Täl­laista muun muas­sa käsitelti­in HSL:n hal­li­tuk­sen iltakoulussa.

Pis­ararataan pan­taisi­in pohjois­es­ta ja lännestä kaupunki­radoil­ta tule­va metro­mainen liikenne, vuoroväli jotain 6–8 min­u­ut­tia. Lännestä men­täisi­in Oop­per­an pysäkin kaut­ta keskus­taan ja Hakaniemen torin kaut­ta Pasi­laan ja sieltä pohjoiselle kaupunki­radalle. Pohjois­es­ta tul­taisi­in toisin päin Hakaniemen­torin kaut­ta Oop­per­an pysäkille ja sieltä län­tiselle kaupunki­radalle. Jat­ka lukemista “Liiken­nesu­un­nitel­ma JOS Pis­ara on joskus käytettävissä”

Län­simetron asemia louhi­taan lyhyem­mik­si kuin van­hal­la metro­radal­la. Ase­man pitu­us on kak­si yksikköä. Ajatuk­se­na oli automa­ti­soi­da metro niin, että vuoroväli voidaan alen­taa neljästä min­uutista alim­mil­laan sataan sekun­ti­in. Kun nyt tun­nis­sa voi men­nä 15 x 3 = 45 yksikköä, automaat­timetrol­la niitä voi kulkea siis 36 x 2 = 72.

Siemens, jol­ta metron automa­ti­soin­ti on tilat­tu, on nyt ilmoit­tanut ettei se pystykään tekemään,  mitä on luvan­nut. Van­hoi­hin metro­ju­ni­in ei kuulem­ma onnis­tu. Tulee ihan Olk­ilu­o­to 3 mieleen. Asi­aan liit­tyvät sopimu­soikeudel­liset asi­at ovat oma lukun­sa, ehkä niihin puu­tu, kos­ka en jak­sa muis­tel­la, mitkä tiedot ovat julk­isia ja mitkä eivät. Fak­ta kuitenkin on, ettei automaat­timetroa tule, ei ainakaan läh­eskään aio­tus­sa aikataulus­sa. Jat­ka lukemista “Automaat­timetroa ei tule”

Kaare­lan jäähalli

Pan­ti­in men­emään. Jos nyt ajatel­laan, että jäähalle­ja pitää olla (??) niin muu­takaan paikkaa ei oikein löy­dy. Tai jos löy­tyy, sillekin on käyt­töä, kos­ka näitä halle­ja on jonok­si asti tulossa.

Pyöräteitä on ton­tin molem­mil­la puo­lil­la. Se Hämeen­lin­nan tien viertä kulke­va para­nee, kos­ka aivan raivos­tut­ta­va risteys pois­tuu ja muut­tuu aliku­luk­si, mut­ta pysyy yhdis­tet­tynä väylänä. Se on kuitenkin ollut olo­suhteil­taan aika hyvä, ja tästä muu­tok­ses­ta on päätet­ty aiem­min. Pyörävirkamiehillä on urput­tamista siitä tois­es­ta puoles­ta, mut­ta se ei taas kuu­lu kaa­va-alueeseen. Asi­aa koske­va liiken­nesu­un­nitel­ma tulee myöhem­min. Tilaa kuulem­ma on kelvol­liseen ratkaisu­un riit­tävästi. Olemme toiveikkai­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 6.3.2012”

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa olisi ollut valmius päät­tää asi­as­ta jo tänään, mut­ta pyysin sen pöy­dälle ihan sik­si, että niil­lä, jot­ka ymmär­ret­tävästi olet­ti­vat tämän jäävän pöy­dälle, olisi aikaa reagoi­da asi­aan jo lau­takun­tata­sol­la. Tätä on kuitenkin pyy­det­ty val­tu­us­ton päätet­täväk­si, mikä on pyyn­tönä kohtu­ulli­nen. Jos me emme tätä päästä eteen­päin, se ei koskaan tule val­tu­us­ton päätettäväksi. 

Oma käsi­tyk­seni asi­as­ta on, että kaupun­ki olisi kau­ni­impi ilman tor­nia, mut­ta asi­aan liit­tyy merkit­täviä elinkei­nop­o­li­it­tisia näköko­htia, joiden pohtimi­nen ei kuu­lu lau­takun­nalle vaan kaupung­in­hal­li­tuk­selle.  Meille näitä elinkei­nop­o­li­it­tisia näköko­htia ei edes esitel­ty, joten meil­lä ei ole edel­ly­tyk­siä ratkaista asi­aa. Kaupung­in­hal­li­tus on oikea paik­ka tehdä asi­as­ta tosi­asialli­nen päätös — olet­taen tietysti, että val­tu­us­to on mah­dol­lis­es­ta myön­teis­es­tä päätök­ses­tä samaa mieltä. Val­tu­us­tol­ta ei kysytä mitään, jos kaupung­in­hal­li­tus painaa peukalon alas.

Mik­si niin iso? Jat­ka lukemista “Jätkäsaaren hotellitorni”

Esi­tys­lista löy­tyy tästä.

Kaare­lan jäähalli

Ajat­telin palaut­taa valmis­teltavak­si niin, että pyöräti­et vas­taa­vat uusit­tu­ja ohjei­ta. Nyt fil­lar­it pakote­taan jalankulk­i­joiden sekaan. Risteyk­sis­säkin on toivom­isen varaa. Terkku­ja virastoon!

Jos lau­takun­nas­ta löy­tyy intoa, etsisin myös itse jäähallille toisen paikan, mut­ta urheiluhankkeil­la on taipumus men­nä läpi. Kovasti paljon täl­lainen vie maa­ta. Urheilu­ti­lat raken­netaan edelleen ikään kuin liiken­nevihreän keskelle, jol­loin hukkati­laa tulee paljon. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 6.3.2012”

Kovasti on taas julk­isu­udessa keskustel­tu Juk­ka Heinosen ja Sep­po Jun­ni­lan tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan kaupunki­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin maal­la asu­van. Olen kom­men­toin­ut asi­aa viimeis­teltävänä olevas­sa kir­jas­sani Vihreä poli­ti­ik­ka, jos­sa ratkaisen kaik­ki olen­naiset asi­at maail­mas­sa ja pari epäolen­nais­takin. Kir­joi­tan tästä aiheesta näin:

====

Vuon­na 2011 ilmestyi Aal­to-yliopis­ton tutk­i­joiden Juk­ka Heinosen ja Sep­po Jun­ni­lan tutkimus  Impli­ca­tions of urban struc­ture on car­bon con­sump­tion in met­ro­pol­i­tan areas, jon­ka mukaan, jos tuotan­non päästöt kohdis­te­taan kulu­tuk­sen mukaan, elämi­nen tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa ei tuo­ta pienem­pää hiil­i­jalan­jälkeä kuin maal­la. Kan­nat­taako kaupunki­raken­net­ta siis tiivistää? Tulos perus­tui siihen, että tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa, vaikka­pa Töölössä, asuu keskimääräistä varakkaam­paa väkeä, jot­ka matkus­ta­vat paljon ulko­mail­la ja joiden ylelli­nen elämä muu­toinkin kas­vat­taa hiil­i­jalan­jälkeä. Jat­ka lukemista “Kaupunki­laisen ja maalaisen hiilijalanjälki”