Terveisiä Roomasta

Edus­kun­nan vero­jaos­to on tiis­tais­ta asti ollut Roo­mas­sa tutus­tu­mas­sa Mon­tin hal­li­tuk­sen talousuudistukseen.

Aluk­si suur­lä­het­ti­läs Pet­ri Tuo­mi-Niku­la selos­ti Mon­tin uudis­tuk­sia var­sin opti­mis­ti­seen hen­keen. Hänen tun­nel­ma Ita­lias­sa muut­tui yhdes­sä yös­sä, kun Ber­lusco­nia kaa­tui. Hal­li­tus hyväk­syi pelas­tus­a­se­tuk­sen, jos­sa on kovia toimenpiteitä.

Bud­je­tin tasa­pai­not­ta­mi­nen. Ihan vuo­teen 2013 men­nes­sä tasa­pai­not­ta­mi­nen ei onnis­tu, mut­ta täh­täin on vuo­des­sa  2015. Vero­ja nos­te­taan ja meno­ja kar­si­taan. Kiin­teis­tö­ve­rol­la aio­taan periä huo­mat­ta­via sum­mia. Ben­sa on Euroo­pan kalleinta.

Elä­kei­kää nos­te­taan rei­lus­ti, käy­tän­nös­sä seit­se­mäl­lä vuo­del­la.  Tämän jäl­keen elä­ke­jär­jes­tel­män arvioi­daan ole­van Euroo­pan kestävimmän.

Monia sul­jet­tu­ja elin­kei­no­ja on vapau­tet­tu. Esi­mer­kik­si tak­si­toi­min­ta ja aptee­kit, toi­sin kuin Suo­mes­sa siis.

Työ­re­for­mi. Ita­lias­sa van­hat työn­te­ki­jät ovat olleet lähes erot­ta­mat­to­mia, min­kä seu­rauk­se­na nuor­ten ase­ma työ­mark­ki­noil­la on vas­taa­vas­ti sur­kea. Yri­tys teh­dä tämä­kin ase­tuk­sel­la (!!) kariu­tui. Nyt se on laki­kä­sit­te­lys­sä, mikä voi joh­taa vesi­tyk­siin. Nuo­ri­so­työt­tö­myys on täl­lä het­kel­lä 36 %.

Voi­mak­kai­ta toi­mia veron­kier­toa vas­taan. Ravin­to­lan ovel­la saat­taa ulos tuli­jaa odot­taa polii­si, joka kysyy, sait­te­ko kuitin.

Näis­tä “hir­vit­tä­vis­tä” toi­mis­ta huo­li­mat­ta Mon­tin kan­na­tus on pysy­nyt kor­kea­na, ihan vii­me aikoi­na tosin sekin on koke­nut kolauk­sia. Työt­tö­myys on tie­ten­kin kas­va­nut (yllä­tys?). Tosin vii­mei­sim­mäs­sä mit­tauk­ses­sa kan­na­tus on las­ke­nut 47 prosenttiin.

Lou­naal­la puhu­nut enti­nen Hel­sin­gin apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Kor­pi­nen, jol­la on uraa myös Maa­il­man­pan­kis­sa ja Työ­väen talou­del­li­ses­sa tut­ki­mus­lai­tok­ses­sa, ker­toi mie­li­pi­tee­nään, ettei täl­lai­nen poli­tiik­ka voi onnis­tua. Ita­lia­lai­set voi­vat kiris­tel­lä vyö­tä muu­ta­man kuu­kau­den, mut­ta on tur­ha kuvi­tel­la hei­dän suos­tu­van parin­kym­me­nen vuo­den hevos­kuu­riin, jona aika­na maa kur­jis­tuu. Mon­tin suo­sio las­kee, kun pos­ti­luu­kus­ta tulee parin ton­nin kiin­teis­tö­ve­ro­lap­pu. Kor­pi­nen arvos­te­li voi­mak­kaas­ti raha­po­li­tiik­kaa, joka pitää reaa­li­ko­rot nol­las­sa, Sel­lai­nen ei voi kuin joh­taa pää­omain­flaa­tioon ja asun­to­kupliin. Samaa miel­tä, mut­ta miten pide­tään pyö­rät pyö­ri­mäs­sä, jos tämä­kin on kiel­let­tyä? Tämä on koko­naan oman mes­sun­sa arvoi­nen kysymys.

Kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­ri Gus­ta­vo Pigal­la oli Mon­tin aja­mas­ta poli­tii­kas­ta huo­no käsi­tys. Hän koros­ti ole­van­sa poliit­ti­ses­ti enem­män oikeal­la kuin vasem­mal­la ja varot­ta­neen­sa oppi­lai­taan key­ne­si­läi­syy­des­tä, kos­ka se joh­taa suu­reen jul­ki­seen sek­to­riin, jon­ka on mah­dol­lis­ta teh­dä suu­ria erehdyksiä.

Hänen mukaan­sa Mon­ti tekee nyt vää­riä asiois­ta. On olo­suh­tei­ta, jois­sa key­ne­si­läi­nen tar­kas­te­lu on jär­ke­vää ja se on nyt. Täl­lai­set nopeat pak­ko­sääs­töt vie­vät lamaan. Espan­jan työt­tö­myys on jo 25 %. Ita­lian suu­rin ongel­ma on sen hei­kos­sa kil­pai­lu­ky­vys­sä. Vain 15 pro­sent­tia nuo­ris­ta saa kor­kea­kou­lu­tut­kin­non ja nyt sääs­te­tään yli­opis­to-ope­tuk­ses­ta!  (Pro­fes­so­ri Piga on töis­sä yli­opis­tos­sa) Euroo­pas­sa pitäi­si vah­vo­jen mai­den (=poh­joi­nen) vetää Euroop­pa pois lamas­ta eikä ryh­tyä sääs­tä­mään sielläkin.

Jos Mon­ti kaa­tuu, Ita­li­aa ei voi pelas­taa kaa­ok­sel­ta, mut­ta EU-mai­den pitäi­si aut­taa Mon­tia teke­mään oikei­ta asioi­ta, ei pakot­taa lyhyt­nä­köi­siin leik­kauk­siin, jot­ka vain tuhoa­vat taloutta.

Oli­pa huna­jaa kor­vil­le. Juu­ri tätä olen yrit­tä­nyt koko ajan sanoa!

37 vastausta artikkeliin “Terveisiä Roomasta”

  1. En miten­kään epäi­le ettei­kö mat­kai­lu avar­tai­si, mut­ta oli­si­ko saman tie­to­mää­rän saa­nut annos­tel­tua jaos­ton kah­del­le­tois­ta jäse­nel­le vähem­mil­lä­kin kustannuksilla? 

    Jos vaik­ka Tuo­mi-Niku­la ja Pigal­la oli­si len­nä­tet­ty busi­ness-luo­kas­sa Hel­sin­kiin, asu­tet­tu Käm­piin parik­si yök­si ja haas­ta­tet­tu sii­nä välis­sä jos­sain rau­hal­li­ses­sa paikassa. 

    Tie­don omak­su­mis­ta ede­saut­ta­va eris­täy­ty­mi­nen ja kii­rei­sen ryh­män kokoa­mi­nen toki vaa­tii siir­ty­mis­tä pois arkiym­pä­ris­tös­tä mut­ta sen voi­si teh­dä ehkä lähempänäkin? 

    Käsi­tin niin että ette itse kui­ten­kaan käy­neet havain­noi­mas­sa nii­tä apteek­ke­ja, tak­se­ja tai jou­tu­neet näyt­tä­mään polii­sil­le kuit­te­ja ravin­to­lan ovel­la vaan tämä osuus perus­tui suur­lä­het­ti­lään kerrontaan.

  2. Lou­nal­la puhu­nut enti­nen Hel­sin­gin apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Kor­pi­nen, jol­la on uraa myös Maa­il­man­pan­kis­sa ja Työ­väen talou­del­li­ses­sa tut­ki­mus­lai­tok­ses­sa, ker­toi mie­li­pi­tee­nään, ettei täl­lai­nen poli­tiik­ka voi onnis­tua. Ita­lia­lai­set voi­vat kiris­tel­lä vyö­tä muu­ta­man kuu­kau­den, mut­ta on tur­ha kuvi­tel­la hei­dän suos­tu­van parin­kym­me­nen vuo­den hevos­kuu­riin, jona aika­na maa kur­jis­tuu. Mon­ti suo­sio las­kee, kun pos­ti­luu­kus­ta tulee parin ton­nin kiin­teis­tö­ve­ro­lap­pu. Kopri­nen arvos­te­li voi­mak­kaas­ti raha­po­li­tiik­kaa, joka pitää reaa­li­ko­rot nol­las­sa, Sel­lai­nen ei voi kuin joh­taa pää­omain­flaa­tioon ja asun­to­kupliin. Samaa miel­tä, mut­ta miten pide­tään pyö­rät pyö­ri­mäs­sä, jos tämä­kin on kiel­let­tyä? Tämä on koko­naan oman mes­sun­sa arvoi­nen kysymys.”

    Täs­sä vai­hees­sa pitää muis­taa, että alhais­ten kor­ko­jen tavoi­te (raha­po­liit­ti­ses­ti) on lisä­tä liik­keel­lä ole­van rahan mää­rää. Tähän tavoit­tee­seen voi­daan pääs­tä hel­pom­min­kin — esi­mer­kik­si lisää­mäl­lä liik­keel­lä ole­van rahan määrää.

  3. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­jal­ta sama huo­mio kuin minul­ta­kin. Jokai­nen valio­kun­ta­lai­nen on kui­ten­kin Roo­man­mat­kan­sa ansainnut.

    Näis­sä unon­tuu aina mikä on tavoi­te. Min­kä tavoit­teen saa­vut­ta­mis­ta tuo mat­ka pal­ve­lee? Mitä asi­aa se vie eteen­päin? Fin­nair saa vähän tulo­ja ja ilma­ke­hään tulee vähän enem­män pääs­tö­jä mut­ta mitä muu­ta saavutetaan?

  4. Tämä saat­taa olla lie­väs­ti off­to­pic, mut­ta tämän päi­vän Hel­sin­gin Sano­mien vie­ras­ky­näs­sä on Urho Lem­pi­sen erit­täin kiin­nos­ta­va kir­joi­tus euro-jär­jes­tel­mäs­tä ja sen talou­del­li­ses­ta perustasta. 

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Euroliitosta+on+tullut+mahdoton+yht%C3%A4l%C3%B6/a1305561254754

    Näin kriit­ti­siä kir­joi­tuk­sia aihees­ta har­voin näkee ja var­sin­kaan talous­nä­kö­kul­mas­ta. Lem­pi­sen kan­na­no­tot vai­kut­ta­vat hyvin jär­keen­käy­vil­tä, mut­ta oli­si hie­noa, jos joku muu talous­tie­tei­siin pereh­ty­nyt (tämän blo­gin isän­tä?) ana­ly­soi­si hiu­kan tar­kem­min kir­joi­tuk­sen pointteja.

  5. Jos EU oli­si USA, suo­ma­lai­set muut­tai­si­vat nyt hal­paan Ita­li­aan tai ete­lään yleen­sä. Sisi­lia oli­si Florida. 

    Len­to Mala­gaan on usein hal­vem­pi kuin juna­mat­ka Lappiin. 

    Luon­nol­li­sel­la valuut­ta-alu­eel­la tasa­pai­no kor­jau­tui­si muun muas­sa muuttoliikkeellä. 

    EU:ssa hom­ma ei toi­mi. Pitäi­si antaa rahaa ete­läl­le ilman aja­tus­ta lep­poi­sis­ta elä­ke­päi­vis­tä aurinkovyöhykkeellä.

  6. Ter­vei­siä maapallolta!

    Kopri­nen arvos­te­li voi­mak­kaas­ti raha­po­li­tiik­kaa, joka pitää reaa­li­ko­rot nol­las­sa, Sel­lai­nen ei voi kuin joh­taa pää­omain­flaa­tioon ja asuntokupliin.

    Eli Kopri­nen halu­aa kiris­tää raha­po­li­tiik­kaa nyt. Se oli mah­dol­li­ses­ti type­rin­tä mitä voi teh­dä. Euroo­pas­sa on lii­an vähän koko­nais­ky­syn­tää ja eri­tyi­ses­ti näis­sä ongel­ma­mais­sa on lii­an vähän koko­nais­ky­syn­tää. Tilan­net­ta hel­pot­taa raha­po­li­tii­kan löy­sen­tä­mi­nen, ei sen kiristäminen.

    Hänen mukaan­sa Mon­ti tekee nyt vää­riä asiois­ta. On olo­suh­tei­ta, jois­sa key­ne­si­läi­nen tar­kas­te­lu on jär­ke­vää ja se on nyt. Täl­lai­set nopeat pak­ko­sääs­töt vie­vät lamaan.

    Tämä on pal­jon mah­dol­lis­ta, mut­ta jos val­tio ei voi ottaa lisään vel­kaa, niin ei oo pal­joo vaih­toeh­to­ja? Help­po­han se on sanoo, että hei kas­vat­ta­kaa jul­ki­sen sek­to­rin ali­jää­mää, mut jos EKP ei suos­tu rahoit­ta­maan ja yksi­tyi­nen sek­to­ri ei suos­tu rahoit­ta­maan, niin min­käs teet?

    Euroo­pas­sa pitäi­si vah­vo­jen mai­den (=poh­joi­nen) vetää Euroop­pa pois lamas­ta eikä ryh­tyä sääs­tä­mään sielläkin.

    Ai että Sak­sas­sa pitäs teh­dä tätä sun Keyn­si­läis­tä poli­tiik­kaa ja lisä­tä jul­ki­sia meno­ja nyt kun on nousu­kausi? Mil­lon ne sit­ten keräis nii­tä pus­ku­rei­ta pahan päi­vän varal­le? Voi toki olla, että olis koko Euroo­pal­le hyväks, että ne tekis iso­ja ali­jää­miä, mut­ta miks se olis hyvä saksalaisille?

  7. Mik­ko Särelä:

    Täs­sä vai­hees­sa pitää muis­taa, että alhais­ten kor­ko­jen tavoi­te (raha­po­liit­ti­ses­ti) on lisä­tä liik­keel­lä ole­van rahan mää­rää. Tähän tavoit­tee­seen voi­daan pääs­tä hel­pom­min­kin – esi­mer­kik­si lisää­mäl­lä liik­keel­lä ole­van rahan määrää.

    Miten sä aiot lisä­tä rahan mää­rää niin että se ei pidä kor­ko­ja alhaalla?

    Eiks se mene luul­ta­vas­ti niin, että jos haluu kas­vat­taa EKP:n taset­ta, niin sit NBKT-odo­tus­ten pitää olla alha­sia, että jen­gi haluu pitää pal­jon nii­den varal­li­suu­des­ta kes­kus­pank­ki­ra­ha­na ja kos­ka NBKT-odo­tuk­set on alha­sia, niin korot­kin on alhaalla.

    Jos taas halu­aa nos­taa kor­ko­ja, niin pitää kas­vat­taa NBKT-odo­tuk­sia, että jen­gi ei halua pitää niin suur­ta osaa varal­li­suu­des­ta kes­kus­pank­ki­ra­ha­na ja EKP:n tase pie­ne­nee ja korot nousee.

  8. Eikö­hän EU:n yli­voi­mai­ses­ti vel­kai­sin val­tio ole Bri­tan­nia, mut­ta Ita­lian tilan­ne on hyvin ajan­koh­tai­nen Rans­kan pre­si­den­tin­vaa­lien suhteen.

    Hol­lan­del­la on noin 6% etu­mat­kaa, ja mikä­li hän voit­taa, niin EKP saa vah­vem­man man­daa­tin, jol­la yli­ki­re­ää talous­po­li­tiik­kaa höllennetään.

    Kun jät­ti­ve­las­ta pel­kät korot ovat 5% niin jo se on suu­ri kulue­rä, ja eri­tyi­sen huo­nok­si tilan­teen tekee se, että kun yri­tyk­set eivät saa/pysty uusi­maan lai­naa, lak­kaa yrit­tä­mi­nen kokonaan.

    Surul­li­sin yksi­tyis­koh­ta Euroo­pan reaa­li­ta­lou­des­ta on se, että kun rahaa ei ole, ovat aurin­ko­pa­nee­li­teh­taat mat­kal­la kon­kurs­siin. Ita­li­aan­kin voi­si lait­taa 100miljoonaa aurin­ko­pa­nee­lia, ja sil­lä voi­si sul­kea ties kuin­ka mon­ta ydin­voi­ma­laa Euroo­pas­ta. Eipä voi nyt, kun kireä raha­po­li­tiik­ka estää aurinkopaneelikaupan.

  9. Oli­si haus­kaa tie­tää miten E‑Euroopassa teh­täi­siin yhtään mitään, jos ei oli­si pakko?

    Jos joku lai­nai­si Krei­kal­le, Ita­lial­le ja Espan­jal­le niin pal­jon kuin ne vain tar­vit­se­vat lait­taak­seen talou­ten­sa kun­toon, mil­loin­han tämä kun­toon­lait­topvm mah­tai­si vih­doin tul­la? 2100?

  10. Ter­vei­siä takai­sin Mon­til­le. Ensim­mäi­nen leik­kaus, joka siel­lä pitäi­si teh­dä, on pudot­taa edus­ta­jan­huo­neen ja senaa­tin pää­lu­vut mur­to-osaan nykyi­ses­tä ja jäl­jel­le jää­nei­den osal­ta pudot­taa palk­ka puo­leen tai alle. Seu­raa­vak­si täy­tyi­si antaa ken­kää 90 pro­sen­til­le niis­tä auton­kul­jet­ta­jis­ta jot­ka ilmei­ses­ti kul­jet­ta­vat nii­tä “tär­kei­tä ihmi­siä” ja tuk­ki­vat Roo­man ahtaat kadut nojail­les­saan mus­tiin autoi­hin­sa odot­taes­saan, kos­ka isän­tä taas tar­vii kyy­tiä. Se on siel­lä Roo­mas­sa ihan usko­ma­ton­ta tou­hua nii­den mus­tien auto­jen kanssa!

  11. Mat­kai­lu avar­taa. Jon­kun Roo­man-mat­kan kus­tan­nuk­set ei nyky­päi­vä­nä aivan val­ta­vat var­maan ole. Loma­mat­ko­ja ei tar­vit­se vero­ra­hoil­la mak­sel­la, mut­ta haluan mie­luum­min sel­lai­set lain­sää­tä­jät jot­ka on näh­neet ulko­maa­il­maa muu­ten­kin kuin telk­ka­ris­ta. Ulko­maan työ­ko­ke­mus­ta­han on kan­san­edus­ta­jis­ta suh­teel­li­sen harvalla.

    Kos­ka muu­ten saa­daan nuo sul­je­tut elin­kei­not vapau­tet­tua Suomessa?

  12. Yksi asia tuol­la pis­ti sil­mään: Mon­til­la oli vään­töä nos­taa kiin­teis­tö­ve­roa. Se on toden­nä­köi­ses­ti toi­mis­ta elä­keiän nos­ton lisäk­si fik­suin, kos­ka kiin­teis­tö­ve­rol­la on myös asun­to­jen hinn­an­nousua hil­lit­se­vä vai­ku­tus. Ei oli­si Suo­mes­sa­kaan huo­no ajatus.

    Toi­nen jut­tu on se, että Ita­lian käsit­te­le­mi­nen yhte­nä maa­na on tie­tys­ti fis­kaa­li­ses­ti ja juri­di­ses­ti oikein, mut­ta hen­ki­ses­ti ehkä ei.. Jos­pa maan lait­tai­si vaik­ka poik­ki niin, että sel­lai­nen pit­kä­var­ti­nen tal­vi­ken­kä eriy­tet­täi­siin omak­si kata­stro­fi­val­ta­kun­nak­seen, ja ilman tukia pär­jää­vä poh­joi­nen otet­tai­siin toi­mi­maan täy­den poten­ti­aa­lin­sa mukaan.

    Täl­lä tie­tys­ti saa­tai­siin aika ankea tilan­ne aikaan ete­läs­sä, mut­ta ei se Krei­kas­ta pal­jon muu­ten­kaan poik­ke­ai­si. Koko­nai­suu­den pelas­ta­mi­nen voi olla kovin pit­kän ja tus­kai­sen tien takana.

  13. On olo­suh­tei­ta, jois­sa key­ne­si­läi­nen tar­kas­te­lu on jär­ke­vää ja se on nyt.”

    No oli­si­han se ehkä jär­ke­vää, mut­ta miten se key­ne­si­läi­nen elvy­tys toteu­tet­tai­siin, lisä­ve­lal­la? Kuten sanoit, Toi­saal­ta Ita­lian val­tion bud­jet­ti on ali­jää­mäi­nen aina­kin vuo­teen 2015 asti, eikö se ole nime­no­maan keynesiläisyyttä?

  14. a_l:
    …mie­luum­min sel­lai­set lain­sää­tä­jät jot­ka on näh­neet ulko­maa­il­maa muu­ten­kin kuin telkkarista. 

    Poh­din vaan sitä, mitä tuol­lai­sel­la mat­kal­la lopul­ta oikeas­ti ehtii näh­dä ja kokea. Len­to­kent­tä­au­lat, tila­tak­sit, nel­jän täh­den hotel­lit ja semi­naa­ri­ti­lat on aika saman­lai­sia kaik­kial­la. Hyvä toki jos kan­san­edus­ta­jat ovat myös jal­kau­tu­neet roo­ma­lais­ten arkeen.

  15. Pal­jon (Pohjois-)Italiassa aikaa viet­tä­nee­nä olen kyl­lä sitä miel­tä, että ravin­to­lois­sa saa käy­tän­nös­sä aina tulos­te­tun kui­tin, vaik­kei mak­sai­si­kaan kor­til­la. Sei­so­maespres­soa kah­vi­las­sa naut­ties­sa ei vält­tä­mät­tä kuit­tia tule poi­mit­tua, mut­ta kyl­lä se on pöy­däl­le ilmes­ty­nyt (sei­so­maespres­so mak­se­taan usein jät­tä­mäl­lä pöy­däl­le kolik­ko­ta­sa­ra­ha, jon­ka baris­ta lakai­see kas­saan ehtiessään).

    Sen sijaan tuol­la on aina­kin teh­taan­myy­mä­löi­tä, jois­sa ei kel­paa kuin kätei­nen eikä kuit­tia anne­ta. Lisäk­si täl­lai­sel­la teh­taan­myy­mä­läl­lä ei ole mai­nok­sia eikä ovel­la lue “myy­mä­lä”. Asiak­kaat kyl­lä tie­tä­vät, mis­tä tuol­lai­sen löy­tää. Kes­ki­suur­ta muo­ti­teol­li­suut­ta kun on pal­jon, niin noi­ta lie­nee suu­rin piir­tein joka kylässä.

    Guar­dia Finanza par­tioi ja voi sitä, jon­ka autos­ta löy­tyy vaik­ka­pa elekt­ro­niik­kaa myyn­ti­pak­kauk­ses­sa mut­tei lom­pa­kos­ta löy­dy kuit­tia hakemallakaan.

  16. Jos maan ongel­ma on se, että kaup­pa­ta­se on pak­ka­sel­la ja val­tio kulut­taa enem­män kuin verot­ta­mal­la pys­tyy varo­ja kerää­mään, niin ongel­ma on yksin­ker­tai­ses­ti se, että yhteis­kun­ta yrit­tää yllä­pi­tää elin­ta­soa johon kan­sal­la ei ole tuot­ta­vuu­ten­sa puo­les­ta varaa.

    Vaih­toeh­to­ja on luon­nol­li­ses­ti kak­si. Joko voi­daan paran­taa tuot­ta­vuut­ta tai pie­nen­tää kulutustasoa.

    Elvyt­tä­mi­nen aut­taa vain, mikä­li sen kes­ki­pit­kän ja pit­kän ajan “palau­tus­pro­sent­ti” on posi­tii­vi­nen. Jos elvy­te­tään tuh­laa­mal­la asioi­hin joi­den kan­nat­ta­vuus on nega­tii­vi­nen pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, pahen­ne­taan tilan­net­ta entisestään.

    Tur­han työn teke­mi­nen ei kos­kaan ole kan­nat­ta­vaa, ei vaik­ka kuin­ka oltai­siin Key­ne­si­läi­siä. Key­ne­si­läi­nen elvy­tys­kin pitää siis teh­dä fik­sus­ti. Jos fik­su­ja inves­toin­ti­koh­tei­ta ei ole, ei elvy­tys­tä pidä teh­dä. Huo­no elvy­tys kun on tule­van hyvin­voin­nin tuhoamista.

    Osaa­vat­ko Ita­lian viran­omai­set ja jul­ki­nen sek­to­ri elvyt­tää kan­nat­ta­vas­ti, vai menee­kö raha vain tuot­ta­mat­to­maan vir­ka­mies­ten leve­ään elämään?

  17. Työ­re­for­mi. Ita­lias­sa van­hat työn­te­ki­jät ovat olleet lähes erot­ta­mat­to­mia, min­kä seu­rauk­se­na nuor­ten ase­ma työ­mark­ki­noil­la on vas­taa­vas­ti surkea.”

    Näin­hän se menee Suo­mes­sa­kin var­sin­kin jul­ki­sel­la puo­lel­la, mis­sä viran­hal­ti­jat eivät läh­de kulu­mal­la­kaan ja vie­lä lyö­tiin eläk­keen super­ker­ty­mät päälle. 

    Mitä hel­pom­pi ja parem­min pal­kat­tu hom­ma, sitä kau­em­min “jak­se­taan”.

  18. Heik­ki:
    Eikö­hän EU:n yli­voi­mai­ses­ti vel­kai­sin val­tio ole Bri­tan­nia, mut­ta Ita­lian tilan­ne on hyvin ajan­koh­tai­nen Rans­kan pre­si­den­tin­vaa­lien suhteen. 

    Ei kai sen­tään, mut­ta joka tapauk­ses­sa Bri­tan­nial­la on sel­lai­nen etu, että kun he jät­ti­vät sen erään Euroop­pa­lai­sen talous­po­liit­ti­sen kokei­lun väliin, heil­tä eivät pun­nat lopu.

  19. Kom­ment­ti nuo­ri­so­työt­tö­myy­teen: Yli­opis­to­ni käy­tä­vil­lä puhu­taan, että Suomi(kin) on erit­täin kiin­nos­ta­va maa ete­läeu­roop­pa­lais­ten opis­ke­li­joi­den mie­les­sä, ja että vaih­ta­rit kyse­le­vät, että miten­kö­hän tän­ne voi­si jää­dä asu­maan ja töihin.

    Useim­mis­ta ihmis­tie­teis­tä val­mis­tu­nei­den mark­ki­noil­la koti­mai­nen mais­te­ri pesee kyl­lä kie­li­tai­toe­tun­sa täh­den aina ulko­mai­sen haas­ta­jan, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti tyr­kyl­lä ole­vaa luon­non­tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta saa­daan haa­lit­tua mah­dol­li­sim­man pal­jon. Sää­lik­si käy espan­ja­lai­sia ikä­to­ve­rei­ta­ni, joi­den kans­sa olen jokusen sanan vaihtanut.

  20. Sal­ve, oheen kol­me vii­tet­tä alku­vuo­den jutuis­ta­ni saa­pas­maas­ta, jois­sa ita­lia­lai­sil­ta — työ­läi­sil­tä ja lak­koi­le­vil­ta­kin — hie­man toi­sen­lais­ta näkö­kul­maa Mon­tin ja EKP-IMF_EU- troi­kan tek­no­kraat­tien varas­ta­mas­ta demo­kra­tias­ta sekä Ita­lian har­maas­ta talou­des­ta ja EU:n suu­rim­mas­ta kor­rup­tios­ta kuin ehkä lähet­ti­lääm­me ja elä­ke­vir­ka­mies kan­sam­me edus­ta­jil­le kertoilivat…

    Varas­tet­tu demo­kra­tia, euroop­pa­lai­nen puheen­vuo­ro Ita­lias­ta yle radio 1
    http://areena.yle.fi/audio/1331726516380
    xxx
    Hor­ju­va Ita­lia elää jat­ku­vaa tragikomediaa
    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2747763/%E2%80%9Dtalouskriisi-voi-yltya-maailmanpaloksi%E2%80%9D
    xxx
    Krii­si­pa­ket­ti rai­vos­tut­taa ita­lia­lai­sia, Palk­ka­työ­läi­nen 2.12
    ingres­si: Jos Mon­ti mur­taa työ­mark­ki­na-artiklan 18, sii­tä seu­raa sosi­aa­li­nen veri­löy­ly, varoit­ti ay-kes­kus­jär­jes­tö CISL:n pää­sih­tee­ri Raf­fae­le Bonanni.…

  21. Mikael M.: mut­ta toi­vot­ta­vas­ti tyr­kyl­lä ole­vaa luon­non­tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta saa­daan haa­lit­tua mah­dol­li­sim­man paljon.

    Huh. Oma työ­ryh­mäm­me on naut­ti­nut muu­ta­man annok­sen ita­lia­lais­ta luon­non­tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta. Prof­fam­me tai­taa kokeil­la sitä mie­lel­lään uudes­taan ehkä jos­kus sadan vuo­den pääs­tä, kun on ensin kur­si­nut peli­housun­sa takai­sin kokoon. Sano­taan­ko nyt vaik­ka niin, että Gali­leon jäl­keen ome­na on pudon­nut aika kau­as puusta.

  22. Hyvä, että vero­jaos­to vie­rai­lee ulko­mail­la. Suo­sit­te­len seu­raa­vaak­si koh­teek­si Espan­jaa. Pai­kan pääl­lä käyn­ti avar­taa, jos osaa pitää sil­man­sä ja kor­van­sa auki.

    Mon­tin suo­sio tulee epäi­le­mät­tä las­ke­maan kuin leh­män hän­tä. Kaa­os on lähel­lä. Oli­si niin help­poa, jos Ita­lia pys­tyi­si deval­voi­maan lii­ran­sa. Mut­ta sehän ei ole enää mah­dol­lis­ta. Kes­tää­kö Ita­lia vai pitää­kö maan läh­teä euros­ta? Jon­kin­lai­nen euro­jär­jes­tel­män remont­ti on ovella.

    Las­ku­ja tulee suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien nis­kaan sekä tuki­ra­has­to­jen että EKP:n kautta.

    Urpi­lai­sen mukaan hal­lit­tus ei halua puut­tua EKP:n kaut­ta Suo­men Pan­kil­le tule­viin euro­ris­kei­hin, kos­ka asia kuuu­luu edus­kun­nan pank­ki­val­tuus­kun­nal­le. Se on type­rää. Mut­ta toi­vot­ta­vas­ti edus­kun­nan veroa­jaos­to taju­aa ottaa huo­mioon myös mah­dol­li­set tap­piot euro­jär­jes­tel­män hajoamisesta.

  23. Tämä lie­nee jokin uusi teo­ria tämä tak­si­jär­jes­tel­män ja maan val­tion­ve­lan kor­kean koron yhteys. EKP:n oli­si kan­nat­ta­nut pyy­tää alhai­sia kor­ko­ja vas­taan vaih­ta­maan Inter ja AC pai­dan­vä­re­jä päik­seen. Ei niin­kään alhais­ten kor­ko­jen takia, vaan ihan sik­si, että tie­det­täi­siin, voi­ko moi­nen vaa­ti­mus men­nä läpi.

  24. Sepi:
    Tur­han työn teke­mi­nen ei kos­kaan ole kan­nat­ta­vaa, ei vaik­ka kuin­ka oltai­siin Key­ne­si­läi­siä. Key­ne­si­läi­nen elvy­tys­kin pitää siis teh­dä fik­sus­ti. Jos fik­su­ja inves­toin­ti­koh­tei­ta ei ole, ei elvy­tys­tä pidä teh­dä. Huo­no elvy­tys kun on 

    Itse asias­sa, sikä­li kun kyse on koti­mark­ki­na­ky­syn­tä­ve­toi­ses­ta lamas­ta, täy­sin hyö­dytt­tö­mät tai jopa varal­li­suut­ta tuhoa­vat toi­men­pi­teet voi­vat aut­taa, jos ne pane­vat työt­tö­mät töi­hin paran­taen hei­dän osto­voi­maan­sa ja aut­ta­vat vähen­tä­mään vel­ko­jen (jot­ka lop­puen lopuk­si pää­sään­töi­ses­ti ovat aina kun­kin talou­den(*) sisäi­siä vel­ko­ja) arvo­ja. Key­nes tuos­ta 1930-luvul­la kir­joit­ti, käy­tän­nös­sä se demon­stroi­tiin 1940-luvul­la kun Yhdys­val­lat lopul­ta nos­tet­tiin lamas­ta teke­mäl­lä val­tai­sat mää­rät tava­raa, joka upo­tet­tiin mereen tai räjäy­tet­tiin Euroo­pas­sa ja Aasias­sa (sota­teol­li­suus), ja pal­kaa­mal­la suu­ret mää­rät nuo­ria mie­hiä ole­maan teke­mät­tä mitään Ame­rik­ka­lais­ta varal­li­suut­ta raken­ta­vaa (vär­väys).

    Toki, Hit­le­rin kukis­ta­mi­ses­sa aut­ta­mi­nen, ja puna-armei­jan ete­ne­mi­sen estä­mi­nen Ber­lii­nis­tä län­teen oli­vat äärim­mäi­sen hyö­dyl­li­siä muil­la tavoin, mut­ta USAn kan­san­ta­lout­ta elvyt­tä­vät vai­ku­tuk­set oli­si­vat olleet samat, vaik­ka nuo ope­raa­tiot oli­si teh­ty var­jo­nyrk­kei­lys­sä täy­sin kuvit­teel­li­sia mars­si­lai­sia vastaan.

    (*) Täs­sä se mer­kit­tä­vin talous­ra­ja on euroa­lue, kun ker­ran fik­sut joh­ta­jam­me kat­soi­vat sove­li­aak­si täl­läi­sen liit­to­val­tio­te­ke­leen rakentaa.

  25. Blo­gis­tin havain­nois­ta, esi­tel­mis­tä ja kir­joi­tuk­seen tul­leis­ta vas­tauk­sis­ta pais­taa epä­luu­lo ete­läis­ten mai­den talou­del­li­seen tule­vai­suu­teen sekä eri­mie­li­syys “oikeas­ta” poli­tii­kas­ta vinou­tu­mien kor­jaa­mi­sek­si. Jot­kut halua­vat lei­ka­ta ja aiheut­taa siten lamaa. Toi­set halua­vat käyt­tää enem­män rahaa eli elvyt­tää lisävelalla.

    Muu­ta­mas­sa ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa huo­mioi­tiin Soi­nin­vaa­ran ja mui­den mat­kan hin­ta suh­tees­sa saa­vu­tet­tui­hin tulokl­siin. Epäil­tiin hin­nan olleen kal­lis tulok­siin ver­rat­tu­na. Aina­kaan mat­ka ei ollut mis­sään tapauk­ses­sa edul­li­sin tapa hank­kia kysei­nen tie­to Suo­men käyttöön. 

    Mie­les­tä­ni pitää ymmär­tää, ettei kyse ole yksi­no­maan ete­län ongel­mas­ta. Vaik­ka ongel­mat ilme­ni­vät ensinn ete­läs­sä, koko EU on liki samas­sa tilan­tees­sa. Tääl­lä syö­dään enem­män kuin tie­na­taan. Tätä on tapah­tu­nut jo vuosia.

    Se, että ongel­mat esiin­ty­vät ensi sijas­sa euro­mai­den puit­teis­sa ker­too yhteis­va­luu­tan ole­van yksi krii­sin syistä.

    Krii­sin kas­vu koko EU.ta uhkaa­vak­si vaa­tii heti lujia toimenpiteitä.
    1) Euros­ta pitää luo­pua välit­tö­mäs­ti. Siten voi­daan kat­kais­ta ne siteet, jot­ka aiheut­ta­vat krii­sin leviä­mi­sen maas­ta toi­seen. Vaik­ka eurol­la on hyviä­kin puo­lia, pitää euros­ta luo­pua välit­tö­mäs­ti, mak­saa, mita maksaa.
    2)Kaikkien pitää alkaa sääs­tää ja kai­kes­ta. Suu­res­sa ja pie­nes­sa. Tuol­lai­set “tie­don­ha­ku­mat­kat” ovat täy­sin tar­peet­to­mia nyky­ai­ka­na. Jokais­ta menoe­rää, sekä jul­ki­sel­la alu­eel­la, että yksi­tyi­ses­sä talou­des­sa pitää arvos­tel­la kriit­ti­ses­ti. Yhteis­kun­nan varo­jen käy­tön on kes­ki­tet­ty­vä vain kai­kes­ta vält­tä­mät­tö­mim­pään. Tär­kein­tä on kan­nat­ta­vuus. Kai­ken ei vält­tä­mät­tö­män tulee olla kan­nat­ta­vaa. Jokai­ses­ta mene­väs­tä rahae­räs­tä pitää olla sel­vä kus­tan­nus-hyö­ty­las­kel­ma. Täl­läi­nen sääs­tö­kuu­ri jat­kuu aina­kin kun­nes aiem­min “yli­mää­rin” kulu­tet­tu varal­li­suus on kor­vat­tu. Ja toi­vot­ta­vas­ti jär­ke­väs­tä sääs­tä­mi­ses­tä muo­dos­tuu kan­san tapa.

  26. Erääs­sä Face­book-kes­kus­te­lus­sa Mala­gan mat­kaa­ja ker­toi Suo­men suur­lä­het­ti­lään tuo­neen Madri­dis­ta maan­mie­hil­le nyky­suo­ma­lais­ta kirjallisuutta.

    Espoon ylin joh­to menee Pekin­giin osal­lis­tuak­seen mm. Angry Birds-toi­mis­ton avajaisiin.

  27. Ris­to: Itse asias­sa, sikä­li kun kyse on koti­mark­ki­na­ky­syn­tä­ve­toi­ses­ta lamas­ta, täy­sin hyö­dytt­tö­mät tai jopa varal­li­suut­ta tuhoa­vat toi­men­pi­teet voi­vat aut­taa, jos ne pane­vat työt­tö­mät töi­hin paran­taen hei­dän osto­voi­maan­sa ja aut­ta­vat vähen­tä­mään vel­ko­jen (jot­ka lop­puen lopuk­si pää­sään­töi­ses­ti ovat aina kun­kin talou­den(*) sisäi­siä vel­ko­ja) arvo­ja. Key­nes tuos­ta 1930-luvul­la kir­joit­ti, käy­tän­nös­sä se demon­stroi­tiin 1940-luvul­la kun Yhdys­val­lat lopul­ta nos­tet­tiin lamas­ta teke­mäl­lä val­tai­sat mää­rät tava­raa, joka upo­tet­tiin mereen tai räjäy­tet­tiin Euroo­pas­sa ja Aasias­sa (sota­teol­li­suus), ja pal­kaa­mal­la suu­ret mää­rät nuo­ria mie­hiä ole­maan teke­mät­tä mitään Ame­rik­ka­lais­ta varal­li­suut­ta raken­ta­vaa (vär­väys).

    Miten lama voi olla kysyn­tä­la­ma, jos kysyn­tää on enem­mään kuin tuo­tan­toa? Eikö kyse ole sil­loin lähin­nä tuot­ta­vuus­la­mas­ta ja kysyn­nän liiallisuudesta?

    Se, että pal­ka­taan ihmi­siä kor­tis­tos­ta 1.5x työt­tö­myy­kor­vauk­sen suu­rui­sel­la pal­kal­la vuo­ron­pe­rään kai­va­maan ja täyt­tä­mään kuop­paa ainoas­taan huo­non­taa tilan­net­ta. Jos näi­den ihmis­ten velat ovat ongel­ma, niin pal­jon fik­sum­paa oli­si ottaa ne yksi­tyi­set talout­ta hal­vaant­ta­vat velat yhteis­kun­nan kon­tol­le (tai nol­la­ta ne kon­kurs­seil­la). Kun­han se tuot­ta­ma­ton työ jää teke­mät­tä, niin kaik­ki hyötyvät.

    USA:n liit­to­val­tion voi­si kat­soa nous­seen lamas­ta, kos­ka maan tuot­ta­vuus ampui tai­vai­siin toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na. Kova panos­tus teol­li­suu­den pro­ses­sei­hin, uuteen tek­no­lo­gi­aan jne. kan­toi­vat hedel­mää. Eli vaik­ka tuo­tan­non arvos­ta uppo­si val­ta­vat mää­rät meren poh­jaan, niin lopul­ta jäl­jel­le jäi­vät moder­nit teol­li­suus­lai­tok­set, uudet tehok­kaat tuo­tan­to­pro­ses­sit ja uusi tek­no­lo­gia, jot­ka nos­ti­vat tuot­ta­vuu­den ihan uudel­le tasolle.

    Pys­tyy­kö Ita­lian (tai min­kään muun­kaan maan) hal­li­tus kek­si­mään inves­toin­ti­koh­tei­ta, jot­ka kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kas­vat­ta­vat tuottavuutta?

  28. Huo­miot Ita­lian toi­men­pi­teis­tä kuu­los­ta­vat aika hyvil­tä. Toi­vot­ta­vas­ti Krei­kan tau­ti ei leviä.

    On todel­la hyvä, että euron avul­la on saa­tu suo­men osal­ta kat­kais­tua aiem­min har­joi­tet­tu deval­vaa­tio­po­li­tiik­ka. Näin pal­kan­saa­ja­na tähän voi olla tyy­ty­väi­nen, joten toi­vot­ta­vas­ti ita­li­aa­not saa­vat asian­sa järjestettyä.

    Toi­nen asia on se, että vie­lä ei ole Suo­mes­sa oikein opit­tu elä­mään euron kans­sa. Voi hyvin kysyä että onko esim. maan­laa­juis­ten sopi­mus­ten aika ohi. Eikö Kai­nuus­sa ja Ete­lä-Savos­sa pitäi­si olla alhai­sem­mat mini­mi­pal­kat kuin muu­al­la maas­sa ja samoin alhai­sem­mat pal­kan­ko­ro­tuk­set. Näin nämä osat eivät tyh­je­ni­si Hel­sin­kiin, vaan koko maa oli­si elinkeinokelpoinen.

  29. Sepi: Miten lama voi olla kysyn­tä­la­ma, jos kysyn­tää on enem­mään kuin tuo­tan­toa? Eikö kyse ole sil­loin lähin­nä tuot­ta­vuus­la­mas­ta ja kysyn­nän liiallisuudesta? 

    Min­kä sinä kuvit­te­let vuo­den 2008 syk­syl­lä romah­ta­neen, tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin vai sen kysynnän?

  30. Yhdys­val­to­jen nopea kas­vu toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen joh­tui var­maan myös osal­taan sii­tä että siel­lä oli teol­lis­tu­neen maa­il­man ainoa teol­li­suus­ko­neis­to joka ei kär­si­nyt vahin­koa sodassa?

  31. Öö… Alhai­sen koron raha­po­liit­ti­nen on tar­koi­tus alen­taa kor­koa ja teh­dä inves­toin­neis­ta kan­nat­ta­via. Kos­ka kor­ko on myös rahan hin­ta, raha­mää­rän lisää­mi­nen las­kee lyhyt­tä korkoa.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vuo­den 2008 syk­syl­lä romah­ti rahoitus. 

    Ja sen seu­rauk­se­na mikä kun vel­kaan­tu­neet eivät enää kyen­neet kulut­ta­maan ja vel­ka­pa­pe­rien omis­ta­jil­la ei ollut moti­vaa­tio­ta lisä­tä omaa kulu­tus­taan vastaavasti..?

  33. Jus­si U:
    Yhdys­val­to­jen nopea kas­vu toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen joh­tui var­maan myös osal­taan sii­tä että siel­lä oli teol­lis­tu­neen maa­il­man ainoa teol­li­suus­ko­neis­to joka ei kär­si­nyt vahin­koa sodassa? 

    Sii­nä meni kil­pai­li­joi­den ohel­la myös vien­ti­mark­ki­nat. “Kysyn­tä” täs­sä mer­ki­tyk­ses­sä edel­lyt­tää, että se jol­la on tar­ve tai halu on myös halu ja kyky mak­saa sen täyt­tä­mi­ses­tä. Vien­nin osuus Yhdy­sa­val­to­jen kan­san­ta­lou­des­ta ei ollut 1950-luvun alus­sa sen suu­rem­pi kuin ennen sotaa. 1940-luvun lopun tie­noil­la oli kum­pu ylös­päin, joka tun­ne­taan nimel­lä Mars­hall-apu. Yhdys­val­to­jen kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta kat­sot­tu­na tämä oli jäl­leen ker­ran jul­ki­sin varoin teh­ty elvy­tys­toi­mi (jon­ka tuo­teet vie­lä rah­dat­tin pois maas­ta, eli sikä­li “hyö­dyt­tö­miä”), joka peh­men­si demo­bi­li­saa­tion vaikutuksia. 

    Pitem­mäl­le kun menn­nään kas­vun eteen var­mas­ti teki­vät osan­sa sodan ja sodas­ta palaa­vien mies­ten kotiut­ta­mis­ta var­ten teh­dyt sat­sauk­set tut­ki­muk­seen ja koulutukseen.

  34. Evert The Neve­Rest: “Työ­re­for­mi. Ita­lias­sa van­hat työn­te­ki­jät ovat olleet lähes erot­ta­mat­to­mia, min­kä seu­rauk­se­na nuor­ten ase­ma työ­mark­ki­noil­la on vas­taa­vas­ti surkea.”Näinhän se menee Suo­mes­sa­kin var­sin­kin jul­ki­sel­la puo­lel­la, mis­sä viran­hal­ti­jat eivät läh­de kulu­mal­la­kaan ja vie­lä lyö­tiin eläk­keen super­ker­ty­mät pääl­le. Mitä hel­pom­pi ja parem­min pal­kat­tu hom­ma, sitä kau­em­min “jak­se­taan”.

    Mik­si nii­tä van­hem­pia työn­te­ki­jöi­tä pitäi­si pis­tää pihal­le. Jos lai­te­taan van­ha ulos ja nuo­ri sisään niin eikö työt­tö­myys pysy sama­na? Vahois­sa työn­te­ki­jöis­sä on usein pal­jon vain yhden amma­tin osaa­jia, hei­dän uudel­leen työl­lis­tä­mi­nen vaa­tii pal­jon enem­män panos­tus­ta kuin nuor­ten jot­ka ovat sopeu­tu­vai­sia ja voi­vat vali­ta amma­tin useam­mal­ta alalta.

  35. Mat­kois­ta ja muista:
    Jos Suo­ma­lai­set päät­tä­jät ovat edes vii­kon vuo­des­sa pois koti­kon­nuil­taan työ­asiois­sa, se on edis­tyys­tä. Eteen­kin päät­tä­jien on syy­tä naähd, että ele­tään sitä muu­al­la­kin ja että se oma kun­nan­ta­lo ei ole maa­il­man napa.

    Pöl­hö­po­pu­lis­ti­sia heit­to­ja “her­ro­jen reis­suis­ta” on too­ki kiva hei­tel­lä. Nii­tä käyt­tä­vien juu­ri eni­ten toi­voi­si hie­man itse koke­van maa­il­man menoa muu­aal­la (ja mie­lel­lään sel­vin päin).

    Kain­sain­vä­lis­ty­nees­sä Suo­mes­sa tun­tuu, että kun­ta­päät­tä­jät ovat niten jää­neet kärryiltä.

  36. Tuo­mas: Mik­si nii­tä van­hem­pia työn­te­ki­jöi­tä pitäi­si pis­tää pihal­le. Jos lai­te­taan van­ha ulos ja nuo­ri sisään niin eikö työt­tö­myys pysy samana?

    Eikö tosi­aan­kaan käy­nyt mie­les­sä että irti­sa­no­vat ja palk­kaa­vat eivät var­maan ole samo­ja yri­tyk­siä? Jos jos­sain fir­mas­sa tar­vi­taan uusia työn­te­ki­jöi­tä, mut­ta on pie­ni­kin pel­ko että pal­kat­ta­va ei ehkä suo­riu­du töis­tä tai nii­tä töi­tä ei ehkä ole­kaan tar­peek­si tääl­tä ikui­suu­teen, kan­nat­taa mie­lum­min jät­tää palk­kaa­mat­ta kuin ottaa ris­ki ja pal­kas­ta hen­ki­lö jos­ta ei iki­nä pää­se enää eroon.

    Miten voi olla mah­dol­lis­ta että täm­möi­siä perus­asioi­ta pitää vie­lä edes mainita?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.