Soinin ja Soininvaaran ero

Kovin paljon tälle blogille on tunke­mas­sa kom­ment­te­ja, joiden mukaan ajat­telisin eurokri­i­sistä samal­la taval­la kuin Timo Soi­ni on ajatel­lut koko ajan ja min­un pitäisi tämän takia esimerkik­si äänestää Euroopan vakaus­mekanis­mia vas­taan. Asia on juuri päin­vas­toin. Jat­ka lukemista “Soinin ja Soin­in­vaaran ero”

EVM:n lainojen ensisijaisuus on omaan jalkaan ampumista

Ker­rataan nyt vielä ker­ran, mik­si minus­ta Suomen ja mon­en muun maan vaa­timus EVM:n lain­o­jen ensisi­jaisu­ud­es­ta on turha ja jopa haitallinen.

Jos jonkin maan lain­oi­hin liit­tyy ris­ki pääo­man mene­tyk­ses­tä, tuo ris­ki ei kokon­aisuute­na pienene vaan kas­vaa siitä, että jotkin lainat määritel­lään ensisi­jaisik­si. Olete­taan ensin, että ris­ki pysy­isi ennal­laan ja että Espan­jan lain­oi­hin liit­ty­isi luot­to­tap­pi­oris­ki, joka olisi luokkaa 60 mrd euroa 600 mil­jardin euron lainakan­nas­ta. Tap­pi­on odotusar­vo olisi sil­loin kymme­nen pros­ent­tia pääo­mas­ta. Jos EVM myön­tää Espan­jalle sadan mil­jardin euron ensisi­jaisen lainan, yksi­ty­is­ten osu­udek­si jää 500 mil­jar­dia. Tämän jäl­keen tuo luot­to­tap­pi­oris­ki 60 mil­jar­dia euroa on 12 pros­ent­tia tuos­ta 500 mil­jardista. Kuu­lostaa hyvältä EVM:n kannal­ta, mut­ta ei lainkaan hyvältä yksi­ty­is­ten lainan­tar­joa­jien kannal­ta. Hei­dän taas ei ole pakko laina­ta tai ainakin he voivat lisätä tuon riskin korkoon. Lop­putu­los on se, että EVM joutuu matu­ri­teet­tien puit­teis­sa otta­maan vas­tu­un koko Espan­jan lainakan­nas­ta. Tämän jäl­keen koko tuo 60 mil­jardin luot­to­tap­pi­oris­ki on EVM:n harteil­la kun alun perin EVM:n osu­us riskistä olisi ollut 10 mil­jar­dia. Jat­ka lukemista “EVM:n lain­o­jen ensisi­jaisu­us on omaan jalka­an ampumista”

Myyntiturva mullista asunnonvälityksen

Asun­non­väl­i­tyk­sessä ei juuri ole ollut hin­tak­il­pailua. Väl­i­tys­palkkio on noin neljä pros­ent­tia asun­non myyn­ti­hin­nas­ta. Jotkut pikkuyri­tyk­set ovat joskus yrit­täneet tar­jo­ta halvem­mal­la, mut­ta myyjä ei ole näi­hin luot­tanut. Ajatuk­se­na on ollut, että minkä väl­i­tys­palkkios­sa voit­taa, sen asun­non hin­nas­sa roimasti menet­tää. Jat­ka lukemista “Myyn­ti­tur­va mullista asunnonvälityksen”

Seksin ostokielto

Joudumme ilmeis­es­ti taas otta­maan kan­taa seksi­nos­ton kiel­toon. Var­masti hel­poin­ta olisi sanoa, että pros­ti­tuu­tio on tuomit­tavaa ja se pitää kieltää, mielu­um­min sekä ost­a­mi­nen että myymi­nen.  Minus­ta tämä asia ei ole näin help­po. Run­sas kymme­nen vuot­ta sit­ten jouduin pohti­maan asi­aa työk­seni, kos­ka tämäkin kuu­lui sil­loin osaltaan perus­palve­lu­min­is­ter­ille. Itse en min­is­ter­inä seksi­nos­tok­iel­to a esittäisi.

Maail­ma olisi enem­män min­un maku­u­ni, jos pros­ti­tuu­tio­ta ei esi­in­ty­isi. Hyvässä yhteiskun­nas­sa kukaan ei olisi niin köy­hä, että jou­tu­isi myymään eikä kukaan niin osaton, että tarvit­sisi ostaa. Kuten Claes Ander­s­son joskus sano, hyvässä maail­mas­sa kaik­ki saa­vat ilmaisek­si.  Aika moni asia kiel­let­täisi­in, jos saisin tehdä maail­mas­ta min­un maku­ni mukaisen.

Paras argu­ment­ti seksi­nos­tok­iel­toa vas­taan on, ettei pros­ti­tuu­tion kiel­to ole onnis­tunut koskaan eikä mis­sään. Jotkut väit­tävät, että Ruot­sis­sa olisi, mut­ta toiset taas sanovat, ettei ole onnis­tunut Ruot­sis­sakaan. Jat­ka lukemista “Seksin ostokielto”

Puheeni Espanjan pankkitukikeskustelussa 19.7.2012

Osoit­taako euroalueen kulkem­i­nen kri­i­sistä kri­isi­in yhteis­val­u­u­tan epäon­nis­tuneen? Meiltähän puut­tuu nyt se tas­apain­ot­ta­va mekanis­mi, kun val­u­ut­takurssit eivät enää tas­apain­o­ta kil­pailukykyä maid­en välillä.

Maid­en sisältä tämä mekanis­mi on puut­tunut aina. Niin­pä jokaisen val­tion sisälle on syn­tynyt taan­tu­vat ja kukois­ta­vat alueet, ja jokaisen val­tion on ollut täysin vält­tämätön­tä ottaa käyt­töön alue­poli­it­tisia tulon­si­ir­to­ja. Voiko tästä vetää sen johtopäätök­sen, että yhteis­val­u­u­tan toim­imi­nen kun­nol­la vaatisi samaa mekanis­mia val­tioit­ten välil­lä: niin kuin eteläi­nen Suo­mi tukee itäistä ja pohjoista Suomea, niin Euroopan vau­raat maat tuk­i­si­vat Euroopan köy­hiä mai­ta? Jat­ka lukemista “Puheeni Espan­jan pankki­tukikeskustelus­sa 19.7.2012”

Bussiliikenne alistetaan kilpailulle

Matkahuol­lon piiris­sä toimi­vat bus­siy­htiöt ovat ryhtyneet ankaraan tais­toon hal­pa­bus­siy­htiöitä vas­taan, jot­ka loukkaa­vat hei­dän mukaansa näille yhtiöille vuo­teen 2014 myön­net­tyjä reit­tili­iken­teeseen yksi­noikeu­den antavia liiken­nelu­pia. Hal­pa­bus­siy­htiöt kiertävät yksi­noikeuk­sia aja­mal­la vähän eri reit­tiä –eivät esimerkik­si lähde Helsingis­sä lin­ja-autoase­mal­ta. Hal­pa­bus­siy­htiöi­den hin­nat ovat – tai saat­ta­vat olla –mur­to-osa Matkahuol­lon monop­o­lin piiris­sä toimivien yhtiöi­den hinnoista. 

Ei ole kun­ni­ak­si Suomen maineelle vähän kor­rup­toituneena maana se, mis­sä olo­suhteis­sa van­ho­jen bus­siy­htiöi­den yksi­noikeus venytet­ti­in vuo­teen 2014, mut­ta se on nyt joka tapauk­ses­sa koh­ta ohi.  Sil­loin lin­ja-autoli­ikenne mullis­tuu. Jat­ka lukemista “Bus­sili­ikenne alis­te­taan kilpailulle”

Euroopan tulevaisuus ja solidaarisuuden rajat

Oikein mikään hyväksyt­tävä filosofia ei hyväksy ihmisen täy­del­listä itsekkyyt­tä. Ne joil­la on paljon, hei­dän on jotenkin autet­ta­va niitä joil­la on vähän. Mut­ta siis keitä?

Pohjo­is­mai­sis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa lähde­tään itses­tään selvyytenä siitä, että tulo­ja tasa­taan saman val­tion sisäl­lä. Tämä ei ole kuitenkaan kaikille yhtä itses­tään selvää. Rooma­laiska­toliseen kult­tuuri­in ja hyvin mon­een muuhunkin kuu­luu sol­i­daarisu­us oman suvun jäsen­ten kesken. Se tuot­taa monia sel­l­aisia ilmiöitä, joi­ta mei­dän on vaikea ymmärtää. Suku­lais­ten suosimi­nen, nepo­tis­mi, on meil­lä pahek­sut­tavaa, mut­ta monis­sa kult­tuureis­sa men­estyneen ihmisen velvol­lisu­us. Tämä ilmiö paisut­taa mon­en maan hallintoa, kun serkkupo­jallekin pitää jokin vir­ka järkätä. Toisaal­ta vero­jen mak­suhalu ei ole kovin suuri, kos­ka ei miel­letä velvol­lisu­udek­si käyt­tää omia raho­ja heikko-osaisem­pi­en hyväk­si. Katoliseen eti­ikkaan kuu­luu kyl­lä hyvän­tekeväisyys, mut­ta lahjoit­ta­mi­nen on vapaae­htoista eikä avun kohteil­la ole sub­jek­ti­ivista oikeut­ta apu­un. Jat­ka lukemista “Euroopan tule­vaisu­us ja sol­i­daarisu­u­den rajat”

Saako europolitiikasta keskustella?

Kum­man kova haloo nousi Jan Vapaavuoren puheen­vuoros­ta, jos­sa hän sanoi, että vakuuk­sien vaa­timis­es­ta Espan­jan pankkien pääomit­tamisen yhtey­dessä on Suomelle enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Oliko tässä jotain uut­ta ja yllät­tävää? Saman­laisia lausun­to­ja ovat muutkin esit­täneet. Jokin syy­hän siihen täy­tyy olla, ettei mikään muu maa kat­so aiheel­lisek­si vakuuk­sia vaatia.

Vakuuk­sien vaa­timis­es­ta on main­in­ta hal­li­tu­so­hjel­mas­sa. On selvää, että hal­li­tu­so­hjel­maa muute­taan vain siinä järjestyk­sessä, mis­sä hal­li­tu­so­hjel­maa muute­taan. Mut­ta ei hal­li­tu­so­hjel­ma voi olla sel­l­ainen tabu, että siihen kuu­lu­via asioi­ta ei voisi edes puheen tasol­la kyseenalais­taa. Jat­ka lukemista “Saako europoli­ti­ikas­ta keskustella?”

Maapallon kestokyky, työllisyys ja hyvinvointi

(Kir­joi­tus on julka­istu Hesaris­sa vieraskynä-pal­stal­la. Tästä tek­stistä puut­tuvat toim­i­tuk­sen tekemät muutokset. )

Maa­pal­lon kestokykyä, talout­ta, työtä, hyv­in­voin­tia ja sosi­aal­i­tur­vaa koske­vat tavoit­teet ovat pahasti sol­mus­sa. Maa­pal­lo ei kestä jatku­vaa talouskasvua. Val­tion­talous taas ei kestä kasvun pysähtymistä. Työn­tekoa kan­nat­taisi oikeas­t­aan vähen­tää, kos­ka talouskasvu ei teol­lisu­us­mais­sa tee enää ihmis­ten elämästä parem­paa, mut­ta lisään­tyvä vapaa-aika tek­isi, mut­ta kuka sil­loin mak­saa verot? Rak­en­teelli­nen työt­tömyys kalvaa yhteiskun­nal­lista hyv­in­voin­tia ja uhkaa julkisen talouden tasapainoa.

Tim Jack­son osoit­taa kir­jas­saan Hyv­in­voin­tia ilman kasvua vääjäämät­tömästi, ettei luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen perus­tu­va talouskasvu voi eikä tule jatku­maan nykyisel­lään. Jos maail­man kaik­ki seit­semän mil­jar­dia asukas­ta eläi­sivät kuin amerikkalaiset, mon­et vält­tämät­tömät luon­non­va­rat kävi­sivät vähi­in muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä eikä tuhoisan ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisek­si olisi tehtävis­sä mitään. Paine maa­pal­lon kestävyyt­tä kohtaan kas­vaa, kun Aasian väkirikkaat maat saavut­ta­vat teol­lisu­us­maid­en kulu­tus­ta­son. Tilanne vain vaikeu­tuu, jos teol­lisu­us­maid­en elin­ta­so yrit­tää juos­ta edel­lä karku­un. Mon­et ennus­ta­vat, että talouskasvu tulee tör­määmään met­al­lien ja öljyn hin­nan raju­un kasvu­un. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon kestokyky, työl­lisyys ja hyvinvointi”