Kaunas – Panevezys

En ollutkaan pienen hotel­limme ain­oa pyöräil­i­jä. Siel­lä yöpyi myös kak­si van­hempaa Itä­val­las­sa asu­vaa amerikkalaista (?), jot­ka oli­vat matkalla Nord­kapi­in. Eikä ollut edes hei­dän ensim­mäi­nen pitkä matkansa, vaan ymmärtääk­seni neljäs, jos alle viiden tuhan­nen kilo­metrin matko­ja ei las­ke­ta. Istan­bu­li­in pää­tyneen matkan pitu­udek­si nyt esimerkik­si oli tul­lut 7500 km. Jotenkin oma­nar­von­tun­toni las­ki, enkä main­in­nut vaa­ti­mat­tomas­ta Niz­zan matkas­tani mitään. 

Yöl­lä oli raju ukonil­ma ja satoi äänestä päätellen aivan kaata­mal­la. Kau­nasin tieto­ja min­ul­la ei ole, mut­ta lähel­lä Birzais­sa satoi yöl­lä 50 mm. Pohdin sitäkin, kan­nat­taako lähteä ollenkaan. Kaatosateessa ei voi ajaa, mut­ta hel­teel­lä pieni sade on parem­pi vai­h­toe­hto kuin kuuma auringonpaiste.

Fore­ca oli paran­tanut tar­jous­taan luvat­en ker­toimel­la sata, että välil­lä 6–18 sataa (p=99%). Vaik­ka aamul­la näyt­ti siltä, että ovat täl­lä ker­taa oike­as­sa, olisin tuol­la ker­toimel­la kyl­lä lyönyt vetoa – ja olisin taas voit­tanut. Ei pisaraakaan.

Aamul­la ilma tun­tui jopa kylmältä. (Oikeasti 23 astet­ta!) . Niin sitä keho sopeutuu.

Reit­tiä suun­nitel­lessa kan­nat­taa selvit­tää, mis­sä menee van­ha tie. Tärkeimpi­en kaupunkien välille on yleen­sä raken­net­tu uusi nopea ja suo­ra tie, jota on tyl­sä ajaa, mut­ta van­ha tie, joka kiertelee kyläkeskusten kaut­ta men­nen silti melko suo­raan, on jätet­ty jäl­jelle. Val­itsin nytkin sel­l­aisen, eikä se ollut kuin kilo­metrin pidem­pi. Jok­seenkin samaa reit­tiä olin polkenut kovaan vas­tatu­uleen toiseen suun­taan vuon­na 2007 matkalle Nizzaan.

Alku­matkas­ta yölli­nen myrsky oli kaatanut pui­ta tielle. Palokun­ta oli niitä paraikaa raivaa­mas­sa. Paik­ka paikoin tul­vi­va vesi oli tuonut tielle soraa ja paris­sa paikas­sa piti ajaa tien yli vir­taa­van kymme­nen sentin tul­vavir­ran läpi. Aamuyöstä tämä mat­ka olisi ollut paljon vaikeampi.

Päivän etap­pi oli aivan ihana. Tie oli hyvässä kun­nos­sa, ei juuri mäk­iä, maise­ma hienoa. Pyörä kul­ki kuin unel­ma. Ajoin mata­lal­la syk­keel­lä, mut­ta jou­tu­isas­ti. Paljon ei tarvin­nut pysähdel­lä, vaik­ka läm­pöti­la nousi taas jon­nekin hel­lelukemi­in. Keho sopeu­tuu. 114 kilo­metriä meni kuin tyhjää vain. Kovin ovat kilo­metrit pyöräil­i­jälle eripituisia.

Urheilu­juo­mani lop­pui, eikä sitä täältä sun­nun­taina saa mistään.

Pan­evezys on Liet­tuan viiden­nek­si suurin kaupun­ki, jos­sa on asukkai­ta noin 119  000. Keskus­ta on hyvin väljä ja siel­lä on paljon avaria puis­to­ja. Ydinkeskus­tak­si kut­sut­tu torikin on selvä ei-kau­palli­nen puis­to. Kuitenkin kaupun­gin halkaisee aivan bru­taali keskeltä aidat­tu liikenneväylä.

 

 

Ajaes­sani sisään kaupunki­in bon­gasin mie­lenki­in­toisen näköisen van­han puisen omako­tialueen. Kävin ruokail­tuani kat­so­mas­sa. Paljon tuli kuvia.

21 vastausta artikkeliin “Kaunas – Panevezys”

  1. Sil­lä Fore­can säätiedo­tuk­sel­la on ulko­mail­la ja usein jopa Helsingis­sä lähin­nä komiikka-arvo.

    Käytän itse pääosin hyväk­si havait­se­maani Weath­er­Pro ohjel­maa kän­nykässä. Se on MeteoGroupin tekele ja sitä vas­taan en löisi vetoa, toisinkuin Fore­caa vastaan.

    Vastaa

    1. Fore­can pitkän ajan sääen­nus­tuk­set ovat olleet varsin hyviä, mut­ta hei­dän metod­in­wsa ei anna hyviä paikallisia lyhyen ajan ennusteita.

      Vastaa

  2. Hotein­ta hot­tia taal­la jenkeis­sa on urheilusuorituk­sen jal­keen juo­da kyl­maa maito- kaakao­ta. Sita ei toki saa pyoralle mukaan mut­ta ehka loy­tyy seu­raavas­ta majapaikas­ta. Kokeile sita urheilu­juo­man korvikkeena.

    Vastaa

    1. Urheilu­juo­maa ei voi kor­va­ta mil­lään, mitä juo­daan suorituk­sen jäl­keen, kos­ka nestet­tä tarvi­taan suorituk­sen aikana. Urheilu­juo­man tarkoi­tus on imey­tyä hyvin — pelkkä vesi jää hel­posti vat­salaukku­un höskymään — tuot­taa tarpeelli­nen määrä sok­e­ria oheis­polt­toaineek­si ras­valle sekä kor­va­ta hikoilus­sa menetet­ty suo­la. Urheilu­juo­ma on pääasi­as­sa suo­laa ja sok­e­ria (sen voi hätäti­las­sa kor­va­ta itse tehdyl­lä sekoi­tuik­sel­la, mut­ta se ei toi­mi yhtä hyvin) Kos­ka suolan juomi­nen ei ole cool, suo­laa kut­su­taan urheilu­juok­mis­sa elektrolyyteiksi.

      Vastaa

  3. Kuvaavaa kehon sopeu­tu­mis­es­ta tosi­aan. On joten­sakin ihmeel­listä, miten läm­pöti­lan kanssa sopeu­tu­mi­nen tapah­tuu aivan huo­maa­mat­ta. Oma koke­muk­seni on, että reilu +30-keskiläm­pötiloi­hin sopeu­tuu ihan hyvin, ja kun eilen lähdin aamu­lenkille poikkeuk­sel­lisen kylmään ilmaan (+24) se todel­lakin tun­tui kylmältä.

    En tiedä päteekö tämä pyöräil­i­jöille, mutatis mutandis:
    http://www.irunfar.com/2010/04/heat-acclimation-for-runners.html

    Vastaa

  4. Pohdiske­lin tuo­ta kesäsään ennustelua. Voisiko­han merk­i­tys­tä olla myös sil­lä, että kesäisin sateet ovat use­am­min peräisin kohoav­ista ilmavir­tauk­sista (kon­vek­tiosatei­ta; kuurosatei­ta), jot­ka ovat paikallisia, yllät­täviä ja joiden sijain­nin tark­ka ennus­t­a­mi­nen lie­nee lähel­lä mahdotonta. 

    Esimerkik­si ilmati­eteen laitos ei viime päiv­inä edes yrit­tänyt ennus­taa sadet­ta eksak­tisti, vaan ilmoit­ti mis­sä päin näille kuurolu­on­teisille sateille otolli­nen ilma­mas­sa liikkuu. Sama ilmiö on havait­tavis­sa viiden päivän sääen­nustei­den muut­tumises­sa. Parin päivän päähän ennus­t­a­mi­nen ei selvästi onnis­tu, vaan aurinko vai­h­tuu sade­pil­veen ja päin­vas­toin edestakaisin jatku­val­la syötöllä. 

    Rin­ta­masateet ovat ilmeis­es­ti jo huo­mat­tavasti helpom­pia ennus­taa. Eivätkös ne Euroopan sateet kuitenkin ole olleet niitä kon­vek­tio­tyyp­pisiä viime päiv­inä, joten fore­calla on toisaal­ta ollut vaikea työ antaa niistä tarkko­ja ennustei­ta. Kokon­aan toinen asia on, ettei sil­loin pidä tehdä mitään sadan­pros­entin väit­teitä, jos tietää ettei niihin kykene.

    Vastaa

  5. Kati:
    Hotein­ta hot­tia taal­la jenkeis­sa on urheilusuorituk­sen jal­keen juo­da kyl­maa maito- kaakaota.

    Osmo selit­tikin urheilu­juo­man tarkoituk­sen ja tuo on var­maankin tarkoitet­tu palau­tusjuo­mak­si kos­ka kaakaos­sa on sok­e­ria ja mai­d­os­sa proteiinia.

    Suosit­te­len kaikille kun­nol­la liikku­jille urheilu­juo­maa suorituk­sen ajak­si ja palau­tusjuo­maa lopuksi.

    Vastaa

  6. Kau­pal­lisen urheilu­juo­man voi kor­va­ta: Vichy sekä ome­natuore­me­hu. Siinä on suo­lat ja soker­it sekä hyvä ja raikas maku. Täl­lä on sotket­tu 30 vuot­ta. Suorituk­sen jäl­keen siihen voi lisätä tilkan vakovi­iniä = lop­pu­ver­ryt­te­ly ja rentoutus ´) .

    Vastaa

  7. Pohjois Espan­jas­sa ihmettelin Fore­can huono tasoa toukokuulla.

    Syy selvisi pari päivää myöhem­min kun olti­in jo kul­jet­tu jonkin verran.

    Kun kat­soin sääkart­taa niin paik­ka oli pari sataa kilo­me­tria väärässä suunnassa.

    Pär­nus­sa käyn usein ja aika met­sässä Fore­ca on ennus­tusten kanssa. Kuin­ka ollakaan huonompi.

    Lie­neekö samat tau­s­tat kuin muu­ta­ma vuosi sit­ten kun Lon­toos­sa asues­sani ihmettelin mik­si ilmoitet­tu korkein päiväläm­pöti­la oli aina liian mata­la Suomen säälaitoksilla.
    Jos­sain vai­heessa selvisi että läm­pöti­la ei ole ylin vaan Suomen aikaan klo 12 läm­pöti­la. Lon­toos­sa kel­lo on sil­loin 10 ja lämpimin aika jos­sain klo 16 aikaan. Yleen­sä mon­ta astet­ta korkeampi.

    Mosko­vas­sa taitaa olla tuo­hon aikaan korkein läm­pöti­la. Ettei vain ole Suomet­tumista tuos­sakin kohdassa.

    Vastaa

  8. Nyt se näyt­tää ole­van klo 15 aikaan Suomen ajassa.

    Parem­pi. Mut­ta eihän se ker­ro mitään eri aikavyöhykkei­den todellisuudesta?

    Vastaa

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Urheilu­juo­maa ei voi kor­va­ta mil­lään, mitä juo­daan suorituk­sen jäl­keen, kos­ka nestet­tä tarvi­taan suorituk­sen aikana. 

    Ravin­non sopivu­us riip­puu tietysti aina yksilöstä, mut­ta yleis­es­ti rauhal­lises­sa pitkäkestoises­sa liikun­nas­sa toimii hyvin vesi ja kuiv­a­hedelmät, esim. rusi­napähk­inä sekoi­tus tai vaik­ka kui­v­atut taatelit.

    Veteen voi sekoit­taa ripauk­sen min­er­aal­isuo­laa taval­lisen suolan sijaan. esim. Pan suo­laa, joka sisältää paljon vähem­män natri­umk­loridia ja enem­män kali­u­mia ja mag­ne­siu­mia, jot­ka ovat tärkeitä palau­tu­misen kannal­ta. Samoin esim. huna­ja (fruk­toosia) toimii hyvin veteen sekoitettuna.

    Palau­tusjuo­mana yllä mainit­tu maitokaakao on eri­no­maista, maito sisältää her­a­pro­tei­ine­ja ja kasei­ine­ja joi­ta lihak­set käyttävät.

    Aat­teel­lises­sakin mielessä pyrin hyö­dyn­tämään aina mah­dol­lisim­man luon­nol­lista ja pros­es­soima­ton­ta rav­in­toa. Urheilu­juomista ja ‑geeleistä saan usein vain ilmavaivo­ja. Lisäk­si ne ovat kalli­ita ja teol­lis­es­ti tuotettuja.

    Ter­veisin enti­nen kil­pau­rheil­i­ja, nykyi­nen kuntourheilija.

    Vastaa

  10. Jatkaak­seni Kaakao-vyörytystä 😉

    Palau­tusjuo­mana Kaakao on oiva, mut­ta kan­nat­taa sat­sa­ta sel­l­aiseen oikeaan Kaakaoon ei mihinkään sok­eripom­mi­in. 100 g kaakao­jauhet­ta siältää 520 mg mag­ne­siu­mia — eli erit­täin paljon. Taisi olla ihan ruo­ka-ainei­den top 3:ssa mage­n­e­siumpi­toisuuten­sa osalta. Mag­ne­sium pitäisi puolestaan vähen­tää lihaskramp­pi­en määrää. Tien pääl­lä kan­nat­ta kyl­lä vedel­lä sitä urheilu­juo­maa. Ja syödä taatelei­ta ja banskuja.

    Vastaa

  12. TL: Samoin esim. huna­ja (fruk­toosia) toimii hyvin veteen sekoitettuna. 

    Tuo­ta noin… eikös urheil­lessa pitäisi fruk­toosia oikeas­t­aan väl­tel­lä, kos­ka se pitää pros­es­soi­da mak­sas­sa ennen kuin muu elim­istö voi sitä hyö­dyn­tää? Glukoosia lihak­set voivat sen sijaan käyt­tää suo­raan ener­gian läh­teenä. Lisäk­si pelkkä fruk­toosi taitaa imey­tyä heikom­min kuin glukoosin seurassa.

    Mal­las­sok­eri (tai mal­todek­stri­i­ni, kuten sitä urheil­i­joille myy­dään) olisi ehkä opti­maa­li­nen, mut­ta itse olen pär­jän­nyt taval­lisel­la sakka­roosil­la ja mal­donin merisuo­lal­la (sinän­sä suolan laadul­la ei kait liene niin väliä, mut­ta kun ko. suo­laa sat­tuu muuten ole­maan aina kaapis­sa…) Tosin omat urheilut ovat yleen­sä joko pitkäkestoisia ja mata­lasykkeisiä tai sit­ten lyhytkestoisia ja täysil­lä vedet­tyjä — pitkäl­lä pyörälenkil­lä voisi ehkä tavi­ta toisen­laista nesteytystä.

    Vastaa

  13. aex­is: Tuo­ta noin… eikös urheil­lessa pitäisi fruk­toosia oikeas­t­aan väl­tel­lä, kos­ka se pitää pros­es­soi­da mak­sas­sa ennen kuin muu elim­istö voi sitä hyödyntää? 

    Pitkäkestoises­sa (4–8h) kevyessä rasituk­ses­sa, esim. pyöräilyssä, hitaam­mat soker­it tasaisem­min ener­giaa kuin glukoosi. 

    Yritin siis sanoa, että napos­te­len pitkil­lä lenkeil­lä itse mielu­um­min banaa­nia ja kui­v­at­tu­ja hedelmiä ja juon vet­tä, kuin että joisin urheilu­juo­maa. Nämä kaiken­laiset ravon­to­su­osi­tuk­set ovat tietysti makua­sioi­ta, ja usein yksilöl­liset erot ovat suuria.

    Vastaa

  14. Aika ammat­ti­maista on nykyään pyöräi­lykin. Min­un amatöörimäisil­lä (noin 100 km/vrk) pyöräretkil­lä on riit­tänyt vesi, kahvi ja pul­la. Ongel­mana ei yleen­sä ole se, etteivät lihak­set jak­saisi (en aja hirveän lujaa), vaan se että taka­puoli puutuu.

    Vastaa

  15. TL: Pitkäkestoises­sa (4–8h) kevyessä rasituk­ses­sa, esim. pyöräilyssä, hitaam­mat soker­it tasaisem­min ener­giaa kuin glukoosi. 

    Miten ihmeessä pyöräi­ly kel­paa esimerkik­si kevyestä rasituksesta? 😉

    Nopei­den sok­erei­den lait­ta­mi­nen urheilu­juo­maan perus­tunee siihen ideaan, että kos­ka nestet­tä nau­ti­taan vähän väliä (ainakin pitäisi), niin ener­giaa tulee ihan riit­tävän tasais­es­ti. Lisäk­si, kun sitä sok­e­ria on käytän­nössä joku 2–3 rkl per litra (joulun alla rän­täsateessa gol­fates­sa ehkä 5 rkl/l — mut­ta se alkaa ole­maan ehdo­ton mak­si­mi), niin ei sitä sok­e­ria tosi­aankaan pääse mis­sään vai­heessa liikaa tule­maan kulu­tuk­seen nähden.

    Yritin siis sanoa, että napos­te­len pitkil­lä lenkeil­lä itse mielu­um­min banaa­nia ja kui­v­at­tu­ja hedelmiä ja juon vet­tä, kuin että joisin urheilu­juo­maa. Nämä kaiken­laiset ravon­to­su­osi­tuk­set ovat tietysti makua­sioi­ta, ja usein yksilöl­liset erot ovat suuria. 

    No, min­ul­la on yhden ker­ran iskenyt pelkän veden kanssa imey­tymishärö ja seu­ran­nut vat­san kouris­telu, holti­ton yrjöämi­nen ja puolit­taista sekavu­ut­ta aiheut­tanut neste­huk­ka oli­vat sel­l­ainen koke­mus, että en enää ikinä juo liikkues­sani muu­ta kuin nestet­tä, jos­sa on läm­pöti­laan, suorituk­sen rasituk­seen ja kestoon yms. opti­moitu sok­eri- ja suo­lapi­toisu­us. Käytän­nössä siis kotona sotket­tua talous­sok­eri-merisuo­la-litkua, joka on maustet­tu olemat­toma­l­la lirauk­sel­la kevytmehua.

    Vastaa

  16. Vesa, jos ajaa vähän kovem­paa, eli pohkeet yms lihak­set vähän kovem­mil­la, ei taka­puoli joudu pidät­telemään niin paljon pain­oa eikä samal­la taval­la puudu. Tot­takai myös sat­u­la ja keskike­hon lihaskun­to vaikuttaa.

    Vastaa

  17. Pyörä­matkoil­la käytän ajon­aikaise­na juo­mana kiven­näisvet­tä. Sitä saa ostet­tua edullis­es­ti joka paikas­ta. Kiven­näisvesi tun­tuu imey­tyvän parem­min kuin pelkkä vesi ja siinä on myös vähän makua. 

    Kaakaos­ta en osaa sanoa mitään mut­ta Bal­ti­as­sa saa kefi­ir­iä, joka on ehkä maail­man paras palau­tusjuo­ma. Paikalliset käyt­tävät sitä yleis­es­ti kra­pu­lan paran­tamiseen eli jotakin taikaa siinä täy­tyy olla.

    Vastaa

  19. Tot­ta.

    Kiven­näisvedessä on suolo­ja ja sen vuok­si se imey­tyy nopeam­min kuin vesi.

    There is a new com­ment to Kau­nas – Panevezys.
    Com­ment Link: http://www.soininvaara.fi/2012/07/08/kaunas-panevezys/comment-page‑1/#comment-212749
    Author: Matti
    Comment:
    Pyörä­matkoil­la käytän ajon­aikaise­na juo­mana kiven­näisvet­tä. Sitä saa ostet­tua edullis­es­ti joka paikas­ta. Kiven­näisvesi tun­tuu imey­tyvän parem­min kuin pelkkä vesi ja siinä on myös vähän makua. 

    Kaakaos­ta en osaa sanoa mitään mut­ta Bal­ti­as­sa saa kefi­ir­iä, joka on ehkä maail­man paras palau­tusjuo­ma. Paikalliset käyt­tävät sitä yleis­es­ti kra­pu­lan paran­tamiseen eli jotakin taikaa siinä täy­tyy olla.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.