Terveisiä Roomasta

Eduskun­nan vero­jaos­to on tiis­taista asti ollut Roomas­sa tutus­tu­mas­sa Mon­tin hal­li­tuk­sen talousuudistukseen.

Aluk­si suurlähet­tiläs Petri Tuo­mi-Niku­la selosti Mon­tin uud­is­tuk­sia varsin opti­mistiseen hen­keen. Hänen tun­nel­ma Ital­ias­sa muut­tui yhdessä yössä, kun Berlus­co­nia kaa­tui. Hal­li­tus hyväksyi pelas­tusase­tuk­sen, jos­sa on kovia toimenpiteitä.

Bud­jetin tas­apain­ot­ta­mi­nen. Ihan vuo­teen 2013 men­nessä tas­apain­ot­ta­mi­nen ei onnis­tu, mut­ta tähtäin on vuodessa  2015. Vero­ja nos­te­taan ja meno­ja kar­si­taan. Kiin­teistöverol­la aio­taan per­iä huo­mat­tavia sum­mia. Ben­sa on Euroopan kalleinta.

Eläkeikää nos­te­taan reilusti, käytän­nössä seit­semäl­lä vuodel­la.  Tämän jäl­keen eläke­jär­jestelmän arvioidaan ole­van Euroopan kestävimmän.

Monia sul­jet­tu­ja elinkeino­ja on vapautet­tu. Esimerkik­si tak­si­toim­inta ja apteek­it, toisin kuin Suomes­sa siis.

Työre­for­mi. Ital­ias­sa van­hat työn­tek­i­jät ovat olleet läh­es erot­ta­mat­to­mia, minkä seu­rauk­se­na nuorten ase­ma työ­markki­noil­la on vas­taavasti surkea. Yri­tys tehdä tämäkin ase­tuk­sel­la (!!) kar­i­u­tui. Nyt se on lakikäsit­telyssä, mikä voi johtaa vesi­tyk­si­in. Nuoriso­työt­tömyys on täl­lä het­kel­lä 36 %.

Voimakkai­ta toimia veronkier­toa vas­taan. Rav­in­tolan ovel­la saat­taa ulos tuli­jaa odot­taa poli­isi, joka kysyy, sait­teko kuitin.

Näistä “hirvit­tävistä” toimista huoli­mat­ta Mon­tin kan­na­tus on pysynyt korkeana, ihan viime aikoina tosin sekin on kokenut kolauk­sia. Työt­tömyys on tietenkin kas­vanut (yllä­tys?). Tosin viimeisim­mässä mit­tauk­ses­sa kan­na­tus on laskenut 47 prosenttiin.

Lounaal­la puhunut enti­nen Helsin­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Kor­pinen, jol­la on uraa myös Maail­man­pankissa ja Työväen taloudel­lises­sa tutkimus­laitok­ses­sa, ker­toi mielip­i­teenään, ettei täl­lainen poli­ti­ik­ka voi onnis­tua. Ital­ialaiset voivat kiris­tel­lä vyötä muu­ta­man kuukau­den, mut­ta on turha kuvitel­la hei­dän suos­tu­van parinkymme­nen vuo­den hevosku­uri­in, jona aikana maa kur­jis­tuu. Mon­tin suo­sio las­kee, kun pos­tiluukus­ta tulee parin ton­nin kiin­teistövero­lap­pu. Kor­pinen arvosteli voimakkaasti rahapoli­ti­ikkaa, joka pitää reaa­liko­rot nol­las­sa, Sel­l­ainen ei voi kuin johtaa pääo­main­flaa­tioon ja asun­toku­pli­in. Samaa mieltä, mut­ta miten pide­tään pyörät pyörimässä, jos tämäkin on kiel­let­tyä? Tämä on kokon­aan oman mes­sun­sa arvoinen kysymys.

Kansan­talousti­eteen pro­fes­sori Gus­ta­vo Pigal­la oli Mon­tin aja­mas­ta poli­ti­ikas­ta huono käsi­tys. Hän korosti ole­vansa poli­it­tis­es­ti enem­män oikeal­la kuin vasem­mal­la ja varot­ta­neen­sa oppi­laitaan key­ne­siläisyy­destä, kos­ka se johtaa suureen julkiseen sek­tori­in, jon­ka on mah­dol­lista tehdä suuria erehdyksiä.

Hänen mukaansa Mon­ti tekee nyt vääriä asioista. On olo­suhtei­ta, jois­sa key­ne­siläi­nen tarkastelu on järkevää ja se on nyt. Täl­laiset nopeat pakkosäästöt vievät lamaan. Espan­jan työt­tömyys on jo 25 %. Ital­ian suurin ongel­ma on sen heikos­sa kil­pailukyvyssä. Vain 15 pros­ent­tia nuorista saa korkeak­oulu­tutkin­non ja nyt säästetään yliopis­to-opetuk­ses­ta!  (Pro­fes­sori Piga on töis­sä yliopis­tossa) Euroopas­sa pitäisi vahvo­jen maid­en (=pohjoinen) vetää Euroop­pa pois lamas­ta eikä ryhtyä säästämään sielläkin.

Jos Mon­ti kaatuu, Ital­i­aa ei voi pelas­taa kaaok­selta, mut­ta EU-maid­en pitäisi aut­taa Mon­tia tekemään oikei­ta asioi­ta, ei pakot­taa lyhyt­näköisi­in leikkauk­si­in, jot­ka vain tuhoa­vat taloutta.

Oli­pa huna­jaa korville. Juuri tätä olen yrit­tänyt koko ajan sanoa!

37 vastausta artikkeliin “Terveisiä Roomasta”

  1. En mitenkään epäile etteikö matkailu avar­taisi, mut­ta olisiko saman tietomäärän saanut annos­tel­tua jaos­ton kahdel­letoista jäsenelle vähem­mil­läkin kustannuksilla? 

    Jos vaik­ka Tuo­mi-Niku­la ja Pigal­la olisi lennätet­ty busi­ness-luokas­sa Helsinki­in, asutet­tu Kämpi­in parik­si yök­si ja haas­tatet­tu siinä välis­sä jos­sain rauhal­lises­sa paikassa. 

    Tiedon omak­sum­ista edesaut­ta­va eristäy­tymi­nen ja kiireisen ryh­män kokoami­nen toki vaatii siir­tymistä pois arkiym­päristöstä mut­ta sen voisi tehdä ehkä lähempänäkin? 

    Käsitin niin että ette itse kuitenkaan käyneet havain­noimas­sa niitä apteekke­ja, tak­se­ja tai joutuneet näyt­tämään poli­isille kuit­te­ja rav­in­tolan ovel­la vaan tämä osu­us perus­tui suurlähet­tilään kerrontaan.

  2. “Lounal­la puhunut enti­nen Helsin­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Kor­pinen, jol­la on uraa myös Maail­man­pankissa ja Työväen taloudel­lises­sa tutkimus­laitok­ses­sa, ker­toi mielip­i­teenään, ettei täl­lainen poli­ti­ik­ka voi onnis­tua. Ital­ialaiset voivat kiris­tel­lä vyötä muu­ta­man kuukau­den, mut­ta on turha kuvitel­la hei­dän suos­tu­van parinkymme­nen vuo­den hevosku­uri­in, jona aikana maa kur­jis­tuu. Mon­ti suo­sio las­kee, kun pos­tiluukus­ta tulee parin ton­nin kiin­teistövero­lap­pu. Kopri­nen arvosteli voimakkaasti rahapoli­ti­ikkaa, joka pitää reaa­liko­rot nol­las­sa, Sel­l­ainen ei voi kuin johtaa pääo­main­flaa­tioon ja asun­toku­pli­in. Samaa mieltä, mut­ta miten pide­tään pyörät pyörimässä, jos tämäkin on kiel­let­tyä? Tämä on kokon­aan oman mes­sun­sa arvoinen kysymys.”

    Tässä vai­heessa pitää muis­taa, että alhais­ten korko­jen tavoite (rahapoli­it­tis­es­ti) on lisätä liik­keel­lä ole­van rahan määrää. Tähän tavoit­teeseen voidaan päästä helpom­minkin — esimerkik­si lisäämäl­lä liik­keel­lä ole­van rahan määrää.

  3. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­jal­ta sama huomio kuin min­ul­takin. Jokainen valiokun­ta­lainen on kuitenkin Rooman­matkansa ansainnut.

    Näis­sä unon­tuu aina mikä on tavoite. Minkä tavoit­teen saavut­tamista tuo mat­ka palvelee? Mitä asi­aa se vie eteen­päin? Finnair saa vähän tulo­ja ja ilmake­hään tulee vähän enem­män päästöjä mut­ta mitä muu­ta saavutetaan?

  4. Tämä saat­taa olla lievästi offtopic, mut­ta tämän päivän Helsin­gin Sanomien vieraskynässä on Urho Lem­p­isen erit­täin kiin­nos­ta­va kir­joi­tus euro-jär­jestelmästä ja sen taloudel­lis­es­ta perustasta. 

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Euroliitosta+on+tullut+mahdoton+yht%C3%A4l%C3%B6/a1305561254754

    Näin kri­it­tisiä kir­joituk­sia aiheesta har­voin näkee ja varsinkaan talous­näkökul­mas­ta. Lem­p­isen kan­nan­otot vaikut­ta­vat hyvin jär­keenkäyviltä, mut­ta olisi hienoa, jos joku muu talousti­eteisi­in pere­htynyt (tämän blo­gin isän­tä?) analysoisi hiukan tarkem­min kir­joituk­sen pointteja.

  5. Jos EU olisi USA, suo­ma­laiset muut­taisi­vat nyt hal­paan Ital­i­aan tai etelään yleen­sä. Sisil­ia olisi Florida. 

    Lento Mala­gaan on usein halvem­pi kuin juna­mat­ka Lappiin. 

    Luon­nol­lisel­la val­u­ut­ta-alueel­la tas­apaino kor­jau­tu­isi muun muas­sa muuttoliikkeellä. 

    EU:ssa hom­ma ei toi­mi. Pitäisi antaa rahaa etelälle ilman aja­tus­ta lep­poi­sista eläkepäivistä aurinkovyöhykkeellä.

  6. Ter­veisiä maapallolta!

    Kopri­nen arvosteli voimakkaasti rahapoli­ti­ikkaa, joka pitää reaa­liko­rot nol­las­sa, Sel­l­ainen ei voi kuin johtaa pääo­main­flaa­tioon ja asuntokupliin.

    Eli Kopri­nen halu­aa kiristää rahapoli­ti­ikkaa nyt. Se oli mah­dol­lis­es­ti type­r­in­tä mitä voi tehdä. Euroopas­sa on liian vähän kokon­aiskysyn­tää ja eri­tyis­es­ti näis­sä ongel­ma­mais­sa on liian vähän kokon­aiskysyn­tää. Tilan­net­ta helpot­taa rahapoli­ti­ikan löy­sen­tämi­nen, ei sen kiristäminen.

    Hänen mukaansa Mon­ti tekee nyt vääriä asioista. On olo­suhtei­ta, jois­sa key­ne­siläi­nen tarkastelu on järkevää ja se on nyt. Täl­laiset nopeat pakkosäästöt vievät lamaan.

    Tämä on paljon mah­dol­lista, mut­ta jos val­tio ei voi ottaa lisään velkaa, niin ei oo paljoo vai­h­toe­hto­ja? Help­po­han se on sanoo, että hei kas­vat­takaa julkisen sek­torin ali­jäämää, mut jos EKP ei suos­tu rahoit­ta­maan ja yksi­tyi­nen sek­tori ei suos­tu rahoit­ta­maan, niin minkäs teet?

    Euroopas­sa pitäisi vahvo­jen maid­en (=pohjoinen) vetää Euroop­pa pois lamas­ta eikä ryhtyä säästämään sielläkin.

    Ai että Sak­sas­sa pitäs tehdä tätä sun Keyn­siläistä poli­ti­ikkaa ja lisätä julk­isia meno­ja nyt kun on nousukausi? Mil­lon ne sit­ten keräis niitä puskure­i­ta pahan päivän var­alle? Voi toki olla, että olis koko Euroopalle hyväks, että ne tekis iso­ja ali­jäämiä, mut­ta miks se olis hyvä saksalaisille?

  7. Mikko Särelä:

    Tässä vai­heessa pitää muis­taa, että alhais­ten korko­jen tavoite (rahapoli­it­tis­es­ti) on lisätä liik­keel­lä ole­van rahan määrää. Tähän tavoit­teeseen voidaan päästä helpom­minkin – esimerkik­si lisäämäl­lä liik­keel­lä ole­van rahan määrää.

    Miten sä aiot lisätä rahan määrää niin että se ei pidä korko­ja alhaalla?

    Eiks se mene luul­tavasti niin, että jos haluu kas­vat­taa EKP:n taset­ta, niin sit NBKT-odotusten pitää olla alha­sia, että jen­gi haluu pitää paljon niiden var­al­lisu­ud­es­ta keskus­pankki­ra­hana ja kos­ka NBKT-odotuk­set on alha­sia, niin korotkin on alhaalla.

    Jos taas halu­aa nos­taa korko­ja, niin pitää kas­vat­taa NBKT-odotuk­sia, että jen­gi ei halua pitää niin suur­ta osaa var­al­lisu­ud­es­ta keskus­pankki­ra­hana ja EKP:n tase piene­nee ja korot nousee.

  8. Eiköhän EU:n ylivoimais­es­ti velka­isin val­tio ole Bri­tan­nia, mut­ta Ital­ian tilanne on hyvin ajanko­htainen Ran­skan pres­i­dentin­vaalien suhteen.

    Hol­lan­del­la on noin 6% etu­matkaa, ja mikäli hän voit­taa, niin EKP saa vahvem­man man­daatin, jol­la ylikireää talous­poli­ti­ikkaa höllennetään.

    Kun jät­tive­las­ta pelkät korot ovat 5% niin jo se on suuri kuluerä, ja eri­tyisen huonok­si tilanteen tekee se, että kun yri­tyk­set eivät saa/pysty uusi­maan lainaa, lakkaa yrit­tämi­nen kokonaan.

    Surullisin yksi­tyisko­h­ta Euroopan reaal­i­taloud­es­ta on se, että kun rahaa ei ole, ovat aurinkopa­neel­ite­htaat matkalla konkurssi­in. Ital­i­aankin voisi lait­taa 100miljoonaa aurinkopa­neel­ia, ja sil­lä voisi sulkea ties kuin­ka mon­ta ydin­voimalaa Euroopas­ta. Eipä voi nyt, kun kireä rahapoli­ti­ik­ka estää aurinkopaneelikaupan.

  9. Olisi hauskaa tietää miten E‑Euroopassa tehtäisi­in yhtään mitään, jos ei olisi pakko?

    Jos joku lainaisi Kreikalle, Ital­ialle ja Espan­jalle niin paljon kuin ne vain tarvit­se­vat lait­taak­seen talouten­sa kun­toon, mil­loin­han tämä kun­toon­lait­topvm mah­taisi vih­doin tul­la? 2100?

  10. Ter­veisiä takaisin Mon­tille. Ensim­mäi­nen leikkaus, joka siel­lä pitäisi tehdä, on pudot­taa edus­ta­jan­huoneen ja senaatin päälu­vut mur­to-osaan nykyis­es­tä ja jäl­jelle jäänei­den osalta pudot­taa palk­ka puoleen tai alle. Seu­raavak­si täy­ty­isi antaa kenkää 90 pros­en­tille niistä autonkul­jet­ta­jista jot­ka ilmeis­es­ti kul­jet­ta­vat niitä “tärkeitä ihmisiä” ja tukki­vat Rooman ahtaat kadut nojail­lessaan musti­in autoi­hin­sa odot­taes­saan, kos­ka isän­tä taas tarvii kyytiä. Se on siel­lä Roomas­sa ihan usko­ma­ton­ta touhua niiden mustien auto­jen kanssa!

  11. Matkailu avar­taa. Jonkun Rooman-matkan kus­tan­nuk­set ei nykypäivänä aivan val­ta­vat var­maan ole. Loma­matko­ja ei tarvitse verora­hoil­la mak­sel­la, mut­ta halu­an mielu­um­min sel­l­aiset lain­säätäjät jot­ka on näh­neet ulko­maail­maa muutenkin kuin telkkarista. Ulko­maan työkoke­mus­ta­han on kansane­dus­ta­jista suh­teel­lisen harvalla.

    Kos­ka muuten saadaan nuo sul­je­tut elinkeinot vapautet­tua Suomessa?

  12. Yksi asia tuol­la pisti silmään: Mon­til­la oli vään­töä nos­taa kiin­teistöveroa. Se on toden­näköis­es­ti toimista eläkeiän nos­ton lisäk­si fik­suin, kos­ka kiin­teistöverol­la on myös asun­to­jen hin­nan­nousua hillit­sevä vaiku­tus. Ei olisi Suomes­sakaan huono ajatus.

    Toinen jut­tu on se, että Ital­ian käsit­telem­i­nen yht­enä maana on tietysti fiskaalis­es­ti ja juridis­es­ti oikein, mut­ta henkises­ti ehkä ei.. Jospa maan lait­taisi vaik­ka poik­ki niin, että sel­l­ainen pitkä­varti­nen talvikenkä eriytet­täisi­in omak­si katas­trofi­val­takun­nakseen, ja ilman tukia pär­jäävä pohjoinen otet­taisi­in toim­i­maan täy­den poten­ti­aalin­sa mukaan.

    Täl­lä tietysti saataisi­in aika ankea tilanne aikaan etelässä, mut­ta ei se Kreikas­ta paljon muutenkaan poikkeaisi. Kokon­aisu­u­den pelas­t­a­mi­nen voi olla kovin pitkän ja tuskaisen tien takana.

  13. “On olo­suhtei­ta, jois­sa key­ne­siläi­nen tarkastelu on järkevää ja se on nyt.”

    No olisi­han se ehkä järkevää, mut­ta miten se key­ne­siläi­nen elvy­tys toteutet­taisi­in, lisäve­lal­la? Kuten sanoit, Toisaal­ta Ital­ian val­tion bud­jet­ti on ali­jäämäi­nen ainakin vuo­teen 2015 asti, eikö se ole nimeno­maan keynesiläisyyttä?

  14. a_l:
    …mielu­um­min sel­l­aiset lain­säätäjät jot­ka on näh­neet ulko­maail­maa muutenkin kuin telkkarista. 

    Pohdin vaan sitä, mitä tuol­laisel­la matkalla lop­ul­ta oikeasti ehtii nähdä ja kokea. Lento­kent­täaulat, tilatak­sit, neljän täh­den hotel­lit ja sem­i­naar­i­ti­lat on aika saman­laisia kaikkial­la. Hyvä toki jos kansane­dus­ta­jat ovat myös jalka­u­tuneet rooma­lais­ten arkeen.

  15. Paljon (Pohjois-)Italiassa aikaa viet­täneenä olen kyl­lä sitä mieltä, että rav­in­tolois­sa saa käytän­nössä aina tuloste­tun kuitin, vaikkei mak­saisikaan kor­tilla. Sei­so­mae­spres­soa kahvi­las­sa naut­ties­sa ei vält­tämät­tä kuit­tia tule poimit­tua, mut­ta kyl­lä se on pöy­dälle ilmestynyt (sei­so­mae­spres­so mak­se­taan usein jät­tämäl­lä pöy­dälle kolikko­tasara­ha, jon­ka barista lakaisee kas­saan ehtiessään).

    Sen sijaan tuol­la on ainakin tehtaan­myymälöitä, jois­sa ei kel­paa kuin käteinen eikä kuit­tia anneta. Lisäk­si täl­laisel­la tehtaan­myymäläl­lä ei ole main­ok­sia eikä ovel­la lue “myymälä”. Asi­akkaat kyl­lä tietävät, mis­tä tuol­laisen löytää. Keskisu­ur­ta muoti­te­ol­lisu­ut­ta kun on paljon, niin noi­ta lie­nee suurin piirtein joka kylässä.

    Guardia Finan­za par­tioi ja voi sitä, jon­ka autos­ta löy­tyy vaikka­pa elek­tron­i­ikkaa myyn­tipakkauk­ses­sa mut­tei lom­pakos­ta löy­dy kuit­tia hakemallakaan.

  16. Jos maan ongel­ma on se, että kaup­patase on pakkasel­la ja val­tio kulut­taa enem­män kuin verot­ta­mal­la pystyy varo­ja keräämään, niin ongel­ma on yksinker­tais­es­ti se, että yhteiskun­ta yrit­tää ylläpitää elin­ta­soa johon kansal­la ei ole tuot­tavuuten­sa puoles­ta varaa.

    Vai­h­toe­hto­ja on luon­nol­lis­es­ti kak­si. Joko voidaan paran­taa tuot­tavu­ut­ta tai pienen­tää kulutustasoa.

    Elvyt­tämi­nen aut­taa vain, mikäli sen keskip­itkän ja pitkän ajan “palau­tus­pros­ent­ti” on posi­ti­ivi­nen. Jos elvytetään tuh­laa­mal­la asioi­hin joiden kan­nat­tavu­us on negati­ivi­nen pitkäl­lä aikavälil­lä, pahen­netaan tilan­net­ta entisestään.

    Turhan työn tekem­i­nen ei koskaan ole kan­nat­tavaa, ei vaik­ka kuin­ka oltaisi­in Key­ne­siläisiä. Key­ne­siläi­nen elvy­tyskin pitää siis tehdä fik­susti. Jos fik­su­ja investoin­tiko­htei­ta ei ole, ei elvy­tys­tä pidä tehdä. Huono elvy­tys kun on tule­van hyv­in­voin­nin tuhoamista.

    Osaa­vatko Ital­ian vira­nomaiset ja julki­nen sek­tori elvyt­tää kan­nat­tavasti, vai meneekö raha vain tuot­ta­mat­tomaan virkami­esten lev­eään elämään?

  17. “Työre­for­mi. Ital­ias­sa van­hat työn­tek­i­jät ovat olleet läh­es erot­ta­mat­to­mia, minkä seu­rauk­se­na nuorten ase­ma työ­markki­noil­la on vas­taavasti surkea.”

    Näin­hän se menee Suomes­sakin varsinkin julkisel­la puolel­la, mis­sä viran­halti­jat eivät lähde kulumal­lakaan ja vielä lyöti­in eläk­keen superk­er­tymät päälle. 

    Mitä helpom­pi ja parem­min palkat­tu hom­ma, sitä kauem­min “jak­se­taan”.

  18. Heik­ki:
    Eiköhän EU:n ylivoimais­es­ti velka­isin val­tio ole Bri­tan­nia, mut­ta Ital­ian tilanne on hyvin ajanko­htainen Ran­skan pres­i­dentin­vaalien suhteen. 

    Ei kai sen­tään, mut­ta joka tapauk­ses­sa Bri­tan­ni­al­la on sel­l­ainen etu, että kun he jät­tivät sen erään Euroop­palaisen talous­poli­it­tisen kokeilun väli­in, heiltä eivät pun­nat lopu.

  19. Kom­ment­ti nuoriso­työt­tömyy­teen: Yliopis­toni käytävil­lä puhutaan, että Suomi(kin) on erit­täin kiin­nos­ta­va maa eteläeu­roop­palais­ten opiske­li­joiden mielessä, ja että vai­htar­it kyse­levät, että mitenköhän tänne voisi jäädä asumaan ja töihin.

    Useim­mista ihmisti­eteistä valmis­tunei­den markki­noil­la koti­mainen mais­teri pesee kyl­lä kieli­taitoe­tun­sa täh­den aina ulko­maisen haas­ta­jan, mut­ta toiv­ot­tavasti tyrkyl­lä ole­vaa luon­non­ti­eteel­listä osaamista saadaan haalit­tua mah­dol­lisim­man paljon. Sää­lik­si käy espan­jalaisia ikä­tovere­i­tani, joiden kanssa olen jokusen sanan vaihtanut.

  20. Salve, oheen kolme viitet­tä alku­vuo­den jutu­is­tani saa­pas­maas­ta, jois­sa ital­ialaisil­ta — työläisiltä ja lakkoilevil­takin — hie­man toisen­laista näkökul­maa Mon­tin ja EKP-IMF_EU- troikan teknokraat­tien varas­ta­mas­ta demokra­ti­as­ta sekä Ital­ian har­maas­ta taloud­es­ta ja EU:n suurim­mas­ta kor­rup­tios­ta kuin ehkä lähet­tiläämme ja eläke­virkamies kansamme edus­ta­jille kertoilivat…

    Varastet­tu demokra­tia, euroop­palainen puheen­vuoro Ital­ias­ta yle radio 1
    http://areena.yle.fi/audio/1331726516380
    xxx
    Hor­ju­va Italia elää jatku­vaa tragikomediaa
    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/2747763/%E2%80%9Dtalouskriisi-voi-yltya-maailmanpaloksi%E2%80%9D
    xxx
    Kri­isi­paket­ti raivos­tut­taa ital­ialaisia, Palkkatyöläi­nen 2.12
    ingres­si: Jos Mon­ti mur­taa työ­markki­na-artik­lan 18, siitä seu­raa sosi­aa­li­nen ver­ilöy­ly, varoit­ti ay-keskusjär­jestö CISL:n pääsi­h­teeri Raf­faele Bonanni.…

  21. Mikael M.: mut­ta toiv­ot­tavasti tyrkyl­lä ole­vaa luon­non­ti­eteel­listä osaamista saadaan haalit­tua mah­dol­lisim­man paljon.

    Huh. Oma työryh­mämme on naut­tin­ut muu­ta­man annok­sen ital­ialaista luon­non­ti­eteel­listä osaamista. Prof­famme taitaa kokeil­la sitä mielel­lään uud­estaan ehkä joskus sadan vuo­den päästä, kun on ensin kursin­ut peli­housun­sa takaisin kokoon. San­o­taanko nyt vaik­ka niin, että Galileon jäl­keen ome­na on pudon­nut aika kauas puusta.

  22. Hyvä, että vero­jaos­to vierailee ulko­mail­la. Suosit­te­len seu­raavaak­si kohteek­si Espan­jaa. Paikan pääl­lä käyn­ti avar­taa, jos osaa pitää sil­man­sä ja kor­vansa auki.

    Mon­tin suo­sio tulee epäilemät­tä laske­maan kuin lehmän hän­tä. Kaaos on lähel­lä. Olisi niin help­poa, jos Italia pysty­isi devalvoimaan liiransa. Mut­ta sehän ei ole enää mah­dol­lista. Kestääkö Italia vai pitääkö maan lähteä eurosta? Jonkin­lainen euro­jär­jestelmän remont­ti on ovella.

    Lasku­ja tulee suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien niskaan sekä tuki­ra­has­to­jen että EKP:n kautta.

    Urpi­laisen mukaan hal­lit­tus ei halua puut­tua EKP:n kaut­ta Suomen Pankille tule­vi­in euroriskei­hin, kos­ka asia kuu­u­luu eduskun­nan pankki­val­tu­uskun­nalle. Se on type­r­ää. Mut­ta toiv­ot­tavasti eduskun­nan veroa­jaos­to tajuaa ottaa huomioon myös mah­dol­liset tap­pi­ot euro­jär­jestelmän hajoamisesta.

  23. Tämä lie­nee jokin uusi teo­ria tämä tak­si­jär­jestelmän ja maan val­tion­ve­lan korkean koron yhteys. EKP:n olisi kan­nat­tanut pyytää alhaisia korko­ja vas­taan vai­h­ta­maan Inter ja AC paidan­väre­jä päik­seen. Ei niinkään alhais­ten korko­jen takia, vaan ihan sik­si, että tiedet­täisi­in, voiko moinen vaa­timus men­nä läpi.

  24. Sepi:
    Turhan työn tekem­i­nen ei koskaan ole kan­nat­tavaa, ei vaik­ka kuin­ka oltaisi­in Key­ne­siläisiä. Key­ne­siläi­nen elvy­tyskin pitää siis tehdä fik­susti. Jos fik­su­ja investoin­tiko­htei­ta ei ole, ei elvy­tys­tä pidä tehdä. Huono elvy­tys kun on 

    Itse asi­as­sa, sikäli kun kyse on koti­markki­nakysyn­täve­tois­es­ta lamas­ta, täysin hyödytt­tömät tai jopa var­al­lisu­ut­ta tuhoa­vat toimen­piteet voivat aut­taa, jos ne panevat työt­tömät töi­hin paran­taen hei­dän ostovoimaansa ja aut­ta­vat vähen­tämään velko­jen (jot­ka lop­puen lopuk­si pääsään­töis­es­ti ovat aina kunkin talouden(*) sisäisiä velko­ja) arvo­ja. Keynes tuos­ta 1930-luvul­la kir­joit­ti, käytän­nössä se demon­stroiti­in 1940-luvul­la kun Yhdys­val­lat lop­ul­ta nos­tet­ti­in lamas­ta tekemäl­lä val­taisat määrät tavaraa, joka upotet­ti­in mereen tai räjäytet­ti­in Euroopas­sa ja Aasi­as­sa (sota­te­ol­lisu­us), ja palkaa­mal­la suuret määrät nuo­ria miehiä ole­maan tekemät­tä mitään Amerikkalaista var­al­lisu­ut­ta rak­en­tavaa (värväys).

    Toki, Hit­lerin kuk­istamises­sa aut­ta­mi­nen, ja puna-armei­jan eten­e­misen estämi­nen Berli­in­istä län­teen oli­vat äärim­mäisen hyödyl­lisiä muil­la tavoin, mut­ta USAn kansan­talout­ta elvyt­tävät vaiku­tuk­set oli­si­vat olleet samat, vaik­ka nuo oper­aa­tiot olisi tehty var­jonyrkkeilyssä täysin kuvit­teel­lisia marssi­laisia vastaan.

    (*) Tässä se merkit­tävin talous­ra­ja on euroalue, kun ker­ran fik­sut johta­jamme kat­soi­vat soveli­aak­si täl­läisen liit­to­val­tiotekeleen rakentaa.

  25. Blo­gistin havain­noista, esitelmistä ja kir­joituk­seen tulleista vas­tauk­sista pais­taa epälu­u­lo eteläis­ten maid­en taloudel­liseen tule­vaisu­u­teen sekä erim­ielisyys “oikeas­ta” poli­ti­ikas­ta vinou­tu­mien kor­jaamisek­si. Jotkut halu­a­vat leika­ta ja aiheut­taa siten lamaa. Toiset halu­a­vat käyt­tää enem­män rahaa eli elvyt­tää lisävelalla.

    Muu­ta­mas­sa ensim­mäisessä kom­men­tis­sa huomioiti­in Soin­in­vaaran ja muiden matkan hin­ta suh­teessa saavutet­tui­hin tulokl­si­in. Epäilti­in hin­nan olleen kallis tulok­si­in ver­rat­tuna. Ainakaan mat­ka ei ollut mis­sään tapauk­ses­sa edullisin tapa han­kkia kyseinen tieto Suomen käyttöön. 

    Mielestäni pitää ymmärtää, ettei kyse ole yksi­no­maan etelän ongel­mas­ta. Vaik­ka ongel­mat ilmenivät ensinn etelässä, koko EU on liki samas­sa tilanteessa. Tääl­lä syödään enem­män kuin tien­ataan. Tätä on tapah­tunut jo vuosia.

    Se, että ongel­mat esi­in­tyvät ensi sijas­sa euro­maid­en puit­teis­sa ker­too yhteis­val­u­u­tan ole­van yksi kri­isin syistä.

    Kri­isin kasvu koko EU.ta uhkaavak­si vaatii heti lujia toimenpiteitä.
    1) Eurosta pitää luop­ua välit­tömästi. Siten voidaan katkaista ne siteet, jot­ka aiheut­ta­vat kri­isin lev­iämisen maas­ta toiseen. Vaik­ka eurol­la on hyviäkin puo­lia, pitää eurosta luop­ua välit­tömästi, mak­saa, mita maksaa.
    2)Kaikkien pitää alkaa säästää ja kaikesta. Suures­sa ja pienes­sa. Tuol­laiset “tiedonhaku­matkat” ovat täysin tarpeet­to­mia nykyaikana. Jokaista meno­erää, sekä julkisel­la alueel­la, että yksi­tyisessä taloudessa pitää arvostel­la kri­it­tis­es­ti. Yhteiskun­nan varo­jen käytön on keskitet­tyvä vain kaikesta vält­tämät­tömim­pään. Tärkein­tä on kan­nat­tavu­us. Kaiken ei vält­tämät­tömän tulee olla kan­nat­tavaa. Jokaises­ta menevästä rahaerästä pitää olla selvä kus­tan­nus-hyöty­laskel­ma. Täl­läi­nen säästöku­uri jatkuu ainakin kunnes aiem­min “ylimäärin” kulutet­tu var­al­lisu­us on kor­vat­tu. Ja toiv­ot­tavasti järkevästä säästämis­es­tä muo­dos­tuu kansan tapa.

  26. Eräässä Face­book-keskustelus­sa Mala­gan matkaa­ja ker­toi Suomen suurlähet­tilään tuoneen Madridista maan­miehille nyky­suo­ma­laista kirjallisuutta.

    Espoon ylin johto menee Pekingi­in osal­lis­tu­ak­seen mm. Angry Birds-toimis­ton avajaisiin.

  27. Ris­to: Itse asi­as­sa, sikäli kun kyse on koti­markki­nakysyn­täve­tois­es­ta lamas­ta, täysin hyödytt­tömät tai jopa var­al­lisu­ut­ta tuhoa­vat toimen­piteet voivat aut­taa, jos ne panevat työt­tömät töi­hin paran­taen hei­dän ostovoimaansa ja aut­ta­vat vähen­tämään velko­jen (jot­ka lop­puen lopuk­si pääsään­töis­es­ti ovat aina kunkin talouden(*) sisäisiä velko­ja) arvo­ja. Keynes tuos­ta 1930-luvul­la kir­joit­ti, käytän­nössä se demon­stroiti­in 1940-luvul­la kun Yhdys­val­lat lop­ul­ta nos­tet­ti­in lamas­ta tekemäl­lä val­taisat määrät tavaraa, joka upotet­ti­in mereen tai räjäytet­ti­in Euroopas­sa ja Aasi­as­sa (sota­te­ol­lisu­us), ja palkaa­mal­la suuret määrät nuo­ria miehiä ole­maan tekemät­tä mitään Amerikkalaista var­al­lisu­ut­ta rak­en­tavaa (värväys).

    Miten lama voi olla kysyn­täla­ma, jos kysyn­tää on enem­mään kuin tuotan­toa? Eikö kyse ole sil­loin lähin­nä tuot­tavu­us­la­mas­ta ja kysyn­nän liiallisuudesta?

    Se, että palkataan ihmisiä kortis­tos­ta 1.5x työt­tömyyko­r­vauk­sen suu­ruisel­la pal­ka­lla vuoron­perään kaiva­maan ja täyt­tämään kuop­paa ain­oas­taan huonon­taa tilan­net­ta. Jos näi­den ihmis­ten velat ovat ongel­ma, niin paljon fik­sumpaa olisi ottaa ne yksi­tyiset talout­ta hal­vaant­ta­vat velat yhteiskun­nan kon­tolle (tai nol­la­ta ne konkurs­seil­la). Kun­han se tuot­tam­a­ton työ jää tekemät­tä, niin kaik­ki hyötyvät.

    USA:n liit­to­val­tion voisi kat­soa nousseen lamas­ta, kos­ka maan tuot­tavu­us ampui taivaisi­in toisen maail­man­so­dan aikana. Kova panos­tus teol­lisu­u­den pros­es­sei­hin, uuteen teknolo­giaan jne. kan­toi­vat hedelmää. Eli vaik­ka tuotan­non arvos­ta upposi val­ta­vat määrät meren poh­jaan, niin lop­ul­ta jäl­jelle jäivät moder­nit teol­lisu­us­laitok­set, uudet tehokkaat tuotan­to­pros­es­sit ja uusi teknolo­gia, jot­ka nos­ti­vat tuot­tavu­u­den ihan uudelle tasolle.

    Pystyykö Ital­ian (tai minkään muunkaan maan) hal­li­tus kek­simään investoin­tiko­htei­ta, jot­ka keskip­itkäl­lä aikavälil­lä kas­vat­ta­vat tuottavuutta?

  28. Huomiot Ital­ian toimen­piteistä kuu­losta­vat aika hyviltä. Toiv­ot­tavasti Kreikan tau­ti ei leviä.

    On todel­la hyvä, että euron avul­la on saatu suomen osalta katkaistua aiem­min har­joitet­tu deval­vaa­tiopoli­ti­ik­ka. Näin palka­nsaa­jana tähän voi olla tyy­tyväi­nen, joten toiv­ot­tavasti ital­i­aan­ot saa­vat asiansa järjestettyä.

    Toinen asia on se, että vielä ei ole Suomes­sa oikein opit­tu elämään euron kanssa. Voi hyvin kysyä että onko esim. maan­laa­juis­ten sopimusten aika ohi. Eikö Kain­u­us­sa ja Etelä-Savos­sa pitäisi olla alhaisem­mat min­imi­palkat kuin muual­la maas­sa ja samoin alhaisem­mat palkanko­ro­tuk­set. Näin nämä osat eivät tyh­jenisi Helsinki­in, vaan koko maa olisi elinkeinokelpoinen.

  29. Sepi: Miten lama voi olla kysyn­täla­ma, jos kysyn­tää on enem­mään kuin tuotan­toa? Eikö kyse ole sil­loin lähin­nä tuot­tavu­us­la­mas­ta ja kysyn­nän liiallisuudesta? 

    Minkä sinä kuvit­telet vuo­den 2008 syksyl­lä rom­ah­ta­neen, tuotan­toka­p­a­siteetin vai sen kysynnän?

  30. Yhdys­val­to­jen nopea kasvu toisen maail­man­so­dan jäl­keen joh­tui var­maan myös osaltaan siitä että siel­lä oli teol­lis­tuneen maail­man ain­oa teol­lisu­uskoneis­to joka ei kärsinyt vahinkoa sodassa?

  31. Öö… Alhaisen koron rahapoli­it­ti­nen on tarkoi­tus alen­taa korkoa ja tehdä investoin­neista kan­nat­tavia. Kos­ka korko on myös rahan hin­ta, rahamäärän lisäämi­nen las­kee lyhyt­tä korkoa.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuo­den 2008 syksyl­lä rom­ahti rahoitus. 

    Ja sen seu­rauk­se­na mikä kun velka­an­tuneet eivät enää kyen­neet kulut­ta­maan ja velka­pa­pe­rien omis­ta­jil­la ei ollut moti­vaa­tio­ta lisätä omaa kulu­tus­taan vastaavasti..?

  33. Jus­si U:
    Yhdys­val­to­jen nopea kasvu toisen maail­man­so­dan jäl­keen joh­tui var­maan myös osaltaan siitä että siel­lä oli teol­lis­tuneen maail­man ain­oa teol­lisu­uskoneis­to joka ei kärsinyt vahinkoa sodassa? 

    Siinä meni kil­pail­i­joiden ohel­la myös vien­ti­markki­nat. “Kysyn­tä” tässä merk­i­tyk­sessä edel­lyt­tää, että se jol­la on tarve tai halu on myös halu ja kyky mak­saa sen täyt­tämis­es­tä. Vien­nin osu­us Yhdysaval­to­jen kansan­taloud­es­ta ei ollut 1950-luvun alus­sa sen suurem­pi kuin ennen sotaa. 1940-luvun lop­un tienoil­la oli kumpu ylöspäin, joka tun­netaan nimel­lä Mar­shall-apu. Yhdys­val­to­jen kansan­talouden kannal­ta kat­sot­tuna tämä oli jälleen ker­ran julk­isin varoin tehty elvy­tys­toi­mi (jon­ka tuo­teet vielä rah­dat­tin pois maas­ta, eli sikäli “hyödyt­tömiä”), joka pehmen­si demo­bil­isaa­tion vaikutuksia. 

    Pitem­mälle kun mennnään kasvun eteen var­masti tekivät osansa sodan ja sodas­ta palaavien miesten kotiut­tamista varten tehdyt sat­sauk­set tutkimuk­seen ja koulutukseen.

  34. Evert The NeveR­est: “Työre­for­mi. Ital­ias­sa van­hat työn­tek­i­jät ovat olleet läh­es erot­ta­mat­to­mia, minkä seu­rauk­se­na nuorten ase­ma työ­markki­noil­la on vas­taavasti surkea.”Näinhän se menee Suomes­sakin varsinkin julkisel­la puolel­la, mis­sä viran­halti­jat eivät lähde kulumal­lakaan ja vielä lyöti­in eläk­keen superk­er­tymät päälle. Mitä helpom­pi ja parem­min palkat­tu hom­ma, sitä kauem­min “jak­se­taan”.

    Mik­si niitä van­hempia työn­tek­i­jöitä pitäisi pistää pihalle. Jos laite­taan van­ha ulos ja nuori sisään niin eikö työt­tömyys pysy samana? Vahois­sa työn­tek­i­jöis­sä on usein paljon vain yhden ammatin osaa­jia, hei­dän uudelleen työl­listämi­nen vaatii paljon enem­män panos­tus­ta kuin nuorten jot­ka ovat sopeu­tu­vaisia ja voivat vali­ta ammatin use­am­mal­ta alalta.

  35. Matkoista ja muista:
    Jos Suo­ma­laiset päät­täjät ovat edes viikon vuodessa pois kotikon­nuil­taan työa­siois­sa, se on edis­tyys­tä. Eteenkin päät­täjien on syytä naähd, että eletään sitä muual­lakin ja että se oma kun­nan­ta­lo ei ole maail­man napa.

    Pöl­höpop­ulis­tisia heit­to­ja “her­ro­jen reis­su­ista” on too­ki kiva heit­el­lä. Niitä käyt­tävien juuri eniten toivoisi hie­man itse koke­van maail­man menoa muuaal­la (ja mielel­lään selvin päin).

    Kain­sain­välistyneessä Suomes­sa tun­tuu, että kun­tapäät­täjät ovat niten jääneet kärryiltä.

  36. Tuo­mas: Mik­si niitä van­hempia työn­tek­i­jöitä pitäisi pistää pihalle. Jos laite­taan van­ha ulos ja nuori sisään niin eikö työt­tömyys pysy samana?

    Eikö tosi­aankaan käynyt mielessä että irti­sanovat ja palkkaa­vat eivät var­maan ole samo­ja yri­tyk­siä? Jos jos­sain fir­mas­sa tarvi­taan uusia työn­tek­i­jöitä, mut­ta on pienikin pelko että palkat­ta­va ei ehkä suo­ri­udu töistä tai niitä töitä ei ehkä olekaan tarpeek­si täältä ikuisu­u­teen, kan­nat­taa mielum­min jät­tää palkkaa­mat­ta kuin ottaa ris­ki ja palka­s­ta henkilö jos­ta ei ikinä pääse enää eroon.

    Miten voi olla mah­dol­lista että täm­möisiä perusasioi­ta pitää vielä edes mainita?

Vastaa käyttäjälle Sepi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.