Terveisiä Roomasta (2): Finanssiministeriö, keskuspankki ja verohallinto

18 vastausta artikkeliin “Terveisiä Roomasta (2): Finanssiministeriö, keskuspankki ja verohallinto”

1. Kun kiin­teistöveroa ollaan selvästi nos­ta­mas­sa, onko joku Ital­ias­sa huolis­saan mum­moista mökeissään?

   Vastaa

2. Kiin­teistövero kohtelee eri­ar­vois­es­ti ihmisiä rii­ip­puen työ­paikan var­muud­es­ta. Ei var­maan hoitoalal­la hait­taa niin paljoa mak­saa korkeaa kiin­teistöveroa ver­rat­tuna esim. it-alaan. Toises­sa työ­paik­ka on var­ma, toises­sa pal­li tutisee.

   Vastaa

3. Osmo: “…Huoltoase­mal­la diesel mak­soi 1,72 euroa ja ben­sa 1,87. Jotenkin läm­mit­ti mieltä…”

   Jos tarkoi­tus on todel­la pois­taa kasvua estäväää vero­tus­ta, niin tuo­hon tulee var­masti kor­jaus. 🙂 Ener­giaan, liiken­teeseen ja pääo­maan kohdis­tu­va vero­tus ei ole kestäväl­lä pohjalla.

   Tavoite sinän­sä kuu­lostaa hyvinkin järkevältä. On toiv­ot­tavaa, että edus­ta­jien mat­ka tuot­taa tulosta ja tääl­läkin ymmär­retään vero­tuk­sen epäter­vei­den muo­to­jen pois­tamisen tarve. Muuten mekin olemme koh­ta Kreikan kanssa samal­la viivalla.

   Vastaa

4. Euroin­toil­i­joiden käsi­tys demokra­ti­as­ta on sit­ten tul­lut todis­tet­tua. Toiv­ot­tavasti Kreik­ka eroaisi eurosta ja panisi alulle koko p…kan alasajon.

   Vastaa

5. nos: Euroin­toil­i­joiden käsi­tys demokra­ti­as­ta on sit­ten tul­lut todis­tet­tua. Toiv­ot­tavasti Kreik­ka eroaisi eurosta ja panisi alulle koko p…kan alasajon.

   EU ja euro ovat lähtöko­htais­es­ti taloudel­lisia han­kkei­ta. Demokra­tial­la ei ole markki­na­t­alouden (tai kap­i­tal­is­min) kanssa mitään tekemistä. Täl­lä het­kel­lä markki­nat vievät demokra­ti­aa, mut­ta Kreik­ka voi olla esimerk­ki siitä, että demokraat­tis­es­ti voidaan päät­tää muul­la taval­la. Voi olla että se on hyvin tyh­mää ja haitallista, mut­ta demokra­ti­as­sa voidaan tehdä tyh­miäkin päätöksiä.

   Vastaa

6. nos:
   Euroin­toil­i­joiden käsi­tys demokra­ti­as­ta on sit­ten tul­lut todis­tet­tua. Toiv­ot­tavasti Kreik­ka eroaisi eurosta ja panisi alulle koko p…kan alasajon.

   Kreikan eroami­nen­han vaikut­taisi pikem­minkin päin­vas­toin, sehän ter­ve­hdyt­täisi unio­nia. Eniten v‑käyrää nos­taa tulon­si­ir­rot huithape­li­maille ja Kreikan potkimi­nen eurosta ulos ja aset­tainen mak­sukyvyt­tömyy­teen olisi paras­ta mitä union­ille voisi tapahtua. 

   Tuos­sa tilanteessa kreikan hal­li­tuk­sen ei tarvit­sisi edes itse miet­tiä leikkauk­sia kun leikkauk­set sanelisi kas­sati­lanne eli ne kulut mak­set­taisi­in johon rahat riit­täisi ja lop­ut jäisi suorit­ta­mat­ta eikä velkaa enää saisi -> bud­jet­ti­han olisi ker­ta­heitos­ta tas­apain­os­sa. Kreikan pak­sukalloinen hui­jarikansa saisi todel­lakin lipikoi­da itse keit­tämän soppansa. 

   Tukipaket­ti­ra­hat voitaisi­in sit­ten käyt­tää pankkien pelastamiseen.

   Vastaa

7. Friedrich Schnei­der, Ph.D. on tun­ne­tu­impia har­maan talouden tutk­i­ja Euroopas­sa. Hänen (Visalle tekemän­sä) tutkimuk­sen mukaan Ital­ian har­maa talous (shad­ow econ­o­my) oli 22% BKT:sta vuon­na 2011. 

   Suomes­sa osu­us oli pohjo­is­maalaista tasoa eli noin 14%. Merkit­tävästi korkeampi oli Pohjois-Euroopan maista vain Bel­gias­sa (17%). Pienin har­maa talous, 8%, oli Itä­val­las­sa ja Sveitsissä. 

   Kreikan pros­ent­ti on 25 eli korkein eteläeu­roop­palai­sista maista.

   Itä-Euroopas­sa olaan kek­simäärin vielä korkeam­mis­sa luke­mis­sa. Esimerkik­si Virossa huidel­laan 29%:ssa. Voiton vie Bul­gar­ia 33%:lla.

   Var­maa kuitenkin on, että etelän kri­isi­maid­en har­maa talous on ollut kasvus­sa jo sik­si, että yhä use­am­min töitä on saanut vain pimeästi. Kohon­neet verot ja laske­vat palkat ovat houkutelleet kompensoimaan.

   Hiukan yllät­tävää on, että mafi­as­ta ja muus­takin kor­rup­tios­ta kuu­luisan Ital­ian har­maa­ta talout­ta ei ole arvioitu tuo­ta ver­taa suurem­mak­si kuin vaikka­pa Suomessa. 

   Sekin olisi mie­lenki­in­toista tietää, ote­taanko eri­lai­sis­sa EU:n väli­sis­sä aluer­a­has­tois­sa yms. tulon­jaois­sa huomioon lasken­nalli­nen vai oikea BKT eli sel­l­ainen jos­sa har­maa talous on mukana. Jos nimit­täin Ital­ias­sa “oikea” BKT on parhaim­mil­laan tois­takym­men­tä pros­ent­tiyk­sikkö suurem­pi kuin Pohjoises­sa, maa voikin yllät­täen olla jopa “hyvä­tu­loisem­pi” kuin vaik­ka Itävalta.

   Vastaa

8. Tuos­sa tilanteessa kreikan hal­li­tuk­sen ei tarvit­sisi edes itse miet­tiä leikkauk­sia kun leikkauk­set sanelisi kas­sati­lanne eli ne kulut mak­set­taisi­in johon rahat riit­täisi ja lop­ut jäisi suorit­ta­mat­ta eikä velkaa enää saisi -> bud­jet­ti­han olisi ker­ta­heitos­ta tasapainossa.

   Itse asi­as­sa tämä on tilanne, joka val­lit­sisi, mikäli Kreik­ka ilmoit­taisi mak­sukyvyt­tömyy­destään ja nol­laisi velka­nsa eroa­mat­ta eurosta. Val­tion kas­sa olisi tyhjä, mut­ta käteinen raha, euro säi­lyt­täisi arvonsa.

   Jos Kreik­ka eroaisi eurosta, tuhan­nen taalan kysymys olisi, mitkä sum­mat muun­net­taisi­in euroista uus­drak­moik­si. Selvää on, että val­tion velat muut­tuisi­vat drak­mamääräisik­si. Sen jäl­keen Kreikan val­tio lainaisi keskus­pankil­ta ja mak­saisi velka­nsa ulko­maisille velko­jille. Ja rahaa olisi kuin roskaa. Ongel­mana olisi vain inflaa­tio. Kyse olisi siis edel­lisen tapauk­sen vas­tako­hdas­ta. Val­tion kas­sa olisi pul­lol­laan käteistä, mut­ta sil­lä ei saisi mitään.

   Tämä tilanne nousisi eteen myös Suomes­sa, jos jou­tu­isimme eroa­maan eurosta: mitkä varat pakko­muun­net­taisi­in markoik­si, mitkä sopimuk­set pysy­i­sivät euromääräis­inä? Se, jolle jäisi mus­ta pekka käteen, menet­täisi kaiken. Itse luotan siihen, että koti­maisil­ta pankeil­ta ote­tut asun­to­lainat muun­tu­isi­vat samaan rahayk­sikköön kuin palkat. Muuten tulisi var­maan sisällissota.

   Vastaa

9. Se, mitä olen vähän ihme­tel­lyt, on, ettei kukaan, ei Osmo eikä kukaan muukaan ole kom­men­toin­ut vuo­den 2011 syksyl­lä hyväksyt­tyä uut­ta valmius­lakia. Siel­lähän on valmi­ina pykälät eurosta eroamiseen, jos EU-alueel­la olisi kova kriisi.

   Edel­lä [pitkähkö viit­taus] säädet­tyjä toimi­val­tuuk­sia koske­va käyt­töönot­toase­tus – –, voidaan antaa vain, jolleivät Euroopan keskus­pank­ki ja Suomen Pank­ki toimies­saan Euroopan keskus­pankki­jär­jestelmän tehtävis­sä osana Euroopan keskus­pankki­jär­jestelmää ole poikkeu­solo­jen val­lites­sa toimintakykyisiä.

   Ja niis­sä viita­tuis­sa pykälis­sä on täy­delli­nen toimi­val­tu­usarse­naali valuutta‑, korko- ja ulko­maankaup­pasään­nöste­lyyn. Ovelin­ta on kuitenkin se, että seu­raavien val­tuuk­sien käyt­töönot­toon ei tarvi­ta EKP:n lupaa:

   Konkurssia, selvi­tys­ti­laa, kir­jan­pitoa ja tilin­päätöstä koske­vat poikkeukset

   Rahoi­tus- ja vaku­u­tus­markki­noiden vakaan toimin­nan tur­vaamisek­si 3 §:n 1–3 kohdas­sa tarkoite­tuis­sa poikkeu­solois­sa voidaan val­tioneu­vos­ton ase­tuk­sel­la säätää poikkeuk­sia lais­sa sääde­ty­istä luot­to- ja rahoi­tus­laitosten, sijoi­tus­palveluyri­tys­ten, rahas­toy­htiöi­den, arvopa­peripörssin, arvopa­perikeskuk­sen ja optioy­hteisön sekä vaku­u­tus- ja eläke­laitosten: – –liike­ta­pah­tu­mien kir­jaamista, omaisu­u­den arvos­tus­ta, tilin­päätök­sen laa­timisa­janko­htaa, rek­isteröimisa­janko­htaa sekä julk­istamista koske­vista vaatimuksista</blockquote

   Täl­lä val­tu­udel­la voidaan määrit­tää esim. se, että suo­ma­lais­ten pankkien hal­lus­sa ole­vat luot­tokelvot­tomien val­tioiden velka­kir­jat lue­taan niiden vakavaraisu­u­teen täysimääräis­es­ti. Samoin noil­la kir­jan­pito­ta­pah­tu­mien kir­jaus­ta sekä osavu­osikat­sausten laa­timista ja julk­istamista koskevil­la sään­nök­sil­lä voidaan tarvit­taes­sa pela­ta todel­la laajasti.

   (Huom! En ole tehtävässä, jos­sa min­ul­la olisi salas­s­api­det­tävää tietoa talouselämää koske­vista valmius­su­un­nitelmista. Edel­lä ole­va on puh­das­ta spekulaatiota.)

   Vastaa

10. “Iltapäiväl­lä tapasimme vero­hallinnon ihmisiä, joil­la oli ihail­ta­van prag­maat­ti­nen ote pinnarei­den kiinnisaamisiin.

    Kaikkia yksi­tyisko­htia ei kan­nat­tane selostaa. He kuitenkin ver­taa­vat ihmis­ten kulu­tuskäyt­täy­tymistä veroil­moituk­seen. Ikäviä kysymyk­siä seu­raa, jos tulo­ton ostaa Fer­rarin tai lois­tove­neen. Kysyin, eikö tämä ole teho­ton­ta, jos se on yleis­es­ti tiedos­sa. Aina­han Fer­rarin voi käy­dä osta­mas­sa Ran­skas­ta, jos­sa sen voi vieläpä mak­saa käteis­ra­hal­la. Ei kuulem­ma kan­na­ta pysäköidä väärin, kos­ka vero­hallinto on yhteistyössä kun­tien kanssa näi­den luk­suselämää viet­tävien “köy­hien” jah­taamises­sa ja saa­vat siitä pienen palkkionkin.”

    Tuos­sa asi­as­sa Ital­ian verovi­ra­nomaiset ovat ter­hakkaampia kuin suo­ma­laiset virka­sis­aret ja
    virkavel­jet. Suomes­sa on kyl­lä muodol­lis­es­ti voimas­sa ns. selvit­tämät­tömän omaisuudenlisäyksen
    sään­nös eli vero­tus­menet­te­ly­lain 30 §, mut­ta se on jäänyt läh­es kuolleek­si kir­jaimek­si. Yht­enä syynä on se, että verot­ta­jal­la on tiedos­sa vain
    osa verov­elvol­lisen tekemistä merkit­tävistä han­k­in­noista mm, sik­si, että var­al­lisu­usvero­tus­ta ei enää ole. Autot sai jät­tää veroil­moituk­ses­ta pois jo ennen var­al­lisu­usvero­tuk­sen pääättymistä.
    Toinen syy on, että har­va verovi­ra­nomainen t enää osaa laa­tia selvit­tämätön­tä omaisu­u­den­lisäys­tä koske­van laske­man. Matem­ati­ikan taidot ovat hukas­sa mon­elta vero­tuk­sen huip­puasasiantun­ti­jal­takin. Kieltämät­tä asi­aa koske­va sään­nös on kir­joitet­tu koukeroiseen muo­toon (jäl­jem­pänä), kun alge­braa ei ole käytet­ty apuna.

    Selvit­tämätön omaisu­u­den lisäys:
    “Jos verov­elvol­lisen omaisu­usase­man havaitaan siitä tehty­jen laskelmien mukaan verovuo­den aikana muo­dos­tuneen hänelle edullisem­mak­si kuin hänen tulo­jen­sa ja meno­jen­sa väliseen suh­teeseen näh­den, ottaen huomioon menoina myös hänen eli­nolo­suhteit­ten­sa mukaiset arvioidut yksi­ty­is­menon­sa, olisi ollut mah­dol­lista eikä verov­elvolli­nen esitä luotet­tavaa selvi­tys­tä siitä, että sen mukaisen omaisu­u­den lisäyk­sen on kat­sot­ta­va muo­dos­tuneen aikaisem­min verote­tus­ta tai verova­paas­ta tulosta taik­ka tulosta, jota ei enää voi­da oikaista verov­elvol­lisen vahin­gok­si, pide­tään tätä lisäys­tä, jollei vero­tus­ta oikaista verov­elvol­lisen vahin­gok­si, hänen verovuodelta verotet­ta­vana tulonaan.”

    Vastaa

11. Eras­totenes aleksandrialainen:

    Jos Kreik­ka eroaisi eurosta, tuhan­nen taalan kysymys olisi, mitkä sum­mat muun­net­taisi­in euroista uus­drak­moik­si. Selvää on, että val­tion velat muut­tuisi­vat drakmamääräisiksi.

    Ei ole ollenkaan selvää. Kreikas­sa tehti­in tänä keväänä yksi­tyisen sek­torin velka­jär­jeste­ly, jos­sa velko­jen nimel­lis­ar­vos­ta leikat­ti­in yli puo­let ja mak­suaiko­ja piden­net­ti­in. Van­hat velko­jat sai­vat uusia velka­kir­jo­ja, jot­ka on laa­dit­tu siten, että sopimustek­stin aiheut­ta­mat mah­dol­liset riidat ratko­taan Bri­tann­ian lain mukaan.
    Suvereeni val­tio voi tietysti jät­tää velat mak­samat­ta, mut­ta Kreik­ka ei voi enää yksipuolis­es­ti oma­l­la lain­säädän­nöl­lään vai­h­taa euromääräisiä velko­ja uus-drakmoiksi.

    Vastaa

12. Van­hat velko­jat sai­vat uusia velka­kir­jo­ja, jot­ka on laa­dit­tu siten, että sopimustek­stin aiheut­ta­mat mah­dol­liset riidat ratko­taan Bri­tann­ian lain mukaan.

    Suvereeni val­tio voi tietysti jät­tää velat mak­samat­ta, mut­ta Kreik­ka ei voi enää yksipuolis­es­ti oma­l­la lain­säädän­nöl­lään vai­h­taa euromääräisiä velko­ja uus-drakmoiksi.

    Pitää muis­taa, että minkä tahansa val­tion anta­maa yksi­ty­isoikeudel­lista sitoumus­ta määritetään ensi sijas­sa ko. val­tion oman lain mukaan. Brit­tiläi­nen oikeu­sis­tu­in ei voi antaa päätök­siä, jot­ka sitoisi­vat suveree­nia val­tio­ta, jollei tämä val­tio erik­seen päätä niitä nou­dat­taa. Eli jos Kreik­ka muut­taa poikkeuslain­säädän­nöl­lä velka­kir­jo­jen­sa ehto­ja, ei velko­jil­la ole mitään tahoa, johon ne voisi­vat vedo­ta. Mah­dol­lisu­us, että Kreik­ka muut­taisi velka­nsa uus­drak­mamääräisik­si, on velko­jien kannal­ta parem­pi kuin niiden mitätöinti.

    Vastaa

13. Eras­totenes aleksandrialainen:

    Pitää muis­taa, että minkä tahansa val­tion anta­maa yksi­ty­isoikeudel­lista sitoumus­ta määritetään ensi sijas­sa ko. val­tion oman lain mukaan. Brit­tiläi­nen oikeu­sis­tu­in ei voi antaa päätök­siä, jot­ka sitoisi­vat suveree­nia val­tio­ta, jollei tämä val­tio erik­seen päätä niitä nou­dat­taa. Eli jos Kreik­ka muut­taa poikkeuslain­säädän­nöl­lä velka­kir­jo­jen­sa ehto­ja, ei velko­jil­la ole mitään tahoa, johon ne voisi­vat vedota. 

    Ja minkä ihmeen takia sit­ten Kreikan velko­jat nimeno­maan vaa­ti­vat nimeno­man uudet velka­kir­jat Brit­tiläisen lain­säädän­nön alaisik­si (Eng­lish-Law Bonds) ja Kreikan par­la­ment­ti tämän lain­säädän­nöl­lä hyväksyi? Eikö näil­lä velko­jil­la ole siis ollenkaan päte­viä lakimiehiä, kun näkivät suur­ta vaivaa sin­un mukaasi aivan merk­i­tyk­set­tömän manööverin toteuttamiseksi?

    Väität siis vakavis­saan, että jos val­tio tekee sopimuk­sia, jois­sa nimeno­maan on ehdois­sa määritel­ty, että kyseis­ten sopimusten tulk­in­ta on Englan­nin lain­säädän­nön alaista, sopimuk­sel­la ei ole mitään merk­i­tys­tä? Vaik­ka sopi­javal­tion par­la­ment­ti on asian vahvistanut?

    Vastaa

14. Väität siis vakavis­saan, että jos val­tio tekee sopimuk­sia, jois­sa nimeno­maan on ehdois­sa määritel­ty, että kyseis­ten sopimusten tulk­in­ta on Englan­nin lain­säädän­nön alaista, sopimuk­sel­la ei ole mitään merk­i­tys­tä? Vaik­ka sopi­javal­tion par­la­ment­ti on asian vahvistanut?

    Demokra­ti­as­sa val­lit­see kansan­su­vereenisu­u­den peri­aate. Tämä merk­it­see sitä, että par­la­ment­ti, kansan val­it­se­m­ana, on suvereeni. On aivan sama, mil­laisen lain par­la­ment­ti on aiem­min säätänyt. Sama tai seu­raa­va par­la­ment­ti voi tästä riip­pumat­ta, mah­dol­lis­es­ti perus­tus­lain­säätämisjärjestyk­sessä, muut­taa aiem­paa lakia. 

    Aja­tus siitä, että jokin par­la­ment­ti voisi luop­ua tästä päätös­val­las­ta, on absur­di. Suvereenin val­tion määritelmä on nimeno­maan suveree­nius: sitä ei sido mikään muu kuin sen oma kun­nia, poli­it­ti­nen soveli­aisu­us ja luonnonlait.

    Vastaa

15. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:
    Aja­tus siitä, että jokin par­la­ment­ti voisi luop­ua tästä päätös­val­las­ta, on absur­di. Suvereenin val­tion määritelmä on nimeno­maan suveree­nius: sitä ei sido mikään muu kuin sen oma kun­nia, poli­it­ti­nen soveli­aisu­us ja luonnonlait. 

    Suo­mi oli suvereeni val­tio ja demokra­tia talvel­la 1940. Silti Mosko­van rauhalle ei han­kit­tu kansan hyväksyn­tää. Neu­vos­toli­iton ehtoi­hin joudut­ti­in tyy­tymään sodan lopet­tamisek­si, kuten velko­jien ehtoi­hin joutuu tätä nykyä tyy­tymään uuden lainan saamisek­si. Ei tämä ole demokra­t­ian ongelma.

    Vastaa

16. @i
    Mosko­van rauha menee kohtaan ‘poli­it­ti­nen soveli­aisu­us’. Kun olo­suh­teet muut­tui­v­at, lähdet­ti­in mukaan Oper­aa­tio Bar­barossaan, eikä Mosko­van rauha estänyt tätä mil­lään tavoin.

    Vastaa

17. Uljas suun­ta kohti total­i­taarista demokra­ti­aa jos­sa kansan val­it­se­mat mar­i­onetit toteut­taa Brys­selis­sä “yhteis­es­ti “sovi­tut asiat.Käteismaksukielto ja kap­i­tal­isti­nen talous ei kyl­lä oikein sovi yksiin..

    Sam:

    Uljas suun­ta kohti total­i­taarista demokra­ti­aa jos­sa kansan val­it­se­mat mar­i­onetit toteut­taa Brys­selis­sä “yhteis­es­ti “sovitutasiat.Käteismaksukielto ja kap­i­tal­isti­nen talous ei kyl­lä oikein sovi yksiin..

    Vastaa

18. lurk­ki:
    Mosko­van rauha menee kohtaan ‘poli­it­ti­nen soveli­aisu­us’. Kun olo­suh­teet muut­tui­v­at, lähdet­ti­in mukaan Oper­aa­tio Bar­barossaan, eikä Mosko­van rauha estänyt tätä mil­lään tavoin.

    Jos­t­ian kum­man syys­tä suvereeni Suo­mi kuitenkin palasi rauhantekopöytään kesäl­lä ‑44.

    Val­tio on niin suvereeni kuin ympäristö antaa sen olla. Eli vaik­ka kaik­ki val­tiot ovat suve­neere­ja de jure, niin de fac­to eivät ole. Esimerkik­si Kreik­ka ei ole suvereeni ja uudenkin par­la­mentin päätök­siä rajoit­ta­vat ikävät taloudel­liset reali­teetit, mm. yksipuolis­es­ta lainan­hoi­dos­ta seu­raa­vat negati­iviset asiat.

    Vastaa