OURCity esitysMeri-Rastilasta on tutkittava

Olen ollut henkises­ti varautunut viemään läpi Meri-Rasti­lan kiis­tel­lyn yleiskaavae­si­tyk­sen vaalivuodes­ta huoli­mat­ta. Ymmär­rän halun puo­lus­taa viher­aluet­ta, mut­ta rak­en­tamisen alle jää aina jotain arvokas­ta. Val­tu­us­to on velvoit­tanut mei­dät kaavoit­ta­maan viisi­tuhat­ta asun­toa vuodessa.  Metroase­man viereen kan­nat­taa rakentaa.

”Asukkaiden” OURCi­ty esi­tys on saanut min­ut kuitenkin toisi­in ajatuk­si­in. Suun­nitel­mas­sa esitetään vas­taavaa raken­nu­soikeut­ta ole­mas­sa ole­van asu­tuk­sen lomaan sitä tiivistäen. Mikä uhrataan rak­en­tamiselle, raken­net­takoon tiivi­isti kun­han sen vastapain­ona on kun­nol­lisia yht­enäisiä viheralueita.
Juuri noin pitää tehdä. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to voi korkein­taan unek­sia tuol­lais­es­ta tiivistyskaavas­ta, kos­ka asukkaiden vas­tus­tus on yleen­sä vim­maista. Jos asukkaat ovat tuo­hon valmi­ita, en näe mitään syytä olla tart­tumat­ta ojen­net­tuun käteen. Se ei riitä syyk­si, ettei aja­tus tul­lut virastosta.

Viras­to halu­aa rak­en­taa asun­not neit­seel­liselle viher­alueelle eikä ole­van asu­tuk­sen lomaan tor­juak­seen seg­re­gaa­tio­ta. Kos­ka Meri-Rasti­las­sa on nyt paljon sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, työt­tömyys kaupun­gin keskiar­voon näh­den kaksinker­tainen ja vierask­ielisen väestön osu­us kolminker­tainen. Viras­tossa ei usko­ta, että vuokrat­alo­jen lomaan raken­net­tavi­in omis­tusasun­toi­hin löy­ty­isi ostajia.

Asian voi ajatel­la myös juuri päin­vas­toin. Jos kadun toisel­la puolelle keskitetään köy­hiä ja toiselle puolelle rikkai­ta, paljonko eri sosi­aalilu­okat tule­vat ole­maan kanssakäymi­sis­sä keskenään? Yleinen oppi on, ettei kovin kaukana toi­sis­taan ole­via sosi­aalilu­okkia kan­na­ta pan­na tois­t­en­sa naa­pureik­si, kos­ka mitään sekoit­tumista ei tule.

Olen täysin vaku­ut­tunut, että Meri-Rasti­laan raken­net­taville omis­tusasun­noille löy­tyy osta­jat. Tämä saat­taa vaa­tia asun­topoli­it­tista luovu­ut­ta, mut­ta Helsingillä on käytet­täv­inään run­saasti keino­ja. Kaik­ki eivät halua ostaa sieltä asun­toa, mut­ta ei kaikkien tarvitse ostaakaan. Var­masti löy­tyy sel­l­aisia, joil­la ei ole ennakkolu­u­lo­ja vierai­ta maa­han­muut­ta­jia kohtaan. Sehän on vain hyvä.

Eräs mah­dol­lisu­us voisi olla rak­en­taa paikalle kaupun­gin omis­tamia kovan rahan vuokra-asun­to­ja, jois­sa vuokra olisi tuol­laista VVO-tasoa ja joi­hin sisäl­ty­isi vuokralaisille lunas­tu­soikeus. Asun­nonos­ta­ja voisi täl­löin kokeil­la asum­ista ja jos kaik­ki sujuu hyvin, lunas­taa itselleen edullisen asun­non. Asukas­val­in­ta olisi siten suun­nat­tu, että se tasaa seg­re­gaa­tio­ta eikä vahvista sitä. Vaik­ka ei olisi itse asukkaana ennakkolu­u­loinen, voi suh­tau­tua ennakkolu­u­lois­es­ti omaisuuten­sa arvon säilymiseen.

OURCi­ty-suun­nitel­maan kuu­luu myös asuinaluei­den yleisilmeen paran­nus. Tämä on hyvin tärkeätä. Jos jokin alue päästetään rapis­tu­maan slum­min näköisek­si, siitä tulee slummi.

Palautet­takoon siis Meri-Rasti­lan osayleiskaaval­u­on­nos (taas) ohjeel­la selvit­tää OURCi­ty suun­nitel­man mukaista vai­h­toe­htoa. Samal­la tulee selvit­tää, pitävätkö asukkaat todel­la tätä suun­nitel­maa parem­pana vai väit­tävätkö suun­nitel­man tek­i­jät vain niin.

+ + +
Kan­nat­taa palaut­taa mieli­in, mik­si Meri-Rasti­laan tuli niin yksipuo­li­nen asu­jaimis­to. Alun perin demar­it esit­tivät, että sinne tulisi rak­en­taa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa 60 % tuotan­nos­ta. Tämä kuu­losti kovin paljol­ta. Sik­si vihreät esit­tivät kokoomuk­selle sopimus­ta, että vuokra-asun­to­pros­ent­tia alen­netaan ja näin menetet­tävät asun­not oste­taan van­has­ta asun­tokan­nas­ta. Näin tehti­inkin. Asun­to­hank­in­ta Oy ehti han­kkia tuhan­sia asun­to­ja ennen kuin sen toim­inta min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä lopetettiin.

Kaiken piti olla kun­nos­sa. Sit­ten tuli 1990-luvun lama ja omis­tusasun­to­tuotan­to pysähtyi rahoituk­sen puut­teeseen. Erk­ki Heikkosen (kok) johta­ma kiin­teistölau­takun­ta oli kiin­nos­tuneem­pi raken­nusy­htiöi­den men­estyk­ses­tä kuin asuinaluei­den sosi­aalis­es­ta tas­apain­os­ta. Niin­pä se asi­as­ta kaikessa hil­jaisu­udessa muut­ti Vuosaaren omis­tusasun­to­ton­tit sosi­aaliselle asun­to­tuotan­nolle. Muodol­lis­es­ti kaik­ki päätet­ti­in val­tu­us­tossa, mut­ta val­tu­us­tolle ei ker­rot­tu, että tipoit­tain päätet­täväk­si tehtävät kau­pat ton­tin­lu­ovu­tuk­set eivät nou­da­ta val­tu­us­ton hyväksymää asunto-ohjelmaa.

Nyt kokoomus halu­aa paika­ta tämän oman virheen­sä sil­lä, että Meri-Rasti­laan raken­netaan rikkai­ta houkut­tel­e­va asuinalue rantamet­sään.  Saman­lainen­han raken­net­ti­in jo Vuosaaren toiselle puolelle Aurinkolahteen.

54 vastausta artikkeliin “OURCity esitysMeri-Rastilasta on tutkittava”

  1. Surullista luet­tavaa Vuosaaren raken­nushis­to­ria. Mut­ta kaupunki­laise­na minus­ta pitäisi olla itses­tään selvää, että OURci­ty suun­nitel­ma tutk­i­taan. Sil­lä kos­ka paljon puhutaan kansalais­ten osal­lis­tu­mis­es­ta ja lähidemokra­ti­as­ta, niin olisi­han aivan hul­lua jät­tää tutki­mat­ta asukkaiden oma ehdo­tus. Lisäk­si se kuu­lostaa hyvältä. 

    Minä ainakin asun mielu­um­min tiheäm­min ja korkeam­mis­sa talois­sa, kun­han lähel­lä on kun­non viher­alue. Se on paljon tärkeäm­pää kuin muu­ta­ma metri lisäti­laa talo­jen välis­sä. Suun­nitel­ma saat­taisi toimia myös seg­re­gaa­tion vähen­tämisek­si. Kovan rahan vuokra-asun­to­jen lunas­tu­soikeusmah­dol­lisu­us voisi olla hyvä vai­h­toe­hto. Min­ul­la itsel­läni parhaana ennakkolu­u­lo­jen vähen­täjänä toi­mi aikoinaan se, että edullisin asun­to löy­tyi Itä-Helsingistä. Joten jos ensin olisi muka­va vuokra-asun­to tar­jol­la, niin sit­ten voisikin huo­ma­ta, että tääl­lähän on hyvä asua lähel­lä luon­toa ja metrol­la pääsee tarvit­taes­sa paris­sakymme­nessä min­uutis­sa keskus­taan. Siinähän tuli jo main­oslausekin! Kansalaise­na, varsi­nais­es­ti rak­en­tamis­es­ta mitään ymmärtämät­tömänä, suosit­te­len asukkaiden tekemän vai­h­toe­hdon tutkimista, ja toki samal­la selviäisi sekin, että onko ehdo­tus todel­lakin asukkaiden enem­mistön kannattama.

    Vastaa

  3. OURCi­ty-vai­h­toe­hdos­sa keskeistä on, että sen avul­la voidaan vält­tää peru­ut­tam­a­ton virhe, jol­la menetet­täisi­in yksi Helsin­gin hienoim­mista luon­toalueista. Mut­ta vähitellen on nous­sut esi­in toinenkin seik­ka — asukaslähtöisel­lä suun­nit­telul­la, jos­sa alueen voi­matek­i­jät (yhteisöl­lisyys ja met­sälu­on­to) nos­te­taan keskeisik­si, voidaan kor­ja­ta sitä imago­hait­taa, jon­ka suun­nit­telupros­es­sis­sa käytet­ty leimaami­nen on alueelle aiheuttanut. 

    Viineistään eilen ymmärsin, miten voimakas­ta on ollut mieliku­vapeli, jol­la Meri-Rasti­lan suun­nit­telua on viety eteen­päin. Helsin­gin Sanomien haas­tat­telus­sa Rit­va Vil­ja­nen (SDP) otti suun­nit­telun mallik­si Vuosaaren Meri-Rasti­lan: “Alueel­la oli tapah­tu­mas­sa voimakas eriy­tyvä kehi­tys. Siel­lä oli Mogadishu Avenuekin, mut­ta kun sinne raken­net­ti­in rantab­ule­vardit, uimaran­nat ja hienot ker­rostalot mer­inäkymäl­lä, se kään­si kehi­tyk­sen suun­nan täysin.” 

    Olen koko ajan pelän­nyt, että KSV:n käyt­tämä retori­ik­ka, jos­sa met­sään rak­en­ta­mal­la suo­ras­taan pelastet­taisi­in Meri-Rasti­la, menee joil­lakin läpi. Vil­ja­nen näyt­tää alit­ta­neen riman kun­nol­la, kos­ka luulee aikei­den muut­tuneen teoik­si jo ennen päätöksiä.

    Pitäisikö apu­laiskaupung­in­jo­hta­jal­ta voi­da edel­lyt­tää, että hän tun­tee kaupun­gin (vaik­ka asuukin Van­taal­la) tai ainakin, että hän tajuaisi olla otta­mat­ta kan­taa asioi­hin, joista ei tiedä mitään? Ja onko sopi­vaa, että apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja käyt­tää loukkaavaa kieltä (Mogadishu Avenue)?

    Vastaa

  4. Mis­tä juon­taa tuo yleinen oppi, ettei eri sosi­aalilu­okat muka sekoitu keskenään?
    Toki rikkaat hyl­jek­sivät aluei­ta, jois­sa köy­hätkin asu­vat, mut­ta eikös tämä ole mon­een otteeseen opit­tu: Siel­lä mis­sä boheemit asu­vat, sinne rikkaat aikanaan muut­ta­vat. Mont­par­nasse-tyyp­pinen ilmiö kos­ket­taa kaikkia näitä alueita.
    Toki lähiöt ovat luku sinän­sä, ja monel­la tapaa niis­sä on toteutet­tu onneton­ta suun­nit­telua jo 50-luvul­ta saakka.
    Ideat “elävästä lähiöstä” ovat kaatuneet asukkaiden köy­hyy­teen ja ja halut­to­muu­teen sijoit­taa paikalliseen kult­tuuri­in, kun se ei heti tuo­ta mitään tajua­mat­ta tätä Montparnasse-ilmiötä.
    Taiteil­i­jat muut­ta­vat sinne mis­sä taidet­ta voi tehdä ja asum­i­nen on hal­paa. Rikkaat muut­ta­vat taiteil­i­joiden perässä, ja näin kaupun­ki edistyy.

    EST.

    Vastaa

  5. Ei noiden asun­to­jen myyn­ti ole ongel­ma. Jos hin­ta on kohdal­laan niin var­masti osta­jat löy­tyy. Meri-Rasti­las­sa pitää vaan gryn­derei­den tyy­tyä hie­man totut­tua pienen­pään kat­teeseen. Jos vaikka­pa tule­van Kru­unuvuoren ton­tit annetaan varat­tavak­si siinä järjestyk­sessä kun gryn­der­it saa­vat kohtei­ta valmi­ik­si Meri-Rasti­las­sa, niin heille syn­tyy riit­tävä porkkana tehdä muu­ta­ma asuin­ta­lo kohtu­ullisel­la voitol­la = kohtu­ulliseen myyn­ti­hin­taan. Helsin­gin päät­täjät ja virkamiehet ovat hem­motelleet gryn­der­it pilalle viime­vu­osi­na tar­joa­mal­la tont­te­ja oikeas­t­aan vain super­ar­vokkail­ta paikoilta.

    Osmon vuo­da­tus­ta Meri-Rasti­las­ta ja Vuosaares­ta kun lukee niin ei aina uskoisi, että lukee vihrei­den edus­ta­jan tek­stiä, niin hal­la-aho­laista maa­han­muut­ta­javas­taisu­ut­ta siinä on. Mikä vika on maa­han­muut­ta­ja asukkaissa tai ylipäätään vuokra-asukkaissa. Käsit­tääk­seni Meri-Rasti­las­sa ei ole mitään hirvit­täviä ongelmia. Voisiko Osmo ker­toa mitä vikaa alueessa on.

    Vastaa

  6. Eriy­tymis­es­tä vielä sen ver­ran, että Meri-Rasti­lan väestö on sekoit­tuneem­pi kuin esimerkik­si Töölön tai Eiran. Mik­sei eriy­tymistä koeta ongel­mak­si, jos alueel­la asuu yksipuolis­es­ti vauras­ta väkeä?

    Onko kukaan ehdot­tanut eriy­tymisen tor­ju­misek­si Sibelius­puis­toon vuokrak­er­rostalo­ja pien­i­t­u­loisille ja maahanmuuttajille?

    Vastaa

  7. En käsitä mik­si seg­re­gaa­tios­ta vaah­do­taan. Itse asun vuokral­la asum­isoikeusasun­nos­sa. Kadun toisel­la puolel­la on vuokrat­a­lo, jos­sa asuu paljon soma­le­ja. Ain­oa hait­ta heistä on ollut seit­semän vuo­den aikana yksi uuden­vuo­denyö, jol­loin hei­dän parkkipaikallaan oli joukko­tap­pelu. Rin­teen pääl­lä ja Ison Kallah­den ran­nal­la on kalli­ita pari- ja omakoti­talo­ja, mm. venäläisil­lä. Edem­pänä Ram­sin­niemessä van­halle huvi­la-alueelle muuan pärinäven­e­miljonääri kuulem­ma on rak­en­tanut lois­to­talon. Siinä välis­sä on van­haa omako­tialuet­ta. Vai­htelua on aivan tarpeek­si, enem­män kuin mis­sään Suomes­sa. Onko Meri-Rasti­la siis slum­mi? Kär­sitäänkö tääl­lä puh­taan veden puut­teesta? Asuuko jokaises­sa huoneessa parikym­men­tä ihmistä, niin että nukku­mi­nen pitää jär­jestää vuoroit­tain? Onko jokainen nainen ja lap­si huumeen­välit­täjien ja parit­ta­jien mieli­v­al­lan uhas­sa? Jos vero­tu­lot ovat täältä keskimäärin pienem­mät kuin muual­ta, ei hait­taa, min­ua ainakaan. Miten alue, jos­sa enem­mistö taloista on raken­net­tu 90-luvul­la, voisi olla “rapis­tunut”? Jos saisin lot­tovoiton, seg­re­goi­tu­isin itse, mut­ta en sen kauem­mak­si kuin jon­nekin tänne Vuosaa­reen. Ram­sin­niemen huvi­la-alueelle ei taitaisi lot­tovoit­tokaan riittää.

    Vastaa

  8. Ter­ve
    Ei se nyt ihan noin men­nyt. Ei Heikkosen johta­ma kiin­teistölau­takun­ta mitään eri­ty­istä raken­nus­li­ikkei­den suosimista laman aikana tehnyt. Tai ehkä tekikin. Mut­ta olisiko koko alan tuotan­ta pitänyt lopet­taa? Näin­hän suurelta osin kävi. Ei rasti­las­sa eikä Kivikos­sakaan ylitet­ty sil­loista 40 pros­entin ylära­jaa ARA-vuokratuotan­nolle. Aluei­den leimaami­nen vaan on niin kovaa vaik­ka tilas­tois­sa ei edes näy mitään häir­iökäytäy­tymisen nousua. Tot­ta on etteivät asukkaat ole oikeas­t­aan millekään alueelle hyväksyneet merkit­tävää tiivistämistä innokkai­ta yri­tyk­sistä huoli­mat­ta. Eli turhaa puuhaa elleivät asukkaat ja hei­dän yhtiön­sä oikeasti lisärak­en­tamista esitä. Käve­lyetäisyy­den päähän raideli­iken­teen asemista pitäisi tietysti rak­en­taa hyvin tehokkaasti. Esim. Mar­janiemen ja Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan pitäisi siirtää Öster­sun­domi­in­tai Vihti­in. Tilaa olisi vaik­ka paljon suurem­mille puu­tarhoille ja kysytääkin. Turha ajaa sato­jen kilo­me­trien päähän mökeille. Puu­tarhat ja talot voisi rak­en­taa. Valmi­ik­si ja luovut­taa ilmaisek­si. Myös Pohjois-Vuosaaren ja Pohjois-Haa­gan Por­in­rien var­ren suun­nitel­mat olisi syytä kaivaa uudelleen esille.
    Tuus.

    Vastaa

  9. Mik­sei eriy­tymistä koeta ongel­mak­si, jos alueel­la asuu yksipuolis­es­ti vauras­ta väkeä?

    Eiköhän tuo liene selvä. Julk­i­sivut ovat kun­nos­sa ja sosi­aal­isia ongelmia ei näy. Huomio taas kiin­nit­tyy sinne, mis­sä on ongelmia.

    Helsin­gin vau­raat alueet eivät ainakaan vielä ole mitään aidat­tu­ja lin­nakkei­ta (vaik­ka yksit­täiset kodit voivat ollakin). Sem­moi­set var­maan koet­taisi­inkin ongelmaksi.

    Vastaa

  10. Eikös siinä viiden­tuhan­nen asun­non vuosit­taises­sa kaavoit­tamises­sa epäon­nis­tut­tu noin kymme­nen vuot­ta put­keen? Vai muis­tanko nyt ihan väärin. Ja ensikin vuon­na on taas se sama tavoite. Oikeasti sen pitäisi olla isom­pi jos­sei tavoit­teisi­in olla päästy Sama metro ja met­sikkö on siel­lä edelleen. Kaavoit­ta­jat ja gryn­der­it hamuil­e­vat tuo­ta tule­vaisu­udessakin. “Aluete­hokku­u­den nos­t­a­mi­nen ja täy­den­nys­rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sien kar­toit­ta­mi­nen” on joka tapauk­ses­sa edessä siel­lä van­has­sa Meri-Rasti­las­sa. Samoin olisi suo­ras­taan type­r­ää jos kaavoittamista/rakentamista ei käytet­täisi paran­ta­maan sitä 90-luvun alun aluet­ta jos­sain muo­dos­sa. Tämä saat­taisi nos­taa myös ksv:n ehdot­tamien statuk­sen­nos­to­talo­jen myyntihintoja. 

    Ehkä olisi kokon­ais­tarkastelun ja kom­pro­missin aika? Se edelli­nen ksv:n kaavae­hdo­tus oli surkea kos­ka siinä uhrat­ti­in rantaa täysin. Tämä uudem­pi viras­tokaa­va on huo­mat­tavasti parem­pi. Ehkä noi­ta kovan­ra­han maise­malaatikoi­ta voisi siirtää vielä vähän sisem­mäs. Sinne korkealaa­tu­inen viherkäytävä. Ja myös sitä Aurinko­lahteakin saadaan sit­ten kanssa.

    Vastaa

  12. Mikä lähiöis­sä meni pieleen? No se että saati­in mitä tavoitelti­in. Tavoite oli tehdä aluei­ta jois­sa on val­ta­vat pihat riit­tävine parkkikent­ti­neen, sekä asu­tus, työ­paikat ja muut toimin­not erotel­tu ettei tule häir­iöitä toisilleen. Lop­putu­los on rauhalli­nen asuinalue, eli toisaal­ta kaduil­la ei ole ihmisiä, ei palvelu­ja kun ei ole väkeä, ihmiset eivät tunne toisi­aan kun eivät tör­mää toisi­in­sa.… Vuosaaren osalta ostan ton Mikon aja­man ajatuk­sen siitä että vai­h­toe­htokaa­van lisäk­si tehdään Vuo­tien tilalle kun­nol­lista katuym­päristöä, http://mikkosarela.blogspot.com/2012/05/kslk-852012-lista-ja-meri-rastila.html

    Tuo­mas Kivelä: Käve­lyetäisyy­den päähän raideli­iken­teen asemista pitäisi tietysti rak­en­taa hyvin tehokkaasti. Esim. Mar­janiemen ja Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan pitäisi siirtää Öster­sun­domi­in­tai Vihtiin.

    Hert­ton­i­men siir­to­la­pu­u­tarhan alueelta on keskimäärin suurin piirtein kilo­metrin käve­ly­mat­ka Hert­toniemen metroase­malle, Mar­janiemestä jotain 900 metriä. Kilo­metrin käve­ly­mat­ka ei ole lähel­lä asemaa.

    OURCi­tyn (miten toi on tarkoi­tus kirjoittaa/taivuttaa?) suun­nitel­mas­sa osa rak­en­tamis­es­ta on vas­taa­van etäisyy­den päässä, mut­ta iso­ja raken­nus­mas­so­ja kuitenkin noin 500m käve­lyetäisyyk­sil­lä met­ros­ta. Olen­naisem­paa on panos­tus ja huomio niihin käve­lyre­it­ti­hin, se kuin­ka pitkik­si ja epä­mukavak­si käve­ly­matkat koetaan riip­puu täysin keskeis­es­ti siitä minkälaista käve­ly-ympäristö on.

    Vastaa

  13. Tuo­mas Kivelä: Esim. Mar­janiemen ja Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhan pitäisi siirtää Öster­sun­domi­in­tai Vihti­in. Tilaa olisi vaik­ka paljon suurem­mille puu­tarhoille ja kysytääkin. Turha ajaa sato­jen kilo­me­trien päähän mökeille. Puu­tarhat ja talot voisi rak­en­taa. Valmi­ik­si ja luovut­taa ilmaisek­si. Myös Pohjois-Vuosaaren ja Pohjois-Haa­gan Por­in­rien var­ren suun­nitel­mat olisi syytä kaivaa uudelleen esille.

    Niin, pitääkö kesämökille vält­tämät­tä päästä raitio­vaunul­la tai metrol­la? Myös Rasti­lan asun­to­vaunualue pitäisi siirtää Östersundomiin.On vaikea kuvitel­la tehot­tomam­paa maankäyt­töä metroase­man vier­essä, “tont­tite­hokku­us” on aika alhainen. Tehot­tomam­paa olisi ehkä vain golfkent­tä. Espoos­sa ollaan siirtämässä kak­sikin urheilu­aluet­ta tule­vien metroasemien vier­estä, niihin on investoitu enem­män kuin Rastilaan.

    Vastaa

  14. Hieno met­sä tulee ehdot­tomasti säästää ja tutkia OURCITY ‑vai­h­toe­htokaa­van tar­joa­mat mah­dol­lisu­udet kehit­tää Meri-Rastilaa.

    Vastaa

  15. migul:

    Ehkä olisi kokon­ais­tarkastelun ja kom­pro­missin aika? Se edelli­nen ksv:n kaavae­hdo­tus oli surkea kos­ka siinä uhrat­ti­in rantaa täysin. Tämä uudem­pi viras­tokaa­va on huo­mat­tavasti parem­pi. Ehkä noi­ta kovan­ra­han maise­malaatikoi­ta voisi siirtää vielä vähän sisem­mäs. Sinne korkealaa­tu­inen viherkäytävä. Ja myös sitä Aurinko­lahteakin saadaan sit­ten kanssa.

    Luon­toalueen kannal­ta uusi viras­tokaa­va poikkeaa vain vähän viimevuotisesta.

    En oikein ymmär­rä, mik­si Meri-Rasti­laan pitäisi saa­da Aurinko­lahtea. Jos kaikkialle suun­nitel­laan samal­la taval­la, on lop­putu­los väk­isinkin tyl­sä. Meri-Rasti­lal­la on omat vahvuuten­sa ja huvi­la­rak­en­tamiselta säästynyt rantamet­sä on yksi niistä.

    Se, että kaupungi­nosat saisi­vat säi­lyt­tää oma­leimaisuuten­sa olisi rikkaus myös Helsin­gin kaupungille.

    Vastaa

  16. Sep­po Honka­nen: Niin, pitääkö kesämökille vält­tämät­tä päästä raitio­vaunul­la tai metrol­la? Myös Rasti­lan asun­to­vaunualue pitäisi siirtää Östersundomiin.On vaikea kuvitel­la tehot­tomam­paa maankäyt­töä metroase­man vier­essä, “tont­tite­hokku­us” on aika alhainen. Tehot­tomam­paa olisi ehkä vain golfkent­tä. Espoos­sa ollaan siirtämässä kak­sikin urheilu­aluet­ta tule­vien metroasemien vier­estä, niihin on investoitu enem­män kuin Rastilaan.

    Tässä tulee taas yksi juu­pas-eipäs En ota sin­sän­sä kan­taa asiaan.

    Asukkaat hyö­tyvät leir­in­täaluee­ta siten, että hei­dän matkail­lessan maail­mal­la kaupungkien keskus­to­jen lähetöä löy­tyy hyvin var­iuset­tu, edulli­nen, var­tioitu kun­nal­lien leir­in­täalue. Pari­i­sisa on edelleen edelleen hyvin metropo­lialueen sisäl­lä Boulog­nen met­sän leir­in­täalue, n. 6 km matkan päässä Riemukaares­ta ja 10 km päässä Notre Damen katedraalista..
    Toisel­la taval­la asukkat hyö­tyvät siten, että kohtu­uhi­nal­la on muka­va sauna ja saunaran­toi­neen hei­dän käytet­tävis­sään – vuo­den läpi. Samoin myös lomamök­it ovta myös kaupun­gin asukkaiden vuokrattavissa.

    Mui­ta leir­in­täaluei­ta pääkaupunkiseudul­la ovat mm. Oit­taa Pohjois-Espoos­sa, Anakkalampi Pohjois-Van­taal­la ja Van­hakyläne­mi Jär­ven­päässä. Rasti­lan leir­in­räalueel­la on 165 sähköis­tet­tyä asuntovaunu/autopaikkaa.

    Vastaa

  17. Asun­to­vaunut voisi siirtää jollekin venei­den talvisäi­ly­tysalueelle (lähem­mäskin kaupunkia). Veneet käyt­täi­sivät aluet­ta talvel­la ja asun­to­vaunut kesällä.

    Vastaa

  18. Eikö sinne voi tehdä kaupunki­maista kaavaa ja antaa ajan hoitaa? Minus­ta tuol­laiset tiivistyk­set, jot­ka tehdään van­han asun­tokan­nan ehdoin, ovat lähin­nä puuhastelua. Sitä pait­si laatu taitaa olla sitä luokkaa, että pusku­trak­tori on järkevämpi vai­h­toe­hto kuin fixaus. 😀

    Sitä pait­si tuonne tarvi­taan kaupun­gin keskus­ta, kos­ka Vuosaares­ta tullee itsenäi­nen kaupun­ki kun­han tämä kun­tau­ud­is­tus vain saadaan vauhti­in. Ter­veelle poh­jalle raken­netus­sa kun­ta­mallis­sa on asukkai­ta 10 000 — 40 000 kun­taa kohden. Tuos­ta voi äkkiä vetää johtopäätök­sen, ettei Vuosaari vuosikymme­nen vai­h­teessa enää ole Helsinkiä. 😉

    Vastaa

  19. Han­na-Leena Yli­nen: Luon­toalueen kannal­ta uusi viras­tokaa­va poikkeaa vain vähän viimevuotisesta.

    En oikein ymmär­rä, mik­si Meri-Rasti­laan pitäisi saa­da Aurinko­lahtea. Jos kaikkialle suun­nitel­laan samal­la taval­la, on lop­putu­los väk­isinkin tyl­sä. Meri-Rasti­lal­la on omat vahvuuten­sa ja huvi­la­rak­en­tamiselta säästynyt rantamet­sä on yksi niistä.

    Se, että kaupungi­nosat saisi­vat säi­lyt­tää oma­leimaisuuten­sa olisi rikkaus myös Helsin­gin kaupungille.

    Paljon parem­pi se uusi kaa­va on kun rantaa on suojeltu.Jos tämä menee pöy­dälle voi arvail­la minkälaista ksv ehdot­taa sit­ten seu­raa­van kerran. 

    Meri-Rasti­lan nykyi­nen raken­nuskan­ta ei itsessään ole mitenkään eri­tyisen oma­leimainen. Muis­tut­taa huo­mat­tavasti mui­ta samoi­hin aikoi­hin raken­net­tu­ja aluei­ta mitä löy­tyy Helsingistä ja ihan koko maasta.Samannäköistä rak­en­tamista näkee ihan koko Helsingis­sä. Se rantamet­sikkö. Se on oma­leimainen. Niin on se leir­in­täaluekin myöskin vaikken nyt tiedä mitä sille pitäisi tehdä.

    Itse Aurinko­lahtea en tunne kovin tarkkaan , käytin sitä esimerkkinä ilmeis­es­ti kovan­ra­han ker­rastalo­rak­en­tamis­es­ta. Alueen yleisilme on kyl­lä täysin eri­lainen kuin Jol­lak­sen , Kaita­lah­den , Tam­misa­lon , Mar­janiemen tai Kulosaaren. Ainakin minä ainakin yhdis­tän alun­perin huvi­lakäytössä ole­vi­in alueisi­in. Tosin Aurinko­lahdessa on raken­net­tu ker­rostalo­ja suo­raan rantaan kiin­ni. Tätähän edes viras­tokaavoit­ta­jat eivät nyt ole aja­mas­sa. Ja minä vielä vähem­män. Kan­natan ourci­ty tyylistä ratkaisua , mut­ten usko että se riit­tää. Vielä olisi varaa siirtää viras­tokaavoit­ta­jien gryn­dauk­sia kauem­mas pois rantamet­sästä. Näin saataisi­in niitä asun­to­ja ja sitä viher­luet­ta pelastuisi.Tuo ei veisi koko Meri-Rasti­lan oma­leimaisu­ut­ta vaan voisi olla jopa keino vahvis­taa sitä.

    Vastaa

  20. Vai­h­toe­htokaa­va pyrkii vahvis­ta­maan sitä, mikä Meri-Rasti­las­sa jo nyt on hyvää. Luon­toar­voil­taan rikas ulkoilupuis­to komeal­la muinais­ran­nal­la terästet­tynä on jotakin poikkeuksellista. 

    Samal­la vai­h­toe­htokaa­va tart­tuu tarpeeseen kehit­tää Meri-Rasti­laa jo raken­netun alueen sisällä. 

    Kun Meri-Rasti­lan ulkoilupuis­toon liit­tyviä ratkaisu­ja tehdään, on kokon­aisu­us arvioita­va yleiskaa­van sisältö­vaa­timusten näkökul­mas­ta. Sisältö­vaa­timuk­set määrit­tää maankäyt­tö- ja raken­nus­lain 39 §. Arvioin­nin poh­jak­si tarvi­taan riit­tävät selvi­tyk­set ratkaisulle olen­nai­sista asioista. Hyvä päätös poh­jau­tuu ajan­ta­saisim­paan tietoon keskei­sistä kysymyksistä.

    Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan tule­vaisu­ut­ta arvioitaes­sa, tarvi­taan riit­tävä selvi­tys esimerkik­si seu­raav­ista seikoista:

    1) Uusin tieto ulkoilupuis­ton luontoarvoista.

    2) Miten mah­dolli­nen rak­en­t­a­mi­nen vaikut­taisi arvokkaaseen luon­toon varsi­naisen raken­nusalueen ulkopuolella?

    3) Miten suuri met­säisen alueen on olta­va, jot­ta luon­to säi­lyy metsäisenä?

    4) Miten laa­ja ulkoilupuis­tossa sijait­se­va muinais­ran­ta kokon­aisu­udessaan on? Kohdis­tu­isiko rak­en­t­a­mi­nen joil­tain osin muinais­ran­nan alueelle?

    5) Miten edus­ta­va Meri-Rasti­lan laa­ja muinais­ran­ta on ver­rat­tuna Suomes­sa yhä jäl­jel­lä ole­vi­in muinaisrantoihin?

    6) Mitkä ovat met­säisen lähilu­on­non vaiku­tuk­set asukkaiden ter­vey­delle ja hyv­in­voin­nille Meri-Rasti­lan alueella?

    7) Miten paljon ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin edel­ly­tyk­sistä menetet­täisi­in mahdollisen
    rak­en­tamisen myötä?

    8 ) Mil­lainen ratkaisu tur­vaisi eri väestöryh­mien kannal­ta tas­apain­oisen elinympäristön?

    Keskeistä on kehit­tää jo raken­net­tua aluet­ta ja tur­va­ta monel­la taval­la tärkeä lähiluonto.

    Vastaa

  21. Ei pitäisi olla kovin kova pähk­inä vihreille miet­tiä pitäisikö rak­en­taa pitkin met­siä vai sinne mis­sä maa on jo käytössä. Nyt vielä olisi asukkaiden enem­mistö takana, kun yleen­sä muu­ta­man valit­ta­jan sana painaa enem­män ja tiivis kaupun­ki jää haaveek­si, vaik­ka valit­ta­jat eivät edes alueel­la itse asu­isi. Tästä ennakko­ta­paus miten pitäisi tiivistää, eikä levittää. 

    Jär­jetön­tä, jos taas men­nään sen taakse, että pitää saa­da nos­tet­tua nopeasti kaavoitus­määriä. Se ei ole mikään syy tehdä käytän­nössä ikuisik­si ajoik­si virheitä. Poli­itikko­jen pitäisi ottaa ohjat jo ennen kaavoituse­hdo­tuk­sia, eikä kat­soa mitä sieltä koneis­tos­ta tulee, kun valitet­tavasti kaupung­i­narkkite­hdit näyt­tävät ole­van ihan täysin ajas­taan jäl­jessä ja keskit­tyvän pin­ta-alan tuhlailuun.

    Täl­laisia kaavo­ja pitäisi tehdä val­i­tuk­sista huoli­mat­ta koko kaupun­gin alueel­la. Vuon­na 2012 toivoisi jo näkevän­sä kaavoitus­ta, joka ymmärtäisi pin­ta-alan säästämisen, turhien väli­matko­jen pois­ton ja ihmis­ten tarpeen sosi­aal­isu­udelle. Malmin lento­kent­tä taitaa olla viimeinen isom­pi jo par­tur­oitu alue johon rak­en­taa. Muuten men­näänkin sit­ten met­sään, kun ei löy­dy halua tiivistää ja nos­taa raken­nus­määriä hiekkak­en­til­lä. Samal­la tehdään alueista saman­näköisiä levin­neitä lähiöitä ja ne jot­ka ovat muut­ta­neet kauem­mak­si luon­non­rauhaan, heräävätkin joku aamu kaavoit­ta­jan viesti­in, jos­sa ker­ro­taan kaupun­gin rak­en­ta­van alueelle lähiön kaupun­gin lev­iämisen jatkues­sa. Kukaan ei ole tyy­tyväi­nen, ei se joka asuu omakoti­talos­sa Sipoos­sa tai se joka halu­aisi kaupunki­maista elämää ja nähdä ihmisiä kaupungissa. 

    Ain­oat voit­ta­jat ovat raken­nusy­htiöt ja arkkite­hdit, jot­ka saa­vat mak­si­moitua omien pro­jek­tien­sa määrän pitämäl­lä talot pien­inä ja levit­tämäl­lä kaupunkia. Uno­hta­mat­ta sit­ten näitä kah­ta kaup­pi­as­ta, jot­ka varmis­ta­vat oma­l­la tyylil­lään kaupungi­nosien samankaltaisu­u­den ja muun liike­toimin­nan syntymättömyyden.

    Tämä asuinaluei­den leimaami­nenkin on aivan älytön­tä. Tuskin­pa kukaan tun­nistaa omaa kaupungi­nosaa Helsingis­sä näistä puheista mitä yleis­es­ti medi­as­sa käytetään. Yhdessä asuu vain kul­ta­ham­paisia mum­mo­ja minkki­turkeis­sa ja toisaal­la käy­dään rotu­so­tia. Sit­ten vielä kaupung­in­her­rat ja rou­vat kiihdyt­tävät omil­la puheil­laan näitä ennakkoluuloja. 

    Lähiö on lähtöko­htais­es­ti tyh­mä idea. Yksi liikekeskus ja muuten ihmiset omis­sa kämp­is­sään. Vain endor­fi­inin tarve tai koira saa tule­maan ulos, kun sosi­aa­li­nen elämä on keskitet­ty kaupungis­sa pienelle plän­tille matko­jen päähän, joka oma­l­la taval­laan rajoit­taa arki-ilto­jen ilo­ja yhä use­am­mal­ta. Ain­oa kaupunki­mainen alue Helsingis­sä kallis­tuu oli lama tai ei ja vieläkin kaupun­ki halu­aa tehdä itses­tään nukku­malähiötä? Kaavoit­ta­ja näköjään halu­aa ihmis­ten istu­van koton­aan arki-illat kit­taa­mas­sa kal­jaa kalsareis­saan. Olisi ihan ter­vet­tä tehdä kaupunkia, jos­sa her­rat ja jätkät sen­tään kohtaisi­vat kadul­la, eivätkä menisi autol­la parkki­hal­lien väliä kotoa töi­hin ja kauppaan.

    Vastaa

  22. KariS:
    Ei noiden asunt­Mikä vika on maa­han­muut­ta­ja asukkaissa tai ylipäätään vuokra-asukkaissa. Käsit­tääk­seni Meri-Rasti­las­sa ei ole mitään hirvit­täviä ongelmia. 

    Mitä vikaa on Rinke­byssä tai Rosen­gårdis­sa? Ihan koke­mus­peräis­es­ti riit­tävän pitkälle eden­nyt seg­re­gat­tio kiihdyt­tää itse itseään.

    Vastaa

  23. migul:
    Meri-Rasti­lan nykyi­nen raken­nuskan­ta ei itsessään ole mitenkään eri­tyisen oma­leimainen. Muis­tut­taa huo­mat­tavasti mui­ta samoi­hin aikoi­hin raken­net­tu­ja aluei­ta mitä löy­tyy Helsingistä ja ihan koko maasta.Samannäköistä rak­en­tamista näkee ihan koko Helsingis­sä. Se rantamet­sikkö. Se on oma­leimainen. Niin on se leir­in­täaluekin myöskin vaikken nyt tiedä mitä sille pitäisi tehdä. 

    …

    Kan­natan ourci­ty tyylistä ratkaisua , mut­ten usko että se riit­tää. Vielä olisi varaa siirtää viras­tokaavoit­ta­jien gryn­dauk­sia kauem­mas pois rantamet­sästä. Näin saataisi­in niitä asun­to­ja ja sitä viher­luet­ta pelastuisi.Tuo ei veisi koko Meri-Rasti­lan oma­leimaisu­ut­ta vaan voisi olla jopa keino vahvis­taa sitä.

    En usko, että kukaan väit­täisi Meri-Rasti­lan raken­nuskan­taa oma­leimaisek­si — ei se toisaal­ta poikkea huonos­sakaan mielessä muista 90-luvun lähiöistä. Har­vas­sa ovat arkkite­htu­uril­taan kiin­nos­ta­vat suo­ma­laiset lähiöt, äkkiseltään en pysty mainit­se­maan ain­oatakaan. Meri-Rasti­lan vahvuuk­sia ovat luon­toalue ja asukkaiden yhteisöllisyys.

    OURCi­ty-suun­nitel­man pitäisi olla riit­tävä, sil­lä siinä esitetään rak­en­tamista suurin piirtein yhtä paljon kuin viral­lises­sakin suun­nitel­mas­sa. Lisäk­si suun­nitel­maan sisäl­tyy jatkoke­hi­ty­se­hdo­tus, jol­la Rasti­lan ase­man tun­tu­maan olisi mah­dol­lista saa­da vielä lisää asukkaita.

    Kyse on siitä, että viral­lisen suun­nitel­man toteu­tu­mi­nen tuhoaisi pait­si asukkaiden virk­istysalueen, myös geol­o­gis­es­ti ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den kannal­ta arvokkaan kohteen. Täl­laista virhet­tä olisi myöhem­min mah­do­ton kor­ja­ta. Täl­lä het­kel­lä ollaan kyn­nyk­sel­lä — luon­toaluei­den merk­i­tys myös kaupungeis­sa ymmär­retään lähi­t­ule­vaisu­udessa toden­näköis­es­ti uudel­la taval­la. Jos siis Meri-Rasti­laa alet­taisi­in nyt suun­nitel­la OURCi­ty-esi­tyk­sen poh­jal­ta ja jätet­täisi­in met­sän tilanne avoimek­si, tuskin KSV:n esi­tyk­sen kaltaiseen han­kkeeseen enää esim. kymme­nen vuo­den kulut­tua halut­taisi­in palata.

    Vastaa

  24. Ris­to: Mitä vikaa on Rinke­byssä tai Rosen­gårdis­sa? Ihan koke­mus­peräis­es­ti riit­tävän pitkälle eden­nyt seg­re­gat­tio kiihdyt­tää itse itseään. 

    Ker­rostaloalueet ruu­tukaa­van ulkop­uolel­la slum­mi­u­tu­vat taku­u­var­masti jos­sain vai­heessa. Elin­ta­son noustes­sa ihmiset halu­a­vat joko ker­rostaloon palvelu­iden äärelle tai pien­taloon. Sen takia 50- — 90-luvuil­la tehtyjä kaavoitusvirheitä ei pidä yrit­tää paika­ta, vaan tehdä kokon­aan uusi kaava. 

    Tietoa aiheesta on, mik­si Helsingis­sä tehdään yhä Ara­bi­an­ran­nan kaltaisia virheitä? Amatöörikin näkee heti lukuisia perus­tavaa laat­ua ole­via virheitä kaavoituksessa.

    Vastaa

  25. Päivän Hesarista luin, että Kokoomus ja SDP kallis­tunevat viras­ton esi­tyk­sen kan­nalle. Kokoomuk­sel­la perus­teena on, että tarvi­taan kovan rahan asun­to­ja, jot­ta alue saadaan “vetovoimaisek­si” ja demareil­la halu laa­jen­taa asukaspohjaa. 

    Puolueet toki tekevät val­in­tansa omista lähtöko­hdis­taan, mut­ta rehellisyy­den nimis­sä toivoisi, ettei ikäviä päätök­siä yritet­täisi naamioi­da hyvän­tekeväisyy­dek­si. Eriy­tymistä ei pitäisi lähteä tor­ju­maan eri­ar­vois­tu­mista lisääväl­lä suunnitelmalla. 

    Niiden, jot­ka rak­en­tamista kan­nat­ta­vat, pitäisi avoimesti ker­toa, kuin­ka hyvin tun­te­vat alueen. Ovatko he esimerkik­si poiken­neet käve­lytieltä suun­nit­telu­alueel­la sijait­se­valle kalli­olle, jos­sa on val­ta­va siir­tolohkare ja jos­sa Helsin­gin toden­näköis­es­ti laa­jin Lito­ri­na-meren aikainen muinais­ran­ta jatkuu sam­maleen peit­tämänä huo­mat­tavasti pal­jas­ta kiviröykkiötä pitem­mälle? Vai onko päät­täjien tietämys Meri-Rasti­las­ta läh­es yhtä vähäi­nen kuin apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Rit­va Viljasen?

    Vastaa

  26. Mikko H:

    Mik­sei eriy­tymistä koeta ongel­mak­si, jos alueel­la asuu yksipuolis­es­ti vauras­ta väkeä?

    Eiköhän tuo liene selvä. Julk­i­sivut ovat kun­nos­sa ja sosi­aal­isia ongelmia ei näy. Huomio taas kiin­nit­tyy sinne, mis­sä on ongelmia.

    Huol­ta maa­han­muut­ta­jien kerään­tymis­es­tä omille alueilleen on perustel­tu sil­lä, että suomen kie­len oppimi­nen ja työl­listymi­nen onnis­tu­vat heikom­min, kun maa­han­muut­ta­jien osu­us on liian suuri.
    Pääasialli­nen ongel­ma lie­nee huono työl­listymi­nen: jos maa­han­muut­ta­jat men­esty­i­sivät taloudel­lis­es­ti hyvin, tuskin kukaan jak­saisi hirveästi valit­taa siitä, ettei suomen kieltä opi­ta. Lit­tle Italy tai Chi­na­town ‑tyyp­pi­sistä kaupungi­nosista eri puo­lil­la maail­maa ollaan yleen­sä enem­män innois­saan kuin kauhis­tel­laan niitä.
    Siitä voisi olla vähän huolis­saan, että vaik­ka seg­re­gaa­tio saataisi­in alueel­lis­es­ti tilas­toista pois­tet­tua, ei se yksit­täis­ten ihmis­ten ongelmia vielä ratkaise. Maa­han­muut­ta­jien työl­listymisen ja kotou­tu­misen ongelmia ei ratko­ta vain kaupunkisu­un­nit­telun keino­ja käyttäen.

    Vastaa

  27. Ville: Siitä voisi olla vähän huolis­saan, että vaik­ka seg­re­gaa­tio saataisi­in alueel­lis­es­ti tilas­toista pois­tet­tua, ei se yksit­täis­ten ihmis­ten ongelmia vielä ratkaise. Maa­han­muut­ta­jien työl­listymisen ja kotou­tu­misen ongelmia ei ratko­ta vain kaupunkisu­un­nit­telun keino­ja käyttäen

    Ainakin las­ten sopeu­tu­misen kannal­ta kaupunkisu­un­nit­telul­la on huo­mat­ta­va vaiku­tus. Jos pihas­sa tai koulus­sa on huo­mat­ta­va osu­us mui­ta maa­han­muut­ta­jia lap­si hakeu­tuu hel­posti näi­den pari­in eikä omak­su kun­nol­la Suomen kieltä ja kult­tuuria. Aikuis­ten kannal­ta vaiku­tus ei vält­tämät­tä ole niin suuri, sil­lä aikuis­ten sosi­aaliset piir­it määräy­tyvät yleen­sä muun maati­eteel­lisen etäisyy­den perusteella.

    Vastaa

  28. Väit­teet siitä että kovan rahan asun­not eivät menisi kau­pak­si Meri-Rasti­las­sa maa­han­muut­ta­javal­taisu­u­den takia ovat mielestäni perus­teet­to­mia. Hesarista saa lukea että ihmiset ovat valmi­ita muut­ta­maan Lah­teen asti Helsin­gin asun­to­jen hin­to­jen vuok­si, mik­sei myös Meri-Rastilaan.

    Vastaa

  29. Ris­to: Mitä vikaa on Rinke­byssä tai Rosen­gårdis­sa? Ihan koke­mus­peräis­es­ti riit­tävän pitkälle eden­nyt seg­re­gat­tio kiihdyt­tää itse itseään.

    Kalle: Ker­rostaloalueet ruu­tukaa­van ulkop­uolel­la slum­mi­u­tu­vat taku­u­var­masti jos­sain vai­heessa. Elin­ta­son noustes­sa ihmiset halu­a­vat joko ker­rostaloon palvelu­iden äärelle tai pientaloon. 

    Tuol­la perus­teel­la mm. pääosa Helsingistä, ja taa­jem­min asu­tut alueet Espoos­ta ja Van­taas­ta oli­si­vat slum­me­ja. Ote­taan nyt pää pois hiekas­ta: kaavot­ta­mal­lakin voidaan tehdä virheitä, mut­ta ei noiden aluei­den olen­naisin ongel­ma ole kaavoitus.

    Vastaa

  30. Han­na-Leena Yli­nen:
    Päivän Hesarista luin, että Kokoomus ja SDP kallis­tunevat viras­ton esi­tyk­sen kan­nalle. Kokoomuk­sel­la perus­teena on, että tarvi­taan kovan rahan asun­to­ja, jot­ta alue saadaan “vetovoimaisek­si” ja demareil­la halu laa­jen­taa asukaspohjaa. 

    Kokoomuk­sel­la ei tai­da olla tietoa Helsin­gin ennä­tys­mäis­es­tä asun­top­u­las­ta, kun tärkeim­pänä huole­nai­heena on alueen vetovoimaisu­us (ikään kuin sinne ei tulisi tunkua joka tapauk­ses­sa). Lisäk­si heiltä on jäänyt huo­maa­mat­ta, että kan­takaupunki­mai­sis­es­ti raken­ne­tu­il­la, tiivi­il­lä alueil­la on ainakin hin­to­jen perus­teel­la korkein kysyn­tä; etenkin sil­loin kun alueen lähel­lä on laa­jo­ja, ainakin osit­tain luon­non­ti­laisia viher­aluei­ta (esim. Kaivopuis­to, Eira, Töölö). Mik­si ihmeessä siis puoltaa ehdo­tus­ta, joka johtaa lähiömäiseen ympäristöön ja luon­toar­vo­jen tuhoamiseen, jot­ka molem­mat vaikut­taisi­vat alueen kysyn­tään heikentävästi?

    Oikea syy kokoomuk­sen kan­nalle on tietenkin ihan muu kuin tämä ääneen lausut­tu. Juuri tätä inhoan poli­ti­ikas­sa. Mut­ta ovatko kokoomuk­sen äänestäjät oikeasti niin type­r­iä, että tämä väite menee hei­hin täy­destä, vaiko niin kyynisiä, etteivät väl­itä siitä että puolue kirkkain silmin vale­htelee motiiveistaan?

    Vastaa

  31. KKK: Ainakin las­ten sopeu­tu­misen kannal­ta kaupunkisu­un­nit­telul­la on huo­mat­ta­va vaiku­tus. Jos pihas­sa tai koulus­sa on huo­mat­ta­va osu­us mui­ta maa­han­muut­ta­jia lap­si hakeu­tuu hel­posti näi­den pari­in eikä omak­su kun­nol­la Suomen kieltä ja kult­tuuria. Aikuis­ten kannal­ta vaiku­tus ei vält­tämät­tä ole niin suuri, sil­lä aikuis­ten sosi­aaliset piir­it määräy­tyvät yleen­sä muun maati­eteel­lisen etäisyy­den perusteella.

    Varsi­nainen kaupunkisu­un­nit­telu ei kovin paljon voi vaikut­taa siihen, mikä osu­us maa­han­muut­ta­jil­la jol­lain alueel­la on. Asum­is­muo­to­jen jakau­mal­la asi­aan voidaan jonkin ver­ran vaikut­taa (vuokra/asumisoikeus/omistusasunnot), mut­ta se ei ole varsi­nais­es­ti kaavas­sa määrät­tävä asia.
    Strate­gis­es­ti Meri-Rasti­lan viralli­nen ja vai­h­toe­htokaa­va ovat molem­mat oike­as­sa, kun asum­is­muo­to­jen jakau­maa pyritään muut­ta­maan lisärak­en­tamisel­la. Sitä, kuka uusi­in asun­toi­hin muut­taa, ei kuitenkaan kaaval­la päätetä. Ihan mah­dol­lista on, että asun­not menevät yksi­ty­isik­si vuokra-asunnnoik­si, ja etni­nen jakau­ma on saman­lainen kuin nyky­isin Meri-Rasti­las­sa. Ongel­man syy taitaa olla vuokra-asumisen puolel­la, eli kaupun­ki on jakanut vuokra-asun­to­ja niin, että maa­han­muut­ta­jia on ker­tynyt paljon samalle alueelle. Olisi var­maan mah­dol­lista löytää keino­ja, joil­la vuokra-asun­noista tehdään houkut­tele­via eri kohderyh­mille (hin­ta, laatu, palve­lut) — tai sit­ten voitaisi­in har­joit­taa posi­ti­ivista diskrim­i­naa­tio­ta, että saadaan halut­tu väestörakenne.

    Vastaa

  32. KKK: Ainakin las­ten sopeu­tu­misen kannal­ta kaupunkisu­un­nit­telul­la on huo­mat­ta­va vaiku­tus. Jos pihas­sa tai koulus­sa on huo­mat­ta­va osu­us mui­ta maa­han­muut­ta­jia lap­si hakeu­tuu hel­posti näi­den pari­in eikä omak­su kun­nol­la Suomen kieltä ja kult­tuuria. Aikuis­ten kannal­ta vaiku­tus ei vält­tämät­tä ole niin suuri, sil­lä aikuis­ten sosi­aaliset piir­it määräy­tyvät yleen­sä muun maati­eteel­lisen etäisyy­den perusteella.

    Olen kahdek­san vuo­den ajan seu­ran­nut omien las­teni koulunkäyn­tiä Meri-Rasti­las­sa ja täältä kat­sot­tuna KKK:n huoli näyt­tää oudol­ta. Koulus­sa on toki lap­sia, joiden äidinkieli ei ole suo­mi, mut­ta esimerkik­si koulun avoimien ovien päiv­inä en mil­lään pysty kor­vaku­u­lol­ta erot­ta­maan las­ten taus­to­ja. Useille ulko­maalais­taus­taisille lap­sille suo­mi on luon­tevin kieli, jota he puhu­vat jopa sis­arusten­sa kanssa. 

    Lap­sia ja nuo­ria kut­su­taan usein virheel­lis­es­ti maa­han­muut­ta­jik­si, sil­lä mon­et heistä ovat syn­tyneet Suomes­sa. Seg­re­gaa­tios­ta huolestuneet voisi­vat ker­toa, kuin­ka mon­ta sukupolvea pitää olla välis­sä, että ihmi­nen kel­paisi sel­l­aise­na kuin on eikä hän­tä taus­tansa vuok­si pidet­täisi ongelmatapauksena.

    Vastaa

  33. Ylipäätään kom­ment­ti­na heitän että Helsin­gin ja mon­en muunkin kaupun­gin suun­nit­telus­sa on men­ty kir­jaimel­lis­es­ti met­sään jo vuosikymmeniä.

    Ne ele­men­tit jot­ka tekevät kaupungista viihty­isän ja ylipäätään kaupun­gin puut­tuvat näistä uusista kehitelmistä. Mik­si näin? 

    Istuske­len itse tässä Helsinkiläisessä pikkulähiössä, ja täältä puuttuvat:

    - Ihmiset

    Eli jos tääl­lä ihmisen näkee, hän on menos­sa tai tulos­sa. Johtuu siitä että viihty­isyy­se­le­men­tit puut­tuvat, eikä ker­rostalo­jen pihoil­la notku kuin hyvin har­vat lapset tyl­sistyneen näköi­sine vanhempineen.

    - Palve­lut

    Ei kaup­paa, kioskia, kahvi­laa. Jopa per­in­teinen hirvi­tys eli lähiökup­pi­la puuttuu.
    Syynä on pieni väkimäärä ja har­vaan rak­en­t­a­mi­nen, jos tääl­lä olisi kahvi­la se olisi useimpi­en tavoit­ta­mat­tomis­sa kos­ka har­vaan rak­en­tamisen ansios­ta se on useim­mille liian kaukana.

    Itse asi­as­sa koko roskan voisi naka­ta naa­purilähiöön hel­posti, joko ole­mas­saole­vien mökkien väli­in tai sit­ten lisäk­er­roksi­na ole­mas­saole­vi­in taloi­hin — eikä mök­it siltikään olisi poikkeuk­sel­lisen korkeita.

    Mitä viihtyvyy­se­le­ment­te­jä sit­ten se tiivistämi­nen tuo? 

    - Ihmisiä
    — Elämää
    — Kan­nat­tavia palveluja
    — Lyhyem­mät välimatkat!

    Ja mitä se ruu­tukaa­va tuo?

    - Suo­jaisat sisäpi­hat, eli eriyt­tää taval­lisen kadun­tal­laa­jan omas­ta pihaelämästä — toisin kuin näis­sä “mod­erneis­sa” hirvi­tyk­sis­sä jois­sa tulee torikam­mo oma­l­la pihal­la jos ei jo ennestään ollut.

    Eikä vähäisim­pänä

    Kun raken­net­taan tiivi­im­pään jää sitä viher­aluet­takin, ja ruu­tukaavaan voi näp­pärästi naka­ta muka­van jär­jel­lis­es­ti hoide­tun puiston.
    Ennen tehti­in näin, nyt ei osata?

    Nyky­tak­ti­ikkana on että “viher­alue” on jonkin sortin vaikeakulkuinen risukko, niitä tääl­lä piisaa. Jos ette usko, menkää ulos ja silmät auki!

    Nykyaikainen lähiökult­tuuri on johtanut siihen, että ihmiset pak­enevat kaup­pakeskuk­si­in, kos­ka siel­lä on:

    - Ihmisiä
    — Elämää
    — Kan­nat­tavia palveluja
    — Lyhyem­mät välimatkat!

    Ideaali olisi, että kaupun­ki olisi se kaup­pakeskus, mut­ta meille on nyt vaan päätet­ty antaa lähiöitä..

    Vastaa

  34. Hyvä Ode! Ilman muu­ta kan­nat­taa ottaa asukkaiden näke­myk­set huomioon ja lähteä tes­taa­maan miten alueen tiivistämi­nen onnis­tuu. Paljon hyviä keis­se­jä, jois­sa nähdään väl­tytäänkö täl­lä lähtöko­hdal­la nimbyilyltä.

    Raken­nus­li­ik­keet eivät tästä var­maankaan tykkäää, mut­ta ehkä saadaan pääkaupunkiseudulle uusia yrit­täjiä. Osaomis­tus voisi olla hyvä tapa lähteä tes­taa­maan alueen kehittämistä.

    Tulee kuitenkin muis­taa ettei osaomis­tus ole rak­en­ta­jille mitenkään mieleinen tuote. Ja kun meil­lä on samaan aikaan erit­täin himo­tut Jätkäsaari ja Kalasa­ta­ma tekeil­lä ainakaan suuret raken­nus­li­ik­keet eivät var­maankaan kiin­nos­tu täl­lai­sista. Taitaisi olla kaupun­gin oma raken­nut­ta­ja ain­oana halukkaana (?) asialla.

    Raken­nus­li­ikkeil­lä ja muil­la raken­nut­ta­jil­la (VVO) on myös hyvässä muis­tis­sa miten kävi Ramis­in­ran­nan rak­en­tamises­sa. Huip­pu­paik­ka, aivan käsit­tämät­tömän kau­nis rantakallio, siihen yksilöl­lis­es­ti sovitet­tu­ja kovan­ra­han pien­talo­ja, eikä men­neet kau­pak­si pyy­detyl­lä hin­nal­la ei mitenkään. Osa kaavas­ta jäikin sit­ten toteut­ta­mat­ta pitkäk­si aikaa. Olet­ta­ma oli ettei asun­not kiin­nos­ta­neet kos­ka alueelle kul­jet­ti­in vuokra-asun­to­val­taisen Meri-Rasti­lan läpi ja lapset oli­si­vat joutuneet monikansal­liseen koulu­un. Jos­sa kuule­man mukaan läh­es puo­let alkaa olla vieraskielisiä.

    Nyt keskustelus­sa ole­val­la kaa­va-alueel­la on sikäli parem­pi sijain­ti, että se sijoit­tuu ihan liiken­neväylien yhtey­teen, eli sinne ei tarvit­sisi kulkea vuokra-asun­toalueen läpi. Alue on kau­nis, vah­va­pu­us­toinen met­sä täl­lä het­kel­lä. ihan kelpo paikka. 

    Mut­ta toden­näköis­es­ti parem­pi lop­putu­los saadaan jos voidaan sekoit­taa ole­mas­sa ole­valle alueelle myös nyky­isille asukkaille asum­isuran eten­e­mis­mah­dol­lisuuk­sia, esim juuri näi­den osaomis­tusasun­to­jen avul­la. Eli juuri siten kuin asukkaiden omas­sa ehdo­tuk­ses­sa on tehty.

    Ja olen myös sitä mieltä että ara-sään­nöstelystä vapau­tu­via asuinki­in­teistöjä tulisi muut­taa hal­llinto­muodois­taan yksipuolisil­la alueil­la joko asum­isoikeus- tai omis­tusasun­noik­si. Jakomäessä min­un mielestäni tehdään virhe kun pure­tun vuokraki­in­teistön tilalle raken­netaan kak­si uut­ta vuokrat­aloa sen sijaan että Jakomäkeläisillekin olisi tar­jott­tu asum­isural­la eten­e­misen mah­dol­lisu­us oma­l­la asuinalueellaan.

    Vastaa

  35. asioi­ta seu­ran­nut: Raken­nus­li­ikkeil­lä ja muil­la raken­nut­ta­jil­la (VVO) on myös hyvässä muis­tis­sa miten kävi Ramis­in­ran­nan rak­en­tamises­sa. Huip­pu­paik­ka, aivan käsit­tämät­tömän kau­nis rantakallio, siihen yksilöl­lis­es­ti sovitet­tu­ja kovan­ra­han pien­talo­ja, eikä men­neet kau­pak­si pyy­detyl­lä hin­nal­la ei mitenkään. 

    Voisiko olla, että hin­ta oli vain liian kova suh­teessa sijain­ti­in, paik­ka on kuitenkin taval­laan per­ifer­i­nen. Kaupun­ki ja raken­nut­ta­jat voisi­vat myös aloit­taa alueen brändäyk­sen ja markki­noin­nin varhaisem­mas­sa vai­heessa: markki­noin­nil­la ja mielikuvil­la on iso merk­i­tys, ja niihin voidaan vaikuttaa.

    Vastaa

  36. Ville: Sitä, kuka uusi­in asun­toi­hin muut­taa, ei kuitenkaan kaaval­la päätetä. Ihan mah­dol­lista on, että asun­not menevät yksi­ty­isik­si vuokra-asunnnoik­si, ja etni­nen jakau­ma on saman­lainen kuin nyky­isin Meri-Rastilassa.

    Väitän, että yksi­ty­is­ten vuokra-asun­to­jen asukkaiden sosioekonomi­nen ja etni­nen jakau­ma eroaa merkit­tävästi sosi­aal­is­ten vuokra-asun­to­jen vas­taavas­ta. Vuokranan­ta­jil­lakin on ennakkoluuloja.

    Vastaa

  37. Ville: Voisiko olla, että hin­ta oli vain liian kova suh­teessa sijain­ti­in, paik­ka on kuitenkin taval­laan per­ifer­i­nen. Kaupun­ki ja raken­nut­ta­jat voisi­vat myös aloit­taa alueen brändäyk­sen ja markki­noin­nin varhaisem­mas­sa vai­heessa: markki­noin­nil­la ja mielikuvil­la on iso merk­i­tys, ja niihin voidaan vaikuttaa.

    Tai sit­ten olisi vain pitänyt myy­dä hie­man pienem­mil­lä katteilla.

    Jos raken­nus­li­ik­keet eivät huoli mitään mui­ta kuin kat­teen mak­si­moin­nin kannal­ta huip­puop­ti­maal­isia kohtei­ta, alet­takoon tont­te­ja myy­dä niille paket­teina, jois­sa huip­puko­hteen tek­i­jä joutuu vasti­neek­si tekemään myös sel­l­aisen kohteen, jos­ta on odotet­tavis­sa pienem­pi katepros­ent­ti. Tai hyväksytään huip­puko­hteen tar­jouskil­pailu­un mukaan ain­oas­taan yri­tyk­set, joil­la on vähin­tään määrät­ty määrä B‑kohteita työn alla. Tai jotain.

    Joku malli olisi ihan var­masti kek­sit­tävis­sä, jol­la raken­nus­li­ik­keet saadaan rak­en­ta­maan muu­takin kuin kallein­ta mah­dol­lista (ja tääl­lä Osmon blogikom­menteis­sa on näitä ennenkin ehdotet­tu). Pula­han tääl­lä ymmärtääk­seni on eri­tyis­es­ti kohtu­uhin­tai­sista omistusasunnoista.

    Vastaa

  38. Pake­toin­tia on ainakin ehdotet­tu. Käsit­tääk­seni jos on har­joitet­tu niin sit­ten mil­tei salaa. Ihan ton­tin­va­raus­päätök­si­in asti näitä paket­te­ja ei ole tietääk­seni laitet­tu. (Tosin en lue kaikkin ton­tin­va­raus­päätök­siä läpi.) Samal­la alueel­la sijait­se­vien tont­tien pake­toin­tia on kyl­lä har­joitet­tu, mut­ten itse tiedä sel­l­aisia, jois­sa varauk­set sijait­si­si­vat eri puo­lil­la kaupunkia.

    Minus­ta olisi ihan reilua reilusti kir­joit­taa että yhtä hyvää vapaara­hoit­teista omis­tusko­hdet­ta vas­taan jätkäsaa­res­sa tulisi toteut­taa yksi sosi­aa­li­nen kohde vaik­ka sit­ten Meri-Rasti­las­sa. Ja tietysti niin että Rasti­lan kohde tulee olla ensin valmis ja sit­ten vas­ta saisi aloit­taa nami­palan toteut­tamisen hyvältä paikalta.

    Tai sit­ten niin kuin asun­to­tuotan­to­toimikun­ta ehdot­ti jos­sain lausun­nos­saan, että hyvän ton­tin saisi palkin­nok­si joka vuosi parhait­en ATT:n urakkak­il­pailuis­sa men­estynyt urakoitsija.

    Vastaa

  39. Ris­to: Kalle: Ker­rostaloalueet ruu­tukaa­van ulkop­uolel­la slum­mi­u­tu­vat taku­u­var­masti jos­sain vai­heessa. Elin­ta­son noustes­sa ihmiset halu­a­vat joko ker­rostaloon palvelu­iden äärelle tai pientaloon. 

    Tuol­la perus­teel­la mm. pääosa Helsingistä, ja taa­jem­min asu­tut alueet Espoos­ta ja Van­taas­ta oli­si­vat slum­me­ja. Ote­taan nyt pää pois hiekas­ta: kaavot­ta­mal­lakin voidaan tehdä virheitä, mut­ta ei noiden aluei­den olen­naisin ongel­ma ole kaavoitus.

    Län­si-Euroopas­sa vain Ran­skas­sa tehdään ker­rostalolähiöitä. Nekin tehdään käytän­nössä maa­han­muu­ta­jille. Britit ovat joutuneet purka­maan har­vat ker­rostalolähiön­sä, kos­ka niihin ei riit­tänyt asukkai­ta. Parem­man elin­ta­son mais­sa et saa edes sosi­aal­i­ta­paus­ta asumaan ker­rostaloon kaupun­gin ulkopuolelle.

    Muual­la lähiöt tehdään rivi- ja par­i­taloina. Iso-Bri­tan­ni­as­sa kuulem­ma tietää suo­raan kaavoituk­ses­ta, onko kun­nan­val­tu­us­ton enem­mistö ollut työväen­puolueesta vai kon­ser­vati­iveista. Ensin­mainit­tu on kaavoit­tanut rivare­i­ta ja jälkim­mäi­nen par­i­talo­ja. Town­house­’t on sit­ten oma jut­tun­sa, joka toimii kun­han alueet ovat riit­tävän laajoja. 

    Town­house kon­sep­ti toimii vain, jos kyseessä on kaupun­ki, kuten nimestä jo kuulee. Nurkan takana pitää olla spåra ja palve­lut. Alueen pitää olla niin laa­ja ja tiivi­isti raken­net­tu, että sinne kan­nat­taa vetää kiskot. 

    Kuten edelli­nen kir­joit­ta­ja sanoi, on Helsin­gin kaavoituk­ses­sa epäon­nis­tut­tu läh­es totaalis­es­ti sotien jäl­keen. 🙁 Itse en lait­taisi kiin­ni euroakaan huonos­ti kaavoitet­tui­hin Helsin­gin lähiöi­hin. Asun­to­jen arvo on usein pelkkä ton­tin arvo elin­ta­son noustes­sa. Enkä tarkoi­ta vain Itä-helsin­gin jo slum­mi­u­tunei­ta aluei­ta, vaan esimerkik­si Haa­gaa. Paras­ta suo­ma­laista sodan­jälkeistä kaavoitus­ta ovat ns. aseveli­taloalueet ja ruot­salaistaloalueet. Jälkim­mäisiä voi sanoa jopa hyväk­si kaupunkiarkkitehtuuriksi.

    Vastaa

  40. Jos val­tu­us­to on määrän­nyt kaavoit­ta­maan viisi­tuhat­ta asun­toa vuodessa, mik­si niin suuri osa niistä täy­tyy pan­na lähiöihin? 

    Mik­si kan­takaupunki­mainen umpiko­rt­teleista koos­t­u­va ympäristö lop­puu kuin seinään jo Sörnäis­ten ja Taka-Töölön korkeudel­la (Pasi­laa luku­unot­ta­mat­ta)? Moot­tori­ti­et alka­vat jo aivan liian lähel­lä kaupun­gin keskus­taa. Niitä pitäisi pistää taak­sepäin kym­menisen kilo­metriä vähin­tään. Liian kalli­ik­siko tulisi? Etenkin Turun­väylä ja Län­siväylä tulisi alkaa vas­ta Espoon puolelta, sil­lä moot­tori­ti­et ja kehäti­et kuu­lu­vat Espoolais­ten sielun­maise­maan, eivät Helsinkiin.

    Kehä I:n eteläpuolele näkyy ilmas­ta kat­sot­tuna mah­tu­van ties kuin­ka paljon rak­en­tamista. Ja valitel­laan kuitenkin rak­en­tamiseen kel­paa­van maan puuttumista. 

    Tärkeää olisi myös elin­voimais­ten radan­var­sien keskusten rak­en­t­a­mi­nen (Mal­mi, Itäkeskus), mik­sei niihin aikoi­haan raken­net­tu umpiko­rt­telia, vähän nyt raken­net­ta­van Lep­pä­vaaran tapaan? Lep­pä­vaaras­ta löy­tyy monia miel­lyt­tävän näköisiä aluei­ta, har­mi vain että kyseessä on pelkkä asumislähiö.

    Vastaa

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Täl­laista pake­toin­tia tietääk­seni myös harjoitetaan.

    Gryn­derin palveluk­ses­sa työsken­nelleenä voin sanoa, että ei taku­ul­la har­joite­ta. Gryn­der­it saa­vat ihan vail­la riskiä vali­ta kohteet joi­ta toteuttavat.

    Osmol­la on joku ihmelli­nen tapa puo­lus­taa tätä kaupun­gin ja gryn­dere­it­ten kytköstä. Voisit itse krtoa mis­tä on kyse.

    Vastaa

    1. Täl­lä ker­taa en puo­lus­ta, kos­ka en pidä tätä pake­toin­tia hyvänä. Kaupun­gin tont­te­ja hyvn halu­tu­isl­ta alueit­la saa, jos tekee myös sääl­lisen tar­jouk­sen Hitas-ton­tista. Näin ei minus­ta pitäisi tehdä. Sehän tarkoit­taa, että kaupun­ki sub­ven­toi suo­raan Hitas-talo­ja myös tätä kaut­ta, sil­lä ilman pake­toin­tia niistä hyvistä ton­teista saisi parem­man hinnan.

      Vastaa

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Täl­lä ker­taa en puo­lus­ta, kos­ka en pidä tätä pake­toin­tia hyvänä. Kaupun­gin tont­te­ja hyvn halu­tu­isl­ta alueit­la saa, jos tekee myös sääl­lisen tar­jouk­sen Hitas-ton­tista. Näin ei minus­ta pitäisi tehdä. Sehän tarkoit­taa, että kaupun­ki sub­ven­toi suo­raan Hitas-talo­ja myös tätä kaut­ta, sil­lä ilman pake­toin­tia niistä hyvistä ton­teista saisi parem­man hinnan.

    Tuo on juuri se kytkös. Kiitos että toit sen rehellis­es­ti esiin. 

    Siis gryn­der­it saa­vat vali­ta vain parhail­ta paikoil­ta, muista ei väliä. ja hin­nat nousee

    Osmon aja­tus­malli on suo­raan Kokoomuk­sen ja gryn­dere­it­ten toive.

    Vastaa

  43. Antero: Mik­si kan­takaupunki­mainen umpiko­rt­teleista koos­t­u­va ympäristö lop­puu kuin seinään jo Sörnäis­ten ja Taka-Töölön korkeudel­la (Pasi­laa luku­unot­ta­mat­ta)? Moot­tori­ti­et alka­vat jo aivan liian lähel­lä kaupun­gin keskus­taa. Niitä pitäisi pistää taak­sepäin kym­menisen kilo­metriä vähin­tään. Liian kalli­ik­siko tulisi?

    Kilo­metrikin riit­täisi aluk­si, eikä tuo nyt rahas­ta ole kiin­ni. Se että rak­en­taa kilo­metrin lev­eää kat­ua ratikkakiskoi­neen kaikki­neen ja muutenkin viimeisen päälle uusik­si mak­saa jotain 20 mil­liä. Raken­nus­määränä kilo­metri pelkää kadun­vart­ta on hel­posti on 100 000 — 200 000 k‑m2, 1 000 — 3000 asun­toa, eli tuo katu­työ mak­saa sem­moi­set 100 — 200 €/k‑m2. Jos tuo­ta raken­nus­mas­sa halu­aa visu­al­isoi­da, niin Kurvista on suurin piirtein kilo­metri Hakaniemen torille.

    Tärkeää olisi myös elin­voimais­ten radan­var­sien keskusten rak­en­t­a­mi­nen (Mal­mi, Itäkeskus), mik­sei niihin aikoi­haan raken­net­tu umpiko­rt­telia, vähän nyt raken­net­ta­van Lep­pä­vaaran tapaan?

    Isom­pi ongel­ma kum­mas­sakin on liiken­neti­la kuin raken­nuste­hokku­us sinän­sä, joka varsinkin Malmil­l­la on suht hyvä. Malmil­la ase­manseu­tu on ratoi­neen ja tei­neen noin satametriä lev­eä, Itistä taas sivusin juuri kuvien kera risteyssu­un­nitelmia ja tieli­ikennsu­un­nit­telua man­ates­sani, http://tolkku.blogspot.com/2012/05/kun-liikenne-vaatii-maaseutua.html

    Vastaa

  44. Han­na-Leena Yli­nen:

    Niiden, jot­ka rak­en­tamista kan­nat­ta­vat, pitäisi avoimesti ker­toa, kuin­ka hyvin tun­te­vat alueen. Ovatko he esimerkik­si poiken­neet käve­lytieltä suun­nit­telu­alueel­la sijait­se­valle kalli­olle, jos­sa on val­ta­va siir­tolohkare ja jos­sa Helsin­gin toden­näköis­es­ti laa­jin Lito­ri­na-meren aikainen muinais­ran­ta jatkuu sam­maleen peit­tämänä huo­mat­tavasti pal­jas­ta kiviröykkiötä pitem­mälle? Vai onko päät­täjien tietämys Meri-Rasti­las­ta läh­es yhtä vähäi­nen kuin apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Rit­va Viljasen?

    En tiedä Rit­va Vil­jas­es­ta. Mut­ta yleis­es­ti. Ymmär­rän ongel­man. Helsingis­sä on paljon muual­ta muut­tanei­ta. Fiilis on , että kiin­nos­tus on enem­män val­takun­nal­lisen poli­ti­ikan puolel­la kuin Helsin­gin paikallisas­iois­sa. Eikä niistä muis­takaan tiedä onko koskaan käy­ty paikan pääl­lä tai kiin­nos­tako nämä asi­at ollenkaan. Jokaises­sa lau­takun­nas­sa ei voi olla. Muu­ta­man ker­ran kaupung­in­val­tu­us­toa netistä kat­soneena voin sanoa , että oli ikävä huo­ma­ta kuin­ka ilmeis­es­ti iso osa kom­men­toi­joista ei ollut lukenut omia papere­itaan tai edes seu­ran­nut asioi­ta minkään ver­taa. Val­ta­va paperikoneis­to tuot­taa tutkimuk­sia ja selvi­tyk­siä. Sit­ten päät­täjien keskustelu on aika vah­vasti mieliku­va ja mutu-pohjalla.

    Vastaa

  45. Kiin­nos­tavaa luet­tavaa Helsin­gin asun­topoli­ti­ikas­ta ja seg­rekaa­tios­ta. Rasti­las­sa on kuitenkin kyse konkreet­tis­es­ta maankayt­toon­gel­mas­ta, minne raken­netaan ja minne ei.
    Lau­takun­nas­sa on huomen­na poy­dal­la 3 ehdo­tus­ta, Kaup­sun, KSV:n “viralli­nen” ja Ourcityn.
    Mil­ta kuu­lostaisi tal­lainen coctail.
    Otetaan
    1)KSV:n aloituskortteli,“Rajajarven halka­istu pyra­mi­di”. Arkkite­htoni­nen timant­ti ja toimii melu­muu­ri­na Vuo­tien ja met­san valis­sa. 400 asukas­ta. Muu met­sa sailyy.
    2)Kolmionmuotoinen joutomaa radan kupeessa.Kaupsun asuin­torni 16 krs, toimii Rasti­lan maamerkki­na ja yhdessa pyra­midin kanssa Vuosaaren kaupung­in­port­ti­na sil­lan suunnal­ta saavut­taes­sa. 300 asukasta.
    Our­si­tyn maan­paalli­nen pysakoin­ti­laitos ei oikein sovi Rasti­lan paraatipaikalle.
    3)Metroaseman ja ostoskeskuk­sen ympar­is­ton kehit­ta­mi­nen ja tiivis­t­a­mi­nen. Kaupsu/ KSV/ Ourci­ty. 200 asukas­ta ja liike/ julk­ista tilaa.
    4)Haruspuiston ympar­is­ton ja Meri­Rasti­lantien aukko­jen tay­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen, Kaupsu/ Ourci­ty. 800 asukas­ta 600 m metrolta.
    1,2,3 ja 4 yhteen­sa 1700 asukas­ta kave­lyetaisyy­den paas­sa metrolta.
    Lisaksi
    5)MeriRastilantien ete­la­puolen ja Har­bonkadun tay­den­nusko­rt­telit, Ourci­ty. 800? asukasta.
    Yhteen­sa siis n. 2500 asukas­ta alueille, joiden kaavoitus­ta voi jatkaa saman tien, ei valt­ta­mat­ta tas­sa jarjestyksessa.
    Lisaksi
    6)Kun leir­in­ta-alue on siir­ret­ty Sipooseen 5–10 vuo­den kulut­tua, asun­to­vaunualueen paikelle 800 asukas­ta, Kaupsu.
    Yhteen­sa siis 3300 asukas­ta metron vaiku­tusalueel­la, kuitenkin rantamet­sa sailyy.
    Ei siis joko-tai, vaan seka-etta.
    Jal­lainen juo­ma saat­taisi mais­tua demareillekin, vai mita Jyr­ki Lohi?
    Sen­si­jaan Vuotien/ radan paalle rak­en­t­a­mi­nen olisi sen ver­ran styrkkaa kamaa, ettei se taman sukupol­ven aikana tai­da men­na edes kokoomuk­sen kurkus­ta alas.
    Ter­veisia Lan­si-Kree­tal­ta, vaalit meni mie­lenki­in­tois­es­ti. Vihreat, kreikkalaisit­tain Pasok putosi pahasti.
    Tsemppia.

    Vastaa

  46. Sep­po Honka­nen: 1)KSV:n aloituskortteli,”Rajajarven halka­istu pyra­mi­di”. Arkkite­htoni­nen timant­ti ja toimii melu­muu­ri­na Vuo­tien ja met­san valis­sa. 400 asukas­ta. Muu met­sa sailyy.
    2)Kolmionmuotoinen joutomaa radan kupeessa.Kaupsun asuin­torni 16 krs, toimii Rasti­lan maamerkki­na ja yhdessa pyra­midin kanssa Vuosaaren kaupung­in­port­ti­na sil­lan suunnal­ta saavut­taes­sa. 300 asukasta.
    Our­si­tyn maan­paalli­nen pysakoin­ti­laitos ei oikein sovi Rasti­lan paraatipaikalle.

    Joo kumpaankin. Se KSV:n piirtämä talo siinä Vuo­tien vier­essä on hyvä ja vähän suo­jaakin met­sää ja rantaa melulta.

    Vastaa

  48. Äänin 5 — 4 lau­takun­nas­sa läpi KSV:n esi­tys. Puoles­ta kuulem­ma kok (3) — dem (2), eli olisko RKP:n edus­ta­ja vai­h­teen vuok­si äänestynyt vihrei­den (2) ja vas­sarei­den (1) kanssa. Tai sit­ten demar­it taas hajosi. Jatkuu kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa ja valtuustossa.

    Vastaa

  49. Vähän off topic.

    Tääl­lä valitel­laan yhteis­ten tapaamistilo­jen puutet­ta. Eivätkä ihmiset enää käy kylässä tois­t­en­sa luona?

    Vastaa

  50. Osmo Soin­in­vaara: RKP:n edus­ta­ja äänesti vihrei­den esi­tyk­sen puolesta.

    Mar­ille, Mikolle, Sil­vialle ja ilmeis­es­ti siis myös Ste­fanille kiitos, että puo­lustitte Meri-Rasti­lan luon­toa ja asukkaita.

    Demarei­den osalta olen pet­tynyt, vaikkakaan en varsi­nais­es­ti yllät­tynyt, että ovat läht­e­neet täl­laiseen mukaan. Mat­ti Nie­mi on kir­joit­tanut suo­ras­ta demokra­ti­as­ta ja taloud­es­ta Kansan val­ta ‑nimiseen pam­flet­ti­in (Into Kus­tan­nus, 2011). 

    Tässä on lain­aus Niemen tek­stistä: ”Taloudel­liset lupauk­set hukku­vat viimeistään vaalien jäl­keen, kun talousti­eteil­i­jät ja virkamiehet esit­tävät oman ver­sion­sa siitä, mitä on “pakko tehdä”. Talous on sul­jet­tu ulos kansalaiskeskustelus­ta, eikä todel­lista päätös­val­taa tun­nu ole­van edes kansan edustajilla.”

    Jos Nie­mi osal­lis­tui eiliseen kok­ouk­seen, on hän ilmeis­es­ti siir­tynyt “pakon” kyseenalais­ta­jas­ta sen toteuttajaksi.

    Vastaa
  51. Paluuviite: Meri-Rastilan hyväksytystä kaavasta | Timo Kontio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.