Terveisiä Roomasta (3): Työmarkkinajärjestöt

Tapasimme ensin työ­nan­ta­jia, jot­ka ker­toi­vat paljon samaa, jon­ka olimme jo kuulleet. Kokon­aiskysyn­nän suh­teen maal­la on ongelmia, kun val­tion­talouden tas­apain­ot­ta­mi­nen leikkaa yksi­ty­istä kulu­tus­ta rankasti julkisen kulu­tuk­sen lisäk­si. Ain­oa toi­vo olisi vien­nin elpymi­nen, mut­ta ei siitäkään tule mitään, kun koko Euroop­pa säästää. Selvästi toivoivat pohjoisen Euroopan vähän löysäävän kra­vat­tia niin kuin toivo­vat kovin mon­et muutkin.

Kovin pes­simistisiä olti­in siihen, miten kehit­tyy Ital­ian tuotan­tokyky, ehkä 0,5 pros­ent­tia vuodessa. Talous ei voi kovin pitkään nopeam­min kuin potentiaalinsa.

Kysyin, panevatko he toivon­sa siihen, että jon­akin päivänä kiinalaiset ovat niin rikkai­ta, että alka­vat ostaa Fer­rare­i­ta. Fer­rare­i­ta menee Kiinaan kuulem­ma jo nyt solkenaan.

Etelä-Italia muo­dostaa toiv­ot­ta­man riipan koko maan taloudelle. Ital­ias­sa palkkata­so on sama etelässä ja pohjoises­sa, vaik­ka tuot­tavu­us on aivan eri luokkaa. Tämä pitää etelän alike­hit­tyneenä. Sak­sas­sa on toisin: Län­siosas­sa palkat ovat selvästi korkeampia kuin itäosassa.

Saimme lopuk­si hengästyt­tävän lis­tan järkevöit­tämis­toimista, joi­ta ollaan tekemässä. Sitä oli tulkin väl­i­tyk­sel­lä vähän vaikea seu­ra­ta, kos­ka älyt­tömyyk­sille, joista ollaan luop­umas­sa, ei aina ole suomenkielistä nimeä.

Suurlähet­tiläs oli ker­tonut, että työre­formin oli­vat hyväksyneet ammat­tili­itoista yhtä luku­un otta­mat­ta kaik­ki. Kävimme siis tapaa­mas­sa sitä yhtä, joka on tosin myös suurin, kuusi miljoon­aa jäsentä.

Mitään työre­formia ei tarvi­ta, kos­ka kyl­lä Ital­ias­sa voi ihmisiä irti­sanoa. Kak­si miljoon­aa on irti­san­ot­tu. Kun kysy­imme, miten olisi pohjo­is­mainen käytän­tö, jos­sa irti­sanomi­nen on helpom­paa, mut­ta työt­tömyysko­r­vauk­set kohta­laiset hyvät. Vas­taus oli, että se olisi lois­tavaa, mut­ta ei sel­l­ainen onnis­tu kuin pienis­sä mais­sa, jois­sa maan pienu­u­den vuok­si työt­tömiä on vähän, jol­loin tämä ei tule niin kalli­ik­si. Kun Italia on iso maa, se tulisi Ital­ias­sa niin kalli­ik­si, ettei aja­tus ole realistinen.

Hei­dän esi­in­tymisen­sä vahvisti Kor­pisen väit­tämää, ettei tämä vyönkiristys voi onnis­tua poliittisesti.

= = =

Alun perin vähän epäilin, onko pikav­isi­it­timme Roomaan järkevä, mut­ta kyl­lä paljon oppi ja näki. Kan­nat­ti. Olin häm­men­nyk­sen tilas­sa, kun tulimme. Lähtiessä olin yhtä häm­men­tynyt, mut­ta häm­men­nys oli nous­sut korkeam­malle tasolle.

Kah­ta argu­ment­tia ei voin­ut kumota.

1)      Etelä-Euroopan maid­en on tas­apain­otet­ta­va talout­taan rajuin toimin. Ei ole muu­ta vaihtoehtoa.

2)      Rajut säästöt ovat poli­it­tis­es­ti mah­dot­to­mia ja taloudel­lis­es­ti hyödyt­tömiä. Poli­it­tis­es­ti mah­dot­to­mia, kos­ka demokraat­ti­sis­sa mais­sa kansa äänestää nurin tätä yrit­tävät hal­li­tuk­set; hyödyt­tömiä, kos­ka näin raju säästämi­nen tuot­taa työt­tömyyt­tä ja se tekee säästö­jen vaiku­tuk­sen valtin talouteen tyhjäksi.

Ital­ian osalta on jotain aihet­ta opti­mis­mi­in. Maas­sa on vah­va teolli­nen poten­ti­aali. Julkises­ta hallinnos­ta on siir­ret­tävä väkeä tuot­tavaan työhön. Se tapah­tuu nyt liian nopeasti, jol­loin väki vapau­tuukin työt­tömik­si. Työt­tömyys on lamaut­ta­va tau­ti, jos­ta ei olo­jen parantues­sakaan aina parane.

Kaik­ki olisi helpom­paa, jos vien­ti vetäisi. Euroopan tasol­la tarvi­taan kasvus­trate­giaa, jos­sa veto­vas­tuu on Sak­san, Hol­lan­nin, Ruotsin ja Suomen kaltaisil­la mail­la. Alka­a­han Euroopan lama purra myös Suomen vientiteollisuuteen.

Mitähän se Ran­skan uusi pres­i­dent­ti oikein aikoo?

Kreikalle en kek­si lohdu­tuk­sen sanaa.

37 vastausta artikkeliin “Terveisiä Roomasta (3): Työmarkkinajärjestöt”

  1. Osmo:

    demokraat­ti­sis­sa mais­sa kansa äänestää nurin tätä yrit­tävät hallitukset

    Huomen­na hesaris­sa: Osmo Soin­in­vaara ehdot­taa Ital­ialle demokra­t­ian hylkäämistä!

  2. Vien­ti­hän läh­tee vetämään Ital­ias­ta Suomeen heti kun alen­nat­te vero­ja sel­l­aiselle tasolle, että suo­ma­laisil­la on varaa ostaa niitä italo­tuot­tei­ta. Kyl­lä min­ulle kel­paisi sieltä maas­ta tuo­tu­na vaik­ka mikä. 

    Vai onko tämä nyt taas ker­ran väärin sammutettu?

  3. Art­turi, jos Oden puolue olisi ps niin HS var­maan kir­joit­taisikin noin.

  4. “… Poli­it­tis­es­ti mah­dot­to­mia, kos­ka demokraat­ti­sis­sa mais­sa kansa äänestää nurin tätä yrit­tävät hallitukset”

    Espan­jas­sa juuri äänestet­ti­in suurel­la ene­mistöl­lä hal­li­tus­ta joka leikkaa kaikkia mitä on leikat­tavis­sa ja nos­taa ole­via vero­ja ja kek­sii uusia. Kenel­lä on työtä, palk­ka ja työolo­suh­teet kär­sivät tuntuvasti. 

    Ain­oas­taan pankki­ir­it, poli­tikot, kuninkaat, jalka­pal­loil­i­jat ja rahamaail­man johta­jat pää­sevät suuri­in voit­toi­hin, mut­ta sil­lä ei kuule­ma ole merk­i­tys­tä vapaamarkkinataloudessa.

  5. Ei hyvältä näytä. Jotain kuitenkin järkevöitetään ja osas­ta älyt­tömyyk­sistä päästään eroon. On myös muis­tet­ta­va, että yleen­sä aina kri­i­seis­sä kek­sitään myös jotain odot­tam­a­ton­ta uut­ta hyvää. Ja se hyvä kan­nat­taisi sit­ten kopi­oi­da nopeasti myös Suomeen.

  6. Toista ker­taa tänä vuon­na olen menos­sa parin viikon päästä muu­ta­mak­si päiväk­si Roomaan — kiitos “halpisy­htiö” Norwegian.comin suo­ra lento edestakaisin 150 €, ml. ilmainen net­tiy­hteys koneesta.

    Ajat­telin vähän pere­htyä mm. fasis­min suh­teeseen Ital­ian moni­in alueel­lisi­in kieli­in. His­to­ri­al­lis­es­ti­han rah­vaan kansan oli useinkin mah­do­ton edes ymmärtää toisi­aan “Ital­ias­sa”.

    Mik­si jokaises­sa vähänkään arvoaan tun­tevas­sa Ital­ian taa­ja­mas­sa on Anto­nio Gram­scin nimeä kan­ta­va katu tai tori?

    Selit­tyykö se gram­sc­si­lais­ten poli­ti­ikalla vas­tus­taa fasistien yri­tys­tä pakot­taa Firen­zen kielestä kaikille yhteinen kieli?

    Nykyi­nen ital­iankieli on muo­dos­tunut pikem­min vapaae­htois­es­ti tv:n kaut­ta yhdis­täväk­si tekijäksi.

  7. Väärä maa! Olisit men­nyt Ateenaan agi­toimaan. Nyt Vihrei­den vel­je­spuolue Ekol­o­giset Oikoluk­i­jat jäi äänikyn­nyk­sen alle. Mik­set ota huomioon ener­gia- ja ympäristönäkökul­maa? Hesarin pääkir­joi­tusten kom­ment­ti­pal­stal­la joku epämääräi­nen nim­imerk­ki kir­joit­taa seuraavaa:

    ”Velka­kri­isi liit­tyy jotenkin kaup­pataseen ja vai­h­to­taseen ali­jäämi­in. Ali­jäämät liit­tyvät olen­nais­es­ti ener­gialasku­un. Kri­isi­maat, Kreik­ka, Italia, Espan­ja, Irlan­ti, ovat eri­tyisen riip­pu­vaisia tuon­tiener­gias­ta. Öljy­lasku ei tietenkään aiheuta olemat­to­mia oli­ivivil­jelmiä tai köy­hän virkamiehen sokean lesken aiheet­to­mia etuuk­sia. Ilman öljy­laskua kri­isi­maat kuitenkin voisi­vat selviy­tyä veloistaan.

    Vahin­gol­lis­ten vakuuk­sien tai kohtu­ut­tomien säästö­jen vaa­timisen sijas­ta tulisikin tuen ehtona vaa­tia, että tuki ei mitään kaut­ta eikä sentin sen­til­lä kanavoidu öljyn­tuot­ta­ja­maille. Kiel­letään ja krim­i­nal­isoidaan fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­tö Euroopan Unioni­in kuu­luvil­la Välimeren niemi­mail­la! Tätä kaut­ta velka­kri­isi voi olla vielä hyväkin asia, jos se pakot­taa luop­umaan fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstä.

    Uudet vaalit Kreikas­sa ilman aineel­lista ohjel­maa sen sijaan on huono aja­tus. Syriza oli jo nyt lähel­lä päästä suurim­mak­si puolueek­si, jol­loin se olisi saanut 50 lisä­paikkaa. Kul­tainen aamunkoit­to moninker­taisti kan­natuk­sen­sa. Uusis­sa vaaleis­sa kehi­tys toden­näköis­es­ti jatkuisi. Ääri­vasem­mis­ton ja ääri­oikeis­ton samanaikainen vahvis­tu­mi­nen oli tie myös Hit­lerin val­taan­nousu­un.” (Szlumper Oneill, 6:46, HS 8.5.2012)

  8. Ital­ialaisit­tain olisin pikkaisen varovainen sääte­lyn purkamisen kanssa. Se mitä Ital­ial­la on tar­jo­ta niin tur­is­teil­la kuin mik­sei yri­tyk­sellekin on se dolce vita, ja esimerkik­si jotkut kau­pan ja maankäytön rajoituk­set tuke­vat sitä. Samoin olisi vähän huolis­sani har­maan talouden tor­jun­nan vaiku­tuk­ses­ta palvelusek­tori­in, jos­sain määrin se kuitit­to­muus on ihan ter­ve reak­tio ylikireään verotukseen.

    Mut­ta tämä on se mis­tä pitäisi olla pitkin Euroop­paa huolis­saan, ja myös Suomessa:

    Etelä-Italia muo­dostaa toiv­ot­ta­man riipan koko maan taloudelle. Ital­ias­sa palkkata­so on sama etelässä ja pohjoises­sa, vaik­ka tuot­tavu­us on aivan eri luokkaa. Tämä pitää etelän alike­hit­tyneenä. Sak­sas­sa on toisin: Län­siosas­sa palkat ovat selvästi korkeampia kuin itäosassa.

    Malli jos­sa toinen puoli maa elät­tää toista johtaa hyvin hel­posti dys­funk­tion­aaliseen val­tioon. Mak­sa­japuolel­la kan­na­tus­ta saa oikeistopop­ulis­tit, verot alas ja val­tio seis ja silleen, kos­ka äänestäjien kannal­ta vero­tus ja val­tio joka ei heitä hyödytä on jotain mikä pitää min­i­moi­da. Saa­japuolel­la taas kan­na­tus saa vasem­mistopop­ulis­tit, lisää rahaa val­ti­ol­ta, kos­ka äänestäjien kannal­ta kaik­ki on koti­in­päin kun ei he köy­hyyt­tään juuri vero­ja maksa.

    Ja jos her­ra oikeistopop­ulisti on kor­rup­toitunut ros­vo joka ei ymmär­rä val­tion­hallinnos­ta yhtään mitään, niin mitä väliä hänen äänestäjilleen sil­lä on kun val­tio hukkaa kuitenkin rahat, menee sen­tään hei­dän miehen tasku­un. Kun vasem­mistopop­ulisti hoitaa rahaa sil­tarumpu­un, ja jakaa siitä puo­let kavereilleen, niin hän­hän on vaan sankari joka tukee aluetaloutta.

    Asioi­ta ei saa päästää tuo­hon pis­teeseen, ja sitä ei estetä tulon­si­ir­roille tai jotenkin väestön liikku­vu­ut­ta rajoit­ta­mal­la. Se että paikalli­nen palk­ka- ja hin­tas­to vas­taa alueel­lista tuot­tavu­ut­ta on se olen­nainen asia, ja tämä on muuten tarkalleen ottaen eri asia kuin että palkat yksilö- ja yri­tysko­htais­es­ti vas­taa­vat tuot­tavu­ut­ta. Sak­salaiset oppi tämän sös­sit­tyään ensin Itä-Sak­san kil­pailukyvyt­tömäk­si kun itä­mark­ka vai­hdet­ti­in D‑markkaan yliar­voste­tul­la kurssilla.

  9. Hyvä! Min­un mielestäni eduskun­nan on hyvä välil­lä jalka­u­tua ulko­maille ja han­kkia tietoa siitä, että mihin maail­ma on menos­sa. Katkeaa kat­teet­toma­l­ta pop­ulis­mil­takin siivet, kun edus­ta­jat pää­sevät omin silmin näkemään, että mitä maail­mal­la tapah­tuu. Luon­nol­lis­es­ti kunkin matkan kulut on hyvä kar­sia min­imi­in­sä, mut­ta nykyisenä hal­pa­len­to­jen ja Euroopan inte­graa­tion aikana ei ole eduskun­nankaan syytä käper­tyä kuoreensa.

  10. Mikä on syy siihen että palkkata­so on sama Etelässä ja Pohjoisessa?
    Kos­keeko vain julk­ista sek­to­ria vai myös yksityistä?

  11. Kir­joituk­ses­tasi ei saa makro­taloudel­liseti mitään tolkkua. Tämä ei liene sin­un syysi kos­ka luulen että koko EU:n makro­talouskeskustelu on täysin tolkutonta. 

    Asi­at joi­ta en ymmärrä:

    1. Kasvua vyötä kiristämällä.
    2. Vien­tiä kas­vat­ta­mal­la nousuun.
    3. Talouskuria Espanialle ja Italialle.

    En ole taloushis­to­ri­oit­si­ja, mut­ta ei liene mon­taa mod­er­nia esimerkkiä jos­sa val­tio vähen­tää velan suhdet­ta bkt:hen samal­la kun bkt supis­tuu tai pysyy entisel­lään. Vel­ka mak­se­taan käytän­nössä ain­ka bkt:tä kasvattamalla. 

    Sak­san (ja mon­en pohjoisen maan) talous on vien­tive­toista. EU:n sisäi­nen kaup­pa muo­dostaa lei­jo­nanosan jokaisen EU maan vien­nistä. En voi ymmärtää miten jokaisela EU maal­la voisi olla merkit­tävä vien­tiyli­jäämä. Ain­oas­taan vien­ti EU:n ulkop­uolelle voi aut­taa asi­aa ja se on vain osa kokonaisviennistä. 

    Ital­ian julki­nen talous oli tasais­es­ti vähen­tämäs­sa julkisen velan suhdet­ta bkt:hen jamas­sa ennen 2008 lamaa. Espan­jan julki­nen talous oli esimerkil­lisessä kun­nos­sa ja velka/bkt oli edellen pienem­pi kuin Sak­san kun viimek­si kat­soin. Nähdäk­seni Italia ja Espania ovat pulas­sa laman takia, eivät holtit­toman julkisen tuh­lauk­sen takia (tosin Italia syöksyi lamaan suuren velkataakan kanssa).

    Minus­ta näyt­tää siltä että EU:n ratkaisu lamaan on elvy­tyk­sen kieltämi­nen sään­nöin yhdis­tet­tynä mata­laan inflaa­tioon. Talous läh­tee siis kasvu­un otta­mal­la kah­ta myrkkyä yhtä aikaa.

    1. Yritin selostaa, mitä meille kerrottiin.
      Oma käsi­tyk­seni tästä kaikesta vaatii vähän kyp­syt­te­lyä. Pidän var­teenotet­ta­vana Krug­manin varoi­tus­ta, että Euroop­pa on tekemässä taloudel­lista itsemurhaa.

  12. “demokraat­ti­sis­sa mais­sa kansa äänestää nurin tätä yrit­tävät hallitukset” 

    Ei. Tässä on se ero pop­ulisimin ja vas­tu­unkan­non välil­lä myös puolueis­sa. Ver­ta, hikeä ja kyyneliä ymär­retään myös.

    On esimerkke­jä pop­ulis­tiop­uolueista, jot­ka “posis­ta­vat työt­tömyy­den 30 päivässä” ja muu­ta vas­taavaa. Nämä voivat saavut­taa vaalivoiton, mut­ta tulok­set ovat kaaok­sen pahen­e­m­i­nen. Tämän jäl­keen kansalaiset ymmärtävät hie­man enem­män tosi­a­sioiden tunnustamisesta.

    Suomes­sa on pystyt­ty pitkälle kansllaiseen kons­esuk­seen vaikeis­sa asiois­sa, myös oppo­si­tion ymm­rtäessä tilanteen reunaehdot.

    Nykyisessä Eduskun­nas­sa kum­matkin oppo­si­o­tiop­uolueet oavt hylän­neet todel­lisu­u­den poli­ti­ikkansa lähtöko­htana. Täl­löin toki pop­ulis­tis­es­ti kansalaisille vale­hdel­laan asioi­ta, joiden vain toiv­otaan ole­vanm toisin ja toivom­isen odote­tan riittävän.

  13. Ital­ian viralli­nen työl­lisyysaste on vain 56,9 %, Espan­jan 57,7 %, Kreikan 55,6 %.Ver­tailun vuok­si Suomen on 69 %

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tsiem010&tableSelection=1&footnotes=yes&labeling=labels&plugin=1

    Ja se oli alhainen ennen kriisiäkin.Pimeä talous voi olla yksi selit­tävä tek­i­jä, mut­ta mikä sen vaiku­tus on ei näy tilastoissa

    Huolto­suhde oli jo ennen kri­isiäkin alhainen ja yhteiskun­nan kan­tokyky heikko ilman työttömyyttäkin.

    Se selit­tää enem­män työt­tömyy­den aiheut­ta­maa rasitus­ta kuin maan koko.
    Sak­sas­sa on kohtu­ulli­nen kor­vaus­ta­so vaik­ka maa on suuri

  14. Etelä-ital­ialais­ten geenipo­h­ja lie­neekin pääosin arabeil­ta peräisin ole­vaa. Ei mikään ihme että pohjoisen ja etelän erot ovat suuret.

  15. Osmo,

    oletko lukenut Rober­to Savianon kir­jaa Gomor­rah, Italys oth­er Mafia?

    Sen kir­jan luet­tuaan ymmärtää mihin ne pohjois­t­en teol­lisu­usaluei­den rahat oikein menevät.…

    Toisek­si jos kor­vausten määrää nos­tet­taisi­in ja vas­taavasti sotu­mak­su­ja nos­tet­taisi­in, niin entistä suurem­pi osa kiertäisi niitä. Kuinka­han paljon Pay As You Go — sys­teemeis­sä sosi­aal­i­tur­vara­has­to­jen mak­samista etuuk­sista oikeasti tulee bud­jetista eikä rahoite­ta pakol­lisil­la sotumaksuilla?

  16. Daniel,

    medi­alle toiset eläimet ovat tasa-arvoisem­pia kuin toiset.

    Prav­dalle joidenkin ajatuk­set ovat vääriä, riip­pumat­ta niiden aja­tusten sisällöstä.

  17. “Saa­japuolel­la taas kan­na­tus saa vasem­mistopop­ulis­tit, lisää rahaa val­ti­ol­ta, kos­ka äänestäjien kannal­ta kaik­ki on koti­in­päin kun ei he köy­hyyt­tään juuri vero­ja maksa.”

    Käy­häi­na­pu on aina pienem­pi kuin yri­tystuet ja hyvä­tu­lois­t­en saa­mat tulon­si­ir­rot, joten tukien saa­jat tuskin ovat vasemmistolaisia.

    Aina uno­hde­taan, että tulon­si­ir­rot ovat tulosi­do­nan­naisia ja niistä hyö­tyvät eniten hyvätuloiset.
    Esim suurin tulon­si­ir­to on eläke ja kyl­lä suurim­mat tulon­si­ir­rot saa­vat tässäkin hyvätuloiset

  18. jrn:
    Vien­ti­hän läh­tee vetämään Ital­ias­ta Suomeen heti kun alen­nat­te vero­ja sel­l­aiselle tasolle, että suo­ma­laisil­la on varaa ostaa niitä italo­tuot­tei­ta. Kyl­lä min­ulle kel­paisi sieltä maas­ta tuo­tu­na vaik­ka mikä. 

    Vai onko tämä nyt taas ker­ran väärin sammutettu?

    Tai devalvoidaan Ital­ian val­u­ut­ta suh­teessa Suomen valuuttaan…

  19. Kyl­lä koti­maisetkin työ­markki­na­jär­jestöt osaa­vat toimia härskisti ja vastuuttomasti:

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/perusturvan-outo-rahanjako-koyhimmat-tyottomat-saavat-jotain-hyvaosaisimmat-moninkertaisesti

    Ei voi kuin kiit­tää Osmoa hyvistä vas­tauk­sista em. artikke­lin kir­joit­ta­jan kysymyk­si­in. Muiden haas­tatel­tu­jen puheen­vuorot sen sijaan pöyristyt­tävät. Tämän jutun lukemisen jäl­keen min­un on entistäkin vaikeampi koskaan äänestää työ­markki­na­jär­jestelmän takana ole­via van­ho­ja palka­nsaa­japuoluei­ta (SDP,VAS,KOK). Toiv­ot­tavasti muutkin kuin Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jat heräävät.

  20. Jaas­su:
    Etelä-ital­ialais­ten geenipo­h­ja lie­neekin pääosin arabeil­ta peräisin ole­vaa. Ei mikään ihme että pohjoisen ja etelän erot ovat suuret.

    Arabe­ja tuol­la Etelä-Ital­ias­sa on ollut vähem­män kuin viikinke­jä. Etelä-Italia on kyl­lä aikanaan osa isom­paa Kreikkaa, Megálē Hellásta.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Yritin selostaa, mitä meille kerrottiin.
    Oma käsi­tyk­seni tästä kaikesta vaatii vähän kyp­syt­te­lyä. Pidän var­teenotet­ta­vana Krug­manin varoi­tus­ta, että Euroop­pa on tekemässä taloudel­lista itsemurhaa.

    Krug­manin ennuste voi osua oikeaan, mut­ta olen skepti­nen hänen ana­lyysin­sa luotet­tavu­u­den suh­teen, sil­lä; http://krugman.blogs.nytimes.com/?s=culture . On vaikea luot­taa ana­lyy­sei­hin Euroopan tilanteesta, jot­ka eivät huomioi kult­tuurin ja kult­tuuriero­jen merkitystä.

    1950-luvul­la etelä-ital­ialaista kult­tuuria yhden val­it­se­mansa kylän mitas­sa tutk­in­ut sosi­olo­gi Edward C. Ban­field kuvaa speku­lati­ivis­es­ti mah­dol­lisia seli­tys­mall­e­ja Etelä-Ital­ian suh­teel­lisel­la kehit­tymät­tömyy­delle ja mm. väki­val­lan yleisem­mälle esi­in­tyvyy­delle teok­ses­saan “Moral Basis of a Back­ward Soci­ety”. Seli­tys­mall­it ovat osin yht­enäisiä mafi­as­ta tehty­jen tutkimusten kanssa.
    Ban­field näkee tutki­mansa kylän val­os­sa suure­na heikkoute­na kansalais­ten vähäisen luot­ta­muk­sen ja vähäisen iden­ti­fioi­tu­misen laa­jem­paan yhteiskun­taan. Oma per­he on Ban­field­in haas­tat­telemille ja seu­raamille etelä-ital­ialaisille koros­tuneen tärkeä sisäryh­mä, ja oman per­heen men­estys ja kun­nia koros­tuneen keskeisiä arvo­ja ja päämääriä. Epälu­ot­ta­mus oman per­heen ulkop­uolisia kohtaan on yleistä ja eri­laiset yhteistä hyvää paran­ta­vat han­kkeet, kuten tei­den kun­nos­t­a­mi­nen, vähäistä. 

    Ban­field käyt­tää tästä kult­tuuris­es­ta ilmiöstä käsitet­tä “amoral famil­ism”. Tämä jakolin­ja ei karkeasti nähtynä ole 2010-luvun Euroopas­sa vält­tämät­tä suinkaan anakro­nis­mi, eikä vain Ital­i­aa kult­tuuris­es­ti jaka­va (rikkaas­sa Pohjois-Ital­ias­sa on aika ajoin nous­sut ja saanut kan­na­tus­ta aja­tus Etelä-Ital­ias­ta irtautumisesta).
    Vahvem­man per­hekeskeinen iden­ti­teet­ti ja tun­neke­hys, ja heikom­pi laa­jem­paan yhteiskun­taan iden­ti­fioi­tu­mi­nen, (so. amoraa­li­nen famil­is­mi) eivät ainakaan muo­dos­ta pidäket­tä esimerkik­si veronkier­ron näkemiselle vähem­män tuomit­ta­vana tekona. Amoraal­ista famil­is­mia voi kuva­ta mafi­an kult­tuurisek­si ituvaiheeksi. 

    Jär­jestäy­tyneeseen rikol­lisu­u­teen koval­la kädel­lä puut­tuvat vira­nomaiset (poli­isi, pormes­tar­it, syyt­täjä, tuo­mar­it) tekevät niin vakaval­la uhal­la oma­lle ter­vey­delleen. Ongel­maan tart­tumi­nen on pelon ilmapi­irin ja korruption/klientelismin joh­dos­ta hyvin vaikeaa. On syn­tynyt de fac­to ‑tilanne, jos­sa rikol­liset rak­en­teet ovat vaki­in­tuneet osak­si yhteiskun­nan raken­net­ta konkreet­tis­es­ti ja henkisesti.
    Mikään talouso­hjel­ma ei muu­ta Etelä-Ital­i­aa Pohjois-Euroopan mallin mukaisek­si tuot­tavak­si taloudek­si ilman merkit­tävää kult­tuurista muu­tos­ta ja väistämät­tömiä hyvin raju­ja vira­nomais­ten ja rikol­lis­ten välisiä kamp­pailu­ja. Täl­lainen muu­tos vie parhaim­mil­laankin sukupolvia.

    Tämän kaltaisia kehi­tyk­siä odotel­lessa Euroopan talousalueen kult­tuuriset ja yhteiskun­nal­liset dis­pari­teetit tekevät yhteisen val­u­u­tan toimivu­ud­es­ta epäre­al­is­tisen utopi­an. Toiv­ot­tavasti tämä nivoutuu sisään käsi­tyk­seen, jota olet Euroopan talousalueesta muodostamassa.

  22. Jaas­su:
    Etelä-ital­ialais­ten geenipo­h­ja lie­neekin pääosin arabeil­ta peräisin ole­vaa. Ei mikään ihme että pohjoisen ja etelän erot ovat suuret.

    Tarken­taisitko Jaas­su, miten tämä geenipo­h­jan väitet­ty eri­laisu­us vaikut­taa pohjoisen ja etelän eroihin?

  23. Krug­manin varoi­tus on epäilemät­tä tosi, mut­ta myös hänen tar­joa­mansa vai­h­toe­hto on yhtä huono: “expan­sion of mon­e­tary base” eli suomek­si rahan painaminen. 

    Idea on siis tismälleen sama kuin Mugaben Zim­bab­wes­sa. Jos pelkästään rahaa paina­mal­la saisi tuotet­tua onnel­lisen yhteiskun­nan, näin olisi var­masti jos­sain jo tehty?

    Taloudelli­nen itse­murha tehti­in jo kun Euro luoti­in ilman todel­lisia keino­ja estää jäsen­val­tioi­ta velka­an­tu­mas­ta liikaa.

    1. Hei haloo
      On nyt vähän liioit­telua ver­ra­ta toisi­in­sa Mugabea ja Krug­ma­nia. Vain toisel­la on Nobelin talousti­eteen palkinto.
      Liik­keel­lä ole­van rahan määräl­lä on opti­mis ja tuos­ta opti­mista voi olla kovin eri mieltä.
      Sinän­sähän EKP onlaskenut liikeelle biljoona euroa elvytystoimena

  24. Pitkään Krug­manin kir­joituk­sia tarkkaan luke­neena pidän minäkin hänen ajatuk­si­aan uskot­tavina ja hyvin perustel­tu­ina. Toki hän yleis­ta­jui­sis­sa artikkeleis­saan yksinker­tais­taa asioi­ta ja kär­jistää argu­ment­te­jaan aika paljon, mut­ta ehkä se on tarpeen viestin men­e­misek­si per­ille. Ei Krug­mankaan toki kiel­lä raken­neu­ud­is­tusten tarpeel­lisu­ut­ta. Hänen keskeinen argu­ment­tin­sa on kuitenkin mielestäni se, että nykyisen säästö- ja leikkaus­poli­ti­ikan olois­sa myös nämä uud­is­tuk­set toden­näköis­es­ti epäon­nis­tu­vat ja edessä on pahim­mil­laan kur­jis­tu­misen kierre. Työt­tömyys on hänen mielestään suurem­pi ongel­ma kuin velka­an­tu­mi­nen tai inflaa­tio, ja hänen mielestään pitäisi keskit­tyä nimeno­maan työt­tömyy­den vähen­tämiseen. Oma­l­la maalaisjär­jel­länikin ajatel­tuna tämä tun­tuu viisaal­ta tavoit­teelta. Ei pidä ajaa pääo­man asi­aa vaan taval­lis­ten työtä teke­vien ihmis­ten. Krug­manin esil­lä pitämän key­ne­siläisyy­den suurin haaste on kai juuri se säästämi­nen hyv­inä aikoina. Eli hän­tä kan­nat­taisi kuun­nel­la myös sil­loin, kun ei ole kri­isi päällä 🙂

  25. Sam: Tarken­taisitko Jaas­su, miten tämä geenipo­h­jan väitet­ty eri­laisu­us vaikut­taa pohjoisen ja etelän eroihin?

    Vaikka­pa älykkyy­den kaut­ta — tai niin ainakin Lynn väittää:

    Richard Lynn, In Italy, north–south dif­fer­ences in IQ pre­dict dif­fer­ences in income, edu­ca­tion, infant mor­tal­i­ty, stature, and lit­er­a­cy, Intel­li­gence 38 (2010) 93–100

    http://affaritaliani.libero.it/static/upl/ric/0000/richard_lynn_north_south_differences_in_iq.pdf

  26. En muuten ver­ran­nut Mugabea (Jol­la on muuten kuusi tohtorin tutk­in­toa, eikä tiet­tävästi kyse ole edes mis­tään vale- tai kun­ni­a­to­hto­riuk­sista) ja Krug­ma­nia (Jon­ka Nobel tuli aivan muus­ta kuin key­ne­siläi­sistä kolum­neista). Ain­oas­taan kär­jistin, että mihin rahan painami­nen tup­paa johta­maan. Ei kukaan aloi­ta hyper­in­flaa­tio­ta tarkoituk­sel­la, mopo vain karkaa käsistä kun joka vuosi lisätään rahan painamista vähän lisää.

    Olet oike­as­sa kyseessä on opti­moimiskysymys. Mut­ta jos EKP:n nyt liik­keelle laske­mat biljoona on liian vähän, niin mikä sit­ten olisi sopi­va määrä?

    Markki­nal­ib­er­aali­na kan­nat­taisin kreikalle konkurssia ja eurosta eroa. Sitähän ne kai on ovat demokraat­tis­es­ti nyt äänestäneet. Ei se euro siitä rom­ah­da kos­ka kaik­ki järkevät sijoit­ta­jat ovat siihen jo varautuneet vuosien kreik­ka-uuti­soin­tien vuok­si. Ja jos konkurssi osoit­tau­tuu kreikalle kivu­li­aak­si tiek­si, ital­ian ja muiden äänestäjät ovat sit­ten valmi­impia säästöi­hin. Jos taas konkurssi osoit­tau­tuu kreikalle hyväk­si tiek­si, sitä voidaan harki­ta muillekkin maille…

  27. Ila I:
    ”[…] Ääri­vasem­mis­ton ja ääri­oikeis­ton samanaikainen vahvis­tu­mi­nen oli tie myös Hit­lerin valtaannousuun.”

    Ei olisi tapah­tunut, elleivät teol­lisu­us­pam­put olisi läht­e­neet tuke­maan fasis­te­ja. Toisaal­ta tuo kyl­lä ikäväl­lä taval­la vas­taa mon­en maail­manku­vaa ihmisoikeuk­sien osalta.

  28. tpyy­lu­o­ma:
    Malli jos­sa toinen puoli maa elät­tää toista johtaa hyvin hel­posti dys­funk­tion­aaliseen val­tioon. Mak­sa­japuolel­la kan­na­tus­ta saa oikeistopop­ulis­tit, verot alas ja val­tio seis ja silleen, kos­ka äänestäjien kannal­ta vero­tus ja val­tio joka ei heitä hyödytä on jotain mikä pitää min­i­moi­da. Saa­japuolel­la taas kan­na­tus saa vasem­mistopop­ulis­tit, lisää rahaa val­ti­ol­ta, kos­ka äänestäjien kannal­ta kaik­ki on koti­in­päin kun ei he köy­hyyt­tään juuri vero­ja maksa.

    Jostain syys­tä mon­es­sa dys­funk­tion­aalises­sa val­tios­sa tapah­tuu juuri päin­vas­taista: Köy­hät saama­puolel­la ole­vat äänestävät oikeistopop­ulis­te­ja ja muut yrit­tävät saa­da vasem­mis­ton val­taan kor­jaa­maan maata..

  29. aex­is: Vaikka­pa älykkyy­den kaut­ta – tai niin ainakin Lynn väittää:

    Richard Lynn, In Italy, north–south dif­fer­ences in IQ pre­dict dif­fer­ences in income, edu­ca­tion, infant mor­tal­i­ty, stature, and lit­er­a­cy, Intel­li­gence 38 (2010) 93–100

    Pikainen haku pal­jas­taa että Lyn­nin julka­isua on kri­ti­soitu mon­elta tahol­ta virheel­li­sistä menetelmistä ja johtopäätök­sistä ja use­at ryh­mät ovat saa­neet laa­jem­pia aineis­to­ja tutki­mal­la tulok­sia, jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa Lyn­nin kanssa:

    Beral­do
    Beral­do
    Cornol­di et al.
    Felice & Giugliano
    D’Am­i­co et al.
    Daniele & Malanima
    Robin­son, Sag­gi­no & Tommasi

    Eräs Lyn­nin virhe on melko ilmeinen maal­likollekin: hän käyt­ti PISA-tulok­sia indikaat­to­ri­na (proxy) älykkyysosamäärälle. Eli siis: Etelä-ital­i­aiset sai­vat huonom­pia PISA-tulok­sia, ovat siis tyh­mem­piä ja sik­si alue pär­jää huonos­ti. Het­ko­nen — ei kai ole yllät­tävää että huono koulu­tus johtaa keskimäärin heikkoon menestykseen?

    Usko­mus että Etelä-Ital­ialais­ten ara­bigeen­it oli­si­vat syynä pohjoista kehit­tymät­tömäm­pään talouteen on rasisti­nen. Rasis­mil­la uskot­ti­in ole­van tieteel­listä poh­jaa vielä sata vuot­ta sit­ten mut­tei enää.

    1. Maid­en sisäl­lä pon var­masti alueel­lisia lah­jakku­usero­ja. On jopa kaupungi­nosien välil­lä. Jos ole­tamme, että korkeakioulu­tuk­seen hakeu­tu­vat ja pää­sevät ovat keskimäärin lah­jakkaampia kuin muut ja korkeaa koulu­tus­ta vaa­ti­vat ammatit keskit­tyvät alueel­lis­es­ti, maan sisäi­nen muut­toli­ike aiheut­taa selviä ja mitat­tavia alueel­lisia ero­ja väestön koulu­tuk­ses­sa ja lah­jakku­udessa. Tämä on niin itses­tään selvää, ettei sitä tarvitse edes tutkia. Eikä siitä voi vetää rasis­tisia johtopäätöksiä.

  30. hap­po­sai: Krug­manin varoi­tus on epäilemät­tä tosi, mut­ta myös hänen tar­joa­mansa vai­h­toe­hto on yhtä huono: “expan­sion of mon­e­tary base” eli suomek­si rahan painaminen. 

    Krug­manille tuo on oikeas­t­aan tois­si­jainen toive, ennem­min hän toivoisi ihan fiskaal­ista elvy­tys­tä niiltä mail­ta, joil­la on siihen mahdollisuus. 

    Idea on siis tismälleen sama kuin Mugaben Zim­bab­wes­sa. Jos pelkästään rahaa paina­mal­la saisi tuotet­tua onnel­lisen yhteiskun­nan, näin olisi var­masti jos­sain jo tehty?

    Kuu­lostaa mil­tei samal­ta kun argu­men­toisit vas­toin läm­mi­tyk­sen käyt­töä palel­tumakuolemien tor­ju­nas­sa vetoa­mal­la läm­pöhal­vauk­sen saaneisi­in ihmisi­in. On ole­mas­sa muitakin vai­h­toe­hto­ja korkeaa työt­tömyytä lamaolois­sa ylläpitävän tiukan rahapoli­ti­ikan ja hyper­in­flaa­tion välillä.

    Taloudelli­nen itse­murha tehti­in jo kun Euro luoti­in ilman todel­lisia keino­ja estää jäsen­val­tioi­ta velka­an­tu­mas­ta liikaa.

    Kyse ei yleisel­lä tasol­la edes ole val­tioiden velka­an­tu­mis­es­ta. Kreikas­sa toki, mut­ta Irlan­nis­sa ja Espan­jas­sa velka­an­tu­i­v­at yksi­tyiset sek­torit, ja tämän tor­ju­misek­si (tai tor­ju­misen epäon­nis­tut­ta, sotkun selvit­tämiseen) tarvit­tasi­in nimeno­maan kansal­lisia val­u­ut­to­ja. No, euron kri­ti­soimi­nen jo etukä­teen on yksi asia, jos­ta ekon­o­mistit toisel­la puolel­la Atlant­tia poli­it­tis­es­ta kat­san­tokan­nas­ta riip­pumat­ta oli­vat varsin yksimielisiä.

  31. Luku­mies:
    Toista ker­taa tänä vuon­na olen menos­sa parin viikon päästä muu­ta­mak­si päiväk­si Roomaan – kiitos “halpisy­htiö” Norwegian.comin suo­ra lento edestakaisin 150 €, ml. ilmainen net­tiy­hteys koneesta.

    Nykyi­nen ital­iankieli on muo­dos­tunut pikem­min vapaae­htois­es­ti tv:n kaut­ta yhdis­täväk­si tekijäksi.”

    Nykyi­nen Suomen puhekieli eli niinkutuskieli
    on muo­dos­tunut samaan tapaan tv:n ja radion
    ohjelmien kaut­ta yhdis­tämäl­lä Hels­ingn seudun
    mur­ret­ta liikasano­ja (niinku, tota, tavallaan
    ikään kuin), liioit­telu­sano­ja (kauhee, hirvee,
    äärim­mäi­nen, ääretön) ja merk­i­tyk­seltään muut­tunei­ta sano­ja, esim, “tosi” merkityksessä
    “todel­la”. Jopaa metaforan käytön ammattilaiset,
    kir­jail­i­jat, saat­ta­vat sanoa jostakin asasta,
    että se on “niinku taval­laan” jotakin, jopa sil­loin, kun ei ole kysymys metaaforasta.
    Peräpo­h­jalaisäi­jän korvia puhe sär­kee (ei “niinku”
    säre).

  32. “Jos ole­tamme, että korkeakioulu­tuk­seen hakeu­tu­vat ja pää­sevät ovat keskimäärin lah­jakkaampia kuin muut ja korkeaa koulu­tus­ta vaa­ti­vat ammatit keskit­tyvät alueel­lis­es­ti, maan sisäi­nen muut­toli­ike aiheut­taa selviä ja mitat­tavia alueel­lisia ero­ja väestön koulu­tuk­ses­sa ja lah­jakku­udessa. Tämä on niin itses­tään selvää, ettei sitä tarvitse edes tutkia. Eikä siitä voi vetää rasis­tisia johtopäätöksiä.”

    Osato­tu­us, kan­nat­taisi tutus­tua esim Jor­ma Kuu­sisen luentoihin.
    Opiskel­lessani opet­ta­jak­si tör­mäsin samaan lop­putule­maan pää­tyneeseen amerikkalaiseen tutkimukseen,mutta olen jo kadot­tanut lähteen.
    Mut­ta Kuusi­nen ker­too sen saman,koulutus riip­puu enem­män sosi­aalilu­okas­ta kuin lahjakkuudesta

    “KOULU-URAT
    Sukupuoli vaikut­taa koulumen­estyk­seen perusk­oulus­sa, mut­ta poikien kohdal­la myös syn­tymäkuukausi: lop­pu­vuodes­ta syn­tyneet saa­vat heikom­man alun koulunkäyn­nilleen (tutkit­ti­in 2. ja 5. luokilla).(Sama ilmiö havait­ti­in kanadalais­ten jääkiekon pelaa­jienkin kohdalla.Suurin osa NHL pelaa­jista on syn­tynyt alku­vuodes­ta (LV:n lisäys))

    Lah­jakku­us vaikut­taa koulumen­estyk­seen vain keskim­mäisessä sosi­aaliryh­mässä; ylim­mässä yhteiskun­talu­okas­sa koulus­sa men­estytään lah­jakku­ud­es­ta riip­pumat­ta ja alim­mas­sa ei men­estytä — lah­jakku­ud­es­ta huoli­mat­ta. Näin koulun kat­so­taan uus­in­ta­van yhteiskuntarakennetta.

    Sukupuoli ja sosi­aa­li­nen taus­ta vaikut­ta­vat voimakkaasti lukioon siirtymiseen.”

    Kuitenkaan sukupuolten välil­lä ei ole merkit­tävää lahjakkuuseroa

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Maid­en sisäl­lä pon var­masti alueel­lisia lah­jakku­usero­ja. On jopa kaupungi­nosien välil­lä. Jos ole­tamme, että korkeakioulu­tuk­seen hakeu­tu­vat ja pää­sevät ovat keskimäärin lah­jakkaampia kuin muut ja korkeaa koulu­tus­ta vaa­ti­vat ammatit keskit­tyvät alueel­lis­es­ti, maan sisäi­nen muut­toli­ike aiheut­taa selviä ja mitat­tavia alueel­lisia ero­ja väestön koulu­tuk­ses­sa ja lah­jakku­udessa. Tämä on niin itses­tään selvää, ettei sitä tarvitse edes tutkia. Eikä siitä voi vetää rasis­tisia johtopäätöksiä.

    Valitet­tavasti suo­ma­lainen koulu­jär­jestelmä on suos­in­ut (ainakin tähän asti)pänttääjä-tyyppejä, joten merkit­tävä osa esim. aka­teemis­es­ti koulute­tu­ista on pär­jän­nyt lukemisel­la ja muis­tamisel­la, ei luovu­udel­la. Itse olen työsken­nel­lyt pitkään val­tion viras­tois­sa, jois­sa pääosa työn­tek­i­jöistä on aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja. Ja täy­tyy tode­ta se, että val­taosa näista aka­teemikoista ei pär­jäisikään muual­la kuin val­tion “suo­jatyö­paikois­sa”. Eli aka­teemikko­jen lapset voivat per­iä van­hem­mil­taan myös “nyhverö-geene­jä”.

  34. “Valitet­tavasti suo­ma­lainen koulu­jär­jestelmä on suos­in­ut (ainakin tähän asti)pänttääjä-tyyppejä,”

    Eipä tuo­ta uut­ta opi kuin luke­mal­la, kokeilun ja ere­htymisen kaut­ta oppimi­nen on kallista .
    Neroinkin joutuu luke­maan ja paljon

    Ei oppia syn­ny pistämäl­lä kir­ja tyynyn alle ja odottamalla,että ajatuk­set indu­soitu­vat päähän

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.