Tapasimme ensin työnantajia, jotka kertoivat paljon samaa, jonka olimme jo kuulleet. Kokonaiskysynnän suhteen maalla on ongelmia, kun valtiontalouden tasapainottaminen leikkaa yksityistä kulutusta rankasti julkisen kulutuksen lisäksi. Ainoa toivo olisi viennin elpyminen, mutta ei siitäkään tule mitään, kun koko Eurooppa säästää. Selvästi toivoivat pohjoisen Euroopan vähän löysäävän kravattia niin kuin toivovat kovin monet muutkin.
Kovin pessimistisiä oltiin siihen, miten kehittyy Italian tuotantokyky, ehkä 0,5 prosenttia vuodessa. Talous ei voi kovin pitkään nopeammin kuin potentiaalinsa.
Kysyin, panevatko he toivonsa siihen, että jonakin päivänä kiinalaiset ovat niin rikkaita, että alkavat ostaa Ferrareita. Ferrareita menee Kiinaan kuulemma jo nyt solkenaan.
Etelä-Italia muodostaa toivottaman riipan koko maan taloudelle. Italiassa palkkataso on sama etelässä ja pohjoisessa, vaikka tuottavuus on aivan eri luokkaa. Tämä pitää etelän alikehittyneenä. Saksassa on toisin: Länsiosassa palkat ovat selvästi korkeampia kuin itäosassa.
Saimme lopuksi hengästyttävän listan järkevöittämistoimista, joita ollaan tekemässä. Sitä oli tulkin välityksellä vähän vaikea seurata, koska älyttömyyksille, joista ollaan luopumassa, ei aina ole suomenkielistä nimeä.
Suurlähettiläs oli kertonut, että työreformin olivat hyväksyneet ammattiliitoista yhtä lukuun ottamatta kaikki. Kävimme siis tapaamassa sitä yhtä, joka on tosin myös suurin, kuusi miljoonaa jäsentä.
Mitään työreformia ei tarvita, koska kyllä Italiassa voi ihmisiä irtisanoa. Kaksi miljoonaa on irtisanottu. Kun kysyimme, miten olisi pohjoismainen käytäntö, jossa irtisanominen on helpompaa, mutta työttömyyskorvaukset kohtalaiset hyvät. Vastaus oli, että se olisi loistavaa, mutta ei sellainen onnistu kuin pienissä maissa, joissa maan pienuuden vuoksi työttömiä on vähän, jolloin tämä ei tule niin kalliiksi. Kun Italia on iso maa, se tulisi Italiassa niin kalliiksi, ettei ajatus ole realistinen.
Heidän esiintymisensä vahvisti Korpisen väittämää, ettei tämä vyönkiristys voi onnistua poliittisesti.
= = =
Alun perin vähän epäilin, onko pikavisiittimme Roomaan järkevä, mutta kyllä paljon oppi ja näki. Kannatti. Olin hämmennyksen tilassa, kun tulimme. Lähtiessä olin yhtä hämmentynyt, mutta hämmennys oli noussut korkeammalle tasolle.
Kahta argumenttia ei voinut kumota.
1) Etelä-Euroopan maiden on tasapainotettava talouttaan rajuin toimin. Ei ole muuta vaihtoehtoa.
2) Rajut säästöt ovat poliittisesti mahdottomia ja taloudellisesti hyödyttömiä. Poliittisesti mahdottomia, koska demokraattisissa maissa kansa äänestää nurin tätä yrittävät hallitukset; hyödyttömiä, koska näin raju säästäminen tuottaa työttömyyttä ja se tekee säästöjen vaikutuksen valtin talouteen tyhjäksi.
Italian osalta on jotain aihetta optimismiin. Maassa on vahva teollinen potentiaali. Julkisesta hallinnosta on siirrettävä väkeä tuottavaan työhön. Se tapahtuu nyt liian nopeasti, jolloin väki vapautuukin työttömiksi. Työttömyys on lamauttava tauti, josta ei olojen parantuessakaan aina parane.
Kaikki olisi helpompaa, jos vienti vetäisi. Euroopan tasolla tarvitaan kasvustrategiaa, jossa vetovastuu on Saksan, Hollannin, Ruotsin ja Suomen kaltaisilla mailla. Alkaahan Euroopan lama purra myös Suomen vientiteollisuuteen.
Mitähän se Ranskan uusi presidentti oikein aikoo?
Kreikalle en keksi lohdutuksen sanaa.
Osmo:
Huomenna hesarissa: Osmo Soininvaara ehdottaa Italialle demokratian hylkäämistä!
Vientihän lähtee vetämään Italiasta Suomeen heti kun alennatte veroja sellaiselle tasolle, että suomalaisilla on varaa ostaa niitä italotuotteita. Kyllä minulle kelpaisi sieltä maasta tuotuna vaikka mikä.
Vai onko tämä nyt taas kerran väärin sammutettu?
Artturi, jos Oden puolue olisi ps niin HS varmaan kirjoittaisikin noin.
“… Poliittisesti mahdottomia, koska demokraattisissa maissa kansa äänestää nurin tätä yrittävät hallitukset”
Espanjassa juuri äänestettiin suurella enemistöllä hallitusta joka leikkaa kaikkia mitä on leikattavissa ja nostaa olevia veroja ja keksii uusia. Kenellä on työtä, palkka ja työolosuhteet kärsivät tuntuvasti.
Ainoastaan pankkiirit, politikot, kuninkaat, jalkapalloilijat ja rahamaailman johtajat pääsevät suuriin voittoihin, mutta sillä ei kuulema ole merkitystä vapaamarkkinataloudessa.
Ei hyvältä näytä. Jotain kuitenkin järkevöitetään ja osasta älyttömyyksistä päästään eroon. On myös muistettava, että yleensä aina kriiseissä keksitään myös jotain odottamatonta uutta hyvää. Ja se hyvä kannattaisi sitten kopioida nopeasti myös Suomeen.
Toista kertaa tänä vuonna olen menossa parin viikon päästä muutamaksi päiväksi Roomaan — kiitos “halpisyhtiö” Norwegian.comin suora lento edestakaisin 150 €, ml. ilmainen nettiyhteys koneesta.
Ajattelin vähän perehtyä mm. fasismin suhteeseen Italian moniin alueellisiin kieliin. Historiallisestihan rahvaan kansan oli useinkin mahdoton edes ymmärtää toisiaan “Italiassa”.
Miksi jokaisessa vähänkään arvoaan tuntevassa Italian taajamassa on Antonio Gramscin nimeä kantava katu tai tori?
Selittyykö se gramscsilaisten politiikalla vastustaa fasistien yritystä pakottaa Firenzen kielestä kaikille yhteinen kieli?
Nykyinen italiankieli on muodostunut pikemmin vapaaehtoisesti tv:n kautta yhdistäväksi tekijäksi.
Väärä maa! Olisit mennyt Ateenaan agitoimaan. Nyt Vihreiden veljespuolue Ekologiset Oikolukijat jäi äänikynnyksen alle. Mikset ota huomioon energia- ja ympäristönäkökulmaa? Hesarin pääkirjoitusten kommenttipalstalla joku epämääräinen nimimerkki kirjoittaa seuraavaa:
”Velkakriisi liittyy jotenkin kauppataseen ja vaihtotaseen alijäämiin. Alijäämät liittyvät olennaisesti energialaskuun. Kriisimaat, Kreikka, Italia, Espanja, Irlanti, ovat erityisen riippuvaisia tuontienergiasta. Öljylasku ei tietenkään aiheuta olemattomia oliiviviljelmiä tai köyhän virkamiehen sokean lesken aiheettomia etuuksia. Ilman öljylaskua kriisimaat kuitenkin voisivat selviytyä veloistaan.
Vahingollisten vakuuksien tai kohtuuttomien säästöjen vaatimisen sijasta tulisikin tuen ehtona vaatia, että tuki ei mitään kautta eikä sentin sentillä kanavoidu öljyntuottajamaille. Kielletään ja kriminalisoidaan fossiilisten polttoaineiden käyttö Euroopan Unioniin kuuluvilla Välimeren niemimailla! Tätä kautta velkakriisi voi olla vielä hyväkin asia, jos se pakottaa luopumaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Uudet vaalit Kreikassa ilman aineellista ohjelmaa sen sijaan on huono ajatus. Syriza oli jo nyt lähellä päästä suurimmaksi puolueeksi, jolloin se olisi saanut 50 lisäpaikkaa. Kultainen aamunkoitto moninkertaisti kannatuksensa. Uusissa vaaleissa kehitys todennäköisesti jatkuisi. Äärivasemmiston ja äärioikeiston samanaikainen vahvistuminen oli tie myös Hitlerin valtaannousuun.” (Szlumper Oneill, 6:46, HS 8.5.2012)
Italialaisittain olisin pikkaisen varovainen säätelyn purkamisen kanssa. Se mitä Italialla on tarjota niin turisteilla kuin miksei yrityksellekin on se dolce vita, ja esimerkiksi jotkut kaupan ja maankäytön rajoitukset tukevat sitä. Samoin olisi vähän huolissani harmaan talouden torjunnan vaikutuksesta palvelusektoriin, jossain määrin se kuitittomuus on ihan terve reaktio ylikireään verotukseen.
Mutta tämä on se mistä pitäisi olla pitkin Eurooppaa huolissaan, ja myös Suomessa:
Malli jossa toinen puoli maa elättää toista johtaa hyvin helposti dysfunktionaaliseen valtioon. Maksajapuolella kannatusta saa oikeistopopulistit, verot alas ja valtio seis ja silleen, koska äänestäjien kannalta verotus ja valtio joka ei heitä hyödytä on jotain mikä pitää minimoida. Saajapuolella taas kannatus saa vasemmistopopulistit, lisää rahaa valtiolta, koska äänestäjien kannalta kaikki on kotiinpäin kun ei he köyhyyttään juuri veroja maksa.
Ja jos herra oikeistopopulisti on korruptoitunut rosvo joka ei ymmärrä valtionhallinnosta yhtään mitään, niin mitä väliä hänen äänestäjilleen sillä on kun valtio hukkaa kuitenkin rahat, menee sentään heidän miehen taskuun. Kun vasemmistopopulisti hoitaa rahaa siltarumpuun, ja jakaa siitä puolet kavereilleen, niin hänhän on vaan sankari joka tukee aluetaloutta.
Asioita ei saa päästää tuohon pisteeseen, ja sitä ei estetä tulonsiirroille tai jotenkin väestön liikkuvuutta rajoittamalla. Se että paikallinen palkka- ja hintasto vastaa alueellista tuottavuutta on se olennainen asia, ja tämä on muuten tarkalleen ottaen eri asia kuin että palkat yksilö- ja yrityskohtaisesti vastaavat tuottavuutta. Saksalaiset oppi tämän sössittyään ensin Itä-Saksan kilpailukyvyttömäksi kun itämarkka vaihdettiin D‑markkaan yliarvostetulla kurssilla.
Hyvä! Minun mielestäni eduskunnan on hyvä välillä jalkautua ulkomaille ja hankkia tietoa siitä, että mihin maailma on menossa. Katkeaa katteettomalta populismiltakin siivet, kun edustajat pääsevät omin silmin näkemään, että mitä maailmalla tapahtuu. Luonnollisesti kunkin matkan kulut on hyvä karsia minimiinsä, mutta nykyisenä halpalentojen ja Euroopan integraation aikana ei ole eduskunnankaan syytä käpertyä kuoreensa.
Mikä on syy siihen että palkkataso on sama Etelässä ja Pohjoisessa?
Koskeeko vain julkista sektoria vai myös yksityistä?
Kirjoituksestasi ei saa makrotaloudelliseti mitään tolkkua. Tämä ei liene sinun syysi koska luulen että koko EU:n makrotalouskeskustelu on täysin tolkutonta.
Asiat joita en ymmärrä:
1. Kasvua vyötä kiristämällä.
2. Vientiä kasvattamalla nousuun.
3. Talouskuria Espanialle ja Italialle.
En ole taloushistorioitsija, mutta ei liene montaa modernia esimerkkiä jossa valtio vähentää velan suhdetta bkt:hen samalla kun bkt supistuu tai pysyy entisellään. Velka maksetaan käytännössä ainka bkt:tä kasvattamalla.
Saksan (ja monen pohjoisen maan) talous on vientivetoista. EU:n sisäinen kauppa muodostaa leijonanosan jokaisen EU maan viennistä. En voi ymmärtää miten jokaisela EU maalla voisi olla merkittävä vientiylijäämä. Ainoastaan vienti EU:n ulkopuolelle voi auttaa asiaa ja se on vain osa kokonaisviennistä.
Italian julkinen talous oli tasaisesti vähentämässa julkisen velan suhdetta bkt:hen jamassa ennen 2008 lamaa. Espanjan julkinen talous oli esimerkillisessä kunnossa ja velka/bkt oli edellen pienempi kuin Saksan kun viimeksi katsoin. Nähdäkseni Italia ja Espania ovat pulassa laman takia, eivät holtittoman julkisen tuhlauksen takia (tosin Italia syöksyi lamaan suuren velkataakan kanssa).
Minusta näyttää siltä että EU:n ratkaisu lamaan on elvytyksen kieltäminen säännöin yhdistettynä matalaan inflaatioon. Talous lähtee siis kasvuun ottamalla kahta myrkkyä yhtä aikaa.
Yritin selostaa, mitä meille kerrottiin.
Oma käsitykseni tästä kaikesta vaatii vähän kypsyttelyä. Pidän varteenotettavana Krugmanin varoitusta, että Eurooppa on tekemässä taloudellista itsemurhaa.
“demokraattisissa maissa kansa äänestää nurin tätä yrittävät hallitukset”
Ei. Tässä on se ero populisimin ja vastuunkannon välillä myös puolueissa. Verta, hikeä ja kyyneliä ymärretään myös.
On esimerkkejä populistiopuolueista, jotka “posistavat työttömyyden 30 päivässä” ja muuta vastaavaa. Nämä voivat saavuttaa vaalivoiton, mutta tulokset ovat kaaoksen paheneminen. Tämän jälkeen kansalaiset ymmärtävät hieman enemmän tosiasioiden tunnustamisesta.
Suomessa on pystytty pitkälle kansllaiseen konsesukseen vaikeissa asioissa, myös opposition ymmrtäessä tilanteen reunaehdot.
Nykyisessä Eduskunnassa kummatkin opposiotiopuolueet oavt hylänneet todellisuuden politiikkansa lähtökohtana. Tällöin toki populistisesti kansalaisille valehdellaan asioita, joiden vain toivotaan olevanm toisin ja toivomisen odotetan riittävän.
Italian virallinen työllisyysaste on vain 56,9 %, Espanjan 57,7 %, Kreikan 55,6 %.Vertailun vuoksi Suomen on 69 %
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tsiem010&tableSelection=1&footnotes=yes&labeling=labels&plugin=1
Ja se oli alhainen ennen kriisiäkin.Pimeä talous voi olla yksi selittävä tekijä, mutta mikä sen vaikutus on ei näy tilastoissa
Huoltosuhde oli jo ennen kriisiäkin alhainen ja yhteiskunnan kantokyky heikko ilman työttömyyttäkin.
Se selittää enemmän työttömyyden aiheuttamaa rasitusta kuin maan koko.
Saksassa on kohtuullinen korvaustaso vaikka maa on suuri
Etelä-italialaisten geenipohja lieneekin pääosin arabeilta peräisin olevaa. Ei mikään ihme että pohjoisen ja etelän erot ovat suuret.
Osmo,
oletko lukenut Roberto Savianon kirjaa Gomorrah, Italys other Mafia?
Sen kirjan luettuaan ymmärtää mihin ne pohjoisten teollisuusalueiden rahat oikein menevät.…
Toiseksi jos korvausten määrää nostettaisiin ja vastaavasti sotumaksuja nostettaisiin, niin entistä suurempi osa kiertäisi niitä. Kuinkahan paljon Pay As You Go — systeemeissä sosiaaliturvarahastojen maksamista etuuksista oikeasti tulee budjetista eikä rahoiteta pakollisilla sotumaksuilla?
Daniel,
medialle toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Pravdalle joidenkin ajatukset ovat vääriä, riippumatta niiden ajatusten sisällöstä.
“Saajapuolella taas kannatus saa vasemmistopopulistit, lisää rahaa valtiolta, koska äänestäjien kannalta kaikki on kotiinpäin kun ei he köyhyyttään juuri veroja maksa.”
Käyhäinapu on aina pienempi kuin yritystuet ja hyvätuloisten saamat tulonsiirrot, joten tukien saajat tuskin ovat vasemmistolaisia.
Aina unohdetaan, että tulonsiirrot ovat tulosidonannaisia ja niistä hyötyvät eniten hyvätuloiset.
Esim suurin tulonsiirto on eläke ja kyllä suurimmat tulonsiirrot saavat tässäkin hyvätuloiset
Tai devalvoidaan Italian valuutta suhteessa Suomen valuuttaan…
Kyllä kotimaisetkin työmarkkinajärjestöt osaavat toimia härskisti ja vastuuttomasti:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/perusturvan-outo-rahanjako-koyhimmat-tyottomat-saavat-jotain-hyvaosaisimmat-moninkertaisesti
Ei voi kuin kiittää Osmoa hyvistä vastauksista em. artikkelin kirjoittajan kysymyksiin. Muiden haastateltujen puheenvuorot sen sijaan pöyristyttävät. Tämän jutun lukemisen jälkeen minun on entistäkin vaikeampi koskaan äänestää työmarkkinajärjestelmän takana olevia vanhoja palkansaajapuolueita (SDP,VAS,KOK). Toivottavasti muutkin kuin Perussuomalaisten kannattajat heräävät.
Arabeja tuolla Etelä-Italiassa on ollut vähemmän kuin viikinkejä. Etelä-Italia on kyllä aikanaan osa isompaa Kreikkaa, Megálē Hellásta.
Krugmanin ennuste voi osua oikeaan, mutta olen skeptinen hänen analyysinsa luotettavuuden suhteen, sillä; http://krugman.blogs.nytimes.com/?s=culture . On vaikea luottaa analyyseihin Euroopan tilanteesta, jotka eivät huomioi kulttuurin ja kulttuurierojen merkitystä.
1950-luvulla etelä-italialaista kulttuuria yhden valitsemansa kylän mitassa tutkinut sosiologi Edward C. Banfield kuvaa spekulatiivisesti mahdollisia selitysmalleja Etelä-Italian suhteellisella kehittymättömyydelle ja mm. väkivallan yleisemmälle esiintyvyydelle teoksessaan “Moral Basis of a Backward Society”. Selitysmallit ovat osin yhtenäisiä mafiasta tehtyjen tutkimusten kanssa.
Banfield näkee tutkimansa kylän valossa suurena heikkoutena kansalaisten vähäisen luottamuksen ja vähäisen identifioitumisen laajempaan yhteiskuntaan. Oma perhe on Banfieldin haastattelemille ja seuraamille etelä-italialaisille korostuneen tärkeä sisäryhmä, ja oman perheen menestys ja kunnia korostuneen keskeisiä arvoja ja päämääriä. Epäluottamus oman perheen ulkopuolisia kohtaan on yleistä ja erilaiset yhteistä hyvää parantavat hankkeet, kuten teiden kunnostaminen, vähäistä.
Banfield käyttää tästä kulttuurisesta ilmiöstä käsitettä “amoral familism”. Tämä jakolinja ei karkeasti nähtynä ole 2010-luvun Euroopassa välttämättä suinkaan anakronismi, eikä vain Italiaa kulttuurisesti jakava (rikkaassa Pohjois-Italiassa on aika ajoin noussut ja saanut kannatusta ajatus Etelä-Italiasta irtautumisesta).
Vahvemman perhekeskeinen identiteetti ja tunnekehys, ja heikompi laajempaan yhteiskuntaan identifioituminen, (so. amoraalinen familismi) eivät ainakaan muodosta pidäkettä esimerkiksi veronkierron näkemiselle vähemmän tuomittavana tekona. Amoraalista familismia voi kuvata mafian kulttuuriseksi ituvaiheeksi.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kovalla kädellä puuttuvat viranomaiset (poliisi, pormestarit, syyttäjä, tuomarit) tekevät niin vakavalla uhalla omalle terveydelleen. Ongelmaan tarttuminen on pelon ilmapiirin ja korruption/klientelismin johdosta hyvin vaikeaa. On syntynyt de facto ‑tilanne, jossa rikolliset rakenteet ovat vakiintuneet osaksi yhteiskunnan rakennetta konkreettisesti ja henkisesti.
Mikään talousohjelma ei muuta Etelä-Italiaa Pohjois-Euroopan mallin mukaiseksi tuottavaksi taloudeksi ilman merkittävää kulttuurista muutosta ja väistämättömiä hyvin rajuja viranomaisten ja rikollisten välisiä kamppailuja. Tällainen muutos vie parhaimmillaankin sukupolvia.
Tämän kaltaisia kehityksiä odotellessa Euroopan talousalueen kulttuuriset ja yhteiskunnalliset dispariteetit tekevät yhteisen valuutan toimivuudesta epärealistisen utopian. Toivottavasti tämä nivoutuu sisään käsitykseen, jota olet Euroopan talousalueesta muodostamassa.
Tarkentaisitko Jaassu, miten tämä geenipohjan väitetty erilaisuus vaikuttaa pohjoisen ja etelän eroihin?
Krugmanin varoitus on epäilemättä tosi, mutta myös hänen tarjoamansa vaihtoehto on yhtä huono: “expansion of monetary base” eli suomeksi rahan painaminen.
Idea on siis tismälleen sama kuin Mugaben Zimbabwessa. Jos pelkästään rahaa painamalla saisi tuotettua onnellisen yhteiskunnan, näin olisi varmasti jossain jo tehty?
Taloudellinen itsemurha tehtiin jo kun Euro luotiin ilman todellisia keinoja estää jäsenvaltioita velkaantumasta liikaa.
Hei haloo
On nyt vähän liioittelua verrata toisiinsa Mugabea ja Krugmania. Vain toisella on Nobelin taloustieteen palkinto.
Liikkeellä olevan rahan määrällä on optimis ja tuosta optimista voi olla kovin eri mieltä.
Sinänsähän EKP onlaskenut liikeelle biljoona euroa elvytystoimena
Pitkään Krugmanin kirjoituksia tarkkaan lukeneena pidän minäkin hänen ajatuksiaan uskottavina ja hyvin perusteltuina. Toki hän yleistajuisissa artikkeleissaan yksinkertaistaa asioita ja kärjistää argumenttejaan aika paljon, mutta ehkä se on tarpeen viestin menemiseksi perille. Ei Krugmankaan toki kiellä rakenneuudistusten tarpeellisuutta. Hänen keskeinen argumenttinsa on kuitenkin mielestäni se, että nykyisen säästö- ja leikkauspolitiikan oloissa myös nämä uudistukset todennäköisesti epäonnistuvat ja edessä on pahimmillaan kurjistumisen kierre. Työttömyys on hänen mielestään suurempi ongelma kuin velkaantuminen tai inflaatio, ja hänen mielestään pitäisi keskittyä nimenomaan työttömyyden vähentämiseen. Omalla maalaisjärjellänikin ajateltuna tämä tuntuu viisaalta tavoitteelta. Ei pidä ajaa pääoman asiaa vaan tavallisten työtä tekevien ihmisten. Krugmanin esillä pitämän keynesiläisyyden suurin haaste on kai juuri se säästäminen hyvinä aikoina. Eli häntä kannattaisi kuunnella myös silloin, kun ei ole kriisi päällä 🙂
Vaikkapa älykkyyden kautta — tai niin ainakin Lynn väittää:
Richard Lynn, In Italy, north–south differences in IQ predict differences in income, education, infant mortality, stature, and literacy, Intelligence 38 (2010) 93–100
http://affaritaliani.libero.it/static/upl/ric/0000/richard_lynn_north_south_differences_in_iq.pdf
En muuten verrannut Mugabea (Jolla on muuten kuusi tohtorin tutkintoa, eikä tiettävästi kyse ole edes mistään vale- tai kunniatohtoriuksista) ja Krugmania (Jonka Nobel tuli aivan muusta kuin keynesiläisistä kolumneista). Ainoastaan kärjistin, että mihin rahan painaminen tuppaa johtamaan. Ei kukaan aloita hyperinflaatiota tarkoituksella, mopo vain karkaa käsistä kun joka vuosi lisätään rahan painamista vähän lisää.
Olet oikeassa kyseessä on optimoimiskysymys. Mutta jos EKP:n nyt liikkeelle laskemat biljoona on liian vähän, niin mikä sitten olisi sopiva määrä?
Markkinaliberaalina kannattaisin kreikalle konkurssia ja eurosta eroa. Sitähän ne kai on ovat demokraattisesti nyt äänestäneet. Ei se euro siitä romahda koska kaikki järkevät sijoittajat ovat siihen jo varautuneet vuosien kreikka-uutisointien vuoksi. Ja jos konkurssi osoittautuu kreikalle kivuliaaksi tieksi, italian ja muiden äänestäjät ovat sitten valmiimpia säästöihin. Jos taas konkurssi osoittautuu kreikalle hyväksi tieksi, sitä voidaan harkita muillekkin maille…
Ei olisi tapahtunut, elleivät teollisuuspamput olisi lähteneet tukemaan fasisteja. Toisaalta tuo kyllä ikävällä tavalla vastaa monen maailmankuvaa ihmisoikeuksien osalta.
Jostain syystä monessa dysfunktionaalisessa valtiossa tapahtuu juuri päinvastaista: Köyhät saamapuolella olevat äänestävät oikeistopopulisteja ja muut yrittävät saada vasemmiston valtaan korjaamaan maata..
Pikainen haku paljastaa että Lynnin julkaisua on kritisoitu monelta taholta virheellisistä menetelmistä ja johtopäätöksistä ja useat ryhmät ovat saaneet laajempia aineistoja tutkimalla tuloksia, jotka ovat ristiriidassa Lynnin kanssa:
Beraldo
Beraldo
Cornoldi et al.
Felice & Giugliano
D’Amico et al.
Daniele & Malanima
Robinson, Saggino & Tommasi
Eräs Lynnin virhe on melko ilmeinen maallikollekin: hän käytti PISA-tuloksia indikaattorina (proxy) älykkyysosamäärälle. Eli siis: Etelä-italiaiset saivat huonompia PISA-tuloksia, ovat siis tyhmempiä ja siksi alue pärjää huonosti. Hetkonen — ei kai ole yllättävää että huono koulutus johtaa keskimäärin heikkoon menestykseen?
Uskomus että Etelä-Italialaisten arabigeenit olisivat syynä pohjoista kehittymättömämpään talouteen on rasistinen. Rasismilla uskottiin olevan tieteellistä pohjaa vielä sata vuotta sitten muttei enää.
Maiden sisällä pon varmasti alueellisia lahjakkuuseroja. On jopa kaupunginosien välillä. Jos oletamme, että korkeakioulutukseen hakeutuvat ja pääsevät ovat keskimäärin lahjakkaampia kuin muut ja korkeaa koulutusta vaativat ammatit keskittyvät alueellisesti, maan sisäinen muuttoliike aiheuttaa selviä ja mitattavia alueellisia eroja väestön koulutuksessa ja lahjakkuudessa. Tämä on niin itsestään selvää, ettei sitä tarvitse edes tutkia. Eikä siitä voi vetää rasistisia johtopäätöksiä.
Krugmanille tuo on oikeastaan toissijainen toive, ennemmin hän toivoisi ihan fiskaalista elvytystä niiltä mailta, joilla on siihen mahdollisuus.
Kuulostaa miltei samalta kun argumentoisit vastoin lämmityksen käyttöä paleltumakuolemien torjunassa vetoamalla lämpöhalvauksen saaneisiin ihmisiin. On olemassa muitakin vaihtoehtoja korkeaa työttömyytä lamaoloissa ylläpitävän tiukan rahapolitiikan ja hyperinflaation välillä.
Kyse ei yleisellä tasolla edes ole valtioiden velkaantumisesta. Kreikassa toki, mutta Irlannissa ja Espanjassa velkaantuivat yksityiset sektorit, ja tämän torjumiseksi (tai torjumisen epäonnistutta, sotkun selvittämiseen) tarvittasiin nimenomaan kansallisia valuuttoja. No, euron kritisoiminen jo etukäteen on yksi asia, josta ekonomistit toisella puolella Atlanttia poliittisesta katsantokannasta riippumatta olivat varsin yksimielisiä.
“Jos oletamme, että korkeakioulutukseen hakeutuvat ja pääsevät ovat keskimäärin lahjakkaampia kuin muut ja korkeaa koulutusta vaativat ammatit keskittyvät alueellisesti, maan sisäinen muuttoliike aiheuttaa selviä ja mitattavia alueellisia eroja väestön koulutuksessa ja lahjakkuudessa. Tämä on niin itsestään selvää, ettei sitä tarvitse edes tutkia. Eikä siitä voi vetää rasistisia johtopäätöksiä.”
Osatotuus, kannattaisi tutustua esim Jorma Kuusisen luentoihin.
Opiskellessani opettajaksi törmäsin samaan lopputulemaan päätyneeseen amerikkalaiseen tutkimukseen,mutta olen jo kadottanut lähteen.
Mutta Kuusinen kertoo sen saman,koulutus riippuu enemmän sosiaaliluokasta kuin lahjakkuudesta
“KOULU-URAT
Sukupuoli vaikuttaa koulumenestykseen peruskoulussa, mutta poikien kohdalla myös syntymäkuukausi: loppuvuodesta syntyneet saavat heikomman alun koulunkäynnilleen (tutkittiin 2. ja 5. luokilla).(Sama ilmiö havaittiin kanadalaisten jääkiekon pelaajienkin kohdalla.Suurin osa NHL pelaajista on syntynyt alkuvuodesta (LV:n lisäys))
Lahjakkuus vaikuttaa koulumenestykseen vain keskimmäisessä sosiaaliryhmässä; ylimmässä yhteiskuntaluokassa koulussa menestytään lahjakkuudesta riippumatta ja alimmassa ei menestytä — lahjakkuudesta huolimatta. Näin koulun katsotaan uusintavan yhteiskuntarakennetta.
Sukupuoli ja sosiaalinen tausta vaikuttavat voimakkaasti lukioon siirtymiseen.”
Kuitenkaan sukupuolten välillä ei ole merkittävää lahjakkuuseroa
Valitettavasti suomalainen koulujärjestelmä on suosinut (ainakin tähän asti)pänttääjä-tyyppejä, joten merkittävä osa esim. akateemisesti koulutetuista on pärjännyt lukemisella ja muistamisella, ei luovuudella. Itse olen työskennellyt pitkään valtion virastoissa, joissa pääosa työntekijöistä on akateemisesti koulutettuja. Ja täytyy todeta se, että valtaosa näista akateemikoista ei pärjäisikään muualla kuin valtion “suojatyöpaikoissa”. Eli akateemikkojen lapset voivat periä vanhemmiltaan myös “nyhverö-geenejä”.
“Valitettavasti suomalainen koulujärjestelmä on suosinut (ainakin tähän asti)pänttääjä-tyyppejä,”
Eipä tuota uutta opi kuin lukemalla, kokeilun ja erehtymisen kautta oppiminen on kallista .
Neroinkin joutuu lukemaan ja paljon
Ei oppia synny pistämällä kirja tyynyn alle ja odottamalla,että ajatukset indusoituvat päähän