunut asuntolainan korkovähennysoikeuden poisto? Tästä oli puhetta ennen eduskuntavaaleja. Pikku viilaus ei ole riittävää, sillä muistaakseni sinunkin näkemyksen mukaan vähennys on mennyt kokonaan asuntojen hintoihin.
Samalla voisi poistaa myös muita vähennyksiä. Sailas tai joku muu virkamies laskeskeli näitä viime talvena.
Valtion verotulot kasvavat vähuintää 24,5 prosenttiaq (raha jää yritykseen) mutta todennäkisesti enemmän (veroton etu kompensoidaan palkassa)
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta kannattaa kysyä kokoomukselta.
Toki sinne kauaskin voidaan helposti kuljettaa se kouluttaja, jos vaan on yhtään väestöpohjaa. Ja sitä väkeä voidaan varmaan kuskata päiväksi 50km päähän varmaan suunnilleen yhtä halvalla kuin viikoksi 500km päähän.
Tokihan ideassani on vielä kehitettävää, mutta itsekään en usko että alle puolessa vuodessa saadaan tietokoneella koko ikänsä sisällä sotineista alokkaista sotilaita. Fyysistä kuntoa ym. ei voi niin nopeasti kasvattaa. Mutta miksi niitä ihmisiä pitää kuntoiluttaa kasarmeilla, kun voisivat kuntoilla kotonaankin. En ymmärrä miksei sitä palveluksen muotoa voi muuttaa muuten kuin lyhentämällä tai pidentämällä.
Mielestäni tätä ei taas voi hoitaa muuten, kun nostamalla keskiluokan verotusta ja arvonlisäveroa. Itse perkaisin oikein tiuhalla kammalla valtion kynänpyörittäjät ja myös kuntien.
En täällä kenenkään huomannut tähän puuttuvan. No armeijasta lähtee porukkaa, se lieneekin turhinta väkeä ja tietysti vihreille hieno juttu. Voisiko OS tai joku muu kertoa valtion palkollisten määrän/asukas suhteessa muihin EU-maihin.
Olen kökkö tätä nettiä käyttämään.
Ei kai tästä sopasta selvitä vain armeijan juttuja karsimalla? Tulee mieleen talvisota, jolloin sotilas sai kokardin ja kiväärin, eihän meillä pitänyt olla mitään uhkaa mistään silloinkaan.
Poliisivoimien kuristaminen on mielestäni aivan syvältä. Ketkä valtaapitävät tätä kannattavat?
Voisivatko politiikot selvittää, mitä osaa valtion hommista kansalaisten mielestä voi supistaa ja mitä ei?
MIVa
Voin vakuuttaa, että Suomessa valtion palveluksessa on paljon vähemmän väkeä kuin useimmissa muissa vastaavissa maissa. Nämä ovat vähän samanlaisia lukuja kuin miksi Kurikssa on kunnan palveluksessa suhteessa vähemmän väkeä kuin Helsingissä.
Valtio ei vastaa Suomessa terveydenhuolossa, eikä Kurikassa ole ratikankuoljettajia eikä ketään töissä satamassa.
Älä usko tulistoihin!
Mikään toimenpide ei tule muuta kuin lykkäämään vääjäämätöntä. Vika ei ole valtioiden taloudenpidossa, vaan talousjärjestelmässä itsessään.
Asevelvollisuushan on vähän kuin oppivelvollisuus. Joku kutsuu niitä velvollisuuksiksi, mutta oikeastaan ne ovat oikeuksia. Kaiken kokeminen ikäväksi velvollisuudeksi kuvaa hyvin minäkeskeistä aikaamme.
Palkka-armeijan ainoa funktio Suomessa olisi sisäinen kurinpito, sillä ulkoista vihollista sillä ei kyetä juuri edes viivyttämään. Pelkän palkka-armeijan kanssa ei ole kunnon sotaa käyty missään. Vaikeaa nähdä palkka-armeijapuheissa muuta kuin yksi tarkoitusperä, sillä ulkoista vihollista varten olevaan joukkoon meillä ei ole edes varaa.
Vapaaehtoinen armeija taas tarkoittaa sitä, että väkivallankäyttöopetusta saavat vain ne, jotka sitä eniten haluavat. Ei kuulosta hyvältä sekään. Ja tuollakin periaattella reservi jäisi onnettoman pieneksi.
Globaalin sodanuhan kohdatessa potentiaalinen vihollinen pystyy keskittämään Suomea vastaan noin miljoona miestä. Uusimmasta lentokalustostaan se ei tuossa tilanteessa voi kovin suurta osaa uhrata melko merkityksettömälle rintamalle Suomea vastaan.
Puolen miljoonan reservi ja kohtuullinen ilmapuolustus pystyy pitämään tuon uhan poissa. Nykyinen 330000 miehen reservikin sen tekee, mutta kaavailtu 250000 miestä on liian vähän, puhumattakaan 130000 miehen kansalliskaartista.
Maan haltuunottoon tarvitaan edelleenkin hyökkääjän nelinkertainen ylivoima. Tuo strateginen perustotuus ei ole hävinnyt mihinkään. Maavoimien heikkoutta voidaan tietysti kompensoida älyttömän vahvoilla ilmavoimilla, mutta sitten puolustusbudjetiksi pitääkin laittaa ihan jotain muuta kuin nykyinen kengännauhabudjetti.
Minusta vähän tuntuu, että tässä luotetaan nyt tuuriin ja toivotaan, ettei hyökkäystä koskaan tule. Miksi siinä tapauksessa pitää leikkiä näennäisarmeijalla? Eikö rohkeus riitä sanomaan, että luovutaan koko armeijasta?
Haluaisin näiltä luopujilta kuitenkin kysyä, että onko teillä omistamassanne kodissa palovakuutus? On nimittäin paljon pienempi riski kohdata elämänsä aikana kotinsa tulipalo, kuin että Suomi joutuisi hyökkäysuhan alaiseksi jonkun globaalin sattumuksen tähden. Mitä heikompi armeija, sen mieluummin vihollinen myöskin ryhtyy tuumasta toimeen. ”Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan”.
Faulkland
Vähän off-topic, mutta tällaisen kiukunpurkauksen sain työttömäksi joutuneelta opiskelutoveriltani pohjoisesta. Kuulostaako hauskalta?
”Lisäksi pitäisi asioida TE-toimiston kanssa, kun ensinnäkään yhteyttä ei saa, lisäksi matkapuhelinoperaattorien on annettu laskuttaa maltaita puheluista 020-, 010-alkuisiin numeroihin. Kukahan siihen puuttuisi? On huisi kuilu saada yhteys päättäjiin, lakien laatijoihin ja tulkitsijoihin. Hullua touhua. Mietin vain niitä virkamiehiä, jotka tuskastuvat soittoihin ja sanovat, että ottakaa nyt yhteyttä oman alueenne TE-toimistoon… Sanoin vain, että se tarkoittaa samaa kuin jättää työttömät oman onnensa nojaan. Täällä on joku kehittämispäivä, jonne pyydetään osallistujia eri virastojen edustajista. Ei sanallakaan mainita työttömiä, työttömien edustajia työllistämiskeskusteluihin ei kaivata… Olen siis täynnä pyhää vihaa näitä viranomaisia kohtaan, ja samaan kastiin viranomaisten kanssa menee Soininvaara-blogikin. On tietenkin mukava keskustella ja laskea, mutta sittenkin… mitä iloa oli kansalaispalkkakeskustelusta. Pitikö vaihtaa suuntaa kun olisi pitänyt saada aikaan tuloksia? Menikö luottamus ihmisiin ja jos niin kävi, niin mihin syntyi luottamus?
Mölymakasiinista”
Nämä maksut vielä kerää vain operattori. Ehkä asialel voisi tehdä jotakin.
Käppyrä:
Arvaan: siksi että yhteiskuntamme vahvoja ei tueta. Siksi vahvojen tuesta ei voi leikata, mutta vahvoja voi verottaa enemmän.
Tarkoitat varmaan punaisen nuolen osoittamaa ohuenohutta puroatässä kuvassa? (zoomaa lähemmäs tarpeen mukaan)
Tässä puhutaan aina rahasta, joka on pois valtion budjetista. Yksilön tulot eivät sitä ole. Aika on kaikille samaa, joten se on hyvin tasa-arvoinen tapa hoitaa asia. Tasa-arvoisissa vaihtoehdoissa tuota ”tulonsiirtoa” valtiolta entiselle asevelvolliselle eli budjettireikää paikkaamaan pitäisi laskea hyvin jyrkän progression kaikkiin tuloihin kohdistuva vero.
Lisäksi intissä myös monet oppivat asioita ja taitoja, joista on hyötyä vaikkapa työelämässä ja jotka parantavat ammattitaitoa ja työn tuottavuutta. Näitä oppivat myös he, jotka sitä eivät suostu tunnustamaan.
Ei, mutta sodassa ollaan 24/7 armeijan majoituksessa ja käskyrakenteessa. Intissä harjoitellaan myös sitä.
Jos et tiedä mitä varten armeijassa on sulkeisharjoituksia, niin se pitkälti invalidoi koko mielipiteesi.
Kyllä siinä haetaan myös sitä oikeata asennoitumista ihan kaikille. Sitä ei saada millään kirjekursseilla tai rippileireillä vaan paikalla pitää olla ja riittävän kauan yhtäjaksoisesti.
Minua kovasti ihmetyttää, miksi tätä ei tehdä.
Kyllä. Varaa on korottaa ainakin suurituloisilta, joilta se raha ei ole suoraan pois elämisestä.
Ylimpien tulojen, jotka lienevät pääomatuloja, korotuksella lievennetään epätasa-arvo-ongelmaa.
Itse intissä olleena en kyllä pysty allekirjoittamaan väitettä, että siellä oppisi jotain niin hyödyllistä, että käytetty aika oikeuttaisi sen. Lähinnä oppii kiroilemaan ja lusmuilemaan. Jos syyllistyy rikokseen olla luotettava ja tunnollinen saa ilman valitusoikeutta puoli vuotta ehdotonta. Tälle rangaistukselle on armeijan tapaan kolmikirjaiminen lyhennys (AUK). Koska siitä ei armahdeta rangaistuksen puolivälissä, se vastaa käytännössä vuotta ehdotonta. Aika iso rikos pitää siviilipuolella tehdä, että saisi yhtä suuren kakun.
Jokainen inttiin joutunut tämän osaa. Vastaa siis palikkatestissä väärin ja tule pari kertaa jurrissa kasarmille ja keuhkoa vähän niin pääset kuudella kuukaudella. Näinkö koulutetaan työssö osavia?
No, sehän peritään palkasta – ja jos ei ole palkkaa, ei ole maksuakaan. Mutta ei se mitään, olkoon sitten vero.
Mutta toinen pointsi, tärkeämpi, johon et vastannut: miten valtiontalouden säästöt vaikuttavat eläketurvaan?
Otapa nyt valtion keltainen budjettikirja käteen, ja kerro minkä menokohdan säästö vaikuttaa esim. kuuluisan eläkefirma Ilmarisen kykyyn suoriutua vastuistaan?
Onko se esim. juuri tämä puhuttu puolustushallinnon pääluokka vai kenties koulutus tai tutkimus? Vai…
Se menee niin päin, että jos Ilmarinen nostaa eläkemaksuja. valtion verotulot pienenevät, koska eläkemaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen. Kansantaloudellisesti se menee niin, että eläkemaksu syö veronkorotusvaraa, koska verotuksen haitat korostuvat myös marginaalisesti, jos verotasot ovat korkerat. Jos ei usko, voi miettiä, miten asiat olisivat, jos eläkemaksut olisivat 90 prosenttia palkasta.
Kaikkein tärkeintä olisi saada ihmiset sieltä kortistosta töihin. Monissa tapauksissa työnteko ei kuitenkaan yleensä kannata nykysysteemissä.
Työllistämisen kustannuksia tulisi laskea ja kannustinloukut tulisi hävittää:
– Puolitetaan yleinen asumistuki
– puolitetaan ansiosidonnaisen kuukaudet
– lasketaan työttömyysturva opintotuen tasolle, mutta sallitaan vastaavasti myös työttömille osa-aikatöiden tekeminen tulorajalla, tai opiskelu.
Askel kohti perustuloa.
Olen tpyyluoman kanssa samaa mieltä siitä, että jos tuloveroja kiristetään, niin tehdään se verovähennyksiä karsimalla. Oikeastaan kaikki vähennykset ja myös alennetut arvonlisäverokannat pitäisi ensin poistaa ja harkita sitten tarkkaan, onko joku vähennys välttämätön.
Kaikilla vähennyksillä on varmaan alunperin ollut joku hyvä tarkoitus, mutta kun kaikkea tuetaan vähennyksillä, niin lopputulos on se, että mitään ei oikeastaan tueta vaan raha vaan menee taskusta toiseen.
Työmatkakulujen vähennys lisää työnteon kannusteita, mutta samalla se kannustaa asumaan kauempana työpaikasta. Jos palkka on edes kohtuullinen, kukaan ei valitse työttömyyttä työnteon sijaan, vaikka vähennystä ei olisikaan. Matalapalkka-aloilla vähennys voi olla se ratkaiseva tekijä, mutta parempi olisi lisätä ihan yleisesti työnteon kannattavuutta pienelläkin palkalla ja lisätä työvoiman liikkuvuutta laittamalla vuokra-asuminen samalle viivalle omistusasumisen kanssa.
Arvonlisäveron kohdalla taas nimenomaan välttämättömyyshyödykkeitä tulisi verottaa, koska niitä veroja on vaikea välttää, vaikka tekisi työn pimeästi. Kohonneet lääke- ja ruokakustannukset voidaan sitten kompensoida kaikista pienituloisimmille suuremmilla tulonsiirroilla ja esim. lääkkeiden maksukatolla.
Hämmentävää, ellei erittäin hämmentävää, seurata tilannetta Suomessa. Täällä reagointi ja lyhytnäköisyys sitä tasoa ettei voi kuin toivoa että Ruotsin oikeistohallitus kaappaisi täällä vallan muutamaksi vuodeksi. (Paljonkohan veloittaisivat?)
Hinta/- laatusuhteeltaan maailman halvinta ja helpointa konsultointia olisi siis napata Ruotsin hallitusohjelmat ja päätökset viime vuosilta -osin pidemmältä aikaa, jo Demarivallan ajalta- opiksi ja alkaa määrätietoinen kurssinkääntö.
Siellä tehdyt ihmeet tosin sitä luokkaa että taitaa kyllä jäädä täällä haaveeksi. -Ajatusharjoitukseksi yhdestä monista siellä toteutuneista reformista voi vaikka ottaa tempun: ay- liikkeeltä verovähennysoikeus pois ja silti ei ollenkaan laittomia lakkoja, vientisektorin palkka- ankkuri pitää erittäin hyvin, työttömyysturvan porrastus ja yleinen kiristäminen, ilmoitusasiana eläkeiän nosto jne. jne.
Välillä käy kateeksi, myönnän, miten naapuri on tajunnut asiansa ja sosiaalivaltionsa hoitaa. Vähillä leikkauksilla on siellä päästy kun on lyöty kaikki paukut talouden terveyteen ja vahvaan kasvuun.
mr,hoitsu
Jäikö huomaamatta, että kaappasimme Juhana Vartiaisen Ruotsista Suomeen?
Nuorten miesten työpanoksen tuhlaaminen näkyy kaikkein räikeimpänä kun juttelee tyypeille korkeakoulun käytävillä. Opiskelijoiden joukossa on poikkeuksellisen paljon sivarin käyneitä, ja jutut siitä missä kukakin on palvellut ovat aika hilpeitä. Kansakunnan lahjakkainta porukkaa pistetään vuodeksi tekemään ”töitä”, jollaisia normaalisti tarjotaan lähinnä työmarkkinatuella työllistetyille ja syrjäytymisvaarassa oleville.
Pikkuveljeni sai juuri sivarinsa suoritettua loppuun. Hän istui paikallisen nuorisotilan tuolilla ja auttoi tarvittaessa asiakkaita käynnistämään Windows-käyttöjärjestelmän ja Firefox-verkkoselaimen. Joskus hän myi suklaapatukan.
Mistä niitä työuria pitikään pidentää, alusta, keskeltä ja lopusta? Kyllä tähän hölmöläisten hommaan pitäisi jokin järkevämpi ratkaisu saada. Asevelvollisuuden kustannusten laskeminen huomioimatta vaihtoehtoiskustannuksia millään tavalla on niin pöhköä että en oikein tiedä miten päin olisi kun joku sellaista aina välillä esittää.
Minun tuttavapiirissäni on nuoria kavereita, jotka olisivat muuten mielellään menneet sivariin, mutta halusivat päästä helpommalla ja palvelivat 6kk jossain kasarmilla. Yksi heistä ilmoitti, että mikäli hänelle yrittään tarjota mitään yli 6kk kestävää palvelusmuotoa, hän vaihtaa sivariin samana päivänä.
Jaksamista vaan pojallesi, varmasti tuokin syö miestä.
Tutkimusinvestointeja ei varovaisuuden periaatteen mukaan saa ollenkaan aktivoida, tuotekehitysmenoja puolestaan saa, ainakin jossain määrin.
Kärjistetty esimerkki siitä mitä tarkoitan:
A) Yritys käyttää 100000 euroa t&k:hon ja kirjaa ne välittömästi kuluiksi. Veroetu 24500 euroa.
B) Yritys ostaa 100000 eurolla asunnon. Veroetu 9000 vuodessa.
Kaikilla järjellisillä diskonttokoroilla B-vaihtoehto on verotuksellisesti kannattavampi. Näin verotus vääristää yrittäjän kannustimia. (Välimuoto näistä kahdesta on koneinvestoinnit, jotka poistetaan nopeasti ja edelleen siis häviävät sille asunnolle tmv.)
Edellisestä unohtui yksi oleellinen tulonlähde valtiolle lisää. Aletaan myymään ydinjätteen loppusijoituspalvelua. Häviää kestävyysvajeet aika nopeasti.
On huvittavaa, miten samanlaisia kaikkien pakkokauppiaiden retoriset keinot aina ovat riippumatta siitä, mitä pakkoa ihmisille markkinoidaan. Pakkoarmeijalaiset, pakkoruotsittajat, pakkoylioppilaskuntalaiset, aina samat jutut kaikilla.
Äänioikeutettu ja oikeustoimikelpoinen ihminen aina infantilisoidaan vertaamalla häntä vajaavaltaiseen lapseen, jonka etua ajatellen yleisesti hyväksytty ja 15-vuotiaana päättyvä oppivelvollisuus on asetettu. Täysi-ikäisen ihmisen näkemys häntä itseään koskevista asioista trivialisoidaan esittämällä, että oikeastaan hän on liian hölmö ymmärtääkseen omaa parastaan ja sitä myötä velvollisuuksien ja oikeuksien eroa.
Valtion tarjoama aseellinen suoja kansalaisille on kyllä kiistattomasti valtion järjestämä oikeus. Silti tavalla jolla tuo oikeus mahdollistetaan ei ole mitään tekemistä oikeuden kanssa, vaan se on kyllä ihan puhdasta pakkotyötä. Tämä ei retorisilla tempuilla miksikään muutu.
Esimerkiksi poliisit valitaan tässä maassa vapaaehtoisuuden perusteella. Mielestäni nämä valtion väkivaltamonopolin edustajat ovat silti keskimäärin aivan kelpo väkeä.
Oho – mihin ne tähän asti ovat menneet? Poliisin taskuihin, vai?
Käytännössä tällaista valintaa ei voi tehdä. 50 tkm/a on ihan tyypillinen ajomäärä myyntityötä tekevälle PK-seudun ulkopuolella. Kaikissa tuntemissani yrityksissä silloin nimenomaan käytetään työsuhdeautoa. Työnantajat edellyttävät autoa talon puolesta, koska km-korvaukset tulisivat paljon kalliimmiksi. Jotku käyttävätkin firman autosta sanontaa työsuhdehaitta.
Eikö sitä voitaisi myöntää, että Suomessa on aivan liian suuri julkinen sektori. Meillä ei ole liikaa tekeviä käsiä, eli poliiseja, hoitajia tai opettajia, mutta meillä on liikaa hallintoa. Too much government, sanoisi amerikkalainen. Liikaa kaikenlaisia erityistarkastajia, hallintojohtajia ja muita keskikymppejä. Tämä porukka pitäisi saada potkittua pois ja pikaisesti. Näin ei kuitenkaan ole tehty, vaan päinvastoin on toteutettu hölmöläisten hommaa muistuttavaa alueellistamista, jossa työpaikat siirretään jonnekin periferiaan, mutta ketään ei irtisanota. Sama määrä porukkaa palkataan lisää syrjäseuduille, vanhat jäävät palkkalistoille kaupunkiin, mutta kukaan ei tiedä mitä he tekevät. Lopputulos kaikesta vaivasta on vain valtava tehokkuustappio, entisten kiinteistöjen tyhjäkäyttö, uusien kiinteistöjen rakentamiskustannukset ja lisääntyneet matkakulut.
Ihan samaa typeryyttä ollaan jatkettu kuntaliitoksissa, kun vanha porukka saa jäädä töihin ainakin viideksi vuodeksi eikä mitään synergiahyötyjä realisoida pienentämällä organisaatiota.
Julkisen sektorin palkat maksetaan yksityisen sektorin tuotoksesta. Eikö pitäisi olla selvää, että julkisen sektorin tulee olla mahdollisimman pieni ja yksityisen mahdollisimman suuri?
”Tämä oli taas niitä Liian Vanhan tilastotietoja.
Vuonna 2010 suurtyi eläkkeelle 70566 suomessa asuvaa, joista vanhuuseläkkeelle 42192 henkeä eli noin 60 %”
Tuohan ei kerro mikä heidän työmarkkinatilansa oli ennen vanhuuseläkkeelle siitymistä
Kysyin ETK:sta tiedetäänkökuinkamoni siirtyy vanhuuseläkkeelle työelämästä. Asiaa ei ole kuulemma selvitetty.
Jotain voi päätellä 60-63-vuotiaiden työllisyysasteesta, joka oli 42 % eli tösiiä noista ikäluokista oli tuo 42 %,muut olivat työttömänä,työkyvyttömyyseläkkeellä , sairalomalla, työelämän ulkopuolella
Kun viiemisinäkin vuosina kokemukseni mukaan ihmisä potkitaan pihalle niin työelämästä eläköityvien osuus on pienempi kuin 42 % eli arvioin,että n 30 %.
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen ei kerro edeltävää tilaa työelämässä
Pistä parempi luku pöytään ??
Onhan se laskettaviussa toisinkin päin. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi alle 30 000 henkeä ikäluokista, joiden koko on liksi satatuhatta.
Ilman painetta ei synny mitään päätöksiä, mutta eivät nämä työmarkkinaneuvotteluhenkiset siirretyt hallitusneuvottelut näytä oikein tolkullisilta ulospäin. Vihreätkin saavat edistettyä omia teemojaan kun kompromissia leivotaan.
Ne, joilla ei ole edustusta neuvotteluissa jäävät maksupuolelle, se on eturyhmädemokratian henki. Puolustusvoimien säästöistä pystyy lukemaan missä ministerien ”koti”paikat on/ei ole. Kun valtioneuvosto ei kykene ratkaisuihin siirretään säästötaakkaa kunnille. Kuitenkaan kuntien velvoitteita ei karsita. Yllytetään kuntaliitoksiin, mutta kuntahenkilöstöllä pidetään irtisanomissuoja. Työssäolovuosien kasvattamisesta pitäisi sopia, mutta osa hallituksesta ei suostu edes puhumaan eläkeiästä.
Terveydenhuollossa pyörii suurimmat rahat, mutta kuntauudistushanke tuntuu ryssivän siinä muhivat järkeistysmahdollisuudet. Pienten paikkakuntien talkoohenki saadaan henkitoreisiin. Hukka meidät perii, jos ei juuriltaanrevittyjen ihmisten urbaanikeskitysleireihin synny vapaaehtoista auttamishenkeä ja kaikki opitaan saamaan valmiina ja normienmukaisena yhteiskunnalta ilman mitään velvoitetta vastavuoroisuuteen omasta ympäristöstään tai läheisistään.
Ei pysty. On monta helsinkiläistä ministeriä, eikä silti saatu Santahaminaa vapautetuksi hyötykäyttöön.
Mainio kirjoitus jälleen Soininvaaralta. Järkipuhetta. Toivottavasti tätä blogia luetaan myös muiden hallituspuolueiden piirissä.
Kummallista, että kukaan ei koskaan kiinnitä huomiota työsuhdeautojen turvallisuuteen. Emme me myyntimiehet pelkästä ajamisen ilosta kiertele tätä Suomen maata 50-70 tkm vuodessa. Ei ole aivan sama asia, että minkälaisella autolla kolari ajetaan.
On selvää, että vihreät ovat meitä vastaan. Ovat aina olleet. Myyntityö kuitenkin vaikuttaa talouskasvuun ja siten poliitikkojen käytettävissä oleviin pelimerkkeihin. Ja vihreistä tulee vielä mieleen, että jos Helsingistä muualle maahan tapahtuvaa myyntiä haitataan, niin mitenkähän hyvä asia se on Helsingille, jossa monen firman myyntikonttori sijaitsee…
Myyhntimiesten työsuhdeautot ovat ihan eri asia. Ongelma on palkanlisä niille toimihenkilöille, joille se on hankittu vain yksityisajoa varten.
Osmolla ja muillakin poliitikoilla unohtuu,että olennaista ei ole huoltosuhteen kannalta eläköitymisikä vaan todellinen työelämän jättöikä.
Eläkeiällä on merkitystä EK:lle ja yrityksille, sillä maksurasitus määräytyy eläkkelläolovuosien mukaan .
Mutta poliitikot ovatkin rahoittajansa eli EK:n asialla , joten heitä ei kiinnosta todellinen työelämän jättöikä.
Esim minä jätin työelämän jo 58-vuotiaana mutta siirryn vanhuuseläkkeelle 65-vuotiaana.
Tilastojen kannalta ilahduttava, mutta huoltosuhteen näkökulmasta katastrofi.
Mistä Liian vanha oikein ammentaa nuo järjettömät väitteensä? Kun päättäjät katsovat näitä lukuja, he tutkivat työllisyysastetta ikäluokittan ja vielä jaettuna miehiin ja naisiin.
Niinhän sitä kuvittelisi, mutta täyttä tuubaa ukko lateli, kun väitti tarpeet 5 jaardin leikkauksille oleva ”pelkkää matematiikkaa”, jos hallitusohjelmaa noudatetaan ja vielä perään täysin pokkana ”kerron vain faktat”. Kun Suomessa on nyt näköjään muotia vaatia anteeksipyyntöä, niin vaadin että Sailas pyytää anteeksi matemaatikoilta, kun väittää VM:n ennusteita joksikin matemaattisiksi faktoiksi. Sailaksen laskelmat kun perustuvat tietysti täysin VM:n ennusteisiin tulevasta talouskehityksestä, joten väite pitäisi paikkaansa, jos VM:llä olisi jokin kristallipallo, joka kertoisi tulevaisuuden 100% tarkkuudella. Jokainen täysjärkinen kuitenkin tietää, että näin ei ole vaan varsinkin nykyisessä taloustilanteessa ennustusvirheet jo muutaman vuoden päähän tuppaa olemaan massiivisia. Sailas tietysti tietää tämän, mutta kun koko ulostulon tarkoituksena oli pelotella poliitikot ruotuun, niin eihän tuota voi kertoa. Vähemmän yllättäen Kokoomus myy nyt tuota samaa 5 jaardin leikkauksia matemaattisena faktana.
Lapsikin tietää, että jalkaväki ryhmittyy suljettuun muotoon vain yhtä tarkoitusta varten, torjuakseen ratsuväen hyökkäyksen. (Othismos ja svinhufvud jalkaväen taktiikkana vanheni ratsuväen kehittyessä siinä 2000-1000 vuotta sitten.)
Puolan armeijassa on tiettävästi ollut husaareja vielä 80 vuotta sitten eikä sitä koskaan tiedä vaikka puolalaiset tekisivät maihinnousun Hangon lähelle.
Ei tämän nyt enää pitänyt kenellekään olla uutinen:
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2011/06/21/yksityinen-pysakoinninvalvonta-saa-jatkua/20118731/12
Juhilukselle:
Olen tavannut saman selityksen eri muodoissa lukemattomia kertoja. Valitettavasti päättelystäsi seuraa, ettei mikään ole varmaa, elämä on pelkkää sattumaa ja mihinkään ei voi luottaa. Tämä keskustelu ei ole uusi, vaan yli 2000 vuotta vanha ja voit tutustua siihen lukemalla filosofian klassikoita.
Jotta politiikka tai mikä tahansa asia elämässä toimisi, tarvitsemme lähtökohtia, joista voimme päätellä jotain. Molemmat voivat olla vääriä tai puutteellisia, mutta tämä rakenne on välttämätön rationaaliselle elämälle.
Meidän on valitettavasti pakko uskoa, että VM:n arviot ovat mahdollisimman oikeita, jotta pystymme jotain päättämään. Ilman premissejä ei päättely ole mahdollista ellei sitten usko vaikka nopan heittoon. Hallitusohjelman pitäisi olla se toinen kulmakivi, jota noudatetaan. Jälleen kerran, muuten politiikka ei toimisi, jos kukaan ei usko yhteiseen lähtökohtaan ja ei ole minkäänlaista yhteistä kehystä, miten sen perusteella tulisi toimia. Jos hallitusohjelma ei miellytä, voi hallituksesta erota.
Aina toistetaan, että asiat ratkaisevat ja asiat riitelevät eivät ihmiset. Henkilökohtaisesti inhoan politiikkaa siksi, että näin tuntuu harvoin olevan. Joko tehdään, mitä on sovittu tai sitten erotaan ja järjestetään uudet vaalit.
Eli et tiedä mitä varten armeijassa on sulkeisharjoituksia.
Eipä mennyt vieläkään perille… Yrität ilmeisesti tahallasi sekoittaa? Aihehan on: ”Paljonko pitäisi säästää?” – siis valtion.
Entäs jos Ilmarinen ei nosta eläkemaksuja?
Siis vielä kerran: miten valtiontalouden (budjetti)säästöt vaikuttavat eläkeyhtiön maksukykyyn?
Vaikea vastaus, koska se kuuluu: eivät mitenkään.
Meidän pitää lisätä veroastetta tai vähentää julkisia menoja kolmella prosentilla BKT:sta. Näiden kahdeb välillä on tehtävä jokin tasapainotus. Jos todetaan että veroastetta voi nostaa vain prosentin ja eläkeyhtiöt nostavat maksuja kahdella, silloin valtion menoja on vähennettävä neljällä ja jos eläkemaksuja alennetaan, valtion menoja on vähennettävä vastaavasti vähemmän.
Ainakin minulla meni, ja sen vuoksi sopimus ALD:n kanssa sisälsikin 26 000 kilometriä vuodessa. Ja sovitun yli ajamisesta sitten maksetaan taas erikseen (aika paljon, ei tosiaankaan kannata).
Nyt minulla tosin ei ole liisaria, koska oma auto on sen verran halvempi. Tässä jahdataan mielikuvitusvihollisia.
tietääkö verottaja tuosta kilometrimäärästä.
Puhe oli ylinopeus- ja parkkisakoista. Yksityinen pysäköinninvalvonta ei todellakaan määrää ylinopeussakkoja. Eikä edes parkkisakkoja (poliisi voi kyllä sakottaa väärästä pysäköinnistä, joskin se on ohjattu vain valvomaan nopeuksia). Yksityinen pysäköinninvalvonta ei peri julkisoikeudellisia pysäköintivirhemaksuja.
Kaikkien näiden tuotot menevät julkiseen kassaan. Yksityisen pysäköinninvalvonnan keräämät rahat menevät alalla toimiville huijarinomaisille firmoille, mutta se, että ne ylipäänsä saavat mitään toimeksiantoja, johtuu lähinnä siitä että julkinen pysäköinninvalvonta on niin kädetöntä ja keskittyy aika usein helppoihin rahankeruukohteisiin, ei turvallisuuden ja reilun käytöksen valvontaan.
Verottaja tietää verotusarvon. Verotusarvo nousee, jos kilometrimäärä nousee.
Juuri noin. Osmolla on turhan usein vastuulliseksi päättäjäksi tiedon sijaan mielikuviin perustuvaa kannanottoja, mikä on todella surullista.
Itse en myöskään halua työsuhdeautoa koska oman auton pitämisen kustannus on selkeästi alempi
Liian Vanha: ”Esim minä jätin työelämän jo 58-vuotiaana, mutta siirryn vanhuuseläkkeelle 65-vuotiaana.”
Olet ilmeisesti palkansaajan työttömyysturvan lisäpäivillä eli niin sanotussa eläkeputkessa. Lisäpäiviä voi saada 65-vuoden ikään asti.
Monet eläkeputkessa olevat kuitenkin siirtyvät vanhuuseläkkeelle jo 62- tai 63- vuotiaina. Tämä johtuu siitä, että eläkekertymää ei tule lisäpäiviltä enää 63-vuoden iän jälkeen. Lisäpäiväläiset voivat siirtyä jo 62-vuotiaana vanhuuseläkkeelle ilman varhennusvähennystä.
Joten eläkkeelle siirtymisikä nousisi helposti muuttamalla hieman lisäpäivillä olevien oikeuksia. Mutta vastaavasti ikääntyneiden työttömien määrä lisääntyisi.
Ja tämän jaon vuohiin ja lampaisiin tekee kuka, ja millä perusteella? Elävän elämän ihmiset kun eivät jakaudu siististi kahtia luokkiin ”100 % myyntimies” ja ”vain yksityisajoa ajava toimihenkilö”.
Vain yksityisajoihin käytettävä työsuhdeauto ei muuten ole palkanlisä vaan palkanmaksumuoto. Ei sitä autoa palkan päälle saada, vaan palkan asemesta.
Etua siitä näen lähinnä tilanteessa, jossa henkilö ei halua ottaa lainaa tai vastaavia sitoumuksia – työsuheauton hankinta vähentää riskiä, joka muodostuu, jos ostaa uuden auton ja pelkää, että menettää työpaikkansa. Työsuhdeautosta pääsee näppärästi eroon samalla kuin työstäkin, eikä auton hankintaan tarvitse ottaa lainaa. Erityisen halpaa autoilua se ei ole, vaivatonta kylläkin.
Juuri niin. Siksi siitä pitäisi verottaa kuin palkasta. Tämä on hyvin yksinkertaista, jos autot kerran ovat leasattuja. Oikea verotusarvo on sama kuin leasingyhtiön lasku.
Eikö olisi kuitenkin väärin soveltaa tätä logiikkaa vain yhteen luontaisetuun?
Miksi Mika Vehviläinen maksaa asuntoedustaan veroa vain n. 2.000 eurosta, vaikka hänen työnantajansa maksaa asunnosta vuokraa yli 7.000 euroa?
Miksi lounasedun verotusarvo ei ole sama kuin lounaan hinta?
Ja niin edelleen.
Mielestäni ei ole oikein lähteä säätämään vain jotain tiettyä verotusarvoa lähemmäs käypää arvoa, vaan kaikkia etuja on kohdeltava samalla tavalla.
Taisi mennä ohi koko pointti. Oikeutena tarkoitin sitä, että ihan kenelle tahansa on parempi olla potentiaalisen väkivaltakoneiston osa kuin potentiaalisen väkivaltakoneiston armoilla.
En nyt ole ihan varma siitä, onko hienoa, että maailmasta löytyy idealisteja, jotka kokevat väkivaltakoneiston automaattisesti ”kansalaisten suojaksi suoduksi oikeudeksi”. Armeijoita käytetään enemmän omaa kansaa vastaan, kuin ulkoista vihollista vastaan. Suomessa ei tällä hetkellä ole tuollaista tilannetta, mutta tuleeko näin jatkumaan maailman tappiin asti?
Reserviläisarmeijan suurin vahvuus on se, että sotilaskoulutus on mahdollisimman monen ulottuvilla. Se antaa kansakunnalle tarvittaessa turvaa omia vallanpitäjiä vastaan.
Minulle on täysin yhdentekevää, haluaako joku tuosta oikeudestaan luopua. Samoin kuin vaikka äänioikeudestaan. Jos haluaa jättäytyä muiden käsiin, niin siitä vaan.
Ei pitäisi kuitenkaan puhua kaikkien suulla ja itkeä jostain hypoteettisesta itsemääräämisoikeudesta ja sen menetyksestä. Ajopuulla ei ole itsemääräämisoikeutta ja se, mikä nyt voi tuntua velvollisuudelta, voikin jossain tapauksessa tarkoittaa sitä, että et joudu alistumaan ajopuun asemaan.
Tuo on hyvä aloite. Toivottavasti viet sen myös loppuun saakka, sillä se alentaisi työsuhdeautojen verotusta. Mielenkiintoista olisi nähdä kun Vihreä kansanedustaja esittäisi työsuhdeautoilun verotuksen keventämistä. Leasingyhtiön lasku tavallisesta perusautosta 4 vuoden sopimuksella ja 18 000 kilometrillä (hinta noin 30 000) on nykyistä verotusarvoa alempi. Tietysti jotkut ökyautot on eri juttu.
Miten sitten oman auton käytöstä työnantajan ajoihin voi maksaa 46 senttiä kilometriltä?
Harvaan leasingiin taitaa sisältyä polttoainekulut… Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa myös ne. Pelkässä käyttöedussa edunsaaja toki maksaa itse polttoaineet, eli siinä pelkkä leasinghinta täsmää paremmin.
Miksi panit tuon mielipiteen minun suuhuni? En käytä täällä mitään muuta nimimerkkiä kuin KKK.
Verottaja nuo km-korvaukset määrittää. Ei työnantaja voi maksaa vähempää eikä työntekijä pyytää vähempää. Turha siitä on urputtaa kun lainsäätäjä on noin säätänyt. Lakia (tai asetusta) muuttamalla tuo hoituu, kansanedustajalla on mahdollisuus tuollaiseen vaikuttaa, joten siitä vaan
KarsS,
Kirjoituksen aiheena on se, mitä eduskunnan pitäisi muuttaa.
Tällöin kenenkään ei kannattaisi ottaa työsuhdeautoa. Minkä toki ymmärrän tavoitteeksesi, koska autosaatana.
Sen seurauksena tietysti auton käytöstä maksettavat kilometrikorvaukset vastaavasti nousisivat, koska ne maksettaisiin oman auton käytön mukaan ja jos ihmisillä on joka tapauksessa auto, syntyy insentiivi ajaa enemmän työajoa, jotta saa oman investointinsa kuoletettua. Työmatkoja tehdään vanhemmilla autoilla, millä on vaikutusta mm. turvallisuuteen ja polttoaineenkulutukseen. Toisaalta tietysti vanhemmilla autoilla ajaminen voi autokaupan osalta parantaa kauppatasetta.
Jos oman auton käyutön estämiseksi kilometrikorvauksia leikataan, seurauksena firmojen olisi vaikeampaa saada porukkaa tekemään työmatkoja, joten taloudellinen toiminta vähenisi ja valtion verotulot pienenisivät.
Tämä työsuhdeautojen veroetujen jahtaaminen on ”paljonko pitäisi säästää” -näkökulmasta jotakuinkin yhdentekevää. Kiusanteko tuntuu olevan tärkeämpi motiivi.
Valtion potentiaaliset säästökohteet ovat lähinnä sosiaaliturva ja tulonsiirrot sekä terveysmenot, koska ne ovat isot menoluokat. Niissä myös esim. kannustinloukut ovat suuria hyvinvointitappion aiheuttajia.
Mitään palkansaajan verovähennyksiä ei tarvita.
Työtuloista tehtävät vähennykset kuuluisivat oikeasti työantajan maksettaviksi (kirjallisuus, koulutus, työvälineet) tai sitten ne ovat vähennyskelvottomia elantokuluja (kodin ja työpaikan väliset matkat).
Verovapaat (tai vain osittain verotetut) edut pitäisi laittaa kokonaan verolle. Sillä ne (päivärahat, ateriarahat, lounassetelit, puhelin- ja autoedut) ovat itse asiassa verottajan ulottumattomissa olevia palkanlisiä. Lisäksi ne vääristävät palkkakilpailua sekä ihmisten käyttäytymistä ja samalla lisäävät etuja saamattomien verotaakkaa.
Huonoin verovähennys on kuitenkin asuntolainan korkovähennys, joka itse asiassa lisää kansalaisten velkaantumista ja siten nostaa asuntojen hintoja. Se on veroetu, joka toimii täysin päinvastoin kuin sen pitäisi toimia.
Ilmeisesti yliarvioin omaa verbaalista lahjakkuuttani kun yritin esittää seuraavat ajatukset suhteellisen tiiviisti:
-Sekä ylinopeudesta että virheellisestä ja/tai luvattomasta pysäköinnistä johtuviin rangaistuksenomaisiin maksuihin voisi ja pitäisi suhtautua nykyistä enemmän tulonlähteenä, jota yritetään maksimoida. Esimerkiksi ottamalla mallia niistä yksityisistä parkkifirmoista.
-Se, että nuo rangaistuksenomaiset maksut tällä hetkellä osittain (yksityinen pysäköinninvalvonta) menevät jonnekin muualle kuin julkisen talouden pönkittämiseen, on monessakin mielessä kyseenalaista, ja tässä nimenomaisessa yhteydessä viittaan siihen, että noilla tuloilla olisi parempi paikata kestävyysvajetta kuin parkkifirman omistajan lompakon sisältöä.
Helsinki ja jokin muu taho ovat kustantaneet poliisille kameran bussikaisotjen valvomiseksi. Poliisi pitää sitä pitkän aikaa kiinni, koska ei oole varaa palkata väkeä purkamaan dataa. Tunnin työ tosin teettä tuhansia euroja, mutta ei ole rahaa.
Kerropa niitä muita vastuullisia päättäjiä, joilla
1. on kannanottoja
2. joista suurempi osa kuin Osmolla perustuu tietoon eikä mielikuviin?
Kuulostaa sen verran erikoiselta, että haluaisin lähdeviitteen. Minä olen kuvitellut, että tuo on korkein korvaus, minkä saa maksaa verottomana.Eli työnantaja kyllä saisi maksaa enemmän tai vähemmän.
Miksi lisäpäiväläinen muuten saa vanhuuseläkkeen ilman varhennusvähennystä, kun 62-vuotias työstä eläkkeelle jäävä ei sitä saa. Se on syrjintää.
Jos eduskunta haluaisi muuttaa veropohjaa niin, että valtion verotulot kasvaisivat, työsuhdeautoiluahan tulisi suosia. Siinä kun verotetaan autoa moneen kertaan. Ensin rahoitusyhtiö maksaa normaalit autoverot ostaessaan auton, ja sitten auton haltija maksaa reipasta veroa työsuhde-edustaan.
Omalla autollaan ajava ei maksa veroa kuin hankinnan yhteydessä. Verottaja siis häviää siinä kun työsuhdeautoilua kuritetaan.
Oleellisinta työsuhdeautossa on kolari- ja huoltoturva.
Jos otat myyntimiehen työn ja sitten eka reissulla ajat kolarin ja auto menee lunastukseen, niin kyllä tuli kalliiksi. Joudut ostamaan uuden auton. Samoin jos autoon tulee vika ja se seisoo korjaamolla, niin et voi tehdä työtäsi.
Luonnollisesti autojen vastustajilla ei ole näihin asioihin vastauksia. Asenne on se, että mitäs olet niin tyhmä että otat matkustustyön.
Eihän työsuhdeauto kannata rahallisessa mielessä. Kannattavinta rahallisesti olisi ostaa joku halpa käytetty auto omaksi ja sitten ajaa sillä käyttöedulla, ja ottaa kilometrikorvaukset.
Mutta todella harva niin tekee. Tämä osoittaa sen, että ihmiset arvostavat mukavuutta ja turvallisuutta enemmän kuin rahaa. Työsuhdeautosta ollaan valmiita maksamaan, ja se maksaakin enemmän kuin oma auto.
Ilmeisesti et ole useinkaan vieraillut veroasemalla (entinen bensa-asema). Autoilun suurin ympäristöongelmahan on se, että verojen sekaan on lirahtanut tippa bensaa.
Oman auton käyttöedulla olisi tosiaan edullista ajaa – mutta mistä sen saisi?
Mutta palkastahan ei silloin vähennetä työsuhdeautoetua, jolloin verotettava palkka on suurempi.
Osmo, sinulla on vanhaa tietoa. Kilometrikorvaus on 45 senttiä kilometriltä.
Häh?
Maksaahan autonomistaja palkkaveroa rahasta, jolla maksaa bensansa ja auton huollon.
Miksei? Verottoman kilometrikorvauksen ENIMMÄISMÄÄRÄ vuonna 2012 on 45 senttiä kilometriltä. (Sattumoisin tuli taannoin taas tarkistettua kun itse itselleni noita välillä makselen.)
Aivan, esim. kunta-alalla korvaus maksetaan muistaakseni maksimia pienempänä vuosittaisten kilometrien ylitettyä 5 000 km.
Ettekös te siellä eduskunnassa ole vähentämässä väkeä poliisista? Vaikka liikennevalvontaa tekevät poliisit ovat valtiontaloudellisesti kannattavia.
Osmo,
pitäisikö poliisikin nettobudjetoida?
Eli maksuun lopullisesti määrätyt sakot ja muut rangaistuksien taloudelliset seuraamukset menisivätkin poliisin toimintamenojen kattamiseen eikä valtion muulle tulomomentille…
Puolustusmenoista on vaikea saada järkevää keskustelua jos keskustelijat eivät näe puolustuskyvyllä merkitystä kuin menojen kautta.
En ole oikeistolainen enkä kovin isäänmaallinen, mutta pidän armeijaa yhtenä ehdottomasti tärkeimmistä instituutioistamme oikeuslaitoksen ja parlamentarismin lisäksi. Monet uhat ja ongelmat sosiaalisista ja taloudellisista aina ympäristöonglemiin ovat riskiltään todennäköisempiä kuin sotilaallinen uhka, mutta vaikutuksiltaan verrattain pieniä. Sota on todella epätodennäköinen, mutta toteutuessaan vaikutuksiltaan katastrofaalinen. Jos inhimilliselle kärsimyksille ei halua laittaa rahassa mitattavaa hintaa, voi toki yrittää laskea tuhansien kuolleiden veronmaksukyvyn, tuhoutuneen infran ja kasvavat kulut sairaanhoidossa ja mielenterveystyössä, eikä se luontokaan kyllä sodasta tykkää. ”Kannattaako tällaista taloudellista riskiä vakuuttaa?” Pelkästä rahasta puhuminen ei ole kovin mielekästä.
Jos puolustusmenoissa säästetään ja rahat panostetaan talouskasvuun, ym. kivaan niin saavutamme korkeamman elintason josta sata vuotta sitten elänyt yhteiskuntatieteilijä olisi varmasti ollut kateellinen, mutta samalla otamme suuremman riskin kaiken nykyisen hyvinvointimme todella kovasta menettämisestä. Panostaminen puolustuskykyyn ei ole pois minkään ihmisryhmän hyvinvoinnista, se on panostamista suomalaisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden säilyttämiseen erilaisia uhkia vastaan.
Tässä ketjussa on tätä kirjoittaessa 139 postausta, ja vain neljässä mainitaan maataloustuet.
Kaksi näistä neljästä on aloitteita, kaksi peesaavia.
Ruotsilla ei ole varaa kansallisiin maataloustukiin. Ruotsin taloudella menee hyvin.
Osa viranomaistoiminnasta on erittäin tuottoisaa, mutta sitä vastaavasti vähennetään, koska ’tuottavuus’ ohjelman mukaan vähennetään henkilötyövuosia. Säästämisenä täysin järjetöntä toimintaa. Tämä koskee erityisesti harmaantalouden kitkentää ja ylipäätään poliisi-verottaja-tulli -yhteistoimintahankkeita.
Peltipoliisien sakottamuuslinja ja kameroiden vähäinen määrä ovat tätä samaa typeryyttä.
USA:ssa poliisilaitokset hankkivat omat tulonsa – ja nopeutta valvotaankin sitten aika tiukasti mutta asiallisissa paikoissa. Ruotissa taas jokaisessa peltipoliisissa on kamera sisällä, jolloin nopeudet risteyksissä pienenevät.
Yksityinen pysäköinninvalvonta näytti myös mahdollisuuden saada merkittäviä ansiotuloja toiminnasta, jota viranomainen olisi voinut tarjota palvelutoimintana.
Mikä on se puolepoliittinen idea, jonka takia valtiolla ja kunnalla on toimittva älyvapaasti?
Luonnollisesti jos pollisi saisi provikan jokaisesta kirjoittamasta sakkolapusta, oikeusturva olisi vähän kyseenalainen. Mutta… kun nyt kaikki rahat menevät VM:n kirustuun, niin eikö sieltä voisi jotain tulouttaa veikkausvoittorahojen tyyliin liikenevalvontakeskusten kuluihin?
Vaihtoehtona on ulkoistaa datan purkaminen yksityiselle yritykselle, jonka tuottamasta raakamateriaalista vanhempikin konstaapeli voi leimata sakkoja reippaaseen tahtiin.
Tässä vaiheessa erityinen kiitos Valtiontalouden tarkastusvirastolle, joka on onnistunut löytämään todellisia rosvoja ja rahan haaskaajia.
Kuten nimim. metsänpeikko tässä ketjussa ainoana mainitsi, eläkekatto tuntuisi järkevältä uudistukselta runnoa läpi mahdollisimman nopeasti. Ehdotuksenani maksimieläkkeen bruttotasoksi olisi 2000e (tai 2500e, riippuen vähän laskelmista paljonko tämä säästäisi), jonka päälle saisi ansaita vielä ”superkertymät” työskentelemällä 63 ikävuoden jälkeen (superkertymä pitää säilyttää, että maksimieläkekertymän ylittäneillä olisi motivaatio jäädä töihin täytettyään 63).
Julkisen sektorin tehottomuudesta esimerkkinä olen itse seurannut lähipiirissä keskussairaalatason sairaanhoitajia. Erinäisiin projekteihin, joista harvoin seuraa mitään käytännön hyötyä, menee hullu määrä sairaanhoitajatyövoimaa (nimenomaan sairaanhoitaja tai terveydenhuollon maisteri, ei lääkäri). Lisäksi hoitajilla on ihan oma hallintonsa sairaalassa, joka tuntuu vain paisuvan. Kuulin juuri, miten eräälle poliklinikalle tuli hoitajien organisaatiouudistuksen jälkeen tavallisten sairaanhoitajien lisäksi apulaisosastonhoitaja, osastonhoitaja, koordinoiva osastonhoitaja ja ylihoitaja. Tutun hoitajan kommentin mukaan tavallisten sairaanhoitajien lisäksi ”vain apulaisosastonhoitaja näistä tekee työtä, koska hän sentään suunnittelee työvuorolistat”.
EK valittaa, että esimerkiksi ympäristölupien käsittely kestää liian kauan. Asia ratkeaa helposti – sopivaa lisäkorvausta vastaan asia nopeutuu ja selvitystyöhön voidaan palkata lisähenkilökuntaa.
Nykyisellä menettelyllä väki vähenee ja lausunnot valmistuvat hitaammin.
Viisumijonot purkautuivat, kun viisumikeskus ulkoistettiin – Intiaan.
Pikemminkin päinvastoin: jos rangaistusten tarkoitus on vähentää väärää käyttäytymistä, ihannetilanne olisi se, että ketään ei rangaista, koska kaikki toimivat sääntöjen mukaan. Tosin silloin valtio ei saisi sakkotuloja.
Vai kuulostaako hyvältä myös järjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa kansalaisista on vankilassa, koska siten saadaan eniten rahaa kiertämään julkisen sektorin kautta sopiville tahoille?
Tähän suuntaan toimii toki myös liikenneministeri Kyllönen.
Liberalismi on aika lailla kuollut. Vrt. http://www.hannuvisti.com/blog/files/51c95b46f75ab3b861bc3e218920c9e8-978.php
Ei se taida olla ihan helppoa työtäkään, ainakaan ylinopeuskameradatan purkuun verrattuna.
Ylinopeuskameran kuva ja mitattu nopeus riittävät, sitten vain tunnistetaan auto ja ajaja (mikä on joskus vaikeampaa).
Bussikaistan kohdalla pitää varmistua, että auto on oikeudettomasti bussikaistalla. Tämä ei olekaan ihan niin selvää, ellei auton sijaintia seurata pidempää matkaa. Esimerkiksi kääntyminen Pikku-Huopalahteen Mannerheimintieltä pohjoisesta (siinä missä 10 ratikka) tehdään bussikaistaa ajaen. Ajaako bussikaistaa kääntyäkseen 100 m vai 1 km on iso ero, mutta kameralla vaikea todentaa. Toki on bussikaistoilla sellaisiakin paikkoja, jossa oikeuskysymys on selvä yhdellä valokuvallakin.
Eiköhän se kamera ole selkeässä kohdassa. Jos ajaa bussikaistalla risteyksen läpi, asia on yksiselitteinen.
Joku toinen saattaisi pitää hallitusohjelmaan hirttäytymistä hivenen jäykkänä ja jopa epädemokraattisena.
Säästöt on helppo koota. Pari niin sanottua isoa vonkaletta Osmolta jäi mainitsematta: oman asunnon myyntivoiton verottomuuden poisto, asuntolainan korkomenojen verovähennyksen huomattavasti nopeampi poistaminen ja jopa poliittisesti mahdoton, eli asuntotulon verollisuus olisi keinoja tehdä kerralla ihmeitä.
Muistaakseni asuntotulon verottomuus olisi jotain 2 miljardia ja oman asunnon myyntivoiton verottomuus yli 500 miljoonaa. Tuollaiset luvut olen ainakin jossain nähnyt. Korkokulujen verovähennysoikeus oli muistaakseni vähemmän, mutta nyt jos koskaan olisi hetki. Korkeiden korkojen aikaan siitä tulee sekä poliittisesti mahdoton toteuttaa että hyvin kallis ja ketään hyödyttämätön verotuki.
Ensimmäiselle vahva kyllä, mutta päivähoito-oikeuden rajaaminen on kyllä tehokas tapa hankaloittaa työttömien pienten lasten vanhempien työllistymistä.
Maahanmuuton kustannuksista tulisi tehdä viranomaistyönä perusteellinen ja täysin läpinäkyvä selvitys. On selvää, että eri perustein Suomeen tulleiden ja eri etnisten ryhmien välillä on helposti todennettavia eroja. Humanitääristä ja työperäistä maahantuloa ei tule niputtaa yhteen, kuten kovin usein on tapana. Myöskin eri humatääristen ryhmien välillä huikeita eroja sopeutumisessa; mm. Vietnamin ja Chilen pakolaiset sopeutuivat ilahduttavan hyvin.
Sisäministeriön tai työ- ja elinkeinoministeriön osoittamat rahat maahanmuuton eri momenteille ovat vain pieni osa kaikista kustannuksista. Mikko Kivirannan aiemmin kommenttiini linkittämästä kuvasta puuttui useita nuolia, sillä aidot/epäaidot hum. maahanmuuttajatkin käyttävät sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja. Heillä on oikeus myös asumiseen, koulutukseen ja perustoimeentuloon. Heillä on tietenkin oikeus myös poliisin ja vankeinhoitolaitoksen palveluihin, aivan kuten suomalaisillakin.
Vaikka sosiaalisen maahanmuuton kustannukset eivät ole Suomessa järisyttävä suuria esimerkiksi Ruotsin tai Tanskan tasoon verrattuna, silti tulevaan kehitykseen tulisi suhtautua kriittisesti. Kustannukset ovat empiirisesti kumuloituvia ja virheitä on mahdoton korjata jälkikäteen, sivistysvaltiosta on vaikea karkottaa sopeutumattomiakaan ihmisiä.
Ruotsissa väitetään maahanmuuttoon kuluvan jopa 22% kokonaisveroasteesta; en tiedä miten kyseiseen lukuun on päästy ja mitä siinä on otettu huomioon. Tanskassa hyvin varovaisesti lasketut nettokustannukset 2,1 miljardia vuodessa virallisen tutkimuksen mukaan. Köyhtyvällä/eläköityvällä Suomella ei olisi varaa edes tuon suuntaisiin lukuihin, se ei olisi kestävää kehitystä. Työperäinen maahanmuutto on oikein toteutettuna ehdottomasti nettokannattavaa.
Maahanmuuton (sosiaalisen) kustannuksiin puuttuminen ei korjaa nimeksikään maamme valtavia talousongelmia nyt, mutta siitä epäilemättä on muodostumassa yksi suurista kysymyksistä. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminenkin kytkeytyy kiinteästi edellä mainittuun. Odotan kaukonäköisyyttä erityisesti järkivihreiltä.
Olen joskus puolitosissani sanonut, että ensimmäinen säästökohde olisi kyllä laku-hanke (http://www.medifamilia.fi/laku-hanke/laku/). En ole kuullut kenenkään hyötyneen siitä.
”Miksi lisäpäiväläinen muuten saa vanhuuseläkkeen ilman varhennusvähennystä, kun 62-vuotias työstä eläkkeelle jäävä ei sitä saa. Se on syrjintää.”
Kyllä eläkkeeseen tulee vähentymä,sillä kertymä päiväraha-ajalta on vain n puolet työssäkäyvän kertymästä
Ja minullakin eläkeikä on 65-vuotta ja eläköityminen päiväkin ennen ao ikää johtaa varhennusvähentymään,joka on 13 % eläkkeestä
Jonka jälkeen valtionhallinto alkaa toimia niin, että kaikkea toimintaa jarrutetaan, kunnes saadaan neuvoteltua sopiva lisäkorvausdiili. Lopulta mikään ei toimi ilman lisäkorvausta.
Kreikka, here we come!
Vuoden 2005 eläkeuudistus teki eläkkeestä lottoamista, jossa eläke voi vaihdella 40-70 % välillä viimeisistä palkoista, riippuen siitä,mitä teit n viiden viimeisen vuoden aikana ennen eläköitymistä.
Työuran pituudella ei ole smanlaista vaikutusta, jos olet tehnytns normaalin työuranb
Häh, eikö siinä pikemminkin käytnyt toisin päin. Nyt eläke riippuu koko elämänajan palkasta, aiemmin se riippui vain viimeisten suosien an sioista. Siirtymnässäännös, joka oli yli kymmenen sivun pituinen, voi toki haudata sisälleen ihan mitä tahansa. Työkyvyttömyyseläke perustuu lähinnä arvontaan.
Tässä tulee yksi lisää.
Maataloustukia Suomessa perustellaan usein toteamalla, että maataloutta tuetaan kaikissa länsimaissa, ja että maatalous Suomesta loppuisi, jos tukia vähennettäisiin.
Asiaa on tutkittu. Ensinnäkin, Wageningenin yliopiston (Hollanti) vuoden 2010 tutkimuksen ja OECD:n selvitysten perusteella maataloustuet Suomessa ovat maailman korkeimmat, kun mitataan tukien osuutta tuotannon arvosta. Juttu ensimmäisestä tutkimuksesta ja linkki itse tutkimukseen löytyy täältä: http://capreform.eu/tag/wageningen/. Yhteenveto ja linkki OECD:n selvitykseen on täällä: http://www.oecd.org/document/27/0,3746,en_2649_33773_45538523_1_1_1_1,00.html.
Ensimmäinen tutkimus vertaa tukia EU:ssa, ja tässä Suomi on ylivoimainen ”voittaja”. Jälkimmäisessä vertaillaan tukitasoa OECD-maissa, ja EU esiintyy siinä yhtenä ”maana”. Lukemien suuruudet ja teksti viittaavat siihen, että tulokset ovat varsin hyvin vertailukelpoisia. Ilmenee, että Suomi voittaa OECD-vertailunkin, ja siis maailmanmestaruuden, vaikka Norja ja Sveitsi eivät kauas jääkään.
Koska ero Suomen tukitasossa esimerkiksi Ruotsiin nähden on valtava, herää kysymys Suomen korkeiden tukien tarpeellisuudesta. Wageningenin tutkimus on ruotinut juuri tätä asiaa. Päätelmät riippuvat maataloustuotannon tyypistä, mutta noin aivan yleisesti voi tehdä johtopäätöksen, että tukia voitaisiin karsia reilusti ilman, että tuotanto loppuisi tai laskisi olennaisesti. Saman johtopäätöksen voi tehdä Ruotsin tilanteestakin. Itse tutkimusraportista löytyy paljon yksityiskohtaista tietoa. Ymmärrettävästi tällaisista tutkimuksista ei Suomessa juuri numeroa tehdä, vaikka asiat ovat tärkeitä ja tekijät uskottavia.
Tasaisella läpilinjan määrärahakurjuudella säästäminen on poliittisen järjestemän avuttomuuden tunnustus. Kun politiikassa ei uskalleta tai pystytä tekemään arvo- ja edullisuusvalintoja, niin säästöt kohdennetaan kaikkeen toimintaan ”tasapuolisesti”.
Ei se että sakkkotulot menevät VM:lle ole mikään ongelma, eikä poliisin niistä mitään proviisiota tarvitse saada. Eduskunnan pitää vaan kyetä tekemään tuottoperusteisia päätöksiä.
Voisi myös kysyä, tarvitaanko tuohon tehtävään koulutusta ampuma-aseen käytössä. Tai siis poliisitutkintoa noin ylipäänsä. Jos tuottavuutta halutaan nostaa, niin tällaisista kummallisuuksista pitää aloittaa.
Ja siitä, että ajaja pitää tunnistaa. Maksu auton haltijalle niin kuin pysäköinnissäkin. On aivan fuulaa, ettei auton omistaja muka tiedä, k,uka hänen autollaan ajaa. Varsinkin, kun hän kujitenkin tietää, että tällä on ajokortti. Muutoinhan hän olisi syyllistynyt lain rikkomiseen itsekin.
Päinvastoin? No, perustele nyt sitten, miksi ihmeessä nykyisessä taloustilanteessa pitäisi jättää nopeusvalvontakamera asentamatta, joka maksaa itsensä takaisin parissa päivässä? Tai miksi pitäisi palkata enemmän pysäköinninvalvojia kuin mitä nuo keräävät sakkoja?
Tiedän kyllä, että kaikki eivät ymmärrä eroa, mutta vankilarangaistus lisää valtion menoja, ei tuloja.
Toivoisin yhä, että joku think-tank tai yliopiston/tutkimuslaitoksen tutkimusryhmä ottaisi selvittääkseen eri Euroopan maiden maanpuolustusjärjestelmien benchmarkkauksen Suomen malliksi. Olisi nimittäin mahdollista käydä läpi, miten näissä mainitsemissani ongelmissa on tehty eri maissa – ehkäpä sieltä ratkaisutkin löytyisivät.
Se, että Vimili jättää tutkimuksensa puhtaasti taloudelliseksi taulukkolaskentaharjoitukseksi, ei ole mitenkään harvinaista. Lueskelin tuossa eilen Siilasmaan ryhmän raporttia, jossa käsiteltiin myös muiden maiden järjestelmiä: tosin vain tekniseltä toteutukseltaan, ei siitä miten toteutus on käytännössä toiminut. Siilasmaan ryhmällä luulisi olleen resurssit selvittää muutakin kuin se, miten postissa toimitetaan kutsuntalomakkeet kutsuntaikäisille ja miten he internetissä vastaavat haluavatko palvelukseen.
Mikko Särelä esitteli puhelinkeskustelussa mallin, joka voisi toimia: pidetään palkattua vapaaehtoisijoukkoa palkallisessa aktiivireservissä (jossa kutsuja tulee vähäisempiinkin konflikteihin ja siten useammin) suurin piirtein opiskeluajan verran (5 vuotta). Sen jälkeen reservi voisi olla käytettävissä nykytapaan (vain suuressa hädässä) toiset 5 tai 10 vuotta. Aktiivireserviajalta maksettu valmiuspalkka olisi todennäköisesti houkutteleva lisä opintojen aikaiseen tulonhankintaan, kunhan kertausharjoitusajat olisi muokattu opiskelurytmiin sopiviksi (kesä tai vuodenvaihteen aika). Passiivireserviajalta palkkio voisi olla huomattavasti pienempi.
Vielä jäisi mietitäväksi se, miten ratkaistaan tilanne jossa aktiivireserviläinen Hurluministanin-kutsun saadessaan osoittautuu olevan raskaana, tai pienen lapsen yksinhuoltaja. Abortti tai lastenkotiratkaisu ei liene oikea ratkaisu tähän. Toisaalta valmiudesta lähteähän sitä valmiuspalkkaa on maksettu.
”It is estimated that nearly 30,000 single mothers have deployed to Iraq and Afghanistan1. As more and more single and divorced parents serve in the military, there are a growing number of military members, often single or divorced mothers, who face court battles to retain or regain custody of their children upon redeployment.” link
Tällainen järjestelmä vaatisi mielestäni kuitenkin myös mies ja kivääri -tyyppiset vapaaehtoiset kodinturvajoukot massiivisen maahanhyökkäyksen ajan sissiarmeijapelotteeksi. Tämä taas näyttää olevan historiallisista syistä poliittiselle vasemmistolle vaikea hyväksyä, toisin kuin tuossa läntisessä naapurimaassa.
Totta ja hyvä niin (ja lienee ainoa kameralla tarkistettavissa oleva asia). Kuitenkin bussikaistaa voi käyttää väärin pitkiä matkoja risteysten ulkopuolellakin.
Shakeem:
Onneksi poliittiset realiteetit (puolueet eivät halua tehdä poliittista itsemurhaa), estävät ehdottamasi älyttömyydet.
Korkovähennyksen poisto on tietysti järkevää, mutta ei sitä voi tehdä yhdellä rysäyksellä. Nykyinen aikataulu on ihan hyvä.
Oman asunnon myyntivoiton verotus olisi lähes kokonaan inflaation verottamista (32% verokannalla) ja se ehkäisi tehokkaasti muuttamisen työn perässä paikkakunnalta toiselle.
Asuntotulon verotusehdotus olisi vielä tehokkaampi keino taata vaalitappio sitä ajaville.
En ymmärrä tätä ideologista vihaa omistusasumista kohtaan. Muistakaapa, että eläkkeelle siirryttäessä valtaosa vuokralla asujista alkaa viimeistään nostaa asumistukea (keskimääräiset eläkkeet ovat niin pienet). Omistusasumisen korkea osuus Suomessa itse asiassa laskee yhteiskunnan menoja.
Wikipedia Suomen taloudesta: Much of the taxes are spent on public sector employees, many of which are jobs-for-life and amount to 124,000 state employees and 430,000 municipal employees. That is 113 per 1000 residents (over a quarter of workforce) compared to 74 in the US, 70 in Germany, and 42 in Japan (8% of workforce).
Saako Suomen julkinen sektori aikaan puolta enemmän kuin saksan, vai olisiko siellä ilmaa?
Timo Viitanen
Suomen suuri julkisen sektorin osuus johtuu siitä, että terveydenhuolto (ja koulutus) luetaan osaksi julkista sektoria.
Sitten kun kamera on maksanut itsensä ja toisaalta liikennekäyttäytyminen on muuttunut niin että nopeusrajoituksia noudatetaan, voisi kuvitella että kaikki on hyvin. Onko? Ei ole. Koska ”rangaistuksenomaisiin maksuihin voisi ja pitäisi suhtautua nykyistä enemmän tulonlähteenä, jota yritetään maksimoida”, on lisättävä kamera toiseen paikkaan, pudotettava nopeusrajoitus älyttömän alhaiseksi niin että sitä ei noudatettaisi, hankittava piilotettavia kameroita.
Koska tarve oli fiskaalinen eikä liikenneturvallisuuteen liittyvä.
kameran siirtäminen toiseen paikkaan on ihan perusteltua. Se, että tunkee autollaan bussien kulkiua edistämään vain jotta nopeauttaisi omaa matkantekoaan ajattelematta niitä satoja, joita samalla hidastaa, on varkautta. Varastaa itselleen aikaa toisilta. Joka rikkoo tahallaan liikennesääntöjä on rangaistuksena ansainnut.
Kun niitä aseenkäyttökoulutuksen valtion järjestämässä poliisikoulutuksessa saaneita on nyt tyrkätty työttömyyskortistoon, niin kyllä kai heiltäkin ao. homma käyttäisi?
Usein on, mutta ei aina, varsinkaan kuljettajan näkökulmasta. Jos ajat tässä vasenta kaistaa, ja navigaattori sanoo ”Pysy oikealla”, tiedätkö, saatko ajaa oikeanpuolisella kaistalla?
http://g.co/maps/42crn
Noin lähjtökiohtaisesti pitäisi ajatella, että auton kuljettaja tuntee liikennesäännöt. Ja vaikka ei tuntisi, saa silti sakot, jos niitä rikkoo. Ja ihan syystä.
Mitä ihmeen vihaa? Verotushan suosii omistusasumista vuokra-asumisen kustannuksella. Omistusasuja joutuu maksamaan asunnostaan vain kiinteistöveron mutta vuokralainen sekä kiinteistöveron että vuokrasta maksettavan pääomaveron.
Omistusasujat ovat keskimäärin rikkaimpia kuin vuokra-asujat ja sen vuoksi tuskin kuuluisivat asumistuen piiriin vaikka vaihtaisivat vuokra-asuntoon. Kansantaloudellisti olisi järkevämpää siirtyä enemmän vuokra-asumista suosivaan verotuksen. Tämä helpottaisi työvoiman liikkuvuutta ja asumiseen liittyvä riskienhajauttamista huomattavasti.
t. Omistusasuja itsekkiin
Mitä ihmeen vihaa? Verotushan suosii omistusasumista vuokra-asumisen kustannuksella. Omistusasuja joutuu maksamaan asunnostaan vain kiinteistöveron mutta vuokralainen sekä kiinteistöveron että vuokrasta maksettavan pääomaveron.
Omistusasujat ovat keskimäärin rikkaimpia kuin vuokra-asujat ja sen vuoksi tuskin kuuluisivat asumistuen piiriin vaikka vaihtaisivat vuokra-asuntoon. Kansantaloudellisti olisi järkevämpää siirtyä enemmän vuokra-asumista suosivaan verotuksen. Tämä helpottaisi työvoiman liikkuvuutta ja asumiseen liittyvä riskienhajauttamista huomattavasti.
t. Omistusasuja itsekkiin
”Häh, eikö siinä pikemminkin käytnyt toisin päin. Nyt eläke riippuu koko elämänajan palkasta, aiemmin se riippui vain viimeisten suosien an sioista.”
Tuo elinikäinen kertymä koskee vain vuonna 2005 ja sen jälkeen syntyneitä.
Lotoksi asian tekevät uudet tulevan ajan säännökset, jotka heikentävät kertymää erityisesti iäkkäillä työttömillä :Kun 60-70 % ihmistä eläköityy muusta työmarkkinastatuksesta kuin työstä niin vaikutus on suuri.
Ja tätä tehostaa elinajanodotteen leikkuri,jota työtön ei voi juuurikaan kompensoida
Toinen on siirtymäsäännökset, jotka koskevat 50-luvulla syntyneitä ryhmiä ja niinpävminunkin v eirallinen eläkeikä on edelleen 65-vuotta ja eläköityminen päivääkin enne katsotaan eläkkeen varhennukseksi , josta seuraa raju leikkaus, suurempi kuin varhentamisnen 63-62 välillä
Entisillä säännöillä eläkkeeni arvoitiin n 60 % viimeisistä palkoista, nyt näyttää siltä ,että se eläkeyhtiöiden arvioiden mukaan jään 40 %iin.
Kurssikokouksissa on ollut hyvä verrata erilaisia työuria ja näyttää todella siltä, että 40 vuoden yhtenäisellä työuralla voi saada eläkettä 40 % tai 70 % viimeisistä palkoista.
Kutsuisin näin suurta hajontaa eläkelotoksi
Jos on 40 vuotta kauppa-apiulaisena ja viimset kaksi vuotta korkeapalkkaisessa virassa, eläke on todella aka pieni suhteessa loppupallkkaan. Onko tässä jotain väärää?
Jos jää eläkkeelel 62 vuotiaana eikä 63 vuotiaana, lopullinen kuukausieläke pienenee pysyvästi noin 10 prosenttia.
Eläkeiän nostamisessa on varsin kehnosti kerrottu, että eläkkeelle voi jäädä mutta eläkettä ei vrasinaisesti makseta.
Tosiaalta – on olemassa raskaita ammatteja kuten palomies, jossa palkkarakenne perustuu päivystyskorvauksiin. Jos palomies vaihtaa n 55 vuotiaana alaa vaikkapa koulun vahtimestariksi, palkka putoaa roimasti ja samalla eläke. Tällöin tietsyti on fiksua ohjatua palomiehen ammattiin työvykyttömäksi.
Palkkarakenne ylipäätään estää tehtäväkiertoa julkisella puolella, vaikka ongelma olisi ratkaistavissa.
Jos palomies siirtyy koulun vahtimestariksi, eläke ei piene vaan kafrttuu hitaammin, mutta karttuu. Hänen kannattaa ehkä näytellä työkyvytöntä, koska tulevan ajan karttuma saattaa olla edullisempi.
KKK:
Tarkoitin tällä keskustelupalstalla vallitsevaa vimmaa keksiä keinoja omistusasujien (=kansan enemmistön) verotuksen kiristämiseksi.
Keskimääräinen työeläke on kai n. 1300 euroa/kk. Sillä yksinelävä helsinkiläinen eläkeläinen saa Kelan asumistukea 259 euroa/kk (vuokra+vesi 770 eur/kk). Jos ko. henkilö asuu omistusasunnossa (vastike+vesi 150 eur/kk), hän ei saa asumistukea lainkaan.
Ei siis liene epäselvää, että omistusasumisen korkea osuus (67% vuonna 2005) laskee valtion asumistukimenoja.
Sen sijaan kaikkia liikenneympäristöjä ei mitenkään voi tuntea (kuten esim. tuota yllä linkittämääni paikkaa). Siksi järjestelyjen pitää olla selvästi merkittyjä, ennakoitavia ja loogisia. Jos sellaisia ei kyetä rakentamaan, ei noissa paikoissa kannata sakottaa eikä kannata tehdä kaikenkattavia yleistyksiä siitä, että autoilija on aina väärässä tehdessään jotain.
Tämä kaikki on tosin akateemista, koska poliisi ei kykene valvomaan ihan tavallista, jokapäiväistä ja massiivisen yleistä bussikaistan käyttöä jonon ohitukseen. Koska prioriteetit on asetettu jotenkin tyyliin ”rangaistuksenomaisiin maksuihin voisi ja pitäisi suhtautua nykyistä enemmän tulonlähteenä, jota yritetään maksimoida”.
Aika monessa paikassa on oikeasti vaikea ennakoida kuinka aikaisin bussikaistalle saa ryhmittyä. Satoja metrejä ei pysty laskemaan ennakkoon.
Jos jättää ryhmittymisen viime hetkeen, joutuukin jo pyytämään vilkulla tilaa aikaisemmin ehtineiltä (tai busseilta – joilta tilaa ei koskaan saa vaikka itse ovat kyllä isomman oikeudella sitä itselleen vaatimassa ihan väärissäkin paikoissa…), hiljentämään ja ehkä pysähtymään. Seurauksena kasvanut perääanjon riski ja vähintään aggressiivisia tööttäyksiä.
Enkä nyt mitenkään puolustele autoilijoita, varmasti useimmat ”liian aikaisin” bussikaistalle ryhmittyvät ovat oikeasti hyvin tietoisia järjestelyistä.
”Jos on 40 vuotta kauppa-apiulaisena ja viimset kaksi vuotta korkeapalkkaisessa virassa, eläke on todella aka pieni suhteessa loppupallkkaan. Onko tässä jotain väärää?”
Kyseessä ei ole tällaisesta tapauksesta, vääristelet tahallasi asioita kuten aina.
Mutta jos onkin 40-vuotta töissä ja saa 40 % eläkettä,mutta kaveri samalla työuralla, samassa asemassa työtä tehneenä ja samoilla työehdoilla saa 70 % niin tuskinpa sitä kukaan oikeudenmukaisena pitää.
Vertailuryhmäni ovat omat kurssikaverit ja niistä ne jotka ovat tehneet työtä yhtä pitkään,iät 60-64-vuotta , työnantajat samanlaisia, tehtävät samantyyppisiä , palvelusuhteet katkeamattomia,työuran pituudet suurin piirtein yhteneviä, palkat vaihtelevat jonkin verran yksilöiden välillä,mutta eivät yksilön uran aikana vuoden 1993 jälkeen,jolloin työuran alun vapaakirja luotiin neljän viimeisen työvuoden mukaan eikä niistä löydy selittäviä eroja
Erot tulevat 2005 eläkeuudistuksen ryhmäkohtaisista ylimenosäännöksistä,jotka asettavt yksilöt eriarvoiseen asemaan
esimtuo varhennussääntö koskee vain 50-luvulla syntyneitä valtiolta joskus ulkoistettuja eli suhteellisen pientä ryhmää,sääntö ei koske esim valtiolla jatkaneita tai kunnalle siirtyneitä
Tuosta kurssiporukasta paistaa työuran pituudessa ero julkisen/yksityisen välillä: Ne jotka siirtyivät julkiselle hyvissä ajoin ovat edelleen töissä,mutta yksityisellä palvelleet puhdistettiin +50-60-ikävuoden välissä kortistoon,eivätkä kaikki suinkaan päässeet ns eläkeputkeen vaanosa on sinnitellyt työmarkkinatuella.
Itse nostan hattua niille myynti- ja huoltomiehille, jollei näitä ajoja tulee. He pitävät osaltaan huolta siitä, että jotain jaettavaa jää. Kokonaisuutena tämä ahkera ryhmä kerää varmasti aikamoisen veropotin, varsinkin kun lasketaan auto- ja polttoaineverot mukaan.
Soininvaara ensin valittaa työsuhdeautoista. Niitä ei muuten ole mitenkään paljon koko autokannasta. Noin 80.000 2 ja puolesta miljoonasta (3%).
Työnantajalla olisi hommia, työnhakijalle ei ole autoa. Ei tule työtä, koska työsuhdeautot, joita siis tarvitaan työn takia, tehdään liian kalliiksi. Aika korkea kynnys töihin;osta ensin auto.
Sitten OS valittaa kilometrikorvauksesta. Sitä tulee keskimäärin vähän toista tuhatta euroa per saaja. Ei sillä autoja ylläpidetä. Työntekijä joutuu ajamaan työn takia. Kiristetään tästä työstä aiheutuvien kulujen korvausta. Kohta ei ole sitäkään työtä.
Nyt alkaa kyllä olemaan aika vakavaa tahallista tai tahatonta sisälukutaidon puutetta. Jos alan syömään ”nykyistä enemmän” omenoita, tarkoittaako se, että en syö enää mitään muuta kuin omenoita tai että tästä eteenpäin syön joka päivä enemmän omenoita kuin edellisenä päivänä? Eikä pitäisi vaatia meedion taitoja ymmärtää, että en ole ollut ajamassa liikennesääntöjen muutoksia tulojen maksimoimisen perusteella, vaan niiden rangaistuksenomaisten maksujen keruun tehostamista.
Samma här. Psyykkiset ongelmat ja varsinkin nuorison mielenterveysongelmat ja pällin hajoamisesta johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet on ihan silkkaa hälytyskellojen kalketta. Trendi on vielä jatkuvasti nouseva, ollut jo ties kuinka pitkään.
Tässä maassa douppaaa masennusnapeilla itseään suurempi väestönosa kuin suomenruotsalaiset. Heitä on enemän kuin vasenkätisiä. Psyykenlääkkeitä syökin sitten pääkaupunkiseudun väestön verran ihmisiä.
Meillä on ihan ok elintaso, ja varaa sitä karsiakin, mutta suunnanmuutoksen pitää tapahtua niin että utopiaksi otetaan psyykkisesti terve yhteiskunta. Maallinen auvo on saatu. Koulutus ja sivistys on nekin saavutettuja etuja. Oisko seuraava suurhanke yhteiskunta, joka EI ole hullu?
Voi itku, ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Riippuu siitä mitä sen risteyksen jälkeen tapahtuu.
Ei, mutta kun sanot että ”alan käyttämään nykyistä enemmän omenoita pakoputken tukkeena”, niin sen voi tulkita kiusantekonakin. (Hölmöt analogiat ovat… öö… hölmöjä).
Sakkojen – kuten haittaverojenkin – julkilausuttuna tarkoituksena on poistaa haitallinen käytös. Haittaveroissa, samoin kuin esim. yksityisen kopioinnin teostomaksuissa, on jo nähty tämä: kun veron tai maksun tuotolla nähdään fiskaalisia tarpeita, niin seurauksena on se, että veron tuotosta halutaan pitää kiinni, vaikka sen alkuperäinen tarkoitus katoaisi. Esimerkiksi levy-yhtiöt perustelevat teostomaksun korotuksia sillä, että sen tuotto on laskenut.
Sakkotulot on jo nyt budjetoitu ja niiden saamiseen luotetaan. Näin ollen ei ole mitenkään kaukaa haettua, että jos joku sanoo ”pyritään suhtautumaan siihen tulonlähteenä”, niin käytännössä tämä tarkoittaa vahvistuvaa pyrkimystä tulojen maksimointiin keinolla millä hyvänsä. Eli jos sakon/haittaveron kohteena ollut haitallinen käytös vähenee ja fiskaalista tavoitetta ei saavuteta, pitää ryhtyä tiukentamaan säädöksiä, jotta rikollisten määrä saadaan pidettyä vakiona tai kasvamaan.
(asiaa sivuten esim.
http://www.hannuvisti.com/blog/files/d7ce59a80a11c4028dcc506c51680d1e-416.php )
Otan jälleen esimerkiksi Ruotsin. Se on sulkenut useita edustustoja ulkomailla. Suomi ei ole sulkenut. Tästä tuli jokin aika sitten MOT:n tms. ohjelma ja onhan se melkoista tyhjäkäyntiä niissä.
Hulluinta on, että ei edes EU:n alueella UM-verkostoa ole karsittu, vaikka EU:lla on yhteinen ulkoministeri.
Paljonkohan nämä edustustot kustantavat per vuosi?
http://budjetti.vm.fi/
Puolustusministeriö 2.8 miljardia
Maa- ja metsätalousministeriö 2.7 miljardia
Sosiaali- ja terveysministeriö 12.2 miljardia
Valtionvarainministeriö (eläkkeet, kunnat) 16.2 miljardia
Ihmeen vähän täällä puhutaan mm. sosiaalimenojen ja kuntamenojen leikkauksista.
Olen siinä käsityksessä että kuntauudistuksen jälkeen on ehkä mahdollista leikata n. miljardi maajusseilta ja pari miljardia syrjäkunnilta.
Eh?
http://www.ts.fi/online/kotimaa/275450.html
Turun Sanomat 9.11.2011 13:01:33
Ulkoministeriö aikoo ensi vuoden aikana sulkea suurlähetystön Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa säästösyistä. Jo aiemmin on päätetty supistaa Suomen edustustoverkkoa ja sulkea suurlähetystöt Venezuelan Caracasissa ja Filippiinien Manilassa.
Hallitus näemmä ehdottaa kotihoidontuen leikkaamista niin, että sitä maksettaisiin vain alle kaksivuotiaista. Minusta tämä on hyvin tervetullut rakenteellinen uudistus. Kun työuria pyritään pidentämään alusta ja lopusta, on ollutkin outoa, että noin pitkää poissaoloa keskellä parasta työikää on oikein tuettu. Jos terve työikäinen aikuinen tuntee kutsumusta
hoitaa yli parivuotiasta lasta kotonaan, niin oikea tapa rahoittaa kotihoito on ottaa hoitolapsia. Varmasti kysyntää tulee.
Kehityspsykologit tästä tuskin innostuvat, mutta normaalisti kehittyvälle lapselle päivähoidosta ei ole mitään haittaa. Jos taas kehitys ei ole ihan normaalia, lapsen on hyvä olla päiväkodissa,
missä huomataan monia selllaisia asioita, mitkä eivät käy ilmi neuvolassa ja tukitoimet päästään aloittamaan ajoissa. Tutun erityisopettajan mukaan kouluun tulee paljon lapsia, joille on päiväkoti-iässä tehty vaikka mitä, mutta jotka pärjäävät hyvin yleisopetuksessa. Ja nekin jotka tarvitsevat koulussakin tukea, hyötyvät kyllä siitä, että koulunaloituksessa on tiedossa, mitkä asiat ovat hankalia ja millaista tukea tarvitaan. Tällöin lapsi ei pääse terrorisoimaan koko luokkaa.
Parivuotiaalla eivät enää flunssatkaan mene yhtä herkästi korviin, joten infektioilta välttyminen ei enää riitä syyksi kotihoidolle. Kaikki lapset sairastelevat ensimmäisen vuotensa, olivat sitten parivuotiaita tai isompia.
Nykyisellään monet naiset tuppaavat olemaan tosi pitkään poissa töistä ja se näkyy monessa: osa naisista pitää vakipaikastaan pitkää vapaata, osa taas pätkätyöläisinä tuuraa näitä naisia. Osa välttelee, osin tiedostamattaan, työpaikan hakemista, koska on hyväksyttävä syy olla kotona.
Epäilen aika vahvasti, että kotihoidontukea poistamalla säästettäisiin – tästä tulee helposti hölmöläisten peitonjatkamisharjoitus, jossa leikataan yhdestä päästä ja ommellaan toiseen päähän, lopputuloksena peiton lyheneminen sauman verran. Sen sijaan tällä muutoksella hallitus ja eduskunta voivat (taas kerran) vyöryttää kustannuksia valtiolta kunnille. Kotihoidontuen maksaa Kela, päivähoidon kunta. Päivähoidon maksut kattavat vain hyvin pienen osan kustannuksista, joten palvelu jää pääosin kuntien kustannettavaksi.
Kunnallinen päiväkotipaikka maksaa äkkiä googlaten esim. Vantaalla keskimäärin 889 euroa, Espoossa 1176 euroa kuussa. Ja nuo päivähoidon hinnat ovat keskihintoja etupäässä yli 3-vuotiaita lapsia sisältävälle populaatiolle (Espoossa on enemmän uraohjusvanhempia joiden pienempiä lapsia hoidossa). Kotihoidontuelta siirtyvät alle 3-vuotiaat lapset ovat kukin 1.75 laskennallista lasta, joten kustannukset ovat vastaavasti isommat.
Suurin päivähoitomaksu on äkkiä googlaten 254 euroa kuussa.
Lisäksi yllämainitut hinnat ovat keskihintoja, eivät marginaalihintoja – paivähoitopaikkojen lisääminen on kalliimpaa kuin nykyinen keskihinta, koska lisäpaikat ovat niitä kalleimpia (kaikki halvat hoitomuodot, kuten perhepäivähoito, on tietysti jo hyödynnetty niin tarkkaan kuin mahdollista, ja lisäpaikat tarvitsevat lisäkiinteistöjä, uutta koulutettavaa henkilökuntaa, jne).
Kotihoidontuki on tähän verrattuna halpaa: yhdestä alle 3-vuotiaasta kotihodon tuki on 327 euroa kuussa plus mahdolliset kuntalisät, toisesta tulee satanen lisää. Hoitolisää saa tuloista riippuen enintään 175 e/kk.
Eli jos nyt tarmokkaasti säästetään ja sen seurauksena kolmannes kotihoidontuella hoidetuista nyt hakee päivähoitopaikkoja, niin julkisen sektorin menot *kasvavat*, eli ei tässä säästetä. Jotkut kotihoidontuen menettävät ehkä pääsevät töihin ja maksavat veroja, mutta aika suuri osa ei pääse, vaan he siirtyvät työttömyyskorvaukselle (jos saavat sitäkään).
Tilanne olisi toinen, jos meillä olisi oikea työvoimapula, jolloin lapsensa hoitoon vieville äideille ja isille olisi helposti löydettävissä töitä (mielellään vielä sopivan joustavilla työaikajärjestelyillä, jotteivat hoitopäivät muodostu älyttömän pitkiksi). Taloustilanne ei kuitenkaan vaikuta ollenkaan sellaiselta.
Kotihoidontuen maksaa kunta.
Tosiaan, kunta maksaa kustannukset Kelalle, vaikka Kelalta tukea kyllä haetaan.
Silti tässä on elementti, jossa aiheutetaan kymmenien tai satojen miljoonien kustannukset kunnille, ja valtio pyrkii osingoille keräämällä mahdollisesti töihin menevien vanhempien verotuloja.
Saapas nähdä, kuinka käy. Ilman päivähoito-oikeuden rajoituksia tämän yhtälön rahoitus ei toimi.
Kotihoidontuki on vapaaehtoinen, joten ne jotka voivat siitä kieltäytymällä päästä paremmalle tuelle (ansiosidonnainen, usein peruspäiväraha) ovat sen jo tehneet. Näin ollen tuen poistaminen kyllä aidosti vähentää tuensaajien tuloja ja sitä kautta tukimenoja.
Todellinen kysymys on tietysti se, mitä ovat ne vaihtoehtokustannukset. Tukiin ja verotuloihin katsominen on kuitenkin kansantalouden suunnasta väärä suunta katsoa asiaa. Todellinen kysymys on se, että jos kotivanhempi V menee töihin, tehdäänkö maassa enemmän töitä kokonaisuudessaan.
Kun V menee töihin, jonkun pitää kaitsea hänen tenaviaan. Siinä on kuitenkin yleensä helppo löytää tehokkaampia ratkaisuja kuin mitä V itse edustaa. Näin ollen tehokkuus paranee, koska V:n työpanos on käytettävissä.
Tilanne muuttuu, jos V on sellaisella alalla, jossa on rajoitettu määrä töitä. Jos V – eikä kukaan hänen kollegoistaan – on vielä sellainen, joka ei voi koulutuksellakaan sijoittua muualla töihin, tulee lastenhoitotyöpanoksen verran takkiin.
Kotihoidontuki on kansantalouden kannalta hyvä vain niissä tapauksissa, joissa V on tehokkaimmillaan hoitaessaan lastaan kotona. Kuinka todennäköistä tämä on, kun muistetaan, että kotihoidontuella olevat ovat niitä, jotka ovat olleet töissä ennen tuen saamista?
Jos heittäy tyy kotihoidontuelta korkealle ansiosidonnaiselle, on aina vaarana, että saa työtarjouksen.
Säästökeskustelussa puolustuvoimat, työsuhdeautot ja kodinhoidon tuki herättävät intohimoja, mutta eivät pelasta sinänsä maan taloutta. Luultavasti jotain oleellisempaa on tapahtumassa.
ALV:n nostossa ainakin elintarvikkeiden (kaupasta ostettujen ja ravintolassa syötyjen) alennuksen pienentäminen on järkevimmästä päästä. Samalla tulisi mahdollisuus nostaa pienimpiä tukia.
Tärkeää olisi keskustella millaisiin asioihin investoidaan infrassa, teollisuuspolitiikassa ja koulutuksessa. Nämä ovat tyypillista siltarumpupekkaroinnin aluetta, jolla rahaa korvamerkitään omille äänestäjille.
Pelkkä säästäminen ilman rakennemuutoksia johtaa vain lisäsäästämiseen jatkossa.
Veikkaus, ostovoimaa leikkaantuu 4%.
– alv 24%, mutta ruoan alv ei uskalleta korottaa prosenttia enempää
– listaamattomien yhtiöiden 90 000 (yritysverotettu) henkilöverovapaa osuus pieneenee n. 75 000 euroo; samalla onneksi yritysverokantaa ei nosteta.
– ylemmissä veroluokissa ei tehdä inflaatiotarkistuksia, pääomatulojen veroa jo nostettiin tappiin.
– työsuhdeautojen km-korvausket pienenevät hieman, esim. korvausta laskettaessaa auton ikää nostetaan laskentakaavassa.
Toive: Valtiolle tuottavia toimintoja ei leikata. Poliisin ja oikeuslaitoksen reursseista pidetään huolta, jotta oikeusvaltio toimisi riittävän nopeasti. Alueellistamisesta luovuttaisiin, koska se ei näytä toimivan.
Paras paikka bussikaistojen käyttöä valvovalle kameralle on bussien etuosassa. Bussikuski kuvatkoon rosmot ja poliisi sitten antakoon rosmoille rekisterikilven mukaan sakkoa tuntuvasti.
Näin jokainen bussikaistalla luvatta ajava saisi sakon rötöksestään.
Näin tehdään Barcelonassa, mutta se ellyttää, että bussikaistalla ajosta rangaistaan auton haltijaa niin kuin pummilla pysäköinnistäkin.
JTS:
Tuo tehtiin jo (2012 alusta) ja vähän rajummin. Kertaalleen verotetun osingon maksimi on 60000 euroa. Samalla tehtiin pääomatuloveroon raju korotus (28->32 tai 30%).
Yrittäjällä ja osakesäästäjällä ei ole ystäviä hallituksessa.
Kansantaloudessa tehtävän työn määrän maksimoiminen ei tuo onnea. Muuten kannattaisi laittaa puolet työttömistä rikkomaan ikkunoita ja toinen puoli korjaamaan.
Herra tai rouva V voi hyvinkin olla tuottavimmillaan kansantaloudelle ollessaan kotona hoitamassa lapsia. Lisäksi tekisi mieleni muistuttaa, että lapsen edulla ja erilaisten ihmisten erilaisilla tarpeillakin on arvonsa; pelkkä valtion tulojen ja menojen optimointi voi viedä metsään, vaikka hyvin tärkeää onkin.
Siellä sitten on sakotuskiintiöitä ja -automaatteja jne. Ei tuo ole hyvä tapa järjestää asioita, koska silloin painopiste siirtyy järjestyksenpidosta ja poliisitoiminnasta sakotuksesta huoletimiseen. Toisaalta jos kerran ”ilmaista” rahaa on sakotuksen kautta tarjolla, niin hölmöhän se on jättää ottamatta.
Eikös juuri tuossa tilanteessa tukia tarvita eniten? Siis jos sato on pientä mutta tuotanto halutaan säilyttää, niin siitä joutuu maksamaan korkeampia tukia kuin semmoisessa paikassa, missä maa tuottaa enemmän satoa.
Jos viljelijän elantoon jollain tilakoolla tarvitaan X euroa, jollain vakiomyyntihinnalla tarvitaan N yksikköä satoa. Tuotto on Na yksikköä hyväsatoisessa paikassa A ja Nb huonosatoisessa paikassa B.
Tila A tarvitsee tukea N-Na yksikön verran eli Pa=(N-Na)/Na prosenttia.
Tila B tarvitsee saman prosentin Pa verran tukea satoonsa Nb sekä lisäksi 100% tukea olemattoman sadon N-Nb myyntihinnasta. Tämä luonnollisesti korottaa tukia suhteellisen paljon tuotannon arvoon nähden.
anonyymi päätti mitätöidä kokonaan suhteellisen edun periaatteen maataloudessa. Tulee kallista.
Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut muutamassa vuodessa kahdesta miljardista kolmen miljardin euron tasolle vuodessa.
Miksi maataloustuet eivät vastaavasti ole laskeneet? ja mihin tämä raha uppoaa? ja mihin menevät tuotokset?
Maa- ja metsätalousministeriö on niin viljelijätaustainen paikka, että sieltä taitaa olla turha säästöjä odottaa – kauhuskenaarioita kylläkin.
Evert
Maataloustuotteita myös viedään.
Osmo,
taloustilanne vaikutti olevan 2011 parempi kuin monet ennakoivat…
Mistä leikataan?
http://www.stat.fi/til/jmete/2010/jmete_2010_2012-01-31_tau_001_fi.html
Säästäminen on muutakin – ennen kaikea muutakin – kuin sellaista leikkaamista, jota voidaan tehdä pelkästään budjettikirjaan katsomalla.
Tuli tässä mieleen, joten kysynpä: paljonko säästettäisiin sulauttamalla maa- ja metsätalousministeriö työ- ja elinkeino- ja ympäristöministeriöihin? Onko arvioita tehty tai onko mahdollista arvioida?
Pari irtotietoa, kun elintarvikkeiden viennin ja tuonnin pitkäaikaistilastoja ei tähän hätään löydy:
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin kasvu kiihtyi jälleen vientiä nopeammin. Vuonna 2010 tuonnin arvo kohosi 3 934 milj. euroon, mikä on edellisvuoden tuontia yli 12 prosenttia enemmän. Tuonnin nopeasta kasvusta johtuen kaupan alijäämä laajeni 314 milj. eurolla, 2 311 milj. eurosta 2 625 milj. euroon. (MTT)
Vuonna 2011 elintarvikkeiden vienti laski 25 prosenttia vuodesta 2010.
Taas tuli vastaan nykyiseen kasnalaispalkkaan (asumistuki + 440 e + loput asumiskulut) tyytyväinen 20 v nuori, joka ilmeisesti ottaa vinkistä vaarin ja hakee sinne minne ei pääse.
Lienee kait selvää, että toimeentulotuki ja tyuttömyyskorvaus alle 25 vuotiailta ilman viiden vuoden työelämää on syyträ leikata ensimmäisten etujen joukossa.
Sairaat on saatava hoitoon, laiskat vaikka inttiin ja loput opiskelemaan tai töihin.
Elmäntapana initiaaniksi kasvattamisen sijaan vaikka työkuntouttavaa työpajatyöskentelyä julkisella sektorilla, työsude-etuna ruokailu, joka vähennetään muista tuista.
4 kk intti puolestaan on etu niille, jotka ovat päätyneet opiskelemaan yhteiskunnalle tärkeille aloille, joissa ihmisiä ei lähetetä taistelutehtäviin:
– ammattiajokortin jo omaavat
– lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijat
– eläin- ja hammaslääketieteen opiskelijat
– lentokoneasentajat
(näihin tuskin asevelvollisusu kaatuu, mutta antaa kannusteen hakuvalintoihin)
Jotakin nuorten nykyiselle kansalaispalkalle on thetävä, he toki downsiftaavat elämänsä ja tavoitteensa siihen 440 e suuntaan alle aikayksikön.
Ceteris paribus.
Jos ei kelpaa, saa korjata.
Yksi budjetin tasapainotuskeino tuli vielä mieleen. Kannabis pitäisi saada verolle. Onhan se nyt aivan sietämätöntä, että kunnon kansalaiset joutuvat maksamaan silmittömiä alkoholiveroja samaan aikaan kun pössyttelevät hipit saavat päihtyä ilman mikäänlaisia veroja.
Nyt kun maaseudun puolueet ovat oppositiossa, sekä maataloustukia että aluetukia pitäisi leikata rankalla kädellä.
1) Orjatyövoiman käyttö maassa on lopetettava. Näennäistyöllistäminen työharjoittelu-nimikkeellä 8e/päivä ei palvele kenenkään etua, ja ovat todistettavasti tuottamattomia.
=> Ajetasan tempputyöllistämistä pyörittävät organisaatiot alas. (Säästöä). Alemman koulutustason työpaikkoja vapautuu ja firmojen on palkattava niihin ihan oikeita työntekijöitä töihin. Nyt hommat hoidetaan valtion kustannuksella puoli-ilmaisilla harjoittelijoilla (=vastikkeetonta tulonsiirtoa yhteiskunnalta yrityksille).
2) Lääkekustannuskatto alemmas, ja vuosijärjestelmä jotenkin hajautettava. Vuoden alussa erikoissairaanhoidon ensiapuun kuskataan ihmisiä, joilla on verensokerit sekaisin, pumput sekaisin jne., koska ei ole varaa ostaa lääkkeitä. KELA-korvaukset on nähtävät investointina, ei kuluna.
3) Valtion pitää ruveta hoitamaan hommansa, joista sen kuuluu olla vastuussa, eikä kaataa kaikkea kuntien niskaan. Mihin enää kohta tarvitsemme eduskuntaa ja valtiota, kun kunnat hoitavat kohta kaiken?
Tulopuolella pitäisi välittömästi korottaa ruoan arvonlisävero samalle tasolle kuin muukin alv-vero. Vähätuloisten ruokailua voitaisiin sitten tukea tulonsiirtojen korotuksilla. Lisäksi ruoan hintaa pitäisi painaa selkeällä ohjelmalla, jolla oligopolinen kauppa puretaan.
—
Kun puututaan autoetuihin ja muuhun autoilun tukemiseen, pitäisi välittömästi rakentaa myös toimivaa joukkoliikennettä, joka ei ole suinkaan itsestäänselvyys muualla kuin pääkaupunkiseudulla.
—
Terveydenhuolto pitäisi järjestää muuten kuin kuntien tuottamana. Nyt pidetään yllä rakenteita, jotka eivät ole kustannustehokkaita. Tarvitaanko terveys- ja sosiaalipalvelut lähipalveluina? Harvoin. Lisäksi lääkärien koulutusta pitäisi lisätä reippaasti, sillä tällä hetkellä lääkärit ulosmittaavat tässä järjestelmässä heikon lääkäritarjonnan.
—
Asuntolainojen verovähennysoikeus pitäisi poistaa suhteellisen nopeassa tahdissa. Siirtymävaiheessa voidaan vanhan järjestelmän omistusasujien kohdalla miettiä tukimalleja.
—
Asuntotuotantoa pitäisi lisätä reippaasti kasvukunnissa vaikka sitten valtion tuottamana, sillä perusongelma suomalaisessa yksityistaloudessa on liikaa kohonneet asumiskustannukset. Ja jos kunnat eivät kaavoita asumiseen riittävästi, niin sitten sanktioita tällekin touhulle.
—
Ja ennen kaikkea tässä maassa tarvittaisiin yhteishenkeä, jossa koetaan rakennettavan yhteistä hyvää. Jo vuosia suurten yritysten johto ja muu eliitti on haalinut itselleen käsittämättömiä etuja ja palkkioita ja samaan aikaan kansalta on vaadittu vyönkorotuksia. Kyseessä on moraalinen rappio ja tätä rappiota eivät ole suinkaan saaneet aikaiseksi kansalaiset, vaan eliitti.
Hyvässä yhteiskunnassa pienemmillä paikkakunnilla ei tarvittaisi joukkoliikennettä, sillä kun paikakunta on pieni, joka paikkaan pääsee kävellen. Näin on monissa maissa ja näin oli Suomessa viisikymmentä vuotta sitten. Sitten tapahtui jotain anteeksiantamatonta.
Niinpä – mutta mistä saadaan se hyvä yhteiskunta – siis nyt?