Bussiliikenne alistetaan kilpailulle

Mat­ka­huol­lon pii­ris­sä toi­mi­vat bus­siyh­tiöt ovat ryh­ty­neet anka­raan tais­toon hal­pa­bus­siyh­tiöi­tä vas­taan, jot­ka louk­kaa­vat hei­dän mukaan­sa näil­le yhtiöil­le vuo­teen 2014 myön­net­ty­jä reit­ti­lii­ken­tee­seen yksi­noi­keu­den anta­via lii­ken­ne­lu­pia. Hal­pa­bus­siyh­tiöt kier­tä­vät yksi­noi­keuk­sia aja­mal­la vähän eri reit­tiä –eivät esi­mer­kik­si läh­de Hel­sin­gis­sä lin­ja-autoa­se­mal­ta. Hal­pa­bus­siyh­tiöi­den hin­nat ovat – tai saat­ta­vat olla –mur­to-osa Mat­ka­huol­lon mono­po­lin pii­ris­sä toi­mi­vien yhtiöi­den hinnoista. 

Ei ole kun­niak­si Suo­men mai­neel­le vähän kor­rup­toi­tu­nee­na maa­na se, mis­sä olo­suh­teis­sa van­ho­jen bus­siyh­tiöi­den yksi­noi­keus veny­tet­tiin vuo­teen 2014, mut­ta se on nyt joka tapauk­ses­sa koh­ta ohi.  Sil­loin lin­ja-auto­lii­ken­ne mullistuu.

Lop­pu­tu­los tulee ole­maan lin­ja-auto­jen käy­tön mer­kit­tä­vä lisään­ty­mi­nen, mut­ta tuo lisäys koh­dis­tuu nykyi­sil­le kuor­mi­te­tuil­le yhteyk­sil­le, joi­den osal­ta hin­nat romah­ta­vat kil­pai­lun aue­tes­sa. Tul­laan myös siir­ty­mään len­to­lii­ken­tees­tä tut­tui­hin hyvin seka­viin hin­toi­hin, jol­loin hil­jai­si­na aikoi­na lipun hin­ta on lähel­lä nol­laa ja suo­sit­tui­na aikoi­na (pejan­tai­na klo 16:30) nykyi­seen tapaan var­sin kal­lis. Bus­sit hin­noi­tel­laan täy­teen samaan tapaan kuin hal­pa­len­to­yh­tiöt hin­noit­te­le­vat len­to­ko­neet täyteen. 

Asian kään­tö­puo­le­na on, että moni bus­siyh­teys lop­puu koko­naan. Suu­ri osa Suo­mes­ta jää koko­naan hen­ki­lö­au­to­jen varaan, kun nyky­jär­jes­tel­mään liit­ty­vä ris­ti­sub­ven­tio lop­puu. (Ris­ti­sub­ven­tio = kan­nat­ta­vien reit­tien voi­toil­la sub­ven­toi­daan kan­nat­ta­mat­to­mien reit­tien tap­pioi­ta). Tämä ei ole eko­lo­gi­nen ongel­ma: muu­ta­maa ihmis­tä on jär­ke­väm­pi kul­jet­taa hen­ki­lö­au­tol­la kun suu­rel­la bus­sil­la, mut­ta se on sosi­aa­li­nen ja alue­po­liit­ti­nen ongelma. 

Teo­rian tasol­la ris­ti­sub­ven­tio on help­po osoit­taa hai­tal­li­sek­si tavak­si toi­mia. Voi­daan esit­tää hyviä perus­tei­ta, mik­si hil­jai­sia bus­si­vuo­ro­ja on jär­ke­vää sub­ven­toi­da, mut­ta on vai­kea esit­tää perus­te­lu­ja sil­le, että tämän sub­ven­tion mak­sa­jik­si pitäi­si mää­rä­tä suo­sit­tu­jen reit­tien mat­kus­ta­jat.  Mik­si Hel­sin­gis­tä Tur­kuun bus­sil­la mat­kus­ta­vien pitäi­si tukea Hel­sin­gis­tä Some­roon mat­kus­ta­via, mut­ta ei Hel­sin­gis­tä Tur­kuun autol­la mat­kus­ta­vien? Kan­nat­ta­mat­to­mien reit­tien mah­dol­li­nen tuki kuu­luu mak­saa ylei­sis­tä vero­va­rois­ta. Pii­lo­ve­ro, joka ris­ti­sub­ven­tios­sa ase­te­taan kan­nat­ta­vil­le rei­teil­le, kar­kot­taa bus­seis­ta pal­jon enem­män mat­kus­ta­jia kuin täl­lä ansait­tu kan­nat­ta­mat­to­mien reit­tien sub­ven­tio nii­tä tuo. 

Kak­si Euroo­pan maa­ta, Ruot­si ja Bri­tan­nia, on altis­ta­nut rau­ta­tie­lii­ken­teen kil­pai­lul­le. Rau­ta­tei­den mark­ki­nao­suus on 2000-luvul­la pie­nen­ty­nyt kaik­kial­la muu­al­la Euroo­pas­sa pait­si Ruot­sis­sa ja Bri­tan­nias­sa. Tämä joh­tuu ymmär­tääk­se­ni lähes yksi­no­maan sii­tä, että kil­pai­lu estää ris­ti­sub­ven­tion ja sik­si rau­ta­tiet menes­ty­vät nois­sa kah­des­sa maas­sa suur­ten jouk­ko­jen kuljetuksissa.

Bus­si­lii­ken­teen altis­ta­mi­nen kil­pai­lul­le tulee vai­kut­ta­maan myös rau­ta­tei­hin. Bus­seis­ta tulee junien mer­kit­tä­viä kil­pai­li­joi­ta sekä Hel­sin­ki Tam­pe­re että Hel­sin­ki Tur­ku ‑väleil­lä, kos­ka hal­pa­bus­siyh­tiöt kul­jet­ta­vat mat­kus­ta­jia sel­väs­ti hal­vem­mal­la kuin VR. Tämä joh­tuu VR:n sisäi­ses­tä ris­ti­sub­ven­tios­ta, min­kä seu­rauk­se­na noi­den kan­nat­ta­vien reit­tien hin­nat on yli­hin­noi­tel­tu räi­keäs­ti.  Olet­tai­sin, että VR jou­tuu vas­taa­maan haas­tee­seen muut­ta­mal­la omaa hinnoitteluaan. 

116 vastausta artikkeliin “Bussiliikenne alistetaan kilpailulle”

  1. On myös mah­dol­lis­ta että bus­si­lii­ken­tees­tä tulee len­to­lii­ken­teen tavoin ala, jol­la riit­tää kil­pai­li­joi­ta, mut­ta ei jaet­ta­via voittoja.

    Euroo­pan len­to­lii­ken­teen uus­jaos­sa vain Ryanair on onnis­tu­nut pää­se­mään posi­tii­vi­seen tulok­seen. Kaik­ki muut yhtiöt teke­vät tap­pio­ta. Ryanai­rin kon­sep­ti on hal­po­jen hin­to­jen lisäk­si pal­ve­lu­ta­son las­ku ja leh­män­kau­pat pik­ku­kau­pun­kien kanssa.

    Nyt Hel­sin­ki myy­nee omis­ta­man­sa pai­kal­lis­bus­siyh­tiön. Voi­si­ko kau­pun­gin sisäl­lä­kin vapaut­taa liik­ku­mi­sen hin­noit­te­lun markkinoille?

  2. Kyl­lä tuo bus­si­lii­ken­ne syö myös muil­la rei­teil­lä VR:n asiakkaita.
    Bus­si on jous­ta­vam­pi ja voi vali­ta lähtö/jättöpaikan vapaam­min kuin juna .

    VR on tol­kut­to­man kal­lis eikä kyke­ne kil­pai­le­maan edes len­to­lii­ken­teen kans­sa saa­ti bussien

  3. VR:n hin­ta Hki-Tre välil­le on rei­lu 30 euroa. Tämä on tör­ke­ää mono­po­lia­se­man vää­rin­käyt­töä. Oikea hin­ta mat­kas­ta oli­si 5–20 euroa vuo­ros­ta ja kysyn­näs­tä riip­puen. Mut­ta niin kau­an kuin VR:llä ja Mat­ka­huol­lol­la on täy­si­päi­väi­set ammat­ti­lob­ba­rit kul­jet­ta­mas­sa vir­ka­mie­hiä, päät­tä­jiä ja medi­aa ei Suo­mes­sa tul­la kos­kaan näke­mään reh­tiä kil­pai­lua jos­sa asia­kas on ykkönen.

  4. Aika mie­len­kiin­tois­ta. Eko­lo­gi­suus lai­te­taan kun­toon vas­ta kapi­ta­lis­min voimalla.

  5. Kiva kuul­la. Uudet kimp­pa­kyy­ti tyyp­pi­set web­bi lif­taus­pal­ve­lut tule­vat myös aja­maan bus­si­fir­mat kovil­le. Nämä alka­vat ole­maan jo var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to “car ser­vice” pal­ve­luil­le Ame­ri­kan suurkaupungeissa.

  6. Taa­ja­mien väli­nen bus­si- ja juna­lii­ken­ne on Suo­mes­sa niin kal­lis­ta (näh­tä­väs­ti juu­ri ris­ti­sub­ven­tion takia), että jo yhden ihmi­sen ben­sa­ku­lut alit­ta­vat jouk­ko­lii­ken­ne­li­pun hinnan.
    Oma mal­li­ni oli­si, että jouk­ko­lii­ken­tees­tä teh­dään puol­ta hal­vem­paa / km kuin yksi­tyi­sau­toi­lu taa­ja­mien väli­sel­lä run­ko­lin­ja­ver­kos­tol­la. Tämän ver­kos­ton tihen­tä­mi­nen hoi­de­taan raken­ta­mal­la kat­ta­va pyö­rö­tie­ver­kos­to, pyö­rä­par­kit myös pika­vuor­py­sä­keil­le, lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­hal­lit ja jl+taksi kul­je­tuk­set. (Bus­sien ja junien heik­ko yhteis­työ han­ka­loit­taa jouk­ko­lii­ken­teen valin­taa! — pitäi­si teh­dä yhteis­työ­ver­kos­to kil­pai­lun sijaan!) Bus­sien pika­vuo­ro­py­säk­kien pal­ve­lu­ta­sos­sa ja saa­vu­tet­ta­vuu­des­sa on pal­jon kehi­tet­tä­vää ennen kuin mat­ka­ket­ju­liik­ku­mi­nen oli­si miel­lyt­tä­vää ja hou­kut­te­le­vaa. Mut­ta ensi­si­jai­nen teki­jä on mat­kan HINTA. Nyt tilan­ne on se, että jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö on luk­sus­ta jos­ta pitää maksaa!

    Bus­si­reit­tien alue­po­liit­tis­ta tasa-arvoa koros­te­taan lii­kaa: ns. maa­seu­dul­la bus­si­lii­ken­ne on vain kou­lu­lai­sia var­ten. Kaik­ki ajaa omal­la autol­la, näin se vaan on! Yhteis­kun­nal­le tulee hal­vem­mak­si, jos maa­seu­tua­suk­kaat “lif­taa­vat” naa­pu­rin kyy­tiin kuin se, että kau­pun­kien jouk­ko­lii­ken­tees­sä mak­se­taan alue­po­liit­tis­ta lisää. Hel­sin­gin sisäi­nen ker­ta­lip­pu­kin alkaa olla jo sika­mai­sen kal­lis! Satun­nai­sel­le mat­kai­li­jal­le se ei enää ole kil­pai­lu­ky­kyi­nen pysä­köin­ti­mak­suun ver­rat­tu­ja, joten lii­ken­ne­po­li­tiik­ka toi­mii vää­rään suuntaan!

  7. Esi­tät tuos­sa ris­ti­sub­ven­tion huo­mat­ta­vas­ti oleel­li­sem­pa­na teki­jä­nä kuin se on. Todel­li­suu­des­sa ris­ti­sub­ven­tiol­la on bus­si­lii­ken­tees­sä nykyi­sin täy­sin mar­gi­naa­li­nen mer­ki­tys. Pää­osin bus­si­lii­ken­ne pai­kal­lis­lii­ken­tees­sä myös “itse­kan­nat­ta­vil­la” rei­teil­lä on tukeu­tu­nut val­tion ja kun­tien mak­sa­miin sub­ven­tioi­hin joko seu­tu- ja kun­ta­lip­pu­jär­jes­tel­män kaut­ta tai mat­ka­kor­vaus­ten, esi­mer­kik­si kou­lu­lais­lip­pu­jen kaut­ta. Seu­tu- ja kun­ta­lip­pu­jen tukio­suus on Tam­pe­reen ja Turun seu­tu­lii­ken­tees­sä noin 20–30% koko lii­ke­vaih­dos­ta eli saman ver­ran kuin kes­kus­kau­pun­kien sisäi­ses­sä lii­ken­tees­sä. Mat­ka­mää­rät vain ovat 1/3 — 1/4 Tam­pe­reen ja Turun tasol­ta. Seu­tu­lii­ken­teen ansain­ta­lo­giik­kaa sel­vit­ti Lau­ri Hel­ke ansiok­kaas­sa diplo­mi­työs­sään muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Sub­ven­tioi­ta saa­ma­ton lii­ken­ne on joko lak­kau­tet­tu tai jo ostet­tu. VR:n lii­ken­tees­sä taas ris­ti­sub­ven­tio toki on ole­mas­sa sitä kaut­ta, että yhtiön kan­nat­ta­vil­ta rei­teil­tä peri­mä voit­to mak­se­taan sil­le takai­sin “kan­nat­ta­mat­to­man” lii­ken­teen tuke­na. Jos VR yhty­män rai­de­lii­ken­net­tä lii­ken­nöi­täi­siin yhtä kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti kuin HKL:n met­ro­lii­ken­net­tä, tätä­kään sub­ven­tio­ta ei tarvittaisi.

  8. Kil­pai­lun alka­mi­nen bus­si­lii­ken­tees­sä ter­veh­dyt­tää alaa ja toi­vot­ta­vas­ti las­kee lip­pu­jen hin­to­ja laa­jem­min­kin. Uhka­ku­va­na on, että lipun han­kin­nas­ta tulee hir­veän seka­vaa ja taval­laan äly­tön­tä, jos samas­sa bus­sis­sa mat­kus­te­taan sama mat­ka 3€:n ja 20€ lipulla.
    Seka­va lip­pu­jär­jes­tel­mä voi myös nos­taa jouk­ko­lii­ken­teen valintakynnystä.
    Lisäk­si se, että ihmi­siä yri­te­tään sitout­taa varaa­maan mat­kan­sa mah­dol­li­sim­man ajois­sa edul­li­sem­mal­la hin­nal­la jäy­kis­tää jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kus­ta­mis­ta, jos­sa pitäi­si pyr­kiä yksi­tyi­sau­toi­lun kal­tai­seen jous­ta­vuu­teen. Äkki­läh­dös­tä tai vii­me­het­ken valin­nas­ta ei pitäi­si “ran­kais­ta” — oikeas­taan päinvastoin…

  9. Tule­vai­suu­des­sa (seutu)kuntien viran­omai­set vas­taa­vat seu­dul­li­ses­ta jouk­ko­lii­ken­tees­tä ja seu­tu­jen väli­nen lii­ken­ne on markkinaehtoista. 

    Syr­jäi­sil­lä seu­duil­la tämä tar­koit­taa, vähen­ty­viä vuo­ro­ja, ellei­vät syr­jäis­ten seu­tu­jen kun­nat sub­ven­toi jouk­ko­lii­ken­net­tä. Alue­mo­no­po­lien pois­tu­mi­nen hyö­dyt­tää myös syr­jä­seu­tu­jen osto­lii­ken­net­tä, sil­lä lii­ken­ne voi­daan kil­pai­lut­taa. Tämä voi­daan teh­dä kon­sult­ti­työ­nä, jol­loin kun­ta ei edes tar­vit­se omaa tilaajaorganisaatiota. 

    Täl­lä het­kel­lä VR:n asiak­kais­ta suu­rin osa saa jon­kin­lais­ta alen­nus­ta. Ei mikään ihme­kään tuol­la hintatasolla.
    Sak­sas­sa on joko mat­kus­tet­ta­va ryh­mä­li­pul­la (ja valit­ta­va pai­kal­lis­ju­na) tai ostet­ta­va alennuskortti.
    Suo­mes­sa kah­den ihmi­sen kan­nat­taa käyt­tää autoa vaik­ka molem­mat sai­si­vat mat­kan puo­leen hintaan. 

    Jouk­ko­lii­ken­teen tule­vai­suus riip­puu sen hou­kut­te­le­vuu­des­ta, jota VR ja Mat­ka­huol­to eivät ole parantaneet.

  10. Vih­doin­kin!

    Ris­ti­sub­ven­tio tus­kin on ainoa syy kor­kei­siin lipun­hin­toi­hin, vaan lail­lis­te­tuil­la kar­tel­leil­la on tapa­na pöhöt­tyä kus­tan­nus­ra­ken­teel­taan aivan mie­let­tö­män kal­liik­si. Kil­pai­lun myö­tä voi­ta­neen odot­taa kes­ki­mää­räi­sen lipun­hin­nan las­ke­van aina­kin puo­let, mah­dol­li­ses­ti vie­lä enemmän.

    Pel­kän bus­si­lii­ken­teen kas­vun lisäk­si tämän voi ennus­taa sekä kas­vat­ta­van jouk­ko­lii­ken­teen osuut­ta että lisää­vän mat­kus­tus­ta ylipäätään.

    Mikä tulee ole­maan VR:n kil­pai­lue­tu Hki-Tku rei­til­lä? Ran­ta­ra­dan kie­mu­ran vuok­si juna ei ole edes ajal­li­ses­ti nopeam­pi, bus­si on luo­tet­ta­vam­pi ja mat­kus­tus­mu­ka­vuus­kin menee maku­asioik­si kun vas­tak­kain on non-stop­pi­na mota­ria huris­te­le­va pika­vuo­ro ja var­tin välein pysäh­ty­vä juna.

  11. Kovas­ti itse­var­man osloi­ses­ti ker­rot miten kil­pai­lun avaa­mi­nen tulee (var­mas­ti) vai­kut­ta­maan, eikö oli­si totuu­den­mu­kai­sem­paa sanoa, että ole­tat näin tapahtuvan?

    Ja sit­ten ne var­jo­puo­let: toden­nä­köi­ses­ti myös pit­kän­mat­kan lin­jo­ja ale­taan aja­maan saman­lai­sel­la hen­gen­vaa­ral­li­sel­la lop­puu­na­je­tul­la kalus­tol­la kuin pk-seu­dun lin­jo­ja, jot­ka vei­va­taan jol­lain vip­pas­kons­til­la vuo­si­kat­sas­tuk­sen pääs­tö­mit­tauk­sis­ta läpi.

    Mut­ta prop­sit sii­tä että myön­nät yksi­tyi­sau­toi­lun ole­van eko­te­hok­kaam­paa jos jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le ei tule tar­peek­si käyt­tä­jiä ‑monel­le vih­reäs­ti ajat­te­le­val­le tun­tuu bus­si ole­van eko vain sik­si että se on bussi…

  12. Voi­si­ko haja-asu­tusa­luei­den autot­to­mien liik­ku­mis­ta hel­pot­taa sil­lä, että tak­si­toi­min­ta vapau­tet­tai­siin maaseudulla?

  13. a_l: Mikä tulee ole­maan VR:n kil­pai­lue­tu Hki-Tku rei­til­lä? Ran­ta­ra­dan kie­mu­ran vuok­si juna ei ole edes ajal­li­ses­ti nopeam­pi, bus­si on luo­tet­ta­vam­pi ja mat­kus­tus­mu­ka­vuus­kin menee maku­asioik­si kun vas­tak­kain on non-stop­pi­na mota­ria huris­te­le­va pika­vuo­ro ja var­tin välein pysäh­ty­vä juna.

    Junas­sa voi­si olla enem­män tilaa (isom­mat pen­kit, enem­män jal­ka­ti­laa), kos­ka junan kool­la ja pai­nol­la on vähem­män mer­ki­tys­tä kuin bus­sin. Junas­sa voi­si myös olla ravin­to­la­vau­nu, jos­sa sai­si kel­po ruo­kaa. Junis­sa voi­si olla pal­jon isom­mat, muka­vam­mat ja siis­tim­mät ves­sat kuin busseissa. 

    Mut­ta kos­ka VR, niin tus­kin on jatkossakaan.

  14. Vil­le m: Kiva kuul­la. Uudet kimp­pa­kyy­ti tyyp­pi­set web­bi lif­taus­pal­ve­lut tule­vat myös aja­maan bus­si­fir­mat kovil­le. Nämä alka­vat ole­maan jo var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to “car ser­vice” pal­ve­luil­le Ame­ri­kan suurkaupungeissa.

    Kimp­pa­kyy­ti- ja kut­su­bus­si/­tak­si-pal­ve­lut hoi­tai­si­vat myös haja-asu­tusa­lu­een hen­ki­lö­lii­ken­teen huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä parem­mal­la pal­ve­lu­ta­sol­la ja mur­to-osal­la hinnasta. 

    Tämä tosin vaa­ti­si kil­pai­lun vapaut­ta­mis­ta myös tak­si­puo­lel­la joka tun­tuu ole­van päät­tä­jil­le aivan mah­do­ton teh­tä­vä. Hyvin lobattu?

    Eri­kois­ta miten hen­ki­lö­lii­ken­tees­sä kil­pai­lu­ra­joit­tei­ta perus­tel­laan pal­ve­lu­ta­son säi­lyt­tä­mi­sel­lä, kun (lähes) joka alal­la juu­ri vapaa kil­pai­lu tuot­taa par­haan tuloksen.

  15. Voi­sit­ko vie­lä ava­ta, mik­sei jat­kos­sa­kin kan­nat­ta­mat­to­mia yhteyk­siä voi­si tukea yhteis­kun­nan varoin?

    Aina­kin kun­nil­le pitäi­si olla mah­dol­lis­ta ostaa lip­pu­kiin­tiö omiin tar­pei­siin­sa samaan tapaan kuin len­to­lii­ken­tees­sä on teh­ty, jol­loin lii­ken­nöin­ti oli­si kan­nat­ta­vaa vaik­ka pai­kat jäi­si­vät­kin usein tyhjiksi.

    Toi­saal­ta voi­si­han val­tio­kin huu­to­kau­pa­ta puut­tu­via yhteyk­siä yhtiöil­le eli pie­nin­tä tukea vas­taan lii­ken­nöi­vä yhtiö sai­si lin­jan hoi­det­ta­vak­seen (ilman yksi­noi­keut­ta, sil­lä kil­pai­lun uhka oli­si kai aika teo­reet­ti­nen, jos lii­ken­net­tä ei ennes­tään ollut lainkaan).

  16. Saat­taa­pa Oden tari­na olla lii­an ruusuinen. 

    Ker­man­kuo­rin­ta on mitä ilmei­sin­tä täs­sä­kin busi­nek­ses­sa. Ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la ei ehkä ajaa enää kukaan bus­sia, jol­la kul­kea, vaik­ka oli­si kyse isoh­ko­jen­kin kau­pun­kien väli­ses­tä lii­ken­tees­tä. Ris­ti­sub­ven­tio on kui­ten­kin aika yksin­ker­tai­nen jakotapa. 

    Pitäis­kö tie­dän mie­les­tä lopet­taa se myös kir­jal­li­suu­den julkaisemissa?

  17. Eräs näkö­kul­ma on se, että bus­sei­hin tar­vi­taan luk­sus­ta! Isot peh­meät pen­kit ja juo­ma-auto­maat­ti yms. Sen pitää kil­pail­la pait­si hin­nal­la myös laa­dul­la yksi­tyi­sau­toi­lun kanssa.

  18. Mikä­hän mah­taa olla tuo hen­ki­lö­ju­na­lii­ken­teen ris­ti­sub­ven­tio todel­la? Vel­voi­te­ju­nat­han ovat muis­taak­se­ni parin vuo­den takai­nen kek­sin­tö osto­lii­ken­teen ja kau­pal­lis­ten vuo­ro­jen välil­lä (esi­mer­kik­si Kemi­jär­ven yöju­na­kaan ei ole vel­voi­te­lii­ken­net­tä vaan osto­ju­na­vuo­ro, vaik­ka aikoi­naan lii­ken­ne­mi­nis­te­ri Huo­vi­nen tote­si junan tap­piol­li­suu­den ole­van uhka eikä todellisuutta). 

    Jul­ki­suus toki asi­aa aut­tai­si, mut­ta pää­tök­sen­te­ko­ko­neis­to ei mois­ta kai­paa. Tuo­miois­tuin­lai­tok­sen vii­mei­nen sana vie­lä puuttuu.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96390-er%C3%A4%C3%A4n-asiakirjatilauksen-anatomia

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

  19. Voi­si­ko haja-asu­tusa­luei­den autot­to­mien liik­ku­mis­ta hel­pot­taa sil­lä, että tak­si­toi­min­ta vapau­tet­tai­siin maaseudulla?”

    Pal­ve­lun­tuot­ta­jat ovat sen ver­ran har­vas­sa ‚että se joh­taa hel­pos­ti monopoliin.
    Eikä maa­seu­tu elä­tä sup­pean asia­kas­poh­jan vuok­si mon­taa pal­ve­lun­tuot­ta­jaa jär­ke­väl­lä toi­min­ta-alu­eel­la, joten sekin tekee monopolia

  20. Her­bert Havu:
    Voi­sit­ko vie­lä ava­ta, mik­sei jat­kos­sa­kin kan­nat­ta­mat­to­mia yhteyk­siä voi­si tukea yhteis­kun­nan varoin? 

    Kan­nat­ta­ma­ton­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä voi edel­leen toi­mi­val­tai­nen viran­omai­nen tukea rahal­li­ses­ti ja/tai yksi­noi­keu­del­la. Menet­te­lyn peri­aat­teet on mää­ri­tel­ty EU:n jouk­ko­lii­ken­teen tukea kos­ke­vas­sa ase­tuk­ses­sa nk. PSA:ssa (1370/2007).

    Jat­kos­sa vain tukea saa­va lii­ken­ne on pää­osin kilpailutettava.

    Suur­ten kau­pun­kien väli­nen lii­ken­ne ei toden­nä­köi­ses­ti jat­kos­sa vaa­di suo­raa tukea eikä yksi­noi­keuk­sia­kaan kannattaakseen.

    Pai­kal­lis­lii­ken­ne ja syr­jä­seu­tu­jen lii­ken­ne ovat asia erik­seen. Hou­kut­te­le­van pai­kal­lis­lii­ken­teen ansain­ta­lo­giik­ka on var­sin eri­lai­nen kuin kau­ko­lii­ken­teen (päi­vit­täi­siä ja vii­kot­tai­sia mat­ko­ja, ei suun­ni­tel­la aika­tau­lun mukaan), jol­loin sii­nä eivät aivan samat kei­not toi­mi kuin kaukoliikenteessä.

    Toden­nä­köi­ses­ti jat­kos­sa kau­pun­ki­seu­dul­li­sen jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­vät viran­omai­set PSA:aa sovel­taen, ja kau­pun­kien väli­nen pit­kän mat­kan lii­ken­ne on vapaan kil­pai­lun aluetta.

  21. Moni muu­kin tekee posi­tii­vis­ta tulos­ta. Yleen­sä ne on halpalentoyhtiöt.

    Tap­pio­ta teke­vät ne jois­sa val­tio on omistajana.
    Mikä ei ole ihme.

    Syy on yksi­ker­tai­nen. Hal­pa­len­to­yh­tiöt las­ke­vat tar­kas­ti mikä kan­nat­taa ja toi­mi­vat sen mukaan. Esi­mer­kik­si käyt­tö­as­te Ryanil­la pitää olla muis­taak­se­ni yli 80%. Lopet­ta­vat nopeas­ti kan­nat­ta­mat­to­mat reitit.

    Val­tiol­li­set yrit­tä­vät toteut­taa ties mitä muu­ta poli­tiik­ka samal­la. Alue yms. 

    Jus­si:
    On myös mah­dol­lis­ta että bus­si­lii­ken­tees­tä tulee len­to­lii­ken­teen tavoin ala, jol­la riit­tää kil­pai­li­joi­ta, mut­ta ei jaet­ta­via voittoja.

    Euroo­pan len­to­lii­ken­teen uus­jaos­sa vain Ryanair on onnis­tu­nut pää­se­mään posi­tii­vi­seen tulok­seen. Kaik­ki muut yhtiöt teke­vät tap­pio­ta. Ryanai­rin kon­sep­ti on hal­po­jen hin­to­jen lisäk­si pal­ve­lu­ta­son las­ku ja leh­män­kau­pat pik­ku­kau­pun­kien kanssa.

    Nyt Hel­sin­ki myy­nee omis­ta­man­sa pai­kal­lis­bus­siyh­tiön. Voi­si­ko kau­pun­gin sisäl­lä­kin vapaut­taa liik­ku­mi­sen hin­noit­te­lun markkinoille?

  22. Onko tut­kit­tua tie­toa mikä on koko kuva lii­ken­tees­tä Suomessa.
    Aina­kin vai­kut­ta höl­mö­läi­sen hommalta.

    Jouk­ko­lii­ken­net­tä tue­taan väki­sin siel­lä mis­sä ei ole jou­ko­ja. Se tuki nos­taa hin­to­ja alueil­la jos­sa oli­si jouk­ko­ja. Se joh­taa yksi­tyi­sau­ton käyttöön.

    EIkö oli­si jär­ke­väm­pää käyt­tää siel­lä mis­sä jou­kot liik­kuu kor­keal­la käyt­tö­as­teel­la jouk­ko­lii­ken­net­te. Sit­ten taas siel­lä mis­sä yksi­löt liik­kuu hen­ki­lö­au­to­ja ja vaik­ka tar­vit­taes­sa kul­jet­ta­jan kanssa.

  23. Juha Nur­me­la: Ker­man­kuo­rin­ta on mitä ilmei­sin­tä täs­sä­kin busi­nek­ses­sa. Ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la ei ehkä ajaa enää kukaan bus­sia, jol­la kul­kea, vaik­ka oli­si kyse isoh­ko­jen­kin kau­pun­kien väli­ses­tä lii­ken­tees­tä. Ris­ti­sub­ven­tio on kui­ten­kin aika yksin­ker­tai­nen jakotapa. 

    Pitäis­kö tie­dän mie­les­tä lopet­taa se myös kir­jal­li­suu­den julkaisemissa? 

    Ris­ti­sub­ven­tion on aina huo­no rat­kai­su. Jos kan­nat­ta­mat­to­mia asioi­ta halu­taan teh­dä, nii­tä pitää sub­ven­toi­da ns. yhtei­ses­tä kas­sas­ta, ei muus­ta saman alan toi­min­nas­ta (tie­tys­ti itse­näi­nen yri­tys voi har­ras­taa ris­ti­sub­ven­tio­ta oman toi­min­tan­sa sisäl­lä jos sen kokee kan­nat­ta­vak­si, mut­ta sil­loin kuvaan tulee kil­pai­lu). Täl­löin kan­nat­ta­mat­to­mat asiat on myös hel­pom­pi pis­tää kes­ke­nään tär­keys­jär­jes­tyk­seen, kun sub­ven­tion suu­ruus näkyy heti eikä sitä ole pii­lo­tet­tu eri­lai­siin “tasaus­jär­jes­tel­miin”.

    Jos joku esit­täi­si että elo­ku­va­lip­pui­hin pitäi­si lisä­tä vii­den euron lisä­ve­ro jol­la ris­ti­sub­ven­toi­tai­siin kan­sal­li­soop­pe­ran toi­min­taa, esi­tys lytät­täi­siin heti.

  24. Juha Nur­me­la: Saat­taa­pa Oden tari­na olla lii­an ruusui­nen. Ker­man­kuo­rin­ta on mitä ilmei­sin­tä täs­sä­kin busi­nek­ses­sa. Ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la ei ehkä ajaa enää kukaan bus­sia, jol­la kul­kea, vaik­ka oli­si kyse isoh­ko­jen­kin kau­pun­kien väli­ses­tä lii­ken­tees­tä. Ris­ti­sub­ven­tio on kui­ten­kin aika yksin­ker­tai­nen jako­ta­pa. Pitäis­kö tie­dän mie­les­tä lopet­taa se myös kir­jal­li­suu­den julkaisemissa?

    Ker­man­kuo­rin­ta” on nor­maa­lia mark­ki­noi­den toi­min­taa. Bus­se­ja kul­kee sil­loin kun niil­lä on kysyn­tää sel­lai­sel­la hin­nal­la jol­la on kysyn­tää. Nyt­hän näin ei ole, jos­ta osoi­tuk­se­na Onni­bus­sin löy­tä­mä mark­ki­na­ra­ko. Kar­tel­lit eivät näi­tä pii­le­viä pal­ve­lu­tar­pei­ta löy­dä, kos­ka nii­den ei tar­vit­se teh­dä lii­ke­voit­ton­sa eteen käy­tän­nös­sä mitään muu­ta kuin säi­lyt­tää yksi­noi­keu­tet­tu asemansa.

    Tie­tääk­se­ni kir­jo­ja saa jul­kais­ta kuka tahan­sa? Samoin saa myy­dä ruo­kaa, raken­taa talo­ja tai lai­na­ta rahaa. Tava­raa­kin saa autol­la kul­jet­taa, mut­ta ihmi­siä jos­tain syys­tä ei. 

    Ris­ti­sub­ven­tio­ta suu­rem­pi ongel­ma on kar­tel­lien tehot­to­muu­den aiheut­ta­ma hyvin­voin­ti­tap­pio. Kus­tan­nuk­set nouse­vat pil­viin, kun koro­tuk­set voi kil­pai­lun puut­tees­sa aina siir­tää hin­toi­hin. Vie­lä­kö express­bus­seis­sa on rahas­ta­jat? VR:n junis­sa aina­kin on.

  25. Kun pk-seu­dul­la bus­sit ovat aamui­sin täyn­nä, sama­ten töis­tä­pa­luu­ai­koi­na, ja mui­na aikoi­na aje­taan reit­tiä usein jopa ilman mat­kus­ta­jia, niin kos­kee­ko tuo ris­tiin­sub­ven­toin­nin hai­tal­li­suus myös tuo­ta liikennettä?

  26. Pit­kän mat­kan bus­sien heik­kous junin ver­rat­tu­na on se, että vaik­ka bus­sis­sa oli­si luk­sus-sisus­tus ja kul­kee suu­ren osan mat­kas­ta tasais­ta tie­tä, niin kau­pun­kien kes­kus­tois­sa se juut­tuu ruuh­kiin. Sik­si kaik­kil­ta vuo­ro­bus­seil­ta kes­tää aina­kin puo­li tun­tia pääs­tä Hel­sin­gin Kam­pin buus­sia­se­mal­ta kehäyk­kö­sel­le asti. Sii­nä ajas­sa juna on jo ehti­nyt Jär­ven­pää­hän tai Kirkkonummelle.

  27. Kii­tos hie­nos­ta kirjoituksestasi!
    Ei ole jär­ke­vää että len­tä­mi­nen on hal­vem­paa kuin junal­la kulkeminen/tai bussilla.

    Olet vii­sas mies!

    Ja omaat kir­joit­ta­mi­sen lahjan!

    Hie­noa Sinä 🙂

  28. Kyse on hal­pa­bus­si­fir­mo­jen jul­ki­suus­ki­kas­ta. Rei­tit aja­te­taan tappiolla.

  29. Muis­taak­se­ni vii­me tal­ve­na oli haus­ka uuti­nen Turun Sano­mis­sa. Kak­si lin­ja-autoa oli jää­nyt kiin­ni samaan mäkeen. Mat­kus­ta­jat saa­tiin kul­jet­tua koh­tei­siin­sa ohi aja­nei­den hen­ki­lö­au­to­jen avul­la, kun kah­des­sa bus­sis­sa oli yhteen­sä koko­nais­ta 7 matkustajaa!

    Min­kä­kö­hän takia noi­ta hil­jai­sia reit­te­jä ei aje­ta edes mini­bus­seil­la, vaan täy­si­ko­koi­sil­la lait­teil­la? Luu­li­si edes Vih­rei­tä kiin­nos­to­vat tuol­lai­nen pik­ku juttu.

  30. Minä en oikein näe tuo­ta bus­si-juna kil­pai­lua­se­tel­maa. Kas­va­va jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö lisää kaik­kea jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä ja mat­ka­ket­jui­hin kuu­luu usein kum­pia­kin kulkuneuvoja.

    Tyh­mää kil­pai­lua on se että junien ja bus­sien aika­tau­lu­ja ei ole sovi­tet­tu yhteen ja yhte­näis­ten mat­ka­kes­kus­ten puu­te, esi­mer­kik­si Lah­den ja Tam­pe­reen lin­ja-autoa­se­mat ovat kau­ka­na rautatieasemalta.

    Yksi oudoim­pia asioi­ta suo­ma­lai­ses­sa jouk­ko­lii­ken­tees­sä on että vii­den kilo­met­rin pääs­sä Rau­ta­tie­to­ris­ta tar­jo­taan mat­kus­ta­jil­le lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä, mut­ta vii­den sadan kilo­met­rin pääs­tä aje­taan koko mat­ka bus­sil­la. Tuos­sa oli­si itsea­sias­sa VR:llä mah­dol­li­suus kil­pai­lun vapau­tues­sa, Poh­jo­lan lii­ken­ne aja­maan ase­mil­ta liityntälinjoja.

  31. Niin­hän täs­sä käy, että suu­rin osa Suo­mes­ta jää hen­ki­lö­au­to­jen varaan. Suu­rim­mas­sa osas­sa Suo­mea ei asu riit­tä­väs­ti suo­ma­lai­sia. Pie­nel­le kan­sa­kun­nal­le on ison maan tasai­nen asut­ta­mi­nen kal­lis­ta lys­tiä muutenkin.
    Jonain päi­vä­nä syn­tyy uusi lähi­hal­pa­bus­si­lin­ja ABC-bus­sit. Nämä lii­ken­nöi­vät itsen­sä kan­nat­ta­vien ABC-pal­ve­lu­kes­kit­ty­mien välil­lä. Kan­sa­lais­ten, jot­ka pal­ve­lu­ja tar­vit­se­vat ei kan­na­ta asua näi­den vai­ku­tus­pii­rin ulko­puo­lel­la. Eikä kan­sa­kun­nan kan­na­ta asut­taa ketään näi­den mark­ki­na-aluei­den ulko­puo­lel­la. ABC-bus­sit kuu­lu­vat tie­tys­ti S‑ryhmälle ja pal­ve­le­vat osuus­kau­pan asia­kas­o­mis­ta­jia joil­la­kin eduil­la. Muut, mah­dol­li­set, kil­pai­le­vat hal­pa­bus­siyh­tiöt eivät saa käyt­tää ABC-asemia.
    Mark­ki­nat huo­leh­ti­vat itse kehi­tyk­ses­tä. Sen parem­min mitä vähem­min nii­hin puu­tu­taan. Mat­ka­huol­to lin­ja-autoa­se­mi­neen on ilta­rus­kos­sa. Ase­mat sijait­se­vat pää­sään­töi­ses­ti nui­vaan­tu­neis­sa kes­kus­tois­sa jois­sa ei asu­ta eikä pal­vel­la. Ase­mil­le pitää mat­kus­taa ympä­ris­tös­tä enim­mäk­seen hen­ki­lö­au­toil­la. Hel­sin­ki on tie­tys­ti poik­keus vie­lä jon­kin aikaa.

  32. Tal­lin­nas­ta ete­lään on luk­sus­bus­se­ja taval­lis­ten joukossa.

    Siel­lä ei var­maan ole kar­tel­lia, niin kuin täällä.

    Panu Hei­no­nen:
    Eräs näkö­kul­ma on se, että bus­sei­hin tar­vi­taan luk­sus­ta! Isot peh­meät pen­kit ja juo­ma-auto­maat­ti yms. Sen pitää kil­pail­la pait­si hin­nal­la myös laa­dul­la yksi­tyi­sau­toi­lun kanssa.

  33. Mat­ka­huol­to osaa kar­tel­lin­sa vas­ti­neek­si sen­tään pitää huol­ta yhteis­kun­nan vähä­osai­sis­ta myön­tä­mäl­lä rei­lut alennukset:

    lap­sil­le, opis­ke­li­joil­le, nuo­ril­le, elä­ke­läi­sil­le, varus­mie­hil­le ja leh­dis­töl­le.

    Piti oikein tar­kis­taa, ja tot­ta­han se on:

    Leh­dis­tö­hin­ta. Mat­kus­ta­jan on esi­tet­tä­vä autoon nousun yhtey­des­sä leh­ti­mies­jär­jes­tön kort­ti, johon on pai­net­tu Mat­ka­huol­lon liiketunnus.”

    http://www.matkahuolto.info/lippu/fi/expressbus/terms#Lehdistö

    On toki hie­noa, että tun­ne­tus­ti vähä­va­rai­nen jour­na­lis­tien ammat­ti­kun­ta pää­see aje­le­maan bus­sil­la 30%:n alen­nuk­sil­la, mut­ta kyy­ni­kon miel­tä alkaa heti kal­vaa epäi­lys epäeet­ti­ses­tä suh­de­toi­min­nas­ta. Ettei täs­sä nyt ris­ti­sub­ven­toi­da posi­tii­vi­sem­paa media­jul­ki­suut­ta? Jos kyl­lä, niin alen­nus on aut­ta­mat­ta lii­an pie­ni. Onni­bus­sin kal­lein­kin lip­pu kun on toi­mit­ta­ja­ti­ket­tiä edullisempi.

  34. ano­ny­mix:
    Kun pk-seu­dul­la bus­sit ovat aamui­sin täyn­nä, sama­ten töis­tä­pa­luu­ai­koi­na, ja mui­na aikoi­na aje­taan reit­tiä usein jopa ilman mat­kus­ta­jia, niin kos­kee­ko tuo ris­tiin­sub­ven­toin­nin hai­tal­li­suus myös tuo­ta liikennettä? 

    Itse kul­jen töi­hin täy­sin juma­lat­to­mi­na aikoi­na, ja mak­san sii­tä hyväs­tä yli tupla­hin­taa bus­si­mat­kois­ta­ni yömak­sun kaut­ta. Kuu­kausi­li­pul­la mak­set­tu­na nor­maa­li­mat­kan hin­ta on niin alhai­nen, että yömak­sut ovat suu­rem­pi osa mat­ka­ku­luis­ta­ni kuin itse kuukausilippu.

    Mie­les­tä­ni tämä on ihan koh­tuul­lis­ta, sil­lä pal­ve­lu on kui­ten­kin hyvää ja hin­ta ben­sa­tan­kil­li­seen suh­teu­tet­tu­na edel­leen liki mitä­tön. Täl­lai­nen hin­ta­suh­teen pitäi­si aina olla­kin, ja kau­pun­kien väli­ses­sä lii­ken­tees­sä hom­ma siis kusee.

    Maa­seu­dul­la tyh­jien bus­sien ilmiö on kesä­päi­vi­nä todel­la sil­miin­pis­tä­vä, sil­lä kos­ka jokai­sel­la on kui­ten­kin auto, bus­seis­sa näkee lähin­nä kou­lu­kyy­ti­läi­siä. Hei­tä­hän ei tie­ten­kään kesäl­lä ole.

    tpyy­luo­ma:
    Tyh­mää kil­pai­lua on se että junien ja bus­sien aika­tau­lu­ja ei ole sovi­tet­tu yhteen ja yhte­näis­ten mat­ka­kes­kus­ten puu­te, esi­mer­kik­si Lah­den ja Tam­pe­reen lin­ja-autoa­se­mat ovat kau­ka­na rautatieasemalta. 

    Tam­pe­reel­la tuo puo­len kilo­met­rin väli on sen­tään edes tasai­nen toi­sin kuin Lah­des­sa, jos­sa välis­sä on vie­lä kaa­mea mäki. Voi sentään…

  35. Hul­lu aja­tus tuli mie­lee­ni, kun itse van­he­nen ja auton käyt­tö saat­taa lop­pua. Voi­si­ko aja­tel­la, että VR tai bus­siyh­tiö möi­si mat­kan A:sta B:hen lisäk­si samal­la jol­la­kin rajoi­tuk­sel­la taksi/tms kul­je­tuk­sen asiak­kaan mökille/kotiin ja hoi­tai­si sen myös taval­la tai toisella?

  36. nykyi­nen nau­ret­ta­vuus:
    Min­kä­kö­hän takia noi­ta hil­jai­sia reit­te­jä ei aje­ta edes mini­bus­seil­la, vaan täy­si­ko­koi­sil­la laitteilla? 

    Hil­jai­sen lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­ses­sä pik­ku­bus­seil­la on ongel­mia, eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos lin­jal­la on edes johon­kin aikaan pal­jon matkustajia.
    Yksi jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sen perus­asia on se, että jouk­ko­lii­ken­teen kapa­si­teet­ti mitoi­te­taan ruuh­kan mukaan. Pie­nem­mäl­lä, kevyem­mäl­lä tai hal­vem­mal­la bus­sil­la ver­rat­tu­na nor­maa­li­ko­koi­seen ei saa­vu­te­ta usein­kaan mitään sääs­tö­jä muu­ta­mas­ta yksin­ker­tai­ses­ta syystä:
    1. Kul­jet­ta­jan palk­ka sivu­ku­lui­neen on nykyi­ses­sä Suo­men tilan­tees­sa 60–70% koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Kus­kin kus­tan­nus on käy­tän­nös­sä sama väli­neen koos­ta riippumatta.
    2. Bus­si­tuo­tan­to on opti­moi­tu tavan­omai­sen bus­sien mukaan. “Nor­maa­li­ko­koi­sia” 12–15 m pit­kiä bus­se­ja teh­dään pit­ki­nä sar­joi­na ja moot­to­rit on opti­moi­tu nii­hin. Eri­tyi­ses­ti hie­man taval­lis­ta pie­nem­mät bus­sit ovat usein kal­liim­pia sekä hank­kia että käyt­tää kuin isommat.
    3. Ruuh­ka mitoit­taa jouk­ko­lii­ken­teen. Yleen­sä vähäi­sem­män lii­ken­teen lin­joil­la ruuh­ka­huip­pu on kou­lu­lais­lii­ken­ne, jol­loin kes­ki­mää­rin hil­jai­sel­la­kin lin­jal­la saa­daan nor­maa­li­ko­koi­nen bus­si täy­teen. Jos ruuh­ka-aikaan tar­vi­taan nor­maa­li­ko­koi­sia bus­se­ja, pie­nem­pi kalus­to on erilliskustannus
    4. Usein ole­te­taan, että kut­suoh­jat­tu lii­ken­ne tuli­si hal­vem­mak­si. Kut­sua odot­ta­van­kin auton kuo­le­tus ja kus­kin palk­ka pitää maksaa.
    Näis­tä syis­tä pie­nem­pi kalus­to tai kut­suoh­jaus ei vält­tä­mät­tä tule hal­vem­mak­si. Se voi tul­la hal­vem­mak­si, jos nor­maa­li­ko­kois­ta kalus­toa ei ole tar­peen käyt­tää mihin­kään lii­ken­nöin­tiai­kaan. Pai­kal­lis­lii­ken­tees­sä nykyi­sen tasoi­sil­la tak­soil­la pik­ku­ka­lus­ton lii­ken­ne ei kos­kaan ole kan­nat­ta­vaa, kos­ka nykyi­sin Suo­mes­sa ylei­sil­lä pai­kal­lis­lii­ken­teen tak­soil­la vain nor­maa­li­ko­koi­nen tai teli­bus­si on riit­tä­vän suu­ri kat­ta­maan kulut. Esim. Turus­sa kes­ki­mää­räi­nen tulo/matka on noin 0,90 e, jol­loin tar­vi­taan noin 30–40 mat­kus­ta­jaa tun­nis­sa kat­ta­maan edes kul­jet­ta­jan palkka.

    Olen pyö­ri­tel­lyt tätä asi­aa mm. täs­sä selvityksessä:
    www05.turku.fi/ah/jlk/2008/0819012x/Images/727663.pdf

  37. nykyi­nen nau­ret­ta­vuus:
    Muis­taak­se­ni vii­me tal­ve­na oli haus­ka uuti­nen Turun Sano­mis­sa. Kak­si lin­ja-autoa oli jää­nyt kiin­ni samaan mäkeen. Mat­kus­ta­jat saa­tiin kul­jet­tua koh­tei­siin­sa ohi aja­nei­den hen­ki­lö­au­to­jen avul­la, kun kah­des­sa bus­sis­sa oli yhteen­sä koko­nais­ta 7 matkustajaa!

    Min­kä­kö­hän takia noi­ta hil­jai­sia reit­te­jä ei aje­ta edes mini­bus­seil­la, vaan täy­si­ko­koi­sil­la lait­teil­la? Luu­li­si edes Vih­rei­tä kiin­nos­to­vat tuol­lai­nen pik­ku juttu.

  38. Suu­rin osa bus­sin kus­tan­nuk­sis­ta menee kul­jet­ta­jan palk­kaan. Toi­sek­si yrit­tä­jät yleen­sä har­ras­ta­vat myös tilaus­lii­ken­net­tä, jol­loin on hyvä olla varal­la iso­ja bus­se­ja. Pik­ku­bus­sien etu kaven­tuu, vaik­ka toki oli­si muu­ten edul­li­sem­paa ajaa pie­nil­lä autoilla.

  39. Sha­keem:
    Kyse on hal­pa­bus­si­fir­mo­jen jul­ki­suus­ki­kas­ta. Rei­tit aja­te­taan tappiolla.

    Vaik­ka tämä pitäi­si paik­kan­sa­kin, niin asiak­kaat sii­tä vain hyötyy.

  40. tpyy­luo­ma:
    Yksi oudoim­pia asioi­ta suo­ma­lai­ses­sa jouk­ko­lii­ken­tees­sä on että vii­den kilo­met­rin pääs­sä Rau­ta­tie­to­ris­ta tar­jo­taan mat­kus­ta­jil­le lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä, mut­ta vii­den sadan kilo­met­rin pääs­tä aje­taan koko mat­ka bussilla. 

    Ks. R.Silfverbergin kom­ment­ti. Moot­to­ri­tiet vetä­vät parem­min kuin katu­verk­ko vii­den kilo­met­rin säteel­lä Rau­ta­tie­to­ris­ta, joten pitem­mät mat­kat bus­seil­la ovat suh­teel­li­ses­ti lyhyi­tä hou­kut­te­le­vam­pia (vaik­ka mat­kus­tus­mu­ka­vuu­den eros­ta juniin voi­si kuvi­tel­la päinvastaista).

  41. Mat­ti Kin­nu­nen: Mut­ta kos­ka VR, niin tus­kin on jatkossakaan.

    Mai­nit­tu jal­ka­ti­la junis­sa kyl­lä on, ja kak­si­ker­ros­vau­nuis­sa on pyö­rä­tuo­lin men­tä­viä ves­so­ja. Siis­tey­den suh­teen on hajon­taa. Hyvä ruo­ka on Suo­mes­sa suht har­vas­sa VR:n ulko­puo­lel­la­kin, kos­ka ket­ju­ra­vin­to­la ja keskusliike.

    Näi­nä etä­töi­den ja elekt­ro­nis­ten vim­pai­mien aika­na junien bus­siin ver­rat­tu­na tasai­sem­pi kyy­ti on aika tun­tu­va etu. Luke­mi­nen ja kir­joit­ta­mi­nen on oleel­li­ses­ti hel­pom­paa junassa.

    Mut­ta juu, toi­vo­tan rau­ta­tie­lii­ken­teel­le pikais­ta vapau­tu­mis­ta. Eri­tyi­ses­ti on vii­me­ai­koi­na nyp­pi­nyt VR:n alen­nus­li­put, joi­ta on myyn­nis­sä satun­nai­siin aikoi­hin satun­nai­sil­la rei­teil­lä satun­nai­sik­si mat­kus­tus­päi­vik­si, jot­ka voi­vat olla samo­ja kuin myyn­ti­päi­vät, tai sit­ten eivät. Vii­mek­si verk­ko­kaup­pa näyt­ti ale­li­pun hin­taa, jota lip­pua ei sit­ten ostok­sen vii­mei­ses­sä vai­hees­sa voi­nut­kaan ostaa. Samal­la verk­ko­kau­pan sivul­la oli “ei saa­ta­vil­la” ‑mer­kin­tö­jä joil­le­kin lip­pu­tyy­peil­le, mut­ta ale­hin­ta oli tar­jol­la. Puhe­lin­neu­von­nas­sa ker­rot­tiin, että kysei­sel­le läh­döl­le ei ole alen­nus­ta, vaik­ka verk­ko­kau­pas­sa näkyi­kin. Yltiö­se­ka­va hin­noit­te­lu on siis näh­tä­väs­ti onnis­tut­tu saa­vut­ta­maan ihan val­tion mono­po­lis­sa­kin. Ale­hin­nat sinän­sä oli­si­vat kil­pai­lu­ky­kyi­siä aina­kin hal­pa­len­to­jen kans­sa, mut­ta virasto-VR:n käsi­tys asiak­kai­den hou­kut­te­le­mi­ses­ta on lie­väs­ti sanot­tu­na omintakeinen.

  42. Eppu:
    VR:n hin­ta Hki-Tre välil­le on rei­lu 30 euroa. Tämä on tör­ke­ää mono­po­lia­se­man vää­rin­käyt­töä. Oikea hin­ta mat­kas­ta oli­si 5–20 euroa vuo­ros­ta ja kysyn­näs­tä riip­puen. Mut­ta niin kau­an kuin VR:llä ja Mat­ka­huol­lol­la on täy­si­päi­väi­set ammat­ti­lob­ba­rit kul­jet­ta­mas­sa vir­ka­mie­hiä, päät­tä­jiä ja medi­aa ei Suo­mes­sa tul­la kos­kaan näke­mään reh­tiä kil­pai­lua jos­sa asia­kas on ykkönen.

    Tosi­aan, ver­tai­lu tuo­nee epä­ter­veet hin­nat esiin. Oli­si ehkä syy­tä kysyä mitä mak­saa satun­nai­sel­ta mat­kus­ta­jal­ta ajaa rai­tio­vau­nul­la. Suh­tees­sa esit­tä­mää­si hin­taan 5 — 20 euroa välil­lä Hel­sin­ki Tam­pe­re kaik­kien rai­tio­vau­nu­jen hin­to­jen pitäi­si olla alle 1 euroa.

  43. Tyh­mää kil­pai­lua on se että junien ja bus­sien aika­tau­lu­ja ei ole sovi­tet­tu yhteen ja yhte­näis­ten mat­ka­kes­kus­ten puu­te, esi­mer­kik­si Lah­den ja Tam­pe­reen lin­ja-autoa­se­mat ovat kau­ka­na rautatieasemalta.”

    Täs­sä oli mie­les­tä­ni tot­ta toi­nen puo­li. Siis ei ole mitään jär­keä sei­sot­taa lee­gio­ta bus­se­ja Tam­pe­reen rau­ta­tie­a­se­man edes­sä, eli teh­dä sii­tä myös lin­ja-autoa­se­maa. Riit­tää kun bus­sit kul­ki­si­vat synk­ro­noi­dus­ti ja rau­ta­tie­a­se­mal­la oli­si yksi sel­ke­lä pysäk­ki, jos­ta nous­tai­siin bus­sien kyytiin.

  44. Tun­te­mal­la­ni syr­jä­seu­dul­la yhdis­tet­ty reit­ti­tak­si (moni­nai­sim­min, joka tila­taan edel­li­se­nä päi­vä­nä ja hakee saman suun­nan ihmi­set ja vie takai­sin) oli mer­kit­tä­vä paran­nus ker­ran vii­kos­sa ollee­seen linja-autovuoroon.
    Hyvä hom­ma ja sääs­tää kun­nan rahoja. 

    Bus­seil­la rah­ti on mer­kit­tä­vä tulon­läh­de, ihmi­set siir­ty­vät sii­nä sivus­sa. Se pitä­nee lin­jo­ja yllä jatkossakin 

    Hal­payh­tiö bus­seis­sa on jo teh­nyt reit­ti-inno­vaa­tioi­ta, jot­ka paran­ta­vat pal­ve­lua. Muu­ten nii­tä ei oli­si kos­kaan tul­lut. Hyvä asia.

  45. Mik­ko Laak­so­nen: Hil­jai­sen lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­ses­sä pik­ku­bus­seil­la on ongel­mia, eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos lin­jal­la on edes johon­kin aikaan pal­jon matkustajia.
    Yksi jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­sen perus­asia on se, että jouk­ko­lii­ken­teen kapa­si­teet­ti mitoi­te­taan ruuh­kan mukaan. Pie­nem­mäl­lä, kevyem­mäl­lä tai hal­vem­mal­la bus­sil­la ver­rat­tu­na nor­maa­li­ko­koi­seen ei saa­vu­te­ta usein­kaan mitään sääs­tö­jä muu­ta­mas­ta yksin­ker­tai­ses­ta syystä: 

    Asuin muu­ta­ma vuo­si sit­ten Lyonis­sa. Asun­to­ni oli kor­keah­kon vuo­ren pääl­lä jon­ne meni päi­vi­sin köy­si­ra­tayh­teys kes­kus­tas­ta (ja bus­se­ja), iltai­sin jouk­ko­lii­ken­net­tä oli vähem­män. Se oli myös orga­ni­soi­tu tak­sil­la. Kel­lo 22 jäl­keen yksi tila­tak­si ajoi bus­sin 45 reit­tiä joen­ran­nas­ta vuo­ren pääl­le. Kus­kil­la oli mit­ta­ri pääl­lä, läh­döt oli muis­taak­se­ni 45 minuu­tin välein. Puo­leen yhteen asti toi­mi. Kul­ki­joi­ta oli sen ver­ran vähän että kaik­ki mah­tui aina kyytiin.

    Ker­taal­leen kysyin miten tämä oli talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, ja lii­ken­ne­lai­tok­sen ukko selit­ti että vaik­ka mit­ta­ris­sa oli likem­mäs 200 euroa ilta on se sil­ti hal­vem­paa kuin yllä­pi­tää bus­sil­le kor­jaa­moa, kus­kia, tar­kas­ta­jia ja mak­saa nopeas­ti kulu­vas­ta bus­sis­ta vuoristoreitillä.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­tio­vau­nu­li­put ovat pajon alle euron niil­tä, jokaa suvat Hel­si­gis­sä ja ovat osta­neet nöyttölipun 

    Kuten myös bus­si­li­put (tois­tai­sek­si) niil­tä, jot­ka asu­vat Öster­sun­do­mis­sa ja ovat osta­neet näyt­tö­li­pun. Tasa­ta­rif­fit on ris­ti­sub­ven­tio­ta puh­taim­mil­laan, mikä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta että niis­tä tuli­si kaik­kial­la luo­pua. Mm. selkeyssyistä.

  47. Suu­rin osa bus­sin kus­tan­nuk­sis­ta menee kul­jet­ta­jan palk­kaan. Toi­sek­si yrit­tä­jät yleen­sä har­ras­ta­vat myös tilaus­lii­ken­net­tä, jol­loin on hyvä olla varal­la iso­ja bus­se­ja. Pik­ku­bus­sien etu kaven­tuu, vaik­ka toki oli­si muu­ten edul­li­sem­paa ajaa pie­nil­lä autoilla.”

    Palk­ko­jen osuus seu­tu­lii­ken­teen kuluis­ta on 54 % luokkaa.

    Mut­ta näi­hin palk­koi­hin sisäl­ty­vät myös mui­den kuin kul­jet­ta­jien palkat:Johtajien pal­kat, bonuk­set ja optiot. Työnjohdon,huoltohenkilöstön,toimiston ja muun avus­ta­van hen­ki­lös­tön palkat.

    Kul­jet­ta­jien osuus kuluis­ta lie­nee n 30 %.

    Suo­mes­sa elää sit­keä käsitys,että vain duu­na­rin pal­kat ovat kuluja

  48. Rai­tio­vau­nu­li­put ovat pajon alle euron niil­tä, jokaa suvat Hel­si­gis­sä ja ovat osta­neet nöyttölipun”

    Muil­le lipun hin­ta onkin ase­tet­tu estohinnaksi

  49. Voi­si­ko haja-asu­tusa­luei­den autot­to­mien liik­ku­mis­ta hel­pot­taa sil­lä, että tak­si­toi­min­ta vapau­tet­tai­siin maaseudulla?”

    Autot­to­mien liik­ku­mis­ta, kult­tuu­ri ja viih­de­pal­ve­lui­den käyt­töä, rat­ti­juop­pou­den vähe­ne­mis­tä, sekä yleis­tä elä­män­laa­tua voi­tai­siin edis­tää vapaut­ta­mal­la tak­si­toi­min­ta. Yleisesti.

  50. Eihän kukaan sta­dis­sa osta fil­la­ria, kun hal­vem­mak­si tulee ajaa sil­lä spå­ral­lan­ne — ne muu­ta­mat kilo­met­rit mitä rati­kal­la päi­vit­täin ajatte.

    Hal­vin fil­la­ri kai­ke­ti nyky­jään mak­saa n. 300 euroa. Tosin vii­me vuon­na ostin Bil­te­mas­ta hyvin tänään­kin toi­mi­van fil­la­rin 199 eurolla.

  51. Ensin­nä­kin,

    minus­ta on hie­noa, että Mik­ko Laak­so­nen ja tpyyluoma/Tolkku jak­sa­vat ja osaa­vat vään­tää täs­tä jouk­ko­lii­ken­tees­tä. Sehän ei näy­tä ole­van ihan yksinkertaista. 

    Itse en niin jouk­ko­lii­ken­net­tä käy­tä, kun on vain alle kol­men kil­san työ­mat­ka. Kiusal­li­sen usein se tulee teh­tyä autolla. 

    Eli minä haki­sin kei­no­ja, joil­la yhä suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä teki­si työ- ja huvi­mat­kan­sa­kin polkupyörillä. 

    Ide­aa­lis­ta oli­si, että autoi­le­vat siir­tyi­si­vät suo­raan polkupyöräilemään. 

    Kepit: ben­san hin­taa ylös, vero­hyö­dyt oman auton käy­tös­tä pois, työ­nan­ta­jan tar­joa­ma park­ki­paik­ka vero­tet­ta­vak­si tuloksi.

    Pork­ka­nat: pol­ku­pyö­rien (myös säh­kö­pyö­rien) alv o%, toi­mi­vat pyö­rä­tie­ver­kos­tot, työ­nan­ta­jien vel­voi­te hoi­taa pyö­rä­ti­lat + suih­kut + etc — voi­tais aloit­taa esim. kou­luis­ta ja sairaaloista. 

    Jos me kes­ki­var­ta­lo­li­ha­vat autoa tar­vit­se­mat­to­mat siir­tyi­sim­me aina­kin alle 4 km mat­kois­sam­me fil­la­riin, hyö­ty oli­si — niin mitä?

    Tou­ko Mettinen
    paimennettava

  52. Pie­ni sivu­huo­mio, liit­tyen tuo­hon kysy­myk­seen hen­ki­lö­au­to vs bus­si. Sin­ga­po­res­sa myös tak­se­ja sub­ven­toi­daan. Neli­hen­ki­sen per­heen on suun­nil­leen yhtä hal­pa men­nä tak­sil­la kuin bus­sil­la, jol­le bus­si­reit­ti ole suo­ra tai koh­de hyvin kaukana. 

    Mat­ka asun­nol­tam­me West Coast par­kiin on lyhyt lin­nun­tie­tä, mut­ta bus­si­reit­tien yhdis­tä­mi­nen on hie­man han­ka­laa, vaik­ka poi­kit­tais­lii­ken­ne toi­mii pää­sään­töi­ses­ti ihan OK, sil­lä on joi­tain kat­vei­ta, kuten tämä nimen­omai­nen tapaus. Bus­si­mat­ka nel­jäl­tä hen­gel­tä (lap­set puo­leen hin­taan) mak­saa noin 6 dol­la­ria. Tak­si­mat­ka on 8 dol­la­ria. Jos mat­ka-ajal­le las­kee jotain hin­taa, niin tak­si voit­taa men­nen tul­len: Bus­si­mat­ka kes­tää hel­pos­ti liki tun­nin, tak­sin saa hei­laut­ta­mal­la kät­tä kadun pie­les­sä ja mat­kaan menee noin 10 minuuttia. 

    Tak­si kuu­los­taa tie­tys­ti kama­lal­ta hel­ve­tin­ko­neel­ta suo­ma­lai­sel­le, kos­ka se on niin por­va­ril­li­nen. Suo­mes­sa tak­siy­rit­tä­jän tie­nes­tit on taat­tu, siis kysees­sä on “yrit­tä­jä”, jon­ka tuot­teel­lee on fik­sat­tu hin­ta ja taat­tu tiet­ty mini­mi­ky­syn­tä jul­ki­sen val­lan tahol­ta. Tämä­kin on tie­tyn­lai­nen ris­ti­sub­ven­tio, jos­ta pitäi­si pääs­tä eroon. Tak­si ei ole mikään huo­no vaih­toeh­to ver­rat­tu­na hen­ki­lö­au­toon. Jos tak­siy­rit­tä­jyys oli­si edes jos­sain mää­rin vapaa­ta kil­pai­lul­le, se oli­si kau­pun­kio­lois­sa ihan hyvä vaih­toeh­to var­sin­kin yksi­tyi­sau­toil­le. Tak­si on lii­ken­tees­sä koko ajan, kun taas yksi­tyi­sau­to sei­soo suu­rim­man osan ajas­ta jos­sain park­ki­pai­kal­la vie­mäs­sä kau­pun­gis­ta tilaa. 

    Meil­lä on tulos­sa Suo­meen pie­ne­ner­gian­tuo­tan­nos­sa val­tion mää­räyk­ses­tä net­to­hin­noit­te­lu tms. (En kan­na­ta, by the way, jos jotain kiin­nos­taa) sil­lä perus­teel­la että pitää suo­sia pie­ni­muo­toi­sia rat­kai­su­ja. Sil­ti meil­lä on mono­liit­ti­nen täy­sin kes­ki­te­tys­ti mää­ri­tel­ty sään­nös­te­ly tak­si­lu­pien mää­ril­le, perus­tee­na se, että toki auto­kus­kil­la pitää olla kuusi­nu­me­roi­set vuositulot.

  53. Slo­ga­ni unoh­tui tuos­ta kom­men­tis­ta­ni: Alis­te­taan kaik­ki jul­ki­nen lii­ken­ne kilpailulle.

  54. Tie­de­mies: Slo­ga­ni unoh­tui tuos­ta kom­men­tis­ta­ni: Alis­te­taan kaik­ki jul­ki­nen lii­ken­ne kilpailulle.

    Oikein!

    Hel­sin­gis­sä vara­taan auto­jen yhteis­käy­tön nimis­sä kadun­var­si­paik­ko­ja tie­tyn vuo­kra-auto­fir­man autoil­le. Samal­la on jää­nyt huo­maa­mat­ta, että kaik­ki autot ovat poten­ti­aa­li­sia yhteis­käyt­tö- ja kimp­pa­kyy­ti­au­to­ja. Tämä mah­dol­li­suus on kui­ten­kin lain nojal­la kielletty.

    Tak­si­liit­to puo­lus­taa mono­po­li­aan hil­jais­ten aiko­jen pal­ve­lu­ta­sol­la. Tämä on luon­nol­li­ses­ti mono­po­lin­hal­ti­jan myyn­ti­pu­het­ta, jon­ka usko­mi­nen edel­lyt­tää täy­del­lis­tä ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä mark­ki­noi­den toiminnasta. 

    Kau­pun­kien kes­kus­tois­sa hyö­rii yöai­kaan lait­to­mia “tak­se­ja” joi­ta polii­si vähil­lä resurs­seil­laan jah­taa. Kui­ten­kin pimeät tak­sit ainoas­taan tyy­dyt­tä­vät pii­le­vää kysyn­tää, jota viral­li­nen lii­ken­ne ei kyke­ne tai halua hoitaa.

    Sano­taan, että Ruot­sis­sa lii­ken­teen vapaut­ta­mi­nen on tuo­nut ongel­mia. Teh­dään sit­ten meil­lä toi­sin! Vaa­di­taan jon­kin­lai­sen ammat­ti­ko­keen suo­rit­ta­mis­ta, vaa­di­taan sel­keät hin­nas­tot näky­vil­le ja ase­te­taan km-koh­tai­nen mak­si­mi­hin­ta. Ja vapau­te­taan kimppakyydit.

  55. Tou­ko Met­ti­nen: Jos me kes­ki­var­ta­lo­li­ha­vat autoa tar­vit­se­mat­to­mat siir­tyi­sim­me aina­kin alle 4 km mat­kois­sam­me fil­la­riin, hyö­ty oli­si – niin mitä?

    Tans­kan koke­mus­ten mukaan val­tio säästää

    http://www.nytimes.com/2012/07/18/world/europe/in-denmark-pedaling-to-work-on-a-superhighway.html?_r=2&pagewanted=1

    6 sent­tiä per 10 km työ­mat­ka­fil­la­roin­tia. Olen näh­nyt pal­jon isom­pia­kin arvio­ta. Syyt: vähem­män sai­rauk­sia, vähem­män ruuh­kia, vähem­män saa­tei­den aiheut­ta­mia vauriota.

    Itse ajan päi­vit­täin 20 km työ­mat­kan (Roi­hu­vuo­ri-Ota­nie­mi). Kun­to pysyy hyvä­nä ja pai­no­kaan ei pää­se nouse­maan. Onnek­si duu­nis­sa on hyvät pesu­ti­lat ja sau­na­kin lämpöisenä.

    Pyö­rään ja sen huol­toon menee noin 500 euroa vuo­des­sa. Hal­paa huvia.

  56. Ratik­ka­lip­pu mak­saa yksit­täis­kap­pa­lee­na kor­til­la ostet­tu­na 1,38€ ja tuot­taa HSL:lle pie­nen mää­rän voit­toa. Mat­ka­kor­tin saa ihan kuka tahan­sa, joten tur­ha puhua mis­tään vaka­vas­ta yli­hin­noit­te­lus­ta. Mat­ka­kort­ti­kaan ei mon­taa euroa mak­sa, joten se kan­nat­taa hank­kia ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sen­kin, jos käy pää­kau­pun­ki­seu­dul­la edes ker­ran vuodessa.

  57. Tie­de­mies:
    perus­tee­na se, että toki auto­kus­kil­la pitää olla kuusi­nu­me­roi­set vuositulot.

    En tie­dä ainut­ta­kaan auto­kus­kia, jol­la oli­si “kuusi­nu­me­roi­set vuo­si­tu­lot”. Ehkä tak­si­au­toi­li­jal­la (siis tak­siy­rit­tä­jäl­lä) voi olla, mut­ta aika har­va “auto­kus­ki” tie­naa vuo­des­sa kes­ki­mää­räis­tä palk­kaa enemmän.

    Useim­mil­la kan­sa­lai­sil­la on tak­sin käyt­tö poik­keus­ti­lan­ne ja joh­to­pää­tök­set vede­tään sen mukaan. Voi olla että vitut­taa pik­ku­jou­luai­ka­na ja vii­kon­lop­pui­sin, kun baa­ris­ta läh­det­täes­sä ei ole kaan heti vapaa­ta dros­kaa saa­ta­vil­la, mut­ta koo­ko tak­si­jär­jes­tel­mää ei tie­ten­kään voi raken­taa huip­pu­käy­tön perus­teel­la, kos­ka sil­loin hil­jai­si­na aikoi­na tak­si­au­tot “varas­ta­vat” kau­pun­ki­ti­laa, kun sei­so­vat tyhjänpanttina. 

    Tämä ei tar­koi­ta sitä, että kan­nat­tai­sin nykyis­tä kan­ke­aa lupa­jär­jes­tel­mää. Osmol­la kan­san­edus­ta­ja­na on tie­tys­ti etu­ri­vin paik­ka saat­taa tak­si­lii­ken­ne­la­ki uuteen val­mis­te­luun. Oli­si­ko sel­lai­nen mitään, että kuka tahan­sa riit­tä­väs­ti ajo­ke­mus­ta omaa­va ja tak­sin­kul­jet­ta­ja­ko­keen läpäis­syt saa tak­si­lu­van yhdel­le autol­le? Haluk­kai­ta var­mas­ti riit­täi­si. Aluksi.

  58. Mik­koR:
    “Tyh­mää kil­pai­lua on se että junien ja bus­sien aika­tau­lu­ja ei ole sovi­tet­tu yhteen ja yhte­näis­ten mat­ka­kes­kus­ten puu­te, esi­mer­kik­si Lah­den ja Tam­pe­reen lin­ja-autoa­se­mat ovat kau­ka­na rautatieasemalta.”

    Täs­sä oli mie­les­tä­ni tot­ta toi­nen puo­li. Siis ei ole mitään jär­keä sei­sot­taa lee­gio­ta bus­se­ja Tam­pe­reen rau­ta­tie­a­se­man edes­sä, eli teh­dä sii­tä myös lin­ja-autoa­se­maa. Riit­tää kun bus­sit kul­ki­si­vat synk­ro­noi­dus­ti ja rau­ta­tie­a­se­mal­la oli­si yksi sel­ke­lä pysäk­ki, jos­ta nous­tai­siin bus­sien kyytiin.

    Luki­ja huo­man­nee, ettö kapun­pun­kil­li­ken­teen bus­sit (eivät tie­ten­kään kaikki)kulkevat näi­den r‑asemien kaut­ta. Pitem­pien lin­jo­jen bus­sit läh­te­vät la-asemalta.

    Kir­joitt­ja aivan oikein tote­si, että rau­tai­e­a­se­mat ovat yleen­sä sen ver­ran kes­kei­sel­lä pai­kal­la — tai ne ovat luo­neet kau­pun­gin uuden kes­kus­tan — la-semal­le on sit­ten myö­hem­min esit­ty pas­se­li paik­ka kapun­gin reu­nal­ta. Hel­sin­gis­sä Kam­poi oli alu­pe­rin Venä­jän sota­väen harjoituskenttä.

  59. Omas­ta puo­les­ta­ni voi­daan lopet­taa vaik­ka koko lin­ja-auto­lii­ken­ne, kos­ka kuka halu­aa mat­kus­taa tap­pi­tun­tu­mal­la tul­len iloi­ses­sa seu­ras­sa meri­sai­raak­si huo­ju­van kul­je­tuk­sen takia. Sil­ti en ymmär­rä ainais­ta kiti­nää ris­ti­sub­ven­tiois­ta, kun ei kui­ten­kaan ole yleen­sä esit­tää rea­lis­tis­ta vaih­toeh­to­jär­jes­tel­mää sosi­aa­li­sel­le tuel­le. Jos ihmi­set halua­vat tukea joi­den­kin hyö­dyk­kei­den osta­mis­ta syr­jä­seu­duil­la, niin olkoon niin. Täl­löin kes­kus­tel­laan vain sii­tä, mikä on paras tapa tukea toi­min­taa. Sama poruk­ka, joka keuh­ko­aa ris­ti­sub­ven­tiois­ta, saa ahdis­tus­koh­tauk­sia myös vero­tuk­ses­ta. Hyi helvetti.

  60. nos:
    Sil­ti en ymmär­rä ainais­ta kiti­nää ris­ti­sub­ven­tiois­ta, kun ei kui­ten­kaan ole yleen­sä esit­tää rea­lis­tis­ta vaih­toeh­to­jär­jes­tel­mää sosi­aa­li­sel­le tuel­le. Jos ihmi­set halua­vat tukea joi­den­kin hyö­dyk­kei­den osta­mis­ta syr­jä­seu­duil­la, niin olkoon niin. Täl­löin kes­kus­tel­laan vain sii­tä, mikä on paras tapa tukea toi­min­taa. Sama poruk­ka, joka keuh­ko­aa ris­ti­sub­ven­tiois­ta, saa ahdis­tus­koh­tauk­sia myös vero­tuk­ses­ta. Hyi helvetti. 

    Olen samaa miel­tä, että ris­ti­sub­ven­tio­ta kar­sit­taes­sa oli­si hyvä kes­kus­tel­la ihan kon­kre­tian tasol­la mil­lais­ta tukea jär­jes­te­tään tilal­le, viral­li­nen litur­gia kun lie­nee edel­leen se että koko Suo­mi täy­tyy pitää asut­tu­na. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa monet pitä­vät yhteis­kun­nan sub­ven­toi­maa tak­si­pal­ve­lua poten­ti­aa­li­se­na, niin minäkin.

    Lisäk­si mm. tämän blo­gin isän­tä on mes­sun­nut talous­teo­reet­ti­ses­ti hai­tal­li­sen ris­ti­sub­ven­tion lisäk­si talous­teo­reet­ti­ses­ti hai­tal­li­sis­ta pis­te­ve­rois­ta, mut­ta har­vem­min vero­tuk­sen hai­tal­li­suu­des­ta yleisemmin.

  61. nos: Sil­ti en ymmär­rä ainais­ta kiti­nää ris­ti­sub­ven­tiois­ta, kun ei kui­ten­kaan ole yleen­sä esit­tää rea­lis­tis­ta vaih­toeh­to­jär­jes­tel­mää sosi­aa­li­sel­le tuel­le. Jos ihmi­set halua­vat tukea joi­den­kin hyö­dyk­kei­den osta­mis­ta syr­jä­seu­duil­la, niin olkoon niin.

    Ris­ti­sub­ven­tio­ta käy­te­tään tuo­hon tuke­mi­seen juu­ri sen takia, että sil­lä on niin käte­vä pii­lot­taa var­si­nai­nen tuki mak­sa­jien sil­mil­tä. Muu­ten­han käy­tet­täi­siin ris­tiin­sub­ven­tio­ta pal­jon tehok­kaam­pia kei­no­ja, kuten esi­mer­kik­si suo­raa tukea veron­mak­sa­jien pussista.

  62. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Eihän kukaan sta­dis­sa osta fil­la­ria, kun hal­vem­mak­si tulee ajaa sil­lä spå­ral­lan­ne – ne muu­ta­mat kilo­met­rit mitä rati­kal­la päi­vit­täin ajatte.

    Täy­sin off topic. Mua sit­ten pän­nii nää hoo­ka­nit, jot­ka muka sta­di­lai­si­na kir­joit­taa spå­ra (ään­ne­tään spoo­ra*) kun tar­koi­te­taan spo­raa eli skurua.

    ninim. “Aito helsingelänen”

    * vali­tet­ta­vas­ti en hal­lit­se foneet­tis­ta kir­joi­tus­ta, joten kir­joi­tan taval­li­sin lati­na­lai­sin kirjaimin.

  63. Tou­ko Met­ti­nen: Eli minä haki­sin kei­no­ja, joil­la yhä suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä teki­si työ- ja huvi­mat­kan­sa­kin polkupyörillä.

    Ide­aa­lis­ta oli­si, että autoi­le­vat siir­tyi­si­vät suo­raan polkupyöräilemään.

    Täs­sä­pä näi­tä pol­ku­pyö­räi­lyn etu­ja autoi­luun verrattuna:

    - eko­lo­gi­sem­paa (sekä pääs­töil­tään että kau­pun­ki­ti­lal­taan, lisäk­si rajoit­taa mat­ko­jen pituutta)
    — huo­mat­ta­vas­ti edullisempaa
    — terveellisempää
    — ei parkkiongelmia

    Kaik­ki alle­kir­joit­ta­ne­vat nuo. Mut­ta jos­tain syys­tä kaik­ki yksi­tyi­sau­toi­li­jat eivät pyö­räi­le. Täs­sä syitä:

    - hitaam­paa
    — pyö­rä voh­ki­taan tai rikotaan
    — vastatuuli
    — sade
    — räntä
    — lumi
    — pakkanen
    — ylämäki
    — sur­keat liikennejärjestelyt
    — huo­no­kun­toi­set tiet
    — pyö­rän vai­kea pysäköiminen
    — tava­ran­kul­je­tuk­sen vaikeus
    — toi­set pyö­räi­li­jät, jot­ka eivät osaa liikennesääntöjä
    — kypä­rä sot­kee kampauksen
    — autoi­li­jat, jot­ka eivät ymmär­rä liikennesääntöjä
    — jalan­kul­ki­jat, jot­ka pouk­koi­le­vat eteen miten sattuu

    Mui­ta­kin argu­ment­te­ja var­mas­ti on. Jon­kin­lai­ses­sa tär­keys­jär­jes­tyk­ses­sä ykkö­se­nä useim­mil­la ihmi­sil­lä on mat­ka­ne­teon nopeus. Sii­nä pyö­räi­ly on yksi­tyi­sau­toon näh­den hyvä vain hyvin lyhyil­lä tai eri­tyi­sen ruuh­kai­sil­la mat­koil­la. Lisäk­si suih­kus­sa käy­mi­nen tuo mer­kit­tä­vän lisä­ajan­hu­kan, jon­ka voi vält­tää aja­mal­la hitaasti.

    Sää­te­ki­jöil­le on vai­kea tääl­lä voi­da kovin pal­jon mitään, ja maas­tol­le­kin voi vain raja­tus­ti. Jotain kui­ten­kin voi teh­dä; säh­kö­avus­tei­nen fil­la­ri aut­taa ylä­mä­kien ja vas­ta­tuu­len kans­sa, ja myös väy­lä­suun­ni­te­lul­la voi vai­kut­taa näi­hin asioihin.

    Type­rät lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt ovat osit­tain kal­lii­ta kor­ja­ta. Pyö­räi­li­jäl­le hyvä väy­lä on sel­lai­nen, jol­la ei tar­vit­se jar­ru­tel­la. Tämä taas vaa­tii laa­jo­ja näky­miä ris­tey­sa­lueil­le, mikä taas vaa­tii pal­jon tilaa. Osa asiois­ta oli­si kui­ten­kin hel­pos­ti kor­jat­tu vaik­ka­pa pen­sas­sak­sil­la ja moot­to­ri­sa­hal­la, jos kau­pun­kia huvit­tai­si pakot­taa kiin­teis­tö­no­mis­ta­jia (ja itse­ään…) pitä­mään pus­kat pois väy­läl­tä. Myös muu­ta­man lii­ken­ne­mer­kin lisää­mi­nen ja vaih­ta­mi­nen aut­tai­si pal­jon. (Eri­tyi­ses­ti ne sel­lai­sen yhdis­te­tyn väy­län mer­kit jou­tai­si­vat sulat­toon.) Osa lii­ken­ne­jär­jes­te­lyis­tä on sel­lai­sia, että niis­tä ei saa laki­kir­ja kou­ras­sa­kaan tolkkua.

    Pol­ku­pyö­rä­var­kau­des­ta ja ‑van­da­lis­mis­ta pitäi­si ran­gais­ta aina lii­ken­ne­tu­ho­työ­nä ja mini­mis­sään ehdot­to­mal­la van­keus­tuo­miol­la, mie­lel­lään kar­koi­tuk­sel­la autiol­le saa­rel­le… Sen jäl­keen tuol­la uskal­tai­si ajaa hyväl­lä­kin pyö­räl­lä, eikä aikaa tuh­raan­tui­si fil­la­rin lukit­se­mi­seen lähim­pään peruskallioon.

    Jos pyö­räi­lyä aja­tel­laan pai­kas­ta toi­seen siir­ty­mi­se­nä eikä lii­kun­ta­na tai har­ras­tuk­se­na, saa­daan huo­mat­ta­vas­ti enem­män pyö­räi­li­jöi­tä liik­keel­le. Pit­to­res­kit hiek­ka­väy­lät voi­vat olla kivan näköi­siä, mut­ta mie­luum­min fil­laan mah­dol­li­sim­man sileäl­lä asvaltilla.

    Rea­lis­mia on kui­ten­kin tun­nus­taa se, että jul­kis­ten käyt­tä­jiä on hel­pom­pi saa­da siir­ty­mään pyö­rän sel­kään, kos­ka pyö­räi­ly voi ihan aidos­ti olla nopeam­pi vaihtoehto.

  64. Lou­nais-Suo­mes­sa jutus­sa mai­nit­tu­ja “kan­nat­ta­via” vuo­ro­ja ajaa muu­ta­ma iso yri­tys, mm. Koi­vis­ton Auto jon­ka tytä­ry­ri­tyk­siä on Sata­kun­nan Lii­ken­ne ja Laut­ta­ky­län auto sekä tie­tys­ti Poh­jo­lan Liikenne.

    Maa­seu­tu­vuo­ro­ja taa­sen ajaa pie­net muu­ta­man auton lin­ja-auto­yh­tiöt, joil­la toi­se­na bis­nek­se­nä on tilausvuorot. 

    Tämän fak­tan perus­teel­la oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la mil­lä meka­nis­mil­la se että iso­jen yhtiöi­den pika­vuo­ro­lin­jat ava­taan kil­pai­lul­le aiheut­taa sen että ihan eril­lis­ten pien­ten fir­mo­jen aja­mat maa­seu­tu­vuo­rot yhtäk­kiä lop­pui­si­vat? Voin tie­ys­ti vie­lä tar­kis­taa pai­kal­li­sel­ta autoi­li­jal­ta ovat­ko Koi­vis­ton Auto & knit mak­sa­neet vakio­vuo­ro­ja hoi­ta­vil­le pik­ku­fir­moil­le jotain ris­ti­sub­ven­tio­ta, mut­ta oli­si todel­la, todel­la yllät­ty­nyt jos niin todel­la olisi.

    Ennem­min­kin kil­pai­lun avaa­mi­nen antaa pie­nil­le­kin yri­tyk­sil­le uuden mah­dol­li­suu­den. Kuten vaik­ka­pa Parai­sil­la kou­lu­lais­lii­ken­net­tä hoi­ta­val­le Rindell:ille mah­dol­li­suu­den laa­jen­taa ja ajaa onni­bus­sin vuo­ro­ja rai­sios­ta kupit­taan kaut­ta helsinkiin.

  65. Lause­ra­ken­ne sekai­sin edel­li­sess­sä. Siis Poh­jo­lan lii­ken­ne ei ole Koi­vis­ton Auton vaan VR:n tytä­ryh­tiö, tar­koi­tus oli sanoa että noi­ta pika­vuo­ro­lin­jo­ja ajaa isot yhtiöt mm. Koi­vis­ton Auto-kon­ser­ni ja Poh­jo­lan Liikenne.

  66. Näis­sä talous­ky­sy­myk­sis­sä on niin help­po vii­ta­ta jos­ta­kin kil­pai­lul­lis­ten mark­ki­noi­den aksioo­mas­ta joh­det­tui­hin hyvin­voin­ti­teo­rioi­hin, ja tode­ta ris­ti­sub­ven­tion ole­van aina huo­nom­pi kuin vero­tu­ki saa­tik­ka suo­ra­tu­ki. Samat aksioo­mat joh­ta­vat pot­ki­maan munil­le sit­ten vero­tuk­ses­sa kaik­kein huo­no-osai­sim­pia. Polii­ti­kot, jot­ka eivät suos­tu teke­mään mie­li­ku­vi­tus­maa­il­man opti­moin­tia, hau­ku­taan luon­nol­li­ses­ti tyh­mik­si, vaik­ka kyse on sen­tään ihmi­sis­tä, jot­ka jou­tu­vat kon­kreet­ti­ses­ti rat­kai­se­maan sään­te­ly­on­gel­mia. Pal­jon hel­pom­pi­han on kir­joit­taa se 10. mil­joo­nas raport­ti ris­ti­sub­ven­tion älyt­tö­myy­des­tä ja las­ken­nal­li­sen asun­to­tu­lo­ve­ron autuu­des­ta. Että sellaista.

  67. Kuka tie­tää pal­jon­ko rahaa menee yli­mää­räi­siin tas­kui­hin kun ris­ti­sub­ven­taa­tio ei ole läpi­nä­ky­vää. Mitä kaik­kia hyvä veli ja sisar jär­jes­tel­miä on olemassa.

    Sylt­ty: Ris­ti­sub­ven­tio­ta käy­te­tään tuo­hon tuke­mi­seen juu­ri sen takia, että sil­lä on niin käte­vä pii­lot­taa var­si­nai­nen tuki mak­sa­jien sil­mil­tä. Muu­ten­han käy­tet­täi­siin ris­tiin­sub­ven­tio­ta pal­jon tehok­kaam­pia kei­no­ja, kuten esi­mer­kik­si suo­raa tukea veron­mak­sa­jien pussista.

  68. Vihe­rins­si: Rea­lis­mia on kui­ten­kin tun­nus­taa se, että jul­kis­ten käyt­tä­jiä on hel­pom­pi saa­da siir­ty­mään pyö­rän sel­kään, kos­ka pyö­räi­ly voi ihan aidos­ti olla nopeam­pi vaihtoehto.

    Ei vain voi olla vaan on. Jopa erit­täin pit­kil­lä mat­koil­la. Esi­mer­kik­si Roi­hu­vuo­res­ta pää­see Ota­nie­meen fil­la­ril­la miten­kään eri­tyi­ses­ti reh­ki­mät­tä nopeam­min kuin jul­ki­sil­la — jopa sil­loin, jos ajaa 550-bus­sin reit­tiä pää­osin. Suo­ra bus­si on hitaam­pi kuin fil­la­ri! Bus­sil­la kes­tää tun­nin kuten fillarillakin,

    Suih­kus­ta: aamul­la useim­mat käy­vät joka tapauk­ses­sa suih­kus­sa. Sama se käy­kö koto­na vai työ­pai­kan pukuhuoneessa.

  69. Vähän ver­tai­le­vaa havain­noin­tia Atee­nas­ta kesäkuulta.
    Vaik­ka kreik­ka­lai­sia serk­ku­ja nyt irvail­laan­kin, aina­kin jul­ki­nen lii­ken­ne Atee­nas­sa toi­mii kuin ns. junan ves­sa, toi­sin kuin yleen­sä luul­laan. Met­roa, bus­se­ja ja eten­kin hal­po­ja kel­tai­sia tak­se­ja riit­tää. Käve­ly­ka­tu­ja­kin on nyky­ään ver­kos­tok­si asti. Pol­ku­pyö­riä tosin ei näy, sen sijaan moot­to­ri­pyö­rien kiih­dy­tys­kil­pai­lu on suo­sit­tu laji. Näkö­vam­mai­set on otet­tu huo­mioon esi­mer­kil­li­ses­ti. Kai­kil­la kes­kus­tan jal­ka­käy­tä­vil­lä on uri­tet­tu laa­toi­tet­tu lin­ja, jota myö­ten sokea­kin pys­tyy suun­nis­ta­maan ris­teys­ten­kin ylit­se. Val­koi­sen kepin kans­sa voi kul­kea vaik­ka Omo­nial­ta Syn­tag­mal­le ja siel­tä Monas­ti­ra­kil­le etc.
    Bussi/metrolippu mak­soi vuo­si sit­ten 1 eur, nyt 1,4, talous­ti­lan­ne on var­maan­kin vai­kut­ta­nut sen ver­ran. Tak­sin läh­tö­tak­sa, joka Hesas­sa on 6 eur, on Atee­nas­sa 1.15. Kes­kus­tan hal­ki aja­mi­nen mak­saa 3–4 eur, meil­lä 20. Miten he sen tekevät?
    Vie­hät­tä­vää Atee­nan lii­ken­tees­sä on se, että yhdes­sä­kään bus­sis­sa, tak­sis­sa, met­ro­ju­nas­sa tai met­roa­se­mal­la ei ole yhden yhtä­kään mai­nos­ta, itse­tun­toi­nen mui­nai­nen kult­tuu­ri­kan­sa ei ole halun­nut myy­dä arkiym­pä­ris­töään mark­ki­na­voi­mil­le (tai no, Akro­po­liin ase­mal­la on Part­he­no­nin veis­tos­ten kopioi­ta). Hel­sin­gin met­ros­sa sen sijaan jou­tuu päi­väs­tä toi­seen tui­jot­ta­maan samo­ja raa­ma­tun­lausei­ta tai mui­ta copyw­ri­te­rei­den teek­ka­ri­vit­se­jä. Bus­si tai ratik­ka on maa­lat­tu mil­loin min­kä­kin kah­vin­paah­ti­mon värei­hin, vain pie­ni nume­ro nokas­sa ker­too, että kysees­sä on jul­ki­nen väli­ne. Vii­me tal­ve­na Rau­ta­tie­a­se­man vas­ta­päi­sen bus­si­ka­tok­sen pääl­le oli nos­tet­tu mai­nos­mie­les­sä vessanpönttö.
    Pal­jon­ko­han lip­pu­jen hin­to­ja pitäi­si korot­taa, jot­ta hesa­lai­set kan­sa­lai­set voi­si­vat säi­lyt­tää arvok­kuu­ten­sa eikä sitä vedet­täi­si pön­tös­tä alas? Minä aina­kin mak­sai­sin muu­ta­man sentin.
    Sep­po Honkanen

  70. Mark­ku af Heur­lin: Täy­sin off topic. Mua sit­ten pän­nii nää hoo­ka­nit, jot­ka muka sta­di­lai­si­na kir­joit­taa spå­ra (ään­ne­tään spoo­ra*) kun tar­koi­te­taan spo­raa eli skurua.

    Toi­nen offtopic,

    Eikös spo­ra pitäi­si sit­ten lausua spuu­ra ja sku­ru skyyry?

  71. ano­ny­mix: Ehkä tak­si­au­toi­li­jal­la (siis tak­siy­rit­tä­jäl­lä) voi olla, mut­ta aika har­va “auto­kus­ki” tie­naa vuo­des­sa kes­ki­mää­räis­tä palk­kaa enemmän.

    En usko minä­kään, että esi­mer­kik­si bus­si­kus­ki tai rek­ka­kus­ki sel­lai­sia sai­si. Ja tus­kin tak­si­ren­ki­kään pal­jon tie­naa. Kom­ment­ti­ni oli aika popu­lis­ti­nen, mut­ta jos kat­soo tak­siy­rit­tä­jien elin­ta­soa, niin aika kova se on. 

    Kul­jin aika­naan ker­ran kah­des­sa vii­kos­sa Oxford-Tam­pe­re väliä yhdis­tel­mäl­lä bus­si-len­to­ko­ne-tak­si. Kun Natio­nal Expres­sil­lä (englan­ti­lai­nen bus­si­fir­ma) oli joku sopi­va tar­jous ja Ryanai­ril­la poik­keuk­sel­li­sen hal­pa päi­vä, niin tuos­ta mat­kas­ta 6 kilo­met­rin tak­si­mat­ka Pirk­ka­lan len­toa­se­mal­ta Län­si-Tam­pe­reel­le oli välil­lä kal­lein osuus. Hin­ta­luok­ka kai­kis­sa oli sama pari kymp­piä. Tak­si­mat­ka oli muu­ten ainoa, jon­ka hin­ta ei kos­kaan muuttunut. 

    Laki­sää­tei­set tak­sat nyt vaan hävit­tä­vät mas­sii­vi­set mää­rät hyvin­voin­tia. Tak­sin kan­nat­tai­si ajaa hil­jai­se­na aika­na mel­ko pie­nel­lä­kin kor­vauk­sel­la sen­si­jaan että auto sei­soo ja pää­oma­ku­lut juok­se­vat. Tak­sa onkin lähin­nä inter­tem­po­raa­li­nen ris­ti­sub­ven­tio, lisäk­si sub­ven­tios­ta mer­kit­tä­vä, ellei jopa suu­rin, osa tulee var­maan mak­su­mää­räyk­sis­tä jne. 

    Täs­sä­kin nyt mark­ki­nat toi­mi­si­vat ihan hyvin. Yllä halut­tiin luvan­va­rai­suu­den säi­lyt­tä­mis­tä, OK, en kan­na­ta sitä­kään, mut­ta paran­nus sekin oli­si jos lupia sai­si kuka vaan kun­han hom­ma täyt­tää tie­tyt stan­dar­dit. Meil­lä on joten­kin sel­lai­nen kum­mal­li­nen neu­root­ti­nen aja­tus, että jos ihmi­set sai­si­vat vapaas­ti har­joit­taa elin­kei­no­ja, niin jotain kau­he­aa tapah­tui­si. En näe oikein mitään syy­tä sii­nä, että tak­siy­rit­tä­jien elin­kei­no pitäi­si tur­va­ta estä­mäl­lä kil­pai­lu. Aivan samaan sys­syyn voi­tai­siin teh­dä kam­paa­mo­toi­min­ta täy­sin luvan­va­rai­sek­si ja mää­rä­tä hius­ten­leik­kuul­le joku mini­mi­hin­ta. Perus­tee­na se, että onhan huo­nos­ti lei­kat­tu tuk­ka nyt kama­lan näköinen. ???

  72. Minun mie­les­tä ei ole mitää syy­tä sää­del­lä tak­sien määrää.
    Sen sijaan jot­kut osaa­mis­ten­tit ja laa­dun­val­von­ta on tarpeellinen.

    Hin­nat riit­tä­vän sel­väs­ti näkyviin.

    Kyl­lä yrit­tä­jä itse tie­tää par­hai­ten tie­tää mil­loin­ka ja mis­sä ajaa.

    Tie­de­mies: En usko minä­kään, että esi­mer­kik­si bus­si­kus­ki tai rek­ka­kus­ki sel­lai­sia sai­si. Ja tus­kin tak­si­ren­ki­kään pal­jon tie­naa. Kom­ment­ti­ni oli aika popu­lis­ti­nen, mut­ta jos kat­soo tak­siy­rit­tä­jien elin­ta­soa, niin aika kova se on. 

    Kul­jin aika­naan ker­ran kah­des­sa vii­kos­sa Oxford-Tam­pe­re väliä yhdis­tel­mäl­lä bus­si-len­to­ko­ne-tak­si. Kun Natio­nal Expres­sil­lä (englan­ti­lai­nen bus­si­fir­ma) oli joku sopi­va tar­jous ja Ryanai­ril­la poik­keuk­sel­li­sen hal­pa päi­vä, niin tuos­ta mat­kas­ta 6 kilo­met­rin tak­si­mat­ka Pirk­ka­lan len­toa­se­mal­ta Län­si-Tam­pe­reel­le oli välil­lä kal­lein osuus. Hin­ta­luok­ka kai­kis­sa oli sama pari kymp­piä. Tak­si­mat­ka oli muu­ten ainoa, jon­ka hin­ta ei kos­kaan muuttunut. 

    Laki­sää­tei­set tak­sat nyt vaan hävit­tä­vät mas­sii­vi­set mää­rät hyvin­voin­tia. Tak­sin kan­nat­tai­si ajaa hil­jai­se­na aika­na mel­ko pie­nel­lä­kin kor­vauk­sel­la sen­si­jaan että auto sei­soo ja pää­oma­ku­lut juok­se­vat. Tak­sa onkin lähin­nä inter­tem­po­raa­li­nen ris­ti­sub­ven­tio, lisäk­si sub­ven­tios­ta mer­kit­tä­vä, ellei jopa suu­rin, osa tulee var­maan mak­su­mää­räyk­sis­tä jne. 

    Täs­sä­kin nyt mark­ki­nat toi­mi­si­vat ihan hyvin. Yllä halut­tiin luvan­va­rai­suu­den säi­lyt­tä­mis­tä, OK, en kan­na­ta sitä­kään, mut­ta paran­nus sekin oli­si jos lupia sai­si kuka vaan kun­han hom­ma täyt­tää tie­tyt stan­dar­dit. Meil­lä on joten­kin sel­lai­nen kum­mal­li­nen neu­root­ti­nen aja­tus, että jos ihmi­set sai­si­vat vapaas­ti har­joit­taa elin­kei­no­ja, niin jotain kau­he­aa tapah­tui­si. En näe oikein mitään syy­tä sii­nä, että tak­siy­rit­tä­jien elin­kei­no pitäi­si tur­va­ta estä­mäl­lä kil­pai­lu. Aivan samaan sys­syyn voi­tai­siin teh­dä kam­paa­mo­toi­min­ta täy­sin luvan­va­rai­sek­si ja mää­rä­tä hius­ten­leik­kuul­le joku mini­mi­hin­ta. Perus­tee­na se, että onhan huo­nos­ti lei­kat­tu tuk­ka nyt kama­lan näköinen. ???

  73. nos: Näis­sä talous­ky­sy­myk­sis­sä on niin help­po vii­ta­ta jos­ta­kin kil­pai­lul­lis­ten mark­ki­noi­den aksioo­mas­ta joh­det­tui­hin hyvin­voin­ti­teo­rioi­hin, ja tode­ta ris­ti­sub­ven­tion ole­van aina huo­nom­pi kuin vero­tu­ki saa­tik­ka suoratuki. 

    Olen täy­sin samaa miel­tä kor­kea­len­tois­ten teo­rioi­den sovel­ta­mi­ses­sa mik­ro­ta­sol­la. Täs­sä asias­sa todis­tus­taak­ka on kui­ten­kin toi­sin­päin. Ihan jo elin­kei­non­va­pau­den vuok­si pitää mark­ki­na­me­ka­nis­min olla läh­tö­koh­ta­na, ellei sen toi­mi­mat­to­muut­ta ole joten­kin aukot­to­mas­ti osoitettu.

    Kil­pai­lu­ra­joit­tei­ta voi­tai­siin perus­tel­la joka alal­la: ruo­ka­kau­pas­sa pitää antaa S‑ryhmälle yksi­noi­keus, jot­ta se voi pitää kylä­kau­pat pys­tys­sä ja huo­leh­tia myös vähem­män halut­tu­jen tuot­tei­den pää­sys­tä hyl­lyil­le. Aka­tee­mi­nen saa­koon mono­po­lin kir­ja­kaup­paan, niin myös vähem­män luet­tu koti­mai­nen kir­jal­li­suus pää­see myyntiin.

    Ris­ti­sub­ven­tion puo­lus­ta­mi­nen on sitä moit­ti­maa­si teo­re­ti­soin­tia, kos­ka tus­kin meil­lä kel­lään on käy­tös­sä ko yri­tys­ten kate­las­kel­mia reit­ti- ja vuo­ro­ta­sol­ta. Olet­taen että sel­lai­sia edes on ole­mas­sa. Emme tie­dä sub­ven­toi­ko bus­siy­ri­tys hil­jai­sia reit­te­jä vai ken­ties tilaus­ajo­toi­min­taan­sa, vai jää­kö heil­le mitään sub­ven­toi­ta­vaa. Emme var­sin­kaan tie­dä pys­tyi­si­kö jokin muu toi­mi­ja hoi­ta­maan pal­ve­lun paremmin.

  74. Mark­ku af Heur­lin: Täy­sin off topic. Mua sit­ten pän­nii nää hoo­ka­nit, jot­ka muka sta­di­lai­si­na kir­joit­taa spå­ra (ään­ne­tään spoo­ra*) kun tar­koi­te­taan spo­raa eli skurua.

    Kuto­ja: Toi­nen offtopic,

    Eikös spo­ra pitäi­si sit­ten lausua spuu­ra ja sku­ru skyyry?

    Spo­ra ään­ne­tään spo­ra ja sku­ru sku­ru. Siis siten kun minä ne olen aikoi­na­ni kau­kaa maal­ta, Van­taan Hämeen­ky­län kor­vis­ta kau­pun­kiin (Kru­nik­kaan) muut­ta­nee­na ne 70-luvul­la oppi­nut. Var­hai­sem­mas­ta lap­suu­de­sat­ni muis­tan myös ilmai­sun ratik­ka tai raitsikka.

    Ovat­han nuo ihan hauso­ja ilmauk­sia var­sin­kin täl­lai­sel­la kylt­tyy­ri­pals­tal­la. Sil­ti ei mil­län pahal­la: Toi­von pals­tan luki­joi­den tutus­tu­van hie­man kie­li­tie­teen perus­tei­siin. Esim. J.V. Dzu­gas­vi­lin Marxi­lai­suus ja kie­li­tie­teen kysy­myk­set (mos­ko­va 1952) on kat­ta­va ja kui­ten­kin koh­tal­sien help­po­ta­jui­nen yleisesitys.

  75. Tääl­lä on usein pidet­ty Sveit­siä esi­merk­ki­nä hyvin toteu­teus­ta kat­ta­vas­ta juna­lii­ken­tees­tä. Miten on: perus­tuu­ko hin­noit­te­lu ns. ris­ti­sub­ven­toin­tiin vai vapa­seen hin­noit­te­luun OS:n ehdot­ta­mas­sa muo­dos­sa. Toteut­te­taa­ko syr­jäi­sem­pien paik­koen ja yölii­ken­ne lii­ken­ne kan­to­nien vero­tuil­la vai ristisubventiolla?

    Tie­tää­kö OS?

    1. Mark­ku af:
      Syr­jäi­nen paik­ka Sveit­sis­sä on vähän saman­lai­nen käsi­te kuin alko­ho­li­ton vod­ka, maa­lais­liit­to­nai­nen teek­ka­ri tai puo­la­lai­nen realisti.

  76. nos:
    Näis­sä talous­ky­sy­myk­sis­sä on niin help­po vii­ta­ta jos­ta­kin kil­pai­lul­lis­ten mark­ki­noi­den aksioo­mas­ta joh­det­tui­hin hyvin­voin­ti­teo­rioi­hin, ja tode­ta ris­ti­sub­ven­tion ole­van aina huo­nom­pi kuin vero­tu­ki saa­tik­ka suoratuki.

    Onhan se aina käte­vää heit­tää talou­del­li­set perus­te­lut romu­kop­paan, kun ne eivät itseä miellytä.


    Samat aksioo­mat joh­ta­vat pot­ki­maan munil­le sit­ten vero­tuk­ses­sa kaik­kein huono-osaisimpia.

    Mil­lä­hän perus­teel­la? Jos nyt aja­tel­laan vaik­ka­pa nyky­ti­lan­net­ta eli ruo­an hin­nan alen­ta­mis­ta mak­sa­mal­la ensin mil­jar­din eskon maa­ta­lous­tu­kia ja sit­ten vie­lä alen­ta­mal­la arvon­li­sä­ve­ro­kan­taa toi­sel­la miljardilla:

    Usein sitä perus­tel­laan köy­hien (eli lähin­nä kait opis­ke­li­joi­den ja toi­meen­tu­lo­tu­kia saa­vien) ruo­ka­las­kun pie­nen­tä­mi­sel­lä ja nime­no­maan köy­hien hyvin­voin­nil­la, niin ei tar­vit­se olla kyl­lä mikään talous­ne­ro että kun toi­meen­tu­lo­tu­keen käy­te­tään 600 mil­joo­naa ja opin­to­tu­keen 800 mil­joo­naa, niin sama kah­den mil­jar­din pot­ti sijoi­tet­tu­na noi­hin tukiin suo­raan tekee aika pal­jon enem­män kyseis­ten köy­hien elämässä.

    Mut­ta kun ei näi­den tukien oikeas­ti ole tar­koi­tus tukia köy­him­piä vaan nii­tä aja­vien polii­tik­ko­jen kan­nat­ta­jia, jot­ka ovat pää­osin ihan kes­ki­tu­loi­sia. Köy­hät ja per­sau­ki­set ovat vain hyviä teko­syi­tä tukemiselle.

  77. off­to­pic:

    http://fi.wiktionary.org/wiki/sp%C3%A5ra

    Ole­tet­ta­vas­ti kysy­mys rai­tio­vau­nun kut­su­ma­ni­mien sal­li­tuis­ta kir­joi­tusa­suis­ta vaa­tii Koti­mais­ten kiel­ten kes­kuk­sen juma­lais­ta väliintuloa?

    Onto­pic:

    Tar­joai­si­ko lin­jau­to­lii­ken­teen vapau­tu­mi­nen mah­dol­li­suu­den luo­da HSL:n kal­tai­nen orga­ni­saa­tio myy­mään val­ta­kun­nal­li­ses­ti kaik­ki mat­ka­li­put samal­ta luukulta? 

    Esim Juna+bussi ja jos mat­kan koh­de on esim HSL-alue tai Tam­pe­re, pai­kal­lis­lii­ken­teen­lip­pu vie­rai­lun ajak­si ikään­kuin “roa­ming” periaatteella.

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Spo­ra kir­joi­te­taan suo­mek­si spo­ra, mut­ta spo­ra on myös ruot­sik­si spå­ra ja ään­ne­tään spora

    Ja suo­mek­si se on rai­tio­vau­nu, eikä ole mitään syy­tä olla käyt­tä­mät­tä oike­aa nimitystä.

    1. Ja rek­ka on ajo­neu­vo­yh­dis­tel­mä ja bus­si on linja-auto.
      Yleen­sä rai­tio­tie­vau­nus­ta käy­te­tään nimi­tys­tä ratikka.

  79. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ku af:
    Syr­jäi­nen paik­ka Sveit­sis­sä on vähän saman­lai­nen käsi­te kuin alko­ho­li­ton vod­ka, maa­lais­liit­to­nai­nen teek­ka­ri tai puo­la­lai­nen realisti.

    Tääl­lä on ennen­kin sanot­tu, että Osmon huu­mo­ri ei tois­ten mie­les­tä ole lain­kaan huu­mo­ria eikä Osmon ehkä kan­nat­tai­si sitä vil­jel­lä. Svei­sis­sä on kuin onkin syr­jäi­siä paik­ko­ja, kos­ka maan pin­ta-alas­ta on vuo­ris­toa suu­ri osa. Asu­tus kes­kit­tyy vuor­ten väli­siin laak­soi­hin ja eri­tyi­ses­ti Mit­tel­lan­diin, jos­sa väes­tö­ti­heys on hyvin suu­ri euroop­pa­lai­sit­tain. Ei nii­tä pete­rei­tä ja hei­de­jä vuo­ris­tos­sa asu enää montaakaan

    1. Sveit­sis­tä ei löy­ty­ne paik­kaa, jos­ta oli­si yli sataa kilo­met­riä kau­pun­kiin ei ehkä viit­tä­kym­men­tä­kään. Sveit­sin syr­jä­seu­tu­ja ei oikein voi ver­ra­ta Suo­men syrjäseutuihin.

  80. Kun ras­kaas­ti vero­tet­tu HA on yhdel­lä mat­kus­ta­jal­la jouk­ko­lii­ken­net­tä kus­tan­nus­te­hok­kaam­pi tapa liik­kua suo­raa moot­to­ri­tie­tä, niin vikaa on kyl­lä jos­sain rakenteissa.

  81. Niin minä­kin luu­lin ker­ran Itä­val­las­sa mök­kiä vuo­kra­tes­sa. Lyhyt mat­ka oli­kin pari tun­tia kau­pun­kiin kun men­nään rin­net­tä ylös ja alas. Eipä tul­lut hir­veän pal­jon liikuttua…

    Kart­ta pet­tää pahasti

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sveit­sis­tä ei löy­ty­ne paik­kaa, jos­ta oli­si yli sataa kilo­met­riä kau­pun­kiin ei ehkä viit­tä­kym­men­tä­kään. Sveit­sin syr­jä­seu­tu­ja ei oikein voi ver­ra­ta Suo­men syrjäseutuihin.

  82. Yksi käy­tän­nön ongel­ma täs­sä bus­si­lii­ken­teen lip­puse­ka­mels­kas­sa on: monet tuet on sidot­tu jul­ki­seen lii­ken­teen tak­saan. Esi­mer­kik­si reser­vi­läi­nen, joka mat­kus­taa ker­taus­har­joi­tuk­seen, on oikeu­tet­tu jul­ki­sen lii­ken­teen tak­san mukai­seen kor­vauk­seen. Mitä tämä tar­koit­taa? Nykyi­sel­lään se mer­kit­see kilo­met­ri­kor­vaus­ta 22 c/km.

    Tule­vai­suu­des­sa las­kel­ma on lähes mah­do­ton. Eri­tyi­ses­ti, jos vas­ta­puo­lel­la on rahas­taan kiin­ni pitä­vä viras­to, jos­sa joku las­kee ehdot­to­mas­ti hal­vin­ta tak­saa: “A:n oli­si pitä­nyt vali­ta edel­li­se­nä ilta­na klo 22.35 läh­te­vä vuo­ro, jos­sa hän oli­si saa­nut kol­me viik­koa aiem­min varat­tua lipun 3 eurol­la. Läy­liäis­ten rau­ta­tie­a­se­mal­ta hänen oli­si tul­lut jat­kaa klo 02:15 läh­te­neel­lä yöju­nal­la, sil­lä odo­tusai­ka ase­mal­la ei oli­si ollut kuin 2 h 58 min, mitä voi­daan pitää hyväk­syt­tä­vä­nä. Tähän junaan oli­si kuusi kuu­kaut­ta aiem­min voi­nut ostaa lipun hin­taan 12 euroa. Näin ollen lain tar­koit­ta­man hal­vim­man jul­ki­sen kul­ku­neu­von hin­ta oli­si ollut 15 euroa.” Täm­möi­ses­sä las­kel­mas­sa ei pal­joa pai­na se, että:
    a) Läy­liäis­ten ase­mal­la ei ole min­kään­lais­ta sään­suo­jaa tai edes istuin­ta, ainoas­taan yksi katu­lamp­pu valai­se­mas­sa rän­tä­sa­teen piek­se­mää laituria.
    b) Hen­ki­löl­le oli tul­lut tar­ve mat­kus­taa vas­ta pari päi­vää aiemmin.

  83. Sylt­ty valit­koon läh­tö­koh­dat ana­lyy­seil­leen ja olkoon tyy­ty­väi­nen lop­pu­tu­lok­seen. Var­maan Syl­tyn vas­ta­puo­li­kin osaa sen teh­dä. Kai­kil­la maa­il­man syl­tyil­lä on onnek­si apu­na lukui­sia jouk­ko veron­mak­sa­jien rahoit­ta­mia teo­ree­ti­koi­ta. Niin, ja kan­na­tan lin­ja-auto­sään­te­lyn pur­ka­mis­ta, kos­ka haja-asu­tusa­lueil­la on tur­ha pitää sään­nöl­lis­tä lin­ja-auto­lii­ken­net­tä. Eihän se ollut­kaan niin vai­kea sanoa avoi­mes­ti — eikä tar­vin­nut vii­ta­ta yhteen­kään mik­ro­ta­lous­tie­teen oppikirjaan.

  84. Sveit­sis­tä kiin­nos­tu­neil­le on ohes­sa pari yleis­luon­tois­ta link­kiä sekä pari mat­kus­ta­jien etu­jär­jes­tö­jen sivua. Aina­kin rau­ta­tie­jär­jes­tel­mä poik­ke­aa mei­kä­läi­ses­tä sii­nä, että ope­raat­to­rei­ta (ja rai­de­le­veyk­siä) on useita.
    http://www.thinkswiss.org/core-topics/public-transport
    http://www.myswissalps.com/switzerland/switzerland-transportation.asp?lang=EN
    http://www.pro-bahn.ch/de/10/264/Home
    http://www.vcs-ate.ch/

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  85. Osmo
    MH: “Tie­tää­kö OS?”

    Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ku af:
    Syr­jäi­nen paik­ka Sveit­sis­sä on vähän saman­lai­nen käsi­te kuin alko­ho­li­ton vod­ka, maa­lais­liit­to­nai­nen teek­ka­ri tai puo­la­lai­nen realisti.

    Sain­kin vas­tauk­sen kysy­myk­see­ni. Luul­ta­vas­ti ei siis juu­ri mitään. 

    Pitäi­sin Alfred Tars­kia muu­ten tie­to­teo­reet­ti­se­na rea­lis­ti­na. Nii­ni­luo­ton ker­toi, miten hän jos­kus v. 75 — siis joi­ta­kin vuo­sia Amber­leyn vara­krei­vin kuo­le­man — jäl­keen erääs­sä kes­kus­te­lus­sa tote­si ole­van­sa suu­rin elä­vä loo­gik­ko. ”Entä Gödel?” – ”Kor­jaus. Suu­rin elä­vä täy­si­jär­ki­nen loogikko.”

  86. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
    b) Hen­ki­löl­le oli tul­lut tar­ve mat­kus­taa vas­ta pari päi­vää aiemmin.

    Jos sel­lai­ses­sa krii­sis­sä ollaan, että ker­taus­har­joi­tuk­siin käs­ke­tään parin päi­vän varoi­tusa­jal­la, niin val­tion mak­sa­ma km-kor­vaus on sil­loin huo­lis­ta pienin.

    Nor­maa­lio­lois­sa ker­taus­har­joi­tus­kut­su tulee kuu­kausia etukäteen.

  87. Mat­ti Kin­nu­nen:Esi­mer­kik­si Roi­hu­vuo­res­ta pää­see Ota­nie­meen fil­la­ril­la miten­kään eri­tyi­ses­ti reh­ki­mät­tä nopeam­min kuin jul­ki­sil­la – jopa sil­loin, jos ajaa 550-bus­sin reit­tiä pää­osin. Suo­ra bus­si on hitaam­pi kuin fil­la­ri! Bus­sil­la kes­tää tun­nin kuten fillarillakin, 

    Munk­ki­nie­mes­tä­kin pää­see kes­kus­taan nopeam­min fil­la­ril­la kuin rati­kal­la, ja mei­dän ratik­ka­pal­ve­lu on sen­tään kau­pun­gin parasta.

    Fil­la­rin ehdo­ton etu on se, ettei kukaan kuvit­te­le fil­la­ris­tin nou­dat­ta­van mitään lii­ken­ne­sään­tö­jä, joten tilan­teen mukaan pää­see kul­ke­maan kadul­la, pyö­rä­kais­tal­la, pyö­rä­tiel­lä tai jal­ka­käy­tä­väl­lä. Lii­ken­ne­va­lot ovat kor­kein­taan suo­si­tuk­sen tai varoi­tuk­sen ase­mas­sa eivät­kä juu­ri hidas­ta mat­kan­te­koa. Ja mitä enem­män kau­pun­kiin tulee 30 km/h nopeus­ra­joi­tuk­sia sitä enem­män pyö­räl­lä­kin pää­see ylinopeutta.

    Joku voi­si tie­tys­ti olla sitä miel­tä, että pyö­räi­li­jän­kin tulee nou­dat­taa lii­ken­ne­sään­tö­jä. Reaa­li­to­del­li­suut­ta se ei kui­ten­kaan ole, aina­kaan Helsingissä.

    Mut­ta tänä kesä­nä nelo­nen kul­kee har­vem­min kuin kos­kaan – vuo­ro­vä­li 10 min – ja kier­tää vie­lä Rune­ber­gin­ka­dun kaut­ta. Eihän sel­lais­ta viit­si käyt­tää. Kun en alku­vii­kos­ta jak­sa­nut pyö­räl­lä men­nä, hyp­pä­sin auton rat­tiin. Sii­tä on vuo­sia, kun olen aja­nut autol­la ydin­kes­kus­taan. Mut­ta ei tai­da men­nä vuo­sia seu­raa­vaan ker­taan. Ajoai­ka 13 min, Mans­ku veti muka­vas­ti kun Oop­pe­ran ris­teyk­sen valot­kin oli­vat pois pääl­tä ja ilmai­nen park­ki­paik­ka löy­tyi Foru­min edes­tä. Jos ben­saan paloi sent­te­jä enem­män kuin se 1,38 e, niin voi voi. Ajal­la­kin on sen­tään joku arvo, minul­le ainakin.

    Myön­nän, että tämä teks­ti on pie­ni pro­vo. Mut­ta miet­ti­kää het­ki ihan oikeas­ti: aika pal­jon on teke­mis­tä yhdes­sä sun toi­ses­sa asias­sa, jos hen­ki­lö­au­ton ja jouk­ko­lii­ken­teen kes­ki­näis­tä ver­tai­lua­se­tel­maa halu­taan muut­taa. Toi autoe­si­merk­ki­ni on ihan tot­ta. Samoin on savot­taa sii­nä, että saa­tai­siin pyö­rä­tie­verk­ko ja pyö­räi­ly­kult­tuu­ri päi­vän­va­lon kestäviksi.

  88. Nor­maa­lio­lois­sa ker­taus­har­joi­tus­kut­su tulee kuu­kausia etukäteen.

    Niin­hän se tulee, mut­ta esim. kut­su leik­kauk­seen voi tul­la parin päi­vän varoi­tusa­jal­la. Olen­nais­ta kom­men­tis­sa­ni on lähin­nä huo­li sii­tä, mitä tapah­tuu “hal­vim­man jul­ki­sen kul­ku­neu­von” mukaan mak­set­ta­vil­le matkakorvauksille.

  89. Vihe­rins­si: Täs­sä­pä näi­tä pol­ku­pyö­räi­lyn etu­ja autoi­luun verrattuna:

    - eko­lo­gi­sem­paa (sekä pääs­töil­tään että kau­pun­ki­ti­lal­taan, lisäk­si rajoit­taa mat­ko­jen pituutta) 

    Jos nyt pilk­ku­ja halu­taan vii­la­ta (ja kos­kas ei halut­tai­si…), niin pääs­tö­jen osal­ta tuo nyt ei ihan tai­da pitää paik­kaan­sa kuin ehkä jon­kun jou­to­maa­vil­je­lyä har­ras­ta­van fen­no­ve­gaa­nin koh­dal­ta. Vaik­ka auto­jen polt­to­moot­to­rien hyö­ty­suh­de jät­tää­kin aika run­saas­ti toi­vo­mi­sen varaa, niin kyl­lä homo sapiens sapien­sin meta­bo­lia jää ver­tai­lus­sa sel­keäl­lä mar­gi­naa­lil­la kak­ko­sek­si. Kuvit­teel­li­set pääs­tö­sääs­töt on siis aika hel­pos­ti neut­ra­loi­tu syö­mäl­lä fil­la­roin­nin pääl­le se päi­vän yli­mää­räi­nen kinkku-muna-juusto-sämpylä.

    Rea­lis­mia on kui­ten­kin tun­nus­taa se, että jul­kis­ten käyt­tä­jiä on hel­pom­pi saa­da siir­ty­mään pyö­rän sel­kään, kos­ka pyö­räi­ly voi ihan aidos­ti olla nopeam­pi vaihtoehto. 

    Onko­han ihan näin? Aina­kaan yksi­se­lit­tei­sen ehdottomasti?

    Yleen­sä omaa autoa käyt­tä­väl­le pyö­räi­ly esim. töi­hin tar­koit­taa yleen­sä sel­vää sääs­töä vaik­ka pyö­räi­ly oli­si täy­sin satun­nais­ta tai esim. pari ker­taa vii­kos­sa hyväl­lä säällä.

    Sen sijaan kk-lip­pul­li­nen jul­ki­sen­lii­ken­teen käyt­tä­jä ei satun­nai­sel­la pöy­räi­lyl­lä saa­vu­ta mitään muu­ta kuin ehkä hyvän mie­len. Äkkiä ollaan opti­moin­ti­ti­lan­tees­sa — kan­nat­taa­ko ostaa aikaa mat­ka­kor­til­le (las­kee innos­tus­ta läh­teä pyö­räi­le­mään) vai­ko lada­ta “arvoa” ja luot­taa sii­hen, että fil­la­roin­ti-innos­tus jat­kuu viik­koa-paria pidemmälle.

    1. Kun pol­jin Puo­las­ta Hel­sin­kiin, kalo­rin­ku­lu­tus oli noin 35 kcal/km eli ben­sak­si muu­tet­tu­na jotain 0,5 lit­raa sadal­ta kilometriltä.

  90. a_l:
    Sano­taan, että Ruot­sis­sa lii­ken­teen vapaut­ta­mi­nen on tuo­nut ongelmia.Tehdään sit­ten meil­lä toi­sin! Vaa­di­taan jon­kin­lai­sen ammat­ti­ko­keen suo­rit­ta­mis­ta, vaa­di­taan sel­keät hin­nas­tot näky­vil­le ja ase­te­taan km-koh­tai­nen maksimihinta. 

    Tuo­ta noin… eikös Ruot­sis­sa (kuten myös Viros­sa) sel­keät hin­nat ole ihan laki­sää­tei­ses­ti näky­vis­sä tak­sin ulko­puo­lel­la (yleen­sä taka­si­vuik­ku­nas­sa) ml. jon­kun tyy­pil­li­sen mat­kan hin­ta, min­kä pitäi­si teh­dä jär­ke­vät hin­ta­ver­tai­lut helpoiksi.

    Tun­tuu vähän sil­tä, että nämä Ruot­sin “ongel­mat” ovat lähin­nä kor­po­ra­tis­min puo­lus­te­li­joi­den kek­si­mä tari­na, jos­sa on taus­tal­la ehkä jon­kun onnet­to­man suo­ma­lais­tol­lon koke­muk­set tyy­liin “otin Arlan­dal­ta mus­tan luk­sus­li­musiin kes­kus­taan kysy­mät­tä hin­taa ja jou­duin mak­sa­maan 10000 SEK!1!11!”

    No, mut­ta… meil­lä suur­ruh­ti­nas­kun­nas­sa­han senaat­ti ja hal­li­tus­kon­sil­ji ovat jär­ke­väs­ti sil­lä kan­nal­la, ettei tsaa­rin hal­lin­toa­la­mai­sia kan­na­ta lii­oil­la vapauk­sil­la rasit­taa vaan on parem­pi, että Mei­dän Kaik­kein Arme­liain Guur-Ruh­ti­naf afet­taa rahwaan nou­da­tet­tawak­fi ne huwi­tuk­fet joi­den parif­fa rahwaan on omak­fi par­haak­feen edif­tet­tä­vä wal­tion etua.

  91. Daniel Feder­ley: Myön­nän, että tämä teks­ti on pie­ni pro­vo. Mut­ta miet­ti­kää het­ki ihan oikeas­ti: aika pal­jon on teke­mis­tä yhdes­sä sun toi­ses­sa asias­sa, jos hen­ki­lö­au­ton ja jouk­ko­lii­ken­teen kes­ki­näis­tä ver­tai­lua­se­tel­maa halu­taan muut­taa. Toi autoe­si­merk­ki­ni on ihan tot­ta. Samoin on savot­taa sii­nä, että saa­tai­siin pyö­rä­tie­verk­ko ja pyö­räi­ly­kult­tuu­ri päi­vän­va­lon kestäviksi.

    Kan­ta­pään kaut­ta tulee “uusia” aja­tuk­sia. Hen­ki­lö­au­ton käy­tön help­pous myös kul­jet­taes­sa kes­kus­taan on merk­ki onnis­tu­nees­ta lii­ken­ne­po­li­tii­kas­ta. Kun jouk­ko­lii­ken­ne hoi­taa riit­tä­vän suu­ren sii­vun mat­kois­ta, kai­kil­la kul­ku­muo­doil­la menee paremmin.

    Pol­ku­pyö­rä on vie­lä suu­ri käyt­tä­mä­tön mah­dol­li­suus Hel­sin­gin lii­ken­ne­tar­jon­nas­sa. Se on nopein liik­ku­mis­vä­li­ne useim­mil­la taval­li­sil­la kau­pun­ki­mat­koil­la. Pol­ku­pyö­rän käy­tön lisää­mi­seen kan­nat­taa panos­taa pal­jon. Baa­na on valai­se­va esimerkki. 

    Pol­ku­pyö­rän jous­ta­vuus ja pie­ni tilan­tar­ve teke­vät mah­dol­li­sek­si sen käy­tön laa­jal­ti kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä. Hel­sin­ki onkin herää­mäs­sä pyö­rä­kult­tuu­ril­le uudel­la taval­la. Nyt tar­vi­taan joh­don­mu­kai­nen stra­te­gia pyö­rän­käy­tön edistämiselle. 

    Pyö­räi­lyn nopea kat­ta­va run­ko­verk­ko voi­tai­siin toteut­taa koh­tuul­li­ses­sa ajas­sa. Pyö­rän ja rai­de­lii­ken­teen liit­to on saa­ta­va lujak­si. Kau­pun­ki­pyö­rän uusi tule­mi­nen laa­jen­taa mah­dol­li­suuk­sia täl­lä alueella.

  92. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun pol­jin Puo­las­ta Hel­sin­kiin, kalo­rin­ku­lu­tus oli noin 35 kcal/km eli ben­sak­si muu­tet­tu­na jotain 0,5 lit­raa sadal­ta kilometriltä. 

    Oli­ko tuos­sa muka­na “vara­tan­kis­ta” vyö­tä­rön ympä­ril­tä kulu­tet­tu “polt­toai­ne”? 🙂

  93. Ode:

    Kun pol­jin Puo­las­ta Hel­sin­kiin, kalo­rin­ku­lu­tus oli noin 35 kcal/km eli ben­sak­si muu­tet­tu­na jotain 0,5 lit­raa sadal­ta kilometriltä.

    Jos tar­koi­tit tuol­la ben­sa­muun­nok­sel­la pyö­räi­lyn CO2 pääs­tö­jä, niin sehän tie­tys­ti riip­puu min­kä­lais­ta ravin­toa käyt­tää. Min­kä­lai­seen ravin­to­ko­riin tuo 0,5 lit­raa ben­saa sata­sel­la perus­tuu? Esi­merk­ki­nä jos käyt­täi­si ravin­nok­si pelk­kää juus­toa (joka on tie­tys­ti suu­ri­pääs­töi­nen ravin­toai­ne) pääs­töt oli­si­vat 83 g CO2/km.

  94. Kuvit­teel­li­set pääs­tö­sääs­töt on siis aika hel­pos­ti neut­ra­loi­tu syö­mäl­lä fil­la­roin­nin pääl­le se päi­vän yli­mää­räi­nen kinkku-muna-juusto-sämpylä.

    Autoi­li­ja pai­naa yleen­sä aika pal­jon vähem­män kuin auton­sa. Ben­sae­ner­gias­ta menee suu­rin osa muu­hun kuin ihmis­ten liikuttamiseen.

    Onko jotain näyt­töä sii­tä, että pyö­räi­li­jät syö­vät enem­män kuin autoi­li­jat tai jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät? Nyky­maa­il­mas­sa ihmis­ten syö­mäl­lä ruo­ka­mää­räl­lä ei ole kovin pal­jon teke­mis­tä ener­gian­ku­lu­tuk­sen kans­sa, min­kä voi katu­ku­vas­ta tode­ta. Jos autoi­li­ja pitää ter­vey­des­tään huol­ta, hänen pitäi­si joka tapauk­ses­sa käy­dä polt­ta­mas­sa ne säm­py­län kalo­rit erik­seen har­ras­ta­mal­la jon­kin­lais­ta liikuntaa.

  95. aexis: Jos nyt pilk­ku­ja halu­taan vii­la­ta (ja kos­kas ei halut­tai­si…), niin pääs­tö­jen osal­ta tuo nyt ei ihan tai­da pitää paik­kaan­sa kuin ehkä jon­kun jou­to­maa­vil­je­lyä har­ras­ta­van fen­no­ve­gaa­nin koh­dal­ta. Vaik­ka auto­jen polt­to­moot­to­rien hyö­ty­suh­de jät­tää­kin aika run­saas­ti toi­vo­mi­sen varaa, niin kyl­lä homo sapiens sapien­sin meta­bo­lia jää ver­tai­lus­sa sel­keäl­lä mar­gi­naa­lil­la kak­ko­sek­si. Kuvit­teel­li­set pääs­tö­sääs­töt on siis aika hel­pos­ti neut­ra­loi­tu syö­mäl­lä fil­la­roin­nin pääl­le se päi­vän yli­mää­räi­nen kinkku-muna-juusto-sämpylä.

    Jat­ke­taan väli­merk­kien vii­laus­ta. Ihmi­nen ei syö samal­la taval­la kuin auto kulut­taa ben­saa. Auto ei voi lihoa, emme­kä me syö vain ener­gian­tar­pee­seen. Pai­na­va ihmi­nen kulut­taa enem­män ener­gi­aa samal­la lii­kun­nal­la (tai liik­ku­mat­to­muu­del­la) kuin kevyem­pi, joten lii­kun­nas­ta joh­tu­va kevyem­pi pai­no pitäi­si myös huo­mioi­da pääs­tö­las­kel­mis­sa. (Mitä­hän Osmo­kin pai­nai­si, jos ei oli­si into­hi­moi­nen pyö­räi­li­jä ja teki­si­kö huo­no­kun­toi­sem­pa­na ja vähem­män vireä­nä edus­kun­nas­sa epäe­ko­lo­gi­sem­pia päätöksiä.)

    Konei­den toi­min­taa voi­daan usein tar­kas­ti­kin las­kea, mut­ta ihmi­nen on usein tas­ku­las­ki­mel­le liian.…..äh, ihminen.

  96. Tuo­mas S.: Kel­lo 22 jäl­keen yksi tila­tak­si ajoi bus­sin 45 reit­tiä joen­ran­nas­ta vuo­ren päälle. 

    Kysei­sel­le tila­tak­sil­le oli var­maan­kin myös muu­ta käyt­töä klo 06 — 22 Lyonin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa mut­ta klo 22 jäl­keen vähem­män ajoa.

    Ongel­ma on sii­nä, että monil­la lai­ta-alueil­la ei ole tuol­le pien­ka­lus­tol­le riit­tä­väs­ti muu­ta käyttöä.

    Jos mit­ta­riin tuli 200 e, oli­si aina­kin Suo­mes­sa kil­pai­lu­te­tus­sa lii­ken­tees­sä ollut hal­vem­paa ajaa bus­sil­la myös klo 22 — 01, kos­ka oli­si mak­set­tu vain kul­jet­ta­jan palk­ka (tasoa 30–35 e/h + kilo­met­rit) Suo­rit­tei­den hin­nat kun eivät kil­pai­lu­te­tus­sa lii­ken­tees­sä muu­tu iltai­sin tai vii­kon­lop­pui­sin. Sen sijaan lii­ken­ne­lai­tos­muo­toi­sen toi­min­nan kulut ovat eri asia tilaa­jan kan­nal­ta. Tämä on kui­ten­kin aika pit­kä stoori.

  97. Tou­ko Met­ti­nen:
    Eli minä haki­sin kei­no­ja, joil­la yhä suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä teki­si työ- ja huvi­mat­kan­sa­kin polkupyörillä. 

    Niin minä­kin haen. Pol­ku­pyö­räi­ly ja jouk­ko­lii­ken­ne pitäi­si vain näh­dä tois­ten­sa liit­to­lai­si­na, ei vihollisina.

    Pol­ku­pyö­räi­ly sovel­tuu kau­pun­geis­sa hyvin koh­tuu­ter­veil­le, koh­tuu­kun­toi­sil­le noin kym­men­vuo­ti­aas­ta van­haan mat­koil­le, jot­ka itse kukin jak­saa pyö­räil­lä. Niis­sä olo­suh­teis­sa, jois­sa itse kukin jak­saa pyöräillä.

    Itsel­le­ni se “en jak­sa pyö­räil­lä” fii­lis tulee vas­ta yli 10–15 km mat­koil­la, yli ‑20 asteen pak­ka­ses­sa tai pahas­sa, osin jää­ty­nees­sä soh­jos­sa. Monel­le vain tulee jo esi­mer­kik­si heti kun on mii­nusas­tei­ta. Tai kun pitäi­si lait­taa sadet­ta pitä­vä vaa­te päälle.

    Suu­ril­la kau­pun­ki­seu­duil­la on myös pal­jon mat­ko­ja, jot­ka ovat lii­an pit­kiä pyö­räil­tä­väk­si päi­vit­täin, ympä­ri vuo­den, kohtuukuntoisellekin.

    Oma käsi­tyk­se­ni on, että Suo­mes­sa Hel­sin­gin seu­dul­la jouk­ko­lii­ken­teen mer­ki­tys on suu­rem­pi kuin pyö­räi­lyn. Turun ja Tam­pe­reen seu­duil­la tasois­sa. Sitä pie­nem­mil­lä seu­duil­la pyö­rä on lyhem­pien mat­ko­jen vuok­si merkittävämpi. 

    Sii­tä huo­li­mat­ta kai­kil­la seu­duil­la on tas­a­puo­li­ses­ti panos­tet­ta­va sekä pyö­räi­lyyn että jouk­ko­lii­ken­tee­seen, koska:
    — Kaik­kien ei ole mah­dol­lis­ta pyö­räil­lä arki­mat­ko­ja iän, kun­non tai ter­vey­den vuoksi.
    — Osa mat­kois­ta on lii­an pitkiä.
    — Välil­lä sää on sel­lai­nen, että ei voi pyö­räil­lä, vaik­ka tätä rajaa voi varus­teil­la ja vaat­teil­la muuttaa.

    Par­haim­mil­laan lisäk­si pyö­räi­ly ja jouk­ko­lii­ken­ne tuke­vat toi­si­aan. Esi­mer­kik­si monien seu­tu­jen rai­de­lii­ken­ne ja pyö­räi­ly tuke­vat toi­nen toisiaan.

    On myös kau­pun­ke­ja, jot­ka ovat panos­ta­neet lii­kaa vain pyö­räi­lyyn ja jouk­ko­lii­ken­ne on jää­nyt lap­si­puo­len ase­maan. Tans­kan Köö­pen­ha­mi­naa ja Oden­sea pidän täs­sä suh­tees­sa varoit­ta­vi­na esi­merk­kei­nä, vaik­ka ne ovat­kin pyö­räi­ly­kau­pun­kei­na hie­no­ja. Onnek­si aina­kin Oden­ses­sa tilan­ne on korjautumassa.

  98. Ihmi­nen kulut­taa sen ener­gian­sa mel­kein joka tapauk­ses­sa. Fil­la­ri­mat­kan vaa­ti­ma ener­gia­mää­rä tulee äkkiä täy­teen jo sii­tä, että syö lau­ta­sen tyh­jäk­si eikä hei­tä lop­pu­ja roskiin.

  99. aexis: Vaik­ka auto­jen polt­to­moot­to­rien hyö­ty­suh­de jät­tää­kin aika run­saas­ti toi­vo­mi­sen varaa, niin kyl­lä homo sapiens sapien­sin meta­bo­lia jää ver­tai­lus­sa sel­keäl­lä mar­gi­naa­lil­la kakkoseksi. 

    Kyl­lä se Homo Sapiens siel­lä auton­ra­tis­sa­kin istues­saan ener­gi­aa kulut­taa. Ymmär­tääk­se­ni ihmi­sel­lä lii­kun­nan aiheut­ta­ma ener­gian lisä­ku­lu­tus on mel­ko vähäis­tä suh­tees­sa kokonaiskulutukseen. 

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että useim­mat meis­tä syö­vät joka tapauk­ses­sa yli tar­peen, ja lii­kun­nas­ta on muu­ta­kin hyötyä.

  100. http://www.guardian.co.uk/environment/2010/jun/08/carbon-footprint-cycling

    The car­bon footprint of cycling a mile:
    65g CO2e: powe­red by bananas
    90g CO2e: powe­red by cereals with milk
    200g CO2e: powe­red by bacon
    260g CO2e: powe­red by cheeseburgers
    2800g CO2e: powe­red by air-freigh­ted asparagus

    I have based all my calcu­la­tions here on the assump­tion that you burn 50 calo­ries per mile. The exact figu­re depends on your fit­ness (the fit­ter you are, the less ener­gy you will need), how fast you go (the fas­ter, the more calo­ries you will burn), how hea­vy you are and how much you use the brakes. 

  101. Soi­nin­vaa­ra on ihan oikeas­sa sii­nä, että Mat­ka­huol­lon hoi­vaa­ma bus­si­lii­ken­ne on tul­lut tien­sä pää­hän. “Yrit­tä­jä­ve­toi­suus” on mant­ra, joka tar­koit­taa sitä, että bus­siyh­tiö saa mat­kus­ta­ja­mää­räs­tä riip­pu­mat­ta tie­tyn raha­sum­man, kos­ka ely (eli aiem­min lää­nin­hal­li­tus) ostaa vuo­ro­ja kan­nat­to­mat­to­mil­ta osuuk­sil­ta. Yksi­noi­keus on tur­van­nut bus­si­fir­mal­le mah­dol­li­suu­den saa­da tie­tyn osuu­den koko tuki itselleen.

    Sen sijaan Hel­sin­gin Bus­si­lii­ken­teen koh­ta­lo vih­rei­den (kokoo­muk­sen puis­to-osas­ton) käsis­sä on aika jul­ma. Vih­reät ja kokoo­mus tie­si­vät tasan tark­kaan, että HKL-Bus­si­lii­ken­ne oli osa lai­tos­ta ja tuot­ti erit­täin täs­mäl­li­ses­ti, hyvin ja hyväl­lä kalus­tol­la tie­tyn tason. Yhtiöit­tä­mi­sel­lä bogot ja soi­nin­vaa­rat yms halusi­vat ainoas­taan tuo­da lai­tok­sen osan kil­pail­luil­le mark­ki­noil­le ja tätä kaut­ta pääs­tä sii­tä eroon. HKL:n pala­nen siis alkoi tais­toon vah­vas­ti pää­omi­tet­tu­jen ulko­mais­ten fir­mo­jen kans­sa. Lop­pu­tu­los on nol­la. Pitä­mäl­lä HKL:n itsel­lään kau­pun­ki oli­si voi­nut sää­del­lä mitä pal­ve­lua se ostaa ja sitä kaut­ta voi­nut sää­del­lä hin­to­ja. Nyt kaik­ki näkyy “mii­nuk­se­na” Helb:n tulok­ses­sa ja vih­reät talous­ne­ro Yli­kah­rin joh­dol­la ovat toteut­ta­mas­sa unel­maa sii­tä, että kau­pun­ki omis­taa yhä vähem­män. Kum­ma kyl­lä en ole kuul­lut Wie­nin, Ber­lii­nin tai Münc­he­nin suun­nit­te­le­van bus­siyh­tiön­sä myyn­tiä, heil­le lie­nee kun­nia-asia se, että kau­pun­ki itse on kau­pun­gis­sa her­ra. Yli­kah­rin lap­sel­li­nen huo­li yhtiöi­den tas­a­puo­li­suu­des­ta on aika lap­sel­li­nen, sil­lä edel­leen kau­pun­gil­la saa olla omaa tuo­tan­toa ja mis­sään ei ole todis­tet­tu, että se oli­si huo­nom­paa. Edul­li­suus kil­pai­lu­tusi­deo­lo­gi­aan syn­tyy sii­tä, että hin­to­ja pol­je­taan, ulko­mai­set fir­mat tuo­vat ros­ka­ka­lus­toa ja toi­min­ta pyö­rii tap­piol­la. Paras­ta oli­si, jos tiet­ty osa bus­si­lii­ken­tees­tä oli­si HKL:N hoi­dos­sa ja osa kil­pai­lu­tet­tai­siin. Tämä ei tie­ten­kään vih­reil­le kel­paa, kun uus­li­be­ra­lis­tis­ta ideo­lo­gi­aa toteutetaan.

    1. hei haloo!
      Jokin raja sii­nä­kin on, pal­jon­ko his­to­ri­aa voi vääristää.
      Ennen yhtiöit­tä­mis­tä HKL oli jo altis­tet­tu kil­pai­lul­le ja viras­to­muo­to ei aina­kaan paran­ta­nut sen kil­pai­lu­ky­kyä. Jos se oli­si jat­ka­nut lai­tok­se­na, koko jär­jes­te­ly oli­si kaa­tu­nut tuomioistuimessa.

  102. Lii­ken­ne­mi­nis­te­rin­kin nyt tul­tua esil­le koros­ta­maan muu­tok­sen mer­ki­tys­tä voi­si kysyä, mik­si vas­taa­vat perus­te­lut eivät päde rau­ta­teil­lä samois­ta ongel­mis­ta huo­li­mat­ta. http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112224-miksi-ministeri-kyll%C3%B6nen-kohdistaa-uudistamistarmonsa-vain-linja-autoalaan

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

  103. Hei Haloo,
    iso osa Euroo­pan kau­pun­geis­ta tuot­taa lii­ken­teen­sä itse, esi­merk­ki­nä Tam­pe­re, joka tuot­taa osan itse ja kil­pai­lut­taa osan. “Viras­to­muo­to” on ter­mi, jota uus­li­be­ra­lis­tit ja kokoo­muk­sen puis­to-osas­to vih­reät käyt­tä­vät pelot­te­luun sii­tä, kuin­ka huo­noa oma tuo­tan­to on aina ja ikui­ses­ti. Mikään ei oli­si pakot­ta­nut yhtiöit­tä­mään HKL:n bus­si­lii­ken­net­tä, vaan kyse oli vih­rei­den ja kokoo­muk­sen juo­nes­ta, jol­la koko bus­si­lii­ken­tees­tä halut­tiin eroon. Kuten todet­tua, HKL:lle oli­si voi­tu antaa tiet­ty osa ja kil­pai­lut­taa osa. Oikeu­del­li­ses­ti kes­tä­mä­tön rat­kai­su saa­tiin ja halut­tiin, kun lai­tos pan­tiin osal­lis­tu­maan yhtiöi­den kans­sa kil­pai­lui­hin. Kep­pi­he­vo­se­na toki oiva, mut­tei vält­tä­mä­tön rat­kai­su. Har­mi, kun vih­reät eivät ole yhtä kiin­nos­tu­nei­ta sii­tä, pal­jon tp-haki­joi­den +mui­den tyh­jän­toi­mit­ta­jien tuet vie­vät vuo­sit­tain. Sen sijaan kau­pun­gin oma bus­si­lii­ken­ne on ongel­ma, joka rat­kais­taan nyt myy­mäl­lä se pois ideo­lo­gi­sis­ta syistä.

  104. Kun mie­ti­tään sitä mil­lä kau­pun­kia­lu­eel­la lii­ku­taan, niin eri miel­tä voi eri perus­teil­la olla mut­ta kukaan fak­toi­hin tutus­tu­nut ei voi kysee­na­lais­taa ympä­ris­tön kan­nal­ta huo­noin­ta: mopo, mön­ki­jä tai moot­to­ri­pyö­rä. En ole kym­me­neen vuo­teen aja­nut autol­la joka kulut­tai­si yhtä pal­jon kuin mikään nois­ta (vaik­ka tilaa vii­del­le ja pai­noa noin 1,4 ton­nia) ja jos sal­lim­me mopoil­le 50 000 ker­tai­set hii­li­ve­ty­pääs­töt kuten nyt teem­me niin oli­si syy­tä kiel­tää aller­gi­sien ihmis­ten ja ast­maa­tik­ko­jen oikeus elää.

    Voi­ko olla tyh­mem­pää vir­ka­mies­tä kuin se joka vaa­tii auto­jen pääs­tö­jen (hii­li­ve­ty­pääs­tö­jen) leik­kaa­mis­ta mut­tei vaa­di mitään noil­ta vapaa­mat­kus­ta­jil­ta. Mie­les­tä­ni hupi­veh­keil­lä pitäi­si olla ker­ta­luok­kaa tiu­kem­mat pääs­tö­ra­jat, ei vapaut­ta työn­tää mui­den keuh­koi­hin mitä tahan­sa. Ja mil­lä melul­la tahan­sa. Mik­si 50% Har­ri­kan osta­jis­ta ajaa suo­raan kau­pas­ta pajal­le ja pois­taa äänen­vai­men­ti­met ja vähäi­set pako­kaa­su­jen puh­dis­tus­lait­teet ja etu­jär­jes­tön puheen­joh­ta­ja sit­ten syyt­tää polii­sia pik­ku­mai­suu­des­ta kun ovat alka­neet mita­ta melua? Tosin sana melu on välil­lä vää­rä sana: kun yli­te­tään 130 desi­be­liä kuten noi­den pyö­rien koh­dal­la usein teh­dään ei ihmi­nen enää koe sitä ääne­nä vaan pelk­kä­nä kipu­na ja kuu­lo vau­rioi­tuu yhdes­tä ker­ras­ta. Ja näil­lä pör­rä­tään kau­pun­gin kes­kus­tois­sa, var­sin­kin öisin.

    1. Las­si Hietanen
      Oli­si kiva saa­da jokin läh­de­vii­te väit­teel­le, että mopon kulu­tus oli­si suu­rem­pi kuin henkilöauton.

  105. On.

    Eikös ole­kin ikä­vää ja vai­kea­lu­kuis­ta, kun esi­mer­kik­si Jou­niL lait­taa kysy­myk­sen vas­ta vas­tauk­sen­sa jälkeen?

  106. Jus­si Ahto­la:
    Vih­reät ja kokoo­mus tie­si­vät tasan tark­kaan, että HKL-Bus­si­lii­ken­ne oli osa lai­tos­ta ja tuot­ti erit­täin täs­mäl­li­ses­ti, hyvin ja hyväl­lä kalus­tol­la tie­tyn tason. Yhtiöit­tä­mi­sel­lä bogot ja soi­nin­vaa­rat yms halusi­vat ainoas­taan tuo­da lai­tok­sen osan kil­pail­luil­le mark­ki­noil­le ja tätä kaut­ta pääs­tä sii­tä eroon. HKL:n pala­nen siis alkoi tais­toon vah­vas­ti pää­omi­tet­tu­jen ulko­mais­ten fir­mo­jen kans­sa. Lop­pu­tu­los on nolla. 

    Tuo on vain osa tari­naa. Kan­nat­taa muis­taa, että HKL:n kus­keil­la oli hyvin eri­koi­set työ­eh­dot, mikä teki uusien kus­kien vär­vää­mi­sen han­ka­lak­si — he meni­vät mie­luum­min kil­pai­le­viin, yksi­tyi­siin, fir­moi­hin töi­hin. Lyhyes­ti: van­hat kus­kit sai­vat par­haat vuo­rot ja par­haat pal­kat, heil­lä oli oikeus vali­ta työt pääl­tä; uudet kus­kit sai­vat mitä silp­pua jäi jäl­jel­le. Kuka läh­tee uudek­si kus­kik­si tuol­lai­seen fir­maan, jos on vaihtoehtoja.

    Samoin­han bus­si­kus­kit muu­al­la­kin yrit­ti­vät hää­tää opis­ke­li­joi­ta pois ratis­ta vii­kon­lop­pu­vuo­ro­ja teke­mäs­tä — nii­den piti, muh­kei­ne vii­kon­lop­pu­li­si­neen, kuu­lua van­hoil­le vaki­kus­keil­le (AKT:n Timo Räty Ilta­leh­des­sä 16.11.2004).

  107. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ennen yhtiöit­tä­mis­tä HKL oli jo altis­tet­tu kil­pai­lul­le ja viras­to­muo­to ei aina­kaan paran­ta­nut sen kil­pai­lu­ky­kyä. Jos se oli­si jat­ka­nut lai­tok­se­na, koko jär­jes­te­ly oli­si kaa­tu­nut tuomioistuimessa.

    HKL-bus­si­lii­ken­teen mah­dol­li­suu­det menes­tyä yhtiö­muo­dos­sa kil­pai­lus­sa oli­si­vat olleet var­sin koh­tuul­li­set, jos sitä ei oli­si fuusioi­tu STA:han.

    Fuusio oli yri­tys peit­tää epä­on­nis­tu­nut­ta omis­ta­ja­po­li­tiik­kaa. STA oli pääs­tet­ty rapa­kun­toon ja fuusio-offen­sii­vi esi­tel­tiin HKL-bus­si­lii­ken­teen pelas­tuso­pe­raa­tio­na. HKL-bus­si­lii­ken­teen talou­del­li­nen tilan­ne oli fuusio­vai­hees­sa kyl­lä tap­piol­li­nen, mut­ta sen kehit­tä­mis­oh­jel­ma puri hyvin ja ilman fuusio­ta se toden­nä­köi­ses­ti oli­si pääs­syt kuiville.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.