Paljonko pitäisi säästää?

Jot­ta hal­li­tu­so­hjel­maa nou­datet­taisi­in kir­jaimel­lis­es­ti, pitäisi val­tion talout­ta vahvis­taa viidel­lä mil­jardil­la – siis vero­ja korot­taen tai meno­ja kar­sien. Demar­it halu­a­vat ennen päätök­sen­tekoa odot­taa, jos vaik­ka seu­raa­va talousen­nuste olisi vähän parem­pi, jol­loin selvit­täisi­in vähem­mil­lä leikkauksilla.

Jotenkin näen tämän asian aivan toisin. Vakaut­tamisen tarve on yli tuon viiden mil­jardin, jos kat­somme pitkän ajan kestävyys­va­jet­ta, jol­loin pitää varautua myös min­un ikälu­okkani eläkkeisi­in ja hoidon tarpeeseen. Jos viiden mil­jardin leikkaus olisi mah­dol­lista toteut­taa heti ensi torstaista alka­en, sitä ei pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa tehdä, kos­ka se lamaut­taisi suh­dan­tei­ta, lisäisi työt­tömyyt­tä ja tuot­taisi uuden leikkaus­tarpeen.  Liian nopeas­ta vyön kiristyk­ses­tä varoit­taa Euroop­paa jo moni sel­l­ainen taho, joka on yleen­sä saar­nan­nut menokurin puolesta.

Minä näen asian niin, että nyt voisi sopeut­taa ehkä par­il­la mil­jardil­la. Jos ne parin viikon kulut­tua tule­vat ennus­teet ovat parem­pia, sil­loin voi sopeut­taa enem­män ja jo ne ovat synkem­piä, leikkauk­sia pitää lykätä.  Miten meil­lä suh­dan­nepoli­ti­ik­ka on kään­tynyt poli­itikko­jen käsis­sä myötäsykliseksi?

Kun se kestävyys­va­jekin pitäisi hoitaa, on tehtävä jo nyt toimen­piteitä, jot­ka vähen­tävät meno­ja pitkäl­lä aikavälil­lä. Sel­l­aisia kuten esimerkik­si eläkeiän nos­to, asevelvol­lisu­usa­jan lyhen­tämi­nen ja kut­sut­tavien ikälu­okkien pienen­tämi­nen valikoival­la asevelvol­lisu­udel­la. On luovut­ta­va kus­tan­nuste­hot­tomista menoista, kuten yksi­tyisen sairaan­hoidon kelako­r­vauk­set, on nopeutet­ta­va opin­to­jen aloit­tamista korkeak­ouluis­sa järkeistämäl­lä pääsykoe­jär­jestelmää ja niin edelleen. On puu­tut­ta­va autoe­dun aliv­ero­tuk­seen ja oman auton käytön kor­vausten ylim­i­toituk­seen. On muutet­ta­va työelämän pelisään­töjä niin, että työ­nan­ta­jille on edullista pitää töis­sä vähän ikään­tyneem­pääkin väkeä. Nyt moni savuste­taan töistä 63 vuot­ta täytet­tyään. On autet­ta­va vähem­män tuot­tavaa työvoimaa töi­hin työn ja sosi­aal­i­tur­van yhteenso­vi­tuk­sel­la. On pyrit­tävä saa­maan nyt koti­hoidon tuel­la ole­vat osa-aikatyöhön ja työt­tömät pitämään lap­si­aan päivähoi­dos­sa vain puolipäiväisesti.

On valmis­telta­va veronko­ro­tuk­sia, jot­ka voidaan ottaa käyt­töön nopeasti, kuten arvon­lisäveron korottaminen.

On pois­tet­ta­va myön­teisen talouske­hi­tyk­sen esteitä, kuten kaupungis­tu­mista sabotoi­va hajanainen kun­tarakenne pääkaupunkiseudul­la ja esimerkik­si Turus­sa. Kun­tau­ud­is­tus ei ole säästö­toi­mi, vaan se antaa parem­mat edel­ly­tyk­set urbaanille talouskehitykselle.

218 vastausta artikkeliin “Paljonko pitäisi säästää?”

  1. Kan­natet­tavia ideoita. Lisäk­si voitaisi­in leika­ta maat­alous­tukia rajul­la kädel­lä nyt kun KePu ei ole hal­li­tuk­ses­sa. Korkeak­oulu­jär­jestelmä pitäisi muut­taa aidosti kak­si­ta­soisek­si eli kandin jäl­keen kar­sit­taisin ainakin puo­let opiske­li­joista. Lisäk­si nopeas­ta opiskelus­ta pitäisi jotenkin palki­ta. Myös kus­tan­nuk­sia aiheut­tavista viras­to­jen siirtämis­es­tä maakun­ti­in pitäisi luop­ua. Samal­la voitaisi­in siir­tyä hie­man valikoivam­paan maahanmuuttopolitiikkaan.

  2. On niin help­poa ehdot­taa säästök­si valikoivaa asevelvol­lisu­ut­ta. On huo­mat­tavasti vaikeam­paa näyt­tää, mis­sä valikoivaan asevelvol­lisu­u­teen siir­tymi­nen on onnis­tunut hyvin, ja ilman täy­teen palk­ka-armei­jaan siir­tymistä. Vihreät voisi­vat nyt ker­toa, minkä maan onnis­tuneesta valikoivas­ta asepa­lveluk­ses­ta ottaisimme mallia.

    Pelkkä täysipäiväi­nen palk­ka-armei­ja on pieni ja kallis. Lisäk­si van­heneville soti­laille ei löy­dy siitä armei­jas­ta hom­mia, eikä oikein muual­takaan. Tämän ongel­man kanssa painiskel­laan maailmallakin.

    Reserviä tarvi­taan palk­ka-armei­jallekin. Mikä olisi täl­laisen akti­ivire­serviläisen sivi­il­i­työ, jos­ta hel­posti pääsee käs­ket­täessä vaikka­pa 6–18 kk:ksi Hur­lu­min­istani­in ja voi pala­ta takaisin sivi­il­i­työhön sen jäl­keen? Tätä ei ole onnis­tut­tu ratkaise­maan esimerkik­si Ruot­sis­sa, jos muuallakaan.

    Valikoi­va asepa­lvelus muuten myös sit­ten pois­taa sivi­ili­palvelus­mi­esten tar­jon­nan. Kun ei ole asi­as­ta koke­mus­ta, en tiedä, miten riip­pu­vaisia näistä halvoista työn­tek­i­jöistä eri sek­tor­eil­la ollaan. Sak­sas­sa tämä ainakin on aiheut­tanu ongelmia, vapaae­htoisia kansalais­palveluk­seen tar­joutu­via on kovin vähän.

    Palk­ka-armei­jan palkat ovat joko tosi korkei­ta, jot­ta saadaan värvät­tyä tarpeek­si hyvää työvoimaa (kaik­ki eivät voi olla upseere­i­ta), tai sit­ten on kyseessä employ­er-of-last-resort, joka yrit­tää eri keinoin pitää huume- ja alko­ho­lion­gel­maiset pois­sa riveistään (kuten USA:ssa).

    Eli nos­ta kissa pöy­dälle: minkä maan malli­in pitäisi siir­tyä, ja miten ongel­mat ratkaistaan?

    1. Vihreät voisi­vat nyt ker­toa, minkä maan onnis­tuneesta valikoivas­ta asepa­lveluk­ses­ta ottaisimme mallia. 

      Jos IJ ensin ker­toisi, minkä maan armei­jas­ta tämä mei­dän jär­jestelmämme on saanut mallia. Maail­mas­sa on noin 200 val­tio­ta. Kuin­ka moni niistä on kat­sonut viisaak­si kut­sua asepa­lveluk­seen koko miespuolisenikäluokan?

  3. Hyvä kir­joi­tus. Noista Osmon mainit­semista asioista minäkin lähtisin säästämään.

  4. Tässä olisi hyvä ohjel­ma kun­tavaale­ja ajatellen. Ongel­ma lie­nee siinä saako Ode vihreät mukaansa.

  5. IJ: Pelkkä täysipäiväi­nen palk­ka-armei­ja on pieni ja kallis.

    Asevelvol­lisu­usarmei­jan halpu­us on melko näen­näistä. Kun ei las­ke­ta mitään hin­taa ilmaistyölle eikä sille että armei­ja-aika on pois tuot­tavas­ta toim­i­nas­ta (opiskelu tai työn­teko) niin asevelvol­lisu­usarmei­ja näyt­tää edulliselta jär­jestelmältä. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sis­sa pitää ottaa huomioon myös se, että armei­jan käynyt on koko työu­ransa vuo­den ver­ran koke­mat­tomampi työn­tek­i­jä kuin ilman armeijaa.

  6. Arvon­lisäveron koro­tus kuu­lostaa min­un kor­vaani aika huonol­ta säästö­toimen­piteeltä, se iskee nimeno­maan työvoimaval­taisille aloille.

    Eikö sen sijaan voisi korot­taa kiin­teistövero­jen mak­simipros­ent­te­ja ja leika­ta val­tiono­suuk­sia vas­taavas­sa suhteessa?

  7. Voisiko ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den palkko­ja laskea työe­htosopimuk­sil­la? Viisikymp­pinen alkaa jo usein ajatel­la aivan muu­ta kuin työelämää ja sairastelee paljon. Jos TES-palkko­ja las­ket­taisi­in esim. 20 % 50-vuo­ti­ail­ta, työssä voitaisi­in pysyä pidem­pään. EK taisikin jo ehdot­taa jotain työu­ran toiseen päähän.

  8. Euroopan oikea ratkaisu on ensin kali­broi­da menot tulo­jen tasolle, ja sit­ten painaa rahaa niin paljon että vel­ka- ‚ja korko-ongel­ma helpottaa.

    Inflaa­tiopeikko rahan­painamisel­la rupeaa ole­maan his­to­ri­aa, sil­lä muunkin maail­man tarve painaa rahaa on suuri, ja nyky­menol­la tuotan­to kär­sii todel­la pahasti. Jokainen voi kat­soa mitä on esimerkik­si aurinkopa­neel­i­te­ol­lisu­udelle tapah­tunut, kun ylivoimais­es­ti suurin osta­ja, eli julki­nen puoli on käyt­tänyt rahansa lop­pu­un. Hyper­in­flaa­tio­han laukeaa aina tuot­tei­den vähyy­destä, eikä rahan­painamis­es­ta. Zim­bab­wen hyper­in­flaa­tio joh­tui siitä ettei maatiloil­la enää tuotet­tu entiseen malli­in ruokaa.

    Eurokri­isi saat­taa piankin saa­da uuden asetel­man, kun havaitaan, että Bri­tann­ian talous on todel­la huonos­sa jamas­sa, ja Bri­tann­ian ongel­mat saat­ta­vat ilmetä ennen Espan­jan ongelmia.

  9. Tuo kaupungis­tu­misen sabotoimisen lopet­ta­mi­nen on se mun jut­tu. Kaupungeis­sa, jos ne tehdään suht hyvin eli tiivisti, on huo­mat­tavasti pienem­mät liiken­nekus­tan­nuk­set (ml. kul­je­tuk­set) ja tässä puhutaan yksiköl­lä BKT vuodessa, tää on vaan niin hyvä kuva http://tolkku.blogspot.com/2010/02/yhdella-kuvalla.html Toinen mega­lu­okan asia on että kaupungis­sa, jos se tehdään hyvin eli tiivisti, on isom­pi markki­na-alue, eli suurem­pi erikois­tu­misas­te, enem­män vai­h­toe­hto­ja työn­hak­i­joille ja työn­tek­i­jöille eli parem­pi työl­lisyys, myös eri­ty­is­ryh­mille kuten ikään­tyneet työntekijät.

    Kun­tarak­en­teen lisäk­si tässä on pari muu­ta juttua:

    Kaavoitus­lain­säädän­töä pitää muut­taa niin että kaupunki­rak­en­tamista ei ole kiel­let­ty lail­la, tai ainakin tehty mah­dol­lisim­man han­kalak­si. Melu‑, hiukkas‑, tien­raken­nuk­sen, pysäköinti‑, pommisuoja‑, ja var­jos­tus­nor­mit tulee ekana mieleen. Muitakin on, koko MRL on funk­tion­al­is­tisen kaupunkisu­un­nit­telun pilaa­ma, kuvaavaa on että ain­oa tapa kaavoit­taa ihan nor­maali kaupungis­sa ole­va talo, jos­sa on sekä asum­ista että työ­paikko­ja, on käyt­tää erikoiskaavamerk­in­tää “keskus­ta­toim­into­jen alue”.

    Toinen jut­tu on se että kun kaupungis­tu­mises­sa on niitä taloushyö­tyjä, niin niiden verot­ta­mi­nen pois tai jopa niiden hyö­dyn­tämisen kieltämi­nen lail­la tuot­taa pimeitä kan­nus­tu­mia. Kaukoläm­mön kateusvero esimerkiksi.

    Kol­mas asia on että kaupungis­sa nimell­ish­in­tata­so on yleen­sä korkeampi. Tämä ei ole sinän­sä mikään iao ongel­ma, jos sairaan­hoita­jal­la on korkeampi palk­ka kos­ka muil­lakin kaupunki­laisil­la on, niin samoista palkois­ta­han ne verot mak­se­taan. Mut­ta kun tähän sotke­taan val­takun­nal­liset tuki- ja palkkata­sot, niin saadaan esimerkik­si tuloloukku­ja kaupunki­in ja yli­hin­noitel­tua maaseudun työvoima, eli työt­tömyyt­tä ihan tas­a­puolis­es­ti ympäri maata.

  10. Osmo: “kestävyys­va­jet­ta, jol­loin pitää varautua myös min­un ikälu­okkani eläkkeisi­in ja hoidon tarpeeseen.”

    Hoidon tarpeeseen, ehkä. Eläkkeisi­in, no ei.
    Eihän val­tio mak­sa eläkkeitä (no, kansaneläkkeitä kyl­lä, mut­ta työelä­keet kor­vaa­vat niitä koko ajan). Ja eläkeläis­ten vauras­tu­misen myötä hoivan (ehkä myös hoidon) sub­ven­toimisen tarve vähe­nee myös.

  11. Tuskin Sailas eilen A‑studiossa valehteli.

    http://areena.yle.fi/video/1330372175569

    Joko nou­datat­te hal­li­tu­so­hjel­maa tai teette uuden. Jos nou­datat­te, ei mitään pohtimista ole, kos­ka siel­lä lukee 50/50 eli 2.5mijardia säästöjä ja 2.5mijardia vero­ja. Sailak­sen mukaan arvon­lisäveron 1% nousu ei tuo edes 500 miljoon­aa eli koro­tuk­set tule­vat ole­maan kovia. 

    Poli­ti­ik­ka on vas­ten­mielistä puuhaa, ensin viikko­ja vään­netään hal­li­tu­so­hjel­maa ja 6packiä kasaan ja heti sen jäl­keen ohjel­ma menet­tää merk­i­tyk­sen­sä. Mitä väliä sil­lä on, mitä siel­lä lukee, jos kukaan ei sitä nou­da­ta ja mik­si sen kanssa viikko­ja paini­taan, jos lop­pu­peleis­sä sil­lä ei niin väliä ole?

  12. kun kat­so­taan pidem­mälle tule­vaisu­teen tulee miet­tiä eri­tyis­es­ti sitä mil­lä tämä maa elää.
    Tässä samas­sa yhtey­dessä olisi hyvä ottaa pöy­dälle pienen ja keskisu­uren yri­tys­toimin­nan paine siirtää toimintojaan/omistustaan ulko­maille ja näin pitkäl­lä tähtäimel­lä mur­taa sitä perus­taa mihin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta tukeutuu.

    Otit aikaisem­min esille yhtiövero­tuk­ses­sa Viron mallin. Samaa puhui Elo­ran­takin rapor­tis­saan. Kun Vuorineu­vosta­sokin aidosti alkaa huolestua yhtiöi­den edun lisäk­si yhteiskun­nan toim­intakyvys­tä pitäisi kovako­r­vaisim­mankin poli­itikon korvista lähteä vaikku. Asialle ei voi­da muka tehdä mitään ´poli­it­tis­ten realitettien´takia. Siis ´polit­ti­nen realitet­ti´ on tehdä itse itsellemme vaikeuk­sia. Ei kuu­losta rationaaliselta.

    Teol­lisu­us on muut­tumas­sa toimit­tavien insinööri­toimis­to­jen suun­taan. Yhtiöt toimit­ta­vat maail­man­laa­juis­es­ti ja mikäli kil­pailukykymme ei riitä ei suomeen jää muu­ta kuin ´junailu´. Kan­sain­välis­es­ti toimi­va yri­tys voi sit­ten tulout­taa tulon­sa ´opti­maalis­es­ti´. Emmekö voisi toimia niin että ´opti­maa­li­nen´ olisi toimia Suomes­sa ja vahvis­taa omaa vaihtotasettamme?

    Tämä pitäisi ymmärtää nyt kun leikkaus/verotusratkaisuja hark­i­taan. Sos­su­jen ajatuk­set huolestut­ta­vat jos hiukankin ymmärtää talouden dynami­ikkaa ja teol­lisu­us­päät­täjien mielenlaatua.

    Pitäisi malt­taa kohdis­ta­mas­ta huomio­ta aina pop­ulis­tis­es­ti samaan kohderyh­mään: Osinko­jen vero­tus­ta on jo keskisu­urel­la per­heyri­tys­ta­sol­la korotet­tu yli 20%. Marig­i­naaliv­ero pitää nos­taa keskustelu­un into­hi­mo­jen takaa. Sitä ei saisi mis­tään syys­tä nos­taa yli 50% edes ´väli­aikaises­ti´. Psykoloogi­nen ohjaa­va vaiku­tus on suuri. Tämä tie on jo kul­jet­tu hal­li­tu­so­hje­maa luotaessa.

    Mielestäni tästä talousti­lanteesta selvitään kuten ennenkin tekemäl­lä työtä ja pienen­tämäl­lä kulu­ja. Kaik­ki on tehtävä työl­lisyy­den ja kan­nat­tavu­u­den eteen. Vain kan­nat­ta­van työl­listävän tuotan­non kaut­ta nousee veropo­h­ja ja piene­nee sosiaalikulut.

  13. Suurin syn­ti näyt­tää ole­van se että hal­li­tus reagoi talousongelmi­in aina enem­män tai vähem­män jälkikä­teen. Eipä ole mis­sään näkynyt asial­lisia ennustei­ta 10 vuo­den aika­jän­teel­lä. Surkuhu­paisaa on täl­löin odotel­la pari viikkoa suh­dan­tei­den muut­tumista. Ehkä näin on muual­lakin maail­mas­sa luku­unot­ta­mat­ta Pohjois-Kore­aa. Suo­ma­lainen medi­aanikansalainen elää lähin­nä tilipäivästä toiseen yrit­täen pitää omaa talout­taan siedet­tävänä. Ei sil­loin halu­aisi elämään lisäjän­ni­tys­tä siitä, mitä vero­ja ensi viikol­la korote­taan ja mis­tä leikataan. On vain yksinker­tais­es­ti olta­va ajat­telemat­ta tule­vaisu­u­den kauhuku­via. Muu­toin esim omakoti­talon omis­ta­jalle tulee herkästi mieleen pistää kaik­ki men­emään ja muut­taa vaik­ka Thaimaa­han. Ehkä elämä ei pitene mut­ta laatu paranisi.

  14. On puu­tut­ta­va autoe­dun aliv­ero­tuk­seen ja oman auton käytön kor­vausten ylimitoitukseen.

    Nämä ovat veroe­tu­ina huono­ja ja väärin ohjaavia. Jäin kuitenkin pohti­maan sitä, mikä niiden todel­li­nen vaiku­tus val­ti­olle on.

    Autoe­dun vero­tusar­vo lie­nee noin 80 % auton todel­li­sista kus­tan­nuk­sista, joten kaiken kaikki­aan etua työn­tek­i­jälle tulee tyyp­il­lisessä tapauk­ses­sa 50–100 euroa kuukaudessa käteen, mikäli autoa olete­taan käytet­tävän autoe­dun sään­tö­jen mukaan.

    Autoe­dun pois­tamisen kään­töpuole­na on kuitenkin se, että autoe­t­u­au­tot ovat yleen­sä uute­na ostet­tu­ja auto­ja, eikä niiden vai­h­toe­hto vält­tämät­tä olisi uute­na ostet­tu auto. Autoe­dun pois­t­a­mi­nen siis toden­näköis­es­ti hidas­taisi autokan­nan uusi­u­tu­mista, mikä taas saat­taisi olla (tai olla olemat­ta!) huono fiskaalis­es­ti tai ympäristölle.

    Autoe­dun tämän het­ken ongel­man nimi on se, että sitä ei käytän­nössä valvota. Autoe­tu­un kuu­luu vuosit­tainen kilo­metrikat­to, mut­ta käytän­nössä kovin moni ajaa kauas sen yläpuolelle ilman kun­nol­lista ajopäiväkir­jaa. Ja kun käytössä on vielä vapaa autoe­tu, niin lisäk­ilo­metrit ovat kovin kan­nat­tavia (mar­gin­aa­likus­tan­nus nolla)…

    Tässä voisi kuitenkin olla sauma lyödä use­ampi kär­pä­nen yhdel­lä iskul­la. Tässä resepti:

    - pois­te­taan vapaa autoe­tu kokon­aan (käyt­täjä mak­saa aina bensat)

    - valvotaan yksi­tyiskäytön kilo­metri­ra­jo­ja oikeasti

    - asete­taan käyt­töko­r­vaus (työ­nan­ta­ja mak­saa työa­jos­ta) pienipäästöisen auton mukaiseksi

    - laite­taan autoe­dun vero­tusar­vo riip­pumaan auton osto­hin­nan lisäk­si voimakkaasti myös auton päästöistä

    Nämä toimen­piteet pois­taisi­vat nykyjär­jestelmän suurim­mat epäko­h­dat (nol­la­mar­gin­aali, ei moti­vaa­tio­ta vähäpäästöisyy­teen, ei moti­vaa­tio­ta ajaa vähem­män). Sekä työ­nan­ta­jal­la että työn­tek­i­jäl­lä olisi moti­vaa­tio uusia autokan­taa vähäpäästöiseen suuntaan.

    Kilo­metriko­r­vauk­seen liit­tyy toinen prob­lemati­ik­ka, kysymys on kaikkien kus­tan­nusten ja mar­gin­aa­likus­tan­nusten välis­es­tä jaos­ta, johon ei ole mitään ihan ilmi­selvää oikeaa vas­taus­ta. Jos työn­tek­i­jä on ostanut auton, kos­ka hän tarvit­see sitä myös työssään, työ­nan­ta­jan pitää kor­va­ta keskikus­tan­nusten mukaan. Jos työn­tek­i­jäl­lä joka tapauk­ses­sa olisi auto, työ­nan­ta­jan pitää mak­saa vain mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set. Näi­den erot­ta­mi­nen on aika mahdotonta.

    Mut­ta sitä varten asi­aa voisi kor­ja­ta vai­h­ta­mal­la hiukan km-kor­vauk­sen lasken­takaavaa. Nythän siinä on uusi keskikokoinen auto lähtöko­htana. Entäpä jos siinä olisikin keskimääräi­nen suo­ma­lainen auto lähtöko­htana? Tämä alen­taisi kor­vaus­ta selvästi.

    No joo, herkkiä asioi­ta. Autoe­dun perustei­den muut­ta­mi­nen ei ehkä suu­tut­taisi kovin laa­jasti porukkaa, joskin osa autokaup­pi­aista itk­isi ver­ta. Vapaan autoe­dun pois­t­a­mi­nen suu­tut­taisi ainakin työn­tek­i­jäpuolen, samoin kilo­metriko­r­vausten alen­t­a­mi­nen. Työ­nan­ta­japuoli ei ehkä olisi yhtä harmissaan…

  15. Kaikille on ilmi­selvää mis­tä pitäisi tehdä säästö­ja: melkein kaikesta,ja paljon.

    Taitaa­pa käy­dä kuitenkin niin, että ryhdit­tömille poli­itikoille tulee rimakauhu: 

    1) Koet­ta­vat ensin siirtää kaikkia epämiel­lyt­täviä säästöpäätök­siä kun­tavaalien jälkeiseen aikaan.

    2) Pelkäävät ottaa säästöjä omil­ta äänestäjiltään,ja pyrkivät kaata­maan ne kaikkien muiden päälle. Keskus­tan kohdal­la se taitaa onnis­tua, mut­ta ei ollenkaan riittävästi.

    3) Väitetään eufooris­es­ti, että ensi vuon­na jo talouskasvu hoitaakin ongel­mat, aivankuin taikaiskus­ta. Sen vuok­si ei oikeas­t­aan tarvit­sekkaan tehdä paljon mitään.

    4) Aje­taan verikoirien, anteek­si verokoirien kanssa mah­dol­lisim­man mon­et yrit­täjät ja suuri­palkkaiset maas­ta sol­i­daarisu­u­den nimissä.

    5) Talouskasvun aikaansaamis­es­ta ei saa puhua ollenkaan, sil­lä siitä seu­raa sitä karmea­ta suuripalkkaisuutta.

    Sep­po Korppoo
    Sig­naalia odot­ta­va yrittäjä

    4)

  16. Armei­jas­sa voisi säästää paljon sil­lä että kasarmeil­la ei tarvi­sisi asua, vaan koulu­tus­ta jär­jestet­täisi­in maas­toleireil­lä, ja koti­olois­sa iltaisin/päivisin/viikonloppuisin. Van­hanaikaiseen kasarmi­palveluk­seen sit­ten ne, jot­ka eivät täl­laiseen sopeu­tu­isi. Turha niitä seiniä on pitää, ei sodas­sakaan nuku­ta kasarmeilla.

    Sulkeishar­joituk­set voitaisin kor­va­ta parem­mil­la fyy­sistä kun­toa kehit­tävil­lä har­rasteil­la ja sodanomaisem­mil­la har­joituk­sil­la. Hyvästä fyy­sis­es­tä kun­nos­ta voitaisi­in palki­ta inten­si­ivisem­mäl­lä koulu­tuk­sel­la. Siitä hyö­ty­isi sekä armei­ja, että alokas. Armei­ja saisi parem­pikun­tois­ta­ja motivoituneem­paa porukkaa, ja alokas lisää vapaa-aikaa.

    Nythän varsin moni jo val­it­see sen lyehm­män ja helpom­man 6kk ali­upseerik­oulun tms. tilal­ta. Val­in­ta suorite­taan vas­taa­mal­la väärin testeis­sä ja kävelemäl­lä cooperin testis­sä, kun muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta ei ole, joten tok­i­han paper­il­la näyt­tää että ikälu­okan parhaat kyvyt menevät ali­upseerik­oulu­un. (näin siis esim tyk­istössä, jos­sa halukkai­ta upseere­i­ta ei juuri ole)

    Ehkä armei­jan voisi suorit­taa myös osis­sa. Esim kuukau­den peruskun­tokausi (jos­ta vapau­tus jos täyt­tää fyy­siset kun­tokri­teer­it). Sit­ten kuukau­den perus­jant­terikausi. jne. Samal­la myös taidot pysy­i­sivät yllä huo­mat­tavasti parem­min. Samal­la voisi myös sit­ten lajitel­la miehistöä sopivimpi­in tehtävi­in erikoiskoulutukseen. 

    Kuukau­den pois­sao­lo työstä tai opiskelus­ta tai har­ras­tuk­ses­ta ei myöskään aiheut­taisi ollenkaan niin suur­ta välivuosiongelmaa.

    Itse ratkai­sisin kestävyys­va­jeek­si nimet­tyä ongel­maa nos­ta­mal­la vero­ja, ja palkka­mal­la lisää väkeä sinne mis­sä sitä tarvi­taan (poli­isi, peruster­vey­den­huolto). Kun näi­den resurssit oli­si­vat kun­nos­sa ja ennal­taehkäi­sevään toim­intaan varo­ja, säästy­isi merkit­tävästi rahaa, lisäk­si ihmiset säästäi­sivät, kun hei­dän aikaansa ei menisi hukkaan niin paljoa jonot­taes­sa. Puhu­mat­takaan siitä ettei poli­isin tai hoita­jan vero­ton palk­ka edes ole kovin paljon suurem­pi kuin työt­tömyysko­r­vaus, koulu­tuskin on lyhyt eikä mitenkään kamalan vaa­ti­va. Lisäk­si pieni­palkkaisi­na lait­ta­vat rahat heti kiertoon.

    Nykyiset vero­pros­en­tit ovat nau­ret­ta­van alhaisia, jos ei tien­aa mah­dot­tomasti, pro­gres­sio pelaa jo hyvin. En kaipaa enem­pää pro­gres­sio­ta, mak­sankin veroa alle 10% vuodessa. Eli en näe tarvet­ta sille että vero­ja kiris­tet­täisi­in vain ylim­mässä tulolu­okas­sa. 1 pros­ent­tiyk­sikön yleisel­lä tuloveron koro­tuk­sel­la taitaisi aika mon­ta ongel­maa ratketa

  17. Osmo Soin­in­vaara: Jos IJ ensin ker­toisi, minkä maan armei­jas­ta tämä mei­dän jär­jestelmämme on saanut mallia. Maail­mas­sa on noin 200 val­tio­ta. Kuin­ka moni niistä on kat­sonut viisaak­si kut­sua asepa­lveluk­seen koko miespuolisenikäluokan?

    Vas­tataan Osmon puoles­ta. Kaik­ki onnis­tuneet valikoivan asevelvol­lisu­u­den maat ovat Naton jäseniä. Sieltä niitä esimerkke­jä löy­tyy. Valikoi­va asevelvol­lisu­us Euroopas­sa tarkoit­taa käytän­nössä Natoon liit­tymistä, niin yksinker­taista se on

  18. Osmo Soin­in­vaara: Maail­mas­sa on noin 200 val­tio­ta. Kuin­ka moni niistä on kat­sonut viisaak­si kut­sua asepa­lveluk­seen koko miespuolisenikäluokan?

    Bench­mark­ing tun­tu­isi tässä vai­heessa eri­no­maisen hyvältä ratkaisul­ta, jot­ta keskustelu ei jumi­u­tu­isi siihen emo­tion­aalisen “kaik­ki käyvät intin” ‑osas­toon.

    Lisäk­si itse kaipaisin vähän lisää llhaa luiden ympärille; jos tehdään valikoi­va asevelvol­lisu­us, ketkä ovat kohteena? Vapaae­htoiset? Arvotaan? Vapaute­taanko vaikka­pa yliopis­to-opiske­li­jat? Kaikkia malle­ja on maail­mal­la käytetty.

    Mut­ta ehkä ihan ensim­mäisenä olisi hyvä tehdä sitä bench­markingia. Peruskysymys on se, löy­tyykö maail­mas­ta sel­l­ainen maa, jon­ka mallil­la Suomea voisi puo­lus­taa parem­min ja vähem­mäl­lä rahal­la kuin mitä nyt käytämme. Jos täl­lainen esimerk­ki löy­tyy, mei­dän kan­nat­taa varas­taa ideat.

    Jos noin onnel­lis­es­ti ei ole, sit­ten pitää etsiä sel­l­ainen halvem­pi malli, joka kuitenkin tar­joaa mah­dol­lisim­man pienen pudo­tuk­sen puo­lus­tuskykyyn. Jos saavutet­tu puo­lus­tuskyky on riit­tävä, sit­ten varaste­taan taas ideat.

    Ja jos taas meitä halvem­mil­la malleil­la ei ole meille riit­tävää puo­lus­tuskykyä, täy­tyy taas kek­siä itse omat tehostamis­toimet ja uno­htaa ideoiden vohkiminen.

    Koko hom­mas­sa min­ua häir­it­see ehkä eniten se, että eri tahot eivät pistä selväsanais­es­ti uhkaske­naar­i­oi­ta paper­ille. Jos ensin kaik­ki (soti­laat, poli­itikot eri puolueista) istu­isi­vat saman pöy­dän ääreen kir­joit­ta­maan kaik­ki mah­dol­lisen uhat alas, niin sit­ten meil­lä olisi uhkalista. Jokainen voisi sit­ten tahoil­laan arvioi­da riskin jol­lain asteikol­la ja esit­tää perustel­lut kus­tan­nuk­set joka momentille.

  19. IJ kysyy, minkä maan armei­ja­malli­in pitäisi siir­tyä, jot­ta Suomen armei­jan ongel­mat saataisi­in ratkaistua. Vihreä mies­li­ike esit­teli viime keväänä hyvin perus­teel­lis­ten laskelmien poh­jal­ta jär­jestelmän, joka on sukua Yhdys­val­tain kansal­liskaar­tille. Kan­nat­taa tutus­tua malli­in ja laskelmi­in (jokainen voi myös itse kokeil­la täältä löy­tyväl­lä excelil­lä, miten mm. menot ja HTV-määrät muut­tuvat spekse­jä vai­htele­mal­la), joi­hin se poh­jau­tuu. Ne löy­tyvät täältä: Armei­ja­malli

    Vihreän mies­li­ik­keen mallissa:
    *Reservin koko on 137 000 sotilasta
    *Vuosit­tainen sisäänot­to on 8 000 vapaaehtoista.
    *HTV-säästö on 15 000 (vuo­tuiset säästöt kansan­taloudelle 476Me).
    *Kertausharjoitukset/sotilas läh­es kolmikym­menker­taiset (30x) ver­rat­tuna nykyiseen.
    *Keskimääräi­nen soti­la­sur­an palk­ka 63 000e, kesto 315vrk koulu­tus­ta + 237vrk kertausta.
    *Varusteisi­in ja kalus­toon 3x enem­män rahaa/sotilas ver­rat­tuna nykytilanteeseen.
    *Net­tosäästöt kansan­taloudelle 170Me ver­rat­tuna nykyiseen.

  20. KKK:
    Kan­natet­tavia ideoita. Lisäk­si voitaisi­in leika­ta maat­alous­tukia rajul­la kädel­lä nyt kun KePu ei ole hal­li­tuk­ses­sa. Korkeak­oulu­jär­jestelmä pitäisi muut­taa aidosti kak­si­ta­soisek­si eli kandin jäl­keen kar­sit­taisin ainakin puo­let opiske­li­joista. Lisäk­si nopeas­ta opiskelus­ta pitäisi jotenkin palki­ta. Myös kus­tan­nuk­sia aiheut­tavista viras­to­jen siirtämis­es­tä maakun­ti­in pitäisi luop­ua. Samal­la voitaisi­in siir­tyä hie­man valikoivam­paan maahanmuuttopolitiikkaan.

  21. Kan­natan KKK:ta maat­alous­tukien lekkaamises­sa. Ovat yhteen­sä piilotuet mukaan lukien n. 3 mrd eur/v. Kum­ma kun Osmol­ta ei tähän liikene rohkeutta.

    Muut ehdo­tuk­set ok, mut­ta vas­tus­tan oma­l­la rahal­la lääkärin­palkkio­ta mak­savien vähäis­ten KELA-tukien pois­toa. Työter­veyshuol­los­sa kul­ta­pos­suk­er­ho saa lääkärin­palvelu­ja “ilmaisek­si” KELA:n 50/60% tuella.

    Ja mik­si ne kun­nat, jot­ka saa Kreikan malli­i­in eniten tukea, kiivaim­min vas­tus­ta­vat kuntaremonttia.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Jos IJ ensin ker­toisi, minkä maan armei­jas­ta tämä mei­dän jär­jestelmämme on saanut mallia. Maail­mas­sa on noin 200 val­tio­ta. Kuin­ka moni niistä on kat­sonut viisaak­si kut­sua asepa­lveluk­seen koko miespuolisenikäluokan? 

    No ensik­sikin, Suomen asevelvol­lisu­usjär­jestelmästä meil­lä on noin 94 vuo­den koke­mus ihan koti­maas­sa. Toki evoluu­tio­ta on matkan var­rel­la tapahtunut.

    Asevelvol­lisu­usjär­jestelmää ei myöskään kek­sit­ty tääl­lä ihan itse, vaan se oli val­lit­se­va tapa rak­en­taa sodan ajan armei­ja koko Euroopas­sa jo 1800-luvun lop­pupuolelta ihan 1990-luvulle.

    Useim­mil­la muil­la maail­man val­tioil­la ei ole väk­iluku­un näh­den pitkää maara­jaa aggres­si­ivisek­si aina sil­loin täl­löin osoit­tau­tu­van ja itseä paljon suurem­man naa­puri­maan kanssa. Euroopas­sa on vaikea tänä päivänä nähdä suur­ta soti­laal­lista uhkaa kohdis­tu­van esimerkik­si Bel­giaa kohtaan. USA on viimek­si kohdan­nut vaka­van maa­han­hyökkäyk­sen 1941 — jol­loin USA:kin tur­vau­tui asevelvol­lisu­u­teen. Afrikas­sa ja Lati­nalaises­sa Amerikas­sa taas armei­jat eivät ole niinkään maan­puo­lus­tuk­sen vaan oman väestön kuris­s­api­don välineitä, kuten niin mon­es­sa Aasiankin maassa.

  23. sari: Otit aikaisem­min esille yhtiövero­tuk­ses­sa Viron mallin. Samaa puhui Elo­ran­takin raportissaan.

    Vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen on parem­pi tapa tukea yrit­tämistä kuin yri­tystuet. Lakkaute­taan suo­rat yri­tystuet ja keven­netään siitä säästyväl­lä sum­mal­la yrtys­ten verotusta.

  24. Kansalaisen näkökul­mas­ta oleel­lista olisi, että säästämi­nen ja leikkaami­nen olisi lin­jakas­ta ja siinä väl­tet­täisi­in yllätyksiä.

    Ilmeiesti säästöt on myl­lytet­ty kevääl­lä viikon parin aikana ja nyt taas uud­estaan viikon ver­ran. Tarve olisi kuitenkin noin viiden vuo­den vai­heis­te­tu­ille linjauksille.

    Säästö­jen määrän ohel­la “oikeu­den­mukaisu­us” on ter­mi jota on käytet­ty aika tarkoitushakuisesti.

    *kun­tien säästö­jen nopeut­ta­mi­nen, eteenkin eläköi­tymisen mukana ihmisiä kun­tasek­tori tulee työl­listämään paljon vähem­män taloushallinnos­sa ja asioin­nis­sa, enem­män hoiovapalveluissa.

    * valitet­tavasti poli­isin, pelas­tus­laitosten, rajavar­tioin­nin ja oikeuslaitok­sen kohdal­la ollaan jo hyv­in­voin­ti­val­tion reunal­la. Vihreille tämä ei ole ollut kiinnso­ta­va asia, mut­ta tur­val­lisu­u­den säi­lymi­nen ja nopea ja oikeu­den­mukainen rikosten tutk­in­ta ja tuomit­sem­i­nen — ja myös kohtu­ulli­nen vankein­hoito — ovat tarpeen.

    * alv:n mak­si­mi on 25%, jos sitä nos­te­taan nyt on ymmär­ret­tävä sen tien käy­dyn loppuun.

    * PV:n säästöil­lä ei maa­ta enää pelaste­ta, pait­si jos Ilmavoimat tul­laan n 2020 alka­en ulkois­ta­maan pääosin Natolle ja hin­tana mak­se­taan osal­lis­tu­mi­nen vaar­al­lisi­in Nato-oper­aa­tioi­hin Viron tavoin. Tätä Ode toiv­otr­taavsti pohdit erik­seen — ilmaista vai­h­toe­htoa ei vain ole.

    * Yliopis­to­laitok­sen säästöt ovat arka asia, mut­ta myös siel­lä ikälu­okat pienenevät ja ennen muu­ta amk-sek­tori on ylikokoinen. Samal­la toki halu­taan Suo­mi pitää koulu­tuk­sen kansakuntana.

    * Ter­vey­den­huol­los­sa lääkeka­ton lasku samal­la kun omavas­tu­un kat­to las­ki oli hyvä asia! 

    * Palkkavero­tuk­sen nos­toa ajat­tele­vien on syytä muis­taa, että palka­nsaa­jien eläke­mak­su tulee nouse­man 2 — 3 pros­ent­tia parin vuo­den aikana.

    * Työt­tömyysko­r­vauk­sen ja toimeen­tu­lotuen alen­t­a­mi­nen opin­to­tukea pienem­mäk­si ja ansiosi­don­naisen kor­vausken lyhen­tämi­nen alle 25 vuo­ti­ail­ta on tapa vähen­tää peräkam­marin tyt­tö­jen ja poikien kiin­nos­tus­ta nykyiseen kansalais­palkkaan. Myös alle 25 vuo­ti­ail­la yhteiskun­nan tuen olisi olta­va toimen­piteisi­in liitettyä.

    * Rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set ovat tärkeämpiä kuin juus­to­höylä. Infraa tarvi­taan ja teol­lisu­u­den uud­is­tu­mista — ja kasvuyri­tyk­siä. Sik­si on myös mietit­tävä kohtei­ta mihin rahaa halu­taan käyttää.

    Onnea säästöri­iheen — keskustelu on vain minus­ta pahasti hakoteillä.

  25. Viherinssi: Nämä toimen­piteet pois­taisi­vat nykyjär­jestelmän suurim­mat epäko­h­dat (nol­la­mar­gin­aali, ei moti­vaa­tio­ta vähäpäästöisyy­teen, ei moti­vaa­tio­ta ajaa vähemmän).

    Kat­soo vaan ulos ikku­nas­ta. Mikäköhän on merkit­tävin moti­vaat­tori lähteä autol­la julk­isten sijaan ? Ratkaisut kuu­lu­vat kat­e­go­ri­aan urban­isoi­tu­misen sabotoin­nin lopettaminen.

  26. Viherinssi: Autoe­dun tämän het­ken ongel­man nimi on se, että sitä ei käytän­nössä valvota. Autoe­tu­un kuu­luu vuosit­tainen kilo­metrikat­to, mut­ta käytän­nössä kovin moni ajaa kauas sen yläpuolelle ilman kun­nol­lista ajopäiväkirjaa.

    Mis­sä noin on? Nor­maal­isti autoe­t­u­au­tot liisa­taan joltain tähän erikois­tuneelta fir­mal­ta, kuten ALD tai Lease­Plan, ja sopimuk­sis­sa on myös kilo­metrimäärät, ja jos ne ylitetään, siitä mak­se­taan siinä vai­heessa kun autoa palautetaan.

    Onko­han tämä taas yksi näitä autoilun mielikuvitusvaivoja?

    (Voi tietysti olla, että joku pikku­fir­ma hallinnoi työ­suhdeau­ton­sa itse, ja sil­loin fir­man omis­ta­ja voi ilmoit­taa vero­tusar­voon todel­lista ajomäärää pienem­pää vas­taa­van vero­tusar­von. Näin saadaan veropetok­sel­la muu­ta­man kympin tai satasen etu vuodessa; ei kan­na­ta. Jos halu­aa fuska­ta, sen voi tehdä muual­la helpom­min ja riskittömämmin.)

    1. Jostakin kuulin, en tosin voi tätä tark­istaa, ettei vero­hal­li­tuk­seen olisi tul­lut yhtään spon­taa­nia ilmoi­tus­ta autoe­dun kilo­metri­ra­jan ylit­tämis­es­tä. Kovin harv­inaista se joka tapauksedssa on Kun erään tutun kanssa asi­as­ta keskustelin, hän ei edes tien­nyt, että hänen sel­l­ais­es­ta pitäisi ilmoit­taa. Siinä mielessä olisi järkeväm­pää nos­taa kilo­metri­o­let­ta­ma vaikka­pa 30 000 euroon, kos­ka moti­vaa­tio rajan alit­tamisen ilmoit­tamis­es­ta on suurempi. 

  27. Lau­ri R.: Armei­jas­sa voisi säästää paljon sil­lä että kasarmeil­la ei tarvi­sisi asua, vaan koulu­tus­ta jär­jestet­täisi­in maas­toleireil­lä, ja koti­olois­sa iltaisin/päivisin/viikonloppuisin. Van­hanaikaiseen kasarmi­palveluk­seen sit­ten ne, jot­ka eivät täl­laiseen sopeu­tu­isi. Turha niitä seiniä on pitää, ei sodas­sakaan nuku­ta kasarmeilla.
    Sulkeishar­joituk­set voitaisin kor­va­ta parem­mil­la fyy­sistä kun­toa kehit­tävil­lä har­rasteil­la ja sodanomaisem­mil­la har­joituk­sil­la. Hyvästä fyy­sis­es­tä kun­nos­ta voitaisi­in palki­ta inten­si­ivisem­mäl­lä koulu­tuk­sel­la. Siitä hyö­ty­isi sekä armei­ja, että alokas. Armei­ja saisi parem­pikun­tois­ta­ja motivoituneem­paa porukkaa, ja alokas lisää vapaa-aikaa.

    Hyviä ideoita Lau­ril­ta asevelvol­lisu­u­den kehit­tämisek­si. Ongel­mak­si muo­dos­tuu, että he jot­ka joutu­vat palvele­maan kaukana kotiseudul­taan eivät voisi hyö­dyn­tää tätä koto­nanukku­mis­mah­dol­lisu­ut­ta. Tämän edun mene­tys pitäisi sit­ten hyvit­tää esim. lyhyem­pänä palvelu­saikana, jot­ta jär­jestelmä olisi kaikille tasapuolinen.

  28. Pitkän lis­tan lyhyt ver­sio: tulovero­taulukko jäi­hin, pääo­maveroi­hin yksi por­ras lisää, alv +1, lap­sil­isät verolle, subj päivähoito-oikeus pois, kehy-rahoista siivu pois, kun­tasek­torin nau­ret­ta­vat viiden vuo­den suo­ja-ajat pois ja ELÄKEKATTO, heti. Nämä toimet eivät hait­taisi talouskasvua ja sylet­täi­sivät kaikkia kansalaisia suht tasapuolisesti.

  29. Vihreää degrowth-ajat­telua olisi leika­ta oikein kun­nol­la. Vaik­ka 25 mil­jar­dia ker­ral­la. Sit­ten­pä nähtäisi­in mihin talouskasvun vas­tus­ta­jien lin­ja johtaa.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläk­keet mak­se­taan pakol­li­sista eläke­mak­su­ista, eli palkkaveroista. On se osa julkisen sek­torin kestävyysongelmaa.

    Eipä oikeas­t­aan. Vaan eläk­keet mak­se­taan uudel­la rahal­la, jota keskus­pank­ki luo ja vero­tus pois­taa tuo­ta rahaa kierrosta.

  31. Pekka Taipale: Mis­sä noin on? Nor­maal­isti autoe­t­u­au­tot liisa­taan joltain tähän erikois­tuneelta fir­mal­ta, kuten ALD tai Lease­Plan, ja sopimuk­sis­sa on myös kilo­metrimäärät, ja jos ne ylitetään, siitä mak­se­taan siinä vai­heessa kun autoa palautetaan.

    Onko­han tämä taas yksi näitä autoilun mielikuvitusvaivoja?

    (Voi tietysti olla, että joku pikku­fir­ma hallinnoi työ­suhdeau­ton­sa itse, ja sil­loin fir­man omis­ta­ja voi ilmoit­taa vero­tusar­voon todel­lista ajomäärää pienem­pää vas­taa­van vero­tusar­von. Näin saadaan veropetok­sel­la muu­ta­man kympin tai satasen etu vuodessa; ei kan­na­ta. Jos halu­aa fuska­ta, sen voi tehdä muual­la helpom­min ja riskittömämmin.)

    Juuri noin. Leas­ing mak­su perus­tuu yleen­sä verot­ta­jan hyväksymään enim­mäiskilo­metrimäärään. Jos sen ylit­tää, leas­ing yhtiö velot­taa fir­mal­ta ylimääräiset ajot ja työ­nan­ta­ja lisää ne automaat­tis­es­ti edun­saa­jan verotet­tavaan tuloon. Sik­si nuo Osmon ihmettelemät spon­taan­it ilmoituk­set ovat harv­inaisia. Rajan ali­tuk­ses­ta ei saa hyvistystä. 

    Pikku­fir­moissa voi olla veronkiertäjiä, vaik­ka enem­mistö pikku­fir­mo­jen omsi­ta­jista nos­ta­nee mielu­um­min kilo­metriko­r­vauk­sia omas­ta autostaan kuin ajelee leas­ing autol­la. Leas­ing auto kun todel­lisu­udessa on niin ankarasti verotet­tu, ettei se ole taloudel­lis­es­ti järkevää jos vain on varaa ostaa auto. Suurin syy työ­suhdeau­tol­la ajelu­un on nuorten aikuis­ten elämän­ti­lanne, he ovat Helsin­gin korkei­den asun­to­hin­to­jen vuok­si pakotet­tu­ja muut­ta­maan Nur­mi­järvelle ja han­kki­maan sen far­mariv­o­lkkarin, ja kun asun­non osto vie lik­vidi­teetin vuosikausik­si, työ­suhdeau­to on ain­ut mahdollisuus

    1. Alit­tamis­es­ta saa hyvi­tyk­sen. Leas­ing­sopimuk­sia on mon­en­laisia. Laki ei edel­lytä sopimuk­ses­ta mitään, vaan läh­tee siitä, että rehelli­nen ihmi­nen automaa­tis­es­ti ilmoit­taa, että nyt meni 18 000 kilo­metriä rikki.
      Kum­mallista, että kenel­läkään ei mene.

  32. “Sel­l­aisia kuten esimerkik­si eläkeiän nos­to, asevelvol­lisu­usa­jan lyhen­tämi­nen ja kut­sut­tavien ikälu­okkien pienen­tämi­nen valikoival­la asevelvollisuudella”

    Hupijuttuja,jostain syys­tä val­tion hallinto ei tot­tele poliitikkoja

    Esim poikani pyr­ki armei­jaan syksyk­si 2012, jol­loin syn­ty­isi vain yksi välivu­osi, mut­ta lop­putule­ma oli,että hän pääsee palveluk­seen tam­miku­us­sa 2013.

    Näin syn­tyy kak­si välivuot­ta ja aivan val­tion päätöksillä

  33. Juk­ka Jon­ni­nen:
    IJ kysyy, minkä maan armei­ja­malli­in pitäisi siir­tyä, jot­ta Suomen armei­jan ongel­mat saataisi­in ratkaistua. Vihreä mies­li­ike esit­teli viime keväänä hyvin perus­teel­lis­ten laskelmien poh­jal­ta jär­jestelmän, joka on sukua Yhdys­val­tain kansal­liskaar­tille. Kan­nat­taa tutus­tua malli­in ja laskelmiin… 

    Kiitok­set Vim­ilille vai­h­toe­hdon esit­tämis­es­tä. Kuten liiken­teen ruuhka­mak­su­tutkimuk­sis­sakin, tämänkin malli perus­tuu kuitenki­in pelkki­in talous­laskelmi­in (kos­ka ne on hel­poin­ta tehdä). Mallin esit­te­ly ei vas­taa esit­tämi­i­ni kysymyk­si­in siitä, miten tämä reservi­ai­ka sekä mah­dol­liset ulko­maankeikat ovat yhteen­sopi­va nyky­is­ten sivi­il­itöi­den kanssa. Ver­taat­te mallia USA:n kansal­liskaar­ti­in, jol­la on ollut juuri tämän­laisia ongelmia: Irakin-keikalta palan­neet reserviläiset joutu­vat työt­tömik­si (ovat menet­täneet työpaikkansa).

    Eli, mitä tarvit­taisi­in olisi tutkimus siitä, miten nämä valikoivan asepa­lveluk­sen (ei velvol­lisu­u­den) jär­jestelmät toimi­vat, miten niihin on saatu riit­tävästi riit­tävän laadukas­ta työvoimaa ja miten reservin tai van­hen­tunei­den (ei vielä eläke-ikäis­ten) soti­laiden ase­ma jär­jestetään. Mitä näistä olen lukenut USA:n, Iso-Bri­tann­ian, Sak­san tai Ruotsin kohdal­la lukenut on että siel­lä on ollut juuri näis­sä asiois­sa ongelmia.

  34. “Sel­l­aisia kuten esimerkik­si eläkeiän nos­to, asevelvol­lisu­usa­jan lyhen­tämi­nen ja kut­sut­tavien ikälu­okkien pienen­tämi­nen valikoival­la asevelvollisuudella.”

    Eläkeiän nos­to ei juurikaan vaiku­ta kestävyysvajeeseen,sillä van­hu­useläk­keelle työstä siir­tyy vain n 30 % ikäluokista

    Ikään­tyneisen työl­lisyys on paran­tunut näen­näis­es­ti, sil­lä julki­nen sek­tori palkkasi paljon väkeä70–80-luvuilla ja nyt nuo ikälu­okat ovat tuos­sa 55+ iässä ja näyt­tää siltä, että ikään­tynei­den työl­lisyys paranee

    Mut­ta 70 % on jät­tänyt työelämän jo aiko­ja ennen vanhuuseläkeikää.

    Kyse on aivan muus­ta kuin työll­siyy­den parantamisesta:Eläkken maks­vat yritykset,mutta jo ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta val­tio mak­saa 20 %.

    Ja jos eläkeput­ki saadaan pois niin ikään­tyneen työt­tömän elatuk­ses­ta tulee 100% veron­mak­sajil­ta ja yri­tys­ten vas­tuu piene­nee olennaisesti.

    Pitää ola tosiusko­vainen, että uskoo,että 60–70-vuotiaat oli­si­vat sitä työ­nan­ta­jien kauan kaipaa­maa työvoimaa.

    Eipä ole yhtään merkit­tävää esimerkkiä maail­mas­sa, jos­sa täl­lainen työvoima kel­paisi, Islanti ja Nor­ja ovat lähel­lä sitä, mut­ta heil­läkin on ongelmia ja avl­tion rahaa pitää käyt­tää paljon

    1. Tämä oli taas niitä Liian Van­han tilastotietoja.
      Vuon­na 2010 suur­tyi eläk­keelle 70566 suomes­sa asu­vaa, joista van­hu­useläk­keelle 42192 henkeä eli noin 60 %

  35. KariS: Vas­tataan Osmon puoles­ta. Kaik­ki onnis­tuneet valikoivan asevelvol­lisu­u­den maat ovat Naton jäseniä. Sieltä niitä esimerkke­jä löy­tyy. Valikoi­va asevelvol­lisu­us Euroopas­sa tarkoit­taa käytän­nössä Natoon liit­tymistä, niin yksinker­taista se on 

    Itse asi­as­sa osa Natoon kuu­lu­vista armei­joista on puh­tai­ta palk­ka-armei­joi­ta. Näin wikipedi­an avul­la asi­aa ei ole ihan help­poa selvit­tää, asi­aa ei käsitel­lä esimerkik­si Bel­gian puo­lus­tusvoimia käsitelevil­lä Wikipedi­an (en) sivuilla.

    Pelkän Naton varaan laskem­i­nen tarkoit­taa sit­ten sitä, että hätäti­lanteessa vaik­ka koko Suo­mi voi olla “luovutet­tavaa etu­maas­toa”. Tai sit­ten ei: pelkkä Naton jäsenyys riit­tänee pelot­teena ryhtyä rajaloukkauk­si­in. Ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa, varsinkin tule­vaisu­u­den ennustaminen.

  36. Ellen aivan väärin muista, pari mil­jar­dia löy­ty­isi jo pelkästään sil­lä, että ansiosi­don­nainen työttömyys“vakuutus” siir­ret­täisi­in val­tion bud­jetista yksi­tyiselle sek­to­rille. Joka muuten pakot­taisi vaku­u­tusy­htiöt tekemään key­ne­siläistä säätöä (hyödyl­listä tai ei), poli­itikoil­la kun on huono taipumus nousukaudel­la velko­jen lyhen­tämisen sijaan leika­ta vero­ja, ja samal­la pois­taisi yhden merkit­tävim­mistä suh­dan­neherk­istä menoista val­tion bud­jetista. Nykyään kun huonoina aikoina sekä val­tion menot kas­va­vat että tulot pienenevät.

    Mitä asepa­lveluk­seen tulee, armei­jan suo­rat kus­tan­nuk­set ovat hilu­ja ver­rat­tuna siihen todel­liseen kus­tan­nuk­seen mikä syn­tyy siitä, että työu­ra lyhe­nee asepa­lveluk­sen mit­taisel­la ajalla.

    Sit­ten olisi mielestäni korkea aika panos­taa mui­hin kuin vero­tuk­sel­lisi­in tulon­lähteisi­in. Park­ki-ja ylinopeussakko­jen tuo­tot pitäisi saa­da julkiseen kas­saan, ja niitä parkkipirkko­ja ja ylinopeustolp­pia pitää lait­taa joka paikkaan mis­sä sakko­tu­lot kat­ta­vat kulut. Jos joku halu­aa auton rek­ister­inu­merokseen bling-bling, niin sen kun. Ensim­mäiset 5 vuot­ta 25 000 euroa, jon­ka jäl­keen huu­tokau­pataan uud­estaan. Radio- ja tele­vi­siokai­stat pitäisi huu­tokau­pa­ta (jollei niin jo tehdä). Sveit­siläistyy­li­nen moot­tori­tiemak­su ei ole kovin kallis toteut­taa. Neu­vok­sien arvon­im­iä pitäisi alkaa markki­noimaan kun­nol­la ja ottaa niistä kun­non hin­ta. (Lisäk­si vuo­tu­inen verkos­toi­tu­mistapah­tu­ma johon pääsee vain sopivil­la neu­vos­tit­teleil­lä). Tuskin nämä val­tion luon­nol­liset monop­o­lit tähän loppuvat.

  37. sari:
    Otit aikaisem­min esille yhtiövero­tuk­ses­sa Viron mallin. Samaa puhui Elo­ran­takin rapor­tis­saan. Kun Vuorineu­vosta­sokin aidosti alkaa huolestua yhtiöi­den edun lisäk­si yhteiskun­nan toim­intakyvys­tä pitäisi kovako­r­vaisim­mankin poli­itikon korvista lähteä vaikku. Asialle ei voi­da muka tehdä mitään ´poli­it­tis­ten realitettien´takia. Siis ´polit­ti­nen realitet­ti´ on tehdä itse itsellemme vaikeuk­sia. Ei kuu­losta rationaaliselta.

    […]

    Pitäisi malt­taa kohdis­ta­mas­ta huomio­ta aina pop­ulis­tis­es­ti samaan kohderyh­mään: Osinko­jen vero­tus­ta on jo keskisu­urel­la per­heyri­tys­ta­sol­la korotet­tu yli 20%. Marig­i­naaliv­ero pitää nos­taa keskustelu­un into­hi­mo­jen takaa. Sitä ei saisi mis­tään syys­tä nos­taa yli 50% edes ´väli­aikaises­ti´. Psykoloogi­nen ohjaa­va vaiku­tus on suuri. Tämä tie on jo kul­jet­tu hal­li­tu­so­hje­maa luotaessa. 

    Yhteisövero­tus­ta kuitenkin keven­net­ti­in taas, joten en osaa pitää per­hey­htiöi­den vero­tus­ta kovin suure­na ongel­mana. Sen sijaan olin pet­tynyt, ettei Elo­ran­ta ilmeis­es­ti ottanut esille sitä, että niiden per­hey­htiöi­den ei kan­na­ta panos­taa t&k:hon, kos­ka se ei kas­va­ta net­to­var­al­lisu­ut­ta (ja tätä kaut­ta sitä ilman pääo­maveroa nos­tet­tavis­sa ole­vaa osinkoa) vaan ennem­min sijoit­taa ne rahat vaik­ka kiin­teistöi­hin tai osakkei­hin. Se on hölmöä ja sille pitäisi tehdä jotain.

    1. Onko kiel­let­ty aktivoimas­ta t&k investoin­te­ja? Nyt niitä yritetään tukea sal­li­mal­la pois­t­a­mi­nen heti, jol­loin net­to­var­al­lisu­us todel­lakaan ei kasva.

  38. 1) Kansal­lisia maat­alous­tukia ja mui­ta alue­tukia pitää leika­ta voimakkaasti
    2) Työurien piden­tämisen sijaan niitä pitää pikem­min lisätä alen­ta­mal­la työllistymiskynnystä.

    Muu­ta ei ainakaan teo­ri­as­sa tarvit­taisi kestävyys­va­jeen peittoamiseksi.

    Joidenkin kilo­metriko­r­vausten kanssa puuhastelu aiheut­taa liikaa (osin oikeutet­tua) raivoa ja säh­linkiä säästö­jen määrään nähden.

  39. Ode:

    On puu­tut­ta­va autoe­dun aliv­ero­tuk­seen ja oman auton käytön kor­vausten ylimitoitukseen. 

    Eikö tuo ole hyvin ris­tiri­itainen vaa­timus? Nyt molem­mat on las­ket­tu verot­ta­jan toimes­ta samoil­la peri­aat­teil­la (pääo­makus­tan­nuk­set, polt­toaineen hin­ta ym). Olet siis vaa­ti­mas­sa laskelmien tekemistä toisaal­ta yli- ja toisaal­ta alim­i­toite­tuik­si ide­ol­o­gisin perustein (kos­ka autosaatana…)

    On muutet­ta­va työelämän pelisään­töjä niin, että työ­nan­ta­jille on edullista pitää töis­sä vähän ikään­tyneem­pääkin väkeä. Nyt moni savuste­taan töistä 63 vuot­ta täytettyään.

    Mis­tä rin­nakkaistodel­lisu­ud­es­ta työelämää tarkastelet? Ainakin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la savus­t­a­mi­nen alkaa jo 50 ikävuo­den jäl­keen. Val­tion virkamiehet toki saa­vat pääsään­töis­es­ti olla töis­sä 63 asti.

    1. On vaikea ymmärtää, mik­si auton käyt­tö on aivan eri hin­tainen asia, kun käyt­tää työ­nan­ta­jan autoa pri­vaa­ti­a­joi­hin kuin jos käyt­tää pri­o­vaa­ti­au­toa työ­nan­ta­jan tarkoituksiin. 

      Jos käytretään perus­teena mar­gin­aali ja keskimääristä hin­noit­telua, tun­tu­isi luon­te­val­ta, että jos minä ostan itsel­leni auton provaat­ti­tarkoituk­si­in ja ajan tuhat kilo­metriä vuodessa työ­nan­ta­jan ajo­ja, oikea hin­noit­telu olisi mar­gin­aa­likus­tan­nus ja jos työ­nan­ta­ja mak­saa min­ulle osan palka­s­ta työ­suhdeau­tona, jol­la en aja metriäkään työ­nan­ta­jan ajo­ja, sitä pitäisi verot­taa kokon­aiskus­tan­nusten mukaan. Nyt tehdään kuitenkin toisin päin.
      Kos­ka työ­suhdeau­tot ovat liisat­tu­ja, olisi yksinker­taista lisätä lasku palkkaani sel­l­aise­naan, jol­loin ei tulisi mitään selittelyä.

  40. OS: “On muutet­ta­va työelämän pelisään­töjä niin, että työ­nan­ta­jille on edullista pitää töis­sä vähän ikään­tyneem­pääkin väkeä.”

    Mikä se työ­nan­ta­jan syy on potkia ne ikään­tyneet ulos? Onko tästä tutkimus­ta? Heiken­tynyt työte­ho? Lisään­tyneet sairaspois­saolot? Muu, mikä?

  41. Viherinssi, olen vähän sitä mieltä että mah­dolli­nen tuloveron koro­tus kan­nat­taisi tehdä yksinker­tais­es­ti pois­ta­mal­la eril­lisvähen­nyk­set. Tuo on tuloveron kir­i­tys ja turha sitä on muuk­si sanoa. Tulon­hankkimisvähen­nyk­sen voisi pitää.

    Syy on se että kaik­ki mitkä min­ulle tulee mieleen on vähän niin ja näin, ja tuo tuot­taa seka­van vero­jär­jestelmän joka jo itsessään gen­eroi kus­tan­nuk­sia sekä has­su­ja kannustimia. 

    Esimerkik­si mainit­se­mi työ­matkaku­lu­jen kor­vaus taval­la tai toisel­la, liiken­teen tukemin ylipään­sä. Tuon puoles­ta voidaan sanoa että se tukee työl­lisyyt­tä, kos­ka kan­nat­taa lähteä pidem­mältä töi­hin, eli pienen­tää kohtaan­to-ongel­maaa. Ja vas­taan voidaan sanoa että se tuot­taa pidem­piä työ­matko­ja joka on monel­la tapaa huono ja kallis asia, ja muuten pahen­taa kohtaan­to-ongel­maa asu­tuk­sen levitessä.

    Asi­as­sa on myös alue­poli­it­ti­nen puoli, voidaan sanoa että työ­matko­jen sub­ven­toin­nin ansios­ta alueet joil­la on vähem­män työ­paikko­ja pysyvät elin­voimaisemp­ina. Mut­ta sit­ten taas toisaal­ta tuo myös sub­ven­toi työ­paikko­jen keskit­tymistä kauem­mak­si, eli pois niiltä alueilta.

    Kun noi­ta pun­taroi, niin minus­ta johtopäätös on että kyseiset tuet ovat tehot­to­mia. Vaik­ka ei korot­taisi vero­ja niin sen tuo­ton voisi siirtää yleiseen ansio­tulovähen­nyk­seen, ja täten saisi luul­tavasti esimerkik­si suurem­man työl­lisyyshyö­dyn. Jopa sekin olisi parem­pi että pois­taisi vähen­nyk­siä ja käyt­täisi tuo­tot autoveron alen­tamiseen ja joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti­in. Jos taas joudu­taan korot­ta­maan vero­ja, niin mielu­um­min tin­gitään noista kun korote­taan tuloveroa ihan yleisesti.

    Se siinä vaan on että ihmiset ja yri­tyk­set ovat tehneet val­in­to­ja vero­tukien ohjaa­mana, ei ole kohtu­ullista pois­taa niitä yön yli vaan ajaa alas siir­tymäa­jal­la. Sama kos­kee muitakin vähen­nyk­siä, kuten asun­to­lainan korkomeno­jen vähennys.

    Muuten asumisen tuista tulee mieleen: Pitäisikö siirtää seu­tu­ta­sol­la mak­set­taviksi? Kun siihen asumiseen hin­taan ei KELA voi juuri vaikut­taa, mut­ta kun­nat voivat.

  42. Tehdään Suomes­ta viral­lis­es­ti yksikieli­nen maa. Siinä samal­la lop­puu tietysti suomenkielis­ten pakolli­nen ruotsinopetus.

    Säästöt ovat suuria, eikä niistä aiheudu todel­lista haittaa.

  43. Oikeus pois­taa T&K‑kustannukset heti eikä esimerkik­si tasaeris­sä viidessä vuodessa, merk­it­see sitä, että yri­tyk­sen tulos piene­nee ensim­mäisenä vuote­na ja kas­vaa seu­raav­ina neljänä vuote­na. Näin ollen yri­tyk­sen veron­mak­su viivästyy. Eli verot­ta­ja rahoit­taa yri­tys­tä nollakorolla.

    Jos T&K‑kustannukset aktivoidaan yri­tyk­sen taseeseen, niin kir­jan­pidon mukaan net­to­var­al­lisu­us kas­vaa, mut­ta käytän­nössä yri­tyk­sen arvo ei kas­va. Päin­vas­toin vai­h­toe­hto heti pois­tamis­es­ta lisää yri­tyk­sen arvoa verot­ta­jan nol­lako­rko­ra­hoituk­sen edun verran.

    Siinä syy, mik­si yri­tyk­set halu­aisi­vat pois­taa heti T&K‑kustannuksensa.

  44. Sopeu­tus­toimet voidaan ja pitää jak­sot­taa vuosille 2013, 2014 ja 2015. Joten ymmärtääk­seni ei kaikkia toimen­piteitä tarvitse päät­tää nyt sitovasti. 

    Eli nyt voidaan päät­tää esimerkik­si vuo­den 2013 sopeu­tus­toimen­piteet 2 mil­jar­dia pitäen samal­la kiin­ni hal­li­tus­sopimuk­seen kir­ja­tu­ista tavoit­teista. Mut­ta on turha kuvitel­la, että 2 mil­jar­dia riit­tää koko vaalikaudeksi.

  45. Tuo­mo: Tehdään Suomes­ta viral­lis­es­ti yksikieli­nen maa. Siinä samal­la lop­puu tietysti suomenkielis­ten pakolli­nen ruotsinopetus.Säästöt ovat suuria, eikä niistä aiheudu todel­lista haittaa.

    Ei tehdä, mut­ta lopete­taan silti pakko­ruotsin opet­ta­mi­nen. Ruotsinkielis­ten oikeus saa­da viras­tois­sa palvelua oma­l­la äidinkielel­lään voidaan tur­va­ta tulkkien avul­la. Tämä on paljon halvem­pi keino kuin ruotsin opet­ta­mi­nen kaikille suomalaisille.

  46. Mil­jardin kehi­tysavus­ta voisi ilmeis­es­ti säästää reip­paasti ilman, että siitä seu­raisi Suomelle kivu­li­ai­ta vaiku­tuk­sia. Minus­ta tämä kohde ei saisi olla mikään pyhä lehmä aikana, jona elämme velaksi.

  47. Mik­si nykyään koko ajan paasa­taan työssäoloaiko­jen piden­tämis­es­tä aivan kuin se olisi ain­ut keino tur­va­ta suurten ikälu­okkien eläk­keet? Mihin on uno­htunut esim. työt­tömien työl­listämi­nen? Työt­tömyyt­tä vähen­tämäl­lä saataisi­in lisää veron­mak­sajia ja työt­tömyys- ja sosi­aal­i­tukien määrä pienenisi. Vai onko työl­listämisen suh­teen jo luovutet­tu? Tun­tuu, että nykytren­di on, että yhä harvem­mal­la on töitä, mut­ta hei­dän pitäisi sit­ten tehdä vähin­tään puo­len­toista työn­tek­i­jän työt.

  48. Pari säästöko­hdet­ta:

    1. Etu­us­peräi­nen maahanmuutto 

    -Järkevä lin­ja on epäilemät­tä maa­han­muut­ta­jienkin etu, turhat ja kestämät­tömät vetovoi­matek­i­jät tulisi saa­da min­imi­in. Jotain kehi­tys­tä tapah­tunut, mut­ta edelleenkin empi­iris­es­ti huonos­ti sopeu­tu­va pop­u­laa­tio kas­vaa. Suomel­la ei ole varaa suureen alalu­okkaan. Joidenkin mielestä on, mut­ta se tarkoit­taisi tulon­jakoon poh­jau­tu­van yhteiskun­nan vähit­täistä romut­tamista. Se olisi hyvin väärin Suomen heikko-onnisia kohtaan, myös syr­jäy­tyneitä uus­suo­ma­laisia kohtaan.

    -Erit­täin tarkoin valikoidut “oikeat” kiin­tiö­pako­laiset (750kpl) hyväksyn, sopeu­tu­misen­nus­teeseen tulisi kiin­nit­tää erityishuomio. 

    -Työperäi­nen maa­han­muut­to siu­naus oikein toteutet­tuna, siinäkin tulee suorit­taa sopeu­tu­misen­nus­teeseen poh­jau­tu­vaa val­in­taa, älykkäitä ja koulutet­tu­ja ihmisiä kan­nat­taa päästää Suomeen. Tämä on ain­oa järkevä tapa toteut­taa monikult­tuurisu­uside­olo­giaa. On huole­hdit­ta­va, että tuli­joil­la kom­pe­tenssia työ­markki­noil­la suorit­tavien duu­nien väistymät­tä vähen­tyessä yhteiskun­nan mod­ernisoitues­sa. Kiina, Intia ja Venäjä poten­ti­aal­isia lähtö­mai­ta sopeu­tu­misen­nus­teen­sa mukaan. Lähi-Idästä ja Afrikas­ta lah­jakkaat ja maltil­liset tervetulleita.

    2. Kehi­tys­a­pu täys­re­mont­ti­in, max 1175 miljoon­aa leikkausvaraa. 

    -Kan­natan tehokas­ta aut­tamista, sitä kehi­tysy­hteistyömme ei ole edus­tanut 50 vuo­teen. Iltale­hdessä esitel­lyt Perus­suo­ma­lais­ten Hakkaraisen kehi­tysy­hteistyösaavu­tuk­set lyövät lau­dal­ta luokallisen super­palkat­tu­ja kehi­tys­a­pukon­sult­te­ja. Kulut yhteiskun­nalle nol­la euroa, hie­man tulo­ja Suomeen ja per­heitä nousi köy­hyys­loukus­ta Hon­dura­sis­sa ja Nicaraguas­sa Hakkaraisen ammat­ti­taitoisen ja kansankielisen opetuk­sen ansios­ta. Hakkaraisen taloudel­lisen ja tek­nol­o­gisen yhteistyön malli tuot­taa hyvän evoluu­tio­ta ja aitoa kestävää kehi­tys­tä. Win-Win-tilanne! 

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012022815261350_uu.shtml

  49. IJ:
    Valikoi­va asepa­lvelus muuten myös sit­ten pois­taa sivi­ili­palvelus­mi­esten tar­jon­nan. Kun ei ole asi­as­ta koke­mus­ta, en tiedä, miten riip­pu­vaisia näistä halvoista työn­tek­i­jöistä eri sek­tor­eil­la ollaan. Sak­sas­sa tämä ainakin on aiheut­tanu ongelmia, vapaae­htoisia kansalais­palveluk­seen tar­joutu­via on kovin vähän. 

    Sak­san ja Suomen tilanne sivarin suh­teen on hyvin eri­lainen. Sak­sas­sa noin puo­let asevelvol­li­sista val­it­see sivarin, Suomes­sa sivarikeskuk­selle pää­tyy noin 2000 nuorukaista (alle 10 % asevelvol­li­sista). Tuon työvoiman mene­tys ei ole kovinkaan merkit­tävää sosiaali‑, ter­veys- ja kulttuurialoille. 

    Toki sil­lä voi olla yksit­täi­sis­sä paikois­sa suurikin merk­i­tys (esim. pienen kun­nan ter­veyskeskus, jos­sa on erikois­tu­mis­vai­heessa ole­va sivari-lääkäri), mut­ta toisaal­ta voidaan kysyä onko reilua, että koulutet­tu lääkäri tekee työtään muu­ta­man sadan euron korvauksella. 

    Toisaal­ta voidaan pohtia olisiko muu­ta­man kuukau­den kansalaisvelvol­lisu­us hyvä jut­tu koko ikälu­okalle, niin miehille kuin naisillekin.

  50. KKK: Vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen on parem­pi tapa tukea yrit­tämistä kuin yri­tystuet. Lakkaute­taan suo­rat yri­tystuet ja keven­netään siitä säästyväl­lä sum­mal­la yrtys­ten verotusta.

    Peri­aat­teessa joo. Mut­ta mitä oikeas­t­aan las­ke­taan yri­tys­tuki­in? Onko esimerkik­si alka­vien yri­tys­ten tukem­i­nen yri­tys­tukia? Onko T&K‑toiminnan tukem­i­nen yri­tys­tukea? Ovatko aluetuet yri­tys­tukia? Ovatko elinkeinotuet yri­tys­tukia? Las­ke­taanko FIn­pron palve­lut yritystuiksi?

    Joskus tukem­i­nen voi olla ihan viisas­takin. Suomes­sa on kovin huonos­ti yksi­ty­istä riski­ra­haa saatavil­la ver­rat­tuna isoon maail­maan, jol­loin tietyt yri­tyk­sen kuole­man­laak­soon liit­tyvät tuet ovat perusteltuja.

  51. Jso ajaa työn vuok­si vuodessa 50 000 km, sil­loin arvostaa myös työ­suhdeau­ton hin­taa nos­tavia omi­naisuuk­sia. jot­ka myös vaikut­ta­vat työkykyyn ja työ­matko­jen turvallisuuteen.

    Työstä aiheutu­vien kulu­jen vähen­nysoikeus on ns luon­nolli­nen vähen­nys, poli­it­tis­es­ti tehdyt lap­sivähen­nyk­set ovat kovin eri asia.

    Työ­suhdeau­toilun raskas vero­tus hait­taisi työtä, jos­sa joudu­taan matkus­ta­maan paljon. Ehkä se ei ole se halut­tu lopputulos.

    Jonkin­lainen ymmär­rys lie­nee siinä, että vähem­män kulut­tavien auto­jen suosimi­nen työ­matkali­iken­teessä ei ole aivan huono asia. Samal­la nkyi­nen km-kor­vaus on niukasti ylikomep­n­soi­va, jos viit­sii ajaa ikään­tyneel­lä autolla.

    kiin­teistö-Kuningattaren työ­nan­ta­jaa luku­unot­ta­mat­ta ei kilo­metriko­r­vauk­sia ekenellekään huvikseen mak­se­ta, päinvastoin.
    Siki tarvi­taan kovem­mat ran­gais­tuk­set har­mas­ta taloud­es­ta, jos­sa palkkaa mak­se­taan kilo­m­eriko­r­vauksi­na ilman veroa. Säästö­jen vuok­si ilmeis­es­ti tuot­toisa valvon­ta vähenee.

    Tässäkin keskustelus­sa pro­vokaa­tiomielessä uno­htuu kaiken­lainen empa­tia oikeaa liikku­vaa työtä teke­viä kohtaan. Matkatyö on rankkaa ja kulut­tavaa tekijälleen.

    1. Nyt puhutaan mar­gin­aali-ilmiöstä. Har­va ajaa työ­suhdeau­tol­la fir­masn ajoa 50 000 km. Yleen­sä sil­loin kan­nat­taa ajaa oma­l­la autol­la. Saa vero­ton­ta etua 23 000 euroa, jos­ta kului­hinb menee 10 000 euroa. Taval­lis­in­ta on, että fir­man toim­i­henkilöt saa­vat per­heen käyt­töön loma- ym hupim

  52. Koisti­nen: Sak­sas­sa noin puo­let asevelvol­li­sista val­it­see sivarin, 

    Uuti­nen: Asevelvol­lisu­ud­es­ta luovut­ti­in Sak­sas­sa viime vuonna.

    Samal­la lop­pui tietysti myös asioiden teet­tämi­nen sivarityövoimalla.

  53. Jospa­han kat­sot­taisi­in välil­lä mihin sitä rahaa menee, eikä vain himoit­taisi uusia tulo­ja hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

    Esimerkik­si ei ollut kovin lohdullista kuul­la, että armei­jan säästöt palavat jonkun tulostus tms. ulkois­tuk­sen vale­htele­mal­la voit­ta­neen fir­man laari­in. Tuloste­taanko sit­ten jatkos­sa törky­pos­tia ja laite­taan lähet­ti juok­se­maan niitä vihulaiselle? 

    Kil­pailut­tamisen jär­jestelmälli­nen epäon­nis­tu­mi­nen vie­nee jo sato­ja miljoo­nia yli bud­je­toin­nin julk­i­sista menoista. Mik­si joku fir­ma saa voit­taa kil­pailun, mut­ta sit­ten yllät­täen on arvioin­ut kulun­sa 200% pieleen. Sit­ten annetaankin sen yrit­tää vuodes­ta toiseen toimit­taa siltä tilat­tua, mut­ta samal­la suos­tu­taan lypset­täväk­si fir­man ilmoit­ta­mak­si ajak­si. Rehelliset yrit­täjät häviävät kil­pailut ja vähitellen häviävät rehelliset yrit­täjät. Oli alana sit­ten ohjelmis­tot, raken­nus tai ihan mikä vaan. Rotia!

    Mikään tuki ei saa olla palk­in­to. Jokainen joka pysyy pystyssä ilman tukia ei niitä tarvitse, palkin­not sit­ten kisan voit­taneille. Olisiko Suomen mäk­i­hyp­py tässä tilas­sa, jos sitä tuet­taisi­in nyt kun se tar­poo, eikä odotet­taisi arvom­i­talia, jon­ka jäl­keen pis­tetään tuet taas pyörimään, kun poli­itikot halu­a­vat nos­taa itsen­sä voit­ta­jan rin­nalle? Tätä mallia sopisi käyt­tää myös muual­la kuin urheilussa. 

    Itse ottaisin todes­ta tämän mie­len­ter­veysongel­man, joka raas­taa koko yhteiskun­taa, enkä olisi koko aikaa vit­saile­mas­sa masen­nus­lääkkei­den käytöstä ja sairaus­lomista. Muut­taisin yhteiskun­nan tavoit­tei­ta saadak­seni ihmiset ter­veek­si, mut­ta nyt kun men­nään näin, niin oikeal­lakin on hyväksyt­tävä, ettei ihmiset kestä ilman apua. Tukia voisi kuitenkin pois­taa ketään tap­pa­mat­ta niiltä, jot­ka naut­ti­vat nyt niistä var­al­lisu­u­den puoles­ta turhaan ja niitä tukia, jot­ka ovat men­neet hin­toi­hin, kuten mon­et asumiseen liittyvät. 

    Ja jos joku ihailee Viron mallia tai USA:n, niin toiv­ot­tavasti se ei ole poli­itikko, joka halu­aa rak­en­taa kaikille yhteistä yhteiskun­taa. On kamalaa kat­sel­la, kun juostaan mallien perässä, jot­ka ovat epäon­nis­tuneet, vaik­ka jokusel­la fir­mal­la menisikin hyvin. Viro voi ulkois­taa työt­tömyyten­sä nyt Suomeen, mut­ta tämäkin tulee vetävän käteen. Surkeaa Suomelta, että Viron annetaan työn­tää kansalaisen­sa tänne tekemään lait­tomis­sa olois­sa töitä. Suo­mi ja suo­ma­laiset häviävät ja viro­laiset joutu­vat hyväk­sikäytön uhreik­si. Samal­la kum­mankin yhteiskun­nan sisäi­nen luot­ta­mus ja yhteishen­ki rapau­tuu. Rahat menevät rikol­lisille, jot­ka tule­vat sit­ten näen­näisen rehellis­inä yrit­täjinä uusille aloille. Eikö kukaan muuten ole käynyt EU-Tallinnan ja kylpyläkaupunkien ulkop­uolel­la, kun Viron mallia pide­tään onnis­tuneena? Ei var­maan, kun Kallion leipäjonokin pitää saa­da pois silmistä, niin mik­si sitä sit­ten menisi kat­so­maan köy­hyyt­tä ulkomaillakaan.

    Kaupungis­tu­misen vas­tus­tus on myös tärkeä tek­i­jä, mik­si työ­paikko­ja ei syn­ny ja mik­si Suomes­ta on tulos­sa monel­la taval­la Wal­Mart-yhteiskun­ta. Jospa lähdet­täisi­in siitä, että per­in­teinen lähiö tarkoit­taa kau­pan keskit­tymistä ja toisaal­ta kaavoituk­sen hajanaisu­us kaup­pataseen rap­pi­olle ajavaa autoilua ja ihmisille kiireen täyt­tämää elämää, kun aika menee matkus­tuk­seen. Lopetet­taisi­in edes tämä vapaan yrit­täjyy­den main­os­tus, kun taustal­la raken­netaan pienyrit­täjyy­delle esteitä ja tehdään yrit­täjyy­destä ren­gin hommaa.

    Wal­Mar­tilla tarkoi­tan sitä, että yhä use­ampi tap­pelee surkei­den työ­sopimusten ja huono­jen palkko­jen kanssa. Yksi juh­lit­tu voit­ta­ja saa kunn­ian ja muut uno­hde­taan rapau­tu­vaan yhteiskun­taan. Palkat ja töi­den eri­lainen arvos­tus jakaa sit­ten yhteiskun­nan eri­laisin seg­re­gaa­tioin. Sit­ten ollaankin joko laas­taroin­tikier­teessä tai sit­ten anarkian aste vai­htelee alueittain. 

    Konkreet­tis­es­ti jät­ti­mar­ketit vievät mah­dol­lisu­u­den elävään kaupunki­in, vapaaseen pienyrit­täjyy­teen ja vielä senkin, ettei asun­toy­htiöt pääse naut­ti­maan alak­er­ran kivi­jalka­yrit­täjän mak­samas­ta vuokras­ta ja vastik­keet nou­se­vat. Ei ulko­mai­somis­teinen ostoskeskus ole hyväk­si myöskään Suomen taloudelle ja siel­lä sanelun alla olem­i­nenkaan ole yrit­täjyyt­tä. Ulko­lais­ten ostoskeskus kerää kau­pat, tap­paa ne muual­ta ja sit­ten rahat menevät brit­tei­hin tai muual­la kauas. Pois esimerkik­si eläkkeistä. Ja turha tul­la selit­tämään palvelun laadun merk­i­tyk­ses­tä, kun jät­ti­mar­ketin kaup­pias pystyy kil­pailut­ta­maan fik­suim­matkin ideat nurin lähi­tienoil­ta. Tämä sik­si, että joidenkin tomp­pelien mielestä on mielekästä kaavoit­taa 10 000 ihmisen alueelle yksi ostoskeskus, johon tulee parin tahon omis­tamille kaupoille ja rav­in­toloille tilaa 30 000 ihmisen alueen tarpeisiin.

    Ihmiset joko maatiloille, tehtaiden elät­tämi­in pikkukaupunkei­hin ja lop­ut sit­ten suurkaupunkei­hin, jot­ka raken­netaan niin, ettei tarvitse men­nä kaupunkilo­mille kat­so­maan kaupunkia. Kos­ka viimek­si on Helsinkiä raken­net­tu niin, että tur­is­tille olisi tul­lut lisää kat­sot­tavaa ja joka olisi saanut helsinkiläisetkin innos­tu­maan? Krunikka ja Punavuori ovat hieno­ja, mut­ta Kallion ja toisaal­la Tullinpuomin jäl­keen ei ole enää raken­net­tu kaupunkia. Pieni tur­i­s­tirysäkeskus­ta on väärää ajat­telua, jos halu­taan tur­is­tit tule­maan uud­estaan ja toisaal­ta kaupunki­laiset ole­maan ylpeitä omas­ta kaupungis­taan. Nykyiset jugendlin­nathan ovat mon­esti entisiä työläisas­un­to­ja, mut­ta mitä raken­netaankaan nyky­isin työläisille pitkin entisiä met­siä? Ettei vain halut­taisi sakkia pois her­rasväen silmistä?

    Keinotekoinen rahan pump­paami­nen sinne mis­tä nuoret ovat läht­e­neet tulee lopet­taa, jos pikkukun­nal­la ei näytä ole­van mah­dol­lisuuk­sia. Bio­talouskin on koneel­lista toim­intaa, joten ihan kaikkea ei voi perustel­la risu­paket­tien vaa­timil­la työn­tek­i­jämääril­lä. Koneet kun kor­vaa­vat ihmiset siel­lä, mis­sä ihmi­nen tekee työtä kuin kone. Vai miten se menikään. Mis­sä muual­la, kuin hoitoalal­la, näin ei muuten tapah­tu­isi ja syn­nyt­täisi työvoimapulaa?

  54. “Miten meil­lä suh­dan­nepoli­ti­ik­ka on kään­tynyt poli­itikko­jen käsis­sä myötäsykliseksi?”

    No minkähän­lainen kohu olisi nous­sut jos kesken kovim­man talouden nousun olisi esitet­ty bud­jet­ti jossa:

    1) vero­ja kiristetään
    2) val­tion bud­jet­tia leikataan niin että siitä saadaan reilusti ylijäämäinen
    3) sosi­aalietuuk­sia, työl­listämis­tukia aikuisk­oulu­tu­s­paikko­ja yms suh­dan­tei­ta pehmen­täviä jär­jeste­lyjä leikataan

    Vasem­mis­to­laidan “kuin­ka te kehtaat­te leika­ta köy­hiltä kun suo­mi on rikkaampi kuin koskaan” jyräisi täl­laisen bud­jetin his­to­ri­aan nopeam­min kuin kukaan ehtii selit­tää mitä Key­ne­siläisyys on ja mik­si nimeno­maan vasem­mis­ton pitäisi sitä kan­nat­taa. Oikeis­ton reak­tio­ta veronko­ro­tuk­seenkaan ei tarvitse myöskään arvata.

    Kun vas­ta­syk­lisyyt­tä ei voi­da poli­it­tis­es­ti ajaa noususuh­dan­teis­sa, on älyl­lis­es­ti epäre­hellistä kaivaa Keynes esi­in aina laskusuh­dan­teen tul­lessa. Niin kuitenkin tehdään. Yhtäkkiä SDP, vasem­mis­toli­it­to ja Soin­in­vaaran blo­gi julis­ta­vatkin velan­oton autu­ut­ta. Oikeis­to ei laskusuh­dan­teessakaan kaipaa lisää vero­ja, joten sik­si suomen oikeis­to ja vasem­mis­to ovat jälleen sopi­neet että otamme velkaa tänäkin vuon­na 8 mil­jardin edestä. 

    Lapsen­lapset saa­vat sit­ten joskus maksaa.

  55. Itseäni ihme­tyt­tää mik­si hal­li­tus kohdis­taa leikkauk­set kliseen omais­es­ti yhteiskun­tamme heikoimpi­in; lap­si­in, van­huk­si­in ja vam­maisi­in. Toisaal­ta teho­ton­ta maail­man­paran­nussek­to­ria paisute­taan toisel­la kädel­lä ja on sal­lit­tu mm. tur­va­paikka­jär­jestelmän hyväk­sikäyt­tö globaalin vas­tu­un nimissä.

    Leikkaus kehi­tys­a­pu­un ei syök­sisi muiden leikkausten tavoin Suomea lamaan, päin­vas­toin sil­lä raha siir­ty­isi kokon­aisu­udessaan koti­maan kiertoon/hidastaisi velka­an­tu­mista. Vastik­kee­ton tulon­si­ir­to kansan­talouden ulkop­uolelle on myrkkyä kansan­taloudelle van­han sanon­nan mukaan. 

    Eräs suuri viher­vasem­mis­to­laisoikeis­to­lainen sanomale­hti ei julkaise hel­posti kehi­tys­a­pua kri­ti­soivia kom­ment­te­jani net­ti­palvelus­saan, vaik­ka siteer­aan viher­vasem­mis­to­laisia lähteitä, näke­myk­seni perus­tu­vat fak­toi­hin ja niis­sä ei ole mitään laiton­ta. Ode on muka­va julka­istes­saan eri­laisia mielip­iteitä, ilman moral­isoin­tia tai kohtu­u­ton­ta sen­su­uria. Omaa kansaa ei sovi unohtaa.

  56. Toisel­la net­ti­sait­il­la joku sanoi, että oma­l­la alal­laan tekee vain kestä työtä, tal­vet ollaan hyväl­lä ansiosi­don­naisel­la. Miten­hän tuon mak­sami­nen toteutetaan? Ei kai vain yhteis­es­tä hyvästä?

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläk­keet mak­se­taan pakol­li­sista eläke­mak­su­ista, eli palkkaveroista. On se osa julkisen sek­torin kestävyysongelmaa.

    Näin toki voidaan sanoa — jos on talousti­eteil­i­jä. Ilmeis­es­ti kansan­talouden kir­jan­pidos­sa ne jostakin syys­tä lue­taan julkiseen sek­tori­in, vaik­ka ovatkin yksi­ty­is­lu­on­toisia mak­su­ja ja yksi­tyiset eläke­vaku­ut­ta­jat myös mak­sa­vat eläkkeet.
    Ker­ropa nyt vielä, miten val­tion­talouden säästöt vaikut­ta­vat tähän.

  58. Osmo: Mon­tako euroa val­tion vero­tu­lot kas­va­vat, jos vero­ton­ta kilo­metriko­r­vaus­ta lasketaan? 

    Toisaal­ta mihin on uno­htunut asun­to­lainan korkovähen­nysoikeu­den pois­to? Tästä oli puhet­ta ennen eduskun­tavaale­ja. Pikku viilaus ei ole riit­tävää, sil­lä muis­taak­seni sin­unkin näke­myk­sen mukaan vähen­nys on men­nyt kokon­aan asun­to­jen hintoihin.

    Samal­la voisi pois­taa myös mui­ta vähen­nyk­siä. Sailas tai joku muu virkamies laskeske­li näitä viime talvena.

    1. Val­tion vero­tu­lot kas­va­vat vähuin­tää 24,5 pros­ent­ti­aq (raha jää yri­tyk­seen) mut­ta toden­näkises­ti enem­män (vero­ton etu kom­pen­soidaan palkassa)
      Asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeud­es­ta kan­nat­taa kysyä kokoomukselta.

  59. KKK: Ongel­mak­si muo­dos­tuu, että he jot­ka joutu­vat palvele­maan kaukana kotiseudul­taan eivät voisi hyö­dyn­tää tätä kotonanukkumismahdollisuutta. 

    Toki sinne kauaskin voidaan hel­posti kul­jet­taa se koulut­ta­ja, jos vaan on yhtään väestöpo­h­jaa. Ja sitä väkeä voidaan var­maan kuska­ta päiväk­si 50km päähän var­maan suun­nilleen yhtä hal­val­la kuin viikok­si 500km päähän.

    Tok­i­han ide­as­sani on vielä kehitet­tävää, mut­ta itsekään en usko että alle puo­lessa vuodessa saadaan tietokoneel­la koko ikän­sä sisäl­lä sotineista alokkaista soti­lai­ta. Fyy­sistä kun­toa ym. ei voi niin nopeasti kas­vat­taa. Mut­ta mik­si niitä ihmisiä pitää kun­toilut­taa kasarmeil­la, kun voisi­vat kun­toil­la koton­aankin. En ymmär­rä mik­sei sitä palveluk­sen muo­toa voi muut­taa muuten kuin lyhen­tämäl­lä tai pidentämällä.

  60. Mielestäni tätä ei taas voi hoitaa muuten, kun nos­ta­mal­la keskilu­okan vero­tus­ta ja arvon­lisäveroa. Itse perkaisin oikein tiuhal­la kam­mal­la val­tion kynän­pyörit­täjät ja myös kuntien.
    En tääl­lä kenenkään huo­man­nut tähän puut­tuvan. No armei­jas­ta läh­tee porukkaa, se lie­neekin turhin­ta väkeä ja tietysti vihreille hieno jut­tu. Voisiko OS tai joku muu ker­toa val­tion palkol­lis­ten määrän/asukas suh­teessa mui­hin EU-maihin.
    Olen kökkö tätä net­tiä käyttämään.
    Ei kai tästä sopas­ta selvitä vain armei­jan jut­tu­ja kar­si­mal­la? Tulee mieleen talvi­so­ta, jol­loin soti­las sai kokardin ja kiväärin, eihän meil­lä pitänyt olla mitään uhkaa mis­tään silloinkaan.
    Poli­isivoimien kuris­t­a­mi­nen on mielestäni aivan syvältä. Ketkä val­taapitävät tätä kannattavat?
    Voisi­vatko poli­ti­ikot selvit­tää, mitä osaa val­tion hom­mista kansalais­ten mielestä voi supis­taa ja mitä ei?

    1. MIVa
      Voin vaku­ut­taa, että Suomes­sa val­tion palveluk­ses­sa on paljon vähem­män väkeä kuin useim­mis­sa muis­sa vas­taavis­sa mais­sa. Nämä ovat vähän saman­laisia luku­ja kuin mik­si Kurikssa on kun­nan palveluk­ses­sa suh­teessa vähem­män väkeä kuin Helsingissä.
      Val­tio ei vas­taa Suomes­sa ter­vey­den­huolos­sa, eikä Kurikas­sa ole ratikankuol­jet­ta­jia eikä ketään töis­sä satamassa.
      Älä usko tulistoihin!

  61. Mikään toimen­pide ei tule muu­ta kuin lykkäämään vääjäämätön­tä. Vika ei ole val­tioiden talouden­pidos­sa, vaan talousjär­jestelmässä itsessään.

  62. Asevelvol­lisu­ushan on vähän kuin oppivelvol­lisu­us. Joku kut­suu niitä velvol­lisuuk­sik­si, mut­ta oikeas­t­aan ne ovat oikeuk­sia. Kaiken kokem­i­nen ikäväk­si velvol­lisu­udek­si kuvaa hyvin minäkeskeistä aikaamme.

    Palk­ka-armei­jan ain­oa funk­tio Suomes­sa olisi sisäi­nen kur­in­pito, sil­lä ulkoista vihol­lista sil­lä ei kyetä juuri edes viivyt­tämään. Pelkän palk­ka-armei­jan kanssa ei ole kun­non sotaa käy­ty mis­sään. Vaikeaa nähdä palk­ka-armei­japuheis­sa muu­ta kuin yksi tarkoi­tus­perä, sil­lä ulkoista vihol­lista varten ole­vaan joukkoon meil­lä ei ole edes varaa.

    Vapaae­htoinen armei­ja taas tarkoit­taa sitä, että väki­val­lankäyt­töope­tus­ta saa­vat vain ne, jot­ka sitä eniten halu­a­vat. Ei kuu­losta hyvältä sekään. Ja tuol­lakin peri­aat­tel­la reservi jäisi onnet­toman pieneksi. 

    Globaalin sodanuhan koh­dates­sa poten­ti­aa­li­nen viholli­nen pystyy keskit­tämään Suomea vas­taan noin miljoona miestä. Uusim­mas­ta lentokalus­tostaan se ei tuos­sa tilanteessa voi kovin suur­ta osaa uhra­ta melko merk­i­tyk­set­tömälle rin­ta­malle Suomea vastaan.

    Puolen miljoo­nan reservi ja kohtu­ulli­nen ilma­puo­lus­tus pystyy pitämään tuon uhan pois­sa. Nykyi­nen 330000 miehen reservikin sen tekee, mut­ta kaavail­tu 250000 miestä on liian vähän, puhu­mat­takaan 130000 miehen kansalliskaartista. 

    Maan hal­tu­unot­toon tarvi­taan edelleenkin hyökkääjän nelink­er­tainen ylivoima. Tuo strate­gi­nen perus­to­tu­us ei ole hävin­nyt mihinkään. Maavoimien heikkout­ta voidaan tietysti kom­pen­soi­da älyt­tömän vahvoil­la ilmavoimil­la, mut­ta sit­ten puo­lus­tus­bud­jetik­si pitääkin lait­taa ihan jotain muu­ta kuin nykyi­nen kengännauhabudjetti.

    Minus­ta vähän tun­tuu, että tässä luote­taan nyt tuuri­in ja toiv­otaan, ettei hyökkäys­tä koskaan tule. Mik­si siinä tapauk­ses­sa pitää leikkiä näen­näis­armei­jal­la? Eikö rohkeus riitä sanomaan, että luovu­taan koko armeijasta? 

    Halu­aisin näiltä luop­u­jil­ta kuitenkin kysyä, että onko teil­lä omis­ta­mas­sanne kodis­sa palo­vaku­u­tus? On nimit­täin paljon pienem­pi ris­ki koh­da­ta elämän­sä aikana kotin­sa tuli­pa­lo, kuin että Suo­mi jou­tu­isi hyökkäy­suhan alaisek­si jonkun globaalin sat­tumuk­sen täh­den. Mitä heikom­pi armei­ja, sen mielu­um­min viholli­nen myöskin ryhtyy tuumas­ta toimeen. “Jos halu­at rauhaa, valmis­taudu sotaan”.

  63. Vähän off-top­ic, mut­ta täl­laisen kiukun­purkauk­sen sain työt­tömäk­si joutuneelta opiske­lu­tover­il­tani pohjois­es­ta. Kuu­lostaako hauskalta?

    “Lisäk­si pitäisi asioi­da TE-toimis­ton kanssa, kun ensin­näkään yhteyt­tä ei saa, lisäk­si matka­puhe­lin­op­er­aat­to­rien on annet­tu laskut­taa mal­tai­ta puheluista 020‑, 010-alkuisi­in numeroi­hin. Kuka­han siihen puut­tuisi? On huisi kuilu saa­da yhteys päät­täji­in, lakien laati­joi­hin ja tulk­it­si­joi­hin. Hul­lua touhua. Mietin vain niitä virkamiehiä, jot­ka tuskas­tu­vat soit­toi­hin ja sanovat, että ottakaa nyt yhteyt­tä oman alueenne TE-toimis­toon… Sanoin vain, että se tarkoit­taa samaa kuin jät­tää työt­tömät oman onnen­sa nojaan. Tääl­lä on joku kehit­tämis­päivä, jonne pyy­de­tään osal­lis­tu­jia eri viras­to­jen edus­ta­jista. Ei sanal­lakaan maini­ta työt­tömiä, työt­tömien edus­ta­jia työl­listämiskeskustelui­hin ei kai­va­ta… Olen siis täyn­nä pyhää vihaa näitä vira­nomaisia kohtaan, ja samaan kasti­in vira­nomais­ten kanssa menee Soin­in­vaara-blogikin. On tietenkin muka­va keskustel­la ja laskea, mut­ta sit­tenkin… mitä iloa oli kansalais­palkkakeskustelus­ta. Pitikö vai­h­taa suun­taa kun olisi pitänyt saa­da aikaan tulok­sia? Menikö luot­ta­mus ihmisi­in ja jos niin kävi, niin mihin syn­tyi luottamus?

    Möly­makasi­in­ista”

    Nämä mak­sut vielä kerää vain oper­at­tori. Ehkä asialel voisi tehdä jotakin.

  64. Käp­pyrä:

    Itseäni ihme­tyt­tää mik­si hal­li­tus kohdis­taa leikkauk­set kliseen omais­es­ti yhteiskun­tamme heikoimpiin;

    Arvaan: sik­si että yhteiskun­tamme vahvo­ja ei tue­ta. Sik­si vahvo­jen tues­ta ei voi leika­ta, mut­ta vahvo­ja voi verot­taa enemmän.

    Toisaal­ta teho­ton­ta maail­man­paran­nussek­to­ria paisute­taan toisel­la kädel­lä ja on sal­lit­tu mm. tur­va­paikka­jär­jestelmän hyväk­sikäyt­tö globaalin vas­tu­un nimissä.

    Tarkoi­tat var­maan punaisen nuolen osoit­ta­maa ohueno­hut­ta puroatässä kuvas­sa? (zoomaa lähem­mäs tarpeen mukaan)

  65. IJ:
    Pelkkä täysipäiväi­nen palk­ka-armei­ja on pieni ja kallis.

    KKK: Asevelvol­lisu­usarmei­jan halpu­us on melko näen­näistä. Kun ei las­ke­ta mitään hin­taa ilmaistyölle eikä sille että armei­ja-aika on pois tuot­tavas­ta toim­i­nas­ta (opiskelu tai työn­teko) niin asevelvol­lisu­usarmei­ja näyt­tää edulliselta jär­jestelmältä. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sis­sa pitää ottaa huomioon myös se, että armei­jan käynyt on koko työu­ransa vuo­den ver­ran koke­mat­tomampi työn­tek­i­jä kuin ilman armeijaa.

    Tässä puhutaan aina rahas­ta, joka on pois val­tion bud­jetista. Yksilön tulot eivät sitä ole. Aika on kaikille samaa, joten se on hyvin tasa-arvoinen tapa hoitaa asia. Tasa-arvoi­sis­sa vai­h­toe­hdois­sa tuo­ta “tulon­si­ir­toa” val­ti­ol­ta entiselle asevelvol­liselle eli bud­jet­tireikää paikkaa­maan pitäisi laskea hyvin jyrkän pro­gres­sion kaikki­in tuloi­hin kohdis­tu­va vero.
    Lisäk­si intis­sä myös mon­et oppi­vat asioi­ta ja taito­ja, joista on hyö­tyä vaikka­pa työelämässä ja jot­ka paran­ta­vat ammat­ti­taitoa ja työn tuot­tavu­ut­ta. Näitä oppi­vat myös he, jot­ka sitä eivät suos­tu tunnustamaan.

    Lau­ri R.:
    Armei­jas­sa voisi säästää paljon sil­lä että kasarmeil­la ei tarvi­sisi asua, vaan koulu­tus­ta jär­jestet­täisi­in maas­toleireil­lä, ja koti­olois­sa iltaisin/päivisin/viikonloppuisin.

    Ei, mut­ta sodas­sa ollaan 24/7 armei­jan majoituk­ses­sa ja käskyrak­en­teessa. Intis­sä har­joitel­laan myös sitä.

    Sulkeishar­joituk­set voitaisin kor­va­ta parem­mil­la fyy­sistä kun­toa kehit­tävil­lä har­rasteil­la ja sodanomaisem­mil­la harjoituksilla.

    Jos et tiedä mitä varten armei­jas­sa on sulkeishar­joituk­sia, niin se pitkälti invali­doi koko mielipiteesi.

    Kuukau­den pois­sao­lo työstä tai opiskelus­ta tai har­ras­tuk­ses­ta ei myöskään aiheut­taisi ollenkaan niin suur­ta välivuosiongelmaa.

    Kyl­lä siinä haetaan myös sitä oikea­ta asen­noi­tu­mista ihan kaikille. Sitä ei saa­da mil­lään kir­jekurs­seil­la tai rip­pileireil­lä vaan paikalla pitää olla ja riit­tävän kauan yhtäjaksoisesti. 

    Itse ratkai­sisin kestävyys­va­jeek­si nimet­tyä ongel­maa nos­ta­mal­la vero­ja, ja palkka­mal­la lisää väkeä sinne mis­sä sitä tarvi­taan (poli­isi, perusterveydenhuolto).

    Min­ua kovasti ihme­tyt­tää, mik­si tätä ei tehdä.

    Nykyiset vero­pros­en­tit ovat nau­ret­ta­van alhaisia

    Kyl­lä. Varaa on korot­taa ainakin suu­rit­u­loisil­ta, joil­ta se raha ei ole suo­raan pois elämisestä.

    En kaipaa enem­pää pro­gres­sio­ta, mak­sankin veroa alle 10% vuodessa. Eli en näe tarvet­ta sille että vero­ja kiris­tet­täisi­in vain ylim­mässä tuloluokassa.

    Ylimpi­en tulo­jen, jot­ka lienevät pääo­mat­u­lo­ja, koro­tuk­sel­la lieven­netään epätasa-arvo-ongelmaa.

    1. Itse intis­sä olleena en kyl­lä pysty allekir­joit­ta­maan väitet­tä, että siel­lä oppisi jotain niin hyödyl­listä, että käytet­ty aika oikeut­taisi sen. Lähin­nä oppii kiroile­maan ja lus­muile­maan. Jos syyl­listyy rikok­seen olla luotet­ta­va ja tun­nolli­nen saa ilman val­i­tu­soikeut­ta puoli vuot­ta ehdo­ton­ta. Tälle ran­gais­tuk­selle on armei­jan tapaan kolmikir­jaimi­nen lyhen­nys (AUK). Kos­ka siitä ei armahde­ta ran­gais­tuk­sen puo­livälis­sä, se vas­taa käytän­nössä vuot­ta ehdo­ton­ta. Aika iso rikos pitää sivi­ilipuolel­la tehdä, että saisi yhtä suuren kakun.
      Jokainen int­ti­in joutunut tämän osaa. Vas­taa siis palikkat­estis­sä väärin ja tule pari ker­taa jur­ris­sa kasarmille ja keuhkoa vähän niin pääset kuudel­la kuukaudel­la. Näinkö koulute­taan työssö osavia?

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo K
    Jos mak­su on pakolli­nen eikä siitä pääse eroon sil­lä perustel­la, ettei tarvitse eläke­tur­vaa, se on vero.

    No, sehän per­itään palka­s­ta — ja jos ei ole palkkaa, ei ole mak­suakaan. Mut­ta ei se mitään, olkoon sit­ten vero.

    Mut­ta toinen pointsi, tärkeämpi, johon et vas­tan­nut: miten val­tion­talouden säästöt vaikut­ta­vat eläketurvaan?

    Ota­pa nyt val­tion keltainen bud­jet­tikir­ja käteen, ja ker­ro minkä menoko­hdan säästö vaikut­taa esim. kuu­luisan eläke­fir­ma Ilmarisen kykyyn suo­ri­u­tua vastuistaan?

    Onko se esim. juuri tämä puhut­tu puo­lus­tushallinnon päälu­ok­ka vai ken­ties koulu­tus tai tutkimus? Vai…

    1. Se menee niin päin, että jos Ilmari­nen nos­taa eläke­mak­su­ja. val­tion vero­tu­lot pienenevät, kos­ka eläke­mak­su on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen. Kansan­taloudel­lis­es­ti se menee niin, että eläke­mak­su syö veronko­ro­tus­varaa, kos­ka vero­tuk­sen hai­tat koros­tu­vat myös mar­gin­aalis­es­ti, jos vero­ta­sot ovat kork­er­at. Jos ei usko, voi miet­tiä, miten asi­at oli­si­vat, jos eläke­mak­sut oli­si­vat 90 pros­ent­tia palkasta.

  67. Kaikkein tärkein­tä olisi saa­da ihmiset sieltä kortis­tos­ta töi­hin. Monis­sa tapauk­sis­sa työn­teko ei kuitenkaan yleen­sä kan­na­ta nykysysteemissä.

    Työl­listämisen kus­tan­nuk­sia tulisi laskea ja kan­nustin­loukut tulisi hävittää:
    — Puo­lite­taan yleinen asumistuki
    — puo­lite­taan ansiosi­don­naisen kuukaudet
    — las­ke­taan työt­tömyys­tur­va opin­totuen tasolle, mut­ta sal­li­taan vas­taavasti myös työt­tömille osa-aikatöi­den tekem­i­nen tulo­ra­jal­la, tai opiskelu.

    Askel kohti perustuloa.

  68. Olen tpyy­lu­o­man kanssa samaa mieltä siitä, että jos tulovero­ja kiris­tetään, niin tehdään se verovähen­nyk­siä kar­si­mal­la. Oikeas­t­aan kaik­ki vähen­nyk­set ja myös alen­netut arvon­lisäverokan­nat pitäisi ensin pois­taa ja harki­ta sit­ten tarkkaan, onko joku vähen­nys välttämätön.

    Kaikil­la vähen­nyk­sil­lä on var­maan alun­perin ollut joku hyvä tarkoi­tus, mut­ta kun kaikkea tue­taan vähen­nyk­sil­lä, niin lop­putu­los on se, että mitään ei oikeas­t­aan tue­ta vaan raha vaan menee taskus­ta toiseen.

    Työ­matkaku­lu­jen vähen­nys lisää työn­teon kan­nustei­ta, mut­ta samal­la se kan­nus­taa asumaan kauem­pana työ­paikas­ta. Jos palk­ka on edes kohtu­ulli­nen, kukaan ei val­itse työt­tömyyt­tä työn­teon sijaan, vaik­ka vähen­nys­tä ei olisikaan. Mata­la­palk­ka-aloil­la vähen­nys voi olla se ratkai­se­va tek­i­jä, mut­ta parem­pi olisi lisätä ihan yleis­es­ti työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta pienel­läkin pal­ka­lla ja lisätä työvoiman liikku­vu­ut­ta lait­ta­mal­la vuokra-asum­i­nen samalle viivalle omis­tusasumisen kanssa.

    Arvon­lisäveron kohdal­la taas nimeno­maan vält­tämät­tömyyshyödykkeitä tulisi verot­taa, kos­ka niitä vero­ja on vaikea vält­tää, vaik­ka tek­isi työn pimeästi. Kohon­neet lääke- ja ruokakus­tan­nuk­set voidaan sit­ten kom­pen­soi­da kaik­ista pien­i­t­u­loisim­mille suurem­mil­la tulon­si­ir­roil­la ja esim. lääkkei­den maksukatolla.

  69. Häm­men­tävää, ellei erit­täin häm­men­tävää, seu­ra­ta tilan­net­ta Suomes­sa. Tääl­lä reagoin­ti ja lyhyt­näköisyys sitä tasoa ettei voi kuin toivoa että Ruotsin oikeis­to­hal­li­tus kaap­paisi tääl­lä val­lan muu­ta­mak­si vuodek­si. (Paljonko­han veloittaisivat?)

    Hin­ta/- laa­tusuh­teeltaan maail­man halv­in­ta ja hel­poin­ta kon­sul­toin­tia olisi siis nap­a­ta Ruotsin hal­li­tu­so­hjel­mat ja päätök­set viime vuosil­ta ‑osin pidem­mältä aikaa, jo Demari­val­lan ajal­ta- opik­si ja alkaa määräti­etoinen kurssinkääntö. 

    Siel­lä tehdyt ihmeet tosin sitä luokkaa että taitaa kyl­lä jäädä tääl­lä haaveek­si. ‑Aja­tushar­joituk­sek­si yhdestä monista siel­lä toteu­tuneista reformista voi vaik­ka ottaa tem­pun: ay- liik­keeltä verovähen­nysoikeus pois ja silti ei ollenkaan lait­to­mia lakko­ja, vien­tisek­torin palk­ka- ankkuri pitää erit­täin hyvin, työt­tömyys­tur­van por­ras­tus ja yleinen kiristämi­nen, ilmoi­tusasiana eläkeiän nos­to jne. jne. 

    Välil­lä käy kateek­si, myön­nän, miten naa­puri on tajun­nut asiansa ja sosi­aali­val­tion­sa hoitaa. Vähillä leikkauk­sil­la on siel­lä päästy kun on lyö­ty kaik­ki paukut talouden ter­vey­teen ja vah­vaan kasvuun.

  70. Liian van­ha:
    Esim poikani pyr­ki armei­jaan syksyk­si 2012, jol­loin syn­ty­isi vain yksi välivu­osi, mut­ta lop­putule­ma oli,että hän pääsee palveluk­seen tam­miku­us­sa 2013. Näin syn­tyy kak­si välivuot­ta ja aivan val­tion päätöksillä 

    Nuorten miesten työ­panok­sen tuh­laami­nen näkyy kaikkein räikeim­pänä kun jut­telee tyypeille korkeak­oulun käytävil­lä. Opiske­li­joiden joukos­sa on poikkeuk­sel­lisen paljon sivarin käyneitä, ja jutut siitä mis­sä kukakin on palvel­lut ovat aika hilpeitä. Kansakun­nan lah­jakkain­ta porukkaa pis­tetään vuodek­si tekemään “töitä”, jol­laisia nor­maal­isti tar­jo­taan lähin­nä työ­markki­nat­uel­la työl­lis­te­ty­ille ja syr­jäy­tymis­vaaras­sa oleville. 

    Pikku­vel­jeni sai juuri sivarin­sa suoritet­tua lop­pu­un. Hän istui paikallisen nuorisoti­lan tuo­lil­la ja aut­toi tarvit­taes­sa asi­akkai­ta käyn­nistämään Win­dows-käyt­töjär­jestelmän ja Fire­fox-verkkose­laimen. Joskus hän myi suklaapatukan.

    Mis­tä niitä työuria pitikään piden­tää, alus­ta, keskeltä ja lopus­ta? Kyl­lä tähän hölmöläis­ten hom­maan pitäisi jokin järkevämpi ratkaisu saa­da. Asevelvol­lisu­u­den kus­tan­nusten laskem­i­nen huomioimat­ta vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia mil­lään taval­la on niin pöhköä että en oikein tiedä miten päin olisi kun joku sel­l­aista aina välil­lä esittää.

    Min­un tut­tava­pi­iris­säni on nuo­ria kavere­i­ta, jot­ka oli­si­vat muuten mielel­lään men­neet sivari­in, mut­ta halu­si­vat päästä helpom­mal­la ja palve­li­v­at 6kk jos­sain kasarmil­la. Yksi heistä ilmoit­ti, että mikäli hänelle yrit­tään tar­jo­ta mitään yli 6kk kestävää palvelus­muo­toa, hän vai­h­taa sivari­in samana päivänä.

    Jak­samista vaan pojalle­si, var­masti tuokin syö miestä.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko kiel­let­ty aktivoimas­ta t&k investoin­te­ja? Nyt niitä yritetään tukea sal­li­mal­la pois­t­a­mi­nen heti, jol­loin net­to­var­al­lisu­us todel­lakaan ei kasva. 

    Tutkimus­in­vestoin­te­ja ei varovaisu­u­den peri­aat­teen mukaan saa ollenkaan aktivoi­da, tuoteke­hi­tys­meno­ja puolestaan saa, ainakin jos­sain määrin.

    Kär­jis­tet­ty esimerk­ki siitä mitä tarkoitan:
    A) Yri­tys käyt­tää 100000 euroa t&k:hon ja kir­jaa ne välit­tömästi kuluik­si. Veroe­tu 24500 euroa.
    B) Yri­tys ostaa 100000 eurol­la asun­non. Veroe­tu 9000 vuodessa. 

    Kaikil­la jär­jel­lisil­lä diskont­toko­roil­la B‑vaihtoehto on vero­tuk­sel­lis­es­ti kan­nat­tavampi. Näin vero­tus vääristää yrit­täjän kan­nus­timia. (Välimuo­to näistä kahdes­ta on konein­vestoin­nit, jot­ka pois­te­taan nopeasti ja edelleen siis häviävät sille asun­nolle tmv.)

  72. Edel­lis­es­tä uno­h­tui yksi oleelli­nen tulon­lähde val­ti­olle lisää. Ale­taan myymään ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­palvelua. Häviää kestävyys­va­jeet aika nopeasti.

  73. Mikke­li:
    Asevelvol­lisu­ushan on vähän kuin oppivelvol­lisu­us. Joku kut­suu niitä velvol­lisuuk­sik­si, mut­ta oikeas­t­aan ne ovat oikeuk­sia. Kaiken kokem­i­nen ikäväk­si velvol­lisu­udek­si kuvaa hyvin minäkeskeistä aikaamme. 

    On huvit­tavaa, miten saman­laisia kaikkien pakkokaup­pi­aiden retoriset keinot aina ovat riip­pumat­ta siitä, mitä pakkoa ihmisille markki­noidaan. Pakkoarmei­jalaiset, pakko­ruot­sit­ta­jat, pakkoyliop­pi­laskun­ta­laiset, aina samat jutut kaikilla.

    Äänioikeutet­tu ja oikeustoimikelpoinen ihmi­nen aina infan­til­isoidaan ver­taa­mal­la hän­tä vajaaval­taiseen lapseen, jon­ka etua ajatellen yleis­es­ti hyväksyt­ty ja 15-vuo­ti­aana päät­tyvä oppivelvol­lisu­us on asetet­tu. Täysi-ikäisen ihmisen näke­mys hän­tä itseään koske­vista asioista triv­i­al­isoidaan esit­tämäl­lä, että oikeas­t­aan hän on liian hölmö ymmärtääk­seen omaa paras­taan ja sitä myötä velvol­lisuuk­sien ja oikeuk­sien eroa.

    Val­tion tar­joa­ma aseelli­nen suo­ja kansalaisille on kyl­lä kiis­tat­tomasti val­tion jär­jestämä oikeus. Silti taval­la jol­la tuo oikeus mah­dol­lis­te­taan ei ole mitään tekemistä oikeu­den kanssa, vaan se on kyl­lä ihan puh­das­ta pakko­työtä. Tämä ei retorisil­la tem­puil­la mik­sikään muutu.

    Vapaae­htoinen armei­ja taas tarkoit­taa sitä, että väki­val­lankäyt­töope­tus­ta saa­vat vain ne, jot­ka sitä eniten halu­a­vat. Ei kuu­losta hyvältä sekään. Ja tuol­lakin peri­aat­tel­la reservi jäisi onnet­toman pieneksi. 

    Esimerkik­si poli­isit val­i­taan tässä maas­sa vapaae­htoisu­u­den perus­teel­la. Mielestäni nämä val­tion väki­val­ta­mo­nop­o­lin edus­ta­jat ovat silti keskimäärin aivan kelpo väkeä.

  74. tcrown: Park­ki-ja ylinopeussakko­jen tuo­tot pitäisi saa­da julkiseen kassaan

    Oho — mihin ne tähän asti ovat men­neet? Poli­isin taskui­hin, vai?

  75. Har­va ajaa työ­suhdeau­tol­la fir­man ajoa 50 000 km. Yleen­sä sil­loin kan­nat­taa ajaa oma­l­la autolla.

    Käytän­nössä täl­laista val­in­taa ei voi tehdä. 50 tkm/a on ihan tyyp­illi­nen ajomäärä myyn­ti­työtä tekevälle PK-seudun ulkop­uolel­la. Kaikissa tun­te­mis­sani yri­tyk­sis­sä sil­loin nimeno­maan käytetään työ­suhdeau­toa. Työ­nan­ta­jat edel­lyt­tävät autoa talon puoles­ta, kos­ka km-kor­vauk­set tuli­si­vat paljon kalli­im­mik­si. Jotku käyt­tävätkin fir­man autos­ta sanon­taa työsuhdehaitta.

  76. Eikö sitä voitaisi myön­tää, että Suomes­sa on aivan liian suuri julki­nen sek­tori. Meil­lä ei ole liikaa teke­viä käsiä, eli poli­ise­ja, hoita­jia tai opet­ta­jia, mut­ta meil­lä on liikaa hallintoa. Too much gov­ern­ment, sanoisi amerikkalainen. Liikaa kaiken­laisia eri­ty­is­tarkas­ta­jia, hallinto­jo­hta­jia ja mui­ta keskikymppe­jä. Tämä poruk­ka pitäisi saa­da potkit­tua pois ja pikaises­ti. Näin ei kuitenkaan ole tehty, vaan päin­vas­toin on toteutet­tu hölmöläis­ten hom­maa muis­tut­tavaa alueel­lis­tamista, jos­sa työ­paikat siir­retään jon­nekin per­ife­ri­aan, mut­ta ketään ei irti­san­o­ta. Sama määrä porukkaa palkataan lisää syr­jäseuduille, van­hat jäävät palkkalis­toille kaupunki­in, mut­ta kukaan ei tiedä mitä he tekevät. Lop­putu­los kaikesta vaivas­ta on vain val­ta­va tehokku­ustap­pio, entis­ten kiin­teistö­jen tyhjäkäyt­tö, uusien kiin­teistö­jen rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ja lisään­tyneet matkakulut.

    Ihan samaa type­r­yyt­tä ollaan jatket­tu kun­tali­itok­sis­sa, kun van­ha poruk­ka saa jäädä töi­hin ainakin viidek­si vuodek­si eikä mitään syn­er­giahyö­tyjä real­isoi­da pienen­tämäl­lä organisaatiota. 

    Julkisen sek­torin palkat mak­se­taan yksi­tyisen sek­torin tuo­tok­ses­ta. Eikö pitäisi olla selvää, että julkisen sek­torin tulee olla mah­dol­lisim­man pieni ja yksi­tyisen mah­dol­lisim­man suuri?

  77. “Tämä oli taas niitä Liian Van­han tilastotietoja.
    Vuon­na 2010 suur­tyi eläk­keelle 70566 suomes­sa asu­vaa, joista van­hu­useläk­keelle 42192 henkeä eli noin 60 %”

    Tuo­han ei ker­ro mikä hei­dän työ­markki­nati­lansa oli ennen van­hu­useläk­keelle siitymistä

    Kysyin ETK:sta tiede­täänkökuinka­moni siir­tyy van­hu­useläk­keelle työelämästä. Asi­aa ei ole kuulem­ma selvitetty.

    Jotain voi päätel­lä 60–63-vuotiaiden työl­lisyysas­teesta, joka oli 42 % eli tösi­iä noista ikälu­ok­ista oli tuo 42 %,muut oli­vat työttömänä,työkyvyttömyyseläkkeellä , sairalo­ma­l­la, työelämän ulkopuolella

    Kun viiemis­inäkin vuosi­na koke­muk­seni mukaan ihmisä potk­i­taan pihalle niin työelämästä eläköi­tyvien osu­us on pienem­pi kuin 42 % eli arvioin,että n 30 %.

    Van­hu­useläk­keelle siir­tymi­nen ei ker­ro edeltävää tilaa työelämässä

    Pistä parem­pi luku pöytään ??

    1. Onhan se las­ket­tavius­sa toisinkin päin. Työkyvyt­tömyy­seläk­keelle siir­tyi alle 30 000 henkeä ikälu­ok­ista, joiden koko on lik­si satatuhatta.

  78. Ilman painet­ta ei syn­ny mitään päätök­siä, mut­ta eivät nämä työ­markki­na­neu­vot­teluhenkiset siir­re­tyt hal­li­tus­neu­vot­te­lut näytä oikein tolkullisil­ta ulospäin. Vihreätkin saa­vat edis­tet­tyä omia teemo­jaan kun kom­pro­mis­sia leivotaan.

    Ne, joil­la ei ole edus­tus­ta neu­vot­teluis­sa jäävät mak­supuolelle, se on etu­ryh­mädemokra­t­ian hen­ki. Puo­lus­tusvoimien säästöistä pystyy luke­maan mis­sä min­is­te­rien “koti“paikat on/ei ole. Kun val­tioneu­vos­to ei kykene ratkaisui­hin siir­retään säästö­taakkaa kun­nille. Kuitenkaan kun­tien velvoit­tei­ta ei kar­si­ta. Yllytetään kun­tali­itok­si­in, mut­ta kun­ta­henkilöstöl­lä pide­tään irti­sanomis­suo­ja. Työssäolovu­osien kas­vat­tamis­es­ta pitäisi sopia, mut­ta osa hal­li­tuk­ses­ta ei suos­tu edes puhu­maan eläkeiästä.

    Ter­vey­den­huol­los­sa pyörii suurim­mat rahat, mut­ta kun­tau­ud­is­tushanke tun­tuu rys­sivän siinä muhi­vat järkeistys­mah­dol­lisu­udet. Pien­ten paikkakun­tien talkoohen­ki saadaan henki­tor­eisi­in. Huk­ka mei­dät perii, jos ei juuril­taan­re­vit­ty­jen ihmis­ten urbaanikeski­tysleirei­hin syn­ny vapaae­htoista aut­tamishenkeä ja kaik­ki opi­taan saa­maan valmi­ina ja normien­mukaise­na yhteiskunnal­ta ilman mitään velvoitet­ta vas­tavuoroisu­u­teen omas­ta ympäristöstään tai läheisistään.

    1. Puo­lus­tusvoimien säästöistä pystyy luke­maan mis­sä min­is­te­rien “koti”paikat on/ei ole.

      Ei pysty. On mon­ta helsinkiläistä min­is­ter­iä, eikä silti saatu San­ta­ham­i­naa vapaute­tuk­si hyötykäyttöön.

  79. Mainio kir­joi­tus jälleen Soin­in­vaar­al­ta. Järkipuhet­ta. Toiv­ot­tavasti tätä blo­gia lue­taan myös muiden hal­li­tus­puoluei­den piirissä.

  80. Kum­mallista, että kukaan ei koskaan kiin­nitä huomio­ta työ­suhdeau­to­jen tur­val­lisu­u­teen. Emme me myyn­timiehet pelkästä ajamisen ilosta kiertele tätä Suomen maa­ta 50–70 tkm vuodessa. Ei ole aivan sama asia, että minkälaisel­la autol­la kolari ajetaan.

    On selvää, että vihreät ovat meitä vas­taan. Ovat aina olleet. Myyn­ti­työ kuitenkin vaikut­taa talouskasvu­un ja siten poli­itikko­jen käytet­tävis­sä ole­vi­in pelimerkkei­hin. Ja vihreistä tulee vielä mieleen, että jos Helsingistä muualle maa­han tapah­tu­vaa myyn­tiä hai­tataan, niin mitenkähän hyvä asia se on Helsingille, jos­sa mon­en fir­man myyn­tikont­tori sijaitsee…

    1. Myy­h­n­timi­esten työ­suhdeau­tot ovat ihan eri asia. Ongel­ma on palkan­lisä niille toim­i­henkilöille, joille se on han­kit­tu vain yksi­ty­isajoa varten.

  81. Osmol­la ja muil­lakin poli­itikoil­la unohtuu,että olen­naista ei ole huolto­suh­teen kannal­ta eläköi­tymisikä vaan todel­li­nen työelämän jättöikä.

    Eläkeiäl­lä on merk­i­tys­tä EK:lle ja yri­tyk­sille, sil­lä mak­sur­a­situs määräy­tyy eläkkel­läolovu­osien mukaan .

    Mut­ta poli­itikot ovatkin rahoit­ta­jansa eli EK:n asial­la , joten heitä ei kiin­nos­ta todel­li­nen työelämän jättöikä.

    Esim minä jätin työelämän jo 58-vuo­ti­aana mut­ta siir­ryn van­hu­useläk­keelle 65-vuotiaana.

    Tilas­to­jen kannal­ta ilah­dut­ta­va, mut­ta huolto­suh­teen näkökul­mas­ta katastrofi.

    1. Osmol­la ja muil­lakin poli­itikoil­la unohtuu,että olen­naista ei ole huolto­suh­teen kannal­ta eläköi­tymisikä vaan todel­li­nen työelämän jättöikä.

      Mis­tä Liian van­ha oikein ammen­taa nuo jär­jet­tömät väit­teen­sä? Kun päät­täjät katso­vat näitä luku­ja, he tutki­vat työl­lisyysastet­ta ikälu­okit­tan ja vielä jaet­tuna miehi­in ja naisiin.

  82. Kuun­teli­ja:
    Tuskin Sailas eilen A‑studiossa valehteli. 

    Niin­hän sitä kuvit­telisi, mut­ta täyt­tä tuubaa ukko lateli, kun väit­ti tarpeet 5 jaardin leikkauk­sille ole­va “pelkkää matem­ati­ikkaa”, jos hal­li­tu­so­hjel­maa nou­date­taan ja vielä perään täysin pokkana “ker­ron vain fak­tat”. Kun Suomes­sa on nyt näköjään muo­tia vaa­tia anteek­sipyyn­töä, niin vaadin että Sailas pyytää anteek­si matemaatikoil­ta, kun väit­tää VM:n ennustei­ta jok­sikin matemaat­tisik­si fak­toik­si. Sailak­sen laskel­mat kun perus­tu­vat tietysti täysin VM:n ennusteisi­in tulev­as­ta talouske­hi­tyk­ses­tä, joten väite pitäisi paikkaansa, jos VM:llä olisi jokin kristal­li­pal­lo, joka ker­toisi tule­vaisu­u­den 100% tarkku­udel­la. Jokainen täysjärki­nen kuitenkin tietää, että näin ei ole vaan varsinkin nykyisessä talousti­lanteessa ennus­tusvirheet jo muu­ta­man vuo­den päähän tup­paa ole­maan mas­si­ivisia. Sailas tietysti tietää tämän, mut­ta kun koko ulostu­lon tarkoituk­se­na oli pelotel­la poli­itikot ruo­tu­un, niin eihän tuo­ta voi ker­toa. Vähem­män yllät­täen Kokoomus myy nyt tuo­ta samaa 5 jaardin leikkauk­sia matemaat­tise­na faktana.

  83. anonyy­mi: KKK: Jos et tiedä mitä varten armei­jas­sa on sulkeishar­joituk­sia, niin se pitkälti invali­doi koko mielipiteesi.

    Lap­sikin tietää, että jalka­vä­ki ryh­mit­tyy sul­jet­tuun muo­toon vain yhtä tarkoi­tus­ta varten, tor­juak­seen rat­su­väen hyökkäyk­sen. (Oth­is­mos ja svin­hufvud jalka­väen tak­ti­ikkana van­heni rat­su­väen kehit­tyessä siinä 2000–1000 vuot­ta sitten.)

    Puolan armei­jas­sa on tiet­tävästi ollut husaare­ja vielä 80 vuot­ta sit­ten eikä sitä koskaan tiedä vaik­ka puo­lalaiset tek­i­sivät mai­hin­nousun Hang­on lähelle.

  84. Juhiluk­selle:

    Olen tavan­nut saman seli­tyk­sen eri muodois­sa luke­mat­to­mia ker­to­ja. Valitet­tavasti päät­telystäsi seu­raa, ettei mikään ole var­maa, elämä on pelkkää sat­tumaa ja mihinkään ei voi luot­taa. Tämä keskustelu ei ole uusi, vaan yli 2000 vuot­ta van­ha ja voit tutus­tua siihen luke­mal­la filosofi­an klassikoita.

    Jot­ta poli­ti­ik­ka tai mikä tahansa asia elämässä toimisi, tarvit­semme lähtöko­htia, joista voimme päätel­lä jotain. Molem­mat voivat olla vääriä tai puut­teel­lisia, mut­ta tämä rakenne on vält­tämätön ratio­naaliselle elämälle. 

    Mei­dän on valitet­tavasti pakko uskoa, että VM:n arviot ovat mah­dol­lisim­man oikei­ta, jot­ta pystymme jotain päät­tämään. Ilman pre­mis­se­jä ei päät­te­ly ole mah­dol­lista ellei sit­ten usko vaik­ka nopan heit­toon. Hal­li­tu­so­hjel­man pitäisi olla se toinen kul­makivi, jota nou­date­taan. Jälleen ker­ran, muuten poli­ti­ik­ka ei toimisi, jos kukaan ei usko yhteiseen lähtöko­htaan ja ei ole minkään­laista yhteistä kehys­tä, miten sen perus­teel­la tulisi toimia. Jos hal­li­tu­so­hjel­ma ei miel­lytä, voi hal­li­tuk­ses­ta erota.

    Aina tois­te­taan, että asi­at ratkai­se­vat ja asi­at riitelevät eivät ihmiset. Henkilöko­htais­es­ti inhoan poli­ti­ikkaa sik­si, että näin tun­tuu har­voin ole­van. Joko tehdään, mitä on sovit­tu tai sit­ten ero­taan ja jär­jestetään uudet vaalit.

  85. Pekka Pes­si: Lap­sikin tietää, että jalka­vä­ki ryh­mit­tyy sul­jet­tuun muo­toon vain yhtä tarkoi­tus­ta varten, tor­juak­seen rat­su­väen hyökkäyksen.

    Eli et tiedä mitä varten armei­jas­sa on sulkeisharjoituksia.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Se menee niin päin, että jos Ilmari­nen nos­taa eläke­mak­su­ja. val­tion vero­tu­lot pienenevät, kos­ka eläke­mak­su on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen. Kansan­taloudel­lised­sti se menee niin, että eläke­mak­su syö veronko­ro­tus­varaa, kos­ka vero­tuk­sen hai­tat koros­tu­vat myös mar­gin­aalis­es­ti, jos vero­ta­sot ovat kork­er­at. Jos ei usko, voi miet­tiä, miten asi­at oli­si­vat, jos eläke­mak­sut oli­si­vat 90 pros­ent­tia palkasta.

    Eipä men­nyt vieläkään per­ille… Yrität ilmeis­es­ti tahal­lasi sekoit­taa? Aihe­han on: “Paljonko pitäisi säästää?” — siis valtion.

    Entäs jos Ilmari­nen ei nos­ta eläkemaksuja?
    Siis vielä ker­ran: miten val­tion­talouden (budjetti)säästöt vaikut­ta­vat eläkey­htiön maksukykyyn?

    Vaikea vas­taus, kos­ka se kuu­luu: eivät mitenkään.

    1. Mei­dän pitää lisätä veroast­et­ta tai vähen­tää julk­isia meno­ja kolmel­la pros­en­til­la BKT:sta. Näi­den kahdeb välil­lä on tehtävä jokin tas­apain­o­tus. Jos tode­taan että veroast­et­ta voi nos­taa vain pros­entin ja eläkey­htiöt nos­ta­vat mak­su­ja kahdel­la, sil­loin val­tion meno­ja on vähen­net­tävä neljäl­lä ja jos eläke­mak­su­ja alen­netaan, val­tion meno­ja on vähen­net­tävä vas­taavasti vähemmän.

  87. Osmo Soin­in­vaara: Laki ei edel­lytä sopimuk­ses­ta mitään, vaan läh­tee siitä, että rehelli­nen ihmi­nen automaa­tis­es­ti ilmoit­taa, että nyt meni 18 000 kilo­metriä rikki.
    Kum­mallista, että kenel­läkään ei mene.

    Ainakin min­ul­la meni, ja sen vuok­si sopimus ALD:n kanssa sisäl­sikin 26 000 kilo­metriä vuodessa. Ja sovi­tun yli ajamis­es­ta sit­ten mak­se­taan taas erik­seen (aika paljon, ei tosi­aankaan kannata).

    Nyt min­ul­la tosin ei ole liis­aria, kos­ka oma auto on sen ver­ran halvem­pi. Tässä jah­dataan mielikuvitusvihollisia.

  88. tcrown: Ei tämän nyt enää pitänyt kenellekään olla uutinen:

    http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2011/06/21/yksityinen-pysakoinninvalvonta-saa-jatkua/20118731/12

    Puhe oli ylinopeus- ja parkkisakoista. Yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta ei todel­lakaan määrää ylinopeussakko­ja. Eikä edes parkkisakko­ja (poli­isi voi kyl­lä sakot­taa väärästä pysäköin­nistä, joskin se on ohjat­tu vain valvo­maan nopeuk­sia). Yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta ei peri julk­isoikeudel­lisia pysäköintivirhemaksuja. 

    Kaikkien näi­den tuo­tot menevät julkiseen kas­saan. Yksi­tyisen pysäköin­nin­valvon­nan keräämät rahat menevät alal­la toimiville hui­jari­no­maisille fir­moille, mut­ta se, että ne ylipään­sä saa­vat mitään toimek­sianto­ja, johtuu lähin­nä siitä että julki­nen pysäköin­nin­valvon­ta on niin käde­tön­tä ja keskit­tyy aika usein help­poi­hin rahankeruuko­hteisi­in, ei tur­val­lisu­u­den ja reilun käytök­sen valvontaan.

  89. Osmo Soin­in­vaara: tietääkö verot­ta­ja tuos­ta kilometrimäärästä.

    Verot­ta­ja tietää vero­tusar­von. Vero­tusar­vo nousee, jos kilo­metrimäärä nousee.

  90. Pekka Taipale: Ainakin min­ul­la meni, ja sen vuok­si sopimus ALD:n kanssa sisäl­sikin 26 000 kilo­metriä vuodessa. Ja sovi­tun yli ajamis­es­ta sit­ten mak­se­taan taas erik­seen (aika paljon, ei tosi­aankaan kannata).

    Nyt min­ul­la tosin ei ole liis­aria, kos­ka oma auto on sen ver­ran halvem­pi. Tässä jah­dataan mielikuvitusvihollisia.

    Juuri noin. Osmol­la on turhan usein vas­tu­ullisek­si päät­täjäk­si tiedon sijaan mieliku­vi­in perus­tu­vaa kan­nan­ot­to­ja, mikä on todel­la surullista. 

    Itse en myöskään halua työ­suhdeau­toa kos­ka oman auton pitämisen kus­tan­nus on selkeästi alempi

  91. Liian Van­ha: “Esim minä jätin työelämän jo 58-vuo­ti­aana, mut­ta siir­ryn van­hu­useläk­keelle 65-vuotiaana.”

    Olet ilmeis­es­ti palka­nsaa­jan työt­tömyys­tur­van lisäpäivil­lä eli niin san­otus­sa eläkeputkessa. Lisäpäiviä voi saa­da 65-vuo­den ikään asti.

    Mon­et eläkeputkessa ole­vat kuitenkin siir­tyvät van­hu­useläk­keelle jo 62- tai 63- vuo­ti­aina. Tämä johtuu siitä, että eläkek­er­tymää ei tule lisäpäiviltä enää 63-vuo­den iän jäl­keen. Lisäpäiväläiset voivat siir­tyä jo 62-vuo­ti­aana van­hu­useläk­keelle ilman varhennusvähennystä.

    Joten eläk­keelle siir­tymisikä nousisi hel­posti muut­ta­mal­la hie­man lisäpäivil­lä ole­vien oikeuk­sia. Mut­ta vas­taavasti ikään­tynei­den työt­tömien määrä lisääntyisi.

  92. Osmo Soin­in­vaara: Myy­h­n­timi­esten työ­suhdeau­tot ovat ihan eri asia. Ongel­ma on palkan­lisä niille toim­i­henkilöille, joille se on han­kit­tu vain yksi­ty­isajoa varten.

    Ja tämän jaon vuo­hi­in ja lam­paisi­in tekee kuka, ja mil­lä perus­teel­la? Elävän elämän ihmiset kun eivät jakaudu siis­tisti kah­tia luokki­in “100 % myyn­timies” ja “vain yksi­ty­isajoa aja­va toimihenkilö”. 

    Vain yksi­ty­isajoi­hin käytet­tävä työ­suhdeau­to ei muuten ole palkan­lisä vaan palka­n­mak­sumuo­to. Ei sitä autoa palkan päälle saa­da, vaan palkan asemesta. 

    Etua siitä näen lähin­nä tilanteessa, jos­sa henkilö ei halua ottaa lainaa tai vas­taavia sitoumuk­sia — työ­suheau­ton han­k­in­ta vähen­tää riskiä, joka muo­dos­tuu, jos ostaa uuden auton ja pelkää, että menet­tää työ­paikkansa. Työ­suhdeau­tos­ta pääsee näp­pärästi eroon samal­la kuin työstäkin, eikä auton han­k­in­taan tarvitse ottaa lainaa. Eri­tyisen hal­paa autoilua se ei ole, vai­va­ton­ta kylläkin.

    1. Ei sitä autoa palkan päälle saa­da, vaan palkan asemesta

      Juuri niin. Sik­si siitä pitäisi verot­taa kuin palka­s­ta. Tämä on hyvin yksinker­taista, jos autot ker­ran ovat leas­at­tu­ja. Oikea vero­tusar­vo on sama kuin leas­ingy­htiön lasku.

  93. Osmo Soin­in­vaara: Juuri niin. Sik­si siitä pitäisi verot­taa kuin palka­s­ta. Tämä on hyvin yksinker­taista, jos autot ker­ran ovat leas­at­tu­ja. Oikea vero­tusar­vo on sama kuin leas­ingy­htiön lasku.

    Eikö olisi kuitenkin väärin soveltaa tätä logi­ikkaa vain yhteen luontaisetuun?

    Mik­si Mika Vehviläi­nen mak­saa asun­toe­dus­taan veroa vain n. 2.000 eurosta, vaik­ka hänen työ­nan­ta­jansa mak­saa asun­nos­ta vuokraa yli 7.000 euroa? 

    Mik­si lounase­dun vero­tusar­vo ei ole sama kuin lounaan hinta? 

    Ja niin edelleen.

    Mielestäni ei ole oikein lähteä säätämään vain jotain tiet­tyä vero­tusar­voa lähem­mäs käypää arvoa, vaan kaikkia etu­ja on kohdelta­va samal­la tavalla.

  94. Mikael M.:

    Äänioikeutet­tu ja oikeustoimikelpoinen ihmi­nen aina infan­til­isoidaan ver­taa­mal­la hän­tä vajaaval­taiseen lapseen, jon­ka etua ajatellen yleis­es­ti hyväksyt­ty ja 15-vuo­ti­aana päät­tyvä oppivelvol­lisu­us on asetet­tu. Täysi-ikäisen ihmisen näke­mys hän­tä itseään koske­vista asioista triv­i­al­isoidaan esit­tämäl­lä, että oikeas­t­aan hän on liian hölmö ymmärtääk­seen omaa paras­taan ja sitä myötä velvol­lisuuk­sien ja oikeuk­sien eroa.

    Val­tion tar­joa­ma aseelli­nen suo­ja kansalaisille on kyl­lä kiis­tat­tomasti val­tion jär­jestämä oikeus. 

    Taisi men­nä ohi koko point­ti. Oikeutena tarkoitin sitä, että ihan kenelle tahansa on parem­pi olla poten­ti­aalisen väki­val­takoneis­ton osa kuin poten­ti­aalisen väki­val­takoneis­ton armoilla. 

    En nyt ole ihan var­ma siitä, onko hienoa, että maail­mas­ta löy­tyy ide­al­is­te­ja, jot­ka koke­vat väki­val­takoneis­ton automaat­tis­es­ti “kansalais­ten suo­jak­si suo­duk­si oikeudek­si”. Armei­joi­ta käytetään enem­män omaa kansaa vas­taan, kuin ulkoista vihol­lista vas­taan. Suomes­sa ei täl­lä het­kel­lä ole tuol­laista tilan­net­ta, mut­ta tuleeko näin jatku­maan maail­man tap­pi­in asti?

    Reserviläis­armei­jan suurin vahvu­us on se, että soti­lask­oulu­tus on mah­dol­lisim­man mon­en ulot­tuvil­la. Se antaa kansakun­nalle tarvit­taes­sa tur­vaa omia val­lan­pitäjiä vastaan. 

    Min­ulle on täysin yhden­tekevää, halu­aako joku tuos­ta oikeud­estaan luop­ua. Samoin kuin vaik­ka äänioikeud­estaan. Jos halu­aa jät­täy­tyä muiden käsi­in, niin siitä vaan. 

    Ei pitäisi kuitenkaan puhua kaikkien suul­la ja itkeä jostain hypo­teet­tis­es­ta itsemääräämisoikeud­es­ta ja sen mene­tyk­ses­tä. Ajop­u­ul­la ei ole itsemääräämisoikeut­ta ja se, mikä nyt voi tun­tua velvol­lisu­udelta, voikin jos­sain tapauk­ses­sa tarkoit­taa sitä, että et joudu alis­tu­maan ajop­u­un asemaan.

  95. Osmo Soin­in­vaara: Juuri niin. Sik­si siitä pitäisi verot­taa kuin palka­s­ta. Tämä on hyvin yksinker­taista, jos autot ker­ran ovat leas­at­tu­ja. Oikea vero­tusar­vo on sama kuin leas­ingy­htiön lasku.

    Tuo on hyvä aloite. Toiv­ot­tavasti viet sen myös lop­pu­un saak­ka, sil­lä se alen­taisi työ­suhdeau­to­jen vero­tus­ta. Mie­lenki­in­toista olisi nähdä kun Vihreä kansane­dus­ta­ja esit­täisi työ­suhdeau­toilun vero­tuk­sen keven­tämistä. Leas­ingy­htiön lasku taval­lis­es­ta perusautos­ta 4 vuo­den sopimuk­sel­la ja 18 000 kilo­metril­lä (hin­ta noin 30 000) on nyky­istä vero­tusar­voa alem­pi. Tietysti jotkut ökyau­tot on eri juttu.

  96. Osmo Soin­in­vaara: Juuri niin. Sik­si siitä pitäisi verot­taa kuin palka­s­ta. Tämä on hyvin yksinker­taista, jos autot ker­ran ovat leas­at­tu­ja. Oikea vero­tusar­vo on sama kuin leas­ingy­htiön lasku.

    Har­vaan leasingi­in taitaa sisäl­tyä polt­toaineku­lut… Vapaas­sa autoe­dus­sa työ­nan­ta­ja mak­saa myös ne. Pelkässä käyt­töe­dus­sa edun­saa­ja toki mak­saa itse polt­toaineet, eli siinä pelkkä leas­ingh­in­ta täs­mää paremmin.

  97. Pekka Pes­si: anonyy­mi: KKK: Jos et tiedä mitä varten armei­jas­sa on sulkeishar­joituk­sia, niin se pitkälti invali­doi koko mielipiteesi.

    Mik­si pan­it tuon mielip­i­teen min­un suuhu­ni? En käytä tääl­lä mitään muu­ta nim­imerkkiä kuin KKK.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten sit­ten oman auton käytöstä työ­nan­ta­jan ajoi­hin voi mak­saa 46 sent­tiä kilometriltä?

    Verot­ta­ja nuo km-kor­vauk­set määrit­tää. Ei työ­nan­ta­ja voi mak­saa vähempää eikä työn­tek­i­jä pyytää vähempää. Turha siitä on urput­taa kun lain­säätäjä on noin säätänyt. Lakia (tai ase­tus­ta) muut­ta­mal­la tuo hoituu, kansane­dus­ta­jal­la on mah­dol­lisu­us tuol­laiseen vaikut­taa, joten siitä vaan

  99. Osmo Soin­in­vaara: Juuri niin. Sik­si siitä pitäisi verot­taa kuin palka­s­ta. Tämä on hyvin yksinker­taista, jos autot ker­ran ovat leas­at­tu­ja. Oikea vero­tusar­vo on sama kuin leas­ingy­htiön lasku.

    Täl­löin kenenkään ei kan­nat­taisi ottaa työ­suhdeau­toa. Minkä toki ymmär­rän tavoit­teek­sesi, kos­ka autosaatana. 

    Sen seu­rauk­se­na tietysti auton käytöstä mak­set­ta­vat kilo­metriko­r­vauk­set vas­taavasti nousi­si­vat, kos­ka ne mak­set­taisi­in oman auton käytön mukaan ja jos ihmisil­lä on joka tapauk­ses­sa auto, syn­tyy insen­ti­ivi ajaa enem­män työa­joa, jot­ta saa oman investointin­sa kuo­letet­tua. Työ­matko­ja tehdään van­hem­mil­la autoil­la, mil­lä on vaiku­tus­ta mm. tur­val­lisu­u­teen ja polt­toaineenku­lu­tuk­seen. Toisaal­ta tietysti van­hem­mil­la autoil­la ajami­nen voi autokau­pan osalta paran­taa kauppatasetta.

    Jos oman auton käyutön estämisek­si kilo­metriko­r­vauk­sia leikataan, seu­rauk­se­na fir­mo­jen olisi vaikeam­paa saa­da porukkaa tekemään työ­matko­ja, joten taloudelli­nen toim­inta vähenisi ja val­tion vero­tu­lot pienenisivät.

    Tämä työ­suhdeau­to­jen veroe­tu­jen jah­taami­nen on “paljonko pitäisi säästää” ‑näkökul­mas­ta jotakuinkin yhden­tekevää. Kiu­san­teko tun­tuu ole­van tärkeämpi motiivi.

    Val­tion poten­ti­aaliset säästöko­hteet ovat lähin­nä sosi­aal­i­tur­va ja tulon­si­ir­rot sekä ter­veys­menot, kos­ka ne ovat isot menolu­okat. Niis­sä myös esim. kan­nustin­loukut ovat suuria hyv­in­voin­ti­tap­pi­on aiheuttajia.

  100. Mitään palka­nsaa­jan verovähen­nyk­siä ei tarvita. 

    Työ­tu­loista tehtävät vähen­nyk­set kuu­luisi­vat oikeasti työan­ta­jan mak­set­taviksi (kir­jal­lisu­us, koulu­tus, työvä­li­neet) tai sit­ten ne ovat vähen­nyskelvot­to­mia elan­toku­lu­ja (kodin ja työ­paikan väliset matkat).

    Verova­paat (tai vain osit­tain verote­tut) edut pitäisi lait­taa kokon­aan verolle. Sil­lä ne (päivära­hat, ate­ri­ara­hat, lounas­setelit, puhe­lin- ja autoe­dut) ovat itse asi­as­sa verot­ta­jan ulot­tumat­tomis­sa ole­via palkan­lisiä. Lisäk­si ne vääristävät palkkak­il­pailua sekä ihmis­ten käyt­täy­tymistä ja samal­la lisäävät etu­ja saa­mat­tomien verotaakkaa.

    Huonoin verovähen­nys on kuitenkin asun­to­lainan korkovähen­nys, joka itse asi­as­sa lisää kansalais­ten velka­an­tu­mista ja siten nos­taa asun­to­jen hin­to­ja. Se on veroe­tu, joka toimii täysin päin­vas­toin kuin sen pitäisi toimia.

  101. Pekka Taipale: Puhe oli ylinopeus- ja parkkisakoista. Yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta ei todel­lakaan määrää ylinopeussakko­ja. Eikä edes parkkisakko­ja (poli­isi voi kyl­lä sakot­taa väärästä pysäköin­nistä, joskin se on ohjat­tu vain valvo­maan nopeuk­sia). Yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta ei peri julk­isoikeudel­lisia pysäköintivirhemaksuja. 

    Ilmeis­es­ti yliarvioin omaa ver­baal­ista lah­jakku­ut­tani kun yritin esit­tää seu­raa­vat ajatuk­set suh­teel­lisen tiiviisti:

    -Sekä ylinopeud­es­ta että virheel­lis­es­tä ja/tai luvat­tomas­ta pysäköin­nistä johtu­vi­in ran­gais­tuk­seno­maisi­in mak­sui­hin voisi ja pitäisi suh­tau­tua nyky­istä enem­män tulon­läh­teenä, jota yritetään mak­si­moi­da. Esimerkik­si otta­mal­la mallia niistä yksi­ty­i­sistä parkkifirmoista.

    -Se, että nuo ran­gais­tuk­seno­maiset mak­sut täl­lä het­kel­lä osit­tain (yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta) menevät jon­nekin muualle kuin julkisen talouden pönkit­tämiseen, on mon­es­sakin mielessä kyseenalaista, ja tässä nimeno­maises­sa yhtey­dessä viit­taan siihen, että noil­la tuloil­la olisi parem­pi paika­ta kestävyys­va­jet­ta kuin parkki­fir­man omis­ta­jan lom­pakon sisältöä.

    1. Helsin­ki ja jokin muu taho ovat kus­tan­ta­neet poli­isille kam­er­an bus­sikaisot­jen valvom­isek­si. Poli­isi pitää sitä pitkän aikaa kiin­ni, kos­ka ei oole varaa palkata väkeä purka­maan dataa. Tun­nin työ tosin teet­tä tuhan­sia euro­ja, mut­ta ei ole rahaa.

  102. KariS: Juuri noin. Osmol­la on turhan usein vas­tu­ullisek­si päät­täjäk­si tiedon sijaan mieliku­vi­in perus­tu­vaa kan­nan­ot­to­ja, mikä on todel­la surullista. 

    Ker­ropa niitä mui­ta vas­tu­ullisia päät­täjiä, joilla

    1. on kannanottoja
    2. joista suurem­pi osa kuin Osmol­la perus­tuu tietoon eikä mielikuviin?

    KariS: Verot­ta­ja nuo km-kor­vauk­set määrit­tää. Ei työ­nan­ta­ja voi mak­saa vähempää eikä työn­tek­i­jä pyytää vähempää. 

    Kuu­lostaa sen ver­ran erikoiselta, että halu­aisin lähde­vi­it­teen. Minä olen kuvitel­lut, että tuo on korkein kor­vaus, minkä saa mak­saa verottomana.Eli työ­nan­ta­ja kyl­lä saisi mak­saa enem­män tai vähemmän.

  103. Sep­po S: Liian Van­ha: “Esim minä jätin työelämän jo 58-vuo­ti­aana, mut­ta siir­ryn van­hu­useläk­keelle 65-vuotiaana.”Olet ilmeis­es­ti palka­nsaa­jan työt­tömyys­tur­van lisäpäivil­lä eli niin san­otus­sa eläkeputkessa. Lisäpäiviä voi saa­da 65-vuo­den ikään asti.Monet eläkeputkessa ole­vat kuitenkin siir­tyvät van­hu­useläk­keelle jo 62- tai 63- vuo­ti­aina. Tämä johtuu siitä, että eläkek­er­tymää ei tule lisäpäiviltä enää 63-vuo­den iän jäl­keen. Lisäpäiväläiset voivat siir­tyä jo 62-vuo­ti­aana van­hu­useläk­keelle ilman varhennusvähennystä.Joten eläk­keelle siir­tymisikä nousisi hel­posti muut­ta­mal­la hie­man lisäpäivil­lä ole­vien oikeuk­sia. Mut­ta vas­taavasti ikään­tynei­den työt­tömien määrä lisääntyisi.

    Mik­si lisäpäiväläi­nen muuten saa van­hu­useläk­keen ilman varhen­nusvähen­nys­tä, kun 62-vuo­tias työstä eläk­keelle jäävä ei sitä saa. Se on syrjintää.

  104. Osmo Soin­in­vaara:
    KarsS,
    Kir­joituk­sen aiheena on se, mitä eduskun­nan pitäisi muuttaa.

    Jos eduskun­ta halu­aisi muut­taa veropo­h­jaa niin, että val­tion vero­tu­lot kas­vaisi­vat, työ­suhdeau­toilu­a­han tulisi suosia. Siinä kun verote­taan autoa mon­een ker­taan. Ensin rahoi­tusy­htiö mak­saa nor­maalit autoverot ostaes­saan auton, ja sit­ten auton halti­ja mak­saa reipas­ta veroa työsuhde-edustaan.

    Oma­l­la autol­laan aja­va ei mak­sa veroa kuin han­k­in­nan yhtey­dessä. Verot­ta­ja siis häviää siinä kun työ­suhdeau­toilua kuritetaan.

  105. Oleel­lis­in­ta työ­suhdeau­tossa on kolari- ja huoltoturva. 

    Jos otat myyn­timiehen työn ja sit­ten eka reis­sul­la ajat kolar­in ja auto menee lunas­tuk­seen, niin kyl­lä tuli kalli­ik­si. Joudut osta­maan uuden auton. Samoin jos autoon tulee vika ja se seisoo kor­jaamol­la, niin et voi tehdä työtäsi. 

    Luon­nol­lis­es­ti auto­jen vas­tus­ta­jil­la ei ole näi­hin asioi­hin vas­tauk­sia. Asenne on se, että mitäs olet niin tyh­mä että otat matkustustyön.

  106. Eihän työ­suhdeau­to kan­na­ta rahal­lises­sa mielessä. Kan­nat­tavin­ta rahal­lis­es­ti olisi ostaa joku hal­pa käytet­ty auto omak­si ja sit­ten ajaa sil­lä käyt­töedul­la, ja ottaa kilometrikorvaukset.

    Mut­ta todel­la har­va niin tekee. Tämä osoit­taa sen, että ihmiset arvosta­vat mukavu­ut­ta ja tur­val­lisu­ut­ta enem­män kuin rahaa. Työ­suhdeau­tos­ta ollaan valmi­ita mak­samaan, ja se mak­saakin enem­män kuin oma auto.

  107. KariS:

    ´snip‘
    Oma­l­la autol­laan aja­va ei mak­sa veroa kuin han­k­in­nan yhteydessä.
    ´snip´

    Ilmeis­es­ti et ole useinkaan vierail­lut veroase­mal­la (enti­nen ben­sa-ase­ma). Autoilun suurin ympäristöon­gelma­han on se, että vero­jen sekaan on lirah­tanut tip­pa bensaa.

  108. juha:
    Eihän työ­suhdeau­to kan­na­ta rahal­lises­sa mielessä. Kan­nat­tavin­ta rahal­lis­es­ti olisi ostaa joku hal­pa käytet­ty auto omak­si ja sit­ten ajaa sil­lä käyt­töedul­la, ja ottaa kilometrikorvaukset.
    ´snip´

    Oman auton käyt­töedul­la olisi tosi­aan edullista ajaa — mut­ta mis­tä sen saisi?

  109. KariS: Oma­l­la autol­laan aja­va ei mak­sa veroa kuin han­k­in­nan yhtey­dessä. Verot­ta­ja siis häviää siinä kun työ­suhdeau­toilua kuritetaan.

    Mut­ta palka­s­ta­han ei sil­loin vähen­netä työ­suhdeau­toe­t­ua, jol­loin verotet­ta­va palk­ka on suurempi.

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten sit­ten oman auton käytöstä työ­nan­ta­jan ajoi­hin voi mak­saa 46 sent­tiä kilometriltä?

    Osmo, sin­ul­la on van­haa tietoa. Kilo­metriko­r­vaus on 45 sent­tiä kilometriltä.

  111. KariS: Jos eduskun­ta halu­aisi muut­taa veropo­h­jaa niin, että val­tion vero­tu­lot kas­vaisi­vat, työ­suhdeau­toilu­a­han tulisi suosia. Siinä kun verote­taan autoa mon­een ker­taan. Ensin rahoi­tusy­htiö mak­saa nor­maalit autoverot ostaes­saan auton, ja sit­ten auton halti­ja mak­saa reipas­ta veroa työsuhde-edustaan.

    Oma­l­la autol­laan aja­va ei mak­sa veroa kuin han­k­in­nan yhtey­dessä. Verot­ta­ja siis häviää siinä kun työ­suhdeau­toilua kuritetaan.

    Häh?

    Mak­saa­han auton­o­mis­ta­ja palkkaveroa rahas­ta, jol­la mak­saa ben­sansa ja auton huollon.

  112. KariS: Verot­ta­ja nuo km-kor­vauk­set määrit­tää. Ei työ­nan­ta­ja voi mak­saa vähempää eikä työn­tek­i­jä pyytää vähempää.

    Mik­sei? Verot­toman kilo­metriko­r­vauk­sen ENIMMÄISMÄÄRÄ vuon­na 2012 on 45 sent­tiä kilo­metriltä. (Sat­tumoisin tuli taan­noin taas tark­istet­tua kun itse itsel­leni noi­ta välil­lä makselen.)

  113. OP: Verot­toman kilo­metriko­r­vauk­sen ENIMMÄISMÄÄRÄ vuon­na 2012 on 45 sent­tiä kilo­metriltä. (Sat­tumoisin tuli taan­noin taas tark­istet­tua kun itse itsel­leni noi­ta välil­lä makselen.)

    Aivan, esim. kun­ta-alal­la kor­vaus mak­se­taan muis­taak­seni mak­simia pienem­pänä vuosit­tais­ten kilo­me­trien ylitet­tyä 5 000 km.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ja jokin muu taho ovat kus­tan­ta­neet poli­isille kam­er­an bus­sikaisot­jen valvom­isek­si. Poli­isi pitää sitä pitkän aikaa kiin­ni, kos­ka ei oole varaa palkata väkeä purka­maan dataa. Tun­nin työ tosin teet­tä tuhan­sia euro­ja, mut­ta ei ole rahaa.

    Ettekös te siel­lä eduskun­nas­sa ole vähen­tämässä väkeä poli­i­sista? Vaik­ka liiken­nevalvon­taa tekevät poli­isit ovat val­tion­taloudel­lis­es­ti kannattavia.

  115. Osmo,

    pitäisikö poli­isikin nettobudjetoida?

    Eli mak­su­un lop­ullis­es­ti määrä­tyt sakot ja muut ran­gais­tuk­sien taloudel­liset seu­raa­muk­set meni­sivätkin poli­isin toim­inta­meno­jen kat­tamiseen eikä val­tion muulle tulomomentille…

  116. Puo­lus­tus­menoista on vaikea saa­da järkevää keskustelua jos keskusteli­jat eivät näe puo­lus­tuskyvyl­lä merk­i­tys­tä kuin meno­jen kautta. 

    En ole oikeis­to­lainen enkä kovin isään­maalli­nen, mut­ta pidän armei­jaa yht­enä ehdot­tomasti tärkeim­mistä insti­tuu­tiois­tamme oikeuslaitok­sen ja par­la­men­taris­min lisäk­si. Mon­et uhat ja ongel­mat sosi­aal­i­sista ja taloudel­li­sista aina ympäristöon­glemi­in ovat riskiltään toden­näköisem­piä kuin soti­laalli­nen uhka, mut­ta vaiku­tuk­sil­taan ver­rat­tain pieniä. Sota on todel­la epä­to­den­näköi­nen, mut­ta toteutues­saan vaiku­tuk­sil­taan katas­tro­faa­li­nen. Jos inhimil­liselle kär­simyk­sille ei halua lait­taa rahas­sa mitat­tavaa hin­taa, voi toki yrit­tää laskea tuhan­sien kuollei­den veron­mak­sukyvyn, tuhoutuneen infran ja kas­va­vat kulut sairaan­hoi­dos­sa ja mie­len­ter­veystyössä, eikä se luon­tokaan kyl­lä sodas­ta tykkää. “Kan­nat­taako täl­laista taloudel­lista riskiä vaku­ut­taa?” Pelkästä rahas­ta puhumi­nen ei ole kovin mielekästä.

    Jos puo­lus­tus­menois­sa säästetään ja rahat panos­te­taan talouskasvu­un, ym. kivaan niin saavu­tamme korkeam­man elin­ta­son jos­ta sata vuot­ta sit­ten elänyt yhteiskun­tati­eteil­i­jä olisi var­masti ollut kateelli­nen, mut­ta samal­la otamme suurem­man riskin kaiken nykyisen hyv­in­voin­timme todel­la kovas­ta menet­tämis­es­tä. Panos­t­a­mi­nen puo­lus­tuskykyyn ei ole pois minkään ihmis­ryh­män hyv­in­voin­nista, se on panos­tamista suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­nin ja onnel­lisu­u­den säi­lyt­tämiseen eri­laisia uhkia vastaan.

  117. Tässä ketjus­sa on tätä kir­joit­taes­sa 139 postaus­ta, ja vain neljässä maini­taan maataloustuet. 

    Kak­si näistä neljästä on aloit­tei­ta, kak­si peesaavia.

    Ruot­sil­la ei ole varaa kansal­lisi­in maat­alous­tuki­in. Ruotsin taloudel­la menee hyvin.

  118. Osa vira­nomais­toimin­nas­ta on erit­täin tuot­toisaa, mut­ta sitä vas­taavasti vähen­netään, kos­ka ‘tuot­tavu­us’ ohjel­man mukaan vähen­netään henkilö­työvu­osia. Säästämisenä täysin jär­jetön­tä toim­intaa. Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti har­maan­talouden kitken­tää ja ylipäätään poli­isi-verot­ta­ja-tul­li ‑yhteis­toim­inta­hankkei­ta.
    Peltipoli­isien sakot­ta­muuslin­ja ja kameroiden vähäi­nen määrä ovat tätä samaa typeryyttä.

    USA:ssa poli­isi­laitok­set han­kki­vat omat tulon­sa — ja nopeut­ta valvotaankin sit­ten aika tiukasti mut­ta asial­li­sis­sa paikois­sa. Ruo­tis­sa taas jokaises­sa peltipoli­i­sis­sa on kam­era sisäl­lä, jol­loin nopeudet risteyk­sis­sä pienenevät.

    Yksi­tyi­nen pysäköin­nin­valvon­ta näyt­ti myös mah­dol­lisu­u­den saa­da merkit­täviä ansio­tu­lo­ja toimin­nas­ta, jota vira­nomainen olisi voin­ut tar­jo­ta palvelutoimintana. 

    Mikä on se puole­poli­it­ti­nen idea, jon­ka takia val­ti­ol­la ja kun­nal­la on toimitt­va älyvapaasti?

    Luon­nol­lis­es­ti jos pol­lisi saisi provikan jokaises­ta kir­joit­ta­mas­ta sakko­la­pus­ta, oikeustur­va olisi vähän kyseenalainen. Mut­ta… kun nyt kaik­ki rahat menevät VM:n kirus­tu­un, niin eikö sieltä voisi jotain tulout­taa veikkausvoit­tora­ho­jen tyyli­in liikenevalvon­takeskusten kuluihin?

    Vai­h­toe­htona on ulkois­taa datan purkami­nen yksi­tyiselle yri­tyk­selle, jon­ka tuot­ta­mas­ta raaka­ma­te­ri­aal­ista van­hempikin kon­staapeli voi leima­ta sakko­ja reip­paaseen tahtiin.

    Tässä vai­heessa eri­tyi­nen kiitos Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­tolle, joka on onnis­tunut löytämään todel­lisia rosvo­ja ja rahan haaskaajia.

  119. Kuten nim­im. met­sän­peikko tässä ketjus­sa ain­oana mainit­si, eläkekat­to tun­tu­isi järkevältä uud­is­tuk­selta run­noa läpi mah­dol­lisim­man nopeasti. Ehdo­tuk­se­nani mak­simieläk­keen brut­to­ta­sok­si olisi 2000e (tai 2500e, riip­puen vähän laskelmista paljonko tämä säästäisi), jon­ka päälle saisi ansai­ta vielä “superk­er­tymät” työsken­telemäl­lä 63 ikävuo­den jäl­keen (superk­er­tymä pitää säi­lyt­tää, että mak­simieläkek­er­tymän ylit­täneil­lä olisi moti­vaa­tio jäädä töi­hin täytet­tyään 63).

    Julkisen sek­torin tehot­to­muud­es­ta esimerkkinä olen itse seu­ran­nut lähipi­iris­sä keskus­sairaalata­son sairaan­hoita­jia. Erinäisi­in pro­jek­tei­hin, joista har­voin seu­raa mitään käytän­nön hyö­tyä, menee hul­lu määrä sairaan­hoita­jatyövoimaa (nimeno­maan sairaan­hoita­ja tai ter­vey­den­huol­lon mais­teri, ei lääkäri). Lisäk­si hoita­jil­la on ihan oma hallinton­sa sairaalas­sa, joka tun­tuu vain paisu­van. Kuulin juuri, miten eräälle polik­linikalle tuli hoita­jien organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­sen jäl­keen taval­lis­ten sairaan­hoita­jien lisäk­si apu­laisosas­ton­hoita­ja, osas­ton­hoita­ja, koordi­noi­va osas­ton­hoita­ja ja yli­hoita­ja. Tutun hoita­jan kom­mentin mukaan taval­lis­ten sairaan­hoita­jien lisäk­si “vain apu­laisosas­ton­hoita­ja näistä tekee työtä, kos­ka hän sen­tään suun­nit­telee työvuorolistat”.

  120. EK valit­taa, että esimerkik­si ympäristölupi­en käsit­te­ly kestää liian kauan. Asia ratkeaa hel­posti — sopi­vaa lisäko­r­vaus­ta vas­taan asia nopeu­tuu ja selvi­tystyöhön voidaan palkata lisähenkilökuntaa.

    Nykyisel­lä menet­te­lyl­lä väki vähe­nee ja lausun­not valmis­tu­vat hitaammin. 

    Viisum­i­jonot purkau­tu­i­v­at, kun viisumikeskus ulkois­tet­ti­in — Intiaan.

  121. tcrown: ‑Sekä ylinopeud­es­ta että virheel­lis­es­tä ja/tai luvat­tomas­ta pysäköin­nistä johtu­vi­in ran­gais­tuk­seno­maisi­in mak­sui­hin voisi ja pitäisi suh­tau­tua nyky­istä enem­män tulon­läh­teenä, jota yritetään mak­si­moi­da. Esimerkik­si otta­mal­la mallia niistä yksi­ty­i­sistä parkkifirmoista.

    Pikem­minkin päin­vas­toin: jos ran­gais­tusten tarkoi­tus on vähen­tää väärää käyt­täy­tymistä, ihan­neti­lanne olisi se, että ketään ei ran­gaista, kos­ka kaik­ki toimi­vat sään­tö­jen mukaan. Tosin sil­loin val­tio ei saisi sakkotuloja.

    Vai kuu­lostaako hyvältä myös jär­jestelmä, jos­sa mah­dol­lisim­man suuri osa kansalai­sista on vanki­las­sa, kos­ka siten saadaan eniten rahaa kiertämään julkisen sek­torin kaut­ta sopiville tahoille?

    Tähän suun­taan toimii toki myös liiken­ne­m­i­nis­teri Kyllönen.

    Lib­er­al­is­mi on aika lail­la kuol­lut. Vrt. http://www.hannuvisti.com/blog/files/51c95b46f75ab3b861bc3e218920c9e8-978.php

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki ja jokin muu taho ovat kus­tan­ta­neet poli­isille kam­er­an bus­sikaisot­jen valvom­isek­si. Poli­isi pitää sitä pitkän aikaa kiin­ni, kos­ka ei oole varaa palkata väkeä purka­maan dataa. Tun­nin työ tosin teet­tä tuhan­sia euro­ja, mut­ta ei ole rahaa. 

    Ei se tai­da olla ihan help­poa työtäkään, ainakaan ylinopeuskam­er­a­datan purku­un verrattuna.

    Ylinopeuskam­er­an kuva ja mitat­tu nopeus riit­tävät, sit­ten vain tun­nis­te­taan auto ja aja­ja (mikä on joskus vaikeampaa).

    Bus­sikaistan kohdal­la pitää varmis­tua, että auto on oikeudet­tomasti bus­sikaistal­la. Tämä ei olekaan ihan niin selvää, ellei auton sijain­tia seu­ra­ta pidem­pää matkaa. Esimerkik­si kään­tymi­nen Pikku-Huopalah­teen Man­ner­heim­intieltä pohjois­es­ta (siinä mis­sä 10 ratik­ka) tehdään bus­sikaistaa ajaen. Ajaako bus­sikaistaa kään­tyäk­seen 100 m vai 1 km on iso ero, mut­ta kam­er­al­la vaikea toden­taa. Toki on bus­sikaistoil­la sel­l­aisi­akin paikko­ja, jos­sa oikeuskysymys on selvä yhdel­lä valokuvallakin.

  123. Kuun­teli­ja:
    Tuskin Sailas eilen A‑studiossa valehteli.

    http://areena.yle.fi/video/1330372175569Joko nou­datat­te hal­li­tu­so­hjel­maa tai teette uuden. Jos nou­datat­te, ei mitään pohtimista ole, kos­ka siel­lä lukee 50/50 eli 2.5mijardia säästöjä ja 2.5mijardia vero­ja. Sailak­sen mukaan arvon­lisäveron 1% nousu ei tuo edes 500 miljoon­aa eli koro­tuk­set tule­vat ole­maan kovia. 

    Poli­ti­ik­ka on vas­ten­mielistä puuhaa, ensin viikko­ja vään­netään hal­li­tu­so­hjel­maa ja 6packiä kasaan ja heti sen jäl­keen ohjel­ma menet­tää merk­i­tyk­sen­sä. Mitä väliä sil­lä on, mitä siel­lä lukee, jos kukaan ei sitä nou­da­ta ja mik­si sen kanssa viikko­ja paini­taan, jos lop­pu­peleis­sä sil­lä ei niin väliä ole? 

    Joku toinen saat­taisi pitää hal­li­tu­so­hjel­maan hirt­täy­tymistä hive­nen jäykkänä ja jopa epädemokraattisena. 

    Säästöt on help­po koo­ta. Pari niin san­ot­tua isoa vonkalet­ta Osmol­ta jäi mainit­se­mat­ta: oman asun­non myyn­tivoiton verot­to­muu­den pois­to, asun­to­lainan korkomeno­jen verovähen­nyk­sen huo­mat­tavasti nopeampi pois­t­a­mi­nen ja jopa poli­it­tis­es­ti mah­do­ton, eli asun­to­tu­lon verol­lisu­us olisi keino­ja tehdä ker­ral­la ihmeitä. 

    Muis­taak­seni asun­to­tu­lon verot­to­muus olisi jotain 2 mil­jar­dia ja oman asun­non myyn­tivoiton verot­to­muus yli 500 miljoon­aa. Tuol­laiset luvut olen ainakin jos­sain näh­nyt. Korkoku­lu­jen verovähen­nysoikeus oli muis­taak­seni vähem­män, mut­ta nyt jos koskaan olisi het­ki. Korkei­den korko­jen aikaan siitä tulee sekä poli­it­tis­es­ti mah­do­ton toteut­taa että hyvin kallis ja ketään hyödyt­tämätön verotuki.

  124. On pyrit­tävä saa­maan nyt koti­hoidon tuel­la ole­vat osa-aikatyöhön ja työt­tömät pitämään lap­si­aan päivähoi­dos­sa vain puolipäiväisesti. 

    Ensim­mäiselle vah­va kyl­lä, mut­ta päivähoito-oikeu­den rajaami­nen on kyl­lä tehokas tapa han­kaloit­taa työt­tömien pien­ten las­ten van­hempi­en työllistymistä.

  125. Maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista tulisi tehdä vira­nomaistyönä perus­teelli­nen ja täysin läpinäkyvä selvi­tys. On selvää, että eri perustein Suomeen tullei­den ja eri etnis­ten ryh­mien välil­lä on hel­posti toden­net­tavia ero­ja. Human­itääristä ja työperäistä maa­han­tu­loa ei tule niput­taa yhteen, kuten kovin usein on tapana. Myöskin eri humatääris­ten ryh­mien välil­lä huikei­ta ero­ja sopeu­tu­mises­sa; mm. Viet­namin ja Chilen pako­laiset sopeu­tu­i­v­at ilah­dut­ta­van hyvin. 

    Sisämin­is­ter­iön tai työ- ja elinkeino­min­is­ter­iön osoit­ta­mat rahat maa­han­muu­ton eri momenteille ovat vain pieni osa kaik­ista kus­tan­nuk­sista. Mikko Kivi­ran­nan aiem­min kom­ment­ti­i­ni linkit­tämästä kuvas­ta puut­tui usei­ta nuo­lia, sil­lä aidot/epäaidot hum. maa­han­muut­ta­jatkin käyt­tävät sosi­aali- ja ter­vey­den­hoitopalvelu­ja. Heil­lä on oikeus myös asumiseen, koulu­tuk­seen ja perus­toimeen­tu­loon. Heil­lä on tietenkin oikeus myös poli­isin ja vankein­hoito­laitok­sen palvelui­hin, aivan kuten suomalaisillakin.

    Vaik­ka sosi­aalisen maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­set eivät ole Suomes­sa järisyt­tävä suuria esimerkik­si Ruotsin tai Tan­skan tasoon ver­rat­tuna, silti tule­vaan kehi­tyk­seen tulisi suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti. Kus­tan­nuk­set ovat empi­iris­es­ti kumu­loitu­via ja virheitä on mah­do­ton kor­ja­ta jälkikä­teen, sivistys­val­tios­ta on vaikea karkot­taa sopeu­tu­mat­to­mi­akaan ihmisiä. 

    Ruot­sis­sa väitetään maa­han­muut­toon kulu­van jopa 22% kokon­aisveroas­t­eesta; en tiedä miten kyseiseen luku­un on päästy ja mitä siinä on otet­tu huomioon. Tan­skas­sa hyvin varovais­es­ti las­ke­tut net­tokus­tan­nuk­set 2,1 mil­jar­dia vuodessa viral­lisen tutkimuk­sen mukaan. Köyhtyvällä/eläköityvällä Suomel­la ei olisi varaa edes tuon suun­taisi­in lukui­hin, se ei olisi kestävää kehi­tys­tä. Työperäi­nen maa­han­muut­to on oikein toteutet­tuna ehdot­tomasti nettokannattavaa.

    Maa­han­muu­ton (sosi­aalisen) kus­tan­nuk­si­in puut­tumi­nen ei kor­jaa nimek­sikään maamme val­tavia talousongelmia nyt, mut­ta siitä epäilemät­tä on muo­dos­tu­mas­sa yksi suurista kysymyk­sistä. Taloudel­lisen huolto­suh­teen heiken­tymi­nenkin kytkey­tyy kiin­teästi edel­lä mainit­tuun. Odotan kaukonäköisyyt­tä eri­tyis­es­ti järkivihreiltä.

  126. “Mik­si lisäpäiväläi­nen muuten saa van­hu­useläk­keen ilman varhen­nusvähen­nys­tä, kun 62-vuo­tias työstä eläk­keelle jäävä ei sitä saa. Se on syrjintää.”

    Kyl­lä eläk­keeseen tulee vähentymä,sillä ker­tymä päivära­ha-ajal­ta on vain n puo­let työssäkäyvän kertymästä

    Ja min­ul­lakin eläkeikä on 65-vuot­ta ja eläköi­tymi­nen päiväkin ennen ao ikää johtaa varhennusvähentymään,joka on 13 % eläkkeestä

  127. JTS: EK valit­taa, että esimerkik­si ympäristölupi­en käsit­te­ly kestää liian kauan. Asia ratkeaa hel­posti – sopi­vaa lisäko­r­vaus­ta vas­taan asia nopeu­tuu ja selvi­tystyöhön voidaan palkata lisähenkilökuntaa.

    Jon­ka jäl­keen val­tion­hallinto alkaa toimia niin, että kaikkea toim­intaa jar­rute­taan, kunnes saadaan neu­votel­tua sopi­va lisäko­r­vaus­di­ili. Lop­ul­ta mikään ei toi­mi ilman lisäkorvausta.

    Kreik­ka, here we come!

  128. Vuo­den 2005 eläkeu­ud­is­tus teki eläk­keestä lot­toamista, jos­sa eläke voi vai­hdel­la 40–70 % välil­lä viimei­sistä palkoista, riip­puen siitä,mitä teit n viiden viimeisen vuo­den aikana ennen eläköitymistä.

    Työu­ran pitu­udel­la ei ole sman­laista vaiku­tus­ta, jos olet tehnytns nor­maalin työuranb

    1. Vuo­den 2005 eläkeu­ud­is­tus teki eläk­keestä lot­toamista, jos­sa eläke voi vai­hdel­la 40–70 % välil­lä viimei­sistä palkoista, riip­puen siitä,mitä teit n viiden viimeisen vuo­den aikana ennen eläköitymistä.

      Häh, eikö siinä pikem­minkin käyt­nyt toisin päin. Nyt eläke riip­puu koko elämä­na­jan palka­s­ta, aiem­min se riip­pui vain viimeis­ten suosien an sioista. Siir­tym­nässään­nös, joka oli yli kymme­nen sivun pitu­inen, voi toki hau­da­ta sisälleen ihan mitä tahansa. Työkyvyt­tömyy­seläke perus­tuu lähin­nä arvontaan.

  129. Evert The NeveR­est: Tässä ketjus­sa on tätä kir­joit­taes­sa 139 postaus­ta, ja vain neljässä maini­taan maat­aloustuet. Kak­si näistä neljästä on aloit­tei­ta, kak­si peesaavia.Ruotsilla ei ole varaa kansal­lisi­in maat­alous­tuki­in. Ruotsin taloudel­la menee hyvin.

    Tässä tulee yksi lisää.

    Maat­alous­tukia Suomes­sa perustel­laan usein totea­mal­la, että maat­alout­ta tue­taan kaikissa län­si­mais­sa, ja että maat­alous Suomes­ta lop­puisi, jos tukia vähennettäisiin.

    Asi­aa on tutkit­tu. Ensin­näkin, Wagenin­genin yliopis­ton (Hol­lan­ti) vuo­den 2010 tutkimuk­sen ja OECD:n selvi­tys­ten perus­teel­la maat­aloustuet Suomes­sa ovat maail­man korkeim­mat, kun mitataan tukien osu­ut­ta tuotan­non arvos­ta. Jut­tu ensim­mäis­es­tä tutkimuk­ses­ta ja link­ki itse tutkimuk­seen löy­tyy täältä: http://capreform.eu/tag/wageningen/. Yhteen­ve­to ja link­ki OECD:n selvi­tyk­seen on tääl­lä: http://www.oecd.org/document/27/0,3746,en_2649_33773_45538523_1_1_1_1,00.html.

    Ensim­mäi­nen tutkimus ver­taa tukia EU:ssa, ja tässä Suo­mi on ylivoimainen “voit­ta­ja”. Jälkim­mäisessä ver­tail­laan tuk­i­ta­soa OECD-mais­sa, ja EU esi­in­tyy siinä yht­enä “maana”. Lukemien suu­ru­udet ja tek­sti viit­taa­vat siihen, että tulok­set ovat varsin hyvin ver­tailukelpoisia. Ilme­nee, että Suo­mi voit­taa OECD-ver­tailunkin, ja siis maail­man­mes­taru­u­den, vaik­ka Nor­ja ja Sveit­si eivät kauas jääkään. 

    Kos­ka ero Suomen tuk­i­ta­sos­sa esimerkik­si Ruot­si­in näh­den on val­ta­va, herää kysymys Suomen korkei­den tukien tarpeel­lisu­ud­es­ta. Wagenin­genin tutkimus on ruot­in­ut juuri tätä asi­aa. Päätelmät riip­pu­vat maat­alous­tuotan­non tyyp­istä, mut­ta noin aivan yleis­es­ti voi tehdä johtopäätök­sen, että tukia voitaisi­in kar­sia reilusti ilman, että tuotan­to lop­puisi tai lask­isi olen­nais­es­ti. Saman johtopäätök­sen voi tehdä Ruotsin tilanteestakin. Itse tutkimus­ra­portista löy­tyy paljon yksi­tyisko­htaista tietoa. Ymmär­ret­tävästi täl­lai­sista tutkimuk­sista ei Suomes­sa juuri numeroa tehdä, vaik­ka asi­at ovat tärkeitä ja tek­i­jät uskottavia.

  130. JTS:
    Osa vira­nomais­toimin­nas­ta on erit­täin tuot­toisaa, mut­ta sitä vas­taavasti vähen­netään, koska‘tuottavuus’ ohjel­man mukaan vähen­netään henkilö­työvu­osia. Säästämisenä täysin jär­jetön­tä toim­intaa. Tämä kos­kee eri­tyis­es­ti har­maan­talouden kitken­tää ja ylipäätään poli­isi-verot­ta­ja-tul­li ‑yhteis­toim­inta­hankkei­ta.
    Peltipoli­isien sakot­ta­muuslin­ja ja kameroiden vähäi­nen määrä ovat tätä samaa typeryyttä. 

    Tasaisel­la läpil­in­jan määrära­hakur­ju­udel­la säästämi­nen on poli­it­tisen jär­jestemän avut­to­muu­den tun­nus­tus. Kun poli­ti­ikas­sa ei uskalleta tai pystytä tekemään arvo- ja edullisu­us­val­in­to­ja, niin säästöt kohden­netaan kaik­keen toim­intaan “tas­a­puolis­es­ti”.

    Ei se että sakkko­tu­lot menevät VM:lle ole mikään ongel­ma, eikä poli­isin niistä mitään provi­isio­ta tarvitse saa­da. Eduskun­nan pitää vaan kyetä tekemään tuot­tope­rusteisia päätöksiä.

    1. Voisi myös kysyä, tarvi­taanko tuo­hon tehtävään koulu­tus­ta ampuma-aseen käytössä. Tai siis poli­isi­tutk­in­toa noin ylipään­sä. Jos tuot­tavu­ut­ta halu­taan nos­taa, niin täl­lai­sista kum­mallisuuk­sista pitää aloittaa.
      Ja siitä, että aja­ja pitää tun­nistaa. Mak­su auton halti­jalle niin kuin pysäköin­nis­säkin. On aivan fuu­laa, ettei auton omis­ta­ja muka tiedä, k,uka hänen autol­laan ajaa. Varsinkin, kun hän kujitenkin tietää, että täl­lä on ajoko­rt­ti. Muu­toin­han hän olisi syyl­listynyt lain rikkomiseen itsekin.

  131. Pekka Taipale: Pikem­minkin päin­vas­toin: jos ran­gais­tusten tarkoi­tus on vähen­tää väärää käyt­täy­tymistä, ihan­neti­lanne olisi se, että ketään ei ran­gaista, kos­ka kaik­ki toimi­vat sään­tö­jen mukaan. Tosin sil­loin val­tio ei saisi sakkotuloja.

    Vai kuu­lostaako hyvältä myös jär­jestelmä, jos­sa mah­dol­lisim­man suuri osa kansalai­sista on vanki­las­sa, kos­ka siten saadaan eniten rahaa kiertämään julkisen sek­torin kaut­ta sopiville tahoille?

    Päin­vas­toin? No, perustele nyt sit­ten, mik­si ihmeessä nykyisessä talousti­lanteessa pitäisi jät­tää nopeusvalvon­takam­era asen­ta­mat­ta, joka mak­saa itsen­sä takaisin paris­sa päivässä? Tai mik­si pitäisi palkata enem­män pysäköin­nin­valvo­jia kuin mitä nuo keräävät sakkoja?

    Tiedän kyl­lä, että kaik­ki eivät ymmär­rä eroa, mut­ta vanki­la­rangais­tus lisää val­tion meno­ja, ei tuloja.

  132. Toivoisin yhä, että joku think-tank tai yliopiston/tutkimuslaitoksen tutkimus­ryh­mä ottaisi selvit­tääk­seen eri Euroopan maid­en maan­puo­lus­tusjär­jestelmien bench­markkauk­sen Suomen mallik­si. Olisi nimit­täin mah­dol­lista käy­dä läpi, miten näis­sä mainit­se­mis­sani ongelmis­sa on tehty eri mais­sa — ehkäpä sieltä ratkaisutkin löytyisivät. 

    Se, että Vim­ili jät­tää tutkimuk­sen­sa puh­taasti taloudel­lisek­si taulukko­lasken­ta­har­joituk­sek­si, ei ole mitenkään harv­inaista. Lueske­lin tuos­sa eilen Siilas­maan ryh­män raport­tia, jos­sa käsitelti­in myös muiden maid­en jär­jestelmiä: tosin vain tekniseltä toteu­tuk­seltaan, ei siitä miten toteu­tus on käytän­nössä toimin­ut. Siilas­maan ryh­mäl­lä luulisi olleen resurssit selvit­tää muu­takin kuin se, miten postis­sa toimite­taan kut­sun­talo­mak­keet kut­sun­taikäisille ja miten he inter­netis­sä vas­taa­vat halu­a­vatko palvelukseen.

    Mikko Särelä esit­teli puhe­linkeskustelus­sa mallin, joka voisi toimia: pide­tään palkat­tua vapaae­htoisi­joukkoa pal­ka­llises­sa akti­ivire­servis­sä (jos­sa kut­su­ja tulee vähäisem­pi­inkin kon­flik­tei­hin ja siten use­am­min) suurin piirtein opiskelu­a­jan ver­ran (5 vuot­ta). Sen jäl­keen reservi voisi olla käytet­tävis­sä nyky­ta­paan (vain suures­sa hädässä) toiset 5 tai 10 vuot­ta. Akti­ivire­servi­a­jal­ta mak­set­tu valmius­palk­ka olisi toden­näköis­es­ti houkut­tel­e­va lisä opin­to­jen aikaiseen tulon­hank­in­taan, kun­han ker­taushar­joi­tusa­jat olisi muokat­tu opiskeluryt­mi­in sopiviksi (kesä tai vuo­den­vai­h­teen aika). Pas­si­ivire­servi­a­jal­ta palkkio voisi olla huo­mat­tavasti pienempi.

    Vielä jäisi mietitäväk­si se, miten ratkaistaan tilanne jos­sa akti­ivire­serviläi­nen Hur­lu­min­istanin-kut­sun saadessaan osoit­tau­tuu ole­van raskaana, tai pienen lapsen yksin­huolta­ja. Abort­ti tai las­tenkoti­ratkaisu ei liene oikea ratkaisu tähän. Toisaal­ta valmi­ud­es­ta lähteähän sitä valmius­palkkaa on maksettu.

    “It is esti­mat­ed that near­ly 30,000 sin­gle moth­ers have deployed to Iraq and Afghanistan1. As more and more sin­gle and divorced par­ents serve in the mil­i­tary, there are a grow­ing num­ber of mil­i­tary mem­bers, often sin­gle or divorced moth­ers, who face court bat­tles to retain or regain cus­tody of their chil­dren upon rede­ploy­ment.” link

    Täl­lainen jär­jestelmä vaatisi mielestäni kuitenkin myös mies ja kivääri ‑tyyp­piset vapaae­htoiset kod­in­tur­va­joukot mas­si­ivisen maa­han­hyökkäyk­sen ajan sis­siarmei­japelot­teek­si. Tämä taas näyt­tää ole­van his­to­ri­al­li­sista syistä poli­it­tiselle vasem­mis­tolle vaikea hyväksyä, toisin kuin tuos­sa län­tisessä naapurimaassa.

  133. Osmo Soin­in­vaara:
    Eiköhän se kam­era ole selkeässä kohdas­sa. Jos ajaa bus­sikaistal­la risteyk­sen läpi, asia on yksiselitteinen.

    Tot­ta ja hyvä niin (ja lie­nee ain­oa kam­er­al­la tark­istet­tavis­sa ole­va asia). Kuitenkin bus­sikaistaa voi käyt­tää väärin pitk­iä matko­ja risteysten ulkopuolellakin.

  134. Sha­keem:

    Pari niin san­ot­tua isoa vonkalet­ta Osmol­ta jäi mainit­se­mat­ta: oman asun­non myyn­tivoiton verot­to­muu­den pois­to, asun­to­lainan korkomeno­jen verovähen­nyk­sen huo­mat­tavasti nopeampi pois­t­a­mi­nen ja jopa poli­it­tis­es­ti mah­do­ton, eli asun­to­tu­lon verol­lisu­us olisi keino­ja tehdä ker­ral­la ihmeitä.

    Onnek­si poli­it­tiset reali­teetit (puolueet eivät halua tehdä poli­it­tista itse­murhaa), estävät ehdot­ta­masi älyttömyydet.
    Korkovähen­nyk­sen pois­to on tietysti järkevää, mut­ta ei sitä voi tehdä yhdel­lä rysäyk­sel­lä. Nykyi­nen aikataulu on ihan hyvä.

    Oman asun­non myyn­tivoiton vero­tus olisi läh­es kokon­aan inflaa­tion verot­tamista (32% verokan­nal­la) ja se ehkäisi tehokkaasti muut­tamisen työn perässä paikkakunnal­ta toiselle.

    Asun­to­tu­lon vero­tuse­hdo­tus olisi vielä tehokkaampi keino taa­ta vaal­i­tap­pio sitä ajaville.

    En ymmär­rä tätä ide­ol­o­gista vihaa omis­tusasum­ista kohtaan. Muis­takaa­pa, että eläk­keelle siir­ryt­täessä val­taosa vuokral­la asu­jista alkaa viimeistään nos­taa asum­is­tukea (keskimääräiset eläk­keet ovat niin pienet). Omis­tusasumisen korkea osu­us Suomes­sa itse asi­as­sa las­kee yhteiskun­nan menoja.

  135. Wikipedia Suomen taloud­es­ta: Much of the tax­es are spent on pub­lic sec­tor employ­ees, many of which are jobs-for-life and amount to 124,000 state employ­ees and 430,000 munic­i­pal employ­ees. That is 113 per 1000 res­i­dents (over a quar­ter of work­force) com­pared to 74 in the US, 70 in Ger­many, and 42 in Japan (8% of workforce).

    Saako Suomen julki­nen sek­tori aikaan puol­ta enem­män kuin sak­san, vai olisiko siel­lä ilmaa?

    1. Timo Viita­nen
      Suomen suuri julkisen sek­torin osu­us johtuu siitä, että ter­vey­den­huolto (ja koulu­tus) lue­taan osak­si julk­ista sektoria.

  136. tcrown: No, perustele nyt sit­ten, mik­si ihmeessä nykyisessä talousti­lanteessa pitäisi jät­tää nopeusvalvon­takam­era asen­ta­mat­ta, joka mak­saa itsen­sä takaisin paris­sa päivässä? 

    Sit­ten kun kam­era on mak­sanut itsen­sä ja toisaal­ta liiken­nekäyt­täy­tymi­nen on muut­tunut niin että nopeusra­joituk­sia nou­date­taan, voisi kuvitel­la että kaik­ki on hyvin. Onko? Ei ole. Kos­ka “ran­gais­tuk­seno­maisi­in mak­sui­hin voisi ja pitäisi suh­tau­tua nyky­istä enem­män tulon­läh­teenä, jota yritetään mak­si­moi­da”, on lisät­tävä kam­era toiseen paikkaan, pudotet­ta­va nopeusra­joi­tus älyt­tömän alhaisek­si niin että sitä ei nou­datet­taisi, han­kit­ta­va piilotet­tavia kameroita. 

    Kos­ka tarve oli fiskaa­li­nen eikä liiken­netur­val­lisu­u­teen liittyvä.

    1. kam­er­an siirtämi­nen toiseen paikkaan on ihan perustel­tua. Se, että tun­kee autol­laan bussien kulk­i­ua edis­tämään vain jot­ta nopeaut­taisi omaa matkan­tekoaan ajat­telemat­ta niitä sato­ja, joi­ta samal­la hidas­taa, on varkaut­ta. Varas­taa itselleen aikaa toisil­ta. Joka rikkoo tahal­laan liiken­nesään­töjä on ran­gais­tuk­se­na ansainnut.

  137. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisi myös kysyä, tarvi­taanko tuo­hon tehtävään koulu­tus­ta ampuma-aseen käytössä. Tai siis poli­isi­tutk­in­toa noin ylipäänsä. 

    Kun niitä aseenkäyt­tök­oulu­tuk­sen val­tion jär­jestämässä poli­isik­oulu­tuk­ses­sa saanei­ta on nyt tyrkät­ty työt­tömyysko­rtis­toon, niin kyl­lä kai heiltäkin ao. hom­ma käyttäisi?

  138. Osmo Soin­in­vaara:
    Eiköhän se kam­era ole selkeässä kohdas­sa. Jos ajaa bus­sikaistal­la risteyk­sen läpi, asia on yksiselitteinen. 

    Usein on, mut­ta ei aina, varsinkaan kul­jet­ta­jan näkökul­mas­ta. Jos ajat tässä vasen­ta kaistaa, ja nav­i­gaat­tori sanoo “Pysy oikeal­la”, tiedätkö, saatko ajaa oikean­puolisel­la kaistalla?
    http://g.co/maps/42crn

    1. Noin lähjtökio­htais­es­ti pitäisi ajatel­la, että auton kul­jet­ta­ja tun­tee liiken­nesään­nöt. Ja vaik­ka ei tun­tisi, saa silti sakot, jos niitä rikkoo. Ja ihan syystä.

  139. pekka: En ymmär­rä tätä ide­ol­o­gista vihaa omis­tusasum­ista kohtaan. Muis­takaa­pa, että eläk­keelle siir­ryt­täessä val­taosa vuokral­la asu­jista alkaa viimeistään nos­taa asum­is­tukea (keskimääräiset eläk­keet ovat niin pienet). Omis­tusasumisen korkea osu­us Suomes­sa itse asi­as­sa las­kee yhteiskun­nan menoja.

    Mitä ihmeen vihaa? Vero­tushan suosii omis­tusasum­ista vuokra-asumisen kus­tan­nuk­sel­la. Omis­tusasu­ja joutuu mak­samaan asun­nos­taan vain kiin­teistöveron mut­ta vuokralainen sekä kiin­teistöveron että vuokras­ta mak­set­ta­van pääomaveron.

    Omis­tusasu­jat ovat keskimäärin rikkaimpia kuin vuokra-asu­jat ja sen vuok­si tuskin kuu­luisi­vat asum­istuen piiri­in vaik­ka vai­h­taisi­vat vuokra-asun­toon. Kansan­taloudel­listi olisi järkeväm­pää siir­tyä enem­män vuokra-asum­ista suo­si­vaan vero­tuk­sen. Tämä helpot­taisi työvoiman liikku­vu­ut­ta ja asumiseen liit­tyvä riskien­ha­jaut­tamista huomattavasti.

    t. Omis­tusasu­ja itsekkiin

  140. pekka: En ymmär­rä tätä ide­ol­o­gista vihaa omis­tusasum­ista kohtaan. Muis­takaa­pa, että eläk­keelle siir­ryt­täessä val­taosa vuokral­la asu­jista alkaa viimeistään nos­taa asum­is­tukea (keskimääräiset eläk­keet ovat niin pienet). Omis­tusasumisen korkea osu­us Suomes­sa itse asi­as­sa las­kee yhteiskun­nan menoja.

    Mitä ihmeen vihaa? Vero­tushan suosii omis­tusasum­ista vuokra-asumisen kus­tan­nuk­sel­la. Omis­tusasu­ja joutuu mak­samaan asun­nos­taan vain kiin­teistöveron mut­ta vuokralainen sekä kiin­teistöveron että vuokras­ta mak­set­ta­van pääomaveron.

    Omis­tusasu­jat ovat keskimäärin rikkaimpia kuin vuokra-asu­jat ja sen vuok­si tuskin kuu­luisi­vat asum­istuen piiri­in vaik­ka vai­h­taisi­vat vuokra-asun­toon. Kansan­taloudel­listi olisi järkeväm­pää siir­tyä enem­män vuokra-asum­ista suo­si­vaan vero­tuk­sen. Tämä helpot­taisi työvoiman liikku­vu­ut­ta ja asumiseen liit­tyvä riskien­ha­jaut­tamista huomattavasti.

    t. Omis­tusasu­ja itsekkiin

  141. “Häh, eikö siinä pikem­minkin käyt­nyt toisin päin. Nyt eläke riip­puu koko elämä­na­jan palka­s­ta, aiem­min se riip­pui vain viimeis­ten suosien an sioista.”

    Tuo elinikäi­nen ker­tymä kos­kee vain vuon­na 2005 ja sen jäl­keen syntyneitä.

    Lotok­si asian tekevät uudet tule­van ajan sään­nök­set, jot­ka heiken­tävät ker­tymää eri­tyis­es­ti iäkkäil­lä työt­tömil­lä :Kun 60–70 % ihmistä eläköi­tyy muus­ta työ­markki­nas­tatuk­ses­ta kuin työstä niin vaiku­tus on suuri.

    Ja tätä tehostaa eli­na­jan­odot­teen leikkuri,jota työtön ei voi juu­urikaan kompensoida

    Toinen on siir­tymäsään­nök­set, jot­ka koske­vat 50-luvul­la syn­tyneitä ryh­miä ja niin­pävmi­n­unkin v eiralli­nen eläkeikä on edelleen 65-vuot­ta ja eläköi­tymi­nen päivääkin enne kat­so­taan eläk­keen varhen­nuk­sek­si , jos­ta seu­raa raju leikkaus, suurem­pi kuin varhen­tamis­nen 63–62 välillä

    Entisil­lä sään­nöil­lä eläk­keeni arvoiti­in n 60 % viimei­sistä palkoista, nyt näyt­tää siltä ‚että se eläkey­htiöi­den arvioiden mukaan jään 40 %iin.

    Kurssikok­ouk­sis­sa on ollut hyvä ver­ra­ta eri­laisia työuria ja näyt­tää todel­la siltä, että 40 vuo­den yht­enäisel­lä työu­ral­la voi saa­da eläket­tä 40 % tai 70 % viimei­sistä palkoista.

    Kut­su­isin näin suur­ta hajon­taa eläkelotoksi

    1. Jos on 40 vuot­ta kaup­pa-api­u­laise­na ja viim­set kak­si vuot­ta korkea­palkkaises­sa viras­sa, eläke on todel­la aka pieni suh­teessa lop­pu­pal­lkkaan. Onko tässä jotain väärää?

  142. Jos jää eläk­keelel 62 vuo­ti­aana eikä 63 vuo­ti­aana, lop­ulli­nen kuukausieläke piene­nee pysyvästi noin 10 prosenttia.

    Eläkeiän nos­tamises­sa on varsin kehnos­ti ker­rot­tu, että eläk­keelle voi jäädä mut­ta eläket­tä ei vrasi­nais­es­ti makseta.

    Tosi­aal­ta — on ole­mas­sa raskai­ta ammat­te­ja kuten palomies, jos­sa palkkarakenne perus­tuu päivystysko­r­vauk­si­in. Jos palomies vai­h­taa n 55 vuo­ti­aana alaa vaikka­pa koulun vah­times­tarik­si, palk­ka putoaa roimasti ja samal­la eläke. Täl­löin tiet­syti on fik­sua ohjat­ua palomiehen ammat­ti­in työvykyttömäksi.

    Palkkarakenne ylipäätään estää tehtäväkier­toa julkisel­la puolel­la, vaik­ka ongel­ma olisi ratkaistavissa.

    1. Jos palomies siir­tyy koulun vah­times­tarik­si, eläke ei piene vaan kafrt­tuu hitaam­min, mut­ta kart­tuu. Hänen kan­nat­taa ehkä näytel­lä työkyvytön­tä, kos­ka tule­van ajan kart­tuma saat­taa olla edullisempi.

  143. KKK:

    En ymmär­rä tätä ide­ol­o­gista vihaa omis­tusasum­ista kohtaan. Muis­takaa­pa, että eläk­keelle siir­ryt­täessä val­taosa vuokral­la asu­jista alkaa viimeistään nos­taa asum­is­tukea (keskimääräiset eläk­keet ovat niin pienet). Omis­tusasumisen korkea osu­us Suomes­sa itse asi­as­sa las­kee yhteiskun­nan menoja. 

    Mitä ihmeen vihaa? Vero­tushan suosii omis­tusasum­ista vuokra-asumisen kus­tan­nuk­sel­la. Omis­tusasu­ja joutuu mak­samaan asun­nos­taan vain kiin­teistöveron mut­ta vuokralainen sekä kiin­teistöveron että vuokras­ta mak­set­ta­van pääomaveron. 

    Tarkoitin täl­lä keskustelu­pal­stal­la val­lit­se­vaa vim­maa kek­siä keino­ja omis­tusasu­jien (=kansan enem­mistön) vero­tuk­sen kiristämiseksi.

    Omis­tusasu­jat ovat keskimäärin rikkaimpia kuin vuokra-asu­jat ja sen vuok­si tuskin kuu­luisi­vat asum­istuen piiri­in vaik­ka vai­h­taisi­vat vuokra-asuntoon

    Keskimääräi­nen työeläke on kai n. 1300 euroa/kk. Sil­lä yksinelävä helsinkiläi­nen eläkeläi­nen saa Kelan asum­is­tukea 259 euroa/kk (vuokra+vesi 770 eur/kk). Jos ko. henkilö asuu omis­tusasun­nos­sa (vastike+vesi 150 eur/kk), hän ei saa asum­is­tukea lainkaan.

    Ei siis liene epä­selvää, että omis­tusasumisen korkea osu­us (67% vuon­na 2005) las­kee val­tion asumistukimenoja.

  144. Osmo Soin­in­vaara: Noin lähjtökio­htais­es­ti pitäisi ajatel­la, että auton kul­jet­ta­ja tun­tee liiken­nesään­nöt. Ja vaik­ka ei tun­tisi, saa silti sakot, jos niitä rikkoo. Ja ihan syystä.

    Sen sijaan kaikkia liiken­neym­päristöjä ei mitenkään voi tun­tea (kuten esim. tuo­ta yllä linkit­tämääni paikkaa). Sik­si jär­jeste­ly­jen pitää olla selvästi merkit­tyjä, ennakoitavia ja loogisia. Jos sel­l­aisia ei kyetä rak­en­ta­maan, ei nois­sa paikois­sa kan­na­ta sakot­taa eikä kan­na­ta tehdä kaikenkat­tavia yleistyk­siä siitä, että autoil­i­ja on aina väärässä tehdessään jotain.

    Tämä kaik­ki on tosin aka­teemista, kos­ka poli­isi ei kykene valvo­maan ihan taval­lista, jokapäiväistä ja mas­si­ivisen yleistä bus­sikaistan käyt­töä jonon ohi­tuk­seen. Kos­ka pri­or­i­teetit on asetet­tu jotenkin tyyli­in “ran­gais­tuk­seno­maisi­in mak­sui­hin voisi ja pitäisi suh­tau­tua nyky­istä enem­män tulon­läh­teenä, jota yritetään maksimoida”.

  145. Pekka Taipale: Sen sijaan kaikkia liiken­neym­päristöjä ei mitenkään voi tun­tea (kuten esim. tuo­ta yllä linkit­tämääni paikkaa). 

    Aika mon­es­sa paikas­sa on oikeasti vaikea ennakoi­da kuin­ka aikaisin bus­sikaistalle saa ryh­mit­tyä. Sato­ja metre­jä ei pysty laske­maan ennakkoon. 

    Jos jät­tää ryh­mit­tymisen viime het­keen, joutuukin jo pyytämään vilkul­la tilaa aikaisem­min ehtineiltä (tai bus­seil­ta — joil­ta tilaa ei koskaan saa vaik­ka itse ovat kyl­lä isom­man oikeudel­la sitä itselleen vaa­ti­mas­sa ihan vääris­säkin paikois­sa…), hiljen­tämään ja ehkä pysähtymään. Seu­rauk­se­na kas­vanut perääan­jon ris­ki ja vähin­tään aggres­si­ivisia tööttäyksiä. 

    Enkä nyt mitenkään puo­lus­tele autoil­i­joi­ta, var­masti useim­mat “liian aikaisin” bus­sikaistalle ryh­mit­tyvät ovat oikeasti hyvin tietoisia järjestelyistä.

  146. “Jos on 40 vuot­ta kaup­pa-api­u­laise­na ja viim­set kak­si vuot­ta korkea­palkkaises­sa viras­sa, eläke on todel­la aka pieni suh­teessa lop­pu­pal­lkkaan. Onko tässä jotain väärää?”

    Kyseessä ei ole täl­lais­es­ta tapauk­ses­ta, vääris­telet tahal­lasi asioi­ta kuten aina.

    Mut­ta jos onkin 40-vuot­ta töis­sä ja saa 40 % eläkettä,mutta kaveri samal­la työu­ral­la, samas­sa ase­mas­sa työtä tehneenä ja samoil­la työe­hdoil­la saa 70 % niin tuskin­pa sitä kukaan oikeu­den­mukaise­na pitää.

    Ver­tail­uryh­mäni ovat omat kurssikaver­it ja niistä ne jot­ka ovat tehneet työtä yhtä pitkään,iät 60–64-vuotta , työ­nan­ta­jat saman­laisia, tehtävät saman­tyyp­pisiä , palvelusuh­teet katkeamattomia,työuran pitu­udet suurin piirtein yht­eneviä, palkat vai­htel­e­vat jonkin ver­ran yksilöi­den välillä,mutta eivät yksilön uran aikana vuo­den 1993 jälkeen,jolloin työu­ran alun vapaakir­ja luoti­in neljän viimeisen työvuo­den mukaan eikä niistä löy­dy selit­täviä eroja

    Erot tule­vat 2005 eläkeu­ud­is­tuk­sen ryh­mäko­htai­sista ylimenosäännöksistä,jotka aset­tavt yksilöt eri­ar­voiseen asemaan
    esim­tuo varhen­nussään­tö kos­kee vain 50-luvul­la syn­tyneitä val­ti­ol­ta joskus ulkois­tet­tu­ja eli suh­teel­lisen pien­tä ryhmää,sääntö ei koske esim val­ti­ol­la jatkanei­ta tai kun­nalle siirtyneitä

    Tuos­ta kurssi­porukas­ta pais­taa työu­ran pitu­udessa ero julkisen/yksityisen välil­lä: Ne jot­ka siir­tyivät julkiselle hyvis­sä ajoin ovat edelleen töissä,mutta yksi­tyisel­lä palvelleet puhdis­tet­ti­in +50–60-ikävuoden välis­sä kortistoon,eivätkä kaik­ki suinkaan päässeet ns eläkeput­keen vaanosa on sin­nitel­lyt työmarkkinatuella.

  147. Itse nos­tan hat­tua niille myyn­ti- ja huoltomiehille, jollei näitä ajo­ja tulee. He pitävät osaltaan huol­ta siitä, että jotain jaet­tavaa jää. Kokon­aisuute­na tämä ahk­era ryh­mä kerää var­masti aikamoi­sen veropotin, varsinkin kun las­ke­taan auto- ja polt­toain­everot mukaan.
    Soin­in­vaara ensin valit­taa työ­suhdeau­toista. Niitä ei muuten ole mitenkään paljon koko autokan­nas­ta. Noin 80.000 2 ja puoles­ta miljoonas­ta (3%).
    Työ­nan­ta­jal­la olisi hom­mia, työn­hak­i­jalle ei ole autoa. Ei tule työtä, kos­ka työ­suhdeau­tot, joi­ta siis tarvi­taan työn takia, tehdään liian kalli­ik­si. Aika korkea kyn­nys töihin;osta ensin auto.
    Sit­ten OS valit­taa kilo­metriko­r­vauk­ses­ta. Sitä tulee keskimäärin vähän toista tuhat­ta euroa per saa­ja. Ei sil­lä auto­ja ylläpi­de­tä. Työn­tek­i­jä joutuu aja­maan työn takia. Kiris­tetään tästä työstä aiheutu­vien kulu­jen kor­vaus­ta. Koh­ta ei ole sitäkään työtä.

  148. Pekka Taipale: Kos­ka “ran­gais­tuk­seno­maisi­in mak­sui­hin voisi ja pitäisi suh­tau­tua nyky­istä enem­män tulon­läh­teenä, jota yritetään mak­si­moi­da”, on lisät­tävä kam­era toiseen paikkaan, pudotet­ta­va nopeusra­joi­tus älyt­tömän alhaisek­si niin että sitä ei nou­datet­taisi, han­kit­ta­va piilotet­tavia kameroita. 

    Nyt alkaa kyl­lä ole­maan aika vakavaa tahal­lista tai taha­ton­ta sisäluku­taidon puutet­ta. Jos alan syömään “nyky­istä enem­män” omenoi­ta, tarkoit­taako se, että en syö enää mitään muu­ta kuin omenoi­ta tai että tästä eteen­päin syön joka päivä enem­män omenoi­ta kuin edel­lisenä päivänä? Eikä pitäisi vaa­tia mee­d­ion taito­ja ymmärtää, että en ole ollut aja­mas­sa liiken­nesään­tö­jen muu­tok­sia tulo­jen mak­si­moimisen perus­teel­la, vaan niiden ran­gais­tuk­seno­mais­ten mak­su­jen keru­un tehostamista.

  149. Juhani Salo­vaara:
    Itse ottaisin todes­ta tämän mie­len­ter­veysongel­man, joka raas­taa koko yhteiskun­taa, enkä olisi koko aikaa vit­saile­mas­sa masen­nus­lääkkei­den käytöstä ja sairaus­lomista. Muut­taisin yhteiskun­nan tavoit­tei­ta saadak­seni ihmiset ter­veek­si, mut­ta nyt kun men­nään näin, niin oikeal­lakin on hyväksyt­tävä, ettei ihmiset kestä ilman apua. 

    Sam­ma här. Psyykkiset ongel­mat ja varsinkin nuori­son mie­len­ter­veysongel­mat ja pällin hajoamis­es­ta johtu­vat työkyvyt­tömyy­seläk­keet on ihan silkkaa häly­tyskel­lo­jen kalket­ta. Tren­di on vielä jatku­vasti nou­se­va, ollut jo ties kuin­ka pitkään.

    Tässä maas­sa doup­paaa masen­nus­napeil­la itseään suurem­pi väestönosa kuin suomen­ruot­salaiset. Heitä on enemän kuin vasenkätisiä. Psyyken­lääkkeitä syökin sit­ten pääkaupunkiseudun väestön ver­ran ihmisiä.

    Meil­lä on ihan ok elin­ta­so, ja varaa sitä kar­si­akin, mut­ta suun­nan­muu­tok­sen pitää tapah­tua niin että utopi­ak­si ote­taan psyykkises­ti ter­ve yhteiskun­ta. Maalli­nen auvo on saatu. Koulu­tus ja sivistys on nekin saavutet­tu­ja etu­ja. Oisko seu­raa­va suurhanke yhteiskun­ta, joka EI ole hullu?

  150. Osmo Soin­in­vaara:
    Eiköhän se kam­era ole selkeässä kohdas­sa. Jos ajaa bus­sikaistal­la risteyk­sen läpi, asia on yksiselitteinen.

    Voi itku, ei se nyt ihan noin yksinker­taista ole. Riip­puu siitä mitä sen risteyk­sen jäl­keen tapahtuu.

  151. tcrown: Jos alan syömään “nyky­istä enem­män” omenoi­ta, tarkoit­taako se, että en syö enää mitään muu­ta kuin omenoi­ta tai että tästä eteen­päin syön joka päivä enem­män omenoi­ta kuin edel­lisenä päivänä? 

    Ei, mut­ta kun san­ot että “alan käyt­tämään nyky­istä enem­män omenoi­ta pakop­utken tuk­keena”, niin sen voi tulki­ta kiu­san­tekon­akin. (Hölmöt analo­giat ovat… öö… hölmöjä).

    Sakko­jen — kuten hait­tavero­jenkin — julk­i­lausut­tuna tarkoituk­se­na on pois­taa haitalli­nen käytös. Hait­taverois­sa, samoin kuin esim. yksi­tyisen kopi­oin­nin teostom­ak­su­is­sa, on jo nähty tämä: kun veron tai mak­sun tuo­tol­la nähdään fiskaal­isia tarpei­ta, niin seu­rauk­se­na on se, että veron tuo­to­s­ta halu­taan pitää kiin­ni, vaik­ka sen alku­peräi­nen tarkoi­tus katoaisi. Esimerkik­si levy-yhtiöt perustel­e­vat teostom­ak­sun koro­tuk­sia sil­lä, että sen tuot­to on laskenut.

    Sakko­tu­lot on jo nyt bud­je­toitu ja niiden saamiseen luote­taan. Näin ollen ei ole mitenkään kaukaa haet­tua, että jos joku sanoo “pyritään suh­tau­tu­maan siihen tulon­läh­teenä”, niin käytän­nössä tämä tarkoit­taa vahvis­tu­vaa pyrkimys­tä tulo­jen mak­si­moin­ti­in keinol­la mil­lä hyvän­sä. Eli jos sakon/haittaveron kohteena ollut haitalli­nen käytös vähe­nee ja fiskaal­ista tavoitet­ta ei saavute­ta, pitää ryhtyä tiuken­ta­maan säädök­siä, jot­ta rikol­lis­ten määrä saadaan pidet­tyä vakiona tai kasvamaan.

    (asi­aa sivuten esim.
    http://www.hannuvisti.com/blog/files/d7ce59a80a11c4028dcc506c51680d1e-416.php )

  152. Otan jälleen esimerkik­si Ruotsin. Se on sulkenut usei­ta edus­tus­to­ja ulko­mail­la. Suo­mi ei ole sulkenut. Tästä tuli jokin aika sit­ten MOT:n tms. ohjel­ma ja onhan se melkoista tyhjäkäyn­tiä niissä. 

    Hul­luin­ta on, että ei edes EU:n alueel­la UM-verkos­toa ole kar­sit­tu, vaik­ka EU:lla on yhteinen ulkoministeri.

    Paljonko­han nämä edus­tus­tot kus­tan­ta­vat per vuosi?

  153. Evert The NeveR­est: Tässä ketjus­sa on tätä kir­joit­taes­sa 139 postaus­ta, ja vain neljässä maini­taan maataloustuet. 

    http://budjetti.vm.fi/

    Puo­lus­tus­min­is­ter­iö 2.8 miljardia
    Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö 2.7 miljardia
    Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö 12.2 miljardia
    Val­tion­va­rain­min­is­ter­iö (eläk­keet, kun­nat) 16.2 miljardia

    Ihmeen vähän tääl­lä puhutaan mm. sosi­aal­i­meno­jen ja kun­ta­meno­jen leikkauksista. 

    Olen siinä käsi­tyk­sessä että kun­tau­ud­is­tuk­sen jäl­keen on ehkä mah­dol­lista leika­ta n. mil­jar­di maa­jus­seil­ta ja pari mil­jar­dia syrjäkunnilta.

  154. Evert The NeveR­est: Otan jälleen esimerkik­si Ruotsin. Se on sulkenut usei­ta edus­tus­to­ja ulko­mail­la. Suo­mi ei ole sulkenut. 

    Eh?

    http://www.ts.fi/online/kotimaa/275450.html

    Turun Sanomat 9.11.2011 13:01:33

    Ulko­min­is­ter­iö aikoo ensi vuo­den aikana sulkea suurlähetys­tön Pak­istanin pääkaupungis­sa Islam­abadis­sa säästösy­istä. Jo aiem­min on päätet­ty supis­taa Suomen edus­tus­toverkkoa ja sulkea suurlähetys­töt Venezue­lan Cara­ca­sis­sa ja Fil­ip­pi­inien Manilassa.

  155. On pyrit­tävä saa­maan nyt koti­hoidon tuel­la ole­vat osa-aikatyöhön 

    Hal­li­tus näem­mä ehdot­taa koti­hoidontuen leikkaamista niin, että sitä mak­set­taisi­in vain alle kak­sivuo­ti­aista. Minus­ta tämä on hyvin ter­ve­tul­lut rak­en­teelli­nen uud­is­tus. Kun työuria pyritään piden­tämään alus­ta ja lopus­ta, on ollutkin outoa, että noin pitkää pois­saoloa keskel­lä paras­ta työikää on oikein tuet­tu. Jos ter­ve työikäi­nen aikuinen tun­tee kutsumusta
    hoitaa yli parivuo­ti­as­ta las­ta koton­aan, niin oikea tapa rahoit­taa koti­hoito on ottaa hoito­lap­sia. Var­masti kysyn­tää tulee.

    Kehi­tysp­sykolog­it tästä tuskin innos­tu­vat, mut­ta nor­maal­isti kehit­tyvälle lapselle päivähoi­dos­ta ei ole mitään hait­taa. Jos taas kehi­tys ei ole ihan nor­maalia, lapsen on hyvä olla päiväkodissa,
    mis­sä huo­mataan monia sel­l­laisia asioi­ta, mitkä eivät käy ilmi neu­volas­sa ja tuk­i­toimet päästään aloit­ta­maan ajois­sa. Tutun eri­ty­isopet­ta­jan mukaan koulu­un tulee paljon lap­sia, joille on päiväkoti-iässä tehty vaik­ka mitä, mut­ta jot­ka pär­jäävät hyvin yleisopetuk­ses­sa. Ja nekin jot­ka tarvit­se­vat koulus­sakin tukea, hyö­tyvät kyl­lä siitä, että koulu­naloituk­ses­sa on tiedos­sa, mitkä asi­at ovat han­kalia ja mil­laista tukea tarvi­taan. Täl­löin lap­si ei pääse ter­ror­isoimaan koko luokkaa.

    Parivuo­ti­aal­la eivät enää flun­ssatkaan mene yhtä herkästi korvi­in, joten infek­tioil­ta vält­tymi­nen ei enää riitä syyk­si koti­hoidolle. Kaik­ki lapset sairastel­e­vat ensim­mäisen vuoten­sa, oli­vat sit­ten parivuo­ti­ai­ta tai isompia.

    Nykyisel­lään mon­et naiset tup­paa­vat ole­maan tosi pitkään pois­sa töistä ja se näkyy mon­es­sa: osa nai­sista pitää vakipaikas­taan pitkää vapaa­ta, osa taas pätkä­työläis­inä tuu­raa näitä naisia. Osa vält­telee, osin tiedosta­mat­taan, työ­paikan hakemista, kos­ka on hyväksyt­tävä syy olla kotona.

  156. Epäilen aika vah­vasti, että koti­hoidon­tukea pois­ta­mal­la säästet­täisi­in — tästä tulee hel­posti hölmöläis­ten peiton­jatkamishar­joi­tus, jos­sa leikataan yhdestä päästä ja ommel­laan toiseen päähän, lop­putu­lok­se­na peiton lyhen­e­m­i­nen sauman ver­ran. Sen sijaan täl­lä muu­tok­sel­la hal­li­tus ja eduskun­ta voivat (taas ker­ran) vyöryt­tää kus­tan­nuk­sia val­ti­ol­ta kun­nille. Koti­hoidontuen mak­saa Kela, päivähoidon kun­ta. Päivähoidon mak­sut kat­ta­vat vain hyvin pienen osan kus­tan­nuk­sista, joten palvelu jää pääosin kun­tien kustannettavaksi.

    Kun­nalli­nen päiväkoti­paik­ka mak­saa äkkiä googlat­en esim. Van­taal­la keskimäärin 889 euroa, Espoos­sa 1176 euroa kuus­sa. Ja nuo päivähoidon hin­nat ovat keski­hin­to­ja etupäässä yli 3‑vuotiaita lap­sia sisältävälle pop­u­laa­ti­olle (Espoos­sa on enem­män urao­hjus­van­hempia joiden pienem­piä lap­sia hoi­dos­sa). Koti­hoidontuelta siir­tyvät alle 3‑vuotiaat lapset ovat kukin 1.75 lasken­nal­lista las­ta, joten kus­tan­nuk­set ovat vas­taavasti isommat.

    Suurin päivähoit­o­mak­su on äkkiä googlat­en 254 euroa kuussa.

    Lisäk­si yllä­maini­tut hin­nat ovat keski­hin­to­ja, eivät mar­gin­aal­i­hin­to­ja — paivähoitopaikko­jen lisäämi­nen on kalli­im­paa kuin nykyi­nen keski­hin­ta, kos­ka lisä­paikat ovat niitä kalleimpia (kaik­ki hal­vat hoit­o­muodot, kuten per­hep­äivähoito, on tietysti jo hyö­dyn­net­ty niin tarkkaan kuin mah­dol­lista, ja lisä­paikat tarvit­se­vat lisäki­in­teistöjä, uut­ta koulutet­tavaa henkilökun­taa, jne).

    Koti­hoidon­tu­ki on tähän ver­rat­tuna hal­paa: yhdestä alle 3‑vuotiaasta koti­hodon tuki on 327 euroa kuus­sa plus mah­dol­liset kun­tal­isät, tois­es­ta tulee sata­nen lisää. Hoitolisää saa tuloista riip­puen enin­tään 175 e/kk.

    Eli jos nyt tarmokkaasti säästetään ja sen seu­rauk­se­na kol­mannes koti­hoidontuel­la hoide­tu­ista nyt hakee päivähoitopaikko­ja, niin julkisen sek­torin menot *kas­va­vat*, eli ei tässä säästetä. Jotkut koti­hoidontuen menet­tävät ehkä pää­sevät töi­hin ja mak­sa­vat vero­ja, mut­ta aika suuri osa ei pääse, vaan he siir­tyvät työt­tömyysko­r­vauk­selle (jos saa­vat sitäkään). 

    Tilanne olisi toinen, jos meil­lä olisi oikea työvoima­pu­la, jol­loin lapsen­sa hoitoon vieville äideille ja isille olisi hel­posti löy­det­tävis­sä töitä (mielel­lään vielä sopi­van jous­tavil­la työaika­jär­jeste­ly­il­lä, jot­tei­vat hoitopäivät muo­dos­tu älyt­tömän pitkik­si). Talousti­lanne ei kuitenkaan vaiku­ta ollenkaan sellaiselta.

  157. Tosi­aan, kun­ta mak­saa kus­tan­nuk­set Kelalle, vaik­ka Kelal­ta tukea kyl­lä haetaan.

    Silti tässä on ele­ment­ti, jos­sa aiheutetaan kym­me­nien tai sato­jen miljoonien kus­tan­nuk­set kun­nille, ja val­tio pyrkii osin­goille keräämäl­lä mah­dol­lis­es­ti töi­hin menevien van­hempi­en verotuloja.

    Saa­pas nähdä, kuin­ka käy. Ilman päivähoito-oikeu­den rajoituk­sia tämän yhtälön rahoi­tus ei toimi.

  158. Jotkut koti­hoidontuen menet­tävät ehkä pää­sevät töi­hin ja mak­sa­vat vero­ja, mut­ta aika suuri osa ei pääse, vaan he siir­tyvät työt­tömyysko­r­vauk­selle (jos saa­vat sitäkään).

    Koti­hoidon­tu­ki on vapaae­htoinen, joten ne jot­ka voivat siitä kieltäy­tymäl­lä päästä parem­malle tuelle (ansiosi­don­nainen, usein perus­päivära­ha) ovat sen jo tehneet. Näin ollen tuen pois­t­a­mi­nen kyl­lä aidosti vähen­tää tuen­saa­jien tulo­ja ja sitä kaut­ta tukimenoja.

    Todel­li­nen kysymys on tietysti se, mitä ovat ne vai­h­toe­htokus­tan­nuk­set. Tuki­in ja vero­tu­loi­hin kat­somi­nen on kuitenkin kansan­talouden suun­nas­ta väärä suun­ta kat­soa asi­aa. Todel­li­nen kysymys on se, että jos koti­van­hempi V menee töi­hin, tehdäänkö maas­sa enem­män töitä kokonaisuudessaan.

    Kun V menee töi­hin, jonkun pitää kait­sea hänen tenavi­aan. Siinä on kuitenkin yleen­sä help­po löytää tehokkaampia ratkaisu­ja kuin mitä V itse edus­taa. Näin ollen tehokku­us para­nee, kos­ka V:n työ­panos on käytettävissä.

    Tilanne muut­tuu, jos V on sel­l­aisel­la alal­la, jos­sa on rajoitet­tu määrä töitä. Jos V — eikä kukaan hänen kol­le­go­is­taan — on vielä sel­l­ainen, joka ei voi koulu­tuk­sel­lakaan sijoit­tua muual­la töi­hin, tulee las­ten­hoito­työ­panok­sen ver­ran takkiin.

    Koti­hoidon­tu­ki on kansan­talouden kannal­ta hyvä vain niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa V on tehokkaim­mil­laan hoitaes­saan las­taan kotona. Kuin­ka toden­näköistä tämä on, kun muis­te­taan, että koti­hoidontuel­la ole­vat ovat niitä, jot­ka ovat olleet töis­sä ennen tuen saamista?

  159. Säästökeskustelus­sa puo­lus­tu­voimat, työ­suhdeau­tot ja kod­in­hoidon tuki herät­tävät into­hi­mo­ja, mut­ta eivät pelas­ta sinän­sä maan talout­ta. Luul­tavasti jotain oleel­lisem­paa on tapahtumassa.

    ALV:n nos­tossa ainakin elin­tarvikkei­den (kau­pas­ta ostet­tu­jen ja rav­in­to­las­sa syö­ty­jen) alen­nuk­sen pienen­tämi­nen on järke­vim­mästä päästä. Samal­la tulisi mah­dol­lisu­us nos­taa pien­impiä tukia.

    Tärkeää olisi keskustel­la mil­laisi­in asioi­hin investoidaan infrassa, teol­lisu­us­poli­ti­ikas­sa ja koulu­tuk­ses­sa. Nämä ovat tyyp­il­lista sil­tarumpu­pekkaroin­nin aluet­ta, jol­la rahaa kor­vamerk­itään omille äänestäjille.

    Pelkkä säästämi­nen ilman raken­nemuu­tok­sia johtaa vain lisäsäästämiseen jatkossa.

    Veikkaus, ostovoimaa leikkaan­tuu 4%.
    — alv 24%, mut­ta ruoan alv ei uskalleta korot­taa pros­ent­tia enempää
    — lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den 90 000 (yri­tysverotet­tu) henkilöverova­paa osu­us pie­nee­nee n. 75 000 euroo; samal­la onnek­si yri­tysverokan­taa ei nosteta.
    — ylem­mis­sä verolu­okissa ei tehdä inflaa­tio­tark­istuk­sia, pääo­mat­u­lo­jen veroa jo nos­tet­ti­in tappiin.
    — työ­suhdeau­to­jen km-kor­vaus­ket pienenevät hie­man, esim. kor­vaus­ta las­ket­taes­saa auton ikää nos­te­taan laskentakaavassa.

    Toive: Val­ti­olle tuot­tavia toim­into­ja ei leika­ta. Poli­isin ja oikeuslaitok­sen reurs­seista pide­tään huol­ta, jot­ta oikeusval­tio toimisi riit­tävän nopeasti. Alueel­lis­tamis­es­ta luovut­taisi­in, kos­ka se ei näytä toimivan.

  160. Paras paik­ka bus­sikaisto­jen käyt­töä valvo­valle kam­er­alle on bussien etu­osas­sa. Bus­sikus­ki kuvatkoon ros­mot ja poli­isi sit­ten antakoon ros­moille rek­isterik­il­ven mukaan sakkoa tuntuvasti.

    Näin jokainen bus­sikaistal­la luvat­ta aja­va saisi sakon rötöksestään.

    1. Näin tehdään Barcelonas­sa, mut­ta se ellyt­tää, että bus­sikaistal­la ajos­ta ran­gais­taan auton halti­jaa niin kuin pum­mil­la pysäköinnistäkin.

  161. JTS:

    lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den 90 000 (yri­tysverotet­tu) henkilöverova­paa osu­us pie­nee­nee n. 75 000 euroo;

    Tuo tehti­in jo (2012 alus­ta) ja vähän rajum­min. Ker­taalleen verote­tun osin­gon mak­si­mi on 60000 euroa. Samal­la tehti­in pääo­mat­uloveroon raju koro­tus (28->32 tai 30%).
    Yrit­täjäl­lä ja osakesäästäjäl­lä ei ole ystäviä hallituksessa.

  162. Kansan­taloudessa tehtävän työn määrän mak­si­moimi­nen ei tuo onnea. Muuten kan­nat­taisi lait­taa puo­let työt­tömistä rikko­maan ikkunoi­ta ja toinen puoli korjaamaan.

    Her­ra tai rou­va V voi hyvinkin olla tuot­tavim­mil­laan kansan­taloudelle ollessaan kotona hoita­mas­sa lap­sia. Lisäk­si tek­isi mie­leni muis­tut­taa, että lapsen edul­la ja eri­lais­ten ihmis­ten eri­laisil­la tarpeil­lakin on arvon­sa; pelkkä val­tion tulo­jen ja meno­jen opti­moin­ti voi viedä met­sään, vaik­ka hyvin tärkeää onkin.

  163. JTS:
    USA:ssa poli­isi­laitok­set han­kki­vat omat tulon­sa – ja nopeut­ta valvotaankin sit­ten aika tiukasti mut­ta asial­li­sis­sa paikoissa.

    Siel­lä sit­ten on sako­tuski­in­tiöitä ja ‑automaat­te­ja jne. Ei tuo ole hyvä tapa jär­jestää asioi­ta, kos­ka sil­loin pain­opiste siir­tyy järjestyk­sen­pidos­ta ja poli­isi­toimin­nas­ta sako­tuk­ses­ta huo­le­timiseen. Toisaal­ta jos ker­ran “ilmaista” rahaa on sako­tuk­sen kaut­ta tar­jol­la, niin hölmöhän se on jät­tää ottamatta.

    -e-: Asi­aa on tutkit­tu. Ensin­näkin, Wagenin­genin yliopis­ton (Hol­lan­ti) vuo­den 2010 tutkimuk­sen ja OECD:n selvi­tys­ten perus­teel­la maat­aloustuet Suomes­sa ovat maail­man korkeim­mat, kun mitataan tukien osu­ut­ta tuotan­non arvosta.

    Eikös juuri tuos­sa tilanteessa tukia tarvi­ta eniten? Siis jos sato on pien­tä mut­ta tuotan­to halu­taan säi­lyt­tää, niin siitä joutuu mak­samaan korkeampia tukia kuin sem­moi­ses­sa paikas­sa, mis­sä maa tuot­taa enem­män satoa.

    Jos vil­jeli­jän elan­toon jol­lain tilakool­la tarvi­taan X euroa, jol­lain vakiomyyn­ti­hin­nal­la tarvi­taan N yksikköä satoa. Tuot­to on Na yksikköä hyväsatoises­sa paikas­sa A ja Nb huonosatoises­sa paikas­sa B.
    Tila A tarvit­see tukea N‑Na yksikön ver­ran eli Pa=(N‑Na)/Na prosenttia.
    Tila B tarvit­see saman pros­entin Pa ver­ran tukea satoon­sa Nb sekä lisäk­si 100% tukea olemat­toman sadon N‑Nb myyn­ti­hin­nas­ta. Tämä luon­nol­lis­es­ti korot­taa tukia suh­teel­lisen paljon tuotan­non arvoon nähden.

  164. Elin­tarvikkei­den tuon­ti on kas­vanut muu­ta­mas­sa vuodessa kahdes­ta mil­jardista kol­men mil­jardin euron tasolle vuodessa.

    Mik­si maat­aloustuet eivät vas­taavasti ole laske­neet? ja mihin tämä raha uppoaa? ja mihin menevät tuotokset?

    Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö on niin vil­jeli­jä­taus­tainen paik­ka, että sieltä taitaa olla turha säästöjä odot­taa — kauhuske­naar­i­oi­ta kylläkin.

    1. Säästämi­nen on muu­takin — ennen kaikea muu­takin — kuin sel­l­aista leikkaamista, jota voidaan tehdä pelkästään bud­jet­tikir­jaan katsomalla.

  165. Tuli tässä mieleen, joten kysyn­pä: paljonko säästet­täisi­in sulaut­ta­mal­la maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö työ- ja elinkeino- ja ympäristömin­is­ter­iöi­hin? Onko arvioi­ta tehty tai onko mah­dol­lista arvioida?

  166. Pari irtoti­etoa, kun elin­tarvikkei­den vien­nin ja tuon­nin pitkäaikaisti­las­to­ja ei tähän hätään löydy:

    Maat­alous­tuot­tei­den ja elin­tarvikkei­den tuon­nin kasvu kiihtyi jälleen vien­tiä nopeam­min. Vuon­na 2010 tuon­nin arvo kohosi 3 934 milj. euroon, mikä on edel­lisvuo­den tuon­tia yli 12 pros­ent­tia enem­män. Tuon­nin nopeas­ta kasvus­ta johtuen kau­pan ali­jäämä laa­jeni 314 milj. eurol­la, 2 311 milj. eurosta 2 625 milj. euroon. (MTT)

    Vuon­na 2011 elin­tarvikkei­den vien­ti las­ki 25 pros­ent­tia vuodes­ta 2010.

  167. Taas tuli vas­taan nykyiseen kas­nalais­palkkaan (asum­is­tu­ki + 440 e + lop­ut asumisku­lut) tyy­tyväi­nen 20 v nuori, joka ilmeis­es­ti ottaa vinkistä vaarin ja hakee sinne minne ei pääse.

    Lie­nee kait selvää, että toimeen­tu­lo­tu­ki ja tyut­tömyysko­r­vaus alle 25 vuo­ti­ail­ta ilman viiden vuo­den työelämää on syyträ leika­ta ensim­mäis­ten etu­jen joukossa.

    Sairaat on saata­va hoitoon, laiskat vaik­ka int­ti­in ja lop­ut opiskele­maan tai töihin.

    Elmän­ta­pana ini­ti­aaniksi kas­vat­tamisen sijaan vaik­ka työkuntout­tavaa työ­pa­jatyösken­te­lyä julkisel­la sek­to­ril­la, työ­sude-etu­na ruokailu, joka vähen­netään muista tuista.

    4 kk int­ti puolestaan on etu niille, jot­ka ovat pää­tyneet opiskele­maan yhteiskun­nalle tärkeille aloille, jois­sa ihmisiä ei lähetetä taistelutehtäviin:
    — ammat­ti­a­joko­rtin jo omaavat
    — lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijat
    — eläin- ja ham­maslääketi­eteen opiskelijat
    — lentokoneasentajat
    (näi­hin tuskin asevelvol­lis­usu kaatuu, mut­ta antaa kan­nus­teen hakuvalintoihin)

    Jotakin nuorten nykyiselle kansalais­pal­ka­lle on thetävä, he toki down­sif­taa­vat elämän­sä ja tavoit­teen­sa siihen 440 e suun­taan alle aikayksikön.

  168. Osmo Soin­in­vaara:
    anonyy­mi päät­ti mitätöidä kokon­aan suh­teel­lisen edun peri­aat­teen maat­aloudessa. Tulee kallista.

    Ceteris paribus.
    Jos ei kel­paa, saa korjata.

  169. Yksi bud­jetin tas­apain­o­tuskeino tuli vielä mieleen. Kannabis pitäisi saa­da verolle. Onhan se nyt aivan sietämätön­tä, että kun­non kansalaiset joutu­vat mak­samaan silmit­tömiä alko­ho­liv­ero­ja samaan aikaan kun pössyt­televät hip­it saa­vat päi­htyä ilman mikään­laisia veroja.

  170. Nyt kun maaseudun puolueet ovat oppo­si­tios­sa, sekä maat­alous­tukia että alue­tukia pitäisi leika­ta rankalla kädellä.

  171. 1) Orjatyövoiman käyt­tö maas­sa on lopetet­ta­va. Näen­näistyöl­listämi­nen työhar­joit­telu-nimik­keel­lä 8e/päivä ei palvele kenenkään etua, ja ovat todis­tet­tavasti tuottamattomia.
    => Aje­tasan temp­putyöl­listämistä pyörit­tävät organ­isaa­tiot alas. (Säästöä). Alem­man koulu­tus­ta­son työ­paikko­ja vapau­tuu ja fir­mo­jen on palkat­ta­va niihin ihan oikei­ta työn­tek­i­jöitä töi­hin. Nyt hom­mat hoide­taan val­tion kus­tan­nuk­sel­la puoli-ilmaisil­la har­joit­telijoil­la (=vastik­kee­ton­ta tulon­si­ir­toa yhteiskunnal­ta yrityksille).
    2) Lääkekus­tan­nuskat­to alem­mas, ja vuosi­jär­jestelmä jotenkin hajautet­ta­va. Vuo­den alus­sa erikois­sairaan­hoidon ensi­a­pu­un kuskataan ihmisiä, joil­la on veren­soker­it sekaisin, pumput sekaisin jne., kos­ka ei ole varaa ostaa lääkkeitä. KELA-kor­vauk­set on nähtävät investointi­na, ei kuluna.
    3) Val­tion pitää ruve­ta hoita­maan hom­mansa, joista sen kuu­luu olla vas­tu­us­sa, eikä kaataa kaikkea kun­tien niskaan. Mihin enää koh­ta tarvit­semme eduskun­taa ja val­tio­ta, kun kun­nat hoita­vat koh­ta kaiken?

  172. Tulop­uolel­la pitäisi välit­tömästi korot­taa ruoan arvon­lisävero samalle tasolle kuin muukin alv-vero. Vähä­tu­lois­t­en ruokailua voitaisi­in sit­ten tukea tulon­si­ir­to­jen koro­tuk­sil­la. Lisäk­si ruoan hin­taa pitäisi painaa selkeäl­lä ohjel­mal­la, jol­la oli­gop­o­li­nen kaup­pa puretaan.


    Kun puu­tu­taan autoe­tu­i­hin ja muuhun autoilun tukemiseen, pitäisi välit­tömästi rak­en­taa myös toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä, joka ei ole suinkaan itses­tään­selvyys muual­la kuin pääkaupunkiseudulla.


    Ter­vey­den­huolto pitäisi jär­jestää muuten kuin kun­tien tuot­ta­mana. Nyt pide­tään yllä rak­en­tei­ta, jot­ka eivät ole kus­tan­nuste­hokkai­ta. Tarvi­taanko ter­veys- ja sosi­aali­palve­lut lähipalveluina? Har­voin. Lisäk­si lääkärien koulu­tus­ta pitäisi lisätä reip­paasti, sil­lä täl­lä het­kel­lä lääkärit ulos­mit­taa­vat tässä jär­jestelmässä heikon lääkäritarjonnan.


    Asun­to­lain­o­jen verovähen­nysoikeus pitäisi pois­taa suh­teel­lisen nopeas­sa tahdis­sa. Siir­tymä­vai­heessa voidaan van­han jär­jestelmän omis­tusasu­jien kohdal­la miet­tiä tukimalleja.


    Asun­to­tuotan­toa pitäisi lisätä reip­paasti kasvukun­nis­sa vaik­ka sit­ten val­tion tuot­ta­mana, sil­lä peru­songel­ma suo­ma­laises­sa yksi­ty­istaloudessa on liikaa kohon­neet asumiskus­tan­nuk­set. Ja jos kun­nat eivät kaavoita asumiseen riit­tävästi, niin sit­ten sank­tioi­ta tällekin touhulle.


    Ja ennen kaikkea tässä maas­sa tarvit­taisi­in yhteishenkeä, jos­sa koetaan raken­net­ta­van yhteistä hyvää. Jo vuosia suurten yri­tys­ten johto ja muu eli­it­ti on haal­in­ut itselleen käsit­tämät­tömiä etu­ja ja palkkioi­ta ja samaan aikaan kansalta on vaa­dit­tu vyönko­ro­tuk­sia. Kyseessä on moraa­li­nen rap­pio ja tätä rap­pi­o­ta eivät ole suinkaan saa­neet aikaisek­si kansalaiset, vaan eliitti.

    1. pitäisi välit­tömästi rak­en­taa myös toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä, joka ei ole suinkaan itses­tään­selvyys muual­la kuin pääkaupunkiseudulla.

      Hyvässä yhteiskun­nas­sa pienem­mil­lä paikkakun­nil­la ei tarvit­taisi joukkoli­iken­net­tä, sil­lä kun paikakun­ta on pieni, joka paikkaan pääsee kävellen. Näin on monis­sa mais­sa ja näin oli Suomes­sa viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Sit­ten tapah­tui jotain anteeksiantamatonta.

  173. Osmo Soin­in­vaara: Hyvässä yhteiskun­nas­sa pienem­mil­lä paikkakun­nil­la ei tarvit­taisi joukkoli­iken­net­tä, sil­lä kun paikakun­ta on pieni, joka paikkaan pääsee kävellen. Näin on monis­sa mais­sa ja näin oli Suomes­sa viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten. Sit­ten tapah­tui jotain anteeksiantamatonta.

    Niin­pä — mut­ta mis­tä saadaan se hyvä yhteiskun­ta — siis nyt?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.