EVM:n lainojen ensisijaisuus on omaan jalkaan ampumista

Ker­ra­taan nyt vie­lä ker­ran, mik­si minus­ta Suo­men ja monen muun maan vaa­ti­mus EVM:n lai­no­jen ensi­si­jai­suu­des­ta on tur­ha ja jopa haitallinen.

Jos jon­kin maan lai­noi­hin liit­tyy ris­ki pää­oman mene­tyk­ses­tä, tuo ris­ki ei koko­nai­suu­te­na pie­ne­ne vaan kas­vaa sii­tä, että jot­kin lai­nat mää­ri­tel­lään ensi­si­jai­sik­si. Ole­te­taan ensin, että ris­ki pysyi­si ennal­laan ja että Espan­jan lai­noi­hin liit­tyi­si luot­to­tap­pio­ris­ki, joka oli­si luok­kaa 60 mrd euroa 600 mil­jar­din euron lai­na­kan­nas­ta. Tap­pion odo­tusar­vo oli­si sil­loin kym­me­nen pro­sent­tia pää­omas­ta. Jos EVM myön­tää Espan­jal­le sadan mil­jar­din euron ensi­si­jai­sen lai­nan, yksi­tyis­ten osuu­dek­si jää 500 mil­jar­dia. Tämän jäl­keen tuo luot­to­tap­pio­ris­ki 60 mil­jar­dia euroa on 12 pro­sent­tia tuos­ta 500 mil­jar­dis­ta. Kuu­los­taa hyväl­tä EVM:n kan­nal­ta, mut­ta ei lain­kaan hyväl­tä yksi­tyis­ten lai­nan­tar­joa­jien kan­nal­ta. Hei­dän taas ei ole pak­ko lai­na­ta tai aina­kin he voi­vat lisä­tä tuon ris­kin kor­koon. Lop­pu­tu­los on se, että EVM jou­tuu matu­ri­teet­tien puit­teis­sa otta­maan vas­tuun koko Espan­jan lai­na­kan­nas­ta. Tämän jäl­keen koko tuo 60 mil­jar­din luot­to­tap­pio­ris­ki on EVM:n har­teil­la kun alun perin EVM:n osuus ris­kis­tä oli­si ollut 10 miljardia.

Myön­nän, että vähän on tuos­sa mut­kia oiot­tu, mut­ta peri­aa­te lie­nee hyväl­lä tah­dol­la ymmärrettävä.

Mut­ta entä tuo ole­tus, että luot­to­tap­pion odo­tusar­vo on vakio? Se ei ole. Täs­sä jär­jes­te­lys­sä se kas­vaa. Kun Espan­jan val­tion muka­na myös suu­ri osa Espan­jan elin­kei­noe­lä­mää jou­tuu pois lai­na­mark­ki­noil­ta, se mer­kit­see, että tulon­muo­dos­tus Espan­jas­sa pie­ne­nee. On vähän kuin käsi­työ­läi­sen vel­ko­jat ampu­toi­si­vat käsi­työ­läi­sen kädet kiristykseksi.

Krii­si­maat teke­vät sen myös oma­toi­mi­ses­ti. Kreik­ka­lai­set ovat lak­koil­leet turis­tit pois maas­taan, eikä maal­la ole juu­ri­kaan jäl­jel­lä ulko­maan­ra­haa tuo­vaa lii­ke­toi­min­taa.  Espan­ja voi seu­ra­ta samaa polkua.

Hal­li­tus­puo­luei­den polii­tik­ko­jen on syy­tä pitää suun­sa supus­sa spe­ku­loin­neis­ta, kos­ka ne voi­vat toteut­taa itse­ään. En usko, että pys­tyn euroa yksin tämän blo­gin kaut­ta kaa­ta­maan, joten ennus­tan miten täs­sä käy. Euroa ei voi enää pelas­taa, vaik­ka sen pelas­ta­mi­nen oli­si mel­kein kaik­kien etu­jen mukais­ta. Krii­si­mais­sa ei saa­da aikaan riit­tä­viä talou­den ter­veh­dyt­tä­mis­toi­mia eikä Euroo­pan tasol­la saa­da aikaan riit­tä­viä pää­tök­siä. Seu­rauk­se­na krii­si­maat jou­tu­vat entis­tä kovem­paan ahdin­koon ja rahoit­ta­ja­mai­den tap­piot kas­va­vat. Nii­tä kas­vat­taa ennen kaik­kea syn­ty­vä lama ja sii­tä seu­raa­vat tulo­jen mene­tyk­set. Osa­puo­let kes­kit­ty­vät kiis­te­le­mään pik­kusum­mis­ta, mil­jar­deis­ta, kun koko­nais­tap­piot täs­tä häs­sä­käs­tä liik­ku­vat biljoonissa.

Euron pelas­ta­mi­nen on vai­kea­ta jo sik­si, että riit­tä­vän moni uskoo, ettei se onnis­tu ja käyt­täy­tyy mark­ki­noil­la sen mukaisesti.

Pes­si­mis­miä­ni lisää tie­to, ettei Timo Soi­ni ole Euroo­pas­sa yksin. Saman­lai­sia äänen­pai­no­ja on alka­nut kuu­lua myös Sak­sas­ta. Pel­kään, että lui­sum­me tiel­le, jota Timo Soi­nin on esit­tä­nyt pit­kään. Se pie­nen pie­ni loh­tu täs­sä on, että saam­me näh­dä, kuin­ka huo­no on Soi­nin esit­tä­mä vaihtoehto.

Tähä­nas­ti­nen ennus­tee­ni on ollut, että lopul­ta EKP mak­saa viu­lut. Se vaa­tii Sak­san luvan, kos­ka EKP:n ken­gän­nau­hat on sidot­tu perus­so­pi­muk­sel­la yhteen, mut­ta eikö­hän tuo lupa hel­tiä, kun vaih­toeh­dok­si tulee käy­mi­nen sak­sa­lais­ten veron­mak­sa­jien kuk­ka­rol­la. Sak­sa­lai­sil­la on kum­mal­li­sia inflaa­tio­pel­ko­ja, kun he yhä pel­kää­vät inflaa­tio­ta vaik­ka maan­osa on ajau­tu­mas­sa tuhoi­saan lamaan, jon­ka rin­nal­la pie­ni inflaa­tio ei tun­nu kovin pahal­ta vaih­toeh­dol­ta. Mut­ta jos euro hajo­aa eikä EKP:tä enää ole? Yksit­täis­ten mai­den kes­kus­pan­kit oli­si­vat lii­an hei­ve­röi­siä hoi­ta­maan kriisiä.

 

PS.

Ennen tämä oli hel­pom­paa. Sota­kor­vauk­sik­si ei kel­van­nut raha vaan piti raken­taa lai­vo­ja ja toi­mit­taa puu­ta­va­raa. Ita­lias­ta Fer­ra­re­ja ja muo­ti­vaat­tei­ta, Krei­kas­ta rie­mu­lo­mia, Espan­jas­ta ais­ti­kas­ta muotoilua…?

 

127 vastausta artikkeliin “EVM:n lainojen ensisijaisuus on omaan jalkaan ampumista”

  1. Tapu­tuk­sia vii­me aiko­jen hie­noil­le kir­joi­tuk­sil­le­si. Vaik­ka ei samaa miel­tä oli­si­kaan, olet ainoa edus­ta­ja, joka poh­tii ja kir­joit­taa asiois­ta nii­den oikeil­la nimillä. 

    Mitä ker­too edus­ta­jis­ta , jos yksi kah­des­ta­sa­das­ta näin toimii?

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Euroa ei voi enää pelastaa”

    Kun rea­lis­mi on edel­lä­mai­nit­tu, niin mil­jar­di­ta­kaus­ten myön­tä­mi­nen em. tilan­tees­sa suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien mak­set­ta­vak­si kaa­tu­vil­le lai­noil­le on edesvastuutonta.

  3. Sak­sa­lais­ten vas­ta­han­gal­le löy­tyy kol­me­kin syytä. 

    1) Ei tun­nu kival­ta pal­ki­ta oman talou­ten­sa säh­län­nei­tä kerää­mäl­lä varo­ja asian­sa parem­min hoi­ta­neil­ta. Tätä­hän euron infla­toin­ti­kin tarkoittaisi.

    2) Jos sääs­tä­jä ei voi luot­taa pank­ki­ti­lin­sä valuut­taan, on sil­lä vai­ku­tus­ta sääs­tä­mi­sas­tee­seen. Sak­sa­lai­sil­la on pit­kät perin­teet juu­ri pank­kiin sääs­tä­mi­ses­sä. Pit­kä­ai­kais­sääs­tä­jä (elä­ke) voi toki sijoit­taa osak­kei­siin, mut­ta mitä­pä ehdo­tat asun­to­sääs­tä­jäl­le (tätä olen omas­sa­kin elä­mäs­sä­ni jou­tu­nut pähkäilemään)?

    3) Onko mitään taet­ta, hoi­ta­vat­ko olii­vi­maat talou­ten­sa kun­toon deval­vaa­tio­ryy­pyn avul­la? Suo­mel­la­kin on koke­muk­sia sekä onnis­tu­nees­ti käy­te­tyis­tä että huk­kaan hei­te­tyis­tä mah­dol­li­suuk­sis­ta täs­sä suhteessa.

    Ja sit­ten vie­lä vaa­ti­muk­ses­ta­si Sak­sa­lai­sen palk­ka- ja kulu­tus­ta­son nos­tos­ta. Luin tuos­sa vii­mei­sim­män Talous­e­lä­män artik­ke­lin Sak­san talou­des­ta. Ei Sak­sa kil­pai­le niin­kään olii­vi­mai­den kans­sa kuin Kau­koi­dän. Jos Sak­sa uhraa kil­pai­lu­ky­kyn­sä, ei se auta Sak­sa­lai­sen teh­taan työn­te­ki­jää lain­kaan — työ siir­tyy toi­sel­le puo­lel­le Maapalloa. 

    Toki, jos Euron arvoa samal­la las­ke­taan riit­tä­väs­ti, tilan­ne voi pysyä hal­lin­nas­sa, mut­ta maa­il­man­laa­jui­set valuut­ta­kurs­sie­rot eivät ole niin help­po­ja hal­lit­ta­via dol­la­rin ja ren­min­bin kyt­ken­nän sekä Fedin kuu­ma­na käy­vän digi­taa­li­sen dol­la­ri­pai­non vuoksi.

  4. Joo se olis kyl­lä aika kau­hee­ta, jos Suo­mi jou­tus kama­lan pro­tek­tio­nis­min uhriks, vähän niin­ku Ruot­si nyt!

    Ihan pahin­ta tie­tys­ti olis, että rans­ka­lai­set ja espan­ja­lai­set rupeis lähet­tää nii­den maa­ta­lous­tuot­tei­ta tän­ne ilma­seks. Sii­tä vaan pik­kusen vähem­män huo­no tilan­ne olis, jos saa­tas nii­tä lii­an hal­val­la. Mitä me sit­ten teh­täs? Ei aina­kaan jotain muu­ta mitä ei saa­da hal­val­la ostet­tua tänne.

    Ku on ker­ran pää­tet­ty kas­vat­taa tomaat­te­ja ja veh­nää, niin nii­tä­hän kas­va­te­taan ihan riip­pu­mat­ta sii­tä saaks nii­tä ostet­tua maa­il­man­mark­ki­noil­ta puo­li-ilma­seks vai ei!

    Pliis Osmo, var­je­le mei­tä täl­la­sel­ta epäonnelta.

  5. Vali­tet­ta­vas­ti emme tule kos­kaan näke­mään, kuin hyvin meil­le oli­si käy­nyt, jos jär­ki oli­si otet­tu käteen jo kak­si vuot­ta sitten.

  6. Suo­ma­lai­ses­sa EVM:n lai­no­jen ensi­si­jai­suus­kes­kus­te­lus­sa unoh­tuu mon­ta­kin asi­aa, esi­mer­kik­si se, että myös­kään IMF:n lai­noil­la ei ole juri­di­ses­ti mitään senio­ri­teet­tiä. Kyse on pel­käs­tään her­ras­mies­so­pi­muk­ses­ta jota ei ole kir­joi­tet­tu mihin­kään sopi­muk­siin. Täs­sä link­ki FT-Alp­ha­vil­len poh­din­taan aihees­ta: http://ftalphaville.ft.com/blog/2012/06/28/1058271/spain-seniority-and-survivor-bias/

    Toi­nen unoh­tu­va asia on, että val­tioil­la on kei­no­ja teh­dä jul­ki­sis­ta vel­ko­jis­ta ensi­si­jai­sia jäl­ki­kä­teen­kin ilman mitään EVM-sopi­muk­sen joh­dan­non kal­tai­sia poliit­ti­sia julistuksia.
    Esi­merk­ki­nä vaik­ka Krei­kan tämän kevään vel­ka­jär­jes­te­ly. Sii­nä toi­mit­tiin siten, että aivan saman­lais­ten Krei­kan val­tion obli­gaa­tioi­den omis­ta­jia koh­del­tiin eri taval­la. EKP:n, EIB:n ja Euro­val­tioi­den hal­lus­sa olleil­le vel­ka­kir­joil­le ei teh­ty mitään, yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien kär­sies­sä 75% leik­kauk­sen (NPV-arvos­ta).
    Sii­hen näh­den tämä suo­ma­lai­nen jank­kaus ensi­si­jai­suu­des­ta ja vakuuk­sien vaa­ti­mi­nen ERVV- mut­ta ei EVM-saa­ta­vis­ta on aivan turhanaikaista.

  7. [blockquote]ennustan miten täs­sä käy. Euroa ei voi enää pelas­taa, vaik­ka sen pelas­ta­mi­nen oli­si mel­kein kaik­kien etu­jen mukais­ta. Krii­si­mais­sa ei saa­da aikaan riit­tä­viä talou­den ter­veh­dyt­tä­mis­toi­mia eikä Euroo­pan tasol­la saa­da aikaan riit­tä­viä päätöksiä[/blockquote]

    Timo Soi­ni ei enää ole Euroo­pas­sa yksin, sil­lä tämä­hän on juu­ri se ennus­tus, jon­ka Soi­ni antoi, vain joi­ta­kin vuo­sia aiemmin.

    Kysy­mys on enää sii­tä, pitää­kö yrit­tää sitä, mikä ei onnis­tu, ja kuin­ka pal­jon kan­nat­taa mak­saa täs­tä yrityksestä.

  8. En ymmär­rä. Jos euro siis kui­ten­kin kaa­tuu, mitä jär­keä on poh­dis­kel­la jos­ko vaa­ti­mus EVM-lai­no­jen ensi­si­jai­suu­des­ta on huo­no idea? Eikö olen­nai­nen kysy­mys ole sii­nä tapauk­ses­sa että onko yli­pää­tään mitään jär­keä pää­omit­taa yksi­tyi­siä espan­ja­lai­sia pank­ke­ja mui­den mai­den jul­ki­sel­la rahal­la, oli­vat­pa lai­nan ehdot sit­ten mit­kä hyvänsä?

  9. ij:
    3) Onko mitään taet­ta, hoi­ta­vat­ko olii­vi­maat talou­ten­sa kun­toon deval­vaa­tio­ryy­pyn avulla? 

    NO eivät var­mas­ti hoi­da. Sik­si krii­siä oli­si pitä­nyt alun alkaen­kin hoi­taa niin, että Kreik­kaa pide­tään let­kuis­sa vain sen aikaa kun pank­ki­jär­jes­tel­män var­mis­te­lu vie ja sit­ten pot­kais­ta ulos eurosta. 

    Sii­nä oli­si­vat sit­ten naa­pu­ri­mai­den äänes­tä­jät voi­neet seu­rail­la, miten käy kun valuut­ta muut­tuu mik­ki­hii­ri­ra­hak­si, jol­la ei saa ostet­tua mitään ulkomailta.

  10. Tähä­nas­ti­nen ennus­tee­ni on ollut, että lopul­ta EKP mak­saa viu­lut. Se vaa­tii Sak­san luvan, kos­ka EKP:n ken­gän­nau­hat on sidot­tu perus­so­pi­muk­sel­la yhteen, mut­ta eikö­hän tuo lupa hel­tiä, kun vaih­toeh­dok­si tulee käy­mi­nen sak­sa­lais­ten veron­mak­sa­jien kuk­ka­rol­la. Sak­sa­lai­sil­la on kum­mal­li­sia inflaa­tio­pel­ko­ja, kun he yhä pel­kää­vät inflaa­tio­ta vaik­ka maan­osa on ajau­tu­mas­sa tuhoi­saan lamaan, jon­ka rin­nal­la pie­ni inflaa­tio ei tun­nu kovin pahal­ta vaihtoehdolta.

    Perus­asia joka kan­nat­tai­si ope­tel­la on se että vel­kaan­tu­nut val­tio (euro­mail­la kes­ki­mää­rin yli 80%) ei voi hoi­taa vel­ko­jaan infla­toi­mal­la. Samoin kun jos öljy/kaasu pitää ostaa ulko­mail­ta, inflaa­tio joh­taa käy­tän­nös­sä nyky­päi­vä­nä konkurssiin.

    Sak­sa­lai­set taas tie­tä­vät var­sin hyvin että “pie­ni” inflaa­tio joh­taa hyvin nopeas­ti hal­lit­se­mat­to­man suu­reen inflaa­tioon, eli euroa­lu­een ongel­mat vii­me kädes­sä rat­kais­taan mie­luum­min hajot­ta­mal­la alue kuin EKPn rahanpainannalla.

  11. Miten täs­tä etiä­päin? Jos ana­lyy­si pää­tyy euroa­lu­een hajoa­mi­seen ei piig­seil­le kan­na­ta syy­tää enem­pää kan­sa­lais­tem­me sääs­tö­jä. Jot­ta näke­mys olis raken­ta­va pitää esit­tää myös suun­ni­tel­ma sii­tä miten euros­ta läh­dön kus­tan­nuk­set saa­daan minimoitua. 

    Täs­sä muu­ta­ma ehdotus:

    - Suo­men euroe­ron uhan pitää olla uskot­ta­va. Näin Suo­men pan­kin hou­kut­te­le­vuus yön­yli­tal­le­tus­ten tur­va­sa­ta­ma­na heik­ke­nee ja vas­taa­vas­ti tar­get2-saa­mi­set saa­daan pienemmiksi.

    Pal­jon älä­mö­löä Suo­men markkasuunnitelmista…

    - Suo­men euro­saa­ta­via piig­seil­tä on syy­tä suo­ja­ta maxi­maa­li­ses­ti. Emun hajo­tes­sa nuo muun­tu­vat pää­sään­töi­ses­ti uusiin koti­va­luut­toi­hin ja lii­ro­jen ja pese­to­jen arvo­jen romah­taes­sa Suo­mi ottaa nuis­ta mah­ta­vat valuut­ta­tap­piot, vähintäinkin.

    Siis­pä Suo­mel­le mak­si­maa­li­ses­ti vel­kaa emua­lu­een kes­kus­pank­ki­jär­jes­tel­mään. Hyviä kei­no­ja oli­si­vat sete­lien pana­mi­nen yli quo­tam­me, täs­tä kun saam­me käy­tän­nös­sä ilmais­ta lai­naa EKP:ltä ja oman pank­ki­sek­to­rim­me pää­omit­ta­mi­nen ELAn kaut­ta elik­kä kaik­ki pank­kiem­me piig­sex­pot kol­la­te­raa­lik­si Suo­men pank­kiin Ela-rahoi­tus­ta vas­taan ja täy­des­tä nimel­li­sar­vos­ta tiet­ty. Näin pää­sem­me sete­li­ra­hoit­ta­maan euroil­la pank­ke­jam­me ohi EKP:n ja samal­la suo­jaus­ta EKP-saa­mi­siam­me vastaan.

    - Ero emus­ta ensim­mäi­se­nä. Mar­kan vah­vis­tu­mi­ses­ta hyö­ty kotiin myy­mäl­lä tuo­hon mark­ka­ky­syn­tään pää­mär­kä­nä Sveit­sin tapaan, elik­kä mark­ki­naeh­toi­nen deval­vaa­tio. Saa­duil­la valuut­ta­va­ran­noil­la sit­ten Suo­men ulko­maan­vel­ka pie­nem­mäk­si ja o’la­la Suo­mi­han nousee här­del­lis­tä winnerinä. 

    Vai min­kä­lais­ta raken­ta­vaa ehdo­tus­ta olet itse esittämässä?

  12. Voi­si­ko­han joku talous­tie­tei­li­jä las­kea, miten pal­jon EKP:n pitäi­si “pai­naa” Euro­ja ja ostaa val­tio­lai­no­ja lopul­li­ses­ti pois mark­ki­noil­ta, että vai­keuk­siin jou­tu­neet maat sai­si­vat vel­ka­ta­son­sa ja kil­pai­lu­ky­kyn­sä kun­toon. Miten suu­ri oli­si Euron deval­vaa­tio tuolloin?

  13. Kuun­te­li­ja:
    Tapu­tuk­sia vii­me aiko­jen hie­noil­le kir­joi­tuk­sil­le­si. Vaik­ka ei samaa miel­tä oli­si­kaan, olet ainoa edus­ta­ja, joka poh­tii ja kir­joit­taa asiois­ta nii­den oikeil­la nimillä. 

    Mitä ker­too edus­ta­jis­ta , jos yksi kah­des­ta­sa­das­ta näin toimii?

    Tapu­tuk­sia tulee tääl­tä­kin. Vaik­ka Vih­reät on puo­lue, jota äänes­täi­sin vain sil­loin, jos Suo­mes­sa ei mui­ta puo­luei­ta oli­si (kos­ka puo­lue ajaa sel­lai­sia asioi­ta, joi­ta itse vas­tus­tan — ja on aja­mat­ta nii­tä asioi­ta, joi­ta kan­na­tan), Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tuk­set ovat usein var­sin fik­su­ja. Niin nytkin.

    Olen pitä­nyt tuo­ta kir­joi­tuk­sen perus­väi­tet­tä itses­tään­sel­vyy­te­nä. Kuten yri­tys­lai­no­jen koh­dal­la, myös val­tion­lai­no­jen koh­dal­la voi olla ensi­si­jai­suus­jär­jes­tyk­siä. Jos johon­kin uuteen lai­naan lai­te­taan ensi­si­jai­suuso­mi­nai­suuk­sia, lisää se mui­den vel­ko­jien ris­ke­jä — ja samal­la näi­den odot­ta­maa korko/riskimarginaalia. Jos sijoit­ta­jien vaa­ti­maa kor­koa halu­taan vält­tä­mät­tä alen­taa, kan­nat­tai­si mel­kein­pä antaa sel­lais­ta lai­naa, joka on vel­ko­jen takai­sin­mak­su­jär­jes­tyk­ses­sä vii­mei­sin. Täl­löin vas­taa­vas­ti sijoit­ta­jat las­ki­si­vat omien sijoi­tus­ten­sa ris­kin pie­nem­mäk­si, ja alen­tai­si­vat kor­ko­vaa­ti­mus­taan. Mut­ta mui­den val­tioi­den kan­nal­ta tuol­lai­set lähes var­man tap­pio­ta tuot­ta­vat sijoi­tuk­set eivät ole kovin mie­lek­käi­tä — kos­ka tuol­loin kyse oli­si puh­taas­ta rahal­li­ses­ta tues­ta, ei sijoi­tuk­ses­ta. Tosin eipä kukaan ole enää aikoi­hin väit­tä­nyt euroa­lu­een tuki­lai­nois­ta vaka­vis­saan, että “me tie­na­taan tällä”.

    Jos ensi­si­jai­sia vel­ko­ja ei ole jär­ke­vää antaa, kos­ka ne lisää­vät sijoit­ta­ja­ris­ke­jä JA jos tois­si­jai­sia vel­jo­ja ei ole jär­ke­vä antaa, kos­ka ne lisää­vät val­tioi­den ris­ke­jä, seu­raa­va kysy­mys on toki sit­ten se, mitä täs­tä seu­raa. Kol­man­te­na tie­nä on näh­ty “taval­li­sen” ensi­si­jai­suus­jär­jes­tyk­sen omaa­vien lai­no­jen myön­tö. Niis­tä seu­raa kui­ten­kin kah­den edel­lä mai­ni­tun ongel­mat ja hyvät puo­let: toi­saal­ta ihan oikeas­ti yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien ris­ke­jä ei juu­ri alen­ne­ta, min­kä seu­rauk­se­na tuo­kaan ei ole toi­mi­va lää­ke esim. kor­ko­jen alen­ta­mi­seen (toi­sin kuin usein on väi­tet­ty polii­tik­ko­jen suus­ta; mut­ta sijoit­ta­ja­ris­ke­jä “taval­li­set” euro­mai­den lisä­lai­nat eivät juu­ri kyl­lä oikeas­ti vähen­nä, jos­kaan eivät ensi­si­jais­ten lai­no­jen tapaan lisää­kään). Toi­saal­ta taas ilman ensi­si­jai­suut­ta ole­vaan lai­naan sijoi­tuk­ses­ta seu­raa vas­taa­va ris­ki kuin yksi­tyis­si­joit­ta­jil­le. Sil­ti lai­noi­hin on sovit­tu nol­la­mar­gi­naa­li, eli mitään ris­ki­li­sää ei anne­ta val­tioil­le. Arvat­kaa­pa vain, mitä lai­naa tuol­lai­ses­sa tapauk­ses­sa Espan­ja (tai muut nol­la­mar­gi­naa­lin saa­neet val­tiot) mak­sa­vat ensim­mäi­se­nä pois, ja mitä viimeisenä.

    Nol­la­mar­gi­naa­lin lai­nat mak­se­taan pois mah­dol­li­sen myö­hään, jos sil­loin­kaan — kos­ka ne ovat hal­vin­ta lai­na­ra­haa, mitä val­tio voi käy­tän­nös­sä saa­da. Ihan vas­taa­val­la taval­la kuin yksi­tyi­set ihmi­set lyhen­tä­vät reip­paam­min kor­kea­kor­koi­sim­pia lai­no­ja (esim. kulu­tus­luot­to­ja), jos yli­mää­räi­siin lyhen­nyk­siin on varaa, eivät mata­la­kor­koi­sim­pia lainojaan.

    Minus­ta iso kysy­mys on se, onko täs­sä euro­mai­den yli lai­naa­mi­ses­sa yli­pää­tään mitään jär­keä. Niin kau­an kuin jul­ki­nen sek­to­ri krii­si­mais­sa tekee usean pro­sen­tin tap­pioi­ta BKT:sta joka vuo­si, krii­si itse asias­sa vain syve­nee jat­ku­vas­ti. Tuo Espan­jan mak­si­mis­saan 100 mil­jar­din tuki­pa­ket­ti­kaan ei rii­tä Espan­jas­sa mah­dol­li­ses­ti edes vuo­den tap­pioi­hin, saa­ti että se kään­täi­si lai­van suun­nan. Yksi­tyi­sen sijoit­ta­jan näkö­kul­mas­ta Espan­jaan liit­ty­vät ris­kit kas­va­vat jat­ku­vas­ti suur­ten tap­pioi­den yhä vain ker­tyes­sä. Anne­taan tuki­pa­ket­te­ja muil­ta euro­mail­ta ensi­si­jai­se­na tai tois­si­jai­se­na lainana.

  14. jon­ka rin­nal­la pie­ni inflaa­tio ei tun­nu kovin pahal­ta vaihtoehdolta”

    entäs iso inflaatio?
    Suo­ma­lai­sen kan­sa­ne­lä­ke­läi­sen täy­tyy vali­ta ruu­an ja läm­mön välil­tä jo 10% inflaa­tion kanssa.

    Suo­men val­tion käyt­tä­män valuu­tan pai­na­mi­nen sika­mai­den käyt­töön on ihan vas­taa­va ryös­tö kuin eurobonditkin.
    Eikä se vel­ka­ka­ton saa­vut­ta­nei­ta mai­ta pelasta.

    Lop­pu­tu­lok­se­na täs­tä on vel­ko­jen alas­kir­jaus kai­kis­sa sika­mais­sa Krei­kan tapaan.
    Ajan­koh­taa voi­daan siir­rel­lä mut­ta lop­pu­tu­los on selvä.

  15. Jos “euroa ei voi pelas­taa”, niin mitä mie­les­tä­si Suo­men pitäi­si tehdä?

    a) Aje­leh­tia mukana?
    b) Ero­ta ja etsiä uut­ta alkua?

  16. Tun­tuu, että Espan­ja hui­jaa (tapo­jen­sa muaan) taas oikein kun­nol­la maksajamaita.
    Tuo 100 mil­jar­dia ei rii­tä mihinkään.Pelkästään yhden pan­kin San­tan­de­rin tase on 1400 mil­jar­dia ja tääl­lä Espan­jas­sa suu­ri kan­sain­vä­li­nen tilin­tar­kas­tus­toi­mis­to esit­ti vas­ti­kään, että täl­lä pan­kil­la on nyt rea­li­soi­tu­via luot­to­tap­pio­ta ja arvon­alen­nuk­sia n. 20 % eli 280 mil­jar­dia KIRJAAMATTA. Espan­jan pank­kien rahan­tar­ve on lähel­lä 1000 mil­jar­dia ja kon­kurs­si­kyp­sien maa­kun­tien tar­ve vie­lä suurempi.
    Muu­ten, uudet ensi­si­jai­set lai­nat eivät vähen­nä 500 mil­jar­dia vaan lisää­vät sitä.
    Pitäi­si alkaa jo vii­mein tun­nus­taa TOSIASIAT.
    Ainoa kei­no suos­ta pää­se­mi­sek­si on antaa tap­pio­den reli­soi­tua niil­le joil­le ne kuu­lu­vat, eikä siir­rel­lä nii­tä tasees­ta toi­seen, jol­loin lop­pu­tu­los on täy­del­li­nen sekasotku.
    Lopul­ta täs­sä sha­kis­sa on kyse kuka tap­piot mak­saa, ne jot­ka ovat ris­kit otta­neet vai muut.

  17. Inflaa­tio on monin tavoin tuhoi­sa talou­del­le, vaik­ka jätet­täi­siin huo­mioi­mat­ta Soi­nin­vaa­ran himoit­se­ma varain­siir­to pie­ni­tu­loi­sim­mil­ta suu­ri­tu­loi­sim­mil­le ja sääs­tä­neil­tä vel­kai­sim­mil­le, kiih­ty­vä inflaa­tio ruok­kii itse­ään ja joh­taa tuhoon.

    Inflaa­tious­ko­vai­set usko­vat tai­ka­sei­nään mis­tä rahaa saa­daan ilmai­sek­si. The­re’s no such a thing as a free lunch.

    Vas­tuul­li­ses­sa talou­den­pi­dos­sa ei ole mitään tai­ka­kei­noa, kanin vetä­mis­tä hatus­ta, tai­vaas­ta ei sada mannaa.

  18. Kyl­lä, USA voi infla­toi­da. Euroop­pa taas ei. USD on glo­baa­li reser­vi­va­luut­ta. USA myös hank­kii ener­gian­sa ja muut perus­tar­peet omal­la valuu­tal­laan, eli yllä kuvat­tu rahan pai­na­mi­sen ongel­ma ei päde USA:han.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onhan USA:kin pys­ty­nyt rahoit­ta­maan aivan tör­keän suur­fen ali­jää­män inflatoimalla.

  19. EVM:n ensi­si­jai­suus on tain­nut tul­la IMF:n ensi­si­jai­suu­des­ta, mut­ta se on vain sivujuonne.

    Se että yli­pään­sä jou­du­taan poh­ti­maan ensi­si­jai­suut­ta eli mitä EVM:stä on oikeas­ti sovit­tu ker­too taas sii­tä, että sopi­muk­set ovat vain aiko­muk­sia kuten euron perus­ta­mis­so­pi­mus­kin, joka on rikottu.

    Tun­tuu että ainoa maa, joka nou­dat­taa sopi­muk­sia on Suo­mi. Muil­le sopi­muk­set ovat aiko­muk­sia, joi­ta voi­daan muut­taa kun tilan­ne vaatii.

    Ero ajat­te­lu­ta­vas­sa on niin suu­ri, että mei­dän hal­li­tuk­sem­me jää aina ala­kyn­teen ja yksin.

    EKP:n toi­min­taa rajoit­ta­vat sopi­muk­set, mut­ta ei pidä uskoa, että ne pitä­vät. Kun iso­jen mai­den etu vaa­tii, että EKP tekee sen mitä polii­ti­kot halua­vat, on se EKP:n itse­näi­syy­den menoa.

    JP Mor­ga­nin mie­les­tä Suo­men ero euros­ta oli­si help­po. Voim­me ero­ta ja ottaa mar­kan takaisin.

    Euro­krii­sin rat­kai­sus­ta pal­kin­non saa­neen mukaan krii­si­mai­den rat­kai­su on, että ne ero­te­taan euros­ta ja nii­den kes­kus­pan­kit pai­na­ta lisää rahaa. Se tar­koit­taa krei­kan drakh­man ja espan­jan pese­to­jen painamista.

    Mie­les­tä­ni tuo on parem­pi rat­kai­su kuin se, että euro­ja pai­ne­taan lisää ja inflaa­tiol­la mak­sa­te­taan euro­mai­den kes­ki­luok­ka mak­sa­maan ete­län taloustöppäilyistä.

  20. Ode,

    Muu­ten var­maan oikean suun­tais­ta, mut­ta älä syy­tä ongel­mis­ta ensi­si­jai­ses­ti krii­si­mai­ta, jot­ka häs­sä­köi­vät eivät­kä saa aikaan riit­tä­viä ter­veh­dyt­tä­mis­toi­mia. Kreik­ka on osin poik­keus, mut­ta muu­ten krii­si­mai­den talous­po­li­tiik­ka ei ole ollut miten­kään poik­keuk­sel­li­sen huonoa.Ne vain ovat olleet mah­dot­to­mas­sa tilan­tees­sa, kun hal­pa raha ensin vir­ta­si sisään ja sit­ten ulos. Itse asias­sa ne yrit­ti­vät aikoi­naan hil­li­tä kuplaa mel­ko ansiok­kaas­ti, luul­lak­se­ni parem­min kuin Hol­ke­rin hal­li­tus aikoi­naan Suo­men kuplas­sa. Nyt kun olii­vi­kupla on puh­jen­nut, tiu­kem­pi ter­veh­dyt­tä­mi­nen oli­si eri­tyi­sen vai­ke­aa, kos­ka toi­met, jot­ka vähen­tä­vät jul­ki­sia meno­ja, supis­ta­vat myös talout­ta ja vähen­tä­vät verotuloja.

    Jot­ta täs­tä sel­vit­täi­siin, tar­vit­tai­siin poik­keuk­sel­lis­ta raha­po­liit­tis­ta elvy­tys­tä Euroo­pan kes­kus­pan­kil­ta, pank­kien rei­pas­ta pää­omit­ta­mis­ta eri puo­lil­la Euroop­paa, mas­sii­vi­sia ja tuot­ta­via tule­vaa vero­poh­jaa kas­vat­ta­via jul­ki­sia inves­toin­te­ja Sak­sas­sa, Suo­mes­sa ja muis­sa mais­sa, joil­la on elvy­tys­va­raa ja hal­paa rahaa saa­ta­vil­la sekä nel­jän­nek­si elä­ke­po­li­tii­kan muu­tok­sia ja mui­ta sel­lai­sia raken­teel­li­sia toi­mia, joil­la jul­ki­sia meno­ja supis­te­taan ja/tai vero­tu­lo­ja kas­va­te­taan sit­ten kun elvyt­tä­mi­sen aika on ohi. Kos­ka vii­saut­ta näi­hin toi­miin ei ole näkö­pii­ris­sä, euron kaa­tu­mi­nen on nyt vali­tet­ta­van hyvä veikkaus.

    Voi toki käy­dä niin­kin, että Krei­kan tule­va irtau­tu­mi­nen euros­ta osoit­tau­tuu niin järi­syt­tä­vän vai­keak­si muul­le euroa­lu­eel­le, että sii­nä vai­hees­sa jär­ki ote­taan käteen ja krii­si­mai­den syyl­lis­tä­mi­ses­tä siir­ry­tään tositoimiin.

  21. Sun Tzu: Perus­asia joka kan­nat­tai­si ope­tel­la on se että vel­kaan­tu­nut val­tio (euro­mail­la kes­ki­mää­rin yli 80%) ei voi hoi­taa vel­ko­jaan infla­toi­mal­la. Samoin kun jos öljy/kaasu pitää ostaa ulko­mail­ta, inflaa­tio joh­taa käy­tän­nös­sä nyky­päi­vä­nä konkurssiin.

    Sak­sa­lai­set taas tie­tä­vät var­sin hyvin että “pie­ni” inflaa­tio joh­taa hyvin nopeas­ti hal­lit­se­mat­to­man suu­reen inflaa­tioon, eli euroa­lu­een ongel­mat vii­me kädes­sä rat­kais­taan mie­luum­min hajot­ta­mal­la alue kuin EKPn rahanpainannalla.

    Ihmeen hyvin toi­mii kui­ten­kin jenk­kien koh­dal­la. korot alim­mil­laan sit­ten 1800-luvun.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onhan USA:kin pys­ty­nyt rahoit­ta­maan aivan tör­keän suur­fen ali­jää­män inflatoimalla. 

    Toi­nen asia joka kan­nat­tai­si ope­tel­la on se että USA ja euroa­lue ovat lähes päin­vas­tai­sis­sa tilanteissa.

    USAn vel­ka­kir­jo­ja oste­taan maa­il­man tap­piin vaik­ka alle inflaa­tio­pro­sen­tin kos­ka arvel­laan että USA on vii­mei­nen paik­ka maa­il­mas­sa joka kaa­tuu. Niin­pä siel­lä voi­daan (vie­lä) lykä­tä vel­ka­kir­jo­ja mark­ki­noil­le ja kaik­ki menee. Arve­len että pres­san­vaa­lien jäl­keen tilan­ne muuttuu.

    Euroa­lue on täy­sin eri tilan­tees­sa. Jos joku paik­ka maa­il­mas­sa kaa­tuu, euroa­lue on sii­nä kär­ki­pääs­sä. Jos siis tääl­lä euron inflaa­tio­pro­sent­ti kas­vaa, se lyö­dään välit­tö­mäs­ti ris­ki­li­sien kera val­tioi­den vel­ka­kir­joi­hin pääl­le (pois­lu­kien ehkä Sak­sa), ja voit nopeas­ti las­kea että pari-kol­me­kin pro­sent­tia nykyis­ten pääl­le tar­koit­taa koko euroa­lu­een kon­kurs­sia kun vel­ka­kir­jo­jen korot on lähel­lä 10% tai yli.

    Kuten aiem­min mai­nit­sin jos val­tion vel­kaan­tu­nei­suus on hyvin pie­ni (kuten vaik­ka­pa Suo­mel­la 90-luvun krii­sis­sä) infla­toin­ti onnis­tuu kos­ka vel­ka­kir­jo­jen myyn­ti ei ole niin elin­tär­ke­ää. Tänä päi­vä­nä hyvin har­va län­si­maa on täs­sä tilanteessa.

  23. Para­hin Osmo, ja muut asiois­ta jotain ymmärtävät,

    miten kehot­tai­sit­te sääs­tä­jää suo­jaa­maan varal­li­suu­ten­sa? Sääs­tä­jäl­lä ei ole kiin­te­ää omai­suut­ta, vain vai­val­la kokoon kasat­tua — myö­hem­min asun­toon tar­koi­tet­tua — euro­mää­räis­tä varallisuutta.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onhan USA:kin pys­ty­nyt rahoit­ta­maan aivan tör­keän suur­fen ali­jää­män inflatoimalla.

    Itse asias­sa ei ole. USAn inflaa­tio on mata­nut muu­ta­mas­sa pro­sen­tis­sa ja sen alla pit­kään. USAn ali­jää­män rahoi­tus on itse asias­sa aika pit­käl­le euroa­lu­een krii­sin seu­raus­ta. Kun euroo­pas­sa on pääl­lä akuut­ti krii­si, USAn tule­vai­suu­des­sa uhkaa­va krii­si ei näy­tä niin pahal­ta. Jos USAs­sa oli­si todel­la infla­toi­mi­nen onnis­tu­nut, USAn vel­ka­suh­teen pitäi­si olla las­ke­nut, kun inflaa­tio kas­vat­taa talou­den nimel­lis­ko­koa. Tätä ei ole kui­ten­kaan tapah­tu­nut vaan USAn vel­ka­suh­de on jat­ka­nut raket­ti­mais­ta nousu­aan. USA on aja­mas­sa vauh­dil­la umpi­ku­jaan, mut­ta sijoit­ta­jien van­hat tot­tu­muk­set ja Euroo­pan ja Japa­nin vie­lä pahem­mat tilan­teet ovat aut­ta­neet siir­tä­mään ongel­maa. Ei kui­ten­kaan ratkaisemaan.

    Ja Euroo­pan ongel­mia ei mikään pie­ni inflaa­tio rat­kai­si. Euroo­pan vel­kaon­gel­mat ovat niin val­ta­via, että sii­hen tar­vit­tai­siin 10% inflaa­tio­ta­soa — jot­ta inflaa­tiol­la oli­si vai­ku­tus­ta, sen pitäi­si olla pro­sen­teis­sea pal­jon suu­rem­pi kuin velan mää­rän kas­vu. Ja tuol­lai­set inflaa­tio­lu­ke­mat tar­koit­tai­si­vat vähin­tään 15% tie­noil­la ole­vaa kor­ko­ta­soa. Täs­sä ei puhu­ta mis­tän pik­kuin­flaa­tios­ta vaan talout­ta todel­la vaka­vas­ti vahin­goit­ta­vas­ta inflaa­tios­ta. Kes­kus­pan­kit ovat syys­tä­kin pelois­saan tuo­hon turvautumisesta.

  25. Sete­li­ra­hoi­tus voi­si­kin olla inflaa­tio­ris­ki, jos EKP ryh­tyi­si sii­hen omin päin. Mut­ta sekä Fed, BoE että Japa­ni ovat jo anta­neet pai­no­ko­nei­den lau­laa estot­to­mas­ti krii­sin eri vai­heis­sa. Täs­sä vai­hees­sa EKP:n sete­li­ra­hoi­tus toi­mi­si kor­kein­taan tasaa­va­na tekijänä.

  26. Pasi Hak­ka­rai­nen:
    Vali­tet­ta­vas­ti emme tule kos­kaan näke­mään, kuin hyvin meil­le oli­si käy­nyt, jos jär­ki oli­si otet­tu käteen jo kak­si vuot­ta sitten.

    Kak­si vuot­ta sit­ten? Se oli­si pitä­nyt ottaa käteen 90-luvul­la, jol­loin tähän valuut­ta­kol­hoo­siin oltiin varoi­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta liit­ty­mäs­sä. Minun on vai­kea kek­siä, mikä meil­lä oli­si huo­nom­min, jos oli­sim­me seu­ran­neet Ruot­sin tie­tä. Tie­ten­kin parem­pi, jos oli­sim­me seu­ran­neet Nor­ja ja Sveit­sin tietä.

  27. Se pie­nen pie­ni loh­tu täs­sä on, että saam­me näh­dä, kuin­ka huo­no on Soi­nin esit­tä­mä vaihtoehto.”

    Voi­si­ko blo­gin­pi­tä­jä ystä­väl­li­ses­ti ker­toa, mitä hän täl­lä tarkoittaa?

  28. Täs­mäl­leen ottaen mitä tar­koi­tat kun sanot, ettei euroa voi pelas­taa: irrot­tau­vu­ta­ko poh­joi­set maat? Vai läh­te­vät­kö / pot­ki­taan­ko krii­si­maat pois? Hajo­aa­ko koko rahaliitto?

  29. Kii­tos hyväs­tä kir­joi­tuk­ses­ta. Tai­dat olla ainut hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­ja Edus­kun­nas­sa, jol­la on tähän näke­mys­tä. Muut pai­na­vat vain nappia.

    Euron pelas­ta­mi­nen on vai­kea­ta jo sik­si, että riit­tä­vän moni uskoo, ettei se onnis­tu ja käyt­täy­tyy mark­ki­noil­la sen mukaisesti.”

    Tämän rajan yli lie­nee jo tosi­aan men­ty. Nyt enää jän­nit­tää, kos­ka Euro hajoaa. 

    Pes­si­mis­miä­ni lisää tie­to, ettei Timo Soi­ni ole Euroo­pas­sa yksin. Saman­lai­sia äänen­pai­no­ja on alka­nut kuu­lua myös Sak­sas­ta. Pel­kään, että lui­sum­me tiel­le, jota Timo Soi­nin on esit­tä­nyt pit­kään. Se pie­nen pie­ni loh­tu täs­sä on, että saam­me näh­dä, kuin­ka huo­no on Soi­nin esit­tä­mä vaihtoehto.”

    Kun vain yhden vaih­toeh­don lopul­ta näkee, niin kaik­ki muu on spe­ku­laa­tio­ta. Miten oli­si käy­nyt, jos Krei­kan tukiais­ten sijaan oli­si läh­det­ty lin­jal­le, jos­sa oli­si var­mis­tet­tu, että Sak­san rahoit­ta­ja­pank­kien tase kes­tää tap­piot ja Krei­kan pank­kien oli­si annet­tu kaa­tua. Se vaih­toeh­to ei ollut mah­dol­li­nen poliit­ti­sis­ta syis­tä. Spe­ku­laa­tio­ta sekin.

    En ole Soi­nin äänes­tä­jä, mut­ta nyt “Soi­nin vaih­toeh­toon” jou­du­taan todel­la vel­kai­si­na ja tilan­tees­sa, jos­sa pää­tän­tä­val­ta on annet­tu muil­le. Sen tie­tää, että sil­lon käy hei­kos­ti. Tilan­ne ei siis ole sama kuin “jyt­kyn” aikoi­hin, joten ver­tai­lu Soi­nin vaih­toeh­toon on huono.

  30. Soi­nin­vaa­ra unoh­taa täy­del­li­ses­ti sen, että EVM-kas­sas­ta lai­nak­si annet­ta­va raha on erään­lais­ta EU-sos­su­ra­haa. Sitä anne­taan poloi­sil­le joko ilman kor­koa tai nau­ret­ta­van pie­nel­lä korolla. 

    Suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä annet­tu­ja lai­no­ja ei edes peri­tä takai­sin­kaan. Vaan annel­laan anteek­si tuol­lai­sil­le Krei­kan ja Por­tu­ga­lin tyyp­pi­sil­le sosiaalitapauksille.

    Kor­ko­voit­to­ja tus­kin tulee yhtään, toi­sin kuin vapaas­ti oman kor­ko­li­miit­tin­sä mää­rit­te­le­vil­le vapaan mark­ki­nan sijoittajille.

    Sii­nä mie­les­sä pitäi­sin ihan jär­ke­vä­nä prio­ri­soin­ti­na, että yhteis­kun­nan varoin toi­mi­va EU-sos­su­toi­mis­to sai­si rahan­sa ensim­mäi­se­nä takai­sin, jos velal­li­sel­la alkaa pää­omia kart­tua. Vas­ta tämän jäl­keen rahoit­ta­ja­pan­kit pää­se­vät vaa­ti­maan omiansa. 

    Suo­mes­sa­kin yri­tys­kon­kurs­seis­sa Verot­ta­ja on aina ensi­si­jai­nen vel­ko­ja, ja muut saa­vat rahan­sa vas­ta sen perästä.

    Koko EVM-toi­mis­to pitäi­si tie­ten­kin RÄJÄYTTÄÄ KAPPALEIKSI. Se on niin hir­vit­tä­vä demo­kra­tian irvi­ku­va, että en mil­lään ymmär­rä kuin­ka vaik­ka Vih­reät on voi­nut olla Hal­li­tuk­ses­sa sel­lai­sen perus­ta­mis­ta tukemassa.

    Onnek­si EVM tosi­aan samal­la menee nyt aivan muusik­si, samal­la kun kato­aa taa­kak­si muut­tu­nut EURO-rahayksikkökin.

  31. Jos kui­ten­kin tätä van­haa tuhon tie­tä vie­lä jat­ke­taan , niin eikö Espan­jan koh­dal­la vakuuk­sien sijaan voi­tai­si toi­mia toisin ?
    Ymmär­tääk­se­ni Espan­jan pank­kien nykyi­set ongel­mat joh­tu­vat pit­käl­ti kiin­teis­tö­kuplan puhkeamisesta.
    Pank­kin omis­tuk­ses­sa on ilmei­ses­ti jopa sato­ja­tu­han­sia asun­to­ja, jot­ka ovat taseis­sa yliarvostettuina.
    Sen sijaan että olem­me takaa­mas­sa lai­no­ja Espanjaan,miksi Suo­men val­tio ei aut­tai­si espan­ja­lai­sia osta­mal­la pan­keil­ta käy­pään mark­ki­na­hin­taan tuk­kua­len­nuk­sil­la koko­nai­sia asui­na­luei­ta ja/tai talo­ja? Sil­lä rahal­la, joka tul­laan takui­na sito­maan Espan­jaan sai­si mel­koi­sen asuntomassan.
    Suo­men val­tio saa vie­lä tois­tai­sek­si lai­nat­tua rahaa tähän edullisesti.
    Täten espan­ja­lai­set pan­kit sai­si­vat rahoi­tus­taan taas kun­toon ja voi­si­vat ostaa val­tion­sa velkapapereita.
    Ja suo­ma­lai­sil­la veron­mak­sa­jil­la( val­tiol­la )oli­si suu­ri kiin­teis­tö­mas­sa omis­tuk­ses­saan, jon­ka voi­si muu­ta­man vuo­den kulut­tua myy­dä edel­leen uskoak­se­ni jon­kin­moi­sel­la voi­tol­la, edel­lyt­täen että Euroo­pan talous ei mene täy­sin sekaisin.
    Etuos­tooi­keus voi­si olla suo­ma­lai­sil­la veronmaksajilla.
    Eri­tyi­ses­ti Cos­ta del Solil­la tulee ole­maan aina poten­ti­aa­lis­ta kysyn­tää asunnoille.

  32. Jos Olli, Ange­la ja EVM tuke­vat espan­ja­lai­sia kyliä, niin on nii­tä Suo­mes­sa­kin tuettavia. 

    Mitä nii­tä krii­si­kun­tia meil­lä Suo­mes­sa nyt onkaan. Vantaa!

    Eli var­sin vii­saat joh­to­pää­tök­set Ode on tehnyt!

  33. Tota edel­leen­kin, kun ei osa­ta, halu­ta tai ole poliit­ti­ses­ti mah­dol­lis­ta hoi­taa kui­ten­kin koh­tuul­li­sen yksin­ker­tais­ta euroa­lu­een talous­krii­siä, niin mikä ihme pis­tää kuvit­te­le­maan että samat ihmi­set, mark­ki­nat, polii­ti­kot, kes­kus­pank­kii­rit ja äänes­tä­jät joten­kin osai­si­vat hal­li­tus pur­kaa euron? Mark­ki­nat ja moni muu­kin ope­roi ole­tuk­sel­le että joku jos­sain lop­pu­jen lopuk­si, esi­mer­kik­si EKP:ssa, on jär­ke­vä aikui­nen ihmi­nen, mut­ta mitä jos ei ole?

    Kun nyt maa­lail­laan piru­ja sei­näl­le, niin mais­tel­laan vaik­ka seu­raa­vaa ske­naa­rioi­ta. Mark­ki­nat, eli sääs­tä­jät, elä­ke­ra­has­tot, jne. pil­las­tuu huhuis­ta että euro hajo­aa, esi­mer­kik­si Suo­mi alkaa lähet­tää jotain sen suun­tai­sia sig­naa­le­ja. Seu­raus on tie­ten­kin valuut­ta­pa­ko, jos­ta seu­raa inflaa­tio­piik­ki, jon­ka sak­sa­lai­nen kes­kus­pank­kim­me luon­nol­li­ses­ti hoi­taa hei­vaa­mal­la korot tap­piin, kos­ka kot­ti­kär­ry­ra­ha ja Hit­ler. Min­kä jäl­keen nyky­ai­kai­sel­la vel­kaan­tu­mis­ta­sol­la noin koko man­ner on kon­kurs­sis­sa, ei ruot­sa­lai­sia­kaan kau­heas­ti nau­ra­ta kun kruu­nu pomp­paa tap­piin ja kukaan euroa­lu­eel­la osta siel­tä mitään. Tämä kyl­lä hajoit­taa euron, ja myös Euroo­pan ja mah­dol­li­ses­ti jopa maa­il­man talouden.

    No, tähän rea­goi­daan tie­ten­kin niin että ruve­taan pai­na­maan peso­ja, mark­ko­ja ja ties mitä. Ja hom­ma men­nee aina­kin osas­sa mai­taa niin että talletuksia/velkoja ei muu­te­ta tuo­hon uuteen valuut­taan, kos­ka ainoi­ta tapo­ja tapa sel­vi­tä yli­vel­kaan­tu­mi­ses­ta on että velat mak­se­taan mono­po­li­ra­hak­si muut­tu­neis­sa eurois­sa ja pal­kat, verot, jne. uudes­sa valuutassa.

    Tämän jäl­keen joka valuu­tan arvo ja talous on sitä luok­kaa pie­les­sä, että odo­tet­ta­vis­sa on sel­lais­ta +/-50% kurs­si­hei­lun­taa ja poliit­ti­sia deval­vaa­tioi­ta. Noin niin­ku ver­tai­lun vuok­si, pal­kat on sen teol­li­suu­den, jon­ka kil­pai­lu­ky­vys­tä aina jak­se­taan huo­leh­tia, kuluis­ta tyy­pil­li­ses­ti jotain 20%.

    Sil­loin tode­taan että eihän tämä nyt käy. Soi­ni huu­taa valuut­ta­pa­ro­nien pää­tä vadil­le, hir­veät spe­ku­lan­tit ahdis­taa ja teol­li­suus itkee, joten sol­mi­taan valuut­ta­kurs­sien sää­te­ly­me­ka­nis­mi jos­sa on ihan samat ongel­mat kuin euros­sa, mut­ta ilman sen hyö­ty­jä. Ja tuos­sa mat­kal­la on saa­tu työt­tö­myys toi­sel­le kym­me­nel­le pro­sen­til­le sekä luul­ta­vas­ti tuhot­tua jotain puo­let sääs­töis­tä, tosin vel­kaon­gel­ma lie­nee rat­kais­tu juu­ri sil­le inflaa­tiol­la jota pyrit­tiin välttämään.

    Hyvää lop­pu­ke­sää ja alka­vaa syk­syä vaan kaikille.

  34. > tuo ris­ki ei koko­nai­suu­te­na pie­ne­ne vaan kas­vaa sii­tä, että jot­kin lai­nat mää­ri­tel­lään ensisijaisiksi

    Jos EVM lai­naa Espan­jal­le rahaa ensi­si­jai­se­na vel­ko­ja­na mark­ki­na­ko­rol­la, se paran­taa nykyis­ten vel­ko­jien ase­maa (jos rahal­la mak­se­taan van­ho­ja vel­ko­ja takai­sin), mut­ta tekee van­ho­jen ei-ensi­si­jais­ten lai­no­jen kor­vaa­mi­sen uusil­la vas­taa­vil­la kan­nat­ta­mat­to­mak­si, kos­ka ei-ensi­si­jais­ten lai­no­jen ris­ki on hie­man kasvanut.

    Mut­ta mark­ki­na­kor­kois­ta lai­naa EVM:n ei tar­vit­se antaa, kos­ka sitä saa mark­ki­noil­ta­kin. EVM antaa siis lai­naa edul­li­sem­min kuin mark­ki­nat antai­si­vat. Noi­den lai­no­jen ehdot mitoi­te­taan niin, että mark­ki­noi­den ris­kit pysy­vät aiem­paa alem­mal­la tasol­la. Jos EVM pitää ensi­si­jai­suu­den, sen ris­kit pysy­vät pie­ni­nä, ja se voi sik­si antaa lai­naa alem­mal­la korol­la. Tämä alem­pi kor­ko pudot­taa mui­den uusien lai­na­nan­ta­jien ris­ke­jä (kos­ka Espan­ja kyke­nee mak­sa­maan vel­kaan­sa entis­tä toden­nä­köi­sem­min). Sik­si myös uusien lai­no­jen korot voi­vat alen­tua, vaik­ka EVM pitäi­si ensisijaisuutensa.

    On peri­aat­tees­sa makua­sia kum­mal­la taval­la lai­no­ja anne­taan. Mut­ta jos ole­te­taan, että EVM halu­aa tukea Espan­jaa tie­tyl­lä sovi­tul­la ris­ki­ta­sol­la, ei-ensi­si­jai­sis­ta lai­nois­ta EVM:n tuli­si vaa­tia huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­paa kor­koa kuin ensisijaisista.

    Pitää vie­lä lisäk­si tode­ta, että kum­pi­kaan nois­ta tavois­ta ei ole mie­les­tä­ni jär­ke­vä tapa hoi­taa nykyis­tä kriisiä.

    > Euroa ei voi enää pelastaa

    Tar­koit­taa­ko tämä, että euro hajo­aa koko­naan, vai vain sitä, että aina­kin yksi val­tio irtaan­tuu euros­ta? Mie­les­tä­ni yhden val­tion eron ei tar­vit­se olla suu­ri­kaan ongel­ma eurolle.

    > kuin­ka huo­no on Soi­nin esit­tä­mä vaihtoehto

    Et mai­nin­nut mikä Soi­nin esi­tys on huo­no. Jos tar­koi­tit Suo­men eroa­mis­ta euros­ta, niin mis­sä suh­tees­sa tämä on sii­hen, että ennus­tit itse­kin, että euroa ei voi enää pelastaa?

    > Tähä­nas­ti­nen ennus­tee­ni on ollut, että lopul­ta EKP mak­saa viulut.

    Kau­his­tus. Tar­koit­taa­ko tuo sitä, että Suo­mi ja muut euro­maat otta­vat muu­ten mak­sa­mat­ta jää­vät velat kantaakseen?

  35. Kyl­lä pys­tyy, jos polii­ti­kot eivät oli­si poliitikkoja.

    Var­sin­kin Suo­mes­sa, mut­ta myös muu­al­la EU mais­sa, kes­kus­tel­laan aivan lii­kaa EVVM ja EVM jär­jes­te­lyis­tä sekä tähän pääl­le vakuuk­sis­ta. Nämä lai­naa lai­nan pääl­le jär­jes­te­lyt on ollut kaik­kien (aina­kin EU ulko­puo­lel­la) tie­dos­sa, ettei ole pit­käl­lä juok­sul­la muu­ta kuin ajan pelaa­mis­ta. Näyt­tää sil­tä että EU komis­sio ja val­tio­hal­lin­to­jen kär­ki­po­lii­ti­kot ovat tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti käy­neet tähän, niin­kin jalon peri­aat­teen mukai­ses­ti, kuin suit­sia ete­län mai­ta otta­maan itse­ään nis­kas­ta kiin­ni ja lak­kaut­taa hei­dän sii­vel­lä elä­mi­sen anta­mal­la hie­man kor­ko piiskaa. 

    Nyt kun sor­mi on men­nyt suu­hun ja suur­pää­oma on oikeas­ti vaa­ras­sa (esim Sak­san Pank­ki vivu­tet­tu suh­teel­la 60:1) rukoil­laan EKP apuun. Vali­tet­ta­vas­ti EKP ei ole FED vaik­ka sel­lai­sek­si se halu­aa kovas­ti. Tämä EKP har­joit­ta­ma rahoi­tus ei ole teho­kas­ta talou­den hoi­toa, se vaan tar­jo­aa samaa pork­ka­naa eli rahaa pankeille/valtioille. On myyt­ti, että täl­lä oli­si suur­ta vai­ku­tus­ta inflaa­tioon. Tut­ki­tus­ti raha hävi­ää nopeas­ti suur­pää­oman sijoi­tuk­siiin ja nii­den joh­dan­nai­siin. Samoin kuin EVM ja EVVM tapauk­ses­sa raha ei palau­du tuot­ta­vaan kehitykseen.

    Kak­si ske­naa­rio­ta mit­kä voi­si­vat aut­taa. Toi­ses­sa pidem­piai­kai­ses­sa käy­te­tään Bra­sil­lian esi­merk­kiä ja perus­te­taan EU sisäi­nen sijoi­tus­ra­has­to mikä on kaik­kien EU val­tioi­den takaa­ma (vrt EU bon­dit). Nämä rahat sijoi­te­taan suo­raan kehit­ty­viin yri­tyk­siin EU sisäl­lä sovi­tul­la jako­suh­teel­la eri mai­den kes­ken. Eli rat­kai­se­vaa on ohit­taa pan­kit sekä val­tiot ja pön­kit­tää itse talout­ta hal­val­la lainalla.

    Toi­nen pol­ku on EURO “hal­lit­tua” pilk­ko­mis­ta, jos se on miten­kään mah­dol­lis­ta. Ehkä­pä Suo­men ero Euros­ta tosi­aan oli­si hel­poin, mut­ta kuten medias­sa ker­rot­tu ei Suo­men etu pitem­mäl­lä tähtäimellä.

    Niin ja EU säi­lyy vaik­ka EURO kaa­tuu. Toi­sek­si pank­kiu­nio­ni ala FED ei nykyi­sil­lä toi­mil­la onnis­tu seu­raa­vaan 20 vuo­teen EU:ssa. Voi kyl sanoa että J. Mon­net kään­tyi­si hau­das­saan jos näki­si mihin jamaan polii­ti­kot EU hank­keen ovat vetäneet.

  36. Osmo, tämä on popu­lis­mia! Ei Euroop­pa mihin­kään kaadu.

  37. Kor­jat­kaa jos olen ymmär­tä­nyt vää­rin, mut­ta eikö USA:n tilan­ne ole juu­ri rat­kai­se­vas­ti eri­lai­nen sik­si, että rapa­kon taka­na velat ovat pää­sään­töi­ses­ti dol­la­ri­mää­räi­siä? Sii­nä tilan­tees­sa­han rahan pai­na­mi­nen velan mak­suk­si onnis­tuu ilman, että tar­vit­see pelä­tä oman ja “vel­ka­va­luu­tan” kurs­sie­ron aiheut­ta­mia ongelmia.

  38. Huo­no se tai­taa olla Soi­nin vaih­toeh­to. Vaan eipä kovin hyväl­tä vai­ku­ta tämä valit­tu lin­ja­kaan. Sehän on vain lisän­nyt vel­kaan­tu­mis­ta ja rapaut­ta­nut euroa.

  39. USA pys­tyy käy­tän­nös­sä verot­ta­maan muu­ta maa­il­maa dol­la­rin reser­vi­va­luut­ta-ase­man kaut­ta. Dol­la­ri ei heik­ke­ne samas­sa suh­tees­sa kun sitä pai­ne­taan lisää (kuten teo­rias­sa pitäi­si), kun dol­la­ri­ka­so­jen pääl­lä istu­vat eivät halua sen heik­ke­ne­vän. En tie­dä, kuin­ka vah­va euron ase­ma on samas­sa mielessä.

    ps. aika komea otsik­ko hesa­rin net­ti­si­vuil­la. Antaa mie­les­tä­ni vää­rän kuvan kir­joi­tuk­ses­ta, jon­ka sisäl­tö aina­kin oman luke­ma­ni mukaan oli lähin­nä “idioo­tit eivät ymmär­rä omaa parastaan.”

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onhan USA:kin pys­ty­nyt rahoit­ta­maan aivan tör­keän suur­fen ali­jää­män inflatoimalla.

    USA:stakin löy­tyy köy­hiä osa­val­tioi­ta, jot­ka voi­si­vat näp­pä­räs­ti paran­taa kil­pai­lu­ky­ky­ään omal­la valuu­tal­la, jos sel­lai­nen vain oli­si. Ei se yhteis­va­luut­ta Jen­keis­sä­kään kai­kil­le ole pel­käs­tään etu.

  41. Niin vaa­ral­li­sen suu­ris­ta sum­mis­ta on jo kyse, joten toi­vot­ta­vas­ti “val­tio­vii­saam­me” eivät tee häti­köi­ty­jä rat­kai­su­ja Euro­bon­deis­ta, liit­to­val­tios­ta, EKP:n sete­li­ra­hoi­tuk­ses­ta tai euros­ta eroamisesta.

    Haluai­sin muis­tut­taa blo­gin kir­joit­ta­jaa, että Euro on ollut mei­dän käteis­va­luut­ta­na vas­ta 10 vuot­ta! Kysy­myk­ses­sä on yhteis­kun­tien toi­min­nan perus­asia, joka mah­dol­lis­taa pal­ve­lui­den ja tava­roi­den vaih­ta­mi­sen, eli raha. Rahaan on voi­ta­va luot­taa, muu­ten olem­me hukassa. 

    Kaik­ki var­maan­kin ovat sitä miel­tä, että muu­ta­ma ensim­mäi­nen vuo­si euroa meni rau­hal­li­ses­ti. Sijoit­ta­jat käyt­täy­tyi­vät kuin kaik­ki euro­val­tiot oli­si­vat kuta­kuin­kin saman­lai­sia ja maat sai­vat hal­paa lai­naa rajat­to­mas­ti. Vie­lä 20 vuot­ta sit­ten sak­sa­lai­set pank­kii­rit oli­si­vat nau­ra­neet aja­tuk­sel­le lai­na­ta Krei­kal­le, joka ei kos­kaan ollut mak­sa­nut vel­ko­jaan. Romah­dus finans­si­mark­ki­noil­la sai sijoit­ta­jat poh­ti­maan euro­mai­den ris­ke­jä, joi­ta ei viral­li­ses­ti ollut.

    Ensim­mäi­se­nä finans­si­krii­sis­sä Euro­per­heen syliin kaa­tui Kreik­ka. Sitä oli­vat lai­noit­ta­neet pal­jon mm. sak­sa­lai­set, rans­ka­lai­set ja brit­ti­läi­set pan­kit. Oli sel­vää, että Kreik­ka ei sel­viäi­si velois­taan ja tap­pio­ta tuli­si rajus­ti. Mut­ta kenelle? 

    Tie­ten­kin tap­pioi­ta oli­si ker­ty­nyt noi­den mai­nit­tu­jen mai­den pan­keil­le. Oli­si­vat­han nuo maat voi­neet pank­kin­sa pää­omit­taa tap­pioi­den jäl­keen, mut­ta sii­nä oli poliit­ti­nen ongel­ma. Mikä­li nois­sa mais­sa oli­si jou­dut­tu anta­maan pan­keil­le pank­ki­tu­kea, oli­si ollut poliit­ti­nen pak­ko ottaa sen vas­ti­neek­si yhteis­kun­nal­le omis­tus­ta pankeista.

    Niin­pä kek­sit­tiin, että tuki kier­rä­te­tään Krei­kan kaut­ta. Sil­loin se ei Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa näyt­täi­si pank­ki­tuel­ta, vaan hult­tio­mai­sen Krei­kan pelas­ta­mi­sel­ta. Tuon aja­tuk­sen läpi saa­mi­sek­si kai­vet­tiin van­ha “Leh­man mör­kö”. Jos tukea ei annet­tai­si, Kreik­ka kaa­tui­si ja koko maa­il­ma kaa­tui­si ja tuli­si lama ja val­ta­vat tap­piot. Samaa tari­naa ker­toi­vat Katai­nen ja Urpi­lai­nen vie­lä nyky­het­ke­nä­kin, vaik­ka jokai­nen voi lukea netin kaut­ta mitä talous­vii­saat ker­to­vat euro­tu­ki­pa­ket­tien toi­mi­vuu­des­ta. Sii­nä ei ole Soi­nin näke­myk­siä, vaan vuo­si­kym­me­nien osaa­mis­ta joka on uskot­ta­vam­paa kuin nykyi­nen ismi ainoas­ta oikeas­ta toimintatavasta. 

    On usko­ma­ton­ta, että lai­na­lai­suus hylä­tään välit­tö­mäs­ti krii­seis­sä. Euro­mai­den tuke­mi­sen yhtey­des­sä hei­tet­tiin romu­kop­paan euroa­lu­een perus­ta­mi­sen sopi­muk­set. Kes­kei­sin oli kiel­to kes­ki­näis­ten vas­tui­den otta­mi­ses­ta. Kreik­ka paket­ti mer­kit­si, että sijoit­ta­jat irrot­tau­tui­vat maan rahoi­tuk­ses­ta ja sijal­le tuli­vat euroa­lu­een veron­mak­sa­jat. Tap­piot tule­vat heil­le, kun ne uskal­le­taan jos­kus näyt­tää. Sekin tie­to löy­tyy netistä.

    Sen jäl­keen euro­maa toi­sen­sa jäl­keen ajau­tui tuet­ta­vak­si. Tuet jat­kui­vat Por­tu­ga­lis­sa, Irlan­nis­sa jne. Kek­sit­tiin eri­lai­sia “tuki­him­me­lei­tä”, joi­den kaut­ta tukea kier­rä­tet­tiin. Nii­den kapa­si­teet­ti riit­ti ehkä pien­ten mai­den avus­ta­mi­seen, mut­ta ei suurten. 

    Toi­men­pi­teil­lä piti tor­jua luot­to­la­maa ja estää krii­sin leviä­mi­nen isom­piin mai­hin. Todel­li­suu­des­sa niil­lä juu­ri var­mis­tet­tiin tuo. Luot­to­la­ma alkoi levi­tä ja Espan­jan ja Ita­lian lai­nan­ko­rot alkoi­vat kara­ta käsis­tä. Kun muu­ta rat­kai­sua ei ollut, EKP lait­toi peliin 1000 mil­jar­dia rahaa (LTRO) Sil­lä ongel­ma saa­tiin rau­hoi­tet­tua parik­si kuu­kau­dek­si. Mut­ta krii­si vyö­ryy vää­jää­mät­tä. Yhtään sen todel­li­sis­ta ongel­mis­ta ei ole rat­kais­tu ja Kreik­ka on entis­tä­kin maksukyvyttömämpi.

    Espan­jan tues­sa siir­ryt­tiin jo suo­raan tuke­maan pank­ke­ja. Syyt ovat sinän­sä yksin­ker­tai­sia. Näin tuen mää­rä voi­daan paloi­tel­la ja asteit­tain nos­taa ylös. Ker­ral­la toteu­tet­tu­na se oli­si poliit­ti­ses­ti mahdotonta. 

    On aika vai­kea selit­tää asi­aa esi­mer­kik­si Suo­ma­lai­sel­le veron­mak­sa­jal­le, mik­si Suo­ma­lai­nen veron­mak­sa­ja mak­saa tulois­taan 10 pro­sent­tiyk­sik­köä enem­män vero­ja kuin espan­ja­lai­nen ja tukee espan­jan pank­ke­ja. Ei ihme, että koti­ta­lou­det ovat Suo­mes­sa köy­hem­piä kuin Espan­jas­sa, kun rahat ovat men­neet veroi­hin. Sil­ti ole­te­taan, että suo­ma­lai­set veron­mak­sa­jat kor­keam­mas­ta veroas­tees­taan mak­sa­vat ne kulut, joi­ta espan­ja­lai­set eivät halua mak­saa veroi­na. Jos Espan­ja ei sai­si lai­naa mark­ki­noil­ta, se voi­si hyvin kerä­tä tar­vit­se­man­sa rahat veroi­na tai pak­ko­lai­na­na kan­sa­lai­sil­taan, mut­ta mitä tur­haan. Kyl­lä Suo­mi ja Sak­sa sen mak­sa­vat. Sak­sal­la on toki suu­ret int­res­sit pitää euroa­luet­ta pys­tys­sä, mut­ta suo­ma­lais­ten int­res­sit ovat olemattomat.

    Tuki­him­me­lei­den kapa­si­teet­ti on ERVV rip­pei­neen­kin vain 700 mil­jar­dia, kun Espan­jan ja Ita­lian tar­vit­se­ma tuki oli­si tuhan­sia mil­jar­de­ja. Rans­ka, Bel­gia ym. kum­mit­te­lee nii­den selän taka­na. Tuki­him­me­lei­den kapa­si­teet­ti ei vain yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä. Kun ale­taan lähes­tyä tilan­net­ta, jos­sa puo­let euroa­lu­een väes­tös­tä asuu tukea saa­vis­sa mais­sa, tilan­ne on sel­keäs­ti toi­vo­ton. On hyvin ymmär­ret­tä­vää, että tämä tie päät­tyy euron romahdukseen!

    En läh­de poh­ti­maan onko Suo­mel­le vii­sain rat­kai­su ero­ta euros­ta mah­dol­li­sim­man pian. Nyt vii­meis­tään on sel­vi­tet­tä­vä vaih­toeh­dot, ennen kuin tilan­ne ajau­tuu avoi­mek­si kaa­ok­sek­si ja Suo­ma­lais­ten varal­li­suus kato­aa euroa­lu­een velkakriisiin. 

    Olen itse vakuut­tu­nut sii­tä, että Suo­mi on vah­va sel­viä­mään euroe­ros­ta ja riit­tä­vän pie­ni, että Suo­mi ei sinäl­lään kaa­da euroa. Syyk­si voi­si selit­tää sisä­po­liit­ti­sen vas­tus­tuk­sen ja että Suo­mi ei sen vuok­si halua olla jat­ku­va­na jar­ru­mie­he­nä euro­pää­tök­sis­sä. Suo­men ero euros­ta ei oli­si mikään maa­il­maa järi­syt­tä­vä asia. Suo­men ero kaa­tai­si euron, se oli­si kaa­tu­nut pikai­ses­ti ilman sitäkin. 

    Suo­ma­lais­ten päät­tä­jien vas­tuul­la on huo­leh­tia Suo­men eduis­ta. Kukaan muu ei Euroo­pas­sa sitä tee ja sen var­maan­kin päät­tä­jäm­me ovat jo oppi­neet. Suo­men tavoit­tee­na pitäi­si olla pääs­tä saman­kal­tai­seen ase­maan kuin Ruot­si. Sii­hen tus­kin pää­sem­me, kos­ka tämän seik­kai­lun seu­rauk­se­na voi olla että vel­ka­mää­räm­me kas­vaa kym­me­niä mil­jar­de­ja. Jou­dum­me niil­lä eväil­lä kil­pai­le­maan lähes velat­to­man Ruot­sin kans­sa. Mut­ta se on pie­nin paha, jos euroa­lue ajau­tuu täy­del­li­seen kaaokseen.

    Tule­vai­suu­den tut­ki­joil­la riit­tää ihmet­te­le­mis­tä, kuin­ka Euroop­pa­lai­set päät­tä­jät ovat onnis­tu­neet teke­mään pää­tök­siä, että perus­asia eli mak­su­vä­li­ne menet­tää luottamuksensa.

  42. Voi­sit­ko Osmo älyk­kää­nä ihmi­se­nä ystä­väl­li­ses­ti ker­toa oman mie­li­pi­tee­si , miten suo­men pitäi­si toi­mia. Kes­su esit­ti mie­les­tä­ni kysymyksen,johon oli­si hie­noa saa­da näkemyksesi .

  43. Hyväk­syi­kö val­tion­va­rain­mi­nis­te­ri Jut­ta Urpi­lai­nen senio­ri­tee­tis­ta luo­pu­mi­sen, mut­ta unoh­ti ker­toa sii­tä minis­te­riöl­le, pää­mi­nis­te­ril­le ja hallituskumppaneille.

    Kun asias­ta nousi Suo­mes­sa suu­ri haloo, minis­te­ri Urpi­lai­nen unoh­ti ker­toa asias­ta medialle.

    Nyt­hän vii­me päi­vi­nä kaik­ki mah­dol­li­set koti­mai­set tahot ovat kil­van vakuut­ta­neet että suo­men saa­ta­vat EVM:n kaut­ta ovat tur­va­tut kos­ka EVM:llä on ensi­si­jai­sen vel­ko­jan ase­ma. Ja tähän tur­vaan noja­ten edus­kun­ta äänes­ti ja hyväk­syi EVM:n.

    VVM:n tie­do­te asiasta…

    EVM:n lai­no­jen ensi­si­jai­suus­pe­ri­aat­tees­ta ei ole luovuttu

    21.07.2012 | Tie­do­te 148/2012

    http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120721EVMnla/name.jsp

    Suo­men hal­li­tuk­sen kan­ta sit­ten tämä: Pää­mi­nis­te­ri Jyr­ki Katai­nen kiis­ti oitis EVM:n senio­ri­teet­tia­se­mas­ta luo­pu­mi­sen. Katai­sen tote­si val­tio­neu­vos­ton tie­dot­tees­sa, että “EVM:n ensi­si­jai­suus oli Suo­mel­le tär­ke­ää ja kes­kus­te­lus­sa saa­vu­tet­tiin kan­to­jem­me mukai­nen lopputulos”. 

    Katai­sen eri­tyi­sa­vus­ta­ja Juho Romak­ka­nie­mi vie­lä vah­vis­ti Talous­sa­no­mil­le, että “EVM:n ensi­si­jai­sen vel­ko­jan ase­mas­ta ei mis­sään nimes­sä olla luopumassa”.

    Nyt sit­ten Ilta­leh­ti kir­joit­taa pää­kir­joi­tuk­ses­saan näin:

    Suo­mes­sa on koros­tet­tu, että EVM:n saa­ta­vat oli­si­vat ensi­si­jai­sia eli jonon kär­jes­sä, jos lai­nan­saa­ja­val­tio menee kon­kurs­siin ja pesä rea­li­soi­daan. Kotoi­ses­sa kon­kurs­sis­sa täs­sä ase­mas­sa ovat pal­kat ja verot­ta­jan saa­mi­set. Ensi­si­jai­suu­des­ta pää­te­tään Reh­nin mukaan kui­ten­kin tapaus kerrallaan.

    Jos EVM:n jot­kin saa­ta­vat eivät oli­si ensi­si­jai­sia, Suo­mi voi enti­seen tapaan vaa­tia vakuuk­sia. Ne tur­van­ne­vat saman ver­ran kuin paik­ka kon­kurs­si­jo­non kär­ki­pääs­sä. Kan­san­val­lan uskot­ta­vuu­den takia tul­kin­nan muut­tu­mi­nen on kui­ten­kin hyväk­syt­tä­vä sel­keäs­ti edus­kun­nas­sa. Hal­li­tuk­sen tie­don­an­to riittänee.

    EU:n finans­si­mi­nis­te­rit tai­si­vat päät­tää uuden tul­kin­nan puhe­lin­ko­kouk­ses­saan vii­me per­jan­tai­na. Näin suu­ri asia tuli­si käsi­tel­lä sil­mäk­käin. Ja mie­lui­ten muul­loin kuin aamu­yös­tä. Jut­ta Urpi­lai­sen haas­teet siis jat­ku­vat loman jälkeen.

    http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012072415876123_pk.shtml

    Asian vaka­vuu­des­ta ja kau­as­kan­toi­suu­des­ta ker­too Hete­mäen hätäi­nen tie­don­an­to asiasta:

    Suo­men näke­myk­sen mukaan Espan­ja-ohjel­maan sisäl­ty­vä menet­te­ly lai­no­jen siir­ros­ta ERVV:stä EVM:n alai­sik­si on siir­ty­mä­kau­den poik­keus­ta­paus, jol­la ei ole vai­ku­tus­ta EVM-val­tio­so­pi­muk­seen, johon sisäl­tyy EVM-lai­no­jen ensi­si­jai­suus. Edus­kun­ta on siis hyväk­sy­nyt EVM-val­tio­so­pi­muk­sen täy­sin oikei­den tie­to­jen perus­teel­la. Kos­ka lai­no­jen ensi­si­jai­suus oli kes­kei­nen perus­te­lu EVM:n perus­ta­mi­sen hyväk­syt­tä­vyy­del­le, tuli­si sopi­mus saat­taa edus­kun­nas­sa uuteen käsit­te­lyyn, mikä­li esi­tet­täi­siin täs­tä peri­aat­tees­ta luopumista.

    Lisä­tie­to­ja:

    Ali­val­tio­sih­tee­ri Mart­ti Hete­mä­ki, p. 09 160 33091

    Finans­si­neu­vos Mart­ti Sal­mi, p. 0400 510 304

    Oli­si­ko Urpi­lai­sen syy­tä tul­la nyt jul­ki­suu­teen joko vah­vis­ta­maan taik­ka kiel­tä­mään Ilta­leh­den pää­kir­joi­tuk­sen väi­te jon­ka mukaan Urpi­lai­nen on 20.7 puhe­lin­ko­kouk­ses­sa hyväk­sy­nyt senio­ri­tee­tin pois­tu­mi­sen EVM:n periaatteista?

    Jos näin on todel­la tapah­tu­nut Urpi­lai­sen pitää välit­tö­mäs­ti jät­tää paik­kan­sa val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä. Sama­ten edus­kun­nan on välit­tö­mäs­ti otet­ta­va EVM-sopi­mus uuteen käsittelyyn.

  44. Hyvä ana­lyy­si.

    Tämä euro­mai­den eri­tah­ti­suus oli näh­tä­vis­sä jo ennen euron tuloa, eikä alus­ta läh­tien pai­men­net­tu mai­ta nou­dat­ta­maan sopi­muk­sia ja har­mo­noi­soi­tu oikeas­ti. Huo­noa tuu­ria on jat­ku­vat sho­kit, jois­ta ensim­mäi­nen tuli USA:sta 2008, jos­ta minus­ta laman kaut­ta vajeet tuli­vat val­tioil­le. Pank­kien tap­piot joh­tu­vat osin kuplas­ta, mut­ta myös lamas­ta, joka aiheut­taa työttömyyttä
    Mut­ta mikä vas­tuu on niil­lä jot­ka ovat selit­tä­neet, että euro kestää???
    Kes­tää ehkä, mut­ta ei mitä vaan.
    Kuten Sau­li Nii­nis­tö on toden­nut ainoa ulos­pää­sy­tie näyt­tää ole­van “rahan pai­na­mi­nen” (hs:n sivuil­ta “Pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tön poh­din­ta rahan lisää­mi­ses­tä mark­ki­noil­le euro­krii­sin hal­lin­taan saa­mi­sek­si saa kan­san­edus­ta­jil­ta varo­vai­sen hyväk­syn­nän. Nii­nis­tö sanoi vii­kon­lop­pu­na usko­van­sa euro­krii­sin rat­kai­sun löy­ty­vän sii­tä, että Euroo­pan kes­kus­pank­ki EKP alkai­si pai­naa lisää rahaa markkinoille”)

  45. Kuten Osmo tote­si­kin, EVM:n ensi­si­jai­suus ja haircu­tit aja­vat krii­si­val­tiot koko­naan riip­pu­vai­sek­si EVM:n rahoi­tuk­ses­ta. Vasem­mis­ton perään­kuu­lut­tu­ma sijoit­ta­jan vas­tuu toteu­tuu osin mut­ta sil­lä seu­rauk­sel­la, että sijoit­ta­jat pysy­vät jat­kos­sa kau­ka­na näil­tä mark­ki­noil­ta. Tai par­haas­sa­kin tapauk­ses­sa hin­noit­te­le­vat ris­kin kor­ko­jen muo­dos­sa kes­tä­mät­tö­mäl­le tasolle. 

    Hävy­tön­tä, että SDP ja Vasem­mis­to­liit­to eivät avaa vaa­ti­mus­ten­sa seu­rauk­sia äänes­tä­jil­le. Urpi­lai­sen A‑Studiossa esit­tä­mä väi­te, että yksi­tyi­nen rahoi­tus ei kui­vu on niin silk­kaa xxx tai xxx, etten edes tie­dä kum­pi on pahempi. 

    Mut­ta säi­lyy­kö euro? Väli­ne­hän tähän oli­si peri­aat­tees­sa ole­mas­sa, eli laa­jen­nus EVM:n man­daat­tiin ja pank­ki­li­sens­si. Täl­löin koko fars­si siir­tyi­si jul­ki­suu­des­ta muka­van hämä­riin kabinetteihin. 

    Voi­si­ko olla niin, että Sak­sa on menet­tä­nyt uskon­sa sii­hen, että refor­me­ja ete­läs­sä saa­daan aikaan? Krei­kan ohjel­man toteu­tus­han on ollut kata­stro­fi. Eläm­me kes­kel­lä jännää.

  46. Eihän yksi­tyi­set sijoit­ta­jat ole enää aikoi­hin kos­ke­neet krii­si­mai­den vel­ka­kir­joi­hin. Kukaan omil­la rahoil­laan pelaa­va ei läh­de teke­mään vel­ka­si­tou­muk­sia maksukyvyttömien/maksuhaluttomien osa­puo­lien kanssa 🙁

  47. Kii­tos, Osmo! Sinun ansios­ta­si voi nyt toi­voa, että “viral­li­sen hymi­nän” tilal­le tulee rea­lis­ti­nen kes­kus­te­lu Suo­men vaih­toeh­dois­ta — edes hal­li­tuk­ses­sa ja puolueissa. 

    Euron epä­on­nis­tu­mi­sen nimit­tä­mis­tä “Soi­nin vaih­toeh­dok­si” en ymmär­rä, kun tie­de­tään jo euroa­hank­keen edel­lä epä­on­nis­tu­mi­sen toden­nä­köi­syy­des­tä varoit­ta­neis­ta talous­tie­tei­li­jöis­tä joi­ta Kohl ja kump­pa­nit vain päät­ti­vät olla kuuntelematta. 

    Sitä­kään en usko, että Soi­ni miten­kään toi­voi­si epä­on­nis­tu­mis­ta, eihän hän­tä voi jär­jet­tö­mä­nä pitää. Pelot­ta­vis­ta maa­il­man­laa­jui­sis­ta on seu­rauk­sis­ta on vii­me päi­vi­nä jäl­leen kir­joit­ta­nut mm. Krug­man. Aina­kin itsel­tä­ni nii­den ajat­te­le­mi­nen on vie­nyt ajoit­tain yöunet jo puo­li vuotta.
    Soi­nin (jota itse en iki­nä äänes­täi­si) ehdo­ton ansio on suo­ma­lais­ten herät­tä­mi­nen seu­raa­maan EU:n ja euroa­lu­een asioi­ta. Herä­tys ei tee oloa onnel­li­sek­si, kos­ka todel­li­suus, johon havah­dut­tiin, on se mikä on. 

    Ei tämä herä­tys sen enem­pää aiheu­ta kuin suo­je­le­kaan niil­tä ennen­ko­ke­mat­to­man kur­jil­ta seu­rauk­sil­ta, joi­ta euron uppoa­mi­sen maa­il­man­laa­jui­set vai­ku­tuk­set meil­le­kin tuot­ta­vat. Sit­kin hir­veä­pää oli­si ollut nii­den kaa­tu­mi­nen pääl­le yllätyksenä.

    Jos hal­li­tus NYT ottaa vas­tuun ensi­si­jai­ses­ti Suo­mes­ta, kuten minis­te­ri­va­lat vel­voit­ta­vat, sen sijaan että Suo­men etu tur­haan — ja sik­si vas­tuut­to­mas­ti- uhra­taan täs­sä toi­vot­to­mas­sa tais­te­lus­sa euroa­lu­een säi­lyt­tä­mi­sek­si, hal­li­tuk­sel­la on vie­lä mah­dol­li­suus lie­ven­tää nime­no­maan omal­le maal­le lan­kea­via seurauksia. 

    Hal­li­tuk­sen roh­keus, roh­keus ja legi­ti­mi­teet­ti pun­ni­taan nyt, tämän mukaan.

    Sii­tä vaih­toeh­dos­ta kir­joit­taa nimi­merk­ki “kas­su” yllä (kii­tos!) ja onhan samas­ta puhu­nut jo moni asian­tun­ti­ja­na haas­ta­tel­tu­kin — Rou­bi­nis­ta alkaen.

  48. Vas­ta krii­si mah­dol­lis­taa joh­ta­juu­den ja pää­tök­sen­teon EU:ssa.

    Ehkä Hesa­ri alkaa vii­me­nin­kin ketr­to­maan mikä se vaih­toeh­to sit­ten oikein on? Popu­lis­ti-Soi­nil­ta eit­räei ole kysytty.

    Pie­ne­va­luu­toil­la ei ole mitään toi­voa — vie­lä vähem­män kuin Eurol­la. Mark­ka-ain­ka­na Suo­mi val­tio­na lai­na­si ja mak­soi jos­sin valuu­tas­sa, sama palaa.

    Lat­vias­sa asun­to­lai­naa saa, mut­ta se sido­taan Sveis­tin frangiin. 

    Viro oli sito­nut onnek­seen perus­tus­lais­sa valuut­tan­sa kiin­teäl­lä kurs­sil­la Sak­san mark­kaan ja sit­ten Euroon. Sil­ti Viron kruu­nua pidet­tiin epäilyttävänä.

    Suo­men vien­nin kuma­ki­vi on kulu­tus­ta­va­roi­den vien­ti Sak­saan, joten mei­dän etum­me on saka­lais­ten kil­pai­ly­ky­vyn säi­ly­mi­nen ja kiin­na­lais­ten kiin­nos­tus sak­sa­lai­siin autoihin.

  49. Inflaa­tio rat­kai­su­na vel­kaon­gel­maan on vähän niin­kuin pie­res­ke­ly ripu­lis­sa. Pitää olla erit­täin varo­vai­nen, tai on *skat housuissa.

    Mut­ta jos ker­ta inflaa­tio on rat­kai­susi, niin ker­rop­pa sit­ten mikä oli­si sopi­va inflaa­tio­mää­rä euro­vyö­hyk­keel­le jos esim. suo­men nykyi­nen vajaa 3% on lii­an vähän? 5% 10%? 15%? 

    Ja toi­nen kysy­mys, jos inflaa­tio oli­si vaik­ka 10%, niin mikä oli­si ete­läeu­roo­pan val­tioi­den uusien lai­no­jen kor­ko? Inflaa­tio­ta tai ei, nämä val­tiot­han eivät sel­viä ilman uusia lainoja?

  50. Onnek­si on vie­lä kan­san­edus­ta­jia, joil­le älyl­li­nen rehel­li­syys on ryh­mä­ku­ria tärkeämpää.

  51. Euron puo­lus­ta­mi­nen käy koko ajan kalliimmaksi.

    Yhtei­nen euro oli­si ollut toi­mies­saan mei­dän­kin etu. Nyt se toi­mi. Se on nyt lii­an epä­oi­keu­den­mu­kai­nen. Varal­li­suut­ta­han näis­sä Ete­lä-Euroo­pan mais­sa on monin­ker­tai­ses­ti se mitä meil­lä ”vel­ko­jil­la” tääl­lä havupuuvyöhykkeellä. 

    Onko euros­sa pysy­mi­nen nyt enem­män arvo vai poliit­ti­nen kysymys?

    Miten pal­jon Suo­mea täl­lä het­kel­lä pai­nos­te­taan ulkoa pysy­mään euros­sa? Uhkai­lee­ko joku euro­liit­to­lai­sis­ta, kuten Venä­jä Nato kysymyksessä?

    Jos Suo­mi läh­tee, niin läh­tee­kö mui­ta? Jos läh­ti­jöi­tä on useam­pia, niin onko ensik­si läh­ti­jä etulyöntiasemassa? 

    ”Täs­sä euro­krii­sis­sä on kyse sii­tä, hajo­aa­ko Euroop­pa takai­sin itsek­käik­si kan­sal­lis­val­tioik­si vai pyri­tään­kö vah­vaan Euroop­paan, joka pys­tyy puo­lus­ta­maan euroop­pa­lai­sia arvo­ja maa­il­man­ta­lou­den myllerryksessä.”

    Ehkä mei­dän tuli­si vetää soli­daa­ri­suu­tem­me rajat tois­tai­sek­si vain poh­jois­mai­hin. Itse en halua puo­lus­taa ”euroop­pa­lai­sia arvo­ja” jos ne ovat sitä mitä Krei­kan ja Ita­lian poli­tii­kot ovat sano­neet ja teh­neet, ja mil­le arvoil­le näi­den mai­den jär­jes­tel­mät ja käy­tän­nöt ovat rakentuneet. 

    Sivis­tys / kou­lu­tus on se jut­tu mitä ete­län sys­tee­mis­sä ei vie­lä ole riit­tä­vän laa­jis­ti, jot­ta koko­nai­suus toi­mi­si, mut­ta kuka tie­tää jos­pa tämä haa­ve Euroo­pan lii­tos­ta toi­mi­si seu­raa­van suku­pol­ven aikana…
    Ehkä tämä euroop­pa­lai­nen yri­tys oli meil­le, täs­sä ajas­sa, lii­an haastava.

  52. Jas­ka-Ars­ka: USA:stakin löy­tyy köy­hiä osa­val­tioi­ta, jot­ka voi­si­vat näp­pä­räs­ti paran­taa kil­pai­lu­ky­ky­ään omal­la valuu­tal­la, jos sel­lai­nen vain oli­si. Ei se yhteis­va­luut­ta Jen­keis­sä­kään kai­kil­le ole pel­käs­tään etu.

    Näis­sä tapauk­sis­sa USAs­sa liit­to­val­tio tulee apuun. EU:ssa tämä ei onnis­tu. Liit­to­val­tioil­la on veron­mää­rä­mi­soi­keus mikä paran­taa kilpailukykyä.

    FED käy­tän­nös­sä voi pai­naa USD loput­to­man mää­rän niin halu­tes­saan ja vii­mei­se­nä kei­no­na jos öljyn hin­ta pai­nuu alas käyt­tää Pet­ro Dol­la­ria pom­mit­ta­mal­la seu­raa­van maan lis­tal­ta. Öljyn hin­ta on perin­tei­nen mitä ihan nor­maa­lit­kin jen­kit seu­raa­vat ja pöy­tä­pu­heis­sa veik­kai­le­vat mil­le tasol­le raa­ka­öl­jy las­kee et hyö­kä­tään. Mai­nit­ta­koon että raa­ka­öl­jy on nor­maa­lia suu­rem­man spe­ku­loin­nin alla nyt tar­koi­tuk­se­na kas­vat­taa varas­to­ja ja pai­naa hin­taa alas..

  53. jäte­tään euro piigs-mai­den infla­toi­ta­vak­si, ehkä sel­viä­vät. Nyt rahan lai­naa­mi­nen on kuin len­to­leh­tis­ten levit­tä­mis­tä, piigs-maat voi­vat aina halu­tes­saan aset­tua kon­kurs­siin ja jät­tää koko tou­hun. Koko euro on ollut mie­li­puo­len hou­ret­ta perus­tuen vain hyviin aikomuksiin.

  54. Osmo, kun nyt olet pää­ty­nyt aino­aan oike­aan ana­lyy­siin tilan­tees­ta, niin eikö ole­kin niin, että jat­kos­sa vas­tus­tat raha­pa­ket­te­ja ERVV:n EVM:n yms kaut­ta? Jos ja kun euro kaa­tuu, niin kaik­ki “sie­men­pe­ru­nat” tulee sääs­tää Suo­men nousun sie­me­nik­si, vai kuinka?

  55. Tämä on his­to­ri­aa eikä pelas­ta tätä het­keä miten­kään, mut­ta euron syn­ty­het­kis­tä kiin­nos­tu­neil­le tie­dok­si, että Deutsche Wel­le ‑tv-kana­val­ta tulee tänään 24.7. klo 20.15–20.45 Suo­men aikaa In Focus-ohjel­ma­pai­kal­la ” The Euro Swindle”-niminen ohjelma.

    Ohjel­man esit­te­ly­teks­tin mukaan: 

    After the int­ro­duc­tion of the com­mon Euro­pean cur­rency in 2002, eurozo­ne heads of govern­ment and finance minis­ters regu­lar­ly paid lip ser­vice to the euro’s sta­bi­li­ty. But the financial cri­sis and Greece’s eco­no­mic malai­se put a stop to that. It now seems inc­re­dible that Athens gai­ned admis­sion to the eurozo­ne at all, since it never ful­fil­led the financial and eco­no­mic con­di­tions. The Euro Swind­le inves­ti­ga­tes the causes of the cri­sis that has now spread to other EU eco­no­mies. And it comes to the conclusion that disa­strous deci­sions, fal­se hopes and decep­tion wit­hin the Euro­pean fami­ly crea­ted this situa­tion — the most seve­re test the EU has ever faced.

  56. Hen­ki­nen ongel­ma täs­sä asias­sa on kovem­pi kuin talou­del­li­nen, mut­ta ehkä aivan turhaan. 

    Euroo­pas­sa tun­tuu talous­gu­run viit­ta lan­kea­van var­sin köy­käi­sin perus­tein suun­nil­leen kenel­le hyvän­sä. Ange­la Mer­kel on jon­kun­lai­nen suun­nan­näyt­tä­jä, vaik­kei hän tie­tääk­se­ni ole teh­nyt mitään. Sak­san talous on vah­va sik­si, että muut Euroo­pan maat tuke­vat sen pank­ki­jär­jes­tel­mää ja sik­si, että siel­lä aloi­tet­tiin laa­jat talous­uu­dis­tuk­set edel­li­sen liit­to­kans­le­rin aikaan, mel­ko pit­käl­le hänes­tä­kin riip­pu­mat­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen kesken. 

    Mer­kel voi olla vaik­ka mil­lai­nen nero, mut­ta emme tie­dä sitä täl­lä perusteella. 

    Timo Soi­ni taas on vas­tus­ta­nut kaik­kia asioi­ta niin kau­an kuin on poli­tii­kas­sa ollut. Nyt näyt­tää sil­tä, että tätä asi­aa vas­tus­taes­saan Soi­ni on ollut oikeas­sa. Tekee­kö tämä sit­ten Soi­nis­ta nerok­kaan talous­mie­hen ja suu­ren poliit­ti­sen auguu­rin? Ei var­mas­ti tee. Täl­lä meto­dil­la osuu var­mas­ti oike­aan aina sil­loin täl­löin, mut­ta se ei tar­koi­ta, että meto­di oli­si oikea tai sitä hyö­dyn­tä­vä poliit­ti­nen nero. 

    Isom­pi osa hen­kis­tä ongel­maa on se, että ensim­mäi­sen Krei­kan pelas­tus­pa­ke­tin perus­te­lu oli ihan jär­ke­vä. Jos talous­kas­vu oli­si käyn­nis­ty­nyt (tuos­ta pake­tis­ta riip­pu­mat­ta mut­ta käyn­nis­ty­nyt kui­ten­kin), rahat oli­si kan­nat­ta­nut mak­saa. Tämä oli kui­ten­kin ker­ta­luon­toi­nen kokeilu. 

    Talous­kas­vu ei käyn­nis­ty­nyt eikä se käyn­nis­ty ennen kuin joku rysäys palaut­taa uskon sii­hen, että huo­men­na on parem­min eikä huo­nom­min. Poliit­ti­nen koneis­to, joka on samoil­la argu­men­teil­la kan­nat­ta­nut jokais­ta tuki­pa­ket­tia tuos­ta eteen­päin jou­tuu kui­ten­kin tun­nus­ta­maan teh­neen­sä virheen. 

    Ja jokai­nen, joka suun­nan­muu­tok­sen jäl­keen kuvit­te­lee Timo Soi­nin ole­van jat­kos­sa­kin se, jol­ta talous­o­pit kan­nat­taa Suo­mes­sa kysyä, voi käy­dä suo­ral­ta kädel­tä tut­ki­tut­ta­mas­sa pään­sä. Uuden luo­mi­nen tar­vit­see ihmi­siä, jot­ka osaa­vat teh­dä muu­ta­kin kuin vastustaa.

  57. Ei euron hajoa­mi­nen mas­sii­vis­ten tuki­pa­ket­tien jäl­keen ole Soi­nin vaih­toeh­to. Se on hal­li­tuk­sen — mukaan lukien Vih­reät hal­li­tus­puo­lu­ee­na — vaih­toeh­to. Vai väit­tää­kö edus­ta­ja Soi­nin­vaa­ra hal­li­tuk­sen toteut­ta­neen oppo­si­tion politiikkaa?
    Soi­ni on joh­don­mu­kai­ses­ti sano­nut, ettei­vät nämä tuki­pa­ke­tit toi­mi, eivät­kä ne rat­kai­se eurokriisiä.

  58. Euron idea oli aikoi­naan hyvä. Euros­ta tuli kui­ten­kin uppoa­va uto­pia. Mukaan pääs­tet­tiin aivan vää­riä mai­ta. Vir­he oli erit­täin koh­ta­lo­kas niin kan­san­ta­louk­sien kuin demo­kra­tian­kin kan­nal­ta. Euron lopul­li­nen uppoa­mi­nen alkoi vii­meis­tään Krei­kan ensim­mäi­sen tuki­pa­ke­tin myö­tä. Emme tie­dä var­muu­del­la mitä euron jäl­keen on edes­sä, mut­ta se on jokai­sen näh­tä­vis­sä, että euro on tuhoon tuo­mit­tu. On surul­lis­ta että vih­reät edel­leen pitä­vät kiin­ni uto­pias­ta nimel­tä euro.

  59. Hyvä ana­lyy­si tilan­tees­ta. Itse pidän kyl­lä vie­lä mah­dol­li­se­na että euro säilyy. 

    Jos euro hajo­aa, se on val­ta­va poliit­ti­nen takais­ku suu­rel­le osal­le EU:n poliit­ti­ses­ta elii­tis­tä. Poliit­ti­nen kinas­te­lu vään­tö vii­mei­seen asti on osa EU:n kult­tuu­ria. Voi taas käy­dä niin että vii­me het­kel­lä kelk­ka kääntyy. 

    Toi­saal­ta en ole var­ma oli­si­ko se Suo­mel­le hyväk­si. Jos EU siir­tyy elvyt­tä­vään talous­po­li­tiik­kaan, suo­meen saat­taa syn­tyä saman­lai­nen asun­to­kupla kuin Espan­jaan. Men­nään 5–10 vuot­ta eteen­päin ja suo­mi on hätää kär­si­mäs­sä. Haluai­sin­pa näh­dä miten Espan­ja suh­tau­tui­si suo­men lai­na­ha­ke­muk­siin kai­ken tämän jälkeen.

  60. Osmo: “Euroa ei voi enää pelas­taa, vaik­ka sen pelas­ta­mi­nen oli­si mel­kein kaik­kien etu­jen mukaista.”

    Euro siis kaa­tuu… ja mitä muu­ta sen mukana?
    Ehkä met­ri­jär­jes­tel­mä, joka on ana­lo­gi­nen valuut­ta­jär­jes­tel­män kanssa?
    Pääs­tään taas tuu­miin, jal­koi­hin ja jaar­dei­hin niin kaik­ki ongel­mat ratkeavat.
    Kum­ma jut­tu, kuin­ka mit­tayk­si­köi­den vaih­ta­mi­nen rat­kai­see ongel­mia. Katin kontit!

  61. Pir­jo Vii­ta­saa­ri:
    Kii­tos hyväs­tä kir­joi­tuk­ses­ta. Tai­dat olla ainut hal­li­tus­puo­luei­den edus­ta­ja Edus­kun­nas­sa, jol­la on tähän näke­mys­tä. Muut pai­na­vat vain nappia. 

    Ei tai­da tosi­aan mon­taa yhtä avoi­mes­ti kir­joit­ta­vaa ja yhtä totuut­ta tavoit­te­le­vaa kan­san­edus­ta­jaa löytyä.

    Nap­pia Osmo tai­taa kui­ten­kin pai­naa hal­li­tuk­sen rin­ta­mas­sa, kai uskoen sii­hen, että maa­il­ma para­nee noil­la lai­noil­la ja takauk­sil­la. En tie­dä uskoo­ko hän etu­jen tule­van talou­den para­ne­mi­ses­ta, ylei­ses­tä (uhrau­tu­van) soli­daa­ri­suu­den lisään­ty­mi­ses­tä vai inte­graa­tion syven­tä­mi­ses­tä. Ehkä myös vähän puo­lue­ku­rin ja hal­li­tus­ku­rin pitä­vyy­des­tä. Ja vähän vie­lä tar­pees­ta vas­tus­taa perus­suo­ma­lai­suut­ta kai­kil­la rintamilla.

  62. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti

    Pel­kään, että lui­sum­me tiel­le, jota Timo Soi­nin on esit­tä­nyt pit­kään. Se pie­nen pie­ni loh­tu täs­sä on, että saam­me näh­dä, kuin­ka huo­no on Soi­nin esit­tä­mä vaihtoehto.
    Sisu­pus­si:

    Olen puo­li­tois­ta vuot­ta jaka­nut Timon näke­myk­sen sii­tä, että koe­tun kal­tai­sil­la “pelas­tus­toi­mil­la” ei euroa voi­da pelas­taa — ja hyvä niin. 

    Yhteis­työ­tä tar­vi­taan ja yhteis­va­luut­ta­kin mie­les­tä­ni on hyvä aja­tus, jos toi­mi­taa rehel­li­ses­ti, oikeu­den­mu­kai­ses­ti, tasa-arvoi­ses­ta ja pyri­tään oikei­siin pää­mää­riin. Nykyi­set pää­mää­rät ja toi­min­ta­pe­ri­aat­teet ovat vää­rät, epä­oi­keu­den­mu­kai­set ja joh­ta­vat vie­lä suu­rem­paan kata­stro­fiin mikä­li nykyi­nen poli­tiik­ka ja toi­min­ta­ta­vat jat­ku­vat. Sik­si on hyvä, että stop­pi tulee nyt. 

    Ei tie­tys­tik­kään ole sama kuin­ka ja mil­lä vauh­dil­la sei­nää päin aje­taan, joten toi­voi­sin päät­tä­jil­tä vii­saut­ta saat­to­hoi­taa euro vii­mei­sel­le mat­kal­leen esim. ilman jär­jet­tö­miä lisä­vas­tui­ta tur­his­ta ja hai­tal­li­sis­ta elvy­tys­yri­tyk­sis­tä. Aktii­vis­ta euta­na­si­aa eurol­le, kiitos.

    Sit­ten kun tämä kaik­kien aikaa, her­mo­ja ja resurs­se­ja tuh­lan­nut euro­fars­si saa­daan onnel­li­ses­ta pää­tök­seen, voi­daan läh­teä raken­ta­maan aivan uut­ta yhteis­työ­tä euroo­pan sisä­lä, tai vaik­ka laajemminkin. 

    Uusi yri­tys yhteis­työn syven­tä­mi­sek­si täy­tyy läh­teä sel­lai­ses­ta näkö­kul­mas­ta, että se toteut­taa parem­min niin ihmis­ten kuin ympä­ris­tön­kin hyvin­voin­nin sekä kes­tä­vän kehi­tyk­sen tar­peet. Rahan ahneu­den sai­ras­tut­ta­mil­le sie­luil­le tar­jo­taan oma toi­min­taym­pä­ris­tön­sä, jos­sa voi­vat mel­las­taa rau­has­sa ja kil­pail­la halua­mal­laan taval­la toi­si­aan vas­taan — ilman että yhteis­työ­tä ja yhteis­tä hyvää tavoit­te­le­vat ihmi­set jou­tui­si­vat sivul­li­sik­si uhreik­si hei­dän toi­min­tan­sa seurauksista, 

    Tämä on hel­pos­ti järjestettävissä.

  63. Osmo hyvä — ensis­jais­va­kuu­det vaa­tii aina joku, nyt se Suo­mi ja hyvä niin. Vih­reis­tä vaan ei ole suu­rek­si sosi­aa­li­sek­si muu­tos­liik­keek­si, vaik­ka Pek­ka Haa­vis­to sai nolem­mil­la kier­rok­sil­la ääneni,vihreät eivät sitä saa mis­sään muus­sa vaalissa

  64. Yhteis­va­luu­tan tai­ki­na on alus­tet­tu monis­ta aineo­sis­ta. Yksi niis­tä on maus­te nimel­tä moral hazard. Se tulee tai­ki­naan har­ras­te­li­ja­lei­po­jan käsis­tä. Lei­po­jan var­si­nai­nen ammat­ti on poliitikko.

    Pel­lei­ly ensi­ja­tois­si­jai­suuk­sil­la on juu­ri sitä polii­tik­ko­jen puli­vai­vaus­ta, jon­ka seu­raus­ta tämä krii­si pit­käl­ti on. Mikä panee Soi­nin­vaa­ran huo­leh­ti­maan ensi­si­jai­ses­ti spe­ku­la­tii­vis­ten tai ammat­ti­tai­dot­to­mien sijoit­ta­jien riskeistä? 

    Kyse on täs­sä vai­hees­sa espan­ja­lai­sis­ta pan­keis­ta, ei suve­ree­nil­le val­tiol­le myön­ne­tyis­tä lai­nois­ta. Pank­kien rahoi­tuk­sen oli­si­kin tul­lut olla koko krii­sin hoi­don yti­mes­sä alus­ta pitäen. Pak­ko­pää­omi­tus ame­rik­ka­lai­sen esi­mer­kin mukai­ses­ti oli­si toden­nä­köi­ses­ti pis­tä­nyt pank­kien omis­ta­jat ja rahoit­ta­jat pak­ko­työ­hön pää­omien­sa puo­les­ta. Se oli­si sel­keyt­tä­nyt myös finans­si­krii­sin toi­sen vai­heen eli val­tioi­den vara­rik­kouh­kan rat­kai­su­vaih­toeh­to­ja. Nyt on saa­tu aikai­sek­si ongel­mien sel­vit­tä­mä­tön vyyhti.

    Vai­vaus sen­kun jatkuu.

  65. Häm­mäs­tyt­tä­vää, ettei Soi­ni­vaa­ra­kaan ymmär­rä mak­ro­ta­lou­den nykyis­tä ongel­maa, vaik­ka onkin vuo­si­kym­me­niä pereh­ty­nyt talous­op­pei­hin, ehkä syy­nä on se, ettei tämän­kal­tais­ta ongel­maa talou­des­sa ole ollut muu­ta­maan sukupolveen. 

    Kun Soi­ni­vaa­ra ja hyvin monet talous­mie­het ympä­ri maa­il­maa vaa­ti­vat krii­si­mai­ta vakaut­ta­maan talout­taan eli vähen­tä­mään jul­ki­sia meno­jaan, ei moni­kaan näy­tä ymmär­tä­vän, että nämä toi­met eivät ongel­maa rat­kai­se, vaan kiih­dyt­tä­vät suur­la­man toteu­tu­mis­ta, hei­ken­tä­mäl­lä kulu­tus­sek­to­rin koko­nais­ky­syn­tää roimasti. 

    Kun puhun nyt mak­ro­ta­lou­des­ta, puhun koko maa­il­man talou­des­ta, en ainoas­taan jon­kin yksit­täi­sen val­tion talou­des­ta. Toki myös se on epä­ter­vet­tä, että kulu­tus­la­maa tor­ju­taan mak­ro­ta­lou­des­sa koko­nais­val­tai­ses­ti yllä­pi­tä­mäl­lä kysyn­tää lai­na­ra­hal­la, mut­ta täs­sä maa­il­man­ta­lou­den tilan­tees­sa se on ollut ainut asia, joka on estä­nyt maa­il­maa syök­sy­mäs­tä 30 ‑luvun tasoi­seen suurlamaan. 

    Joko maa­il­man talous­asian­tun­ti­jat ja polii­ti­kot eivät ymmär­rä, mis­tä tämä rahoi­tus­mark­ki­noi­den krii­si joh­tuu, tai sit­ten ne, jot­ka ymmär­tä­vät, eivät voi poliit­ti­sis­ta syis­tä sanoa sitä ääneen, kabi­ne­teis­sa asias­ta var­mas­ti keskustellaan. 

    Tuo­tan­nos­sa­han ei maa­il­man talou­des­sa ole ongel­maa, tava­roi­ta ja pal­ve­lui­ta tuo­te­taan enem­män ja tehok­kaam­min kuin kos­kaan maa­il­man his­to­rias­sa. Ongel­ma on sii­nä, ettei vela­ton­ta osto­voi­maa siir­ry kulu­tus­sek­to­ril­le tar­peek­si eikä oike­aan paik­kaan, siis niil­le, joil­la oli­si tar­ve ja kyky kulut­taa tuo­te­tut tava­rat. Tämä taas joh­tuu maa­il­mas­sa val­lit­se­vas­ta vää­ris­ty­nees­tä tulon­jaos­ta. Ter­vees­sä mak­ro­ta­lou­des­sa yri­tys­ten ja omis­ta­jien voi­toik­si jää raha­mää­rä, jon­ka omis­ta­jat voi­vat pää­osin kulut­taa ja käyt­tää inves­toin­tei­hin, tuo­tan­nol­li­set inves­toin­nit­han ovat osa kulu­tus­sek­to­rin nomaa­lia kulu­tus­ky­syn­tää sii­nä mis­sä papan osta­ma mak­ka­ra­pa­ket­ti­kin. Kun yri­tys inves­toi tuo­tan­non kehit­tä­mi­seen, laa­jen­ta­mi­seen tai yllä­pi­tä­mi­seen, se ostaa tava­roi­ta ja pal­ve­lui­ta sii­nä mis­sä kuluttajakin. 

    Nyt sen sijaan talous­po­li­tiik­ka on laa­jas­ti maa­il­mas­sa sel­lais­ta, että yri­tys­ten ja omis­ta­jien voi­tot ovat kas­va­neet lii­an suu­rik­si. Tämä näkyy kulu­tus­sek­to­rin velat­to­man osto­voi­man hei­ken­ty­mi­se­nä, oli­pa kysees­sä sit­ten kan­sa­lai­set tai jul­ki­nen sek­to­ri kulut­ta­ja­na. Pal­kat ja yhteis­kun­nan kerää­mät verot sekä yri­tys­ten inves­toin­tei­hin käyt­tä­mät varat ja omis­ta­jien kulu­tuk­seen käyt­tä­mät voi­tot ovat olleet riit­tä­mät­tö­miä yllä­pi­tä­mään kulu­tus­ky­syn­tää. Kasau­tu­neet pää­omat ovat hakeu­tu­neet lai­na­ra­han tar­jon­taan, sitä on luon­nol­li­ses­ti ollut saa­ta­vil­la pal­jon ja helposti. 

    Jos talous­po­li­tiik­ka oli­si ollut oikean­lais­ta, yri­tys­ten ja omis­ta­jien voi­tot oli­si­vat olleet vähäi­sem­mät, niil­le ei oli­si ker­ty­nyt pää­omia lai­nat­ta­vak­si nykyi­ses­sä mää­rin, eikä sil­le oli­si ollut tar­vet­ta­kaan, kos­ka kulut­ta­jat oli­si­vat voi­neet yllä­pi­tää kulu­tus­ta suu­rem­pien palk­ko­jen tur­vin, samoin jul­ki­nen sek­to­ri suu­rem­pien vero­tu­lo­jen pohjalta. 

    Nyt on sit­ten ahneel­la tulos­sa pas­kai­nen lop­pu, mut­ta myös suu­ret kan­san­jou­kot jou­tu­vat kär­si­mään tule­van suur­la­man seurauksia.

    1. Mat­hias,
      Olen toi­saal­la sano­nut, että nois­sa mais­sa tulee toteut­taa RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA, jot­ka paran­ta­vat talout­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, ei paniik­ki­sääs­tö­jä, jot­ka vain syven­tä­vät lamaa, mut­ta eivät paran­na val­tion talout­ta. Krei­kas­sa pitäi­si esi­mer­kik­si kul­je­tusa­la vapaut­taa kil­pai­lul­le. Nyt siel­lä rah­ti mak­saa monin­ker­tai­ses­ti sen, mitä muu­al­la. Ja pitäi­si kar­sia tar­peet­to­mia jul­ki­sia vir­ko­ja, pitää nos­taa elä­kei­kää ja niin edel­leen, mut­ta ei tin­kiä esi­mer­kik­si ope­tus­men­mois­ta tai sairaaloista.

  66. ij:
    Voi­si­ko­han joku talous­tie­tei­li­jä las­kea, miten pal­jon EKP:n pitäi­si “pai­naa” Euro­ja ja ostaa val­tio­lai­no­ja lopul­li­ses­ti pois mark­ki­noil­ta, että vai­keuk­siin jou­tu­neet maat sai­si­vat vel­ka­ta­son­sa ja kil­pai­lu­ky­kyn­sä kun­toon. Miten suu­ri oli­si Euron deval­vaa­tio tuolloin?

    Kysy­myk­ses­tä puut­tu yksi suu­re. Tar­koi­tan aikaa. Kysy­myk­ses­sä­hän pitäi­si olla myös aika, jon­ka ajak­si vai­keuk­siin jou­tu­neet maat selviytyisivät.

    Ilman rajoit­ta­vaa aikaa, kysy­mys on mah­do­ton. Kukaan ei voi pai­naa niin pal­jon euro­ja, että nykyi­set vai­keuk­siin jou­tu­neet maat sel­viy­tyi­si­vät vel­voit­teis­taan ikui­ses­ti. Näi­den mai­den vel­ka kas­vaa joka päi­vä, vaik­ka kaik­ki velan­hoi­to­ku­lut (korot ja lyhen­nyk­set) jätet­täi­siin huo­mioi­mat­ta. Toi­sin sanoen vai­keuk­siin jou­tu­neet maat eivät tie­naa riit­tä­väs­ti mak­saak­seen joka­päi­väi­sen kulutuksensa. 

  67. Yksi puo­li ensi­si­jai­suus­asi­aa on se tosia­sia, että Espan­jan ole­mas­sao­le­vis­sa lai­na­kan­nois­sa­kin on aika eri­lai­sia ehto­ja. Nyt vii­me­ai­koi­na näis­tä erois­ta on nous­sut esiin eten­kin se, min­kä maan lain­sää­dän­töön lai­na­so­pi­mus on sidot­tu. Bri­tan­nian lain­sää­dän­töön sido­tut Espan­jan lai­nat ovat säi­lyt­tä­neet arvon­sa hyvin, Espan­jan lain­sää­dän­töön sido­tut lai­nat taas menet­tä­neet arvo­aan. Espan­jan mak­su­häi­riöi­den tapauk­ses­sa Bri­tan­nian lai­nat ovat sel­väs­ti ensi­si­jai­sem­pia, kos­ka Espan­ja ei voi yksi­puo­li­ses­ti muut­taa nii­den ehto­ja jäl­ki­kä­teen — toi­sin kuin omien lakien­sa alai­sia lai­no­ja, joi­den koh­dal­la se voi teh­dä “Krei­kat”.

    Tämä tar­koit­taa sitä, että vaik­ka EVM-lai­noil­la ei oli­si ensi­si­jai­suut­ta kaik­kiin lai­noi­hin näh­den, niil­lä on erään­lai­nen ensi­si­jai­suus suu­reen osaan lai­nois­ta näh­den, JOS nii­tä vain ei men­nä sito­maan Espan­jan lakiin. Ja sitä var­maan ei mikään euro­maa suos­tu teke­mään. Ja samal­la se tar­koit­taa sitä, että Espan­jan omien lakien alais­ten lai­no­jen koh­dal­la euro­mai­den tuki­lai­no­jen yksi­tyis­si­joit­ta­jien lai­no­jen takai­sin­saa­mis­ris­ke­jä lisää­vä vai­ku­tus ON IHAN SAMA, ovat nämä uudet lai­nat viral­li­ses­ti ensi­si­jai­sia tai eivät.

    SOININVAARAN ESIINTUOMAT HAVAINNOT LUOTTOTAPPIORISKEISTÄ YKSITYISSIJOITTAJILLE ENSISIJAISUUDEN SEURAUKSENA KOSKEVAT SIIS ENSISIJAISESTI BRITANNIAN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISTA LAINAKANTAA. Espan­jan oman lain­sää­dän­nön mukai­set lai­nat ovat joka tapauk­ses­sa hei­kom­mas­sa ase­mas­sa, eikä nii­den kan­nal­ta ole kovin suur­ta mer­ki­tys­tä sil­lä, mitä nii­tä parem­mil­la ehdoil­la varus­te­tuil­la, tois­ten mai­den lain­sää­dän­töi­hin sido­tuil­la lai­noil­la sisäi­sen noki­tus­jär­jes­tyk­sen käy.

    1. Ongel­ma EVM:n ensi­si­jai­suu­des­sa ei kos­ke van­ho­ja luot­to­ja, sil­lä nii­den pitäi­si­kin kan­taa osa ris­kis­tä sil­tä osin, kuin tuo ris­ki on muo­dos­tu­nut lai­na-aika­na. Kos­ka EVM:n lai­na pitää Espan­jan mak­su­ky­kyi­senbä, se tulee mak­sa­maan aina­kin tois­tai­sek­si van­ho­jen vel­ko­jen lyhen­nyk­set deli van­hat vel­ko­jat sel­viä­vät kuin koi­ra verä­jäs­tä. Ongel­ma nousee vaa­ti­muk­ses­ta, että EVM on ensi­si­jai­nen myös tule­viin vel­koi­hin näh­den, kos­ka eihän kyukaan ole niin tyh­mä, että niil­lä ehdoin antaa Espan­jal­le mitään.

  68. Euro­krii­sin tii­moil­ta on kir­joi­tet­tu pal­jon vii­saut­ta ja vii­sas­te­lua. His­to­rial­li­nen perus­to­tuus on kui­ten­kin vah­vem­man oikeus. Niin kau­an kuin suur­ten euro­mai­den (Sak­sa, Rans­ka, Ita­lia, Espan­ja) int­res­sis­sä on pitää euroa­lue pys­tys­sä, niin pinet maat pako­te­taan nou­dat­ta­maan tätä poli­tiik­kaa. Kun tilan­ne kään­tyy suur­ten mai­den tap­piok­si, niin val­tio­so­pi­muk­sil­la ei ole edes ves­sa­pa­pe­rin arvoa. Pie­ni Suo­mi on aina ollut suu­rem­pien peli­nap­pu­la­na (Ruot­si, Venä­jä Sak­sa) ja on sitä edel­leen. Nyt kui­ten­kin Suo­men pitäi­si ottaa aloi­te käsiin­sä ja irtaan­tua ensim­mäi­se­nä euros­ta. Polii­ti­ko­lil­tam­me vaa­dit­tai­siin nyt saman­lais­ta isän­maal­lis­ta val­tio­mies­roh­keut­ta, jol­la Ris­to Ryti pelas­ti Suo­men itse­näi­syy­den. Täs­sä sodas­sa voi pie­ni­kin voit­taa. Aina­kaan vie­lä ei ole uhka­na, että ruvet­tai­siin tuhoa­maan mate­ri­aa ja elä­vää voimaa.

  69. En yleen­sä kom­men­toi näi­tä euro­krii­si­asioi­ta, kos­ka olen niis­sä täy­sin oppi­jan ase­mas­sa, mut­ta päät­tä­jät oli­si­vat Suo­mes­sa suo­si­tum­pia ja usko demo­kra­ti­aan voi­si parem­min, jos asiois­ta puhut­tai­siin avoi­mem­min. Mark­ki­noil­la odo­tuk­set luo­vat todel­li­suut­ta juu, mut­ta ei se oikein rii­tä perus­teek­si olla hiljaa.

    Timo Soi­nin asian­tun­te­muk­seen en luo­ta ollen­kaan, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta hänen esit­tä­män­sä ske­naa­rio on jo jon­kin aikaa tun­tu­nut uskot­ta­vim­mal­ta. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa on vaka­vaa vikaa. Koti­kau­pun­ki­ni Alma-omis­tei­nen pää­leh­ti on sekin muu­ten alka­nut mel­koi­sek­si tuo­mio­päi­vän pasuu­nan puhal­te­li­jak­si, enkä tie­dä miten sii­hen­kään pitäi­si suh­tau­tua. Tuu­len kään­ty­mi­nen ihmis­ten odo­tuk­sis­sa on joka tapauk­ses­sa help­po havaita.

    Jos eurol­le käy köpe­lös­ti näin nopeas­ti, niin 2000-luvun tait­teen EU-intoi­li­joi­den puheet tule­vat jäl­ki­kä­teen näyt­täy­ty­mään käsit­tä­mät­tö­män koko­luo­kan hybrik­sel­tä. Tule­vai­suut­ta ei voi kos­kaan kovin pit­käl­le ennus­taa, mut­ta eivät­kö par­haat asian­tun­ti­jam­me näh­neet ris­ke­jä, ja jos eivät, niin mik­si he sit­ten ovat asiantuntijoita?

    Niin, tus­kin tämä blo­gi euroa kaa­taa, mut­ta onpa­han nyt sit­ten HS.fi etusi­vul­la­kin kak­ko­suu­ti­se­na. Kii­tos vain näis­tä infor­ma­tii­vi­sis­ta kirjoituksistasi.

  70. Mik­si sika­mai­den ylit­se­pää­se­mät­tö­mien vel­kaon­gel­mien täy­tyi­si tar­koit­taa euron hajoa­mis­ta? Ita­lian ja Espan­jan kil­pai­lu­ky­ky ei käsit­tääk­se­ni ole niin pal­joa vaik­ka­pa Suo­mea hei­kom­pi ettei­vät­kö voi­si sitä halu­tes­saan kiriä kiin­ni muu­ta­mas­sa vuo­des­sa jos vain tah­to löytyy.

    Yksi­puo­li­sel­la ilmoi­tuk­sel­la voi­si­vat jää­dyt­tää kor­ko­jen ja lyhen­nys­ten mak­sun muu­ta­mak­si vuo­dek­si. Bud­jet­tia­li­jää­mät ovat käsit­tääk­se­ni sitä luok­kaa että ilman lai­nan­hoi­to­me­no­ja tule­vat suu­rin­piir­tein toi­meen omil­laan, tar­vit­taes­sa lisäk­si pien­tä tukea muul­ta euroo­pal­ta. Toki tämän seu­rauk­se­na ovat muu­ta­man vuo­den sul­jet­tu­na lai­na­mark­ki­noil­ta mut­ta täs­tä toi­vot­ta­vas­ti syn­tyy se kan­sal­li­nen tah­to­ti­la saa­da kivu­li­aat­kin pää­tök­set läpi. Vaih­toeh­to­na en näe tätä heil­le kovin huo­no­na, sil­lä koh­ta­han heil­tä sul­keu­tu­vat lai­na­mark­ki­nat joka tapauksessa.

    Krei­kan osal­ta tilan­ne on eri mut­ta kysees­sä on kui­ten­kin kan­san­ta­lou­del­taan kovin pie­ni val­tio ja mones­ta meis­tä tai­taa tun­tua, että kreik­ka­lais­ten kovem­pi koh­te­lu ei ole moraa­li­ses­ti­kaan täy­sin väärin.

    Nopea ja voi­ma­kas sisäi­nen deval­vaa­tio ei demo­kraa­tiois­sa onnis­tu mut­ta useam­man vuo­den aika­ja­nal­la onnis­tu­mi­sia on saa­tu aikaiseksi.

  71. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja:

    Kyse on raken­teel­li­ses­ta ongel­mas­ta, kuten mai­nit­set­kin. Rahan pai­nan­ta on vii­mei­nen kei­no pela­ta aikaa. Yleen­sä rahaa pai­ne­taan, jos maa on sodas­sa tai koh­taa muu­toin suu­ren katastrofin. 

    Rahan­pai­nan­nan ongel­ma­na on erit­täin suu­ri varal­li­suu­den uus­ja­ko. Kiin­teän omai­suu­den arvo kas­vaa, mut­ta ns. nor­maa­li­kan­sa­lai­nen menet­tää kai­ken sääs­tä­män­sä. Moi­ses­ta on his­to­rian saa­tos­sa seu­ran­nut lukui­sia sisäl­lis­so­tia, val­lan­ku­mouk­sia ja sotia. 

    Lisäk­si ulko­mai­set inves­toin­nit talous­a­lu­eel­le, jos­sa inflaa­tio on nope­aa las­ke­vat. Täl­löin ns. “parem­pi­laa­tuis­ta pää­omaa” ei enää ole saa­ta­vil­la ja ainut kei­no on täl­löin pai­naa jäl­leen lisää rahaa. Zim­bab­ve osoit­ti, mihin äärim­mil­lään voi­daan mennä. 

    Sak­sa­lai­set inhoa­vat rahan­pai­nan­taa ja syys­tä­kin. Vii­me vuo­si­sa­dal­la sak­sa­lai­set menet­ti­vät hype­rin­flaa­tios­sa kah­des­ti kaik­ki sääs­tön­sä. Jos moi­nen ske­naa­rio tapah­tui­si koko euroo­pan laa­jui­se­na niin seu­rauk­sia ei edes uskal­la läh­teä arvailemaan 🙁

    1. Rahaa kanat­taa panaa sil­loin, jos ylei­sen epä­luot­ta­muk­sen takia luot­toeks­pan­sion avbul­la luo­dun rahan mää­rä ale­nee. Sil­loin kes­kus­pank­ki­ra­ha vain kor­vaa supis­tu­vaa luottoekspansiorahaa.

  72. Se pie­ni loh­tu täs­sä on, että saam­me näh­dä kuinka
    huo­no on Soi­nin esit­tä­mä vaih­toeh­to, Soi­nin­vaa­ra kirjoittaa. ”

    Ja vää­rin meni tämä­kin, eihän sitä Soi­nin vaih­toeh­toa voi­da enää näh­dä, kos­ka Soi­nin vaih­toeh­dos­sa ei oli­si annet­tu yhtään tuk­pa­ket­tia ja Suo­mel­la ei nyt oli­si 50 mil­jar­din takausvastuita.

  73. TOSIASIA on kui­ten­kin se, että nois­ta “lai­na­tuis­ta” rahois­ta ei tul­la saa­maan euroa­kaan takaisin. 

    Käden­vään­tö “onko EVM etuoi­keu­tet­tu vai ei” on täy­sin epä­olen­nais­ta. Mitään siel­tä ei saa­da kuitenkaan.

    Ainoa kei­no pääs­tä ulos täs­tä suos­ta on lopet­taa tuki­pa­ket­tei­hin osallistuminen.

    EU on käy­tän­nös­sä tulon­siir­tou­nio­ni, jos­sa tie­tyt maat elä­vät yli varo­jen­sa ja sit­ten mui­den pitää mak­saa hei­dän­kin elä­mi­sen­sä. Eihän sel­lai­ses­sa voi olla mitään järkeä.

  74. Tämän pank­ki ja poli­tiik­ka sot­kun kans­sa on vat­vot­tu, jo mon­ta vuot­ta. Bon­dit, vakuu­det ja lai­nat ja muut mah­dol­li­set toi­met on käy­ty läpi mon­ta ker­taa. Nyt kun vaih­toeh­dot käy­vät vähiin, pelas­ta­te­aan Euro. Vel­ka­mai­den velois­ta anne­taan anteek­si tämä 60 %. Kun vel­ka­maat ovat saa­neet omat talou­ten­sa sane­rat­tua tasa­pai­noon. Tätä työ­tä teh­dään nyt koval­la kii­reel­lä. Jos Euro nyt romah­taa, se vas­ta mak­saa, sitä ei tie­dä kukaan. Sii­tä kär­si­si EU pal­jon kau­em­min, kuin pelas­tus. Sii­nä kukin maa mak­saa osuu­ten­sa mukaan. Täs­sä jär­jäs­te­lys­sä Suo­mi oli­si voit­ta­jien lei­ris­sä. Yksit­täi­nen maa ei voi men­nä kon­kurs­siin. Mak­su­ky­vöt­tö­mäk­si kyl­lä, jol­loin velat kuit­taa joku muu, eli anta­ja, tai IMF. Tämä pili­pa­li­po­li­tiik­ko­jen sot­kun mak­saa suu­rel­ta osin EU KAN­SA­Lai­SET, TAKUUVARMASTI. Mis­tä muus­ta nii­tä mak­sa­jia voi­si saa­da, ei mis­tään. Kii­na­lai­et eivät mak­sa ja jen­kit ovat itse per­sau­ki, muil­la ei juu­ri ole mah­dol­li­suuk­sia. Että sil­lä lail­la poli­tii­kot sop­paa keiteää.

  75. EKP tulee pai­na­maan lisää rahaa, kun ensin on teh­ty tämä likai­nen työ ja talou­det ovat kas­vuun kyke­ne­viä. Inflaa­tio kiih­tyy ja tulee aika­naan kuit­taa­man osan näis­tä lai­nois­ta, kun kor­ko­ta­so pide­taan erit­täin alhaal­la. Raha joka tar­vi­taan tuo­tan­toon, tulee vero­pa­ra­tii­seis­tä, kun täl­lä alkaa olla kas­vun edel­ly­tyk­set, ja kun pää­omal­le on saa­ta­vis­sa TUOTTOA.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ongel­ma nousee vaa­ti­muk­ses­ta, että EVM on ensi­si­jai­nen myös tule­viin vel­koi­hin näh­den, kos­ka eihän kyukaan ole niin tyh­mä, että niil­lä ehdoin antaa Espan­jal­le mitään. 

    Mut­ta IMF:hän on har­joit­ta­nut tuol­lais­ta ter­veh­dy­tä­mis­po­li­tiik­kaa mel­ko menes­tyk­sel­li­ses­ti iät ajat. Nyt osa euro­mais­ta yrit­tää mat­kia tuo­ta mal­lia (toi­mien EU:n sisäl­lä IMF:n roo­lis­sa), mut­ta epävarmasti.

    Jos maa on velois­sa yli mak­su­ky­kyn­sä, lii­at velat pitäi­si lei­ka­ta, ja näin sälyt­tää jo ker­ty­neet tap­piot oikeil­le vas­tuul­li­sil­le. Tämän jäl­keen ensi­si­jai­suus mah­dol­lis­taa luo­tot ilman mer­kit­tä­viä ris­ke­jä mata­lal­la korol­la. Näi­den ope­raa­tioi­den jäl­keen myös pank­kien ris­kit pie­ne­ne­vät, ja ne voi­vat pala­ta lainamarkkinoille.

    IMF ja euro­maat voi­vat teh­dä näin, ja nii­den tulee teh­dä näin, kos­ka niil­lä on riit­tä­väs­ti voi­maa kiris­tää vai­keuk­sis­sa ole­vat maat vaa­ti­miin­sa mui­hin­kin tervehdyttämistoimiin.

    Tosin oli­si pal­jon parem­pi, jos IMF hoi­tai­si asian, sil­lä euro­maat eivät ole neut­raa­li toi­mi­ja, eivät­kä kyke­ne hoi­ta­maan han­ket­ta uskot­ta­vas­ti, sil­lä han­kee­seen sekaan­tuu lii­kaa poliit­ti­sia tavoit­tei­ta, vaa­li­pel­ko­ja, omien pank­kien int­res­se­jä yms.

    Asian voi­si esit­tää toi­sin­kin päin. Eihän kukaan ole niin tyh­mä, että lai­noit­taa nor­maa­lein ehdoin (ilman ensi­si­jai­suut­ta), mut­ta mui­ta alem­mal­la korol­la mak­su­ky­vyt­tö­miä ja osin vas­tuut­to­mia­kin mai­ta, jos käy­tös­sä on myös pal­jon ris­kit­tö­mäm­piä ja toi­mi­vik­si todet­tu­ja tapo­ja ohja­ta vai­keuk­sis­sa ole­vat maat ter­veem­pään talou­teen. IMF ei käsit­tääk­se­ni ole juu­ri­kaan menet­tä­nyt varo­jaan tähä­nas­ti­sis­sa avustusoperaatioissaan.

  77. jos uskot euron hajoavan,niin miten suo­men pitäi­si toimia.ö.??????????

  78. Näkö­jään blo­gi­bio­ryt­mit meni­vät meil­lä Osmon kans­sa tänään yksiin. Itse toi­von, että euro­mai­den ja Euroo­pan raha­mark­ki­noi­den koko­nais­ku­va kar­toi­tet­tai­siin ensin. Yhden­lai­nen lähes­ty­mis­kul­ma aihee­seen koh­te­liaim­min ohei­ses­ta linkistä.

    Euro saa(ttaa) kaatua
    http://suomi2017.wordpress.com/2012/07/24/presidentinvaalit-2012-euro-saattaa-kaatua/

    Jul­kais­tu hei­nä­kuu 24, 2012 

    On hyvä, että EVM-sopi­muk­sen tark­ka sisäl­tö ja Espan­jan pank­ke­ja kos­ke­vien jät­ti­tu­ki­lai­no­jen takai­sin­mak­sun ensi­si­jai­suus­jär­jes­tyt sel­vi­te­tään. Niin tasa­val­lan pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö kuin perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­ja Johan­nes Koskinen/sd. ovat arvo­val­lal­laan asi­aa vaa­ti­neet. Kes­kus­tan ter­hak­kaa Mau­ri Pek­ka­ris­ta unohtamatta.

    Euroa­lu­een koko­nais­ti­lan­teen kar­toi­tus on kui­ten­kin pahas­ti kes­ken. Myös koko­nais­val­tai­set Iso-Bri­tan­nian ja Sveit­sin läpi­va­lai­sut tar­vi­taan. Ovat­han ne Euroo­pan raha­maa­il­man iso­ja kes­kuk­sia. Euroo­pan unio­nin kes­kus­mai­den Bel­gian ja Rans­kan pank­kien, val­tion ja itse­hal­lin­toa­luei­den tai vas­taa­vien tilan­tei­den sel­vit­tä­mi­sen tar­peel­li­suut­ta väheksymättä.”

  79. Soi­nin­vaa­ra syyl­lis­tää tur­haan Timo Soi­nia, joka ei ole aiheut­ta­nut euron krii­siä. Popu­lis­ti vain käyt­tää tilai­suut­ta hyväk­seen. Krii­sin ovat aiheut­ta­neet EU:n fede­ra­lis­tit, ja vih­reät ovat olleet Suo­mes­sa innok­kaim­pia liit­to­val­tioi­deo­lo­gian toteut­ta­jia. Aina kun val­lan luo­vut­ta­mi­nen EU:lle on ollut mah­dol­lis­ta, vih­reät ovat olleet sitä tuke­mas­sa. ”Kan­sal­li­set päät­tä­jät ovat niin huo­no­ja, että siir­re­tään val­ta Brys­se­liin”, on ollut vih­rei­den isku­lause, eten­kin ympäristöasioissa.

    Olen kir­joit­ta­nut euros­ta blo­gis­sa­ni jo kau­an ennen Soi­nin­vaa­raa, esim:

    http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla//65
    http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla//74
    http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla//75

    Tava­taan lop­pu­rä­jäh­dyk­sen jäl­keen kel­lo kuusi.

  80. http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111810-eurokriisin-kaunistelematon-analyysi

    Euro­krii­sin kau­nis­te­le­ma­ton analyysi
    19.7.2012 22:10 Olli Pusa tuki­pa­ket­ti, finans­si­krii­si, euro­krii­si 121 kom­ment­tia, 27 uutta

    ilmoi­ta asia­ton viesti

    Katai­nen halusi edus­kun­nas­sa kes­kus­te­lua euro­krii­sis­tä ja sen laa­jem­mis­ta ulot­tu­vuuk­sis­ta. Se jäi edus­kun­nas­sa ilmaan. Seu­raa­vas­sa yksi hah­mo­tel­ma krii­sis­tä ja toimenpiteistä

    1. Mikä on krii­sin syy?

    Krii­sin perim­mäi­nen syy on finans­si­kei­not­te­lu. Sen alku­läh­teel­lä USA:ssa on perin­tei­ses­ti ollut hyvin eri­lai­nen asun­to­lai­na­jär­jes­tel­mä kuin Suo­mes­sa. Meil­lä lai­nat ovat henkilökohtaisia,
    USA:ssa kiin­ne­lai­no­ja, jot­ka liit­ty­vät asun­toon. Kun finans­si­kei­not­te­lun tuok­si­nas­sa asun­to­jen hin­to­ja voi­tiin vedät­tää ylös­päin, ihmi­set saat­toi­vat ottaa lisää lai­naa asuan­to­aan vas­taan. Tuon lisä­lai­nan saat­toi käyt­tää kulu­tuk­seen, jota siis kas­va­tet­tiin velalla.

    Mak­su­ky­vyt­tö­mät­kin pää­si­vät apa­jal­le, kun heil­le myön­ne­tyt lai­nat myy­tiin ympä­ri maa­il­maa sijoit­ta­jil­le lai­na­pa­ket­tien muka­na. Kun lai­nat vää­jää­mät­tä jäi­si­vät mak­sa­mat­ta, oli­si vain ajan kysy­mys, kun tämä pyra­mi­di­hui­jaus romah­tai­si. Sii­hen men­nes­sä suu­ri osa pelu­reis­ta olisi
    kui­ten­kin ehti­nyt rahas­taa osuu­ten­sa ja jät­tää tap­piot hyvä­us­koi­sil­le sijoit­ta­jil­le. Kysy­mys oli vain, sii­tä, mikä impuls­si lau­kai­si­si pyra­mi­di­hui­jauk­sen hajoamisen.

    Yksi mer­kit­tä­viä pelu­ri mark­ki­noil­la oli Leh­man Brot­hers inves­toin­ti­pank­ki. Se sot­keen­tui ongel­miin­sa ja sen annet­tiin kaa­tua. Taus­tal­la mah­dol­li­ses­ti kil­pai­li­joi­den (Gold­man Sachs ym.) halu pois­taa toi­mi­ja mark­ki­noil­ta. Leh­man Brot­her­sin kaa­tu­mi­nen puh­kai­si kuplan ja pyra­mi­di­hui­jaus rysäh­ti. Vel­ka­ve­toi­sen kas­vun lop­pues­sa tuli vää­jää­mät­tä lama. Sen tor­ju­mi­sek­si val­tiot alkoi­vat rajun velan­o­ton, jon­ka rajat on tulos­sa vastaan.

    Tuo­ta Leh­ma­nin kon­kurs­sia on sit­ten luke­mat­to­mia ker­to­ja käy­tet­ty pelot­te­lu­kei­no­na eri­lai­sil­le veron­mak­sa­jien rahoil­la teh­dyil­le tuki­pa­ke­teil­le. Väi­tet­tiin, että lama tuli, kos­ka Leh­ma­nil­le ei kaa­det­tu veron­mak­sa­jien rahaa, vaan sen annet­tiin men­nä kon­kurs­siin. Todel­li­suu­des­sa lama joh­tui vel­ka­kuplan räjäh­tä­mi­ses­tä. Ilman Leh­ma­nin kon­kurs­sia, jokin muu oli­si lau­kais­sut sen var­sin pian.

    Tätä val­het­ta on syy­tä käsi­tel­lä tämän ver­ran, kos­ka sii­hen veto­si­vat edus­kun­nan kes­kus­te­lus­sa Katai­nen ja Urpi­lai­nen. Se on siis puh­das­ta pup­pua, tar­koi­tet­tu pelot­te­le­maan veron­mak­sa­jia. Mak­sa­kaa tai piru tulee. Ja hyvin on hui­jaus men­nyt perille.

    2. Euroa­lu­een ongelmat

    Euroa­lue ei sinän­sä ole koko­nai­suu­te­na yhtä pahas­sa tilan­tees­sa kuin USA oli. Erot ovat kui­ten­kin val­ta­vat. Euroa­lu­eel­la ongel­ma­na on se, että sen pii­ris­sä ole­vat maat ovat hyvin eri­lai­sia. Kun euroa luo­tiin, tie­det­tiin hyvin, että ennen yhteis­tä valuut­taa oli­si pitä­nyt yhden­mu­kais­taa talous, vero­tus ym. asiat. Se tajut­tiin mah­dot­to­mak­si ja sik­si päätettiin
    toteut­taa euro, vaik­ka tie­det­tiin han­ke torsoksi.

    Euroon mukaan tule­vil­le mail­le ase­tet­tiin puut­teel­li­sen val­mis­te­lun kor­vik­keek­si eri­lai­sia ehto­ja jul­ki­sel­le talou­del­le. Niis­tä­kään ei pii­tat­tu. Uskot­tiin ilmei­ses­ti, että euron kaut­ta maat voi­daan pakot­taa yhte­näis­tä­mään talouk­si­aan jäl­ki­kä­teen. Se näh­tiin ainoak­si kei­nok­si toteut­taa EU-liittovaltio.

    Muu­ta­ma ensim­mäi­nen vuo­si euroa meni rau­hal­li­ses­ti. Sijoit­ta­jat käyt­täy­tyi­vät kuin kaik­ki euro­val­tiot oli­si­vat kuta­kuin­kin saman­lai­sia ja sai­vat hal­paa lai­naa rajat­to­mas­ti. Vie­lä 20 vuot­ta sit­ten sak­sa­lai­set pank­kii­rit nau­roi­vat aja­tuk­sel­le lai­na­ta Krei­kal­le, joka ei kos­kaan ollut
    mak­sa­nut vel­ko­jaan. Osa mais­ta tuh­la­si rahat kiin­teis­tö­kuplaan, osa jul­ki­seen tuh­lauk­seen. Osa mais­ta, kuten Suo­mi käyt­täy­tyi koh­tuul­li­sen nor­maa­lis­ti. Romah­dus finans­si­mark­ki­noil­la sai sijoit­ta­jat poh­ti­maan euro­mai­den riskejä,joita ei viral­li­ses­ti ollut.

    3. Vel­ka­ru­let­ti alkaa

    Ensim­mäi­se­nä syliin kaa­tui Kreik­ka. Sitä oli­vat lai­noit­ta­neet pal­jon mm. sak­sa­lai­set, rans­ka­lai­set ja brit­ti­läi­set pan­kit. Oli sel­vää, että Kreik­ka ei sel­viäi­si velois­taan ja tap­pio­ta tuli­si rajus­ti. Mut­ta kenel­le? Tie­ten­kin noi­den mai­nit­tu­jen mai­den pan­keil­le. Oli­si­vat­han nuo maat voi­neet pank­kin­sa pää­omit­taa tap­pioi­den jäl­keen, mut­ta sii­nä oli poliit­ti­nen ongel­ma. Mikä­li nois­sa mais­sa oli­si jou­dut­tu anta­maan pan­keil­le pank­ki­tu­kea, oli­si ollut poliit­ti­nen pakko
    ottaa sen vas­ti­neek­si yhteis­kun­nal­le omis­tus­ta pan­keis­ta. Se ei pan­keil­le kel­van­nut ja sik­si piti kek­siä muu­ta. Nois­sa mais­sa polii­ti­kot oli­vat koko­naan pank­kien taskussa.

    Niin­pä kek­sit­tiin, että tuki kier­rä­te­tään Krei­kan kaut­ta. Sil­loin se ei Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa näyt­täi­si pank­ki­tuel­ta, vaan hult­tio­mai­sen Krei­kan pelas­ta­mi­sel­ta. Tuon aja­tuk­sen läpi saa­mi­sek­si kai­vet­tiin van­ha Leh­man mör­kö. Jos tukea ei annet­tai­si, Kreik­ka kaa­tui­si ja koko maa­il­ma kaa­tui­si ja tuli­si lama ja val­ta­vat tap­piot. Samaa tari­naa ker­toi­vat Katai­nen ja Urpi­lai­nen vie­lä tänään edus­kun­nas­sa. Mie­len­kiin­toi­nen yksi­tyis­koh­ta oli kun jul­ki­suu­des­sa­kin ker­rot­tiin, että rat­kai­se­vas­sa kokouk­ses­sa istui pai­kal­la neu­vo­nan­ta­ja­na mm. Deutsche Ban­kin joh­ta­ja. Täl­lai­ses­sa krii­sis­sä pan­kit kes­kit­ty­vät itsen­sä pelas­ta­mi­seen ja vähät välit­tä­vät yhteis­kun­nan int­res­sis­tä. Sel­lais­ta tou­hu oli Suo­mes­sa­kin 20 vuot­ta sitten.

    Sil­loin hei­tet­tiin romu­kop­paan euroa­lu­een vii­mei­set­kin sopi­muk­set, jois­ta ei aikai­sem­min­kaan ollut pal­joa pii­tat­tu. Kes­kei­sin oli sopi­mus­ten kiel­to kes­ki­näis­ten vas­tui­den otta­mi­ses­ta. Kreik­ka paket­ti mer­kit­si, että sijoit­ta­jat irrot­tau­tui­vat maan rahoi­tuk­ses­ta ja sijal­le tulivat
    euroa­lu­een veron­mak­sa­jat. Tap­piot tule­vat heil­le, kun ne uskal­le­taan jos­kus näyttää.

    4. Jat­koa seuraa

    Sen jäl­keen tuet jat­kui­vat Por­tu­ga­lis­sa, Irlan­nis­sa jne. Kek­sit­tiin eri­lai­sia tuki­him­me­lei­tä, joi­den kaut­ta tukea kier­rä­tet­tiin. Nii­den kapa­si­teet­ti riit­ti ehkä pien­ten mai­den avus­ta­mi­seen, mut­ta ei suur­ten. Tuki­pa­ket­tien myö­tä kek­sit­tiin, että 10 vuot­ta aikai­sem­min toteuttamatta
    jää­neet talou­den yhden­tä­mis­toi­met toteu­te­taan pikai­ses­ti tuki­pa­ket­tien ehtoi­na. Par­haim­mil­laan­kin tuol­lai­nen muu­tos oli­si vaa­ti­nut 10–20 vuot­ta, mut­ta pani­koi­tu­neet euro­joh­ta­jat päät­ti­vät pakot­taa muu­tok­set paris­sa vuo­des­sa. Kaa­os­han sii­tä tie­ten­kin seuraa.

    Toi­men­pi­teil­lä piti tor­jua luot­to­la­maa ja estää krii­sin leviä­mi­nen isom­piin mai­hin. Todel­li­suu­des­sa niil­lä juu­ri var­mis­tet­tiin tuo. Luot­to­la­ma alkoi levi­tä ja Espan­jan ja Ita­lian lai­nan­ko­rot alkoi­vat kara­ta käsis­tä. Kun muu­ta rat­kai­sua ei ollut, EKP lait­toi peliin 1000 mil­jar­dia rahaa (LTRO) Sil­lä ongel­ma saa­tiin rau­hoi­tet­tua parik­si kuu­kau­dek­si. Mut­ta kriisi
    vyö­ryy vää­jää­mät­tä. Ja yhtään sen todel­li­sis­ta ongel­mis­ta ei ole ratkaistu.

    Espan­jan tues­sa siir­ryt­tiin jo suo­raan tuke­maan pank­ke­ja – hie­man kos­meet­tis­ta kuor­ru­tus­ta vain väliin. Syyt ovat sinän­sä yksin­ker­tai­sia. Näin tuen mää­rä voi­daan paloi­tel­la ja asteit­tain nos­taa ylös. Ker­ral­la toteu­tet­tu­na se oli­si poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta. On aika vai­kea selit­tää asi­aa esi­mer­kik­si suo­ma­lai­sel­le veron­mak­sa­jal­le. Suo­ma­lai­nen veron­mak­sa­ja mak­saa tuloistaan
    10 pro­sent­tiyk­sik­köä enem­män vero­ja kuin espan­ja­lai­nen. Ei ihme, että koti­ta­lou­det ovat Suo­mes­sa köy­hem­piä kuin Espan­jas­sa, kun rahat ovat men­neet veroi­hin. Sil­ti ole­te­taan, että suo­ma­lai­set veron­mak­sa­jat kor­keam­mas­ta veroas­tees­taan mak­sa­vat ne kulut, joi­ta espan­ja­lai­set eivät halua mak­saa veroi­na. Jos Espan­ja ei sai­si lai­naa mark­ki­noil­ta, se voi­si hyvin kerä­tä tar­vit­se­man­sa rahat veroi­na tai pak­ko­lai­na­na kan­sa­lai­sil­taan, mut­ta mitä tur­haan. Kyl­lä Suo­mi ja Sak­sa sen mak­sa­vat. Sak­sal­la on toki suu­ret int­res­sit pitää euroa­luet­ta pys­tys­sä, mut­ta suo­ma­lais­ten int­res­sit ovat olemattomat.

    Tuki­him­me­lei­den kapa­si­teet­ti on ERVV rip­pei­neen­kin vain 700 mil­jar­dia, kun Espan­jan ja Ita­lian tar­vit­se­ma tuki oli­si tuhan­sia mil­jar­de­ja. Rans­ka, Bel­gia ym. kum­mit­te­lee nii­den selän taka­na. Tuki­him­me­lei­den kapa­si­teet­ti ei vain yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä. Kun ale­taan lähes­tyä tilan­net­ta, jos­sa puo­let euroa­lu­een väes­tös­tä asuu tukea saa­vis­sa mais­sa, tilan­ne on sel­keäs­ti toi­vo­ton. On hyvin ymmär­ret­ty, että tämä tie päät­tyy euron romahdukseen.

    5. Vii­mei­set ratkaisukeinot

    Rat­kai­su­vaih­toeh­to­ja on esi­tet­ty. Euro­bon­dit, liit­to­val­tio ja EKP:n sete­li­ra­hoi­tus. Euro­bon­dit tar­koit­tai­si­vat auto­maat­tis­ta lai­na­ta­kaus­ta. Ita­lia las­kee liik­keel­le euro­bon­de­ja, jois­ta Suo­mi­kin on osal­taan vas­tuus­sa? Näis­tä viri­tel­mis­tä las­ke­taan jul­ki­suu­des­sa kustannuksena
    vain se pal­jon­ko Suo­men ja Sak­san lai­nan­o­ton kus­tan­nuk­set kas­va­vat nouse­van kor­ko­ta­son takia. Todel­li­nen pom­mi on tuos­sa rajat­to­mas­sa takauk­ses­sa bon­deil­le. Sii­tä vai­e­taan. Omi­tui­nen aja­tus, että esi­mer­kik­si USA:ssa Kali­for­nia las­ki­si liik­keel­le bon­de­ja, jois­ta liit­to­val­tion muut osa­val­tiot oli­si­vat auto­maat­ti­ses­ti vas­tuus­sa. Epä­toi­voi­nen han­ke, mut­ta kyl­lä sitä vie­lä yritetään.

    Liit­to­val­tios­sa on idea­na, että mer­kit­tä­vä osa osa­val­tioi­den rahois­ta kier­tää liit­to­val­tion kaut­ta. Nyt EU:n bud­jet­ti on 1% BKT:sta, kun esim. Suo­men bud­jet­ti on 25% BKT:sta. Kun liit­to­val­tio oikeas­ti pys­ty­tet­täi­siin, Suo­mi mak­sai­si sin­ne 50 mil­jar­dia vuo­des­sa, jos­ta aina­kin 10 mil­jar­dia vuo­des­sa meni­si tuek­si muil­le mail­le. Suo­men kan­nal­ta aivan jär­je­tön aja­tus, mut­ta sitä suo­ma­lai­set päät­tä­jät asteit­tain aja­vat, vaik­kei­vät sitä ääneen ker­ro­kaan. Kan­san kes­kuu­des­sa täl­tä poli­tii­kal­ta tuki on kadon­nut. Liit­to­val­tio­ta var­mas­ti yri­te­tään, mut­ta se ei rii­tä pelas­ta­maan euroa.

    Sit­ten vii­mei­nen kei­no eli EKP:n sete­li­ra­hoi­tus. Sii­tä puhu­mi­nen on ollut viral­li­nen tabu, jon­ka pre­si­dent­ti Nii­nis­tö rik­koi. EKP sete­li­ra­hoit­tai­si krii­si­mai­ta kun­nes poliit­ti­set him­me­lit saa­tai­siin edes aut­ta­vas­ti kasaan. Mitään tyh­jäs­tä tule­vaa rahaa se ei tie­ten­kään oli­si vaan
    EKP lah­joit­tai­si mei­dän­kin osit­tain omis­ta­maam­me rahaa krii­si­mail­le. Se oli­si help­po polii­ti­koil­le, kun se tapah­tui­si EKP:n salai­le­vas­sa pää­tök­sen­teos­sa eikä poliit­ti­sel­la foo­ru­mil­la. EKP ostai­si jon­kin osa­val­tion pape­rei­ta ja antai­si poliit­tis­ta rahoi­tus­ta sil­le. Sen jäl­keen oli­si tur­ha kuvi­tel­la, että euroa­lu­een talou­det joten­kin lähes­tyi­si­vät toi­si­aan ja euron viat korjaantuisivat.

    6. Joh­to­pää­tök­set ja toimenpiteet

    Mil­lai­sia joh­to­pää­tök­siä täs­tä kai­kes­ta pitäi­si sit­ten teh­dä? Euros­sa on niin pahat valu­viat, ettei sitä enää ole mah­dol­lis­ta pelas­taa. Tilan­ne ajau­tuu asteit­tain umpi­ku­jaan. Euron tuhoa voi yrit­tää vii­vyt­tää euro­bon­deil­la, liit­to­val­tio­ra­ken­teil­la tai sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la. Niil­lä voi­daan kui­ten­kin vain vii­vyt­tää romahdusta.

    Suo­mel­le vii­sain rat­kai­su on ero­ta euros­ta mah­dol­li­sim­man pian, niin kau­an kuin tilan­ne ei vie­lä ole ajau­tu­nut avoi­mek­si kaa­ok­sek­si. Suo­mi on riit­tä­vän vah­va sel­viä­mään eros­ta ja riit­tä­vän pie­ni, että Suo­mi ei sinäl­lään kaa­da euroa. Syyk­si voi­si selit­tää sisä­po­liit­ti­sen vas­tus­tuk­sen ja että Suo­mi ei sen vuok­si halua olla jat­ku­va­na jar­ru­mie­he­nä europäätöksissä.
    Suo­men ero euros­ta ei oli­si mikään maa­il­maa järi­syt­tä­vä asia.

    Katai­sen ja Urpi­lai­sen puheet Leh­man-ilmiös­tä ovat pank­kien kek­si­miä satu­ja, joil­la on pelo­tel­tu veron­mak­sa­jat mak­sa­maan pank­kien tap­pioi­ta. Jos Suo­men ero kaa­tai­si euron, se oli­si kaa­tu­nut pikai­ses­ti ilman sitä­kin. Euro tulee aikaa myö­ten kaa­tu­maan, sil­le emme enää voi mitään. Mut­ta suo­ma­lais­ten päät­tä­jien vas­tuul­la on huo­leh­tia Suo­men eduis­ta. Kukaan muu ei Euroo­pas­sa sitä tee. Suo­men tavoit­tee­na pitäi­si olla pääs­tä saman­kal­tai­seen ase­maan kuin
    Ruot­si. Sii­hen tus­kin pää­sem­me, kos­ka tämän seik­kai­lun seu­rauk­se­na voi olla että vel­ka­mää­räm­me kas­vaa kym­me­niä mil­jar­de­ja. Jou­dum­me niil­lä eväil­lä kil­pai­le­maan lähes velat­to­man Ruot­sin kans­sa. Mut­ta se on pie­nin paha.

  81. EU on käy­tän­nös­sä tulon­siir­tou­nio­ni, jos­sa tie­tyt maat elä­vät yli varo­jen­sa ja sit­ten mui­den pitää mak­saa hei­dän­kin elä­mi­sen­sä. Eihän sel­lai­ses­sa voi olla mitään järkeä.”

    Suo­mi on käy­tän­nös­sä tulon­siir­tou­nio­ni, jos­sa tie­tyt maa­kun­nat elä­vät yli varo­jen­sa ja sit­ten mui­den pitää mak­saa hei­dän­kin elä­mi­sen­sä. Eihän sel­lai­ses­sa voi olla mitään järkeä.

    Vai voi­ko?

    Voi sii­nä, mut­ta sekä Suo­men sisäl­lä että EU:n sisäl­lä sum­mat pitäi­si­vät olla pait­si nykyis­tä pie­nem­piä, myös rei­lum­min kohdennettuja.

  82. komm:
    Yksi puo­li ensi­si­jai­suus­asi­aa on se tosia­sia, että Espan­jan ole­mas­sao­le­vis­sa lai­na­kan­nois­sa­kin on aika eri­lai­sia ehto­ja. Nyt vii­me­ai­koi­na näis­tä erois­ta on nous­sut esiin eten­kin se, min­kä maan lain­sää­dän­töön lai­na­so­pi­mus on sidottu.
    ‘snip’

    Sil­lä ei ole mitään merkitystä.
    Espan­ja on suve­ree­ni val­tio ja kun kyse on sen lai­nois­ta, suve­ree­ni val­tio voi päät­tää lai­nan takai­sin­mak­sus­ta ihan mitä tahansa.
    Pank­kien suo­ra lai­noit­ta­mi­nen oli­si eri asia.

  83. Toi­nen huo­mio on se, että oli­ko suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri ja suo­ma­lai­nen ihmi­nen 80-luvun lopul­le asti joten­kin epä­re­hel­li­nen, lais­ka ja sel­lai­nen ket­kui­luun tai­pu­vai­nen jon­ka kans­sa ei kenen­kään kun­nol­li­sen val­tion kan­na­ta olla rahaliitossa?

    90-luvun tait­tees­sa me olim­me mil­tei täs­mäl­leen samas­sa tilan­tees­sa kuin Espan­ja on nyt.

  84. FT:ssä kir­joit­ta­van Mar­tin Felds­tei­nin (Har­var­din prof­fa, aikoi­naan Rea­ga­nin talous­neu­vo­nan­ta­ja) mukaan Espan­jan eron voi hänen mie­les­tään vält­tää vie­lä­kin, kun­han euron anne­taan deval­voi­tua vie­lä toi­set­kin 15 prossaa:

    A rapid fall in the euro can save Spain…while the crea­tion of the eurozo­ne was an eco­no­mic mis­ta­ke, allowing it to dis­sol­ve now would be very cost­ly to govern­ments, inves­tors and citizens. …A new start for the euro is still well worth trying.”

    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/63848d68-d578-11e1-af40-00144feabdc0.html#axzz21SM1M1uh

  85. Juho Laa­tu: Mut­ta IMF:hän on har­joit­ta­nut tuol­lais­ta ter­veh­dy­tä­mis­po­li­tiik­kaa mel­ko menes­tyk­sel­li­ses­ti iät ajat. Nyt osa euro­mais­ta yrit­tää mat­kia tuo­ta mal­lia (toi­mien EU:n sisäl­lä IMF:n roo­lis­sa), mut­ta epävarmasti.

    IMF:n jäl­jil­tä maa­il­mal­la on val­ta­va mää­rä romah­ta­nei­ta val­tion­ta­louk­sia ja kehi­tys­mai­ta, jot­ka eivät kehi­ty, ovat jää­neet pysy­vä­si vel­ka­pak­ko­pai­taan, ne maat ovat teh­neet näi­tä IMF:n ja EU:nkin suo­sit­ta­mia raken­ne­so­peu­tus­oh­jel­mia, tulok­set yleen­sä katas­to­faa­li­sia ja vain haas­ka­ra­has­tot juh­li­vat nii­den jäljiltä.

  86. Mikael M.:
    En yleen­sä kom­men­toi näi­tä euro­krii­si­asioi­ta, kos­ka olen niis­sä täy­sin oppi­jan ase­mas­sa, mut­ta päät­tä­jät oli­si­vat Suo­mes­sa suo­si­tum­pia ja usko demo­kra­ti­aan voi­si parem­min, jos asiois­ta puhut­tai­siin avoi­mem­min. Mark­ki­noil­la odo­tuk­set luo­vat todel­li­suut­ta juu, mut­ta ei se oikein rii­tä perus­teek­si olla hiljaa.

    Timo Soi­nin asian­tun­te­muk­seen en luo­ta ollen­kaan, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta hänen esit­tä­män­sä ske­naa­rio on jo jon­kin aikaa tun­tu­nut uskot­ta­vim­mal­ta. Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa on vaka­vaa vikaa. —

    Jos eurol­le käy köpe­lös­ti näin nopeas­ti, niin 2000-luvun tait­teen EU-intoi­li­joi­den puheet tule­vat jäl­ki­kä­teen näyt­täy­ty­mään käsit­tä­mät­tö­män koko­luo­kan hybrik­sel­tä. Tule­vai­suut­ta ei voi kos­kaan kovin pit­käl­le ennus­taa, mut­ta eivät­kö par­haat asian­tun­ti­jam­me näh­neet ris­ke­jä, ja jos eivät, niin mik­si he sit­ten ovat asiantuntijoita?

    Näi­tä olen miet­ti­nyt minä­kin. Sik­si olen itse käyt­tä­nyt nyt muu­ta­man kuu­kau­den EU:n ja euron his­to­rian pen­ko­mi­seen, nyky­ti­lan lisäksi.
    (Olen sii­nä tie­ten­kin pahas­ti myö­häs­sä: Mikä­li en oli­si aikoi­naan vie­ras­ta­nut Esko Sep­pä­sen tyy­liä ja taus­taa, oli­sin ilmei­ses­ti pääs­syt kär­ryil­le jo vuo­sia aiemmin.)

    Tulos tähän men­nes­sä: “Mega­luo­kan hybris” todel­la­kin kuvaa oikein sat­tu­vas­ti koko tari­naa — alkaen Jean Mon­net’n elä­män­ker­ras­ta, hänen luo­mas­taan euroop­pa-ideo­lo­gias­ta ja demo­kra­tian vas­tai­ses­ta mene­tel­mäs­tä Euroo­pan inte­graa­tion aikaansaamiseksi.
    Sen ydin näyt­täi­si ole­van aja­tus, että kan­sal­lis­val­tioi­den äänes­tä­jil­tä man­daat­tin­sa saa­nei­den polii­tik­ko­jen teh­tä­vä on 1)siirtää kan­sal­lis­val­tion kom­pe­tens­sit kes­kus­val­lal­le ja pyrit­tä­vä teke­mään se niin, että 2)prosessin vai­hei­ta esi­tel­lään äänes­tä­jil­le mah­dol­li­sim­man vähän sekä niin, että 3) väl­te­tään otta­mas­ta asioi­ta esiin vaa­leis­sa. Val­tuu­tuk­sen hake­mis­ta äänes­tä­jil­tä inte­graa­tio­ta kos­ke­viin pää­tök­siin tulee siis kai­kin kei­noin välttää! 

    Polii­tik­ko­jen tulee sen sijaan näh­dä itsen­sä osa­na euroop­pa­lais­ta eliit­tiä, joka “joh­dat­taa” kan­sat yhteen niin, että nämä jona­kin aamu­na vain “onnel­li­si­na” havait­se­vat herän­neen­sä uuteen päi­vään liit­to­val­tion asuk­kai­na, yllä­tys yllätys!

    Sat­tu­vas­ti yksi enti­nen nais­ko­mis­saa­ri kir­joit­taa­kin jol­la­kin monis­ta EU-sivus­tois­ta, miten hän­tä har­mit­taa euros­ta joh­tu­va havah­tu­mi­nen: “Ketään ei kiin­nos­ta­nut niin kau­an kuin meni hyvin”. — Havah­dum­me nyt lii­an aikaisin!

    Euroop­pa-sivus­toil­la ja komis­sion, var­sin­kin Bar­ro­son, teks­teis­sä riit­tää­kin voi­vot­te­lua sii­tä, mil­lai­nen rie­sa demo­kraat­ti­set vaa­lit ovat ja vaa­ti­muk­sia nopeam­mas­ta val­tioi­den mää­räys­val­lan luo­vu­tuk­ses­ta komissiolle. 

    Tääl­lä meil­lä samaa kuu­lee esim. kokoo­muk­sen Kim­mo Sasil­ta ja talous­e­lä­män pomoil­ta, jot­ka ammat­ti­liit­to­jen ja puo­luei­den lisäk­si miel­tä­vät itsen­sä äänes­tä­jien ylä­puo­lel­le ja käs­ki­jäk­si itsen­sä ase­moi­van Euroop­pa-eliit­tin jäse­nik­si kus­sa­kin maassa. 

    Elii­tin men­ta­li­tee­tis­sa EU näyt­täi­si hah­mot­tu­van kovin­kin liit­to­val­tio­mai­se­na jo nyt, mikä selit­tää mm. puhei­ta soli­daa­ri­suu­des­ta ja väit­tei­tä, että inte­graa­tio­pro­ses­sia on “pak­ko” jat­kaa lop­puun asti (mm. Tei­ja Tiilikainen)

    Yhteis­va­luu­tan krii­sis­tä Euroo­pan veron­mak­sa­jil­le koi­tu­vat seu­rauk­set näyt­tä­vät ole­van sivuseik­ka: komis­sio näkee krii­sin ensi­si­jai­ses­ti tilai­suu­te­na val­lan­siir­ron viimeistelemiseen. 

    Se ei EU-byro­kra­ti­aa tai muu­ta “eliit­tiä” näy­tä häi­rit­se­vän, että min­kään­lais­ta demo­kraat­tis­ta val­tio­sään­töä ei täl­le aio­tul­le liit­to­val­tiol­le ole tie­dos­sa tai edes suunnitteilla.

  87. Paluuviite: Suomen europolitiikka
  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ongel­ma EVM:n ensi­si­jai­suu­des­sa ei kos­ke van­ho­ja luot­to­ja, sil­lä nii­den pitäi­si­kin kan­taa osa ris­kis­tä sil­tä osin, kuin tuo ris­ki on muo­dos­tu­nut lai­na-aika­na. Kos­ka EVM:n lai­na pitää Espan­jan mak­su­ky­kyi­senbä, se tulee mak­sa­maan aina­kin tois­tai­sek­si van­ho­jen vel­ko­jen lyhen­nyk­set deli van­hat vel­ko­jat sel­viä­vät kuin koi­ra verä­jäs­tä. Ongel­ma nousee vaa­ti­muk­ses­ta, että EVM on ensi­si­jai­nen myös tule­viin vel­koi­hin näh­den, kos­ka eihän kyukaan ole niin tyh­mä, että niil­lä ehdoin antaa Espan­jal­le mitään.

    Ei se ihan noin yksin­ker­tais­ta tai­da olla. Uuden lai­nan anta­jal­la on JOKA TAPAUKSESSA (aina­kin jos lai­na anne­taan Espan­jan lain alla) ris­ki sii­tä, että jos­kus myö­hem­min joku saat­taa antaa val­tiol­le vie­lä omaa lai­naa ensi­si­jai­sem­man lainan.

    Toi­sin sanoen: vaik­ka EVM:n lai­nat eivät oli­si nyt ensi­si­jai­sia, on mah­dol­li­suus, että joku taho (esim. IMF ) tulee vie­lä jos­kus myö­hem­min tule­vai­suu­des­sa (esim. 30 vuo­den sisään) anta­maan Espan­jal­le ensi­si­jai­suuseh­to­ja sisäl­tä­viä lainoja.

    Sijoit­ta­jil­la (eli elä­keyh­tiöil­lä, pan­keil­la yms.) ei ole mitään takei­ta sii­tä, ettei­kö uusiin lai­noi­hin voi­tai­si myö­hem­min (esim. 5 vuo­den pääs­tä) sovel­taa myös­kin ns. “sijoit­ta­ja­vas­tuu­ta”, ja teh­dä Krei­kat — ja kiel­täy­tyä mak­sa­mas­ta osa lai­nois­ta takai­sin, ja tiput­taa lai­no­jen ensi­si­jai­suut­ta jäl­ki­kä­teen johon­kin toi­seen vel­ko­jaan näh­den — eten­kin mikä­li uudet lai­nat anne­taan Espan­jan lain alaisina.

    Tämä joh­taa sii­hen, ettei Espan­jan lain alai­siin uusiin lai­noi­hin halu­ta lähi­tu­le­vai­suu­des­sa kovin her­käs­ti sijoit­taa — on EVM:n ensi­si­jai­suus mikä tahan­sa — kos­ka ensi­si­jai­suus saat­taa tip­pua näil­tä nyt uusil­ta lai­noil­ta myös myöhemmin.

    1. Toi­sin sanoen: vaik­ka EVM:n lai­nat eivät oli­si nyt ensi­si­jai­sia, on mah­dol­li­suus, että joku taho (esim. IMF ) tulee vie­lä jos­kus myö­hem­min tule­vai­suu­des­sa (esim. 30 vuo­den sisään) anta­maan Espan­jal­le ensi­si­jai­suuseh­to­ja sisäl­tä­viä lainoja.

      Ei se nyt ihan noin mene. Jokai­nen uusi lai­naa­ja, vaik­ka ensi­si­jai­nen, hel­pot­taa van­ho­jen tilan­net­ta ver­rat­tu­na sii­hen, ettei tämä uusi lai­naa­ja lainaisi.

  89. Se mitä en noi­den änky­röi­den ja soi­nik­kien jutuis­sa ymmär­rä on, että mitä väliä niil­lä takaus­vas­tuil­la jos­sain EVM:ssä on? Jos euro hajo­aa, niin ne ovat mer­ki­tyk­set­tö­miä. Koko takaus­vas­tuu­ju­tun kes­kei­nen idea on, ettei nii­tä jou­du­ta käyt­tä­mään, vähän niin­kuin ydinase. 

    Aja­tus että Suo­mi mak­sai­si oikeas­ti jotain 50 mil­jar­din takauk­sia, on suo­raan sanoen nau­ret­ta­va. Jos vas­tuut lau­kea­vat, niin yksin­ker­tai­ses­ti asia hoi­de­taan niin, että tode­taan että Katai­nen ja Urpi­lai­nen valeh­te­li­vat, edus­kun­taa hui­jat­tiin jne, ja sopi­mus kat­so­taan mitättömäksi. 

    Kyl­lä jokai­nen ter­ve­jär­ki­nen tämän on ymmär­tä­nyt alus­ta asti. Mut­ta kun eihän sii­nä änky­röin­nis­sä ole­kaan kyse oikeas­ti sii­tä, että oltai­siin huo­lis­saan veron­mak­sa­jien rahois­ta tai kan­san­ta­lou­des­ta. Vaan sii­tä että halu­taan takai­sin Mark­ka, 70-luku, Saab 99 Uuteen­kau­pun­kiin, pape­ri­teol­li­suus Val­kea­kos­kel­le, läm­pi­mät kesät, Uuno Tur­ha­pu­ro ja ETYK

    Get over it, se hom­ma meni jo. Viik­set nyt vaan ei enää tule muotiin.

  90. Poh­jois­mais­sa, jois­sa on “hyvin­voin­ti­mal­li” veron­mak­su koe­taan tgar­peel­li­sek­si. Yhä enem­män naker­re­taan tätä oksaa poikki.
    Huo­mat­ta­vaa oli uuti­nen, jon­ka mukaan vero­pa­ra­tii­seis­sa on yhä enem­män rahaa. Oli­si­ko EU:n teh­tä­vä asial­le jotain. Mai­den vel­ka­krii­sit minus­ta joh­tu­vat myös vero­tuk­sen ongel­mis­ta, eli nimel­li­nen vero­kan­ta ei vas­taa todel­lis­ta efektiivistä.
    Oma vero­pro­sent­ti­ni suh­teel­li­sen pie­nis­tä tulois­ta on luul­ta­vas­ti EU-tasol­la var­sin kor­kea, eli ei kovin moti­voi­va tilan­ne, itse en saa mitään ext­ra­pal­ve­lu­ja, laki­sää­tei­set tosin, jot­ka nekin kyl­lä riittävät.

  91. ij: ij

    2) Jos sääs­tä­jä ei voi luot­taa pank­ki­ti­lin­sä valuut­taan, on sil­lä vai­ku­tus­ta sääs­tä­mi­sas­tee­seen. Sak­sa­lai­sil­la on pit­kät perin­teet juu­ri pank­kiin sääs­tä­mi­ses­sä. Pit­kä­ai­kais­sääs­tä­jä (elä­ke) voi toki sijoit­taa osak­kei­siin, mut­ta mitä­pä ehdo­tat asun­to­sääs­tä­jäl­le (tätä olen omas­sa­kin elä­mäs­sä­ni jou­tu­nut pähkäilemään)? 

    Aina­kin Sak­san val­tio las­kee liik­keel­le jouk­ko­vel­ka­kir­jo­ja, jot­ka ovat inflaa­tio­suo­jat­tu­ja. Näis­sä vel­ka­kir­jan osta­ja saa siis etu­kä­teen sovi­tun koron koro­tet­tu­na toteu­tu­neel­la inflaatiolla.
    Inflaa­tio-odo­tuk­set sekä Euroo­pas­sa, että Yhdys­val­lois­sa näyt­tä­vät todel­la mata­lil­ta vuo­si­kausia tulevaisuuteen.

  92. Vii­me vuo­si­sa­dal­la sak­sa­lai­set menet­ti­vät hype­rin­flaa­tios­sa kah­des­ti kaik­ki sääs­tön­sä.’ (jari jääskeläinen)
    Kävi­vät kak­si maa­il­man­so­taa velak­si luot­taen sii­hen, että joku muu mak­saa, kun sota voi­te­taan. Nyt ei olla sen­tään samas­sa tilan­tees­sa kuin 1918 tai 1945.

  93. Tie­de­mies:
    Se mitä en noi­den änky­röi­den ja soi­nik­kien jutuis­sa ymmär­rä on, että mitä väliä niil­lä takaus­vas­tuil­la jos­sain EVM:ssä on? Jos euro hajo­aa, niin ne ovat mer­ki­tyk­set­tö­miä. Koko takaus­vas­tuu­ju­tun kes­kei­nen idea on, ettei nii­tä jou­du­ta käyt­tä­mään, vähän niin­kuin ydinase. 

    Aja­tus että Suo­mi mak­sai­si oikeas­ti jotain 50 mil­jar­din takauk­sia, on suo­raan sanoen naurettava. 

    Ihan yhtä nau­ret­ta­va kuin, että Suo­mi oikeas­ti mak­sai­si jotain 300 milj. kul­ta­dol­la­rin sota­kor­vauk­sia. Monis­sa aasia­lai­sis­sa ja ete­lä-euroop­pa­lai­sis­sa kult­tuu­reis­sa hyvää kuse­tus­ta var­maan­kin pide­tään arvos­sa, mut­ta eräis­sä osis­sa Euroop­paa (joi­hin Suo­mi­kin kuu­luu) pitä­vä sopi­mus­kult­tuu­ri on val­ta­kult­tuu­rin itsei­sar­vo. Itse asias­sa poh­joi­sen Euroo­pan talou­del­li­sen hyvin­voin­nin yhte­nä kes­kei­se­nä teki­jä­nä tai­de­taan pitää vah­vaa sopi­musoi­keut­ta ja luo­tet­ta­vien sopi­mus­ten muo­dos­ta­maa luot­ta­muk­sen kulttuuria.

    Huo­mioon ottaen lai­nauk­sen (Osmo Soi­nin­vaa­ra): “Euroa ei voi enää pelas­taa”, kan­sa­kun­nal­lem­me saa­daan sota­kor­vaus­ten mak­sa­mi­sen glo­rian vähi­tel­len jo hii­pues­sa seu­raa­va san­ka­ri­ta­ri­na sen­til­leen mak­se­tuis­ta EU-takauksista.

  94. Vie­rai­li­ja: IMF:n jäl­jil­tä maa­il­mal­la on val­ta­va mää­rä romah­ta­nei­ta val­tion­ta­louk­sia ja kehi­tys­mai­ta, jot­ka eivät kehi­ty, ovat jää­neet pysy­vä­si vel­ka­pak­ko­pai­taan, ne maat ovat teh­neet näi­tä IMF:n ja EU:nkin suo­sit­ta­mia raken­ne­so­peu­tus­oh­jel­mia, tulok­set yleen­sä katas­to­faa­li­sia ja vain haas­ka­ra­has­tot juh­li­vat nii­den jäljiltä. 

    On tot­ta, että IMF:llä on kovan isän­nän mai­ne. Toi­saal­ta help­poa tie­tä eteen­päin ei ole­kaan, jos maan asiat ovat niin sol­mus­sa, että sen on pak­ko tur­vau­tua IMF:n apuun.

    Oleel­lis­ta IMF:ssä kui­ten­kin on se, että se ei ole heit­tä­nyt aut­ta­jien raho­ja kai­voon, vaan on käsit­tääk­se­ni saa­nut jok­seen­kin kaik­ki rahan­sa takai­sin. Vai­keu­det eivät ole myös­kään polii­tik­ko­jen pelot­te­le­mal­la taval­la levin­neet hol­tit­to­mas­ti ympä­ris­töön, vaan kukin maa on kah­lan­nut kor­pi­tai­pa­leen­sa läpi itse.

    Euro­maat eivät ilmei­ses­ti­kään kat­so IMF:n ole­van lii­an tyly, kos­ka ovat anel­leet myös sitä mukaan nykyi­seen pelas­tuso­pe­raa­tioon. Minus­ta IMF on teh­nyt vii­saas­ti, kun on hie­man jar­ru­tel­lut mukaan läh­töä, sil­lä sen roo­li ei todel­la­kaan ole osal­lis­tua tuol­lai­seen poliit­ti­seen näy­tel­mään. Jos IMF:ää käy­te­tään, sil­le pitäi­si antaa joh­ta­va ase­ma krii­sin hoi­dos­sa. Euro­maat voi­si­vat tuos­sa tilan­tee­sa jät­tää poliit­ti­sen puu­has­te­lun­sa, ja osal­lis­tua hank­kee­seen vain nor­maa­liin tapaan IMF:n rahoittajina.

    Euro­maat (ja kai myös Osmo Soi­nin­vaa­ra) ovat täs­sä tilan­tees­sa ehkä tur­han toi­veik­kai­ta, kun tun­tu­vat usko­van, että elvy­tys piris­täi­si noi­ta mai­ta riit­tä­väs­ti, niin että ne nousi­si­vat jäl­leen niin vah­val­le kas­vu-ural­le, ja velat kuit­tau­tui­si­vat pois. Pel­kään että lah­ja­ra­hal­la tolk­ku ei palaa, vaan tilan­ne voi pit­kit­tyä, ongel­ma­val­tioi­den kor­jaus­toi­met vii­pyä, ja voi­tot mene­vät epä­tie­toi­suu­den olois­sa kei­not­te­li­joil­le. Yli­kuu­men­tu­neen talou­den hoi­ta­mi­nen lisä­luo­to­tuk­sel­la ja koko alu­een yhtei­sil­lä takuil­la raken­taa myös uut­ta, koko man­te­reen kokois­ta kuplaa. Ja lisä­maus­tee­na tilan­net­ta sot­kvat vie­lä poliit­ti­set kuviot, eli inte­graa­tion syven­tä­mi­nen krii­sin var­jol­la (ja kai myös ehdo­ton euroe­ro­jen välttely).

    Jos sinul­la on esi­merk­ki IMF:n huo­nos­ti hoi­ta­mas­ta koh­tees­ta, jot­ka ovat yhä vel­ka­pak­ko­pai­das­sa, tai “haas­ka­ra­has­tois­ta”, jot­ka oli­si­vat juh­li­neet, ne voi­si­vat aut­taa ana­ly­soi­maan IMF:n jäl­kiä. Aina­kin Afri­kas­sa yli­suu­ria vel­ko­ja pidet­tiin yllä lii­an pit­kään, mut­ta nii­tä kai sit­tem­min kohtuullistettiin.

    Ehdot­ta­ma­ni mal­li ei ole vält­tä­mät­tä suo­raan IMF:n ohje­kir­jas­ta, mut­ta väi­tän, että tuol­lai­nen suo­ra­vii­vai­sem­pi tapa oli­si sel­väs­ti nykyis­tä toi­mi­vam­pi. Esi­mer­kik­si Islan­tia on pidet­ty hyvä­nä esi­merk­ki­nä tylym­män kuu­rin toi­mi­vuu­des­ta ja nopeu­des­ta. Jos­tain Bri­tan­nias­ta tai­si kuu­lua vähän vali­tus­ta, kun Islan­ti ei palaut­ta­nut ris­ki­si­joit­ta­jien raho­ja, mut­ta muu­ten tai­si men­nä aika hyvin pie­nim­män rie­san tie­tä. Euro­maat ovat pyö­rit­tä­neet sir­kus­taan jo pari vuot­ta, eikä lop­pua ole vie­lä näky­vis­sä, vaan vain uusia ja uusia raha-anomuksia.

  95. Tie­de­mies: Get over it, se hom­ma meni jo. Viik­set nyt vaan ei enää tule muotiin.

    Ne tuli jo. Sä olet vaan niin pihal­la siel­lä ULKOMAILLA, olen esim. näh­nyt tänä kesä­nä useam­man nuo­ren mie­hen jol­la on ns. Hercu­le Poi­rot viik­set. Ja väit­täi­sin että eivät har­ras­ta euro­vii­su­ja. Kol­kyt­lu­ku is back.

  96. Piti­hän se Soi­ni­kin vetää mukaan. Kave­ri on ollut koko ajan oikeas­sa, mut­ta “hänen vaih­toeh­to” on nyt kuu­lem­ma huono.

    Miten niin. Oltai­siin teh­ty kuten TS ja perus­suo­ma­lai­set esit­ti­vät ja vie­ty Kreik­ka jo 2 vuot­ta sit­ten vel­ka­sa­nee­rauk­seen niin oltai­siin pääs­ty pal­jon vähemmällä.

    Nyt Kreik­kaan on syy­det­ty mil­jar­de­ja toi­sen­sa perään ja maas­sa ei ole kuu­kausiin teh­ty mitään vel­ka­krii­sin hoi­ta­mi­sek­si. Täy­sin avu­ton­ta touhua.

    Väy­ry­nen ja Soi­ni ovat olleet jo vuo­sia oikeas­sa. Paa­vo teki kaik­ken­sa jot­ta Kreik­ka oli­si pidet­ty rahau­nio­nin ulkopuolella. 

    Rehel­li­set ja epä­re­hel­li­set val­tiot eivät voi olla samas­sa unios­sa eikä rahaunionissa. 

    Sik­si oli­si enem­män kuin suo­ta­vaa, että olii­vin­vil­je­li­jät läh­ti­si­vät koko euros­ta ulos. Kreik­ka, ita­lia, espan­ja ja por­tu­ga­li etunenässä.

    Olii­vi­maat voi­si­vat perus­taa oman unio­nin mis­sä voi­si­vat hui­ja­ta toi­si­aan ja antaa mafian ja kor­rup­toi­tu­nei­den vir­ka­mies­ten käh­miä tukieu­rot tas­kui­hin­sa. Krei­kan toi­sek­si kor­rup­toi­tu­nein vir­ka­mies­ryh­mä on vero­tar­kas­ta­jat ja tän­ne vih­reät­kin ovat syy­tä­mäs­sä mei­dän raho­ja kun täy­tyy “kan­taa vastuuta”. 

    Kan­tai­sit sinä­kin vas­tuu­ta suo­ma­lai­ses­ta veron­mak­sa­jas­ta ja mei­dän lap­sis­ta + hei­dän tulevaisuudestaan.

    Niin vaan läh­ti espan­jaan tuki­mil­jar­de­ja ja soi­nin­vaa­ra­kin äänes­ti JAA!!

  97. Älä ammu vies­tin­tuo­jaa on van­ha vii­saus jota Soi­nin­vaa­ra­kaan ei nou­da­ta. Se käy esiin lauseesta
    “- Pel­kään, että lui­sum­me tiel­le, jota Timo Soi­ni on esit­tä­nyt pit­kään. Se pie­ni loh­tu täs­sä on, että saam­me näh­dä kuin­ka huo­no on Soi­nin esit­tä­mä vaih­toeh­to, Soi­nin­vaa­ra kirjoittaa. ”
    Kir­joi­tus hei­jas­te­lee Soi­nin­vaa­ran yhteyt­tä luon­toon ja sitä kuin­ka van­han­kan­tai­ses­sa uskon­nos­sa väl­tet­tiin sano­mas­ta suo­raan asioi­ta ettei vain manat­tai­si onnet­to­muut­ta päälle.
    Nyt Soi­nin­vaa­ra on onnis­tu­nut siir­tä­mään tämän peri­aat­teen talous­e­lä­mään: Jos joku esit­tää että euro ei toi­mi hän samal­la manaa onnet­to­muu­den valuu­tan pääl­le ja on syyl­li­nen jos euro sit­ten kaatuu. 

    Lopuk­si kään­näm­me alku­lauseen sel­ko­kie­lel­le äskeis­tä peri­aa­tet­ta kuvailemaan:
    Pek­ka on huu­ta­nut koko ajan että susi tulee. Nyt susi sit­ten on lam­mas­haas­sa. Pie­ni loh­tu on se että näem­me kuin­ka suden leu­at jau­ha­vat lam­pai­ta veri­sek­si mös­sök­si. Se on Pekan syy kun varoit­te­li sudes­ta, sik­si olem­me täs­sä tilanteessa.
    No eipä ole Osmo yksin usko­muk­sen­sa kanssa.

  98. Jou­ni Mar­ti­kai­nen: Itse asias­sa poh­joi­sen Euroo­pan talou­del­li­sen hyvin­voin­nin yhte­nä kes­kei­se­nä teki­jä­nä tai­de­taan pitää vah­vaa sopi­musoi­keut­ta ja luo­tet­ta­vien sopi­mus­ten muo­dos­ta­maa luot­ta­muk­sen kulttuuria.

    Tie­ten­kin. Mut­ta kun EVM kun lai­te­taan pys­tyyn, niin uskoo­ko joku, että siel­lä puhu­taan muus­ta kuin Eurois­ta? Eli sano­taan­ko siel­lä, että takaus­vas­tuut ovat kul­ta­hark­ko­ja, vai puhu­taan­ko siel­lä Euroista? 

    Jos siel­lä puhu­taan Eurois­ta, ja jos Euro­jär­jes­tel­mä lak­kau­te­taan, niin mitä nämä vas­tuut ovat ja kuka ne mak­saa ja kenel­le? EKP voi vaik­ka­pa vii­me­töik­seen ennen valo­jen sam­mut­ta­mis­ta mak­saa euro­se­te­lei­nä kaik­ki velat pois. 

    Point­ti­ni on se, että sopi­mus on joko ekspli­siit­ti­ses­ti tai aina­kin impli­siit­ti­ses­ti ehdol­li­nen sil­le, että Euro­jär­jes­tel­mä pysyy pys­tys­sä. Enn­nen kuin Suo­men mak­set­ta­vak­si tulee mitään 50 mil­jar­din las­ku­ja, Rans­kan ja Sak­san mak­set­ta­vak­si tulee tuhat mil­jar­dia. Luu­lee­ko joku tosis­saan että tähän tilan­tee­seen tul­laan? Tai että Euro pysyy pys­tys­sä ilman Ranskaa? 

    Sik­si on minus­ta aivan höp­söt­te­lyä väit­tää, että Suo­mi jou­tuu mak­sa­maan 50 miljardia. 

    Mitä tulee näi­hin “manauk­siin”, Soi­nia ei voi tie­ten­kään syyt­tää sii­tä, mitä mark­ki­noil­la tapah­tuu eikä ete­län vel­kaon­gel­mis­ta. Se, mis­tä Soi­nia voi kyl­lä syt­tää, on sii­tä, että hän kiel­täy­tyi hal­li­tus­vas­tuus­ta. Urpi­lais­ta­kin voi syyt­tää sii­tä, että hän pee­sa­si Soi­nia niin­kin pal­jon. Se, mitä täs­tä pelis­tä seu­ra­si, tus­kin sinän­sä kaa­taa Euroa, jos se kaa­tuu niin se kaa­tuu muis­ta syis­tä. Täs­tä Soi­nin syyt­tä­mi­nen oli­si tyh­mää. Mut­ta, Soi­nia voi kyl­lä syyt­tää sii­tä, että hän huu­te­lul­laan sai aikaan sen, että Suo­men hal­li­tuk­sel­le uhkaa jää­dä mus­ta pek­ka neu­vot­te­luis­sa. Suo­men sisäi­nen puo­lue­po­liit­ti­nen pai­ne jota Soi­ni on osal­taan tuot­ta­mas­sa, vai­keut­taa neu­vot­te­lua­se­mia tilan­tees­sa, jos­sa kai­kil­la on her­mo kireäl­lä. Tämä antaa muil­le lois­ta­van mah­dol­li­suu­den heit­tää hans­kat tis­kiin ja syyt­tää Suo­men hal­li­tus­ta hom­man epä­on­nis­tu­mi­ses­ta. Mut­ta ehkä­pä Soi­nia ei voi syyt­tää koko­naan, kyl­lä Urpi­lai­ses­sa­kin on vikansa. 

    Vie­lä ennen Suo­men vaa­le­ja, Euro­kriit­ti­siä ja EVM:ää kri­ti­soi­via uuti­sia tuli pal­jon Sak­sas­ta. Nyt­kin nii­tä äänen­pai­no­ja on, suu­rin osa ei ole niin­kään Euro­jär­jes­tel­mää vas­taan kuin bai­lout-paket­te­ja vas­taan. Jul­ki­suus ei kui­ten­kaan notee­raa näi­tä, kos­ka Mer­kel ja kump­pa­nit pitä­vät huo­len että poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa ei ole lii­kaa kriit­tis­tä äänen­sä­vyä, eikä Euros­ta eroa­mi­ses­ta puhu­ta. Suo­mes­sa sii­tä puhutaan. 

    Minus­ta Osmo­kin kyl­lä täs­sä käve­lee vähän hei­koil­la jäil­lä. Leh­det jo rapor­toi­vat, että Soi­nin­vaa­ra on menet­tä­nyt toi­von­sa Euron suh­teen. Voi olla, että tämä blo­gi­kir­joi­tus jo yksi­nään pudot­ti Euron kurs­sia dol­la­ria vas­taan pro­sen­tin osia. Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aiko­ja. Valitettavasti.

  99. Sivu­men­nen sanoen: Put­ting money whe­re mouth is: Minun raha­ni ovat suu­rek­si osak­si vie­lä­kin Euroi­na. En siis ole vielä(kään) lyö­nyt vetoa Euron romah­duk­sen puo­les­ta. Pie­nen vakuu­tuk­sen otin kylläkin.

  100. Asia riip­pu sii­tä mil­tä puo­lel­ta katsoo.

    Suo­men kan­nal­ta ensi­si­jai­suus on ainoa jär­ke­vä tapa.

    Taus­tal­la on lai­na­no­tol­la elin­ta­son nos­ta­mi­nen yli oikean tason ja jos­sain vai­hees­sa raja tulee vastaan.
    Sen kuu­luu tul­la vas­taan koron­nousu­na. Kun on nous­sut riit­tä­väs­ti on aika toi­mia ja kor­ja­ta raken­teel­li­nen virhe.

    Kun vakuus­ra­has­tos­ta tar­vi­taan rahaa on ris­ki nurin menoon jo suu­ri. Sen vuok­si Suo­men veron­mak­sa­jien rahat pitää tur­vat ensi­si­jai­suu­del­la. Esi­mer­kik­si Espan­jas­ta on mah­do­ton­ta saa­da sel­vil­le kun­nol­la kaik­kia ris­ke­jä kos­ka nii­tä yri­te­tään pei­tel­lä ja vähä­tel­lä. Taus­tal­la on eri­lai­sia pit­kiä­kin ketjuja.

    Samal­la ensi­si­jai­suus toi­mii seu­raa­va­na varoi­tus­kel­lo­na ylivelkaantumiseen.

    Jos rahaa vain anne­taan jat­kuu vel­kaan­tu­mi­ne kuten on käy­nyt Krei­kan kanssa.

    Jos­sa­kin vai­hees­sa vain pitää suu pis­tää säk­kiä myö­den. Ei Suo­ma­lai­set halua tulon­siir­to unio­nia, mut­ta vai­kean pai­kan yli monet ovat val­mii­ta aut­ta­maan. Ilman ensi­si­jai­suut­ta ollaan tulon­siir­to unio­nis­sa, kuten Kreik­ka jo on osoittaa.

  101. Juho Laa­tu: On tot­ta, että IMF:llä on kovan isän­nän mai­ne. Toi­saal­ta help­poa tie­tä eteen­päin ei ole­kaan, jos maan asiat ovat niin sol­mus­sa, että sen on pak­ko tur­vau­tua IMF:n apuun.

    Jos sinul­la on esi­merk­ki IMF:n huo­nos­ti hoi­ta­mas­ta koh­tees­ta, jot­ka ovat yhä vel­ka­pak­ko­pai­das­sa, tai “haas­ka­ra­has­tois­ta”, jot­ka oli­si­vat juh­li­neet, ne voi­si­vat aut­taa ana­ly­soi­maan IMF:n jäl­kiä. Aina­kin Afri­kas­sa yli­suu­ria vel­ko­ja pidet­tiin yllä lii­an pit­kään, mut­ta nii­tä kai sit­tem­min kohtuullistettiin.

    Esi­mer­kin­omai­ses­ti joku­nen tapaus, myös videolla.

    Maa­il­man­pank­ki ja Kan­sain­vä­li­nen valuut­ta­ra­has­to lupa­si­vat aut­taa kon­go­lai­set pois köy­hyy­des­tä. Lop­pu­tu­los: köy­hyys lisääntyi.”

    http://kaikkeus.dy.fi/maailma/aineistot/velkataakka-sisus.html

    Myös Talous­sa­no­mis­ta löy­tyy hie­man osviittaa.

    http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2002/01/15/pienet-jaavatvapaakaupassa-suurten-jalkoihin/200229050/12

  102. lurk­ki:
    ‘Vii­me vuo­si­sa­dal­la sak­sa­lai­set menet­ti­vät hype­rin­flaa­tios­sa kah­des­ti kaik­ki sääs­tön­sä.’ (jari jääskeläinen)
    Kävi­vät kak­si maa­il­man­so­taa velak­si luot­taen sii­hen, että joku muu mak­saa, kun sota voi­te­taan. Nyt ei olla sen­tään samas­sa tilan­tees­sa kuin 1918 tai 1945.

    Nyt ollaan onnis­tu­mas­sa tuhoa­maan koko euroo­pan rahoi­tus­poh­ja ilman sodan­käyn­tiä… tosin pahoin pel­kään, että sen seu­rauk­se­na se sota­kin saa­daan vie­lä aikaan 🙁

  103. Tie­de­mies:

    Soi­nia voi kyl­lä syyt­tää sii­tä, että hän huu­te­lul­laan sai aikaan sen, että Suo­men hal­li­tuk­sel­le uhkaa jää­dä mus­ta pek­ka neu­vot­te­luis­sa. Suo­men sisäi­nen puo­lue­po­liit­ti­nen pai­ne jota Soi­ni on osal­taan tuot­ta­mas­sa, vai­keut­taa neu­vot­te­lua­se­mia tilan­tees­sa, jos­sa kai­kil­la on her­mo kireäl­lä. Tämä antaa muil­le lois­ta­van mah­dol­li­suu­den heit­tää hans­kat tis­kiin ja syyt­tää Suo­men hal­li­tus­ta hom­man epäonnistumisesta.

    I beg to dif­fer. Kyl­lä­hän kaik­ki Euroo­pas­sa tie­tä­vät, että Suo­mes­sa, kuten muis­sa­kin poh­joi­sis­sa euro­mais­sa, hal­li­tuk­set elä­vät par­la­men­tin luot­ta­muk­ses­ta. Siten demo­kra­tiat toi­mi­vat. (Näin on jos­sain mää­rin jopa ete­läi­sis­sä euromaissa.)

    Eli kaik­ki tie­tä­vät, että Suo­men hal­li­tus­ta on tur­ha syyt­tää jous­ta­mat­to­muu­des­ta, jos maal­le lii­an epäe­dul­lis­ten kom­pro­mis­sien teke­mi­nen (eli siis rahan lah­joit­ta­mi­nen ja takaus­vas­tui­den myön­tä­mi­nen) joh­taa oppo­si­tion vah­vis­tu­mi­seen ja ennen pit­kää hal­li­tuk­sen kaa­tu­mi­seen. Mai­den ylei­nen mie­li­pi­de pitää ottaa huo­mioon. Oppo­si­tion vas­tus­tus antaa hal­li­tuk­sel­le sel­kä­no­jaa olla tiukkana.

    Tie­tys­ti myös esi­mer­kik­si Krei­kas­sa kan­sa­lai­set ovat tyy­ty­mät­tö­miä. Ero­na on se, että Krei­kas­sa kan­sa­lai­set ovat enem­män tyy­ty­mät­tö­miä tois­ten rahoil­la kuin Suomessa.

  104. Tie­de­mies:
    Se mitä en noi­den änky­röi­den ja soi­nik­kien jutuis­sa ymmär­rä on, että mitä väliä niil­lä takaus­vas­tuil­la jos­sain EVM:ssä on? Jos euro hajo­aa, niin ne ovat mer­ki­tyk­set­tö­miä. Koko takaus­vas­tuu­ju­tun kes­kei­nen idea on, ettei nii­tä jou­du­ta käyt­tä­mään, vähän niin­kuin ydinase. 

    Aja­tus että Suo­mi mak­sai­si oikeas­ti jotain 50 mil­jar­din takauk­sia, on suo­raan sanoen nau­ret­ta­va. Jos vas­tuut lau­kea­vat, niin yksin­ker­tai­ses­ti asia hoi­de­taan niin, että tode­taan että Katai­nen ja Urpi­lai­nen valeh­te­li­vat, edus­kun­taa hui­jat­tiin jne, ja sopi­mus kat­so­taan mitättömäksi. 

    Kyl­lä jokai­nen ter­ve­jär­ki­nen tämän on ymmär­tä­nyt alus­ta asti. Mut­ta kun eihän sii­nä änky­röin­nis­sä ole­kaan kyse oikeas­ti sii­tä, että oltai­siin huo­lis­saan veron­mak­sa­jien rahois­ta tai kan­san­ta­lou­des­ta. Vaan sii­tä että halu­taan takai­sin Mark­ka, 70-luku, Saab 99 Uuteen­kau­pun­kiin, pape­ri­teol­li­suus Val­kea­kos­kel­le, läm­pi­mät kesät, Uuno Tur­ha­pu­ro ja ETYK

    Get over it, se hom­ma meni jo. Viik­set nyt vaan ei enää tule muotiin.

    Olet­ta­muk­sia­si sii­tä, “mitä jokai­nen ter­ve­jär­ki­nen on ymmär­tä­nyt alus­ta asti” voi vain ihme­tel­lä, joten jätän ne kommentoimatta.
    Sen sijaan kom­ment­ti tuo­hon tois­ten ihmis­ten nimittelyyn.
    Kri­tiik­kiin vas­ta­taan yri­tyk­sel­lä lyö­dä jokin pilk­ka­lei­ma kri­tii­kin esit­tä­jään sil­loin, kun kyky kri­tii­kin asial­li­seen kumoa­mi­seen vas­ta-argu­men­til­la puut­tuu. Nimit­te­li­jä jää siis kiis­tas­sa asial­li­ses­ti ottaen aina häviäjäksi.

    Täl­lai­se­na van­ha­na vih­reä­nä olen koke­nut nekin ajat, jol­loin “jäl­keen­jää­neek­si” lei­mat­tiin, mikä­li ei usko­nut, että Suo­mi oli­si lii­tet­tä­vä pikim­mi­ten osak­si Neu­vos­to­liit­toa, — vas­toin “ymmär­tä­mät­tö­män” enem­mis­tön tahtoa. 

    Rah­vaal­la kun on niin “kehit­ty­mä­tön tie­toi­suus”, ettei sen voi­da sal­lia rat­kai­se­van asiaa! 

    Se piti -“siis”- alis­taa “tie­dos­ta­van etu­jou­kon” joh­don ja val­lan alai­sek­si. — Ero­aa­ko vaa­ti­mus EU-inte­graa­tioon “usko­mi­ses­ta” tais­to­lais­ten vaa­ti­mas­ta “neu­vos­tous­kos­ta” miten­kään? No, etu­merk­ki on vaih­tu­nut. Mut­ta muuten…

  105. Tie­de­mies:
    Sivu­men­nen sanoen: Put­ting money whe­re mouth is: Minun raha­ni ovat suu­rek­si osak­si vie­lä­kin Euroi­na. En siis ole vielä(kään) lyö­nyt vetoa Euron romah­duk­sen puo­les­ta. Pie­nen vakuu­tuk­sen otin kylläkin.

    Suo­men irrot­ta­mi­nen euros­ta ensim­mäi­se­nä, jos valuu­tan usko­taan pet­tä­vän joka tapauk­ses­sa, oli­si Suo­men ja suo­ma­lais­ten suo­ja nii­den arvioi­den mukaan, jois­sa näin teh­ty­nä tilan­teem­me tai valuut­tam­me eivät arvol­taan ja seu­rauk­sil­taan mer­kit­tä­väs­ti muut­tui­si, vaik­ka valuu­tan nimi vaih­tuu. Suo­mi on nykyi­sel­lään rahan tur­va­sa­ta­ma ja oli­si sitä valuut­ta­muu­tok­sen jälkeenkin.
    Ei siis syy­tä vie­dä omia­kaan raho­ja muu­al­le tai pelä­tä nii­den arvon mene­tys­tä, jos olen oikein ymmärtänyt.
    Suo­men — tai min­kä tahan­sa muun maan — eroa­mi­nen saat­tai­si joh­taa sii­hen, sanoo mm. Krug­man — että valuu­tan pys­tys­sä pysy­mi­sen epäi­ly aiheut­taa euros­ta vetäy­ty­mi­sen laa­jal­la skaa­lal­la, varovaisuustoimena. 

    Sil­lä oli­si tie­ten­kin mul­lis­ta­vat maa­il­man­laa­jui­set vai­ku­tuk­set, kos­ka euro on yksi reservivaluutoista.
    Sik­si sitä ei kukaan toivo. 

    Juu­ri sik­si hal­li­tuk­sen on olta­va Suo­men puo­les­ta itse­käs: Suo­mea ei saa jät­tää Tita­nicin mat­kus­ta­jak­si, JOS uppoa­mi­nen on toden­nä­köi­sin­tä ja kyse on enää vain sii­tä, kuka ennät­tää vara­ta pelastusveneen.

    On vas­tuu­ton­ta jää­dä odot­ta­maan, että pro­ses­sin aloit­taa jokin toi­nen maa, jos sil­tä ker­ran ei väl­ty­tä: Upo­taan yhdes­sä, soli­daa­ri­ses­ti? Ketä se auttaisi?
    Niin ei saa tapahtua.

  106. – Mut­ta, Soi­nia voi kyl­lä syyt­tää sii­tä, että hän huu­te­lul­laan sai aikaan sen, että Suo­men hal­li­tuk­sel­le uhkaa jää­dä mus­ta pek­ka neu­vot­te­luis­sa. Suo­men sisäi­nen puo­lue­po­liit­ti­nen pai­ne jota Soi­ni on osal­taan tuot­ta­mas­sa, vai­keut­taa neu­vot­te­lua­se­mia tilan­tees­sa, jos­sa kai­kil­la on her­mo kireäl­lä. Tämä antaa muil­le lois­ta­van mah­dol­li­suu­den heit­tää hans­kat tis­kiin ja syyt­tää Suo­men hal­li­tus­ta hom­man epä­on­nis­tu­mi­ses­ta. Mut­ta ehkä­pä Soi­nia ei voi syyt­tää koko­naan, kyl­lä Urpi­lai­ses­sa­kin on vikansa. 

    Vie­lä ennen Suo­men vaa­le­ja, Euro­kriit­ti­siä ja EVM:ää kri­ti­soi­via uuti­sia tuli pal­jon Sak­sas­ta. Nyt­kin nii­tä äänen­pai­no­ja on, suu­rin osa ei ole niin­kään Euro­jär­jes­tel­mää vas­taan kuin bai­lout-paket­te­ja vas­taan. Jul­ki­suus ei kui­ten­kaan notee­raa näi­tä, kos­ka Mer­kel ja kump­pa­nit pitä­vät huo­len että poliit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa ei ole lii­kaa kriit­tis­tä äänen­sä­vyä, eikä Euros­ta eroa­mi­ses­ta puhu­ta. Suo­mes­sa sii­tä puhutaan. 

    Minus­ta Osmo­kin kyl­lä täs­sä käve­lee vähän hei­koil­la jäil­lä. Leh­det jo rapor­toi­vat, että Soi­nin­vaa­ra on menet­tä­nyt toi­von­sa Euron suh­teen. Voi olla, että tämä blo­gi­kir­joi­tus jo yksi­nään pudot­ti Euron kurs­sia dol­la­ria vas­taan pro­sen­tin osia. Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aiko­ja. Valitettavasti.

    Hei Tie­de­mies: Tar­vi­taan­ko demo­kra­tias­sa miels­tä­si oppo­si­tio­ta, vai haluat­ko demo­kra­tias­ta eroon? (Se on muo­tia nykyisin.) 

    Minus­ta mei­dän demo­kra­tias­sam­me on jota­kin pahas­ti vial­la, kun hal­li­tuk­seen “mah­tu­mi­sel­le” ei ole enää oikein min­kään­lai­sia kri­tee­re­jä, vaan “kaik­ki käy”. 

    Toi­sek­si: Sak­sa­lai­nen media on itsel­lä­ni päi­vit­täi­ses­sä käy­tös­sä ( netit­se )- var­sin­kin Frank­fur­ter All­ge­mai­ne ja Zeit — enkä huo­maa min­kään­lais­ta “kriit­ti­syys­va­jet­ta”, koa­li­tio­hal­li­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta. Mitä euro­jär­jes­tel­män epä­on­nis­tu­mi­seen tulee, Der Spie­ge­lil­lä oli muu­ta­ma kuu­kausi sit­ten kan­si­ku­va­jut­tu sen syis­tä — euron syn­ty­his­to­rias­ta alkaen.

  107. Euro krii­siä on käsi­tel­ty vain rahoi­tus­mark­ki­noi­den krii­si­nä ja toi­men­pi­teet on teh­ty sen mukaan. Rahoi­tus­mark­ki­noi­den krii­si Euroo­pas­sa pit­käl­le reaa­li­ta­lou­den krii­si eli meil­lä on lii­an vähän työ­paik­ko­ja. Mit­kään toi­men­pi­teet eivät lisää työ­paik­ko­ja vaan aja­vat talou­det kur­jis­tus­mais­kier­tee­seen. Mik­si työ­pai­kat ovat hävin­neet, on pit­käl­le valuut­ta­kurs­si­po­li­tii­kan syy­tä eli Euro on vapaas­ti vaih­det­ta­va valuut­ta, kun esim. Kii­nan valuut­ta on val­tion sää­te­le­mä. Tämä on pitä­nyt Kii­nan talou­den kil­pai­lu­ky­kyi­se­nä ver­rat­tu­na Eurooppaan.
    Nykyi­sel­lä rat­kai­su­mal­lil­la pää­dym­me Euron hajoa­mi­seen (vahin­ko). Vali­tet­ta­vas­ti polii­ti­kot, jot­ka yrit­tä­vät pelas­taa Euron, niin tuhoa­vat samal­la. vali­tet­ta­vas­ti olen huo­man­nut, että suu­rin osa polii­ti­kois­ta ja minis­te­reis­tä eivät ymmär­rä talou­den kokonaiskuvaa.

  108. Kupla se on Suo­mes­sa­kin, nimit­täin kor­ko­kupla eli alhai­seen kor­ko­ta­soon tuu­dit­tau­tu­nut ja sopeu­tu­nut yhteis­kun­ta. Lai­nan korot ovat luonn­ot­to­man alhaiset.

  109. Vie­rai­li­ja:
    http://kaikkeus.dy.fi/maailma/aineistot/velkataakka-sisus.html

    http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2002/01/15/pienet-jaavatvapaakaupassa-suurten-jalkoihin/200229050/12

    Ulko­lin­jan doku­men­tis­sa kri­ti­soi­tiin kehi­tys­mai­den ja teol­li­suus­mai­den suh­det­ta ylei­ses­ti. IMF:ää ja Maa­il­man­pank­kia kii­tel­tiin­kin välil­lä, mut­ta annet­tiin ymmär­tää, että tilan­ne on sil­ti epäoikeudenmukainen.

    Talous­s­sa­no­mien artik­kei hauk­kui WTO:ta, IMF:ää ja Maa­il­man­pank­kia, mut­ta myös EU:ta. (Myös EU:n krii­sin­hoi­dos­sa koros­te­taan tar­vet­ta vah­vis­taa EU:ta kil­pai­lus­sa muu­ta maa­il­maa vas­taan. Ja mie­les­tä­ni EU ajaa aika vah­vas­ti (artik­ke­lis­sa mai­nit­tuun tapaan) suu­rim­pien yri­tys­ten etuja.)

    Olen kri­tii­kin yleis­lin­jauk­sis­ta samaa miel­tä, vaik­ka­kaan en kai­kis­ta esi­te­tyis­tä yksi­tyis­koh­dis­ta. Kehi­tys­mai­den talous ei toi­mi vie­lä­kään hyvin. (Ei tosin toi­mi hyväk­syt­tä­väs­ti teol­li­suus­mais­sa­kaan, eri syis­tä.) Ilmei­ses­ti kei­tys­mais­sa on tapah­tu­nut paran­nuk­sia, mut­ta samaan aikaan myös huo­non­nuk­sia yhä tehos­tu­van glo­baa­lin talou­den puris­tuk­ses­sa. Toden­nä­köis­tä on, että pro­ses­sia vetä­vät teol­li­suus­maat tar­joa­vat jat­kos­sa­kin omia teol­li­suus- ja ulko­maan­kaup­pa­ve­toi­sia resep­te­jään kehi­tys­mail­le lii­an­kin innokkaasti.

    IMF ja teol­li­suus­maat ylei­ses­ti eivät siis toi­mi moit­teet­to­mas­ti, tai edes vält­tä­väs­ti, kun asi­aa kat­soo kehi­tys­mai­den asuk­kai­den kan­nal­ta. Mut­ta ei kukaan tain­nut ehdot­taa IMF-tyy­li­sen krii­sin­hal­lin­ta­jär­jes­tel­män purkamistakaan.

    Pidän nois­ta ongel­mis­ta huo­li­mat­ta IMF-tyy­lis­tä sel­keäs­ti raa­mi­tet­tua krii­sin­hoi­toa parem­pa­na kuin EU:n nyt har­ras­ta­maa “vapaa­ta poli­ti­koin­tia”. Euroo­pan krii­sin­hoi­do­sa nuo kehi­tys­mai­den koh­dal­la mai­ni­tut kor­rup­tio- ja pai­kal­li­sen talou­den ongel­mat ovat vähäisempiäkin.

    IMF:n ja Maa­il­man­pan­kin koh­dal­la kan­na­tan vel­ko­jen koh­tuul­lis­ta­mi­seen ja kor­rup­tion kit­ke­mi­seen täh­tää­vän lin­ja­muu­tok­sen jat­ka­mis­ta. Ne voi­si­vat myös lähes­tyä asi­aa entis­tä enem­män kehi­tys­mai­den (ei nii­den joh­ta­jien) ja nii­den kan­sa­lais­ten int­res­seis­tä käsin. Pelk­kä kyky vel­ko­jen takai­sin­mak­suun ei rii­tä, vaan koh­tuus toteu­tuu vain, jos samaan aikaan myös kan­sa­lai­sen ase­ma joten­kin para­nee (muu­ten hei­dän voi kat­soa ole­van velkaorjuudessa).

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Onhan USA:kin pys­ty­nyt rahoit­ta­maan aivan tör­keän suur­fen ali­jää­män inflatoimalla

    USA onnis­tuu täs­sä sik­si, että öljy­kaup­paa käy­dään dol­la­reis­sa. Dol­la­rin arvon voi­ma­kas­kaan hei­ken­ty­mi­nen ei lisää USA:n ener­gian­han­kin­nan kus­tan­nuk­sia. Jos taas euron arvo ale­ni­si val­ta­vas­ti, öljyn han­kin­ta kävi­si hui­mas­ti kalliimmaksi.

    1. Heik­ki
      Tai­dat uskooa rahail­luusioon? (kts. wikipedia)
      En ole asi­aa kun­nol­la tut­ki­nut, mut­ta minus­ta on näyt­tä­nyt sil­tä, että euron ja dol­la­rin vaih­to­suh­teen muut­tues­sa öljyn hin­ta on seu­ran­nut enem­män euroa.

  111. H.H., minun kom­ment­ti­ni sisäl­tä­mä nimit­te­ly on kyl­lä aika kesyä sii­hen ver­rat­tu­na miten Soi­ni ihan val­ta­me­dias­sa puhuu poliit­ti­sis­ta vas­tus­ta­jis­taan. Aina­kaan en käy­tä kirosanoja.

    Popu­lis­ti­nen huu­te­lu ja sitä seu­raa­va paniik­ki­rea­goin­ti on demo­kra­ti­aa samal­la lail­la kuin lynk­kaus­pos­se on oikeu­den jaka­mis­ta. Onhan se, mut­ta ei se nyt ihan ole sitä mitä sanal­la useim­mat tar­koit­ta­vat. Myös­kään se, että on eri miel­tä jon­kun kans­sa, ei ole kyl­lä sama asia kuin ettei­kö toi­sil­la oli­si oikeut­ta mie­li­pi­tei­siin. Kyl­lä ihmi­sil­lä on oikeus höl­möt­kin mie­li­pi­teet tuo­da esiin. Nii­den kri­ti­soi­mi­nen on kui­ten­kin aivan yhtä lail­la sallittua.

    Tätä­kään en per­su­po­pu­lis­mis­sa oikein ole ymmär­tä­nyt. Ok, onhan hei­dän sanan­va­paut­taan rajoi­tet­tu jois­sain asiois­sa. Mut­ta kun nyt esi­te­tään sit­ten että sanan­va­paus onkin sitä että pitäi­si vie­lä olla samaa miel­tä?? Ja jos ei ole niin sit­ten on taas tais­to­lai­nen­so­si­sa­lis­ti­pu­na­vi­her­mo­kut­ta­ja? Höpön höpön.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei se nyt ihan noin mene. Jokai­nen uusi lai­naa­ja, vaik­ka ensi­si­jai­nen, hel­pot­taa van­ho­jen tilan­net­ta ver­rat­tu­na sii­hen, ettei tämä uusi lai­naa­ja lainaisi.

    Ei kai sen­tään. Kat­so­taan jotain esi­merk­kiä. Olkoon lai­naa­ja A, joka lai­naa vuon­na 2010 Espan­jal­le 30 vuo­den mit­tais­ta lai­naa mil­joo­na euroa. Ja olkoon lai­naa­ja B, joka lai­naa vuo­den 2012 elo­kuus­sa (eli lähi­tu­le­vai­suu­des­sa) Espan­jal­le vaik­ka­pa mil­joo­na euroa. Ja olkoon lai­naa­ja IMF, joka lai­naa vaik­ka­pa vuon­na 2013 Espan­jal­le 50 mil­jar­dia euroa, ensi­si­jai­suuseh­dol­la. Mil­lä tavoin tuo IMF:n lai­na hel­pot­taa van­ho­jen lai­naa­jien tilannetta?

    Espan­jan mak­su­häi­riön lisä­lai­na estää tai siir­tää eteen­päin. Mut­ta samaan aikaan se saat­taa mah­dol­lis­taa entis­tä suu­rem­man lisä­vel­kaan­tu­mi­sen vuo­teen 2040 tai 2042 men­nes­sä, ja siis yhä pie­nem­män odo­tusar­von takai­sin saa­ta­val­le sum­mal­le. Takai­sin­mak­sun ajan­koh­ta­han vas­ta on rat­kai­se­va vel­ko­jien kan­nal­ta (kun­han kor­ko­ja mak­se­taan myös väliaikana).

    Sel­lai­sen van­han vel­ko­jan kan­nal­ta lisä­ve­lan saa­mi­nen (vaik­ka sit­ten ensi­si­jai­se­na) on etu, jon­ka vel­ka on lähiai­koi­na erään­ty­mäs­sä. Mut­ta pit­kän ajan pääs­sä vas­ta vel­ko­van kan­nal­ta oli­si tär­kein­tä, että maa saa pit­kä­jän­tei­ses­ti talou­ten­sa kun­toon. Sen kan­nal­ta uudet lai­nat saat­ta­vat teh­dä asioi­den kun­toon lait­ta­mi­sen pit­kit­tä­mi­sen yhä helpommaksi.

  113. ”Vara­ra­has­to” kateissa

    Polii­si toi­mi ker­ran asun­to-osa­keyh­tiön tilin­tar­kas­ta­ja­na ja halusi las­kea tasees­sa näky­vän vara­ra­has­ton. Kun raho­ja ei löy­ty­nyt hän alkoi ihme­tel­lä asiaa. 

    Osmo S. ilmoit­ti Ylen päi­vän kas­vo haas­tat­te­lus­sa, että Espan­jan pan­keil­le ”oma­na pää­oma­na anne­tut rahat eivät siel­tä häviä seu­raavs­sa sekun­nis­sa.” Tämä on kuu­lem­ma eri asia kuin velkarahoitus.
    Miten­kä­hän on? Ovat­ko­han ihan perus­asiat epäselviä. 

    Oma­na pää­oma­na tasee­seen kir­ja­tut eurot ovat taseen vas­taa­vaa-puo­lel­la pan­kin mui­den raho­jen seas­sa niin kau­an kuin ovat eli ne voi käyt­tää lai­no­jen mak­suun vaik­ka seu­raa­va­na päi­vä­nä. . Kir­jaus omaan pää­omaan ei nii­tä sido mil­lään lail­la ja nii­den pysy­vyyt­tä pan­kis­sa varmista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.