(Julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina)
Björn Wahlroos kehit­tää kir­jansa Markki­nat ja demokra­tia johdan­nos­sa mie­lenki­in­toisen jän­nit­teen kol­men hallintoma­llin, markki­noiden, hier­arkian ja demokra­t­ian työnjaosta.

Hier­arkkises­ta päätök­sen­teosta esimerkkinä on Steven Job­sin johta­man Applen sisäi­nen hallinto tai Kiinan val­tion­hallinto. Län­si­mainen val­tion­hallinto on demokra­ti­aa ja onpa demokra­tia yrit­tänyt puskea myös yri­tys­ten päätök­sen­tekoon. Jat­ka lukemista “Demokra­tia, hier­arkia vai markkinat”

Mik­si yksi­tyiset val­taa­vat päivystykset?

Helsin­gin Sanomat kir­joit­ti tänään mitä kaikkea ikävää ja lehden mukaan jopa laiton­ta seu­raa siitä, että yksi­tyiset keikkalääkärit val­taa­vat sairaaloiden päivystyk­set. Seli­tys tähän asianti­laan oli, että virkalääkärit eivät halua eivätkä suos­tu päivys­tämään. Ovat pitkän työpäivän jäl­keen siihen liian väsyneitäkin. Jat­ka lukemista “Lääkäreille vuorotyö”

Olen ollut henkises­ti varautunut viemään läpi Meri-Rasti­lan kiis­tel­lyn yleiskaavae­si­tyk­sen vaalivuodes­ta huoli­mat­ta. Ymmär­rän halun puo­lus­taa viher­aluet­ta, mut­ta rak­en­tamisen alle jää aina jotain arvokas­ta. Val­tu­us­to on velvoit­tanut mei­dät kaavoit­ta­maan viisi­tuhat­ta asun­toa vuodessa.  Metroase­man viereen kan­nat­taa rakentaa.

”Asukkaiden” OURCi­ty esi­tys on saanut min­ut kuitenkin toisi­in ajatuk­si­in. Suun­nitel­mas­sa esitetään vas­taavaa raken­nu­soikeut­ta ole­mas­sa ole­van asu­tuk­sen lomaan sitä tiivistäen. Mikä uhrataan rak­en­tamiselle, raken­net­takoon tiivi­isti kun­han sen vastapain­ona on kun­nol­lisia yht­enäisiä viheralueita.
Juuri noin pitää tehdä. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to voi korkein­taan unek­sia tuol­lais­es­ta tiivistyskaavas­ta, kos­ka asukkaiden vas­tus­tus on yleen­sä vim­maista. Jos asukkaat ovat tuo­hon valmi­ita, en näe mitään syytä olla tart­tumat­ta ojen­net­tuun käteen. Se ei riitä syyk­si, ettei aja­tus tul­lut viras­tos­ta. Jat­ka lukemista “OURCi­ty esi­tys­Meri-Rasti­las­ta on tutkittava”

En ole ehdol­la HOK-Elan­non vaaleis­sa, kos­ka kat­son, ettei se sovi yhteen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsenyy­den kanssa. 

Aion silti äänestää. HOK-Elan­nol­la on huo­mat­ta­va markki­nao­su­us vähit­täiskau­pas­ta pääkaupunkiseudul­la. Se on peri­aat­teessa asi­akkaiden omis­ta­ma ja hal­lit­se­ma. Edus­ta­jis­to ja hallintoneu­vos­to voi vaikut­taa huo­mat­tavasti siihen, mil­laisia kaup­pa­palvelu­ja meil­lä on käytet­tävis­sä. Vaaleis­sa voi nyt äänestää vai­vat­tomasti netis­sä. Vihrei­den vaal­i­sivuille pääsee tästä.

Vihrei­den vaal­i­sivuil­la voi tutus­tua vaalio­hjel­maan sekä Helsin­gin ja Uuden­maan ehdokaslis­toi­hin.

(Tämä on julka­istu kir­ja-arvostelu­na Suomen Kuvale­hdessä. Kos­ka rajoitet­tuun merkkimäärään mah­tui kovin vähän, jatkos­sa täl­lä blogilla tulee paljon Wahlroosin herät­tämiä keskustelu­nai­hei­ta — ei sik­si, että Wahlroos olisi Jumala, vaan kos­ka oli pakko lukea se kir­ja läpi ja se herät­ti paljon pait­si vas­taväit­teitä myös myön­teisiä ajatuksia.)

Kun pää­toimit­ta­ja pyysi min­ua arvostele­maan Björn Wahlroosin kir­jan Markki­nat ja demokra­tia ajat­telin, että min­un kuu­luisi teila­ta kir­ja täy­del­lis­es­ti. Se olisi help­poa. Wahlroos esit­tää niin epäso­vin­naisia ajatuk­sia, että sopi­vasti val­i­tu­il­la sitaateil­la olisi help­po puhua kansan­tuomiois­tu­in ris­ti­in­naulit­sem­i­nen puolelle. Jat­ka lukemista “Miten sor­re­tut rikkaat vapaute­taan enem­mistön tyranniasta?”

En voi mitenkään ymmärtää joidenkin kokoomus­poli­itikko­jen himoa lahjoit­taa Suomen min­er­aali­varat kan­sain­välisille yhtiöille peri­aat­teel­la löytäjä saa pitää. Oli aivan älytön­tä käytän­nössä lahjoit­taa Sok­lin arvokas fos­faat­tiesi­in­tymä nor­jalaisille, vaik­ka kaik­ki tiesivät, että maail­mas­sa tulee kad­mi­u­mista vapaas­ta fos­faatista suuri pula ja sen hin­ta tulee nouse­maan. Val­tion omis­ta­jao­h­jauk­ses­sa oli tuol­loin jotain pahasti vialla.

Kaivos­ala ajet­ti­in Suomes­sa alas, kun rikkaat malmiesi­in­tymät ehtyivät, tai niin luul­ti­in. Niin­pä nyt joudu­taan luot­ta­maan vier­aan apu­un maaperämme tyh­jen­tämisek­si sen rikkauk­sista. Jat­ka lukemista “Lapista Suomen Kongo?”