Terveisiä Roomasta (3): Työmarkkinajärjestöt

Tapa­sim­me ensin työ­nan­ta­jia, jot­ka ker­toi­vat pal­jon samaa, jon­ka olim­me jo kuul­leet. Koko­nais­ky­syn­nän suh­teen maal­la on ongel­mia, kun val­tion­ta­lou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen leik­kaa yksi­tyis­tä kulu­tus­ta ran­kas­ti jul­ki­sen kulu­tuk­sen lisäk­si. Ainoa toi­vo oli­si vien­nin elpy­mi­nen, mut­ta ei sii­tä­kään tule mitään, kun koko Euroop­pa sääs­tää. Sel­väs­ti toi­voi­vat poh­joi­sen Euroo­pan vähän löy­sää­vän kra­vat­tia niin kuin toi­vo­vat kovin monet muutkin.

Kovin pes­si­mis­ti­siä oltiin sii­hen, miten kehit­tyy Ita­lian tuo­tan­to­ky­ky, ehkä 0,5 pro­sent­tia vuo­des­sa. Talous ei voi kovin pit­kään nopeam­min kuin potentiaalinsa.

Kysyin, pane­vat­ko he toi­von­sa sii­hen, että jona­kin päi­vä­nä kii­na­lai­set ovat niin rik­kai­ta, että alka­vat ostaa Fer­ra­rei­ta. Fer­ra­rei­ta menee Kii­naan kuu­lem­ma jo nyt solkenaan.

Ete­lä-Ita­lia muo­dos­taa toi­vot­ta­man rii­pan koko maan talou­del­le. Ita­lias­sa palk­ka­ta­so on sama ete­läs­sä ja poh­joi­ses­sa, vaik­ka tuot­ta­vuus on aivan eri luok­kaa. Tämä pitää ete­län ali­ke­hit­ty­nee­nä. Sak­sas­sa on toi­sin: Län­sio­sas­sa pal­kat ovat sel­väs­ti kor­keam­pia kuin itäosassa.

Saim­me lopuk­si hen­gäs­tyt­tä­vän lis­tan jär­ke­vöit­tä­mis­toi­mis­ta, joi­ta ollaan teke­mäs­sä. Sitä oli tul­kin väli­tyk­sel­lä vähän vai­kea seu­ra­ta, kos­ka älyt­tö­myyk­sil­le, jois­ta ollaan luo­pu­mas­sa, ei aina ole suo­men­kie­lis­tä nimeä.

Suur­lä­het­ti­läs oli ker­to­nut, että työ­re­for­min oli­vat hyväk­sy­neet ammat­ti­lii­tois­ta yhtä lukuun otta­mat­ta kaik­ki. Kävim­me siis tapaa­mas­sa sitä yhtä, joka on tosin myös suu­rin, kuusi mil­joo­naa jäsentä.

Mitään työ­re­for­mia ei tar­vi­ta, kos­ka kyl­lä Ita­lias­sa voi ihmi­siä irti­sa­noa. Kak­si mil­joo­naa on irti­sa­not­tu. Kun kysyim­me, miten oli­si poh­jois­mai­nen käy­tän­tö, jos­sa irti­sa­no­mi­nen on hel­pom­paa, mut­ta työt­tö­myys­kor­vauk­set koh­ta­lai­set hyvät. Vas­taus oli, että se oli­si lois­ta­vaa, mut­ta ei sel­lai­nen onnis­tu kuin pie­nis­sä mais­sa, jois­sa maan pie­nuu­den vuok­si työt­tö­miä on vähän, jol­loin tämä ei tule niin kal­liik­si. Kun Ita­lia on iso maa, se tuli­si Ita­lias­sa niin kal­liik­si, ettei aja­tus ole realistinen.

Hei­dän esiin­ty­mi­sen­sä vah­vis­ti Kor­pi­sen väit­tä­mää, ettei tämä vyön­ki­ris­tys voi onnis­tua poliittisesti.

= = =

Alun perin vähän epäi­lin, onko pika­vi­siit­tim­me Roo­maan jär­ke­vä, mut­ta kyl­lä pal­jon oppi ja näki. Kan­nat­ti. Olin häm­men­nyk­sen tilas­sa, kun tulim­me. Läh­ties­sä olin yhtä häm­men­ty­nyt, mut­ta häm­men­nys oli nous­sut kor­keam­mal­le tasolle.

Kah­ta argu­ment­tia ei voi­nut kumota.

1)      Ete­lä-Euroo­pan mai­den on tasa­pai­no­tet­ta­va talout­taan rajuin toi­min. Ei ole muu­ta vaihtoehtoa.

2)      Rajut sääs­töt ovat poliit­ti­ses­ti mah­dot­to­mia ja talou­del­li­ses­ti hyö­dyt­tö­miä. Poliit­ti­ses­ti mah­dot­to­mia, kos­ka demo­kraat­ti­sis­sa mais­sa kan­sa äänes­tää nurin tätä yrit­tä­vät hal­li­tuk­set; hyö­dyt­tö­miä, kos­ka näin raju sääs­tä­mi­nen tuot­taa työt­tö­myyt­tä ja se tekee sääs­tö­jen vai­ku­tuk­sen val­tin talou­teen tyhjäksi.

Ita­lian osal­ta on jotain aihet­ta opti­mis­miin. Maas­sa on vah­va teol­li­nen poten­ti­aa­li. Jul­ki­ses­ta hal­lin­nos­ta on siir­ret­tä­vä väkeä tuot­ta­vaan työ­hön. Se tapah­tuu nyt lii­an nopeas­ti, jol­loin väki vapau­tuu­kin työt­tö­mik­si. Työt­tö­myys on lamaut­ta­va tau­ti, jos­ta ei olo­jen paran­tues­sa­kaan aina parane.

Kaik­ki oli­si hel­pom­paa, jos vien­ti vetäi­si. Euroo­pan tasol­la tar­vi­taan kas­vustra­te­gi­aa, jos­sa veto­vas­tuu on Sak­san, Hol­lan­nin, Ruot­sin ja Suo­men kal­tai­sil­la mail­la. Alkaa­han Euroo­pan lama pur­ra myös Suo­men vientiteollisuuteen.

Mitä­hän se Rans­kan uusi pre­si­dent­ti oikein aikoo?

Krei­kal­le en kek­si loh­du­tuk­sen sanaa.

37 vastausta artikkeliin “Terveisiä Roomasta (3): Työmarkkinajärjestöt”

  1. Osmo:

    demo­kraat­ti­sis­sa mais­sa kan­sa äänes­tää nurin tätä yrit­tä­vät hallitukset

    Huo­men­na hesa­ris­sa: Osmo Soi­nin­vaa­ra ehdot­taa Ita­lial­le demo­kra­tian hylkäämistä!

  2. Vien­ti­hän läh­tee vetä­mään Ita­lias­ta Suo­meen heti kun alen­nat­te vero­ja sel­lai­sel­le tasol­le, että suo­ma­lai­sil­la on varaa ostaa nii­tä ita­lo­tuot­tei­ta. Kyl­lä minul­le kel­pai­si siel­tä maas­ta tuo­tu­na vaik­ka mikä. 

    Vai onko tämä nyt taas ker­ran vää­rin sammutettu?

  3. Art­tu­ri, jos Oden puo­lue oli­si ps niin HS var­maan kir­joit­tai­si­kin noin.

  4. … Poliit­ti­ses­ti mah­dot­to­mia, kos­ka demo­kraat­ti­sis­sa mais­sa kan­sa äänes­tää nurin tätä yrit­tä­vät hallitukset”

    Espan­jas­sa juu­ri äänes­tet­tiin suu­rel­la ene­mis­töl­lä hal­li­tus­ta joka leik­kaa kaik­kia mitä on lei­kat­ta­vis­sa ja nos­taa ole­via vero­ja ja kek­sii uusia. Kenel­lä on työ­tä, palk­ka ja työ­olo­suh­teet kär­si­vät tuntuvasti. 

    Ainoas­taan pank­kii­rit, poli­ti­kot, kunin­kaat, jal­ka­pal­loi­li­jat ja raha­maa­il­man joh­ta­jat pää­se­vät suu­riin voit­toi­hin, mut­ta sil­lä ei kuu­le­ma ole mer­ki­tys­tä vapaamarkkinataloudessa.

  5. Ei hyväl­tä näy­tä. Jotain kui­ten­kin jär­ke­vöi­te­tään ja osas­ta älyt­tö­myyk­sis­tä pääs­tään eroon. On myös muis­tet­ta­va, että yleen­sä aina krii­seis­sä kek­si­tään myös jotain odot­ta­ma­ton­ta uut­ta hyvää. Ja se hyvä kan­nat­tai­si sit­ten kopioi­da nopeas­ti myös Suomeen.

  6. Tois­ta ker­taa tänä vuon­na olen menos­sa parin vii­kon pääs­tä muu­ta­mak­si päi­väk­si Roo­maan — kii­tos “hal­pis­yh­tiö” Norwegian.comin suo­ra len­to edes­ta­kai­sin 150 €, ml. ilmai­nen net­tiyh­teys koneesta.

    Ajat­te­lin vähän pereh­tyä mm. fasis­min suh­tee­seen Ita­lian moniin alu­eel­li­siin kie­liin. His­to­rial­li­ses­ti­han rah­vaan kan­san oli usein­kin mah­do­ton edes ymmär­tää toi­si­aan “Ita­lias­sa”.

    Mik­si jokai­ses­sa vähän­kään arvo­aan tun­te­vas­sa Ita­lian taa­ja­mas­sa on Anto­nio Gramscin nimeä kan­ta­va katu tai tori?

    Selit­tyy­kö se gramsc­si­lais­ten poli­tii­kal­la vas­tus­taa fasis­tien yri­tys­tä pakot­taa Firenzen kie­les­tä kai­kil­le yhtei­nen kieli?

    Nykyi­nen ita­lian­kie­li on muo­dos­tu­nut pikem­min vapaa­eh­toi­ses­ti tv:n kaut­ta yhdis­tä­väk­si tekijäksi.

  7. Vää­rä maa! Oli­sit men­nyt Atee­naan agi­toi­maan. Nyt Vih­rei­den vel­jes­puo­lue Eko­lo­gi­set Oiko­lu­ki­jat jäi ääni­kyn­nyk­sen alle. Mik­set ota huo­mioon ener­gia- ja ympä­ris­tö­nä­kö­kul­maa? Hesa­rin pää­kir­joi­tus­ten kom­ment­ti­pals­tal­la joku epä­mää­räi­nen nimi­merk­ki kir­joit­taa seuraavaa:

    ”Vel­ka­krii­si liit­tyy joten­kin kaup­pa­ta­seen ja vaih­to­ta­seen ali­jää­miin. Ali­jää­mät liit­ty­vät olen­nai­ses­ti ener­gia­las­kuun. Krii­si­maat, Kreik­ka, Ita­lia, Espan­ja, Irlan­ti, ovat eri­tyi­sen riip­pu­vai­sia tuon­tie­ner­gias­ta. Öljy­las­ku ei tie­ten­kään aiheu­ta ole­mat­to­mia olii­vi­vil­jel­miä tai köy­hän vir­ka­mie­hen sokean les­ken aiheet­to­mia etuuk­sia. Ilman öljy­las­kua krii­si­maat kui­ten­kin voi­si­vat sel­viy­tyä veloistaan.

    Vahin­gol­lis­ten vakuuk­sien tai koh­tuut­to­mien sääs­tö­jen vaa­ti­mi­sen sijas­ta tuli­si­kin tuen ehto­na vaa­tia, että tuki ei mitään kaut­ta eikä sen­tin sen­til­lä kana­voi­du öljyn­tuot­ta­ja­mail­le. Kiel­le­tään ja kri­mi­na­li­soi­daan fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­tö Euroo­pan Unio­niin kuu­lu­vil­la Väli­me­ren nie­mi­mail­la! Tätä kaut­ta vel­ka­krii­si voi olla vie­lä hyvä­kin asia, jos se pakot­taa luo­pu­maan fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käytöstä.

    Uudet vaa­lit Krei­kas­sa ilman aineel­lis­ta ohjel­maa sen sijaan on huo­no aja­tus. Syriza oli jo nyt lähel­lä pääs­tä suu­rim­mak­si puo­lu­eek­si, jol­loin se oli­si saa­nut 50 lisä­paik­kaa. Kul­tai­nen aamun­koit­to monin­ker­tais­ti kan­na­tuk­sen­sa. Uusis­sa vaa­leis­sa kehi­tys toden­nä­köi­ses­ti jat­kui­si. Ääri­va­sem­mis­ton ja äärioi­keis­ton saman­ai­kai­nen vah­vis­tu­mi­nen oli tie myös Hit­le­rin val­taan­nousuun.” (Szlum­per Oneill, 6:46, HS 8.5.2012)

  8. Ita­lia­lai­sit­tain oli­sin pik­kai­sen varo­vai­nen sää­te­lyn pur­ka­mi­sen kans­sa. Se mitä Ita­lial­la on tar­jo­ta niin turis­teil­la kuin mik­sei yri­tyk­sel­le­kin on se dolce vita, ja esi­mer­kik­si jot­kut kau­pan ja maan­käy­tön rajoi­tuk­set tuke­vat sitä. Samoin oli­si vähän huo­lis­sa­ni har­maan talou­den tor­jun­nan vai­ku­tuk­ses­ta pal­ve­lusek­to­riin, jos­sain mää­rin se kui­tit­to­muus on ihan ter­ve reak­tio yli­ki­re­ään verotukseen.

    Mut­ta tämä on se mis­tä pitäi­si olla pit­kin Euroop­paa huo­lis­saan, ja myös Suomessa:

    Ete­lä-Ita­lia muo­dos­taa toi­vot­ta­man rii­pan koko maan talou­del­le. Ita­lias­sa palk­ka­ta­so on sama ete­läs­sä ja poh­joi­ses­sa, vaik­ka tuot­ta­vuus on aivan eri luok­kaa. Tämä pitää ete­län ali­ke­hit­ty­nee­nä. Sak­sas­sa on toi­sin: Län­sio­sas­sa pal­kat ovat sel­väs­ti kor­keam­pia kuin itäosassa.

    Mal­li jos­sa toi­nen puo­li maa elät­tää tois­ta joh­taa hyvin hel­pos­ti dys­funk­tio­naa­li­seen val­tioon. Mak­sa­ja­puo­lel­la kan­na­tus­ta saa oikeis­to­po­pu­lis­tit, verot alas ja val­tio seis ja sil­leen, kos­ka äänes­tä­jien kan­nal­ta vero­tus ja val­tio joka ei hei­tä hyö­dy­tä on jotain mikä pitää mini­moi­da. Saa­ja­puo­lel­la taas kan­na­tus saa vasem­mis­to­po­pu­lis­tit, lisää rahaa val­tiol­ta, kos­ka äänes­tä­jien kan­nal­ta kaik­ki on kotiin­päin kun ei he köy­hyyt­tään juu­ri vero­ja maksa.

    Ja jos her­ra oikeis­to­po­pu­lis­ti on kor­rup­toi­tu­nut ros­vo joka ei ymmär­rä val­tion­hal­lin­nos­ta yhtään mitään, niin mitä väliä hänen äänes­tä­jil­leen sil­lä on kun val­tio huk­kaa kui­ten­kin rahat, menee sen­tään hei­dän mie­hen tas­kuun. Kun vasem­mis­to­po­pu­lis­ti hoi­taa rahaa sil­ta­rum­puun, ja jakaa sii­tä puo­let kave­reil­leen, niin hän­hän on vaan san­ka­ri joka tukee aluetaloutta.

    Asioi­ta ei saa pääs­tää tuo­hon pis­tee­seen, ja sitä ei este­tä tulon­siir­roil­le tai joten­kin väes­tön liik­ku­vuut­ta rajoit­ta­mal­la. Se että pai­kal­li­nen palk­ka- ja hin­tas­to vas­taa alu­eel­lis­ta tuot­ta­vuut­ta on se olen­nai­nen asia, ja tämä on muu­ten tar­kal­leen ottaen eri asia kuin että pal­kat yksi­lö- ja yri­tys­koh­tai­ses­ti vas­taa­vat tuot­ta­vuut­ta. Sak­sa­lai­set oppi tämän sös­sit­ty­ään ensin Itä-Sak­san kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mäk­si kun itä­mark­ka vaih­det­tiin D‑markkaan yliar­vos­te­tul­la kurssilla.

  9. Hyvä! Minun mie­les­tä­ni edus­kun­nan on hyvä välil­lä jal­kau­tua ulko­mail­le ja hank­kia tie­toa sii­tä, että mihin maa­il­ma on menos­sa. Kat­ke­aa kat­teet­to­mal­ta popu­lis­mil­ta­kin sii­vet, kun edus­ta­jat pää­se­vät omin sil­min näke­mään, että mitä maa­il­mal­la tapah­tuu. Luon­nol­li­ses­ti kun­kin mat­kan kulut on hyvä kar­sia mini­miin­sä, mut­ta nykyi­se­nä hal­pa­len­to­jen ja Euroo­pan inte­graa­tion aika­na ei ole edus­kun­nan­kaan syy­tä käper­tyä kuoreensa.

  10. Mikä on syy sii­hen että palk­ka­ta­so on sama Ete­läs­sä ja Pohjoisessa?
    Kos­kee­ko vain jul­kis­ta sek­to­ria vai myös yksityistä?

  11. Kir­joi­tuk­ses­ta­si ei saa mak­ro­ta­lou­del­li­se­ti mitään tolk­kua. Tämä ei lie­ne sinun syy­si kos­ka luu­len että koko EU:n mak­ro­ta­lous­kes­kus­te­lu on täy­sin tolkutonta. 

    Asiat joi­ta en ymmärrä:

    1. Kas­vua vyö­tä kiristämällä.
    2. Vien­tiä kas­vat­ta­mal­la nousuun.
    3. Talous­ku­ria Espa­nial­le ja Italialle.

    En ole talous­his­to­rioit­si­ja, mut­ta ei lie­ne mon­taa moder­nia esi­merk­kiä jos­sa val­tio vähen­tää velan suh­det­ta bkt:hen samal­la kun bkt supis­tuu tai pysyy enti­sel­lään. Vel­ka mak­se­taan käy­tän­nös­sä ain­ka bkt:tä kasvattamalla. 

    Sak­san (ja monen poh­joi­sen maan) talous on vien­ti­ve­tois­ta. EU:n sisäi­nen kaup­pa muo­dos­taa lei­jo­nan­osan jokai­sen EU maan vien­nis­tä. En voi ymmär­tää miten jokai­se­la EU maal­la voi­si olla mer­kit­tä­vä vien­tiy­li­jää­mä. Ainoas­taan vien­ti EU:n ulko­puo­lel­le voi aut­taa asi­aa ja se on vain osa kokonaisviennistä. 

    Ita­lian jul­ki­nen talous oli tasai­ses­ti vähen­tä­mäs­sa jul­ki­sen velan suh­det­ta bkt:hen jamas­sa ennen 2008 lamaa. Espan­jan jul­ki­nen talous oli esi­mer­kil­li­ses­sä kun­nos­sa ja velka/bkt oli edel­len pie­nem­pi kuin Sak­san kun vii­mek­si kat­soin. Näh­däk­se­ni Ita­lia ja Espa­nia ovat pulas­sa laman takia, eivät hol­tit­to­man jul­ki­sen tuh­lauk­sen takia (tosin Ita­lia syök­syi lamaan suu­ren vel­ka­taa­kan kanssa).

    Minus­ta näyt­tää sil­tä että EU:n rat­kai­su lamaan on elvy­tyk­sen kiel­tä­mi­nen sään­nöin yhdis­tet­ty­nä mata­laan inflaa­tioon. Talous läh­tee siis kas­vuun otta­mal­la kah­ta myrk­kyä yhtä aikaa.

    1. Yri­tin selos­taa, mitä meil­le kerrottiin.
      Oma käsi­tyk­se­ni täs­tä kai­kes­ta vaa­tii vähän kyp­syt­te­lyä. Pidän var­tee­no­tet­ta­va­na Krug­ma­nin varoi­tus­ta, että Euroop­pa on teke­mäs­sä talou­del­lis­ta itsemurhaa.

  12. demo­kraat­ti­sis­sa mais­sa kan­sa äänes­tää nurin tätä yrit­tä­vät hallitukset” 

    Ei. Täs­sä on se ero popu­li­si­min ja vas­tuun­kan­non välil­lä myös puo­lueis­sa. Ver­ta, hikeä ja kyy­ne­liä ymär­re­tään myös.

    On esi­merk­ke­jä popu­lis­tio­puo­lueis­ta, jot­ka “posis­ta­vat työt­tö­myy­den 30 päi­väs­sä” ja muu­ta vas­taa­vaa. Nämä voi­vat saa­vut­taa vaa­li­voi­ton, mut­ta tulok­set ovat kaa­ok­sen pahe­ne­mi­nen. Tämän jäl­keen kan­sa­lai­set ymmär­tä­vät hie­man enem­män tosi­asioi­den tunnustamisesta.

    Suo­mes­sa on pys­tyt­ty pit­käl­le kansl­lai­seen kon­se­suk­seen vai­keis­sa asiois­sa, myös oppo­si­tion ymmr­täes­sä tilan­teen reunaehdot.

    Nykyi­ses­sä Edus­kun­nas­sa kum­mat­kin oppo­sio­tio­puo­lu­eet oavt hylän­neet todel­li­suu­den poli­tiik­kan­sa läh­tö­koh­ta­na. Täl­löin toki popu­lis­ti­ses­ti kan­sa­lai­sil­le valeh­del­laan asioi­ta, joi­den vain toi­vo­taan ole­vanm toi­sin ja toi­vo­mi­sen odo­te­tan riittävän.

  13. Ita­lian viral­li­nen työl­li­syy­sas­te on vain 56,9 %, Espan­jan 57,7 %, Krei­kan 55,6 %.Ver­tai­lun vuok­si Suo­men on 69 %

    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tsiem010&tableSelection=1&footnotes=yes&labeling=labels&plugin=1

    Ja se oli alhai­nen ennen kriisiäkin.Pimeä talous voi olla yksi selit­tä­vä teki­jä, mut­ta mikä sen vai­ku­tus on ei näy tilastoissa

    Huol­to­suh­de oli jo ennen krii­siä­kin alhai­nen ja yhteis­kun­nan kan­to­ky­ky heik­ko ilman työttömyyttäkin.

    Se selit­tää enem­män työt­tö­myy­den aiheut­ta­maa rasi­tus­ta kuin maan koko.
    Sak­sas­sa on koh­tuul­li­nen kor­vaus­ta­so vaik­ka maa on suuri

  14. Ete­lä-ita­lia­lais­ten gee­ni­poh­ja lie­nee­kin pää­osin ara­beil­ta peräi­sin ole­vaa. Ei mikään ihme että poh­joi­sen ja ete­län erot ovat suuret.

  15. Osmo,

    olet­ko luke­nut Rober­to Savia­non kir­jaa Gomor­rah, Ita­lys other Mafia?

    Sen kir­jan luet­tu­aan ymmär­tää mihin ne poh­jois­ten teol­li­suusa­luei­den rahat oikein menevät.…

    Toi­sek­si jos kor­vaus­ten mää­rää nos­tet­tai­siin ja vas­taa­vas­ti sotu­mak­su­ja nos­tet­tai­siin, niin entis­tä suu­rem­pi osa kier­täi­si nii­tä. Kuin­ka­han pal­jon Pay As You Go — sys­tee­meis­sä sosi­aa­li­tur­va­ra­has­to­jen mak­sa­mis­ta etuuk­sis­ta oikeas­ti tulee bud­je­tis­ta eikä rahoi­te­ta pakol­li­sil­la sotumaksuilla?

  16. Daniel,

    medial­le toi­set eläi­met ovat tasa-arvoi­sem­pia kuin toiset.

    Prav­dal­le joi­den­kin aja­tuk­set ovat vää­riä, riip­pu­mat­ta nii­den aja­tus­ten sisällöstä.

  17. Saa­ja­puo­lel­la taas kan­na­tus saa vasem­mis­to­po­pu­lis­tit, lisää rahaa val­tiol­ta, kos­ka äänes­tä­jien kan­nal­ta kaik­ki on kotiin­päin kun ei he köy­hyyt­tään juu­ri vero­ja maksa.”

    Käy­häi­na­pu on aina pie­nem­pi kuin yri­tys­tuet ja hyvä­tu­lois­ten saa­mat tulon­siir­rot, joten tukien saa­jat tus­kin ovat vasemmistolaisia.

    Aina unoh­de­taan, että tulon­siir­rot ovat tulos­i­do­nan­nai­sia ja niis­tä hyö­ty­vät eni­ten hyvätuloiset.
    Esim suu­rin tulon­siir­to on elä­ke ja kyl­lä suu­rim­mat tulon­siir­rot saa­vat täs­sä­kin hyvätuloiset

  18. jrn:
    Vien­ti­hän läh­tee vetä­mään Ita­lias­ta Suo­meen heti kun alen­nat­te vero­ja sel­lai­sel­le tasol­le, että suo­ma­lai­sil­la on varaa ostaa nii­tä ita­lo­tuot­tei­ta. Kyl­lä minul­le kel­pai­si siel­tä maas­ta tuo­tu­na vaik­ka mikä. 

    Vai onko tämä nyt taas ker­ran vää­rin sammutettu?

    Tai deval­voi­daan Ita­lian valuut­ta suh­tees­sa Suo­men valuuttaan…

  19. Kyl­lä koti­mai­set­kin työ­mark­ki­na­jär­jes­töt osaa­vat toi­mia härs­kis­ti ja vastuuttomasti:

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/perusturvan-outo-rahanjako-koyhimmat-tyottomat-saavat-jotain-hyvaosaisimmat-moninkertaisesti

    Ei voi kuin kiit­tää Osmoa hyvis­tä vas­tauk­sis­ta em. artik­ke­lin kir­joit­ta­jan kysy­myk­siin. Mui­den haas­ta­tel­tu­jen puheen­vuo­rot sen sijaan pöy­ris­tyt­tä­vät. Tämän jutun luke­mi­sen jäl­keen minun on entis­tä­kin vai­keam­pi kos­kaan äänes­tää työ­mark­ki­na­jär­jes­tel­män taka­na ole­via van­ho­ja pal­kan­saa­ja­puo­luei­ta (SDP,VAS,KOK). Toi­vot­ta­vas­ti muut­kin kuin Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jat heräävät.

  20. Jaas­su:
    Ete­lä-ita­lia­lais­ten gee­ni­poh­ja lie­nee­kin pää­osin ara­beil­ta peräi­sin ole­vaa. Ei mikään ihme että poh­joi­sen ja ete­län erot ovat suuret.

    Ara­be­ja tuol­la Ete­lä-Ita­lias­sa on ollut vähem­män kuin vii­kin­ke­jä. Ete­lä-Ita­lia on kyl­lä aika­naan osa isom­paa Kreik­kaa, Megálē Hellásta.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yri­tin selos­taa, mitä meil­le kerrottiin.
    Oma käsi­tyk­se­ni täs­tä kai­kes­ta vaa­tii vähän kyp­syt­te­lyä. Pidän var­tee­no­tet­ta­va­na Krug­ma­nin varoi­tus­ta, että Euroop­pa on teke­mäs­sä talou­del­lis­ta itsemurhaa.

    Krug­ma­nin ennus­te voi osua oike­aan, mut­ta olen skep­ti­nen hänen ana­lyy­sin­sa luo­tet­ta­vuu­den suh­teen, sil­lä; http://krugman.blogs.nytimes.com/?s=culture . On vai­kea luot­taa ana­lyy­sei­hin Euroo­pan tilan­tees­ta, jot­ka eivät huo­mioi kult­tuu­rin ja kult­tuu­rie­ro­jen merkitystä.

    1950-luvul­la ete­lä-ita­lia­lais­ta kult­tuu­ria yhden valit­se­man­sa kylän mitas­sa tut­ki­nut sosio­lo­gi Edward C. Ban­field kuvaa spe­ku­la­tii­vi­ses­ti mah­dol­li­sia seli­tys­mal­le­ja Ete­lä-Ita­lian suh­teel­li­sel­la kehit­ty­mät­tö­myy­del­le ja mm. väki­val­lan ylei­sem­mäl­le esiin­ty­vyy­del­le teok­ses­saan “Moral Basis of a Backward Socie­ty”. Seli­tys­mal­lit ovat osin yhte­näi­siä mafias­ta teh­ty­jen tut­ki­mus­ten kanssa.
    Ban­field näkee tut­ki­man­sa kylän valos­sa suu­re­na heik­kou­te­na kan­sa­lais­ten vähäi­sen luot­ta­muk­sen ja vähäi­sen iden­ti­fioi­tu­mi­sen laa­jem­paan yhteis­kun­taan. Oma per­he on Ban­fiel­din haas­tat­te­le­mil­le ja seu­raa­mil­le ete­lä-ita­lia­lai­sil­le koros­tu­neen tär­keä sisä­ryh­mä, ja oman per­heen menes­tys ja kun­nia koros­tu­neen kes­kei­siä arvo­ja ja pää­mää­riä. Epä­luot­ta­mus oman per­heen ulko­puo­li­sia koh­taan on yleis­tä ja eri­lai­set yhteis­tä hyvää paran­ta­vat hank­keet, kuten tei­den kun­nos­ta­mi­nen, vähäistä. 

    Ban­field käyt­tää täs­tä kult­tuu­ri­ses­ta ilmiös­tä käsi­tet­tä “amo­ral fami­lism”. Tämä jako­lin­ja ei kar­keas­ti näh­ty­nä ole 2010-luvun Euroo­pas­sa vält­tä­mät­tä suin­kaan anak­ro­nis­mi, eikä vain Ita­li­aa kult­tuu­ri­ses­ti jaka­va (rik­kaas­sa Poh­jois-Ita­lias­sa on aika ajoin nous­sut ja saa­nut kan­na­tus­ta aja­tus Ete­lä-Ita­lias­ta irtautumisesta).
    Vah­vem­man per­he­kes­kei­nen iden­ti­teet­ti ja tun­ne­ke­hys, ja hei­kom­pi laa­jem­paan yhteis­kun­taan iden­ti­fioi­tu­mi­nen, (so. amo­raa­li­nen fami­lis­mi) eivät aina­kaan muo­dos­ta pidä­ket­tä esi­mer­kik­si veron­kier­ron näke­mi­sel­le vähem­män tuo­mit­ta­va­na teko­na. Amo­raa­lis­ta fami­lis­mia voi kuva­ta mafian kult­tuu­ri­sek­si ituvaiheeksi. 

    Jär­jes­täy­ty­nee­seen rikol­li­suu­teen koval­la kädel­lä puut­tu­vat viran­omai­set (polii­si, por­mes­ta­rit, syyt­tä­jä, tuo­ma­rit) teke­vät niin vaka­val­la uhal­la omal­le ter­vey­del­leen. Ongel­maan tart­tu­mi­nen on pelon ilma­pii­rin ja korruption/klientelismin joh­dos­ta hyvin vai­ke­aa. On syn­ty­nyt de fac­to ‑tilan­ne, jos­sa rikol­li­set raken­teet ovat vakiin­tu­neet osak­si yhteis­kun­nan raken­net­ta kon­kreet­ti­ses­ti ja henkisesti.
    Mikään talous­oh­jel­ma ei muu­ta Ete­lä-Ita­li­aa Poh­jois-Euroo­pan mal­lin mukai­sek­si tuot­ta­vak­si talou­dek­si ilman mer­kit­tä­vää kult­tuu­ris­ta muu­tos­ta ja väis­tä­mät­tö­miä hyvin raju­ja viran­omais­ten ja rikol­lis­ten väli­siä kamp­pai­lu­ja. Täl­lai­nen muu­tos vie par­haim­mil­laan­kin sukupolvia.

    Tämän kal­tai­sia kehi­tyk­siä odo­tel­les­sa Euroo­pan talous­a­lu­een kult­tuu­ri­set ja yhteis­kun­nal­li­set dis­pa­ri­tee­tit teke­vät yhtei­sen valuu­tan toi­mi­vuu­des­ta epä­rea­lis­ti­sen uto­pian. Toi­vot­ta­vas­ti tämä nivou­tuu sisään käsi­tyk­seen, jota olet Euroo­pan talous­a­lu­ees­ta muodostamassa.

  22. Jaas­su:
    Ete­lä-ita­lia­lais­ten gee­ni­poh­ja lie­nee­kin pää­osin ara­beil­ta peräi­sin ole­vaa. Ei mikään ihme että poh­joi­sen ja ete­län erot ovat suuret.

    Tar­ken­tai­sit­ko Jaas­su, miten tämä gee­ni­poh­jan väi­tet­ty eri­lai­suus vai­kut­taa poh­joi­sen ja ete­län eroihin?

  23. Krug­ma­nin varoi­tus on epäi­le­mät­tä tosi, mut­ta myös hänen tar­joa­man­sa vaih­toeh­to on yhtä huo­no: “expan­sion of mone­ta­ry base” eli suo­mek­si rahan painaminen. 

    Idea on siis tis­mäl­leen sama kuin Muga­ben Zim­babwes­sa. Jos pel­käs­tään rahaa pai­na­mal­la sai­si tuo­tet­tua onnel­li­sen yhteis­kun­nan, näin oli­si var­mas­ti jos­sain jo tehty?

    Talou­del­li­nen itse­mur­ha teh­tiin jo kun Euro luo­tiin ilman todel­li­sia kei­no­ja estää jäsen­val­tioi­ta vel­kaan­tu­mas­ta liikaa.

    1. Hei haloo
      On nyt vähän lii­oit­te­lua ver­ra­ta toi­siin­sa Muga­bea ja Krug­ma­nia. Vain toi­sel­la on Nobe­lin talous­tie­teen palkinto.
      Liik­keel­lä ole­van rahan mää­räl­lä on opti­mis ja tuos­ta opti­mis­ta voi olla kovin eri mieltä.
      Sinän­sä­hän EKP onlas­ke­nut lii­keel­le bil­joo­na euroa elvytystoimena

  24. Pit­kään Krug­ma­nin kir­joi­tuk­sia tark­kaan luke­nee­na pidän minä­kin hänen aja­tuk­si­aan uskot­ta­vi­na ja hyvin perus­tel­tui­na. Toki hän yleis­ta­jui­sis­sa artik­ke­leis­saan yksin­ker­tais­taa asioi­ta ja kär­jis­tää argu­ment­te­jaan aika pal­jon, mut­ta ehkä se on tar­peen vies­tin mene­mi­sek­si peril­le. Ei Krug­man­kaan toki kiel­lä raken­ne­uu­dis­tus­ten tar­peel­li­suut­ta. Hänen kes­kei­nen argu­ment­tin­sa on kui­ten­kin mie­les­tä­ni se, että nykyi­sen sääs­tö- ja leik­kaus­po­li­tii­kan olois­sa myös nämä uudis­tuk­set toden­nä­köi­ses­ti epä­on­nis­tu­vat ja edes­sä on pahim­mil­laan kur­jis­tu­mi­sen kier­re. Työt­tö­myys on hänen mie­les­tään suu­rem­pi ongel­ma kuin vel­kaan­tu­mi­nen tai inflaa­tio, ja hänen mie­les­tään pitäi­si kes­kit­tyä nime­no­maan työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­seen. Omal­la maa­lais­jär­jel­lä­ni­kin aja­tel­tu­na tämä tun­tuu vii­saal­ta tavoit­teel­ta. Ei pidä ajaa pää­oman asi­aa vaan taval­lis­ten työ­tä teke­vien ihmis­ten. Krug­ma­nin esil­lä pitä­män key­ne­si­läi­syy­den suu­rin haas­te on kai juu­ri se sääs­tä­mi­nen hyvi­nä aikoi­na. Eli hän­tä kan­nat­tai­si kuun­nel­la myös sil­loin, kun ei ole krii­si päällä 🙂

  25. Sam: Tar­ken­tai­sit­ko Jaas­su, miten tämä gee­ni­poh­jan väi­tet­ty eri­lai­suus vai­kut­taa poh­joi­sen ja ete­län eroihin?

    Vaik­ka­pa älyk­kyy­den kaut­ta — tai niin aina­kin Lynn väittää:

    Ric­hard Lynn, In Ita­ly, north–south dif­fe­rences in IQ pre­dict dif­fe­rences in inco­me, educa­tion, infant mor­ta­li­ty, sta­tu­re, and lite­racy, Intel­li­gence 38 (2010) 93–100

    http://affaritaliani.libero.it/static/upl/ric/0000/richard_lynn_north_south_differences_in_iq.pdf

  26. En muu­ten ver­ran­nut Muga­bea (Jol­la on muu­ten kuusi toh­to­rin tut­kin­toa, eikä tiet­tä­väs­ti kyse ole edes mis­tään vale- tai kun­nia­toh­to­riuk­sis­ta) ja Krug­ma­nia (Jon­ka Nobel tuli aivan muus­ta kuin key­ne­si­läi­sis­tä kolum­neis­ta). Ainoas­taan kär­jis­tin, että mihin rahan pai­na­mi­nen tup­paa joh­ta­maan. Ei kukaan aloi­ta hype­rin­flaa­tio­ta tar­koi­tuk­sel­la, mopo vain kar­kaa käsis­tä kun joka vuo­si lisä­tään rahan pai­na­mis­ta vähän lisää.

    Olet oikeas­sa kysees­sä on opti­moi­mis­ky­sy­mys. Mut­ta jos EKP:n nyt liik­keel­le las­ke­mat bil­joo­na on lii­an vähän, niin mikä sit­ten oli­si sopi­va määrä?

    Mark­ki­na­li­be­raa­li­na kan­nat­tai­sin krei­kal­le kon­kurs­sia ja euros­ta eroa. Sitä­hän ne kai on ovat demo­kraat­ti­ses­ti nyt äänes­tä­neet. Ei se euro sii­tä romah­da kos­ka kaik­ki jär­ke­vät sijoit­ta­jat ovat sii­hen jo varau­tu­neet vuo­sien kreik­ka-uuti­soin­tien vuok­si. Ja jos kon­kurs­si osoit­tau­tuu krei­kal­le kivu­li­aak­si tiek­si, ita­lian ja mui­den äänes­tä­jät ovat sit­ten val­miim­pia sääs­töi­hin. Jos taas kon­kurs­si osoit­tau­tuu krei­kal­le hyväk­si tiek­si, sitä voi­daan har­ki­ta muil­lek­kin maille…

  27. Ila I:
    ”[…] Ääri­va­sem­mis­ton ja äärioi­keis­ton saman­ai­kai­nen vah­vis­tu­mi­nen oli tie myös Hit­le­rin valtaannousuun.”

    Ei oli­si tapah­tu­nut, ellei­vät teol­li­suus­pam­put oli­si läh­te­neet tuke­maan fasis­te­ja. Toi­saal­ta tuo kyl­lä ikä­väl­lä taval­la vas­taa monen maa­il­man­ku­vaa ihmi­soi­keuk­sien osalta.

  28. tpyy­luo­ma:
    Mal­li jos­sa toi­nen puo­li maa elät­tää tois­ta joh­taa hyvin hel­pos­ti dys­funk­tio­naa­li­seen val­tioon. Mak­sa­ja­puo­lel­la kan­na­tus­ta saa oikeis­to­po­pu­lis­tit, verot alas ja val­tio seis ja sil­leen, kos­ka äänes­tä­jien kan­nal­ta vero­tus ja val­tio joka ei hei­tä hyö­dy­tä on jotain mikä pitää mini­moi­da. Saa­ja­puo­lel­la taas kan­na­tus saa vasem­mis­to­po­pu­lis­tit, lisää rahaa val­tiol­ta, kos­ka äänes­tä­jien kan­nal­ta kaik­ki on kotiin­päin kun ei he köy­hyyt­tään juu­ri vero­ja maksa.

    Jos­tain syys­tä mones­sa dys­funk­tio­naa­li­ses­sa val­tios­sa tapah­tuu juu­ri päin­vas­tais­ta: Köy­hät saa­ma­puo­lel­la ole­vat äänes­tä­vät oikeis­to­po­pu­lis­te­ja ja muut yrit­tä­vät saa­da vasem­mis­ton val­taan kor­jaa­maan maata..

  29. aexis: Vaik­ka­pa älyk­kyy­den kaut­ta – tai niin aina­kin Lynn väittää:

    Ric­hard Lynn, In Ita­ly, north–south dif­fe­rences in IQ pre­dict dif­fe­rences in inco­me, educa­tion, infant mor­ta­li­ty, sta­tu­re, and lite­racy, Intel­li­gence 38 (2010) 93–100

    Pikai­nen haku pal­jas­taa että Lyn­nin jul­kai­sua on kri­ti­soi­tu monel­ta tahol­ta vir­heel­li­sis­tä mene­tel­mis­tä ja joh­to­pää­tök­sis­tä ja useat ryh­mät ovat saa­neet laa­jem­pia aineis­to­ja tut­ki­mal­la tulok­sia, jot­ka ovat ris­ti­rii­das­sa Lyn­nin kanssa:

    Beral­do
    Beral­do
    Cor­nol­di et al.
    Felice & Giugliano
    D’A­mico et al.
    Danie­le & Malanima
    Robin­son, Sag­gi­no & Tommasi

    Eräs Lyn­nin vir­he on mel­ko ilmei­nen maal­li­kol­le­kin: hän käyt­ti PISA-tulok­sia indi­kaat­to­ri­na (proxy) älyk­kyys­osa­mää­räl­le. Eli siis: Ete­lä-ita­liai­set sai­vat huo­nom­pia PISA-tulok­sia, ovat siis tyh­mem­piä ja sik­si alue pär­jää huo­nos­ti. Het­ko­nen — ei kai ole yllät­tä­vää että huo­no kou­lu­tus joh­taa kes­ki­mää­rin heik­koon menestykseen?

    Usko­mus että Ete­lä-Ita­lia­lais­ten ara­bi­gee­nit oli­si­vat syy­nä poh­jois­ta kehit­ty­mät­tö­mäm­pään talou­teen on rasis­ti­nen. Rasis­mil­la uskot­tiin ole­van tie­teel­lis­tä poh­jaa vie­lä sata vuot­ta sit­ten mut­tei enää.

    1. Mai­den sisäl­lä pon var­mas­ti alu­eel­li­sia lah­jak­kuuse­ro­ja. On jopa kau­pun­gi­no­sien välil­lä. Jos ole­tam­me, että kor­kea­kiou­lu­tuk­seen hakeu­tu­vat ja pää­se­vät ovat kes­ki­mää­rin lah­jak­kaam­pia kuin muut ja kor­ke­aa kou­lu­tus­ta vaa­ti­vat amma­tit kes­kit­ty­vät alu­eel­li­ses­ti, maan sisäi­nen muut­to­lii­ke aiheut­taa sel­viä ja mitat­ta­via alu­eel­li­sia ero­ja väes­tön kou­lu­tuk­ses­sa ja lah­jak­kuu­des­sa. Tämä on niin itses­tään sel­vää, ettei sitä tar­vit­se edes tut­kia. Eikä sii­tä voi vetää rasis­ti­sia johtopäätöksiä.

  30. hap­po­sai: Krug­ma­nin varoi­tus on epäi­le­mät­tä tosi, mut­ta myös hänen tar­joa­man­sa vaih­toeh­to on yhtä huo­no: “expan­sion of mone­ta­ry base” eli suo­mek­si rahan painaminen. 

    Krug­ma­nil­le tuo on oikeas­taan tois­si­jai­nen toi­ve, ennem­min hän toi­voi­si ihan fis­kaa­lis­ta elvy­tys­tä niil­tä mail­ta, joil­la on sii­hen mahdollisuus. 

    Idea on siis tis­mäl­leen sama kuin Muga­ben Zim­babwes­sa. Jos pel­käs­tään rahaa pai­na­mal­la sai­si tuo­tet­tua onnel­li­sen yhteis­kun­nan, näin oli­si var­mas­ti jos­sain jo tehty?

    Kuu­los­taa mil­tei samal­ta kun argu­men­toi­sit vas­toin läm­mi­tyk­sen käyt­töä palel­tu­ma­kuo­le­mien tor­ju­nas­sa vetoa­mal­la läm­pö­hal­vauk­sen saa­nei­siin ihmi­siin. On ole­mas­sa mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kor­ke­aa työt­tö­myy­tä lamao­lois­sa yllä­pi­tä­vän tiu­kan raha­po­li­tii­kan ja hype­rin­flaa­tion välillä.

    Talou­del­li­nen itse­mur­ha teh­tiin jo kun Euro luo­tiin ilman todel­li­sia kei­no­ja estää jäsen­val­tioi­ta vel­kaan­tu­mas­ta liikaa.

    Kyse ei ylei­sel­lä tasol­la edes ole val­tioi­den vel­kaan­tu­mi­ses­ta. Krei­kas­sa toki, mut­ta Irlan­nis­sa ja Espan­jas­sa vel­kaan­tui­vat yksi­tyi­set sek­to­rit, ja tämän tor­ju­mi­sek­si (tai tor­ju­mi­sen epä­on­nis­tut­ta, sot­kun sel­vit­tä­mi­seen) tar­vit­ta­siin nime­no­maan kan­sal­li­sia valuut­to­ja. No, euron kri­ti­soi­mi­nen jo etu­kä­teen on yksi asia, jos­ta eko­no­mis­tit toi­sel­la puo­lel­la Atlant­tia poliit­ti­ses­ta kat­san­to­kan­nas­ta riip­pu­mat­ta oli­vat var­sin yksimielisiä.

  31. Luku­mies:
    Tois­ta ker­taa tänä vuon­na olen menos­sa parin vii­kon pääs­tä muu­ta­mak­si päi­väk­si Roo­maan – kii­tos “hal­pis­yh­tiö” Norwegian.comin suo­ra len­to edes­ta­kai­sin 150 €, ml. ilmai­nen net­tiyh­teys koneesta.

    Nykyi­nen ita­lian­kie­li on muo­dos­tu­nut pikem­min vapaa­eh­toi­ses­ti tv:n kaut­ta yhdis­tä­väk­si tekijäksi.”

    Nykyi­nen Suo­men puhe­kie­li eli niinkutuskieli
    on muo­dos­tu­nut samaan tapaan tv:n ja radion
    ohjel­mien kaut­ta yhdis­tä­mäl­lä Hel­singn seudun
    mur­ret­ta lii­ka­sa­no­ja (niin­ku, tota, tavallaan
    ikään kuin), lii­oit­te­lusa­no­ja (kau­hee, hirvee,
    äärim­mäi­nen, ääre­tön) ja mer­ki­tyk­sel­tään muut­tu­nei­ta sano­ja, esim, “tosi” merkityksessä
    “todel­la”. Jopaa meta­fo­ran käy­tön ammattilaiset,
    kir­jai­li­jat, saat­ta­vat sanoa jos­ta­kin asasta,
    että se on “niin­ku taval­laan” jota­kin, jopa sil­loin, kun ei ole kysy­mys metaaforasta.
    Perä­poh­ja­lai­säi­jän kor­via puhe sär­kee (ei “niin­ku”
    säre).

  32. Jos ole­tam­me, että kor­kea­kiou­lu­tuk­seen hakeu­tu­vat ja pää­se­vät ovat kes­ki­mää­rin lah­jak­kaam­pia kuin muut ja kor­ke­aa kou­lu­tus­ta vaa­ti­vat amma­tit kes­kit­ty­vät alu­eel­li­ses­ti, maan sisäi­nen muut­to­lii­ke aiheut­taa sel­viä ja mitat­ta­via alu­eel­li­sia ero­ja väes­tön kou­lu­tuk­ses­sa ja lah­jak­kuu­des­sa. Tämä on niin itses­tään sel­vää, ettei sitä tar­vit­se edes tut­kia. Eikä sii­tä voi vetää rasis­ti­sia johtopäätöksiä.”

    Osa­to­tuus, kan­nat­tai­si tutus­tua esim Jor­ma Kuusi­sen luentoihin.
    Opis­kel­les­sa­ni opet­ta­jak­si tör­mä­sin samaan lop­pu­tu­le­maan pää­ty­nee­seen ame­rik­ka­lai­seen tutkimukseen,mutta olen jo kadot­ta­nut lähteen.
    Mut­ta Kuusi­nen ker­too sen saman,koulutus riip­puu enem­män sosi­aa­li­luo­kas­ta kuin lahjakkuudesta

    KOULU-URAT
    Suku­puo­li vai­kut­taa kou­lu­me­nes­tyk­seen perus­kou­lus­sa, mut­ta poi­kien koh­dal­la myös syn­ty­mä­kuu­kausi: lop­pu­vuo­des­ta syn­ty­neet saa­vat hei­kom­man alun kou­lun­käyn­nil­leen (tut­kit­tiin 2. ja 5. luokilla).(Sama ilmiö havait­tiin kana­da­lais­ten jää­kie­kon pelaa­jien­kin kohdalla.Suurin osa NHL pelaa­jis­ta on syn­ty­nyt alku­vuo­des­ta (LV:n lisäys))

    Lah­jak­kuus vai­kut­taa kou­lu­me­nes­tyk­seen vain kes­kim­mäi­ses­sä sosi­aa­li­ryh­mäs­sä; ylim­mäs­sä yhteis­kun­ta­luo­kas­sa kou­lus­sa menes­ty­tään lah­jak­kuu­des­ta riip­pu­mat­ta ja alim­mas­sa ei menes­ty­tä — lah­jak­kuu­des­ta huo­li­mat­ta. Näin kou­lun kat­so­taan uusin­ta­van yhteiskuntarakennetta.

    Suku­puo­li ja sosi­aa­li­nen taus­ta vai­kut­ta­vat voi­mak­kaas­ti lukioon siirtymiseen.”

    Kui­ten­kaan suku­puol­ten välil­lä ei ole mer­kit­tä­vää lahjakkuuseroa

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mai­den sisäl­lä pon var­mas­ti alu­eel­li­sia lah­jak­kuuse­ro­ja. On jopa kau­pun­gi­no­sien välil­lä. Jos ole­tam­me, että kor­kea­kiou­lu­tuk­seen hakeu­tu­vat ja pää­se­vät ovat kes­ki­mää­rin lah­jak­kaam­pia kuin muut ja kor­ke­aa kou­lu­tus­ta vaa­ti­vat amma­tit kes­kit­ty­vät alu­eel­li­ses­ti, maan sisäi­nen muut­to­lii­ke aiheut­taa sel­viä ja mitat­ta­via alu­eel­li­sia ero­ja väes­tön kou­lu­tuk­ses­sa ja lah­jak­kuu­des­sa. Tämä on niin itses­tään sel­vää, ettei sitä tar­vit­se edes tut­kia. Eikä sii­tä voi vetää rasis­ti­sia johtopäätöksiä.

    Vali­tet­ta­vas­ti suo­ma­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä on suo­si­nut (aina­kin tähän asti)pänttääjä-tyyppejä, joten mer­kit­tä­vä osa esim. aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tuis­ta on pär­jän­nyt luke­mi­sel­la ja muis­ta­mi­sel­la, ei luo­vuu­del­la. Itse olen työs­ken­nel­lyt pit­kään val­tion viras­tois­sa, jois­sa pää­osa työn­te­ki­jöis­tä on aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja. Ja täy­tyy tode­ta se, että val­tao­sa näis­ta aka­tee­mi­kois­ta ei pär­jäi­si­kään muu­al­la kuin val­tion “suo­ja­työ­pai­kois­sa”. Eli aka­tee­mik­ko­jen lap­set voi­vat periä van­hem­mil­taan myös “nyh­ve­rö-gee­ne­jä”.

  34. Vali­tet­ta­vas­ti suo­ma­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä on suo­si­nut (aina­kin tähän asti)pänttääjä-tyyppejä,”

    Eipä tuo­ta uut­ta opi kuin luke­mal­la, kokei­lun ja ereh­ty­mi­sen kaut­ta oppi­mi­nen on kallista .
    Neroin­kin jou­tuu luke­maan ja paljon

    Ei oppia syn­ny pis­tä­mäl­lä kir­ja tyy­nyn alle ja odottamalla,että aja­tuk­set indusoi­tu­vat päähän

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.