Miten sorretut rikkaat vapautetaan enemmistön tyranniasta?

(Tämä on jul­kais­tu kir­ja-arvos­te­lu­na Suo­men Kuva­leh­des­sä. Kos­ka rajoi­tet­tuun merk­ki­mää­rään mah­tui kovin vähän, jat­kos­sa täl­lä blo­gil­la tulee pal­jon Wahl­roo­sin herät­tä­miä kes­kus­te­lu­nai­hei­ta — ei sik­si, että Wahl­roos oli­si Juma­la, vaan kos­ka oli pak­ko lukea se kir­ja läpi ja se herät­ti pal­jon pait­si vas­ta­väit­tei­tä myös myön­tei­siä ajatuksia.)

Kun pää­toi­mit­ta­ja pyy­si minua arvos­te­le­maan Björn Wahl­roo­sin kir­jan Mark­ki­nat ja demo­kra­tia ajat­te­lin, että minun kuu­lui­si tei­la­ta kir­ja täy­del­li­ses­ti. Se oli­si help­poa. Wahl­roos esit­tää niin epä­so­vin­nai­sia aja­tuk­sia, että sopi­vas­ti vali­tuil­la sitaa­teil­la oli­si help­po puhua kan­san­tuo­miois­tuin ris­tiin­nau­lit­se­mi­nen puolelle.

Pää­tin lukea kir­jan toi­sen­lais­ten sil­mä­la­sien läpi. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan puo­lus­ta­jan kan­nat­taa kuun­nel­la sen äly­käs­tä kri­ti­soi­jaa. Wahl­roo­sis­sa arvos­tan hänen tapaan­sa muo­dos­taa moni­mut­kai­ses­ta asiois­ta mal­li erot­ta­maan olen­nai­sen epä­olen­nai­ses­ta. Onhan tämä tai­to teh­nyt hänes­tä miljonäärin.

Omis­tusoi­keu­den syn­tyä kuvaa­vas­sa luvus­sa on minus­ta ins­pi­roi­va yri­tys hah­mot­taa talous­teo­ri­aa sii­tä, mil­lai­sis­sa olois­sa maa­omai­suus on vakiin­tu­nut ja mik­si feo­da­lis­mi on kehit­ty­nyt jois­sain mais­sa. Ammat­ti­his­to­rioit­si­jat var­maan­kin kat­so­vat yri­tel­mää nenän­vart­taan pit­kin. Minus­ta Wahl­roo­sin his­to­rian seli­tys on parem­pi kuin kou­lus­sa oppi­ma­ni, jos­sa val­tioi­den koh­ta­lot mää­rä­si se, kei­den kans­sa kunin­kaat sat­tui­vat mene­mään nai­mi­siin, min­kä­lai­sia sotia hei­dän pää­hän­sä päl­käh­ti aloit­taa ja kuin­ka tai­ta­via sota­pääl­li­köt oli­vat. Luvuis­sa yhtiöi­den, vapaan vaih­dan­nan ja demo­kraat­ti­sen val­tion syn­nys­tä punai­nen lan­ka hau­tau­tuu val­ta­van detal­ji­tie­don alle.

Wahl­roo­sin his­to­rial­li­ses­sa deter­mi­nis­mis­sä kehi­tys vie koh­ti mark­ki­na­ta­lou­den puh­tain­ta muo­toa, jota edus­ta­vat Chica­gon kou­lu­kun­ta kirk­kaim­pa­na täh­te­nään Mil­ton Fried­ma­nin. Ensim­mäi­seen maa­il­man­so­taan asti kehi­tys ete­ni hyvin, mut­ta sit­ten tuli pit­kä taka-askel, jol­loin taan­tu­mus val­ta­si maa­il­man kom­mu­nis­min ja eri­tyi­ses­ti key­ne­si­läi­syy­den muodossa.

Uskos­saan aino­aan oike­aan talous­teo­ri­aan Wahl­roos on hät­käh­dyt­tä­vä. Minun opis­ke­luai­ka­na­ni key­ne­si­läi­set pahek­sui­vat mone­ta­ris­te­ja taan­tu­muk­sen lähet­ti­läi­nä, mut­ta sit­tem­min nämä kak­si kou­lu­kun­taa ovat lähes­ty­neet toisiaan.

Wahl­roo­sin uskoa vapaan raha­ta­lou­den yli­voi­mai­suu­teen ei kumoa edes raha­mark­ki­noil­ta läh­te­neet bil­joo­nien euro­jen vahin­got tuot­ta­neet talou­del­li­set kata­stro­fit. Jär­jes­tel­mäs­sä ei ole vikaa. Joku tai­ta­ma­ton type­rys on vain sös­si­nyt asiat. Mitä teem­me jär­jes­tel­mäl­lä, joka vaa­tii toi­miak­seen ereh­ty­mät­tö­myyt­tä ja täydellisyyttä?

Wahl­roo­sin kes­kei­nen väit­tä­mä on, että demo­kra­tias­sa pää­dy­tään Wahl­roo­sin mie­les­tä aina lii­al­li­seen tulo­jen tasauk­seen. Kos­ka medi­aa­ni­tu­lot ovat pie­nem­mät kuin kes­ki­tu­lot, tulo­ja tasat­taes­sa enem­mis­tö on voit­ta­val­la puo­lel­la ja demo­kra­tias­sa enem­mis­tö mää­rää.  Tähän rik­kai­ta sor­ta­vaan enem­mis­tön tyran­ni­aan kir­jan alaot­sik­ko viit­taa. Joh­to­pää­tös poh­jaa vää­ris­ty­nee­seen ihmis­kä­si­tyk­seen, yhtä­ai­kai­seen uskoon homo eco­no­micuk­seen ja ylei­seen typeryyteen.

Kir­jan eräs läpi leik­kaa­via tee­mo­ja on val­lan tasa­pai­no­tus. Aate­lis­to ja maa­no­mis­ta­jat rajoit­ti­vat hal­lit­si­jan val­taa, kor­kein oikeus rajoit­taa Yhdys­val­lois­sa kongres­sin val­taa ja niin edel­leen. Nyt tar­vi­taan jotain rajoit­ta­maan enem­mis­tön val­taa demokratiassa.

Wahl­roos löy­tää pelas­tuk­sen Euroo­pan unio­nin sur­keas­ta toi­min­nas­ta. Kun ei pys­ty­tä sopi­maan oikein mis­tään, on syn­ty­nyt maa­il­man suu­rin vero- ja sosi­aa­li­kil­pai­lua­lue. Enem­mis­tön sor­ta­mil­le rik­kail­le on tul­lut mah­dol­li­suus aset­tua kir­joil­le lem­peim­min verot­ta­vaan maa­han. Pelk­kä uhka­kin riit­tää. Tätä koh­taa Wahl­roo­sin kir­jas­sa suo­si­tan kai­kil­le, jot­ka vas­tus­ta­vat yli­kan­sal­lis­ta pää­tök­sen­te­koa EU:ssa.

Wahl­roos näkee kor­keat verot kai­ken talou­del­li­sen kehi­tyk­sen jar­ru­na. Pahin­ta niis­sä on, että ne suo­si­vat lyhyt­tä työ­ai­kaa. Esi­mer­kik­si hol­lan­ti­lai­set saa­vat hyvän elin­ta­son­sa aikaan perin vähäl­lä työn­teol­la. Onko se joten­kin paha asia? Jos kor­keat verot ovat niin tuhoi­sia, mik­si kor­kean vero­tuk­sen maat sijoit­tu­vat kär­keen jok­seen­kin kai­kis­sa mai­den väli­sis­sä vertailuissa?

Wahl­roo­sil­ta myön­tää, ettei mar­gi­naa­li­seen tuot­ta­vuu­teen perus­tu­va tulon­ja­ko oli­si oikeu­den­mu­kai­nen, vaik­ka se oli­si teho­kas joh­taes­saan pal­jon parem­paan työl­li­syy­teen. Rat­kai­sua hän etsii mark­ki­naeh­toi­sis­ta pal­kois­ta ja line­aa­ri­ses­ta veroas­tei­kos­ta, jos­sa pie­niä tulo­ja täy­den­net­täi­siin nega­tii­vi­sel­la verol­la. Täs­tä perus­tu­lol­ta hais­kah­ta­vas­ta mal­lis­ta olen samaa miel­tä, vaik­ka emme ehkä pää­si­si sopuun sii­tä, pal­jon­ko tulo­ja tasataan.

Osoi­tuk­se­na sii­tä, että pai­kal­lis­ta­sol­la on ideo­lo­giois­ta riip­pu­mat­ta teh­tä­vä jär­ke­viä rat­kai­su­ja hän pitää sitä, että Lon­toon vasem­mis­to­lai­nen kau­pun­gin­joh­ta­ja Ken­neth Livings­to­ne sai aikaan ruuh­ka­mak­sut, jot­ka ovat oikeis­to­lai­sen Chica­gon kou­lu­kun­nan mie­li­lääk­kei­tä kes­ki­kau­pun­kien lii­ken­neon­gel­miin. Sitä hän ei kysy, mik­si oikeis­to­lai­set eivät kan­na­ta oikeis­to­lai­sen talous­teo­rian oppe­ja, kuten perus­tu­loa ja ruuhkamaksuja?

Wahl­roo­sin mie­les­tä mark­ki­nat toi­mi­vat tehok­kaas­ti, kos­ka niis­sä ei enää voi teh­dä voit­to­ja arbit­raa­sil­la eli sys­te­maat­tis­ten hin­tae­ro­jen avul­la. Kiin­nos­ta­vin jäi kir­jas­ta pois. Sitä ei ker­rot­tu, miten raha­mark­ki­noi­den vapau­tues­sa Suo­mes­sa teh­tiin arbit­raa­sil­la miljoonaomaisuuksia.

94 vastausta artikkeliin “Miten sorretut rikkaat vapautetaan enemmistön tyranniasta?”

  1. Näin siis kir­joi­tat vir­ka­mie­hen poi­jas­ta jos­ta ei tul­lut demo­kraat­tia vaan kupon­gin­leik­kaa­jien, koroil­lae­lä­jien ja kei­not­te­li­joi­den asiamies;USA:n ja Kii­nan sparraaja.

  2. Kun pari­sen päi­vää sit­ten kom­men­toin seu­raa­vas­ti Pek­ka Ervas­tin blo­gis­sa vii­kon valo­pää­va­lin­taa Mat­ti Put­ko­nen, lisä­sin tar­koi­tuk­sel­la “Nal­len tal­liin” Osmo Soi­nin­vaa­ran nimen, tie­täen miten Suo­mes­sa ihmi­siä lop­pu­pe­lei­hin ylös­huu­de­taan jo maanpäällä:

    Mikä yhdis­tää libe­raa­le­ja Sää­tiö-Soi­ni, Saras­vuo, Soi­nin­vaa­ra, Sii­mes, Wahl­roos, Jung­ner, Arhin­mä­ki ja Stubb?

    No yksi­kie­li­sen angloa­me­rik­ka­lai­sen kult­tuu­rin ihan­noin­ti. Se taas on jota­kin ihan muu­ta kuin moni­kie­li­nen euroop­pa­lai­suus. Jos Ita­lian tv:stä otet­tai­siin mal­lia, niin päi­vit­täin par­haa­seen aikaan kisail­tai­siin pai­kal­lis­ten mur­re­sa­no­jen tun­te­muk­ses­ta. Ja oltai­siin niis­tä ylpeitä.

    Alkai­si sii­nä runoi­le­van psy­kiat­rian pun­tit tutista.

  3. Jär­jes­tel­mäs­sä ei ole vikaa. Joku tai­ta­ma­ton type­rys on vain sös­si­nyt asiat.”

    Sama jut­tu kom­mu­nis­min suh­teen — ja Wahl­roos on enti­nen kom­mu­nis­ti. Eipä toi­mi Adam Smit­hin näky­mä­tön käsikään.

    Rat­kai­sua hän etsii mark­ki­naeh­toi­sis­ta palkoista”

    Ja miten niin pal­kat eivät oli­si mark­ki­naeh­toi­sia? Eihän nii­tä joku byro­kraat­ti tai Wahl­roos määrää.

  4. Luku­mies:
    ´snip´

    Mikä yhdis­tää libe­raa­le­ja Sää­tiö-Soi­ni, Saras­vuo, Soi­nin­vaa­ra, Sii­mes, Wahl­roos, Jung­ner, Arhin­mä­ki ja Stubb?

    No yksi­kie­li­sen angloa­me­rik­ka­lai­sen kult­tuu­rin ihannointi.

    ´snip´

    Hyvin kek­sit­ty, täy­si kymp­pi mielikuvituksesta!
    Toi­saal­ta ehkä oli­si hyvä, jos tot­ta oli­si edes siteeksi?

  5. Arbit­raa­si­ta­sa­pai­no on staat­ti­nen. Kun mark­ki­na vapau­te­taan, tasa­pai­no ei syn­ny yhdes­sä yös­sä, ei edes vuo­des­sa aina. Sitä koh­ti kul­jet­taes­sa arbit­raa­si on mah­dol­lis­ta ja joku voi rikas­tua. Pie­net dynaa­mi­set poik­kea­mat ovat mark­ki­noi­den sto­kas­ti­sen luon­teen vuok­si aika ylei­siä. Sik­si meil­lä on ammat­ti­lai­sia jot­ka tie­naa­vat älyt­tö­mäs­ti nii­tä tun­nis­ta­mal­la. Ris­kit­kin ovat kovat.

    Vasem­mis­to­lai­sen ajat­te­lun yksi lei­mal­li­sim­pia ongel­mia on se, että syy­te­tään pelaa­jia ja peliä “epä­rei­luk­si”. Mil­joo­nao­mai­suu­det ovat mitä­tön ongel­ma yhteis­kun­nal­le. Nii­tä on tur­ha jah­da­ta. Tehot­to­muu­det kuten jonot, ruuh­kat, jne mak­sa­vat pie­ni­nä puroi­na mil­jar­de­ja vuo­des­sa. Huo­no tek­no­lo­gia vie­lä enem­män. Näi­den ongel­mien rat­ko­jat ovat mil­joo­nan­sa ansain­neet ihan hyvin.

  6. Lon­toon ruuh­ka­mak­su on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten epä­sel­vää on, toi­mii­ko mark­ki­naoh­jaus vai ei. Ruuh­ka­mak­sun käyt­töön­o­ton jäl­keen näkyi het­kel­li­nen vähen­nys lii­ken­tees­sä, mut­ta vuo­den — kah­den jäl­keen oltiin palat­tu enti­sel­le tren­dil­le ja ruuh­ka­mak­sun vai­ku­tus oli kadon­nut. Vaik­ka ruuh­ka­mak­su­jär­jes­tel­män kus­tan­nuk­set ovat suu­ret, sen tär­kein mer­ki­tys onkin sii­nä, että kau­pun­ki saa sen avul­la lisää tulo­ja. Esim. Ber­ge­nin tie­tul­lien tär­kein motii­vi oli nime­no­maan tulo­jen hank­ki­mi­nen kau­pun­gil­le, ei lii­ken­ne­mää­rien vähentäminen 😉

  7. …eli tie­tul­lit kas­vat­ta­vat jul­ki­sen sek­to­rin toi­min­taa ja lisää­vät veron kal­tai­sia mak­su­ja, jol­loin on help­po ymmär­tää, että oikeis­to­lai­set eivät niil­le lämpene.

  8. Suo­ma­lais­ten ja Venä­läis­ten eroa suh­tees­sa omiin­sa ja tois­ten­sa oli­gark­kei­hin voi pohtia.

  9. Kiin­nos­ta­vin jäi kir­jas­ta pois. Sitä ei ker­rot­tu, miten raha­mark­ki­noi­den vapau­tues­sa Suo­mes­sa teh­tiin arbit­raa­sil­la miljoonaomaisuuksia.

    Niin­pä. Sanon­nan mukaan jokai­sen ison omai­suu­den poh­ja­na oli ensin rikos, nyky­ään toki usein lail­li­nen sellainen.

  10. Ei ole mikään ihme jos Wahl­roos kan­nat­taa perustuloa/kansalaispallkkaa. Niin teki myös Mil­ton Fried­man (ja aika mer­kit­tä­vä jouk­ko mui­ta taloustieteilijöitä)

    http://extra.kokoomus.fi/mp/db/file_library/x/IMG/39825/file/sisalla_vai_ulkona05062007.pdf

    LAINAUS: 4.11. sivu 37

    Vaik­ka vuo­si 2001 oli perus­tu­lo­kes­kus­te­lun kan­nal­ta hil­jai­nen vuo­si huo­li­mat­ta Osmo Soi­nin­vaa­ran yri­tyk­sis­tä, pie­ni akti­voi­tu­mi­nen tapah­tui kevääl­lä, kun pan­kin­joh­ta­ja Björn Wahl­roos, yksi Suo­men rik­kaim­mis­ta mie­his­tä, toi haas­tat­te­lus­sa jul­ki oman kan­sa­lais­palk­kaeh­do­tuk­sen­sa. Haas­tat­te­lu teh­tiin Uutis­päi­vä Dema­ris­sa (30.4.2001), mikä on sinän­sä eri­kois­ta, kos­ka sosi­aa­li­de­mo­kraa­tit ovat olleet kansalaispalkan/perustulon sel­keim­piä vastustajia.
    Haas­tat­te­lu alkoi Wahl­roo­sin rävä­käl­lä väit­teel­lä, että köy­hyys ja työt­tö­myys pois­tui­si­vat Suo­mes­ta yksin­ker­tai­sel­la resep­til­lä. Tuo resep­ti on kan­sa­lais­palk­ka. Hän oli las­ke­nut kan­sa­lais­pal­kan suu­ruu­dek­si 5000–6000 mk/kk (850‑1000 €/kk). Wahl­roos esit­ti haas­tat­te­lus­sa, kuten Soi­nin­vaa­ra­kin on useis­sa yhteyk­sis­sä esit­tä­nyt, että Suo­men työt­tö­myys on ennen kaik­kea hei­kom­min kou­lu­tet­tu­jen työttömyyt-
    tä ja heil­le oli­si tar­jol­la lähin­nä pät­kä- ja mui­ta töi­tä, jois­ta mak­set­ta­va kor­vaus ei rii­tä vält­tä­mät­tö­mään toi­meen­tu­loon. Hän perus­te­li esit­tä­mään­sä sum­maa sil­lä, että sen alit­ta­vil­le net­to­tu­loil­la hän ei näh­nyt kenen­kään tule­van toi­meen. Lopuk­si hän koros­ti mie­li­pi­tee­nään, että
    ”Perus­tur­va, joka ei saa olla kos­kaan uhat­tu­na, kuu­luu inhi­mil­li­seen moder­niin yhteis­kun­taan”. Rahoi­tuk­se­na hän esit­ti perin­tei­siä kei­no ja, joi­ta oli­vat sosi­aa­li­puo­len meno­jen sääs­töt, jako­by­ro­kra­tian vähe­ne­mi­nen ja perus­tu­lon yli mene­vän tulon verot­ta­mi­nen. Vero­tu­lo­jen hän ilmei­ses­ti arve­li lisään­ty­vän, kun työn vas­taa­not­ta­mi­nen aina kan­nat­tai­si, eikä sil­loin menet­täi­si perus­toi­meen­tu­loa. Hän myös talous­tie­teen toh­to­ri­na väit­ti, että ”tähän kan­sa­lais­palk­ka­po­ruk­kaan lukeu­tu­vat myös useim­mat kansantaloustieteilijät.

  11. Liber­taa­rit mene­vät met­sään. Hei­dän uto­pias­saan on sama vir­he kuin puh­taas­sa sosia­lis­mis­sa: Kaik­kien pitää olla ereh­ty­mät­tö­miä, täy­del­li­siä ja hyvän­tah­toi­sia. Yhteis­kun­ta joko repii itsen­sä hajal­le tai heit­tää itsen­sä kie­lek­keel­tä, mikä­li näin ei ole.

    Ero­na sosia­lis­miin on tie­tys­ti se, että luok­ka­ja­ko on sisään­ra­ken­net­tu ideo­lo­gi­aan. Jos unoh­de­taan puh­das tuu­ri, ihmi­sen ase­ma tik­kail­la mää­räy­tyy käy­tän­nös­sä vain syn­nyi­no­mi­nai­suuk­sien ja kas­vu­ym­pä­ris­tön perus­teel­la eikä niil­le voi kukaan mitään. Täl­löin toi­set syn­ty­vät pal­ve­li­joik­si ja toi­set kuninkaiksi.

  12. Kapi­ta­lis­mis­ta on pak­ko poi­mia käyt­töön kysyn­nän ja tar­jon­nan laki, en ymmä­rä miten muu­ten­kaan appel­sii­ne­ja voi­si ver­ra­ta ome­noi­hin. Mah­dol­li­sim­man laa­ja toi­mi­mi­sen vapaus kuu­los­taa noin yli­pää­tään hyväl­lä, mut­ta sään­te­lyä on pak­ko olla jo yhteis­maan ongel­man vuok­si — eikös tuon peli­teo­reet­ti­nen todis­tus ole vas­tae­si­merk­ki joka välit­tö­mäs­ti kumo­aa Adam Smit­hin näky­mät­tö­män käden? Ihmet­te­len­pä kuin­ka mon­ta muu­ta peli­teo­reet­tis­ta kuvio­ta sisäl­tyy inhi­mil­li­sen toi­min­nan kir­joon, kuvio­ta jot­ka ovat vie­lä löy­tä­mät­tä ja joi­hin vas­taa­mi­nen edel­lyt­tää yhtei­siä sään­tö­jä joi­ta nou­dat­ta­maan peliin osal­lis­tu­jat pakotetaan.

    Mut­ta var­si­nai­nen mato­purk­ki on se mitä kut­su­taan vaih­don väli­neek­si, arvon mitak­si ja arvon säi­lyt­tä­jäk­si. Miten vaih­don väli­ne pitäi­si raken­taa ja miten sitä sää­del­lä, sii­nä­kin tapauk­ses­sa että pys­tys­sä oli­si­vat vapaat mark­ki­nat joil­la asiat löy­tä­vät vaih­to­suh­teen­sa kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaan?

  13. Sitä ei ker­rot­tu, miten raha­mark­ki­noi­den vapau­tues­sa Suo­mes­sa teh­tiin arbit­raa­sil­la miljoonaomaisuuksia.”

    Heti palaa mie­leen miten osuus­liik­ket oli jär­jes­tään syyt­teis­sä yli­kor­ko­tal­le­tuk­sis­ta. Mites kuvio meni­kään, polii­ti­kot päät­ti­vät perus­ko­ros­ta, sil­lä lai­naa pan­kis­ta ja tal­le­tus osuus­kaup­paan mikä mak­soi huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­paa kor­koa. Mis­tä sen helpommalla.

  14. Täy­tyy muis­taa että Suo­mes­sa emme tie­dä anti-val­tio ideo­lo­gioi­den pit­kä­ai­kai­ses­ta ja kun­niak­kaas­ta his­to­rias­ta, mei­dän perin­teem­me ovat enem­män sak­sa­lai­sel­ta alu­eel­ta tul­lei­ta mikä on sääli…

    Wahl­roos edus­taa täs­sä saman­lais­ta ajat­te­lua kuin muu­ta­ma alla luet­te­le­ma­ni herra:

    -C.F Bas­tiat: val­tio on suu­ri fik­tio jos­sa jokai­nen kuvit­te­lee pys­ty­vän­sä elä­mään mui­den varo­jen varas­sa. Val­tio on siis rajoit­ta­mat­to­mas­sa muo­dos­sa val­ta­va tulon­siir­to­me­ka­nis­mi niil­le jot­ka pys­ty­vät näi­tä vir­to­ja ohjaamaan.

    -H.L Menc­ken: vaa­lit ovat varas­tet­tu­jen tava­roi­den etu­kä­teis­huu­to­kaup­pa. Vaa­leis­sa luva­taan etuuk­sia joil­le­kin ja nii­den etuuk­sien lupaa­jat eivät toden­nä­köi­ses­ti itse tuo­ta näi­tä etuuk­sia muille. 

    -V. Pare­to: eliit­ti syn­tyy yhteis­kun­nas­sa endo­gee­ni­ses­ti, sisäi­set levot­to­muu­det joh­tu­vat I ja II tyy­pin eliit­tien väli­ses­tä kamppailusta.

    -W.G Sum­ner: D on se unoh­det­tu hen­ki­lö jos A ja B päät­tä­vät teh­dä demo­kraat­ti­ses­ti tulon­siir­to­ja C:lle D:n varoilla. 

    -F. Oppen­hei­mer: val­tio syn­tyy kun ros­vo­jouk­ko aset­tuu tie­tyl­le alu­eel­le ja ryh­tyy käyt­tä­mään sen alu­een varas­to­ja omak­si hyö­dyk­seen, alis­taen alu­een maa­ta vil­je­le­vät talonpojat. 

    -H. Hop­pe: demo­kra­tia on juma­la joka epäonnistui.

  15. Whal­roos on itse omai­suu­ten­sa ansain­nut, mikä kan­na­ta­ta muistaa.

    Hie­man upai­sis­ta sitaa­teis­ta huo­li­mat­ta vapaus vali­ta ja oikeus­val­tio eivät ole minus­ta huo­no­ja kan­na­tet­ta­via asioita.

    Demo­kra­tia­sa­kaan enem­mis­tö ei saa sor­taa tai tapa­pa vähem­mis­tö­jä. Vero­tuk­ses­sa joku koh­tuus on säi­ly­tet­tä­vä, vaik­ka mui­den tai aina­kin Whal­roo­sin mak­set­ta­vak­si koh­dist­ta­via vero­ja on kiva nostaa.

    Yri­tys­ten ehdoil­la toi­mi­va yhteis­kun­ta oli­si var­mas­ti aika ikä­vä paik­ka, mut­ta niin myös­kin tasa­päis­tä­vä­ja menes­ty­mi­ses­tä ran­kai­se­va yhteiskunta.

    Suo­mes­sa on perin­teies­ti ollut suur­teol­li­suus luo­mas­sa työ­paik­ko­ja ja samal­la aikoi­naan aika pie­ni jouk­ko Wahl­roo­sin kal­tai­sia yri­tys­joh­ta­jia oli vai­kut­ta­mas­sa. Uusien star­tup­pien myö­tä Suo­mes­sa on myös opi­ty­ta­va, että tois­ten menes­tys­tä ei kan­na­ta kadeh­tia vaan pikem­min­kin iloi­ta ja kan­nus­taa. Tämä tulee lisää­mään eni­ses­tään Suo­men Euroo­pan pie­nim­piä tuloeroja.

    Edel­leen­kin odo­tan Whal­roo­sin kir­jas­ta arvio­ta, jos­sa se kir­ja oli­si myös luet­tu ajatuksella.

  16. Vil­le: Ruuh­ka­mak­sun käyt­töön­o­ton jäl­keen näkyi het­kel­li­nen vähen­nys lii­ken­tees­sä, mut­ta vuo­den – kah­den jäl­keen oltiin palat­tu enti­sel­le tren­dil­le ja ruuh­ka­mak­sun vai­ku­tus oli kadonnut.

    Tämä ei tai­da pitää paik­kaan­sa, tai kor­kei­taan tren­di saat­taa olla kas­vus­sa. Auto­lii­ken­teen koko­nais­mää­rä on käsit­tääk­se­ni Lon­toon mak­sua­lu­eel­la edel­leen­kin pie­nem­pi kuin ennen mak­sua. Mak­sun hin­nan­ko­ro­tus­ten yhtey­des­sä lii­ken­tees­sä on vis­siin yleen­sä ollut not­kah­dus ja sit­ten on tapah­tu­nut palau­tu­mis­ta, kun autoi­li­jat ovat tot­tu­neet aja­tuk­seen kal­liim­mas­ta hin­nas­ta. Ver­tai­lua vai­keut­taa se, että mak­sua­luet­ta laa­jen­net­tiin ker­taal­leen ja sit­ten laa­jen­nus­osa jätet­tiin uudel­leen mak­sun pii­ris­tä pois. Laa­jen­nusa­lu­eel­la oli asun­to­ja suh­tees­sa enem­män kuin alku­pe­räi­sel­lä mak­sua­lu­eel­la, ja vai­ku­tuk­set lii­ken­ne­mää­riin­kin oli­vat eri­lai­set. Lisäk­si koko alu­eel­la on pyö­räi­ly lisään­ty­nyt tun­tu­vas­ti mak­sun toteut­ta­mi­sen jälkeen.

    Ruuh­ka­mak­su sinän­sä ei ole kovin käte­vä tapa kau­pun­gil­le hank­kia lisä­tu­lo­ja, jos pel­käs­tään se oli­si tar­koi­tuk­se­na. Tuo­tois­ta menee luem­ma Lon­toos­sa­kin yli puo­let sys­tee­min pyö­rit­tä­mi­seen. Hel­pom­paa oli­si var­maan ollut korot­taa jota­kin veroa tms.

  17. tie­de­mies:
    Näi­den ongel­mien rat­ko­jat ovat mil­joo­nan­sa ansain­neet ihan hyvin. 

    Ei se ole näin yksin­ker­tai­sia. Mark­ki­noi­hin on sisään­ra­ken­net­tu­na meka­nis­mi joka vää­ris­tää riskienhallinnan. 

    Finans­siam­mat­ti­lais­ten tavoit­teet ja ris­kit eroa­vat sijoit­ta­jien tavoit­teis­ta. Inno­vaa­tiot finans­si­maa­il­mas­sa täh­tää­vät kes­kiar­voa parem­paan tuot­toon rajoi­te­tul­la aika­vä­lil­lä (rahas­ton­hoi­ta­jien ura). Tämä pis­tää rahas­ton­hoi­ta­jat pelaa­maan mar­tin­ga­le stra­te­gi­aa toi­si­aan vas­taan. Kas­va­te­taan tuot­to­ja lyhyem­mäl­lä ajan­jak­sol­la lisää­mäl­lä ris­kiä pidem­mäl­lä aikavälillä. 

    Enke­li­si­joit­ta­ja, tek­no­lo­giay­rit­tä­jä ja legen­daa­ri­sen MIT black­jack tea­min pre­si­dent­ti Semy­on Dukach selit­tää ongel­man hyvin:

    Semy­on Dukach: The real cause of the financial crisis
    — An MIT Black­jack Team perspective

  18. Wahl­roos löy­tää pelas­tuk­sen Euroo­pan unio­nin sur­keas­ta toi­min­nas­ta. Kun ei pys­ty­tä sopi­maan oikein mis­tään, on syn­ty­nyt maa­il­man suu­rin vero- ja sosi­aa­li­kil­pai­lua­lue. Enem­mis­tön sor­ta­mil­le rik­kail­le on tul­lut mah­dol­li­suus aset­tua kir­joil­le lem­peim­min verot­ta­vaan maa­han. Pelk­kä uhka­kin riittää. 

    Nal­le on nyt ihan päiväunilla. 

    Jokai­ses­ta maas­ta löy­tyy talou­del­li­sen toi­min­nan kehit­ty­nei­syy­des­tä riip­puen tiet­ty mää­rä peli­paik­ko­ja hyvä­tu­loi­sil­le. Lii­ken­ney­rit­tä­jät, lää­kä­rit, b‑to‑b ohjel­mis­töy­rit­tä­jät tms. jou­tu­vat toi­mi­maan siel­lä mis­sä asiak­kaat ovat. Cay­man­saa­ril­le ei kovin mon­taa lää­kä­riä mah­du. Hyvät työ­pai­kat ja bis­nes­mah­dol­li­suu­det ovat vah­vas­ti tur­pee­seen sidottuja.

    Glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la toi­mi­vat voi­vat toki peri­aat­tees­sa sijoit­taa toi­min­tan­sa min­ne halua­vat, mut­ta ei Wahl­roos­kaan voi muut­taa inves­toi­ti­pank­kii­aan Ees­tiin, kos­ka työ­te­ki­jöil­lä on tääl­lä Suo­mes­sa jotain mitä elä­mäk­si sanotaan.

    Pelk­kä uhka ei rii­tä yhtään mihin­kään. Jos B.W. halu­aa läh­teä lät­ki­mään, niin tervemenoa.

    Laa­jem­man­kaan rik­kai­den exo­duk­sen pysäyt­tä­mi­nen hyvin­voin­ti­val­tio­ta pur­ka­mal­la oli­si tur­haa, kos­ka kuten usein on todet­tu: nii­tä rik­kai­ta on aika vähän ja nii­den osuus val­tion vero­tuo­tois­ta on vähäinen.

    Sii­tä his­to­rial­li­ses­ta deter­mi­nis­mis­tä vie­lä: WTO neu­vot­te­lut vapaa­kau­pan laa­jen­ta­mi­sek­si ovat olleet jumis­sa about 10 vuot­ta, eikä uusia sopi­muk­sia ole näkö­pii­ris­sä. Tai­taa olla vapaa­kaup­pa aika mak­si­mis­saan nyt, ja jos jotain muu­tok­sia tulee niin sit­ten lisään­ty­vän pro­tek­tio­nis­min suuntaan.

  19. JTS: Demo­kra­tia­sa­kaan enem­mis­tö ei saa sor­taa tai tapa­pa vähemmistöjä. 

    Ei tuol­lais­ta sään­töä ole. Onnek­sem­me har­vas­sa toi­mi­vas­sa demo­kra­tias­sa enem­mis­tö kui­ten­kaan mois­ta halu­aa teh­dä. Demo­kra­tia on enem­mis­tön dik­ta­tuu­ria, piti sii­tä tai ei. Tämän vuok­si Wahl­roo­sin ei kovin aktii­vi­ses­ti kan­na­ta ajaa kan­san enem­mis­tön vas­tus­ta­mia asioi­ta. Jos nimit­täin rahal­la ja vai­ku­tus­val­lal­la saa läpi riit­tä­vän suu­ren enem­mis­tön vas­tus­ta­man mal­lin, saat­taa nenäs­tä yllät­täen alkaa vuo­ta­maan verta. 

    (Sisä­lu­ku­ra­joit­tei­sil­le tie­dok­si, yllä­ole­va ei sisäl­lä uhkai­lua tai kiris­tys­tä Wahl­roo­sia kohtaan)

    Noin muu­ten minua kyl­lä hie­man ihme­tyt­tää nämä demo­kra­tian vää­ris­tä pää­tök­sis­tä valit­ta­jat. Vai­kut­taa sil­tä, että nämä eivät ymmär­rä, että mikään muu yhteis­kun­ta­muo­to ei ole kyen­nyt rat­kai­se­maan sel­lai­sia ongel­mia kuin nälän­hä­dät ja sodat (no, edes toi­sia demo­kra­tioi­ta vas­taan) Sen sijaan demo­kra­tiois­sa on ollut huo­mat­ta­van vai­ke­aa yllä­pi­tää vähem­mis­tö­jä (tai enem­mis­tö­jä) sor­ta­via käy­tän­tö­jä. Rik­kai­den “lii­an kireä” vero­tus tai kreik­ka­lais­ten vel­ka­krii­si on minun mie­les­tä­ni aika pie­ni hin­ta sii­tä, että tääl­lä ei tar­vit­se pelä­tä sen enem­pää nälän­hä­tää kuin ruot­sin hyök­käys­tä. Tai sit­ten pelot­ta­vam­pi vaih­toeh­to on, että nämä wahl­roo­sit ja hal­la-ahot nime­no­maan ymmär­tä­vät tuon.

  20. Kir­jan eräs läpi leik­kaa­via tee­mo­ja on val­lan tasa­pai­no­tus. Aate­lis­to ja maa­no­mis­ta­jat rajoit­ti­vat hal­lit­si­jan val­taa, kor­kein oikeus rajoit­taa Yhdys­val­lois­sa kongres­sin val­taa ja niin edel­leen. Nyt tar­vi­taan jotain rajoit­ta­maan enem­mis­tön val­taa demokratiassa.”

    Demo­kra­tia ei ole enem­mis­tön dik­da­tuu­ri. Demo­kra­tia on har­voin suo­raa, useim­mi­ten se on edustuksellista,joten sekin rajoit­taa popu­lis­ti­sia virtauksia.Hyvä esi­merk­ki per­su­jen kohtalo.

    Edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia­kin on jakaan­tu­nut­ta ja moni­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­sä ei edes yhdel­lä puo­lu­eel­la ole enemmsitöä

    Val­ta on siis jakaan­tu­nut­ta aivan ilman rajoitteitakin.

    Wahl­roos tar­koit­taa rajoit­teil­la val­lan moni­mu­kai­sel­la jaol­la teh­tyä heik­koa hal­lin­toa , jota EU edus­taa ja toi­saal­ta myös USA:n hallintoa.
    Eli aidot demo­kra­tiat ovat hyviä, jos ne ovat heik­ko­ja ja pää­tök­sen­te­ko halvaantunutta

    Wahl­roos taas ihai­lee Venä­jän, Singaporen,Kiinan hal­lin­toa, jois­sa jul­ki­nen val­ta on suur­ten yri­tys­ten ja mil­jar­döö­rien talu­tus­nuo­ras­sa ja val­lan kes­kei­sin teh­tä­vä on pitää kan­sa kuris­sa. Näin suu­ry­ri­tyk­set, pankit,miljardöörit etec voi­vat husee­ra­ta miten tah­to­vat kan­san sitä estämättä.

    Wahl­roo­sin näkö­kul­mas­ta demo­kra­tia, joka toteut­taa hal­lin­toa tehok­kaas­ti suur­ten jouk­ko­jen eduk­si , on pahin painajainen

  21. Wahl­roo­sin uskoa vapaan raha­ta­lou­den yli­voi­mai­suu­teen ei kumoa edes raha­mark­ki­noil­ta läh­te­neet bil­joo­nien euro­jen vahin­got tuot­ta­neet talou­del­li­set katastrofit. ”

    Wahl­roos läh­tee­kin sii­tä, että hän on niin kor­keal­la hie­rar­kias­sa, että hän saa teh­dä kata­stro­faa­li­sia virheitä .

    Dik­da­tuu­reis­sa ja hal­lin­nos­sa yleen­sä alim­mas­sa ase­mas­sa ole­vaa ran­gais­taan pie­nes­tä­kin virheestä,ylintä ei edes täy­del­li­sis­tä katastrofeista

  22. JTS: Whal­roos on itse omai­suu­ten­sa ansain­nut, mikä kan­na­ta­ta muistaa.

    No, tämä riip­puu vähän sii­tä, miten “itse ansait­tu” halu­taan mää­ri­tel­lä. Wahl­roos on rikas­tu­nut teke­mäl­lä arbit­raa­sia mui­den rahal­la, tosin tie­tys­ti luvan kans­sa. En vähek­sy tätä tie­ten­kään, mut­ta taus­tal­la on nime­no­maan sään­te­lyn pur­kuun ja yksi­tyis­tä­mi­siin (pos­ti­pank­ki jne) liit­ty­vä arbit­raa­si­mah­dol­li­suus. Lisäk­si hän on ollut tai­ta­va teke­mään sopi­muk­sia, sitä ei voi kiistää.

    Toi­sin kuin yleen­sä vasem­mis­to­lai­sil­la on tapa­na, en vähek­sy täl­lai­sen toi­min­nan posi­tii­vis­ta mer­ki­tys­tä, saa­ti sit­ten pidä rikas­tu­mis­ta sil­lä “moraa­lit­to­ma­na”, mut­ta Wahl­roos sai­si ehkä näke­myk­sen­sä parem­min esil­le tuo­mal­la sel­keäm­min esiin sen, että hänen rikas­tu­mi­sen­sa on pit­käl­ti seu­raus­ta sys­tee­min ongel­mis­ta ja nii­den hyväksikäytöstä. 

    Toi­saal­ta, oli mark­kin­ta­lous min­kä­lai­nen tahan­sa, tai­ta­via sopi­muk­sen­te­ki­jöi­tä ja arbit­raa­sin­hais­te­li­joi­ta tar­vi­taan jot­ta mark­ki­nat toi­mi­si­vat. Jos täl­lai­seen toi­min­taan suh­tau­du­taan lii­an nega­tii­vi­ses­ti — niin­kuin Suo­mes­sa on ollut tapa­na — joko mas­sii­vi­nen tehot­to­muus syö yhteis­kun­nan hyvin­voin­tia, tai sit­ten joku lain ulko­puo­lel­la toi­mi­va taho hyö­dyn­tää arbit­raa­si­mah­dol­li­suu­den. On siis parem­pi, että Wahl­roos ja muut “kvar­taa­li­ka­pi­ta­lis­tit” saa­vat muu­ta­mia mil­joo­nia ajaes­saan mark­ki­naa tasa­pai­noon, kun vaih­toeh­to­na on että yhteis­kun­ta menet­tää pikem­min­kin mil­jar­de­ja tehot­to­muu­del­le tai että mafia kää­rii ne rahat.

  23. Tapio: Inno­vaa­tiot finans­si­maa­il­mas­sa täh­tää­vät kes­kiar­voa parem­paan tuot­toon rajoi­te­tul­la aika­vä­lil­lä (rahas­ton­hoi­ta­jien ura). Tämä pis­tää rahas­ton­hoi­ta­jat pelaa­maan mar­tin­ga­le stra­te­gi­aa toi­si­aan vastaan. 

    (Muil­le: Täs­sä siis “mar­tin­ga­le” viit­taa toden­nä­köi­syys­teo­rian kum­mal­li­suu­teen, jos­sa var­ma voit­to saa­daan pelaa­mal­la aina kaik­ki punai­sel­le ja tuplaa­mal­la aina jos hävi­ää; lopul­ta tulee voit­to ja sit­ten voi aloit­taa pelin alusta)

    Inno­vaa­tioil­la finans­si­maa­il­mas­sa on kar­keas­tiot­taen kol­me roo­lia. Pri­mää­ri­nen on kek­siä kei­no myy­dä ris­kiä niil­le, jot­ka sitä halua­vat ottaa. Esi­mer­kik­si vaik­ka optio on (kar­kea) täl­lai­nen instru­ment­ti. Useim­mat joh­dan­nai­set on kek­sit­ty tätä var­ten. Tämä on täy­sin elin­tär­keä rahoi­tus­mark­ki­noi­den toi­min­nan kan­nal­ta, kos­ka se sii­vo­aa tehot­to­muut­ta. Ilman näi­tä joh­dan­nai­sia kuten futuu­re­ja, ei voi­tai­si esi­mer­kik­si sii­vo­ta valuut­ta­ris­kiä isois­ta yri­tys­ten­vä­li­sis­tä kau­pois­ta tai varau­tua raa­ka-ainei­den hin­nan­vaih­te­lui­hin pidem­mis­sä toi­mi­tus­so­pi­muk­sis­sa jne. 

    Rahoi­tus­mark­ki­noi­ta hau­ku­taan sii­tä että ne ovat “irron­neet reaa­li­ta­lou­des­ta”, mut­ta juu­ri tämä on nii­den posi­tii­vi­nen vai­ku­tus: Jos täl­le ris­kil­le ei ole mark­ki­noi­ta, niin ris­kipree­miot jää­vät pai­na­maan reaa­li­ta­lou­den puo­lel­le. Jos­kus ris­ki tie­tys­ti vuo­taa takai­sin­päin­kin, kuten rahoi­tus­krii­sis­sä kävi, mut­ta täs­sä unoh­de­taan hyö­dyt: maa­il­ma on tänään rik­kaam­pi kuin se oli 2002. Ja ero on suu­rem­pi kuin se oli­si ollut jos ei näi­tä instru­ment­te­ja oli­si ollut.

    Mut­ta: sit­ten on ne kak­si muu­ta inno­vaa­tioi­ta aja­vaa meka­nis­mia, jot­ka ovat vahin­gol­li­sia. Ensim­mäi­nen on se, että niil­lä yri­te­tään saa­da raha­mark­ki­nat toi­mi­maan myös sään­te­lyn olois­sa. Kun meil­lä on joku hal­lin­nol­li­nen ukaa­si, vaik­ka että “köy­hil­le pitää lai­na­ta enem­män”, niin täl­lai­set täy­tyy joten­kin lei­poa sisään sys­tee­miin. Kos­ka ris­kipree­miot teke­vät lai­nas­ta kal­liim­paa vähä­va­rai­sil­le, niin täy­tyy kek­siä joku kei­no miten voi­daan pai­naa nii­tä alas­päin. Asun­to­lai­no­jen pake­toin­ti ja eteen­päin myy­mi­nen oli­vat yksi sil­mil­le räjäh­tä­nyt inno­vaa­tio. Ei se sään­te­lyl­lä oli­si paran­tu­nut, kun ongel­ma oli se, että sys­tee­miin tun­get­tiin väki­sin ris­kiä sisään, ja se oli pak­ko myy­dä jol­le­kin. Sään­te­ly taval­laan syn­nyt­ti sys­tee­miin erään­lai­sen hajau­te­tun mus­ta­pek­ka-pelin, ja sen kans­sa yri­tet­tiin elää. 

    Kol­mas on sit­ten se, jos­sa punai­sem­pi näkö­kul­ma ehkä on oikeas­sa, eli osa inno­vaa­tiois­ta on sit­ten ihan raken­net­tu sumut­ta­mi­sek­si. Ris­ki lei­vo­taan sisään johon­kin pape­riin ja se myy­dään sel­lai­sil­la graa­feil­la ja puheil­la, jot­ka perus­tu­vat tahal­li­seen vää­rin­mal­lin­nok­seen, ja luo­te­taan ettei osta­ja keh­taa myön­tää ettei ymmär­rä sitä. Ehkä inno­voi­ja ei itse­kään aina ymmär­rä. Tähän siis yllä vii­ta­taan. Ja on tot­ta, että täl­lai­set syn­nyt­tä­vät kuplia: 80-luvun junk­bon­dit, vuo­si­tu­han­nen vaih­teen IT-kupla, ja asun­to­luot­to­krii­si. Ja nyt ollaan raken­ta­mas­sa Euron vakaus­me­ka­nis­mia, ja kaik­ki varoi­tus­va­lot vilk­ku­vat jo, sen puu­ha­mie­het ovat jo väläy­tel­leet “finans­si-inno­vaa­tioi­ta” joil­la ris­kiä voi­tai­siin dum­pa­ta markkinoille. 

    Mut­ta, mis­sä on vaih­toeh­to? Jokai­nen yri­tys sää­del­lä mark­ki­noi­ta poik­keut­taa tasa­pai­nos­ta ja siten syn­nyt­tää arbit­raa­si­mah­dol­li­suuk­sia. Voi­daan hauk­koa hen­keä “moraa­lit­to­muu­den” edes­sä, mut­ta maa­il­man­ta­lou­des­sa pyö­rii tuhan­sia ja taas tuhan­sia mil­jar­de­ja. Kun joku siir­te­lee tuol­lai­sia raho­ja, niin vaik­ka hävi­kit oli­si­vat pro­sen­tin sada­so­sia, niin siir­te­li­jä pää­see tun­ti­pal­koil­le vaik­ka pys­tyi­si hyö­dyn­tä­mään mur­to-osan arbit­raa­si­mah­dol­li­suu­des­ta. Ja juu­ri tämä takaa, että ne mah­dol­li­suu­det ovat vähäi­set. Jos ne ovat suu­ret, niin syn­tyy deadweight­los­se­ja, jot­ka ovat vähin­tään yhtä iso­ja kuin mak­si­maa­li­set arbit­raa­si­voi­tot. Joten­kin en tajua, mik­si 10^10-luokan hävi­kin sie­tä­mi­nen oli­si moraa­li­ses­ti enem­män “oikein” kuin 10^6‑luokan voi­ton teke­mi­nen tämän hävi­kin estä­mi­sel­lä. En vaan tajua.

  24. Lii­an van­ha:
    Wahl­roos taas ihai­lee Venä­jän, Singaporen,Kiinan hal­lin­toa, jois­sa jul­ki­nen val­ta on suur­ten yri­tys­ten ja mil­jar­döö­rien talu­tus­nuo­ras­sa ja val­lan kes­kei­sin teh­tä­vä on pitää kan­sa kurissa.

    Venä­jän ja Kii­nan hal­lin­nos­ta ei kan­na­ta puhua sama­na päi­vä­nä Sin­ga­po­ren kans­sa. Sin­ga­po­ren hal­lin­to ei todel­la­kaan ole talu­tus­nuo­ras­sa. Se on toki päät­tä­nyt pitää näp­pin­sä kuris­sa, kos­ka mil­ja­döö­rit ja yri­tyk­set tuo­vat mil­jar­de­ja ja työ­paik­ko­ja Singaporeen. 

    Sin­ga­po­ren osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT per capi­ta on 40% kor­keam­pi kuin Suo­men. Omis­tusa­sun­nos­sa asuu 88.5 pro­sent­tia väes­tös­tä. Kau­pun­ki on vähän Hel­sin­kiä isom­pi ja tääl­lä on asuk­kai­ta saman ver­ran kuin Suo­mes­sa (tosin kol­man­nes on mui­ta kan­sal­li­suuk­sia), lap­si­kuol­lei­suus on vähäi­sem­pi kuin poh­jois­mais­sa ja eli­niän odo­te on kor­keam­pi. Työt­tö­myys­pro­sent­ti on vähän yli 2. Perus­kou­lu­tus on kan­sa­lai­sil­le ilmais­ta, ulko­maa­lai­sil­le­kin hal­paa (mak­san noin 30 euroa kuus­sa kou­lu­mak­su­ja). Kou­lu­lai­set pär­jää­vät PISA-ver­tai­lus­sa suun­nil­leen yhtä hyvin kuin suomalaiset. 

    Tuloe­rot ovat suu­ret, mut­ta per­he, jon­ka tulot ovat luok­kaa 1000 euroa kuus­sa, kyke­nee sil­ti hank­ki­maan ja mak­sa­maan omis­tusa­sun­non. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to täh­tää omis­tusa­su­mi­seen, ja se näkyy: kau­pun­ki on äärim­mäi­sen siisti. 

    Mak­san kor­keam­paa veroa kuin pai­kal­li­set kos­ka olen ulko­maa­lai­nen, vero­pro­sent­ti­ni on ehkä 8. ALV on 7%. 

    On Sin­ga­po­ren poliit­ti­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä var­mas­ti puut­tei­ta ja paran­ta­mi­sen varaa, mut­ta niis­tä en puhu, kos­ka olen alle­kir­joit­ta­nut sopi­muk­sen jon­ka mukaan en osal­lis­tu mihin­kään pai­kal­li­seen poli­tiik­kaan ja aion sitä nou­dat­taa. Suo­ma­lais­ten oli­si kui­ten­kin syy­tä ihan oikeas­ti ottaa oppia monis­ta täkä­läi­sis­tä poliit­ti­sis­ta valinnoista.

  25. Lisään vie­lä edel­li­seen: Suo­mes­sa par­hai­ten tie­naa­va 10% mak­saa verois­ta ehkä puo­let. Tääl­lä se mak­saa käy­tän­nös­sä kai­ken. Kum­pi yhteis­kun­ta nojaa enem­män rik­kai­den “riis­tä­mi­seen”? Makuasia.

  26. Tie­de­mies:

    Toi­sin kuin yleen­sä vasem­mis­to­lai­sil­la on tapa­na, en vähek­sy täl­lai­sen toi­min­nan posi­tii­vis­ta mer­ki­tys­tä, saa­ti sit­ten pidä rikas­tu­mis­ta sil­lä “moraa­lit­to­ma­na”, mut­ta Wahl­roos sai­si ehkä näke­myk­sen­sä parem­min esil­le tuo­mal­la sel­keäm­min esiin sen, että hänen rikas­tu­mi­sen­sa on pit­käl­ti seu­raus­ta sys­tee­min ongel­mis­ta ja nii­den hyväksikäytöstä.

    Pitä­nee vähän kehais­ta puhe­mies Hei­nä­luo­maa rehel­li­syy­des­tä hänen todet­tua että ruot­sin­kie­lel­lä voit­taa Suo­mes­sa aina.

  27. Tie­de­mies:Ensim­mäi­nen on se, että niil­lä yri­te­tään saa­da raha­mark­ki­nat toi­mi­maan myös sään­te­lyn olois­sa. Kun meil­lä on joku hal­lin­nol­li­nen ukaa­si, vaik­ka että “köy­hil­le pitää lai­na­ta enem­män”, niin täl­lai­set täy­tyy joten­kin lei­poa sisään systeemiin.

    Ei nyt tätä pro­pa­gan­daa enää, tää on niin sata ker­taa alas ammut­tu. Sikä­li kun sää­te­lyä edes oli, niin se oli mal­lia että jos lai­naat yhden väri­sel­le köy­häl­lä mer­ki­tyk­ses­sä tulot x, luot­to­his­to­ria y, jne. eli samoin ehdoin otat saman­lai­sen ris­kin, niin et voi jät­tää lai­naa­mat­ta toi­sen väri­sel­le köy­häl­le toi­sel­la alu­eel­la, kos­ka tuo on syr­jin­tää. Ja noi­den tyyp­pis­ten lai­no­jen osuus kuplas­ta oli marginaalinen.

    Se mikä täs­sä ärsyt­tää, on se että sys­tee­min bugaa­mi­nen seli­te­tään sivu­lause­pos­tu­loi­mal­la sää­te­ly, logii­kal­la täy­tyy­hän sen joh­tua sää­te­lys­tä, ja tämä osoi­te­taan toteen viit­taa­mal­la ko. pos­tu­loi­tuun sää­te­lyyn ilman mitään evi­dens­siä tai sen kum­mem­paa ana­lyy­siä. Kuten esi­mer­kik­si edes jotain hiha-arvio­ta ko. sää­te­lyn vai­ku­tuk­sen rahal­li­ses­ta suu­ruu­des­ta. Tau­to­lo­gis­ta pup­pua, vähän niin kuin pop­pa­mies selit­tää kysees­sä olleen juma­lan ran­gais­tus jäl­ki­kä­teen kek­si­tys­tä synnistä.

    Kol­mas on sit­ten se, jos­sa punai­sem­pi näkö­kul­ma ehkä on oikeas­sa, eli osa inno­vaa­tiois­ta on sit­ten ihan raken­net­tu sumut­ta­mi­sek­si. Ris­ki lei­vo­taan sisään johon­kin pape­riin ja se myy­dään sel­lai­sil­la graa­feil­la ja puheil­la, jot­ka perus­tu­vat tahal­li­seen vää­rin­mal­lin­nok­seen, ja luo­te­taan ettei osta­ja keh­taa myön­tää ettei ymmär­rä sitä. Ehkä inno­voi­ja ei itse­kään aina ymmär­rä. Tähän siis yllä viitataan.

    Ei tämä ole sen kum­mem­pi asia kuin että joku raken­taa lait­teen joka ei toi­mi ja myy sen. Jos lai­te on riit­tä­vän moni­mut­kai­nen niin tätä on vai­kea osta­jan taju­ta, tyh­mem­pi insi­nöö­ri seko­aa itse­kin. Eri aikoi­na moi­seen syyl­lis­ty­nei­tä on mes­tat­tu, lai­tet­tu van­ki­laan tai sako­tet­tu puos­ka­roin­nis­taan, nyt­te­min myös pal­kit­tu innovativiisuudestaan.

    Mut­ta, mis­sä on vaih­toeh­to? Jokai­nen yri­tys sää­del­lä mark­ki­noi­ta poik­keut­taa tasa­pai­nos­ta ja siten syn­nyt­tää arbitraasimahdollisuuksia.

    Lii­ke­toi­min­taan sisäl­tyy kai­ken­lai­sia ris­ke­jä joi­den­ka otta­mi­nen, vakuut­ta­mi­nen tai eteen­päin myy­mi­mi­nen on yksin­ker­tai­ses­ti kiel­let­ty lail­la. Esi­mer­kik­si se että val­mis­taa ja myy lää­ket­tä joka tap­paa ihmi­siä. Yhteis­kun­ta myös rajoit­taa sitä että tiet­ty­jä ris­ke­jä ei nyt vaan ote­ta, tämän takia esi­mer­kik­si on erill­lai­sia tuo­te­tur­val­li­suus­mää­räyk­siä ja hyväk­sy­mis­pro­ses­sa­ja. Täl­lä kai­kel­la on tie­ten­kin kus­tan­nus, mut­ta koko­nai­suu­des­saan kyse on kui­ten­kin tehok­kuus­pa­ran­nuk­ses­ta, mm. sik­si että osta­ja voi luot­taa sii­hen että esi­mer­kik­si osta­mas­taaan autos­ta ei toden­nä­köi­ses­ti tipu ren­kaat kes­ken ajon kokei­le­mat­ta, kos­ka joku riip­pu­ma­ton viran­omais­ta­ho val­voo. (Esi­mer­kik­si auto­leh­ti joka saa rahan­sa auto­mai­nok­sis­ta on vähem­män riip­pu­ma­ton.) Luot­ta­muk­sel­la on arvo ja sitä tuo­te­taan säätelyllä.

    Täl­lai­nen sää­te­ly jos­sa sää­del­lään mitä ris­ke­jä saa ottaa, mitä vakuut­taa, tie­ten­kin tuot­taa arbi­taa­si­mah­dol­li­suuk­sia. Ne tun­ne­taan rikol­li­suu­te­na. Sen tor­ju­mi­seen taas on liu­ta mui­ta kei­no­ja, pääl­lim­mäi­se­nä se että lait­to­muus pakot­taa pii­lot­ta­maan toi­min­nan, mikä taas mak­saa eli kes­ki­mää­rin rikol­li­suus tuot­taa aika huo­nos­ti. Tai se kan­nat­taa lähin­nä pyra­mii­di­hui­jauk­se­na jos­sa suo­rit­ta­va taso ottaa ris­kit huo­nol­la pal­kal­la, ja rahat kää­rii muu­ta­ma mafioo­so, mihin taas aut­taa se että suo­rit­ta­val­le tasol­le on jotain ihan nor­maa­lia palk­ka­työ­tä vaihtoehtona.

    Voi­daan hauk­koa hen­keä “moraa­lit­to­muu­den” edes­sä, mut­ta maa­il­man­ta­lou­des­sa pyö­rii tuhan­sia ja taas tuhan­sia mil­jar­de­ja. Kun joku siir­te­lee tuol­lai­sia raho­ja, niin vaik­ka hävi­kit oli­si­vat pro­sen­tin sada­so­sia, niin siir­te­li­jä pää­see tun­ti­pal­koil­le vaik­ka pys­tyi­si hyö­dyn­tä­mään mur­to-osan arbitraasimahdollisuudesta.

    Niin­pä. Onko pak­ko pyö­riä? Ei maa­il­man­ta­lous edel­ly­tä astro­no­mi­siin mit­ta­suh­tei­siin kas­va­nut­ta joh­dan­nais­lii­ke­toi­min­taa, sii­tä on vaan joi­tain hyö­ty­jä. Ovat­ko nuo hyö­dyt suu­rem­mat kuin jär­jes­tel­män tuot­ta­mat tap­piot? Jos eivät ole, niin vaih­de­taan järjestelmää.

    Yksin­ker­tai­sem­min, jos vaik­ka­pa palo­va­kuu­tusa­la tuot­tai­si tap­pioi­ta veron­mak­sa­jil­le joka ylit­tää tuli­pa­lo­jen kus­tan­nusk­set, niin paran­nus cete­ris pari­bus on kiel­tää palo­va­kuu­tuk­set. Etäi­ses­ti muis­tan jon­kun esit­tä­neen saman argu­men­tin imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sia vas­taan, vaik­ka niis­tä on hyö­ty­jä­kin, niin koko­nais­va­hin­got ovat niin suu­ret että nii­den pois­ta­mi­nen on tehokkuusparannus. 🙂

    Aka­tee­min talous­blo­gi kirjoittaa:

    Englan­nin kes­kus­pan­kis­sa Hal­da­ne ym. ovat arvioi­neet tukien vuo­sien 2007–2010 olleen 22 suu­rim­mal­le pan­kil­le jopa yli kes­ki­mää­rin bil­joo­na dol­la­ria vuot­ta koh­den, alem­pi­kin arvio on 240 mil­jar­dia dol­la­ria. Pank­kien kes­ki­mää­räi­set voi­tot ennen krii­siä (jol­loin pan­keil­la siis meni todel­la lujaa) oli­vat 170 mil­jar­dia dollaria.

    Pan­kit, ylei­sem­min rahoi­tus­lai­tok­set, ovat siis elä­neet ja elä­vät puh­taas­ti yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Itse asias­sa tukien mää­rä on joi­na­kin vuo­si­na ylit­tä­nyt pank­kien mita­tun osuu­den maa­il­man bruttokansantuotteesta.

    http://blog.hse-econ.fi/?p=4505

  28. Kos­ka ris­kipree­miot teke­vät lai­nas­ta kal­liim­paa vähä­va­rai­sil­le, niin täy­tyy kek­siä joku kei­no miten voi­daan pai­naa nii­tä alas­päin. Asun­to­lai­no­jen pake­toin­ti ja eteen­päin myy­mi­nen oli­vat yksi sil­mil­le räjäh­tä­nyt innovaatio.”

    Lai­no­jen eteen­päin­mynn­ti on aivan normaalia

    Eikä pake­toin­ti­kaan ollut se pää­on­gel­ma: Pää­on­gel­mia oli itse asias­sa kaksi

    Luo­ton myön­tä­jän ris­ki oli nolla,koska lai­nat myy­tiin oitis eteen­päin. Näin lai­nan myön­tä­jän ris­ki oli nolla,ja sen ei tar­vin­nut tar­kis­taa maksukykyä.Sen vuok­si lai­naeh­dot­kin muo­kat­tiin niin, että mak­su­ky­ky­on­gel­ma tuli esiin vas­ta vuo­sien kuluttua.Vapaavuodet,alun alhai­nen kor­ko etc Niin kau­an kuin lai­na­pa­ket­tien osta­jat oli­vat peril­lä sys­tee­min heik­kouk­sis­ta niin löy­siä lai­no­ja ei uskal­let­tu myön­tää kuin rajal­li­nen määrä.
    Luo­ton­an­toa ei halut­tu säädellä,koska aja­tel­tiin mark­ki­noi­den hoi­ta­van asian ja niin kau­an kuin sijoit­ta­jil­la oli käsi­tys ris­keis­tä niin tämä toimi 

    Ja ongel­ma­luot­to­jen mää­rä oli aika vähäinen
    http://www.uusisuomi.fi/raha/6733-kalliita-subprime-lainoja-myonnettiinkin-keskiluokalle

    Tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­tet­tiin vuo­des­ta 2000 läh­tien yhteen­sä 2,5 bil­joo­naa dol­la­ria lai­nan­nei­den asiak­kai­den luot­to­tie­dot. Tulok­set oli­vat yllät­tä­vät: 55 pro­sent­tia näi­den ris­kialt­tii­den lai­no­jen otta­jis­ta oma­si­kin niin sano­tun pri­me-luot­to­luo­ki­tuk­sen vuon­na 2005, ja vii­me vuo­den lop­puun men­nes­sä hei­dän osuu­ten­sa nousi 61 prosenttiin.”

    Eli tämä­kin osoit­taa kuin­ka pie­neen maa­il­man talous voi kaatua.

    Toi­nen ongel­ma oli lai­no­jen pake­toin­nis­sa käy­tet­ty luo­kit­te­lu joka antoi suu­ria ris­ke­jä­kin sisäl­tä­vil­le luot­to­pa­ke­teil­le kor­kean luo­ki­tuk­sen ts ris­ki saa­tiin näyt­tä­mään pie­nem­mäl­tä kuin se todel­li­suu­des­sa oli.
    Ja kun paket­tien osta­ja­kun­ta laa­je­ni maa­il­man­laa­jui­sek­si niin osta­jil­la ei ollut mitään tie­toa USA:n velal­lis­ten todel­li­suu­des­ta ja moni­mut­kai­sen pake­toin­nin vuok­si ei ollut edes mah­dol­li­suut­ta sel­vit­tää todel­lis­ta riskiä

    Pank­ki­tu­kea oli yksin EU:ssa jaet­tu erään Talous­sa­no­mien artik­ke­lin mukaan jo 3800 mil­jar­dia euroa ja kun ote­tan koko maa­il­ma mukaan niin sum­ma lie­nee 10 % luok­kaa maa­il­man bkt:ta. Tus­kin­pa sum­maa kukaan kykenee/haluaa selvittää

  29. Tie­de­mies: mikä ansio ja omai­suus sinus­ta on sit­ten ansait­tu siten, että tuloe­rot yli­pää­tään ovat hyväksyttävät? 

    Suo­mes­sa eni­ten ansait­se­van ja vähi­ten ansait­se­van kym­me­nyk­sen tuloe­ro on n 2000 euroa. Sii­nä­kin on onge­lamn­sa, kun rik­kai­ta ei vain ole kuin se Whal­roos ja Olli­la ja muu­ta­ma Her­lin ja joku­nen muu.

    Käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa on poru­koi­ta, jot­ka aja­vat jon­kin­lais­ta enem­mis­tö­dem­kra­tia­dik­ta­tuu­ria, jos­sa juu­ri pol­je­taan mui­den oikeuk­sia, ennen muu­ta ruot­sia äidin­kie­le­nään puhuvien.

    Demo­kra­tia toi­mii vain kun elä­ke­läi­set eivät ohjaa kaik­kia resurs­se­ja pois lapis­per­heil­tä, vähem­mis­töt huo­mioi­daan eri­tys­tar­pei­neen ja muu­ten­kaan kaik­kea ei yri­te­tä ohja­ta lainsäädännöllä.

    Minus­ta demo­kra­tia ja oikeus­val­tio (rule-of-law) kul­ke­vat yhdes­sä. Sil­loin myös enem­mis­tön val­lan­käy­töl­lä on olta­va rajan­sa. Yleen­sä enem­mis­tö sen myös ymmär­tää, mut­ta joten­kin Whal­roo­sin nimen mai­nit­se­mi­nen saa ihan fik­sut­kin ihmi­set sen unohtamaan.

  30. jlbl:
    Sii­tä his­to­rial­li­ses­ta deter­mi­nis­mis­tä vie­lä: WTO neu­vot­te­lut vapaa­kau­pan laa­jen­ta­mi­sek­si ovat olleet jumis­sa about 10 vuot­ta, eikä uusia sopi­muk­sia ole näkö­pii­ris­sä. Tai­taa olla vapaa­kaup­pa aika mak­si­mis­saan nyt, ja jos jotain muu­tok­sia tulee niin sit­ten lisään­ty­vän pro­tek­tio­nis­min suuntaan.

    Tuo on ihan jär­ke­vää. Mai­den välil­lä on niin suu­ria ero­ja, että vapaa­kaup­pa tar­koit­taa saman­ai­kai­ses­ti kehit­ty­nei­den mai­den yhteis­kun­tien alas­ajoa ja kehit­ty­vien mai­den heik­kou­den hyväksikäyttöä.

    Jär­ke­vä pro­tek­tio­nis­mi, jon­ka aste mää­räy­tyi­si vaik­ka­pa luon­non­suo­je­lun ja työn­te­ki­jöi­den (ja kan­sa­lais­ten) oikeuk­sien, jne. eli eet­ti­sil­lä perus­teil­la, saman­ai­kai­ses­ti vähen­täi­si hait­to­ja kehit­ty­neis­sä mais­sa ja pakot­tai­si sekä kehit­ty­viä mai­ta että niis­sä toi­mi­via yri­tyk­siä paran­ta­maan näi­tä epäkohtia.

    Vapaa­kau­pan hie­nous­han lopul­ta­kin perus­tuu aja­tuk­seen, ettei­vät suu­ry­ri­tyk­set voi loput­to­miin hyö­dyn­tää kehit­ty­viä mai­ta hal­pa­tuo­tan­nos­sa ja myy­dä lop­pu­tu­los­ta kal­liil­la rik­kai­siin mai­hin. Ole­te­taan ero­jen tasau­tu­van. Mie­luum­min jät­täi­sin kokei­le­mat­ta. Var­mas­ti kui­ten­kin yrit­tä­vät. Hait­to­ja kan­nat­taa yrit­tää vähen­tää ja hyväk­si­käyt­tö­ai­kaa lyhentää.

  31. Kuka on tämä Nal­le Wahl­roos ja mikä hänen tuot­teen­sa on? Hän on var­maan­kin hyö­dyl­li­nen tyyp­pi, kun kaik­ki hänes­tä niin puhu­vat. OS:n kir­joi­tuk­sen perus­teel­la tämä Nal­le on pon­nis­ta­nut ryy­syis­tä rik­kauk­siin kehit­tä­mäl­lä jon­kin niin hyö­dyl­li­sen tuot­teen, että kaik­ki sii­tä ovat olleet val­mii­ta mal­tai­ta mak­sa­maan. Ilmei­ses­ti hänen aikaan­saan­nok­sen­sa ei ole saa­nut mitää tukea jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta, kun niin tun­tuu vero­ja inhoa­van. Vai­kut­taa myös umpi­re­hel­li­sel­tä tyy­pil­tä tämä Nal­le, kun inho­aa sään­tö­jen manipuloijia.

  32. Homo eco­no­micus on sii­nä mie­les­sä mie­len­kiin­toi­nen teo­reet­ti­nen kon­struk­tio, että jos­tain syys­tä se löy­tyy yllät­tä­vän usein kaik­kien ihan hul­lu­jen argu­ment­tien keskeltä.

    Jos Wahl­roos on todel­la esit­tä­nyt (olen köy­hä ja luen kir­jat yleen­sä vas­ta 2–3 vuot­ta van­hoi­na), että köy­hät ja kup­pai­set ovat niin tai­ta­via ryh­mäint­res­sin­sä edis­tä­jiä, että rik­kaat ovat täy­sin hei­dän armoil­laan, niin on kyl­lä kovin eri­kois­ta mik­si tämä ei juu­ri miten­kään näy arki­to­del­li­suu­des­sa. Ehkä köy­hät vain ryyp­pää­vät rik­kail­ta kiris­tä­män­sä rahat niin nopeas­ti, että sitä ei ehdi sil­mä näh­dä. Vai kes­ki­luok­ka­ko se rois­to täs­sä on, tuo hil­peä itsen­sä verot­ta­jien sekajoukkio?

    Jos Wahl­roo­sin argu­ment­ti on tämä, niin on huvit­ta­vaa miten täy­si pei­li­ku­va se on höpö­va­sem­mis­ton homo eco­no­micus ‑komplek­sis­ta. Höpö­va­sem­mis­to tyk­kää esit­tää, että homo eco­no­micuk­sen mal­li on uus­li­be­raa­li juo­ni, joka ikään kuin pakot­taa ihmi­set itsek­käik­si kur­kun­leik­kaa­jik­si. Ei ymmär­re­tä, että uti­li­teet­ti-itsek­kyy­del­lä voi­daan tar­koit­taa myös viral­lis­ten hyvien asioi­den kuten vapaa-ajan ja per­he-elä­män mää­rän ja laa­dun maksimointia.

    Väit­täi­sin sil­ti, että Hel­la W:n symp­paa­jien käsi­tys asias­ta on vie­lä pahem­min kujal­la kuin Nal­le W:n symp­paa­jien. Hel­la W ‑tyy­pit nimit­täin jak­sa­vat homo eco­no­micuk­ses­ta ruti­se­mi­sen­sa jäl­keen aina valit­taa sitä, miten köy­hät eivät ollen­kaan ymmär­rä ryh­mäe­tu­aan, vaan äänes­tä­vät ihan tois­si­jais­ten asioi­den täh­den jos ollen­kaan. Homo eco­no­micus on siis vää­rä ja tur­miol­li­nen mal­li, mut­ta köy­hät eivät tar­peek­si homo eco­no­micuk­sen mukai­sia. Ja mie­lel­lään­hän sitä duu­niin­kin menis jos sais sosi­aa­lie­tuu­ten­sa samal­la pitää, mut­ta ei täs­sä kyl­lä mitään homo eco­no­micuk­sia aina­kaan olla!

    Wahl­roo­sin EU-näke­mys on tosi­aan mie­len­kiin­toi­nen ja rat­kai­sut vai­kei­ta (fede­ra­lis­mia­ko täs­sä syö­te­tään pala palal­ta?). Haus­ka on myös hänen hävyt­tö­män röyh­keä suh­tau­tu­mi­sen­sa maa­ta­lous­tu­kiin: Nau­raen nos­taa kai­ken min­kä saa kesan­to­pel­lois­taan ja tote­aa pääl­le, että muut­ta­kaa sys­tee­miä jos peli ei miel­ly­tä. Kyl­lä tämä maa­il­ma on sik­si lopul­ta muka­vam­pi paik­ka yhdel­lä Nal­lel­la kuin aivan Nalletta.

  33. Jär­jes­tel­mäs­sä ei ole vikaa. Joku tai­ta­ma­ton type­rys on vain sös­si­nyt asiat. Mitä teem­me jär­jes­tel­mäl­lä, joka vaa­tii toi­miak­seen ereh­ty­mät­tö­myyt­tä ja täydellisyyttä?”

    Samal­la peri­aat­teel­la toi­mii myös tie­lii­ken­ne. Jos ihmi­nen oli­si ereh­ty­mä­tön ja toi­mi­si aina täy­del­li­ses­ti niin onnet­to­muuk­sia ei tapah­tui­si. Mut­ta kos­ka ihmi­nen ei ole ereh­ty­mä­tön niin kol­mi­sen sataa suo­ma­lais­ta kuo­lee vuo­sit­tain. Sys­tee­miin sisään­ra­ken­ne­tun vir­heen seurauksena. 

    Jos Mar­sis­ta tuli­si vih­reä spag­het­ti­hir­viö ja ehdot­tai­si vaih­to­kaup­paa: saam­me tehok­kaan tavan siir­tää ihmi­siä ja tava­raa pai­kas­ta toi­seen ja vas­ta­lah­jak­si spag­het­ti­möns­te­ri saa uhra­ta yhden arval­la vali­tun suo­ma­lai­sen joka arki­päi­vä. En usko että kovin moni polii­tik­ko läh­ti­si kan­nat­ta­maan tätä ehdo­tus­ta, mut­ta olem­me kui­ten­kin val­miit hyväk­sy­mään vas­taa­van hin­nan sys­tee­mi­vir­heen muodossa. 

    Sys­tee­mi­vir­hei­den ole­mas­sao­lo on help­po kiel­tää sil­lä että nii­tä ei teo­rias­sa tapah­du ellei joku toi­mi jär­jes­tel­män vas­tai­ses­ti. Käy­tän­nös­sä joku kui­ten­kin mokaa aina kun­han pro­ses­sia vain tois­te­taan tar­peek­si mon­ta ker­taa. Joko vahin­gos­sa tai tahallaan.

  34. Homo eco­no­micus on kiin­nos­ta­va lähin­nä kah­den­lai­sel­le poru­kal­le Suo­mes­sa: 1)rikkaille ja sel­lai­sek­si pyr­ki­vil­le sekä 2) köyhille. 

    Ykkös­ryh­mäl­le käsi­te on tie­tys­ti elä­män sisäl­tö, sil­lä ei voi tul­la tai pyr­kiä rik­kaak­si, jos ei ole kiin­nos­tu­nut rik­kaak­si tule­mi­ses­ta eli homo eco­no­micuk­se­na olemisesta 

    Köy­hät taas jou­tu­vat tie­tys­ti miet­ti­mään mui­ta enem­män talout­ta ja talou­del­li­suut­ta, kos­ka muu­ten rahat loppuvat.

    Muil­le koko homo eco­no­micus ‑kes­kus­te­lu on sivuseik­ka. Suo­mes­sa­han pys­tyy mel­kein jokai­nen jär­jes­tä­mään itsel­leen aika pie­nel­lä vai­val­la muka­van elä­män. Jos ei pys­ty, kuu­luu toden­nä­köi­ses­ti jom­paan­kum­paan yllä mai­ni­tuis­ta ryhmistä.

    Jos­sain USA:ssa elä­mä lipuu samo­ja uria, mut­ta joten­kin republi­kaa­nit (ja liber­taa­rit) ovat onnis­tu­neet luo­maan poru­kan, joka ei tätä usko vaan luu­lee, että homo eco­no­micus on elä­mää suu­rem­pi kysymys. 

    Björn “Kar­hu” Wahl­ros ja muu­ta­ma muu on sel­väs­ti yrit­tä­mäs­sä samaa Suomessa.

    Mik­si? Jotain­han sii­nä täy­tyy olla taka­na, että moni­mil­jo­nää­rim­me kir­joit­te­lee kir­jo­ja sen sijaan, että met­säs­täi­si vaik­ka mesi­käm­me­niä Ruot­sin kunin­kaan kanssa.

    Tot­ta kai on luon­te­vaa aja­tel­la, että kon­tiom­me vain halu­aa julis­taa oikeak­si koke­maan­sa ilo­sa­no­maan­sa. Mut­ta yhtä luon­te­vaa­han täy­tyy olla, että hän ajat­te­lee omaa etu­aan eli on homo eco­no­micus. Onhan hän kir­joit­ta­nut kir­jan aiheesta.

    Tämä oma etu voi olla mel­kein mitä vain, sil­lä homo eco­nomcuk­sen käsi­te­hän on tun­ne­tus­ti hyvin hämä­rä­pe­räi­nen: vain se, joka osaa ennus­taa tule­vai­suu­den täy­del­li­ses­ti, osaa olla täy­sil­lä homo eco­no­micus. Sik­si teko, joka meis­tä kuo­le­vai­sis­ta näyt­tää itse­tu­hoi­sel­ta tai vaik­ka moraa­li­sel­ta, voi kaik­ki­tie­tä­vän homo eco­no­micuk­sen mie­les­tä olla oman edun ajamista.

    Sik­si voin arpoa Wahl­ro­sin motii­vin sen perus­teel­la, mikä ekak­si mie­leen tulee. Hmmm, luu­len, että otsom­me on teh­nyt mil­joo­nan­sa hyö­dyn­tä­mäl­lä val­tioi­den ja kv-jär­jes­tö­jen sää­te­lyn pur­ka­mi­ses­ta joh­tu­via epä­ta­sa­pai­no­ti­lo­ja. Nyt tren­di on finans­si­krii­sin takia kään­ty­nyt sää­te­lyn lisää­mi­sek­si. Samal­la on nok­ke­lan pank­kii­rin kei­not käy­neet vähiin. ja rahan­tu­lo uhkaa hyytyä.

    Niin tai näin, toi­vo­tan republi­ka­nis­min ter­ve­tul­leek­si Suo­meen. Kun elä­mä menee asun­to­lai­nan mak­sa­mi­seen ja autoi­lun kulu­jen kat­ta­mi­seen, kyl­lä pitää val­tio­ta saa­da vähän arvos­tel­la homo eco­no­micuk­se­na, kun­han sii­tä ei tule poli­tii­kan kes­kei­sim­piä käsitteitä.

  35. Seu­raa­va ei lii­ty mil­lään lail­la aihee­seen ja sik­si ymmär­rän, jos se jää sen­suu­rin kyn­siin. Ehdo­tan nimit­täin blo­gi­kir­joi­tuk­sen aihetta. 

    EU:n par­la­men­tis­sa hyväk­syt­tä­neen ensi vii­kol­la pää­tös­lausel­ma, joka perus­tuu Nai­set ja ilmas­to­muu­tos ‑mie­tin­töön. Pää­tös­lausel­man perus­te­luis­sa on kui­ten­kin täy­sin mie­let­tö­miä väit­tei­tä. Suo­ria lainauksia: 

    -Kui­ten­kin kaik­kial­la maa­il­mas­sa nai­set koh­taa­vat syr­jin­tää, kos­ka he ovat nai­sia, ja hei­dän tar­peen­sa, pyr­ki­myk­sen­sä ja mah­dol­li­suu­ten­sa ovat rajal­li­sem­pia kuin mies­ten eikä nii­tä ote­ta samal­la tavoin huo­mioon. Suku­puo­len mukaan eri­tel­lyt tilas­tot osoit­ta­vat, että tämä on todel­li­suut­ta kai­kil­la elä­män aloil­la ja kai­kis­sa yhteisöissä.

    -nai­set omis­ta­vat vähem­män kuin yhden pro­sen­tin maa­il­man varal­li­suu­des­ta ja alle yhdel­lä dol­la­ril­la päi­väs­sä elä­vis­tä köy­his­tä 70 pro­sent­tia on naisia

    -Nai­set ovat jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti alie­dus­tet­tui­na teh­täes­sä poliit­ti­sia ja talou­del­li­sia päätöksiä

    -nai­set teke­vät kak­si kol­mas­osaa koko maa­il­man työ­tun­neis­ta ja ansait­se­vat vain 10 pro­sent­tia tuloista

    -nai­set ovat hei­kom­mas­sa ase­mas­sa kai­kil­la aloil­la (talous, poli­tiik­ka, yhteis­kun­ta jne.)

    En ymmär­rä, miten joku voi esi­mer­kik­si uskoa, että nai­set omis­ta­vat alle pro­sen­tin maa­il­man varal­li­suu­des­ta. Sen­hän täy­tyi­si tar­koit­taa, että Suo­men kal­tai­sis­sa mais­sa nai­set eivät omis­tai­si liki lain­kaan asun­to­ja tai elä­ke­sääs­tö­jä. Muu­ten­kin väit­teet ovat sitä luok­kaa, että nii­tä odot­tai­si näke­vän­sä ehkä Tul­vas­sa mut­ta ei EU:n päätöslauselmaehdotuksessa.

    Luu­li­si, että näin tär­keäs­sä asias­sa pyrit­täi­siin totuu­teen eikä ideo­lo­gi­siin kär­jis­tyk­siin. Miten EU voi toi­mia jär­ke­väs­ti, jos toi­min­nan pitää perus­tua paik­kan­sa pitä­mät­tö­miin premisseihin?

    Miten täs­sä voi säi­lyt­tää uskon­sa EU:hun?

  36. Tie­de­mies: Asun­to­lai­no­jen pake­toin­ti ja eteen­päin myy­mi­nen oli­vat yksi sil­mil­le räjäh­tä­nyt inno­vaa­tio. Ei se sään­te­lyl­lä oli­si parantunut

    Yhdys­val­ta­lais­pan­keis­sa pake­toin­tiin liit­tyi mm. suur­ten lai­na­pa­pe­ri­mää­rien auto­maat­tial­le­kir­joit­ta­mis­ta tilan­teis­sa, jois­sa sään­tö­jen mukaan jon­kun oli­si pitä­nyt lukea pape­rit ja arvioi­da ris­kit. Johdannais“innovaatiot” vie­tiin niin pit­käl­le ja doku­men­taa­tios­ta huo­leh­dit­tiin niin hei­kos­ti, että mones­sa tapauk­ses­sa pank­ki ei pys­ty esit­tä­mään asun­nos­ta hää­de­tyil­le ihmi­sil­le todis­tet­ta sii­tä, että se on oikea vel­ko­ja. Aika monet ehdit­tiin hää­tää ilman todisteita.

    Tilan­ne ei ehkä oli­si enem­mäl­lä “sään­te­lyl­lä paran­tu­nut”, mut­ta jos nyt edes ole­mas­sa ollei­ta sään­tö­jä nou­dat­ta­mal­la. Yhdys­val­lois­sa on sit­tem­min tul­lut joi­ta­kin tuo­mioi­ta petok­sis­ta ja pan­kit ovat luvan­neet kor­va­ta mene­tyk­siä, mut­ta nämä ovat var­sin pien­tä aiheu­tet­tuun tuhoon verrattuna.

  37. Met­säs­tys­kult­tuu­ri on hyvä esi­merk­ki miten talous toi­mii niin, että kaik­ki hyötyvät,
    Hir­ven­met­säs­tyk­ses­sä jah­tiin osal­lis­tuu pal­jon ihmisiä,koska naa­ki­mal­la pyy­tä­mi­nen on tehotonta

    Jos saa­lis jaet­tai­siin niin, että met­säs­tyk­sen­joh­ta­ja ja saa­lin kaa­ta­ja sai­si­vat lähes kai­ken ja muil­le jäi­si suo­let niin se mer­kit­si­si yhteis­met­säs­tyk­sen loppua.

    Mut­ta nyt saa­lis jae­taan tasan ja kaa­ta­ja saa sar­vet niin hom­ma toi­mii ja jatkuu.Eikä jaos­sa tar­kas­tel­la yhden yksi­lön tuottavuutta.
    Kysees­sä on ehkä sato­ja tuhan­sia vuo­sia toi­mi­nut malli.

  38. Tie­de­mies:
    ´snip´

    Asun­to­lai­no­jen pake­toin­ti ja eteen­päin myy­mi­nen oli­vat yksi sil­mil­le räjäh­tä­nyt inno­vaa­tio. Ei se sään­te­lyl­lä oli­si paran­tu­nut, kun ongel­ma oli se, että sys­tee­miin tun­get­tiin väki­sin ris­kiä sisään, ja se oli pak­ko myy­dä jollekin.
    ´snip´

    Ehkä ei oli­si sään­te­lyl­lä paran­tu­nut, mut­ta olen kuul­lut, että oli­si sel­lai­sia kuin luot­to­luo­ki­tus­lai­tok­sia, joi­den funk­tio­na oli­si luot­to­ris­kien arviointi.
    Ehkä nii­tä todel­la on?
    Jul­ki­suu­des­sa kui­ten­kin esiin­tyy vain sel­lai­sia, jot­ka las­ke­vat luot­to­kel­poi­suut­ta jäl­keen­päin, sit­ten, kun ko. luo­tot erään­ty­vät ja kaik­ki tie­tä­vät, että mak­su­ky­kyä ei ole ollut pit­kiin aikoihin.
    Eri­tyi­ses­ti tar­vit­tai­siin (ja oli­si tar­vit­tu) joh­dan­nais­ten ris­kien arvioin­tiin kyke­ne­viä toimijoita.

  39. tomp­pe­li:
    En ymmär­rä, miten joku voi esi­mer­kik­si uskoa, että nai­set omis­ta­vat alle pro­sen­tin maa­il­man varal­li­suu­des­ta. Sen­hän täy­tyi­si tar­koit­taa, että Suo­men kal­tai­sis­sa mais­sa nai­set eivät omis­tai­si liki lain­kaan asun­to­ja tai eläkesäästöjä. 

    Mitä ihmeen mer­ki­tys­tä suo­ma­lais­ten nais­ten omis­tuk­sil­la mie­les­tä­si on koko maa­il­man tilanteessa? 

    Suo­men väes­tö on pro­mil­le maa­il­man väes­tös­tä joten koko­nais­ti­lan­net­ta ei pal­joa kor­jai­si vaik­ka meil­lä nai­set omis­tai­si­vat kai­ken varal­li­suu­den. Tai vaik­ka sitä oli­si meil­lä kak­sin ver­roin nykyi­seen verrattuna.

    Esi­mer­kik­si Kii­nas­sa ja Intias­sa on kyl­lä pal­jon väes­töä mut­ta ei niin pal­joa omai­suut­ta per pää.

    Ja jos­sain Sau­di-Ara­bias­sa on kyl­lä taas rut­kas­ti varal­li­suut­ta mut­ta nai­sil­la ei juu­ri­kaan talous­hal­lin­nol­lis­ta itsenäisyyttä. 

    Eli ei miten­kään vai­ke­aa “uskoa” tuo­ta pää­tös­lausel­maa, tai aina­kaan olla sitä miten­kään eri­tyi­ses­ti epäilemättä…

  40. Enem­mis­tön tyran­nia” on vähän saman­lais­ta yli­dra­ma­tiik­kaa kuin mil­lä tei­ni-ikäi­set tytöt huu­ta­vat las­ku­hu­ma­las­sa että “kukaan ei oikees­ti rakas­ta mua.”

    Jokai­nen meis­tä kuu­luu aika moneen enem­mis­töön tai vähem­mis­töön, riip­puen poliit­ti­ses­ta kysy­myk­ses­tä tai että mis­tä äänes­te­tään. Edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian koko idea­na onkin, että kos­ka ihmi­set eivät voi olla kai­kes­ta samaa miel­tä, niin äänes­te­tään tiet­ty jouk­ko ihmi­siä päät­tä­mään kom­pro­mis­si, joka aiheut­taa vähi­ten har­mia kaikille. 

    Jos­kus tämä tuot­taa vähän ongel­mal­li­sia tilan­tei­ta kun enem­mis­tön pie­ni har­mi on tär­keäm­pää kuin vähem­mis­tön suu­ri har­mi (homo­jen oikeu­det vaik­ka esi­merk­ki­nä). Mut­ta (edus­tuk­sel­li­sen) demo­kra­tian ei ole tar­koi­tus tuot­taa mitään kos­mi­sen objek­tii­vi­sil­la mit­ta­reil­la täy­del­li­siä pää­tök­siä, vaan yhteis­kun­ta­rau­haa ja tyy­ty­väi­syyt­tä hal­lin­toon. Täs­sä demo­kra­tia onnis­tuu­kin aika hyvin.

  41. Rai­mo K:Ehkä ei oli­si sään­te­lyl­lä paran­tu­nut, mut­ta olen kuul­lut, että oli­si sel­lai­sia kuin luot­to­luo­ki­tus­lai­tok­sia, joi­den funk­tio­na oli­si luot­to­ris­kien arviointi.
    Ehkä nii­tä todel­la on?

    Koko pake­toin­nin inno­vaa­tio oli nime­no­maan sii­nä, että asun­to­lai­nat vii­pa­loi­tiin ja jäl­leen­myy­tiin niin moneen ker­taan, että vii­dak­koa ei pys­ty­nyt kukaan sel­vit­tä­mään, mis­tä syys­tä ris­kiä­kään ei voi arvioi­da. Eipä sil­lä, että nykyi­set luot­to­luo­kit­ta­jat oli­si­vat edes yrittäneet.

  42. Kes­ki­ver­to suo­ma­lai­sel­le suu­rem­pi one­gel­ma on, että täl­lä vauh­dil­la Suo­mi vapau­te­taan rik­kais­ta. Kuka sit­ten mak­saa kes­ki­luo­kan, puhu­mat­ta­kaan ala­luo­kan elämisen? 😉

  43. Rai­mo K: Ehkä ei oli­si sään­te­lyl­lä paran­tu­nut, mut­ta olen kuul­lut, että oli­si sel­lai­sia kuin luot­to­luo­ki­tus­lai­tok­sia, joi­den funk­tio­na oli­si luot­to­ris­kien arviointi.

    Ongel­ma on näi­den lai­tos­ten lii­ke­mal­li: Heil­le mak­saa sama taho, jon­ka tuo­tok­sia he arvioivat.
    Lisäk­si palk­kio saat­taa riip­pua arvioin­nin tuloksesta.

  44. Asun­to­lai­no­jen pake­toin­ti ja eteen­päin myy­mi­nen oli­vat yksi sil­mil­le räjäh­tä­nyt inno­vaa­tio. Ei se sään­te­lyl­lä oli­si paran­tu­nut, kun ongel­ma oli se, että sys­tee­miin tun­get­tiin väki­sin ris­kiä sisään, ja se oli pak­ko myy­dä jollekin.”

    Alla ole­vas­ta lin­kis­tä pää­see artikkeliin,joka ker­too nykyi­ses­tä arvo­pa­pe­rei­den kau­pan­käyn­nis­tä ja eri­tyi­ses­ti subpri­me-lai­no­jen ris­ki­luo­ki­tuk­seen liit­ty­vis­tä ongelmista.

    Nyky­ai­ka­na arvo­pa­pe­ri­kau­pas­ta 70 % käy­dään konei­den välil­lä ja kaup­po­ja ohja­taan algo­rit­meil­la ‚joi­ta har­vat asian­tun­ti­jat kehittelevät.

    Se on joh­ta­nut siihen,että algo­rit­mien sisäl­töön on har­va pereh­ty­nyt ja niin­pä vir­heet ehti­vät aiheut­taa mega­luo­kan tap­pioi­ta ennen kuin ne huomataan.

    Mut­ta pis­tää tuo artik­ke­li myös miettimään,miksi sijoi­tusa­lal­la mak­se­taan suu­ria palk­kioi­ta jos mekla­rit ovat vain tallentajia ?

    http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/16/talouskriisi-tama-kaava-tuhosi-wall-streetin/201113138/294

  45. tpyy­luo­ma:
    Ei nyt tätä pro­pa­gan­daa enää, tää on niin sata ker­taa alas ammuttu.

    Hoh­hoi­jaa. Jos meil­lä on hal­lin­nol­li­nen ukaa­si, joka iskee kii­laa ris­kipree­mioi­hin, niin tämän kier­tä­mi­sek­si inno­voi­daan. Väi­tät­kö ihan vaka­vis­sa­si vastaan? 

    Jos edes luit mitä kir­joi­tin, en mis­sään koh­taa edes väit­tä­nyt että “lai­nat­kaa enem­män köy­hil­le” oli­si sinän­sä ollut luot­to­krii­sin syy­nä. Sen­si­jaan se, että tämän ukaa­sin toteut­ta­mi­sek­si pidet­tiin huo­li että jäl­ki­mark­ki­nat ovat likvi­dit ja näin ris­kin offloa­ding teh­tiin hel­pom­mak­si, ja että ne instru­men­tit oli kehi­tet­ty, oli yhdis­tel­mä, joka sai ris­kin siir­ty­mään ja vää­ris­ty­mään. Olet­ko täs­tä muka joten­kin eri mieltä?

    Minua häm­mäs­tyt­tää näis­sä kai­kis­sa “pahat kapi­ta­lis­tit” seli­tyk­sis­sä se, että kuvi­tel­laan että vika oli, sano­taan nyt vaik­ka, ahneu­des­sa ja lais­kuu­des­sa. Joo: oli, vika oli ahneu­des­sa ja lais­kuu­des­sa, mut­ta nime­no­maan sään­te­ly on se, joka antoi tähän mah­dol­li­suu­den. Voi­daan tie­ten­kin aina selit­tää, että oli­si pitä­nyt lisä­tä sään­te­lyä. Mut­ta täs­sä suh­tees­sa rahoi­tus­mark­ki­nat on jo nyt jon­kin­lai­nen futu­ro­lo­gi­nen kongres­si. Intui­tii­vi­ses­ti “ilmei­set” sään­te­lyt ja vip­pas­kons­tit kuten joku tal­le­tus­va­kuu­tus tms, joil­la luo­daan sta­bii­liut­ta, syn­nyt­tä­vät kui­ten­kin mas­sii­vis­ta moraa­li­ka­toa, jota sit­ten pai­ka­taan kiel­tä­mäl­lä tämä ja tuo, jne. 

    Onko pak­ko pyö­riä? Ei maa­il­man­ta­lous edel­ly­tä astro­no­mi­siin mit­ta­suh­tei­siin kas­va­nut­ta joh­dan­nais­lii­ke­toi­min­taa, sii­tä on vaan joi­tain hyö­ty­jä. Ovat­ko nuo hyö­dyt suu­rem­mat kuin jär­jes­tel­män tuot­ta­mat tappiot? 

    Ei ole mitään kovin vah­vaa evi­dens­siä suun­taan tai toi­seen. Epäs­ta­bii­lius­kin on oikeas­taan pal­jon vähäi­sem­pää nyky­päi­vä­nä. Edes se kau­hean kau­hea luot­to­krii­si ei ole pur­kau­tu­nut ihan niin paha­na kuin mitä anne­taan ymmär­tää muu­al­la kuin siel­lä mis­sä rahaa on pol­tet­tu jo muu­ten­kin hol­tit­to­mas­ti. Ja joh­dan­nais­mark­ki­noi­den syyt­tä­mi­nen? Pliis, tämä on aivan absurdia. 

    Tot­ta­kai ne luvut ovat mas­sii­vi­sia, mut­ta nii­den kau­his­te­lu perus­tuu ihan totaa­li­seen vää­ri­nym­mär­tä­mi­seen. En tie­dä onko se tahal­lis­ta vai ei, luu­len että iso osa on itse­tar­koi­tuk­sel­lis­ta tie­tä­mät­tö­myyt­tä: ollaan mie­luum­min ymmär­tä­mät­tä mis­tä puhu­taan että voi­daan kau­his­tel­la. Suu­rem­pi ongel­ma on kui­ten­kin se, että ihmi­set piit­taa­vat kuin se, mitä siel­lä tapah­tuu. Siis, nois­sa lii­ku­tel­laan mil­jar­de­ja ja bil­joo­nia lähin­nä sik­si että näi­den jut­tu­jen hyö­dyt ja arbit­raa­si­voi­tot mita­taan ppm-mittakaavassa. 

    Ja muu­ten­kin, iso osa näis­tä mark­ki­nois­ta on ole­mas­sa kos­ka ne on luo­tu kei­no­te­koi­ses­ti — niin juu­ri — sään­te­lyl­lä. Ongel­ma täs­sä on, että se on peliä, jos­sa pyri­tään tie­naa­maan, ihan niin­kuin mikä tahan­sa muu­kin. Tämä kau­his­te­lu moraa­lit­to­muu­des­ta tms on vaan ihan hurs­kas­te­lua ja täy­sin ohi maa­lis­taan. Mikä pak­ko sitä pank­ki­tu­kea yli­pää­tään on mak­saa? En ole lain­kaan eri miel­tä sii­tä, että pank­ki­sek­to­ri kup­paa veron­mak­sa­jaa ja suun­nil­leen kaik­kia mui­ta­kin, mut­ta on se nyt kum­ma, että rat­kai­suk­si tar­jo­taan joka välis­sä lisää samaa. Siis, sään­te­ly syn­nyt­tää täl­lai­sen behe­mo­tin joka on too big to fall, sit­ten sitä syö­te­tään veron­mak­sa­jien rahal­la, ja halu­taan sää­del­lä lisää, että var­mas­ti kas­vai­si vie­lä isom­mak­si? WTF?

  46. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Mitä ihmeen mer­ki­tys­tä suo­ma­lais­ten nais­ten omis­tuk­sil­la mie­les­tä­si on koko maa­il­man tilanteessa? 

    Suo­men väes­tö on pro­mil­le maa­il­man väes­tös­tä joten koko­nais­ti­lan­net­ta ei pal­joa kor­jai­si vaik­ka meil­lä nai­set omis­tai­si­vat kai­ken varal­li­suu­den. Tai vaik­ka sitä oli­si meil­lä kak­sin ver­roin nykyi­seen verrattuna. 

    Ihan var­mas­ti kiin­teis­töt, lii­ke­toi­min­ta ja jopa maa on Suo­mes­sa kes­ki­mää­ri­ses­ti arvok­kaam­paa kuin kehi­tys­mais­sa. Tus­kin luu­let, että suo­ma­lais­ten osuus maa­pal­lon varal­li­suu­des­ta jää promilleen? 

    Suo­ma­lai­sia on siis 5 mil­joo­naa, esi­mer­kik­si sak­sa­lai­sia 80 miljoonaa.

  47. Tie­de­mies: Hoh­hoi­jaa. Jos meil­lä on hal­lin­nol­li­nen ukaa­si, joka iskee kii­laa ris­kipree­mioi­hin, niin tämän kier­tä­mi­sek­si inno­voi­daan. Väi­tät­kö ihan vaka­vis­sa­si vastaan?

    No väi­tän. Eril­lai­sia pyra­mi­di­hui­jauk­sia, luo­vaa kir­jan­pi­toa, ja muu­ta finans­si­nört­tien kuse­tus­ta mil­lä voi myy­dä seu­raa­val­la höl­möl­le pape­ria oli jo ennen kuin kukaan oli kuul­lut­kaan esi­mer­kik­si kes­kus­pan­keis­ta tai val­tiois­ta sel­lai­si­na kuin me ne nyky­ään ymmär­räm­me. Miten tämä nyt sit­ten nyky­ään joh­tuu aina ole­tusar­voi­ses­ti val­tion sää­te­lys­tä? Oli­si­ko se sama ole­tusar­vo jon­ka mukaan nime­no­maan inflaa­tio joka syö kerä­tyn varal­li­suu­den on kai­kis­ta maa­il­man talous­vit­sauk­sis­ta ehdot­ta­mas­ti ykkösprioriteetti?

    Voi­daan tie­ten­kin tode­ta että se on höl­möl­le ihan oikein kun on höl­mö, tai sit­ten läh­de­tään sii­tä että ihmi­set on vähän höl­mö­jä kun eivät ymmär­rä finans­si­ma­te­ma­tiik­kaa, ja teh­dään jär­jes­tel­mät tämän mukaan ihan niin kuin mis­sä tahan­sa muus­sa­kin suun­nit­te­lus­sa. Läh­tö­tie­to­na muis­taak­se­ni noin kol­man­nes väes­tös­tä ei osaa yksin­ker­tais­ta­kaan prosenttilaskua.

    Sivu­men­nen, en ole ihan var­ma mitä tar­kal­leen ottaen tar­koi­tat, mut­ta vii­mek­si kun aihees­ta puhut­tiin sinä kan­na­tit omi­sa­su­mi­sen suo­si­mis­ta posi­tii­vis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten vuok­si. Mis­tä val­tion­ta­kauk­sis­sa on kyse.

    Minua häm­mäs­tyt­tää näis­sä kai­kis­sa “pahat kapi­ta­lis­tit” seli­tyk­sis­sä se, että kuvi­tel­laan että vika oli, sano­taan nyt vaik­ka, ahneu­des­sa ja lais­kuu­des­sa. Joo: oli, vika oli ahneu­des­sa ja lais­kuu­des­sa, mut­ta nime­no­maan sään­te­ly on se, joka antoi tähän mah­dol­li­suu­den. Voi­daan tie­ten­kin aina selit­tää, että oli­si pitä­nyt lisä­tä sään­te­lyä. Mut­ta täs­sä suh­tees­sa rahoi­tus­mark­ki­nat on jo nyt jon­kin­lai­nen futu­ro­lo­gi­nen kongres­si. Intui­tii­vi­ses­ti “ilmei­set” sään­te­lyt ja vip­pas­kons­tit kuten joku tal­le­tus­va­kuu­tus tms, joil­la luo­daan sta­bii­liut­ta, syn­nyt­tä­vät kui­ten­kin mas­sii­vis­ta moraa­li­ka­toa, jota sit­ten pai­ka­taan kiel­tä­mäl­lä tämä ja tuo, jne.

    Ja mitä­kö­hän lain­sää­dän­töä täl­lä argu­men­til­la ei voi vas­tus­taa? Se että jotain sää­del­lään, suo­mek­si se kiel­le­tään, impli­koi että joku haluai­si muu­ten niin teh­dä. Eko­no­mis­tin ole­tuk­sel­la sik­si että hän sii­tä taval­la tai toi­sel­la hyö­tyy. Eli joo, on kan­nus­tin kier­tää kiel­to­ja. Tuo­hon voi­daan puut­tua ihan nor­maa­lin val­von­nan tai sank­tioi­den kautta.

    Ei ole mitään kovin vah­vaa evi­dens­siä suun­taan tai toi­seen. Epäs­ta­bii­lius­kin on oikeas­taan pal­jon vähäi­sem­pää nyky­päi­vä­nä. Edes se kau­hean kau­hea luot­to­krii­si ei ole pur­kau­tu­nut ihan niin paha­na kuin mitä anne­taan ymmär­tää muu­al­la kuin siel­lä mis­sä rahaa on pol­tet­tu jo muu­ten­kin holtittomasti.

    Saaks mä nyt sanoa tähän sit­ten että pliis? Eli talous­jär­jes­tel­mä toi­mii ihan kivas­ti, pait­si siel­lä mis­sä ihmi­set toi­mii vää­rin eli polt­taa rahaa holtittomasti.

    Finans­si­jär­jes­tel­män hyvyys tai huo­nous ei ole sen ihmeel­li­sem­pi asia kuin vaik­ka vie­mä­ri­ver­kon, se nyt vaan toi­mii tai ei toi­mi, pas­ka valuu put­kes­ta tai tulee lat­tial­le. Ihan riip­pu­mat­ta sii­tä mitä vie­mä­ri­teo­ria sanoo. Vie­mä­ri­ver­kon tavoin sem­mois­ta optio­ta ettei finans­si­jär­jes­tel­mää ole, ei nyt vaan käy­tän­nös­sä ole ole­mas­sa, ja sen takia ne pan­kit nyt vaan pelas­te­taan. Voi­daan sopia että tämä on poliit­ti­nen rea­li­teet­ti kun poli­tii­kot on vaan tyh­miä jos haluat, ihan sama kos­ka tämä on epä­olen­nais­ta, nime­no­maan sik­si että se nyt vaan on rea­li­teet­ti. Finans­si­jär­jes­tel­mä­kin sään­te­lyi­neen teh­dään tosi­asioi­den pohjalta.

    Mitä vikaa sii­nä ihan tar­kal­leen ottaen oli että pan­kit nyt vaan ihan tyl­säs­ti kier­rät­ti sääs­tö­jä inves­toin­teik­si tiu­kan sää­te­lyn puut­teis­sa? Kan­na­tan elin­kei­no­va­paut­ta, inno­vaa­tioi­ta ja sil­leen, mut­ta minus­ta perus­in­fra voi­si nyt vaan olla vähän tylsempää.

    Ja muu­ten­kin, iso osa näis­tä mark­ki­nois­ta on ole­mas­sa kos­ka ne on luo­tu kei­no­te­koi­ses­ti – niin juu­ri – sääntelyllä.

    Niin mil­lä sää­te­lyl­lä? Onko se että on esi­mer­kik­si ole­mas­sa eril­lai­sia valuut­to­ja säätelyä.

    Tämä kau­his­te­lu moraa­lit­to­muu­des­ta tms on vaan ihan hurs­kas­te­lua ja täy­sin ohi maalistaan.

    Ja se että kun on vaan toi­mit­tu hol­tit­to­mas­ti niin voi voi, ei ole moralisointia?

    Pitäi­si ehkä rela­ta vähän, voi olla että puo­lin toi­sin tul­ki­taan vähän liikaa.

  48. tpyy­luo­ma: No väi­tän. Eril­lai­sia pyra­mi­di­hui­jauk­sia, luo­vaa kir­jan­pi­toa, ja muu­ta finans­si­nört­tien kuse­tus­ta mil­lä voi myy­dä seu­raa­val­la höl­möl­le pape­ria oli jo ennen kuin kukaan oli kuul­lut­kaan esi­mer­kik­si kes­kus­pan­keis­ta tai val­tiois­ta sel­lai­si­na kuin me ne nyky­ään ymmär­räm­me. Miten tämä nyt sit­ten nyky­ään joh­tuu aina ole­tusar­voi­ses­ti val­tion säätelystä?

    Kysyt ilmei­ses­ti ihan vaka­vis­saan? Et näe noin niin­kuin mitään eroa sil­lä, että help­po­heik­ki fii­laa lins­siin jotain muu­ta­maa sataa tai max tuhat­ta ihmis­tä, ja sil­lä, että luo­daan sään­te­ly­verk­ko, jon­ka pii­ris­sä on bout­sil­leen mil­jar­din ihmi­sen rahat?

    Olet­ko ihan näin aikui­se­na täy­si­val­tai­se­na ihmi­se­nä sitä miel­tä, että pank­ki­sys­tee­min sys­tee­mi­ris­ki ei ole seu­raus­ta sii­tä, että se on sään­te­lyl­lä, kes­kus­pank­ki­sys­tee­meil­lä, jne, nai­tet­tu yhdek­si isok­si behe­mo­tik­si niin, että kun yhdes­tä lan­gas­ta vetää niin hups koko sys­tee­mi uhkaa pur­kau­tua? Että se sys­tee­mi­ris­ki joh­tuu siis vaan sii­tä, että pank­kii­rit on moraa­lit­to­mia vere­ni­mi­jöi­tä, eikä yhtään sii­tä, että hyvää tar­koit­ta­vat sää­dök­set nyt vaan eivät ole toi­mi­neet niin kuin piti? 

    Siis minun point­ti­ni ei ole mikään sen kum­mal­li­sem­pi, kuin että ei vika ole sään­te­lyn puut­tees­sa vaan pikem­min­kin sii­tä, että sään­te­ly on raken­net­tu pie­nis­tä pala­sis­ta jot­ka eivät toi­mi yhdes­sä, ja kaik­ki evi­dens­si viit­taa sii­hen, että jos sään­te­lyä lisä­tään, ongel­ma vaan pahe­nee. Jos on ker­ran pak­ko typis­tää tämä kysy­myk­sek­si “lisää” vai “vähem­män”, niin mar­gi­naa­lil­la sään­te­lyä on lii­kaa, eli se vähem­män on parem­pi. Mut­ta tie­ten­kään asia ei ole näin yksinkertainen. 

    Sinä vetoat ilmei­siin lait­to­muuk­siin, minä väi­tän, että kun sään­te­lyä lisä­tään niin ilmei­set lait­to­muu­det muut­tu­vat vähem­män ilmei­sik­si. Ja toi­nen meka­nis­mi on sit­ten se, että niis­tä pie­nis­tä rako­sis­ta kyl­lä pää­see joku Madoff läpi, ja mitä sää­del­lym­pi se sys­tee­mi on, sitä enem­män sel­lai­nen voi saa­da aikaan. Toi­nen ongel­ma on just se, mis­tä itse­kin ipi­tit: Kos­ka sys­tee­mi on sään­te­lyn luo­ma, niin tämä taval­laan tekee pank­kii­rien itkus­ta legi­tii­min, eli sit­ten pitää olla nii­tä bil­joo­nia kai­ve­le­mas­sa veron­mak­sa­jan taskusta. 

    Eli talous­jär­jes­tel­mä toi­mii ihan kivas­ti, pait­si siel­lä mis­sä ihmi­set toi­mii vää­rin eli polt­taa rahaa holtittomasti.

    No ei, vaan talous­jär­jes­tel­mä toi­mii ihan kivas­ti isol­ta osin, kos­ka mark­ki­na­ta­lous on niin robus­ti että sitä on vai­kea saa­da tuhot­tua. Vaik­ka kova yri­tys on pääl­lä. Sen­si­jaan kun on kei­no­ja offloa­da­ta ris­ke­jä ja kun rahan hin­taa pai­ne­taan alas, niin jos­tain prop­paa. Tämä on saa­nut jot­kut polt­ta­maan rahaa hol­tit­to­mas­ti. Se on huo­no jut­tu, ja se on iso ongel­ma, suh­tees­sa tähän hol­tit­to­mas­ti pol­te­tun rahan mää­rään, mut­ta aina­kin nyt näyt­tää että sys­tee­mi edel­leen pysyy kuten miten kasassa. 

    En minä vas­tus­ta kate­go­ri­ses­ti sään­te­lyä sinän­sä, vaan sitä, että oikeas­ti omil­la tai vapaa­eh­toi­ses­ti toi­sen peli­mer­keik­si anne­tul­la rahoil­la teh­dään ris­ki­kaup­paa demo­ni­soi­daan. Spe­ku­laa­tiot, arbit­raa­sin etsi­mi­nen, jne, niil­lä on kai­kil­la huo­no kai­ku ja aivan epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti. Kun puhu­taan sään­te­lyn tar­pees­ta, niin useim­mat ihmi­set kuu­lee, että jos vaik­ka nyt saa­tai­siin öljyn hin­ta alas tai jos vaik­ka nyt estet­täi­siin asun­to­kuplat tms, eli halu­taan kajo­ta mark­ki­na­hin­toi­hin kos­ka aja­tel­laan joten­kin maa­gi­ses­ti että tääl­lä ja tuol­la on nil­jak­kaat ros­vo­ka­pi­ta­lis­tit köyh­dyt­tä­mäs­sä spe­ku­loin­nil­laan mei­dät muut.

    Ros­vo­ka­pi­ta­lis­te­ja kyl­lä on, mut­ta ei ne trei­daa­mal­la tie­naa, vaan kyl­lä ne tie­naa käy­mäl­lä veron­mak­sa­jan tas­kul­la, ja toi­saal­ta lob­baa­mal­la eli osta­mal­la itsel­leen sää­dök­siä joil­la saa­daan taas joku muu otta­maan ris­kit itsel­tä pois. 

    Wahl­roos ei ole täs­sä mie­les­sä ros­vo­ka­pi­ta­lis­ti. Tai voi olla­kin, mis­tä minä tie­dän min­kä­lai­sia lake­ja ja sää­dök­siä hän siel­lä kabi­ne­teis­sa tosia­sias­sa tilaa kave­reil­taan puo­luei­den johdossa.

  49. Ris­to:Tus­kin luu­let, että suo­ma­lais­ten osuus maa­pal­lon varal­li­suu­des­ta jää promilleen? 

    Ei pal­joa mer­ki­tys­tä vaik­ka oli­si edes pro­sen­tin jos maa­il­mas­sa on pari mil­jar­dia nais­ta jot­ka eivät omis­ta yhtään mitään edes paperilla.

    Tuol­la lis­tat­tu­na oikeas­ti jotain omis­ta­via, muu­ta­ma nai­nen­kin toki on: http://www.forbes.com/lists/2011/10/billionaires_2011.html

  50. Tie­de­mies:
    Sin­ga­po­ren osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT per capi­ta on 40% kor­keam­pi kuin Suo­men. Omis­tusa­sun­nos­sa asuu 88.5 pro­sent­tia väes­tös­tä. Kau­pun­ki on vähän Hel­sin­kiä isom­pi ja tääl­lä on asuk­kai­ta saman ver­ran kuin Suo­mes­sa (tosin kol­man­nes on mui­ta kan­sal­li­suuk­sia), lap­si­kuol­lei­suus on vähäi­sem­pi kuin poh­jois­mais­sa ja eli­niän odo­te on korkeampi.

    Ihan­ko tosis­sa­si ver­taat hal­pa­tuo­tan­to­mai­den kes­kel­lä toi­mi­vaa kau­pun­ki­val­tio­ta Suomeen?
    Osto­voi­ma­kor­jaus selit­ty­nee juu­ri­kin sijain­nil­la, joka mää­rit­te­lee hin­ta­ta­son. Enem­män resurs­se­ja vie­vän haja-asu­tusa­lu­een pois­ta­mi­nen­kaan tuos­sa tilan­tees­sa tus­kin haittaa.

  51. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Eli ei miten­kään vai­ke­aa “uskoa” tuo­ta pää­tös­lausel­maa, tai aina­kaan olla sitä miten­kään eri­tyi­ses­ti epäilemättä…

    Väit­teet ovat ihan puu­ta hei­nää, sik­si nii­tä on syy­tä epäillä. 

    On esi­mer­kik­si mah­do­ton­ta, että nai­set omis­tai­si­vat vain alle pro­sen­tin maa­il­man varallisuudesta. 

    Selos­tan hiu­kan hitaam­min: Maa­il­man varal­li­suus on kes­kit­ty­nyt Suo­men kal­tai­siin rik­kai­siin mai­hin. Niis­sä taas yksi­tyis­hen­ki­löi­den omai­suus on kes­kit­ty­nyt asun­toi­hin ja elä­ke­sää­tiöi­den tapai­siin viri­tel­miin (jot­ka puo­les­taan omis­ta­vat fir­mo­ja). Jot­ta väi­te oli­si tot­ta, Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa nai­set eivät omis­tai­si liki lain­kaan asun­to­ja tai elä­ke­sää­tö­jä. (Googlaa­mal­la ei hel­pos­ti luo­tet­ta­van olois­ta arvio­ta, pal­jon­ko nai­set oikeas­ti omis­ta­vat: yhden arvion mukaan kol­man­nek­sen mies­ten omis­tuk­ses­ta, toi­sen mukaan tämän vuo­si­kym­me­nen kulues­sa jo enem­män kuin mie­het mones­sa vau­raas­sa maas­sa kuten USA:ssa.)

    Jokai­sen täy­tyy taju­ta, että tämä nais­ten täy­del­li­nen omis­tuk­sen puu­te ei pidä lain­kaan paik­kaan­sa: Sil­ti väi­te lai­te­taan mukaan mie­tin­töön, jon­ka par­la­ment­ti ensi vii­kol­la hyväk­sy­nee ja joka sen jäl­keen alkaa ohja­ta EU:n toimintaa. 

    Väläh­dys EU:n toi­min­ta­ta­vois­ta? Toi­vot­ta­vas­ti ei sen­tään, mut­ta vähän kyl­lä pelot­taa, että näin mei­tä hal­li­taan siel­lä jos­sain median hori­son­tin taka­na. Veik­kaan nimit­täin, että Suo­men edus­kun­taan täl­lais­ta sop­paa ei oli­si keh­dat­tu tuoda.

    Mie­tin­nön muis­ta väit­teis­tä osa on yhtä mie­let­tö­miä. On kuin oli­si tilat­tu tais­to­lai­sel­ta mie­tin­tö työ­läis­ten ase­mas­ta, ja sit­ten koh­del­tu sitä aivan kuin se oli­si objek­tii­vi­nen totuus, jon­ka perus­teel­la pitää alkaa toi­mia. Tosin tais­to­lai­set runoi­li­vat paremmin.

  52. tpyy­luo­ma:
    Ja mitä­kö­hän lain­sää­dän­töä täl­lä argu­men­til­la ei voi vas­tus­taa? Se että jotain sää­del­lään, suo­mek­si se kiel­le­tään, impli­koi että joku haluai­si muu­ten niin tehdä. 

    Puu­tun tähän erik­seen: et oikein tai­da näh­dä sen argu­men­tin muo­toa. Se, että sää­del­lään vää­ris­tää hin­to­ja jne, ja täl­lä on kus­tan­nuk­sia. Eri­tyi­ses­ti, se syn­nyt­tää arbit­raa­sil­le tar­vet­ta. Tämä syn­nyt­tää finanssi-innovaatioita. 

    Jos et usko, niin kat­so vaik­ka jotain isla­mi­lai­seen lakiin perus­tu­vaa rahoi­tusa­laa. Kun koron otta­mi­nen on kiel­let­ty, niin sii­nä vas­ta sit­ten innovoidaan. 

    Point­ti on tämä: Jos­kus vähem­män on enem­män. Jos kiel­le­tään vaan yksin­ker­tai­ses­ti hui­jaa­mi­nen eli petok­set jne, ja sano­taan suo­raan mikä on petos, niin pääs­tään hel­pom­mal­la. Finans­si-inno­vaa­tio­ta ei tar­vit­se kiel­tää tai sää­del­lä, riit­tää että sii­nä lukee isol­la että caveat emp­tor. Jos tätä ei tajua, niin kyl­lä, vii­me­kä­des­sä kuu­luu­kin menet­tää rahansa. 

    Tääl­lä­kin on aika ajoin hei­tel­ty kaik­kea että “eikö futuu­ris­pe­ku­loi­jia saa­da kuriin” tms, kun öljyn hin­ta on hei­lah­del­lut. Tai että “pörs­si­pe­lu­rit pilaa­vat talou­den” kun pörs­si­kurs­sit laskevat.

  53. Pyy­dän uudes­taan anteek­si OT-kir­joit­te­lua­ni, mut­ta kun on alkuun pääs­ty ja niin edel­leen. Eli mis­tä sit­ten on tul­lut tuo mie­le­tön väi­te, jon­ka mukaan nai­set omis­tai­si­vat vain alla prosentin? 

    Luku tosi­aan esiin­tyy kai­ken­lais­ten asian­tun­ti­joi­den ja jär­jes­tö­jen blo­geis­sa ja muis­sa kir­joi­tuk­sis­sa. Sen sano­taan ole­van peräi­sin YK:n suku­puo­li­ra­por­teis­ta tai tilas­tois­ta, mikä ei kui­ten­kaan ole tot­ta täs­mä­googlauk­sen perusteella.

    Näyt­tää­kin sil­tä, että kukaan ei var­mas­ti tie­dä, mis­tä väi­te on peräi­sin. Kyse tai­taa­kin erään­lai­ses­ta mee­mis­tä, joka levi­ää ajat­te­le­mat­to­mien — vai moraa­lit­to­mien? — pöl­hö­jen toimesta.

    Sosio­lo­gi Phi­lip N. Cohen pyr­kii blo­gi­kir­joi­tuk­ses­saan sel­vit­tä­mään mee­min alku­pe­rää ja uskoo sen saa­neen alkun­sa erään vuo­den 1978 femi­nis­ti­ra­por­tin perus­te­le­mat­to­mas­ta alaviitteestä.
    http://familyinequality.wordpress.com/2011/03/15/stop-that-feminist-viral-statistic-meme/

    Että näin EU:n parlamentissa …

    PS. Bos­ton Con­sul­ting Grou­pin arvion mukaan nai­set kont­rol­loi­vat 27 pro­sent­tia maa­il­man vau­rau­des­ta. Tosin tut­ki­muk­sen data perus­tuu yli $250 000 omis­ta­viin nai­siin, enkä osaa arvioi­da las­ki­si­ko vai nousi­si­ko osuus, jos muka­na oli­si kaik­ki nai­set. Mie­len­kiin­tois­ta kui­ten­kin on, että näin mita­ten nais­ten omis­tuso­suus on samaa luok­kaa Euroo­pas­sa ja Lähi-Idäs­sä (tosin Län­si- ja Itä-Euroo­pan välil­lä on suu­reh­ko ero).

  54. Lii­an van­ha:
    Nyky­ai­ka­na arvo­pa­pe­ri­kau­pas­ta 70 % käy­dään konei­den välil­lä ja kaup­po­ja ohja­taan algo­rit­meil­la ‚joi­ta har­vat asian­tun­ti­jat kehittelevät.

    Kenen­kään, ja koros­tan kenen­kään ei ole pak­ko raho­jaan johon­kin quan­tum-rahas­toi­hin lait­taa. Ja tuo 70% on fuu­laa: joo, yksit­täi­sis­tä tran­sak­tiois­ta tuo osuus var­maan pitää paik­kaan­sa ja jo ihan sii­tä syys­tä että ne koneet pus­ke­vat hel­pos­ti tuhan­sia tran­sak­tioi­ta sekunnissa. 

    Mut­ta tämä­kin on vain sitä kau­his­te­lua: kun ei ymmär­re­tä mitä tapah­tuu, niin var­maan se on jotain kau­he­aa. Näi­hin kom­ment­tei­hin voi­si lait­taa vie­lä sopi­van melo­dra­maat­ti­sen jän­nä­ri­musii­kin soi­maan taus­tal­le. “tadaa.…”

  55. tomp­pe­li: Maa­il­man varal­li­suus on kes­kit­ty­nyt Suo­men kal­tai­siin rik­kai­siin maihin.

    Ei ole, vaan ihan pel­käs­tään rik­kai­siin mai­hin. Ja niis­tä kovin­kaan monet eivät ole “Suo­men kal­tai­sia” tasa-arvon, lain­sää­dän­nön tai omai­suu­den kasau­tu­mi­sen suhteen.

  56. Yksi sää­te­lyä puo­lus­ta argu­ment­ti menee niin (Ha-Joon Chan­gia lai­na­ten), että finans­si­sek­to­ri on lii­an tehokas. 

    Elik­kä kun raha­mark­ki­noi­ta on vapau­tet­tu ja glo­ba­li­soi­tu, on tul­lut lii­an hou­kut­te­le­vak­si sijoit­taa rahat “kei­not­te­luun”. Se taas on tar­koit­ta­nut, että fir­mo­jen tar­vit­se­ma kär­si­väl­li­nen raha on lisään­ty­nyt lii­an hitaas­ti ja sik­si talous­kas­vu on hidas­tu­nut raha­mark­ki­noi­den vapau­tuk­sen myö­tä 1970-luvul­ta läh­tien. Samal­la talou­den vakaus ei suin­kaan ole paran­tu­nut vaan heikentynyt.

    Minus­ta aja­tus on vie­hät­tä­vä vaik­ka luul­ta­vas­ti enem­pi vää­rä kuin oikea. Olen nimit­täin tykäs­ty­nyt sel­lai­seen aja­tuk­seen, että luot­ta­muk­seen ja vakau­teen perus­tu­va vel­ka­vi­vu­tus on Suo­men kal­tais­ten mai­den suh­teel­li­nen etu. Jos sitä ei oli­si, kai­ken maa­il­man kii­na­lais­ten talous meni­si koh­ta mei­dän ohi. Kii­na­lai­sil­la on käteis­tä, mut­ta ei luot­ta­mus­ta aina­kaan maan sisäl­lä, mis­sä byro­kra­tia ja kor­rup­tio rehottavat.

  57. Tie­de­mies: Hoh­hoi­jaa. Jos meil­lä on hal­lin­nol­li­nen ukaa­si, joka iskee kii­laa ris­kipree­mioi­hin, niin tämän kier­tä­mi­sek­si inno­voi­daan. Väi­tät­kö ihan vaka­vis­sa­si vastaan? 

    Bra­si­lia on kuu­lem­ma sel­vin­nyt finans­si­krii­sis­tä lähes sen­saa­tio­mai­sen hyvin, kos­ka siel­lä on isket­ty eräs ihan pie­nen­pie­ni hal­lin­nol­li­nen kii­la ris­kipree­mioi­hin: sekä pank­kien hal­li­tuk­sen jäse­net että nii­den osak­kee­no­mis­ta­jat vas­taa­vat pan­kin vas­tuis­ta tar­vit­taes­sa hen­ki­lö­koh­tai­sel­la omai­suu­del­laan. Talous­sa­no­mat kir­joit­ti täs­tä jo kol­me vuot­ta sit­ten, mut­ta en ole huo­man­nut sen herät­tä­neen sen suu­rem­paa keskustelua.

    Ehkä tämä sen­tään vetoai­si Tie­de­mie­heen­kin, joka on toi­saal­la useis­sa­kin puheen­vuo­rois­sa kan­nat­ta­nut nega­tii­vis­ten ulkois­vai­ku­tus­ten koh­taan­non siir­tä­mis­tä nii­den aiheut­ta­jien suuntaan?

  58. tomp­pe­li: Väit­teet ovat ihan puu­ta hei­nää, sik­si nii­tä on syy­tä epäillä.

    Voi­sit­ko nyt kui­ten­kin lait­taa lin­kin sii­hen pää­tös­lausel­maan, mitä ollaan hyväk­sy­mäs­sä, niin voim­me aloit­taa sii­tä, että tar­kas­te­lem­me, mitä oikein on väitetty?

  59. Jan­kut­ta­mi­sen uhal­la­kin tois­tan jo aikai­sem­min esit­tä­mä­ni kol­me tee­siä miten pank­kien regu­laa­tio­ta tuli­si kehittää:

    1. Velan kysyn­tä pitää saa­da alas. Suu­rin osa velas­ta on yksi­tyis­ten asun­to­lai­naa ja yri­tys­ten lai­naa. Kum­paa­kin lai­nan käyt­töä tue­taan vero­tuk­sel­la mas­sii­vi­ses­ti. Ensim­mäi­nen askel oikeam­paan suun­taan lopet­taa tuo tuki, eli pois­taa asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nyk­set ja yri­tyk­sen vie­raal­le pää­omal­le voi­ton­jaon vero­tuk­sel­li­nen suosiminen

    2. Regu­laa­tiol­la pitäi­si ohja­ta pank­ke­ja toi­mi­maan taval­la, joka on help­po regu­loi­da, eikä edes pyr­kiä objek­tii­vi­seen ris­kien mit­taa­mi­seen. Inno­voin­nin pitää olla sal­lit­tua, mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti kal­liim­paa kuin yksin­ker­tai­nen pankkitoiminta.

    3. Edel­li­nen inno­voin­ti saa olla sal­lit­tua vain kom­man­diit­tiyh­tiö­muo­toi­sil­le pan­keil­le, jois­sa yhtiö­mie­het vas­taa­vat toi­min­nas­ta koko varal­li­suu­del­laan. Osa­keyh­tiö­muo­toi­set pan­kit (jos nii­tä yli­pää­tään sal­li­taan) saa­vat käyt­tää vain hyvin yksin­ker­tai­sia instru­ment­te­ja, ja ovat muu­ten­kin hyvin tiu­kas­ti reguloituja.

    Näi­den lisäk­si eri­tyi­ses­ti tähän rahoi­tusin­no­vaa­tio­kes­kus­te­luun liit­tyen olen aja­tel­lut, että rahoi­tusa­lan inno­vaa­tiot pitäi­si saa­da patent­ti­jär­jes­tel­män pii­riin. Sehän on yksi nii­tä har­vo­ja alo­ja, jois­sa paten­teil­la ei juu­ri tais­tel­la. Stan­dar­di­teo­rian väit­teis­tä huo­li­mat­ta tuo ei nyt aina­kaan ole joh­ta­nut kovin pal­joa lii­an pie­neen inno­voin­nin mää­rään. Jos pank­kii­re­ja ei saa­da teke­mään mitän hyö­dyl­lis­tä, niin aina­kin niis­tä oli­si vähem­män hait­taa jos inno­voin­nin sijaan kes­kit­tyi­si­vät käy­mään patenttioikeudenkäyntejä.

  60. Ja tuo 70% on fuu­laa: joo, yksit­täi­sis­tä tran­sak­tiois­ta tuo osuus var­maan pitää paik­kaan­sa ja jo ihan sii­tä syys­tä että ne koneet pus­ke­vat hel­pos­ti tuhan­sia tran­sak­tioi­ta sekunnissa.”

    Näis­tä tie­to­jär­jes­tel­mien teke­mis­tä kau­pois­ta ja nii­hin liit­ty­vis­tä ongel­mis­ta löy­tyy kyl­lä tie­toa esim Tie­to­vii­kos­ta poi­mit­tu uutinen,joka kos­ki aivan taval­lis­ta pörssikauppaa.
    Koneet teke­vät todel­la­kin osto-myyntipäätöksiä

    http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/tietokoneet+aiheuttivat+historian+nopeimman+porssiromahduksen/a781056

    Tie­to­ko­neet aiheut­ti­vat his­to­rian nopeim­man pörssiromahduksen

    Muis­tat­ko Yhdys­val­tain pörs­sin his­to­rian syvim­män not­kah­duk­sen 6. tou­ko­kuu­ta 2010?

    Ei muis­ta moni muu­kaan, mut­ta sil­loin kau­pan­käyn­tiä kuvaa­va Dow Jones ‑indek­si romah­ti his­to­rial­li­set 600 pis­tet­tä. Sen aiheut­ti pörs­si­kau­pan auto­ma­ti­soi­tu, noin 3,1 mil­jar­din euron osakemyynti.

    Koko not­kah­dus kes­ti noin 25 minuut­tia, mut­ta se on herät­tä­nyt sit­tem­min pal­jon mie­len­kiin­toa ja kes­kus­te­lua. Auto­ma­ti­soi­tu­jen jär­jes­tel­mien mah­dol­li­set vai­ku­tuk­set ovat arve­lut­ta­neet usei­ta eko­no­mis­te­ja, ker­too Wired-lehti.

    Kai­kes­ta pörs­si­kau­pan­käyn­nis­tä noin 70 pro­sent­tia teh­dään jo automaattisesti.”

  61. tie­de­mies: Kenen­kään, ja koros­tan kenen­kään ei ole pak­ko raho­jaan johon­kin quan­tum-rahas­toi­hin lait­taa. Ja tuo 70% on fuu­laa: joo, yksit­täi­sis­tä tran­sak­tiois­ta tuo osuus var­maan pitää paik­kaan­sa ja jo ihan sii­tä syys­tä että ne koneet pus­ke­vat hel­pos­ti tuhan­sia tran­sak­tioi­ta sekunnissa. 

    Mut­ta tämä­kin on vain sitä kau­his­te­lua: kun ei ymmär­re­tä mitä tapah­tuu, niin var­maan se on jotain kau­he­aa. Näi­hin kom­ment­tei­hin voi­si lait­taa vie­lä sopi­van melo­dra­maat­ti­sen jän­nä­ri­musii­kin soi­maan taus­tal­le. “tadaa….”

    Menee vähän ohi kes­kus­te­lun, mut­ta sitä­kin jos­tain syys­tä kau­his­tel­laan, jos sat­tuu ymmär­tä­mään kau­pan­käyn­ti­ro­bot­te­ja. Nor­ja­lai­set Svend Egil Lar­sen ja Peder Vei­by tuo­mit­tiin kurs­si­ma­ni­pu­laa­tios­ta Nor­jan alem­mis­sa oikeus­as­teis­sa, kun oppi­vat ymmär­tä­mään kau­pan­käyn­ti­ro­bo­tin toi­min­taa ja tätä tie­toa hyö­dyn­tä­mäl­lä tie­na­si­vat päi­vä­kau­poil­la mel­ko pie­niä sum­mia rahaa. Asia­no­mis­ta­jan ase­mas­sa olleen Oslon pörs­sin mukaan kysy­mys on pörs­sin uskottavuudesta. 

    Mel­ko mie­len­kiin­toi­nen kan­ta Oslon pörs­sil­tä ja alioi­keu­del­ta. Pörs­sin uskot­ta­vuut­ta ei siis mil­lään tavoin häi­rit­se robot­tien muis­ta kau­pan­käyn­nin osa­puo­lis­ta teke­mät tul­kin­nat? Sen sijaan ihmi­nen ei saa yrit­tää oppia robo­tis­ta, joka on myös kau­pan­käyn­nin osa­puo­li? Oslon alioi­keu­den tuo­mion perus­te­lut kiin­nos­tai­si­vat kovas­ti. Jos robot­ti­kaup­pa on sal­lit­tua, pitää kaik­kien osa­puo­lien olla mah­dol­lis­ta hui­ja­ta näi­tä robot­te­ja juu­ri niin pal­jon kuin huvit­taa. Robot­ti ei ole oikeus­toi­mi­kel­poi­nen kau­pan­käyn­nin osa­puo­li, joten sen toi­mis­ta vas­taa joku iso osa­ke­vä­lit­tä­jä. Jos pää­mies (osa­ke­vä­lit­tä­jä) halu­aa uskoa kau­pan­käyn­tin­sä asia­mie­he­nään toi­mi­val­le robo­til­le, jon­ka filo­so­fia on hyö­dyn­tää mui­den kau­pan­käyn­nin­os­a­puo­lien heik­kouk­sia, pitää pää­mie­hen kär­siä myös oman robot­tin­sa heikkoudet.

    Nor­ja­lai­set ovat onnek­si ihan äly­käs­tä poruk­kaa ja Nor­jan ylin oikeus­as­te tote­si eilen Lar­se­nin ja vei­byn syyt­tö­mik­si kurssimanipulaatioon:

    http://www.dn.no/forsiden/borsMarked/article2371166.ece

  62. Elmo Allén: Voi­sit­ko nyt kui­ten­kin lait­taa lin­kin sii­hen pää­tös­lausel­maan, mitä ollaan hyväk­sy­mäs­sä, niin voim­me aloit­taa sii­tä, että tar­kas­te­lem­me, mitä oikein on väitetty?

    Googlaa­mi­nen on nyky­ään niin help­poa, että link­kien lait­ta­mi­nen unohtuu.

  63. Tom­mi U ja tcrown: eikö­hän noil­la eväil­lä saa­tai­si aikaan sään­te­ly joka oli­si huo­mat­ta­vas­ti yksin­ker­tai­sem­pi kuin nykyisin?

  64. tie­de­mies:
    Tom­mi U ja tcrown: eikö­hän noil­la eväil­lä saa­tai­si aikaan sään­te­ly joka oli­si huo­mat­ta­vas­ti yksin­ker­tai­sem­pi kuin nykyisin?

    Olen jo pit­kään ollut sitä miel­tä, että regu­laa­tion “kiris­tä­mi­nen” (eli käy­tän­nös­sä moni­mut­kais­ta­mi­nen) on par­haim­mil­laan­kin hyö­dy­tön­tä. Rahoi­tus­sek­to­ril­la on kyl­lä rahaa ja moti­vaa­tio­ta pal­ka­ta tar­peek­si älyä löy­tä­mään ja kier­tä­mään por­saan­reiät mitä noi­hin jär­jes­tel­miin väki­sin jää.

  65. Elmo Allén: Voi­sit­ko nyt kui­ten­kin lait­taa lin­kin sii­hen pää­tös­lausel­maan, mitä ollaan hyväk­sy­mäs­sä, niin voim­me aloit­taa sii­tä, että tar­kas­te­lem­me, mitä oikein on väitetty?

    Joo, sori, mut­ta lai­toin suo­ria lai­nauk­sia ja loput löy­tää hel­pos­ti lait­ta­mal­la Googleen jon­kun pät­kän lai­naus­mer­keis­sä. Täs­sä: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=REPORT&reference=A7-2012–0049&language=FI

  66. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ei ole, vaan ihan pel­käs­tään rik­kai­siin mai­hin. Ja niis­tä kovin­kaan monet eivät ole “Suo­men kal­tai­sia” tasa-arvon, lain­sää­dän­nön tai omai­suu­den kasau­tu­mi­sen suhteen.

    Joo, näkyy ole­van niin, että esi­mer­kik­si USA:ssa nai­set omis­ta­vat enem­män, suu­rem­man osuu­den kuin Suo­mes­sa. Eli ei ole kaik­ki rik­kaat maat tois­ten­sa kal­tai­sia. Mis­tä­hän joh­tuu? Oli­si­ko Suo­mes­sa tuo avio­ero­lain­sää­dän­tö epäreilumpi?

    Niin tai näin, on mie­le­tön­tä väit­tää, että nai­set omis­tai­si­vat vain alle pro­sen­tin maa­il­man varal­li­suu­des­ta. Sen kai jo uskot?

  67. Kyse tai­taa­kin erään­lai­ses­ta mee­mis­tä, joka levi­ää ajat­te­le­mat­to­mien – vai moraa­lit­to­mien? – pöl­hö­jen toi­mes­ta.’ (Tomp­pe­li)
    Ihmi­sil­lä ei ole tapa­na suh­tau­tua läh­de­kriit­ti­ses­ti väit­tei­siin, jot­ka sopi­vat hei­dän aja­tus­maa­il­maan­sa. Eri­tyi­ses­ti kun ollaan hyväl­lä asial­la, krii­tik­ko tul­ki­taan pahak­si ihmi­sek­si, joka vas­tus­taa tasa-arvoa.

  68. Tie­de­mies:
    “Sin­ga­po­ren osto­voi­ma­kor­jat­tu BKT per capi­ta on 40% kor­keam­pi kuin Suo­men. Omis­tusa­sun­nos­sa asuu 88.5 pro­sent­tia väestöstä.”

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun BKT per capi­ta on muis­taak­se­ni myös 40% kor­keam­pi kuin Suo­men. Näin sii­tä huo­li­mat­ta, että Hesa ei demo­kra­tian takia pys­ty kes­kit­ty­mään ker­man­kuo­rin­taan vaan jou­tuu luo­vut­ta­maan vuo­sit­tain mil­jar­de­ja maa­ta­lou­den kal­tai­siin alue­po­liit­ti­siin har­ras­tuk­siin. Joka tapauk­ses­sa kau­pun­ki­val­tio Sin­ga­po­re ver­tau­tuu parem­min kau­pun­kiin kuin maahan.

  69. ano­nyy­mi:
    Ihan­ko tosis­sa­si ver­taat hal­pa­tuo­tan­to­mai­den kes­kel­lä toi­mi­vaa kau­pun­ki­val­tio­ta Suomeen?

    Joku muu sen ver­tauk­sen teki, osoi­tin vain että jos nyt täy­tyy ver­ra­ta, niin ei Sin­ga­po­re ver­tau­de miten­kään huo­nos­ti. Sitä ver­rat­tiin hal­lin­non osal­ta Kii­naan ja Venä­jään; näi­hin ver­taa­mi­nen on vie­lä enem­män kau­kaa haettua.

    Jos tääl­lä oli­si saman­lai­nen hal­lin­to kuin nois­sa mais­sa, niin olet­tai­si vara­maan että jot­kin sosi­aa­li­set mit­ta­rit osoit­tai­si­vat punais­ta. Ainoa joka näyt­tää, on tuloe­rot. Rikol­li­suus, ter­veys, eli­ni­kä, työl­li­syys, kou­lu­tus, kaik­ki nämä ovat vähin­tään yhtä hyväl­lä tasol­la kuin Suo­mes­sa tai mis­sä tahan­sa Euroo­pan maassa.

  70. tomp­pe­li: on mie­le­tön­tä väit­tää, että nai­set omis­tai­si­vat vain alle pro­sen­tin maa­il­man varal­li­suu­des­ta. Sen kai jo uskot? 

    No en usko kun en ole näh­nyt tar­kem­min väit­teen taustoja. 

    Var­sin­kaan en ryh­dy usko­maan mitään sil­lä perus­tel­la että kun itse omis­tan asun­to­ni puo­lik­si vai­mo­ni kans­sa, niin täy­tyy olla myös muu­al­la maailmassa.

  71. tomp­pe­li: Joo, näkyy ole­van niin, että esi­mer­kik­si USA:ssa nai­set omis­ta­vat enem­män, suu­rem­man osuu­den kuin Suo­mes­sa. Eli ei ole kaik­ki rik­kaat maat tois­ten­sa kal­tai­sia. Mis­tä­hän joh­tuu? Oli­si­ko Suo­mes­sa tuo avio­ero­lain­sää­dän­tö epäreilumpi? 

    Tuo­kin voi vai­kut­taa (rei­luus on kat­so­jan sil­mäs­sä), mut­ta ihan veik­kai­sin suu­rem­mak­si teki­jäk­si yksi­tyis­tä elä­ke­päi­vien varal­le kerät­tyä sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta (nai­set elä­vät siel­lä­kin pitempään).

    Suo­ma­lai­set Var­mat, Ilma­ri­set ym. var­maan tuol­lai­sis­sa jäte­tään las­kel­mien ulko­puo­lel­le koko­naan (ellei sit­ten teh­dä niin has­sus­ti, että las­ke­taan nais­ten yksi­tyi­nen varal­li­suus ja sit­ten ole­te­taan tai anne­taan ymmär­tää, että lop­pu on miesten.)

  72. tomp­pe­li: Joo, näkyy ole­van niin, että esi­mer­kik­si USA:ssa nai­set omis­ta­vat enem­män, suu­rem­man osuu­den kuin Suo­mes­sa. Eli ei ole kaik­ki rik­kaat maat tois­ten­sa kal­tai­sia. Mis­tä­hän joh­tuu? Oli­si­ko Suo­mes­sa tuo avio­ero­lain­sää­dän­tö epäreilumpi? 

    Tai­taa olla niin, että Suo­mes­sa avio­liit­to­lain­sää­dän­tö on nime­no­maan reilumpi.

  73. Ris­to: Tuo­kin voi vai­kut­taa (rei­luus on kat­so­jan sil­mäs­sä), mut­ta ihan veik­kai­sin suu­rem­mak­si teki­jäk­si yksi­tyis­tä elä­ke­päi­vien varal­le kerät­tyä sijoi­tus­va­ral­li­suut­ta (nai­set elä­vät siel­lä­kin pitempään).

    Suo­ma­lai­set Var­mat, Ilma­ri­set ym. var­maan tuol­lai­sis­sa jäte­tään las­kel­mien ulko­puo­lel­le koko­naan (ellei sit­ten teh­dä niin has­sus­ti, että las­ke­taan nais­ten yksi­tyi­nen varal­li­suus ja sit­ten ole­te­taan tai anne­taan ymmär­tää, että lop­pu on miesten.)

    Näin se pit­käl­ti menee. Kun­han kiusa­sin eräs­tä nimimerkkiä.

  74. Tomp­pe­lin aihee­seen liittyen:

    Mie­tin­nös­sä on kol­me mai­nin­taa nais­ten omai­suu­des­ta, jois­ta yhden epäi­li­sin ole­van totuu­den­mu­kai­nen ja kak­si muu­ta ovat todis­tuk­sia mie­tin­nön­te­ki­jöi­den huolimattomuudesta.

    Totuu­den­mu­kai­nen:
    “[K]orostaa, että 70 pro­sent­tia maa­il­man köy­him­mis­tä on nai­sia, jot­ka teke­vät kak­si kol­mas­osaa kai­kes­ta teh­dys­tä työs­tä mut­ta jot­ka omis­ta­vat alle yhden pro­sen­tin kai­kes­ta varallisuudesta”.

    Väi­te siis on, että nime­no­maan ne nai­set, jot­ka kuu­lu­vat “maa­il­man köy­him­pien” jouk­koon, omis­ta­vat alle yhden pro­sen­tin kai­kes­ta varal­li­suu­des­ta. Tämä nais­ten ryh­mä ryh­mä myös tekee kak­si kol­mas­osaa kai­kes­ta työstä.

    Tämä maa­il­man köy­him­piä nai­sia kos­ke­va väi­te on yleis­tet­ty vir­heel­li­ses­ti seu­raa­vis­sa kohdissa:

    Nai­sil­la on vähem­män mah­dol­li­suuk­sia talou­del­li­seen varal­li­suu­teen ja omis­tusoi­keuk­siin (nai­set omis­ta­vat vähem­män kuin yhden pro­sen­tin maa­il­man varal­li­suu­des­ta ja alle yhdel­lä dol­la­ril­la päi­väs­sä elä­vis­tä köy­his­tä 70 pro­sent­tia on naisia)”.

    [T]oteaa, että alle yhdel­lä dol­la­ril­la päi­väs­sä elä­vis­tä köy­his­tä 70 pro­sent­tia on nai­sia, mut­ta nai­set omis­ta­vat vähem­män kuin yhden pro­sen­tin maa­il­man varal­li­suu­des­ta; ottaa huo­mioon, että kehi­tys­mais­sa nai­set käyt­tä­vät mie­hiin ver­rat­tu­na huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­man osan tulois­taan per­hei­den­sä hyväksi”.

  75. Lepo­ti­la zZ:
    Tomp­pe­lin aihee­seen liittyen:

    Mie­tin­nös­sä on kol­me mai­nin­taa nais­ten omai­suu­des­ta, jois­ta yhden epäi­li­sin ole­van totuu­den­mu­kai­nen ja kak­si muu­ta ovat todis­tuk­sia mie­tin­nön­te­ki­jöi­den huolimattomuudesta.

    Joo, täl­lai­nen tul­kin­ta tulee mie­leen, kun myön­tei­ses­ti ajat­te­lee. Kun kui­ten­kin kaik­ki höl­möy­det ynnää (ks. yllä), on uskot­ta­va type­ryy­teen tai valehteluun.

  76. Yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­siä kos­ke­vas­sa kes­kus­te­lus­sa huo­ma­taan har­voin että Kii­na on jo palan­nut takai­sin van­haan kon­fut­se­lai­seen perin­tee­seen­sä. Toki eräin muun­nok­sin joil­la yri­te­tään rat­koa van­han mal­lin ilmei­siä ongelmia.

    Palau­tuk­sen aloit­ti Mao, jon­ka hal­lin­to käy­tän­nös­sä oli van­ho­jen kei­sa­ril­lis­ten perin­tei­den jat­koa. Sitä pide­tään Kii­nas­sa hänen suu­re­na ansio­naan. Hän­hän lopet­ti vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lis­kon hal­lin­nol­li­sen kaa­ok­sen sisäl­lis­so­ti­neen, ulko­mai­si­ne mie­hi­tyk­si­neen ja nälän­hä­ti­neen. Kii­na ydin­a­sei­neen pala­si myös mer­kit­tä­väk­si maa­il­man­po­li­tii­kan vaikuttajaksi.

    Maon hal­lin­nol­la oli kal­lis hin­ta. Seu­raa­va vai­he kon­fut­se­lai­suu­den palau­tuk­ses­sa teh­tiin Den­gin joh­dol­la. Nykyi­nen Kii­nan stra­te­gia löy­tyy suo­raan Kon­fut­sen “Kes­kus­te­luis­ta”:

    Mes­ta­ri virk­koi: “Onpa tääl­lä pal­jon kansaa”.
    Ran Iu vas­ta­si: “Kun kan­sa on tul­lut lukui­sak­si, mitä sil­le vie­lä voi­si tehdä?”
    “Saat­taa se varak­kaak­si”, kuu­lui vastaus.
    “Kun se on saa­tet­tu varak­kaak­si, mitä sil­le vie­lä voi teh­dä?”, jat­koi Ran Iu.
    “Se on sivis­tet­tä­vä”, kuu­lui jäl­leen vastaus.”

    Shang­hain lis­ta par­hais­ta yli­opis­tois­ta on kii­na­lai­sil­le tar­peel­li­nen. 2,5 mil­joo­naa kii­na­lais­ta on jo opis­kel­lut ulko­mail­la ja he mie­hit­tä­vät lähes koko hal­lin­non. He tule­vat mie­hit­tä­mään myös Puo­lu­een — ja mitä sii­tä seu­raa onkin toi­nen jut­tu. Tosin ulko­mail­la ei opis­kel­la poli­tiik­ka, siel­lä opis­kel­laan ns. kovia tieteitä.

    On olen­nai­nen ero län­si­mai­sen ja kii­na­lai­sen ideo­lo­gian välil­lä. Meil­lä läh­tö­koh­ta on jalo (vil­li) kan­sa ja hal­lin­toa pide­tään läh­tö­koh­tai­ses­ti epäi­lyt­tä­vä­nä. Kon­fut­se­lai­suu­den perus­ta­voi­te puo­les­taan on jalo hal­lit­si­ja, kan­sa tode­taan raa­ka­lais­mai­sek­si ja sen sivis­tä­mi­nen lähes uto­pis­ti­sek­si tavoitteeksi.

    Yhteis­kun­ta­mal­lien välil­lä on nyt kova kil­pai­lu. Kum­pi niis­tä parem­min hal­lit­see käyn­nis­sä ole­van moni­mur­ros­ti­lan­teen jos­sa resurs­sien rajat koh­taa­vat uuden tie­to­tek­no­lo­gian val­lan­ku­mouk­sen? Aina­kin reak­tio­no­peus idäs­sä on parempi.

    http://www.sandbag.org.uk/site_media/pdfs/reports/Sandbag_Turning_the_Tanker_Final.pdf

  77. Meil­lä läh­tö­koh­ta on jalo (vil­li) kan­sa ja hal­lin­toa pide­tään läh­tö­koh­tai­ses­ti epäilyttävänä. ”

    Suo­mes­sa hal­lin­toon on uskot­tu mel­kein kuin kal­lioon. Jos­sain kor­rup­toi­tu­nees­sa Kii­nas­sa taas hal­lin­to on läh­tö­koh­tai­ses­ti epäilyttävä.

  78. Ja tuo 70% on fuu­laa: joo, yksit­täi­sis­tä tran­sak­tiois­ta tuo osuus var­maan pitää paik­kaan­sa ja jo ihan sii­tä syys­tä että ne koneet pus­ke­vat hel­pos­ti tuhan­sia tran­sak­tioi­ta sekunnissa.”

    Alun perin koneel­li­ne kaup­pa kehi­tet­tiin käyt­tä­mään hyvö­si arbitraasimahdollisuutta.
    Eri kaup­pa­pai­kois­sa osak­keen hin­nal­la on ero­ja ja perin­tei­sen kau­pan­käyn­nin men­tel­min sitä oli vaikea/hidasta hyödyntää .
    Koneel­li­ses­sa kau­pan­käyn­nis­sä tie­toe kul­kee mil­li­se­kun­neis­sa ja mah­dol­lis­taa hin­tae­ro­jen hyödyntämisen.
    Kun kaik­ki käyt­tä­vät samaa mene­tel­mää niin hyö­ty on suu­ri vain käy­mäl­lä kaup­paa suu­ril­la volyymeilla.

    Tämä sul­kee pien­si­joit­ta­jan ulos pelis­tä kor­kei­den kulujen/välineiden kal­leu­den vuoksi

    Koneel­lis­ta kau­paa käyt­tään juu­ri suu­rien erien kaup­paa­mi­ses­sa. Osak­keen hin­ta on kysyntä/tarjonta ‑herk­kä ja suur­ten erien tuo­mi­nen mark­ki­noil­le alen­taa sen hintaa.Jakamalla myyn­ti use­aan kaup­pa­paik­kaan hin­ta ale­nee vähem­män. Ellei jon­kun muun kone huo­maa jujua.

    Tätä var­ten on kehi­te­ty dark-poo­lit eli kaup­pa­pai­kat , jot­ka on jul­kis­ten kaup­pa­paik­ko­jen ulko­puo­li­sia eikä finans­si­val­von­nat juu­ri­kaan kyke­ne val­vo­maan näitä.

    Finans­si­val­von­ta ei muu­ten­kaan toimi,sillä ne ovat kan­sal­li­sia eikä toi­mi­val­taa omien rajo­jen ulko­puo­lel­la ole eikä pank­ki­sa­lai­suu­den vuok­si tie­toa­kaan saa muualta.
    Laa­jin val­von­ta­oi­keus on USA, joka poliit­ti­sel­la vai­ku­tus­val­lal­laan kyke­nee val­vo­maan esim Suo­mes­sa tapah­tu­via toimia.Mutta hei­tä kiin­nos­taa vain USA:n etu­jen valvominen

    Konel­li­seen kaup­paan sisäl­tyy usei­ta riskejä,jotka voi­vat tuot­taa veron­maks­jil­le suu­ria tap­pioi­ta pank­kien pelastamiskuluina.

    1.Tietoliikennevika

    Vaik­ka ver­kot on var­mis­tet­tu monel­la taval­la ja lii­ken­ne on etuoi­keu­te­tua niin moni­vi­ka­ti­lan­teis­sa lii­ken­ne voi estyä tai hidastua.Liian pit­kät vii­veet paket­tien kulus­sa ampu­vat ne bit­ti­tai­vaa­seen ja oleel­lis­ta tie­toa hukkuu.
    Koneid­ne sel­viy­ty­mi­nen tila­teis­ta ei ole täy­del­lis­tä ja tilan­ne voi joh­taa mit­ta­viin tappioihin

    2.Ohjelmointivirheet

    Meto­dit elä­vät koko ajan ja uusia sovel­luk­sia tuo­daan vajaas­ti tes­tat­tui­na käyttöön.
    Meto­dit eivät myös­kään kyke­ne bvas­taa­man kaik­kiin haas­tei­siin ja syn­tyy jat­ku­vas­ti pie­niä romahduksia,jotka eivät näy käyttäjille.

    Ja kun suu­rem­pi romah­dus havai­taan niin kaup­paa on käy­ty vauh­dil­la, joka pai­sut­taa tap­pion valtavaksi

    3.Kaupan käyn­nin siir­ty­mi­nen dark poo­lei­hin ja yleis­ten val­vot­tu­jen kaup­pa­paik­ko­jen ulkopuolelle

    Tämä lisää sisä­pii­ri­kaup­po­ja ja häviä­jiä ovat pien sijoittajat,pienten mai­den elä­ke­ra­has­tot etc

    4.Finassaivalvonta kuo­lee

    Finans­si­val­von­ta on kan­sal­lis­ta ja val­tioi­den finans­sia­lan kil­pai­lun vuok­si se on merkityksetöntä.Valvonta ei ole kat­ta­vaa ja ykist­täi­nen val­vo­ja saa vain sirpaletietoa.

    Finan­si­val­von­nal­la on lähin­nä poliit­ti­sen pro­pa­gan­dan arvo.

    Todel­li­suu­des­sa mitään kaik­kia kaup­pa­paik­ko­ja kat­ta­vaa toi­mi­vaa finas­si­val­von­taa ei ole

  79. Lii­an van­ha: höp­sis­tä pus­siin. Mää­rät ja tran­sak­tiot ovat suu­ria, mut­ta vain kos­ka nii­tä teh­dään niin pal­jon ja nopeas­ti. On tot­ta että auto­maa­tion vuok­si joku mar­gin-call lumi­pal­lo voi teo­rias­sa romah­dut­taa pörs­sin, mut­ta sil­loin syn­tyy arbit­raa­si­mah­dol­li­suuk­sia jois­sa häviä­vät ne quant­sei­hin sijoit­ta­neet. Eli omal­la ris­kil­lä sii­nä mennään.

    Jos pank­ki jou­tuu pörs­si­ro­mah­duk­sen vuok­si vai­keuk­siin, sen joh­to jou­tuu linnaan.

  80. Jos pank­ki jou­tuu pörs­si­ro­mah­duk­sen vuok­si vai­keuk­siin, sen joh­to jou­tuu linnaan.”

    Hyvä vit­si, eipä pan­kin­joh­ta­jia ole juu­ri tuo­mit­tu sös­si­mi­sen vuoksi.

    Ja olet näkö­jään unoh­ta­nut ‚että pank­ki­tu­kia on Suo­mi­kin mak­sa­nut 60 mil­jar­din euron luokkaa,että kyl­lä ne vas­tuut tah­to­vat kaa­tua veronmaksajille

    Ja nykyi­ses­sä krii­sis­sä EU-maat lie­ne­vät käyt­tä­neet jo tuhan­sia mil­jar­de­ja pankkitukeen

  81. Tie­de­mies:Joten­kin en tajua, mik­si 10^10-luokan hävi­kin sie­tä­mi­nen oli­si moraa­li­ses­ti enem­män “oikein” kuin 10^6‑luokan voi­ton teke­mi­nen tämän hävi­kin estä­mi­sel­lä. En vaan tajua. 

    Vää­rä diko­to­mia. Ainoat vaih­toeh­dot eivät ole mas­sii­vi­nen talou­del­li­nen tehot­to­muus ja yksi­tyis­ten rötös­her­ro­jen sietäminen.

  82. Lii­an van­ha, pank­kien oma­va­rai­suut­ta, vakuuk­sia jne sää­del­lään. Jos ne kier­tä­vät näi­tä sään­tö­jä, ne rik­ko­vat lakia. 

    Pörs­si­ro­mah­dus ei vie pank­kia alas suo­raan. Se voi tie­tys­ti romah­dut­taa jon­kun sen lai­noit­ta­man tahon mak­su­ky­vyn tms, mut­ta täs­sä­kin näh­däk­se­ni on ongel­ma­na se, että ris­kiä on offloa­dat­tu ja “inno­voi­tu”.

    Suu­rin­ta osaa näis­tä kom­men­teis­ta vai­vaa minus­ta kyvyt­tö­myys ja ennen­kaik­kea halut­to­muus näh­dä todel­li­sia ongel­mia. Tcrown ja Tom­mi U. ovat minus­ta lähin­nä tun­nis­ta­neet ne ongel­mat joi­ta rahoi­tus­mark­ki­noil­la eni­ten esiin­tyy, eli se, että ris­kiä voi­daan ja kan­nat­taa ottaa jon­kun muun rahoil­la niin, että tämä joku muu ei tie­dä, tai mikä pahem­paa, tämän ei tar­vit­se välit­tää. Useim­mat sään­te­ly­vaa­ti­muk­set joi­ta tääl­lä­kin esi­te­tään tai on esi­tet­ty, kuten auto­maat­ti­sen kau­pan­käyn­nin rajoit­ta­mi­nen, arbit­raa­sin hyö­dyn­tä­mi­sen kiel­tä­mi­nen, jne, puut­tu­vat aina vain johon­kin tiet­tyyn oiree­seen, ja kuten tcrown sanoi, rahaa liik­kuu niin pal­jon ja sään­te­ly on aina niin epä­täs­mäl­lis­tä, että syyt ja kei­not kier­tää nii­tä lail­li­ses­ti löy­ty­vät aina.

    Olen­nai­sem­paa oli­si pitää huo­li sii­tä, että ris­ki ote­taan omal­la rahal­la ja tie­toi­se­na sii­tä, että se on oma ris­ki. Ris­kin myy­mis­tä ei pidä yrit­tää­kään estää tai kiel­tää, vaan pitää huo­li että kun sitä myy­dään, niin se osta­ja voi ostaa sen vain omil­la rahoil­laan ja itse kantaakseen. 

    Niin­kin kivan ja intui­tii­vi­ses­ti rei­lun dii­lin kuin tal­le­tus­tur­van voi aja­tel­la kai­kes­sa hyväs­sä tar­koi­tuk­ses­saan ole­van pelk­kä val­ta­kir­ja pan­kin­joh­ta­jil­le ottaa ris­kiä tal­let­ta­jien rahoil­la niin että näi­den ei tar­vit­se pii­ta­ta täs­tä. Kuin­ka moni taval­li­nen pank­ki­tal­let­ta­ja ymmär­tää mitä kaik­kea sil­lä rahal­la voi­daan teh­dä? Kuin­ka moni välit­tää sen jäl­keen kun kuu­lee, että val­tio mak­saa ne mää­rään X asti jos pank­ki menee nurin? OK, tämä on sikä­li huo­no esi­merk­ki, että bank-run on ikä­vä ja usein täy­sin tur­ha ja tar­pee­ton ilmiö. Tom­min mai­nit­se­ma Bra­si­lia on hyvä esi­merk­ki, siel­lä pan­kin­joh­to on vas­tuus­sa pait­si työ­paik­kan­sa säi­ly­vyy­del­lä, myös kai­ken pan­kis­ta kos­kaan nos­ta­man­sa pal­kan ja bonus­ten ja koko omai­suu­ten­sa osalta. 

    Niin­kin yksin­ker­tai­nen raken­nel­ma kuin osa­keyh­tiö, “limi­ted lia­bi­li­ty”, on toki ihan nero­kas kek­sin­tö. Se mah­dol­lis­taa sen että sijoit­ta­jat poo­laa­vat pää­oman­sa ja täs­tä muo­va­taan toi­mi­ja joka on “vas­tuus­sa” ilman että sijoit­ta­jat jou­tu­vat vas­taa­maan hom­mas­ta. Mut­ta kun tämä sys­tee­mi ote­taan annet­tu­na ja raken­ne­taan pääl­le kai­ken­lai­sia sää­dök­siä jne, jot­ka eivät ota huo­mioon tähän liit­ty­vää moral hazar­dia, niin sii­nä­kin syn­tyy vuo­to­koh­tia, jot­ka pitäi­si pai­ka­ta pikem­min­kin siel­tä juu­res­ta kuin lataa­mal­la tähän mas­sii­vi­sen sää­dös­ten baa­be­lin tor­nin pääl­le lisää sääntöjä. 

    Yksin­ker­tai­nen mut­ta joten­kin pin­nal­ta joil­tain pie­nil­tä osin “epä­rei­lu” sys­tee­mi on takuul­la parem­pi ja todel­li­suu­des­sa oikeu­den­mu­kai­sem­pi kuin vim­mai­sel­la sään­te­lyl­lä “rei­luk­si” til­kit­ty sys­tee­mi, jon­ka rako­sis­ta pää­see kyl­lä rahas­ta­maan riit­tä­vän isoil­la raha­mää­ril­lä ja laki­tek­ni­sel­lä kik­kai­lul­la. Esi­mer­kik­si sisä­pii­ri­kaup­pa on täl­lais­ta. Pelk­kä hyö­ty näh­dään intui­tii­vi­ses­ti niin “epä­rei­lu­na” että kaik­ki jul­ki­ses­ti halua­vat sen kiel­tää. Osaa­vat tyy­pit kyl­lä pys­ty­vät sitä kier­tä­mään, kiin­ni jää­neet ovat yleen­sä toi­mi­neet joko huo­li­mat­to­mas­ti tai jopa tie­tä­mät­tä syyl­lis­ty­vän­sä rikoksiin. 

    Puhu­mat­ta­kaan alku­pe­räi­ses­tä kir­joi­tuk­sen aihees­ta, eli demo­kra­tias­ta, jos­sa isol­la rahal­la tai pai­nos­tus­voi­mal­la (Työ­pai­kat menee! Vien­ti kär­sii! Epä­rei­lua!) saa kyl­lä oikeas­ti sää­dök­siin uju­tet­tua sel­lai­sia vipusia ja nip­pe­lei­tä, joi­den ansios­ta asian­sa osaa­vat pää­se­vät kyl­lä teke­mään nii­tä tran­sak­tioi­ta joi­ta jul­ki­ses­ti kaik­ki “pahek­su­vat”.

  83. Tie­de­mies: …ongel­mat joi­ta rahoi­tus­mark­ki­noil­la eni­ten esiin­tyy, eli se, että ris­kiä voi­daan ja kan­nat­taa ottaa jon­kun muun rahoil­la niin, että tämä joku muu ei tie­dä, tai mikä pahem­paa, tämän ei tar­vit­se välittää.

    Tätä on ehkä aiheel­lis­ta tar­ken­taa. Se, että pank­ke­ja sää­del­lään ja yllä­pi­de­tään jon­kin­lai­sia tal­le­tus­va­kuus­jär­jes­tel­miä sik­si, että pert­ti perus­suo­ma­lai­sen ei tar­vit­se teh­dä pan­keis­ta luot­to­ris­kia­na­lyy­siä, aiheut­taa tie­tys­ti jon­kin­lai­sia kan­nus­ti­non­gel­mia, mut­ta saman­ai­kai­ses­ti pitää ymmär­tää, että tuo on aivan ehdo­ton edel­ly­tys miten­kään toi­mi­vil­le tal­le­tus­mark­ki­noil­le. Mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä kun ei osaa pie­nel­lä yrit­tä­mi­sel­lä­kään vas­ta­ta oikein edes kysy­myk­seen “jos tuot­teen hin­ta nousee ensin 10% ja las­kee sit­ten 10%, pal­jon­ko tuot­teen hin­ta on muut­tu­nut alku­pe­räi­seen näh­den?”, ja eri­tyi­ses­ti kun ote­taan huo­mioon pank­kien toi­min­nan moni­mut­kai­suus, ei ole miten­kään rea­lis­tis­ta olet­taa, että kovin moni osai­si teh­dä miten­kään jär­ke­viä luot­to­ris­ki­pää­tök­siä, vaan eri­lai­set ponzi-viri­tel­mät val­tai­si­vat markkinat.

  84. tcrown: Se, että pank­ke­ja sää­del­lään ja yllä­pi­de­tään jon­kin­lai­sia tal­le­tus­va­kuus­jär­jes­tel­miä sik­si, että pert­ti perus­suo­ma­lai­sen ei tar­vit­se teh­dä pan­keis­ta luot­to­ris­kia­na­lyy­siä, aiheut­taa tie­tys­ti jon­kin­lai­sia kan­nus­ti­non­gel­mia, mut­ta saman­ai­kai­ses­ti pitää ymmär­tää, että tuo on aivan ehdo­ton edel­ly­tys miten­kään toi­mi­vil­le talletusmarkkinoille. 

    En minä ole eri miel­tä täs­tä. Ongel­ma­na on se, että pan­kit voi­vat pela­ta sil­lä rahal­la muu­ten­kin kuin anta­mal­la tyy­liin asun­to­luot­to­ja jois­sa on 30% oma­ra­hoi­tuso­suus tms, niin­kuin jos­kus ennen. 

    Jos meil­lä on tal­le­tus­ta­kuu, niin ei pitäi­si samaan aikaan olla oikeut­ta esi­mer­kik­si lai­na­ta yri­tyk­sil­le sitä samaa rahaa. Nykyi­nen sys­tee­mi on sel­lai­nen että pan­kit ovat rahan­te­ko­ko­nei­ta, jois­sa ris­ki on jol­lain muul­la; voi­tot on yksi­tyis­tet­ty ja tap­piot sosia­li­soi­tu. Täs­sä suh­tees­sa vasem­mi­to­lai­sem­mat sään­te­ly­pei­kot ovat ihan oikeas­sa, mut­ta lää­ke vain on minus­ta väärä. 

    En nimit­täin usko sii­hen, että kar­va­lak­ki­tal­let­ta­jien raho­ja tar­vit­tai­siin oikeas­ti rahoi­tus­mark­ki­noil­la niin pal­jon että se riit­täi­si perus­te­luk­si täl­le systeemille. 

    Tähän liit­ty­vä jut­tu on se, että taval­li­nen kar­va­lak­ki­käyt­tä­jä ei juu­ri saa kor­ko­tu­lo­ja pank­ki­tal­le­tuk­sis­taan. Eivät pan­kit var­si­nai­ses­ti kil­pai­le näis­tä tal­le­tuk­sis­ta. Ei sitä kor­koa tar­vit­se­kaan saa­da, kun ei ole ris­kiä, mut­ta se, että ris­kin hän­tä on sosia­li­soi­tu mut­ta tuot­to yksi­tyis­tet­ty, ei istu minun käsi­tyk­see­ni ns rei­lus­ta pelis­tä ja markkinataloudesta. 

    Ris­kil­lä on hin­ta sii­nä mis­sä mil­lä tahan­sa muul­la­kin. Jos sen mark­ki­naa vää­ris­tel­lään sään­te­lyl­lä, niin hom­ma prop­paa. Kun ris­kin hin­taa pai­ne­taan yhdel­le tahol­le alas, niin ris­kiä saa­daan enem­män kuin on sosi­aa­li­ses­ti optimaalista.

  85. Jos meil­lä on tal­le­tus­ta­kuu, niin ei pitäi­si samaan aikaan olla oikeut­ta esi­mer­kik­si lai­na­ta yri­tyk­sil­le sitä samaa rahaa.’ (Tie­de­mies)
    Tämä on niin ilmeis­tä, että oli­si kiva kuul­la joku syy sil­le, mik­sei tätä ole jo toteutettu.

  86. Tie­de­mies: En nimit­täin usko sii­hen, että kar­va­lak­ki­tal­let­ta­jien raho­ja tar­vit­tai­siin oikeas­ti rahoi­tus­mark­ki­noil­la niin pal­jon että se riit­täi­si perus­te­luk­si täl­le systeemille.

    Tämä on aika hyvä point­ti. Ne inno­voi­vat nerot, jot­ka nykyi­sin teke­vät työ­tä pank­kien palk­ka­lis­toil­la ja jot­ka kek­si­vät nämä CDO:t ym. “finans­si­maa­il­man jouk­ko­tu­hoa­seet”, osai­si­vat var­mas­ti vään­tää kokoon sel­lai­sen tal­le­tus­suo­ja­sys­tee­min, jol­la toi­saal­ta estet­täi­siin bank runit, ja toi­saal­ta saa­tai­siin ris­kin mak­sa­jik­si ne, jot­ka ris­kiä otta­mal­la saa­vat hyö­tyä­kin ja siten estet­tyä se “yksi­tyi­set voi­tot, yhtei­set tappiot”.

  87. His­to­rial­li­ses­ti pan­kit eivät tar­jon­neet pit­kä­ai­kais­ta lai­noi­tus­ta vaan kor­kein­taan har­ras­ti­vat lyhy­tai­kai­sia kaup­pa­luot­to­ja, jos­sa luo­ton vakuu­tus oli kaup­pi­aan omis­ta­mat tava­rat ja juok­suai­ka joi­tain kym­me­niä päiviä.

    Val­tioil­le rahoi­tus­ta jär­jes­ti­vät isom­mat inves­toin­ti­pank­kien kal­tai­set orga­ni­saa­tiot kuten jon­kun suvun kaup­pa­huo­ne (Fug­ge­rit). Kos­ka täl­lai­sen inves­toin­ti­pan­kin vas­tuut ovat omaa pää­omaa tai jouk­ko­vel­ka­kir­joil­la hank­kia, ei nii­den mah­dol­lis­ta ja jos­kus toden­nä­köi­sis­tä tap­piois­ta tul­lut systeemiriskiä.

    Ensim­mäi­set pan­kit har­ras­ti­vat mak­su­lii­ken­ne­pal­ve­lui­den tar­joa­mis­ta, ei suu­ri­mit­tais­ta anto- tai ottolainausta.

    Adam Smith tote­aa kir­jas­sa Wealth of Nations että pit­kä­ai­kai­set inves­toin­nit on yksi­se­lit­tei­ses­ti rahoi­tet­ta­va oman pää­oman ehtoi­ses­ti tai joukkovelkakirjoilla.

    Jos nyt toi­mit­tai­siin kuin ennen 1800-lukua, niin meil­lä ei oli­si kovin suu­ria asun­to­luot­to­mark­ki­noi­ta. Jon­kun ver­ran hypo­teek­ki­pank­ki­toi­min­taa oli­si, mut­ta nii­den rahoi­tus oli­si hoi­det­tu jouk­ko­vel­ka­kir­jo­jen liik­keel­le­las­ke­mi­sil­la tai oman pää­oman ehtoi­sil­la sijoituksilla.

  88. Täs­sä van­ha suo­ma­lai­nen sanan­las­ku, joka ker­too mitä pan­kit ovat tehneet:

    Tis­pont­ti­kor­ko nousi sanoi kaup­pias kun tava­roi­taan tyyristi”

  89. Tie­de­mies: En minä ole eri miel­tä täs­tä. Ongel­ma­na on se, että pan­kit voi­vat pela­ta sil­lä rahal­la muu­ten­kin kuin anta­mal­la tyy­liin asun­to­luot­to­ja jois­sa on 30% oma­ra­hoi­tuso­suus tms, niin­kuin jos­kus ennen.

    Jos meil­lä on tal­le­tus­ta­kuu, niin ei pitäi­si samaan aikaan olla oikeut­ta esi­mer­kik­si lai­na­ta yri­tyk­sil­le sitä samaa rahaa. 

    En var­si­nai­ses­ti olet­ta­nut­kaan, että oli­sit eri miel­tä, tuos­ta lausees­ta­si saat­toi vain saa­da vai­ku­tel­man, että tal­le­tus­suo­ja on paha asia ja pitäi­si pois­taa. Mut­ta ei tuo kor­va­mer­kit­se­mät­tö­myys kyl­lä mikään ongel­ma ole. Tai siis aina­kaan kor­va­mer­kin­tä ei aut­tai­si yhtään mitään, pan­kit vain myi­si­vät hiu­kan aktii­vi­sem­min tal­let­ta­jil­le rahas­to­ja jot­ka his­to­rial­li­ses­ti ovat tuot­ta­neet 0.02 %-yksik­köä enem­män kuin sääs­tö­ti­li. Enkä oikein tie­dä mihin nuo rahat sit­ten sijoit­tai­sit. Koti­ta­louk­sien tal­le­tus­kan­ta on yli 80 mrd, asun­to­lai­na­kan­ta vähän alle 80 mrd ja val­tion vel­ka myös vähän alle 80 mrd. Ei tie­tys­ti mah­do­ton­ta, mut­ta kyl­lä vähän ahdas­ta tulee, kun val­tion velal­le on muu­ta­kin kysyn­tää. Ja kyl­lä minua pan­kin­joh­ta­ja­na hiu­kan jän­nit­täi­si men­nä illal­la nuk­ku­maan, jos oli­sin rahoit­ta­nut 30-vuo­ti­set asun­to­lai­nat pel­käs­tään asiak­kai­den yönylitalletuksilla.

    Samu­li Saa­rel­ma: Tämä on aika hyvä point­ti. Ne inno­voi­vat nerot, jot­ka nykyi­sin teke­vät työ­tä pank­kien palk­ka­lis­toil­la ja jot­ka kek­si­vät nämä CDO:t ym. “finans­si­maa­il­man jouk­ko­tu­hoa­seet”, osai­si­vat var­mas­ti vään­tää kokoon sel­lai­sen tal­le­tus­suo­ja­sys­tee­min, jol­la toi­saal­ta estet­täi­siin bank runit, ja toi­saal­ta saa­tai­siin ris­kin mak­sa­jik­si ne, jot­ka ris­kiä otta­mal­la saa­vat hyö­tyä­kin ja siten estet­tyä se “yksi­tyi­set voi­tot, yhtei­set tappiot”.

    Aivan var­mas­ti. Mut­ta “yksi­tyi­set voi­tot, yhtei­set tap­piot” on pal­jon parem­pi bisnes.

  90. tcrown, minun point­ti­ni oli, että tal­le­tus­ta­kuu syn­nyt­tää tilan­teen, jos­sa pank­ki­tal­let­ta­ja on tie­tä­mät­tään ja mikä pahin­ta, piit­taa­mat­taan sijoit­ta­mas­sa ris­ki­pi­toi­sem­min kuin oli­si, jos ris­kiä ei oli­si otet­tu pois.

    tcrown: Tai siis aina­kaan kor­va­mer­kin­tä ei aut­tai­si yhtään mitään, pan­kit vain myi­si­vät hiu­kan aktii­vi­sem­min tal­let­ta­jil­le rahas­to­ja jot­ka his­to­rial­li­ses­ti ovat tuot­ta­neet 0.02 %-yksik­köä enem­män kuin säästötili.

    Minus­ta on ilmeis­tä, että jos rahas­to­si­joit­ta­ja menet­tää rahan­sa, niin se on hänen oman ris­kin­ot­ton­sa tulos­ta ja sil­le ei sit­ten voi mitään. Siis, en ole huo­lis­sa­ni sii­tä, että ihmi­set menet­tä­vät sääs­tön­sä, jos tavoit­te­le­vat tuot­toa ja jos tuo­ton tavoit­te­lus­sa ris­ki on tiedossa. 

    Olen huo­no sano­maan, kos­ka en itse niin tee, mut­ta en oikein ymmär­rä mik­si ihmi­set eivät enem­män sijoi­ta johon­kin indeksi-ETF:iin tai jotain sel­lais­ta. Ris­ki­kin on ikään­kuin koko ajan tie­dos­sa ja kai­kil­le sama.

  91. Olen ilmei­ses­ti har­vi­nai­suus, sil­lä olen luke­nut tuon kir­jan. Nal­len osaa­mi­ses­sa täy­tyy arvos­taa hänen historianymmärrystään.

    Se mikä Nal­len ajat­te­lu­ta­vas­ta puut­tuu täy­sin, on ris­kin­ot­to tule­vai­suu­den sijoi­tuk­sis­ta. Oli­si lähes mah­do­ton­ta näh­dä Wahl­roo­sia sijoit­ta­mas­sa mil­joo­nia säh­kö­au­to-teh­taa­seen, joka on vahin­ko sil­lä hänen tai­to­aan kaivattaisiin.

    Kum­mal­li­sin koh­ta kir­jas­ta liit­tyy Geor­ge Soro­siin. Itse olen käyt­tä­nyt suh­teel­li­sen pal­jon aikaa pää­tel­läk­se­ni miten Soros ajat­te­lee, ja vai­kut­taa kuin Nal­le ei ymmär­täi­si Sorok­sen ana­lyy­siä ihmis­ten mas­sa­rea­goin­neis­ta ollenkaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.