Bartoszyce – Gizysco (Lötzen)

Onni on ehjä ketju ja toimi­vat vaihteet.

Bar­toszyces­tä ei apua löy­tynyt. Hark­itsin sitäkin, että menisin huoltoase­malle ja pyytäisin lainaksi kak­si pihtiä ja vään­täisen sen palasen suo­rak­si, mut­ta riski­ana­lyysi ei suos­in­ut tätä: vial­lisel­la ketjul­la voi ajaa, katken­neel­la ei voi. Linkutin siis eteen­päin, mut­ta päivä­matkan puo­livälis­sä Kertzyn kaupungista löy­tyi pyöräko­r­jaamo, jota piti enti­nen ammat­tipyöräil­i­jä. Vaik­ka puo­la ja suo­mi eivät ole aivan läheiset suku­laiskielet, jotenkin kom­mu­nikaa­tios­ta selvit­ti­in. Kun kävi selväk­si, että ketjuis­sa on vika, hän kysyi heti, paljonko niil­lä on ajet­tu. Kuul­tuaan vas­tauk­seni (yli 3000 km) hän sanoi – tai siis ele­hti –  ettei ketjua voi vai­h­taa. Kun sain jotenkin selite­tyk­si, että ongel­ma on yhdessä palases­sa, jota yritin vielä näyt­tää sormel­lani. (olin huolel­lis­es­ti siirtänyt ongel­maosan etu­rat­taan keskelle) mies tuhosi huolel­lisen valmis­telu­ni pyörit­tämäl­lä ketjua, löysi ongel­maosan heti, otti kak­si pihtiä ja vään­si osan suoraksi.

Kiitos vinkistä kier­rät­tää ketju­ja kol­men kier­rossa. Näil­lä rat­tail­la se on myöhäistä, mut­ta seuraavilla.

Hotellin inter­net-yhteys ei toimin­ut aamul­lakaan, mut­ta lähistöl­lä oli jokin baari, jon­ka net­ti näköjään toi­mi. Vietin sähkö­postin, eduskun­taon­gelmien ja blo­gin kanssa pitkään ja kun vielä piti kat­soa kaupunkia ja etsiä sitä pyöräko­r­jaamoa, lähdin matkaan vas­ta kah­den­toista jäl­keen. Oli suun­nitel­lut aika lyhyen päivä­matkan, joten myöhäi­nen liik­keel­lelähtö oli tahalli­nen, mut­ta tyhmä.
Täl­läkin ker­taa Fore­ca oli luvan­nut pil­vistä ja sadet­ta, mut­ta päivä oli aurinkoinen ja hel­teinen, itse asi­as­sa tukah­dut­ta­van kuuma. Viisas olisi läht­enyt yhdek­sään men­nessä ja ajanut aamun viiley­dessä.  Pyörän läm­pömit­tari nousi tuulet­tomas­sa säässä peräti 33 asteeseen. Tosin siihen vaikut­ti suo­ra auringonpaiste, mut­ta niin se vaikut­ti min­u­unkin ja mus­taan asfalt­ti­in. Tiedän koke­muk­ses­ta, että hel­teeseen tot­tuu, mut­ta ei ihan heti.

Täl­lä ker­taa tie oli uusi ja suo­ra, ja asfalt­ti oli sileää. Matkan­teko oli eiliseen näh­den huo­mat­ta­van jou­tu­isaa, vaik­ka reit­ti oli nousu­jo­hteinen. Oikeas­t­aan koko päivän aikana ei tul­lut surkeaa asfalt­tia, vaik­ka tien luok­ka muut­tui mon­een kertaan.

Kohteen läh­estyessä tuli melkein pimeää ja autot sytyt­tivät lam­put. Oliko kel­loni pysähtynyt? Ei. Min­ua ajoi takaa val­ta­va mus­ta pil­vi. Kun oli löytänyt hotellin ja avasin oven, alkoi sataa kaatamalla.

Gizy­cko on aivan kum­malli­nen kaupun­ki. Tääl­lä kuten Bar­toszycessä on noin 25 000 asukas­ta. Ikään kuin olisi kak­si kaupunkia lomit­tain. Kadun toisel­la puolel­la voi olla koris­teel­lisia keskieu­roop­palaisia hyvin kau­ni­ita talo­ja ja toisel­la puolel­la masen­tavia betoniparakkeja.

Vuo­teen 1945 tämä kuu­lui Itä-Preussi­in ja siis Sak­saan nimel­lä Lötzen. Sen jäl­keen se liitet­ti­in Puo­laan ja nimet­ti­in uud­estaan. Sak­salaiset karkotet­ti­in. Rin­nakkain on puo­lalaista sosial­is­tista real­is­mia ja sak­salaista pikkukaupunkia. Hit­lerin sota­seikkailu tuhosi paljon myös hyvää sak­salaista kulttuuria.
Koko tähä­nas­ti­nen matkani on näköjään kulkenut Itä-Preussis­sa. Ilmankos tääl­lä on paljon sak­salaisia tur­is­te­ja. Tule­vat tänne kat­so­maan van­ho­ja kotikul­mi­aan kuten suo­ma­laiset Karjalaan.


Toisel­la puolel­la kat­ua tällaista

ja toisel­la tällaista.

6 vastausta artikkeliin “Bartoszyce – Gizysco (Lötzen)”

  1. Pro­le­taar­il­la ei ole muu­ta menetet­tävää kuin Mer­sun­sa ja polkupyöräil­i­jäl­lä ketjun­sa! Nuo Fore­can sääen­nustetiedot ja niiden epä­tarku­udet ovat kiin­nos­tavia. Koti­mais­sa ennusteis­sa eniten menevät pieleen tuuli­en­nus­teet, jot­ka ovat pyöräil­i­jälle tärkeitä. Hyvää matkaa hal­ki Baltian!

  2. No siinä Ketrzynis­sä on tämän A. Hit­lerin komen­tokeskus Wolf­ss­chanze (tai mitä siitä on jäl­jel­lä). Itä-Preussia, kyllä.

  3. Tavalli­nen Teknikko:
    Ja kun täältä kat­soo lähistön pyöräi­ly-tuul­ta, niin tulee ainakin ker­toa kahdel­la ilmoitet­tu luku saadankseen todel­lisen tuulen määrän :

    http://www.vaisala.com/vantaaweather/

    Mil­lä arvioit todel­lisen tuulen määrän? Jotenkin tun­tu­isi, että maail­man johta­van säähavain­to­laite­valmis­ta­jan viralli­nen mit­ta­laite näyt­täisi varsin oikein ainakin paikallisittain…

    Tuuliluke­mis­sa on sel­l­ainen pul­ma, että niitä tulee herkästi kat­sot­tua vähän yli­olkaises­ti. Muu­ta­ma metri sekun­nis­sa, so what? 

    Tänään on tuulisehko päivä, ja Vaisalan sivu antaa 4–5 m/s tuulen nopeudek­si. FMI antaa enem­män (7 m/s) Van­taan lentoase­mal­la, mut­ta mit­taus­piste on siel­lä kovin avoimel­la paikalla. Kaisaniemessä on 5 m/s, kaikkial­la puuskat noin 10 m/s.

    Numerot eivät näytä suuril­ta, mut­ta on niil­lä aika iso vaiku­tus. Taval­lisen kaupunki­työ­matkapyöräil­i­jän (pystyasen­to, lev­eät renkaat, farkut) ilman­vas­tus­pin­ta-ala on noin 0,6 m². Pyörän vier­in­vas­tus on asvaltil­la 0,012. Eten­e­misnopeus on 5 m/s (18 km/h). Täl­löin 85 kg:n pyörän eten­e­miseen tarvit­ta­va polkute­ho on:

    Tyynel­lä: 95 W
    5 m/s vas­tatu­uli: 235 W
    5 m/s sivu­tu­uli: 115 W
    5 m/s myötä­tu­uli: 50 W

    Vas­tatu­ulen teho vas­taa sitä, että sama polk­i­ja run­noisi tyynel­lä men­emään 27 km/h. Jos taas pyöräil­i­jä pitää tuon tyy­nen sään tehon, nopeut­ta on alle 11 km/h. Toisaal­ta tyy­nen sään tehol­la pääsee myötä­tu­uleen noin 27 km/h.

    No, tosipyöräil­i­jähän ei tuol­laisel­la mum­mopy­öräl­lä aja eikä muutenkaan noin hitaasti mum­mot­tele. Alla on maantieki­i­turi, ilman­vas­tus­pin­ta-alaa 0,4 m² ja vier­in­vas­tus­ta 0,007, mas­saa enää 75 kg. Perus­vauhti on 30 km/h. Tällöin:

    tyynel­lä: 185 W
    5 m/s vas­tatu­ul­ta: 405 W
    5 m/s sivu­tu­ul­ta: 210 W
    5 m/s myötä­tu­ul­ta: 65 W

    Jos tämä pyöräil­i­jä pitääkin tyy­nen sään tehon, nopeut­ta on enää 20 km/h vas­tatu­uleen. Myötä­tu­uleen samal­la tehol­la päästään noin 42 km/h.

    Pyöräi­ly on oikeasti kovin tuuli­herkkä laji. Jo pari metriä sekun­nis­sa vas­tatu­ul­ta alkaa tun­tua kin­tereis­sä ihan tuntuvasti. 

    Ylläol­e­vat laskel­mat ovat toki aika approksi­mati­ivisia, sivu­tu­ulen vaiku­tus on toden­näköis­es­ti jonkin ver­ran aliarvioitu. Pyöriä ja teitä on kovin eri­laisia, sekä vier­in­vas­tuk­ses­sa että ilman­vas­tuk­ses­sa on iso­ja ero­ja. Wat­timäärät ovat kuitenkin jotenkin real­is­tisia. Ver­tailuk­si se, että maantiepyöräi­lyn perushar­ras­ta­ja pystyy tuon 200 W puske­maan kohtu­ullisen pitkän ajan, kil­pa­polk­i­ja tuplat. Reipas käve­ly vie noin 50 W.

    1. Mie­lenki­in­toisia luku­ja tuulen vaiku­tuk­ses­ta. Empi­iris­es­ti juuri noin, pait­si että tyyni sää on paljon parem­pi kui sivu­tu­uli, jopa lievästi myötäi­nen. Pyörteet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.