Lääkäreille vuorotyö

Mik­si yksi­tyi­set val­taa­vat päivystykset?

Hel­sin­gin Sano­mat kir­joit­ti tänään mitä kaik­kea ikä­vää ja leh­den mukaan jopa lai­ton­ta seu­raa sii­tä, että yksi­tyi­set keik­ka­lää­kä­rit val­taa­vat sai­raa­loi­den päi­vys­tyk­set. Seli­tys tähän asian­ti­laan oli, että vir­ka­lää­kä­rit eivät halua eivät­kä suos­tu päi­vys­tä­mään. Ovat pit­kän työ­päi­vän jäl­keen sii­hen lii­an väsyneitäkin.

Tuos­sa edel­li­ses­sä virk­kees­sä on todel­li­nen syy, joka jäi Hesa­ril­ta avaa­mat­ta. Lää­kä­rei­den työ­eh­to­so­pi­mus kiel­tää ker­ta­kaik­ki­ses­ti vuo­ro­työn. Työ­päi­vä alkaa kah­dek­sal­ta aamul­la. Päi­vys­tys tulee sen pääl­le. Ehkä lail­lis­ta, mut­ta ei kovin tur­val­lis­ta. Voi­ko aivo­ki­rur­gi olla täy­des­sä iskus­sa aamul­la klo 7 leik­kaa­maan aivo­ve­ren­vuo­to­po­ti­las­ta oltu­aan töis­sä 23 tun­tia yhteen soit­toon? Tätä rajoi­tus­ta ei ole yksi­tyi­sil­lä työnvuokraajilla.

Keik­ka­lää­kä­rin kan­nat­taa teh­dä vuo­ro­työ­tä. Ei se siis var­si­nais­ta riis­toa ole, sil­lä toki hän pää­si­si töi­hin vir­ka­lää­kä­rik­si­kin. Mik­sei samo­ja työ­eh­to­ja, jot­ka hou­kut­te­le­vat keik­ka­lää­kä­rei­tä päi­vys­tä­mään, voi­si tar­jo­ta myös virkalääkäreille?

Lää­kä­ri­liit­to on ker­ta­kaik­ki­ses­ti vää­räs­sä. Vuo­ro­työ­kiel­los­ta pitää pääs­tä eroon.

108 vastausta artikkeliin “Lääkäreille vuorotyö”

  1. Vaik­ka olet kiis­tat­ta fik­su mies, Ode, nyt sot­ket asiat aivan täysin. 

    Eri­kois­lää­kä­reil­lä, päi­vys­tä­mi­sel­lä ja perus­ter­vey­den­huol­lon lää­kä­ri­pu­lal­la ei ole mitään tekoa tois­ten­sa kans­sa, trust me, I know. 

    Neu­ro­ki­rur­gien päivystysoloilla

  2. Ensik­si: ei ole rahaa, päi­vys­tys on sil­ti hal­vem­paa. (His­to­rial­la lie­nee pai­no­las­tin­sa seka­vis­sa sopi­muk­sis­sa.) Osaa eri­kos­lää­kä­ries­tä tar­vi­taan taka­päi­vys­tyk­seen, jol­loin koto­na ollaan sel­vä­nä ja ei läh­de­tä kau­hean pit­käl­le lenkille.

    Vir­ka­suh­tei­set lää­kä­rit taas tie­naa­vat tar­peek­si, ei ole kan­nus­tin­ta päi­vys­tää. Keik­ka­lää­kä­ri taas saa tulo­ja muka­vas­ti ja samal­la vapaata.

    Lää­kä­rui­kun­ta on ikään­ty­nyt muun väes­tön kans­sa ja nai­sis­tu­nut. Ikään­tye­sä on kivem­paa läh­teä har­ras­ta­maan ja lep­pois­taa elä­mää, nai­sis­tu­mi­nen, no, ei lap­sia sin­ne tar­haan­kaan voi jättää.

    Kun­nan­lää­kä­riai­ka­na lää­kä­ri pai­noi 12 tun­tia päi­väs­sä ja päi­vys­ti pääl­le, sun­nun­tai­sin aamul­la oli vähän löy­sem­pää. Sii­hen sitou­tu­mi­seen ei ole paluu­ta, onneksi.

    Palk­ko­ja voi nos­taa jul­ki­sel­la puo­lel­la vain ja jos se tuot­ta­vuus ensik­si nousee — ter­vey­den­huol­los­sa sii­hen ei lie­ne pal­joa mahdollisuuksia.

  3. Lää­kä­ri­liit­to tie­tys­ti etu­jär­jes­tö­nä ajaa lää­kä­rei­den etu­ja, eikä mitään yle­si­tä veron­maks­jan tai kan­sa­lai­sen hyvää. Sil­ti Lää­kä­ri­lii­tol­la on yli­voi­mai­nen mai­ne ainoa­na “puo­luet­to­ma­na” asiantuntijana.

    Bonuk­se­na lää­kä­ri­liit­to löy­si Israe­lis­ta mal­lin toi­mi­val­le ja yli­voi­mai­sel­le lak­koa­seel­le: yksi­köii­täin kier­tä­vä lak­ko. Lak­ko voi kes­tää kau­an, mut­ta sen jäse­net saa­vat sil­ti hyvän toi­meen tulon ja tuol­la mal­lil­la Lää­kä­ri­liit­to voit­taa aina työtaistelun. 

    Vink­ki nuo­ril­le: lää­kä­ri tai juris­ti omak­si amma­tik­si tai jos omat kyvyt eivät rii­tä niin puo­li­son amma­tik­si. Elin­ta­so on turvattu.

  4. VR yhteys pätkii..

    ..tai anes­te­sio­lo­gien, rin­ta­ke­hä­ki­rur­gien ym työ­ajoil­la ja perus­th lää­kä­ri­va­jeel­la on hädin tus­kin lain­kaan kosketuspintaa.

    Ensim­mäi­nen rat­kais­ta­va asia on, kuin­ka hel­pot­taa kan­sa­lais­ten lää­kä­riin pää­syä vai­vois­sa, jot­ka eivät vaa­di päi­vys­tys­tä, mut­ta jois­sa 2–3vk odo­tut­ta­mi­nen on kohtuutonta.

    Kun valit­tu lin­ja on, että “viras­tot” = ter­veys­kes­kuk­set sul­ke­vat klo 16 ja tämän jäl­keen väki ohja­taan aina vain mas­sii­vi­sem­piin päi­vys­tyk­siin, on tur­ha toi­voa, että lää­kä­rei­tä pii­saa jonok­si asti.

    Kun­nat saa­vat suu­ruu­den ihan­noin­nis­sa sitä mitä tilaavat.

    Yst.terveisin Mik­ko Leh­to­vir­ta lääkäri

  5. Tie­dok­si: Lää­kä­rit ovat nyky­ään nuo­ria nai­sia, joil­la on pie­niä lap­sia. Joten­kin hei­dän pitää las­ten­sa hoi­to organisoida.
    Osmon suo­si­tuk­set pahen­tai­si­vat hei­dän työ­olon­sa kes­tä­mät­tö­mäk­si. Sik­si neu­vot­te­lu­tie on parem­pi kuin Osmon esit­tä­mä pakkotyö.

  6. Mut­ta kun päi­vys­tys­vuo­ro­ja on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin vir­ka-aikaan työ­tä teke­viä. Eli jos vaik­ka heit­to­na sanot­tai­siin, että öisin joka kol­mas­kym­me­nes lää­kä­ri päi­vys­tää (oli­si muka­vaa kyl­lä kuul­la oikea­kin luku, jos jol­la­kul­la sel­lai­nen on), niin mitä tämä vuo­ro­työ­eh­do­tus kon­kreet­ti­ses­ti tarkoittaisi? 

    Eri asia on vaik­ka­pa teh­taal­la, jos­sa joka vuo­ros­sa on sama mää­rä työn­te­ki­jöi­tä. Perin­tei­ses­tä vuo­ro­työs­tä ei siis aina­kaan oli­si kyse. 

    Kan­nat­taa­ko siis koko vuo­ro­työ­sa­naa käyt­tää, jos kysees­sä on esim. mah­dol­li­suus jär­jes­tel­lä työ­voi­maa siten, että lää­kä­ri tekee yhden vii­kon kah­des­sa kuu­kau­des­sa työ­ajal­la 16–23:30 ja saa täl­tä vii­kol­ta vir­ka-aikaa hie­man parem­man korvauksen?

  7. Onhan se vei­ke­ää, että ammat­ti­au­toi­li­ja ei saa työs­ken­nel­lä vuo­ro­kaut­ta put­keen, mut­ta lää­kä­ri saa.

  8. Hyvä kir­joi­tus. Lää­kä­ri­liit­to on vää­räs­sä mones­sa muus­sa­kin asias­sa. Kysei­nen ammat­ti­liit­to har­joit­taa vähin­tään yhtä kysee­na­lais­ta ja yksi­puo­lis­ta edun­val­von­taa kuin vaik­ka AKT tai Pape­ri­liit­to. Lää­kä­rit vain usein osaa­vat pii­lot­taa todel­li­set motii­vin­sa tai­ta­vam­min. Lää­kä­ri­liit­to pyr­kii säi­lyt­tä­mään val­tan­sa vas­tus­ta­mal­la kaik­kia jär­ke­viä ehdo­tuk­sia lää­kä­rien kou­lu­tuk­sen mer­kit­tä­väs­tä lisää­mi­ses­tä. Vali­tet­ta­vas­ti ovat tähän osti onnis­tu­neet edun­val­von­nas­saan lii­an­kin hyvin, kun tämä ala on yksi nii­tä har­vo­ja, joi­hin glo­baa­li kil­pai­lu ei ulo­tu. Laa­jem­min­kin kat­soen poliit­tis­ten päät­tä­jien, eli hal­li­tuk­sen ja edus­kun­nan, pitäi­si roh­keas­ti käyt­tää kan­san anta­maa val­ta­kir­jaa, ja ottaa lii­ka val­ta pois työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­tä (mukaan lukien työ­nan­ta­ja­puo­len jär­jes­töt). Muu­ten koko Suo­mi kärsii.

  9. Nyt ei kyl­lä tain­nut fak­tat men­nä ihan kohdalleen…

    Lää­kä­ri­so­pi­mus kyl­lä mää­rit­te­lee sään­nöl­li­sen työ­ajan tun­ti­mää­ri­nä, ja päi­vys­tyk­sen tämän sään­nöl­li­sen työ­ajan ulko­puo­li­se­na työ­nä, mut­ta mitään kel­lo­nai­ko­ja ei ole kir­jat­tu. Mikään sopi­mus­tek­ni­nen seik­ka ei siis estä vaik­ka­pa iltai­sin tapah­tu­vaa sään­nöl­lis­tä työ­ai­kaa. Se, että sys­tee­mi toi­mii miten toi­mii, ei siis var­si­nai­ses­ti joh­du tuos­ta sopimuksesta.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti­han kan­na­tan hen­ki­lö­re­surs­sien koh­den­ta­mis­ta hie­man eri taval­la kuin nykyi­sin, eri­tyi­ses­ti joi­den tiet­ty­jen eri­koi­sa­lo­jen suh­teen, mut­ta kan­nat­taa huo­mioi­da, että juu­ri­kin päi­vys­tys­val­miu­den, jos­ta tuos­sa siis lähin­nä kir­joi­tat, yllä­pi­tä­mi­nen koko val­ta­kun­nan laa­jui­ses­ti on san­gen han­ka­laa, ja jos EU:n työ­ai­ka­di­rek­tii­vi jos­kus kat­taa myös lää­kä­rit laa­jal­la rin­ta­mal­la, niin voi hom­ma men­nä vie­lä monin ver­roin vaikeammaksi.

  10. Olet Osmo löy­tä­nyt syyn nyky­me­noon: “Mik­sei samo­ja työ­eh­to­ja voi­si tar­jo­ta myös vir­ka­lää­kä­reil­le”. Lää­ke on kovin kal­lis ja sen vuok­si täl­lai­seen kuri­muk­seen on jou­dut­tu. Tot­ta­kai vuo­ro­työ­hön suos­tui­si, mikä­li sil­lä sai­si saman ansion, kuin nyky­mal­lil­la. Ei vaan men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä työ­nan­ta­jal­le asian­mu­kai­nen kor­vaus sopi­nut, joh­taen nykyi­seen mer­kil­li­seen työehtosopimus-viidakkoon.

    Niin kau­an, kuin em. reu­naeh­to ei toteu­du, on tur­ha muu­tos­ta toi­voa. Minul­le on aina­kin tur­ha tul­la väit­tä­mään, että voi­sin hal­vem­mal­la työ­ni teh­dä. Sen jäl­keen, kun ensin opis­ke­lin perus­kou­lun, lukion ja intin jäl­keen 15 vuot­ta oppiak­se­ni lop­pu­vii­mek­si otta­maan sai­raal­ta ihmi­sel­tä sydän­leik­kauk­sen ajak­si hen­gen pois niin, että sen voi leik­kauk­sen onnis­tut­tua taas poti­laal­le palauttaa.

  11. Onpa yksioi­koi­nen ratkaisu!

    Lisään­ty­nees­tä lää­kä­ri­mää­räs­tä huo­li­mat­ta lää­kä­rei­tä ei ole ter­veys­kes­kuk­ses­sa yhtään enem­pää nyt kuin kym­me­nen vuot­ta sit­ten (noin 3500). Lää­kä­ri­mää­rä on kas­va­nut, mut­ta lää­kä­rit sijoit­tu­vat yhä enem­män sai­raa­loi­hin (750 lää­kä­riä enem­män kuin v. 2000), yksi­tyis­sek­to­ril­le (620 enem­män) ja työ­ter­veys­huol­toon (380 enem­män). Seit­se­män­kym­men­tä vuot­ta täyt­tä­nei­tä hen­ki­löi­tä on sata­tu­hat­ta enem­män kuin v. 2000. 

    Poti­lai­den pit­kä­ai­kais­sai­rau­det (kutn dia­be­tes, ast­ma, mie­len­ter­vey­den ongel­mat, työ­ky­ky­asiat…) hoi­de­taan päi­vä­ai­kaaan. Jo nyt vas­taa­no­tol­le pää­syä jou­tuu odot­ta­maan usei­ta viik­koa. Jos oli­sin päi­vys­tä­nyt vii­me yön, meni­sin vas­taa­no­tol­le töi­hin vas­ta tors­tai­na, kos­ka vii­kon vapaa­päi­vät seu­raa­vat yleen­sä yövuoroa. 

    Mikä rat­kai­su vuo­ro­työ olisi?

    1. Vuo­ro­työ toi­si sen rat­kai­sun, että ne lää­kä­rit, jot­ka nhyt teke­vät vuo­ro­työ­tä keik­ka­lää­kä­rei­nä, teki­si­vät vuo­ro­työ­tä vir­ka­lää­kä­rei­nä ja oli­si­vat parem­min muka­na kokonaisuudessa.

  12. Jul­ki­sel­la puo­lel­la muu­tos­ten teke­mi­nen ter­vey­den­huol­los­sa lie­nee mahdotonta.
    Mah­dol­li­suuk­sia oli­si, mut­ta sys­tee­mi ei vain mil­lään muu­tu. Poti­lai­den ohjaa­mi­nen päi­vys­tyk­seen keik­ka­la­ää­kä­rei­den hoi­toon on hel­poin ja kal­lein ratkaisu.

    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la itses­tään­sel­vyys on tar­jo­ta perus­lää­kä­ri­pal­ve­lui­ta nor­maa­lin työn­ajan ulko­puo­lel­la. Näyt­töä on sii­tä, että jos ihan nor­maa­le­ja yleis­lää­kä­riai­ko­ja ter­veys­kes­kuk­ses­sa tar­jo­taan n 18 saak­ka, tar­ve käy­dä päi­vys­tyk­ses­sä vähenee.

    Ter­veys­kios­kit (Sit­ran kokei­lu) ja ennen muu­ta nii­den sijoit­ta­mi­nen sin­ne mis­sä ihmi­set liik­ku­vat aut­taa myös tuot­ta­maan palveluita.

  13. …oppiak­se­ni lop­pu­vii­mek­si otta­maan sai­raal­ta ihmi­sel­tä sydän­leik­kauk­sen ajak­si hen­gen pois niin, että sen voi leik­kauk­sen onnis­tut­tua taas poti­laal­le palaut­taa”. Jumala???

    Lisät­kää hie­man lää­kä­rien kou­lu­tus­mää­riä. Olen täy­sin var­ma, että lää­kik­seen löy­tyy päte­viä opis­ke­li­joi­ta vähän nykyis­tä suu­rem­pi­kin määrä.

  14. Mon­ta­ko vuot­ta Tei­jo opis­ke­lit pal­kat­ta (niin kuin nyt yleen­sä opis­kel­laan) intin jäl­keen? Ja mit­kä noin suu­ri­piir­tein oli­vat vuo­tui­set ansio­si 5 ensim­mäi­sen yli­opis­to-opis­ke­lu­vuo­den jäl­keen? En vähek­sy kirur­gin ammat­tia enkä ole täs­sä vaa­ti­mas­sa pal­kan­alen­nus­ta, mut­ta fak­tois­ta voi­tai­siin toki puhua faktoina.

  15. Tun­tuu oudolta,mutta Lää­kä­ri­liit­to on vas­tus­ta­nut vuorotyötä.

    Suo­mi vas­tus­ti EU:n työ­ai­ka­di­rek­tii­viä juu­ri lää­kä­rei­den päi­vys­tys­vel­vol­li­suu­den vuoksi.

    Kepu on ollut puo­lueis­ta suu­rin vuo­ro­työn vastustaja

    Kol­mi­vuo­ro­työs­sä tar­vi­taan 5–6 hen­keä yhden hen­gen vuo­ron pyö­rit­tä­mi­seen ja se mer­kit­see, että pie­nis­sä terk­ka­reis­sa on päi­väl­lä vain yksi lääkäri.
    Loput oli­si­vat illalla,yöllä, sun­nun­tai­sin nuok­ku­mas­sa aika joutilaana.

    Ammat­ti­tai­to­kin sii­nä surkastuisi

  16. Kuten muis­sa­kin yri­tyk­sis­sä: jous­ta­vat työ­ajat ja epä­tyy­pil­lis­ten työ­suh­tei­den mah­dol­lis­ta­mi­nen lie­ve­vät parem­pi idea kuin 70-luku­hen­ki­nen ter­mi vuorotyö.

  17. taas suo­sit­tuun sisään­ot­to­kes­kus­te­luun liittyen

    Lää­kä­ri­ti­hey­den kaava:

    suun­taa anta­via arvo­ja: sisään­ot­to nykyään(ollut noin 10v tämä)=610, eläkeikä=63, opin­to­jen aloitusikä=21, ikä­luok­kien koko=60000, elinikä=80

    näil­lä luvuil­la lää­kä­ri­ti­hey­dek­si saa­daan: 610*(63–21)/60000/80*10000=54 lääkäriä/10000.
    Tämä on sel­väs­ti suu­rem­pi luku kuin tiheys on tänä päivänä.Lääkärimäärä kas­vaa koko ajan. Täl­lä het­kel­lä vain kak­si maa­ta, jol­la on vähin­tään yhtä suu­ri lää­kä­ri­ti­heys: Kuu­ba ja Kreik­ka(http://www.globalhealthfacts.org/data/topic/map.aspx?ind=74).

    Jos lää­kä­ri­mää­rä ei tule­vai­suu­des­sa rii­tä, syy­nä voi olla vain erit­täin sel­vä lep­pois­ta­mi­nen kysei­ses­sä ammatissa.

    On myös hyvä aja­tel­la, kuin­ka pal­jon lää­kä­ri­mää­rä vai­kut­taa palkkaukseen.Vaikka lää­kä­rei­tä oli­si pal­jon työt­tö­mi­nä, palk­ko­ja voi­daan nos­taa lak­koil­len. Ovat­han esim. ahtaa­jat­kin täs­sä onnistuneet.

  18. Ihan sama vaik­ka oli­si mil­lai­nen vuo­ro­työ­jär­jes­tel­mä. Jos työ­eh­dot eivät ole koh­dal­laan, ei sin­ne hakeu­du lää­kä­rei­tä niin kau­an kun keik­ka­fir­ma mak­saa parem­min kuin kuntatyönantaja.

  19. Nyt on jää­nyt mate­maat­ti­nen tosia­sia huomioimatta.

    Päi­vys­tyk­sel­lä tar­vi­taan vähem­män lää­kä­rei­tä. Jos on vaik­ka vii­si lää­kä­riä he voi­vat hoi­taa 24/7 ja lisäk­si täy­den päi­vän vii­den lää­kä­rin verran.

    Jos siir­ry­tään vuo­ro­työ­hön tar­vi­taan vii­si päi­väl­lä ja vii­si pyö­rit­tä­mään päi­vys­ty­sai­kais­ta työtä.

    Onko sii­hen varaa ja riit­tää­kö lääkärit.
    Jos yri­te­tään samal­la mää­räl­lä pyö­rit­tää vuo­ro­työ­nä tar­koit­ta se esi­mer­kik­si leik­kaus­ten pudot­ta­mis­ta viidesosaan. 

    Ehkä blo­kin kir­joit­ta­va voi­si tar­kis­taa tämän talou­del­li­sen puo­len ja täy­den­tää tekstiään.

    Ongel­ma on se että nuo­ret eivät enää halua teh­dä niin pal­jon työ­tä kuin ennen teh­tiin. Jos siir­ry­tään vuo­ro­työ­hön ei var­mas­ti halu­ta teh­dä use­aa vuo­roa peräkkäin.

    Minus­ta toi­min­nas­ta vas­taa­va pitäi­si vii­saas­ti suun­sa kiin­ni vuo­ro­työs­tö ennen kuin lää­kä­rit tajua­vat kuin­ka hei­tä on hui­jat­tu hur­jaan työ­mää­rään vuosia.

  20. Ymmär­rän hyvin nuoria.

    Sel­väs­ti fik­sum­pia kuin me van­hat jää­rät, kun eivät tee niin hur­jia työ­vuo­ro­ja. Eivät ota enää ris­kiä väsy­nee­nä teh­dyis­tä virheistä.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­ro­työ toi­si sen rat­kai­sun, että ne lää­kä­rit, jot­ka nhyt teke­vät vuo­ro­työ­tä keik­ka­lää­kä­rei­nä, teki­si­vät vuo­ro­työ­tä vir­ka­lää­kä­rei­nä ja oli­si­vat parem­min muka­na kokonaisuudessa.

    Tämä on täy­sin mah­dol­lis­ta. Jo nyt aina­kin TYKS:n ja TAYS:n perus­ter­vey­den­huol­lon päi­vys­tyk­set toi­mi­vat vuo­ro­työ­mal­lil­la. Ide­aa­li mal­li oli­si että nämä tar­joai­si­vat päi­vys­tä­jät koko yli­opis­to­pii­rien­sä ter­veys­kes­kuk­sil­le. Jol­loin voi­tai­siin pitää enem­män lää­kä­rei­tä rin­gis­sä ja tar­jo­ta jous­ta­vam­mat työ­olo­suh­teet ja ajat.

    Voi­tai­siin­ko tämä toteut­taa HUS OY:n kautta?

  22. Pek­ka Nykä­nen:
    Tie­dok­si: Lää­kä­rit ovat nyky­ään nuo­ria nai­sia, joil­la on pie­niä lapsia.Jotenkin hei­dän pitää las­ten­sa hoi­to organisoida.
    Osmon suo­si­tuk­set pahen­tai­si­vat hei­dän työ­olon­sa kes­tä­mät­tö­mäk­si. Sik­si neu­vot­te­lu­tie on parem­pi kuin Osmon esit­tä­mä pakkotyö.

    Niin­pä. Ajat­te­le vaik­ka­pa sairaanhoitajia.

  23. Ennen lää­kä­ri kat­soi poti­las­ta, nyt tie­to­ko­neen näyt­töä täy­den­täes­sään itse poti­las­tie­dos­toa. Esi­mer­kik­si. Nykyi­sin on kuvi­tel­tu saa­ta­van sääs­tö­jä kun pit­kään opis­kel­lut lää­kä­ri “saman tien” “napin pai­nal­luk­sel­la” tekee työt joi­hin voi­si hänen pal­kal­laan ottaa usei­ta avus­ta­via vähem­män kou­lu­tet­tu­ja teki­jöi­tä ja joi­hin lää­kä­riä ei edes sai­si kou­lut­taa. Sama talous- ja suu­nit­te­luih­mis­ten kehit­tä­mä sääs­tä­mi­nen kaut­ta lin­jan vai­keut­taa var­si­nais­ta poti­laan aut­ta­mis­ta ja tie­tys­ti tur­haut­taa. Yksi­tyis­puo­lel­la tilan­ne lie­nee parempi.

  24. Pitäi­si lail­la sää­tää niin, että hen­ki­lö ei yli­pää­tään saa Suo­mes­sa lää­kä­rin­toin­ta har­joit­taa yksi­tyi­sel­lä tai jul­ki­sel­la puo­lel­la, jol­lei hän sitou­du myös jul­ki­sen puo­len teh­tä­viin kuten myös­kin päi­vys­tyk­seen aina­kin jokusen viik­ko­työ­tun­nin ver­ran ja ei yli­suur­ta vaan koh­tuul­lis­ta kor­vaus­ta vastaan.

    Joka ei tähän ilman eri­tyi­sen päte­vää syy­tä ryh­tyä tah­do, hänel­tä vie­tä­köön koko­naan oikeus har­joit­taa Suo­men maa­pe­räl­lä lääkärinammattia.

  25. Osmol­ta menee nyt moni asia sekai­sin. Ensin­nä­kin perus­ter­vey­den­huol­lon päi­vys­tyk­set on ulkois­tet­tu, ei sairaaloiden. 

    Mis­tä tulee tämä aja­tus, että keik­ka­fir­mois­sa teh­täi­siin vuo­ro­työ­tä. Siel­lä teh­dään töi­tä luke­mat­to­mil­la eri tavoil­la eri­pi­tui­sia pät­kiä. Jat­ku­vas­ti tulee mai­liin mai­nok­sia usean päi­vän pitui­sis­ta “päi­vys­tys­pa­ke­teis­ta” eri juh­la­py­hil­le yms. Lopus­sa on yleen­sä mai­nos­lause tyy­liin “Öisin hil­jais­ta ja ehtii nuk­kua!”. Joo­pa joo.

    Ter­veys­kes­kus­ten päi­vys­tys­tä teke­vät pää­asias­sa lop­pu­vai­heen opis­ke­li­jat ja juu­ri val­mis­tu­neet. Se on usein lyhyt siir­ty­mä­vai­he ennen kuin oma ala löy­tyy ja siel­tä tulee sai­raa­la­päi­vys­tyk­siä tai päi­vys­tyk­set lop­pu­vat koko­naan. Iso osa niis­tä, jot­ka perus­ter­vey­den­huol­toon jää­vät, lopet­ta­vat päi­vys­tä­mi­sen alle kym­me­nes­sä vuodessa.

    Tämä vaih­tu­vuus on se ongel­ma, nii­den päi­vys­tys­ten pyö­rit­tä­mi­nen on aika­mois­ta jär­jes­te­lyä ja sen takia keik­ka­fir­man pää­toi­mi­set rek­ry­toi­jat teke­vät sen parem­min kuin yli­työl­lis­tet­ty yli­lää­kä­ri oman työn ohella.

    Jos sai­raa­lois­ta puhu­taan niin monis­sa pai­kois­sa­han jae­taan nyt jo vii­kon­lo­pun etu­päi­vys­tyk­set 12 tun­nin pät­kiin. Onko tämä nyt sitä vuo­ro­työ­tä? Sai­raa­lois­sa on sitä­pait­si äärim­mäi­sen eri­lai­sia päi­vys­tys­pes­te­jä inten­si­tee­til­tään, eikä nii­tä voi niput­taa yhden­lai­sik­si. Alue­sai­raa­las­sa taka­päi­vys­tys­tä saat­taa olla vaik­ka viik­ko put­keen. Kos­ki­si­ko vuo­ro­työ vain etu­päi­vys­tä­jiä kuor­mi­te­tuil­la aloil­la, kuten sisä­tau­deil­la ja kirurgialla?

    Tar­ken­na hie­man ja osoi­ta siten, että tie­dät yhtään mis­tä puhut.

  26. Sano­taan nyt ensin etten tun­ne lää­kä­rien työ­tä tai päi­vys­tys­käy­tän­tö­jä kes­ki­ver­to­ka­dun­tal­laa­jaa paremmin. 

    Omas­ta koke­muk­ses­ta kui­ten­kin tie­dän, että kah­den put­keen teh­dyn työ­vuo­ron lop­pu­puo­lel­la työn­jäl­ki on ihan mitä sat­tuu. Sit­ten jos hom­maa jat­ke­taan yövuo­ron puo­lel­le niin vai­ku­tus on sama kuin oli­si pie­nes­sä kän­nis­sä töis­sä. Saman­lai­nen pöh­nä ja kes­kit­ty­mis­ky­vyn puu­te. puo­let ajas­ta menee sii­hen että yrit­tää muis­tel­la mihin jät­ti jon­kun tava­ran käsis­tään tai mitä oli yli­pää­tään teke­mäs­sä. Tämä siis sil­loin kun työ in sen tyyp­pis­tä mis­sä täy­tyy jat­ku­vas­ti teh­dä jotain ja “olla kartalla”. 

    Nor­maa­lin työ­vuo­ron pääl­le teh­tä­väs­sä päi­vys­tyk­ses­sä on jär­keä vain sil­loin, jos kysees­sä on varal­lao­lo eikä jat­ku­va ja aktii­vi­nen työntekeminen.

  27. Lää­kä­reik­si kou­lu­te­taan n 1 % ikä­luo­kas­ta, joka on var­sin pal­jon. Aina­kaan ei pitäi­si valit­taa, että lää­kik­seen on vai­kea pääs­tä. Itse asias­sa asiak­kaan näkö­kul­mas­ta on hyvä, että seu­la on tiukka.

    isom­pi ongel­ma lää­ke­tie­teen opsi­ke­lui­den aloit­ta­mi­ses­sa on, että kurs­si­muo­toi­ses­sa lukios­sa on aika han­ka­la koo­ta pit­kä mate­ma­tiik­ka, fysiik­ka, kemia, bio­lo­gia paket­tia, joka sinän­sä oli­si asial­li­nen yli­pää­tään luon­non­tie­de / tek­niik­ka / suun­nit­te­lu­tie­teet suuntautumiseen.

  28. Sami:
    Mon­ta­ko vuot­ta Tei­jo opis­ke­lit pal­kat­ta (niin kuin nyt yleen­sä opis­kel­laan) intin jäl­keen? Ja mit­kä noin suu­ri­piir­tein oli­vat vuo­tui­set ansio­si 5 ensim­mäi­sen yli­opis­to-opis­ke­lu­vuo­den jäl­keen? En vähek­sy kirur­gin ammat­tia enkä ole täs­sä vaa­ti­mas­sa pal­kan­alen­nus­ta, mut­ta fak­tois­ta voi­tai­siin toki puhua faktoina.

    Voi­han sitä vaik­ka ver­ra­ta Hak­ka­rai­sen 6 ton­nin kuu­kausi­palk­kaan. Eikö hän ole mel­kein käy­nyt peruskoulun.

    Minus­ta aka­tee­mis­ten ei kan­na­ta kes­ke­nään tapel­la, kos­ka Suo­mes­sa ei arvos­te­ta kou­lu­tus­ta ja vas­tuu­ta vaan jotain muu­ta. Kuten Haak­ka­rai­ses­ta­kin näkyy.

  29. Voi­han sitä vaik­ka ver­ra­ta Hak­ka­rai­sen 6 ton­nin kuu­kausi­palk­kaan. Eikö hän ole mel­kein käy­nyt peruskoulun.
    Minus­ta aka­tee­mis­ten ei kan­na­ta kes­ke­nään tapel­la, kos­ka Suo­mes­sa ei arvos­te­ta kou­lu­tus­ta ja vas­tuu­ta vaan jotain muu­ta. Kuten Haak­ka­rai­ses­ta­kin näkyy.
    —————————————

    Sami:
    Mon­ta­ko vuot­ta Tei­jo opis­ke­lit pal­kat­ta (niin kuin nyt yleen­sä opis­kel­laan) intin jäl­keen? Ja mit­kä noin suu­ri­piir­tein oli­vat vuo­tui­set ansio­si 5 ensim­mäi­sen yli­opis­to-opis­ke­lu­vuo­den jäl­keen? En vähek­sy kirur­gin ammat­tia enkä ole täs­sä vaa­ti­mas­sa pal­kan­alen­nus­ta, mut­ta fak­tois­ta voi­tai­siin toki puhua faktoina.

    Voi­han sitä vaik­ka ver­ra­ta Hak­ka­rai­sen 6 ton­nin kuu­kausi­palk­kaan. Eikö hän ole mel­kein käy­nyt peruskoulun.

    Minus­ta aka­tee­mis­ten ei kan­na­ta kes­ke­nään tapel­la, kos­ka Suo­mes­sa ei arvos­te­ta kou­lu­tus­ta ja vas­tuu­ta vaan jotain muu­ta. Kuten Haak­ka­rai­ses­ta­kin näkyy.

  30. Nimi­mer­kin “zack” las­kel­ma tule­vai­suu­den lää­kä­ri­ti­hey­des­tä on mel­ko suu­ri­piir­tei­nen ja luul­lak­se­ni joh­taa osin vää­ris­ty­nei­siin lop­pu­tu­lok­siin. Alla on tar­kem­pi ana­lyy­si­ni. Ei ole myös­kään mitään miel­tä las­kea asymp­toot­tis­ta pit­kän täh­täi­men lää­kä­ri­ti­heyt­tä, jos lää­kä­ri­pu­la on käsil­lä juu­ri nyt. Vii­saam­pi oli­si kou­lut­taa het­ken aikaa enem­män lää­kä­rei­tä, että vaje saa­daan täy­tet­tyä ja sit­ten varo­vas­ti pie­nen­tää kou­lu­tus­mää­riä, jos näyt­tää, että työt­tö­myys ja yli­tar­jon­ta on vaa­ra­na. Itse en tosin usko yli­tar­jon­taan, vaik­ka kou­lu­tus­ta lisät­täi­siin huo­mat­ta­vas­ti­kin. Myös teh­tä­vän vaa­ti­muk­set täyt­tä­vää opis­ke­li­ja-aineis­ta on nuo­ris­sa­kin ikä­luo­kis­sa riit­tä­väs­ti ja opis­ke­li­ja-ainek­sen taso ei mer­kit­tä­väs­ti heik­ke­ne, vaik­ka heti nos­tet­tai­siin kou­lu­tus­paik­ko­jen mää­rää 10–20%.

    Ensin­nä­kin las­kel­mas­sa lää­kä­ri­ti­hey­des­tä tuli­si käyt­tää lää­kä­rin val­mis­tu­mi­si­kää eikä opin­to­jen aloi­tusi­kää. Eli jos lää­kä­rin työ­ura oli­si noin 40 vuot­ta (töi­hin 25 vuo­ti­aa­na ja eläk­keel­le 65 vuo­ti­aa­na) ja kou­lu­tus­mää­rä oli­si 610 kap­pa­let­ta vuo­sit­tain, niin täl­löin tasa­pai­no­ti­lan­tees­sa käy­tös­sä oli­si 40*610=24400 lää­kä­riä. Kun Suo­men väki­lu­ku on täl­lä het­kel­lä noin 5400000 niin saa­daan ainoas­taan (24400/5400000)= 45 lääkäriä/10000 hen­ki­löä. Pitäi­si myös huo­mioi­da, että lää­kä­rei­tä­kin pois­tuu (työ)elämästä ennen aiko­jaan, on äitiys­va­pail­la ym., jol­loin koko­nai­sia lää­kä­ri­työ­vuo­sia tuli­si nykyi­sil­lä kou­lu­tus­mää­ril­lä ole­maan pit­käl­lä­kin täh­täi­mel­lä var­mas­ti rei­lus­ti alle tuon 24400 kap­pa­let­ta. Lisäk­si pitää ottaa huo­mioon Suo­men väes­tö­en­nus­te (http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestoennuste), jon­ka mukaan mei­tä oli­si nykyis­ten nuor­ten lää­kä­rien elä­köi­tyes­sä jo 6 mil­joo­naa. Väes­tön ikään­ty­mi­nen on myös mer­kit­tä­vä seik­ka, joka kas­vat­taa kesi­mää­räis­tä lää­kä­ri­tar­vet­ta per hen­ki. Samoin, jos lää­kä­ri­pu­la ei oli­si näin akuut­ti, lää­kä­rien työ­pa­nos­ta oli­si enem­män käy­tet­tä­vis­sä muu­al­la­kin kuin klii­ni­ses­sä hoi­to­työs­sä. Mones­sa lää­ke­teol­li­suu­den ja ter­vey­sa­lan tut­ki­mus­työs­sä lää­kä­rit oli­si­vat suu­rek­si hyö­dyk­si, ja näil­lä aloil­la oli­si siten myös parem­mat mah­dol­li­suu­det kehit­tää vien­ti­tuot­tei­ta (esim. lääk­kei­tä tai pal­ve­lu­kon­sep­te­ja), joi­den avul­la voi­si yrit­tää pai­ka­ta Suo­mea uhkaa­vaa kes­tä­vyys­va­jet­ta. Maa­il­ma muut­tuu, tek­niik­ka kehit­tyy ja lää­ke­tie­teen mah­dol­li­suu­det vain kas­va­vat. Mut­ta onko Suo­mes­sa val­miut­ta tart­tua näi­hin mahdollisuuksiin?

    Edel­lä ole­van valos­sa näyt­tää­kin käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, että mik­si lää­kä­rien kou­lu­tus­mää­riä ei nos­te­ta huo­mat­ta­vas­ti. Toki kou­lut­ta­mi­nen mak­saa, mut­ta vie­lä enem­män mak­saa nykytilanne. 

    Nimi­mer­kin zack esit­tä­män tilas­ton (http://www.globalhealthfacts.org/data/topic/map.aspx?ind=74) mukaan Suo­men lää­kä­ri­ti­heys on nyt sel­väs­ti alem­pi kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa tai useim­mis­sa Euroo­pan mais­sa. Tilan­ne oli­si kor­jat­ta­vis­sa ehkä vuo­si­kym­me­nes­sä, mut­ta mik­si työ­hön ei ryh­dy­tä määrätietoisesti?

    zack:
    taas suo­sit­tuun sisään­ot­to­kes­kus­te­luun liittyen

    Lää­kä­ri­ti­hey­den kaava:

    suun­taa anta­via arvo­ja: sisään­ot­to nykyään(ollut noin 10v tämä)=610, eläkeikä=63, opin­to­jen aloitusikä=21, ikä­luok­kien koko=60000, elinikä=80

    näil­lä luvuil­la lää­kä­ri­ti­hey­dek­si saa­daan: 610*(63–21)/60000/80*10000=54 lääkäriä/10000.
    Tämä on sel­väs­ti suu­rem­pi luku kuin tiheys on tänä päivänä.Lääkärimäärä kas­vaa koko ajan. Täl­lä het­kel­lä vain kak­si maa­ta, jol­la on vähin­tään yhtä suu­ri lää­kä­ri­ti­heys: Kuu­ba ja Kreik­ka(http://www.globalhealthfacts.org/data/topic/map.aspx?ind=74).

    Jos lää­kä­ri­mää­rä ei tule­vai­suu­des­sa rii­tä, syy­nä voi olla vain erit­täin sel­vä lep­pois­ta­mi­nen kysei­ses­sä ammatissa.

    On myös hyvä aja­tel­la, kuin­ka pal­jon lää­kä­ri­mää­rä vai­kut­taa palkkaukseen.Vaikka lää­kä­rei­tä oli­si pal­jon työt­tö­mi­nä, palk­ko­ja voi­daan nos­taa lak­koil­len. Ovat­han esim. ahtaa­jat­kin täs­sä onnistuneet.

  31. Jos lää­kä­ri­mää­rä ei tule­vai­suu­des­sa rii­tä, syy­nä voi olla vain erit­täin sel­vä lep­pois­ta­mi­nen kysei­ses­sä ammatissa.”

    Lää­kä­rit ovat­kin lep­pois­ta­neet, perä­ti 17 % teki osa-aika­työ­tä 2009.Naiset useam­min kuin miehet
    http://www.laakariliitto.fi/files/laakarikysely2009.pdf.
    Eräi­tä havain­to­ja tilastosta:

    Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la lää­kä­reis­tä oli vaki­nai­sia 95 % mut­ta sai­ra­lois­sa vain 54 % ja ter­veys­kes­kuk­sis­sa­kin 71 % ???

    Sivu­töi­tä teki 36,7 % eli var­sin suu­ri osa

  32. zack:

    On myös hyvä aja­tel­la, kuin­ka pal­jon lää­kä­ri­mää­rä vai­kut­taa palkkaukseen.Vaikka lää­kä­rei­tä oli­si pal­jon työt­tö­mi­nä, palk­ko­ja voi­daan nos­taa lak­koil­len. Ovat­han esim. ahtaa­jat­kin täs­sä onnistuneet.

    Lak­koil­len voi­daan vai­kut­taa tau­luk­ko­palk­koi­hin. Lää­kä­ri­pu­lan aika­na vähem­män kiin­nos­ta­viin paik­koi­hin ei saa­da lää­kä­rei­tä liit­to­jen väli­sen sopi­muk­sen mini­mieh­doil­la, vaan työ­eh­to­ja rää­tä­löi­dään hou­kut­te­le­vam­mik­si. Näi­tä hen­ki­lö­koh­tai­sia tai pai­kal­li­sia lisäe­tu­ja lää­kä­rien yli­mää­rä vähentäisi.

  33. JTS:
    isom­pi ongel­ma lää­ke­tie­teen opsi­ke­lui­den aloit­ta­mi­ses­sa on, että kurs­si­muo­toi­ses­sa lukios­sa on aika han­ka­la koo­ta pit­kä mate­ma­tiik­ka, fysiik­ka, kemia, bio­lo­gia pakettia

    Mihin tuo vai­keus muka perus­tuu? Onko sinul­la oma­koh­tai­sia kokemuksia? 

    Aina­kin omien koke­mus­te­ni perus­teel­la kurs­si­muo­toi­suus ei mil­lään taval­la häi­rit­se luon­non­tie­teel­li­sen pake­tin kasaa­mis­ta sil­lä matik­ka-fy-ke-luku­jär­jes­tuk­set kasa­taan niin että ne on help­po vali­ta ja käy­dä eivät­kä mene pääl­lek­käin. Jos jokin vai­keut­taa tuo­ta paket­tia, niin sak­san tai rans­kan opiskelu.

  34. Sekä Lää­kä­ri­liit­to että OAJ eroa­vat muis­ta liit­tois­ta mm niin että nii­den PJ:t ovat kokoo­mus­lai­sia ja nii­den teh­tä­vä on wahl­roo­si­lai­sit­tain sosia­lo­soi­da tap­piot ts kupa­ta veron­mak­sa­jil­ta rahaa oikein ura­kal­la. OAJ vaa­tii mm että sijai­so­pet­ta­jil­le­kin pitää mak­saa palk­kaa koko kesäl­tä ja kau­pun­git mak­saa kil­tis­ti, ja Lää­kä­ri­liit­to vas­tus­ta­mal­la lää­kä­rei­den kou­lu­tus­paik­ko­jen lisää­mis­tä, vaik­ka tie­de­tään että väes­tön ikään­tyes­sä ter­vey­den­hoi­don tar­ve kas­vaa eksponentiaalisesti!

    Mitä­pä jos yksi­tyis­tet­täi­siin koko ter­vey­den­hoi­to ja perus­kou­lut? Sil­loin lää­kä­reil­lä ja opet­ta­jil­la ei oli­si tur­val­lis­ta vir­kaa johon pala­ta vaan jou­tui­si teke­mään koko ikän­sä töi­tä samoin ehdoin kuin lähes esim kaik­ki insi­nöö­rit, tulos tai ulos!

  35. ””
    “Nimi­mer­kin “zack” las­kel­ma tule­vai­suu­den lää­kä­ri­ti­hey­des­tä on mel­ko suu­ri­piir­tei­nen ja luul­lak­se­ni joh­taa osin vää­ris­ty­nei­siin lopputuloksiin.
    “””
    Niin­hän se on suur­piir­tei­nen, kuten vies­tin alus­sa­ni totesinkin.

    ””
    Ensin­nä­kin las­kel­mas­sa lää­kä­ri­ti­hey­des­tä tuli­si käyt­tää lää­kä­rin val­mis­tu­mi­si­kää eikä opin­to­jen aloi­tusi­kää. Eli jos lää­kä­rin työ­ura oli­si noin 40 vuot­ta (töi­hin 25 vuo­ti­aa­na ja eläk­keel­le 65 vuo­ti­aa­na) ja kou­lu­tus­mää­rä oli­si 610 kap­pa­let­ta vuo­sit­tain, niin täl­löin tasa­pai­no­ti­lan­tees­sa käy­tös­sä oli­si 40*610=24400 lää­kä­riä. Kun Suo­men väki­lu­ku on täl­lä het­kel­lä noin 5400000 niin saa­daan ainoas­taan (24400/5400000)= 45 lääkäriä/10000 hen­ki­löä. Pitäi­si myös huo­mioi­da, että lää­kä­rei­tä­kin pois­tuu (työ)elämästä ennen aiko­jaan, on äitiys­va­pail­la ym., jol­loin koko­nai­sia lää­kä­ri­työ­vuo­sia tuli­si nykyi­sil­lä kou­lu­tus­mää­ril­lä ole­maan pit­käl­lä­kin täh­täi­mel­lä var­mas­ti rei­lus­ti alle tuon 24400 kappaletta.
    “””

    Tot­ta, pitäi­si käyt­tää val­mis­tu­mi­si­kää, mut­ta sil­ti lää­kä­ri­ti­heys nousi­si huo­mat­ta­vas­ti. Mitä tulee noi­hin äitiys­lo­miin ym. niin vas­taa­vas­ti voi­si sano, että lää­kä­rei­tä tulee Suo­meen enem­män kuin Suo­me­sa­ta läh­tee. Tämä lisää myös lää­kä­ri­mää­rää. Toi­saal­ta jos Juha Her­nes­nie­mi tekee 70h työ­viik­koa, niin tus­kin kaik­ki lää­kä­rit teke­vät näin kuten tus­kin kaik­ki lää­kä­rit jää­vät aikai­sin pois töis­tä. Mut­ta näi­den asioi­den vai­ku­tus lää­kä­ri­työ­vuo­siin menee sen ver­ran hana­ka­lak­si, että tie­dot lop­pu­vat meil­tä molemmilta.

    ””
    Edel­lä ole­van valos­sa näyt­tää­kin käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, että mik­si lää­kä­rien kou­lu­tus­mää­riä ei nos­te­ta huo­mat­ta­vas­ti. Toki kou­lut­ta­mi­nen mak­saa, mut­ta vie­lä enem­män mak­saa nykytilanne.

    Nimi­mer­kin zack esit­tä­män tilas­ton (http://www.globalhealthfacts.org/data/topic/map.aspx?ind=74) mukaan Suo­men lää­kä­ri­ti­heys on nyt sel­väs­ti alem­pi kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa tai useim­mis­sa Euroo­pan mais­sa. Tilan­ne oli­si kor­jat­ta­vis­sa ehkä vuo­si­kym­me­nes­sä, mut­ta mik­si työ­hön ei ryh­dy­tä määrätietoisesti?
    “””

    Jos itse­kin olet omis­sa las­kel­mis­sa saa­nut sen tulok­sen, että nykyi­sil­lä sisää­no­toil­la lää­kä­ri­ti­heys nousee, niin eikö sil­loin lää­kä­ri­mää­rän nos­toon ole juu­ri pyrit­ty määrätietoisesti?

    Olen sitä miel­tä, että lää­kä­rei­tä tulee olla riit­tä­väs­ti. Mut­ta kllä­hän monen huu­te­li­jan motii­vi­na on saa­da lää­kä­reil­le pas­kat työ­olot kuin kor­ja­ta lääkärivajetta.

  36. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: z

    Jep, ja työ­tais­te­lu nos­tai­si myös nii­den halut­tu­jen paik­ko­jen palkkaa.

    Täs­sä­pä vuo­den 04 tie­to­ja lää­kä­rin pal­kas­ta BKT/h­lö-tie­toi­na eri mait­tain. Ei loit­sa lää­kä­ri­pu­lan Suo­men lää­kä­rit tilastossa.

  37. Lii­an van­ha:
    “Jos lää­kä­ri­mää­rä ei tule­vai­suu­des­sa rii­tä, syy­nä voi olla vain erit­täin sel­vä lep­pois­ta­mi­nen kysei­ses­sä ammatissa.”

    Lää­kä­rit ovat­kin lep­pois­ta­neet, perä­ti 17 % teki osa-aika­työ­tä 2009.Naiset useam­min kuin miehet
    http://www.laakariliitto.fi/files/laakarikysely2009.pdf.
    Eräi­tä havain­to­ja tilastosta:

    Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la lää­kä­reis­tä oli vaki­nai­sia 95 % mut­ta sai­ra­lois­sa vain 54 % ja ter­veys­kes­kuk­sis­sa­kin 71 % ???

    Sivu­töi­tä teki 36,7 % eli var­sin suu­ri osa

    Toi­saal­ta lää­kä­reis­sä on myös osa erit­tän pit­kiä työ­päi­viä teke­viä. Mut­ta lää­kä­ri­tar­peen las­ke­mi­seen ja sopi­vien kou­lu­tus­mää­rien las­ke­mi­seen tar­vit­tai­siin mate­maa­tik­koa, jol­la oli­si riit­tä­väs­ti tie­toa käy­tet­tä­vis­sä. Jos väi­te­tään, että lää­kä­rit halua­vat pitää lää­kä­ri­va­jet­ta, niin yhtä hyvin voi­daan väit­tää, että monet halua­vat ennem­min kur­jis­taa lää­kä­rei­den työ­olo­ja kuin kor­ja­ta lää­kä­ri­va­jet­ta. Sik­si oli­si hyvä, jos lää­kä­rien tar­ve las­ket­tai­siin mate­maat­ti­ses­ti ja puolueettomasti.

  38. Olen ollut Bri­teis­sä töis­sä ja tie­tys­ti on näp­pi­tun­tu­ma palkkoihin.
    Kuten näkyy edel­li­ses­tä tau­lu­kos­ta Suo­mi ei ole oikein Län­si­mai­den tasolla.

    Kun huo­mioi vero­tuk­sen on tilan­ne vie­lä huo­nom­pi. Oma koke­mus oli että sain kol­me ker­taa enem­män käteen Briteissä.

    Saman­suun­tai­nen lie­nee yleen­sä­kin tilan­ne jos on pit­kä kou­lu­tus tai vas­tuul­li­nen työ. 

    Kun Suo­mi on vau­ras maa ei pitäi­si olla näin suu­ri ero.

    Voin vie­lä mai­ni­ta että ter­vey­den­huol­to on ilmai­nen Bri­teis­sä eikä sosi­aa­li­tur­va mer­kit­tä­väs­ti eroa.

    Mihin­kä mus­taan auk­koon rahat sit­ten menevät?

  39. Minus­ta eri­koi­sin­ta koko nykyi­ses­sä lää­kä­rien työ­ai­ka­käy­tän­nös­sä on, että nykyi­sen kal­tai­nen päi­vys­tys­jär­jes­tel­mä on yleen­sä sal­lit­tu. Rek­ka­kus­ki saa­ti mat­kus­ta­ja­ko­neen pilot­ti len­täi­si kaa­res­sa ulos koko alal­ta, jos yrit­täi­si teh­dä sel­lai­sia työ­päi­vää mitä lää­kä­rien päi­vys­tys­vuo­rot aiheut­tai­si­vat. Eri­tyi­ses­ti len­to­lii­ken­teen puo­lel­ta on tut­kit­tu pal­jon väsy­myk­sen vai­ku­tuk­sia ja pit­kil­lä val­vo­mis­jak­soil­la on voi­ma­kas vai­ku­tus eri­tyi­ses­ti hie­no­mo­to­riik­kaan, muis­tiin ja yksi­tyis­koh­tien hah­mot­ta­mi­seen. Jos­tain syys­tä olo­ti­las­sa, jos­sa ei sai­si ajaa rek­kaa saa kui­ten­kin suo­rit­taa kirur­gi­sia operaatioita.

    Minun on han­ka­la kek­siä yksit­täis­tä asi­aa, joka vaa­ran­taa poti­las­tur­val­li­suut­ta enem­män kuin lää­kä­rei­den työ­ajat. Jos ne vie­lä aja­vat lää­kä­rei­tä pois työ­paik­koi­hin, jos­sa työ­ajat ovat eri­lai­sia, niin miten yhteis­kun­ta yleen­sä hyväk­syy tuol­lai­sen järjestelyn?

    Ja lai­te­taan lop­puun vie­lä joi­tain link­ke­jä väsy­myk­sen vai­ku­tuk­sis­ta teh­dyis­tä tut­ki­muk­sis­ta: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20068462 http://www.ingentaconnect.com/content/jcaho/jcjqs/2007/00000033/a00111s1/art00002 http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1207/s15327876mp1603_2

  40. zack: Jep, ja työ­tais­te­lu nos­tai­si myös nii­den halut­tu­jen paik­ko­jen palkkaa.

    Täs­sä­pä vuo­den 04 tie­to­ja lää­kä­rin pal­kas­ta BKT/h­lö-tie­toi­na eri mait­tain. Ei loit­sa lää­kä­ri­pu­lan Suo­men lää­kä­rit tilastossa.

    Tär­kein asia lää­kä­rien kou­lu­tus­mää­rien nos­ta­mi­ses­sa oli­si mie­les­tä­ni se, että tämä toi­men­pi­de lisäi­si kan­sa­kun­nan hyvin­voin­tia (hidas­tai­si hoi­to­jo­no­jen ja kus­tan­nus­ten kas­vua, kor­jai­si puut­tei­ta pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa ja paran­tai­si ter­vey­sa­lan kas­vu­mah­dol­li­suuk­sia, joka puo­les­taan voi­si joh­taa myös vien­ti­tuot­tei­siin). Pää­ta­voit­tee­na ei siis ole lää­kä­rien ansio­ta­son leik­kaa­mi­nen. Mut­ta toki lää­kä­ri­va­jeen pie­nen­tä­mi­nen vähen­täi­si pal­kit­se­mi­ses­sa­kin pahim­pia yli­lyön­te­jä ja avo­kä­ti­sim­piä tar­jouk­sia, ja siten aut­tai­si jul­ki­sen talou­den kus­tan­nus­pai­neis­sa. Kan­nat­taa zack myös huo­ma­ta, että lak­ko on vaa­ral­li­nen ase, jos sil­lä ei ole yleis­tä hyväk­syn­tää tai edes lak­koi­le­van ryh­män enem­mis­tön varauk­se­ton­ta hyväk­syn­tää (jota oli­si ehkä vai­kea saa­da, jos lää­kä­rei­tä oli­si työt­tö­mä­nä yli­tar­jon­nan vuoksi).

    Mut­ta mie­les­tä­ni täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa lää­kä­ri­pu­la on siis ensi­si­jai­nen ja pal­jon vaka­vam­pi ongel­ma kuin lää­kä­rei­den kovat ansiot. On ikä­vää, jos Lää­kä­ri­liit­to halu­aa uhra­ta ter­veys- ja hyvin­voin­tia­lan kas­vu­mah­dol­li­suu­det Suo­mes­sa jäse­nis­tön­sä lyhyt­nä­köi­sen edun­val­von­nan hyväksi.

    Lopuk­si, lähet­tä­mä­si tilas­to lää­kä­rien pal­kois­ta eri mais­sa ker­to­nee enem­män­kin Poh­jois­mai­ses­ta tasai­ses­ta tulon­jaos­ta kuin suo­ma­lais­lää­kä­rien palk­ka­kuo­pas­ta :). Lää­kä­rien ansiot Suo­mes­sa näyt­täi­si­vät ole­van kuta­kuin­kin samal­la tasol­la kuin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, jois­sa lää­kä­ri­ti­heys on kui­ten­kin ilmei­ses­ti suu­rem­pi. Eikö tämä riit­täi­si Lää­kä­ri­lii­tol­le­kin perus­teek­si olla jar­rut­ta­mat­ta lää­kä­rien lisä­kou­lu­tus­ta? Ei ne pal­kat sii­tä romah­da, vaik­ka kou­lu­tus­mää­riä sel­väs­ti nostettaisiinkin.

  41. zack:

    Täs­sä­pä vuo­den 04 tie­to­ja lää­kä­rin pal­kas­ta BKT/h­lö-tie­toi­na eri mait­tain. Ei loit­sa lää­kä­ri­pu­lan Suo­men lää­kä­rit tilastossa.

    Aika saman­lai­nen jakau­ma löy­ty­nee muil­ta­kin aka­tee­mi­sil­ta aloilta.

  42. mavi: Tär­kein asia lää­kä­rien kou­lu­tus­mää­rien nos­ta­mi­ses­sa oli­si mie­les­tä­ni se, että tämä toi­men­pi­de lisäi­si kan­sa­kun­nan hyvin­voin­tia (hidas­tai­si hoi­to­jo­no­jen ja kus­tan­nus­ten kas­vua, kor­jai­si puut­tei­ta pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa ja paran­tai­si ter­vey­sa­lan kas­vu­mah­dol­li­suuk­sia, joka puo­les­taan voi­si joh­taa myös vien­ti­tuot­tei­siin). Pää­ta­voit­tee­na ei siis ole lää­kä­rien ansio­ta­son leik­kaa­mi­nen. Mut­ta toki lää­kä­ri­va­jeen pie­nen­tä­mi­nen vähen­täi­si pal­kit­se­mi­ses­sa­kin pahim­pia yli­lyön­te­jä ja avo­kä­ti­sim­piä tar­jouk­sia, ja siten aut­tai­si jul­ki­sen talou­den kus­tan­nus­pai­neis­sa. Kan­nat­taa zack myös huo­ma­ta, että lak­ko on vaa­ral­li­nen ase, jos sil­lä ei ole yleis­tä hyväk­syn­tää tai edes lak­koi­le­van ryh­män enem­mis­tön varauk­se­ton­ta hyväk­syn­tää (jota oli­si ehkä vai­kea saa­da, jos lää­kä­rei­tä oli­si työt­tö­mä­nä yli­tar­jon­nan vuoksi).

    Mut­ta mie­les­tä­ni täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa lää­kä­ri­pu­la on siis ensi­si­jai­nen ja pal­jon vaka­vam­pi ongel­ma kuin lää­kä­rei­den kovat ansiot. On ikä­vää, jos Lää­kä­ri­liit­to halu­aa uhra­ta ter­veys- ja hyvin­voin­tia­lan kas­vu­mah­dol­li­suu­det Suo­mes­sa jäse­nis­tön­sä lyhyt­nä­köi­sen edun­val­von­nan hyväksi.

    Lopuk­si, lähet­tä­mä­si tilas­to lää­kä­rien pal­kois­ta eri mais­sa ker­to­nee enem­män­kin Poh­jois­mai­ses­ta tasai­ses­ta tulon­jaos­ta kuin suo­ma­lais­lää­kä­rien palk­ka­kuo­pas­ta . Lää­kä­rien ansiot Suo­mes­sa näyt­täi­si­vät ole­van kuta­kuin­kin samal­la tasol­la kuin Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa, jois­sa lää­kä­ri­ti­heys on kui­ten­kin ilmei­ses­ti suu­rem­pi. Eikö tämä riit­täi­si Lää­kä­ri­lii­tol­le­kin perus­teek­si olla jar­rut­ta­mat­ta lää­kä­rien lisä­kou­lu­tus­ta? Ei ne pal­kat sii­tä romah­da, vaik­ka kou­lu­tus­mää­riä sel­väs­ti nostettaisiinkin.

    Kuten oma las­kel­ma­si osoit­ti, niin lää­kä­ri­ti­heys tulee Suo­mes­sa var­mas­ti nyky­sil­lä kou­lu­tus­mää­ril­lä jo nouse­maan sel­väs­ti nykyisestä.Niitä kou­lu­tus­mää­riä siis on nos­tet­tu aika pal­jon, toi­sin kuin ylei­nen luu­lo on. Eri asia on, onko syy­tä nos­taa lisää. Sii­hen toi­voi­sin itse puo­lu­ee­ton­ta tar­kas­te­lua, jon­ka teki­si matemaatikko.

    Oma point­ti­ni tähän kes­kus­te­luun oli se, että lää­kä­rien kou­lu­tus­mää­rät eivät ole kovin pie­net, kuten kai­kil­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la on tapa­na sanaoa. Toi­nen point­ti­ni oli se, että lää­kä­ri­mää­ril­lä ei ole lop­pu­jen lopuk­si vält­tä­mät­tä kovin suur­ta mer­ki­tys­tä palk­koi­hin ylei­sel­lä tasol­la. Ne kauj­his­tel­lut 5–6k€/kk pal­kat tai­ta­vat olla TES:n mukai­sia minimipalkkoja.

    En ole kan­nat­ta­mas­sa lak­koa tai tulon­jaon repeä­mis­tä. Tuol­la työ­tais­te­lue­si­mer­kil­lä tar­koi­tin vain sitä, että mas­sii­vi­nen lää­kä­ri­työt­tö­myys teki­si alas­ta ay-vetoi­sen alan. Kan­na­tan itse­kin riit­tä­vää lää­kä­ri­mää­rää, mut­ta sen pitäi­si las­kea asian­tun­te­va henkilö.

  43. zack:
    Sik­si oli­si hyvä, jos lää­kä­rien tar­ve las­ket­tai­siin mate­maat­ti­ses­ti ja puolueettomasti.

    Kan­na­tan ehdo­tus­ta. Ja onhan se niin­kin, että ei täs­tä mah­dol­li­ses­ta lää­kä­ri­va­jees­ta voi yksin Lää­kä­ri­liit­toa syyt­tää, kun se nyt ensi­si­jas­sa kui­ten­kin on vain jäse­nien­sä edun­val­von­ta­jär­jes­tö, eikä pää­tä kou­lu­tus­pai­kois­ta. Suu­rem­pi vas­tuu lie­nee ope­tus­mi­nis­te­riös­sä tai muu­al­la val­tion­hal­lin­nos­sa. Tämä on taas yksi esi­merk­ki Suo­men kel­vot­to­mas­ta jul­kis­hal­lin­nos­ta. Lep­sut vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot ovat ulkois­ta­neet hom­man­sa työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le, muil­le etu­ryh­mil­le ja kon­sul­teil­le, joten onko se sit­ten kum­ma, jos kukaan ei ajat­te­le kokonaisuutta.

  44. Ter­veys­den­huol­lon työ­voi­rois­sa itseä­ni on eni­ten ihme­tyt­tä­nyt muu­al­la teol­li­suu­des­sa käy­te­tyn työ­vuo­ro­suun­nit­te­lun var­sin hidas eteneminen.

    Sai­raan­hoi­ta­jien vuo­ro­työn suun­nit­te­lu (!) on jo hal­lin­toa vaa­ti­vaa ja yhdis­tet­ty­nä lisä­pai­not­tei­seen palk­kauk­seen tuo kaoot­ti­sen kuvan. No, eteen­päin on men­ty muty­ta vuo­si­kym­men edel­leen jäl­jes­sä muu­ta teollisuutta.

    Palk­ko­jen nos­ta­mi­nen on vai­e­kam­paa kuin eri­lais­ten lisien nos­ta­mi­nen, mikä joh­taa palk­ka­ra­ken­teen sekavuuteen. 

    Läkä­rien koh­dal­la ei ole yleis­tä “päi­vys­tys­tä” vaan aika moni­nai­sia tilan­tei­ta, jol­loin jok­sus tar­vi­taan enem­män väkeä pai­kal­le. Kulu­jen kan­nal­ta mer­kit­tä­vin ongel­ma on, kun päi­vys­tys­tä käy­te­tään ihan taval­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­sen yli­vuo­to­paik­ka­na. Täl­löin ongel­mia on jo jos­sain muualla.

    (Lää­kik­seen pää­see n kol­man­nel­la yrit­tä­mi­sel­lä, tun­tu­ma on, että lukio on men­nyt vähän pie­leen ja joku aine on jää­nyt puut­tu­maan. Opin­to-ohjaus aut­tai­si asi­aa, mut­ta opin­to-ohjaa­jat ovat itse­kin aika pihal­la eteen­kin yläasteella.
    Kum­mal­li­ses­ti intoa on hevos/urheilu/esiintyminen tou­huun pal­jon enem­män kuin luon­non­tie­tei­siin val­ta­kun­nal­li­ses­sa ohjauksessakin.)

  45. mavi: Suu­rem­pi vas­tuu lie­nee ope­tus­mi­nis­te­riös­sä tai muu­al­la valtionhallinnossa. 

    Hyvin moni kan­san­edus­ta­ja ja jopa minis­te­ri on amma­til­taan lää­kä­ri. Ja eihän korp­pi kor­pin sil­mää noki.

  46. Lau­ri­la:
    Olen ollut Bri­teis­sä töis­sä ja tie­tys­ti on näp­pi­tun­tu­ma palkkoihin.
    Kuten näkyy edel­li­ses­tä tau­lu­kos­ta Suo­mi ei ole oikein Län­si­mai­den tasolla.

    Suo­mes­saon perin­tei­ses­ti har­ras­tet­tu soli­daa­ris­ta palk­ka­po­li­tiik­kaa, soli­daa­ris­ta vero­tus­ta ja kor­kea­kou­lu­tuk­seen on panos­tet­tu ja muu­ten­kin kai­kes­sa mah­dol­li­ses­sa ohje­nuo­ra­na on tasapäistäminen.

    Lop­pu­tu­lok­se­na meil­lä on Euroo­pan kor­keim­mat mata­la­las­ti kou­lu­tet­tu­jen pal­kat, mata­lim­mat kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen pal­kat ja samaan aikaan kes­ki­mää­räis­tä mata­lam­pi mata­lien tulo­jen vero­tus ja kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi kor­kei­den tulo­jen verotus.

  47. Sylt­ty: Suo­mes­saon perin­tei­ses­ti har­ras­tet­tu soli­daa­ris­ta palk­ka­po­li­tiik­kaa, soli­daa­ris­ta vero­tus­ta ja kor­kea­kou­lu­tuk­seen on panos­tet­tu ja muu­ten­kin kai­kes­sa mah­dol­li­ses­sa ohje­nuo­ra­na on tasapäistäminen.Lopputuloksena meil­lä on Euroo­pan kor­keim­mat mata­la­las­ti kou­lu­tet­tu­jen pal­kat, mata­lim­mat kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen pal­kat ja samaan aikaan kes­ki­mää­räis­tä mata­lam­pi mata­lien tulo­jen vero­tus ja kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi kor­kei­den tulo­jen verotus.

    Suur­ten palk­kae­ro­jen ja mata­lan vero­tuk­sen mai­hin ver­rat­tu­na meil­lä on kor­kea­kou­lut­tau­tu­mi­nen ilmais­ta tai aina­kin huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa. Ja meil­lä ei ole öljy- ja maakaasuesiintymiä.

  48. Sylt­ty: Suo­mes­saon perin­tei­ses­ti har­ras­tet­tu soli­daa­ris­ta palk­ka­po­li­tiik­kaa, soli­daa­ris­ta vero­tus­ta ja kor­kea­kou­lu­tuk­seen on panos­tet­tu ja muu­ten­kin kai­kes­sa mah­dol­li­ses­sa ohje­nuo­ra­na on tasapäistäminen.

    Lop­pu­tu­lok­se­na meil­lä on Euroo­pan kor­keim­mat mata­la­las­ti kou­lu­tet­tu­jen pal­kat, mata­lim­mat kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen pal­kat ja samaan aikaan kes­ki­mää­räis­tä mata­lam­pi mata­lien tulo­jen vero­tus ja kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi kor­kei­den tulo­jen verotus. 

    Kor­keim­mat mata­las­ti kou­lu­tet­tu­jen pal­kat? Tämä kiin­nos­tai­si enem­män. Onko Suo­mes­sa ale­pan kas­san tai sii­voo­jaan vuo­si­tu­lot mah­dol­li­ses­ti kovin­kin pal­jon suu­rem­mat kuin vas­taa­vis­sa hom­mis­sa Bri­teis­sä tai Saksassa?

    Vai tar­koi­tit­ko pape­ri­mie­hiä, ahtaa­jia ja put­ki­mie­hiä? Luu­len että nois­sa­kin mata­las­ti kou­lu­te­tuis­sa, mut­ta ammat­ti­tai­toa vaa­ti­vis­sa hom­mis­sa muut Län­si-Euroo­pan maat pese­vät suo­ma­lai­sen palkkatason.

  49. , mata­lim­mat kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen pal­kat ja samaan aikaan kes­ki­mää­räis­tä mata­lam­pi mata­lien tulo­jen vero­tus ja kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi kor­kei­den tulo­jen verotus.”

    Tuon paik­kan­sa­pi­tä­vyyt­tä voi käy­dä Viros­sa tutkailemassa

  50. Sik­si oli­si hyvä, jos lää­kä­rien tar­ve las­ket­tai­siin mate­maat­ti­ses­ti ja puolueettomasti.”

    Eihän muis­sa­kaan amma­teis­sa kou­lu­tus­tar­vet­ta las­ke­ta yksi­lön tark­kuu­del­la vaan oman amma­tin voi vali­ta suh­teel­li­sen vapaasti .

    Ja toi­si­ko Gospla­nin hen­kiin­he­rät­tä­mi­nen mitään lisäarvoa ??

  51. Yli­opis­to­sai­raa­las­sa vas­ta­val­mis­tu­nut lää­kä­ri saa 3000e/kk palk­kaa +yli­työt eli päi­vys­tyk­set. Eri­kois­lää­kä­ri 5000e/kk +yli­työt eli päivystykset.

    Kenen mie­les­tä tuo on liikaa?

  52. Yksi aina­kin näyt­tää var­mal­ta: lisää lää­kä­ri­työ­tun­te­ja voi­daan saa­da vain joko a) lisää­mäl­lä kou­lu­tus­mää­riä, tai b) vapaut­ta­mal­la lää­kä­rien aikaa enem­män sel­lai­seen poti­las­työ­hön jos­sa hei­dän kou­lu­tuk­ses­taan on hyö­tyä. Molem­mat tys­sää­vät Lää­kä­ri­liit­toon, kos­ka kou­lu­tus­mää­rien lisää­mis­tä ja mui­den (lue: hoi­ta­jien) pääs­tä­mis­tä omal­le ton­til­le vas­tus­ta­vat kaik­ki kil­lat ja kartellit.

    Lää­kä­rit ovat mie­len­kiin­toi­nen esi­merk­ki sii­tä, mitä työn arvos­tus ja palk­ka käy­tän­nös­sä mer­kit­se­vät. Näyt­tää sil­tä, että 6–7 000 €/kk on se raja jon­ka jäl­keen lisään­ty­vät tulot alka­vat vähen­tää työn­te­koa. Enkä usko että tämä on mar­gi­naa­li­ve­ro­ky­sy­mys, vaan tuol­la palk­ka­ta­sol­la jää­väl­lä netol­la saa jo muka­van elin­ta­son ja lisä­pon­nis­te­lun sijaan kan­nat­taa mie­lum­min pitää enem­män vapaa­ta ja naut­tia tuloistaan.

  53. Onko tot­ta, kuten aiko­ja sit­ten radios­ta kuu­lin, että Ruot­sin val­tio kiel­si kun­tia käyt­tä­mäs­tä yksi­tyi­siä lää­kä­riy­ri­tyk­siä ja siten hoi­ti lää­kä­ri­pu­lan pois?
    Voi­si­ko joku ketoa asiasta.

  54. Totea­mus että 6–7000 € jäl­keen työ­ha­lut las­kee on oikea.

    Joh­to­pää­tös väärä.

    Ihan kan­sain­vä­li­ses­ti­kin on todet­tu että kor­kea vero­tus vähen­tää työ­ha­lu­ja, raja menee aika tark­kaan 50%.
    Sen vuok­si Bri­teis­sä juu­ri jopa las­ket­tiin ylin vero takai­sin 40%.

    Kun olin siel­lä töis­sä huo­ma­sin ole­va­ni kum­ma­jai­nen. Minul­la ei ollut ollen­kaan niin suu­ret työ­ha­lut kuin pai­kal­li­sil­la. Muis­tin aina sanon­nan Suo­mes­ta “vapaa-aikaa ei vero­te­ta, aina­kaan vie­lä”. Ment­ta­li­teet­ti oli lais­ka Suomalainen.

    Meil­lä on vie­lä lii­an suu­ri usko Neu­vos­toa­jan aat­tei­siin. Kom­mu­nis­ti­maat ovat kaa­tu­neet omaan mah­dot­to­muu­teen Poh­jois-Kore­aa lukuunottamatta.

    Vero­tus pitää olla työ­hön moti­voi­vaa. Meil­lä van­hem­mil­la on vie­lä työ­ha­lu­ja jon­kin ver­ran, mut­ta nuo­ret ovat jo oppi­neet sii­hen että lisä­työ menee vain veroi­hin. Sit­ten on vie­lä vali­tet­ta­vas­ti jouk­ko joka elää tyy­ty­väi­sen teke­mät­tä mitään yhteis­kun­nan rahoilla.

    Head­ban­ger:
    Yksi aina­kin näyt­tää var­mal­ta: lisää lää­kä­ri­työ­tun­te­ja voi­daan saa­da vain joko a) lisää­mäl­lä kou­lu­tus­mää­riä, tai b) vapaut­ta­mal­la lää­kä­rien aikaa enem­män sel­lai­seen poti­las­työ­hön jos­sa hei­dän kou­lu­tuk­ses­taan on hyö­tyä. Molem­mat tys­sää­vät Lää­kä­ri­liit­toon, kos­ka kou­lu­tus­mää­rien lisää­mis­tä ja mui­den (lue: hoi­ta­jien) pääs­tä­mis­tä omal­le ton­til­le vas­tus­ta­vat kaik­ki kil­lat ja kartellit.

    Lää­kä­rit ovat mie­len­kiin­toi­nen esi­merk­ki sii­tä, mitä työn arvos­tus ja palk­ka käy­tän­nös­sä mer­kit­se­vät. Näyt­tää sil­tä, että 6–7 000 €/kk on se raja jon­ka jäl­keen lisään­ty­vät tulot alka­vat vähen­tää työn­te­koa. Enkä usko että tämä on mar­gi­naa­li­ve­ro­ky­sy­mys, vaan tuol­la palk­ka­ta­sol­la jää­väl­lä netol­la saa jo muka­van elin­ta­son ja lisä­pon­nis­te­lun sijaan kan­nat­taa mie­lum­min pitää enem­män vapaa­ta ja naut­tia tuloistaan.

  55. Toi­nen kommentti.

    Ei lää­kä­ri­liit­to vas­tus­ta lää­kä­rien työn vapaut­ta­mis­ta. Päin­vas­toin on vali­tet­tu sitä, että lää­kä­rien aika menee sih­tee­ri­työ­hön huo­nos­ti toi­mi­vien ATK-jär­jes­tel­mien vuoksi.

    Ongel­ma esi­mer­kik­si resep­tien kir­jo­tus­ten kans­sa on vas­tuu. Hoi­ta­jat eivät ota eikä heil­le lail­li­ses­ti­kaan voi siir­tää vas­tuu­ta hoitopäätöksistä.

    Voi vain kuvi­tel­la jos Suo­meen ilmaan­tuu tuhan­sia ihmi­siä jot­ka toi­mi­vat ilman mitää vas­tuu­ta. Mihin­kä sem­moi­nen tulee joh­ta­maan. Vas­tuut­to­maan toi­min­taan luonnollisesti.

    Kuka halu­aa olla vas­tuut­to­man hoidossa??

    J Lau­ri­la:
    Totea­mus että 6–7000 € jäl­keen työ­ha­lut las­kee on oikea.

    Joh­to­pää­tös väärä.

    Ihan kan­sain­vä­li­ses­ti­kin on todet­tu että kor­kea vero­tus vähen­tää työ­ha­lu­ja, raja menee aika tark­kaan 50%.
    Sen vuok­si Bri­teis­sä juu­ri jopa las­ket­tiin ylin vero takai­sin 40%.

    Kun olin siel­lä töis­sä huo­ma­sin ole­va­ni kum­ma­jai­nen. Minul­la ei ollut ollen­kaan niin suu­ret työ­ha­lut kuin pai­kal­li­sil­la. Muis­tin aina sanon­nan Suo­mes­ta “vapaa-aikaa ei vero­te­ta, aina­kaan vie­lä”. Ment­ta­li­teet­ti oli lais­ka Suomalainen.

    Meil­lä on vie­lä lii­an suu­ri usko Neu­vos­toa­jan aat­tei­siin. Kom­mu­nis­ti­maat ovat kaa­tu­neet omaan mah­dot­to­muu­teen Poh­jois-Kore­aa lukuunottamatta.

    Vero­tus pitää olla työ­hön moti­voi­vaa. Meil­lä van­hem­mil­la on vie­lä työ­ha­lu­ja jon­kin ver­ran, mut­ta nuo­ret ovat jo oppi­neet sii­hen että lisä­työ menee vain veroi­hin. Sit­ten on vie­lä vali­tet­ta­vas­ti jouk­ko joka elää tyy­ty­väi­sen teke­mät­tä mitään yhteis­kun­nan rahoilla.

  56. J Lau­ri­la:
    Toi­nen kommentti.

    Ei lää­kä­ri­liit­to vas­tus­ta lää­kä­rien työn vapauttamista.

    Ongel­ma esi­mer­kik­si resep­tien kir­jo­tus­ten kans­sa on vas­tuu. Hoi­ta­jat eivät ota eikä heil­le lail­li­ses­ti­kaan voi siir­tää vas­tuu­ta hoitopäätöksistä.

    Kuka halu­aa olla vas­tuut­to­man hoidossa??

    Tämä nyt on jo aika pak­sua. Kyl­lä lakia voi muut­taa niin, että hoi­ta­jat voi­vat ottaa isom­paa vas­tuu­ta pie­nis­tä teh­tä­vis­tä. Mut­ta eräs taho tai­taa vas­tus­taa tätä, mikä­hän se mah­taa olla?

    Ja jos ale­taan puhua vas­tuus­ta, niin kan­taa­ko Lää­kä­ri­liit­to vas­tuun­sa lin­jauk­sien­sa vai­ku­tuk­sis­ta koko yhteis­kun­nan tasolla:

    http://yle.fi/uutiset/laakariliitto_torjuu_aloituspaikkojen_lisaamisen/5727867

    Jos joku tie­tää Lää­kä­ri­lii­ton iki­nä vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na olleen kou­lu­tuk­sen lisää­mi­sen kan­nal­la, niin mie­lel­lä­ni kuu­li­sin siitä.

    Tämä lää­kä­ri­lii­ton lin­ja on minus­ta vas­tuu­ton aika­na, jol­loin väes­tö kas­vaa ja van­he­nee, hoi­to­jo­not ovat vaa­ras­sa piden­tyä, ter­vey­den­hoi­don kus­tan­nuk­set ja työ­voi­ma­pu­la pai­su­vat, ja lää­ke­teol­li­suu­den tut­ki­mus kär­sii kutis­tu­vis­ta resursseista.
    (ks. esim.
    http://www.laaketeollisuus.fi/etusivu/toimiala/laaketutkimus )

  57. Kovin tun­tuu ole­van väril­li­set lasit.

    Se vas­tuu asia on mie­les­tä­ni mää­ri­te­lyt EU-direktiivissä.
    Sii­tä vain lakia muut­ta­maan. Kovin kuu­los­taa Kreik­ka­lai­sel­ta meiningiltä.

    On hyvin Neu­vos­to­liit­to­mais­ta lisä­tä vain resurs­se­ja. Pitäi­si mie­luum­min kat­soa onko resur­sit tehok­kaas­ti käytössä.

    Resur­sien lisää­mi­nen se juu­ri maksaa.

    Ver­taa­mal­la vaik­ka Brit­tei­hin voi tode­ta, että resurs­sit ei ole oikein käy­tet­ty. Tuot­ta­vuus per lää­kä­ri on pal­jon pienempi.

    Toi­nen asia on että mones­sa muus­sa­kin maas­sa lää­kä­rien ja vir­ko­jen mää­rä ei osu kohdalleen.
    Polii­tik­ko­jen sih­ti on 4 vuot­ta, lää­kä­rin kou­lu­tus kes­tää 6 vuot­ta ja eri­kois­lää­kä­rin 12 vuot­ta. Sii­nä ehtii sika­sykli pyö­räh­tää mon­ta kertaa.

    mavi: Tämä nyt on jo aika pak­sua. Kyl­lä lakia voi muut­taa niin, että hoi­ta­jat voi­vat ottaa isom­paa vas­tuu­ta pie­nis­tä teh­tä­vis­tä. Mut­ta eräs taho tai­taa vas­tus­taa tätä, mikä­hän se mah­taa olla?

    Ja jos ale­taan puhua vas­tuus­ta, niin kan­taa­ko Lää­kä­ri­liit­to vas­tuun­sa lin­jauk­sien­sa vai­ku­tuk­sis­ta koko yhteis­kun­nan tasolla:

    http://yle.fi/uutiset/laakariliitto_torjuu_aloituspaikkojen_lisaamisen/5727867

    Jos joku tie­tää Lää­kä­ri­lii­ton iki­nä vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na olleen kou­lu­tuk­sen lisää­mi­sen kan­nal­la, niin mie­lel­lä­ni kuu­li­sin siitä.

    Tämä lää­kä­ri­lii­ton lin­ja on minus­ta vas­tuu­ton aika­na, jol­loin väes­tö kas­vaa ja van­he­nee, hoi­to­jo­not ovat vaa­ras­sa piden­tyä, ter­vey­den­hoi­don kus­tan­nuk­set ja työ­voi­ma­pu­la pai­su­vat, ja lää­ke­teol­li­suu­den tut­ki­mus kär­sii kutis­tu­vis­ta resursseista.
    (ks. esim.http://www.laaketeollisuus.fi/etusivu/toimiala/laaketutkimus )

  58. J Lau­ri­la:
    Kovin tun­tuu ole­van väril­li­set lasit.

    Minun tie­to­je­ni mukaan hoi­ta­jien teh­tä­vä­kent­tää on mah­dol­lis­ta laa­jen­taa EU:n estä­mät­tä ja Ruot­sis­sa näin on teh­ty jo kau­an sitten:
    http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sairaanhoitaja-lehti/5_2006/muut_artikkelit/sairaanhoitajien_oikeus_kirjoitt/

    Onnek­si Suo­mes­sa­kin on ilmei­ses­ti men­ty tai on suun­ni­tel­mis­sa men­nä tähän suun­taan, vaik­ka Lää­kä­ri­liit­to on vastustanut:
    http://yle.fi/uutiset/sairaanhoitajat_saavat_rajatun_reseptioikeuden/1384627

    Tie­ten­kin pitää myös käyt­tää mui­ta nopeam­min vai­kut­ta­via kei­no­ja lää­kä­ri­pu­laan kuin kou­lu­tus­mää­rien lisää­mis­tä, kuten tuot­ta­vuu­den tehos­ta­mis­ta tie­to­jär­jes­tel­mien käy­tet­tä­vyyt­tä paran­ta­mal­la ym., mut­ta nämä eivät ole toi­si­aan pois sul­ke­via asioita. 

    Jo pel­käs­tään lää­kä­rien ole­ma­ton työt­tö­myys­pro­sent­ti ker­too sii­tä, että hei­tä on lii­an vähän. Useil­le muil­le aloil­le kou­lu­te­taan sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että työn­saan­ti ei ole ollen­kaan taat­tu. Eikä se muil­le­kaan aloil­le kou­lut­ta­mi­nen ole ilmais­ta (jos­kin tosin usein hal­vem­paa kuin lää­kä­rin kou­lu­tus), ja pit­käl­lä täh­täi­mel­lä nime­no­maan kal­lein­ta on kou­lut­taa ihmi­siä työt­tö­myys­kor­tis­toon. Lää­kä­ri­kou­lu­tuk­seen on kui­ten­kin suur­ta haluk­kuut­ta hakeu­tua ja työl­lis­ty­mi­nen oli­si käy­tän­nös­sä var­ma. Mik­si siis ei kou­lu­te­ta enemmän?

    Juu­ri pit­kän täh­täi­men näky­mien vuok­si lää­kä­rien kou­lu­tus­mää­riä pitäi­si­kin lisä­tä voi­mak­kaas­ti nyt, kun vai­ku­tus näkyy vas­ta vuo­sien pääs­tä. Jos pulaa lää­kä­reis­tä on jo nyt, niin mitä se onkaan 10 tai 20 vuo­den pääs­tä, kun väes­tö­en­nus­te näyt­tää tältä:

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestoennuste

    http://www.stat.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-09–30_tie_001_fi.html

  59. ”“Yksi aina­kin näyt­tää var­mal­ta: lisää lää­kä­ri­työ­tun­te­ja voi­daan saa­da vain joko a) lisää­mäl­lä kou­lu­tus­mää­riä, tai b) vapaut­ta­mal­la lää­kä­rien aikaa enem­män sel­lai­seen poti­las­työ­hön jos­sa hei­dän kou­lu­tuk­ses­taan on hyö­tyä. Molem­mat tys­sää­vät Lää­kä­ri­liit­toon, kos­ka kou­lu­tus­mää­rien lisää­mis­tä ja mui­den (lue: hoi­ta­jien) pääs­tä­mis­tä omal­le ton­til­le vas­tus­ta­vat kaik­ki kil­lat ja kartellit.”””
    Täs­sä kes­kus­te­lus­sa on jo tul­lut ilmi, että kou­lu­tus­mää­riä on lisät­ty, ja lää­kä­ri­mää­rä ja ‑tiheys nousee. Vuo­des­sa työi­köis­ten lää­kä­rien mää­rä kasvaa.

  60. ”“Juu­ri pit­kän täh­täi­men näky­mien vuok­si lää­kä­rien kou­lu­tus­mää­riä pitäi­si­kin lisä­tä voi­mak­kaas­ti nyt, kun vai­ku­tus näkyy vas­ta vuo­sien pääs­tä. Jos pulaa lää­kä­reis­tä on jo nyt, niin mitä se onkaan 10 tai 20 vuo­den pääs­tä, kun väes­tö­en­nus­te näyt­tää tältä:”””
    Johan itse­kin las­kit aiem­min, että lää­kä­ri­mää­rä nousee sel­väst nykyi­ses­tä ilman posi­tii­vis­ta lää­kä­rien Suo­meen muut­toa­kin. Saat­taa sil­ti olla, että lää­kä­ri­mää­rä saa­tai­si olla lii­an pie­ni tule­vai­suu­des­sa. Saat­taa olla myös päinvastoin.

    Mut­ta kyl­lä­hän monis­ta net­ti­kom­men­teis­ta pais­taa ilmi se, että ei lää­kä­rien kou­lu­tus­mää­rien nos­ta­mi­sen halua aja pel­ko tule­vai­suu­den lää­kä­ri­mää­ris­tä, vaan halu saa­da lää­kä­reil­le huo­not työolot.

  61. Ahaa Ruot­sis­sa on tehty.

    Minä olen Bri­teis­sä ollut yli­opis­ton nimeä­mä viral­li­nen kou­lut­ta­ja hoi­ta­jien exten­ded rolen.

    Bri­teis­tä­hän se Euroo­pas­sa on lähtenyt.

    On Suo­mes­sa­kin aloi­tel­tu. Tosin kukaan niis­tä jot­ka tie­dän eivät teh­neet sitä työ­tä mihin­kä ovat saa­neet koulutuksen.
    Ovat siir­ty­neet yksi­tyi­siin fir­moi­hin teke­mään medi­sii­naan liittyvää.
    Kan­nat­taa kysyä heil­tä miksi.

    Eikä minul­la sinän­sä mitään asi­aa vas­taan ole.
    Se pitäi­si vain teh­dä fik­sus­ti niin että se toi­mii kunnolla.

    Eikä lää­kä­rien kou­lu­tus­mää­rät enää minuun mitään vai­ku­ta. Ura on ehtoopuolella.
    Ulko­mail­la myös työs­ken­nel­lee­nä tie­dän että kyl­lä osaa­vat saa­vat siel­tä töi­tä parem­mil­la ehdoilla.
    Enem­män huo­les­tut­taa jos pie­ne­ne­vis­tä ikä­luo­kis­ta nuo­ret lähtevät.
    Kuka tääl­lä sit­ten on vero­ja maksamassa.

  62. Sii­hen työt­tö­myy­teen voin sanoa ihan oma­koh­tai­ses­ta tilanteesta.

    Minul­le tulee useam­pi työ­tar­jous ulko­mail­ta kuu­kau­des­sa, Ruot­si, Tans­ka, Nor­ja, Englan­ti ja Irlanti.

    Palk­ka 2–3 ker­taa täkäläinen.

    Eikä tar­vit­se kuin pai­kal­li­sel­le val­vo­val­le viran­omai­sel­le lähet­tää muu­ta­ma todis­tus, niin lupa tulee paluu­pos­tis­sa. Kou­lu­tus kel­paa suo­raan EU alueella.
    Toi­mii var­mas­ti parem­min kuin mones­sa muus­sa ammatissa.

    Kun kysyn­tä on noin hyvä ulko­mail­la, niin mik­si jää­dä kortistoon.

  63. J Lau­ri­la: Ihan kan­sain­vä­li­ses­ti­kin on todet­tu että kor­kea vero­tus vähen­tää työ­ha­lu­ja, raja menee aika tark­kaan 50%.
    Sen vuok­si Bri­teis­sä juu­ri jopa las­ket­tiin ylin vero takai­sin 40%.

    Mie­len­kiin­tois­ta. Ker­toi­sit­ko lisää täs­tä kan­sain­vä­li­ses­tä totea­mi­ses­ta? Esi­mer­kik­si tark­kaan ottaen kuka ja mis­sä on toden­nut, ja mitä tämä totea­ja on toden­nut Yhdys­val­lois­sa tapah­tu­neen kun 50–60-luvuilla kor­kein mar­gi­naa­li­ve­ro­luok­ka hui­te­li 90%:ssa?

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tapa­sin Bri­tan­nias­sa käsis­ki­rur­gik­si eri­kois­tu­neen sairaahoitajan.

    Myös yli­op­pi­laan voi kou­lut­taa käsi­ki­rur­gik­si. Mik­si kou­lut­tai­sim­me sel­lai­sen, jol­la on jo arvos­tet­tu ammat­ti ja pal­jon töitä.

  65. Vali­tet­ta­vas­ti minul­la ei ole muis­tis­sa referenssiä.

    Ehdo­tan että Googlaat asiaa.
    Englan­nis­ta löy­dät. Olen näh­nyt vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na siellä. 

    Kyl­lä Suo­mes­sa­kin näi­tä oli esil­lä sil­loin kun van­haa kor­ke­aa palk­ka­ve­roa läh­det­tiin las­ke­maan. Aikaa on kulu­nut joku vuo­si. Tai­si olla aika pal­jon ennen Googlea.

    Tai sit­ten kysyt van­hoil­ta polii­ti­koil­ta tai yli­opis­ton tut­ki­joil­ta. Ei vält­tä­mät­tä junio­reil­ta. Näyt­tää SDP:n unoh­ta­neen. Var­maan jopa Lip­po­nen osai­si kertoa.

    tcrown: Mie­len­kiin­tois­ta. Ker­toi­sit­ko lisää täs­tä kan­sain­vä­li­ses­tä totea­mi­ses­ta? Esi­mer­kik­si tark­kaan ottaen kuka ja mis­sä on toden­nut, ja mitä tämä totea­ja on toden­nut Yhdys­val­lois­sa tapah­tu­neen kun 50–60-luvuilla kor­kein mar­gi­naa­li­ve­ro­luok­ka hui­te­li 90%:ssa?

  66. J Lau­ri­la: Vali­tet­ta­vas­ti minul­la ei ole muis­tis­sa referenssiä.

    Ehdo­tan että Googlaat asiaa.

    Minä ehdo­tan, että kai­vat hyvän tavan mukai­ses­ti itse läh­de­viit­teet omil­le väitteillesi.

    Jos lai­tat minut etsi­mään, saa­tan löy­tää vaik­ka täl­lai­sia hie­man asi­aan­kuu­lu­mat­to­mia läh­tei­tä (ensim­mäi­nen link­ki mitä klik­ka­sin googles­sa omas­ta mie­les­tä­ni neut­raa­leil­la hakusanoilla):

    If hea­vy taxa­tion has harm­ful eco­no­mic effects, why have Den­mark and Swe­den per­for­med simi­lar­ly to the Uni­ted Sta­tes during a period of seve­ral deca­des in which their taxes were much hig­her than America’s?

    http://lanekenworthy.net/2011/05/22/is-heavy-taxation-bad-for-the-economy/

  67. zack:
    Sik­si oli­si hyvä, jos lää­kä­rien tar­ve las­ket­tai­siin mate­maat­ti­ses­ti ja puolueettomasti.

    mavi: Kan­na­tan ehdotusta. 

    Lii­an van­ha:
    Eihän muis­sa­kaan amma­teis­sa kou­lu­tus­tar­vet­ta las­ke­ta yksi­lön tark­kuu­del­la vaan oman amma­tin voi vali­ta suh­teel­li­sen vapaasti .

    Toi­saal­ta…
    “Lii­an van­hal­la” on täs­sä kyl­lä hyvä point­ti. Mik­si nime­no­maan lää­kä­rei­tä pitäi­si kou­lut­taa nime­no­maan täs­mäl­leen se mää­rä, joka tar­vi­taan eikä yhtään enem­pää? Jokai­nen ihmi­nen uusis­ta ikä­luo­kis­ta pitäi­si kui­ten­kin kou­lut­taa johon­kin ammat­tiin, ja kuten tuli jo todet­tua, kaik­kein kal­lein­ta on kou­lut­taa työt­tö­myys­kor­tis­toon. Eikö nyt lää­ke­tie­de oli­si nime­no­maan se ala, jos­sa kou­lu­tus­paik­ko­ja voi kaik­kein huo­let­to­mim­min lisä­tä, kun ala on var­sin halut­tu ja työt­tö­myyt­tä ei ole näkö­pii­ris­sä ollenkaan? 

    Lää­kä­rien ja hoi­ta­jien kou­lu­tus­ta on ilmei­ses­ti jo hiu­kan lisät­ty, ja huo­nos­ti työl­lis­tä­vil­tä taide‑, vies­tin­tä- ja kult­tuu­ria­loil­ta paik­ko­ja on lei­kat­tu. Tämä on pää­tös oike­aan suun­taan, mut­ta pidän kui­ten­kin erit­täin toden­nä­köi­se­nä (mm. väes­tö­en­nus­teen perus­teel­la), että muu­tok­set eivät ole olleet riit­tä­vän suu­ria (osin mm. Lää­kä­ri­lii­ton vas­tus­tuk­sen vuok­si). Toki lää­kä­ri­tar­ve kan­nat­taa sel­vit­tää mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti ja puo­lu­eet­to­mas­ti, ei sii­nä mitään. Mie­les­tä­ni asial­li­ses­ti voi­daan kui­ten­kin kysyä, että mik­si nime­no­maan lää­kä­rei­den koh­dal­la pitäi­si “pelä­tä” yli­suur­ta kou­lu­tus­mää­rää enem­män kuin muis­sa ammateissa. 

    Eikös tämä Ruot­sin vii­me­ai­kai­sen talou­del­li­sen menes­tyk­sen yksi ope­tus ole ollut, että työn tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen lisää myös teh­dyn työn ja työ­paik­ko­jen mää­rää ja siten hyvin­voin­tia. Ajan siis takaa sitä, että niuk­ka tai juu­ri riit­tä­vä lää­kä­ri­re­surs­si voi huo­maa­mat­ta myös rajoit­taa ter­veys- ja hyvin­voin­tia­lan kas­vun mah­dol­li­suuk­sia (esim. lää­ke­teol­li­suus). Eli suu­rem­pi tar­jon­ta voi­si myös luo­da kysyntää.

  68. mavi: Mie­les­tä­ni asial­li­ses­ti voi­daan kui­ten­kin kysyä, että mik­si nime­no­maan lää­kä­rei­den koh­dal­la pitäi­si “pelä­tä” yli­suur­ta kou­lu­tus­mää­rää enem­män kuin muis­sa ammateissa. 

    Täy­den­nän vie­lä tätä edel­lis­tä kom­ment­tia­ni ennen kuin joku alkaa pelo­tel­la “poti­las­tur­val­li­suu­den vaa­ran­tu­mi­sel­la”. Tie­tys­ti lää­kä­rei­den kou­lu­tus­mää­rän kas­vat­ta­mi­sel­le on jokin raja ole­mas­sa, jon­ka toi­sel­la puo­lel­la haki­joi­den sopi­vuus ja esi­tie­dot eivät ole enää riit­tä­viä ammat­tiin. Mie­les­tä­ni täs­tä ollaan kui­ten­kin vie­lä kau­ka­na, ja kou­lu­tus­mää­riä voi­si huo­let­ta kas­vat­taa jopa 50% ilman, että lää­kä­rien taso heik­ke­nee, jos myös kou­lu­tuk­seen ohja­taan 50% lisää resurs­se­ja (kuten opet­ta­jia ja käy­tän­nön harjoittelumahdollisuuksia).

  69. mavi: Toi­saal­ta…
    “Lii­an van­hal­la” on täs­sä kyl­lä hyvä point­ti. Mik­si nime­no­maan lää­kä­rei­tä pitäi­si kou­lut­taa nime­no­maan täs­mäl­leen se mää­rä, joka tar­vi­taan eikä yhtään enem­pää? Jokai­nen ihmi­nen uusis­ta ikä­luo­kis­ta pitäi­si kui­ten­kin kou­lut­taa johon­kin ammat­tiin, ja kuten tuli jo todet­tua, kaik­kein kal­lein­ta on kou­lut­taa työt­tö­myys­kor­tis­toon. Eikö nyt lää­ke­tie­de oli­si nime­no­maan se ala, jos­sa kou­lu­tus­paik­ko­ja voi kaik­kein huo­let­to­mim­min lisä­tä, kun ala on var­sin halut­tu ja työt­tö­myyt­tä ei ole näkö­pii­ris­sä ollenkaan? 

    Lää­kä­rien ja hoi­ta­jien kou­lu­tus­ta on ilmei­ses­ti jo hiu­kan lisät­ty, ja huo­nos­ti työl­lis­tä­vil­tä taide‑, vies­tin­tä- ja kult­tuu­ria­loil­ta paik­ko­ja on lei­kat­tu. Tämä on pää­tös oike­aan suun­taan, mut­ta pidän kui­ten­kin erit­täin toden­nä­köi­se­nä (mm. väes­tö­en­nus­teen perus­teel­la), että muu­tok­set eivät ole olleet riit­tä­vän suu­ria (osin mm. Lää­kä­ri­lii­ton vas­tus­tuk­sen vuok­si). Toki lää­kä­ri­tar­ve kan­nat­taa sel­vit­tää mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti ja puo­lu­eet­to­mas­ti, ei sii­nä mitään. Mie­les­tä­ni asial­li­ses­ti voi­daan kui­ten­kin kysyä, että mik­si nime­no­maan lää­kä­rei­den koh­dal­la pitäi­si “pelä­tä” yli­suur­ta kou­lu­tus­mää­rää enem­män kuin muis­sa ammateissa. 

    Eikös tämä Ruot­sin vii­me­ai­kai­sen talou­del­li­sen menes­tyk­sen yksi ope­tus ole ollut, että työn tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen lisää myös teh­dyn työn ja työ­paik­ko­jen mää­rää ja siten hyvin­voin­tia. Ajan siis takaa sitä, että niuk­ka tai juu­ri riit­tä­vä lää­kä­ri­re­surs­si voi huo­maa­mat­ta myös rajoit­taa ter­veys- ja hyvin­voin­tia­lan kas­vun mah­dol­li­suuk­sia (esim. lää­ke­teol­li­suus). Eli suu­rem­pi tar­jon­ta voi­si myös luo­da kysyntää.

    En tar­koit­ta­nut, että mää­rä pitäi­si las­kea yksi­lö­tark­kuu­del­la, vaan, että onko nykyi­siä sisään­ot­to­ja syy­tä nostaa.

    Mut­ta kyl­lä­hän Ham­mu­ra­bin laki on ole­mas­sa. Jos tavoit­teen­na on saa­da vain lää­kä­reil­le mas­sii­vis­ta työt­tö­myyt­tä, kyl­lä liit­to tod. näk. alkaa vas­ta­toi­miin. Mitä jos vaik­ka 10-ker­tais­te­taan kou­lu­tus­mää­rät, ja nos­te­taan palk­kaus vaik­ka bkt/a­su­kas-suh­tees­sa Rans­kan tai Hol­lan­nin tasolle. 

    Tämä oli muu­ten vii­mei­nen vies­ti­ni aiheesta.

  70. Enpä ole läh­de­viit­tei­tä näh­nyt muissakaan.

    Eikä hyvien läh­tei­den etsi­mi­nen ole vält­tä­mät­tä helppo. 

    Vil­kai­sin itse­kin ja hyvät näyt­ti­vät ole­van mak­sul­li­sia. Hyvät kir­jat ja tasok­kaat artikkelit. 

    Löy­tyy siel­tä tämmmöisiäkin.

    Kyses­sä on jul­kai­su, kun taas lait­ta­ma­si vii­te oli blogi.
    Blo­gi on mie­li­pi­de, mut­ta viral­li­sen organ­si­aa­tion jul­kai­su on luotettavampi.

    [PDF]
    Why Do Ame­ricans Work So Much More Than Europeans?
    http://www.minneapolisfed.org/research/QR/QR2811.pdf
    Abstract
    Ame­ricans now work 50 percent more than do the Ger­mans, French, and Ita­lians. This was not the case in the ear­ly 1970s, when the Wes­tern Europeans
    wor­ked more than Ame­ricans. This article exa­mi­nes the role of taxes in accoun­ting for the dif­fe­rences in labor supply across time and across countries;
    in par­ticu­lar, the effec­ti­ve mar­gi­nal tax rate on labor inco­me. The popu­la­tion of
    count­ries con­si­de­red is the G‑7 count­ries, which are major advanced industrial
    count­ries. The surpri­sing fi nding is that this mar­gi­nal tax rate accounts for the
    pre­do­mi­nance of dif­fe­rences at points in time and the lar­ge chan­ge in relative
    labor supply over time.

    tcrown: Minä ehdo­tan, että kai­vat hyvän tavan mukai­ses­ti itse läh­de­viit­teet omil­le väitteillesi.

    Jos lai­tat minut etsi­mään, saa­tan löy­tää vaik­ka täl­lai­sia hie­man asi­aan­kuu­lu­mat­to­mia läh­tei­tä (ensim­mäi­nen link­ki mitä klik­ka­sin googles­sa omas­ta mie­les­tä­ni neut­raa­leil­la hakusanoilla):

    If hea­vy taxa­tion has harm­ful eco­no­mic effects, why have Den­mark and Swe­den per­for­med simi­lar­ly to the Uni­ted Sta­tes during a period of seve­ral deca­des in which their taxes were much hig­her than America’s?

    http://lanekenworthy.net/2011/05/22/is-heavy-taxation-bad-for-the-economy/

  71. Koit­ta­kaa nyt taju­ta, että teil­lä on pulaa vain ja ainoas­taan tk-päi­vys­tä­jis­tä. Kaik­kia mui­ta lää­kä­rei­tä on niin että päät yhteen koli­see. _Kukaan_ ei halua päi­vys­tää, jos sen suin­kin voi vält­tää. Päi­vys­tä­vä tk-lää­kä­ri on kaik­kien kusi­tolp­pa, pose­tii­va­rin api­na, hotel­lin pik­ko­lo, jon­ka eteen kaik­ki voi­vat pais­koa mitä tahan­sa. Hänel­lä ei ole mitään sanan­val­taa omaan työ­hön­sä, hän on kaik­kien potkittavana.

    Minul­le riit­ti juu­ri nyt. Siir­ryn pri­vaat­tiin työ­ter­veys­lää­kä­rik­si. Palk­ka on kor­keam­pi, työ­mää­rä on mur­to-osa enti­ses­tä ja kuor­mit­ta­vuus samoin. Ei resep­ti­sul­kei­sia, ei lip­pu­lap­pu­ja soit­to- ja kan­nan­ot­to­vaa­ti­muk­si­neen. Ei punai­sia pääl­lek­käi­sai­ko­ja tupla‑, tripla‑, kvar­tupple­li- tai kvin­tup­pe­liai­koi­neen. Perä­huo­neis­sa, kip­si­huo­neis­sa, ensia­vus­sa, kor­va­huo­neis­sa ja käy­tä­väl­lä saa minun puo­les­ta­ni röh­nöt­tää niin pal­jon yleis­ti­lan­las­ku­ja, ryt­mi­häi­riöi­tä, rin­ta­ki­pu­ja, mur­tu­mia, keuh­ko­kuu­mei­ta, uro­sep­sik­siä, epis­tak­sik­sia ja kai­ken maa­il­man vai­vo­ja kuin vain sin­ne mah­tuu. Ei kuu­lu enää mul­le. Kak­si­kym­men­tä vuot­ta riitti.

    Totean tyy­nes­ti, että tk-päi­vys­tys­ten hoi­ta­mi­nen kuu­luu täs­tä edes­päin “yhteis­kun­nal­le”, eikä suin­kaan minul­le. Kään­ty­kää sen “yhteis­kun­nan” puo­leen. Nume­ro löy­ty­nee Fonectalta.

  72. Ehkä­pä lisään psy­ko­lo­gi­sen seli­tyk­sen asialle.

    Jos miet­tii kuin­ka pit­kään pitää teh­dä töi­tä vero­vuo­den aika­na ennen kuin pal­kan saa itsel­le antaa se aika hyvän kuvan.

    Var­sin­kin Suo­ma­lai­sel­le on sel­vät että jos vas­ta kesän jäl­keen saa itsel­leen tulot alkaa moti­vaa­tio hii­pu­maan var­sin­kin kun tulon kas­vaes­sa aika siir­tyy yhä enem­män loppuvuoteen.

    Jos tar­vit­see teh­dä vaik­ka pää­siäi­seen asti on se huo­mat­ta­vas­ti parempi.

    Päi­vää jol­loin­ka ruvet­tiin tie­naa­maan itsel­le juh­lis­tet­tiin Bri­teis­sä ja minus­ta tääl­lä­kin on asias­ta jos­kus puhuttu.

    J Lau­ri­la:
    Enpä ole läh­de­viit­tei­tä näh­nyt muissakaan.

    Eikä­hy­vien läh­tei­den etsi­mi­nen ole vält­tä­mät­tä helppo. 

    Vil­kai­sin itse­kin ja hyvät näyt­ti­vät ole­van mak­sul­li­sia. Hyvät kir­jat ja tasok­kaat artikkelit. 

    Löy­tyy siel­tä tämmmöisiäkin.

    Kyses­sä on jul­kai­su, kun taas lait­ta­ma­si vii­te oli blogi.
    Blo­gi on mie­li­pi­de, mut­ta viral­li­sen organ­si­aa­tion jul­kai­su on luotettavampi.

    [PDF]
    Why Do Ame­ricans Work So Much More Than Europeans?
    http://www.minneapolisfed.org/research/QR/QR2811.pdf
    Abstract
    Ame­ricans now work 50 percent more than do the Ger­mans, French, andI­ta­lians. This was not the case in the ear­ly 1970s, when the WesternEuropeans
    wor­ked more than Ame­ricans. This article exa­mi­nes the role of taxes in accoun­ting for the dif­fe­rences in labor supply across time and across countries;
    in par­ticu­lar, the effec­ti­ve mar­gi­nal tax rate on labor inco­me. The popu­la­tion of
    count­ries con­si­de­red is the G‑7 count­ries, which are major advanced industrial
    count­ries. The surpri­sing fi nding is that this mar­gi­nal tax rate accounts for the
    pre­do­mi­nance of dif­fe­rences at points in time and the lar­ge chan­ge in relative
    labor supply over time.

  73. Muis­taak­se­ni 10–15 vuot­ta sit­ten olí kokei­lu, jos­sa osa lää­kä­reis­tä opis­ke­li jon­kin osuu­den opin­nois­taan oma­toi­mi­ses­ti ja etä­opis­ke­lu­na. Sil­lä tavoin kou­lu­tuk­ses­ta saa­daan edul­li­sem­pi ja opis­ke­li­ja­mää­riä voi­tai­siin nos­taa ilman että kus­tan­nuk­set nouse­vat pal­jon. Voi olla että kokei­lun tulok­set eivät olleet roh­kai­se­vat, kos­ka mal­li ei ole yleistynyt.

  74. Yli­kou­lu­tuk­ses­ta.

    Onhan se yleis­tä että yhtei­sis­sä rahois­sa kato­aa käsi­tys kus­tan­nuk­sis­ta ja hyödyistä.

    Ihan yksin­ker­tais­te­tus­ti asi­aa voi miet­tiä näin.

    Suu­ri osa tar­vit­ta­vis­ta lää­kä­reis­tä on eri­kois­lää­kä­rei­tä. Kou­lu­tusai­ka 12 vuot­ta. Jos ole­te­taan että kou­lu­te­taan 100 yli­mää­räis­tä. Se tar­koit­taa 1 200 opiskeluvuotta.

    Toi­nen vaih­toeh­to on että 100 vaik­ka kou­lu­te­taan 4 vuot­ta ja menee töi­hin. Se tar­koit­taa 400 kou­lu­tus­vuot­ta. Työ­vuo­sia saa­daan 800 vuotta.

    Siis vaih­toeh­to 1. 1 200 vuot­ta opis­ke­lua ja sii­hen sidot­tu­ja opetusresursseja.
    Ei tulo­ja yhteiskunnalle.

    Vaih­toeh­to 2. 400 vuot­ta opis­ke­lua ja sii­hen sidot­tua opetusresurssia.
    Tulo­puo­lel­le 800 vuot­ta työ­tä ja vero­jen maksua.

    Lisäk­si toden­nä­köi­ses­ti nuo 100 eivät jää työt­tö­mäk­si vaan läh­te­vät pois Suo­mes­ta. Sil­loin mene­te­tään hei­dän panok­sen­sa kokonaan.
    Itse asias­sa esi­mer­kik­si Bri­tit las­ke­vat että on hal­vem­pi rek­ry­toi­da osa lää­kä­reis­tä ulko­mail­ta. Ei kou­lu­tus­ku­lu­ja, mut­ta teke­vät heti työ­tä ja mak­sa­vat vero­ja. Sitä on käy­tet­ty sil­loin kun on ter­vey­den­huol­toon halut­tu satsata.

    Tämän vuok­si yli­kou­lu­tus ei ole veron­mak­sa­jan kan­nal­ta jär­ke­vää. Pitäi­si saa­da mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti tar­vet­ta vastaavaksi.
    Toi­saal­ta vir­ko­jen mää­rät­kin pitäi­si pys­tyä suun­nit­te­le­maan monek­si vuo­dek­si eteen­päin, ilman tem­poi­lua eri suun­tiin eri valtuusto/eduskuntakausilla

    mavi: Täy­den­nän vie­lä tätä edel­lis­tä kom­ment­tia­ni ennen kuin joku alkaa pelo­tel­la “poti­las­tur­val­li­suu­den vaa­ran­tu­mi­sel­la”. Tie­tys­ti lää­kä­rei­den kou­lu­tus­mää­rän kas­vat­ta­mi­sel­le on jokin raja ole­mas­sa, jon­ka toi­sel­la puo­lel­la haki­joi­den sopi­vuus ja esi­tie­dot eivät ole enää riit­tä­viä ammat­tiin. Mie­les­tä­ni täs­tä ollaan kui­ten­kin vie­lä kau­ka­na, ja kou­lu­tus­mää­riä voi­si huo­let­ta kas­vat­taa jopa 50% ilman, että lää­kä­rien taso heik­ke­nee, jos myös kou­lu­tuk­seen ohja­taan 50% lisää resurs­se­ja (kuten opet­ta­jia ja käy­tän­nön harjoittelumahdollisuuksia).

  75. Näi­tä pois­läh­ti­jöi­tä pitäi­si kuun­nel­la ja teh­dä kor­jauk­set työn organisointiin.

    Kysees­sä on ihan sama asia kuin muuallakin. 

    Joh­don pitää nöyr­tyä näke­mään roo­lin­sa pal­ve­lu­teh­tä­väs­sä, eikä vain oman egon koho­tuk­seen toi­sia alistamalla.

    Cati­li­na:
    Koit­ta­kaa nyt taju­ta, että teil­lä on pulaa vain ja ainoas­taan tk-päi­vys­tä­jis­tä. Kaik­kia mui­ta lää­kä­rei­tä on niin että päät yhteen koli­see. _Kukaan_ ei halua päi­vys­tää, jos sen suin­kin voi vält­tää. Päi­vys­tä­vä tk-lää­kä­ri on kaik­kien kusi­tolp­pa, pose­tii­va­rin api­na, hotel­lin pik­ko­lo, jon­ka eteen kaik­ki voi­vat pais­koa mitä tahan­sa. Hänel­lä ei ole mitään sanan­val­taa omaan työ­hön­sä, hän on kaik­kien potkittavana.

    Minul­le riit­ti juu­ri nyt. Siir­ryn pri­vaat­tiin työ­ter­veys­lää­kä­rik­si. Palk­ka on kor­keam­pi, työ­mää­rä on mur­to-osa enti­ses­tä ja kuor­mit­ta­vuus samoin. Ei resep­ti­sul­kei­sia, ei lip­pu­lap­pu­ja soit­to- ja kan­nan­ot­to­vaa­ti­muk­si­neen. Ei punai­sia pääl­lek­käi­sai­ko­ja tupla‑, tripla‑, kvar­tupple­li- tai kvin­tup­pe­liai­koi­neen. Perä­huo­neis­sa, kip­si­huo­neis­sa, ensia­vus­sa, kor­va­huo­neis­sa ja käy­tä­väl­lä saa minun puo­les­ta­ni röh­nöt­tää niin pal­jon yleis­ti­lan­las­ku­ja, ryt­mi­häi­riöi­tä, rin­ta­ki­pu­ja, mur­tu­mia, keuh­ko­kuu­mei­ta, uro­sep­sik­siä, epis­tak­sik­sia ja kai­ken maa­il­man vai­vo­ja kuin vain sin­ne mah­tuu. Ei kuu­lu enää mul­le. Kak­si­kym­men­tä vuot­ta riitti.

    Totean tyy­nes­ti, että tk-päi­vys­tys­ten hoi­ta­mi­nen kuu­luu täs­tä edes­päin “yhteis­kun­nal­le”, eikä suin­kaan minul­le. Kään­ty­kää sen “yhteis­kun­nan” puo­leen. Nume­ro löy­ty­nee Fonectalta.

  76. Cati­li­na: Totean tyy­nes­ti, että tk-päi­vys­tys­ten hoi­ta­mi­nen kuu­luu täs­tä edes­päin “yhteis­kun­nal­le”, eikä suin­kaan minul­le. Kään­ty­kää sen “yhteis­kun­nan” puoleen.

    Jos tilan­ne ter­veys­kes­kuk­sis­sa on niin huo­no kuin Cata­li­na ker­too (ja var­maan­kin on), niin mik­sei tilan­net­ta voi­si paran­taa? Ei kait ole ole­mas­sa luon­non­la­kia, joka tekee tk-päi­vys­tyk­sen ikä­väk­si? Eikö työ­tä voi­si järjestää/tehdä mielekkäämmäksi? 

    Kuka tai mikä estää? Luul­ta­vas­ti työn paran­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat kei­not ovat laa­jal­ti tk-päi­vys­tä­jien tiedossa. 

    Mitäs jos perus­tai­sim­me vii­sait­ten blo­gi­kom­me­toi­jien yhteen­liit­ty­män ja kir­joit­taism­me asias­ta kiis­ta­kir­joi­tuk­sen, jon­ka jul­kai­si­sim­me kirjana?

  77. J Lau­ri­la:

    Suu­ri osa tar­vit­ta­vis­ta lää­kä­reis­tä on erikoislääkäreitä.

    Eikö val­lit­se­va lää­kä­ri­pu­la so. täyt­tä­mät­tö­mät virat ja vuo­kra­lää­kä­rien käyt­tä­mi­nen ole kui­ten­kin suu­rin­ta perus­ter­vey­den­hoi­don (yleis)lääkäreissä?

    J Lau­ri­la:
    yli­kou­lu­tus ei ole veron­mak­sa­jan kan­nal­ta järkevää. 

    Mik­si juu­ri nime­no­maan lää­kä­ri­mää­rät pitää mitoit­taa vain mah­dol­li­seen mini­miin? Mik­si ei myös tai­teen mais­te­rei­den mää­rää — tai his­to­rian opettajien?

    Käy­tän­nös­sä­hän alan työl­lis­tys­mis­mah­dol­li­suuk­siin näh­den lii­kaa kou­lu­te­tuil­ta aloil­ta on tavat­tu hakeu­tua mui­hin teh­tä­viin, jois­sa on voi­nut pär­jä­tä myös ilman tar­kas­ti ala­koh­tais­ta koulutustaustaa.

    Esim. kun vuo­si­kurs­sil­ta­ni tul­tiin työ­elä­mään 90-luvun puo­li­vä­lis­sä, niin rakennus/yhdyskuntatekniikan diplo­mi-insi­nöö­rit työl­lis­tyi­vät mer­kit­tä­väs­sä mää­rin ITC-alan yri­tyk­siin teh­tä­viin, jot­ka eivät liit­ty­neet pät­kää­kään rakennus/yhdyskuntatekniikkaan.

  78. Tapa­sin Bri­tan­nias­sa käsis­ki­rur­gik­si eri­kois­tu­neen sairaahoitajan.”
    Suo­mes­sa­kin kou­lu­tet­tiin sai­raan­hoi­ta­jia lää­kä­reik­si imm tut­ta­va­ni poi­ka opis­ke­li tätä reittiä.
    Lää­kä­rit vain sai­vat tukit­tua tämän­kin lisayskanavan.

    Lää­kä­ri­liit­to on AKT:kin vah­vem­pi liitto

  79. Lii­an van­ha:
    “Tapa­sin Bri­tan­nias­sa käsis­ki­rur­gik­si eri­kois­tu­neen sairaahoitajan.”
    Suo­mes­sa­kin kou­lu­tet­tiin sai­raan­hoi­ta­jia lää­kä­reik­si imm tut­ta­va­ni poi­ka opis­ke­li tätä reittiä.
    Lää­kä­rit vain sai­vat tukit­tua tämän­kin lisayskanavan.

    Lää­kä­ri­liit­to on AKT:kin vah­vem­pi liitto

    Vie­lä yksi viesti

    Mik­si kan­nat­taa kou­lut­taa sai­raan­ho­ta­jis­ta lää­kä­rei­tä, kun sai­raan­hoi­ta­jis­ta on pula? Kou­lu­tusa­jat­han noil­la sh:lla ei ollut lyhyem­piä kuin abeillakaan

    1. Kyseis­tä sai­raan­hoi­ta­jaa ei ollut kou­lu­tet­tu­lää­kä­rik­si. Hän ei siis oli­si voi­nut toi­mia yleis­lää­kä­ri­nä, vaan hänet oli kou­ly­tet­tu hyvin kapea-alai­sel­le kirur­gian alal­le. Ei siis teke­mään esi­mer­kik­si diag­noo­sia vaan pelk­kä operaatio.

  80. Muun­to­kou­lu­tus lope­tet­tiin sik­si, että kor­va­vuus ei sit­ten ollut­kaan niin kovin suu­ri. Koko­nai­sen yli­mää­räi­sen sys­tee­min pyö­rit­tä­mi­sel­lä saa­tiin oikais­tua ehkä yksi vuo­si. Resurs­sien hil­li­tön­tä haaskausta.

  81. J Lau­ri­la: Why Do Ame­ricans Work So Much More Than Europeans?

    Kii­tos. En tien­nyt, että tuo Yhdys­val­to­jen ja Euroo­pan ero työ­tun­neis­sa on muut­tu­nut noin­kin vähän aikaa sit­ten. Vaa­tii tar­kem­paa tutus­tu­mis­ta aiheeseen.

    Ja mitä noi­hin läh­de­viit­tei­siin tulee, nii­tä pyy­det­täes­sä on mie­les­tä­ni koh­te­lias­ta joko sel­lai­sia kai­vaa, tai rehel­li­ses­ti tode­ta, että väi­te perus­tuu enem­män tai vähem­män hata­riin mie­li­ku­viin. “Googlaa itse” aiheut­taa aina­kin minus­sa suh­teel­li­sen pahan ärsytyksen.

  82. Cati­li­na: Muun­to­kou­lu­tus lope­tet­tiin sik­si, että kor­va­vuus ei sit­ten ollut­kaan niin kovin suu­ri. Koko­nai­sen yli­mää­räi­sen sys­tee­min pyö­rit­tä­mi­sel­lä saa­tiin oikais­tua ehkä yksi vuo­si. Resurs­sien hil­li­tön­tä haaskausta.

    Asiat eivät ole mus­ta­val­koi­sia. Sel­lais­ta­kin tapah­tuu, että koke­neet sai­raan­hoi­ta­jat kor­jaa­vat lää­kä­rin vir­heel­li­set lää­ke­mää­räyk­set tai jos­kus jopa lää­kä­ri pyy­tää sai­raan­hoi­ta­jia aut­ta­maan diag­noo­sin teke­mi­ses­sä ja sopi­van hoi­don mää­rit­te­lys­sä, kun itse ei osaa ja tie­tää sen. Kuten mil­lä tahan­sa alal­la, koke­mus on se joka oikeas­ti opet­taa, kou­lus­ta voi saa­da hyvät lähtötiedot.

  83. Juu­ri luke­mas­sa­ni kir­jas­sa “poor eco­no­mics” seli­tet­tiin tapaus Intian köy­hien kli­ni­kois­ta, jois­sa piti olla sai­raan­hoi­ta­ja kylän asuk­kai­ta var­ten. Hoi­ta­jat oli­vat pai­kal­la noin 50 pro­sent­tia ajas­ta. Hoi­toa oli vai­kea järjestää.

    En pal­jas­ta vie­lä mikä ongel­ma oli. Mut­ta taus­tal­la on saman­kal­tai­sia meka­nis­me­ja joil­la nyt­kin yri­te­tään lähes­tyä tätä ongelmaa.

  84. Työ­ter­vey­den­huol­lon tuke­mi­nen on lope­tet­ta­va. Ei sik­si, että lää­kä­reil­le on aina kivem­pi hoi­taa ter­vei­tä kuin sai­rai­ta ihmi­siä, vaan sik­si, että vero­ra­hoil­le on ter­vey­den­huol­los­sa parem­paa­kin käyttöä.

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyseis­tä sai­raan­hoi­ta­jaa ei ollut kou­lu­tet­tu­lää­kä­rik­si. Hän ei siis oli­si voi­nut toi­mia yleis­lää­kä­ri­nä, vaan hänet oli kou­ly­tet­tu hyvin kapea-alai­sel­le kirur­gian alal­le. Ei siis teke­mään esi­mer­kik­si diag­noo­sia vaan pelk­kä operaatio.

    Cati­li­na:
    Ran­ne­ka­na­va­leik­kaus? Ei oikein muu­ta tule mie­leen sellaista.

    Jos kyse tosi­aan oli media­nus-her­mon vapau­tuk­ses­ta niin on har­haan­joh­ta­vaa puhua käsi­ki­rur­gis­ta. Tuon tem­pun osaa jokai­nen kirur­gi ja val­tao­sa myös mihin tahan­sa kirur­gi­aan eri­kois­tu­mis­ta aloit­te­le­vis­ta. Eri asia on sen arvioi­mi­nen mil­loin kan­nat­taa lei­ka­ta, sii­hen vaa­di­taan jo hiu­kan ammattitaitoa.

    Jos halu­taan kou­lut­taa ihmi­siä teke­mään vain tiet­ty mekaa­ni­nen ope­raa­tio niin kan­nat­taa kou­lut­taa näp­pä­rä­sor­mi­nen työ­tön kadul­ta eikä kor­keas­ti kou­lu­tet­tua sairaanhoitajaa.

    Toi­saal­ta yksin­ker­tai­set ja ylei­set ope­raa­tiot ovat kirur­geil­le tär­ke­ää har­joi­tus­ta ja rutii­nin luo­mis­ta, jot­ta he hal­lit­se­vat kompli­soi­dum­mat tilan­teet. Sit­ten kun jotain menee pie­leen tai tilan­ne mut­kis­tuu niin tar­vi­taan joka tapauk­ses­sa lää­ke­tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta omaa­va ope­ra­töö­ri. Eikö oli­si hyvä, että hän oli­si jotain sitä ennen leikannut?

  86. Niin väi­te­tään että työ­ter­veyt­tä käyt­tä­vät elä­vät pitempään.

    Ylei­ses­ti voin kyl­lä kom­men­toi­da että ter­vei­den hoi­ta­mi­nen tur­haut­taa lääkäreitä. 

    nos:
    Työ­ter­vey­den­huol­lon tuke­mi­nen on lope­tet­ta­va. Ei sik­si, että lää­kä­reil­le on aina kivem­pi hoi­taa ter­vei­tä kuin sai­rai­ta ihmi­siä, vaan sik­si, että vero­ra­hoil­le on ter­vey­den­huol­los­sa parem­paa­kin käyttöä.

  87. Hyvä Osmo Soininvaaraa.

    Juu­ri täm­möi­siä kapea-alai­ses­ti jat­ko­kou­lu­tet­tu­ja hoi­ta­jia on Bri­teis­sä useil­la alueilla.

    Suo­men hajau­tu­neis­sa ja pie­nis­sä yksiöis­sä kapea­lai­suus on usein hai­tak­si. Ei riit­tä työ­tä koko päiväksi.

    Se vaa­tii riit­tä­vän iso­ja yksi­köi­tä toi­miak­seen järkevästi. 

    Pirs­tou­tu­nut ter­vey­den­hoi­to Suo­mes­sa on var­mas­ti muu­ten­kin yksi suu­ri syy ongel­miin. Tääl­lä vain halu­taan joka nie­mes­sä ja not­kos­sa ole­van lää­kä­rin, labo­ra­to­rion ja var­sin­kin röntgenin.

    Bri­teis­sä koko sai­raan­hoi­to on val­tion. Minä­kin olin töis­sä NHS:ssä joka on Euroo­pan suu­rin työ­nan­ta­ja. (muis­taak­se­ni 1,4 mil­joo­na työntekijää)

    1. Inas­rin ter­veys­kes­kuk­ses­sa ei var­maan­kaan kan­na­ta olla kapea-alai­sia osaa­jia, mut­ta coxa-sai­raa­la on vähän eri asia. Hel­sin­gin seu­dul­la kapea-alai­sil­le osaa­jil­le oli­si hyvät markkinat.

  88. Ymmär­rän.

    Monet perus­tie­dot kuten nämä­kin ovat vain sen ver­ran kau­kaa, ettei se ole kovin hel­pos­ti saa­ta­vis­sa enään käyttöön.
    Leh­den ovat olleet kier­rä­tyk­ses­sä jo vuo­si sit­ten jne.

    tcrown: Kii­tos. En tien­nyt, että tuo Yhdys­val­to­jen ja Euroo­pan ero työ­tun­neis­sa on muut­tu­nut noin­kin vähän aikaa sit­ten. Vaa­tii tar­kem­paa tutus­tu­mis­ta aiheeseen.

    Ja mitä noi­hin läh­de­viit­tei­siin tulee, nii­tä pyy­det­täes­sä on mie­les­tä­ni koh­te­lias­ta joko sel­lai­sia kai­vaa, tai rehel­li­ses­ti tode­ta, että väi­te perus­tuu enem­män tai vähem­män hata­riin mie­li­ku­viin. “Googlaa itse” aiheut­taa aina­kin minus­sa suh­teel­li­sen pahan ärsytyksen.

  89. Mie­les­tä­ni vas­tauk­ses­sa J Lau­ri­la kir­joit­ti 11.5.2012 kel­lo 7:45 selos­tin perusteet.

    Onko sii­nä jotain jota et ymmärrä?

    J Lau­ri­la:
    Suu­ri osa tar­vit­ta­vis­ta lää­kä­reis­tä on erikoislääkäreitä.
    Eikö val­lit­se­va lää­kä­ri­pu­la so. täyt­tä­mät­tö­mät virat ja vuo­kra­lää­kä­rien käyt­tä­mi­nen ole kui­ten­kin suu­rin­ta perus­ter­vey­den­hoi­don (yleis)lääkäreissä?
    J Laurila:
    yli­kou­lu­tus ei ole veron­mak­sa­jan kan­nal­ta järkevää.
    Mik­si juu­ri nime­no­maan lää­kä­ri­mää­rät pitää mitoit­taa vain mah­dol­li­seen mini­miin? Mik­si ei myös tai­teen mais­te­rei­den mää­rää – tai his­to­rian opettajien?
    Käy­tän­nös­sä­hän alan työl­lis­tys­mis­mah­dol­li­suuk­siin näh­den lii­kaa kou­lu­te­tuil­ta aloil­ta on tavat­tu hakeu­tua mui­hin teh­tä­viin, jois­sa on voi­nut pär­jä­tä myös ilman tar­kas­ti ala­koh­tais­ta koulutustaustaa.
    Esim. kun vuo­si­kurs­sil­ta­ni tul­tiin työ­elä­mään 90-luvun puo­li­vä­lis­sä, niin rakennus/yhdyskuntatekniikan diplo­mi-insi­nöö­rit työl­lis­tyi­vät mer­kit­tä­väs­sä mää­rin ITC-alan yri­tyk­siin teh­tä­viin, jot­ka eivät liit­ty­neet pät­kää­kään rakennus/yhdyskuntatekniikkaan.

  90. Muu­ten, lue­taan­ko­han tätä blo­gia myös HS:n toi­mi­tuk­ses­sa, kun tämän päi­vän pää­kir­joi­tuk­ses­ta löy­tyy niin pal­jon tääl­lä kes­kus­te­luis­sa esiin tul­lei­ta näkökohtia:
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Pula+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reist%C3%A4+loi+markkinat+keikkal%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reille/a1305562116136

    PS. Mie­les­tä­ni hoi­ta­jien teh­tä­vä­ken­tän laa­jen­ta­mi­nen ei yksi­nään rat­kai­se ilmeis­tä ter­vey­den­hoi­toa­lan työn­te­ki­jä­pu­laa, kun hoi­ta­jis­ta­kin vai­kut­taa ole­van vajaus­ta. Yli­pään­sä pitäi­si lisä­tä ter­vey­den­hoi­toa­lan kou­lu­tus­ta, sekä hoi­ta­jien että lää­kä­rien koh­dal­la. Perus­tee­na (a) lää­ke­tie­teen kehit­ty­mi­ses­tä joh­tu­va hoi­to­jen vaa­ti­vuu­den ja mää­rän kas­vu (ennen ei esim. syö­piä osat­tu hoi­taa ollen­kaan), (b) väes­tön ennus­tet­tu kas­vu ja © väes­tön nopea ikään­ty­mi­nen. Pitäi­si myös tar­jo­ta mää­rä­tie­toi­ses­ti kie­li­kou­lu­tus­ta ulko­mail­ta tule­vil­le lää­kä­reil­le. Lii­an moni ulko­mai­nen lää­kä­ri on Suo­mes­sa vain hant­ti­hom­mis­sa kie­li­tai­don puut­tei­den vuok­si. Kie­lia­lu­een pie­nuu­den vuok­si lää­kä­rien hou­kut­te­le­mi­nen ulko­mail­ta ei toi­mi Suo­mes­sa yhtä hyvin kuin vaik­ka­pa Bri­tan­nias­sa, jos­ta nimi­mer­kin “J Lau­ri­la” koke­muk­set ilmei­ses­ti ovat.

  91. Olet aivan oikeas­sa. Suo­mi on niin pie­ni kie­lia­lue, ettei tän­ne ole help­po tulla.
    Viro­lai­sia voi pitää poikkeuksena.

    Toi­saal­ta Bri­teil­lä on vuo­si­sa­tai­set perin­teet kerä­tä par­haat voi­mat emä­maa­han siir­to­mais­taan ja nyt he käyt­tä­vät tätä koke­mus­ta hyväk­si imu­roi­mal­la EU-alueelta.

    Paras­ta on vain kou­lut­taa omas­ta maas­ta ja pitää hei­dät täällä.
    Sitä vain ei oikein halu­ta tunnustaa.

    mavi:
    Muu­ten, lue­taan­ko­han tätä blo­gia myös HS:n toi­mi­tuk­ses­sa, kun tämän päi­vän pää­kir­joi­tuk­ses­ta löy­tyy niin pal­jon tääl­lä kes­kus­te­luis­sa esiin tul­lei­ta näkökohtia:
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Pula+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reist%C3%A4+loi+markkinat+keikkal%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reille/a1305562116136

    PS. Mie­les­tä­ni hoi­ta­jien teh­tä­vä­ken­tän laa­jen­ta­mi­nen ei yksi­nään rat­kai­se ilmeis­tä ter­vey­den­hoi­toa­lan työn­te­ki­jä­pu­laa, kun hoi­ta­jis­ta­kin vai­kut­taa ole­van vajaus­ta. Yli­pään­sä pitäi­si lisä­tä ter­vey­den­hoi­toa­lan kou­lu­tus­ta, sekä hoi­ta­jien että lää­kä­rien koh­dal­la. Perus­tee­na (a) lää­ke­tie­teen kehit­ty­mi­ses­tä joh­tu­va hoi­to­jen vaa­ti­vuu­den ja mää­rän kas­vu (ennen ei esim. syö­piä osat­tu hoi­taa ollen­kaan), (b) väes­tön ennus­tet­tu kas­vu ja © väes­tön nopea ikään­ty­mi­nen. Pitäi­si myös tar­jo­ta mää­rä­tie­toi­ses­ti kie­li­kou­lu­tus­ta ulko­mail­ta tule­vil­le lää­kä­reil­le. Lii­an moni ulko­mai­nen lää­kä­ri on Suo­mes­sa vain hant­ti­hom­mis­sa kie­li­tai­don puut­tei­den vuok­si. Kie­lia­lu­een pie­nuu­den vuok­si lää­kä­rien hou­kut­te­le­mi­nen ulko­mail­ta ei toi­mi Suo­mes­sa yhtä hyvin kuin vaik­ka­pa Bri­tan­nias­sa, jos­ta nimi­mer­kin “J Lau­ri­la” koke­muk­set ilmei­ses­ti ovat.

  92. J Lau­ri­la:
    Mie­les­tä­ni vas­tauk­ses­sa J Lau­ri­la kir­joit­ti 11.5.2012 kel­lo 7:45 selos­tin perusteet.

    Onko sii­nä jotain jota et ymmärrä?

    J Lau­ri­la:
    Suu­ri osa tar­vit­ta­vis­ta lää­kä­reis­tä on erikoislääkäreitä.

    Jou­ni Martikainen:

    Eikö val­lit­se­va lää­kä­ri­pu­la so. täyt­tä­mät­tö­mät virat ja vuo­kra­lää­kä­rien käyt­tä­mi­nen ole kui­ten­kin suu­rin­ta perus­ter­vey­den­hoi­don (yleis)lääkäreissä?

    J Lau­ri­la:
    yli­kou­lu­tus ei ole veron­mak­sa­jan kan­nal­ta järkevää.

    Jou­ni Martikainen:

    Mik­si juu­ri nime­no­maan lää­kä­ri­mää­rät pitää mitoit­taa vain mah­dol­li­seen mini­miin? Mik­si ei myös tai­teen mais­te­rei­den mää­rää – tai his­to­rian opettajien?
    Käy­tän­nös­sä­hän alan työl­lis­tys­mis­mah­dol­li­suuk­siin näh­den lii­kaa kou­lu­te­tuil­ta aloil­ta on tavat­tu hakeu­tua mui­hin teh­tä­viin, jois­sa on voi­nut pär­jä­tä myös ilman tar­kas­ti ala­koh­tais­ta koulutustaustaa.
    Esim. kun vuo­si­kurs­sil­ta­ni tul­tiin työ­elä­mään 90-luvun puo­li­vä­lis­sä, niin rakennus/yhdyskuntatekniikan diplo­mi-insi­nöö­rit työl­lis­tyi­vät mer­kit­tä­väs­sä mää­rin ITC-alan yri­tyk­siin teh­tä­viin, jot­ka eivät liit­ty­neet pät­kää­kään rakennus/yhdyskuntatekniikkaan.

    1. Väi­tet­tä “Suu­ri osa tar­vit­ta­vis­ta lää­kä­reis­tä on eri­kois­lää­kä­rei­tä” ei perus­tel­tu — oma kysy­myk­se­ni läh­tee saa­mas­ta­ni käsi­tyk­ses­tä val­lit­se­vas­ta tilan­tees­ta: lää­kä­ri­pu­la suu­ren ylei­sön käsit­tä­mäs­sä mer­ki­tyk­ses­sä on suu­rin­ta ei eri­kois­tu­neis­sa perus­ter­vey­den­huol­lon lääkäreissä.

    2. Tämän perus­ter­vey­den­huol­lon lää­kä­ri­pu­lan paik­kaa­mi­sek­si ei tie­ten­kään kan­na­ta kou­lut­taa eri­kois­lää­kä­rei­tä vaan ihan taval­li­sia lää­kä­rei­tä taval­li­sen lää­kä­rin kou­lu­tusa­jal­la. So. eri­kois­lää­ke­rei­tä ei suos­tut­tai­si kou­lut­ta­maan liikaa.

    2.1. Täl­löin ei ole mie­le­käs­tä ver­ra­ta eri­kois­lää­kä­rien kou­lu­tusai­ko­ja mui­den alo­jen kou­lu­tusai­koi­hin, vaan put­kes­ta tule­van lää­ke­tie­teen lisens­si­aa­tin opis­ke­luai­kaa esim. tai­teen mais­te­rei­hin tai his­to­rian opet­ta­jiin. Val­mis­tu­mis­ajois­sa ei aina­kaan mie­li­ku­vis­sa­ni ole kovin olen­nai­sia ero­ja (vaik­ka LL tut­kin­to onkin opin­to­pis­tei­nä hie­man laajempi).

    2.2. Täl­löin yhteis­kun­nan kan­nal­ta on jopa hyö­dyl­li­sem­pää kou­lut­taa yli­mää­rä lää­kä­rei­tä ver­rat­tu­na nyt vaik­ka nii­hin his­to­rian opet­ta­jiin. Perus­te: Jous­to lää­kä­rin teh­tä­vien täyt­tä­mi­seen on (onnek­si) huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin his­to­rian opettajilla.

    2.2.1 Kuvaus täs­tä jous­tos­ta: Lää­kä­rin teh­tä­väs­sä tila­päi­ses­ti­kin toi­miak­seen täy­tyy lain­sää­dän­nön takia olla vähin­tään riit­tä­vän pit­käl­le eden­nyt alan opis­ke­li­ja. His­to­rian opet­ta­jan teh­tä­väs­sä taas voi tila­päi­ses­ti lain­sää­dän­nön sen sal­lien toi­mia lähes kuka vaan.

  93. Kii­tos vastauksesta

    Erkois­lää­kä­rei­tä on 64%. http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=2516/news_db=web_sll2005/type=2

    Eri­kois­lää­kä­ri pulaa vaa­ran­taa jopa yli­opis­to­sai­raa­loi­den­kin toimintaa.

    http://www.valvira.fi/tietopankki/ratkaisulyhennelmat/muu_sisalto_3/radiologien_puute_voi_vaarantaa_potilasturvallisuuden_paivystysaikana

    Tie­dän että eri­ko­sia­lo­jen välil­lä on ero­ja. Toi­saal­ta on myös suu­ria ero­ja ter­veys­kes­kus­ten välil­lä. Siel­lä se riip­puu pit­käl­ti sii­tä kuin­ka ikä­väk­si työ­te­ko on tehty.

    En osaa ver­ra­ta his­to­rian opet­ta­jaan, mut­ta peri­aat­tees­sa en ymmär­rä yli­kou­lu­tus­ta. Pidän sitä yhteis­kun­nan kan­nal­ta vaa­ral­li­sem­pa lää­kä­rien puo­lel­la hyvin toi­mi­vien kan­sain­vä­lis­ten mark­ki­noi­den vuok­si. Eli Suo­mi ei saa työ­pa­nos­ta tai vero­tu­lo­ja kos­ka on help­po läh­teä ulkomaille. 

    Aiem­min esit­tä­mää­ni las­kel­ma­mal­lia voi käyt­tää mui­hin­kin aloi­hin kun vaih­taa koulutusajan.

    Talou­del­li­ses­ti on sitä tuhoi­sam­paa mitä pitem­mäl­le kou­lu­te­taan työttömäksi.
    Toi­nen ongel­ma­koh­ta on se että vir­hei­den kor­jaa­mi­nen kou­lu­tus­mää­ris­sä kes­tää pit­kän aikaa pit­käs­sä koulutuksessa.

    Olen sil­lä kan­nal­la, että pitää teh­dä huo­lel­li­set suun­ni­tel­mat ja ede­tä sen mukaan. Sitä tär­keäm­pi mitä pitem­pi koulutus.

    Kaik­ki alo­ja minus­ta pitää koh­del­la tasapuolisesti.

    Jou­ni Mar­ti­kai­nen: 1. Väi­tet­tä “Suu­ri osa tar­vit­ta­vis­ta lää­kä­reis­tä on eri­kois­lää­kä­rei­tä” ei perus­tel­tu – oma kysy­myk­se­ni läh­tee saa­mas­ta­ni käsi­tyk­ses­tä val­lit­se­vas­ta tilan­tees­ta: lää­kä­ri­pu­la suu­ren ylei­sön käsit­tä­mäs­sä mer­ki­tyk­ses­sä on suu­rin­ta ei eri­kois­tu­neis­sa perus­ter­vey­den­huol­lon lääkäreissä.

    2. Tämän perus­ter­vey­den­huol­lon lää­kä­ri­pu­lan paik­kaa­mi­sek­si ei tie­ten­kään kan­na­ta kou­lut­taa eri­kois­lää­kä­rei­tä vaan ihan taval­li­sia lää­kä­rei­tä taval­li­sen lää­kä­rin kou­lu­tusa­jal­la. So. eri­kois­lää­ke­rei­tä ei suos­tut­tai­si kou­lut­ta­maan liikaa.

    2.1. Täl­löin ei ole mie­le­käs­tä ver­ra­ta eri­kois­lää­kä­rien kou­lu­tusai­ko­ja mui­den alo­jen kou­lu­tusai­koi­hin, vaan put­kes­ta tule­van lää­ke­tie­teen lisens­si­aa­tin opis­ke­luai­kaa esim. tai­teen­mais­te­rei­hin tai his­to­rian opet­ta­jiin. Val­mis­tu­mis­ajois­sa ei aina­kaan mie­li­ku­vis­sa­ni ole kovin olen­nai­sia ero­ja (vaik­ka LL tut­kin­to onkin opin­to­pis­tei­nä hie­man laajempi).

    2.2. Täl­löin yhteis­kun­nan kan­nal­ta on jopa hyö­dyl­li­sem­pää kou­lut­taa yli­mää­rä lää­kä­rei­tä ver­rat­tu­na nyt vaik­ka nii­hin his­to­rian opet­ta­jiin. Perus­te: Jous­to lää­kä­rin teh­tä­vien täyt­tä­mi­seen on (onnek­si) huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin his­to­rian opettajilla.

    2.2.1 Kuvaus täs­tä jous­tos­ta: Lää­kä­rin teh­tä­väs­sä tila­päi­ses­ti­kin toi­miak­seen täy­tyy lain­sää­dän­nön takia olla vähin­tään riit­tä­vän pit­käl­le eden­nyt alan opis­ke­li­ja. His­to­rian opet­ta­jan teh­tä­väs­sä taas voi tila­päi­ses­ti lain­sää­dän­nön sen sal­lien toi­mia lähes kuka vaan.

  94. Tuo­ma­sO: Mut­ta kun päi­vys­tys­vuo­ro­ja on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin vir­ka-aikaan työ­tä teke­viä. Eli jos vaik­ka heit­to­na sanot­tai­siin, että öisin joka kol­mas­kym­me­nes lää­kä­ri päi­vys­tää (oli­si muka­vaa kyl­lä kuul­la oikea­kin luku, jos jol­la­kul­la sel­lai­nen on), niin mitä tämä vuo­ro­työ­eh­do­tus kon­kreet­ti­ses­ti tarkoittaisi?

    Eri asia on vaik­ka­pa teh­taal­la, jos­sa joka vuo­ros­sa on sama mää­rä työn­te­ki­jöi­tä. Perin­tei­ses­tä vuo­ro­työs­tä ei siis aina­kaan oli­si kyse. 

    Lää­kä­ri en ole, mut­ta teh­taal­la olen ollut töis­sä. Mut­ta en iki­nä sel­lai­sel­la teh­taal­la, jos­sa oli­si sama mää­rä työn­te­ki­jöi­tä kaik­ki­na vuo­ro­kau­den aikoi­na. Kyl­lä teh­tail­la yleen­sä monet työn­te­ki­jät ovat lähin­nä päi­vä­vuo­ros­sa. Muun muas­sa eri­lai­set suun­nit­te­li­jat, han­kin­nois­ta vas­taa­vat toi­mi­hen­ki­löt, teh­taan­joh­to jne., jois­sain tapauk­sis­sa työn­joh­to­kin. Yöai­kaan pai­kal­la on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin päi­vä­ai­kaan, mikä­li teh­das edes pyö­rii kol­mes­sa vuo­ros­sa. Osa lat­tia­ta­son työn­te­ki­jöis­tä­kin tekee moni­vuo­ro­teh­taas­sa sil­ti vain päi­vä tai ilta­vuo­roa esim. ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä. Yötyö on teh­taal­le kal­lein­ta, min­kä takia töis­tä suu­rin osa pyri­tään jär­jes­tä­mään päi­vai­kaan, mikä­li mah­dol­lis­ta. Ja mah­dol­lis­ta­han se on suu­rim­mas­sa osas­sa tehtaista.

    Asia on jär­jes­te­ly­ky­sy­mys. Jos työyh­tei­sös­sä oli­si edes vaik­ka­pa 4 tai 5 vuo­ro­työ­tä teke­vää lää­kä­riä, monia mui­ta lää­kä­rei­tä lähin­nä rasit­ta­va päi­vys­tys­tar­ve vähe­ni­si huo­mat­ta­vas­ti. Ei kaik­kien tar­vit­si­si vuo­ro­työ­tä teh­dä. Nyt sitä ei saa teh­dä jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa kukaan, min­kä takia iso osa lää­kä­reis­tä jou­tuu teke­mään päi­vys­tyk­siä, vaik­kei edes haluaisi.

  95. Mut­ta kun eri­kois­aloil­la saat­ta olla vain 2–3 lää­kä­riä, har­voin isoa joukkoa.
    Päi­vys­tys pitää olla joka erikoisalalla.

    komm: Lää­kä­ri en ole, mut­ta teh­taal­la olen ollut töis­sä. Mut­ta en iki­nä sel­lai­sel­la teh­taal­la, jos­sa oli­si sama mää­rä työn­te­ki­jöi­tä kaik­ki­na vuo­ro­kau­den aikoi­na. Kyl­lä teh­tail­la yleen­sä monet työn­te­ki­jät ovat lähin­nä päi­vä­vuo­ros­sa. Muun muas­sa eri­lai­set suun­nit­te­li­jat, han­kin­nois­ta vas­taa­vat toi­mi­hen­ki­löt, teh­taan­joh­to jne., jois­sain tapauk­sis­sa työn­joh­to­kin. Yöai­kaan pai­kal­la on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin päi­vä­ai­kaan, mikä­li teh­das edes pyö­rii kol­mes­sa vuo­ros­sa. Osa lat­tia­ta­son työn­te­ki­jöis­tä­kin tekee moni­vuo­ro­teh­taas­sa sil­ti vain päi­vä tai ilta­vuo­roa esim. ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä. Yötyö on teh­taal­le kal­lein­ta, min­kä takia töis­tä suu­rin osa pyri­tään jär­jes­tä­mään päi­vai­kaan, mikä­li mah­dol­lis­ta. Ja mah­dol­lis­ta­han se on suu­rim­mas­sa osas­sa tehtaista.

    Asia on jär­jes­te­ly­ky­sy­mys. Jos työyh­tei­sös­sä oli­si edes vaik­ka­pa 4 tai 5 vuo­ro­työ­tä teke­vää lää­kä­riä, monia mui­ta lää­kä­rei­tä lähin­nä rasit­ta­va päi­vys­tys­tar­ve vähe­ni­si huo­mat­ta­vas­ti. Ei kaik­kien tar­vit­si­si vuo­ro­työ­tä teh­dä. Nyt sitä ei saa teh­dä jul­ki­ses­sa ter­vey­den­huol­los­sa kukaan, min­kä takia iso osa lää­kä­reis­tä jou­tuu teke­mään päi­vys­tyk­siä, vaik­kei edes haluaisi.

  96. Jou­niL: Mut­ta kun eri­kois­aloil­la saat­ta olla vain 2–3 lää­kä­riä, har­voin isoa joukkoa.
    Päi­vys­tys pitää olla joka erikoisalalla

    Päi­vys­tyk­ses­tä ei vält­tä­mät­tä pääs­tä koko­naan eroon, mut­ta point­ti­na on se, että sen mää­rää voi vähen­tää siir­tä­mäl­lä aina­kin sel­lai­set jat­ku­vat päi­vys­tys­työt mah­dol­li­suuk­sien mukaan vuo­ro­työk­si, joi­den koh­dal­la näin on mah­dol­lis­ta teh­dä. Näin päi­vys­tys­tar­ve vähe­ni­si jo huo­mat­ta­vas­ti, vaik­kei koko­naan poistuisikaan.

  97. Päi­vys­tys on päi­vys­tys­tä, kut­su­taan sitä mil­lä nimel­lä tahan­sa. Työn sisäl­tö on se rat­kai­se­va koh­ta. Kukaan ei halua teh­dä sitä, eikä tee, jos vain voi valita.

  98. Ker­to­kaa­pa nyt minul­le miten­kä te saat­te siir­ron kannattamaan.

    Suu­rin osa päi­vys­ty­tä on ns. puhe­lin tai taka­päi­vys­tys­tä. Jos se muu­te­taan vuo­ro­työk­si on kysei­nen lää­kä­ri 8 tun­tia työ­paik­kal­la ja vas­taa­vas­ti päi­vä­vuo­ros­ta pois. Las­ken­nal­li­ses­ti yhden 25/7 panok­sen täyt­tä­mi­seen tar­vi­taan 5 henkilöä.

    Kuten aiem­min jo sanoin kysees­sä on yleen­sä 2–3 lää­kä­rin porukka.
    Tus­kin lää­kä­rit pis­tä­vät vas­taan jos työ­mää­rä vähe­nee. Ei tar­vit­se olla jat­ku­vas­ti kiin­ni töissä.
    Mut­ta mis­tä saa­daan noin pal­jon lisää lää­kä­rei­tä ja mitä se mak­saa. Jokai­seen 2–3 lää­kä­rin yksik­köön pitää saa­da nel­jä lisää.
    Onko bud­je­teis­sä varaa kak­sin­ker­tais­taa menot?
    Osmo Soi­nin­vaa­ra var­maa osaa ker­toa kun on bud­je­teis­ta päät­tä­mäs­sä vaik­ka ei tai­da ihan tie­tää mikä on tilan­ne kehäIII ulko­puo­lel­la. Las­ku siel­tä kui­ten­kin tulee kehaIII sisä­puo­lel­le, kuten on tiedossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.