Onni on ehjä ketju ja toimivat vaihteet.
Bartoszycestä ei apua löytynyt. Harkitsin sitäkin, että menisin huoltoasemalle ja pyytäisin lainaksi kaksi pihtiä ja vääntäisen sen palasen suoraksi, mutta riskianalyysi ei suosinut tätä: viallisella ketjulla voi ajaa, katkenneella ei voi. Linkutin siis eteenpäin, mutta päivämatkan puolivälissä Kertzyn kaupungista löytyi pyöräkorjaamo, jota piti entinen ammattipyöräilijä. Vaikka puola ja suomi eivät ole aivan läheiset sukulaiskielet, jotenkin kommunikaatiosta selvittiin. Kun kävi selväksi, että ketjuissa on vika, hän kysyi heti, paljonko niillä on ajettu. Kuultuaan vastaukseni (yli 3000 km) hän sanoi – tai siis elehti – ettei ketjua voi vaihtaa. Kun sain jotenkin selitetyksi, että ongelma on yhdessä palasessa, jota yritin vielä näyttää sormellani. (olin huolellisesti siirtänyt ongelmaosan eturattaan keskelle) mies tuhosi huolellisen valmisteluni pyörittämällä ketjua, löysi ongelmaosan heti, otti kaksi pihtiä ja väänsi osan suoraksi.
Kiitos vinkistä kierrättää ketjuja kolmen kierrossa. Näillä rattailla se on myöhäistä, mutta seuraavilla.
Hotellin internet-yhteys ei toiminut aamullakaan, mutta lähistöllä oli jokin baari, jonka netti näköjään toimi. Vietin sähköpostin, eduskuntaongelmien ja blogin kanssa pitkään ja kun vielä piti katsoa kaupunkia ja etsiä sitä pyöräkorjaamoa, lähdin matkaan vasta kahdentoista jälkeen. Oli suunnitellut aika lyhyen päivämatkan, joten myöhäinen liikkeellelähtö oli tahallinen, mutta tyhmä.
Tälläkin kertaa Foreca oli luvannut pilvistä ja sadetta, mutta päivä oli aurinkoinen ja helteinen, itse asiassa tukahduttavan kuuma. Viisas olisi lähtenyt yhdeksään mennessä ja ajanut aamun viileydessä. Pyörän lämpömittari nousi tuulettomassa säässä peräti 33 asteeseen. Tosin siihen vaikutti suora auringonpaiste, mutta niin se vaikutti minuunkin ja mustaan asfalttiin. Tiedän kokemuksesta, että helteeseen tottuu, mutta ei ihan heti.
Tällä kertaa tie oli uusi ja suora, ja asfaltti oli sileää. Matkanteko oli eiliseen nähden huomattavan joutuisaa, vaikka reitti oli nousujohteinen. Oikeastaan koko päivän aikana ei tullut surkeaa asfalttia, vaikka tien luokka muuttui moneen kertaan.
Kohteen lähestyessä tuli melkein pimeää ja autot sytyttivät lamput. Oliko kelloni pysähtynyt? Ei. Minua ajoi takaa valtava musta pilvi. Kun oli löytänyt hotellin ja avasin oven, alkoi sataa kaatamalla.
Gizycko on aivan kummallinen kaupunki. Täällä kuten Bartoszycessä on noin 25 000 asukasta. Ikään kuin olisi kaksi kaupunkia lomittain. Kadun toisella puolella voi olla koristeellisia keskieurooppalaisia hyvin kauniita taloja ja toisella puolella masentavia betoniparakkeja.
Vuoteen 1945 tämä kuului Itä-Preussiin ja siis Saksaan nimellä Lötzen. Sen jälkeen se liitettiin Puolaan ja nimettiin uudestaan. Saksalaiset karkotettiin. Rinnakkain on puolalaista sosialistista realismia ja saksalaista pikkukaupunkia. Hitlerin sotaseikkailu tuhosi paljon myös hyvää saksalaista kulttuuria.
Koko tähänastinen matkani on näköjään kulkenut Itä-Preussissa. Ilmankos täällä on paljon saksalaisia turisteja. Tulevat tänne katsomaan vanhoja kotikulmiaan kuten suomalaiset Karjalaan.
Toisella puolella katua tällaista
ja toisella tällaista.
Proletaarilla ei ole muuta menetettävää kuin Mersunsa ja polkupyöräilijällä ketjunsa! Nuo Forecan sääennustetiedot ja niiden epätarkuudet ovat kiinnostavia. Kotimaissa ennusteissa eniten menevät pieleen tuuliennusteet, jotka ovat pyöräilijälle tärkeitä. Hyvää matkaa halki Baltian!
No siinä Ketrzynissä on tämän A. Hitlerin komentokeskus Wolfsschanze (tai mitä siitä on jäljellä). Itä-Preussia, kyllä.
No ei se Foreca välttämättä ihan kokonaan väärässäkään ollut.
http://yle.fi/uutiset/aarisaa_riepottelee_puolaa/6207914
Ja kun täältä katsoo lähistön pyöräily-tuulta, niin tulee ainakin kertoa kahdella ilmoitettu luku saadankseen todellisen tuulen määrän :
http://www.vaisala.com/vantaaweather/
Millä arvioit todellisen tuulen määrän? Jotenkin tuntuisi, että maailman johtavan säähavaintolaitevalmistajan virallinen mittalaite näyttäisi varsin oikein ainakin paikallisittain…
Tuulilukemissa on sellainen pulma, että niitä tulee herkästi katsottua vähän yliolkaisesti. Muutama metri sekunnissa, so what?
Tänään on tuulisehko päivä, ja Vaisalan sivu antaa 4–5 m/s tuulen nopeudeksi. FMI antaa enemmän (7 m/s) Vantaan lentoasemalla, mutta mittauspiste on siellä kovin avoimella paikalla. Kaisaniemessä on 5 m/s, kaikkialla puuskat noin 10 m/s.
Numerot eivät näytä suurilta, mutta on niillä aika iso vaikutus. Tavallisen kaupunkityömatkapyöräilijän (pystyasento, leveät renkaat, farkut) ilmanvastuspinta-ala on noin 0,6 m². Pyörän vierinvastus on asvaltilla 0,012. Etenemisnopeus on 5 m/s (18 km/h). Tällöin 85 kg:n pyörän etenemiseen tarvittava polkuteho on:
Tyynellä: 95 W
5 m/s vastatuuli: 235 W
5 m/s sivutuuli: 115 W
5 m/s myötätuuli: 50 W
Vastatuulen teho vastaa sitä, että sama polkija runnoisi tyynellä menemään 27 km/h. Jos taas pyöräilijä pitää tuon tyynen sään tehon, nopeutta on alle 11 km/h. Toisaalta tyynen sään teholla pääsee myötätuuleen noin 27 km/h.
No, tosipyöräilijähän ei tuollaisella mummopyörällä aja eikä muutenkaan noin hitaasti mummottele. Alla on maantiekiituri, ilmanvastuspinta-alaa 0,4 m² ja vierinvastusta 0,007, massaa enää 75 kg. Perusvauhti on 30 km/h. Tällöin:
tyynellä: 185 W
5 m/s vastatuulta: 405 W
5 m/s sivutuulta: 210 W
5 m/s myötätuulta: 65 W
Jos tämä pyöräilijä pitääkin tyynen sään tehon, nopeutta on enää 20 km/h vastatuuleen. Myötätuuleen samalla teholla päästään noin 42 km/h.
Pyöräily on oikeasti kovin tuuliherkkä laji. Jo pari metriä sekunnissa vastatuulta alkaa tuntua kintereissä ihan tuntuvasti.
Ylläolevat laskelmat ovat toki aika approksimatiivisia, sivutuulen vaikutus on todennäköisesti jonkin verran aliarvioitu. Pyöriä ja teitä on kovin erilaisia, sekä vierinvastuksessa että ilmanvastuksessa on isoja eroja. Wattimäärät ovat kuitenkin jotenkin realistisia. Vertailuksi se, että maantiepyöräilyn perusharrastaja pystyy tuon 200 W puskemaan kohtuullisen pitkän ajan, kilpapolkija tuplat. Reipas kävely vie noin 50 W.
Mielenkiintoisia lukuja tuulen vaikutuksesta. Empiirisesti juuri noin, paitsi että tyyni sää on paljon parempi kui sivutuuli, jopa lievästi myötäinen. Pyörteet.