OURCity esitysMeri-Rastilasta on tutkittava

Olen ollut hen­ki­ses­ti varau­tu­nut vie­mään läpi Meri-Ras­ti­lan kiis­tel­lyn yleis­kaa­vae­si­tyk­sen vaa­li­vuo­des­ta huo­li­mat­ta. Ymmär­rän halun puo­lus­taa vihe­ra­luet­ta, mut­ta raken­ta­mi­sen alle jää aina jotain arvo­kas­ta. Val­tuus­to on vel­voit­ta­nut mei­dät kaa­voit­ta­maan vii­si­tu­hat­ta asun­toa vuo­des­sa.  Met­roa­se­man vie­reen kan­nat­taa rakentaa.

”Asuk­kai­den” OURCi­ty esi­tys on saa­nut minut kui­ten­kin toi­siin aja­tuk­siin. Suun­ni­tel­mas­sa esi­te­tään vas­taa­vaa raken­nusoi­keut­ta ole­mas­sa ole­van asu­tuk­sen lomaan sitä tii­vis­täen. Mikä uhra­taan raken­ta­mi­sel­le, raken­net­ta­koon tii­viis­ti kun­han sen vas­ta­pai­no­na on kun­nol­li­sia yhte­näi­siä viheralueita.
Juu­ri noin pitää teh­dä. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to voi kor­kein­taan unek­sia tuol­lai­ses­ta tii­vis­tys­kaa­vas­ta, kos­ka asuk­kai­den vas­tus­tus on yleen­sä vim­mais­ta. Jos asuk­kaat ovat tuo­hon val­mii­ta, en näe mitään syy­tä olla tart­tu­mat­ta ojen­net­tuun käteen. Se ei rii­tä syyk­si, ettei aja­tus tul­lut virastosta.

Viras­to halu­aa raken­taa asun­not neit­seel­li­sel­le vihe­ra­lu­eel­le eikä ole­van asu­tuk­sen lomaan tor­juak­seen segre­gaa­tio­ta. Kos­ka Meri-Ras­ti­las­sa on nyt pal­jon sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa, työt­tö­myys kau­pun­gin kes­kiar­voon näh­den kak­sin­ker­tai­nen ja vie­ras­kie­li­sen väes­tön osuus kol­min­ker­tai­nen. Viras­tos­sa ei usko­ta, että vuo­kra­ta­lo­jen lomaan raken­net­ta­viin omis­tusa­sun­toi­hin löy­tyi­si ostajia.

Asian voi aja­tel­la myös juu­ri päin­vas­toin. Jos kadun toi­sel­la puo­lel­le kes­ki­te­tään köy­hiä ja toi­sel­le puo­lel­le rik­kai­ta, pal­jon­ko eri sosi­aa­li­luo­kat tule­vat ole­maan kans­sa­käy­mi­sis­sä kes­ke­nään? Ylei­nen oppi on, ettei kovin kau­ka­na toi­sis­taan ole­via sosi­aa­li­luok­kia kan­na­ta pan­na tois­ten­sa naa­pu­reik­si, kos­ka mitään sekoit­tu­mis­ta ei tule.

Olen täy­sin vakuut­tu­nut, että Meri-Ras­ti­laan raken­net­ta­vil­le omis­tusa­sun­noil­le löy­tyy osta­jat. Tämä saat­taa vaa­tia asun­to­po­liit­tis­ta luo­vuut­ta, mut­ta Hel­sin­gil­lä on käy­tet­tä­vi­nään run­saas­ti kei­no­ja. Kaik­ki eivät halua ostaa siel­tä asun­toa, mut­ta ei kaik­kien tar­vit­se ostaa­kaan. Var­mas­ti löy­tyy sel­lai­sia, joil­la ei ole ennak­ko­luu­lo­ja vie­rai­ta maa­han­muut­ta­jia koh­taan. Sehän on vain hyvä.

Eräs mah­dol­li­suus voi­si olla raken­taa pai­kal­le kau­pun­gin omis­ta­mia kovan rahan vuo­kra-asun­to­ja, jois­sa vuo­kra oli­si tuol­lais­ta VVO-tasoa ja joi­hin sisäl­tyi­si vuo­kra­lai­sil­le lunas­tusoi­keus. Asun­no­nos­ta­ja voi­si täl­löin kokeil­la asu­mis­ta ja jos kaik­ki sujuu hyvin, lunas­taa itsel­leen edul­li­sen asun­non. Asu­kas­va­lin­ta oli­si siten suun­nat­tu, että se tasaa segre­gaa­tio­ta eikä vah­vis­ta sitä. Vaik­ka ei oli­si itse asuk­kaa­na ennak­ko­luu­loi­nen, voi suh­tau­tua ennak­ko­luu­loi­ses­ti omai­suu­ten­sa arvon säilymiseen.

OURCi­ty-suun­ni­tel­maan kuu­luu myös asui­na­luei­den ylei­sil­meen paran­nus. Tämä on hyvin tär­keä­tä. Jos jokin alue pääs­te­tään rapis­tu­maan slum­min näköi­sek­si, sii­tä tulee slummi.

Palau­tet­ta­koon siis Meri-Ras­ti­lan osay­leis­kaa­va­luon­nos (taas) ohjeel­la sel­vit­tää OURCi­ty suun­ni­tel­man mukais­ta vaih­toeh­toa. Samal­la tulee sel­vit­tää, pitä­vät­kö asuk­kaat todel­la tätä suun­ni­tel­maa parem­pa­na vai väit­tä­vät­kö suun­ni­tel­man teki­jät vain niin.

+ + +
Kan­nat­taa palaut­taa mie­liin, mik­si Meri-Ras­ti­laan tuli niin yksi­puo­li­nen asu­jai­mis­to. Alun perin dema­rit esit­ti­vät, että sin­ne tuli­si raken­taa sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa 60 % tuo­tan­nos­ta. Tämä kuu­los­ti kovin pal­jol­ta. Sik­si vih­reät esit­ti­vät kokoo­muk­sel­le sopi­mus­ta, että vuo­kra-asun­to­pro­sent­tia alen­ne­taan ja näin mene­tet­tä­vät asun­not oste­taan van­has­ta asun­to­kan­nas­ta. Näin teh­tiin­kin. Asun­to­han­kin­ta Oy ehti hank­kia tuhan­sia asun­to­ja ennen kuin sen toi­min­ta minul­le tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä lopetettiin.

Kai­ken piti olla kun­nos­sa. Sit­ten tuli 1990-luvun lama ja omis­tusa­sun­to­tuo­tan­to pysäh­tyi rahoi­tuk­sen puut­tee­seen. Erk­ki Heik­ko­sen (kok) joh­ta­ma kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta oli kiin­nos­tu­neem­pi raken­nus­yh­tiöi­den menes­tyk­ses­tä kuin asui­na­luei­den sosi­aa­li­ses­ta tasa­pai­nos­ta. Niin­pä se asias­ta kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa muut­ti Vuo­saa­ren omis­tusa­sun­to­ton­tit sosi­aa­li­sel­le asun­to­tuo­tan­nol­le. Muo­dol­li­ses­ti kaik­ki pää­tet­tiin val­tuus­tos­sa, mut­ta val­tuus­tol­le ei ker­rot­tu, että tipoit­tain pää­tet­tä­väk­si teh­tä­vät kau­pat ton­tin­luo­vu­tuk­set eivät nou­da­ta val­tuus­ton hyväk­sy­mää asunto-ohjelmaa.

Nyt kokoo­mus halu­aa pai­ka­ta tämän oman vir­heen­sä sil­lä, että Meri-Ras­ti­laan raken­ne­taan rik­kai­ta hou­kut­te­le­va asui­na­lue ran­ta­met­sään.  Saman­lai­nen­han raken­net­tiin jo Vuo­saa­ren toi­sel­le puo­lel­le Aurinkolahteen.

54 vastausta artikkeliin “OURCity esitysMeri-Rastilasta on tutkittava”

  1. Surul­lis­ta luet­ta­vaa Vuo­saa­ren raken­nus­his­to­ria. Mut­ta kau­pun­ki­lai­se­na minus­ta pitäi­si olla itses­tään sel­vää, että OURci­ty suun­ni­tel­ma tut­ki­taan. Sil­lä kos­ka pal­jon puhu­taan kan­sa­lais­ten osal­lis­tu­mi­ses­ta ja lähi­de­mo­kra­tias­ta, niin oli­si­han aivan hul­lua jät­tää tut­ki­mat­ta asuk­kai­den oma ehdo­tus. Lisäk­si se kuu­los­taa hyvältä. 

    Minä aina­kin asun mie­luum­min tiheäm­min ja kor­keam­mis­sa talois­sa, kun­han lähel­lä on kun­non vihe­ra­lue. Se on pal­jon tär­keäm­pää kuin muu­ta­ma met­ri lisä­ti­laa talo­jen välis­sä. Suun­ni­tel­ma saat­tai­si toi­mia myös segre­gaa­tion vähen­tä­mi­sek­si. Kovan rahan vuo­kra-asun­to­jen lunas­tusoi­keus­mah­dol­li­suus voi­si olla hyvä vaih­toeh­to. Minul­la itsel­lä­ni par­haa­na ennak­ko­luu­lo­jen vähen­tä­jä­nä toi­mi aikoi­naan se, että edul­li­sin asun­to löy­tyi Itä-Hel­sin­gis­tä. Joten jos ensin oli­si muka­va vuo­kra-asun­to tar­jol­la, niin sit­ten voi­si­kin huo­ma­ta, että tääl­lä­hän on hyvä asua lähel­lä luon­toa ja met­rol­la pää­see tar­vit­taes­sa paris­sa­kym­me­nes­sä minuu­tis­sa kes­kus­taan. Sii­nä­hän tuli jo mai­nos­lause­kin! Kan­sa­lai­se­na, var­si­nai­ses­ti raken­ta­mi­ses­ta mitään ymmär­tä­mät­tö­mä­nä, suo­sit­te­len asuk­kai­den teke­män vaih­toeh­don tut­ki­mis­ta, ja toki samal­la sel­viäi­si sekin, että onko ehdo­tus todel­la­kin asuk­kai­den enem­mis­tön kannattama.

  2. OURCi­ty-vaih­toeh­dos­sa kes­keis­tä on, että sen avul­la voi­daan vält­tää peruut­ta­ma­ton vir­he, jol­la mene­tet­täi­siin yksi Hel­sin­gin hie­noim­mis­ta luon­toa­lueis­ta. Mut­ta vähi­tel­len on nous­sut esiin toi­nen­kin seik­ka — asu­kas­läh­töi­sel­lä suun­nit­te­lul­la, jos­sa alu­een voi­ma­te­ki­jät (yhtei­söl­li­syys ja met­sä­luon­to) nos­te­taan kes­kei­sik­si, voi­daan kor­ja­ta sitä ima­go­hait­taa, jon­ka suun­nit­te­lu­pro­ses­sis­sa käy­tet­ty lei­maa­mi­nen on alu­eel­le aiheuttanut. 

    Vii­neis­tään eilen ymmär­sin, miten voi­ma­kas­ta on ollut mie­li­ku­va­pe­li, jol­la Meri-Ras­ti­lan suun­nit­te­lua on vie­ty eteen­päin. Hel­sin­gin Sano­mien haas­tat­te­lus­sa Rit­va Vil­ja­nen (SDP) otti suun­nit­te­lun mal­lik­si Vuo­saa­ren Meri-Ras­ti­lan: “Alu­eel­la oli tapah­tu­mas­sa voi­ma­kas eriy­ty­vä kehi­tys. Siel­lä oli Moga­dis­hu Ave­nue­kin, mut­ta kun sin­ne raken­net­tiin ran­ta­bu­le­var­dit, uima­ran­nat ja hie­not ker­ros­ta­lot meri­nä­ky­mäl­lä, se kään­si kehi­tyk­sen suun­nan täysin.” 

    Olen koko ajan pelän­nyt, että KSV:n käyt­tä­mä reto­riik­ka, jos­sa met­sään raken­ta­mal­la suo­ras­taan pelas­tet­tai­siin Meri-Ras­ti­la, menee joil­la­kin läpi. Vil­ja­nen näyt­tää alit­ta­neen riman kun­nol­la, kos­ka luu­lee aikei­den muut­tu­neen teoik­si jo ennen päätöksiä.

    Pitäi­si­kö apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jal­ta voi­da edel­lyt­tää, että hän tun­tee kau­pun­gin (vaik­ka asuu­kin Van­taal­la) tai aina­kin, että hän tajuai­si olla otta­mat­ta kan­taa asioi­hin, jois­ta ei tie­dä mitään? Ja onko sopi­vaa, että apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja käyt­tää louk­kaa­vaa kiel­tä (Moga­dis­hu Avenue)?

  3. Mis­tä juon­taa tuo ylei­nen oppi, ettei eri sosi­aa­li­luo­kat muka sekoi­tu keskenään?
    Toki rik­kaat hyl­jek­si­vät aluei­ta, jois­sa köy­hät­kin asu­vat, mut­ta eikös tämä ole moneen ottee­seen opit­tu: Siel­lä mis­sä bohee­mit asu­vat, sin­ne rik­kaat aika­naan muut­ta­vat. Mont­par­nas­se-tyyp­pi­nen ilmiö kos­ket­taa kaik­kia näi­tä alueita.
    Toki lähiöt ovat luku sinän­sä, ja monel­la tapaa niis­sä on toteu­tet­tu onne­ton­ta suun­nit­te­lua jo 50-luvul­ta saakka.
    Ideat “elä­väs­tä lähiös­tä” ovat kaa­tu­neet asuk­kai­den köy­hyy­teen ja ja halut­to­muu­teen sijoit­taa pai­kal­li­seen kult­tuu­riin, kun se ei heti tuo­ta mitään tajua­mat­ta tätä Montparnasse-ilmiötä.
    Tai­tei­li­jat muut­ta­vat sin­ne mis­sä tai­det­ta voi teh­dä ja asu­mi­nen on hal­paa. Rik­kaat muut­ta­vat tai­tei­li­joi­den peräs­sä, ja näin kau­pun­ki edistyy.

    EST.

  4. Ei noi­den asun­to­jen myyn­ti ole ongel­ma. Jos hin­ta on koh­dal­laan niin var­mas­ti osta­jat löy­tyy. Meri-Ras­ti­las­sa pitää vaan gryn­de­rei­den tyy­tyä hie­man totut­tua pie­nen­pään kat­tee­seen. Jos vaik­ka­pa tule­van Kruu­nu­vuo­ren ton­tit anne­taan varat­ta­vak­si sii­nä jär­jes­tyk­ses­sä kun gryn­de­rit saa­vat koh­tei­ta val­miik­si Meri-Ras­ti­las­sa, niin heil­le syn­tyy riit­tä­vä pork­ka­na teh­dä muu­ta­ma asuin­ta­lo koh­tuul­li­sel­la voi­tol­la = koh­tuul­li­seen myyn­ti­hin­taan. Hel­sin­gin päät­tä­jät ja vir­ka­mie­het ovat hem­mo­tel­leet gryn­de­rit pilal­le vii­me­vuo­si­na tar­joa­mal­la tont­te­ja oikeas­taan vain supe­rar­vok­kail­ta paikoilta.

    Osmon vuo­da­tus­ta Meri-Ras­ti­las­ta ja Vuo­saa­res­ta kun lukee niin ei aina uskoi­si, että lukee vih­rei­den edus­ta­jan teks­tiä, niin hal­la-aho­lais­ta maa­han­muut­ta­ja­vas­tai­suut­ta sii­nä on. Mikä vika on maa­han­muut­ta­ja asuk­kais­sa tai yli­pää­tään vuo­kra-asuk­kais­sa. Käsit­tääk­se­ni Meri-Ras­ti­las­sa ei ole mitään hir­vit­tä­viä ongel­mia. Voi­si­ko Osmo ker­toa mitä vikaa alu­ees­sa on.

  5. Eriy­ty­mi­ses­tä vie­lä sen ver­ran, että Meri-Ras­ti­lan väes­tö on sekoit­tu­neem­pi kuin esi­mer­kik­si Töö­lön tai Eiran. Mik­sei eriy­ty­mis­tä koe­ta ongel­mak­si, jos alu­eel­la asuu yksi­puo­li­ses­ti vau­ras­ta väkeä?

    Onko kukaan ehdot­ta­nut eriy­ty­mi­sen tor­ju­mi­sek­si Sibe­lius­puis­toon vuo­kra­ker­ros­ta­lo­ja pie­ni­tu­loi­sil­le ja maahanmuuttajille?

  6. En käsi­tä mik­si segre­gaa­tios­ta vaah­do­taan. Itse asun vuo­kral­la asu­mi­soi­keus­a­sun­nos­sa. Kadun toi­sel­la puo­lel­la on vuo­kra­ta­lo, jos­sa asuu pal­jon soma­le­ja. Ainoa hait­ta heis­tä on ollut seit­se­män vuo­den aika­na yksi uuden­vuo­de­nyö, jol­loin hei­dän park­ki­pai­kal­laan oli jouk­ko­tap­pe­lu. Rin­teen pääl­lä ja Ison Kal­lah­den ran­nal­la on kal­lii­ta pari- ja oma­ko­ti­ta­lo­ja, mm. venä­läi­sil­lä. Edem­pä­nä Ram­sin­nie­mes­sä van­hal­le huvi­la-alu­eel­le muu­an päri­nä­ve­ne­mil­jo­nää­ri kuu­lem­ma on raken­ta­nut lois­to­ta­lon. Sii­nä välis­sä on van­haa oma­ko­tia­luet­ta. Vaih­te­lua on aivan tar­peek­si, enem­män kuin mis­sään Suo­mes­sa. Onko Meri-Ras­ti­la siis slum­mi? Kär­si­tään­kö tääl­lä puh­taan veden puut­tees­ta? Asuu­ko jokai­ses­sa huo­nees­sa pari­kym­men­tä ihmis­tä, niin että nuk­ku­mi­nen pitää jär­jes­tää vuo­roit­tain? Onko jokai­nen nai­nen ja lap­si huu­meen­vä­lit­tä­jien ja parit­ta­jien mie­li­val­lan uhas­sa? Jos vero­tu­lot ovat tääl­tä kes­ki­mää­rin pie­nem­mät kuin muu­al­ta, ei hait­taa, minua aina­kaan. Miten alue, jos­sa enem­mis­tö talois­ta on raken­net­tu 90-luvul­la, voi­si olla “rapis­tu­nut”? Jos sai­sin lot­to­voi­ton, segre­goi­tui­sin itse, mut­ta en sen kau­em­mak­si kuin jon­ne­kin tän­ne Vuo­saa­reen. Ram­sin­nie­men huvi­la-alu­eel­le ei tai­tai­si lot­to­voit­to­kaan riittää.

  7. Ter­ve
    Ei se nyt ihan noin men­nyt. Ei Heik­ko­sen joh­ta­ma kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta mitään eri­tyis­tä raken­nus­liik­kei­den suo­si­mis­ta laman aika­na teh­nyt. Tai ehkä teki­kin. Mut­ta oli­si­ko koko alan tuo­tan­ta pitä­nyt lopet­taa? Näin­hän suu­rel­ta osin kävi. Ei ras­ti­las­sa eikä Kivi­kos­sa­kaan yli­tet­ty sil­lois­ta 40 pro­sen­tin ylä­ra­jaa ARA-vuo­kra­tuo­tan­nol­le. Aluei­den lei­maa­mi­nen vaan on niin kovaa vaik­ka tilas­tois­sa ei edes näy mitään häi­riö­käy­täy­ty­mi­sen nousua. Tot­ta on ettei­vät asuk­kaat ole oikeas­taan mil­le­kään alu­eel­le hyväk­sy­neet mer­kit­tä­vää tii­vis­tä­mis­tä innok­kai­ta yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta. Eli tur­haa puu­haa ellei­vät asuk­kaat ja hei­dän yhtiön­sä oikeas­ti lisä­ra­ken­ta­mis­ta esi­tä. Käve­lye­täi­syy­den pää­hän rai­de­lii­ken­teen ase­mis­ta pitäi­si tie­tys­ti raken­taa hyvin tehok­kaas­ti. Esim. Mar­ja­nie­men ja Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han pitäi­si siir­tää Öster­sun­do­miin­tai Vih­tiin. Tilaa oli­si vaik­ka pal­jon suu­rem­mil­le puu­tar­hoil­le ja kysy­tää­kin. Tur­ha ajaa sato­jen kilo­met­rien pää­hän mökeil­le. Puu­tar­hat ja talot voi­si raken­taa. Val­miik­si ja luo­vut­taa ilmai­sek­si. Myös Poh­jois-Vuo­saa­ren ja Poh­jois-Haa­gan Porin­rien var­ren suun­ni­tel­mat oli­si syy­tä kai­vaa uudel­leen esille.
    Tuus.

  8. Mik­sei eriy­ty­mis­tä koe­ta ongel­mak­si, jos alu­eel­la asuu yksi­puo­li­ses­ti vau­ras­ta väkeä?

    Eikö­hän tuo lie­ne sel­vä. Jul­ki­si­vut ovat kun­nos­sa ja sosi­aa­li­sia ongel­mia ei näy. Huo­mio taas kiin­nit­tyy sin­ne, mis­sä on ongelmia.

    Hel­sin­gin vau­raat alu­eet eivät aina­kaan vie­lä ole mitään aidat­tu­ja lin­nak­kei­ta (vaik­ka yksit­täi­set kodit voi­vat olla­kin). Sem­moi­set var­maan koet­tai­siin­kin ongelmaksi.

  9. Eikös sii­nä vii­den­tu­han­nen asun­non vuo­sit­tai­ses­sa kaa­voit­ta­mi­ses­sa epä­on­nis­tut­tu noin kym­me­nen vuot­ta put­keen? Vai muis­tan­ko nyt ihan vää­rin. Ja ensi­kin vuon­na on taas se sama tavoi­te. Oikeas­ti sen pitäi­si olla isom­pi jos­sei tavoit­tei­siin olla pääs­ty Sama met­ro ja met­sik­kö on siel­lä edel­leen. Kaa­voit­ta­jat ja gryn­de­rit hamui­le­vat tuo­ta tule­vai­suu­des­sa­kin. “Alue­te­hok­kuu­den nos­ta­mi­nen ja täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sien kar­toit­ta­mi­nen” on joka tapauk­ses­sa edes­sä siel­lä van­has­sa Meri-Ras­ti­las­sa. Samoin oli­si suo­ras­taan type­rää jos kaavoittamista/rakentamista ei käy­tet­täi­si paran­ta­maan sitä 90-luvun alun aluet­ta jos­sain muo­dos­sa. Tämä saat­tai­si nos­taa myös ksv:n ehdot­ta­mien sta­tuk­sen­nos­to­ta­lo­jen myyntihintoja. 

    Ehkä oli­si koko­nais­tar­kas­te­lun ja kom­pro­mis­sin aika? Se edel­li­nen ksv:n kaa­vaeh­do­tus oli sur­kea kos­ka sii­nä uhrat­tiin ran­taa täy­sin. Tämä uudem­pi viras­to­kaa­va on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi. Ehkä noi­ta kovan­ra­han mai­se­ma­laa­ti­koi­ta voi­si siir­tää vie­lä vähän sisem­mäs. Sin­ne kor­kea­laa­tui­nen viher­käy­tä­vä. Ja myös sitä Aurin­ko­lah­tea­kin saa­daan sit­ten kanssa.

  10. Mikä lähiöis­sä meni pie­leen? No se että saa­tiin mitä tavoi­tel­tiin. Tavoi­te oli teh­dä aluei­ta jois­sa on val­ta­vat pihat riit­tä­vi­ne park­ki­kent­ti­neen, sekä asu­tus, työ­pai­kat ja muut toi­min­not ero­tel­tu ettei tule häi­riöi­tä toi­sil­leen. Lop­pu­tu­los on rau­hal­li­nen asui­na­lue, eli toi­saal­ta kaduil­la ei ole ihmi­siä, ei pal­ve­lu­ja kun ei ole väkeä, ihmi­set eivät tun­ne toi­si­aan kun eivät tör­mää toi­siin­sa.… Vuo­saa­ren osal­ta ostan ton Mikon aja­man aja­tuk­sen sii­tä että vaih­toeh­to­kaa­van lisäk­si teh­dään Vuo­tien tilal­le kun­nol­lis­ta katu­ym­pä­ris­töä, http://mikkosarela.blogspot.com/2012/05/kslk-852012-lista-ja-meri-rastila.html

    Tuo­mas Kive­lä: Käve­lye­täi­syy­den pää­hän rai­de­lii­ken­teen ase­mis­ta pitäi­si tie­tys­ti raken­taa hyvin tehok­kaas­ti. Esim. Mar­ja­nie­men ja Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han pitäi­si siir­tää Öster­sun­do­miin­tai Vihtiin.

    Hert­to­ni­men siir­to­la­puu­tar­han alu­eel­ta on kes­ki­mää­rin suu­rin piir­tein kilo­met­rin käve­ly­mat­ka Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­le, Mar­ja­nie­mes­tä jotain 900 met­riä. Kilo­met­rin käve­ly­mat­ka ei ole lähel­lä asemaa.

    OURCi­tyn (miten toi on tar­koi­tus kirjoittaa/taivuttaa?) suun­ni­tel­mas­sa osa raken­ta­mi­ses­ta on vas­taa­van etäi­syy­den pääs­sä, mut­ta iso­ja raken­nus­mas­so­ja kui­ten­kin noin 500m käve­lye­täi­syyk­sil­lä met­ros­ta. Olen­nai­sem­paa on panos­tus ja huo­mio nii­hin käve­ly­reit­ti­hin, se kuin­ka pit­kik­si ja epä­mu­ka­vak­si käve­ly­mat­kat koe­taan riip­puu täy­sin kes­kei­ses­ti sii­tä min­kä­lais­ta käve­ly-ympä­ris­tö on.

  11. Tuo­mas Kive­lä: Esim. Mar­ja­nie­men ja Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­han pitäi­si siir­tää Öster­sun­do­miin­tai Vih­tiin. Tilaa oli­si vaik­ka pal­jon suu­rem­mil­le puu­tar­hoil­le ja kysy­tää­kin. Tur­ha ajaa sato­jen kilo­met­rien pää­hän mökeil­le. Puu­tar­hat ja talot voi­si raken­taa. Val­miik­si ja luo­vut­taa ilmai­sek­si. Myös Poh­jois-Vuo­saa­ren ja Poh­jois-Haa­gan Porin­rien var­ren suun­ni­tel­mat oli­si syy­tä kai­vaa uudel­leen esille.

    Niin, pitää­kö kesä­mö­kil­le vält­tä­mät­tä pääs­tä rai­tio­vau­nul­la tai met­rol­la? Myös Ras­ti­lan asun­to­vau­nua­lue pitäi­si siir­tää Östersundomiin.On vai­kea kuvi­tel­la tehot­to­mam­paa maan­käyt­töä met­roa­se­man vie­res­sä, “tont­ti­te­hok­kuus” on aika alhai­nen. Tehot­to­mam­paa oli­si ehkä vain golf­kent­tä. Espoos­sa ollaan siir­tä­mäs­sä kak­si­kin urhei­lua­luet­ta tule­vien met­roa­se­mien vie­res­tä, nii­hin on inves­toi­tu enem­män kuin Rastilaan.

  12. Hie­no met­sä tulee ehdot­to­mas­ti sääs­tää ja tut­kia OURCITY ‑vaih­toeh­to­kaa­van tar­joa­mat mah­dol­li­suu­det kehit­tää Meri-Rastilaa.

  13. migul:

    Ehkä oli­si koko­nais­tar­kas­te­lun ja kom­pro­mis­sin aika? Se edel­li­nen ksv:n kaa­vaeh­do­tus oli sur­kea kos­ka sii­nä uhrat­tiin ran­taa täy­sin. Tämä uudem­pi viras­to­kaa­va on huo­mat­ta­vas­ti parem­pi. Ehkä noi­ta kovan­ra­han mai­se­ma­laa­ti­koi­ta voi­si siir­tää vie­lä vähän sisem­mäs. Sin­ne kor­kea­laa­tui­nen viher­käy­tä­vä. Ja myös sitä Aurin­ko­lah­tea­kin saa­daan sit­ten kanssa.

    Luon­toa­lu­een kan­nal­ta uusi viras­to­kaa­va poik­ke­aa vain vähän viimevuotisesta.

    En oikein ymmär­rä, mik­si Meri-Ras­ti­laan pitäi­si saa­da Aurin­ko­lah­tea. Jos kaik­kial­le suun­ni­tel­laan samal­la taval­la, on lop­pu­tu­los väki­sin­kin tyl­sä. Meri-Ras­ti­lal­la on omat vah­vuu­ten­sa ja huvi­la­ra­ken­ta­mi­sel­ta sääs­ty­nyt ran­ta­met­sä on yksi niistä.

    Se, että kau­pun­gin­osat sai­si­vat säi­lyt­tää oma­lei­mai­suu­ten­sa oli­si rik­kaus myös Hel­sin­gin kaupungille.

  14. Sep­po Hon­ka­nen: Niin, pitää­kö kesä­mö­kil­le vält­tä­mät­tä pääs­tä rai­tio­vau­nul­la tai met­rol­la? Myös Ras­ti­lan asun­to­vau­nua­lue pitäi­si siir­tää Östersundomiin.On vai­kea kuvi­tel­la tehot­to­mam­paa maan­käyt­töä met­roa­se­man vie­res­sä, “tont­ti­te­hok­kuus” on aika alhai­nen. Tehot­to­mam­paa oli­si ehkä vain golf­kent­tä. Espoos­sa ollaan siir­tä­mäs­sä kak­si­kin urhei­lua­luet­ta tule­vien met­roa­se­mien vie­res­tä, nii­hin on inves­toi­tu enem­män kuin Rastilaan.

    Täs­sä tulee taas yksi juu­pas-eipäs En ota sin­sän­sä kan­taa asiaan.

    Asuk­kaat hyö­ty­vät lei­rin­tä­alu­ee­ta siten, että hei­dän mat­kail­les­san maa­il­mal­la kau­pung­kien kes­kus­to­jen lähe­töä löy­tyy hyvin variuset­tu, edul­li­nen, var­tioi­tu kun­nal­lien lei­rin­tä­alue. Parii­si­sa on edel­leen edel­leen hyvin met­ro­po­lia­lu­een sisäl­lä Bou­log­nen met­sän lei­rin­tä­alue, n. 6 km mat­kan pääs­sä Rie­mu­kaa­res­ta ja 10 km pääs­sä Not­re Damen katedraalista..
    Toi­sel­la taval­la asuk­kat hyö­ty­vät siten, että koh­tuu­hi­nal­la on muka­va sau­na ja sau­na­ran­toi­neen hei­dän käy­tet­tä­vis­sään – vuo­den läpi. Samoin myös loma­mö­kit ovta myös kau­pun­gin asuk­kai­den vuokrattavissa.

    Mui­ta lei­rin­tä­aluei­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ovat mm. Oit­taa Poh­jois-Espoos­sa, Anak­ka­lam­pi Poh­jois-Van­taal­la ja Van­ha­ky­lä­ne­mi Jär­ven­pääs­sä. Ras­ti­lan lei­rin­rä­alu­eel­la on 165 säh­köis­tet­tyä asuntovaunu/autopaikkaa.

  15. Asun­to­vau­nut voi­si siir­tää jol­le­kin venei­den tal­vi­säi­ly­ty­sa­lu­eel­le (lähem­mäs­kin kau­pun­kia). Veneet käyt­täi­si­vät aluet­ta tal­vel­la ja asun­to­vau­nut kesällä.

  16. Eikö sin­ne voi teh­dä kau­pun­ki­mais­ta kaa­vaa ja antaa ajan hoi­taa? Minus­ta tuol­lai­set tii­vis­tyk­set, jot­ka teh­dään van­han asun­to­kan­nan ehdoin, ovat lähin­nä puu­has­te­lua. Sitä pait­si laa­tu tai­taa olla sitä luok­kaa, että pus­kut­rak­to­ri on jär­ke­väm­pi vaih­toeh­to kuin fixaus. 😀

    Sitä pait­si tuon­ne tar­vi­taan kau­pun­gin kes­kus­ta, kos­ka Vuo­saa­res­ta tul­lee itse­näi­nen kau­pun­ki kun­han tämä kun­ta­uu­dis­tus vain saa­daan vauh­tiin. Ter­veel­le poh­jal­le raken­ne­tus­sa kun­ta­mal­lis­sa on asuk­kai­ta 10 000 — 40 000 kun­taa koh­den. Tuos­ta voi äkkiä vetää joh­to­pää­tök­sen, ettei Vuo­saa­ri vuo­si­kym­me­nen vaih­tees­sa enää ole Helsinkiä. 😉

  17. Han­na-Lee­na Yli­nen: Luon­toa­lu­een kan­nal­ta uusi viras­to­kaa­va poik­ke­aa vain vähän viimevuotisesta.

    En oikein ymmär­rä, mik­si Meri-Ras­ti­laan pitäi­si saa­da Aurin­ko­lah­tea. Jos kaik­kial­le suun­ni­tel­laan samal­la taval­la, on lop­pu­tu­los väki­sin­kin tyl­sä. Meri-Ras­ti­lal­la on omat vah­vuu­ten­sa ja huvi­la­ra­ken­ta­mi­sel­ta sääs­ty­nyt ran­ta­met­sä on yksi niistä.

    Se, että kau­pun­gin­osat sai­si­vat säi­lyt­tää oma­lei­mai­suu­ten­sa oli­si rik­kaus myös Hel­sin­gin kaupungille.

    Pal­jon parem­pi se uusi kaa­va on kun ran­taa on suojeltu.Jos tämä menee pöy­däl­le voi arvail­la min­kä­lais­ta ksv ehdot­taa sit­ten seu­raa­van kerran. 

    Meri-Ras­ti­lan nykyi­nen raken­nus­kan­ta ei itses­sään ole miten­kään eri­tyi­sen oma­lei­mai­nen. Muis­tut­taa huo­mat­ta­vas­ti mui­ta samoi­hin aikoi­hin raken­net­tu­ja aluei­ta mitä löy­tyy Hel­sin­gis­tä ja ihan koko maasta.Samannäköistä raken­ta­mis­ta näkee ihan koko Hel­sin­gis­sä. Se ran­ta­met­sik­kö. Se on oma­lei­mai­nen. Niin on se lei­rin­tä­alue­kin myös­kin vaik­ken nyt tie­dä mitä sil­le pitäi­si tehdä.

    Itse Aurin­ko­lah­tea en tun­ne kovin tark­kaan , käy­tin sitä esi­merk­ki­nä ilmei­ses­ti kovan­ra­han ker­ras­ta­lo­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Alu­een ylei­sil­me on kyl­lä täy­sin eri­lai­nen kuin Jol­lak­sen , Kai­ta­lah­den , Tam­mi­sa­lon , Mar­ja­nie­men tai Kulos­aa­ren. Aina­kin minä aina­kin yhdis­tän alun­pe­rin huvi­la­käy­tös­sä ole­viin aluei­siin. Tosin Aurin­ko­lah­des­sa on raken­net­tu ker­ros­ta­lo­ja suo­raan ran­taan kiin­ni. Tätä­hän edes viras­to­kaa­voit­ta­jat eivät nyt ole aja­mas­sa. Ja minä vie­lä vähem­män. Kan­na­tan ourci­ty tyy­lis­tä rat­kai­sua , mut­ten usko että se riit­tää. Vie­lä oli­si varaa siir­tää viras­to­kaa­voit­ta­jien gryn­dauk­sia kau­em­mas pois ran­ta­met­säs­tä. Näin saa­tai­siin nii­tä asun­to­ja ja sitä viher­luet­ta pelastuisi.Tuo ei vei­si koko Meri-Ras­ti­lan oma­lei­mai­suut­ta vaan voi­si olla jopa kei­no vah­vis­taa sitä.

  18. Vaih­toeh­to­kaa­va pyr­kii vah­vis­ta­maan sitä, mikä Meri-Ras­ti­las­sa jo nyt on hyvää. Luon­toar­voil­taan rikas ulkoi­lu­puis­to komeal­la mui­nais­ran­nal­la teräs­tet­ty­nä on jota­kin poikkeuksellista. 

    Samal­la vaih­toeh­to­kaa­va tart­tuu tar­pee­seen kehit­tää Meri-Ras­ti­laa jo raken­ne­tun alu­een sisällä. 

    Kun Meri-Ras­ti­lan ulkoi­lu­puis­toon liit­ty­viä rat­kai­su­ja teh­dään, on koko­nai­suus arvioi­ta­va yleis­kaa­van sisäl­tö­vaa­ti­mus­ten näkö­kul­mas­ta. Sisäl­tö­vaa­ti­muk­set mää­rit­tää maan­käyt­tö- ja raken­nus­lain 39 §. Arvioin­nin poh­jak­si tar­vi­taan riit­tä­vät sel­vi­tyk­set rat­kai­sul­le olen­nai­sis­ta asiois­ta. Hyvä pää­tös poh­jau­tuu ajan­ta­sai­sim­paan tie­toon kes­kei­sis­tä kysymyksistä.

    Meri-Ras­ti­lan län­si­ran­nan tule­vai­suut­ta arvioi­taes­sa, tar­vi­taan riit­tä­vä sel­vi­tys esi­mer­kik­si seu­raa­vis­ta seikoista:

    1) Uusin tie­to ulkoi­lu­puis­ton luontoarvoista.

    2) Miten mah­dol­li­nen raken­ta­mi­nen vai­kut­tai­si arvok­kaa­seen luon­toon var­si­nai­sen raken­nusa­lu­een ulkopuolella?

    3) Miten suu­ri met­säi­sen alu­een on olta­va, jot­ta luon­to säi­lyy metsäisenä?

    4) Miten laa­ja ulkoi­lu­puis­tos­sa sijait­se­va mui­nais­ran­ta koko­nai­suu­des­saan on? Koh­dis­tui­si­ko raken­ta­mi­nen joil­tain osin mui­nais­ran­nan alueelle?

    5) Miten edus­ta­va Meri-Ras­ti­lan laa­ja mui­nais­ran­ta on ver­rat­tu­na Suo­mes­sa yhä jäl­jel­lä ole­viin muinaisrantoihin?

    6) Mit­kä ovat met­säi­sen lähi­luon­non vai­ku­tuk­set asuk­kai­den ter­vey­del­le ja hyvin­voin­nil­le Meri-Ras­ti­lan alueella?

    7) Miten pal­jon ter­vey­den ja hyvin­voin­nin edel­ly­tyk­sis­tä mene­tet­täi­siin mahdollisen
    raken­ta­mi­sen myötä?

    8 ) Mil­lai­nen rat­kai­su tur­vai­si eri väes­tö­ryh­mien kan­nal­ta tasa­pai­noi­sen elinympäristön?

    Kes­keis­tä on kehit­tää jo raken­net­tua aluet­ta ja tur­va­ta monel­la taval­la tär­keä lähiluonto.

  19. Ei pitäi­si olla kovin kova päh­ki­nä vih­reil­le miet­tiä pitäi­si­kö raken­taa pit­kin met­siä vai sin­ne mis­sä maa on jo käy­tös­sä. Nyt vie­lä oli­si asuk­kai­den enem­mis­tö taka­na, kun yleen­sä muu­ta­man valit­ta­jan sana pai­naa enem­män ja tii­vis kau­pun­ki jää haa­veek­si, vaik­ka valit­ta­jat eivät edes alu­eel­la itse asui­si. Täs­tä ennak­ko­ta­paus miten pitäi­si tii­vis­tää, eikä levittää. 

    Jär­je­tön­tä, jos taas men­nään sen taak­se, että pitää saa­da nos­tet­tua nopeas­ti kaa­voi­tus­mää­riä. Se ei ole mikään syy teh­dä käy­tän­nös­sä ikui­sik­si ajoik­si vir­hei­tä. Polii­tik­ko­jen pitäi­si ottaa ohjat jo ennen kaa­voi­tuseh­do­tuk­sia, eikä kat­soa mitä siel­tä koneis­tos­ta tulee, kun vali­tet­ta­vas­ti kau­pun­gi­nark­ki­teh­dit näyt­tä­vät ole­van ihan täy­sin ajas­taan jäl­jes­sä ja kes­kit­ty­vän pin­ta-alan tuhlailuun.

    Täl­lai­sia kaa­vo­ja pitäi­si teh­dä vali­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta koko kau­pun­gin alu­eel­la. Vuon­na 2012 toi­voi­si jo näke­vän­sä kaa­voi­tus­ta, joka ymmär­täi­si pin­ta-alan sääs­tä­mi­sen, tur­hien väli­mat­ko­jen pois­ton ja ihmis­ten tar­peen sosi­aa­li­suu­del­le. Mal­min len­to­kent­tä tai­taa olla vii­mei­nen isom­pi jo par­tu­roi­tu alue johon raken­taa. Muu­ten men­nään­kin sit­ten met­sään, kun ei löy­dy halua tii­vis­tää ja nos­taa raken­nus­mää­riä hiek­ka­ken­til­lä. Samal­la teh­dään alueis­ta saman­nä­köi­siä levin­nei­tä lähiöi­tä ja ne jot­ka ovat muut­ta­neet kau­em­mak­si luon­non­rau­haan, herää­vät­kin joku aamu kaa­voit­ta­jan vies­tiin, jos­sa ker­ro­taan kau­pun­gin raken­ta­van alu­eel­le lähiön kau­pun­gin leviä­mi­sen jat­kues­sa. Kukaan ei ole tyy­ty­väi­nen, ei se joka asuu oma­ko­ti­ta­los­sa Sipoos­sa tai se joka haluai­si kau­pun­ki­mais­ta elä­mää ja näh­dä ihmi­siä kaupungissa. 

    Ainoat voit­ta­jat ovat raken­nus­yh­tiöt ja ark­ki­teh­dit, jot­ka saa­vat mak­si­moi­tua omien pro­jek­tien­sa mää­rän pitä­mäl­lä talot pie­ni­nä ja levit­tä­mäl­lä kau­pun­kia. Unoh­ta­mat­ta sit­ten näi­tä kah­ta kaup­pias­ta, jot­ka var­mis­ta­vat omal­la tyy­lil­lään kau­pun­gi­no­sien saman­kal­tai­suu­den ja muun lii­ke­toi­min­nan syntymättömyyden.

    Tämä asui­na­luei­den lei­maa­mi­nen­kin on aivan äly­tön­tä. Tus­kin­pa kukaan tun­nis­taa omaa kau­pun­gin­osaa Hel­sin­gis­sä näis­tä puheis­ta mitä ylei­ses­ti medias­sa käy­te­tään. Yhdes­sä asuu vain kul­ta­ham­pai­sia mum­mo­ja mink­ki­tur­keis­sa ja toi­saal­la käy­dään rotuso­tia. Sit­ten vie­lä kau­pun­gin­her­rat ja rou­vat kiih­dyt­tä­vät omil­la puheil­laan näi­tä ennakkoluuloja. 

    Lähiö on läh­tö­koh­tai­ses­ti tyh­mä idea. Yksi lii­ke­kes­kus ja muu­ten ihmi­set omis­sa käm­pis­sään. Vain endor­fii­nin tar­ve tai koi­ra saa tule­maan ulos, kun sosi­aa­li­nen elä­mä on kes­ki­tet­ty kau­pun­gis­sa pie­nel­le plän­til­le mat­ko­jen pää­hän, joka omal­la taval­laan rajoit­taa arki-ilto­jen ilo­ja yhä useam­mal­ta. Ainoa kau­pun­ki­mai­nen alue Hel­sin­gis­sä kal­lis­tuu oli lama tai ei ja vie­lä­kin kau­pun­ki halu­aa teh­dä itses­tään nuk­ku­ma­lä­hiö­tä? Kaa­voit­ta­ja näkö­jään halu­aa ihmis­ten istu­van koto­naan arki-illat kit­taa­mas­sa kal­jaa kal­sa­reis­saan. Oli­si ihan ter­vet­tä teh­dä kau­pun­kia, jos­sa her­rat ja jät­kät sen­tään koh­tai­si­vat kadul­la, eivät­kä meni­si autol­la park­ki­hal­lien väliä kotoa töi­hin ja kauppaan.

  20. KariS:
    Ei noi­den asunt­Mi­kä vika on maa­han­muut­ta­ja asuk­kais­sa tai yli­pää­tään vuo­kra-asuk­kais­sa. Käsit­tääk­se­ni Meri-Ras­ti­las­sa ei ole mitään hir­vit­tä­viä ongelmia. 

    Mitä vikaa on Rin­ke­bys­sä tai Rosengår­dis­sa? Ihan koke­mus­pe­räi­ses­ti riit­tä­vän pit­käl­le eden­nyt segre­gat­tio kiih­dyt­tää itse itseään.

  21. migul:
    Meri-Ras­ti­lan nykyi­nen raken­nus­kan­ta ei itses­sään ole miten­kään eri­tyi­sen oma­lei­mai­nen. Muis­tut­taa huo­mat­ta­vas­ti mui­ta samoi­hin aikoi­hin raken­net­tu­ja aluei­ta mitä löy­tyy Hel­sin­gis­tä ja ihan koko maasta.Samannäköistä raken­ta­mis­ta näkee ihan koko Hel­sin­gis­sä. Se ran­ta­met­sik­kö. Se on oma­lei­mai­nen. Niin on se lei­rin­tä­alue­kin myös­kin vaik­ken nyt tie­dä mitä sil­le pitäi­si tehdä. 

    Kan­na­tan ourci­ty tyy­lis­tä rat­kai­sua , mut­ten usko että se riit­tää. Vie­lä oli­si varaa siir­tää viras­to­kaa­voit­ta­jien gryn­dauk­sia kau­em­mas pois ran­ta­met­säs­tä. Näin saa­tai­siin nii­tä asun­to­ja ja sitä viher­luet­ta pelastuisi.Tuo ei vei­si koko Meri-Ras­ti­lan oma­lei­mai­suut­ta vaan voi­si olla jopa kei­no vah­vis­taa sitä.

    En usko, että kukaan väit­täi­si Meri-Ras­ti­lan raken­nus­kan­taa oma­lei­mai­sek­si — ei se toi­saal­ta poik­kea huo­nos­sa­kaan mie­les­sä muis­ta 90-luvun lähiöis­tä. Har­vas­sa ovat ark­ki­teh­tuu­ril­taan kiin­nos­ta­vat suo­ma­lai­set lähiöt, äkki­sel­tään en pys­ty mai­nit­se­maan ainoa­ta­kaan. Meri-Ras­ti­lan vah­vuuk­sia ovat luon­toa­lue ja asuk­kai­den yhteisöllisyys.

    OURCi­ty-suun­ni­tel­man pitäi­si olla riit­tä­vä, sil­lä sii­nä esi­te­tään raken­ta­mis­ta suu­rin piir­tein yhtä pal­jon kuin viral­li­ses­sa­kin suun­ni­tel­mas­sa. Lisäk­si suun­ni­tel­maan sisäl­tyy jat­ko­ke­hi­ty­seh­do­tus, jol­la Ras­ti­lan ase­man tun­tu­maan oli­si mah­dol­lis­ta saa­da vie­lä lisää asukkaita.

    Kyse on sii­tä, että viral­li­sen suun­ni­tel­man toteu­tu­mi­nen tuhoai­si pait­si asuk­kai­den vir­kis­ty­sa­lu­een, myös geo­lo­gi­ses­ti ja luon­non moni­muo­toi­suu­den kan­nal­ta arvok­kaan koh­teen. Täl­lais­ta vir­het­tä oli­si myö­hem­min mah­do­ton kor­ja­ta. Täl­lä het­kel­lä ollaan kyn­nyk­sel­lä — luon­toa­luei­den mer­ki­tys myös kau­pun­geis­sa ymmär­re­tään lähi­tu­le­vai­suu­des­sa toden­nä­köi­ses­ti uudel­la taval­la. Jos siis Meri-Ras­ti­laa alet­tai­siin nyt suun­ni­tel­la OURCi­ty-esi­tyk­sen poh­jal­ta ja jätet­täi­siin met­sän tilan­ne avoi­mek­si, tus­kin KSV:n esi­tyk­sen kal­tai­seen hank­kee­seen enää esim. kym­me­nen vuo­den kulut­tua halut­tai­siin palata.

  22. Ris­to: Mitä vikaa on Rin­ke­bys­sä tai Rosengår­dis­sa? Ihan koke­mus­pe­räi­ses­ti riit­tä­vän pit­käl­le eden­nyt segre­gat­tio kiih­dyt­tää itse itseään. 

    Ker­ros­ta­loa­lu­eet ruu­tu­kaa­van ulko­puo­lel­la slum­miu­tu­vat takuu­var­mas­ti jos­sain vai­hees­sa. Elin­ta­son nous­tes­sa ihmi­set halua­vat joko ker­ros­ta­loon pal­ve­lui­den äärel­le tai pien­ta­loon. Sen takia 50- — 90-luvuil­la teh­ty­jä kaa­voi­tus­vir­hei­tä ei pidä yrit­tää pai­ka­ta, vaan teh­dä koko­naan uusi kaava. 

    Tie­toa aihees­ta on, mik­si Hel­sin­gis­sä teh­dään yhä Ara­bian­ran­nan kal­tai­sia vir­hei­tä? Ama­töö­ri­kin näkee heti lukui­sia perus­ta­vaa laa­tua ole­via vir­hei­tä kaavoituksessa.

  23. Päi­vän Hesa­ris­ta luin, että Kokoo­mus ja SDP kal­lis­tu­ne­vat viras­ton esi­tyk­sen kan­nal­le. Kokoo­muk­sel­la perus­tee­na on, että tar­vi­taan kovan rahan asun­to­ja, jot­ta alue saa­daan “veto­voi­mai­sek­si” ja dema­reil­la halu laa­jen­taa asukaspohjaa. 

    Puo­lu­eet toki teke­vät valin­tan­sa omis­ta läh­tö­koh­dis­taan, mut­ta rehel­li­syy­den nimis­sä toi­voi­si, ettei ikä­viä pää­tök­siä yri­tet­täi­si naa­mioi­da hyvän­te­ke­väi­syy­dek­si. Eriy­ty­mis­tä ei pitäi­si läh­teä tor­ju­maan eriar­vois­tu­mis­ta lisää­väl­lä suunnitelmalla. 

    Nii­den, jot­ka raken­ta­mis­ta kan­nat­ta­vat, pitäi­si avoi­mes­ti ker­toa, kuin­ka hyvin tun­te­vat alu­een. Ovat­ko he esi­mer­kik­si poi­ken­neet käve­ly­tiel­tä suun­nit­te­lua­lu­eel­la sijait­se­val­le kal­liol­le, jos­sa on val­ta­va siir­to­loh­ka­re ja jos­sa Hel­sin­gin toden­nä­köi­ses­ti laa­jin Lito­ri­na-meren aikai­nen mui­nais­ran­ta jat­kuu sam­ma­leen peit­tä­mä­nä huo­mat­ta­vas­ti pal­jas­ta kivi­röyk­kiö­tä pitem­mäl­le? Vai onko päät­tä­jien tie­tä­mys Meri-Ras­ti­las­ta lähes yhtä vähäi­nen kuin apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Rit­va Viljasen?

  24. Mik­ko H:

    Mik­sei eriy­ty­mis­tä koe­ta ongel­mak­si, jos alu­eel­la asuu yksi­puo­li­ses­ti vau­ras­ta väkeä?

    Eikö­hän tuo lie­ne sel­vä. Jul­ki­si­vut ovat kun­nos­sa ja sosi­aa­li­sia ongel­mia ei näy. Huo­mio taas kiin­nit­tyy sin­ne, mis­sä on ongelmia.

    Huol­ta maa­han­muut­ta­jien kerään­ty­mi­ses­tä omil­le alueil­leen on perus­tel­tu sil­lä, että suo­men kie­len oppi­mi­nen ja työl­lis­ty­mi­nen onnis­tu­vat hei­kom­min, kun maa­han­muut­ta­jien osuus on lii­an suuri.
    Pää­asial­li­nen ongel­ma lie­nee huo­no työl­lis­ty­mi­nen: jos maa­han­muut­ta­jat menes­tyi­si­vät talou­del­li­ses­ti hyvin, tus­kin kukaan jak­sai­si hir­veäs­ti valit­taa sii­tä, ettei suo­men kiel­tä opi­ta. Litt­le Ita­ly tai Chi­na­town ‑tyyp­pi­sis­tä kau­pun­gi­no­sis­ta eri puo­lil­la maa­il­maa ollaan yleen­sä enem­män innois­saan kuin kau­his­tel­laan niitä.
    Sii­tä voi­si olla vähän huo­lis­saan, että vaik­ka segre­gaa­tio saa­tai­siin alu­eel­li­ses­ti tilas­tois­ta pois­tet­tua, ei se yksit­täis­ten ihmis­ten ongel­mia vie­lä rat­kai­se. Maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­sen ja kotou­tu­mi­sen ongel­mia ei rat­ko­ta vain kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kei­no­ja käyttäen.

  25. Vil­le: Sii­tä voi­si olla vähän huo­lis­saan, että vaik­ka segre­gaa­tio saa­tai­siin alu­eel­li­ses­ti tilas­tois­ta pois­tet­tua, ei se yksit­täis­ten ihmis­ten ongel­mia vie­lä rat­kai­se. Maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­sen ja kotou­tu­mi­sen ongel­mia ei rat­ko­ta vain kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kei­no­ja käyttäen

    Aina­kin las­ten sopeu­tu­mi­sen kan­nal­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la on huo­mat­ta­va vai­ku­tus. Jos pihas­sa tai kou­lus­sa on huo­mat­ta­va osuus mui­ta maa­han­muut­ta­jia lap­si hakeu­tuu hel­pos­ti näi­den pariin eikä omak­su kun­nol­la Suo­men kiel­tä ja kult­tuu­ria. Aikuis­ten kan­nal­ta vai­ku­tus ei vält­tä­mät­tä ole niin suu­ri, sil­lä aikuis­ten sosi­aa­li­set pii­rit mää­räy­ty­vät yleen­sä muun maa­tie­teel­li­sen etäi­syy­den perusteella.

  26. Väit­teet sii­tä että kovan rahan asun­not eivät meni­si kau­pak­si Meri-Ras­ti­las­sa maa­han­muut­ta­ja­val­tai­suu­den takia ovat mie­les­tä­ni perus­teet­to­mia. Hesa­ris­ta saa lukea että ihmi­set ovat val­mii­ta muut­ta­maan Lah­teen asti Hel­sin­gin asun­to­jen hin­to­jen vuok­si, mik­sei myös Meri-Rastilaan.

  27. Ris­to: Mitä vikaa on Rin­ke­bys­sä tai Rosengår­dis­sa? Ihan koke­mus­pe­räi­ses­ti riit­tä­vän pit­käl­le eden­nyt segre­gat­tio kiih­dyt­tää itse itseään.

    Kal­le: Ker­ros­ta­loa­lu­eet ruu­tu­kaa­van ulko­puo­lel­la slum­miu­tu­vat takuu­var­mas­ti jos­sain vai­hees­sa. Elin­ta­son nous­tes­sa ihmi­set halua­vat joko ker­ros­ta­loon pal­ve­lui­den äärel­le tai pientaloon. 

    Tuol­la perus­teel­la mm. pää­osa Hel­sin­gis­tä, ja taa­jem­min asu­tut alu­eet Espoos­ta ja Van­taas­ta oli­si­vat slum­me­ja. Ote­taan nyt pää pois hie­kas­ta: kaa­vot­ta­mal­la­kin voi­daan teh­dä vir­hei­tä, mut­ta ei noi­den aluei­den olen­nai­sin ongel­ma ole kaavoitus.

  28. Han­na-Lee­na Yli­nen:
    Päi­vän Hesa­ris­ta luin, että Kokoo­mus ja SDP kal­lis­tu­ne­vat viras­ton esi­tyk­sen kan­nal­le. Kokoo­muk­sel­la perus­tee­na on, että tar­vi­taan kovan rahan asun­to­ja, jot­ta alue saa­daan “veto­voi­mai­sek­si” ja dema­reil­la halu laa­jen­taa asukaspohjaa. 

    Kokoo­muk­sel­la ei tai­da olla tie­toa Hel­sin­gin ennä­tys­mäi­ses­tä asun­to­pu­las­ta, kun tär­keim­pä­nä huo­le­nai­hee­na on alu­een veto­voi­mai­suus (ikään kuin sin­ne ei tuli­si tun­kua joka tapauk­ses­sa). Lisäk­si heil­tä on jää­nyt huo­maa­mat­ta, että kan­ta­kau­pun­ki­mai­si­ses­ti raken­ne­tuil­la, tii­viil­lä alueil­la on aina­kin hin­to­jen perus­teel­la kor­kein kysyn­tä; eten­kin sil­loin kun alu­een lähel­lä on laa­jo­ja, aina­kin osit­tain luon­non­ti­lai­sia vihe­ra­luei­ta (esim. Kai­vo­puis­to, Eira, Töö­lö). Mik­si ihmees­sä siis puol­taa ehdo­tus­ta, joka joh­taa lähiö­mäi­seen ympä­ris­töön ja luon­toar­vo­jen tuhoa­mi­seen, jot­ka molem­mat vai­kut­tai­si­vat alu­een kysyn­tään heikentävästi?

    Oikea syy kokoo­muk­sen kan­nal­le on tie­ten­kin ihan muu kuin tämä ääneen lausut­tu. Juu­ri tätä inhoan poli­tii­kas­sa. Mut­ta ovat­ko kokoo­muk­sen äänes­tä­jät oikeas­ti niin type­riä, että tämä väi­te menee hei­hin täy­des­tä, vai­ko niin kyy­ni­siä, ettei­vät väli­tä sii­tä että puo­lue kirk­kain sil­min valeh­te­lee motiiveistaan?

  29. KKK: Aina­kin las­ten sopeu­tu­mi­sen kan­nal­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la on huo­mat­ta­va vai­ku­tus. Jos pihas­sa tai kou­lus­sa on huo­mat­ta­va osuus mui­ta maa­han­muut­ta­jia lap­si hakeu­tuu hel­pos­ti näi­den pariin eikä omak­su kun­nol­la Suo­men kiel­tä ja kult­tuu­ria. Aikuis­ten kan­nal­ta vai­ku­tus ei vält­tä­mät­tä ole niin suu­ri, sil­lä aikuis­ten sosi­aa­li­set pii­rit mää­räy­ty­vät yleen­sä muun maa­tie­teel­li­sen etäi­syy­den perusteella.

    Var­si­nai­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ei kovin pal­jon voi vai­kut­taa sii­hen, mikä osuus maa­han­muut­ta­jil­la jol­lain alu­eel­la on. Asu­mis­muo­to­jen jakau­mal­la asi­aan voi­daan jon­kin ver­ran vai­kut­taa (vuokra/asumisoikeus/omistusasunnot), mut­ta se ei ole var­si­nai­ses­ti kaa­vas­sa mää­rät­tä­vä asia.
    Stra­te­gi­ses­ti Meri-Ras­ti­lan viral­li­nen ja vaih­toeh­to­kaa­va ovat molem­mat oikeas­sa, kun asu­mis­muo­to­jen jakau­maa pyri­tään muut­ta­maan lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la. Sitä, kuka uusiin asun­toi­hin muut­taa, ei kui­ten­kaan kaa­val­la pää­te­tä. Ihan mah­dol­lis­ta on, että asun­not mene­vät yksi­tyi­sik­si vuo­kra-asunn­noik­si, ja etni­nen jakau­ma on saman­lai­nen kuin nykyi­sin Meri-Ras­ti­las­sa. Ongel­man syy tai­taa olla vuo­kra-asu­mi­sen puo­lel­la, eli kau­pun­ki on jaka­nut vuo­kra-asun­to­ja niin, että maa­han­muut­ta­jia on ker­ty­nyt pal­jon samal­le alu­eel­le. Oli­si var­maan mah­dol­lis­ta löy­tää kei­no­ja, joil­la vuo­kra-asun­nois­ta teh­dään hou­kut­te­le­via eri koh­de­ryh­mil­le (hin­ta, laa­tu, pal­ve­lut) — tai sit­ten voi­tai­siin har­joit­taa posi­tii­vis­ta dis­kri­mi­naa­tio­ta, että saa­daan halut­tu väestörakenne.

  30. KKK: Aina­kin las­ten sopeu­tu­mi­sen kan­nal­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la on huo­mat­ta­va vai­ku­tus. Jos pihas­sa tai kou­lus­sa on huo­mat­ta­va osuus mui­ta maa­han­muut­ta­jia lap­si hakeu­tuu hel­pos­ti näi­den pariin eikä omak­su kun­nol­la Suo­men kiel­tä ja kult­tuu­ria. Aikuis­ten kan­nal­ta vai­ku­tus ei vält­tä­mät­tä ole niin suu­ri, sil­lä aikuis­ten sosi­aa­li­set pii­rit mää­räy­ty­vät yleen­sä muun maa­tie­teel­li­sen etäi­syy­den perusteella.

    Olen kah­dek­san vuo­den ajan seu­ran­nut omien las­te­ni kou­lun­käyn­tiä Meri-Ras­ti­las­sa ja tääl­tä kat­sot­tu­na KKK:n huo­li näyt­tää oudol­ta. Kou­lus­sa on toki lap­sia, joi­den äidin­kie­li ei ole suo­mi, mut­ta esi­mer­kik­si kou­lun avoi­mien ovien päi­vi­nä en mil­lään pys­ty kor­va­kuu­lol­ta erot­ta­maan las­ten taus­to­ja. Useil­le ulko­maa­lais­taus­tai­sil­le lap­sil­le suo­mi on luon­te­vin kie­li, jota he puhu­vat jopa sisa­rus­ten­sa kanssa. 

    Lap­sia ja nuo­ria kut­su­taan usein vir­heel­li­ses­ti maa­han­muut­ta­jik­si, sil­lä monet heis­tä ovat syn­ty­neet Suo­mes­sa. Segre­gaa­tios­ta huo­les­tu­neet voi­si­vat ker­toa, kuin­ka mon­ta suku­pol­vea pitää olla välis­sä, että ihmi­nen kel­pai­si sel­lai­se­na kuin on eikä hän­tä taus­tan­sa vuok­si pidet­täi­si ongelmatapauksena.

  31. Yli­pää­tään kom­ment­ti­na hei­tän että Hel­sin­gin ja monen muun­kin kau­pun­gin suun­nit­te­lus­sa on men­ty kir­jai­mel­li­ses­ti met­sään jo vuosikymmeniä.

    Ne ele­men­tit jot­ka teke­vät kau­pun­gis­ta viih­tyi­sän ja yli­pää­tään kau­pun­gin puut­tu­vat näis­tä uusis­ta kehi­tel­mis­tä. Mik­si näin? 

    Istus­ke­len itse täs­sä Hel­sin­ki­läi­ses­sä pik­ku­lä­hiös­sä, ja tääl­tä puuttuvat:

    - Ihmi­set

    Eli jos tääl­lä ihmi­sen näkee, hän on menos­sa tai tulos­sa. Joh­tuu sii­tä että viih­tyi­syy­se­le­men­tit puut­tu­vat, eikä ker­ros­ta­lo­jen pihoil­la not­ku kuin hyvin har­vat lap­set tyl­sis­ty­neen näköi­si­ne vanhempineen.

    - Pal­ve­lut

    Ei kaup­paa, kios­kia, kah­vi­laa. Jopa perin­tei­nen hir­vi­tys eli lähiö­kup­pi­la puuttuu.
    Syy­nä on pie­ni väki­mää­rä ja har­vaan raken­ta­mi­nen, jos tääl­lä oli­si kah­vi­la se oli­si useim­pien tavoit­ta­mat­to­mis­sa kos­ka har­vaan raken­ta­mi­sen ansios­ta se on useim­mil­le lii­an kaukana.

    Itse asias­sa koko ros­kan voi­si naka­ta naa­pu­ri­lä­hi­öön hel­pos­ti, joko ole­mas­sao­le­vien mök­kien väliin tai sit­ten lisä­ker­rok­si­na ole­mas­sao­le­viin taloi­hin — eikä mökit sil­ti­kään oli­si poik­keuk­sel­li­sen korkeita.

    Mitä viih­ty­vyy­se­le­ment­te­jä sit­ten se tii­vis­tä­mi­nen tuo? 

    - Ihmi­siä
    — Elämää
    — Kan­nat­ta­via palveluja
    — Lyhyem­mät välimatkat!

    Ja mitä se ruu­tu­kaa­va tuo?

    - Suo­jai­sat sisä­pi­hat, eli eriyt­tää taval­li­sen kadun­tal­laa­jan omas­ta pihae­lä­mäs­tä — toi­sin kuin näis­sä “moder­neis­sa” hir­vi­tyk­sis­sä jois­sa tulee tori­kam­mo omal­la pihal­la jos ei jo ennes­tään ollut.

    Eikä vähäi­sim­pä­nä

    Kun raken­net­taan tii­viim­pään jää sitä vihe­ra­luet­ta­kin, ja ruu­tu­kaa­vaan voi näp­pä­räs­ti naka­ta muka­van jär­jel­li­ses­ti hoi­de­tun puiston.
    Ennen teh­tiin näin, nyt ei osata?

    Nyky­tak­tiik­ka­na on että “vihe­ra­lue” on jon­kin sor­tin vai­kea­kul­kui­nen risuk­ko, nii­tä tääl­lä pii­saa. Jos ette usko, men­kää ulos ja sil­mät auki!

    Nyky­ai­kai­nen lähiö­kult­tuu­ri on joh­ta­nut sii­hen, että ihmi­set pake­ne­vat kaup­pa­kes­kuk­siin, kos­ka siel­lä on:

    - Ihmi­siä
    — Elämää
    — Kan­nat­ta­via palveluja
    — Lyhyem­mät välimatkat!

    Ide­aa­li oli­si, että kau­pun­ki oli­si se kaup­pa­kes­kus, mut­ta meil­le on nyt vaan pää­tet­ty antaa lähiöitä..

  32. Hyvä Ode! Ilman muu­ta kan­nat­taa ottaa asuk­kai­den näke­myk­set huo­mioon ja läh­teä tes­taa­maan miten alu­een tii­vis­tä­mi­nen onnis­tuu. Pal­jon hyviä keis­se­jä, jois­sa näh­dään väl­ty­tään­kö täl­lä läh­tö­koh­dal­la nimbyilyltä.

    Raken­nus­liik­keet eivät täs­tä var­maan­kaan tyk­käää, mut­ta ehkä saa­daan pää­kau­pun­ki­seu­dul­le uusia yrit­tä­jiä. Osao­mis­tus voi­si olla hyvä tapa läh­teä tes­taa­maan alu­een kehittämistä.

    Tulee kui­ten­kin muis­taa ettei osao­mis­tus ole raken­ta­jil­le miten­kään mie­lei­nen tuo­te. Ja kun meil­lä on samaan aikaan erit­täin himo­tut Jät­kä­saa­ri ja Kala­sa­ta­ma tekeil­lä aina­kaan suu­ret raken­nus­liik­keet eivät var­maan­kaan kiin­nos­tu täl­lai­sis­ta. Tai­tai­si olla kau­pun­gin oma raken­nut­ta­ja ainoa­na haluk­kaa­na (?) asialla.

    Raken­nus­liik­keil­lä ja muil­la raken­nut­ta­jil­la (VVO) on myös hyväs­sä muis­tis­sa miten kävi Rami­sin­ran­nan raken­ta­mi­ses­sa. Huip­pu­paik­ka, aivan käsit­tä­mät­tö­män kau­nis ran­ta­kal­lio, sii­hen yksi­löl­li­ses­ti sovi­tet­tu­ja kovan­ra­han pien­ta­lo­ja, eikä men­neet kau­pak­si pyy­de­tyl­lä hin­nal­la ei miten­kään. Osa kaa­vas­ta jäi­kin sit­ten toteut­ta­mat­ta pit­käk­si aikaa. Olet­ta­ma oli ettei asun­not kiin­nos­ta­neet kos­ka alu­eel­le kul­jet­tiin vuo­kra-asun­to­val­tai­sen Meri-Ras­ti­lan läpi ja lap­set oli­si­vat jou­tu­neet moni­kan­sal­li­seen kou­luun. Jos­sa kuu­le­man mukaan lähes puo­let alkaa olla vieraskielisiä.

    Nyt kes­kus­te­lus­sa ole­val­la kaa­va-alu­eel­la on sikä­li parem­pi sijain­ti, että se sijoit­tuu ihan lii­ken­ne­väy­lien yhtey­teen, eli sin­ne ei tar­vit­si­si kul­kea vuo­kra-asun­toa­lu­een läpi. Alue on kau­nis, vah­va­puus­toi­nen met­sä täl­lä het­kel­lä. ihan kel­po paikka. 

    Mut­ta toden­nä­köi­ses­ti parem­pi lop­pu­tu­los saa­daan jos voi­daan sekoit­taa ole­mas­sa ole­val­le alu­eel­le myös nykyi­sil­le asuk­kail­le asu­mi­su­ran ete­ne­mis­mah­dol­li­suuk­sia, esim juu­ri näi­den osao­mis­tusa­sun­to­jen avul­la. Eli juu­ri siten kuin asuk­kai­den omas­sa ehdo­tuk­ses­sa on tehty.

    Ja olen myös sitä miel­tä että ara-sään­nös­te­lys­tä vapau­tu­via asuin­kiin­teis­tö­jä tuli­si muut­taa hall­lin­to­muo­dois­taan yksi­puo­li­sil­la alueil­la joko asu­mi­soi­keus- tai omis­tusa­sun­noik­si. Jako­mäes­sä minun mie­les­tä­ni teh­dään vir­he kun pure­tun vuo­kra­kiin­teis­tön tilal­le raken­ne­taan kak­si uut­ta vuo­kra­ta­loa sen sijaan että Jako­mä­ke­läi­sil­le­kin oli­si tar­jott­tu asu­mi­su­ral­la ete­ne­mi­sen mah­dol­li­suus omal­la asuinalueellaan.

  33. asioi­ta seu­ran­nut: Raken­nus­liik­keil­lä ja muil­la raken­nut­ta­jil­la (VVO) on myös hyväs­sä muis­tis­sa miten kävi Rami­sin­ran­nan raken­ta­mi­ses­sa. Huip­pu­paik­ka, aivan käsit­tä­mät­tö­män kau­nis ran­ta­kal­lio, sii­hen yksi­löl­li­ses­ti sovi­tet­tu­ja kovan­ra­han pien­ta­lo­ja, eikä men­neet kau­pak­si pyy­de­tyl­lä hin­nal­la ei mitenkään. 

    Voi­si­ko olla, että hin­ta oli vain lii­an kova suh­tees­sa sijain­tiin, paik­ka on kui­ten­kin taval­laan peri­fe­ri­nen. Kau­pun­ki ja raken­nut­ta­jat voi­si­vat myös aloit­taa alu­een brän­däyk­sen ja mark­ki­noin­nin var­hai­sem­mas­sa vai­hees­sa: mark­ki­noin­nil­la ja mie­li­ku­vil­la on iso mer­ki­tys, ja nii­hin voi­daan vaikuttaa.

  34. Vil­le: Sitä, kuka uusiin asun­toi­hin muut­taa, ei kui­ten­kaan kaa­val­la pää­te­tä. Ihan mah­dol­lis­ta on, että asun­not mene­vät yksi­tyi­sik­si vuo­kra-asunn­noik­si, ja etni­nen jakau­ma on saman­lai­nen kuin nykyi­sin Meri-Rastilassa.

    Väi­tän, että yksi­tyis­ten vuo­kra-asun­to­jen asuk­kai­den sosio­eko­no­mi­nen ja etni­nen jakau­ma ero­aa mer­kit­tä­väs­ti sosi­aa­lis­ten vuo­kra-asun­to­jen vas­taa­vas­ta. Vuo­kra­nan­ta­jil­la­kin on ennakkoluuloja.

  35. Vil­le: Voi­si­ko olla, että hin­ta oli vain lii­an kova suh­tees­sa sijain­tiin, paik­ka on kui­ten­kin taval­laan peri­fe­ri­nen. Kau­pun­ki ja raken­nut­ta­jat voi­si­vat myös aloit­taa alu­een brän­däyk­sen ja mark­ki­noin­nin var­hai­sem­mas­sa vai­hees­sa: mark­ki­noin­nil­la ja mie­li­ku­vil­la on iso mer­ki­tys, ja nii­hin voi­daan vaikuttaa.

    Tai sit­ten oli­si vain pitä­nyt myy­dä hie­man pie­nem­mil­lä katteilla.

    Jos raken­nus­liik­keet eivät huo­li mitään mui­ta kuin kat­teen mak­si­moin­nin kan­nal­ta huip­puop­ti­maa­li­sia koh­tei­ta, alet­ta­koon tont­te­ja myy­dä niil­le paket­tei­na, jois­sa huip­pu­koh­teen teki­jä jou­tuu vas­ti­neek­si teke­mään myös sel­lai­sen koh­teen, jos­ta on odo­tet­ta­vis­sa pie­nem­pi kate­pro­sent­ti. Tai hyväk­sy­tään huip­pu­koh­teen tar­jous­kil­pai­luun mukaan ainoas­taan yri­tyk­set, joil­la on vähin­tään mää­rät­ty mää­rä B‑kohteita työn alla. Tai jotain.

    Joku mal­li oli­si ihan var­mas­ti kek­sit­tä­vis­sä, jol­la raken­nus­liik­keet saa­daan raken­ta­maan muu­ta­kin kuin kal­lein­ta mah­dol­lis­ta (ja tääl­lä Osmon blo­gi­kom­men­teis­sa on näi­tä ennen­kin ehdo­tet­tu). Pula­han tääl­lä ymmär­tääk­se­ni on eri­tyi­ses­ti koh­tuu­hin­tai­sis­ta omistusasunnoista.

  36. Pake­toin­tia on aina­kin ehdo­tet­tu. Käsit­tääk­se­ni jos on har­joi­tet­tu niin sit­ten mil­tei salaa. Ihan ton­tin­va­raus­pää­tök­siin asti näi­tä paket­te­ja ei ole tie­tääk­se­ni lai­tet­tu. (Tosin en lue kaik­kin ton­tin­va­raus­pää­tök­siä läpi.) Samal­la alu­eel­la sijait­se­vien tont­tien pake­toin­tia on kyl­lä har­joi­tet­tu, mut­ten itse tie­dä sel­lai­sia, jois­sa varauk­set sijait­si­si­vat eri puo­lil­la kaupunkia.

    Minus­ta oli­si ihan rei­lua rei­lus­ti kir­joit­taa että yhtä hyvää vapaa­ra­hoit­teis­ta omis­tus­koh­det­ta vas­taan jät­kä­saa­res­sa tuli­si toteut­taa yksi sosi­aa­li­nen koh­de vaik­ka sit­ten Meri-Ras­ti­las­sa. Ja tie­tys­ti niin että Ras­ti­lan koh­de tulee olla ensin val­mis ja sit­ten vas­ta sai­si aloit­taa nami­pa­lan toteut­ta­mi­sen hyväl­tä paikalta.

    Tai sit­ten niin kuin asun­to­tuo­tan­to­toi­mi­kun­ta ehdot­ti jos­sain lausun­nos­saan, että hyvän ton­tin sai­si pal­kin­nok­si joka vuo­si par­hai­ten ATT:n urak­ka­kil­pai­luis­sa menes­ty­nyt urakoitsija.

  37. Ris­to: Kal­le: Ker­ros­ta­loa­lu­eet ruu­tu­kaa­van ulko­puo­lel­la slum­miu­tu­vat takuu­var­mas­ti jos­sain vai­hees­sa. Elin­ta­son nous­tes­sa ihmi­set halua­vat joko ker­ros­ta­loon pal­ve­lui­den äärel­le tai pientaloon. 

    Tuol­la perus­teel­la mm. pää­osa Hel­sin­gis­tä, ja taa­jem­min asu­tut alu­eet Espoos­ta ja Van­taas­ta oli­si­vat slum­me­ja. Ote­taan nyt pää pois hie­kas­ta: kaa­vot­ta­mal­la­kin voi­daan teh­dä vir­hei­tä, mut­ta ei noi­den aluei­den olen­nai­sin ongel­ma ole kaavoitus.

    Län­si-Euroo­pas­sa vain Rans­kas­sa teh­dään ker­ros­ta­lo­lä­hiöi­tä. Nekin teh­dään käy­tän­nös­sä maa­han­muu­ta­jil­le. Bri­tit ovat jou­tu­neet pur­ka­maan har­vat ker­ros­ta­lo­lä­hiön­sä, kos­ka nii­hin ei riit­tä­nyt asuk­kai­ta. Parem­man elin­ta­son mais­sa et saa edes sosi­aa­li­ta­paus­ta asu­maan ker­ros­ta­loon kau­pun­gin ulkopuolelle.

    Muu­al­la lähiöt teh­dään rivi- ja pari­ta­loi­na. Iso-Bri­tan­nias­sa kuu­lem­ma tie­tää suo­raan kaa­voi­tuk­ses­ta, onko kun­nan­val­tuus­ton enem­mis­tö ollut työ­väen­puo­lu­ees­ta vai kon­ser­va­tii­veis­ta. Ensin­mai­nit­tu on kaa­voit­ta­nut riva­rei­ta ja jäl­kim­mäi­nen pari­ta­lo­ja. Town­house’t on sit­ten oma jut­tun­sa, joka toi­mii kun­han alu­eet ovat riit­tä­vän laajoja. 

    Town­house kon­sep­ti toi­mii vain, jos kysees­sä on kau­pun­ki, kuten nimes­tä jo kuu­lee. Nur­kan taka­na pitää olla spå­ra ja pal­ve­lut. Alu­een pitää olla niin laa­ja ja tii­viis­ti raken­net­tu, että sin­ne kan­nat­taa vetää kiskot. 

    Kuten edel­li­nen kir­joit­ta­ja sanoi, on Hel­sin­gin kaa­voi­tuk­ses­sa epä­on­nis­tut­tu lähes totaa­li­ses­ti sotien jäl­keen. 🙁 Itse en lait­tai­si kiin­ni euroa­kaan huo­nos­ti kaa­voi­tet­tui­hin Hel­sin­gin lähiöi­hin. Asun­to­jen arvo on usein pelk­kä ton­tin arvo elin­ta­son nous­tes­sa. Enkä tar­koi­ta vain Itä-hel­sin­gin jo slum­miu­tu­nei­ta aluei­ta, vaan esi­mer­kik­si Haa­gaa. Paras­ta suo­ma­lais­ta sodan­jäl­keis­tä kaa­voi­tus­ta ovat ns. ase­ve­li­ta­loa­lu­eet ja ruot­sa­lais­ta­loa­lu­eet. Jäl­kim­mäi­siä voi sanoa jopa hyväk­si kaupunkiarkkitehtuuriksi.

  38. Jos val­tuus­to on mää­rän­nyt kaa­voit­ta­maan vii­si­tu­hat­ta asun­toa vuo­des­sa, mik­si niin suu­ri osa niis­tä täy­tyy pan­na lähiöihin? 

    Mik­si kan­ta­kau­pun­ki­mai­nen umpi­kort­te­leis­ta koos­tu­va ympä­ris­tö lop­puu kuin sei­nään jo Sör­näis­ten ja Taka-Töö­lön kor­keu­del­la (Pasi­laa lukuu­not­ta­mat­ta)? Moot­to­ri­tiet alka­vat jo aivan lii­an lähel­lä kau­pun­gin kes­kus­taa. Nii­tä pitäi­si pis­tää taak­se­päin kym­me­ni­sen kilo­met­riä vähin­tään. Lii­an kal­liik­si­ko tuli­si? Eten­kin Turun­väy­lä ja Län­si­väy­lä tuli­si alkaa vas­ta Espoon puo­lel­ta, sil­lä moot­to­ri­tiet ja kehä­tiet kuu­lu­vat Espoo­lais­ten sie­lun­mai­se­maan, eivät Helsinkiin.

    Kehä I:n ete­lä­puo­le­le näkyy ilmas­ta kat­sot­tu­na mah­tu­van ties kuin­ka pal­jon raken­ta­mis­ta. Ja vali­tel­laan kui­ten­kin raken­ta­mi­seen kel­paa­van maan puuttumista. 

    Tär­ke­ää oli­si myös elin­voi­mais­ten radan­var­sien kes­kus­ten raken­ta­mi­nen (Mal­mi, Itä­kes­kus), mik­sei nii­hin aikoi­haan raken­net­tu umpi­kort­te­lia, vähän nyt raken­net­ta­van Lep­pä­vaa­ran tapaan? Lep­pä­vaa­ras­ta löy­tyy monia miel­lyt­tä­vän näköi­siä aluei­ta, har­mi vain että kysees­sä on pelk­kä asumislähiö.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täl­lais­ta pake­toin­tia tie­tääk­se­ni myös harjoitetaan.

    Gryn­de­rin pal­ve­luk­ses­sa työs­ken­nel­lee­nä voin sanoa, että ei takuul­la har­joi­te­ta. Gryn­de­rit saa­vat ihan vail­la ris­kiä vali­ta koh­teet joi­ta toteuttavat.

    Osmol­la on joku ihmel­li­nen tapa puo­lus­taa tätä kau­pun­gin ja gryn­de­reit­ten kyt­kös­tä. Voi­sit itse krtoa mis­tä on kyse.

    1. Täl­lä ker­taa en puo­lus­ta, kos­ka en pidä tätä pake­toin­tia hyvä­nä. Kau­pun­gin tont­te­ja hyvn halu­tuisl­ta alueit­la saa, jos tekee myös sääl­li­sen tar­jouk­sen Hitas-ton­tis­ta. Näin ei minus­ta pitäi­si teh­dä. Sehän tar­koit­taa, että kau­pun­ki sub­ven­toi suo­raan Hitas-talo­ja myös tätä kaut­ta, sil­lä ilman pake­toin­tia niis­tä hyvis­tä ton­teis­ta sai­si parem­man hinnan.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Täl­lä ker­taa en puo­lus­ta, kos­ka en pidä tätä pake­toin­tia hyvä­nä. Kau­pun­gin tont­te­ja hyvn halu­tuisl­ta alueit­la saa, jos tekee myös sääl­li­sen tar­jouk­sen Hitas-ton­tis­ta. Näin ei minus­ta pitäi­si teh­dä. Sehän tar­koit­taa, että kau­pun­ki sub­ven­toi suo­raan Hitas-talo­ja myös tätä kaut­ta, sil­lä ilman pake­toin­tia niis­tä hyvis­tä ton­teis­ta sai­si parem­man hinnan.

    Tuo on juu­ri se kyt­kös. Kii­tos että toit sen rehel­li­ses­ti esiin. 

    Siis gryn­de­rit saa­vat vali­ta vain par­hail­ta pai­koil­ta, muis­ta ei väliä. ja hin­nat nousee

    Osmon aja­tus­mal­li on suo­raan Kokoo­muk­sen ja gryn­de­reit­ten toive.

  41. Ante­ro: Mik­si kan­ta­kau­pun­ki­mai­nen umpi­kort­te­leis­ta koos­tu­va ympä­ris­tö lop­puu kuin sei­nään jo Sör­näis­ten ja Taka-Töö­lön kor­keu­del­la (Pasi­laa lukuu­not­ta­mat­ta)? Moot­to­ri­tiet alka­vat jo aivan lii­an lähel­lä kau­pun­gin kes­kus­taa. Nii­tä pitäi­si pis­tää taak­se­päin kym­me­ni­sen kilo­met­riä vähin­tään. Lii­an kal­liik­si­ko tulisi?

    Kilo­met­ri­kin riit­täi­si aluk­si, eikä tuo nyt rahas­ta ole kiin­ni. Se että raken­taa kilo­met­rin leve­ää katua ratik­ka­kis­koi­neen kaik­ki­neen ja muu­ten­kin vii­mei­sen pääl­le uusik­si mak­saa jotain 20 mil­liä. Raken­nus­mää­rä­nä kilo­met­ri pel­kää kadun­vart­ta on hel­pos­ti on 100 000 — 200 000 k‑m2, 1 000 — 3000 asun­toa, eli tuo katu­työ mak­saa sem­moi­set 100 — 200 €/k‑m2. Jos tuo­ta raken­nus­mas­sa halu­aa visua­li­soi­da, niin Kur­vis­ta on suu­rin piir­tein kilo­met­ri Haka­nie­men torille.

    Tär­ke­ää oli­si myös elin­voi­mais­ten radan­var­sien kes­kus­ten raken­ta­mi­nen (Mal­mi, Itä­kes­kus), mik­sei nii­hin aikoi­haan raken­net­tu umpi­kort­te­lia, vähän nyt raken­net­ta­van Lep­pä­vaa­ran tapaan?

    Isom­pi ongel­ma kum­mas­sa­kin on lii­ken­ne­ti­la kuin raken­nus­te­hok­kuus sinän­sä, joka var­sin­kin Mal­mill­la on suht hyvä. Mal­mil­la ase­man­seu­tu on ratoi­neen ja tei­neen noin sata­met­riä leveä, Itis­tä taas sivusin juu­ri kuvien kera ris­teys­suun­ni­tel­mia ja tie­lii­kenn­suun­nit­te­lua mana­tes­sa­ni, http://tolkku.blogspot.com/2012/05/kun-liikenne-vaatii-maaseutua.html

  42. Han­na-Lee­na Yli­nen:

    Nii­den, jot­ka raken­ta­mis­ta kan­nat­ta­vat, pitäi­si avoi­mes­ti ker­toa, kuin­ka hyvin tun­te­vat alu­een. Ovat­ko he esi­mer­kik­si poi­ken­neet käve­ly­tiel­tä suun­nit­te­lua­lu­eel­la sijait­se­val­le kal­liol­le, jos­sa on val­ta­va siir­to­loh­ka­re ja jos­sa Hel­sin­gin toden­nä­köi­ses­ti laa­jin Lito­ri­na-meren aikai­nen mui­nais­ran­ta jat­kuu sam­ma­leen peit­tä­mä­nä huo­mat­ta­vas­ti pal­jas­ta kivi­röyk­kiö­tä pitem­mäl­le? Vai onko päät­tä­jien tie­tä­mys Meri-Ras­ti­las­ta lähes yhtä vähäi­nen kuin apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Rit­va Viljasen?

    En tie­dä Rit­va Vil­ja­ses­ta. Mut­ta ylei­ses­ti. Ymmär­rän ongel­man. Hel­sin­gis­sä on pal­jon muu­al­ta muut­ta­nei­ta. Fii­lis on , että kiin­nos­tus on enem­män val­ta­kun­nal­li­sen poli­tii­kan puo­lel­la kuin Hel­sin­gin pai­kal­li­s­asiois­sa. Eikä niis­tä muis­ta­kaan tie­dä onko kos­kaan käy­ty pai­kan pääl­lä tai kiin­nos­ta­ko nämä asiat ollen­kaan. Jokai­ses­sa lau­ta­kun­nas­sa ei voi olla. Muu­ta­man ker­ran kau­pun­gin­val­tuus­toa netis­tä kat­so­nee­na voin sanoa , että oli ikä­vä huo­ma­ta kuin­ka ilmei­ses­ti iso osa kom­men­toi­jois­ta ei ollut luke­nut omia pape­rei­taan tai edes seu­ran­nut asioi­ta min­kään ver­taa. Val­ta­va pape­ri­ko­neis­to tuot­taa tut­ki­muk­sia ja sel­vi­tyk­siä. Sit­ten päät­tä­jien kes­kus­te­lu on aika vah­vas­ti mie­li­ku­va ja mutu-pohjalla.

  43. Kiin­nos­ta­vaa luet­ta­vaa Hel­sin­gin asun­to­po­li­tii­kas­ta ja segre­kaa­tios­ta. Ras­ti­las­sa on kui­ten­kin kyse kon­kreet­ti­ses­ta maan­kayt­toon­gel­mas­ta, min­ne raken­ne­taan ja min­ne ei.
    Lau­ta­kun­nas­sa on huo­men­na poy­dal­la 3 ehdo­tus­ta, Kaup­sun, KSV:n “viral­li­nen” ja Ourcityn.
    Mil­ta kuu­los­tai­si tal­lai­nen coctail.
    Otetaan
    1)KSV:n aloituskortteli,“Rajajarven hal­kais­tu pyra­mi­di”. Ark­ki­teh­to­ni­nen timant­ti ja toi­mii melu­muu­ri­na Vuo­tien ja met­san valis­sa. 400 asu­kas­ta. Muu met­sa sailyy.
    2)Kolmionmuotoinen jou­to­maa radan kupeessa.Kaupsun asuin­tor­ni 16 krs, toi­mii Ras­ti­lan maa­merk­ki­na ja yhdes­sa pyra­mi­din kans­sa Vuo­saa­ren kau­pun­gin­port­ti­na sil­lan suun­nal­ta saa­vut­taes­sa. 300 asukasta.
    Our­si­tyn maan­paal­li­nen pysa­koin­ti­lai­tos ei oikein sovi Ras­ti­lan paraatipaikalle.
    3)Metroaseman ja ostos­kes­kuk­sen ympa­ris­ton kehit­ta­mi­nen ja tii­vis­ta­mi­nen. Kaupsu/ KSV/ Ourci­ty. 200 asu­kas­ta ja liike/ jul­kis­ta tilaa.
    4)Haruspuiston ympa­ris­ton ja Meri­Ras­ti­lan­tien auk­ko­jen tay­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen, Kaupsu/ Ourci­ty. 800 asu­kas­ta 600 m metrolta.
    1,2,3 ja 4 yhteen­sa 1700 asu­kas­ta kave­lye­tai­syy­den paas­sa metrolta.
    Lisaksi
    5)MeriRastilantien ete­la­puo­len ja Har­bon­ka­dun tay­den­nus­kort­te­lit, Ourci­ty. 800? asukasta.
    Yhteen­sa siis n. 2500 asu­kas­ta alueil­le, joi­den kaa­voi­tus­ta voi jat­kaa saman tien, ei valt­ta­mat­ta tas­sa jarjestyksessa.
    Lisaksi
    6)Kun lei­rin­ta-alue on siir­ret­ty Sipoo­seen 5–10 vuo­den kulut­tua, asun­to­vau­nua­lu­een pai­kel­le 800 asu­kas­ta, Kaupsu.
    Yhteen­sa siis 3300 asu­kas­ta met­ron vai­ku­tusa­lu­eel­la, kui­ten­kin ran­ta­met­sa sailyy.
    Ei siis joko-tai, vaan seka-etta.
    Jal­lai­nen juo­ma saat­tai­si mais­tua dema­reil­le­kin, vai mita Jyr­ki Lohi?
    Sen­si­jaan Vuotien/ radan paal­le raken­ta­mi­nen oli­si sen ver­ran styrk­kaa kamaa, ettei se taman suku­pol­ven aika­na tai­da men­na edes kokoo­muk­sen kur­kus­ta alas.
    Ter­vei­sia Lan­si-Kree­tal­ta, vaa­lit meni mie­len­kiin­toi­ses­ti. Vih­reat, kreik­ka­lai­sit­tain Pasok puto­si pahasti.
    Tsemppia.

  44. Sep­po Hon­ka­nen: 1)KSV:n aloituskortteli,”Rajajarven hal­kais­tu pyra­mi­di”. Ark­ki­teh­to­ni­nen timant­ti ja toi­mii melu­muu­ri­na Vuo­tien ja met­san valis­sa. 400 asu­kas­ta. Muu met­sa sailyy.
    2)Kolmionmuotoinen jou­to­maa radan kupeessa.Kaupsun asuin­tor­ni 16 krs, toi­mii Ras­ti­lan maa­merk­ki­na ja yhdes­sa pyra­mi­din kans­sa Vuo­saa­ren kau­pun­gin­port­ti­na sil­lan suun­nal­ta saa­vut­taes­sa. 300 asukasta.
    Our­si­tyn maan­paal­li­nen pysa­koin­ti­lai­tos ei oikein sovi Ras­ti­lan paraatipaikalle.

    Joo kum­paan­kin. Se KSV:n piir­tä­mä talo sii­nä Vuo­tien vie­res­sä on hyvä ja vähän suo­jaa­kin met­sää ja ran­taa melulta.

  45. Äänin 5 — 4 lau­ta­kun­nas­sa läpi KSV:n esi­tys. Puo­les­ta kuu­lem­ma kok (3) — dem (2), eli olis­ko RKP:n edus­ta­ja vaih­teen vuok­si äänes­ty­nyt vih­rei­den (2) ja vas­sa­rei­den (1) kans­sa. Tai sit­ten dema­rit taas hajo­si. Jat­kuu kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa ja valtuustossa.

  46. Vähän off topic.

    Tääl­lä vali­tel­laan yhteis­ten tapaa­mis­ti­lo­jen puu­tet­ta. Eivät­kä ihmi­set enää käy kyläs­sä tois­ten­sa luona?

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra: RKP:n edus­ta­ja äänes­ti vih­rei­den esi­tyk­sen puolesta.

    Maril­le, Mikol­le, Sil­vial­le ja ilmei­ses­ti siis myös Ste­fa­nil­le kii­tos, että puo­lus­tit­te Meri-Ras­ti­lan luon­toa ja asukkaita.

    Dema­rei­den osal­ta olen pet­ty­nyt, vaik­ka­kaan en var­si­nai­ses­ti yllät­ty­nyt, että ovat läh­te­neet täl­lai­seen mukaan. Mat­ti Nie­mi on kir­joit­ta­nut suo­ras­ta demo­kra­tias­ta ja talou­des­ta Kan­san val­ta ‑nimi­seen pamflet­tiin (Into Kus­tan­nus, 2011). 

    Täs­sä on lai­naus Nie­men teks­tis­tä: ”Talou­del­li­set lupauk­set huk­ku­vat vii­meis­tään vaa­lien jäl­keen, kun talous­tie­tei­li­jät ja vir­ka­mie­het esit­tä­vät oman ver­sion­sa sii­tä, mitä on “pak­ko teh­dä”. Talous on sul­jet­tu ulos kan­sa­lais­kes­kus­te­lus­ta, eikä todel­lis­ta pää­tös­val­taa tun­nu ole­van edes kan­san edustajilla.”

    Jos Nie­mi osal­lis­tui eili­seen kokouk­seen, on hän ilmei­ses­ti siir­ty­nyt “pakon” kysee­na­lais­ta­jas­ta sen toteuttajaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.