Gizysco – Suwalki

Hotel­lis­sa yöpyi ainakin kak­si pyörä­matkalla ole­vaa pariskun­taa. Tähän men­nessä en olekaan Gdan­skin jäl­keen näh­nyt pyörä­matkail­i­joi­ta. Tänään niitä oli enem­mänkin. Viiden hen­gen seu­rue samas­sa lev­ähdy­s­paikas­sa 20 kilo­metriä ennen maalia. He oli­vat puolalaisia.

Aivan ihana tie tänään. Mutkit­tel­e­va ja välil­lä nousua, välil­lä laskua, mut­ta mäetkin oli­vat kohtu­u­ly­hy­itä. Päällyste aivan lop­pu­osaa luku­un otta­mat­ta oikein hyvää. Niin­pä matkan­tekokin sujui ihan mukavasti. Tosin tolku­ton helle pakot­ti otta­maan mäet hyvin hitaasti ja pitämään paljon tauko­ja. Puo­livälis­sä söin ”sand­witchin”. Oli tarkoi­tus tanka­ta kevyesti, mut­ta se oli val­ta­van iso. Tiesin, ettei kan­na­ta syödä sitä kaikkea, mut­ta nälkä pakot­ti syömään. Olisi pitänyt pitää paljon pidem­pi tauko, mut­ta kel­lo alkoi olla paljon. Oli todel­la tuskaista lähteä liik­keelle täy­den vat­san kanssa, mut­ta olo parani nopeasti.
Vet­tä kului ajo­matkan aikana 3,25 litraa ja hotel­lis­sa oli pakko juo­da janoon­sa yht­enään. Ainakin viisi litraa men­nyt tänään vettä.

Vil­jeli­jä kah­den pienen lapsen­sa kanssa aja­mas­sa lehmiä iltalyp­sylle. Pent­ti Linko­la pyöräili aikoinaan Puolan maaseudul­la ja ihas­tui sen linko­lalaiseen elämän­muo­toon. Tuo elämän­muo­to on nopeasti väistymässä tehomaat­alouden tieltä, mikä  lisää sato­ja tuot­taen vaikeuk­sia EU:n maat­alous­poli­ti­ikalle, vapaut­taa val­tavasti työvoimaa mui­hin elinkeinoi­hin sekä pilaa Itämerta.

Suwal­ki on 70 000 asukkaat kaupun­ki hyvin lähel­lä Liet­tuan rajaa. Keskus­ta on van­haa raken­nuskan­taa, yht­enäis­es­ti kak­sik­er­roksista. Täl­lä on vah­va juu­ta­lainen perinne ja kaupungilla on ollut run­saasti eri­laisia hal­lit­si­joi­ta. Van­haa Itä-Preussia tämä ei kuitenkaan ole, vaan kaupun­ki kuu­lui maail­man­so­tien välis­sä Puolalle.
Oli han­kaluuk­sia etsiä ruoka­paikkaa. Paikalli­nen tulota­so ei tai­da riit­tää ylläpitämään ruokar­avin­toloi­ta. Olutjuot­ta­mo­ja on vaik­ka muille jakaa ja saa niis­sä lau­tasel­lisen ran­skik­sia ja muu­ta vastaavaa.

Yhden ulospäin houkut­tel­e­van näköisen rav­in­tolan löysin – houkutin oli seinäl­lä ole­va monipuo­li­nen ruokalista, jos­sa pääru­u­at mak­soi­vat tavanomaisen neljän euron sijas­ta kuusi. Avasin oven hämärään ja aivan tyhjään rav­in­to­lasali­in. Kos­ka paik­ka on auki, pitää löytää se osa rav­in­to­las­ta, joka on auki. Löysin tar­joil­i­jan, kysyin voiko tääl­lä syödä, ja hän joh­dat­ti min­ut hämärään ja tyhjään rav­in­to­lasali­in, sytyt­ti val­ot ja toi ruokalis­tan. Listal­la oli esimerkik­si kuut­ta eri­laista kalaa. Tilasin ison salaat­tian­nok­sen ja per­in­teistä paikallista ruokaa – (paikalli­nen = liet­tualaista!?) täytet­tyjä pan­nukakku­ja. Meil­lä niitä olisi kut­sut­tu krep­seik­si. Salaat­ti oli tehty täysin tuor­eista ainek­sista. Mitenkähän tämä yhtälö toimii taloudellisesti?

11 vastausta artikkeliin “Gizysco – Suwalki”

  1. Olen itsekin tehnyt pitk­iä pyöräi­lyretk­iä nuorem­pana, pääosin Suomes­sa mut­ta ker­ran ajoin Ital­ias­sa Firen­zestä Roomaan.Oli hieno koke­mus. Olin sil­loin lai­ha poika.Aika seikkailu, sil­lon ei ollut kän­nyköitä eikä tietokoneita.

    Vastaa

  2. Liet­tua­han oli alueelli­nen suur­val­ta tuol­lapäin 1300-luvus­ta 1500-luvulle, jol­loin sen alue sisäl­si koko nykyisen Valko-Venäjän, puo­let nykyis­es­tä Ukrainas­ta sekä iso­ja osia Puo­las­ta ja Venäjästä. Vielä ihan 1700-luvun lop­pu­vu­osi­in so oli huo­mat­ta­van iso, tuo nykyi­nen Puolan alue oli sil­loin ihan täysin Liet­tualaista aluet­ta. Tuol­ta ajal­ta on jäänyt vielä paljon liet­tualaista kult­tuuria eri­tyis­es­ti tuonne Koil­lis-Puolan alueelle.

    Vastaa

  3. varsinkin puolan maaseudul­la rav­in­toloiden ansain­ta­logi­ik­ka vaikut­taa perus­tu­van häi­hin. häitä vietetäään tyyp­pil­lis­es­ti rav­in­tolois­sa suuren suku­laisjoukon kera ja ruokaa kan­netaan pöytään aamun tun­neille asti. en ihmettelisi vaik­ka suurin osa rav­in­toloiden liike­vai­h­dos­ta tulisi eri­lais­ten yksi­ty­is­ti­laisuuk­sien jär­jestämis­es­tä, kun noi­ta kissan­ris­tiäisiä on paljon muitakin.

    Vastaa

  4. Mul­la on Slo­va­ki­as­ta yksi ihan vas­taa­va rav­in­to­lakoke­mus. Kaupungista löy­tyi tasan yksi rav­in­to­la (eikä sekään löy­tynyt hel­posti), laf­ka oli ihan pimeän aution oloinen, olimme ain­oat asi­akkaat — ja saimme erit­täin hyvää ja tuoret­ta ruokaa tosi hal­val­la. Kum­ma jut­tu, ajat­telin minäkin tuolloin.

    Vastaa

  5. Antero:
    Liet­tua­han oli alueelli­nen suur­val­ta tuol­lapäin 1300-luvus­ta 1500-luvulle, jol­loin sen alue sisäl­si koko nykyisen Valko-Venäjän, puo­let nykyis­es­tä Ukrainas­ta sekä iso­ja osia Puo­las­ta ja Venäjästä. Vielä ihan 1700-luvun lop­pu­vu­osi­in so oli huo­mat­ta­van iso, tuo nykyi­nen Puolan alue oli sil­loin ihan täysin Liet­tualaista aluet­ta. Tuol­ta ajal­ta on jäänyt vielä paljon liet­tualaista kult­tuuria eri­tyis­es­ti tuonne Koil­lis-Puolan alueelle.

    Siis Puo­la-Liet­tua oli ko. suur­val­ta, jos­sa Liet­tuan ase­ma oli Puo­laa heikompi.
    Wikipedia: “Puo­la-Liet­tua, muodol­lisem­min Puolan kuningaskun­ta ja Liet­tuan suuriruhti­naskun­ta (puol. Królest­wo Pol­skie i Wielkie Księst­wo Litewskie), oli vuosi­na 1569–1795 Kes­ki- ja Itä-Euroopas­sa sijain­nut suur­val­tio, joka syn­tyi, kun Puolan kuningaskun­ta ja Liet­tuan suuriruhti­naskun­ta muo­dos­ti­vat valtioliiton.”

    Vastaa

  6. Raimo K: Siis Puo­la-Liet­tua oli ko. suur­val­ta, jos­sa Liet­tuan ase­ma oli Puo­laa heikompi.
    Wikipedia: “Puo­la-Liet­tua, muodol­lisem­min Puolan kuningaskun­ta ja Liet­tuan suuriruhti­naskun­ta (puol. Królest­wo Pol­skie i Wielkie Księst­wo Litewskie), oli vuosi­na 1569–1795 Kes­ki- ja Itä-Euroopas­sa sijain­nut suur­val­tio, joka syn­tyi, kun Puolan kuningaskun­ta ja Liet­tuan suuriruhti­naskun­ta muo­dos­ti­vat valtioliiton.” 

    Tuo oli jo sitä Liet­tuan val­lan laskun aikaa. Kuten sanoin, Liet­tua oli suur­val­ta 1300–1500 luvuil­la, jon­ka yleen­sä kat­so­taan päät­tyneen tuo­hon Puolan kanssa solmit­tuun val­ti­oli­it­toon 1569.

    Tosin tuo alue, jos­sa Suwalkikin on, kuu­lui vielä val­ti­oli­iton aikaan Latvialle eikä Puo­lalle. Puo­laa siitä tuli vas­ta kun molem­mat maat itsenäistyivät Venäjästä.

    Vastaa

    1. Tosin tuo alue, jos­sa Suwalkikin on, kuu­lui vielä val­ti­oli­iton aikaan Latvialle eikä Puo­lalle. Puo­laa siitä tuli vas­ta kun molem­mat maat itsenäistyivät Venäjästä. 

      Latvialle?

      Vastaa

  7. Raimo K:

    Siis Puo­la-Liet­tua oli ko. suur­val­ta, jos­sa Liet­tuan ase­ma oli Puo­laa heikompi.

    Ei, kyl­lä Liet­tua oli suur­val­ta, 1400-luvun lop­ul­la jopa Euroopan suurin val­tio. Puo­la-Liet­tua syn­tyi myöhem­min. (kat­so lainaa­mas­tasi Wikipedia-artikke­lista linkit Liet­tuan suuriruhtinaskuntaan)

    Vastaa

  8. Sat­tui varsin sopi­vasti. Olen läh­estymässä Suwalkia pohjois­es­ta. Lähdin puolen päivän aikoi­hin Mar­i­jam­poles­ta, jos­sa meni kak­si yötä vihoit­tel­e­vaa vasen­ta akillesjän­net­tä hoi­vates­sa. Sat­tui sopi­vasti Liet­tuan kansal­lispäivän kohdalle. Garmin ker­too, että muu­ta­ma hotel­li kaupungista löy­tyy. Olisi muka­va kat­soa Tour de Frances­ta sen, minkä ehtii. Helle jatkuu, taukoti­heys on suuri ja nestet­tä kuluu.

    Vastaa

  9. pekka:
    Raimo K:

    Ei, kyl­läLi­et­tua oli suur­val­ta, 1400-luvun lop­ul­la jopa Euroopan suurin val­tio. Puo­la-Liet­tua syn­ty­imyöhem­min. (kat­so lainaa­mas­tasi Wikipedia-artikke­lista linkit Liet­tuan suuriruhtinaskuntaan)

    No ulot­tui­han se pitkälle itään ja etelään, mut­ta ei län­teen, ei juurikaan Puolaan.

    Vastaa

  10. Osmo Soin­in­vaara: Latvialle?

    No, vuodes­ta 1794 Suwal­ki kuu­lui Preussille, vuodes­ta 1807 Varso­van suuriruhtinaskunnalle.
    Latvia syn­tyi vas­ta I maail­man­so­dan jälkeen.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.