Paljonko pitäisi säästää?

Jot­ta hal­li­tus­oh­jel­maa nou­da­tet­tai­siin kir­jai­mel­li­ses­ti, pitäi­si val­tion talout­ta vah­vis­taa vii­del­lä mil­jar­dil­la – siis vero­ja korot­taen tai meno­ja kar­sien. Dema­rit halua­vat ennen pää­tök­sen­te­koa odot­taa, jos vaik­ka seu­raa­va talous­en­nus­te oli­si vähän parem­pi, jol­loin sel­vit­täi­siin vähem­mil­lä leikkauksilla.

Joten­kin näen tämän asian aivan toi­sin. Vakaut­ta­mi­sen tar­ve on yli tuon vii­den mil­jar­din, jos kat­som­me pit­kän ajan kes­tä­vyys­va­jet­ta, jol­loin pitää varau­tua myös minun ikä­luok­ka­ni eläk­kei­siin ja hoi­don tar­pee­seen. Jos vii­den mil­jar­din leik­kaus oli­si mah­dol­lis­ta toteut­taa heti ensi tors­tais­ta alkaen, sitä ei pitäi­si mis­sään tapauk­ses­sa teh­dä, kos­ka se lamaut­tai­si suh­dan­tei­ta, lisäi­si työt­tö­myyt­tä ja tuot­tai­si uuden leik­kaus­tar­peen.  Lii­an nopeas­ta vyön kiris­tyk­ses­tä varoit­taa Euroop­paa jo moni sel­lai­nen taho, joka on yleen­sä saar­nan­nut meno­ku­rin puolesta.

Minä näen asian niin, että nyt voi­si sopeut­taa ehkä paril­la mil­jar­dil­la. Jos ne parin vii­kon kulut­tua tule­vat ennus­teet ovat parem­pia, sil­loin voi sopeut­taa enem­män ja jo ne ovat syn­kem­piä, leik­kauk­sia pitää lykä­tä.  Miten meil­lä suh­dan­ne­po­li­tiik­ka on kään­ty­nyt polii­tik­ko­jen käsis­sä myötäsykliseksi?

Kun se kes­tä­vyys­va­je­kin pitäi­si hoi­taa, on teh­tä­vä jo nyt toi­men­pi­tei­tä, jot­ka vähen­tä­vät meno­ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Sel­lai­sia kuten esi­mer­kik­si elä­keiän nos­to, ase­vel­vol­li­suusa­jan lyhen­tä­mi­nen ja kut­sut­ta­vien ikä­luok­kien pie­nen­tä­mi­nen vali­koi­val­la ase­vel­vol­li­suu­del­la. On luo­vut­ta­va kus­tan­nus­te­hot­to­mis­ta menois­ta, kuten yksi­tyi­sen sai­raan­hoi­don kela­kor­vauk­set, on nopeu­tet­ta­va opin­to­jen aloit­ta­mis­ta kor­kea­kou­luis­sa jär­keis­tä­mäl­lä pää­sy­koe­jär­jes­tel­mää ja niin edel­leen. On puu­tut­ta­va autoe­dun ali­ve­ro­tuk­seen ja oman auton käy­tön kor­vaus­ten yli­mi­toi­tuk­seen. On muu­tet­ta­va työ­elä­män peli­sään­tö­jä niin, että työ­nan­ta­jil­le on edul­lis­ta pitää töis­sä vähän ikään­ty­neem­pää­kin väkeä. Nyt moni savus­te­taan töis­tä 63 vuot­ta täy­tet­ty­ään. On autet­ta­va vähem­män tuot­ta­vaa työ­voi­maa töi­hin työn ja sosi­aa­li­tur­van yhteen­so­vi­tuk­sel­la. On pyrit­tä­vä saa­maan nyt koti­hoi­don tuel­la ole­vat osa-aika­työ­hön ja työt­tö­mät pitä­mään lap­si­aan päi­vä­hoi­dos­sa vain puolipäiväisesti.

On val­mis­tel­ta­va veron­ko­ro­tuk­sia, jot­ka voi­daan ottaa käyt­töön nopeas­ti, kuten arvon­li­sä­ve­ron korottaminen.

On pois­tet­ta­va myön­tei­sen talous­ke­hi­tyk­sen estei­tä, kuten kau­pun­gis­tu­mis­ta sabo­toi­va haja­nai­nen kun­ta­ra­ken­ne pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja esi­mer­kik­si Turus­sa. Kun­ta­uu­dis­tus ei ole sääs­tö­toi­mi, vaan se antaa parem­mat edel­ly­tyk­set urbaa­nil­le talouskehitykselle.

218 vastausta artikkeliin “Paljonko pitäisi säästää?”

  1. Kan­na­tet­ta­via ideoi­ta. Lisäk­si voi­tai­siin lei­ka­ta maa­ta­lous­tu­kia rajul­la kädel­lä nyt kun KePu ei ole hal­li­tuk­ses­sa. Kor­kea­kou­lu­jär­jes­tel­mä pitäi­si muut­taa aidos­ti kak­si­ta­soi­sek­si eli kan­din jäl­keen kar­sit­tai­sin aina­kin puo­let opis­ke­li­jois­ta. Lisäk­si nopeas­ta opis­ke­lus­ta pitäi­si joten­kin pal­ki­ta. Myös kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vis­ta viras­to­jen siir­tä­mi­ses­tä maa­kun­tiin pitäi­si luo­pua. Samal­la voi­tai­siin siir­tyä hie­man vali­koi­vam­paan maahanmuuttopolitiikkaan.

  2. On niin help­poa ehdot­taa sääs­tök­si vali­koi­vaa ase­vel­vol­li­suut­ta. On huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­paa näyt­tää, mis­sä vali­koi­vaan ase­vel­vol­li­suu­teen siir­ty­mi­nen on onnis­tu­nut hyvin, ja ilman täy­teen palk­ka-armei­jaan siir­ty­mis­tä. Vih­reät voi­si­vat nyt ker­toa, min­kä maan onnis­tu­nees­ta vali­koi­vas­ta ase­pal­ve­luk­ses­ta ottai­sim­me mallia.

    Pelk­kä täy­si­päi­väi­nen palk­ka-armei­ja on pie­ni ja kal­lis. Lisäk­si van­he­ne­vil­le soti­lail­le ei löy­dy sii­tä armei­jas­ta hom­mia, eikä oikein muu­al­ta­kaan. Tämän ongel­man kans­sa pai­nis­kel­laan maailmallakin.

    Reser­viä tar­vi­taan palk­ka-armei­jal­le­kin. Mikä oli­si täl­lai­sen aktii­vi­re­ser­vi­läi­sen sivii­li­työ, jos­ta hel­pos­ti pää­see käs­ket­täes­sä vaik­ka­pa 6–18 kk:ksi Hur­lu­mi­nis­ta­niin ja voi pala­ta takai­sin sivii­li­työ­hön sen jäl­keen? Tätä ei ole onnis­tut­tu rat­kai­se­maan esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa, jos muuallakaan.

    Vali­koi­va ase­pal­ve­lus muu­ten myös sit­ten pois­taa sivii­li­pal­ve­lus­mies­ten tar­jon­nan. Kun ei ole asias­ta koke­mus­ta, en tie­dä, miten riip­pu­vai­sia näis­tä hal­vois­ta työn­te­ki­jöis­tä eri sek­to­reil­la ollaan. Sak­sas­sa tämä aina­kin on aiheut­ta­nu ongel­mia, vapaa­eh­toi­sia kan­sa­lais­pal­ve­luk­seen tar­jou­tu­via on kovin vähän.

    Palk­ka-armei­jan pal­kat ovat joko tosi kor­kei­ta, jot­ta saa­daan vär­vät­tyä tar­peek­si hyvää työ­voi­maa (kaik­ki eivät voi olla upsee­rei­ta), tai sit­ten on kysees­sä emplo­yer-of-last-resort, joka yrit­tää eri kei­noin pitää huu­me- ja alko­ho­lion­gel­mai­set pois­sa riveis­tään (kuten USA:ssa).

    Eli nos­ta kis­sa pöy­däl­le: min­kä maan mal­liin pitäi­si siir­tyä, ja miten ongel­mat ratkaistaan?

    1. Vih­reät voi­si­vat nyt ker­toa, min­kä maan onnis­tu­nees­ta vali­koi­vas­ta ase­pal­ve­luk­ses­ta ottai­sim­me mallia. 

      Jos IJ ensin ker­toi­si, min­kä maan armei­jas­ta tämä mei­dän jär­jes­tel­mäm­me on saa­nut mal­lia. Maa­il­mas­sa on noin 200 val­tio­ta. Kuin­ka moni niis­tä on kat­so­nut vii­saak­si kut­sua ase­pal­ve­luk­seen koko miespuolisenikäluokan?

  3. Hyvä kir­joi­tus. Nois­ta Osmon mai­nit­se­mis­ta asiois­ta minä­kin läh­ti­sin säästämään.

  4. Täs­sä oli­si hyvä ohjel­ma kun­ta­vaa­le­ja aja­tel­len. Ongel­ma lie­nee sii­nä saa­ko Ode vih­reät mukaansa.

  5. IJ: Pelk­kä täy­si­päi­väi­nen palk­ka-armei­ja on pie­ni ja kallis.

    Ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan hal­puus on mel­ko näen­näis­tä. Kun ei las­ke­ta mitään hin­taa ilmais­työl­le eikä sil­le että armei­ja-aika on pois tuot­ta­vas­ta toi­mi­nas­ta (opis­ke­lu tai työn­te­ko) niin ase­vel­vol­li­suusar­mei­ja näyt­tää edul­li­sel­ta jär­jes­tel­mäl­tä. Vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sis­sa pitää ottaa huo­mioon myös se, että armei­jan käy­nyt on koko työ­uran­sa vuo­den ver­ran koke­mat­to­mam­pi työn­te­ki­jä kuin ilman armeijaa.

  6. Arvon­li­sä­ve­ron koro­tus kuu­los­taa minun kor­vaa­ni aika huo­nol­ta sääs­tö­toi­men­pi­teel­tä, se iskee nime­no­maan työ­voi­ma­val­tai­sil­le aloille.

    Eikö sen sijaan voi­si korot­taa kiin­teis­tö­ve­ro­jen mak­si­mi­pro­sent­te­ja ja lei­ka­ta val­tio­no­suuk­sia vas­taa­vas­sa suhteessa?

  7. Voi­si­ko ikään­ty­nei­den työn­te­ki­jöi­den palk­ko­ja las­kea työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la? Vii­si­kymp­pi­nen alkaa jo usein aja­tel­la aivan muu­ta kuin työ­elä­mää ja sai­ras­te­lee pal­jon. Jos TES-palk­ko­ja las­ket­tai­siin esim. 20 % 50-vuo­tiail­ta, työs­sä voi­tai­siin pysyä pidem­pään. EK tai­si­kin jo ehdot­taa jotain työ­uran toi­seen päähän.

  8. Euroo­pan oikea rat­kai­su on ensin kali­broi­da menot tulo­jen tasol­le, ja sit­ten pai­naa rahaa niin pal­jon että vel­ka- ‚ja kor­ko-ongel­ma helpottaa.

    Inflaa­tio­peik­ko rahan­pai­na­mi­sel­la rupe­aa ole­maan his­to­ri­aa, sil­lä muun­kin maa­il­man tar­ve pai­naa rahaa on suu­ri, ja nyky­me­nol­la tuo­tan­to kär­sii todel­la pahas­ti. Jokai­nen voi kat­soa mitä on esi­mer­kik­si aurin­ko­pa­nee­li­teol­li­suu­del­le tapah­tu­nut, kun yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osta­ja, eli jul­ki­nen puo­li on käyt­tä­nyt rahan­sa lop­puun. Hype­rin­flaa­tio­han lau­ke­aa aina tuot­tei­den vähyy­des­tä, eikä rahan­pai­na­mi­ses­ta. Zim­babwen hype­rin­flaa­tio joh­tui sii­tä ettei maa­ti­loil­la enää tuo­tet­tu enti­seen mal­liin ruokaa.

    Euro­krii­si saat­taa pian­kin saa­da uuden ase­tel­man, kun havai­taan, että Bri­tan­nian talous on todel­la huo­nos­sa jamas­sa, ja Bri­tan­nian ongel­mat saat­ta­vat ilme­tä ennen Espan­jan ongelmia.

  9. Tuo kau­pun­gis­tu­mi­sen sabo­toi­mi­sen lopet­ta­mi­nen on se mun jut­tu. Kau­pun­geis­sa, jos ne teh­dään suht hyvin eli tii­vis­ti, on huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät lii­ken­ne­kus­tan­nuk­set (ml. kul­je­tuk­set) ja täs­sä puhu­taan yksi­köl­lä BKT vuo­des­sa, tää on vaan niin hyvä kuva http://tolkku.blogspot.com/2010/02/yhdella-kuvalla.html Toi­nen mega­luo­kan asia on että kau­pun­gis­sa, jos se teh­dään hyvin eli tii­vis­ti, on isom­pi mark­ki­na-alue, eli suu­rem­pi eri­kois­tu­mi­sas­te, enem­män vaih­toeh­to­ja työn­ha­ki­joil­le ja työn­te­ki­jöil­le eli parem­pi työl­li­syys, myös eri­tyis­ryh­mil­le kuten ikään­ty­neet työntekijät.

    Kun­ta­ra­ken­teen lisäk­si täs­sä on pari muu­ta juttua:

    Kaa­voi­tus­lain­sää­dän­töä pitää muut­taa niin että kau­pun­ki­ra­ken­ta­mis­ta ei ole kiel­let­ty lail­la, tai aina­kin teh­ty mah­dol­li­sim­man han­ka­lak­si. Melu‑, hiukkas‑, tien­ra­ken­nuk­sen, pysäköinti‑, pommisuoja‑, ja var­jos­tus­nor­mit tulee eka­na mie­leen. Mui­ta­kin on, koko MRL on funk­tio­na­lis­ti­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pilaa­ma, kuvaa­vaa on että ainoa tapa kaa­voit­taa ihan nor­maa­li kau­pun­gis­sa ole­va talo, jos­sa on sekä asu­mis­ta että työ­paik­ko­ja, on käyt­tää eri­kois­kaa­va­mer­kin­tää “kes­kus­ta­toi­min­to­jen alue”.

    Toi­nen jut­tu on se että kun kau­pun­gis­tu­mi­ses­sa on nii­tä talous­hyö­ty­jä, niin nii­den verot­ta­mi­nen pois tai jopa nii­den hyö­dyn­tä­mi­sen kiel­tä­mi­nen lail­la tuot­taa pimei­tä kan­nus­tu­mia. Kau­ko­läm­mön kateus­ve­ro esimerkiksi.

    Kol­mas asia on että kau­pun­gis­sa nimel­lis­hin­ta­ta­so on yleen­sä kor­keam­pi. Tämä ei ole sinän­sä mikään iao ongel­ma, jos sai­raan­hoi­ta­jal­la on kor­keam­pi palk­ka kos­ka muil­la­kin kau­pun­ki­lai­sil­la on, niin samois­ta pal­kois­ta­han ne verot mak­se­taan. Mut­ta kun tähän sot­ke­taan val­ta­kun­nal­li­set tuki- ja palk­ka­ta­sot, niin saa­daan esi­mer­kik­si tulo­louk­ku­ja kau­pun­kiin ja yli­hin­noi­tel­tua maa­seu­dun työ­voi­ma, eli työt­tö­myyt­tä ihan tas­a­puo­li­ses­ti ympä­ri maata.

  10. Osmo: “kes­tä­vyys­va­jet­ta, jol­loin pitää varau­tua myös minun ikä­luok­ka­ni eläk­kei­siin ja hoi­don tarpeeseen.”

    Hoi­don tar­pee­seen, ehkä. Eläk­kei­siin, no ei.
    Eihän val­tio mak­sa eläk­kei­tä (no, kan­sa­ne­läk­kei­tä kyl­lä, mut­ta työ­elä­keet kor­vaa­vat nii­tä koko ajan). Ja elä­ke­läis­ten vau­ras­tu­mi­sen myö­tä hoi­van (ehkä myös hoi­don) sub­ven­toi­mi­sen tar­ve vähe­nee myös.

    1. Eläk­keet mak­se­taan pakol­li­sis­ta elä­ke­mak­suis­ta, eli palk­ka­ve­rois­ta. On se osa jul­ki­sen sek­to­rin kestävyysongelmaa.

  11. Tus­kin Sai­las eilen A‑studiossa valehteli.

    http://areena.yle.fi/video/1330372175569

    Joko nou­da­tat­te hal­li­tus­oh­jel­maa tai teet­te uuden. Jos nou­da­tat­te, ei mitään poh­ti­mis­ta ole, kos­ka siel­lä lukee 50/50 eli 2.5mijardia sääs­tö­jä ja 2.5mijardia vero­ja. Sai­lak­sen mukaan arvon­li­sä­ve­ron 1% nousu ei tuo edes 500 mil­joo­naa eli koro­tuk­set tule­vat ole­maan kovia. 

    Poli­tiik­ka on vas­ten­mie­lis­tä puu­haa, ensin viik­ko­ja vään­ne­tään hal­li­tus­oh­jel­maa ja 6packiä kasaan ja heti sen jäl­keen ohjel­ma menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä. Mitä väliä sil­lä on, mitä siel­lä lukee, jos kukaan ei sitä nou­da­ta ja mik­si sen kans­sa viik­ko­ja pai­ni­taan, jos lop­pu­pe­leis­sä sil­lä ei niin väliä ole?

  12. kun kat­so­taan pidem­mäl­le tule­vai­su­teen tulee miet­tiä eri­tyi­ses­ti sitä mil­lä tämä maa elää.
    Täs­sä samas­sa yhtey­des­sä oli­si hyvä ottaa pöy­däl­le pie­nen ja kes­ki­suu­ren yri­tys­toi­min­nan pai­ne siir­tää toimintojaan/omistustaan ulko­mail­le ja näin pit­käl­lä täh­täi­mel­lä mur­taa sitä perus­taa mihin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta tukeutuu.

    Otit aikai­sem­min esil­le yhtiö­ve­ro­tuk­ses­sa Viron mal­lin. Samaa puhui Elo­ran­ta­kin rapor­tis­saan. Kun Vuo­ri­neu­vos­ta­so­kin aidos­ti alkaa huo­les­tua yhtiöi­den edun lisäk­si yhteis­kun­nan toi­min­ta­ky­vys­tä pitäi­si kova­kor­vai­sim­man­kin polii­ti­kon kor­vis­ta läh­teä vaik­ku. Asial­le ei voi­da muka teh­dä mitään ´poliit­tis­ten realitettien´takia. Siis ´polit­ti­nen rea­li­tet­ti´ on teh­dä itse itsel­lem­me vai­keuk­sia. Ei kuu­los­ta rationaaliselta.

    Teol­li­suus on muut­tu­mas­sa toi­mit­ta­vien insi­nöö­ri­toi­mis­to­jen suun­taan. Yhtiöt toi­mit­ta­vat maa­il­man­laa­jui­ses­ti ja mikä­li kil­pai­lu­ky­kym­me ei rii­tä ei suo­meen jää muu­ta kuin ´junai­lu´. Kan­sain­vä­li­ses­ti toi­mi­va yri­tys voi sit­ten tulout­taa tulon­sa ´opti­maa­li­ses­ti´. Emme­kö voi­si toi­mia niin että ´opti­maa­li­nen´ oli­si toi­mia Suo­mes­sa ja vah­vis­taa omaa vaihtotasettamme?

    Tämä pitäi­si ymmär­tää nyt kun leikkaus/verotusratkaisuja har­ki­taan. Sos­su­jen aja­tuk­set huo­les­tut­ta­vat jos hiu­kan­kin ymmär­tää talou­den dyna­miik­kaa ja teol­li­suus­päät­tä­jien mielenlaatua.

    Pitäi­si malt­taa koh­dis­ta­mas­ta huo­mio­ta aina popu­lis­ti­ses­ti samaan koh­de­ryh­mään: Osin­ko­jen vero­tus­ta on jo kes­ki­suu­rel­la per­hey­ri­tys­ta­sol­la koro­tet­tu yli 20%. Mari­gi­naa­li­ve­ro pitää nos­taa kes­kus­te­luun into­hi­mo­jen takaa. Sitä ei sai­si mis­tään syys­tä nos­taa yli 50% edes ´väliai­kai­ses­ti´. Psy­ko­loo­gi­nen ohjaa­va vai­ku­tus on suu­ri. Tämä tie on jo kul­jet­tu hal­li­tus­oh­je­maa luotaessa.

    Mie­les­tä­ni täs­tä talous­ti­lan­tees­ta sel­vi­tään kuten ennen­kin teke­mäl­lä työ­tä ja pie­nen­tä­mäl­lä kulu­ja. Kaik­ki on teh­tä­vä työl­li­syy­den ja kan­nat­ta­vuu­den eteen. Vain kan­nat­ta­van työl­lis­tä­vän tuo­tan­non kaut­ta nousee vero­poh­ja ja pie­ne­nee sosiaalikulut.

  13. Suu­rin syn­ti näyt­tää ole­van se että hal­li­tus rea­goi talous­on­gel­miin aina enem­män tai vähem­män jäl­ki­kä­teen. Eipä ole mis­sään näky­nyt asial­li­sia ennus­tei­ta 10 vuo­den aika­jän­teel­lä. Sur­ku­hu­pai­saa on täl­löin odo­tel­la pari viik­koa suh­dan­tei­den muut­tu­mis­ta. Ehkä näin on muu­al­la­kin maa­il­mas­sa lukuu­not­ta­mat­ta Poh­jois-Kore­aa. Suo­ma­lai­nen medi­aa­ni­kan­sa­lai­nen elää lähin­nä tili­päi­väs­tä toi­seen yrit­täen pitää omaa talout­taan sie­det­tä­vä­nä. Ei sil­loin haluai­si elä­mään lisä­jän­ni­tys­tä sii­tä, mitä vero­ja ensi vii­kol­la koro­te­taan ja mis­tä lei­ka­taan. On vain yksin­ker­tai­ses­ti olta­va ajat­te­le­mat­ta tule­vai­suu­den kau­hu­ku­via. Muu­toin esim oma­ko­ti­ta­lon omis­ta­jal­le tulee her­käs­ti mie­leen pis­tää kaik­ki mene­mään ja muut­taa vaik­ka Thai­maa­han. Ehkä elä­mä ei pite­ne mut­ta laa­tu paranisi.

  14. On puu­tut­ta­va autoe­dun ali­ve­ro­tuk­seen ja oman auton käy­tön kor­vaus­ten ylimitoitukseen.

    Nämä ovat veroe­tui­na huo­no­ja ja vää­rin ohjaa­via. Jäin kui­ten­kin poh­ti­maan sitä, mikä nii­den todel­li­nen vai­ku­tus val­tiol­le on.

    Autoe­dun vero­tusar­vo lie­nee noin 80 % auton todel­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta, joten kai­ken kaik­ki­aan etua työn­te­ki­jäl­le tulee tyy­pil­li­ses­sä tapauk­ses­sa 50–100 euroa kuu­kau­des­sa käteen, mikä­li autoa ole­te­taan käy­tet­tä­vän autoe­dun sään­tö­jen mukaan.

    Autoe­dun pois­ta­mi­sen kään­tö­puo­le­na on kui­ten­kin se, että autoe­tuau­tot ovat yleen­sä uute­na ostet­tu­ja auto­ja, eikä nii­den vaih­toeh­to vält­tä­mät­tä oli­si uute­na ostet­tu auto. Autoe­dun pois­ta­mi­nen siis toden­nä­köi­ses­ti hidas­tai­si auto­kan­nan uusiu­tu­mis­ta, mikä taas saat­tai­si olla (tai olla ole­mat­ta!) huo­no fis­kaa­li­ses­ti tai ympäristölle.

    Autoe­dun tämän het­ken ongel­man nimi on se, että sitä ei käy­tän­nös­sä val­vo­ta. Autoe­tuun kuu­luu vuo­sit­tai­nen kilo­met­ri­kat­to, mut­ta käy­tän­nös­sä kovin moni ajaa kau­as sen ylä­puo­lel­le ilman kun­nol­lis­ta ajo­päi­vä­kir­jaa. Ja kun käy­tös­sä on vie­lä vapaa autoe­tu, niin lisä­ki­lo­met­rit ovat kovin kan­nat­ta­via (mar­gi­naa­li­kus­tan­nus nolla)…

    Täs­sä voi­si kui­ten­kin olla sau­ma lyö­dä useam­pi kär­pä­nen yhdel­lä iskul­la. Täs­sä resepti:

    - pois­te­taan vapaa autoe­tu koko­naan (käyt­tä­jä mak­saa aina bensat)

    - val­vo­taan yksi­tyis­käy­tön kilo­met­ri­ra­jo­ja oikeasti

    - ase­te­taan käyt­tö­kor­vaus (työ­nan­ta­ja mak­saa työ­ajos­ta) pie­ni­pääs­töi­sen auton mukaiseksi

    - lai­te­taan autoe­dun vero­tusar­vo riip­pu­maan auton osto­hin­nan lisäk­si voi­mak­kaas­ti myös auton päästöistä

    Nämä toi­men­pi­teet pois­tai­si­vat nyky­jär­jes­tel­män suu­rim­mat epä­koh­dat (nol­la­mar­gi­naa­li, ei moti­vaa­tio­ta vähä­pääs­töi­syy­teen, ei moti­vaa­tio­ta ajaa vähem­män). Sekä työ­nan­ta­jal­la että työn­te­ki­jäl­lä oli­si moti­vaa­tio uusia auto­kan­taa vähä­pääs­töi­seen suuntaan.

    Kilo­met­ri­kor­vauk­seen liit­tyy toi­nen proble­ma­tiik­ka, kysy­mys on kaik­kien kus­tan­nus­ten ja mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten väli­ses­tä jaos­ta, johon ei ole mitään ihan ilmi­sel­vää oike­aa vas­taus­ta. Jos työn­te­ki­jä on osta­nut auton, kos­ka hän tar­vit­see sitä myös työs­sään, työ­nan­ta­jan pitää kor­va­ta kes­ki­kus­tan­nus­ten mukaan. Jos työn­te­ki­jäl­lä joka tapauk­ses­sa oli­si auto, työ­nan­ta­jan pitää mak­saa vain mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set. Näi­den erot­ta­mi­nen on aika mahdotonta.

    Mut­ta sitä var­ten asi­aa voi­si kor­ja­ta vaih­ta­mal­la hiu­kan km-kor­vauk­sen las­ken­ta­kaa­vaa. Nyt­hän sii­nä on uusi kes­ki­ko­koi­nen auto läh­tö­koh­ta­na. Entä­pä jos sii­nä oli­si­kin kes­ki­mää­räi­nen suo­ma­lai­nen auto läh­tö­koh­ta­na? Tämä alen­tai­si kor­vaus­ta selvästi.

    No joo, herk­kiä asioi­ta. Autoe­dun perus­tei­den muut­ta­mi­nen ei ehkä suu­tut­tai­si kovin laa­jas­ti poruk­kaa, jos­kin osa auto­kaup­piais­ta itki­si ver­ta. Vapaan autoe­dun pois­ta­mi­nen suu­tut­tai­si aina­kin työn­te­ki­jä­puo­len, samoin kilo­met­ri­kor­vaus­ten alen­ta­mi­nen. Työ­nan­ta­ja­puo­li ei ehkä oli­si yhtä harmissaan…

  15. Kai­kil­le on ilmi­sel­vää mis­tä pitäi­si teh­dä sääs­tö­ja: mel­kein kaikesta,ja paljon.

    Tai­taa­pa käy­dä kui­ten­kin niin, että ryh­dit­tö­mil­le polii­ti­koil­le tulee rimakauhu: 

    1) Koet­ta­vat ensin siir­tää kaik­kia epä­miel­lyt­tä­viä sääs­tö­pää­tök­siä kun­ta­vaa­lien jäl­kei­seen aikaan.

    2) Pel­kää­vät ottaa sääs­tö­jä omil­ta äänestäjiltään,ja pyr­ki­vät kaa­ta­maan ne kaik­kien mui­den pääl­le. Kes­kus­tan koh­dal­la se tai­taa onnis­tua, mut­ta ei ollen­kaan riittävästi.

    3) Väi­te­tään eufoo­ri­ses­ti, että ensi vuon­na jo talous­kas­vu hoi­taa­kin ongel­mat, aivan­kuin tai­kais­kus­ta. Sen vuok­si ei oikeas­taan tar­vit­sek­kaan teh­dä pal­jon mitään.

    4) Aje­taan veri­koi­rien, anteek­si vero­koi­rien kans­sa mah­dol­li­sim­man monet yrit­tä­jät ja suu­ri­palk­kai­set maas­ta soli­daa­ri­suu­den nimissä.

    5) Talous­kas­vun aikaan­saa­mi­ses­ta ei saa puhua ollen­kaan, sil­lä sii­tä seu­raa sitä kar­mea­ta suuripalkkaisuutta.

    Sep­po Korppoo
    Sig­naa­lia odot­ta­va yrittäjä

    4)

  16. Armei­jas­sa voi­si sääs­tää pal­jon sil­lä että kasar­meil­la ei tar­vi­si­si asua, vaan kou­lu­tus­ta jär­jes­tet­täi­siin maas­to­lei­reil­lä, ja kotio­lois­sa iltaisin/päivisin/viikonloppuisin. Van­han­ai­kai­seen kasar­mi­pal­ve­luk­seen sit­ten ne, jot­ka eivät täl­lai­seen sopeu­tui­si. Tur­ha nii­tä sei­niä on pitää, ei sodas­sa­kaan nuku­ta kasarmeilla.

    Sul­keis­har­joi­tuk­set voi­tai­sin kor­va­ta parem­mil­la fyy­sis­tä kun­toa kehit­tä­vil­lä har­ras­teil­la ja sodan­omai­sem­mil­la har­joi­tuk­sil­la. Hyväs­tä fyy­si­ses­tä kun­nos­ta voi­tai­siin pal­ki­ta inten­sii­vi­sem­mäl­lä kou­lu­tuk­sel­la. Sii­tä hyö­tyi­si sekä armei­ja, että alo­kas. Armei­ja sai­si parem­pi­kun­tois­ta­ja moti­voi­tu­neem­paa poruk­kaa, ja alo­kas lisää vapaa-aikaa.

    Nyt­hän var­sin moni jo valit­see sen lyehm­män ja hel­pom­man 6kk aliup­see­ri­kou­lun tms. tilal­ta. Valin­ta suo­ri­te­taan vas­taa­mal­la vää­rin tes­teis­sä ja käve­le­mäl­lä coo­pe­rin tes­tis­sä, kun muu­ta mah­dol­li­suut­ta ei ole, joten toki­han pape­ril­la näyt­tää että ikä­luo­kan par­haat kyvyt mene­vät aliup­see­ri­kou­luun. (näin siis esim tykis­tös­sä, jos­sa haluk­kai­ta upsee­rei­ta ei juu­ri ole)

    Ehkä armei­jan voi­si suo­rit­taa myös osis­sa. Esim kuu­kau­den perus­kun­to­kausi (jos­ta vapau­tus jos täyt­tää fyy­si­set kun­to­kri­tee­rit). Sit­ten kuu­kau­den perus­jant­te­ri­kausi. jne. Samal­la myös tai­dot pysyi­si­vät yllä huo­mat­ta­vas­ti parem­min. Samal­la voi­si myös sit­ten laji­tel­la mie­his­töä sopi­vim­piin teh­tä­viin erikoiskoulutukseen. 

    Kuu­kau­den pois­sao­lo työs­tä tai opis­ke­lus­ta tai har­ras­tuk­ses­ta ei myös­kään aiheut­tai­si ollen­kaan niin suur­ta välivuosiongelmaa.

    Itse rat­kai­si­sin kes­tä­vyys­va­jeek­si nimet­tyä ongel­maa nos­ta­mal­la vero­ja, ja palk­ka­mal­la lisää väkeä sin­ne mis­sä sitä tar­vi­taan (polii­si, perus­ter­vey­den­huol­to). Kun näi­den resurs­sit oli­si­vat kun­nos­sa ja ennal­taeh­käi­se­vään toi­min­taan varo­ja, sääs­tyi­si mer­kit­tä­väs­ti rahaa, lisäk­si ihmi­set sääs­täi­si­vät, kun hei­dän aikaan­sa ei meni­si huk­kaan niin pal­joa jonot­taes­sa. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä ettei polii­sin tai hoi­ta­jan vero­ton palk­ka edes ole kovin pal­jon suu­rem­pi kuin työt­tö­myys­kor­vaus, kou­lu­tus­kin on lyhyt eikä miten­kään kama­lan vaa­ti­va. Lisäk­si pie­ni­palk­kai­si­na lait­ta­vat rahat heti kiertoon.

    Nykyi­set vero­pro­sen­tit ovat nau­ret­ta­van alhai­sia, jos ei tie­naa mah­dot­to­mas­ti, progres­sio pelaa jo hyvin. En kai­paa enem­pää progres­sio­ta, mak­san­kin veroa alle 10% vuo­des­sa. Eli en näe tar­vet­ta sil­le että vero­ja kiris­tet­täi­siin vain ylim­mäs­sä tulo­luo­kas­sa. 1 pro­sent­tiyk­si­kön ylei­sel­lä tulo­ve­ron koro­tuk­sel­la tai­tai­si aika mon­ta ongel­maa ratketa

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos IJ ensin ker­toi­si, min­kä maan armei­jas­ta tämä mei­dän jär­jes­tel­mäm­me on saa­nut mal­lia. Maa­il­mas­sa on noin 200 val­tio­ta. Kuin­ka moni niis­tä on kat­so­nut vii­saak­si kut­sua ase­pal­ve­luk­seen koko miespuolisenikäluokan?

    Vas­ta­taan Osmon puo­les­ta. Kaik­ki onnis­tu­neet vali­koi­van ase­vel­vol­li­suu­den maat ovat Naton jäse­niä. Siel­tä nii­tä esi­merk­ke­jä löy­tyy. Vali­koi­va ase­vel­vol­li­suus Euroo­pas­sa tar­koit­taa käy­tän­nös­sä Natoon liit­ty­mis­tä, niin yksin­ker­tais­ta se on

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Maa­il­mas­sa on noin 200 val­tio­ta. Kuin­ka moni niis­tä on kat­so­nut vii­saak­si kut­sua ase­pal­ve­luk­seen koko miespuolisenikäluokan?

    Bench­mar­king tun­tui­si täs­sä vai­hees­sa erin­omai­sen hyväl­tä rat­kai­sul­ta, jot­ta kes­kus­te­lu ei jumiu­tui­si sii­hen emo­tio­naa­li­sen “kaik­ki käy­vät intin” ‑osas­toon.

    Lisäk­si itse kai­pai­sin vähän lisää llhaa lui­den ympä­ril­le; jos teh­dään vali­koi­va ase­vel­vol­li­suus, ket­kä ovat koh­tee­na? Vapaa­eh­toi­set? Arvo­taan? Vapau­te­taan­ko vaik­ka­pa yli­opis­to-opis­ke­li­jat? Kaik­kia mal­le­ja on maa­il­mal­la käytetty.

    Mut­ta ehkä ihan ensim­mäi­se­nä oli­si hyvä teh­dä sitä bench­mar­kin­gia. Perus­ky­sy­mys on se, löy­tyy­kö maa­il­mas­ta sel­lai­nen maa, jon­ka mal­lil­la Suo­mea voi­si puo­lus­taa parem­min ja vähem­mäl­lä rahal­la kuin mitä nyt käy­täm­me. Jos täl­lai­nen esi­merk­ki löy­tyy, mei­dän kan­nat­taa varas­taa ideat.

    Jos noin onnel­li­ses­ti ei ole, sit­ten pitää etsiä sel­lai­nen hal­vem­pi mal­li, joka kui­ten­kin tar­jo­aa mah­dol­li­sim­man pie­nen pudo­tuk­sen puo­lus­tus­ky­kyyn. Jos saa­vu­tet­tu puo­lus­tus­ky­ky on riit­tä­vä, sit­ten varas­te­taan taas ideat.

    Ja jos taas mei­tä hal­vem­mil­la mal­leil­la ei ole meil­le riit­tä­vää puo­lus­tus­ky­kyä, täy­tyy taas kek­siä itse omat tehos­ta­mis­toi­met ja unoh­taa ideoi­den vohkiminen.

    Koko hom­mas­sa minua häi­rit­see ehkä eni­ten se, että eri tahot eivät pis­tä sel­vä­sa­nai­ses­ti uhkas­ke­naa­rioi­ta pape­ril­le. Jos ensin kaik­ki (soti­laat, polii­ti­kot eri puo­lueis­ta) istui­si­vat saman pöy­dän ääreen kir­joit­ta­maan kaik­ki mah­dol­li­sen uhat alas, niin sit­ten meil­lä oli­si uhka­lis­ta. Jokai­nen voi­si sit­ten tahoil­laan arvioi­da ris­kin jol­lain astei­kol­la ja esit­tää perus­tel­lut kus­tan­nuk­set joka momentille.

  19. IJ kysyy, min­kä maan armei­ja­mal­liin pitäi­si siir­tyä, jot­ta Suo­men armei­jan ongel­mat saa­tai­siin rat­kais­tua. Vih­reä mies­lii­ke esit­te­li vii­me kevää­nä hyvin perus­teel­lis­ten las­kel­mien poh­jal­ta jär­jes­tel­män, joka on sukua Yhdys­val­tain kan­sal­lis­kaar­til­le. Kan­nat­taa tutus­tua mal­liin ja las­kel­miin (jokai­nen voi myös itse kokeil­la tääl­tä löy­ty­väl­lä exce­lil­lä, miten mm. menot ja HTV-mää­rät muut­tu­vat spek­se­jä vaih­te­le­mal­la), joi­hin se poh­jau­tuu. Ne löy­ty­vät tääl­tä: Armei­ja­mal­li

    Vih­reän mies­liik­keen mallissa:
    *Reser­vin koko on 137 000 sotilasta
    *Vuo­sit­tai­nen sisään­ot­to on 8 000 vapaaehtoista.
    *HTV-sääs­tö on 15 000 (vuo­tui­set sääs­töt kan­san­ta­lou­del­le 476Me).
    *Kertausharjoitukset/sotilas lähes kol­mi­kym­men­ker­tai­set (30x) ver­rat­tu­na nykyiseen.
    *Kes­ki­mää­räi­nen soti­la­su­ran palk­ka 63 000e, kes­to 315vrk kou­lu­tus­ta + 237vrk kertausta.
    *Varus­tei­siin ja kalus­toon 3x enem­män rahaa/sotilas ver­rat­tu­na nykytilanteeseen.
    *Net­to­sääs­töt kan­san­ta­lou­del­le 170Me ver­rat­tu­na nykyiseen.

  20. KKK:
    Kan­na­tet­ta­via ideoi­ta. Lisäk­si voi­tai­siin lei­ka­ta maa­ta­lous­tu­kia rajul­la kädel­lä nyt kun KePu ei ole hal­li­tuk­ses­sa. Kor­kea­kou­lu­jär­jes­tel­mä pitäi­si muut­taa aidos­ti kak­si­ta­soi­sek­si eli kan­din jäl­keen kar­sit­tai­sin aina­kin puo­let opis­ke­li­jois­ta. Lisäk­si nopeas­ta opis­ke­lus­ta pitäi­si joten­kin pal­ki­ta. Myös kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vis­ta viras­to­jen siir­tä­mi­ses­tä maa­kun­tiin pitäi­si luo­pua. Samal­la voi­tai­siin siir­tyä hie­man vali­koi­vam­paan maahanmuuttopolitiikkaan.

  21. Kan­na­tan KKK:ta maa­ta­lous­tu­kien lek­kaa­mi­ses­sa. Ovat yhteen­sä pii­lo­tuet mukaan lukien n. 3 mrd eur/v. Kum­ma kun Osmol­ta ei tähän lii­ke­ne rohkeutta.

    Muut ehdo­tuk­set ok, mut­ta vas­tus­tan omal­la rahal­la lää­kä­rin­palk­kio­ta mak­sa­vien vähäis­ten KELA-tukien pois­toa. Työ­ter­veys­huol­los­sa kul­ta­pos­su­ker­ho saa lää­kä­rin­pal­ve­lu­ja “ilmai­sek­si” KELA:n 50/60% tuella.

    Ja mik­si ne kun­nat, jot­ka saa Krei­kan mal­liiin eni­ten tukea, kii­vaim­min vas­tus­ta­vat kuntaremonttia.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos IJ ensin ker­toi­si, min­kä maan armei­jas­ta tämä mei­dän jär­jes­tel­mäm­me on saa­nut mal­lia. Maa­il­mas­sa on noin 200 val­tio­ta. Kuin­ka moni niis­tä on kat­so­nut vii­saak­si kut­sua ase­pal­ve­luk­seen koko miespuolisenikäluokan? 

    No ensik­si­kin, Suo­men ase­vel­vol­li­suus­jär­jes­tel­mäs­tä meil­lä on noin 94 vuo­den koke­mus ihan koti­maas­sa. Toki evo­luu­tio­ta on mat­kan var­rel­la tapahtunut.

    Ase­vel­vol­li­suus­jär­jes­tel­mää ei myös­kään kek­sit­ty tääl­lä ihan itse, vaan se oli val­lit­se­va tapa raken­taa sodan ajan armei­ja koko Euroo­pas­sa jo 1800-luvun lop­pu­puo­lel­ta ihan 1990-luvulle.

    Useim­mil­la muil­la maa­il­man val­tioil­la ei ole väki­lu­kuun näh­den pit­kää maa­ra­jaa aggres­sii­vi­sek­si aina sil­loin täl­löin osoit­tau­tu­van ja itseä pal­jon suu­rem­man naa­pu­ri­maan kans­sa. Euroo­pas­sa on vai­kea tänä päi­vä­nä näh­dä suur­ta soti­laal­lis­ta uhkaa koh­dis­tu­van esi­mer­kik­si Bel­gi­aa koh­taan. USA on vii­mek­si koh­dan­nut vaka­van maa­han­hyök­käyk­sen 1941 — jol­loin USA:kin tur­vau­tui ase­vel­vol­li­suu­teen. Afri­kas­sa ja Lati­na­lai­ses­sa Ame­ri­kas­sa taas armei­jat eivät ole niin­kään maan­puo­lus­tuk­sen vaan oman väes­tön kuris­sa­pi­don väli­nei­tä, kuten niin mones­sa Aasian­kin maassa.

  23. sari: Otit aikai­sem­min esil­le yhtiö­ve­ro­tuk­ses­sa Viron mal­lin. Samaa puhui Elo­ran­ta­kin raportissaan.

    Vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen on parem­pi tapa tukea yrit­tä­mis­tä kuin yri­tys­tuet. Lak­kau­te­taan suo­rat yri­tys­tuet ja keven­ne­tään sii­tä sääs­ty­väl­lä sum­mal­la yrtys­ten verotusta.

  24. Kan­sa­lai­sen näkö­kul­mas­ta oleel­lis­ta oli­si, että sääs­tä­mi­nen ja leik­kaa­mi­nen oli­si lin­ja­kas­ta ja sii­nä väl­tet­täi­siin yllätyksiä.

    Ilmeies­ti sääs­töt on myl­ly­tet­ty kevääl­lä vii­kon parin aika­na ja nyt taas uudes­taan vii­kon ver­ran. Tar­ve oli­si kui­ten­kin noin vii­den vuo­den vai­heis­te­tuil­le linjauksille.

    Sääs­tö­jen mää­rän ohel­la “oikeu­den­mu­kai­suus” on ter­mi jota on käy­tet­ty aika tarkoitushakuisesti.

    *kun­tien sääs­tö­jen nopeut­ta­mi­nen, eteen­kin elä­köi­ty­mi­sen muka­na ihmi­siä kun­ta­sek­to­ri tulee työl­lis­tä­mään pal­jon vähem­män talous­hal­lin­nos­sa ja asioin­nis­sa, enem­män hoiovapalveluissa.

    * vali­tet­ta­vas­ti polii­sin, pelas­tus­lai­tos­ten, raja­var­tioin­nin ja oikeus­lai­tok­sen koh­dal­la ollaan jo hyvin­voin­ti­val­tion reu­nal­la. Vih­reil­le tämä ei ole ollut kiinn­so­ta­va asia, mut­ta tur­val­li­suu­den säi­ly­mi­nen ja nopea ja oikeu­den­mu­kai­nen rikos­ten tut­kin­ta ja tuo­mit­se­mi­nen — ja myös koh­tuul­li­nen van­kein­hoi­to — ovat tarpeen.

    * alv:n mak­si­mi on 25%, jos sitä nos­te­taan nyt on ymmär­ret­tä­vä sen tien käy­dyn loppuun.

    * PV:n sääs­töil­lä ei maa­ta enää pelas­te­ta, pait­si jos Ilma­voi­mat tul­laan n 2020 alkaen ulkois­ta­maan pää­osin Natol­le ja hin­ta­na mak­se­taan osal­lis­tu­mi­nen vaa­ral­li­siin Nato-ope­raa­tioi­hin Viron tavoin. Tätä Ode toi­votr­taavs­ti poh­dit erik­seen — ilmais­ta vaih­toeh­toa ei vain ole.

    * Yli­opis­to­lai­tok­sen sääs­töt ovat arka asia, mut­ta myös siel­lä ikä­luo­kat pie­ne­ne­vät ja ennen muu­ta amk-sek­to­ri on yli­ko­koi­nen. Samal­la toki halu­taan Suo­mi pitää kou­lu­tuk­sen kansakuntana.

    * Ter­vey­den­huol­los­sa lää­ke­ka­ton las­ku samal­la kun oma­vas­tuun kat­to las­ki oli hyvä asia! 

    * Palk­ka­ve­ro­tuk­sen nos­toa ajat­te­le­vien on syy­tä muis­taa, että pal­kan­saa­jien elä­ke­mak­su tulee nouse­man 2 — 3 pro­sent­tia parin vuo­den aikana.

    * Työt­tö­myys­kor­vauk­sen ja toi­meen­tu­lo­tuen alen­ta­mi­nen opin­to­tu­kea pie­nem­mäk­si ja ansio­si­don­nai­sen kor­vaus­ken lyhen­tä­mi­nen alle 25 vuo­tiail­ta on tapa vähen­tää perä­kam­ma­rin tyt­tö­jen ja poi­kien kiin­nos­tus­ta nykyi­seen kan­sa­lais­palk­kaan. Myös alle 25 vuo­tiail­la yhteis­kun­nan tuen oli­si olta­va toi­men­pi­tei­siin liitettyä.

    * Raken­teel­li­set uudis­tuk­set ovat tär­keäm­piä kuin juus­to­höy­lä. Infraa tar­vi­taan ja teol­li­suu­den uudis­tu­mis­ta — ja kas­vu­yri­tyk­siä. Sik­si on myös mie­tit­tä­vä koh­tei­ta mihin rahaa halu­taan käyttää.

    Onnea sääs­tö­rii­heen — kes­kus­te­lu on vain minus­ta pahas­ti hakoteillä.

  25. Vihe­rins­si: Nämä toi­men­pi­teet pois­tai­si­vat nyky­jär­jes­tel­män suu­rim­mat epä­koh­dat (nol­la­mar­gi­naa­li, ei moti­vaa­tio­ta vähä­pääs­töi­syy­teen, ei moti­vaa­tio­ta ajaa vähemmän).

    Kat­soo vaan ulos ikku­nas­ta. Mikä­kö­hän on mer­kit­tä­vin moti­vaat­to­ri läh­teä autol­la jul­kis­ten sijaan ? Rat­kai­sut kuu­lu­vat kate­go­ri­aan urba­ni­soi­tu­mi­sen sabo­toin­nin lopettaminen.

  26. Vihe­rins­si: Autoe­dun tämän het­ken ongel­man nimi on se, että sitä ei käy­tän­nös­sä val­vo­ta. Autoe­tuun kuu­luu vuo­sit­tai­nen kilo­met­ri­kat­to, mut­ta käy­tän­nös­sä kovin moni ajaa kau­as sen ylä­puo­lel­le ilman kun­nol­lis­ta ajopäiväkirjaa.

    Mis­sä noin on? Nor­maa­lis­ti autoe­tuau­tot lii­sa­taan jol­tain tähän eri­kois­tu­neel­ta fir­mal­ta, kuten ALD tai Lea­sePlan, ja sopi­muk­sis­sa on myös kilo­met­ri­mää­rät, ja jos ne yli­te­tään, sii­tä mak­se­taan sii­nä vai­hees­sa kun autoa palautetaan.

    Onko­han tämä taas yksi näi­tä autoi­lun mielikuvitusvaivoja?

    (Voi tie­tys­ti olla, että joku pik­ku­fir­ma hal­lin­noi työ­suh­deau­ton­sa itse, ja sil­loin fir­man omis­ta­ja voi ilmoit­taa vero­tusar­voon todel­lis­ta ajo­mää­rää pie­nem­pää vas­taa­van vero­tusar­von. Näin saa­daan vero­pe­tok­sel­la muu­ta­man kym­pin tai sata­sen etu vuo­des­sa; ei kan­na­ta. Jos halu­aa fus­ka­ta, sen voi teh­dä muu­al­la hel­pom­min ja riskittömämmin.)

    1. Jos­ta­kin kuu­lin, en tosin voi tätä tar­kis­taa, ettei vero­hal­li­tuk­seen oli­si tul­lut yhtään spon­taa­nia ilmoi­tus­ta autoe­dun kilo­met­ri­ra­jan ylit­tä­mi­ses­tä. Kovin har­vi­nais­ta se joka tapauk­seds­sa on Kun erään tutun kans­sa asias­ta kes­kus­te­lin, hän ei edes tien­nyt, että hänen sel­lai­ses­ta pitäi­si ilmoit­taa. Sii­nä mie­les­sä oli­si jär­ke­väm­pää nos­taa kilo­met­rio­let­ta­ma vaik­ka­pa 30 000 euroon, kos­ka moti­vaa­tio rajan alit­ta­mi­sen ilmoit­ta­mi­ses­ta on suurempi. 

  27. Lau­ri R.: Armei­jas­sa voi­si sääs­tää pal­jon sil­lä että kasar­meil­la ei tar­vi­si­si asua, vaan kou­lu­tus­ta jär­jes­tet­täi­siin maas­to­lei­reil­lä, ja kotio­lois­sa iltaisin/päivisin/viikonloppuisin. Van­han­ai­kai­seen kasar­mi­pal­ve­luk­seen sit­ten ne, jot­ka eivät täl­lai­seen sopeu­tui­si. Tur­ha nii­tä sei­niä on pitää, ei sodas­sa­kaan nuku­ta kasarmeilla.
    Sul­keis­har­joi­tuk­set voi­tai­sin kor­va­ta parem­mil­la fyy­sis­tä kun­toa kehit­tä­vil­lä har­ras­teil­la ja sodan­omai­sem­mil­la har­joi­tuk­sil­la. Hyväs­tä fyy­si­ses­tä kun­nos­ta voi­tai­siin pal­ki­ta inten­sii­vi­sem­mäl­lä kou­lu­tuk­sel­la. Sii­tä hyö­tyi­si sekä armei­ja, että alo­kas. Armei­ja sai­si parem­pi­kun­tois­ta­ja moti­voi­tu­neem­paa poruk­kaa, ja alo­kas lisää vapaa-aikaa.

    Hyviä ideoi­ta Lau­ril­ta ase­vel­vol­li­suu­den kehit­tä­mi­sek­si. Ongel­mak­si muo­dos­tuu, että he jot­ka jou­tu­vat pal­ve­le­maan kau­ka­na koti­seu­dul­taan eivät voi­si hyö­dyn­tää tätä koto­na­nuk­ku­mis­mah­dol­li­suut­ta. Tämän edun mene­tys pitäi­si sit­ten hyvit­tää esim. lyhyem­pä­nä pal­ve­lusai­ka­na, jot­ta jär­jes­tel­mä oli­si kai­kil­le tasapuolinen.

  28. Pit­kän lis­tan lyhyt ver­sio: tulo­ve­ro­tau­luk­ko jäi­hin, pää­oma­ve­roi­hin yksi por­ras lisää, alv +1, lap­si­li­sät verol­le, subj päi­vä­hoi­to-oikeus pois, kehy-rahois­ta sii­vu pois, kun­ta­sek­to­rin nau­ret­ta­vat vii­den vuo­den suo­ja-ajat pois ja ELÄKEKATTO, heti. Nämä toi­met eivät hait­tai­si talous­kas­vua ja sylet­täi­si­vät kaik­kia kan­sa­lai­sia suht tasapuolisesti.

  29. Vih­re­ää degrowth-ajat­te­lua oli­si lei­ka­ta oikein kun­nol­la. Vaik­ka 25 mil­jar­dia ker­ral­la. Sit­ten­pä näh­täi­siin mihin talous­kas­vun vas­tus­ta­jien lin­ja johtaa.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eläk­keet mak­se­taan pakol­li­sis­ta elä­ke­mak­suis­ta, eli palk­ka­ve­rois­ta. On se osa jul­ki­sen sek­to­rin kestävyysongelmaa.

    Eipä oikeas­taan. Vaan eläk­keet mak­se­taan uudel­la rahal­la, jota kes­kus­pank­ki luo ja vero­tus pois­taa tuo­ta rahaa kierrosta.

  31. Pek­ka Tai­pa­le: Mis­sä noin on? Nor­maa­lis­ti autoe­tuau­tot lii­sa­taan jol­tain tähän eri­kois­tu­neel­ta fir­mal­ta, kuten ALD tai Lea­sePlan, ja sopi­muk­sis­sa on myös kilo­met­ri­mää­rät, ja jos ne yli­te­tään, sii­tä mak­se­taan sii­nä vai­hees­sa kun autoa palautetaan.

    Onko­han tämä taas yksi näi­tä autoi­lun mielikuvitusvaivoja?

    (Voi tie­tys­ti olla, että joku pik­ku­fir­ma hal­lin­noi työ­suh­deau­ton­sa itse, ja sil­loin fir­man omis­ta­ja voi ilmoit­taa vero­tusar­voon todel­lis­ta ajo­mää­rää pie­nem­pää vas­taa­van vero­tusar­von. Näin saa­daan vero­pe­tok­sel­la muu­ta­man kym­pin tai sata­sen etu vuo­des­sa; ei kan­na­ta. Jos halu­aa fus­ka­ta, sen voi teh­dä muu­al­la hel­pom­min ja riskittömämmin.)

    Juu­ri noin. Lea­sing mak­su perus­tuu yleen­sä verot­ta­jan hyväk­sy­mään enim­mäis­ki­lo­met­ri­mää­rään. Jos sen ylit­tää, lea­sing yhtiö velot­taa fir­mal­ta yli­mää­räi­set ajot ja työ­nan­ta­ja lisää ne auto­maat­ti­ses­ti edun­saa­jan vero­tet­ta­vaan tuloon. Sik­si nuo Osmon ihmet­te­le­mät spon­taa­nit ilmoi­tuk­set ovat har­vi­nai­sia. Rajan ali­tuk­ses­ta ei saa hyvistystä. 

    Pik­ku­fir­mois­sa voi olla veron­kier­tä­jiä, vaik­ka enem­mis­tö pik­ku­fir­mo­jen omsi­ta­jis­ta nos­ta­nee mie­luum­min kilo­met­ri­kor­vauk­sia omas­ta autos­taan kuin aje­lee lea­sing autol­la. Lea­sing auto kun todel­li­suu­des­sa on niin anka­ras­ti vero­tet­tu, ettei se ole talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää jos vain on varaa ostaa auto. Suu­rin syy työ­suh­deau­tol­la aje­luun on nuor­ten aikuis­ten elä­män­ti­lan­ne, he ovat Hel­sin­gin kor­kei­den asun­to­hin­to­jen vuok­si pako­tet­tu­ja muut­ta­maan Nur­mi­jär­vel­le ja hank­ki­maan sen far­ma­ri­volk­ka­rin, ja kun asun­non osto vie likvi­di­tee­tin vuo­si­kausik­si, työ­suh­deau­to on ainut mahdollisuus

    1. Alit­ta­mi­ses­ta saa hyvi­tyk­sen. Lea­sing­so­pi­muk­sia on monen­lai­sia. Laki ei edel­ly­tä sopi­muk­ses­ta mitään, vaan läh­tee sii­tä, että rehel­li­nen ihmi­nen auto­maa­ti­ses­ti ilmoit­taa, että nyt meni 18 000 kilo­met­riä rikki.
      Kum­mal­lis­ta, että kenel­lä­kään ei mene.

  32. Sel­lai­sia kuten esi­mer­kik­si elä­keiän nos­to, ase­vel­vol­li­suusa­jan lyhen­tä­mi­nen ja kut­sut­ta­vien ikä­luok­kien pie­nen­tä­mi­nen vali­koi­val­la asevelvollisuudella”

    Hupijuttuja,jostain syys­tä val­tion hal­lin­to ei tot­te­le poliitikkoja

    Esim poi­ka­ni pyr­ki armei­jaan syk­syk­si 2012, jol­loin syn­tyi­si vain yksi väli­vuo­si, mut­ta lop­pu­tu­le­ma oli,että hän pää­see pal­ve­luk­seen tam­mi­kuus­sa 2013.

    Näin syn­tyy kak­si väli­vuot­ta ja aivan val­tion päätöksillä

  33. Juk­ka Jon­ni­nen:
    IJ kysyy, min­kä maan armei­ja­mal­liin pitäi­si siir­tyä, jot­ta Suo­men armei­jan ongel­mat saa­tai­siin rat­kais­tua. Vih­reä mies­lii­ke esit­te­li vii­me kevää­nä hyvin perus­teel­lis­ten las­kel­mien poh­jal­ta jär­jes­tel­män, joka on sukua Yhdys­val­tain kan­sal­lis­kaar­til­le. Kan­nat­taa tutus­tua mal­liin ja laskelmiin… 

    Kii­tok­set Vimi­lil­le vaih­toeh­don esit­tä­mi­ses­tä. Kuten lii­ken­teen ruuh­ka­mak­su­tut­ki­muk­sis­sa­kin, tämän­kin mal­li perus­tuu kui­ten­kiin pelk­kiin talous­las­kel­miin (kos­ka ne on hel­poin­ta teh­dä). Mal­lin esit­te­ly ei vas­taa esit­tä­mii­ni kysy­myk­siin sii­tä, miten tämä reser­viai­ka sekä mah­dol­li­set ulko­maan­kei­kat ovat yhteen­so­pi­va nykyis­ten sivii­li­töi­den kans­sa. Ver­taat­te mal­lia USA:n kan­sal­lis­kaar­tiin, jol­la on ollut juu­ri tämän­lai­sia ongel­mia: Ira­kin-kei­kal­ta palan­neet reser­vi­läi­set jou­tu­vat työt­tö­mik­si (ovat menet­tä­neet työpaikkansa).

    Eli, mitä tar­vit­tai­siin oli­si tut­ki­mus sii­tä, miten nämä vali­koi­van ase­pal­ve­luk­sen (ei vel­vol­li­suu­den) jär­jes­tel­mät toi­mi­vat, miten nii­hin on saa­tu riit­tä­väs­ti riit­tä­vän laa­du­kas­ta työ­voi­maa ja miten reser­vin tai van­hen­tu­nei­den (ei vie­lä elä­ke-ikäis­ten) soti­lai­den ase­ma jär­jes­te­tään. Mitä näis­tä olen luke­nut USA:n, Iso-Bri­tan­nian, Sak­san tai Ruot­sin koh­dal­la luke­nut on että siel­lä on ollut juu­ri näis­sä asiois­sa ongelmia.

  34. Sel­lai­sia kuten esi­mer­kik­si elä­keiän nos­to, ase­vel­vol­li­suusa­jan lyhen­tä­mi­nen ja kut­sut­ta­vien ikä­luok­kien pie­nen­tä­mi­nen vali­koi­val­la asevelvollisuudella.”

    Elä­keiän nos­to ei juu­ri­kaan vai­ku­ta kestävyysvajeeseen,sillä van­huuse­läk­keel­le työs­tä siir­tyy vain n 30 % ikäluokista

    Ikään­ty­nei­sen työl­li­syys on paran­tu­nut näen­näi­ses­ti, sil­lä jul­ki­nen sek­to­ri palk­ka­si pal­jon väkeä70–80-luvuilla ja nyt nuo ikä­luo­kat ovat tuos­sa 55+ iäs­sä ja näyt­tää sil­tä, että ikään­ty­nei­den työl­li­syys paranee

    Mut­ta 70 % on jät­tä­nyt työ­elä­män jo aiko­ja ennen vanhuuseläkeikää.

    Kyse on aivan muus­ta kuin työll­siyy­den parantamisesta:Eläkken maks­vat yritykset,mutta jo ansio­si­don­nai­ses­ta työt­tö­myys­tur­vas­ta val­tio mak­saa 20 %.

    Ja jos elä­ke­put­ki saa­daan pois niin ikään­ty­neen työt­tö­män ela­tuk­ses­ta tulee 100% veron­mak­sa­jil­ta ja yri­tys­ten vas­tuu pie­ne­nee olennaisesti.

    Pitää ola tosius­ko­vai­nen, että uskoo,että 60–70-vuotiaat oli­si­vat sitä työ­nan­ta­jien kau­an kai­paa­maa työvoimaa.

    Eipä ole yhtään mer­kit­tä­vää esi­merk­kiä maa­il­mas­sa, jos­sa täl­lai­nen työ­voi­ma kel­pai­si, Islan­ti ja Nor­ja ovat lähel­lä sitä, mut­ta heil­lä­kin on ongel­mia ja avl­tion rahaa pitää käyt­tää paljon

    1. Tämä oli taas nii­tä Lii­an Van­han tilastotietoja.
      Vuon­na 2010 suur­tyi eläk­keel­le 70566 suo­mes­sa asu­vaa, jois­ta van­huuse­läk­keel­le 42192 hen­keä eli noin 60 %

  35. KariS: Vas­ta­taan Osmon puo­les­ta. Kaik­ki onnis­tu­neet vali­koi­van ase­vel­vol­li­suu­den maat ovat Naton jäse­niä. Siel­tä nii­tä esi­merk­ke­jä löy­tyy. Vali­koi­va ase­vel­vol­li­suus Euroo­pas­sa tar­koit­taa käy­tän­nös­sä Natoon liit­ty­mis­tä, niin yksin­ker­tais­ta se on 

    Itse asias­sa osa Natoon kuu­lu­vis­ta armei­jois­ta on puh­tai­ta palk­ka-armei­joi­ta. Näin wiki­pe­dian avul­la asi­aa ei ole ihan help­poa sel­vit­tää, asi­aa ei käsi­tel­lä esi­mer­kik­si Bel­gian puo­lus­tus­voi­mia käsi­te­le­vil­lä Wiki­pe­dian (en) sivuilla.

    Pel­kän Naton varaan las­ke­mi­nen tar­koit­taa sit­ten sitä, että hätä­ti­lan­tees­sa vaik­ka koko Suo­mi voi olla “luo­vu­tet­ta­vaa etu­maas­toa”. Tai sit­ten ei: pelk­kä Naton jäse­nyys riit­tä­nee pelot­tee­na ryh­tyä raja­louk­kauk­siin. Ennus­ta­mi­nen on vai­ke­aa, var­sin­kin tule­vai­suu­den ennustaminen.

  36. Ellen aivan vää­rin muis­ta, pari mil­jar­dia löy­tyi­si jo pel­käs­tään sil­lä, että ansio­si­don­nai­nen työttömyys“vakuutus” siir­ret­täi­siin val­tion bud­je­tis­ta yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le. Joka muu­ten pakot­tai­si vakuu­tus­yh­tiöt teke­mään key­ne­si­läis­tä sää­töä (hyö­dyl­lis­tä tai ei), polii­ti­koil­la kun on huo­no tai­pu­mus nousu­kau­del­la vel­ko­jen lyhen­tä­mi­sen sijaan lei­ka­ta vero­ja, ja samal­la pois­tai­si yhden mer­kit­tä­vim­mis­tä suh­dan­ne­her­kis­tä menois­ta val­tion bud­je­tis­ta. Nyky­ään kun huo­noi­na aikoi­na sekä val­tion menot kas­va­vat että tulot pienenevät.

    Mitä ase­pal­ve­luk­seen tulee, armei­jan suo­rat kus­tan­nuk­set ovat hilu­ja ver­rat­tu­na sii­hen todel­li­seen kus­tan­nuk­seen mikä syn­tyy sii­tä, että työ­ura lyhe­nee ase­pal­ve­luk­sen mit­tai­sel­la ajalla.

    Sit­ten oli­si mie­les­tä­ni kor­kea aika panos­taa mui­hin kuin vero­tuk­sel­li­siin tulon­läh­tei­siin. Park­ki-ja yli­no­peus­sak­ko­jen tuo­tot pitäi­si saa­da jul­ki­seen kas­saan, ja nii­tä park­ki­pirk­ko­ja ja yli­no­peus­tolp­pia pitää lait­taa joka paik­kaan mis­sä sak­ko­tu­lot kat­ta­vat kulut. Jos joku halu­aa auton rekis­te­ri­nu­me­rok­seen bling-bling, niin sen kun. Ensim­mäi­set 5 vuot­ta 25 000 euroa, jon­ka jäl­keen huu­to­kau­pa­taan uudes­taan. Radio- ja tele­vi­sio­kais­tat pitäi­si huu­to­kau­pa­ta (jol­lei niin jo teh­dä). Sveit­si­läis­tyy­li­nen moot­to­ri­tie­mak­su ei ole kovin kal­lis toteut­taa. Neu­vok­sien arvo­ni­miä pitäi­si alkaa mark­ki­noi­maan kun­nol­la ja ottaa niis­tä kun­non hin­ta. (Lisäk­si vuo­tui­nen ver­kos­toi­tu­mis­ta­pah­tu­ma johon pää­see vain sopi­vil­la neu­vos­tit­te­leil­lä). Tus­kin nämä val­tion luon­nol­li­set mono­po­lit tähän loppuvat.

  37. sari:
    Otit aikai­sem­min esil­le yhtiö­ve­ro­tuk­ses­sa Viron mal­lin. Samaa puhui Elo­ran­ta­kin rapor­tis­saan. Kun Vuo­ri­neu­vos­ta­so­kin aidos­ti alkaa huo­les­tua yhtiöi­den edun lisäk­si yhteis­kun­nan toi­min­ta­ky­vys­tä pitäi­si kova­kor­vai­sim­man­kin polii­ti­kon kor­vis­ta läh­teä vaik­ku. Asial­le ei voi­da muka teh­dä mitään ´poliit­tis­ten realitettien´takia. Siis ´polit­ti­nen rea­li­tet­ti´ on teh­dä itse itsel­lem­me vai­keuk­sia. Ei kuu­los­ta rationaaliselta.

    […]

    Pitäi­si malt­taa koh­dis­ta­mas­ta huo­mio­ta aina popu­lis­ti­ses­ti samaan koh­de­ryh­mään: Osin­ko­jen vero­tus­ta on jo kes­ki­suu­rel­la per­hey­ri­tys­ta­sol­la koro­tet­tu yli 20%. Mari­gi­naa­li­ve­ro pitää nos­taa kes­kus­te­luun into­hi­mo­jen takaa. Sitä ei sai­si mis­tään syys­tä nos­taa yli 50% edes ´väliai­kai­ses­ti´. Psy­ko­loo­gi­nen ohjaa­va vai­ku­tus on suu­ri. Tämä tie on jo kul­jet­tu hal­li­tus­oh­je­maa luotaessa. 

    Yhtei­sö­ve­ro­tus­ta kui­ten­kin keven­net­tiin taas, joten en osaa pitää per­heyh­tiöi­den vero­tus­ta kovin suu­re­na ongel­ma­na. Sen sijaan olin pet­ty­nyt, ettei Elo­ran­ta ilmei­ses­ti otta­nut esil­le sitä, että nii­den per­heyh­tiöi­den ei kan­na­ta panos­taa t&k:hon, kos­ka se ei kas­va­ta net­to­va­ral­li­suut­ta (ja tätä kaut­ta sitä ilman pää­oma­ve­roa nos­tet­ta­vis­sa ole­vaa osin­koa) vaan ennem­min sijoit­taa ne rahat vaik­ka kiin­teis­töi­hin tai osak­kei­hin. Se on höl­möä ja sil­le pitäi­si teh­dä jotain.

    1. Onko kiel­let­ty akti­voi­mas­ta t&k inves­toin­te­ja? Nyt nii­tä yri­te­tään tukea sal­li­mal­la pois­ta­mi­nen heti, jol­loin net­to­va­ral­li­suus todel­la­kaan ei kasva.

  38. 1) Kan­sal­li­sia maa­ta­lous­tu­kia ja mui­ta alue­tu­kia pitää lei­ka­ta voimakkaasti
    2) Työ­urien piden­tä­mi­sen sijaan nii­tä pitää pikem­min lisä­tä alen­ta­mal­la työllistymiskynnystä.

    Muu­ta ei aina­kaan teo­rias­sa tar­vit­tai­si kes­tä­vyys­va­jeen peittoamiseksi.

    Joi­den­kin kilo­met­ri­kor­vaus­ten kans­sa puu­has­te­lu aiheut­taa lii­kaa (osin oikeu­tet­tua) rai­voa ja säh­lin­kiä sääs­tö­jen mää­rään nähden.

  39. Ode:

    On puu­tut­ta­va autoe­dun ali­ve­ro­tuk­seen ja oman auton käy­tön kor­vaus­ten ylimitoitukseen. 

    Eikö tuo ole hyvin ris­ti­rii­tai­nen vaa­ti­mus? Nyt molem­mat on las­ket­tu verot­ta­jan toi­mes­ta samoil­la peri­aat­teil­la (pää­oma­kus­tan­nuk­set, polt­toai­neen hin­ta ym). Olet siis vaa­ti­mas­sa las­kel­mien teke­mis­tä toi­saal­ta yli- ja toi­saal­ta ali­mi­toi­te­tuik­si ideo­lo­gi­sin perus­tein (kos­ka autosaatana…)

    On muu­tet­ta­va työ­elä­män peli­sään­tö­jä niin, että työ­nan­ta­jil­le on edul­lis­ta pitää töis­sä vähän ikään­ty­neem­pää­kin väkeä. Nyt moni savus­te­taan töis­tä 63 vuot­ta täytettyään.

    Mis­tä rin­nak­kais­to­del­li­suu­des­ta työ­elä­mää tar­kas­te­let? Aina­kin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la savus­ta­mi­nen alkaa jo 50 ikä­vuo­den jäl­keen. Val­tion vir­ka­mie­het toki saa­vat pää­sään­töi­ses­ti olla töis­sä 63 asti.

    1. On vai­kea ymmär­tää, mik­si auton käyt­tö on aivan eri hin­tai­nen asia, kun käyt­tää työ­nan­ta­jan autoa pri­vaa­tia­joi­hin kuin jos käyt­tää prio­vaa­ti­au­toa työ­nan­ta­jan tarkoituksiin. 

      Jos käyt­re­tään perus­tee­na mar­gi­naa­li ja kes­ki­mää­ris­tä hin­noit­te­lua, tun­tui­si luon­te­val­ta, että jos minä ostan itsel­le­ni auton pro­vaat­ti­tar­koi­tuk­siin ja ajan tuhat kilo­met­riä vuo­des­sa työ­nan­ta­jan ajo­ja, oikea hin­noit­te­lu oli­si mar­gi­naa­li­kus­tan­nus ja jos työ­nan­ta­ja mak­saa minul­le osan pal­kas­ta työ­suh­deau­to­na, jol­la en aja met­riä­kään työ­nan­ta­jan ajo­ja, sitä pitäi­si verot­taa koko­nais­kus­tan­nus­ten mukaan. Nyt teh­dään kui­ten­kin toi­sin päin.
      Kos­ka työ­suh­deau­tot ovat lii­sat­tu­ja, oli­si yksin­ker­tais­ta lisä­tä las­ku palk­kaa­ni sel­lai­se­naan, jol­loin ei tuli­si mitään selittelyä.

  40. OS: “On muu­tet­ta­va työ­elä­män peli­sään­tö­jä niin, että työ­nan­ta­jil­le on edul­lis­ta pitää töis­sä vähän ikään­ty­neem­pää­kin väkeä.”

    Mikä se työ­nan­ta­jan syy on pot­kia ne ikään­ty­neet ulos? Onko täs­tä tut­ki­mus­ta? Hei­ken­ty­nyt työ­te­ho? Lisään­ty­neet sai­ras­pois­sao­lot? Muu, mikä?

  41. Vihe­rins­si, olen vähän sitä miel­tä että mah­dol­li­nen tulo­ve­ron koro­tus kan­nat­tai­si teh­dä yksin­ker­tai­ses­ti pois­ta­mal­la eril­lis­vä­hen­nyk­set. Tuo on tulo­ve­ron kiri­tys ja tur­ha sitä on muuk­si sanoa. Tulon­hank­ki­mis­vä­hen­nyk­sen voi­si pitää.

    Syy on se että kaik­ki mit­kä minul­le tulee mie­leen on vähän niin ja näin, ja tuo tuot­taa seka­van vero­jär­jes­tel­män joka jo itses­sään gene­roi kus­tan­nuk­sia sekä has­su­ja kannustimia. 

    Esi­mer­kik­si mai­nit­se­mi työ­mat­ka­ku­lu­jen kor­vaus taval­la tai toi­sel­la, lii­ken­teen tuke­min yli­pään­sä. Tuon puo­les­ta voi­daan sanoa että se tukee työl­li­syyt­tä, kos­ka kan­nat­taa läh­teä pidem­mäl­tä töi­hin, eli pie­nen­tää koh­taan­to-ongel­maaa. Ja vas­taan voi­daan sanoa että se tuot­taa pidem­piä työ­mat­ko­ja joka on monel­la tapaa huo­no ja kal­lis asia, ja muu­ten pahen­taa koh­taan­to-ongel­maa asu­tuk­sen levitessä.

    Asias­sa on myös alue­po­liit­ti­nen puo­li, voi­daan sanoa että työ­mat­ko­jen sub­ven­toin­nin ansios­ta alu­eet joil­la on vähem­män työ­paik­ko­ja pysy­vät elin­voi­mai­sem­pi­na. Mut­ta sit­ten taas toi­saal­ta tuo myös sub­ven­toi työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mis­tä kau­em­mak­si, eli pois niil­tä alueilta.

    Kun noi­ta pun­ta­roi, niin minus­ta joh­to­pää­tös on että kysei­set tuet ovat tehot­to­mia. Vaik­ka ei korot­tai­si vero­ja niin sen tuo­ton voi­si siir­tää ylei­seen ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­seen, ja täten sai­si luul­ta­vas­ti esi­mer­kik­si suu­rem­man työl­li­syys­hyö­dyn. Jopa sekin oli­si parem­pi että pois­tai­si vähen­nyk­siä ja käyt­täi­si tuo­tot auto­ve­ron alen­ta­mi­seen ja jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­tiin. Jos taas jou­du­taan korot­ta­maan vero­ja, niin mie­luum­min tin­gi­tään nois­ta kun koro­te­taan tulo­ve­roa ihan yleisesti.

    Se sii­nä vaan on että ihmi­set ja yri­tyk­set ovat teh­neet valin­to­ja vero­tu­kien ohjaa­ma­na, ei ole koh­tuul­lis­ta pois­taa nii­tä yön yli vaan ajaa alas siir­ty­mä­ajal­la. Sama kos­kee mui­ta­kin vähen­nyk­siä, kuten asun­to­lai­nan kor­ko­me­no­jen vähennys.

    Muu­ten asu­mi­sen tuis­ta tulee mie­leen: Pitäi­si­kö siir­tää seu­tu­ta­sol­la mak­set­ta­vik­si? Kun sii­hen asu­mi­seen hin­taan ei KELA voi juu­ri vai­kut­taa, mut­ta kun­nat voivat.

  42. Teh­dään Suo­mes­ta viral­li­ses­ti yksi­kie­li­nen maa. Sii­nä samal­la lop­puu tie­tys­ti suo­men­kie­lis­ten pakol­li­nen ruotsinopetus.

    Sääs­töt ovat suu­ria, eikä niis­tä aiheu­du todel­lis­ta haittaa.

  43. Oikeus pois­taa T&K‑kustannukset heti eikä esi­mer­kik­si tasae­ris­sä vii­des­sä vuo­des­sa, mer­kit­see sitä, että yri­tyk­sen tulos pie­ne­nee ensim­mäi­se­nä vuo­te­na ja kas­vaa seu­raa­vi­na nel­jä­nä vuo­te­na. Näin ollen yri­tyk­sen veron­mak­su vii­väs­tyy. Eli verot­ta­ja rahoit­taa yri­tys­tä nollakorolla.

    Jos T&K‑kustannukset akti­voi­daan yri­tyk­sen tasee­seen, niin kir­jan­pi­don mukaan net­to­va­ral­li­suus kas­vaa, mut­ta käy­tän­nös­sä yri­tyk­sen arvo ei kas­va. Päin­vas­toin vaih­toeh­to heti pois­ta­mi­ses­ta lisää yri­tyk­sen arvoa verot­ta­jan nol­la­kor­ko­ra­hoi­tuk­sen edun verran.

    Sii­nä syy, mik­si yri­tyk­set haluai­si­vat pois­taa heti T&K‑kustannuksensa.

  44. Sopeu­tus­toi­met voi­daan ja pitää jak­sot­taa vuo­sil­le 2013, 2014 ja 2015. Joten ymmär­tääk­se­ni ei kaik­kia toi­men­pi­tei­tä tar­vit­se päät­tää nyt sitovasti. 

    Eli nyt voi­daan päät­tää esi­mer­kik­si vuo­den 2013 sopeu­tus­toi­men­pi­teet 2 mil­jar­dia pitäen samal­la kiin­ni hal­li­tus­so­pi­muk­seen kir­ja­tuis­ta tavoit­teis­ta. Mut­ta on tur­ha kuvi­tel­la, että 2 mil­jar­dia riit­tää koko vaalikaudeksi.

  45. Tuo­mo: Teh­dään Suo­mes­ta viral­li­ses­ti yksi­kie­li­nen maa. Sii­nä samal­la lop­puu tie­tys­ti suo­men­kie­lis­ten pakol­li­nen ruotsinopetus.Säästöt ovat suu­ria, eikä niis­tä aiheu­du todel­lis­ta haittaa.

    Ei teh­dä, mut­ta lope­te­taan sil­ti pak­ko­ruot­sin opet­ta­mi­nen. Ruot­sin­kie­lis­ten oikeus saa­da viras­tois­sa pal­ve­lua omal­la äidin­kie­lel­lään voi­daan tur­va­ta tulk­kien avul­la. Tämä on pal­jon hal­vem­pi kei­no kuin ruot­sin opet­ta­mi­nen kai­kil­le suomalaisille.

  46. Mil­jar­din kehi­ty­sa­vus­ta voi­si ilmei­ses­ti sääs­tää reip­paas­ti ilman, että sii­tä seu­rai­si Suo­mel­le kivu­liai­ta vai­ku­tuk­sia. Minus­ta tämä koh­de ei sai­si olla mikään pyhä leh­mä aika­na, jona eläm­me velaksi.

  47. Mik­si nyky­ään koko ajan paa­sa­taan työs­sä­oloai­ko­jen piden­tä­mi­ses­tä aivan kuin se oli­si ainut kei­no tur­va­ta suur­ten ikä­luok­kien eläk­keet? Mihin on unoh­tu­nut esim. työt­tö­mien työl­lis­tä­mi­nen? Työt­tö­myyt­tä vähen­tä­mäl­lä saa­tai­siin lisää veron­mak­sa­jia ja työt­tö­myys- ja sosi­aa­li­tu­kien mää­rä pie­ne­ni­si. Vai onko työl­lis­tä­mi­sen suh­teen jo luo­vu­tet­tu? Tun­tuu, että nykyt­ren­di on, että yhä har­vem­mal­la on töi­tä, mut­ta hei­dän pitäi­si sit­ten teh­dä vähin­tään puo­len­tois­ta työn­te­ki­jän työt.

  48. Pari sääs­tö­koh­det­ta:

    1. Etuus­pe­räi­nen maahanmuutto 

    -Jär­ke­vä lin­ja on epäi­le­mät­tä maa­han­muut­ta­jien­kin etu, tur­hat ja kes­tä­mät­tö­mät veto­voi­ma­te­ki­jät tuli­si saa­da mini­miin. Jotain kehi­tys­tä tapah­tu­nut, mut­ta edel­leen­kin empii­ri­ses­ti huo­nos­ti sopeu­tu­va popu­laa­tio kas­vaa. Suo­mel­la ei ole varaa suu­reen ala­luok­kaan. Joi­den­kin mie­les­tä on, mut­ta se tar­koit­tai­si tulon­ja­koon poh­jau­tu­van yhteis­kun­nan vähit­täis­tä romut­ta­mis­ta. Se oli­si hyvin vää­rin Suo­men heik­ko-onni­sia koh­taan, myös syr­jäy­ty­nei­tä uus­suo­ma­lai­sia kohtaan.

    -Erit­täin tar­koin vali­koi­dut “oikeat” kiin­tiö­pa­ko­lai­set (750kpl) hyväk­syn, sopeu­tu­mi­sen­nus­tee­seen tuli­si kiin­nit­tää erityishuomio. 

    -Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to siu­naus oikein toteu­tet­tu­na, sii­nä­kin tulee suo­rit­taa sopeu­tu­mi­sen­nus­tee­seen poh­jau­tu­vaa valin­taa, älyk­käi­tä ja kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä kan­nat­taa pääs­tää Suo­meen. Tämä on ainoa jär­ke­vä tapa toteut­taa moni­kult­tuu­ri­suusi­deo­lo­gi­aa. On huo­leh­dit­ta­va, että tuli­joil­la kom­pe­tens­sia työ­mark­ki­noil­la suo­rit­ta­vien duu­nien väis­ty­mät­tä vähen­tyes­sä yhteis­kun­nan moder­ni­soi­tues­sa. Kii­na, Intia ja Venä­jä poten­ti­aa­li­sia läh­tö­mai­ta sopeu­tu­mi­sen­nus­teen­sa mukaan. Lähi-Idäs­tä ja Afri­kas­ta lah­jak­kaat ja mal­til­li­set tervetulleita.

    2. Kehi­tys­a­pu täys­re­mont­tiin, max 1175 mil­joo­naa leikkausvaraa. 

    -Kan­na­tan teho­kas­ta aut­ta­mis­ta, sitä kehi­ty­syh­teis­työm­me ei ole edus­ta­nut 50 vuo­teen. Ilta­leh­des­sä esi­tel­lyt Perus­suo­ma­lais­ten Hak­ka­rai­sen kehi­ty­syh­teis­työ­saa­vu­tuk­set lyö­vät lau­dal­ta luo­kal­li­sen super­pal­kat­tu­ja kehi­tys­a­pu­kon­sult­te­ja. Kulut yhteis­kun­nal­le nol­la euroa, hie­man tulo­ja Suo­meen ja per­hei­tä nousi köy­hyys­lou­kus­ta Hon­du­ra­sis­sa ja Nica­ra­guas­sa Hak­ka­rai­sen ammat­ti­tai­toi­sen ja kan­san­kie­li­sen ope­tuk­sen ansios­ta. Hak­ka­rai­sen talou­del­li­sen ja tek­no­lo­gi­sen yhteis­työn mal­li tuot­taa hyvän evo­luu­tio­ta ja aitoa kes­tä­vää kehi­tys­tä. Win-Win-tilanne! 

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012022815261350_uu.shtml

  49. IJ:
    Vali­koi­va ase­pal­ve­lus muu­ten myös sit­ten pois­taa sivii­li­pal­ve­lus­mies­ten tar­jon­nan. Kun ei ole asias­ta koke­mus­ta, en tie­dä, miten riip­pu­vai­sia näis­tä hal­vois­ta työn­te­ki­jöis­tä eri sek­to­reil­la ollaan. Sak­sas­sa tämä aina­kin on aiheut­ta­nu ongel­mia, vapaa­eh­toi­sia kan­sa­lais­pal­ve­luk­seen tar­jou­tu­via on kovin vähän. 

    Sak­san ja Suo­men tilan­ne siva­rin suh­teen on hyvin eri­lai­nen. Sak­sas­sa noin puo­let ase­vel­vol­li­sis­ta valit­see siva­rin, Suo­mes­sa siva­ri­kes­kuk­sel­le pää­tyy noin 2000 nuo­ru­kais­ta (alle 10 % ase­vel­vol­li­sis­ta). Tuon työ­voi­man mene­tys ei ole kovin­kaan mer­kit­tä­vää sosiaali‑, ter­veys- ja kulttuurialoille. 

    Toki sil­lä voi olla yksit­täi­sis­sä pai­kois­sa suu­ri­kin mer­ki­tys (esim. pie­nen kun­nan ter­veys­kes­kus, jos­sa on eri­kois­tu­mis­vai­hees­sa ole­va siva­ri-lää­kä­ri), mut­ta toi­saal­ta voi­daan kysyä onko rei­lua, että kou­lu­tet­tu lää­kä­ri tekee työ­tään muu­ta­man sadan euron korvauksella. 

    Toi­saal­ta voi­daan poh­tia oli­si­ko muu­ta­man kuu­kau­den kan­sa­lais­vel­vol­li­suus hyvä jut­tu koko ikä­luo­kal­le, niin mie­hil­le kuin naisillekin.

  50. KKK: Vero­tuk­sen muut­ta­mi­nen on parem­pi tapa tukea yrit­tä­mis­tä kuin yri­tys­tuet. Lak­kau­te­taan suo­rat yri­tys­tuet ja keven­ne­tään sii­tä sääs­ty­väl­lä sum­mal­la yrtys­ten verotusta.

    Peri­aat­tees­sa joo. Mut­ta mitä oikeas­taan las­ke­taan yri­tys­tu­kiin? Onko esi­mer­kik­si alka­vien yri­tys­ten tuke­mi­nen yri­tys­tu­kia? Onko T&K‑toiminnan tuke­mi­nen yri­tys­tu­kea? Ovat­ko alue­tuet yri­tys­tu­kia? Ovat­ko elin­kei­no­tuet yri­tys­tu­kia? Las­ke­taan­ko FIn­pron pal­ve­lut yritystuiksi?

    Jos­kus tuke­mi­nen voi olla ihan vii­sas­ta­kin. Suo­mes­sa on kovin huo­nos­ti yksi­tyis­tä ris­ki­ra­haa saa­ta­vil­la ver­rat­tu­na isoon maa­il­maan, jol­loin tie­tyt yri­tyk­sen kuo­le­man­laak­soon liit­ty­vät tuet ovat perusteltuja.

  51. Jso ajaa työn vuok­si vuo­des­sa 50 000 km, sil­loin arvos­taa myös työ­suh­deau­ton hin­taa nos­ta­via omi­nai­suuk­sia. jot­ka myös vai­kut­ta­vat työ­ky­kyyn ja työ­mat­ko­jen turvallisuuteen.

    Työs­tä aiheu­tu­vien kulu­jen vähen­ny­soi­keus on ns luon­nol­li­nen vähen­nys, poliit­ti­ses­ti teh­dyt lap­si­vä­hen­nyk­set ovat kovin eri asia.

    Työ­suh­deau­toi­lun ras­kas vero­tus hait­tai­si työ­tä, jos­sa jou­du­taan mat­kus­ta­maan pal­jon. Ehkä se ei ole se halut­tu lopputulos.

    Jon­kin­lai­nen ymmär­rys lie­nee sii­nä, että vähem­män kulut­ta­vien auto­jen suo­si­mi­nen työ­mat­ka­lii­ken­tees­sä ei ole aivan huo­no asia. Samal­la nkyi­nen km-kor­vaus on niu­kas­ti yli­ko­mepn­soi­va, jos viit­sii ajaa ikään­ty­neel­lä autolla.

    kiin­teis­tö-Kunin­gat­ta­ren työ­nan­ta­jaa lukuu­not­ta­mat­ta ei kilo­met­ri­kor­vauk­sia eke­nel­le­kään huvik­seen mak­se­ta, päinvastoin.
    Siki tar­vi­taan kovem­mat ran­gais­tuk­set har­mas­ta talou­des­ta, jos­sa palk­kaa mak­se­taan kilo­me­ri­kor­vauk­si­na ilman veroa. Sääs­tö­jen vuok­si ilmei­ses­ti tuot­toi­sa val­von­ta vähenee.

    Täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa pro­vo­kaa­tio­mie­les­sä unoh­tuu kai­ken­lai­nen empa­tia oike­aa liik­ku­vaa työ­tä teke­viä koh­taan. Mat­ka­työ on rank­kaa ja kulut­ta­vaa tekijälleen.

    1. Nyt puhu­taan mar­gi­naa­li-ilmiös­tä. Har­va ajaa työ­suh­deau­tol­la fir­masn ajoa 50 000 km. Yleen­sä sil­loin kan­nat­taa ajaa omal­la autol­la. Saa vero­ton­ta etua 23 000 euroa, jos­ta kului­hinb menee 10 000 euroa. Taval­li­sin­ta on, että fir­man toi­mi­hen­ki­löt saa­vat per­heen käyt­töön loma- ym hupim

  52. Kois­ti­nen: Sak­sas­sa noin puo­let ase­vel­vol­li­sis­ta valit­see sivarin, 

    Uuti­nen: Ase­vel­vol­li­suu­des­ta luo­vut­tiin Sak­sas­sa vii­me vuonna.

    Samal­la lop­pui tie­tys­ti myös asioi­den teet­tä­mi­nen sivarityövoimalla.

  53. Jos­pa­han kat­sot­tai­siin välil­lä mihin sitä rahaa menee, eikä vain himoit­tai­si uusia tulo­ja hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

    Esi­mer­kik­si ei ollut kovin loh­dul­lis­ta kuul­la, että armei­jan sääs­töt pala­vat jon­kun tulos­tus tms. ulkois­tuk­sen valeh­te­le­mal­la voit­ta­neen fir­man laa­riin. Tulos­te­taan­ko sit­ten jat­kos­sa tör­ky­pos­tia ja lai­te­taan lähet­ti juok­se­maan nii­tä vihulaiselle? 

    Kil­pai­lut­ta­mi­sen jär­jes­tel­mäl­li­nen epä­on­nis­tu­mi­nen vie­nee jo sato­ja mil­joo­nia yli bud­je­toin­nin jul­ki­sis­ta menois­ta. Mik­si joku fir­ma saa voit­taa kil­pai­lun, mut­ta sit­ten yllät­täen on arvioi­nut kulun­sa 200% pie­leen. Sit­ten anne­taan­kin sen yrit­tää vuo­des­ta toi­seen toi­mit­taa sil­tä tilat­tua, mut­ta samal­la suos­tu­taan lyp­set­tä­väk­si fir­man ilmoit­ta­mak­si ajak­si. Rehel­li­set yrit­tä­jät häviä­vät kil­pai­lut ja vähi­tel­len häviä­vät rehel­li­set yrit­tä­jät. Oli ala­na sit­ten ohjel­mis­tot, raken­nus tai ihan mikä vaan. Rotia!

    Mikään tuki ei saa olla pal­kin­to. Jokai­nen joka pysyy pys­tys­sä ilman tukia ei nii­tä tar­vit­se, pal­kin­not sit­ten kisan voit­ta­neil­le. Oli­si­ko Suo­men mäki­hyp­py täs­sä tilas­sa, jos sitä tuet­tai­siin nyt kun se tar­poo, eikä odo­tet­tai­si arvo­mi­ta­lia, jon­ka jäl­keen pis­te­tään tuet taas pyö­ri­mään, kun polii­ti­kot halua­vat nos­taa itsen­sä voit­ta­jan rin­nal­le? Tätä mal­lia sopi­si käyt­tää myös muu­al­la kuin urheilussa. 

    Itse ottai­sin todes­ta tämän mie­len­ter­vey­son­gel­man, joka raas­taa koko yhteis­kun­taa, enkä oli­si koko aikaa vit­sai­le­mas­sa masen­nus­lääk­kei­den käy­tös­tä ja sai­raus­lo­mis­ta. Muut­tai­sin yhteis­kun­nan tavoit­tei­ta saa­dak­se­ni ihmi­set ter­veek­si, mut­ta nyt kun men­nään näin, niin oikeal­la­kin on hyväk­syt­tä­vä, ettei ihmi­set kes­tä ilman apua. Tukia voi­si kui­ten­kin pois­taa ketään tap­pa­mat­ta niil­tä, jot­ka naut­ti­vat nyt niis­tä varal­li­suu­den puo­les­ta tur­haan ja nii­tä tukia, jot­ka ovat men­neet hin­toi­hin, kuten monet asu­mi­seen liittyvät. 

    Ja jos joku ihai­lee Viron mal­lia tai USA:n, niin toi­vot­ta­vas­ti se ei ole polii­tik­ko, joka halu­aa raken­taa kai­kil­le yhteis­tä yhteis­kun­taa. On kama­laa kat­sel­la, kun juos­taan mal­lien peräs­sä, jot­ka ovat epä­on­nis­tu­neet, vaik­ka jokusel­la fir­mal­la meni­si­kin hyvin. Viro voi ulkois­taa työt­tö­myy­ten­sä nyt Suo­meen, mut­ta tämä­kin tulee vetä­vän käteen. Sur­ke­aa Suo­mel­ta, että Viron anne­taan työn­tää kan­sa­lai­sen­sa tän­ne teke­mään lait­to­mis­sa olois­sa töi­tä. Suo­mi ja suo­ma­lai­set häviä­vät ja viro­lai­set jou­tu­vat hyväk­si­käy­tön uhreik­si. Samal­la kum­man­kin yhteis­kun­nan sisäi­nen luot­ta­mus ja yhteis­hen­ki rapau­tuu. Rahat mene­vät rikol­li­sil­le, jot­ka tule­vat sit­ten näen­näi­sen rehel­li­si­nä yrit­tä­ji­nä uusil­le aloil­le. Eikö kukaan muu­ten ole käy­nyt EU-Tal­lin­nan ja kyl­py­lä­kau­pun­kien ulko­puo­lel­la, kun Viron mal­lia pide­tään onnis­tu­nee­na? Ei var­maan, kun Kal­lion lei­pä­jo­no­kin pitää saa­da pois sil­mis­tä, niin mik­si sitä sit­ten meni­si kat­so­maan köy­hyyt­tä ulkomaillakaan.

    Kau­pun­gis­tu­mi­sen vas­tus­tus on myös tär­keä teki­jä, mik­si työ­paik­ko­ja ei syn­ny ja mik­si Suo­mes­ta on tulos­sa monel­la taval­la Wal­Mart-yhteis­kun­ta. Jos­pa läh­det­täi­siin sii­tä, että perin­tei­nen lähiö tar­koit­taa kau­pan kes­kit­ty­mis­tä ja toi­saal­ta kaa­voi­tuk­sen haja­nai­suus kaup­pa­ta­seen rap­piol­le aja­vaa autoi­lua ja ihmi­sil­le kii­reen täyt­tä­mää elä­mää, kun aika menee mat­kus­tuk­seen. Lope­tet­tai­siin edes tämä vapaan yrit­tä­jyy­den mai­nos­tus, kun taus­tal­la raken­ne­taan pie­ny­rit­tä­jyy­del­le estei­tä ja teh­dään yrit­tä­jyy­des­tä ren­gin hommaa.

    Wal­Mar­til­la tar­koi­tan sitä, että yhä useam­pi tap­pe­lee sur­kei­den työ­so­pi­mus­ten ja huo­no­jen palk­ko­jen kans­sa. Yksi juh­lit­tu voit­ta­ja saa kun­nian ja muut unoh­de­taan rapau­tu­vaan yhteis­kun­taan. Pal­kat ja töi­den eri­lai­nen arvos­tus jakaa sit­ten yhteis­kun­nan eri­lai­sin segre­gaa­tioin. Sit­ten ollaan­kin joko laas­ta­roin­ti­kier­tees­sä tai sit­ten anar­kian aste vaih­te­lee alueittain. 

    Kon­kreet­ti­ses­ti jät­ti­mar­ke­tit vie­vät mah­dol­li­suu­den elä­vään kau­pun­kiin, vapaa­seen pie­ny­rit­tä­jyy­teen ja vie­lä sen­kin, ettei asun­to­yh­tiöt pää­se naut­ti­maan ala­ker­ran kivi­jal­kay­rit­tä­jän mak­sa­mas­ta vuo­kras­ta ja vas­tik­keet nouse­vat. Ei ulko­mai­so­mis­tei­nen ostos­kes­kus ole hyväk­si myös­kään Suo­men talou­del­le ja siel­lä sane­lun alla ole­mi­nen­kaan ole yrit­tä­jyyt­tä. Ulko­lais­ten ostos­kes­kus kerää kau­pat, tap­paa ne muu­al­ta ja sit­ten rahat mene­vät brit­tei­hin tai muu­al­la kau­as. Pois esi­mer­kik­si eläk­keis­tä. Ja tur­ha tul­la selit­tä­mään pal­ve­lun laa­dun mer­ki­tyk­ses­tä, kun jät­ti­mar­ke­tin kaup­pias pys­tyy kil­pai­lut­ta­maan fik­suim­mat­kin ideat nurin lähi­tie­noil­ta. Tämä sik­si, että joi­den­kin tomp­pe­lien mie­les­tä on mie­le­käs­tä kaa­voit­taa 10 000 ihmi­sen alu­eel­le yksi ostos­kes­kus, johon tulee parin tahon omis­ta­mil­le kau­poil­le ja ravin­to­loil­le tilaa 30 000 ihmi­sen alu­een tarpeisiin.

    Ihmi­set joko maa­ti­loil­le, teh­tai­den elät­tä­miin pik­ku­kau­pun­kei­hin ja loput sit­ten suur­kau­pun­kei­hin, jot­ka raken­ne­taan niin, ettei tar­vit­se men­nä kau­pun­ki­lo­mil­le kat­so­maan kau­pun­kia. Kos­ka vii­mek­si on Hel­sin­kiä raken­net­tu niin, että turis­til­le oli­si tul­lut lisää kat­sot­ta­vaa ja joka oli­si saa­nut hel­sin­ki­läi­set­kin innos­tu­maan? Kru­nik­ka ja Puna­vuo­ri ovat hie­no­ja, mut­ta Kal­lion ja toi­saal­la Tul­lin­puo­min jäl­keen ei ole enää raken­net­tu kau­pun­kia. Pie­ni turis­ti­ry­sä­kes­kus­ta on vää­rää ajat­te­lua, jos halu­taan turis­tit tule­maan uudes­taan ja toi­saal­ta kau­pun­ki­lai­set ole­maan ylpei­tä omas­ta kau­pun­gis­taan. Nykyi­set jugend­lin­nat­han ovat mones­ti enti­siä työ­läi­sa­sun­to­ja, mut­ta mitä raken­ne­taan­kaan nykyi­sin työ­läi­sil­le pit­kin enti­siä met­siä? Ettei vain halut­tai­si sak­kia pois her­ras­väen silmistä?

    Kei­no­te­koi­nen rahan pump­paa­mi­nen sin­ne mis­tä nuo­ret ovat läh­te­neet tulee lopet­taa, jos pik­ku­kun­nal­la ei näy­tä ole­van mah­dol­li­suuk­sia. Bio­ta­lous­kin on koneel­lis­ta toi­min­taa, joten ihan kaik­kea ei voi perus­tel­la risu­pa­ket­tien vaa­ti­mil­la työn­te­ki­jä­mää­ril­lä. Koneet kun kor­vaa­vat ihmi­set siel­lä, mis­sä ihmi­nen tekee työ­tä kuin kone. Vai miten se meni­kään. Mis­sä muu­al­la, kuin hoi­toa­lal­la, näin ei muu­ten tapah­tui­si ja syn­nyt­täi­si työvoimapulaa?

  54. Miten meil­lä suh­dan­ne­po­li­tiik­ka on kään­ty­nyt polii­tik­ko­jen käsis­sä myötäsykliseksi?”

    No min­kä­hän­lai­nen kohu oli­si nous­sut jos kes­ken kovim­man talou­den nousun oli­si esi­tet­ty bud­jet­ti jossa:

    1) vero­ja kiristetään
    2) val­tion bud­jet­tia lei­ka­taan niin että sii­tä saa­daan rei­lus­ti ylijäämäinen
    3) sosi­aa­lie­tuuk­sia, työl­lis­tä­mis­tu­kia aikuis­kou­lu­tus­paik­ko­ja yms suh­dan­tei­ta peh­men­tä­viä jär­jes­te­ly­jä leikataan

    Vasem­mis­to­lai­dan “kuin­ka te keh­taat­te lei­ka­ta köy­hil­tä kun suo­mi on rik­kaam­pi kuin kos­kaan” jyräi­si täl­lai­sen bud­je­tin his­to­ri­aan nopeam­min kuin kukaan ehtii selit­tää mitä Key­ne­si­läi­syys on ja mik­si nime­no­maan vasem­mis­ton pitäi­si sitä kan­nat­taa. Oikeis­ton reak­tio­ta veron­ko­ro­tuk­seen­kaan ei tar­vit­se myös­kään arvata.

    Kun vas­ta­sykli­syyt­tä ei voi­da poliit­ti­ses­ti ajaa noususuh­dan­teis­sa, on älyl­li­ses­ti epä­re­hel­lis­tä kai­vaa Key­nes esiin aina las­kusuh­dan­teen tul­les­sa. Niin kui­ten­kin teh­dään. Yhtäk­kiä SDP, vasem­mis­to­liit­to ja Soi­nin­vaa­ran blo­gi julis­ta­vat­kin velan­o­ton autuut­ta. Oikeis­to ei las­kusuh­dan­tees­sa­kaan kai­paa lisää vero­ja, joten sik­si suo­men oikeis­to ja vasem­mis­to ovat jäl­leen sopi­neet että otam­me vel­kaa tänä­kin vuon­na 8 mil­jar­din edestä. 

    Lap­sen­lap­set saa­vat sit­ten jos­kus maksaa.

  55. Itseä­ni ihme­tyt­tää mik­si hal­li­tus koh­dis­taa leik­kauk­set kli­seen omai­ses­ti yhteis­kun­tam­me hei­koim­piin; lap­siin, van­huk­siin ja vam­mai­siin. Toi­saal­ta teho­ton­ta maa­il­man­pa­ran­nus­sek­to­ria pai­su­te­taan toi­sel­la kädel­lä ja on sal­lit­tu mm. tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­män hyväk­si­käyt­tö glo­baa­lin vas­tuun nimissä.

    Leik­kaus kehi­tys­a­puun ei syök­si­si mui­den leik­kaus­ten tavoin Suo­mea lamaan, päin­vas­toin sil­lä raha siir­tyi­si koko­nai­suu­des­saan koti­maan kiertoon/hidastaisi vel­kaan­tu­mis­ta. Vas­tik­kee­ton tulon­siir­to kan­san­ta­lou­den ulko­puo­lel­le on myrk­kyä kan­san­ta­lou­del­le van­han sanon­nan mukaan. 

    Eräs suu­ri viher­va­sem­mis­to­lai­soi­keis­to­lai­nen sano­ma­leh­ti ei jul­kai­se hel­pos­ti kehi­tys­a­pua kri­ti­soi­via kom­ment­te­ja­ni net­ti­pal­ve­lus­saan, vaik­ka sitee­raan viher­va­sem­mis­to­lai­sia läh­tei­tä, näke­myk­se­ni perus­tu­vat fak­toi­hin ja niis­sä ei ole mitään lai­ton­ta. Ode on muka­va jul­kais­tes­saan eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä, ilman mora­li­soin­tia tai koh­tuu­ton­ta sen­suu­ria. Omaa kan­saa ei sovi unohtaa.

  56. Toi­sel­la net­ti­sai­til­la joku sanoi, että omal­la alal­laan tekee vain kes­tä työ­tä, tal­vet ollaan hyväl­lä ansio­si­don­nai­sel­la. Miten­hän tuon mak­sa­mi­nen toteu­te­taan? Ei kai vain yhtei­ses­tä hyvästä?

    1. Zack, Sinä­kin mak­sat. Työ­nang­ta­ja­si mak­saa vie­lä enemmän.
      Työk­kä­rin pitäi­si tar­jo­ta työ­tä automaattisestin.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eläk­keet mak­se­taan pakol­li­sis­ta elä­ke­mak­suis­ta, eli palk­ka­ve­rois­ta. On se osa jul­ki­sen sek­to­rin kestävyysongelmaa.

    Näin toki voi­daan sanoa — jos on talous­tie­tei­li­jä. Ilmei­ses­ti kan­san­ta­lou­den kir­jan­pi­dos­sa ne jos­ta­kin syys­tä lue­taan jul­ki­seen sek­to­riin, vaik­ka ovat­kin yksi­tyis­luon­toi­sia mak­su­ja ja yksi­tyi­set elä­ke­va­kuut­ta­jat myös mak­sa­vat eläkkeet.
    Ker­ro­pa nyt vie­lä, miten val­tion­ta­lou­den sääs­töt vai­kut­ta­vat tähän.

    1. Rai­mo K
      Jos mak­su on pakol­li­nen eikä sii­tä pää­se eroon sil­lä perus­tel­la, ettei tar­vit­se elä­ke­tur­vaa, se on vero.

  58. Osmo: Mon­ta­ko euroa val­tion vero­tu­lot kas­va­vat, jos vero­ton­ta kilo­met­ri­kor­vaus­ta lasketaan? 

    Toi­saal­ta mihin on unoh­tu­nut asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­to? Täs­tä oli puhet­ta ennen edus­kun­ta­vaa­le­ja. Pik­ku vii­laus ei ole riit­tä­vää, sil­lä muis­taak­se­ni sinun­kin näke­myk­sen mukaan vähen­nys on men­nyt koko­naan asun­to­jen hintoihin.

    Samal­la voi­si pois­taa myös mui­ta vähen­nyk­siä. Sai­las tai joku muu vir­ka­mies las­kes­ke­li näi­tä vii­me talvena.

    1. Val­tion vero­tu­lot kas­va­vat vähuin­tää 24,5 pro­sent­tiaq (raha jää yri­tyk­seen) mut­ta toden­nä­ki­ses­ti enem­män (vero­ton etu kom­pen­soi­daan palkassa)
      Asun­to­lai­no­jen kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­des­ta kan­nat­taa kysyä kokoomukselta.

  59. KKK: Ongel­mak­si muo­dos­tuu, että he jot­ka jou­tu­vat pal­ve­le­maan kau­ka­na koti­seu­dul­taan eivät voi­si hyö­dyn­tää tätä kotonanukkumismahdollisuutta. 

    Toki sin­ne kau­as­kin voi­daan hel­pos­ti kul­jet­taa se kou­lut­ta­ja, jos vaan on yhtään väes­tö­poh­jaa. Ja sitä väkeä voi­daan var­maan kus­ka­ta päi­väk­si 50km pää­hän var­maan suun­nil­leen yhtä hal­val­la kuin vii­kok­si 500km päähän.

    Toki­han ideas­sa­ni on vie­lä kehi­tet­tä­vää, mut­ta itse­kään en usko että alle puo­les­sa vuo­des­sa saa­daan tie­to­ko­neel­la koko ikän­sä sisäl­lä soti­neis­ta alok­kais­ta soti­lai­ta. Fyy­sis­tä kun­toa ym. ei voi niin nopeas­ti kas­vat­taa. Mut­ta mik­si nii­tä ihmi­siä pitää kun­toi­lut­taa kasar­meil­la, kun voi­si­vat kun­toil­la koto­naan­kin. En ymmär­rä mik­sei sitä pal­ve­luk­sen muo­toa voi muut­taa muu­ten kuin lyhen­tä­mäl­lä tai pidentämällä.

  60. Mie­les­tä­ni tätä ei taas voi hoi­taa muu­ten, kun nos­ta­mal­la kes­ki­luo­kan vero­tus­ta ja arvon­li­sä­ve­roa. Itse per­kai­sin oikein tiu­hal­la kam­mal­la val­tion kynän­pyö­rit­tä­jät ja myös kuntien.
    En tääl­lä kenen­kään huo­man­nut tähän puut­tu­van. No armei­jas­ta läh­tee poruk­kaa, se lie­nee­kin tur­hin­ta väkeä ja tie­tys­ti vih­reil­le hie­no jut­tu. Voi­si­ko OS tai joku muu ker­toa val­tion pal­kol­lis­ten määrän/asukas suh­tees­sa mui­hin EU-maihin.
    Olen kök­kö tätä net­tiä käyttämään.
    Ei kai täs­tä sopas­ta sel­vi­tä vain armei­jan jut­tu­ja kar­si­mal­la? Tulee mie­leen tal­vi­so­ta, jol­loin soti­las sai kokar­din ja kivää­rin, eihän meil­lä pitä­nyt olla mitään uhkaa mis­tään silloinkaan.
    Polii­si­voi­mien kuris­ta­mi­nen on mie­les­tä­ni aivan syväl­tä. Ket­kä val­taa­pi­tä­vät tätä kannattavat?
    Voi­si­vat­ko poli­tii­kot sel­vit­tää, mitä osaa val­tion hom­mis­ta kan­sa­lais­ten mie­les­tä voi supis­taa ja mitä ei?

    1. MIVa
      Voin vakuut­taa, että Suo­mes­sa val­tion pal­ve­luk­ses­sa on pal­jon vähem­män väkeä kuin useim­mis­sa muis­sa vas­taa­vis­sa mais­sa. Nämä ovat vähän saman­lai­sia luku­ja kuin mik­si Kuriks­sa on kun­nan pal­ve­luk­ses­sa suh­tees­sa vähem­män väkeä kuin Helsingissä.
      Val­tio ei vas­taa Suo­mes­sa ter­vey­den­huo­los­sa, eikä Kuri­kas­sa ole rati­kan­kuol­jet­ta­jia eikä ketään töis­sä satamassa.
      Älä usko tulistoihin!

  61. Mikään toi­men­pi­de ei tule muu­ta kuin lyk­kää­mään vää­jää­mä­tön­tä. Vika ei ole val­tioi­den talou­den­pi­dos­sa, vaan talous­jär­jes­tel­mäs­sä itsessään.

  62. Ase­vel­vol­li­suus­han on vähän kuin oppi­vel­vol­li­suus. Joku kut­suu nii­tä vel­vol­li­suuk­sik­si, mut­ta oikeas­taan ne ovat oikeuk­sia. Kai­ken koke­mi­nen ikä­väk­si vel­vol­li­suu­dek­si kuvaa hyvin minä­kes­keis­tä aikaamme.

    Palk­ka-armei­jan ainoa funk­tio Suo­mes­sa oli­si sisäi­nen kurin­pi­to, sil­lä ulkois­ta vihol­lis­ta sil­lä ei kye­tä juu­ri edes vii­vyt­tä­mään. Pel­kän palk­ka-armei­jan kans­sa ei ole kun­non sotaa käy­ty mis­sään. Vai­ke­aa näh­dä palk­ka-armei­ja­pu­heis­sa muu­ta kuin yksi tar­koi­tus­pe­rä, sil­lä ulkois­ta vihol­lis­ta var­ten ole­vaan jouk­koon meil­lä ei ole edes varaa.

    Vapaa­eh­toi­nen armei­ja taas tar­koit­taa sitä, että väki­val­lan­käyt­tö­ope­tus­ta saa­vat vain ne, jot­ka sitä eni­ten halua­vat. Ei kuu­los­ta hyväl­tä sekään. Ja tuol­la­kin peri­aat­tel­la reser­vi jäi­si onnet­to­man pieneksi. 

    Glo­baa­lin soda­nu­han koh­da­tes­sa poten­ti­aa­li­nen vihol­li­nen pys­tyy kes­kit­tä­mään Suo­mea vas­taan noin mil­joo­na mies­tä. Uusim­mas­ta len­to­ka­lus­tos­taan se ei tuos­sa tilan­tees­sa voi kovin suur­ta osaa uhra­ta mel­ko mer­ki­tyk­set­tö­mäl­le rin­ta­mal­le Suo­mea vastaan.

    Puo­len mil­joo­nan reser­vi ja koh­tuul­li­nen ilma­puo­lus­tus pys­tyy pitä­mään tuon uhan pois­sa. Nykyi­nen 330000 mie­hen reser­vi­kin sen tekee, mut­ta kaa­vail­tu 250000 mies­tä on lii­an vähän, puhu­mat­ta­kaan 130000 mie­hen kansalliskaartista. 

    Maan hal­tuun­ot­toon tar­vi­taan edel­leen­kin hyök­kää­jän nelin­ker­tai­nen yli­voi­ma. Tuo stra­te­gi­nen perus­to­tuus ei ole hävin­nyt mihin­kään. Maa­voi­mien heik­kout­ta voi­daan tie­tys­ti kom­pen­soi­da älyt­tö­män vah­voil­la ilma­voi­mil­la, mut­ta sit­ten puo­lus­tus­bud­je­tik­si pitää­kin lait­taa ihan jotain muu­ta kuin nykyi­nen kengännauhabudjetti.

    Minus­ta vähän tun­tuu, että täs­sä luo­te­taan nyt tuu­riin ja toi­vo­taan, ettei hyök­käys­tä kos­kaan tule. Mik­si sii­nä tapauk­ses­sa pitää leik­kiä näen­näi­sar­mei­jal­la? Eikö roh­keus rii­tä sano­maan, että luo­vu­taan koko armeijasta? 

    Haluai­sin näil­tä luo­pu­jil­ta kui­ten­kin kysyä, että onko teil­lä omis­ta­mas­san­ne kodis­sa palo­va­kuu­tus? On nimit­täin pal­jon pie­nem­pi ris­ki koh­da­ta elä­män­sä aika­na kotin­sa tuli­pa­lo, kuin että Suo­mi jou­tui­si hyök­käy­su­han alai­sek­si jon­kun glo­baa­lin sat­tu­muk­sen täh­den. Mitä hei­kom­pi armei­ja, sen mie­luum­min vihol­li­nen myös­kin ryh­tyy tuu­mas­ta toi­meen. “Jos haluat rau­haa, val­mis­tau­du sotaan”.

  63. Vähän off-topic, mut­ta täl­lai­sen kiu­kun­pur­kauk­sen sain työt­tö­mäk­si jou­tu­neel­ta opis­ke­lu­to­ve­ril­ta­ni poh­joi­ses­ta. Kuu­los­taa­ko hauskalta?

    Lisäk­si pitäi­si asioi­da TE-toi­mis­ton kans­sa, kun ensin­nä­kään yhteyt­tä ei saa, lisäk­si mat­ka­pu­he­li­no­pe­raat­to­rien on annet­tu las­kut­taa mal­tai­ta puhe­luis­ta 020‑, 010-alkui­siin nume­roi­hin. Kuka­han sii­hen puut­tui­si? On hui­si kui­lu saa­da yhteys päät­tä­jiin, lakien laa­ti­joi­hin ja tul­kit­si­joi­hin. Hul­lua tou­hua. Mie­tin vain nii­tä vir­ka­mie­hiä, jot­ka tus­kas­tu­vat soit­toi­hin ja sano­vat, että otta­kaa nyt yhteyt­tä oman alu­een­ne TE-toi­mis­toon… Sanoin vain, että se tar­koit­taa samaa kuin jät­tää työt­tö­mät oman onnen­sa nojaan. Tääl­lä on joku kehit­tä­mis­päi­vä, jon­ne pyy­de­tään osal­lis­tu­jia eri viras­to­jen edus­ta­jis­ta. Ei sanal­la­kaan mai­ni­ta työt­tö­miä, työt­tö­mien edus­ta­jia työl­lis­tä­mis­kes­kus­te­lui­hin ei kai­va­ta… Olen siis täyn­nä pyhää vihaa näi­tä viran­omai­sia koh­taan, ja samaan kas­tiin viran­omais­ten kans­sa menee Soi­nin­vaa­ra-blo­gi­kin. On tie­ten­kin muka­va kes­kus­tel­la ja las­kea, mut­ta sit­ten­kin… mitä iloa oli kan­sa­lais­palk­ka­kes­kus­te­lus­ta. Piti­kö vaih­taa suun­taa kun oli­si pitä­nyt saa­da aikaan tulok­sia? Meni­kö luot­ta­mus ihmi­siin ja jos niin kävi, niin mihin syn­tyi luottamus?

    Möly­ma­ka­sii­nis­ta”

    Nämä mak­sut vie­lä kerää vain ope­rat­to­ri. Ehkä asia­lel voi­si teh­dä jotakin.

  64. Käp­py­rä:

    Itseä­ni ihme­tyt­tää mik­si hal­li­tus koh­dis­taa leik­kauk­set kli­seen omai­ses­ti yhteis­kun­tam­me heikoimpiin;

    Arvaan: sik­si että yhteis­kun­tam­me vah­vo­ja ei tue­ta. Sik­si vah­vo­jen tues­ta ei voi lei­ka­ta, mut­ta vah­vo­ja voi verot­taa enemmän.

    Toi­saal­ta teho­ton­ta maa­il­man­pa­ran­nus­sek­to­ria pai­su­te­taan toi­sel­la kädel­lä ja on sal­lit­tu mm. tur­va­paik­ka­jär­jes­tel­män hyväk­si­käyt­tö glo­baa­lin vas­tuun nimissä.

    Tar­koi­tat var­maan punai­sen nuo­len osoit­ta­maa ohue­no­hut­ta puroatäs­sä kuvas­sa? (zoo­maa lähem­mäs tar­peen mukaan)

  65. IJ:
    Pelk­kä täy­si­päi­väi­nen palk­ka-armei­ja on pie­ni ja kallis.

    KKK: Ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan hal­puus on mel­ko näen­näis­tä. Kun ei las­ke­ta mitään hin­taa ilmais­työl­le eikä sil­le että armei­ja-aika on pois tuot­ta­vas­ta toi­mi­nas­ta (opis­ke­lu tai työn­te­ko) niin ase­vel­vol­li­suusar­mei­ja näyt­tää edul­li­sel­ta jär­jes­tel­mäl­tä. Vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sis­sa pitää ottaa huo­mioon myös se, että armei­jan käy­nyt on koko työ­uran­sa vuo­den ver­ran koke­mat­to­mam­pi työn­te­ki­jä kuin ilman armeijaa.

    Täs­sä puhu­taan aina rahas­ta, joka on pois val­tion bud­je­tis­ta. Yksi­lön tulot eivät sitä ole. Aika on kai­kil­le samaa, joten se on hyvin tasa-arvoi­nen tapa hoi­taa asia. Tasa-arvoi­sis­sa vaih­toeh­dois­sa tuo­ta “tulon­siir­toa” val­tiol­ta enti­sel­le ase­vel­vol­li­sel­le eli bud­jet­ti­rei­kää paik­kaa­maan pitäi­si las­kea hyvin jyr­kän progres­sion kaik­kiin tuloi­hin koh­dis­tu­va vero.
    Lisäk­si intis­sä myös monet oppi­vat asioi­ta ja tai­to­ja, jois­ta on hyö­tyä vaik­ka­pa työ­elä­mäs­sä ja jot­ka paran­ta­vat ammat­ti­tai­toa ja työn tuot­ta­vuut­ta. Näi­tä oppi­vat myös he, jot­ka sitä eivät suos­tu tunnustamaan.

    Lau­ri R.:
    Armei­jas­sa voi­si sääs­tää pal­jon sil­lä että kasar­meil­la ei tar­vi­si­si asua, vaan kou­lu­tus­ta jär­jes­tet­täi­siin maas­to­lei­reil­lä, ja kotio­lois­sa iltaisin/päivisin/viikonloppuisin.

    Ei, mut­ta sodas­sa ollaan 24/7 armei­jan majoi­tuk­ses­sa ja käs­ky­ra­ken­tees­sa. Intis­sä har­joi­tel­laan myös sitä.

    Sul­keis­har­joi­tuk­set voi­tai­sin kor­va­ta parem­mil­la fyy­sis­tä kun­toa kehit­tä­vil­lä har­ras­teil­la ja sodan­omai­sem­mil­la harjoituksilla.

    Jos et tie­dä mitä var­ten armei­jas­sa on sul­keis­har­joi­tuk­sia, niin se pit­käl­ti inva­li­doi koko mielipiteesi.

    Kuu­kau­den pois­sao­lo työs­tä tai opis­ke­lus­ta tai har­ras­tuk­ses­ta ei myös­kään aiheut­tai­si ollen­kaan niin suur­ta välivuosiongelmaa.

    Kyl­lä sii­nä hae­taan myös sitä oikea­ta asen­noi­tu­mis­ta ihan kai­kil­le. Sitä ei saa­da mil­lään kir­je­kurs­seil­la tai rip­pi­lei­reil­lä vaan pai­kal­la pitää olla ja riit­tä­vän kau­an yhtäjaksoisesti. 

    Itse rat­kai­si­sin kes­tä­vyys­va­jeek­si nimet­tyä ongel­maa nos­ta­mal­la vero­ja, ja palk­ka­mal­la lisää väkeä sin­ne mis­sä sitä tar­vi­taan (polii­si, perusterveydenhuolto).

    Minua kovas­ti ihme­tyt­tää, mik­si tätä ei tehdä.

    Nykyi­set vero­pro­sen­tit ovat nau­ret­ta­van alhaisia

    Kyl­lä. Varaa on korot­taa aina­kin suu­ri­tu­loi­sil­ta, joil­ta se raha ei ole suo­raan pois elämisestä.

    En kai­paa enem­pää progres­sio­ta, mak­san­kin veroa alle 10% vuo­des­sa. Eli en näe tar­vet­ta sil­le että vero­ja kiris­tet­täi­siin vain ylim­mäs­sä tuloluokassa.

    Ylim­pien tulo­jen, jot­ka lie­ne­vät pää­oma­tu­lo­ja, koro­tuk­sel­la lie­ven­ne­tään epätasa-arvo-ongelmaa.

    1. Itse intis­sä ollee­na en kyl­lä pys­ty alle­kir­joit­ta­maan väi­tet­tä, että siel­lä oppi­si jotain niin hyö­dyl­lis­tä, että käy­tet­ty aika oikeut­tai­si sen. Lähin­nä oppii kiroi­le­maan ja lus­mui­le­maan. Jos syyl­lis­tyy rikok­seen olla luo­tet­ta­va ja tun­nol­li­nen saa ilman vali­tusoi­keut­ta puo­li vuot­ta ehdo­ton­ta. Täl­le ran­gais­tuk­sel­le on armei­jan tapaan kol­mi­kir­jai­mi­nen lyhen­nys (AUK). Kos­ka sii­tä ei armah­de­ta ran­gais­tuk­sen puo­li­vä­lis­sä, se vas­taa käy­tän­nös­sä vuot­ta ehdo­ton­ta. Aika iso rikos pitää sivii­li­puo­lel­la teh­dä, että sai­si yhtä suu­ren kakun.
      Jokai­nen int­tiin jou­tu­nut tämän osaa. Vas­taa siis palik­ka­tes­tis­sä vää­rin ja tule pari ker­taa jur­ris­sa kasar­mil­le ja keuh­koa vähän niin pää­set kuu­del­la kuu­kau­del­la. Näin­kö kou­lu­te­taan työs­sö osavia?

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­mo K
    Jos mak­su on pakol­li­nen eikä sii­tä pää­se eroon sil­lä perus­tel­la, ettei tar­vit­se elä­ke­tur­vaa, se on vero.

    No, sehän peri­tään pal­kas­ta — ja jos ei ole palk­kaa, ei ole mak­sua­kaan. Mut­ta ei se mitään, olkoon sit­ten vero.

    Mut­ta toi­nen point­si, tär­keäm­pi, johon et vas­tan­nut: miten val­tion­ta­lou­den sääs­töt vai­kut­ta­vat eläketurvaan?

    Ota­pa nyt val­tion kel­tai­nen bud­jet­ti­kir­ja käteen, ja ker­ro min­kä meno­koh­dan sääs­tö vai­kut­taa esim. kuu­lui­san elä­ke­fir­ma Ilma­ri­sen kykyyn suo­riu­tua vastuistaan?

    Onko se esim. juu­ri tämä puhut­tu puo­lus­tus­hal­lin­non pää­luok­ka vai ken­ties kou­lu­tus tai tut­ki­mus? Vai…

    1. Se menee niin päin, että jos Ilma­ri­nen nos­taa elä­ke­mak­su­ja. val­tion vero­tu­lot pie­ne­ne­vät, kos­ka elä­ke­mak­su on vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti se menee niin, että elä­ke­mak­su syö veron­ko­ro­tus­va­raa, kos­ka vero­tuk­sen hai­tat koros­tu­vat myös mar­gi­naa­li­ses­ti, jos vero­ta­sot ovat kor­ke­rat. Jos ei usko, voi miet­tiä, miten asiat oli­si­vat, jos elä­ke­mak­sut oli­si­vat 90 pro­sent­tia palkasta.

  67. Kaik­kein tär­kein­tä oli­si saa­da ihmi­set siel­tä kor­tis­tos­ta töi­hin. Monis­sa tapauk­sis­sa työn­te­ko ei kui­ten­kaan yleen­sä kan­na­ta nykysysteemissä.

    Työl­lis­tä­mi­sen kus­tan­nuk­sia tuli­si las­kea ja kan­nus­tin­lou­kut tuli­si hävittää:
    — Puo­li­te­taan ylei­nen asumistuki
    — puo­li­te­taan ansio­si­don­nai­sen kuukaudet
    — las­ke­taan työt­tö­myys­tur­va opin­to­tuen tasol­le, mut­ta sal­li­taan vas­taa­vas­ti myös työt­tö­mil­le osa-aika­töi­den teke­mi­nen tulo­ra­jal­la, tai opiskelu.

    Askel koh­ti perustuloa.

  68. Olen tpyy­luo­man kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että jos tulo­ve­ro­ja kiris­te­tään, niin teh­dään se vero­vä­hen­nyk­siä kar­si­mal­la. Oikeas­taan kaik­ki vähen­nyk­set ja myös alen­ne­tut arvon­li­sä­ve­ro­kan­nat pitäi­si ensin pois­taa ja har­ki­ta sit­ten tark­kaan, onko joku vähen­nys välttämätön.

    Kai­kil­la vähen­nyk­sil­lä on var­maan alun­pe­rin ollut joku hyvä tar­koi­tus, mut­ta kun kaik­kea tue­taan vähen­nyk­sil­lä, niin lop­pu­tu­los on se, että mitään ei oikeas­taan tue­ta vaan raha vaan menee tas­kus­ta toiseen.

    Työ­mat­ka­ku­lu­jen vähen­nys lisää työn­teon kan­nus­tei­ta, mut­ta samal­la se kan­nus­taa asu­maan kau­em­pa­na työ­pai­kas­ta. Jos palk­ka on edes koh­tuul­li­nen, kukaan ei valit­se työt­tö­myyt­tä työn­teon sijaan, vaik­ka vähen­nys­tä ei oli­si­kaan. Mata­la­palk­ka-aloil­la vähen­nys voi olla se rat­kai­se­va teki­jä, mut­ta parem­pi oli­si lisä­tä ihan ylei­ses­ti työn­teon kan­nat­ta­vuut­ta pie­nel­lä­kin pal­kal­la ja lisä­tä työ­voi­man liik­ku­vuut­ta lait­ta­mal­la vuo­kra-asu­mi­nen samal­le vii­val­le omis­tusa­su­mi­sen kanssa.

    Arvon­li­sä­ve­ron koh­dal­la taas nime­no­maan vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­tä tuli­si verot­taa, kos­ka nii­tä vero­ja on vai­kea vält­tää, vaik­ka teki­si työn pimeäs­ti. Kohon­neet lää­ke- ja ruo­ka­kus­tan­nuk­set voi­daan sit­ten kom­pen­soi­da kai­kis­ta pie­ni­tu­loi­sim­mil­le suu­rem­mil­la tulon­siir­roil­la ja esim. lääk­kei­den maksukatolla.

  69. Häm­men­tä­vää, ellei erit­täin häm­men­tä­vää, seu­ra­ta tilan­net­ta Suo­mes­sa. Tääl­lä rea­goin­ti ja lyhyt­nä­köi­syys sitä tasoa ettei voi kuin toi­voa että Ruot­sin oikeis­to­hal­li­tus kaap­pai­si tääl­lä val­lan muu­ta­mak­si vuo­dek­si. (Pal­jon­ko­han veloittaisivat?)

    Hin­ta/- laa­tusuh­teel­taan maa­il­man hal­vin­ta ja hel­poin­ta kon­sul­toin­tia oli­si siis napa­ta Ruot­sin hal­li­tus­oh­jel­mat ja pää­tök­set vii­me vuo­sil­ta ‑osin pidem­mäl­tä aikaa, jo Dema­ri­val­lan ajal­ta- opik­si ja alkaa mää­rä­tie­toi­nen kurssinkääntö. 

    Siel­lä teh­dyt ihmeet tosin sitä luok­kaa että tai­taa kyl­lä jää­dä tääl­lä haa­veek­si. ‑Aja­tus­har­joi­tuk­sek­si yhdes­tä monis­ta siel­lä toteu­tu­neis­ta refor­mis­ta voi vaik­ka ottaa tem­pun: ay- liik­keel­tä vero­vä­hen­ny­soi­keus pois ja sil­ti ei ollen­kaan lait­to­mia lak­ko­ja, vien­ti­sek­to­rin palk­ka- ank­ku­ri pitää erit­täin hyvin, työt­tö­myys­tur­van por­ras­tus ja ylei­nen kiris­tä­mi­nen, ilmoi­tus­asia­na elä­keiän nos­to jne. jne. 

    Välil­lä käy kateek­si, myön­nän, miten naa­pu­ri on tajun­nut asian­sa ja sosi­aa­li­val­tion­sa hoi­taa. Vähil­lä leik­kauk­sil­la on siel­lä pääs­ty kun on lyö­ty kaik­ki pau­kut talou­den ter­vey­teen ja vah­vaan kasvuun.

  70. Lii­an van­ha:
    Esim poi­ka­ni pyr­ki armei­jaan syk­syk­si 2012, jol­loin syn­tyi­si vain yksi väli­vuo­si, mut­ta lop­pu­tu­le­ma oli,että hän pää­see pal­ve­luk­seen tam­mi­kuus­sa 2013. Näin syn­tyy kak­si väli­vuot­ta ja aivan val­tion päätöksillä 

    Nuor­ten mies­ten työ­pa­nok­sen tuh­laa­mi­nen näkyy kaik­kein räi­keim­pä­nä kun jut­te­lee tyy­peil­le kor­kea­kou­lun käy­tä­vil­lä. Opis­ke­li­joi­den jou­kos­sa on poik­keuk­sel­li­sen pal­jon siva­rin käy­nei­tä, ja jutut sii­tä mis­sä kuka­kin on pal­vel­lut ovat aika hil­pei­tä. Kan­sa­kun­nan lah­jak­kain­ta poruk­kaa pis­te­tään vuo­dek­si teke­mään “töi­tä”, jol­lai­sia nor­maa­lis­ti tar­jo­taan lähin­nä työ­mark­ki­na­tuel­la työl­lis­te­tyil­le ja syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa oleville. 

    Pik­ku­vel­je­ni sai juu­ri siva­rin­sa suo­ri­tet­tua lop­puun. Hän istui pai­kal­li­sen nuo­ri­so­ti­lan tuo­lil­la ja aut­toi tar­vit­taes­sa asiak­kai­ta käyn­nis­tä­mään Win­dows-käyt­tö­jär­jes­tel­män ja Fire­fox-verk­ko­se­lai­men. Jos­kus hän myi suklaapatukan.

    Mis­tä nii­tä työ­uria piti­kään piden­tää, alus­ta, kes­kel­tä ja lopus­ta? Kyl­lä tähän höl­mö­läis­ten hom­maan pitäi­si jokin jär­ke­väm­pi rat­kai­su saa­da. Ase­vel­vol­li­suu­den kus­tan­nus­ten las­ke­mi­nen huo­mioi­mat­ta vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sia mil­lään taval­la on niin pöh­köä että en oikein tie­dä miten päin oli­si kun joku sel­lais­ta aina välil­lä esittää.

    Minun tut­ta­va­pii­ris­sä­ni on nuo­ria kave­rei­ta, jot­ka oli­si­vat muu­ten mie­lel­lään men­neet siva­riin, mut­ta halusi­vat pääs­tä hel­pom­mal­la ja pal­ve­li­vat 6kk jos­sain kasar­mil­la. Yksi heis­tä ilmoit­ti, että mikä­li hänel­le yrit­tään tar­jo­ta mitään yli 6kk kes­tä­vää pal­ve­lus­muo­toa, hän vaih­taa siva­riin sama­na päivänä.

    Jak­sa­mis­ta vaan pojal­le­si, var­mas­ti tuo­kin syö miestä.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onko kiel­let­ty akti­voi­mas­ta t&k inves­toin­te­ja? Nyt nii­tä yri­te­tään tukea sal­li­mal­la pois­ta­mi­nen heti, jol­loin net­to­va­ral­li­suus todel­la­kaan ei kasva. 

    Tut­ki­musin­ves­toin­te­ja ei varo­vai­suu­den peri­aat­teen mukaan saa ollen­kaan akti­voi­da, tuo­te­ke­hi­tys­me­no­ja puo­les­taan saa, aina­kin jos­sain määrin.

    Kär­jis­tet­ty esi­merk­ki sii­tä mitä tarkoitan:
    A) Yri­tys käyt­tää 100000 euroa t&k:hon ja kir­jaa ne välit­tö­mäs­ti kuluik­si. Veroe­tu 24500 euroa.
    B) Yri­tys ostaa 100000 eurol­la asun­non. Veroe­tu 9000 vuodessa. 

    Kai­kil­la jär­jel­li­sil­lä dis­kont­to­ko­roil­la B‑vaihtoehto on vero­tuk­sel­li­ses­ti kan­nat­ta­vam­pi. Näin vero­tus vää­ris­tää yrit­tä­jän kan­nus­ti­mia. (Väli­muo­to näis­tä kah­des­ta on konein­ves­toin­nit, jot­ka pois­te­taan nopeas­ti ja edel­leen siis häviä­vät sil­le asun­nol­le tmv.)

  72. Edel­li­ses­tä unoh­tui yksi oleel­li­nen tulon­läh­de val­tiol­le lisää. Ale­taan myy­mään ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­pal­ve­lua. Hävi­ää kes­tä­vyys­va­jeet aika nopeasti.

  73. Mik­ke­li:
    Ase­vel­vol­li­suus­han on vähän kuin oppi­vel­vol­li­suus. Joku kut­suu nii­tä vel­vol­li­suuk­sik­si, mut­ta oikeas­taan ne ovat oikeuk­sia. Kai­ken koke­mi­nen ikä­väk­si vel­vol­li­suu­dek­si kuvaa hyvin minä­kes­keis­tä aikaamme. 

    On huvit­ta­vaa, miten saman­lai­sia kaik­kien pak­ko­kaup­piai­den reto­ri­set kei­not aina ovat riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä pak­koa ihmi­sil­le mark­ki­noi­daan. Pak­koar­mei­ja­lai­set, pak­ko­ruot­sit­ta­jat, pak­ko­y­li­op­pi­las­kun­ta­lai­set, aina samat jutut kaikilla.

    Äänioi­keu­tet­tu ja oikeus­toi­mi­kel­poi­nen ihmi­nen aina infan­ti­li­soi­daan ver­taa­mal­la hän­tä vajaa­val­tai­seen lap­seen, jon­ka etua aja­tel­len ylei­ses­ti hyväk­syt­ty ja 15-vuo­ti­aa­na päät­ty­vä oppi­vel­vol­li­suus on ase­tet­tu. Täy­si-ikäi­sen ihmi­sen näke­mys hän­tä itse­ään kos­ke­vis­ta asiois­ta tri­via­li­soi­daan esit­tä­mäl­lä, että oikeas­taan hän on lii­an höl­mö ymmär­tääk­seen omaa paras­taan ja sitä myö­tä vel­vol­li­suuk­sien ja oikeuk­sien eroa.

    Val­tion tar­joa­ma aseel­li­nen suo­ja kan­sa­lai­sil­le on kyl­lä kiis­tat­to­mas­ti val­tion jär­jes­tä­mä oikeus. Sil­ti taval­la jol­la tuo oikeus mah­dol­lis­te­taan ei ole mitään teke­mis­tä oikeu­den kans­sa, vaan se on kyl­lä ihan puh­das­ta pak­ko­työ­tä. Tämä ei reto­ri­sil­la tem­puil­la mik­si­kään muutu.

    Vapaa­eh­toi­nen armei­ja taas tar­koit­taa sitä, että väki­val­lan­käyt­tö­ope­tus­ta saa­vat vain ne, jot­ka sitä eni­ten halua­vat. Ei kuu­los­ta hyväl­tä sekään. Ja tuol­la­kin peri­aat­tel­la reser­vi jäi­si onnet­to­man pieneksi. 

    Esi­mer­kik­si polii­sit vali­taan täs­sä maas­sa vapaa­eh­toi­suu­den perus­teel­la. Mie­les­tä­ni nämä val­tion väki­val­ta­mo­no­po­lin edus­ta­jat ovat sil­ti kes­ki­mää­rin aivan kel­po väkeä.

  74. tcrown: Park­ki-ja yli­no­peus­sak­ko­jen tuo­tot pitäi­si saa­da jul­ki­seen kassaan

    Oho — mihin ne tähän asti ovat men­neet? Polii­sin tas­kui­hin, vai?

  75. Har­va ajaa työ­suh­deau­tol­la fir­man ajoa 50 000 km. Yleen­sä sil­loin kan­nat­taa ajaa omal­la autolla.

    Käy­tän­nös­sä täl­lais­ta valin­taa ei voi teh­dä. 50 tkm/a on ihan tyy­pil­li­nen ajo­mää­rä myyn­ti­työ­tä teke­väl­le PK-seu­dun ulko­puo­lel­la. Kai­kis­sa tun­te­mis­sa­ni yri­tyk­sis­sä sil­loin nime­no­maan käy­te­tään työ­suh­deau­toa. Työ­nan­ta­jat edel­lyt­tä­vät autoa talon puo­les­ta, kos­ka km-kor­vauk­set tuli­si­vat pal­jon kal­liim­mik­si. Jot­ku käyt­tä­vät­kin fir­man autos­ta sanon­taa työsuhdehaitta.

  76. Eikö sitä voi­tai­si myön­tää, että Suo­mes­sa on aivan lii­an suu­ri jul­ki­nen sek­to­ri. Meil­lä ei ole lii­kaa teke­viä käsiä, eli polii­se­ja, hoi­ta­jia tai opet­ta­jia, mut­ta meil­lä on lii­kaa hal­lin­toa. Too much govern­ment, sanoi­si ame­rik­ka­lai­nen. Lii­kaa kai­ken­lai­sia eri­tyis­tar­kas­ta­jia, hal­lin­to­joh­ta­jia ja mui­ta kes­ki­kymp­pe­jä. Tämä poruk­ka pitäi­si saa­da pot­kit­tua pois ja pikai­ses­ti. Näin ei kui­ten­kaan ole teh­ty, vaan päin­vas­toin on toteu­tet­tu höl­mö­läis­ten hom­maa muis­tut­ta­vaa alu­eel­lis­ta­mis­ta, jos­sa työ­pai­kat siir­re­tään jon­ne­kin peri­fe­ri­aan, mut­ta ketään ei irti­sa­no­ta. Sama mää­rä poruk­kaa pal­ka­taan lisää syr­jä­seu­duil­le, van­hat jää­vät palk­ka­lis­toil­le kau­pun­kiin, mut­ta kukaan ei tie­dä mitä he teke­vät. Lop­pu­tu­los kai­kes­ta vai­vas­ta on vain val­ta­va tehok­kuus­tap­pio, entis­ten kiin­teis­tö­jen tyh­jä­käyt­tö, uusien kiin­teis­tö­jen raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ja lisään­ty­neet matkakulut.

    Ihan samaa type­ryyt­tä ollaan jat­ket­tu kun­ta­lii­tok­sis­sa, kun van­ha poruk­ka saa jää­dä töi­hin aina­kin vii­dek­si vuo­dek­si eikä mitään syner­gia­hyö­ty­jä rea­li­soi­da pie­nen­tä­mäl­lä organisaatiota. 

    Jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat mak­se­taan yksi­tyi­sen sek­to­rin tuo­tok­ses­ta. Eikö pitäi­si olla sel­vää, että jul­ki­sen sek­to­rin tulee olla mah­dol­li­sim­man pie­ni ja yksi­tyi­sen mah­dol­li­sim­man suuri?

  77. Tämä oli taas nii­tä Lii­an Van­han tilastotietoja.
    Vuon­na 2010 suur­tyi eläk­keel­le 70566 suo­mes­sa asu­vaa, jois­ta van­huuse­läk­keel­le 42192 hen­keä eli noin 60 %”

    Tuo­han ei ker­ro mikä hei­dän työ­mark­ki­na­ti­lan­sa oli ennen van­huuse­läk­keel­le siitymistä

    Kysyin ETK:sta tie­de­tään­kö­kuin­ka­mo­ni siir­tyy van­huuse­läk­keel­le työ­elä­mäs­tä. Asi­aa ei ole kuu­lem­ma selvitetty.

    Jotain voi pää­tel­lä 60–63-vuotiaiden työl­li­syy­sas­tees­ta, joka oli 42 % eli tösiiä nois­ta ikä­luo­kis­ta oli tuo 42 %,muut oli­vat työttömänä,työkyvyttömyyseläkkeellä , sai­ra­lo­mal­la, työ­elä­män ulkopuolella

    Kun vii­emi­si­nä­kin vuo­si­na koke­muk­se­ni mukaan ihmi­sä pot­ki­taan pihal­le niin työ­elä­mäs­tä elä­köi­ty­vien osuus on pie­nem­pi kuin 42 % eli arvioin,että n 30 %.

    Van­huuse­läk­keel­le siir­ty­mi­nen ei ker­ro edel­tä­vää tilaa työelämässä

    Pis­tä parem­pi luku pöytään ??

    1. Onhan se las­ket­ta­vius­sa toi­sin­kin päin. Työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le siir­tyi alle 30 000 hen­keä ikä­luo­kis­ta, joi­den koko on lik­si satatuhatta.

  78. Ilman pai­net­ta ei syn­ny mitään pää­tök­siä, mut­ta eivät nämä työ­mark­ki­na­neu­vot­te­lu­hen­ki­set siir­re­tyt hal­li­tus­neu­vot­te­lut näy­tä oikein tol­kul­li­sil­ta ulos­päin. Vih­reät­kin saa­vat edis­tet­tyä omia tee­mo­jaan kun kom­pro­mis­sia leivotaan.

    Ne, joil­la ei ole edus­tus­ta neu­vot­te­luis­sa jää­vät mak­su­puo­lel­le, se on etu­ryh­mä­de­mo­kra­tian hen­ki. Puo­lus­tus­voi­mien sääs­töis­tä pys­tyy luke­maan mis­sä minis­te­rien “koti“paikat on/ei ole. Kun val­tio­neu­vos­to ei kyke­ne rat­kai­sui­hin siir­re­tään sääs­tö­taak­kaa kun­nil­le. Kui­ten­kaan kun­tien vel­voit­tei­ta ei kar­si­ta. Ylly­te­tään kun­ta­lii­tok­siin, mut­ta kun­ta­hen­ki­lös­töl­lä pide­tään irti­sa­no­mis­suo­ja. Työs­sä­olo­vuo­sien kas­vat­ta­mi­ses­ta pitäi­si sopia, mut­ta osa hal­li­tuk­ses­ta ei suos­tu edes puhu­maan eläkeiästä.

    Ter­vey­den­huol­los­sa pyö­rii suu­rim­mat rahat, mut­ta kun­ta­uu­dis­tus­han­ke tun­tuu rys­si­vän sii­nä muhi­vat jär­keis­tys­mah­dol­li­suu­det. Pien­ten paik­ka­kun­tien tal­koo­hen­ki saa­daan hen­ki­to­rei­siin. Huk­ka mei­dät perii, jos ei juu­ril­taan­re­vit­ty­jen ihmis­ten urbaa­ni­kes­ki­tys­lei­rei­hin syn­ny vapaa­eh­tois­ta aut­ta­mis­hen­keä ja kaik­ki opi­taan saa­maan val­mii­na ja nor­mien­mu­kai­se­na yhteis­kun­nal­ta ilman mitään vel­voi­tet­ta vas­ta­vuo­roi­suu­teen omas­ta ympä­ris­tös­tään tai läheisistään.

    1. Puo­lus­tus­voi­mien sääs­töis­tä pys­tyy luke­maan mis­sä minis­te­rien “koti”paikat on/ei ole.

      Ei pys­ty. On mon­ta hel­sin­ki­läis­tä minis­te­riä, eikä sil­ti saa­tu San­ta­ha­mi­naa vapau­te­tuk­si hyötykäyttöön.

  79. Mai­nio kir­joi­tus jäl­leen Soi­nin­vaa­ral­ta. Jär­ki­pu­het­ta. Toi­vot­ta­vas­ti tätä blo­gia lue­taan myös mui­den hal­li­tus­puo­luei­den piirissä.

  80. Kum­mal­lis­ta, että kukaan ei kos­kaan kiin­ni­tä huo­mio­ta työ­suh­deau­to­jen tur­val­li­suu­teen. Emme me myyn­ti­mie­het pel­käs­tä aja­mi­sen ilos­ta kier­te­le tätä Suo­men maa­ta 50–70 tkm vuo­des­sa. Ei ole aivan sama asia, että min­kä­lai­sel­la autol­la kola­ri ajetaan.

    On sel­vää, että vih­reät ovat mei­tä vas­taan. Ovat aina olleet. Myyn­ti­työ kui­ten­kin vai­kut­taa talous­kas­vuun ja siten polii­tik­ko­jen käy­tet­tä­vis­sä ole­viin peli­merk­kei­hin. Ja vih­reis­tä tulee vie­lä mie­leen, että jos Hel­sin­gis­tä muu­al­le maa­han tapah­tu­vaa myyn­tiä hai­ta­taan, niin miten­kä­hän hyvä asia se on Hel­sin­gil­le, jos­sa monen fir­man myyn­ti­kont­to­ri sijaitsee…

    1. Myyhn­ti­mies­ten työ­suh­deau­tot ovat ihan eri asia. Ongel­ma on pal­kan­li­sä niil­le toi­mi­hen­ki­löil­le, joil­le se on han­kit­tu vain yksi­tyis­ajoa varten.

  81. Osmol­la ja muil­la­kin polii­ti­koil­la unohtuu,että olen­nais­ta ei ole huol­to­suh­teen kan­nal­ta elä­köi­ty­mi­si­kä vaan todel­li­nen työ­elä­män jättöikä.

    Elä­keiäl­lä on mer­ki­tys­tä EK:lle ja yri­tyk­sil­le, sil­lä mak­su­ra­si­tus mää­räy­tyy eläk­kel­lä­olo­vuo­sien mukaan .

    Mut­ta polii­ti­kot ovat­kin rahoit­ta­jan­sa eli EK:n asial­la , joten hei­tä ei kiin­nos­ta todel­li­nen työ­elä­män jättöikä.

    Esim minä jätin työ­elä­män jo 58-vuo­ti­aa­na mut­ta siir­ryn van­huuse­läk­keel­le 65-vuotiaana.

    Tilas­to­jen kan­nal­ta ilah­dut­ta­va, mut­ta huol­to­suh­teen näkö­kul­mas­ta katastrofi.

    1. Osmol­la ja muil­la­kin polii­ti­koil­la unohtuu,että olen­nais­ta ei ole huol­to­suh­teen kan­nal­ta elä­köi­ty­mi­si­kä vaan todel­li­nen työ­elä­män jättöikä.

      Mis­tä Lii­an van­ha oikein ammen­taa nuo jär­jet­tö­mät väit­teen­sä? Kun päät­tä­jät kat­so­vat näi­tä luku­ja, he tut­ki­vat työl­li­syy­sas­tet­ta ikä­luo­kit­tan ja vie­lä jaet­tu­na mie­hiin ja naisiin.

  82. Kuun­te­li­ja:
    Tus­kin Sai­las eilen A‑studiossa valehteli. 

    Niin­hän sitä kuvit­te­li­si, mut­ta täyt­tä tuu­baa ukko late­li, kun väit­ti tar­peet 5 jaar­din leik­kauk­sil­le ole­va “pelk­kää mate­ma­tiik­kaa”, jos hal­li­tus­oh­jel­maa nou­da­te­taan ja vie­lä perään täy­sin pok­ka­na “ker­ron vain fak­tat”. Kun Suo­mes­sa on nyt näkö­jään muo­tia vaa­tia anteek­si­pyyn­töä, niin vaa­din että Sai­las pyy­tää anteek­si mate­maa­ti­koil­ta, kun väit­tää VM:n ennus­tei­ta jok­si­kin mate­maat­ti­sik­si fak­toik­si. Sai­lak­sen las­kel­mat kun perus­tu­vat tie­tys­ti täy­sin VM:n ennus­tei­siin tule­vas­ta talous­ke­hi­tyk­ses­tä, joten väi­te pitäi­si paik­kaan­sa, jos VM:llä oli­si jokin kris­tal­li­pal­lo, joka ker­toi­si tule­vai­suu­den 100% tark­kuu­del­la. Jokai­nen täys­jär­ki­nen kui­ten­kin tie­tää, että näin ei ole vaan var­sin­kin nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa ennus­tus­vir­heet jo muu­ta­man vuo­den pää­hän tup­paa ole­maan mas­sii­vi­sia. Sai­las tie­tys­ti tie­tää tämän, mut­ta kun koko ulos­tu­lon tar­koi­tuk­se­na oli pelo­tel­la polii­ti­kot ruo­tuun, niin eihän tuo­ta voi ker­toa. Vähem­män yllät­täen Kokoo­mus myy nyt tuo­ta samaa 5 jaar­din leik­kauk­sia mate­maat­ti­se­na faktana.

  83. ano­nyy­mi: KKK: Jos et tie­dä mitä var­ten armei­jas­sa on sul­keis­har­joi­tuk­sia, niin se pit­käl­ti inva­li­doi koko mielipiteesi.

    Lap­si­kin tie­tää, että jal­ka­vä­ki ryh­mit­tyy sul­jet­tuun muo­toon vain yhtä tar­koi­tus­ta var­ten, tor­juak­seen rat­su­väen hyök­käyk­sen. (Othis­mos ja svin­huf­vud jal­ka­väen tak­tiik­ka­na van­he­ni rat­su­väen kehit­tyes­sä sii­nä 2000–1000 vuot­ta sitten.)

    Puo­lan armei­jas­sa on tiet­tä­väs­ti ollut husaa­re­ja vie­lä 80 vuot­ta sit­ten eikä sitä kos­kaan tie­dä vaik­ka puo­la­lai­set teki­si­vät mai­hin­nousun Han­gon lähelle.

  84. Juhi­luk­sel­le:

    Olen tavan­nut saman seli­tyk­sen eri muo­dois­sa luke­mat­to­mia ker­to­ja. Vali­tet­ta­vas­ti päät­te­lys­tä­si seu­raa, ettei mikään ole var­maa, elä­mä on pelk­kää sat­tu­maa ja mihin­kään ei voi luot­taa. Tämä kes­kus­te­lu ei ole uusi, vaan yli 2000 vuot­ta van­ha ja voit tutus­tua sii­hen luke­mal­la filo­so­fian klassikoita.

    Jot­ta poli­tiik­ka tai mikä tahan­sa asia elä­mäs­sä toi­mi­si, tar­vit­sem­me läh­tö­koh­tia, jois­ta voim­me pää­tel­lä jotain. Molem­mat voi­vat olla vää­riä tai puut­teel­li­sia, mut­ta tämä raken­ne on vält­tä­mä­tön ratio­naa­li­sel­le elämälle. 

    Mei­dän on vali­tet­ta­vas­ti pak­ko uskoa, että VM:n arviot ovat mah­dol­li­sim­man oikei­ta, jot­ta pys­tym­me jotain päät­tä­mään. Ilman pre­mis­se­jä ei päät­te­ly ole mah­dol­lis­ta ellei sit­ten usko vaik­ka nopan heit­toon. Hal­li­tus­oh­jel­man pitäi­si olla se toi­nen kul­ma­ki­vi, jota nou­da­te­taan. Jäl­leen ker­ran, muu­ten poli­tiik­ka ei toi­mi­si, jos kukaan ei usko yhtei­seen läh­tö­koh­taan ja ei ole min­kään­lais­ta yhteis­tä kehys­tä, miten sen perus­teel­la tuli­si toi­mia. Jos hal­li­tus­oh­jel­ma ei miel­ly­tä, voi hal­li­tuk­ses­ta erota.

    Aina tois­te­taan, että asiat rat­kai­se­vat ja asiat rii­te­le­vät eivät ihmi­set. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti inhoan poli­tiik­kaa sik­si, että näin tun­tuu har­voin ole­van. Joko teh­dään, mitä on sovit­tu tai sit­ten ero­taan ja jär­jes­te­tään uudet vaalit.

  85. Pek­ka Pes­si: Lap­si­kin tie­tää, että jal­ka­vä­ki ryh­mit­tyy sul­jet­tuun muo­toon vain yhtä tar­koi­tus­ta var­ten, tor­juak­seen rat­su­väen hyökkäyksen.

    Eli et tie­dä mitä var­ten armei­jas­sa on sulkeisharjoituksia.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se menee niin päin, että jos Ilma­ri­nen nos­taa elä­ke­mak­su­ja. val­tion vero­tu­lot pie­ne­ne­vät, kos­ka elä­ke­mak­su on vero­tuk­ses­sa vähen­nys­kel­poi­nen. Kan­san­ta­lou­del­li­seds­ti se menee niin, että elä­ke­mak­su syö veron­ko­ro­tus­va­raa, kos­ka vero­tuk­sen hai­tat koros­tu­vat myös mar­gi­naa­li­ses­ti, jos vero­ta­sot ovat kor­ke­rat. Jos ei usko, voi miet­tiä, miten asiat oli­si­vat, jos elä­ke­mak­sut oli­si­vat 90 pro­sent­tia palkasta.

    Eipä men­nyt vie­lä­kään peril­le… Yri­tät ilmei­ses­ti tahal­la­si sekoit­taa? Aihe­han on: “Pal­jon­ko pitäi­si sääs­tää?” — siis valtion.

    Entäs jos Ilma­ri­nen ei nos­ta eläkemaksuja?
    Siis vie­lä ker­ran: miten val­tion­ta­lou­den (budjetti)säästöt vai­kut­ta­vat elä­keyh­tiön maksukykyyn?

    Vai­kea vas­taus, kos­ka se kuu­luu: eivät mitenkään.

    1. Mei­dän pitää lisä­tä veroas­tet­ta tai vähen­tää jul­ki­sia meno­ja kol­mel­la pro­sen­til­la BKT:sta. Näi­den kah­deb välil­lä on teh­tä­vä jokin tasa­pai­no­tus. Jos tode­taan että veroas­tet­ta voi nos­taa vain pro­sen­tin ja elä­keyh­tiöt nos­ta­vat mak­su­ja kah­del­la, sil­loin val­tion meno­ja on vähen­net­tä­vä nel­jäl­lä ja jos elä­ke­mak­su­ja alen­ne­taan, val­tion meno­ja on vähen­net­tä­vä vas­taa­vas­ti vähemmän.

  87. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Laki ei edel­ly­tä sopi­muk­ses­ta mitään, vaan läh­tee sii­tä, että rehel­li­nen ihmi­nen auto­maa­ti­ses­ti ilmoit­taa, että nyt meni 18 000 kilo­met­riä rikki.
    Kum­mal­lis­ta, että kenel­lä­kään ei mene.

    Aina­kin minul­la meni, ja sen vuok­si sopi­mus ALD:n kans­sa sisäl­si­kin 26 000 kilo­met­riä vuo­des­sa. Ja sovi­tun yli aja­mi­ses­ta sit­ten mak­se­taan taas erik­seen (aika pal­jon, ei tosi­aan­kaan kannata).

    Nyt minul­la tosin ei ole lii­sa­ria, kos­ka oma auto on sen ver­ran hal­vem­pi. Täs­sä jah­da­taan mielikuvitusvihollisia.

  88. tcrown: Ei tämän nyt enää pitä­nyt kenel­le­kään olla uutinen:

    http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2011/06/21/yksityinen-pysakoinninvalvonta-saa-jatkua/20118731/12

    Puhe oli yli­no­peus- ja park­ki­sa­kois­ta. Yksi­tyi­nen pysä­köin­nin­val­von­ta ei todel­la­kaan mää­rää yli­no­peus­sak­ko­ja. Eikä edes park­ki­sak­ko­ja (polii­si voi kyl­lä sakot­taa vää­räs­tä pysä­köin­nis­tä, jos­kin se on ohjat­tu vain val­vo­maan nopeuk­sia). Yksi­tyi­nen pysä­köin­nin­val­von­ta ei peri jul­ki­soi­keu­del­li­sia pysäköintivirhemaksuja. 

    Kaik­kien näi­den tuo­tot mene­vät jul­ki­seen kas­saan. Yksi­tyi­sen pysä­köin­nin­val­von­nan kerää­mät rahat mene­vät alal­la toi­mi­vil­le hui­ja­rin­omai­sil­le fir­moil­le, mut­ta se, että ne yli­pään­sä saa­vat mitään toi­mek­sian­to­ja, joh­tuu lähin­nä sii­tä että jul­ki­nen pysä­köin­nin­val­von­ta on niin käde­tön­tä ja kes­kit­tyy aika usein help­poi­hin rahan­ke­ruu­koh­tei­siin, ei tur­val­li­suu­den ja rei­lun käy­tök­sen valvontaan.

  89. Osmo Soi­nin­vaa­ra: tie­tää­kö verot­ta­ja tuos­ta kilometrimäärästä.

    Verot­ta­ja tie­tää vero­tusar­von. Vero­tusar­vo nousee, jos kilo­met­ri­mää­rä nousee.

  90. Pek­ka Tai­pa­le: Aina­kin minul­la meni, ja sen vuok­si sopi­mus ALD:n kans­sa sisäl­si­kin 26 000 kilo­met­riä vuo­des­sa. Ja sovi­tun yli aja­mi­ses­ta sit­ten mak­se­taan taas erik­seen (aika pal­jon, ei tosi­aan­kaan kannata).

    Nyt minul­la tosin ei ole lii­sa­ria, kos­ka oma auto on sen ver­ran hal­vem­pi. Täs­sä jah­da­taan mielikuvitusvihollisia.

    Juu­ri noin. Osmol­la on tur­han usein vas­tuul­li­sek­si päät­tä­jäk­si tie­don sijaan mie­li­ku­viin perus­tu­vaa kan­nan­ot­to­ja, mikä on todel­la surullista. 

    Itse en myös­kään halua työ­suh­deau­toa kos­ka oman auton pitä­mi­sen kus­tan­nus on sel­keäs­ti alempi

  91. Lii­an Van­ha: “Esim minä jätin työ­elä­män jo 58-vuo­ti­aa­na, mut­ta siir­ryn van­huuse­läk­keel­le 65-vuotiaana.”

    Olet ilmei­ses­ti pal­kan­saa­jan työt­tö­myys­tur­van lisä­päi­vil­lä eli niin sano­tus­sa elä­ke­put­kes­sa. Lisä­päi­viä voi saa­da 65-vuo­den ikään asti.

    Monet elä­ke­put­kes­sa ole­vat kui­ten­kin siir­ty­vät van­huuse­läk­keel­le jo 62- tai 63- vuo­tiai­na. Tämä joh­tuu sii­tä, että elä­ke­ker­ty­mää ei tule lisä­päi­vil­tä enää 63-vuo­den iän jäl­keen. Lisä­päi­vä­läi­set voi­vat siir­tyä jo 62-vuo­ti­aa­na van­huuse­läk­keel­le ilman varhennusvähennystä.

    Joten eläk­keel­le siir­ty­mi­si­kä nousi­si hel­pos­ti muut­ta­mal­la hie­man lisä­päi­vil­lä ole­vien oikeuk­sia. Mut­ta vas­taa­vas­ti ikään­ty­nei­den työt­tö­mien mää­rä lisääntyisi.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Myyhn­ti­mies­ten työ­suh­deau­tot ovat ihan eri asia. Ongel­ma on pal­kan­li­sä niil­le toi­mi­hen­ki­löil­le, joil­le se on han­kit­tu vain yksi­tyis­ajoa varten.

    Ja tämän jaon vuo­hiin ja lam­pai­siin tekee kuka, ja mil­lä perus­teel­la? Elä­vän elä­män ihmi­set kun eivät jakau­du siis­tis­ti kah­tia luok­kiin “100 % myyn­ti­mies” ja “vain yksi­tyis­ajoa aja­va toimihenkilö”. 

    Vain yksi­tyis­ajoi­hin käy­tet­tä­vä työ­suh­deau­to ei muu­ten ole pal­kan­li­sä vaan pal­kan­mak­su­muo­to. Ei sitä autoa pal­kan pääl­le saa­da, vaan pal­kan asemesta. 

    Etua sii­tä näen lähin­nä tilan­tees­sa, jos­sa hen­ki­lö ei halua ottaa lai­naa tai vas­taa­via sitou­muk­sia — työ­su­heau­ton han­kin­ta vähen­tää ris­kiä, joka muo­dos­tuu, jos ostaa uuden auton ja pel­kää, että menet­tää työ­paik­kan­sa. Työ­suh­deau­tos­ta pää­see näp­pä­räs­ti eroon samal­la kuin työs­tä­kin, eikä auton han­kin­taan tar­vit­se ottaa lai­naa. Eri­tyi­sen hal­paa autoi­lua se ei ole, vai­va­ton­ta kylläkin.

    1. Ei sitä autoa pal­kan pääl­le saa­da, vaan pal­kan asemesta

      Juu­ri niin. Sik­si sii­tä pitäi­si verot­taa kuin pal­kas­ta. Tämä on hyvin yksin­ker­tais­ta, jos autot ker­ran ovat lea­sat­tu­ja. Oikea vero­tusar­vo on sama kuin lea­sin­gyh­tiön lasku.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juu­ri niin. Sik­si sii­tä pitäi­si verot­taa kuin pal­kas­ta. Tämä on hyvin yksin­ker­tais­ta, jos autot ker­ran ovat lea­sat­tu­ja. Oikea vero­tusar­vo on sama kuin lea­sin­gyh­tiön lasku.

    Eikö oli­si kui­ten­kin vää­rin sovel­taa tätä logiik­kaa vain yhteen luontaisetuun?

    Mik­si Mika Veh­vi­läi­nen mak­saa asun­toe­dus­taan veroa vain n. 2.000 euros­ta, vaik­ka hänen työ­nan­ta­jan­sa mak­saa asun­nos­ta vuo­kraa yli 7.000 euroa? 

    Mik­si lou­na­se­dun vero­tusar­vo ei ole sama kuin lou­naan hinta? 

    Ja niin edelleen.

    Mie­les­tä­ni ei ole oikein läh­teä sää­tä­mään vain jotain tiet­tyä vero­tusar­voa lähem­mäs käy­pää arvoa, vaan kaik­kia etu­ja on koh­del­ta­va samal­la tavalla.

  94. Mikael M.:

    Äänioi­keu­tet­tu ja oikeus­toi­mi­kel­poi­nen ihmi­nen aina infan­ti­li­soi­daan ver­taa­mal­la hän­tä vajaa­val­tai­seen lap­seen, jon­ka etua aja­tel­len ylei­ses­ti hyväk­syt­ty ja 15-vuo­ti­aa­na päät­ty­vä oppi­vel­vol­li­suus on ase­tet­tu. Täy­si-ikäi­sen ihmi­sen näke­mys hän­tä itse­ään kos­ke­vis­ta asiois­ta tri­via­li­soi­daan esit­tä­mäl­lä, että oikeas­taan hän on lii­an höl­mö ymmär­tääk­seen omaa paras­taan ja sitä myö­tä vel­vol­li­suuk­sien ja oikeuk­sien eroa.

    Val­tion tar­joa­ma aseel­li­nen suo­ja kan­sa­lai­sil­le on kyl­lä kiis­tat­to­mas­ti val­tion jär­jes­tä­mä oikeus. 

    Tai­si men­nä ohi koko point­ti. Oikeu­te­na tar­koi­tin sitä, että ihan kenel­le tahan­sa on parem­pi olla poten­ti­aa­li­sen väki­val­ta­ko­neis­ton osa kuin poten­ti­aa­li­sen väki­val­ta­ko­neis­ton armoilla. 

    En nyt ole ihan var­ma sii­tä, onko hie­noa, että maa­il­mas­ta löy­tyy idea­lis­te­ja, jot­ka koke­vat väki­val­ta­ko­neis­ton auto­maat­ti­ses­ti “kan­sa­lais­ten suo­jak­si suo­duk­si oikeu­dek­si”. Armei­joi­ta käy­te­tään enem­män omaa kan­saa vas­taan, kuin ulkois­ta vihol­lis­ta vas­taan. Suo­mes­sa ei täl­lä het­kel­lä ole tuol­lais­ta tilan­net­ta, mut­ta tulee­ko näin jat­ku­maan maa­il­man tap­piin asti?

    Reser­vi­läi­sar­mei­jan suu­rin vah­vuus on se, että soti­las­kou­lu­tus on mah­dol­li­sim­man monen ulot­tu­vil­la. Se antaa kan­sa­kun­nal­le tar­vit­taes­sa tur­vaa omia val­lan­pi­tä­jiä vastaan. 

    Minul­le on täy­sin yhden­te­ke­vää, halu­aa­ko joku tuos­ta oikeu­des­taan luo­pua. Samoin kuin vaik­ka äänioi­keu­des­taan. Jos halu­aa jät­täy­tyä mui­den käsiin, niin sii­tä vaan. 

    Ei pitäi­si kui­ten­kaan puhua kaik­kien suul­la ja itkeä jos­tain hypo­teet­ti­ses­ta itse­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta ja sen mene­tyk­ses­tä. Ajo­puul­la ei ole itse­mää­rää­mi­soi­keut­ta ja se, mikä nyt voi tun­tua vel­vol­li­suu­del­ta, voi­kin jos­sain tapauk­ses­sa tar­koit­taa sitä, että et jou­du alis­tu­maan ajo­puun asemaan.

  95. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juu­ri niin. Sik­si sii­tä pitäi­si verot­taa kuin pal­kas­ta. Tämä on hyvin yksin­ker­tais­ta, jos autot ker­ran ovat lea­sat­tu­ja. Oikea vero­tusar­vo on sama kuin lea­sin­gyh­tiön lasku.

    Tuo on hyvä aloi­te. Toi­vot­ta­vas­ti viet sen myös lop­puun saak­ka, sil­lä se alen­tai­si työ­suh­deau­to­jen vero­tus­ta. Mie­len­kiin­tois­ta oli­si näh­dä kun Vih­reä kan­san­edus­ta­ja esit­täi­si työ­suh­deau­toi­lun vero­tuk­sen keven­tä­mis­tä. Lea­sin­gyh­tiön las­ku taval­li­ses­ta perus­au­tos­ta 4 vuo­den sopi­muk­sel­la ja 18 000 kilo­met­ril­lä (hin­ta noin 30 000) on nykyis­tä vero­tusar­voa alem­pi. Tie­tys­ti jot­kut öky­au­tot on eri juttu.

  96. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juu­ri niin. Sik­si sii­tä pitäi­si verot­taa kuin pal­kas­ta. Tämä on hyvin yksin­ker­tais­ta, jos autot ker­ran ovat lea­sat­tu­ja. Oikea vero­tusar­vo on sama kuin lea­sin­gyh­tiön lasku.

    Har­vaan lea­sin­giin tai­taa sisäl­tyä polt­toai­ne­ku­lut… Vapaas­sa autoe­dus­sa työ­nan­ta­ja mak­saa myös ne. Pel­käs­sä käyt­tö­edus­sa edun­saa­ja toki mak­saa itse polt­toai­neet, eli sii­nä pelk­kä lea­sing­hin­ta täs­mää paremmin.

  97. Pek­ka Pes­si: ano­nyy­mi: KKK: Jos et tie­dä mitä var­ten armei­jas­sa on sul­keis­har­joi­tuk­sia, niin se pit­käl­ti inva­li­doi koko mielipiteesi.

    Mik­si panit tuon mie­li­pi­teen minun suu­hu­ni? En käy­tä tääl­lä mitään muu­ta nimi­merk­kiä kuin KKK.

  98. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten sit­ten oman auton käy­tös­tä työ­nan­ta­jan ajoi­hin voi mak­saa 46 sent­tiä kilometriltä?

    Verot­ta­ja nuo km-kor­vauk­set mää­rit­tää. Ei työ­nan­ta­ja voi mak­saa vähem­pää eikä työn­te­ki­jä pyy­tää vähem­pää. Tur­ha sii­tä on urput­taa kun lain­sää­tä­jä on noin sää­tä­nyt. Lakia (tai ase­tus­ta) muut­ta­mal­la tuo hoi­tuu, kan­san­edus­ta­jal­la on mah­dol­li­suus tuol­lai­seen vai­kut­taa, joten sii­tä vaan

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Juu­ri niin. Sik­si sii­tä pitäi­si verot­taa kuin pal­kas­ta. Tämä on hyvin yksin­ker­tais­ta, jos autot ker­ran ovat lea­sat­tu­ja. Oikea vero­tusar­vo on sama kuin lea­sin­gyh­tiön lasku.

    Täl­löin kenen­kään ei kan­nat­tai­si ottaa työ­suh­deau­toa. Min­kä toki ymmär­rän tavoit­teek­se­si, kos­ka autosaatana. 

    Sen seu­rauk­se­na tie­tys­ti auton käy­tös­tä mak­set­ta­vat kilo­met­ri­kor­vauk­set vas­taa­vas­ti nousi­si­vat, kos­ka ne mak­set­tai­siin oman auton käy­tön mukaan ja jos ihmi­sil­lä on joka tapauk­ses­sa auto, syn­tyy insen­tii­vi ajaa enem­män työ­ajoa, jot­ta saa oman inves­toin­tin­sa kuo­le­tet­tua. Työ­mat­ko­ja teh­dään van­hem­mil­la autoil­la, mil­lä on vai­ku­tus­ta mm. tur­val­li­suu­teen ja polt­toai­neen­ku­lu­tuk­seen. Toi­saal­ta tie­tys­ti van­hem­mil­la autoil­la aja­mi­nen voi auto­kau­pan osal­ta paran­taa kauppatasetta.

    Jos oman auton käy­utön estä­mi­sek­si kilo­met­ri­kor­vauk­sia lei­ka­taan, seu­rauk­se­na fir­mo­jen oli­si vai­keam­paa saa­da poruk­kaa teke­mään työ­mat­ko­ja, joten talou­del­li­nen toi­min­ta vähe­ni­si ja val­tion vero­tu­lot pienenisivät.

    Tämä työ­suh­deau­to­jen veroe­tu­jen jah­taa­mi­nen on “pal­jon­ko pitäi­si sääs­tää” ‑näkö­kul­mas­ta jota­kuin­kin yhden­te­ke­vää. Kiusan­te­ko tun­tuu ole­van tär­keäm­pi motiivi.

    Val­tion poten­ti­aa­li­set sääs­tö­koh­teet ovat lähin­nä sosi­aa­li­tur­va ja tulon­siir­rot sekä ter­veys­me­not, kos­ka ne ovat isot meno­luo­kat. Niis­sä myös esim. kan­nus­tin­lou­kut ovat suu­ria hyvin­voin­ti­tap­pion aiheuttajia.

  100. Mitään pal­kan­saa­jan vero­vä­hen­nyk­siä ei tarvita. 

    Työ­tu­lois­ta teh­tä­vät vähen­nyk­set kuu­lui­si­vat oikeas­ti työ­an­ta­jan mak­set­ta­vik­si (kir­jal­li­suus, kou­lu­tus, työ­vä­li­neet) tai sit­ten ne ovat vähen­nys­kel­vot­to­mia elan­to­ku­lu­ja (kodin ja työ­pai­kan väli­set matkat).

    Vero­va­paat (tai vain osit­tain vero­te­tut) edut pitäi­si lait­taa koko­naan verol­le. Sil­lä ne (päi­vä­ra­hat, ate­ria­ra­hat, lou­nas­se­te­lit, puhe­lin- ja autoe­dut) ovat itse asias­sa verot­ta­jan ulot­tu­mat­to­mis­sa ole­via pal­kan­li­siä. Lisäk­si ne vää­ris­tä­vät palk­ka­kil­pai­lua sekä ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­tä ja samal­la lisää­vät etu­ja saa­mat­to­mien verotaakkaa.

    Huo­noin vero­vä­hen­nys on kui­ten­kin asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nys, joka itse asias­sa lisää kan­sa­lais­ten vel­kaan­tu­mis­ta ja siten nos­taa asun­to­jen hin­to­ja. Se on veroe­tu, joka toi­mii täy­sin päin­vas­toin kuin sen pitäi­si toimia.

  101. Pek­ka Tai­pa­le: Puhe oli yli­no­peus- ja park­ki­sa­kois­ta. Yksi­tyi­nen pysä­köin­nin­val­von­ta ei todel­la­kaan mää­rää yli­no­peus­sak­ko­ja. Eikä edes park­ki­sak­ko­ja (polii­si voi kyl­lä sakot­taa vää­räs­tä pysä­köin­nis­tä, jos­kin se on ohjat­tu vain val­vo­maan nopeuk­sia). Yksi­tyi­nen pysä­köin­nin­val­von­ta ei peri jul­ki­soi­keu­del­li­sia pysäköintivirhemaksuja. 

    Ilmei­ses­ti yliar­vioin omaa ver­baa­lis­ta lah­jak­kuut­ta­ni kun yri­tin esit­tää seu­raa­vat aja­tuk­set suh­teel­li­sen tiiviisti:

    -Sekä yli­no­peu­des­ta että vir­heel­li­ses­tä ja/tai luvat­to­mas­ta pysä­köin­nis­tä joh­tu­viin ran­gais­tuk­sen­omai­siin mak­sui­hin voi­si ja pitäi­si suh­tau­tua nykyis­tä enem­män tulon­läh­tee­nä, jota yri­te­tään mak­si­moi­da. Esi­mer­kik­si otta­mal­la mal­lia niis­tä yksi­tyi­sis­tä parkkifirmoista.

    -Se, että nuo ran­gais­tuk­sen­omai­set mak­sut täl­lä het­kel­lä osit­tain (yksi­tyi­nen pysä­köin­nin­val­von­ta) mene­vät jon­ne­kin muu­al­le kuin jul­ki­sen talou­den pön­kit­tä­mi­seen, on mones­sa­kin mie­les­sä kysee­na­lais­ta, ja täs­sä nimen­omai­ses­sa yhtey­des­sä viit­taan sii­hen, että noil­la tuloil­la oli­si parem­pi pai­ka­ta kes­tä­vyys­va­jet­ta kuin park­ki­fir­man omis­ta­jan lom­pa­kon sisältöä.

    1. Hel­sin­ki ja jokin muu taho ovat kus­tan­ta­neet polii­sil­le kame­ran bus­si­kai­sot­jen val­vo­mi­sek­si. Polii­si pitää sitä pit­kän aikaa kiin­ni, kos­ka ei oole varaa pal­ka­ta väkeä pur­ka­maan dataa. Tun­nin työ tosin teet­tä tuhan­sia euro­ja, mut­ta ei ole rahaa.

  102. KariS: Juu­ri noin. Osmol­la on tur­han usein vas­tuul­li­sek­si päät­tä­jäk­si tie­don sijaan mie­li­ku­viin perus­tu­vaa kan­nan­ot­to­ja, mikä on todel­la surullista. 

    Ker­ro­pa nii­tä mui­ta vas­tuul­li­sia päät­tä­jiä, joilla

    1. on kannanottoja
    2. jois­ta suu­rem­pi osa kuin Osmol­la perus­tuu tie­toon eikä mielikuviin?

    KariS: Verot­ta­ja nuo km-kor­vauk­set mää­rit­tää. Ei työ­nan­ta­ja voi mak­saa vähem­pää eikä työn­te­ki­jä pyy­tää vähempää. 

    Kuu­los­taa sen ver­ran eri­koi­sel­ta, että haluai­sin läh­de­viit­teen. Minä olen kuvi­tel­lut, että tuo on kor­kein kor­vaus, min­kä saa mak­saa verottomana.Eli työ­nan­ta­ja kyl­lä sai­si mak­saa enem­män tai vähemmän.

  103. Sep­po S: Lii­an Van­ha: “Esim minä jätin työ­elä­män jo 58-vuo­ti­aa­na, mut­ta siir­ryn van­huuse­läk­keel­le 65-vuotiaana.”Olet ilmei­ses­ti pal­kan­saa­jan työt­tö­myys­tur­van lisä­päi­vil­lä eli niin sano­tus­sa elä­ke­put­kes­sa. Lisä­päi­viä voi saa­da 65-vuo­den ikään asti.Monet elä­ke­put­kes­sa ole­vat kui­ten­kin siir­ty­vät van­huuse­läk­keel­le jo 62- tai 63- vuo­tiai­na. Tämä joh­tuu sii­tä, että elä­ke­ker­ty­mää ei tule lisä­päi­vil­tä enää 63-vuo­den iän jäl­keen. Lisä­päi­vä­läi­set voi­vat siir­tyä jo 62-vuo­ti­aa­na van­huuse­läk­keel­le ilman varhennusvähennystä.Joten eläk­keel­le siir­ty­mi­si­kä nousi­si hel­pos­ti muut­ta­mal­la hie­man lisä­päi­vil­lä ole­vien oikeuk­sia. Mut­ta vas­taa­vas­ti ikään­ty­nei­den työt­tö­mien mää­rä lisääntyisi.

    Mik­si lisä­päi­vä­läi­nen muu­ten saa van­huuse­läk­keen ilman var­hen­nus­vä­hen­nys­tä, kun 62-vuo­tias työs­tä eläk­keel­le jää­vä ei sitä saa. Se on syrjintää.

  104. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KarsS,
    Kir­joi­tuk­sen aihee­na on se, mitä edus­kun­nan pitäi­si muuttaa.

    Jos edus­kun­ta haluai­si muut­taa vero­poh­jaa niin, että val­tion vero­tu­lot kas­vai­si­vat, työ­suh­deau­toi­lua­han tuli­si suo­sia. Sii­nä kun vero­te­taan autoa moneen ker­taan. Ensin rahoi­tus­yh­tiö mak­saa nor­maa­lit auto­ve­rot ostaes­saan auton, ja sit­ten auton hal­ti­ja mak­saa rei­pas­ta veroa työsuhde-edustaan.

    Omal­la autol­laan aja­va ei mak­sa veroa kuin han­kin­nan yhtey­des­sä. Verot­ta­ja siis hävi­ää sii­nä kun työ­suh­deau­toi­lua kuritetaan.

  105. Oleel­li­sin­ta työ­suh­deau­tos­sa on kola­ri- ja huoltoturva. 

    Jos otat myyn­ti­mie­hen työn ja sit­ten eka reis­sul­la ajat kola­rin ja auto menee lunas­tuk­seen, niin kyl­lä tuli kal­liik­si. Jou­dut osta­maan uuden auton. Samoin jos autoon tulee vika ja se sei­soo kor­jaa­mol­la, niin et voi teh­dä työtäsi. 

    Luon­nol­li­ses­ti auto­jen vas­tus­ta­jil­la ei ole näi­hin asioi­hin vas­tauk­sia. Asen­ne on se, että mitäs olet niin tyh­mä että otat matkustustyön.

  106. Eihän työ­suh­deau­to kan­na­ta rahal­li­ses­sa mie­les­sä. Kan­nat­ta­vin­ta rahal­li­ses­ti oli­si ostaa joku hal­pa käy­tet­ty auto omak­si ja sit­ten ajaa sil­lä käyt­tö­edul­la, ja ottaa kilometrikorvaukset.

    Mut­ta todel­la har­va niin tekee. Tämä osoit­taa sen, että ihmi­set arvos­ta­vat muka­vuut­ta ja tur­val­li­suut­ta enem­män kuin rahaa. Työ­suh­deau­tos­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan, ja se mak­saa­kin enem­män kuin oma auto.

  107. KariS:

    ´snip‘
    Omal­la autol­laan aja­va ei mak­sa veroa kuin han­kin­nan yhteydessä.
    ´snip´

    Ilmei­ses­ti et ole usein­kaan vie­rail­lut veroa­se­mal­la (enti­nen ben­sa-ase­ma). Autoi­lun suu­rin ympä­ris­tö­on­gel­ma­han on se, että vero­jen sekaan on lirah­ta­nut tip­pa bensaa.

  108. juha:
    Eihän työ­suh­deau­to kan­na­ta rahal­li­ses­sa mie­les­sä. Kan­nat­ta­vin­ta rahal­li­ses­ti oli­si ostaa joku hal­pa käy­tet­ty auto omak­si ja sit­ten ajaa sil­lä käyt­tö­edul­la, ja ottaa kilometrikorvaukset.
    ´snip´

    Oman auton käyt­tö­edul­la oli­si tosi­aan edul­lis­ta ajaa — mut­ta mis­tä sen saisi?

  109. KariS: Omal­la autol­laan aja­va ei mak­sa veroa kuin han­kin­nan yhtey­des­sä. Verot­ta­ja siis hävi­ää sii­nä kun työ­suh­deau­toi­lua kuritetaan.

    Mut­ta pal­kas­ta­han ei sil­loin vähen­ne­tä työ­suh­deau­toe­tua, jol­loin vero­tet­ta­va palk­ka on suurempi.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten sit­ten oman auton käy­tös­tä työ­nan­ta­jan ajoi­hin voi mak­saa 46 sent­tiä kilometriltä?

    Osmo, sinul­la on van­haa tie­toa. Kilo­met­ri­kor­vaus on 45 sent­tiä kilometriltä.

  111. KariS: Jos edus­kun­ta haluai­si muut­taa vero­poh­jaa niin, että val­tion vero­tu­lot kas­vai­si­vat, työ­suh­deau­toi­lua­han tuli­si suo­sia. Sii­nä kun vero­te­taan autoa moneen ker­taan. Ensin rahoi­tus­yh­tiö mak­saa nor­maa­lit auto­ve­rot ostaes­saan auton, ja sit­ten auton hal­ti­ja mak­saa rei­pas­ta veroa työsuhde-edustaan.

    Omal­la autol­laan aja­va ei mak­sa veroa kuin han­kin­nan yhtey­des­sä. Verot­ta­ja siis hävi­ää sii­nä kun työ­suh­deau­toi­lua kuritetaan.

    Häh?

    Mak­saa­han auto­no­mis­ta­ja palk­ka­ve­roa rahas­ta, jol­la mak­saa ben­san­sa ja auton huollon.

  112. KariS: Verot­ta­ja nuo km-kor­vauk­set mää­rit­tää. Ei työ­nan­ta­ja voi mak­saa vähem­pää eikä työn­te­ki­jä pyy­tää vähempää.

    Mik­sei? Verot­to­man kilo­met­ri­kor­vauk­sen ENIMMÄISMÄÄRÄ vuon­na 2012 on 45 sent­tiä kilo­met­ril­tä. (Sat­tu­moi­sin tuli taan­noin taas tar­kis­tet­tua kun itse itsel­le­ni noi­ta välil­lä makselen.)

  113. OP: Verot­to­man kilo­met­ri­kor­vauk­sen ENIMMÄISMÄÄRÄ vuon­na 2012 on 45 sent­tiä kilo­met­ril­tä. (Sat­tu­moi­sin tuli taan­noin taas tar­kis­tet­tua kun itse itsel­le­ni noi­ta välil­lä makselen.)

    Aivan, esim. kun­ta-alal­la kor­vaus mak­se­taan muis­taak­se­ni mak­si­mia pie­nem­pä­nä vuo­sit­tais­ten kilo­met­rien yli­tet­tyä 5 000 km.

  114. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki ja jokin muu taho ovat kus­tan­ta­neet polii­sil­le kame­ran bus­si­kai­sot­jen val­vo­mi­sek­si. Polii­si pitää sitä pit­kän aikaa kiin­ni, kos­ka ei oole varaa pal­ka­ta väkeä pur­ka­maan dataa. Tun­nin työ tosin teet­tä tuhan­sia euro­ja, mut­ta ei ole rahaa.

    Ette­kös te siel­lä edus­kun­nas­sa ole vähen­tä­mäs­sä väkeä polii­sis­ta? Vaik­ka lii­ken­ne­val­von­taa teke­vät polii­sit ovat val­tion­ta­lou­del­li­ses­ti kannattavia.

  115. Osmo,

    pitäi­si­kö polii­si­kin nettobudjetoida?

    Eli mak­suun lopul­li­ses­ti mää­rä­tyt sakot ja muut ran­gais­tuk­sien talou­del­li­set seu­raa­muk­set meni­si­vät­kin polii­sin toi­min­ta­me­no­jen kat­ta­mi­seen eikä val­tion muul­le tulomomentille…

  116. Puo­lus­tus­me­nois­ta on vai­kea saa­da jär­ke­vää kes­kus­te­lua jos kes­kus­te­li­jat eivät näe puo­lus­tus­ky­vyl­lä mer­ki­tys­tä kuin meno­jen kautta. 

    En ole oikeis­to­lai­nen enkä kovin isään­maal­li­nen, mut­ta pidän armei­jaa yhte­nä ehdot­to­mas­ti tär­keim­mis­tä ins­ti­tuu­tiois­tam­me oikeus­lai­tok­sen ja par­la­men­ta­ris­min lisäk­si. Monet uhat ja ongel­mat sosi­aa­li­sis­ta ja talou­del­li­sis­ta aina ympä­ris­tö­ongle­miin ovat ris­kil­tään toden­nä­köi­sem­piä kuin soti­laal­li­nen uhka, mut­ta vai­ku­tuk­sil­taan ver­rat­tain pie­niä. Sota on todel­la epä­to­den­nä­köi­nen, mut­ta toteu­tues­saan vai­ku­tuk­sil­taan kata­stro­faa­li­nen. Jos inhi­mil­li­sel­le kär­si­myk­sil­le ei halua lait­taa rahas­sa mitat­ta­vaa hin­taa, voi toki yrit­tää las­kea tuhan­sien kuol­lei­den veron­mak­su­ky­vyn, tuhou­tu­neen infran ja kas­va­vat kulut sai­raan­hoi­dos­sa ja mie­len­ter­veys­työs­sä, eikä se luon­to­kaan kyl­lä sodas­ta tyk­kää. “Kan­nat­taa­ko täl­lais­ta talou­del­lis­ta ris­kiä vakuut­taa?” Pel­käs­tä rahas­ta puhu­mi­nen ei ole kovin mielekästä.

    Jos puo­lus­tus­me­nois­sa sääs­te­tään ja rahat panos­te­taan talous­kas­vuun, ym. kivaan niin saa­vu­tam­me kor­keam­man elin­ta­son jos­ta sata vuot­ta sit­ten elä­nyt yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä oli­si var­mas­ti ollut kateel­li­nen, mut­ta samal­la otam­me suu­rem­man ris­kin kai­ken nykyi­sen hyvin­voin­tim­me todel­la kovas­ta menet­tä­mi­ses­tä. Panos­ta­mi­nen puo­lus­tus­ky­kyyn ei ole pois min­kään ihmis­ryh­män hyvin­voin­nis­ta, se on panos­ta­mis­ta suo­ma­lais­ten hyvin­voin­nin ja onnel­li­suu­den säi­lyt­tä­mi­seen eri­lai­sia uhkia vastaan.

  117. Täs­sä ket­jus­sa on tätä kir­joit­taes­sa 139 pos­taus­ta, ja vain nel­jäs­sä mai­ni­taan maataloustuet. 

    Kak­si näis­tä nel­jäs­tä on aloit­tei­ta, kak­si peesaavia.

    Ruot­sil­la ei ole varaa kan­sal­li­siin maa­ta­lous­tu­kiin. Ruot­sin talou­del­la menee hyvin.

  118. Osa viran­omais­toi­min­nas­ta on erit­täin tuot­toi­saa, mut­ta sitä vas­taa­vas­ti vähen­ne­tään, kos­ka ‘tuot­ta­vuus’ ohjel­man mukaan vähen­ne­tään hen­ki­lö­työ­vuo­sia. Sääs­tä­mi­se­nä täy­sin jär­je­tön­tä toi­min­taa. Tämä kos­kee eri­tyi­ses­ti har­maan­ta­lou­den kit­ken­tää ja yli­pää­tään polii­si-verot­ta­ja-tul­li ‑yhteis­toi­min­ta­hank­kei­ta.
    Pel­ti­po­lii­sien sakot­ta­muus­lin­ja ja kame­roi­den vähäi­nen mää­rä ovat tätä samaa typeryyttä.

    USA:ssa polii­si­lai­tok­set hank­ki­vat omat tulon­sa — ja nopeut­ta val­vo­taan­kin sit­ten aika tiu­kas­ti mut­ta asial­li­sis­sa pai­kois­sa. Ruo­tis­sa taas jokai­ses­sa pel­ti­po­lii­sis­sa on kame­ra sisäl­lä, jol­loin nopeu­det ris­teyk­sis­sä pienenevät.

    Yksi­tyi­nen pysä­köin­nin­val­von­ta näyt­ti myös mah­dol­li­suu­den saa­da mer­kit­tä­viä ansio­tu­lo­ja toi­min­nas­ta, jota viran­omai­nen oli­si voi­nut tar­jo­ta palvelutoimintana. 

    Mikä on se puo­le­po­liit­ti­nen idea, jon­ka takia val­tiol­la ja kun­nal­la on toi­mitt­va älyvapaasti?

    Luon­nol­li­ses­ti jos pol­li­si sai­si pro­vi­kan jokai­ses­ta kir­joit­ta­mas­ta sak­ko­la­pus­ta, oikeus­tur­va oli­si vähän kysee­na­lai­nen. Mut­ta… kun nyt kaik­ki rahat mene­vät VM:n kirus­tuun, niin eikö siel­tä voi­si jotain tulout­taa veik­kaus­voit­to­ra­ho­jen tyy­liin lii­ke­ne­val­von­ta­kes­kus­ten kuluihin?

    Vaih­toeh­to­na on ulkois­taa datan pur­ka­mi­nen yksi­tyi­sel­le yri­tyk­sel­le, jon­ka tuot­ta­mas­ta raa­ka­ma­te­ri­aa­lis­ta van­hem­pi­kin kons­taa­pe­li voi lei­ma­ta sak­ko­ja reip­paa­seen tahtiin.

    Täs­sä vai­hees­sa eri­tyi­nen kii­tos Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­tol­le, joka on onnis­tu­nut löy­tä­mään todel­li­sia ros­vo­ja ja rahan haaskaajia.

  119. Kuten nimim. met­sän­peik­ko täs­sä ket­jus­sa ainoa­na mai­nit­si, elä­ke­kat­to tun­tui­si jär­ke­väl­tä uudis­tuk­sel­ta run­noa läpi mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Ehdo­tuk­se­na­ni mak­si­mie­läk­keen brut­to­ta­sok­si oli­si 2000e (tai 2500e, riip­puen vähän las­kel­mis­ta pal­jon­ko tämä sääs­täi­si), jon­ka pääl­le sai­si ansai­ta vie­lä “super­ker­ty­mät” työs­ken­te­le­mäl­lä 63 ikä­vuo­den jäl­keen (super­ker­ty­mä pitää säi­lyt­tää, että mak­si­mie­lä­ke­ker­ty­män ylit­tä­neil­lä oli­si moti­vaa­tio jää­dä töi­hin täy­tet­ty­ään 63).

    Jul­ki­sen sek­to­rin tehot­to­muu­des­ta esi­merk­ki­nä olen itse seu­ran­nut lähi­pii­ris­sä kes­kus­sai­raa­la­ta­son sai­raan­hoi­ta­jia. Eri­näi­siin pro­jek­tei­hin, jois­ta har­voin seu­raa mitään käy­tän­nön hyö­tyä, menee hul­lu mää­rä sai­raan­hoi­ta­ja­työ­voi­maa (nime­no­maan sai­raan­hoi­ta­ja tai ter­vey­den­huol­lon mais­te­ri, ei lää­kä­ri). Lisäk­si hoi­ta­jil­la on ihan oma hal­lin­ton­sa sai­raa­las­sa, joka tun­tuu vain pai­su­van. Kuu­lin juu­ri, miten erääl­le polikli­ni­kal­le tuli hoi­ta­jien orga­ni­saa­tio­uu­dis­tuk­sen jäl­keen taval­lis­ten sai­raan­hoi­ta­jien lisäk­si apu­lais­osas­ton­hoi­ta­ja, osas­ton­hoi­ta­ja, koor­di­noi­va osas­ton­hoi­ta­ja ja yli­hoi­ta­ja. Tutun hoi­ta­jan kom­men­tin mukaan taval­lis­ten sai­raan­hoi­ta­jien lisäk­si “vain apu­lais­osas­ton­hoi­ta­ja näis­tä tekee työ­tä, kos­ka hän sen­tään suun­nit­te­lee työvuorolistat”.

  120. EK valit­taa, että esi­mer­kik­si ympä­ris­tö­lu­pien käsit­te­ly kes­tää lii­an kau­an. Asia rat­ke­aa hel­pos­ti — sopi­vaa lisä­kor­vaus­ta vas­taan asia nopeu­tuu ja sel­vi­tys­työ­hön voi­daan pal­ka­ta lisähenkilökuntaa.

    Nykyi­sel­lä menet­te­lyl­lä väki vähe­nee ja lausun­not val­mis­tu­vat hitaammin. 

    Vii­su­mi­jo­not pur­kau­tui­vat, kun vii­su­mi­kes­kus ulkois­tet­tiin — Intiaan.

  121. tcrown: ‑Sekä yli­no­peu­des­ta että vir­heel­li­ses­tä ja/tai luvat­to­mas­ta pysä­köin­nis­tä joh­tu­viin ran­gais­tuk­sen­omai­siin mak­sui­hin voi­si ja pitäi­si suh­tau­tua nykyis­tä enem­män tulon­läh­tee­nä, jota yri­te­tään mak­si­moi­da. Esi­mer­kik­si otta­mal­la mal­lia niis­tä yksi­tyi­sis­tä parkkifirmoista.

    Pikem­min­kin päin­vas­toin: jos ran­gais­tus­ten tar­koi­tus on vähen­tää vää­rää käyt­täy­ty­mis­tä, ihan­ne­ti­lan­ne oli­si se, että ketään ei ran­gais­ta, kos­ka kaik­ki toi­mi­vat sään­tö­jen mukaan. Tosin sil­loin val­tio ei sai­si sakkotuloja.

    Vai kuu­los­taa­ko hyväl­tä myös jär­jes­tel­mä, jos­sa mah­dol­li­sim­man suu­ri osa kan­sa­lai­sis­ta on van­ki­las­sa, kos­ka siten saa­daan eni­ten rahaa kier­tä­mään jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta sopi­vil­le tahoille?

    Tähän suun­taan toi­mii toki myös lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Kyllönen.

    Libe­ra­lis­mi on aika lail­la kuol­lut. Vrt. http://www.hannuvisti.com/blog/files/51c95b46f75ab3b861bc3e218920c9e8-978.php

  122. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Hel­sin­ki ja jokin muu taho ovat kus­tan­ta­neet polii­sil­le kame­ran bus­si­kai­sot­jen val­vo­mi­sek­si. Polii­si pitää sitä pit­kän aikaa kiin­ni, kos­ka ei oole varaa pal­ka­ta väkeä pur­ka­maan dataa. Tun­nin työ tosin teet­tä tuhan­sia euro­ja, mut­ta ei ole rahaa. 

    Ei se tai­da olla ihan help­poa työ­tä­kään, aina­kaan yli­no­peus­ka­me­ra­da­tan pur­kuun verrattuna.

    Yli­no­peus­ka­me­ran kuva ja mitat­tu nopeus riit­tä­vät, sit­ten vain tun­nis­te­taan auto ja aja­ja (mikä on jos­kus vaikeampaa).

    Bus­si­kais­tan koh­dal­la pitää var­mis­tua, että auto on oikeu­det­to­mas­ti bus­si­kais­tal­la. Tämä ei ole­kaan ihan niin sel­vää, ellei auton sijain­tia seu­ra­ta pidem­pää mat­kaa. Esi­mer­kik­si kään­ty­mi­nen Pik­ku-Huo­pa­lah­teen Man­ner­hei­min­tiel­tä poh­joi­ses­ta (sii­nä mis­sä 10 ratik­ka) teh­dään bus­si­kais­taa ajaen. Ajaa­ko bus­si­kais­taa kään­tyäk­seen 100 m vai 1 km on iso ero, mut­ta kame­ral­la vai­kea toden­taa. Toki on bus­si­kais­toil­la sel­lai­sia­kin paik­ko­ja, jos­sa oikeus­ky­sy­mys on sel­vä yhdel­lä valokuvallakin.

    1. Eikö­hän se kame­ra ole sel­keäs­sä koh­das­sa. Jos ajaa bus­si­kais­tal­la ris­teyk­sen läpi, asia on yksiselitteinen.

  123. Kuun­te­li­ja:
    Tus­kin Sai­las eilen A‑studiossa valehteli.

    http://areena.yle.fi/video/1330372175569Joko nou­da­tat­te hal­li­tus­oh­jel­maa tai teet­te uuden. Jos nou­da­tat­te, ei mitään poh­ti­mis­ta ole, kos­ka siel­lä lukee 50/50 eli 2.5mijardia sääs­tö­jä ja 2.5mijardia vero­ja. Sai­lak­sen mukaan arvon­li­sä­ve­ron 1% nousu ei tuo edes 500 mil­joo­naa eli koro­tuk­set tule­vat ole­maan kovia. 

    Poli­tiik­ka on vas­ten­mie­lis­tä puu­haa, ensin viik­ko­ja vään­ne­tään hal­li­tus­oh­jel­maa ja 6packiä kasaan ja heti sen jäl­keen ohjel­ma menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä. Mitä väliä sil­lä on, mitä siel­lä lukee, jos kukaan ei sitä nou­da­ta ja mik­si sen kans­sa viik­ko­ja pai­ni­taan, jos lop­pu­pe­leis­sä sil­lä ei niin väliä ole? 

    Joku toi­nen saat­tai­si pitää hal­li­tus­oh­jel­maan hirt­täy­ty­mis­tä hive­nen jäyk­kä­nä ja jopa epädemokraattisena. 

    Sääs­töt on help­po koo­ta. Pari niin sanot­tua isoa von­ka­let­ta Osmol­ta jäi mai­nit­se­mat­ta: oman asun­non myyn­ti­voi­ton verot­to­muu­den pois­to, asun­to­lai­nan kor­ko­me­no­jen vero­vä­hen­nyk­sen huo­mat­ta­vas­ti nopeam­pi pois­ta­mi­nen ja jopa poliit­ti­ses­ti mah­do­ton, eli asun­to­tu­lon verol­li­suus oli­si kei­no­ja teh­dä ker­ral­la ihmeitä. 

    Muis­taak­se­ni asun­to­tu­lon verot­to­muus oli­si jotain 2 mil­jar­dia ja oman asun­non myyn­ti­voi­ton verot­to­muus yli 500 mil­joo­naa. Tuol­lai­set luvut olen aina­kin jos­sain näh­nyt. Kor­ko­ku­lu­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus oli muis­taak­se­ni vähem­män, mut­ta nyt jos kos­kaan oli­si het­ki. Kor­kei­den kor­ko­jen aikaan sii­tä tulee sekä poliit­ti­ses­ti mah­do­ton toteut­taa että hyvin kal­lis ja ketään hyö­dyt­tä­mä­tön verotuki.

  124. On pyrit­tä­vä saa­maan nyt koti­hoi­don tuel­la ole­vat osa-aika­työ­hön ja työt­tö­mät pitä­mään lap­si­aan päi­vä­hoi­dos­sa vain puolipäiväisesti. 

    Ensim­mäi­sel­le vah­va kyl­lä, mut­ta päi­vä­hoi­to-oikeu­den rajaa­mi­nen on kyl­lä teho­kas tapa han­ka­loit­taa työt­tö­mien pien­ten las­ten van­hem­pien työllistymistä.

  125. Maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sis­ta tuli­si teh­dä viran­omais­työ­nä perus­teel­li­nen ja täy­sin läpi­nä­ky­vä sel­vi­tys. On sel­vää, että eri perus­tein Suo­meen tul­lei­den ja eri etnis­ten ryh­mien välil­lä on hel­pos­ti toden­net­ta­via ero­ja. Huma­ni­tää­ris­tä ja työ­pe­räis­tä maa­han­tu­loa ei tule niput­taa yhteen, kuten kovin usein on tapa­na. Myös­kin eri huma­tää­ris­ten ryh­mien välil­lä hui­kei­ta ero­ja sopeu­tu­mi­ses­sa; mm. Viet­na­min ja Chi­len pako­lai­set sopeu­tui­vat ilah­dut­ta­van hyvin. 

    Sisä­mi­nis­te­riön tai työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön osoit­ta­mat rahat maa­han­muu­ton eri momen­teil­le ovat vain pie­ni osa kai­kis­ta kus­tan­nuk­sis­ta. Mik­ko Kivi­ran­nan aiem­min kom­ment­tii­ni lin­kit­tä­mäs­tä kuvas­ta puut­tui usei­ta nuo­lia, sil­lä aidot/epäaidot hum. maa­han­muut­ta­jat­kin käyt­tä­vät sosi­aa­li- ja ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lu­ja. Heil­lä on oikeus myös asu­mi­seen, kou­lu­tuk­seen ja perus­toi­meen­tu­loon. Heil­lä on tie­ten­kin oikeus myös polii­sin ja van­kein­hoi­to­lai­tok­sen pal­ve­lui­hin, aivan kuten suomalaisillakin.

    Vaik­ka sosi­aa­li­sen maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­set eivät ole Suo­mes­sa järi­syt­tä­vä suu­ria esi­mer­kik­si Ruot­sin tai Tans­kan tasoon ver­rat­tu­na, sil­ti tule­vaan kehi­tyk­seen tuli­si suh­tau­tua kriit­ti­ses­ti. Kus­tan­nuk­set ovat empii­ri­ses­ti kumu­loi­tu­via ja vir­hei­tä on mah­do­ton kor­ja­ta jäl­ki­kä­teen, sivis­tys­val­tios­ta on vai­kea kar­kot­taa sopeu­tu­mat­to­mia­kaan ihmisiä. 

    Ruot­sis­sa väi­te­tään maa­han­muut­toon kulu­van jopa 22% koko­nais­ve­roas­tees­ta; en tie­dä miten kysei­seen lukuun on pääs­ty ja mitä sii­nä on otet­tu huo­mioon. Tans­kas­sa hyvin varo­vai­ses­ti las­ke­tut net­to­kus­tan­nuk­set 2,1 mil­jar­dia vuo­des­sa viral­li­sen tut­ki­muk­sen mukaan. Köyhtyvällä/eläköityvällä Suo­mel­la ei oli­si varaa edes tuon suun­tai­siin lukui­hin, se ei oli­si kes­tä­vää kehi­tys­tä. Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on oikein toteu­tet­tu­na ehdot­to­mas­ti nettokannattavaa.

    Maa­han­muu­ton (sosi­aa­li­sen) kus­tan­nuk­siin puut­tu­mi­nen ei kor­jaa nimek­si­kään maam­me val­ta­via talous­on­gel­mia nyt, mut­ta sii­tä epäi­le­mät­tä on muo­dos­tu­mas­sa yksi suu­ris­ta kysy­myk­sis­tä. Talou­del­li­sen huol­to­suh­teen hei­ken­ty­mi­nen­kin kyt­key­tyy kiin­teäs­ti edel­lä mai­nit­tuun. Odo­tan kau­ko­nä­köi­syyt­tä eri­tyi­ses­ti järkivihreiltä.

  126. Mik­si lisä­päi­vä­läi­nen muu­ten saa van­huuse­läk­keen ilman var­hen­nus­vä­hen­nys­tä, kun 62-vuo­tias työs­tä eläk­keel­le jää­vä ei sitä saa. Se on syrjintää.”

    Kyl­lä eläk­kee­seen tulee vähentymä,sillä ker­ty­mä päi­vä­ra­ha-ajal­ta on vain n puo­let työs­sä­käy­vän kertymästä

    Ja minul­la­kin elä­kei­kä on 65-vuot­ta ja elä­köi­ty­mi­nen päi­vä­kin ennen ao ikää joh­taa varhennusvähentymään,joka on 13 % eläkkeestä

  127. JTS: EK valit­taa, että esi­mer­kik­si ympä­ris­tö­lu­pien käsit­te­ly kes­tää lii­an kau­an. Asia rat­ke­aa hel­pos­ti – sopi­vaa lisä­kor­vaus­ta vas­taan asia nopeu­tuu ja sel­vi­tys­työ­hön voi­daan pal­ka­ta lisähenkilökuntaa.

    Jon­ka jäl­keen val­tion­hal­lin­to alkaa toi­mia niin, että kaik­kea toi­min­taa jar­ru­te­taan, kun­nes saa­daan neu­vo­tel­tua sopi­va lisä­kor­vaus­dii­li. Lopul­ta mikään ei toi­mi ilman lisäkorvausta.

    Kreik­ka, here we come!

  128. Vuo­den 2005 elä­ke­uu­dis­tus teki eläk­kees­tä lot­toa­mis­ta, jos­sa elä­ke voi vaih­del­la 40–70 % välil­lä vii­mei­sis­tä pal­kois­ta, riip­puen siitä,mitä teit n vii­den vii­mei­sen vuo­den aika­na ennen eläköitymistä.

    Työ­uran pituu­del­la ei ole sman­lais­ta vai­ku­tus­ta, jos olet teh­nytns nor­maa­lin työuranb

    1. Vuo­den 2005 elä­ke­uu­dis­tus teki eläk­kees­tä lot­toa­mis­ta, jos­sa elä­ke voi vaih­del­la 40–70 % välil­lä vii­mei­sis­tä pal­kois­ta, riip­puen siitä,mitä teit n vii­den vii­mei­sen vuo­den aika­na ennen eläköitymistä.

      Häh, eikö sii­nä pikem­min­kin käyt­nyt toi­sin päin. Nyt elä­ke riip­puu koko elä­män­ajan pal­kas­ta, aiem­min se riip­pui vain vii­meis­ten suo­sien an siois­ta. Siir­tym­näs­sään­nös, joka oli yli kym­me­nen sivun pitui­nen, voi toki hau­da­ta sisäl­leen ihan mitä tahan­sa. Työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke perus­tuu lähin­nä arvontaan.

  129. Evert The Neve­Rest: Täs­sä ket­jus­sa on tätä kir­joit­taes­sa 139 pos­taus­ta, ja vain nel­jäs­sä mai­ni­taan maa­ta­lous­tuet. Kak­si näis­tä nel­jäs­tä on aloit­tei­ta, kak­si peesaavia.Ruotsilla ei ole varaa kan­sal­li­siin maa­ta­lous­tu­kiin. Ruot­sin talou­del­la menee hyvin.

    Täs­sä tulee yksi lisää.

    Maa­ta­lous­tu­kia Suo­mes­sa perus­tel­laan usein totea­mal­la, että maa­ta­lout­ta tue­taan kai­kis­sa län­si­mais­sa, ja että maa­ta­lous Suo­mes­ta lop­pui­si, jos tukia vähennettäisiin.

    Asi­aa on tut­kit­tu. Ensin­nä­kin, Wage­nin­ge­nin yli­opis­ton (Hol­lan­ti) vuo­den 2010 tut­ki­muk­sen ja OECD:n sel­vi­tys­ten perus­teel­la maa­ta­lous­tuet Suo­mes­sa ovat maa­il­man kor­keim­mat, kun mita­taan tukien osuut­ta tuo­tan­non arvos­ta. Jut­tu ensim­mäi­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta ja link­ki itse tut­ki­muk­seen löy­tyy tääl­tä: http://capreform.eu/tag/wageningen/. Yhteen­ve­to ja link­ki OECD:n sel­vi­tyk­seen on tääl­lä: http://www.oecd.org/document/27/0,3746,en_2649_33773_45538523_1_1_1_1,00.html.

    Ensim­mäi­nen tut­ki­mus ver­taa tukia EU:ssa, ja täs­sä Suo­mi on yli­voi­mai­nen “voit­ta­ja”. Jäl­kim­mäi­ses­sä ver­tail­laan tuki­ta­soa OECD-mais­sa, ja EU esiin­tyy sii­nä yhte­nä “maa­na”. Luke­mien suu­ruu­det ja teks­ti viit­taa­vat sii­hen, että tulok­set ovat var­sin hyvin ver­tai­lu­kel­poi­sia. Ilme­nee, että Suo­mi voit­taa OECD-ver­tai­lun­kin, ja siis maa­il­man­mes­ta­ruu­den, vaik­ka Nor­ja ja Sveit­si eivät kau­as jääkään. 

    Kos­ka ero Suo­men tuki­ta­sos­sa esi­mer­kik­si Ruot­siin näh­den on val­ta­va, herää kysy­mys Suo­men kor­kei­den tukien tar­peel­li­suu­des­ta. Wage­nin­ge­nin tut­ki­mus on ruo­ti­nut juu­ri tätä asi­aa. Pää­tel­mät riip­pu­vat maa­ta­lous­tuo­tan­non tyy­pis­tä, mut­ta noin aivan ylei­ses­ti voi teh­dä joh­to­pää­tök­sen, että tukia voi­tai­siin kar­sia rei­lus­ti ilman, että tuo­tan­to lop­pui­si tai las­ki­si olen­nai­ses­ti. Saman joh­to­pää­tök­sen voi teh­dä Ruot­sin tilan­tees­ta­kin. Itse tut­ki­mus­ra­por­tis­ta löy­tyy pal­jon yksi­tyis­koh­tais­ta tie­toa. Ymmär­ret­tä­väs­ti täl­lai­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta ei Suo­mes­sa juu­ri nume­roa teh­dä, vaik­ka asiat ovat tär­kei­tä ja teki­jät uskottavia.

  130. JTS:
    Osa viran­omais­toi­min­nas­ta on erit­täin tuot­toi­saa, mut­ta sitä vas­taa­vas­ti vähen­ne­tään, koska‘tuottavuus’ ohjel­man mukaan vähen­ne­tään hen­ki­lö­työ­vuo­sia. Sääs­tä­mi­se­nä täy­sin jär­je­tön­tä toi­min­taa. Tämä kos­kee eri­tyi­ses­ti har­maan­ta­lou­den kit­ken­tää ja yli­pää­tään polii­si-verot­ta­ja-tul­li ‑yhteis­toi­min­ta­hank­kei­ta.
    Pel­ti­po­lii­sien sakot­ta­muus­lin­ja ja kame­roi­den vähäi­nen mää­rä ovat tätä samaa typeryyttä. 

    Tasai­sel­la läpi­lin­jan mää­rä­ra­ha­kur­juu­del­la sääs­tä­mi­nen on poliit­ti­sen jär­jes­te­män avut­to­muu­den tun­nus­tus. Kun poli­tii­kas­sa ei uskal­le­ta tai pys­ty­tä teke­mään arvo- ja edul­li­suus­va­lin­to­ja, niin sääs­töt koh­den­ne­taan kaik­keen toi­min­taan “tas­a­puo­li­ses­ti”.

    Ei se että sakk­ko­tu­lot mene­vät VM:lle ole mikään ongel­ma, eikä polii­sin niis­tä mitään pro­vii­sio­ta tar­vit­se saa­da. Edus­kun­nan pitää vaan kye­tä teke­mään tuot­to­pe­rus­tei­sia päätöksiä.

    1. Voi­si myös kysyä, tar­vi­taan­ko tuo­hon teh­tä­vään kou­lu­tus­ta ampu­ma-aseen käy­tös­sä. Tai siis polii­si­tut­kin­toa noin yli­pään­sä. Jos tuot­ta­vuut­ta halu­taan nos­taa, niin täl­lai­sis­ta kum­mal­li­suuk­sis­ta pitää aloittaa.
      Ja sii­tä, että aja­ja pitää tun­nis­taa. Mak­su auton hal­ti­jal­le niin kuin pysä­köin­nis­sä­kin. On aivan fuu­laa, ettei auton omis­ta­ja muka tie­dä, k,uka hänen autol­laan ajaa. Var­sin­kin, kun hän kuji­ten­kin tie­tää, että täl­lä on ajo­kort­ti. Muu­toin­han hän oli­si syyl­lis­ty­nyt lain rik­ko­mi­seen itsekin.

  131. Pek­ka Tai­pa­le: Pikem­min­kin päin­vas­toin: jos ran­gais­tus­ten tar­koi­tus on vähen­tää vää­rää käyt­täy­ty­mis­tä, ihan­ne­ti­lan­ne oli­si se, että ketään ei ran­gais­ta, kos­ka kaik­ki toi­mi­vat sään­tö­jen mukaan. Tosin sil­loin val­tio ei sai­si sakkotuloja.

    Vai kuu­los­taa­ko hyväl­tä myös jär­jes­tel­mä, jos­sa mah­dol­li­sim­man suu­ri osa kan­sa­lai­sis­ta on van­ki­las­sa, kos­ka siten saa­daan eni­ten rahaa kier­tä­mään jul­ki­sen sek­to­rin kaut­ta sopi­vil­le tahoille?

    Päin­vas­toin? No, perus­te­le nyt sit­ten, mik­si ihmees­sä nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa pitäi­si jät­tää nopeus­val­von­ta­ka­me­ra asen­ta­mat­ta, joka mak­saa itsen­sä takai­sin paris­sa päi­väs­sä? Tai mik­si pitäi­si pal­ka­ta enem­män pysä­köin­nin­val­vo­jia kuin mitä nuo kerää­vät sakkoja?

    Tie­dän kyl­lä, että kaik­ki eivät ymmär­rä eroa, mut­ta van­ki­la­ran­gais­tus lisää val­tion meno­ja, ei tuloja.

  132. Toi­voi­sin yhä, että joku think-tank tai yliopiston/tutkimuslaitoksen tut­ki­mus­ryh­mä ottai­si sel­vit­tääk­seen eri Euroo­pan mai­den maan­puo­lus­tus­jär­jes­tel­mien bench­mark­kauk­sen Suo­men mal­lik­si. Oli­si nimit­täin mah­dol­lis­ta käy­dä läpi, miten näis­sä mai­nit­se­mis­sa­ni ongel­mis­sa on teh­ty eri mais­sa — ehkä­pä siel­tä rat­kai­sut­kin löytyisivät. 

    Se, että Vimi­li jät­tää tut­ki­muk­sen­sa puh­taas­ti talou­del­li­sek­si tau­luk­ko­las­ken­ta­har­joi­tuk­sek­si, ei ole miten­kään har­vi­nais­ta. Lues­ke­lin tuos­sa eilen Sii­las­maan ryh­män raport­tia, jos­sa käsi­tel­tiin myös mui­den mai­den jär­jes­tel­miä: tosin vain tek­ni­sel­tä toteu­tuk­sel­taan, ei sii­tä miten toteu­tus on käy­tän­nös­sä toi­mi­nut. Sii­las­maan ryh­mäl­lä luu­li­si olleen resurs­sit sel­vit­tää muu­ta­kin kuin se, miten pos­tis­sa toi­mi­te­taan kut­sun­ta­lo­mak­keet kut­sun­tai­käi­sil­le ja miten he inter­ne­tis­sä vas­taa­vat halua­vat­ko palvelukseen.

    Mik­ko Säre­lä esit­te­li puhe­lin­kes­kus­te­lus­sa mal­lin, joka voi­si toi­mia: pide­tään pal­kat­tua vapaa­eh­toi­si­jouk­koa pal­kal­li­ses­sa aktii­vi­re­ser­vis­sä (jos­sa kut­su­ja tulee vähäi­sem­piin­kin konflik­tei­hin ja siten useam­min) suu­rin piir­tein opis­ke­lua­jan ver­ran (5 vuot­ta). Sen jäl­keen reser­vi voi­si olla käy­tet­tä­vis­sä nyky­ta­paan (vain suu­res­sa hädäs­sä) toi­set 5 tai 10 vuot­ta. Aktii­vi­re­ser­via­jal­ta mak­set­tu val­mius­palk­ka oli­si toden­nä­köi­ses­ti hou­kut­te­le­va lisä opin­to­jen aikai­seen tulon­han­kin­taan, kun­han ker­taus­har­joi­tusa­jat oli­si muo­kat­tu opis­ke­lu­ryt­miin sopi­vik­si (kesä tai vuo­den­vaih­teen aika). Pas­sii­vi­re­ser­via­jal­ta palk­kio voi­si olla huo­mat­ta­vas­ti pienempi.

    Vie­lä jäi­si mie­ti­tä­väk­si se, miten rat­kais­taan tilan­ne jos­sa aktii­vi­re­ser­vi­läi­nen Hur­lu­mi­nis­ta­nin-kut­sun saa­des­saan osoit­tau­tuu ole­van ras­kaa­na, tai pie­nen lap­sen yksin­huol­ta­ja. Abort­ti tai las­ten­ko­ti­rat­kai­su ei lie­ne oikea rat­kai­su tähän. Toi­saal­ta val­miu­des­ta läh­teä­hän sitä val­mius­palk­kaa on maksettu.

    It is esti­ma­ted that near­ly 30,000 single mot­hers have deplo­yed to Iraq and Afghanistan1. As more and more single and divorced parents ser­ve in the mili­ta­ry, the­re are a growing num­ber of mili­ta­ry mem­bers, often single or divorced mot­hers, who face court batt­les to retain or regain cus­to­dy of their children upon redeplo­y­ment.” link

    Täl­lai­nen jär­jes­tel­mä vaa­ti­si mie­les­tä­ni kui­ten­kin myös mies ja kivää­ri ‑tyyp­pi­set vapaa­eh­toi­set kodin­tur­va­jou­kot mas­sii­vi­sen maa­han­hyök­käyk­sen ajan sis­siar­mei­ja­pe­lot­teek­si. Tämä taas näyt­tää ole­van his­to­rial­li­sis­ta syis­tä poliit­ti­sel­le vasem­mis­tol­le vai­kea hyväk­syä, toi­sin kuin tuos­sa län­ti­ses­sä naapurimaassa.

  133. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö­hän se kame­ra ole sel­keäs­sä koh­das­sa. Jos ajaa bus­si­kais­tal­la ris­teyk­sen läpi, asia on yksiselitteinen.

    Tot­ta ja hyvä niin (ja lie­nee ainoa kame­ral­la tar­kis­tet­ta­vis­sa ole­va asia). Kui­ten­kin bus­si­kais­taa voi käyt­tää vää­rin pit­kiä mat­ko­ja ris­teys­ten ulkopuolellakin.

  134. Sha­keem:

    Pari niin sanot­tua isoa von­ka­let­ta Osmol­ta jäi mai­nit­se­mat­ta: oman asun­non myyn­ti­voi­ton verot­to­muu­den pois­to, asun­to­lai­nan kor­ko­me­no­jen vero­vä­hen­nyk­sen huo­mat­ta­vas­ti nopeam­pi pois­ta­mi­nen ja jopa poliit­ti­ses­ti mah­do­ton, eli asun­to­tu­lon verol­li­suus oli­si kei­no­ja teh­dä ker­ral­la ihmeitä.

    Onnek­si poliit­ti­set rea­li­tee­tit (puo­lu­eet eivät halua teh­dä poliit­tis­ta itse­mur­haa), estä­vät ehdot­ta­ma­si älyttömyydet.
    Kor­ko­vä­hen­nyk­sen pois­to on tie­tys­ti jär­ke­vää, mut­ta ei sitä voi teh­dä yhdel­lä rysäyk­sel­lä. Nykyi­nen aika­tau­lu on ihan hyvä.

    Oman asun­non myyn­ti­voi­ton vero­tus oli­si lähes koko­naan inflaa­tion verot­ta­mis­ta (32% vero­kan­nal­la) ja se ehkäi­si tehok­kaas­ti muut­ta­mi­sen työn peräs­sä paik­ka­kun­nal­ta toiselle.

    Asun­to­tu­lon vero­tuseh­do­tus oli­si vie­lä tehok­kaam­pi kei­no taa­ta vaa­li­tap­pio sitä ajaville.

    En ymmär­rä tätä ideo­lo­gis­ta vihaa omis­tusa­su­mis­ta koh­taan. Muis­ta­kaa­pa, että eläk­keel­le siir­ryt­täes­sä val­tao­sa vuo­kral­la asu­jis­ta alkaa vii­meis­tään nos­taa asu­mis­tu­kea (kes­ki­mää­räi­set eläk­keet ovat niin pie­net). Omis­tusa­su­mi­sen kor­kea osuus Suo­mes­sa itse asias­sa las­kee yhteis­kun­nan menoja.

  135. Wiki­pe­dia Suo­men talou­des­ta: Much of the taxes are spent on public sec­tor emplo­yees, many of which are jobs-for-life and amount to 124,000 sta­te emplo­yees and 430,000 munici­pal emplo­yees. That is 113 per 1000 resi­dents (over a quar­ter of work­force) com­pa­red to 74 in the US, 70 in Ger­ma­ny, and 42 in Japan (8% of workforce).

    Saa­ko Suo­men jul­ki­nen sek­to­ri aikaan puol­ta enem­män kuin sak­san, vai oli­si­ko siel­lä ilmaa?

    1. Timo Vii­ta­nen
      Suo­men suu­ri jul­ki­sen sek­to­rin osuus joh­tuu sii­tä, että ter­vey­den­huol­to (ja kou­lu­tus) lue­taan osak­si jul­kis­ta sektoria.

  136. tcrown: No, perus­te­le nyt sit­ten, mik­si ihmees­sä nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa pitäi­si jät­tää nopeus­val­von­ta­ka­me­ra asen­ta­mat­ta, joka mak­saa itsen­sä takai­sin paris­sa päivässä? 

    Sit­ten kun kame­ra on mak­sa­nut itsen­sä ja toi­saal­ta lii­ken­ne­käyt­täy­ty­mi­nen on muut­tu­nut niin että nopeus­ra­joi­tuk­sia nou­da­te­taan, voi­si kuvi­tel­la että kaik­ki on hyvin. Onko? Ei ole. Kos­ka “ran­gais­tuk­sen­omai­siin mak­sui­hin voi­si ja pitäi­si suh­tau­tua nykyis­tä enem­män tulon­läh­tee­nä, jota yri­te­tään mak­si­moi­da”, on lisät­tä­vä kame­ra toi­seen paik­kaan, pudo­tet­ta­va nopeus­ra­joi­tus älyt­tö­män alhai­sek­si niin että sitä ei nou­da­tet­tai­si, han­kit­ta­va pii­lo­tet­ta­via kameroita. 

    Kos­ka tar­ve oli fis­kaa­li­nen eikä lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen liittyvä.

    1. kame­ran siir­tä­mi­nen toi­seen paik­kaan on ihan perus­tel­tua. Se, että tun­kee autol­laan bus­sien kul­kiua edis­tä­mään vain jot­ta nopeaut­tai­si omaa mat­kan­te­ko­aan ajat­te­le­mat­ta nii­tä sato­ja, joi­ta samal­la hidas­taa, on var­kaut­ta. Varas­taa itsel­leen aikaa toi­sil­ta. Joka rik­koo tahal­laan lii­ken­ne­sään­tö­jä on ran­gais­tuk­se­na ansainnut.

  137. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Voi­si myös kysyä, tar­vi­taan­ko tuo­hon teh­tä­vään kou­lu­tus­ta ampu­ma-aseen käy­tös­sä. Tai siis polii­si­tut­kin­toa noin ylipäänsä. 

    Kun nii­tä aseen­käyt­tö­kou­lu­tuk­sen val­tion jär­jes­tä­mäs­sä polii­si­kou­lu­tuk­ses­sa saa­nei­ta on nyt tyr­kät­ty työt­tö­myys­kor­tis­toon, niin kyl­lä kai heil­tä­kin ao. hom­ma käyttäisi?

  138. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö­hän se kame­ra ole sel­keäs­sä koh­das­sa. Jos ajaa bus­si­kais­tal­la ris­teyk­sen läpi, asia on yksiselitteinen. 

    Usein on, mut­ta ei aina, var­sin­kaan kul­jet­ta­jan näkö­kul­mas­ta. Jos ajat täs­sä vasen­ta kais­taa, ja navi­gaat­to­ri sanoo “Pysy oikeal­la”, tie­dät­kö, saat­ko ajaa oikean­puo­li­sel­la kaistalla?
    http://g.co/maps/42crn

    1. Noin lähj­tö­kioh­tai­ses­ti pitäi­si aja­tel­la, että auton kul­jet­ta­ja tun­tee lii­ken­ne­sään­nöt. Ja vaik­ka ei tun­ti­si, saa sil­ti sakot, jos nii­tä rik­koo. Ja ihan syystä.

  139. pek­ka: En ymmär­rä tätä ideo­lo­gis­ta vihaa omis­tusa­su­mis­ta koh­taan. Muis­ta­kaa­pa, että eläk­keel­le siir­ryt­täes­sä val­tao­sa vuo­kral­la asu­jis­ta alkaa vii­meis­tään nos­taa asu­mis­tu­kea (kes­ki­mää­räi­set eläk­keet ovat niin pie­net). Omis­tusa­su­mi­sen kor­kea osuus Suo­mes­sa itse asias­sa las­kee yhteis­kun­nan menoja.

    Mitä ihmeen vihaa? Vero­tus­han suo­sii omis­tusa­su­mis­ta vuo­kra-asu­mi­sen kus­tan­nuk­sel­la. Omis­tusa­su­ja jou­tuu mak­sa­maan asun­nos­taan vain kiin­teis­tö­ve­ron mut­ta vuo­kra­lai­nen sekä kiin­teis­tö­ve­ron että vuo­kras­ta mak­set­ta­van pääomaveron.

    Omis­tusa­su­jat ovat kes­ki­mää­rin rik­kaim­pia kuin vuo­kra-asu­jat ja sen vuok­si tus­kin kuu­lui­si­vat asu­mis­tuen pii­riin vaik­ka vaih­tai­si­vat vuo­kra-asun­toon. Kan­san­ta­lou­del­lis­ti oli­si jär­ke­väm­pää siir­tyä enem­män vuo­kra-asu­mis­ta suo­si­vaan vero­tuk­sen. Tämä hel­pot­tai­si työ­voi­man liik­ku­vuut­ta ja asu­mi­seen liit­ty­vä ris­kien­ha­jaut­ta­mis­ta huomattavasti.

    t. Omis­tusa­su­ja itsekkiin

  140. pek­ka: En ymmär­rä tätä ideo­lo­gis­ta vihaa omis­tusa­su­mis­ta koh­taan. Muis­ta­kaa­pa, että eläk­keel­le siir­ryt­täes­sä val­tao­sa vuo­kral­la asu­jis­ta alkaa vii­meis­tään nos­taa asu­mis­tu­kea (kes­ki­mää­räi­set eläk­keet ovat niin pie­net). Omis­tusa­su­mi­sen kor­kea osuus Suo­mes­sa itse asias­sa las­kee yhteis­kun­nan menoja.

    Mitä ihmeen vihaa? Vero­tus­han suo­sii omis­tusa­su­mis­ta vuo­kra-asu­mi­sen kus­tan­nuk­sel­la. Omis­tusa­su­ja jou­tuu mak­sa­maan asun­nos­taan vain kiin­teis­tö­ve­ron mut­ta vuo­kra­lai­nen sekä kiin­teis­tö­ve­ron että vuo­kras­ta mak­set­ta­van pääomaveron.

    Omis­tusa­su­jat ovat kes­ki­mää­rin rik­kaim­pia kuin vuo­kra-asu­jat ja sen vuok­si tus­kin kuu­lui­si­vat asu­mis­tuen pii­riin vaik­ka vaih­tai­si­vat vuo­kra-asun­toon. Kan­san­ta­lou­del­lis­ti oli­si jär­ke­väm­pää siir­tyä enem­män vuo­kra-asu­mis­ta suo­si­vaan vero­tuk­sen. Tämä hel­pot­tai­si työ­voi­man liik­ku­vuut­ta ja asu­mi­seen liit­ty­vä ris­kien­ha­jaut­ta­mis­ta huomattavasti.

    t. Omis­tusa­su­ja itsekkiin

  141. Häh, eikö sii­nä pikem­min­kin käyt­nyt toi­sin päin. Nyt elä­ke riip­puu koko elä­män­ajan pal­kas­ta, aiem­min se riip­pui vain vii­meis­ten suo­sien an sioista.”

    Tuo eli­ni­käi­nen ker­ty­mä kos­kee vain vuon­na 2005 ja sen jäl­keen syntyneitä.

    Lotok­si asian teke­vät uudet tule­van ajan sään­nök­set, jot­ka hei­ken­tä­vät ker­ty­mää eri­tyi­ses­ti iäk­käil­lä työt­tö­mil­lä :Kun 60–70 % ihmis­tä elä­köi­tyy muus­ta työ­mark­ki­nas­ta­tuk­ses­ta kuin työs­tä niin vai­ku­tus on suuri.

    Ja tätä tehos­taa elin­aja­no­dot­teen leikkuri,jota työ­tön ei voi juuu­ri­kaan kompensoida

    Toi­nen on siir­ty­mä­sään­nök­set, jot­ka kos­ke­vat 50-luvul­la syn­ty­nei­tä ryh­miä ja niin­päv­mi­nun­kin v eiral­li­nen elä­kei­kä on edel­leen 65-vuot­ta ja elä­köi­ty­mi­nen päi­vää­kin enne kat­so­taan eläk­keen var­hen­nuk­sek­si , jos­ta seu­raa raju leik­kaus, suu­rem­pi kuin var­hen­ta­mis­nen 63–62 välillä

    Enti­sil­lä sään­nöil­lä eläk­kee­ni arvoi­tiin n 60 % vii­mei­sis­tä pal­kois­ta, nyt näyt­tää sil­tä ‚että se elä­keyh­tiöi­den arvioi­den mukaan jään 40 %iin.

    Kurs­si­ko­kouk­sis­sa on ollut hyvä ver­ra­ta eri­lai­sia työ­uria ja näyt­tää todel­la sil­tä, että 40 vuo­den yhte­näi­sel­lä työ­ural­la voi saa­da elä­ket­tä 40 % tai 70 % vii­mei­sis­tä palkoista.

    Kut­sui­sin näin suur­ta hajon­taa eläkelotoksi

    1. Jos on 40 vuot­ta kaup­pa-apiu­lai­se­na ja viim­set kak­si vuot­ta kor­kea­palk­kai­ses­sa viras­sa, elä­ke on todel­la aka pie­ni suh­tees­sa lop­pu­pallk­kaan. Onko täs­sä jotain väärää?

  142. Jos jää eläk­kee­lel 62 vuo­ti­aa­na eikä 63 vuo­ti­aa­na, lopul­li­nen kuu­kausie­lä­ke pie­ne­nee pysy­väs­ti noin 10 prosenttia.

    Elä­keiän nos­ta­mi­ses­sa on var­sin keh­nos­ti ker­rot­tu, että eläk­keel­le voi jää­dä mut­ta elä­ket­tä ei vra­si­nai­ses­ti makseta.

    Tosi­aal­ta — on ole­mas­sa ras­kai­ta ammat­te­ja kuten palo­mies, jos­sa palk­ka­ra­ken­ne perus­tuu päi­vys­tys­kor­vauk­siin. Jos palo­mies vaih­taa n 55 vuo­ti­aa­na alaa vaik­ka­pa kou­lun vah­ti­mes­ta­rik­si, palk­ka puto­aa roi­mas­ti ja samal­la elä­ke. Täl­löin tiet­sy­ti on fik­sua ohja­tua palo­mie­hen ammat­tiin työvykyttömäksi.

    Palk­ka­ra­ken­ne yli­pää­tään estää teh­tä­vä­kier­toa jul­ki­sel­la puo­lel­la, vaik­ka ongel­ma oli­si ratkaistavissa.

    1. Jos palo­mies siir­tyy kou­lun vah­ti­mes­ta­rik­si, elä­ke ei pie­ne vaan kafrt­tuu hitaam­min, mut­ta kart­tuu. Hänen kan­nat­taa ehkä näy­tel­lä työ­ky­vy­tön­tä, kos­ka tule­van ajan kart­tu­ma saat­taa olla edullisempi.

  143. KKK:

    En ymmär­rä tätä ideo­lo­gis­ta vihaa omis­tusa­su­mis­ta koh­taan. Muis­ta­kaa­pa, että eläk­keel­le siir­ryt­täes­sä val­tao­sa vuo­kral­la asu­jis­ta alkaa vii­meis­tään nos­taa asu­mis­tu­kea (kes­ki­mää­räi­set eläk­keet ovat niin pie­net). Omis­tusa­su­mi­sen kor­kea osuus Suo­mes­sa itse asias­sa las­kee yhteis­kun­nan menoja. 

    Mitä ihmeen vihaa? Vero­tus­han suo­sii omis­tusa­su­mis­ta vuo­kra-asu­mi­sen kus­tan­nuk­sel­la. Omis­tusa­su­ja jou­tuu mak­sa­maan asun­nos­taan vain kiin­teis­tö­ve­ron mut­ta vuo­kra­lai­nen sekä kiin­teis­tö­ve­ron että vuo­kras­ta mak­set­ta­van pääomaveron. 

    Tar­koi­tin täl­lä kes­kus­te­lu­pals­tal­la val­lit­se­vaa vim­maa kek­siä kei­no­ja omis­tusa­su­jien (=kan­san enem­mis­tön) vero­tuk­sen kiristämiseksi.

    Omis­tusa­su­jat ovat kes­ki­mää­rin rik­kaim­pia kuin vuo­kra-asu­jat ja sen vuok­si tus­kin kuu­lui­si­vat asu­mis­tuen pii­riin vaik­ka vaih­tai­si­vat vuokra-asuntoon

    Kes­ki­mää­räi­nen työ­elä­ke on kai n. 1300 euroa/kk. Sil­lä yksi­ne­lä­vä hel­sin­ki­läi­nen elä­ke­läi­nen saa Kelan asu­mis­tu­kea 259 euroa/kk (vuokra+vesi 770 eur/kk). Jos ko. hen­ki­lö asuu omis­tusa­sun­nos­sa (vastike+vesi 150 eur/kk), hän ei saa asu­mis­tu­kea lainkaan.

    Ei siis lie­ne epä­sel­vää, että omis­tusa­su­mi­sen kor­kea osuus (67% vuon­na 2005) las­kee val­tion asumistukimenoja.

  144. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Noin lähj­tö­kioh­tai­ses­ti pitäi­si aja­tel­la, että auton kul­jet­ta­ja tun­tee lii­ken­ne­sään­nöt. Ja vaik­ka ei tun­ti­si, saa sil­ti sakot, jos nii­tä rik­koo. Ja ihan syystä.

    Sen sijaan kaik­kia lii­ken­neym­pä­ris­tö­jä ei miten­kään voi tun­tea (kuten esim. tuo­ta yllä lin­kit­tä­mää­ni paik­kaa). Sik­si jär­jes­te­ly­jen pitää olla sel­väs­ti mer­kit­ty­jä, enna­koi­ta­via ja loo­gi­sia. Jos sel­lai­sia ei kye­tä raken­ta­maan, ei nois­sa pai­kois­sa kan­na­ta sakot­taa eikä kan­na­ta teh­dä kai­ken­kat­ta­via yleis­tyk­siä sii­tä, että autoi­li­ja on aina vää­räs­sä teh­des­sään jotain.

    Tämä kaik­ki on tosin aka­tee­mis­ta, kos­ka polii­si ei kyke­ne val­vo­maan ihan taval­lis­ta, joka­päi­väis­tä ja mas­sii­vi­sen yleis­tä bus­si­kais­tan käyt­töä jonon ohi­tuk­seen. Kos­ka prio­ri­tee­tit on ase­tet­tu joten­kin tyy­liin “ran­gais­tuk­sen­omai­siin mak­sui­hin voi­si ja pitäi­si suh­tau­tua nykyis­tä enem­män tulon­läh­tee­nä, jota yri­te­tään maksimoida”.

  145. Pek­ka Tai­pa­le: Sen sijaan kaik­kia lii­ken­neym­pä­ris­tö­jä ei miten­kään voi tun­tea (kuten esim. tuo­ta yllä lin­kit­tä­mää­ni paikkaa). 

    Aika mones­sa pai­kas­sa on oikeas­ti vai­kea enna­koi­da kuin­ka aikai­sin bus­si­kais­tal­le saa ryh­mit­tyä. Sato­ja met­re­jä ei pys­ty las­ke­maan ennakkoon. 

    Jos jät­tää ryh­mit­ty­mi­sen vii­me het­keen, jou­tuu­kin jo pyy­tä­mään vil­kul­la tilaa aikai­sem­min ehti­neil­tä (tai bus­seil­ta — joil­ta tilaa ei kos­kaan saa vaik­ka itse ovat kyl­lä isom­man oikeu­del­la sitä itsel­leen vaa­ti­mas­sa ihan vää­ris­sä­kin pai­kois­sa…), hil­jen­tä­mään ja ehkä pysäh­ty­mään. Seu­rauk­se­na kas­va­nut perää­an­jon ris­ki ja vähin­tään aggres­sii­vi­sia tööttäyksiä. 

    Enkä nyt miten­kään puo­lus­te­le autoi­li­joi­ta, var­mas­ti useim­mat “lii­an aikai­sin” bus­si­kais­tal­le ryh­mit­ty­vät ovat oikeas­ti hyvin tie­toi­sia järjestelyistä.

  146. Jos on 40 vuot­ta kaup­pa-apiu­lai­se­na ja viim­set kak­si vuot­ta kor­kea­palk­kai­ses­sa viras­sa, elä­ke on todel­la aka pie­ni suh­tees­sa lop­pu­pallk­kaan. Onko täs­sä jotain väärää?”

    Kysees­sä ei ole täl­lai­ses­ta tapauk­ses­ta, vää­ris­te­let tahal­la­si asioi­ta kuten aina.

    Mut­ta jos onkin 40-vuot­ta töis­sä ja saa 40 % eläkettä,mutta kave­ri samal­la työ­ural­la, samas­sa ase­mas­sa työ­tä teh­nee­nä ja samoil­la työ­eh­doil­la saa 70 % niin tus­kin­pa sitä kukaan oikeu­den­mu­kai­se­na pitää.

    Ver­tai­lu­ryh­mä­ni ovat omat kurs­si­ka­ve­rit ja niis­tä ne jot­ka ovat teh­neet työ­tä yhtä pitkään,iät 60–64-vuotta , työ­nan­ta­jat saman­lai­sia, teh­tä­vät saman­tyyp­pi­siä , pal­ve­lusuh­teet katkeamattomia,työuran pituu­det suu­rin piir­tein yhte­ne­viä, pal­kat vaih­te­le­vat jon­kin ver­ran yksi­löi­den välillä,mutta eivät yksi­lön uran aika­na vuo­den 1993 jälkeen,jolloin työ­uran alun vapaa­kir­ja luo­tiin nel­jän vii­mei­sen työ­vuo­den mukaan eikä niis­tä löy­dy selit­tä­viä eroja

    Erot tule­vat 2005 elä­ke­uu­dis­tuk­sen ryh­mä­koh­tai­sis­ta ylimenosäännöksistä,jotka aset­tavt yksi­löt eriar­voi­seen asemaan
    esim­tuo var­hen­nus­sään­tö kos­kee vain 50-luvul­la syn­ty­nei­tä val­tiol­ta jos­kus ulkois­tet­tu­ja eli suh­teel­li­sen pien­tä ryhmää,sääntö ei kos­ke esim val­tiol­la jat­ka­nei­ta tai kun­nal­le siirtyneitä

    Tuos­ta kurs­si­po­ru­kas­ta pais­taa työ­uran pituu­des­sa ero julkisen/yksityisen välil­lä: Ne jot­ka siir­tyi­vät jul­ki­sel­le hyvis­sä ajoin ovat edel­leen töissä,mutta yksi­tyi­sel­lä pal­vel­leet puh­dis­tet­tiin +50–60-ikävuoden välis­sä kortistoon,eivätkä kaik­ki suin­kaan pääs­seet ns elä­ke­put­keen vaan­osa on sin­ni­tel­lyt työmarkkinatuella.

  147. Itse nos­tan hat­tua niil­le myyn­ti- ja huol­to­mie­hil­le, jol­lei näi­tä ajo­ja tulee. He pitä­vät osal­taan huol­ta sii­tä, että jotain jaet­ta­vaa jää. Koko­nai­suu­te­na tämä ahke­ra ryh­mä kerää var­mas­ti aika­moi­sen vero­po­tin, var­sin­kin kun las­ke­taan auto- ja polt­toai­ne­ve­rot mukaan.
    Soi­nin­vaa­ra ensin valit­taa työ­suh­deau­tois­ta. Nii­tä ei muu­ten ole miten­kään pal­jon koko auto­kan­nas­ta. Noin 80.000 2 ja puo­les­ta mil­joo­nas­ta (3%).
    Työ­nan­ta­jal­la oli­si hom­mia, työn­ha­ki­jal­le ei ole autoa. Ei tule työ­tä, kos­ka työ­suh­deau­tot, joi­ta siis tar­vi­taan työn takia, teh­dään lii­an kal­liik­si. Aika kor­kea kyn­nys töihin;osta ensin auto.
    Sit­ten OS valit­taa kilo­met­ri­kor­vauk­ses­ta. Sitä tulee kes­ki­mää­rin vähän tois­ta tuhat­ta euroa per saa­ja. Ei sil­lä auto­ja yllä­pi­de­tä. Työn­te­ki­jä jou­tuu aja­maan työn takia. Kiris­te­tään täs­tä työs­tä aiheu­tu­vien kulu­jen kor­vaus­ta. Koh­ta ei ole sitä­kään työtä.

  148. Pek­ka Tai­pa­le: Kos­ka “ran­gais­tuk­sen­omai­siin mak­sui­hin voi­si ja pitäi­si suh­tau­tua nykyis­tä enem­män tulon­läh­tee­nä, jota yri­te­tään mak­si­moi­da”, on lisät­tä­vä kame­ra toi­seen paik­kaan, pudo­tet­ta­va nopeus­ra­joi­tus älyt­tö­män alhai­sek­si niin että sitä ei nou­da­tet­tai­si, han­kit­ta­va pii­lo­tet­ta­via kameroita. 

    Nyt alkaa kyl­lä ole­maan aika vaka­vaa tahal­lis­ta tai taha­ton­ta sisä­lu­ku­tai­don puu­tet­ta. Jos alan syö­mään “nykyis­tä enem­män” ome­noi­ta, tar­koit­taa­ko se, että en syö enää mitään muu­ta kuin ome­noi­ta tai että täs­tä eteen­päin syön joka päi­vä enem­män ome­noi­ta kuin edel­li­se­nä päi­vä­nä? Eikä pitäi­si vaa­tia mee­dion tai­to­ja ymmär­tää, että en ole ollut aja­mas­sa lii­ken­ne­sään­tö­jen muu­tok­sia tulo­jen mak­si­moi­mi­sen perus­teel­la, vaan nii­den ran­gais­tuk­sen­omais­ten mak­su­jen keruun tehostamista.

  149. Juha­ni Salo­vaa­ra:
    Itse ottai­sin todes­ta tämän mie­len­ter­vey­son­gel­man, joka raas­taa koko yhteis­kun­taa, enkä oli­si koko aikaa vit­sai­le­mas­sa masen­nus­lääk­kei­den käy­tös­tä ja sai­raus­lo­mis­ta. Muut­tai­sin yhteis­kun­nan tavoit­tei­ta saa­dak­se­ni ihmi­set ter­veek­si, mut­ta nyt kun men­nään näin, niin oikeal­la­kin on hyväk­syt­tä­vä, ettei ihmi­set kes­tä ilman apua. 

    Sam­ma här. Psyyk­ki­set ongel­mat ja var­sin­kin nuo­ri­son mie­len­ter­vey­son­gel­mat ja päl­lin hajoa­mi­ses­ta joh­tu­vat työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet on ihan silk­kaa häly­tys­kel­lo­jen kal­ket­ta. Tren­di on vie­lä jat­ku­vas­ti nouse­va, ollut jo ties kuin­ka pitkään.

    Täs­sä maas­sa doup­paaa masen­nus­na­peil­la itse­ään suu­rem­pi väes­tön­osa kuin suo­men­ruot­sa­lai­set. Hei­tä on ene­män kuin vasen­kä­ti­siä. Psyy­ken­lääk­kei­tä syö­kin sit­ten pää­kau­pun­ki­seu­dun väes­tön ver­ran ihmisiä.

    Meil­lä on ihan ok elin­ta­so, ja varaa sitä kar­sia­kin, mut­ta suun­nan­muu­tok­sen pitää tapah­tua niin että uto­piak­si ote­taan psyyk­ki­ses­ti ter­ve yhteis­kun­ta. Maal­li­nen auvo on saa­tu. Kou­lu­tus ja sivis­tys on nekin saa­vu­tet­tu­ja etu­ja. Ois­ko seu­raa­va suur­han­ke yhteis­kun­ta, joka EI ole hullu?

  150. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö­hän se kame­ra ole sel­keäs­sä koh­das­sa. Jos ajaa bus­si­kais­tal­la ris­teyk­sen läpi, asia on yksiselitteinen.

    Voi itku, ei se nyt ihan noin yksin­ker­tais­ta ole. Riip­puu sii­tä mitä sen ris­teyk­sen jäl­keen tapahtuu.

  151. tcrown: Jos alan syö­mään “nykyis­tä enem­män” ome­noi­ta, tar­koit­taa­ko se, että en syö enää mitään muu­ta kuin ome­noi­ta tai että täs­tä eteen­päin syön joka päi­vä enem­män ome­noi­ta kuin edel­li­se­nä päivänä? 

    Ei, mut­ta kun sanot että “alan käyt­tä­mään nykyis­tä enem­män ome­noi­ta pako­put­ken tuk­kee­na”, niin sen voi tul­ki­ta kiusan­te­ko­na­kin. (Höl­möt ana­lo­giat ovat… öö… hölmöjä).

    Sak­ko­jen — kuten hait­ta­ve­ro­jen­kin — jul­ki­lausut­tu­na tar­koi­tuk­se­na on pois­taa hai­tal­li­nen käy­tös. Hait­ta­ve­rois­sa, samoin kuin esim. yksi­tyi­sen kopioin­nin teos­to­mak­suis­sa, on jo näh­ty tämä: kun veron tai mak­sun tuo­tol­la näh­dään fis­kaa­li­sia tar­pei­ta, niin seu­rauk­se­na on se, että veron tuo­tos­ta halu­taan pitää kiin­ni, vaik­ka sen alku­pe­räi­nen tar­koi­tus katoai­si. Esi­mer­kik­si levy-yhtiöt perus­te­le­vat teos­to­mak­sun koro­tuk­sia sil­lä, että sen tuot­to on laskenut.

    Sak­ko­tu­lot on jo nyt bud­je­toi­tu ja nii­den saa­mi­seen luo­te­taan. Näin ollen ei ole miten­kään kau­kaa haet­tua, että jos joku sanoo “pyri­tään suh­tau­tu­maan sii­hen tulon­läh­tee­nä”, niin käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa vah­vis­tu­vaa pyr­ki­mys­tä tulo­jen mak­si­moin­tiin kei­nol­la mil­lä hyvän­sä. Eli jos sakon/haittaveron koh­tee­na ollut hai­tal­li­nen käy­tös vähe­nee ja fis­kaa­lis­ta tavoi­tet­ta ei saa­vu­te­ta, pitää ryh­tyä tiu­ken­ta­maan sää­dök­siä, jot­ta rikol­lis­ten mää­rä saa­daan pidet­tyä vakio­na tai kasvamaan.

    (asi­aa sivu­ten esim.
    http://www.hannuvisti.com/blog/files/d7ce59a80a11c4028dcc506c51680d1e-416.php )

  152. Otan jäl­leen esi­mer­kik­si Ruot­sin. Se on sul­ke­nut usei­ta edus­tus­to­ja ulko­mail­la. Suo­mi ei ole sul­ke­nut. Täs­tä tuli jokin aika sit­ten MOT:n tms. ohjel­ma ja onhan se mel­kois­ta tyh­jä­käyn­tiä niissä. 

    Hul­luin­ta on, että ei edes EU:n alu­eel­la UM-ver­kos­toa ole kar­sit­tu, vaik­ka EU:lla on yhtei­nen ulkoministeri.

    Pal­jon­ko­han nämä edus­tus­tot kus­tan­ta­vat per vuosi?

  153. Evert The Neve­Rest: Täs­sä ket­jus­sa on tätä kir­joit­taes­sa 139 pos­taus­ta, ja vain nel­jäs­sä mai­ni­taan maataloustuet. 

    http://budjetti.vm.fi/

    Puo­lus­tus­mi­nis­te­riö 2.8 miljardia
    Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö 2.7 miljardia
    Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö 12.2 miljardia
    Val­tion­va­rain­mi­nis­te­riö (eläk­keet, kun­nat) 16.2 miljardia

    Ihmeen vähän tääl­lä puhu­taan mm. sosi­aa­li­me­no­jen ja kun­ta­me­no­jen leikkauksista. 

    Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä että kun­ta­uu­dis­tuk­sen jäl­keen on ehkä mah­dol­lis­ta lei­ka­ta n. mil­jar­di maa­jus­seil­ta ja pari mil­jar­dia syrjäkunnilta.

  154. Evert The Neve­Rest: Otan jäl­leen esi­mer­kik­si Ruot­sin. Se on sul­ke­nut usei­ta edus­tus­to­ja ulko­mail­la. Suo­mi ei ole sulkenut. 

    Eh?

    http://www.ts.fi/online/kotimaa/275450.html

    Turun Sano­mat 9.11.2011 13:01:33

    Ulko­mi­nis­te­riö aikoo ensi vuo­den aika­na sul­kea suur­lä­he­tys­tön Pakis­ta­nin pää­kau­pun­gis­sa Isla­ma­ba­dis­sa sääs­tö­syis­tä. Jo aiem­min on pää­tet­ty supis­taa Suo­men edus­tus­to­verk­koa ja sul­kea suur­lä­he­tys­töt Venezue­lan Caraca­sis­sa ja Filip­pii­nien Manilassa.

  155. On pyrit­tä­vä saa­maan nyt koti­hoi­don tuel­la ole­vat osa-aikatyöhön 

    Hal­li­tus näem­mä ehdot­taa koti­hoi­don­tuen leik­kaa­mis­ta niin, että sitä mak­set­tai­siin vain alle kak­si­vuo­tiais­ta. Minus­ta tämä on hyvin ter­ve­tul­lut raken­teel­li­nen uudis­tus. Kun työ­uria pyri­tään piden­tä­mään alus­ta ja lopus­ta, on ollut­kin outoa, että noin pit­kää pois­sao­loa kes­kel­lä paras­ta työi­kää on oikein tuet­tu. Jos ter­ve työi­käi­nen aikui­nen tun­tee kutsumusta
    hoi­taa yli pari­vuo­tias­ta las­ta koto­naan, niin oikea tapa rahoit­taa koti­hoi­to on ottaa hoi­to­lap­sia. Var­mas­ti kysyn­tää tulee.

    Kehi­tysp­sy­ko­lo­git täs­tä tus­kin innos­tu­vat, mut­ta nor­maa­lis­ti kehit­ty­väl­le lap­sel­le päi­vä­hoi­dos­ta ei ole mitään hait­taa. Jos taas kehi­tys ei ole ihan nor­maa­lia, lap­sen on hyvä olla päiväkodissa,
    mis­sä huo­ma­taan monia sell­lai­sia asioi­ta, mit­kä eivät käy ilmi neu­vo­las­sa ja tuki­toi­met pääs­tään aloit­ta­maan ajois­sa. Tutun eri­tyi­so­pet­ta­jan mukaan kou­luun tulee pal­jon lap­sia, joil­le on päi­vä­ko­ti-iäs­sä teh­ty vaik­ka mitä, mut­ta jot­ka pär­jää­vät hyvin ylei­so­pe­tuk­ses­sa. Ja nekin jot­ka tar­vit­se­vat kou­lus­sa­kin tukea, hyö­ty­vät kyl­lä sii­tä, että kou­lu­na­loi­tuk­ses­sa on tie­dos­sa, mit­kä asiat ovat han­ka­lia ja mil­lais­ta tukea tar­vi­taan. Täl­löin lap­si ei pää­se ter­ro­ri­soi­maan koko luokkaa.

    Pari­vuo­ti­aal­la eivät enää fluns­sat­kaan mene yhtä her­käs­ti kor­viin, joten infek­tioil­ta vält­ty­mi­nen ei enää rii­tä syyk­si koti­hoi­dol­le. Kaik­ki lap­set sai­ras­te­le­vat ensim­mäi­sen vuo­ten­sa, oli­vat sit­ten pari­vuo­tiai­ta tai isompia.

    Nykyi­sel­lään monet nai­set tup­paa­vat ole­maan tosi pit­kään pois­sa töis­tä ja se näkyy mones­sa: osa nai­sis­ta pitää vaki­pai­kas­taan pit­kää vapaa­ta, osa taas pät­kä­työ­läi­si­nä tuu­raa näi­tä nai­sia. Osa vält­te­lee, osin tie­dos­ta­mat­taan, työ­pai­kan hake­mis­ta, kos­ka on hyväk­syt­tä­vä syy olla kotona.

  156. Epäi­len aika vah­vas­ti, että koti­hoi­don­tu­kea pois­ta­mal­la sääs­tet­täi­siin — täs­tä tulee hel­pos­ti höl­mö­läis­ten pei­ton­jat­ka­mis­har­joi­tus, jos­sa lei­ka­taan yhdes­tä pääs­tä ja ommel­laan toi­seen pää­hän, lop­pu­tu­lok­se­na pei­ton lyhe­ne­mi­nen sau­man ver­ran. Sen sijaan täl­lä muu­tok­sel­la hal­li­tus ja edus­kun­ta voi­vat (taas ker­ran) vyö­ryt­tää kus­tan­nuk­sia val­tiol­ta kun­nil­le. Koti­hoi­don­tuen mak­saa Kela, päi­vä­hoi­don kun­ta. Päi­vä­hoi­don mak­sut kat­ta­vat vain hyvin pie­nen osan kus­tan­nuk­sis­ta, joten pal­ve­lu jää pää­osin kun­tien kustannettavaksi.

    Kun­nal­li­nen päi­vä­ko­ti­paik­ka mak­saa äkkiä googla­ten esim. Van­taal­la kes­ki­mää­rin 889 euroa, Espoos­sa 1176 euroa kuus­sa. Ja nuo päi­vä­hoi­don hin­nat ovat kes­ki­hin­to­ja etu­pääs­sä yli 3‑vuotiaita lap­sia sisäl­tä­väl­le popu­laa­tiol­le (Espoos­sa on enem­män uraoh­jus­van­hem­pia joi­den pie­nem­piä lap­sia hoi­dos­sa). Koti­hoi­don­tuel­ta siir­ty­vät alle 3‑vuotiaat lap­set ovat kukin 1.75 las­ken­nal­lis­ta las­ta, joten kus­tan­nuk­set ovat vas­taa­vas­ti isommat.

    Suu­rin päi­vä­hoi­to­mak­su on äkkiä googla­ten 254 euroa kuussa.

    Lisäk­si yllä­mai­ni­tut hin­nat ovat kes­ki­hin­to­ja, eivät mar­gi­naa­li­hin­to­ja — pai­vä­hoi­to­paik­ko­jen lisää­mi­nen on kal­liim­paa kuin nykyi­nen kes­ki­hin­ta, kos­ka lisä­pai­kat ovat nii­tä kal­leim­pia (kaik­ki hal­vat hoi­to­muo­dot, kuten per­he­päi­vä­hoi­to, on tie­tys­ti jo hyö­dyn­net­ty niin tark­kaan kuin mah­dol­lis­ta, ja lisä­pai­kat tar­vit­se­vat lisä­kiin­teis­tö­jä, uut­ta kou­lu­tet­ta­vaa hen­ki­lö­kun­taa, jne).

    Koti­hoi­don­tu­ki on tähän ver­rat­tu­na hal­paa: yhdes­tä alle 3‑vuotiaasta koti­ho­don tuki on 327 euroa kuus­sa plus mah­dol­li­set kun­ta­li­sät, toi­ses­ta tulee sata­nen lisää. Hoi­to­li­sää saa tulois­ta riip­puen enin­tään 175 e/kk.

    Eli jos nyt tar­mok­kaas­ti sääs­te­tään ja sen seu­rauk­se­na kol­man­nes koti­hoi­don­tuel­la hoi­de­tuis­ta nyt hakee päi­vä­hoi­to­paik­ko­ja, niin jul­ki­sen sek­to­rin menot *kas­va­vat*, eli ei täs­sä sääs­te­tä. Jot­kut koti­hoi­don­tuen menet­tä­vät ehkä pää­se­vät töi­hin ja mak­sa­vat vero­ja, mut­ta aika suu­ri osa ei pää­se, vaan he siir­ty­vät työt­tö­myys­kor­vauk­sel­le (jos saa­vat sitäkään). 

    Tilan­ne oli­si toi­nen, jos meil­lä oli­si oikea työ­voi­ma­pu­la, jol­loin lap­sen­sa hoi­toon vie­vil­le äideil­le ja isil­le oli­si hel­pos­ti löy­det­tä­vis­sä töi­tä (mie­lel­lään vie­lä sopi­van jous­ta­vil­la työ­ai­ka­jär­jes­te­lyil­lä, jot­tei­vat hoi­to­päi­vät muo­dos­tu älyt­tö­män pit­kik­si). Talous­ti­lan­ne ei kui­ten­kaan vai­ku­ta ollen­kaan sellaiselta.

  157. Tosi­aan, kun­ta mak­saa kus­tan­nuk­set Kelal­le, vaik­ka Kelal­ta tukea kyl­lä haetaan.

    Sil­ti täs­sä on ele­ment­ti, jos­sa aiheu­te­taan kym­me­nien tai sato­jen mil­joo­nien kus­tan­nuk­set kun­nil­le, ja val­tio pyr­kii osin­goil­le kerää­mäl­lä mah­dol­li­ses­ti töi­hin mene­vien van­hem­pien verotuloja.

    Saa­pas näh­dä, kuin­ka käy. Ilman päi­vä­hoi­to-oikeu­den rajoi­tuk­sia tämän yhtä­lön rahoi­tus ei toimi.

  158. Jot­kut koti­hoi­don­tuen menet­tä­vät ehkä pää­se­vät töi­hin ja mak­sa­vat vero­ja, mut­ta aika suu­ri osa ei pää­se, vaan he siir­ty­vät työt­tö­myys­kor­vauk­sel­le (jos saa­vat sitäkään).

    Koti­hoi­don­tu­ki on vapaa­eh­toi­nen, joten ne jot­ka voi­vat sii­tä kiel­täy­ty­mäl­lä pääs­tä parem­mal­le tuel­le (ansio­si­don­nai­nen, usein perus­päi­vä­ra­ha) ovat sen jo teh­neet. Näin ollen tuen pois­ta­mi­nen kyl­lä aidos­ti vähen­tää tuen­saa­jien tulo­ja ja sitä kaut­ta tukimenoja.

    Todel­li­nen kysy­mys on tie­tys­ti se, mitä ovat ne vaih­toeh­to­kus­tan­nuk­set. Tukiin ja vero­tu­loi­hin kat­so­mi­nen on kui­ten­kin kan­san­ta­lou­den suun­nas­ta vää­rä suun­ta kat­soa asi­aa. Todel­li­nen kysy­mys on se, että jos koti­van­hem­pi V menee töi­hin, teh­dään­kö maas­sa enem­män töi­tä kokonaisuudessaan.

    Kun V menee töi­hin, jon­kun pitää kait­sea hänen tena­vi­aan. Sii­nä on kui­ten­kin yleen­sä help­po löy­tää tehok­kaam­pia rat­kai­su­ja kuin mitä V itse edus­taa. Näin ollen tehok­kuus para­nee, kos­ka V:n työ­pa­nos on käytettävissä.

    Tilan­ne muut­tuu, jos V on sel­lai­sel­la alal­la, jos­sa on rajoi­tet­tu mää­rä töi­tä. Jos V — eikä kukaan hänen kol­le­gois­taan — on vie­lä sel­lai­nen, joka ei voi kou­lu­tuk­sel­la­kaan sijoit­tua muu­al­la töi­hin, tulee las­ten­hoi­to­työ­pa­nok­sen ver­ran takkiin.

    Koti­hoi­don­tu­ki on kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hyvä vain niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa V on tehok­kaim­mil­laan hoi­taes­saan las­taan koto­na. Kuin­ka toden­nä­köis­tä tämä on, kun muis­te­taan, että koti­hoi­don­tuel­la ole­vat ovat nii­tä, jot­ka ovat olleet töis­sä ennen tuen saamista?

    1. Jos heit­täy tyy koti­hoi­don­tuel­ta kor­keal­le ansio­si­don­nai­sel­le, on aina vaa­ra­na, että saa työtarjouksen.

  159. Sääs­tö­kes­kus­te­lus­sa puo­lus­tu­voi­mat, työ­suh­deau­tot ja kodin­hoi­don tuki herät­tä­vät into­hi­mo­ja, mut­ta eivät pelas­ta sinän­sä maan talout­ta. Luul­ta­vas­ti jotain oleel­li­sem­paa on tapahtumassa.

    ALV:n nos­tos­sa aina­kin elin­tar­vik­kei­den (kau­pas­ta ostet­tu­jen ja ravin­to­las­sa syö­ty­jen) alen­nuk­sen pie­nen­tä­mi­nen on jär­ke­vim­mäs­tä pääs­tä. Samal­la tuli­si mah­dol­li­suus nos­taa pie­nim­piä tukia.

    Tär­ke­ää oli­si kes­kus­tel­la mil­lai­siin asioi­hin inves­toi­daan infras­sa, teol­li­suus­po­li­tii­kas­sa ja kou­lu­tuk­ses­sa. Nämä ovat tyy­pil­lis­ta sil­ta­rum­pu­pek­ka­roin­nin aluet­ta, jol­la rahaa kor­va­mer­ki­tään omil­le äänestäjille.

    Pelk­kä sääs­tä­mi­nen ilman raken­ne­muu­tok­sia joh­taa vain lisä­sääs­tä­mi­seen jatkossa.

    Veik­kaus, osto­voi­maa leik­kaan­tuu 4%.
    — alv 24%, mut­ta ruo­an alv ei uskal­le­ta korot­taa pro­sent­tia enempää
    — lis­taa­mat­to­mien yhtiöi­den 90 000 (yri­tys­ve­ro­tet­tu) hen­ki­lö­ve­ro­va­paa osuus pie­nee­nee n. 75 000 euroo; samal­la onnek­si yri­tys­ve­ro­kan­taa ei nosteta.
    — ylem­mis­sä vero­luo­kis­sa ei teh­dä inflaa­tio­tar­kis­tuk­sia, pää­oma­tu­lo­jen veroa jo nos­tet­tiin tappiin.
    — työ­suh­deau­to­jen km-kor­vaus­ket pie­ne­ne­vät hie­man, esim. kor­vaus­ta las­ket­taes­saa auton ikää nos­te­taan laskentakaavassa.

    Toi­ve: Val­tiol­le tuot­ta­via toi­min­to­ja ei lei­ka­ta. Polii­sin ja oikeus­lai­tok­sen reurs­seis­ta pide­tään huol­ta, jot­ta oikeus­val­tio toi­mi­si riit­tä­vän nopeas­ti. Alu­eel­lis­ta­mi­ses­ta luo­vut­tai­siin, kos­ka se ei näy­tä toimivan.

  160. Paras paik­ka bus­si­kais­to­jen käyt­töä val­vo­val­le kame­ral­le on bus­sien etuo­sas­sa. Bus­si­kus­ki kuvat­koon ros­mot ja polii­si sit­ten anta­koon ros­moil­le rekis­te­ri­kil­ven mukaan sak­koa tuntuvasti.

    Näin jokai­nen bus­si­kais­tal­la luvat­ta aja­va sai­si sakon rötöksestään.

    1. Näin teh­dään Barce­lo­nas­sa, mut­ta se ellyt­tää, että bus­si­kais­tal­la ajos­ta ran­gais­taan auton hal­ti­jaa niin kuin pum­mil­la pysäköinnistäkin.

  161. JTS:

    lis­taa­mat­to­mien yhtiöi­den 90 000 (yri­tys­ve­ro­tet­tu) hen­ki­lö­ve­ro­va­paa osuus pie­nee­nee n. 75 000 euroo;

    Tuo teh­tiin jo (2012 alus­ta) ja vähän rajum­min. Ker­taal­leen vero­te­tun osin­gon mak­si­mi on 60000 euroa. Samal­la teh­tiin pää­oma­tu­lo­ve­roon raju koro­tus (28->32 tai 30%).
    Yrit­tä­jäl­lä ja osa­ke­sääs­tä­jäl­lä ei ole ystä­viä hallituksessa.

  162. Kan­san­ta­lou­des­sa teh­tä­vän työn mää­rän mak­si­moi­mi­nen ei tuo onnea. Muu­ten kan­nat­tai­si lait­taa puo­let työt­tö­mis­tä rik­ko­maan ikku­noi­ta ja toi­nen puo­li korjaamaan.

    Her­ra tai rou­va V voi hyvin­kin olla tuot­ta­vim­mil­laan kan­san­ta­lou­del­le olles­saan koto­na hoi­ta­mas­sa lap­sia. Lisäk­si teki­si mie­le­ni muis­tut­taa, että lap­sen edul­la ja eri­lais­ten ihmis­ten eri­lai­sil­la tar­peil­la­kin on arvon­sa; pelk­kä val­tion tulo­jen ja meno­jen opti­moin­ti voi vie­dä met­sään, vaik­ka hyvin tär­ke­ää onkin.

  163. JTS:
    USA:ssa polii­si­lai­tok­set hank­ki­vat omat tulon­sa – ja nopeut­ta val­vo­taan­kin sit­ten aika tiu­kas­ti mut­ta asial­li­sis­sa paikoissa.

    Siel­lä sit­ten on sako­tus­kiin­tiöi­tä ja ‑auto­maat­te­ja jne. Ei tuo ole hyvä tapa jär­jes­tää asioi­ta, kos­ka sil­loin pain­opis­te siir­tyy jär­jes­tyk­sen­pi­dos­ta ja polii­si­toi­min­nas­ta sako­tuk­ses­ta huo­le­ti­mi­seen. Toi­saal­ta jos ker­ran “ilmais­ta” rahaa on sako­tuk­sen kaut­ta tar­jol­la, niin höl­mö­hän se on jät­tää ottamatta.

    -e-: Asi­aa on tut­kit­tu. Ensin­nä­kin, Wage­nin­ge­nin yli­opis­ton (Hol­lan­ti) vuo­den 2010 tut­ki­muk­sen ja OECD:n sel­vi­tys­ten perus­teel­la maa­ta­lous­tuet Suo­mes­sa ovat maa­il­man kor­keim­mat, kun mita­taan tukien osuut­ta tuo­tan­non arvosta.

    Eikös juu­ri tuos­sa tilan­tees­sa tukia tar­vi­ta eni­ten? Siis jos sato on pien­tä mut­ta tuo­tan­to halu­taan säi­lyt­tää, niin sii­tä jou­tuu mak­sa­maan kor­keam­pia tukia kuin sem­moi­ses­sa pai­kas­sa, mis­sä maa tuot­taa enem­män satoa.

    Jos vil­je­li­jän elan­toon jol­lain tila­kool­la tar­vi­taan X euroa, jol­lain vakio­myyn­ti­hin­nal­la tar­vi­taan N yksik­köä satoa. Tuot­to on Na yksik­köä hyvä­sa­toi­ses­sa pai­kas­sa A ja Nb huon­osa­toi­ses­sa pai­kas­sa B.
    Tila A tar­vit­see tukea N‑Na yksi­kön ver­ran eli Pa=(N‑Na)/Na prosenttia.
    Tila B tar­vit­see saman pro­sen­tin Pa ver­ran tukea satoon­sa Nb sekä lisäk­si 100% tukea ole­mat­to­man sadon N‑Nb myyn­ti­hin­nas­ta. Tämä luon­nol­li­ses­ti korot­taa tukia suh­teel­li­sen pal­jon tuo­tan­non arvoon nähden.

  164. Elin­tar­vik­kei­den tuon­ti on kas­va­nut muu­ta­mas­sa vuo­des­sa kah­des­ta mil­jar­dis­ta kol­men mil­jar­din euron tasol­le vuodessa.

    Mik­si maa­ta­lous­tuet eivät vas­taa­vas­ti ole las­ke­neet? ja mihin tämä raha uppo­aa? ja mihin mene­vät tuotokset?

    Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö on niin vil­je­li­jä­taus­tai­nen paik­ka, että siel­tä tai­taa olla tur­ha sääs­tö­jä odot­taa — kau­hus­ke­naa­rioi­ta kylläkin.

    1. Sääs­tä­mi­nen on muu­ta­kin — ennen kai­kea muu­ta­kin — kuin sel­lais­ta leik­kaa­mis­ta, jota voi­daan teh­dä pel­käs­tään bud­jet­ti­kir­jaan katsomalla.

  165. Tuli täs­sä mie­leen, joten kysyn­pä: pal­jon­ko sääs­tet­täi­siin sulaut­ta­mal­la maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö työ- ja elin­kei­no- ja ympä­ris­tö­mi­nis­te­riöi­hin? Onko arvioi­ta teh­ty tai onko mah­dol­lis­ta arvioida?

  166. Pari irto­tie­toa, kun elin­tar­vik­kei­den vien­nin ja tuon­nin pit­kä­ai­kais­ti­las­to­ja ei tähän hätään löydy:

    Maa­ta­lous­tuot­tei­den ja elin­tar­vik­kei­den tuon­nin kas­vu kiih­tyi jäl­leen vien­tiä nopeam­min. Vuon­na 2010 tuon­nin arvo koho­si 3 934 milj. euroon, mikä on edel­lis­vuo­den tuon­tia yli 12 pro­sent­tia enem­män. Tuon­nin nopeas­ta kas­vus­ta joh­tuen kau­pan ali­jää­mä laa­je­ni 314 milj. eurol­la, 2 311 milj. euros­ta 2 625 milj. euroon. (MTT)

    Vuon­na 2011 elin­tar­vik­kei­den vien­ti las­ki 25 pro­sent­tia vuo­des­ta 2010.

  167. Taas tuli vas­taan nykyi­seen kas­na­lais­palk­kaan (asu­mis­tu­ki + 440 e + loput asu­mis­ku­lut) tyy­ty­väi­nen 20 v nuo­ri, joka ilmei­ses­ti ottaa vin­kis­tä vaa­rin ja hakee sin­ne min­ne ei pääse.

    Lie­nee kait sel­vää, että toi­meen­tu­lo­tu­ki ja tyut­tö­myys­kor­vaus alle 25 vuo­tiail­ta ilman vii­den vuo­den työ­elä­mää on syyt­rä lei­ka­ta ensim­mäis­ten etu­jen joukossa.

    Sai­raat on saa­ta­va hoi­toon, lais­kat vaik­ka int­tiin ja loput opis­ke­le­maan tai töihin.

    Elmän­ta­pa­na ini­ti­aa­nik­si kas­vat­ta­mi­sen sijaan vaik­ka työ­kun­tout­ta­vaa työ­pa­ja­työs­ken­te­lyä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, työ­su­de-etu­na ruo­kai­lu, joka vähen­ne­tään muis­ta tuista.

    4 kk int­ti puo­les­taan on etu niil­le, jot­ka ovat pää­ty­neet opis­ke­le­maan yhteis­kun­nal­le tär­keil­le aloil­le, jois­sa ihmi­siä ei lähe­te­tä taistelutehtäviin:
    — ammat­tia­jo­kor­tin jo omaavat
    — lää­kä­ri- ja sairaanhoitajaopiskelijat
    — eläin- ja ham­mas­lää­ke­tie­teen opiskelijat
    — lentokoneasentajat
    (näi­hin tus­kin ase­vel­vol­li­susu kaa­tuu, mut­ta antaa kan­nus­teen hakuvalintoihin)

    Jota­kin nuor­ten nykyi­sel­le kan­sa­lais­pal­kal­le on the­tä­vä, he toki down­sif­taa­vat elä­män­sä ja tavoit­teen­sa sii­hen 440 e suun­taan alle aikayksikön.

  168. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ano­nyy­mi päät­ti mitä­töi­dä koko­naan suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen maa­ta­lou­des­sa. Tulee kallista.

    Cete­ris pari­bus.
    Jos ei kel­paa, saa korjata.

  169. Yksi bud­je­tin tasa­pai­no­tus­kei­no tuli vie­lä mie­leen. Kan­na­bis pitäi­si saa­da verol­le. Onhan se nyt aivan sie­tä­mä­tön­tä, että kun­non kan­sa­lai­set jou­tu­vat mak­sa­maan sil­mit­tö­miä alko­ho­li­ve­ro­ja samaan aikaan kun pös­syt­te­le­vät hipit saa­vat päih­tyä ilman mikään­lai­sia veroja.

  170. Nyt kun maa­seu­dun puo­lu­eet ovat oppo­si­tios­sa, sekä maa­ta­lous­tu­kia että alue­tu­kia pitäi­si lei­ka­ta ran­kal­la kädellä.

  171. 1) Orja­työ­voi­man käyt­tö maas­sa on lope­tet­ta­va. Näen­näis­työl­lis­tä­mi­nen työ­har­joit­te­lu-nimik­keel­lä 8e/päivä ei pal­ve­le kenen­kään etua, ja ovat todis­tet­ta­vas­ti tuottamattomia.
    => Aje­ta­san temp­pu­työl­lis­tä­mis­tä pyö­rit­tä­vät orga­ni­saa­tiot alas. (Sääs­töä). Alem­man kou­lu­tus­ta­son työ­paik­ko­ja vapau­tuu ja fir­mo­jen on pal­kat­ta­va nii­hin ihan oikei­ta työn­te­ki­jöi­tä töi­hin. Nyt hom­mat hoi­de­taan val­tion kus­tan­nuk­sel­la puo­li-ilmai­sil­la har­joit­te­li­joil­la (=vas­tik­kee­ton­ta tulon­siir­toa yhteis­kun­nal­ta yrityksille).
    2) Lää­ke­kus­tan­nus­kat­to alem­mas, ja vuo­si­jär­jes­tel­mä joten­kin hajau­tet­ta­va. Vuo­den alus­sa eri­kois­sai­raan­hoi­don ensia­puun kus­ka­taan ihmi­siä, joil­la on veren­so­ke­rit sekai­sin, pum­put sekai­sin jne., kos­ka ei ole varaa ostaa lääk­kei­tä. KELA-kor­vauk­set on näh­tä­vät inves­toin­ti­na, ei kuluna.
    3) Val­tion pitää ruve­ta hoi­ta­maan hom­man­sa, jois­ta sen kuu­luu olla vas­tuus­sa, eikä kaa­taa kaik­kea kun­tien nis­kaan. Mihin enää koh­ta tar­vit­sem­me edus­kun­taa ja val­tio­ta, kun kun­nat hoi­ta­vat koh­ta kaiken?

  172. Tulo­puo­lel­la pitäi­si välit­tö­mäs­ti korot­taa ruo­an arvon­li­sä­ve­ro samal­le tasol­le kuin muu­kin alv-vero. Vähä­tu­lois­ten ruo­kai­lua voi­tai­siin sit­ten tukea tulon­siir­to­jen koro­tuk­sil­la. Lisäk­si ruo­an hin­taa pitäi­si pai­naa sel­keäl­lä ohjel­mal­la, jol­la oli­go­po­li­nen kaup­pa puretaan.


    Kun puu­tu­taan autoe­tui­hin ja muu­hun autoi­lun tuke­mi­seen, pitäi­si välit­tö­mäs­ti raken­taa myös toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä, joka ei ole suin­kaan itses­tään­sel­vyys muu­al­la kuin pääkaupunkiseudulla.


    Ter­vey­den­huol­to pitäi­si jär­jes­tää muu­ten kuin kun­tien tuot­ta­ma­na. Nyt pide­tään yllä raken­tei­ta, jot­ka eivät ole kus­tan­nus­te­hok­kai­ta. Tar­vi­taan­ko ter­veys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lut lähi­pal­ve­lui­na? Har­voin. Lisäk­si lää­kä­rien kou­lu­tus­ta pitäi­si lisä­tä reip­paas­ti, sil­lä täl­lä het­kel­lä lää­kä­rit ulos­mit­taa­vat täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä hei­kon lääkäritarjonnan.


    Asun­to­lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus pitäi­si pois­taa suh­teel­li­sen nopeas­sa tah­dis­sa. Siir­ty­mä­vai­hees­sa voi­daan van­han jär­jes­tel­män omis­tusa­su­jien koh­dal­la miet­tiä tukimalleja.


    Asun­to­tuo­tan­toa pitäi­si lisä­tä reip­paas­ti kas­vu­kun­nis­sa vaik­ka sit­ten val­tion tuot­ta­ma­na, sil­lä perus­on­gel­ma suo­ma­lai­ses­sa yksi­tyis­ta­lou­des­sa on lii­kaa kohon­neet asu­mis­kus­tan­nuk­set. Ja jos kun­nat eivät kaa­voi­ta asu­mi­seen riit­tä­väs­ti, niin sit­ten sank­tioi­ta täl­le­kin touhulle.


    Ja ennen kaik­kea täs­sä maas­sa tar­vit­tai­siin yhteis­hen­keä, jos­sa koe­taan raken­net­ta­van yhteis­tä hyvää. Jo vuo­sia suur­ten yri­tys­ten joh­to ja muu eliit­ti on haa­li­nut itsel­leen käsit­tä­mät­tö­miä etu­ja ja palk­kioi­ta ja samaan aikaan kan­sal­ta on vaa­dit­tu vyön­ko­ro­tuk­sia. Kysees­sä on moraa­li­nen rap­pio ja tätä rap­pio­ta eivät ole suin­kaan saa­neet aikai­sek­si kan­sa­lai­set, vaan eliitti.

    1. pitäi­si välit­tö­mäs­ti raken­taa myös toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä, joka ei ole suin­kaan itses­tään­sel­vyys muu­al­la kuin pääkaupunkiseudulla.

      Hyväs­sä yhteis­kun­nas­sa pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la ei tar­vit­tai­si jouk­ko­lii­ken­net­tä, sil­lä kun pai­ka­kun­ta on pie­ni, joka paik­kaan pää­see kävel­len. Näin on monis­sa mais­sa ja näin oli Suo­mes­sa vii­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Sit­ten tapah­tui jotain anteeksiantamatonta.

  173. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hyväs­sä yhteis­kun­nas­sa pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la ei tar­vit­tai­si jouk­ko­lii­ken­net­tä, sil­lä kun pai­ka­kun­ta on pie­ni, joka paik­kaan pää­see kävel­len. Näin on monis­sa mais­sa ja näin oli Suo­mes­sa vii­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Sit­ten tapah­tui jotain anteeksiantamatonta.

    Niin­pä — mut­ta mis­tä saa­daan se hyvä yhteis­kun­ta — siis nyt?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.