Eduskunnan verojaosto on tiistaista asti ollut Roomassa tutustumassa Montin hallituksen talousuudistukseen.
Aluksi suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula selosti Montin uudistuksia varsin optimistiseen henkeen. Hänen tunnelma Italiassa muuttui yhdessä yössä, kun Berlusconia kaatui. Hallitus hyväksyi pelastusasetuksen, jossa on kovia toimenpiteitä.
Budjetin tasapainottaminen. Ihan vuoteen 2013 mennessä tasapainottaminen ei onnistu, mutta tähtäin on vuodessa 2015. Veroja nostetaan ja menoja karsitaan. Kiinteistöverolla aiotaan periä huomattavia summia. Bensa on Euroopan kalleinta.
Eläkeikää nostetaan reilusti, käytännössä seitsemällä vuodella. Tämän jälkeen eläkejärjestelmän arvioidaan olevan Euroopan kestävimmän.
Monia suljettuja elinkeinoja on vapautettu. Esimerkiksi taksitoiminta ja apteekit, toisin kuin Suomessa siis.
Työreformi. Italiassa vanhat työntekijät ovat olleet lähes erottamattomia, minkä seurauksena nuorten asema työmarkkinoilla on vastaavasti surkea. Yritys tehdä tämäkin asetuksella (!!) kariutui. Nyt se on lakikäsittelyssä, mikä voi johtaa vesityksiin. Nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä 36 %.
Voimakkaita toimia veronkiertoa vastaan. Ravintolan ovella saattaa ulos tulijaa odottaa poliisi, joka kysyy, saitteko kuitin.
Näistä ”hirvittävistä” toimista huolimatta Montin kannatus on pysynyt korkeana, ihan viime aikoina tosin sekin on kokenut kolauksia. Työttömyys on tietenkin kasvanut (yllätys?). Tosin viimeisimmässä mittauksessa kannatus on laskenut 47 prosenttiin.
Lounaalla puhunut entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen, jolla on uraa myös Maailmanpankissa ja Työväen taloudellisessa tutkimuslaitoksessa, kertoi mielipiteenään, ettei tällainen politiikka voi onnistua. Italialaiset voivat kiristellä vyötä muutaman kuukauden, mutta on turha kuvitella heidän suostuvan parinkymmenen vuoden hevoskuuriin, jona aikana maa kurjistuu. Montin suosio laskee, kun postiluukusta tulee parin tonnin kiinteistöverolappu. Korpinen arvosteli voimakkaasti rahapolitiikkaa, joka pitää reaalikorot nollassa, Sellainen ei voi kuin johtaa pääomainflaatioon ja asuntokupliin. Samaa mieltä, mutta miten pidetään pyörät pyörimässä, jos tämäkin on kiellettyä? Tämä on kokonaan oman messunsa arvoinen kysymys.
Kansantaloustieteen professori Gustavo Pigalla oli Montin ajamasta politiikasta huono käsitys. Hän korosti olevansa poliittisesti enemmän oikealla kuin vasemmalla ja varottaneensa oppilaitaan keynesiläisyydestä, koska se johtaa suureen julkiseen sektoriin, jonka on mahdollista tehdä suuria erehdyksiä.
Hänen mukaansa Monti tekee nyt vääriä asioista. On olosuhteita, joissa keynesiläinen tarkastelu on järkevää ja se on nyt. Tällaiset nopeat pakkosäästöt vievät lamaan. Espanjan työttömyys on jo 25 %. Italian suurin ongelma on sen heikossa kilpailukyvyssä. Vain 15 prosenttia nuorista saa korkeakoulututkinnon ja nyt säästetään yliopisto-opetuksesta! (Professori Piga on töissä yliopistossa) Euroopassa pitäisi vahvojen maiden (=pohjoinen) vetää Eurooppa pois lamasta eikä ryhtyä säästämään sielläkin.
Jos Monti kaatuu, Italiaa ei voi pelastaa kaaokselta, mutta EU-maiden pitäisi auttaa Montia tekemään oikeita asioita, ei pakottaa lyhytnäköisiin leikkauksiin, jotka vain tuhoavat taloutta.
Olipa hunajaa korville. Juuri tätä olen yrittänyt koko ajan sanoa!
En mitenkään epäile etteikö matkailu avartaisi, mutta olisiko saman tietomäärän saanut annosteltua jaoston kahdelletoista jäsenelle vähemmilläkin kustannuksilla?
Jos vaikka Tuomi-Nikula ja Pigalla olisi lennätetty business-luokassa Helsinkiin, asutettu Kämpiin pariksi yöksi ja haastatettu siinä välissä jossain rauhallisessa paikassa.
Tiedon omaksumista edesauttava eristäytyminen ja kiireisen ryhmän kokoaminen toki vaatii siirtymistä pois arkiympäristöstä mutta sen voisi tehdä ehkä lähempänäkin?
Käsitin niin että ette itse kuitenkaan käyneet havainnoimassa niitä apteekkeja, takseja tai joutuneet näyttämään poliisille kuitteja ravintolan ovella vaan tämä osuus perustui suurlähettilään kerrontaan.
”Lounalla puhunut entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen, jolla on uraa myös Maailmanpankissa ja Työväen taloudellisessa tutkimuslaitoksessa, kertoi mielipiteenään, ettei tällainen politiikka voi onnistua. Italialaiset voivat kiristellä vyötä muutaman kuukauden, mutta on turha kuvitella heidän suostuvan parinkymmenen vuoden hevoskuuriin, jona aikana maa kurjistuu. Monti suosio laskee, kun postiluukusta tulee parin tonnin kiinteistöverolappu. Koprinen arvosteli voimakkaasti rahapolitiikkaa, joka pitää reaalikorot nollassa, Sellainen ei voi kuin johtaa pääomainflaatioon ja asuntokupliin. Samaa mieltä, mutta miten pidetään pyörät pyörimässä, jos tämäkin on kiellettyä? Tämä on kokonaan oman messunsa arvoinen kysymys.”
Tässä vaiheessa pitää muistaa, että alhaisten korkojen tavoite (rahapoliittisesti) on lisätä liikkeellä olevan rahan määrää. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä helpomminkin – esimerkiksi lisäämällä liikkeellä olevan rahan määrää.
Pyöräilijäautoilijajalankulkijalta sama huomio kuin minultakin. Jokainen valiokuntalainen on kuitenkin Roomanmatkansa ansainnut.
Näissä unontuu aina mikä on tavoite. Minkä tavoitteen saavuttamista tuo matka palvelee? Mitä asiaa se vie eteenpäin? Finnair saa vähän tuloja ja ilmakehään tulee vähän enemmän päästöjä mutta mitä muuta saavutetaan?
Tämä saattaa olla lievästi offtopic, mutta tämän päivän Helsingin Sanomien vieraskynässä on Urho Lempisen erittäin kiinnostava kirjoitus euro-järjestelmästä ja sen taloudellisesta perustasta.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Euroliitosta+on+tullut+mahdoton+yht%C3%A4l%C3%B6/a1305561254754
Näin kriittisiä kirjoituksia aiheesta harvoin näkee ja varsinkaan talousnäkökulmasta. Lempisen kannanotot vaikuttavat hyvin järkeenkäyviltä, mutta olisi hienoa, jos joku muu taloustieteisiin perehtynyt (tämän blogin isäntä?) analysoisi hiukan tarkemmin kirjoituksen pointteja.
Jos EU olisi USA, suomalaiset muuttaisivat nyt halpaan Italiaan tai etelään yleensä. Sisilia olisi Florida.
Lento Malagaan on usein halvempi kuin junamatka Lappiin.
Luonnollisella valuutta-alueella tasapaino korjautuisi muun muassa muuttoliikkeellä.
EU:ssa homma ei toimi. Pitäisi antaa rahaa etelälle ilman ajatusta leppoisista eläkepäivistä aurinkovyöhykkeellä.
Terveisiä maapallolta!
Eli Koprinen haluaa kiristää rahapolitiikkaa nyt. Se oli mahdollisesti typerintä mitä voi tehdä. Euroopassa on liian vähän kokonaiskysyntää ja erityisesti näissä ongelmamaissa on liian vähän kokonaiskysyntää. Tilannetta helpottaa rahapolitiikan löysentäminen, ei sen kiristäminen.
Tämä on paljon mahdollista, mutta jos valtio ei voi ottaa lisään velkaa, niin ei oo paljoo vaihtoehtoja? Helppohan se on sanoo, että hei kasvattakaa julkisen sektorin alijäämää, mut jos EKP ei suostu rahoittamaan ja yksityinen sektori ei suostu rahoittamaan, niin minkäs teet?
Ai että Saksassa pitäs tehdä tätä sun Keynsiläistä politiikkaa ja lisätä julkisia menoja nyt kun on nousukausi? Millon ne sitten keräis niitä puskureita pahan päivän varalle? Voi toki olla, että olis koko Euroopalle hyväks, että ne tekis isoja alijäämiä, mutta miks se olis hyvä saksalaisille?
Mikko Särelä:
Miten sä aiot lisätä rahan määrää niin että se ei pidä korkoja alhaalla?
Eiks se mene luultavasti niin, että jos haluu kasvattaa EKP:n tasetta, niin sit NBKT-odotusten pitää olla alhasia, että jengi haluu pitää paljon niiden varallisuudesta keskuspankkirahana ja koska NBKT-odotukset on alhasia, niin korotkin on alhaalla.
Jos taas haluaa nostaa korkoja, niin pitää kasvattaa NBKT-odotuksia, että jengi ei halua pitää niin suurta osaa varallisuudesta keskuspankkirahana ja EKP:n tase pienenee ja korot nousee.
Eiköhän EU:n ylivoimaisesti velkaisin valtio ole Britannia, mutta Italian tilanne on hyvin ajankohtainen Ranskan presidentinvaalien suhteen.
Hollandella on noin 6% etumatkaa, ja mikäli hän voittaa, niin EKP saa vahvemman mandaatin, jolla ylikireää talouspolitiikkaa höllennetään.
Kun jättivelasta pelkät korot ovat 5% niin jo se on suuri kuluerä, ja erityisen huonoksi tilanteen tekee se, että kun yritykset eivät saa/pysty uusimaan lainaa, lakkaa yrittäminen kokonaan.
Surullisin yksityiskohta Euroopan reaalitaloudesta on se, että kun rahaa ei ole, ovat aurinkopaneelitehtaat matkalla konkurssiin. Italiaankin voisi laittaa 100miljoonaa aurinkopaneelia, ja sillä voisi sulkea ties kuinka monta ydinvoimalaa Euroopasta. Eipä voi nyt, kun kireä rahapolitiikka estää aurinkopaneelikaupan.
Olisi hauskaa tietää miten E-Euroopassa tehtäisiin yhtään mitään, jos ei olisi pakko?
Jos joku lainaisi Kreikalle, Italialle ja Espanjalle niin paljon kuin ne vain tarvitsevat laittaakseen taloutensa kuntoon, milloinhan tämä kuntoonlaittopvm mahtaisi vihdoin tulla? 2100?
Terveisiä takaisin Montille. Ensimmäinen leikkaus, joka siellä pitäisi tehdä, on pudottaa edustajanhuoneen ja senaatin pääluvut murto-osaan nykyisestä ja jäljelle jääneiden osalta pudottaa palkka puoleen tai alle. Seuraavaksi täytyisi antaa kenkää 90 prosentille niistä autonkuljettajista jotka ilmeisesti kuljettavat niitä ”tärkeitä ihmisiä” ja tukkivat Rooman ahtaat kadut nojaillessaan mustiin autoihinsa odottaessaan, koska isäntä taas tarvii kyytiä. Se on siellä Roomassa ihan uskomatonta touhua niiden mustien autojen kanssa!
Matkailu avartaa. Jonkun Rooman-matkan kustannukset ei nykypäivänä aivan valtavat varmaan ole. Lomamatkoja ei tarvitse verorahoilla maksella, mutta haluan mieluummin sellaiset lainsäätäjät jotka on nähneet ulkomaailmaa muutenkin kuin telkkarista. Ulkomaan työkokemustahan on kansanedustajista suhteellisen harvalla.
Koska muuten saadaan nuo suljetut elinkeinot vapautettua Suomessa?
Yksi asia tuolla pisti silmään: Montilla oli vääntöä nostaa kiinteistöveroa. Se on todennäköisesti toimista eläkeiän noston lisäksi fiksuin, koska kiinteistöverolla on myös asuntojen hinnannousua hillitsevä vaikutus. Ei olisi Suomessakaan huono ajatus.
Toinen juttu on se, että Italian käsitteleminen yhtenä maana on tietysti fiskaalisesti ja juridisesti oikein, mutta henkisesti ehkä ei.. Jospa maan laittaisi vaikka poikki niin, että sellainen pitkävartinen talvikenkä eriytettäisiin omaksi katastrofivaltakunnakseen, ja ilman tukia pärjäävä pohjoinen otettaisiin toimimaan täyden potentiaalinsa mukaan.
Tällä tietysti saataisiin aika ankea tilanne aikaan etelässä, mutta ei se Kreikasta paljon muutenkaan poikkeaisi. Kokonaisuuden pelastaminen voi olla kovin pitkän ja tuskaisen tien takana.
”On olosuhteita, joissa keynesiläinen tarkastelu on järkevää ja se on nyt.”
No olisihan se ehkä järkevää, mutta miten se keynesiläinen elvytys toteutettaisiin, lisävelalla? Kuten sanoit, Toisaalta Italian valtion budjetti on alijäämäinen ainakin vuoteen 2015 asti, eikö se ole nimenomaan keynesiläisyyttä?
Pohdin vaan sitä, mitä tuollaisella matkalla lopulta oikeasti ehtii nähdä ja kokea. Lentokenttäaulat, tilataksit, neljän tähden hotellit ja seminaaritilat on aika samanlaisia kaikkialla. Hyvä toki jos kansanedustajat ovat myös jalkautuneet roomalaisten arkeen.
Paljon (Pohjois-)Italiassa aikaa viettäneenä olen kyllä sitä mieltä, että ravintoloissa saa käytännössä aina tulostetun kuitin, vaikkei maksaisikaan kortilla. Seisomaespressoa kahvilassa nauttiessa ei välttämättä kuittia tule poimittua, mutta kyllä se on pöydälle ilmestynyt (seisomaespresso maksetaan usein jättämällä pöydälle kolikkotasaraha, jonka barista lakaisee kassaan ehtiessään).
Sen sijaan tuolla on ainakin tehtaanmyymälöitä, joissa ei kelpaa kuin käteinen eikä kuittia anneta. Lisäksi tällaisella tehtaanmyymälällä ei ole mainoksia eikä ovella lue ”myymälä”. Asiakkaat kyllä tietävät, mistä tuollaisen löytää. Keskisuurta muotiteollisuutta kun on paljon, niin noita lienee suurin piirtein joka kylässä.
Guardia Finanza partioi ja voi sitä, jonka autosta löytyy vaikkapa elektroniikkaa myyntipakkauksessa muttei lompakosta löydy kuittia hakemallakaan.
Jos maan ongelma on se, että kauppatase on pakkasella ja valtio kuluttaa enemmän kuin verottamalla pystyy varoja keräämään, niin ongelma on yksinkertaisesti se, että yhteiskunta yrittää ylläpitää elintasoa johon kansalla ei ole tuottavuutensa puolesta varaa.
Vaihtoehtoja on luonnollisesti kaksi. Joko voidaan parantaa tuottavuutta tai pienentää kulutustasoa.
Elvyttäminen auttaa vain, mikäli sen keskipitkän ja pitkän ajan ”palautusprosentti” on positiivinen. Jos elvytetään tuhlaamalla asioihin joiden kannattavuus on negatiivinen pitkällä aikavälillä, pahennetaan tilannetta entisestään.
Turhan työn tekeminen ei koskaan ole kannattavaa, ei vaikka kuinka oltaisiin Keynesiläisiä. Keynesiläinen elvytyskin pitää siis tehdä fiksusti. Jos fiksuja investointikohteita ei ole, ei elvytystä pidä tehdä. Huono elvytys kun on tulevan hyvinvoinnin tuhoamista.
Osaavatko Italian viranomaiset ja julkinen sektori elvyttää kannattavasti, vai meneekö raha vain tuottamattomaan virkamiesten leveään elämään?
”Työreformi. Italiassa vanhat työntekijät ovat olleet lähes erottamattomia, minkä seurauksena nuorten asema työmarkkinoilla on vastaavasti surkea.”
Näinhän se menee Suomessakin varsinkin julkisella puolella, missä viranhaltijat eivät lähde kulumallakaan ja vielä lyötiin eläkkeen superkertymät päälle.
Mitä helpompi ja paremmin palkattu homma, sitä kauemmin ”jaksetaan”.
Ei kai sentään, mutta joka tapauksessa Britannialla on sellainen etu, että kun he jättivät sen erään Eurooppalaisen talouspoliittisen kokeilun väliin, heiltä eivät punnat lopu.
Kommentti nuorisotyöttömyyteen: Yliopistoni käytävillä puhutaan, että Suomi(kin) on erittäin kiinnostava maa eteläeurooppalaisten opiskelijoiden mielessä, ja että vaihtarit kyselevät, että mitenköhän tänne voisi jäädä asumaan ja töihin.
Useimmista ihmistieteistä valmistuneiden markkinoilla kotimainen maisteri pesee kyllä kielitaitoetunsa tähden aina ulkomaisen haastajan, mutta toivottavasti tyrkyllä olevaa luonnontieteellistä osaamista saadaan haalittua mahdollisimman paljon. Sääliksi käy espanjalaisia ikätovereitani, joiden kanssa olen jokusen sanan vaihtanut.
Salve, oheen kolme viitettä alkuvuoden jutuistani saapasmaasta, joissa italialaisilta – työläisiltä ja lakkoileviltakin – hieman toisenlaista näkökulmaa Montin ja EKP-IMF_EU- troikan teknokraattien varastamasta demokratiasta sekä Italian harmaasta taloudesta ja EU:n suurimmasta korruptiosta kuin ehkä lähettiläämme ja eläkevirkamies kansamme edustajille kertoilivat…
Varastettu demokratia, eurooppalainen puheenvuoro Italiasta yle radio 1
http://areena.yle.fi/audio/1331726516380
xxx
Horjuva Italia elää jatkuvaa tragikomediaa
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2747763/%E2%80%9Dtalouskriisi-voi-yltya-maailmanpaloksi%E2%80%9D
xxx
Kriisipaketti raivostuttaa italialaisia, Palkkatyöläinen 2.12
ingressi: Jos Monti murtaa työmarkkina-artiklan 18, siitä seuraa sosiaalinen verilöyly, varoitti ay-keskusjärjestö CISL:n pääsihteeri Raffaele Bonanni….
Huh. Oma työryhmämme on nauttinut muutaman annoksen italialaista luonnontieteellistä osaamista. Proffamme taitaa kokeilla sitä mielellään uudestaan ehkä joskus sadan vuoden päästä, kun on ensin kursinut pelihousunsa takaisin kokoon. Sanotaanko nyt vaikka niin, että Galileon jälkeen omena on pudonnut aika kauas puusta.
Hyvä, että verojaosto vierailee ulkomailla. Suosittelen seuraavaaksi kohteeksi Espanjaa. Paikan päällä käynti avartaa, jos osaa pitää silmansä ja korvansa auki.
Montin suosio tulee epäilemättä laskemaan kuin lehmän häntä. Kaaos on lähellä. Olisi niin helppoa, jos Italia pystyisi devalvoimaan liiransa. Mutta sehän ei ole enää mahdollista. Kestääkö Italia vai pitääkö maan lähteä eurosta? Jonkinlainen eurojärjestelmän remontti on ovella.
Laskuja tulee suomalaisten veronmaksajien niskaan sekä tukirahastojen että EKP:n kautta.
Urpilaisen mukaan hallittus ei halua puuttua EKP:n kautta Suomen Pankille tuleviin euroriskeihin, koska asia kuuuluu eduskunnan pankkivaltuuskunnalle. Se on typerää. Mutta toivottavasti eduskunnan veroajaosto tajuaa ottaa huomioon myös mahdolliset tappiot eurojärjestelmän hajoamisesta.
Tämä lienee jokin uusi teoria tämä taksijärjestelmän ja maan valtionvelan korkean koron yhteys. EKP:n olisi kannattanut pyytää alhaisia korkoja vastaan vaihtamaan Inter ja AC paidanvärejä päikseen. Ei niinkään alhaisten korkojen takia, vaan ihan siksi, että tiedettäisiin, voiko moinen vaatimus mennä läpi.
Itse asiassa, sikäli kun kyse on kotimarkkinakysyntävetoisesta lamasta, täysin hyödytttömät tai jopa varallisuutta tuhoavat toimenpiteet voivat auttaa, jos ne panevat työttömät töihin parantaen heidän ostovoimaansa ja auttavat vähentämään velkojen (jotka loppuen lopuksi pääsääntöisesti ovat aina kunkin talouden(*) sisäisiä velkoja) arvoja. Keynes tuosta 1930-luvulla kirjoitti, käytännössä se demonstroitiin 1940-luvulla kun Yhdysvallat lopulta nostettiin lamasta tekemällä valtaisat määrät tavaraa, joka upotettiin mereen tai räjäytettiin Euroopassa ja Aasiassa (sotateollisuus), ja palkaamalla suuret määrät nuoria miehiä olemaan tekemättä mitään Amerikkalaista varallisuutta rakentavaa (värväys).
Toki, Hitlerin kukistamisessa auttaminen, ja puna-armeijan etenemisen estäminen Berliinistä länteen olivat äärimmäisen hyödyllisiä muilla tavoin, mutta USAn kansantaloutta elvyttävät vaikutukset olisivat olleet samat, vaikka nuo operaatiot olisi tehty varjonyrkkeilyssä täysin kuvitteellisia marssilaisia vastaan.
(*) Tässä se merkittävin talousraja on euroalue, kun kerran fiksut johtajamme katsoivat soveliaaksi tälläisen liittovaltiotekeleen rakentaa.
Blogistin havainnoista, esitelmistä ja kirjoitukseen tulleista vastauksista paistaa epäluulo eteläisten maiden taloudelliseen tulevaisuuteen sekä erimielisyys ”oikeasta” politiikasta vinoutumien korjaamiseksi. Jotkut haluavat leikata ja aiheuttaa siten lamaa. Toiset haluavat käyttää enemmän rahaa eli elvyttää lisävelalla.
Muutamassa ensimmäisessä kommentissa huomioitiin Soininvaaran ja muiden matkan hinta suhteessa saavutettuihin tuloklsiin. Epäiltiin hinnan olleen kallis tuloksiin verrattuna. Ainakaan matka ei ollut missään tapauksessa edullisin tapa hankkia kyseinen tieto Suomen käyttöön.
Mielestäni pitää ymmärtää, ettei kyse ole yksinomaan etelän ongelmasta. Vaikka ongelmat ilmenivät ensinn etelässä, koko EU on liki samassa tilanteessa. Täällä syödään enemmän kuin tienataan. Tätä on tapahtunut jo vuosia.
Se, että ongelmat esiintyvät ensi sijassa euromaiden puitteissa kertoo yhteisvaluutan olevan yksi kriisin syistä.
Kriisin kasvu koko EU.ta uhkaavaksi vaatii heti lujia toimenpiteitä.
1) Eurosta pitää luopua välittömästi. Siten voidaan katkaista ne siteet, jotka aiheuttavat kriisin leviämisen maasta toiseen. Vaikka eurolla on hyviäkin puolia, pitää eurosta luopua välittömästi, maksaa, mita maksaa.
2)Kaikkien pitää alkaa säästää ja kaikesta. Suuressa ja pienessa. Tuollaiset ”tiedonhakumatkat” ovat täysin tarpeettomia nykyaikana. Jokaista menoerää, sekä julkisella alueella, että yksityisessä taloudessa pitää arvostella kriittisesti. Yhteiskunnan varojen käytön on keskitettyvä vain kaikesta välttämättömimpään. Tärkeintä on kannattavuus. Kaiken ei välttämättömän tulee olla kannattavaa. Jokaisesta menevästä rahaerästä pitää olla selvä kustannus-hyötylaskelma. Tälläinen säästökuuri jatkuu ainakin kunnes aiemmin ”ylimäärin” kulutettu varallisuus on korvattu. Ja toivottavasti järkevästä säästämisestä muodostuu kansan tapa.
Eräässä Facebook-keskustelussa Malagan matkaaja kertoi Suomen suurlähettilään tuoneen Madridista maanmiehille nykysuomalaista kirjallisuutta.
Espoon ylin johto menee Pekingiin osallistuakseen mm. Angry Birds-toimiston avajaisiin.
Miten lama voi olla kysyntälama, jos kysyntää on enemmään kuin tuotantoa? Eikö kyse ole silloin lähinnä tuottavuuslamasta ja kysynnän liiallisuudesta?
Se, että palkataan ihmisiä kortistosta 1.5x työttömyykorvauksen suuruisella palkalla vuoronperään kaivamaan ja täyttämään kuoppaa ainoastaan huonontaa tilannetta. Jos näiden ihmisten velat ovat ongelma, niin paljon fiksumpaa olisi ottaa ne yksityiset taloutta halvaanttavat velat yhteiskunnan kontolle (tai nollata ne konkursseilla). Kunhan se tuottamaton työ jää tekemättä, niin kaikki hyötyvät.
USA:n liittovaltion voisi katsoa nousseen lamasta, koska maan tuottavuus ampui taivaisiin toisen maailmansodan aikana. Kova panostus teollisuuden prosesseihin, uuteen teknologiaan jne. kantoivat hedelmää. Eli vaikka tuotannon arvosta upposi valtavat määrät meren pohjaan, niin lopulta jäljelle jäivät modernit teollisuuslaitokset, uudet tehokkaat tuotantoprosessit ja uusi teknologia, jotka nostivat tuottavuuden ihan uudelle tasolle.
Pystyykö Italian (tai minkään muunkaan maan) hallitus keksimään investointikohteita, jotka keskipitkällä aikavälillä kasvattavat tuottavuutta?
Huomiot Italian toimenpiteistä kuulostavat aika hyviltä. Toivottavasti Kreikan tauti ei leviä.
On todella hyvä, että euron avulla on saatu suomen osalta katkaistua aiemmin harjoitettu devalvaatiopolitiikka. Näin palkansaajana tähän voi olla tyytyväinen, joten toivottavasti italiaanot saavat asiansa järjestettyä.
Toinen asia on se, että vielä ei ole Suomessa oikein opittu elämään euron kanssa. Voi hyvin kysyä että onko esim. maanlaajuisten sopimusten aika ohi. Eikö Kainuussa ja Etelä-Savossa pitäisi olla alhaisemmat minimipalkat kuin muualla maassa ja samoin alhaisemmat palkankorotukset. Näin nämä osat eivät tyhjenisi Helsinkiin, vaan koko maa olisi elinkeinokelpoinen.
Minkä sinä kuvittelet vuoden 2008 syksyllä romahtaneen, tuotantokapasiteetin vai sen kysynnän?
Vuoden 2008 syksyllä romahti rahoitus.
Yhdysvaltojen nopea kasvu toisen maailmansodan jälkeen johtui varmaan myös osaltaan siitä että siellä oli teollistuneen maailman ainoa teollisuuskoneisto joka ei kärsinyt vahinkoa sodassa?
Öö… Alhaisen koron rahapoliittinen on tarkoitus alentaa korkoa ja tehdä investoinneista kannattavia. Koska korko on myös rahan hinta, rahamäärän lisääminen laskee lyhyttä korkoa.
Ja sen seurauksena mikä kun velkaantuneet eivät enää kyenneet kuluttamaan ja velkapaperien omistajilla ei ollut motivaatiota lisätä omaa kulutustaan vastaavasti..?
Siinä meni kilpailijoiden ohella myös vientimarkkinat. ”Kysyntä” tässä merkityksessä edellyttää, että se jolla on tarve tai halu on myös halu ja kyky maksaa sen täyttämisestä. Viennin osuus Yhdysavaltojen kansantaloudesta ei ollut 1950-luvun alussa sen suurempi kuin ennen sotaa. 1940-luvun lopun tienoilla oli kumpu ylöspäin, joka tunnetaan nimellä Marshall-apu. Yhdysvaltojen kansantalouden kannalta katsottuna tämä oli jälleen kerran julkisin varoin tehty elvytystoimi (jonka tuoteet vielä rahdattin pois maasta, eli sikäli ”hyödyttömiä”), joka pehmensi demobilisaation vaikutuksia.
Pitemmälle kun mennnään kasvun eteen varmasti tekivät osansa sodan ja sodasta palaavien miesten kotiuttamista varten tehdyt satsaukset tutkimukseen ja koulutukseen.
Miksi niitä vanhempia työntekijöitä pitäisi pistää pihalle. Jos laitetaan vanha ulos ja nuori sisään niin eikö työttömyys pysy samana? Vahoissa työntekijöissä on usein paljon vain yhden ammatin osaajia, heidän uudelleen työllistäminen vaatii paljon enemmän panostusta kuin nuorten jotka ovat sopeutuvaisia ja voivat valita ammatin useammalta alalta.
Matkoista ja muista:
Jos Suomalaiset päättäjät ovat edes viikon vuodessa pois kotikonnuiltaan työasioissa, se on edistyystä. Eteenkin päättäjien on syytä naähd, että eletään sitä muuallakin ja että se oma kunnantalo ei ole maailman napa.
Pölhöpopulistisia heittoja ”herrojen reissuista” on tooki kiva heitellä. Niitä käyttävien juuri eniten toivoisi hieman itse kokevan maailman menoa muuaalla (ja mielellään selvin päin).
Kainsainvälistyneessä Suomessa tuntuu, että kuntapäättäjät ovat niten jääneet kärryiltä.
Eikö tosiaankaan käynyt mielessä että irtisanovat ja palkkaavat eivät varmaan ole samoja yrityksiä? Jos jossain firmassa tarvitaan uusia työntekijöitä, mutta on pienikin pelko että palkattava ei ehkä suoriudu töistä tai niitä töitä ei ehkä olekaan tarpeeksi täältä ikuisuuteen, kannattaa mielummin jättää palkkaamatta kuin ottaa riski ja palkasta henkilö josta ei ikinä pääse enää eroon.
Miten voi olla mahdollista että tämmöisiä perusasioita pitää vielä edes mainita?