Panevezys – Bauska

 

Aamu venyi, koska olin mielestäni lomalla enkö töissä – jos nukuttaa niin nukuttaa – ja koska piti metsästää urheilujuomaa. Aamun ylellisyyksiin kuului Hesarin lukeminen, kun oli kerrankin nopea nettiyhteys. Näköjään Suomessa saadaan asiat sotkuun, vaikka olen poissa sotkemasta. -:) Matkaan vasta puolenpäivän jälkeen. Viivästys ratkaisi sen, että en valinnut Birzain kautta kulkevaa reittiä vaan pysyttelen Via Balticalla.

Olin päättänyt, että jos Via Baltica osoittautuu ihan mahdottomaksi, käännyn Birzaihin risteyksestä, joka oli noin 40 kilometrin matkan päässä, ja tulen perille Suomeen vasta lauantaina.

Tuohon risteykseen asti Via Baltica oli ihan mukiin menevä. Profiililtaan tylsä, mutta juuri siksi niin helppo ajaa. Piennar oli leveä ja ajo vaaratonta, kunhan itse noudattaa tiettyä varovaisuutta. Olin esimerkiksi päättänyt, että pysähdyn aina juomista varten. Kun kopeloi toisella kädellä juomapulloa, voi herkästi kääntyä vähän vasemmalle.

Leveätä piennarta riitti runsaat 30 km, sitten olivat rahat loppuneet. Vaikka tie oli rakennettu leveäksi, leveä piennar oli sorapohjainen ja asfaltoitu piennar kovin kapea. Mitähän tällä säästettiin, koska se tien rakentaminen leveäksi maksaa maltaita ja asfaltointi ei tähän nähden juuri mitään. Pientareenkin on oltava kantava, koska joskus joku kuitenkin pysäyttää painavan rekan sille.  Tämä harmitti, mutta ei ollut turvallisuusriski, koska asfaltin reunalta voi pudota turvallisesti sille sorapintaiselle pientareelle.

Sen risteyksen jälkeen piennar muuttui oikeasti kapeaksi ja se on todella vaarallista, kun rekkaa tulee takaa koko ajan. Onkohan tieinsinööri ajanut koskaan fillarilla? Lähellä asfaltin reunaa ajaminen on vaarallista, koska jos siltä meinaa pudota ja yrittää estää sitä, mutta putoaa kuitenkin, horjahtaa holtittomasti vasemmalle suoraan sen rekan alle.

Välillä oli vähän tietöitäkin, joista fillarille oli vain iloa, koska se toi nopeusrajoituksen autoille. Tietä oli jyrsitty asfaltointia varten. Sellaista karhennusta on Suomessa ikävä ajaa, mutta täällä raidat kulkivat vain pitkittäin, eivätkä haitanneet fillaria lainkaan. Destian kaverit! Tollaisia karhentimia voisi ostaa Suomeenkin!

Ennen Latvian rajaa yritin saada Nesteen huoltoasemalta ilmaa renkaisiin ja Latvian kartan. En saanut kumpaakaan. Uolevi Raaden aikana tällainen ei oli käynyt päinsä. Tyydyin jäätelöön, joka maksoi kaksi kertaa niin paljon kuin aiemmin yksityisessä pysähdyspaikassa. (1,30 euroa/0,65 euroa)
Täällä on todella harvalla huoltoasemalla tarjolla ilmaa. Ensin en halunnut ottaakaan, koska olin pannut lähtiessä renkaisiin kahdeksan ilmakehää, ja huoltoasemilta saa yleensä vain viisi.   Marijampoleessa bongasin kuitenkin Stat Oilin aseman, jossa kompressoriin saattoi asettaa tavoitellun paineen ja tämä laite hyväksyi myös kahdeksan ilmakehää.

Rajalla ei tarvinnut edes jarruttaa – pysähtyminen oli peräti kiellettyä. Kaikkea pahaa se EU on taas saanut aikaan. Latvian puolella vanhat passintarkastusjonojen laitteet ruostuivat paikalleen toimettomina. Litit repun pohjalle ja latit esiin.

Bauska näytti yhtä räjähtäneeltä paikalta kuin viisi vuotta sitten.. Puhelin tarjosi kahta hotellia ja menin toiseen. Matkustajakodin oloinen, kuin sukellus 30-luvulle. Ei nettiä tietenkään.
Jotain edistystä osoitti, että kaupungissa on Hesburger.

Söin illallisen kaupungin jokseenkin ainoassa ruokaravintolassa, samassa jossa söin viisi vuotta sitten. Lisäkseni paikalla oli pariskunta, joka soittautui suomalaiseksi. Matkalla moottoripyörillä Kroatiaan.  Mikähän siinä Kroatiassa vetää? Laivallakin oli väkeä prätkillä Kroatiaan. Olivat pysähtyneet Bauskaan, koska matkalla oli niin valtava sade, etteivät pystyneet ajamaan. Minä en ollut havainnut mitään sadetta. Kun tulin ulos ravintolasta, kaupunki oli läpimärkä, mutta sade oli juuri tauonnut. En ole matkan aikana joutunut kertaakaan sateeseen. Onkohan Forecan huonossa ennusteonnessa kyse minun hyvästä onnestani?  Jos olisin taipuvainen hihhuliuskontoihin, alkaisin vetää jo johtopäätöksiä.

4 vastausta artikkeliin “Panevezys – Bauska”

  1. Hesburger kuten muutkin pikaruokalat edustavat paremminkin taantumusta aina kivikaudelle saakka. Syödään huonoa ruokaa ilman pöytätapoja.
    Koti-ikävää? Hyväksytään 😉 .

  2. Kroatiassa on rantaa, maisemia, hyvät tiet, halpaa ja lämmintä. Prätkämiesten suosioon vaikuttanee myös se, että he (me) eivät yleensä käy joka vuosi samassa paikassa, vaan etsivät uutta. Itä-Eurooppa on monella vielä koluamatta.

  3. Pahin huoltoaseman irvikuva lienee kuitenkin ABC, jossa sellainenkin tilanne on nähty, ettei samaan aikaan saanut polttoainetta eikä ilmaa. Tuolloin en kysynyt, mutta tuskin sieltä myöskään Suomen tiekarttaa saa. Ruokakauppa sen sijaan toimi hienosti.

    Silloin päätin kirjoittaa ensimmäisen asiakaspalautteeni tälle Suomen valloittajalle, että jos käyttää bensan myyntiä verukkeena aukioloaikojen kiertämiseksi, on kulissi pidettävä edes kunnossa.

  4. Tuollaiset säiliöt ovat käteviä: http://www.storm-motor.fi/mp-tarvikkeet-ja-yleisosat/tyokalut/rengastyokalut/renkaantayttosarja/

    mukana on siis myös suljettava venttiili ja säiliötä ei tarvitse tyhjentää kerralla. Varovainen pitää olla, koska tuollaisten kanssa voi palelluttaa kätensä, tyhjenvän säiliön lämpötila laskee n. -50 asteeseen.

    Ihmettelen kovasti tuota Osmon punppauksen tarvetta, koska omat fillarit ja auto sekä prätkä pärjäävät yhdellä täytöllä koko kesän. toki tarkistan paineet kerran kuussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.