Olin ajatel­lut tul­la per­ille Tallinnaan vas­ta per­jan­taina ja käy­dä torstaina vaik­ka Haap­salus­sa, mut­ta per­jan­tain sääen­nuste näyt­ti kovin sateiselta, joten päätin pyy­hältää torstaina saman tien Tallinnaan.  Torstaille sääen­nus­teet lupa­si­vat muuten satee­ton­ta, mut­ta Tallinnas­sa odot­taisi ilmeinen ukkosku­uro­jen ris­ki.  Piristävänä poikkeuk­se­na Fore­ca ennusti sadet­ta myös Pär­nu­un 98 pros­entin varmuudella.

Tämä päivä oli siis pelkkää ajamista kel­loa vas­taan. Olin tehnyt aikataulun ehtiäk­seni klo 19 laut­taan, mut­ta ajo sujui tasaises­sa maas­tossa, hyväl­lä päällysteel­lä  ja lievässä myötä­tu­u­lessa niin nopeasti, että aloin tähdätä klo 17:n laut­taan. Jat­ka lukemista “Pär­nu – Tallinna”

Pyöräret­ki koti – kauas – koti on ratio­naal­ista tehdä kuten tein nyt, laival­la (junal­la, lentokoneel­la) kauas ja pyöräillen takaisin. Ver­rat­tuna päin­vas­taiseen, täl­lä on hyvänä puole­na riip­pumat­to­muus aikataulus­ta. Jo min­ul­la olisi ollut lip­pu Gny­di­as­ta Helsinki­in, koko mat­ka olisi ollut pakko­tahtista selviämistä ajois­sa Gdy­ni­aan. Jat­ka lukemista “Saulkrasti – Pärnu”

 

Aamu venyi, kos­ka olin mielestäni loma­l­la enkö töis­sä – jos nukut­taa niin nukut­taa – ja kos­ka piti met­sästää urheilu­juo­maa. Aamun ylel­lisyyk­si­in kuu­lui Hesarin lukem­i­nen, kun oli ker­rankin nopea net­tiy­hteys. Näköjään Suomes­sa saadaan asi­at sotku­un, vaik­ka olen pois­sa sotke­mas­ta. -:) Matkaan vas­ta puolen­päivän jäl­keen. Viivästys ratkaisi sen, että en valin­nut Birzain kaut­ta kulke­vaa reit­tiä vaan pysyt­te­len Via Balti­calla. Jat­ka lukemista “Pan­evezys – Bauska”

En ollutkaan pienen hotel­limme ain­oa pyöräil­i­jä. Siel­lä yöpyi myös kak­si van­hempaa Itä­val­las­sa asu­vaa amerikkalaista (?), jot­ka oli­vat matkalla Nord­kapi­in. Eikä ollut edes hei­dän ensim­mäi­nen pitkä matkansa, vaan ymmärtääk­seni neljäs, jos alle viiden tuhan­nen kilo­metrin matko­ja ei las­ke­ta. Istan­bu­li­in pää­tyneen matkan pitu­udek­si nyt esimerkik­si oli tul­lut 7500 km. Jotenkin oma­nar­von­tun­toni las­ki, enkä main­in­nut vaa­ti­mat­tomas­ta Niz­zan matkas­tani mitään. Jat­ka lukemista “Kau­nas – Panevezys”

Yritin lähteä aikaisin, kos­ka luvat­ti­in yhä vain pahempaa hel­let­tä. Lähdin kuitenkin vas­ta klo 9:30, mikä ei olisi ollut kovin myöhään, ellei se sekä Liet­tuan ajan että auringon mielestä olisi ollut klo 10:30. Yhtä kaik­ki, jo aamul­la oli tukalan kuuma. Fore­ca lupasi taas viilen­tävää sadet­ta melkein var­masti. Täl­lä ker­taa toivoin hei­dän ole­van oike­as­sa, mut­ta ei taaskaan.

Oli vähän vaikea vali­ta päivän kohdet­ta. Se oli selvä, että ilman viisum­ia oli pakko änkeä kapeas­ta raos­ta Kalin­ingradin (Venäjä) ja Valko-Venäjän välistä. Samas­ta syys­tä reit­il­lä tulisi ole­maan tolkut­tomasti rek­ka-auto­ja. Edessä ei siis ollut laa­tu­matkailua. Vai­h­toe­htoine oli Mar­i­jam­pole (60 km) tai Kau­nas (120 km). Toinen liian lähel­lä, toinen läm­pöti­la huomioon ottaen liian kaukana. Päätin päät­tää Mar­i­jam­poleessa. Jat­ka lukemista “Suwal­ki – Kaunas”

Hotel­lis­sa yöpyi ainakin kak­si pyörä­matkalla ole­vaa pariskun­taa. Tähän men­nessä en olekaan Gdan­skin jäl­keen näh­nyt pyörä­matkail­i­joi­ta. Tänään niitä oli enem­mänkin. Viiden hen­gen seu­rue samas­sa lev­ähdy­s­paikas­sa 20 kilo­metriä ennen maalia. He oli­vat puo­lalaisia. Jat­ka lukemista “Gizysco – Suwalki”

Onni on ehjä ketju ja toimi­vat vaihteet.

Bar­toszyces­tä ei apua löy­tynyt. Hark­itsin sitäkin, että menisin huoltoase­malle ja pyytäisin lainaksi kak­si pihtiä ja vään­täisen sen palasen suo­rak­si, mut­ta riski­ana­lyysi ei suos­in­ut tätä: vial­lisel­la ketjul­la voi ajaa, katken­neel­la ei voi. Linkutin siis eteen­päin, mut­ta päivä­matkan puo­livälis­sä Kertzyn kaupungista löy­tyi pyöräko­r­jaamo, jota piti enti­nen ammat­tipyöräil­i­jä. Vaik­ka puo­la ja suo­mi eivät ole aivan läheiset suku­laiskielet, jotenkin kom­mu­nikaa­tios­ta selvit­ti­in. Kun kävi selväk­si, että ketjuis­sa on vika, hän kysyi heti, paljonko niil­lä on ajet­tu. Kuul­tuaan vas­tauk­seni (yli 3000 km) hän sanoi – tai siis ele­hti –  ettei ketjua voi vai­h­taa. Kun sain jotenkin selite­tyk­si, että ongel­ma on yhdessä palases­sa, jota yritin vielä näyt­tää sormel­lani. (olin huolel­lis­es­ti siirtänyt ongel­maosan etu­rat­taan keskelle) mies tuhosi huolel­lisen valmis­telu­ni pyörit­tämäl­lä ketjua, löysi ongel­maosan heti, otti kak­si pihtiä ja vään­si osan suo­rak­si. Jat­ka lukemista “Bar­toszyce – Gizysco (Lötzen)”