Pyörähuolto Katajanokalla

Helsingis­sä on aika-ajoin vaikea saa­da pyörään­sä huol­letuk­si. Ilah­dut­tavasti Kata­janokalle on on ilmaan­tunut pyöriä huolta­va yri­tys, Bicy­clean Helsin­ki. Sieltä voi myös ostaa ja vuokra­ta pyöriä. Paikan löytää osoit­teesta Vyökatu 4. Yri­tyk­sen koti­sivut löytää tästä  .

36 vastausta artikkeliin “Pyörähuolto Katajanokalla”

  1. Joku ehkä ihmetteli, mik­si täl­lainen kir­joi­tus. Se on tarkoitet­tu google-syötik­si. Halu­an aut­taa yrit­täjää. Hänen sivun­sa on laa­dit­tu niin, ettei haku pyörähuolto Kata­janok­ka joh­da sille.

  2. Jos hyvä tietäisin mah­dol­lisen asiakkaan.

    JouniL:
    Onko koke­muk­sia laadus­ta ja hinnasta?

  3. Mis­tä muuten johtuu pyörähuolto­jen puute? Kyse­hän on työstä, johon on varsin mah­dol­lista oppia ilman kovin pitkää ja kallista koulu­tus­ta, eikä edes esim. luk­i­häir­iö hait­taa vakavasti. Kysyn­tä on toki kausilu­on­toista, mut­ta niin monis­sa muis­sakin töis­sä. Osan vuodes­ta töitä kuitenkin olisi varsin runsaasti.

  4. Ker­rot­takoon, että “pyörähuolto Roi­hu­vuori” on myös ole­mas­sa nimel­lä “Kar­i’s bike”. Tekee hyvää jälkeä ja nopeasti ja jut­telee mukavia tämä Roi­hikan Kari.

    Ilmeis­es­ti pyöräi­ly on saavut­ta­mas­sa kri­it­tisen pis­teen Helsingis­sä: pyöriä on niin paljon, että pyörähuolto on kan­nat­tavaa liike­toim­intaa. Aivan kuten esim Berli­inis­sä: joka kaupungi­nosas­sa on oma pyörähuoltonsa. 

    Har­mi ettei Baanal­la ole pyörähuoltoa. Veikkaisin, että 6000 päivit­täistä pyöräil­i­jää elät­täisi yhden huol­lon (+ tarvikekau­pan + jotain)

  5. yksi syy lie­nee mar­ket­pyörien halpu­us: ne on tehty niin halvoista osista että kor­jaus ei usein ole mah­dol­lista, ja toisek­seen kor­jaus­laskun hin­nal­la saat­taa saa­da kak­si kol­mannes­ta uud­es­ta markettipyörästä.

  6. Työ on kovin kallista — tek­i­jä taas tuskin saa toimeen­tu­loa ja menet­tää etusa. Pakko olla yrit­täjä tai jol­lain taval­la tuet­tu työn­tek­i­jä. Odotet­tavis­sa EU:sta kausilu­on­toisia pyöränko­r­jaa­jia, joka on hyvä asia. 

    Offtopic­i­na voi pohtia minne varastet­tu pyörät menevät, käsi­tys on, että jäävät Suomeen.

  7. Pekka Taipale:
    Mis­tä muuten johtuu pyörähuolto­jen puute? Kyse­hän on työstä… 

    Kolme syytä keksin heti:
    — Suo­mi ei ole kovin yrit­täjäys­tävälli­nen yhteiskun­ta (vero­tus, byrokra­tia jne.)
    — suo­ma­lais­ten muu­ta Län­si-Euroop­paa huonom­pi elin­ta­so, joka aiheutuu mm. korkeas­ta veroas­t­eesta, ei kan­nus­ta palvelu­iden käyt­töön ja
    — kaavoitus estää rak­en­ta­mas­ta tuol­laiseen toim­intaan sopivia tilo­ja, kos­ka mm. auto­halle­ja tehdään liian vähän.

    1. Kalle
      Kaavoitus ei mitenkään kiel­lä tekemästä talon ensim­mäis­es­tä ker­rokses­ta auto­hal­lia, jos kiin­teistön­o­mis­ta­ja näkee sen hyväksi.

  8. Pekka Taipale: Kysyn­tä on toki kausilu­on­toista, mut­ta niin monis­sa muis­sakin töis­sä. Osan vuodes­ta töitä kuitenkin olisi varsin runsaasti. 

    Tuo­ta kausilu­on­toisu­ut­ta voisi helpot­taa, jos riit­tävän moni pyörään­sä vuosi­huol­los­sa käyt­tävä oppisi käymään huol­los­sa joskus muul­loin kuin huhti-toukoku­us­sa, jol­loin huoltoli­ikkeis­sä tup­paa ole­maan pitkät jonot. Syksyl­lä tai talvel­la huol­lon saa­nee huo­mat­tavasti nopeam­min, ja mah­dol­lis­es­ti myös vähän halvem­mal­la. Ja jos talvel­la ei aja, niin pyörä talve­hti­nee varas­tossa parem­min huol­let­tuna kuin huoltamattomana.

    Työn kokon­ais­määrään­hän tuo ei vaiku­ta, mut­ta olisi var­maankin sekä huolto­jen että asi­akkaiden intres­seis­sä, että työmäärä jakau­tu­isi tasaisem­min ympäri vuotta.

    Itse tosin pyöräilen ympäri vuo­den ja hoidan mah­dol­lisuuk­sien mukaan huol­lot itse, ammat­timekaanikon apu­un tulee tur­vaudut­tua aika harvoin.

  9. Suomes­sa­han työ on niin kallista, että vain rikkail­la on varaa käyt­tää huoltopalveluja.

    Itse ostin yksi­vai­hteisen pyörän sen yksinker­taisu­u­den ja kestävyy­den takia. Pienet huol­lot teen itse (ei siinä olekaan kuin pieniä huolto­ja) ja osat tilaan ulko­mail­ta. Näin pyöräi­ly on erit­täin halpaa.

  10. Kalle: kaavoitus estää rak­en­ta­mas­ta tuol­laiseen toim­intaan sopivia tilo­ja, kos­ka mm. auto­halle­ja tehdään liian vähän.

    Ei pyörähuolto tarvitse auto­hal­lia. Mikä tahansa liiketi­la käy. Ainakin Roi­hu­vuores­sa Kar­i’s bike pär­jää hyvin ihan taval­lises­sa liiketi­las­sa (naa­puris­sa kam­paamo, kukkakaup­pa ja kir­jakaup­pa saman­lai­sis­sa tiloissa). 

    Karin mukaan duu­nia on enem­män kuin ehtii tehdä. Tämä on sinän­sä yllät­tävää, kos­ka Roi­hikas­sa ei olla kovin varakkai­ta, joten fil­lar­it eivät ole eri­tyisen kalli­ita eikä ihmisil­lä liikaa rahaa palvelui­hin. Silti pyörähuolto pär­jää ja kukois­taa. Joten minus­ta tun­tuu, että nil­li­tys “suo­mi huono ja blah blah” ei nyt osu kohteeseensa.

    Autot tarvit­se­vat auto­halle­ja. Eivät polkupyörät eivätkä polkupyöräilijät.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ttyö olisi hlpaa eli palkat matalia, olisiko näil­lä mata­lapåalk­lka­isil­la varaa käyt­tää palveluja?

    Ja jos kaikil­la olisi täs­mälleen sama palk­ka (mata­la tai korkea, sama se), kan­nat­taisiko kenenkään tehdä itse niitä töitä jot­ka joku muu tekee parem­min ammatikseen?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ttyö olisi hlpaa eli palkat matalia, olisiko näil­lä mata­lapåalk­lka­isil­la varaa käyt­tää palveluja? 

    Olisi, jos palvelu­jen hin­nat ja kus­tan­nuk­set laske­vat myös. 

    Polkupyörän kor­jaus­palvelu­iden arvon­lisävero muut­tui 1.1.2012 9 pros­en­tista 23 pros­ent­ti­in. Samoin taisi käy­dä par­tureille yms. Lisäk­si koti­talousvähen­nys­tä heiken­net­ti­in. HALLITUS HALOO? Nuoko oli­vat niitä “työl­lisyyt­tä tuke­via” leikkauksia?

    Mitä jos las­ke­taan ihmisiä palvele­vien pienyri­tys­ten alv takaisin 9 pros­ent­ti­in. Pien­leipo­mot, kahvi­lat, suu­tar­it, kam­paamot yms. pari ihmistä työl­listävät paikalliset palveluyri­tyk­set voisi­vat minus­ta päästä nyky­istä kevyem­mäl­lä verotuksella. 

    Koti­talousvähen­nyk­sen voisi laa­jen­taa koske­maan myös kodin ulkop­uolel­la tehtävää par­tur­oin­tia, las­ten hoitoa, hierontaa, polkupyörän kor­jaus­ta yms. suorit­tavia pien­palvelu­ja. Tuskin mak­saa lop­ul­ta kovin paljoa, onhan Suomel­la varaa velka­an­tua mil­jar­di­en edestä?

    Toden­näköis­es­ti palvelu­jen tar­jon­ta lisään­ty­isi, tar­jon­ta loisi osaltaan kysyn­tää ja pudot­taisi hin­to­ja. Pienyri­tys­ten edel­ly­tyk­siä palkata apu­voimia, ilman suuria riske­jä, tulisi myös helpot­taa eri tavoin.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle
    Kaavo­tus ei mitenkään kiel­lä tekemästä talon enswdim­mäis­es­tä ker­rokses­ta auto­hal­lia, jos kiin­ti­estön­o­mis­ta­ja näkee sen hyväöksi. 

    Kyl­lä kaavoitus­määräyk­set ja raken­nus­määräyk­set ohjaa­vat Suomes­sa vah­vasti rak­en­tamista. 😀 Aivan liian vah­vasti. Lop­ut tuhoaa epäter­ve rak­en­tamisen pääomis­tus. Gryn­deri rak­en­taa itselleen, ei suinkaan omis­ta­jille edullista tuotetta. 😉 

    Kun pääomis­tus kyetään ter­ve­hdyt­tämään ja määräysvi­idakko siivoa­maan, saadaan Suomes­sakin joskus taas kelvol­lista ker­ros- ja riv­i­ta­lo asun­torak­en­tamista. Sel­l­aista, joka ottaa huomioon asukkaan tarpeet, oli kyse sit­ten omis­tusasu­jas­ta tai vuokra-asu­jas­ta. Nyt laat­uero omakoti­rak­en­tamiseen on liian suuri.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ttyö olisi hlpaa eli palkat matalia, olisiko näil­lä mata­lapåalk­lka­isil­la varaa käyt­tää palveluja?

    Kun ver­rataan muuhun EU:hun, puhu­mat­takaan esimerkik­si USA:han, on palvelusek­torimme kehit­tymätön. Eli ainakaan huonom­min ei voi men­nä, kun veroast­et­ta nor­mal­isoidaan. Suurin voit­ta­ja lie­nee keskilu­ok­ka, vaik­ka sen veroaste muut­tuu vähiten? 🙂

  14. Kalle: Sel­l­aista, joka ottaa huomioon asukkaan tarpeet, oli kyse sit­ten omis­tusasu­jas­ta tai vuokra-asu­jas­ta. Nyt laat­uero omakoti­rak­en­tamiseen on liian suuri.

    Jaa. Mut­ta kumpaan suun­taan? Ainakaan ulkopäin en maamme pel­loille nou­se­via vaaleansin­isiä talopaket­ti­talo­ja kovin laadukkaina pitäisi — vaikka­pa ver­rat­tuna Ara­bi­an­ran­nan uusi­in taloi­hin. Tai mihin tahansa uusin taloi­hin Hesassa.

  15. Hyvä esimerk­ki oli TV ohjel­ma jos­sa oli koot­tuna merkit­tävät raken­nuk­set viime ajalta.
    Esimerkik­si Kamp­pi piti olla hyvin eri näköinen.
    Jostain syys­tä annet­ti­in lupa rak­en­taa enem­män myymälä tilaa kuin alku­peräisessä suunnitelmassa.

    Näin saadaan sitä tyl­sää Hesalaista rak­en­tamista jos­sa raken­nus­fir­mat kerää voitot.

    Sit­ten kehdataan julkises­ti moit­tia pesu­tilo­jen määräyk­siä. Kun raken­netaan pienem­pää on se muka edullisem­paa. Helsingis­sä hin­nat ovat juuri ne mitä ihmiset mak­sa­vat, tai saa­vat pankista rahoituk­sen, kaukana kus­tan­nuk­sista. Jos asun­to­ja pienen­netään menee voit­to rak­en­ta­jalle tai ton­tin omis­ta­jal­la. Ei hin­nat mihinkään putoa.

    Jos­sain mät­tää kuten sanot.

    Kalle: Kyl­lä kaavoitus­määräyk­set ja raken­nus­määräyk­set ohjaa­vat Suomes­sa vah­vasti rak­en­tamista. Aivan liian vah­vasti. Lop­ut tuhoaa epäter­ve rak­en­tamisen pääomis­tus. Gryn­deri rak­en­taa itselleen, ei suinkaan omis­ta­jille edullista tuotetta. 

    Kun pääomis­tus kyetään ter­ve­hdyt­tämään ja määräysvi­idakko siivoa­maan, saadaan Suomes­sakin joskus taas kelvol­lista ker­ros- ja riv­i­ta­lo asun­torak­en­tamista. Sel­l­aista, joka ottaa huomioon asukkaan tarpeet, oli kyse sit­ten omis­tusasu­jas­ta tai vuokra-asu­jas­ta. Nyt laat­uero omakoti­rak­en­tamiseen on liian suuri.

    Kun ver­rataan muuhun EU:hun, puhu­mat­takaan esimerkik­si USA:han, on palvelusek­torimme kehit­tymätön. Eli ainakaan huonom­min ei voi men­nä, kun veroast­et­ta nor­mal­isoidaan. Suurin voit­ta­ja lie­nee keskilu­ok­ka, vaik­ka sen veroaste muut­tuu vähiten? 

  16. Siis hä? Eikö pk-seudul­la muka ole pyörähuolto­ja? Ainakin kaikissa niis­sä kaupungeis­sa jois­sa minä olen elänyt, on ollut ihan kivasti valin­nan­varaa huol­lon suhteen.

    Tuo­mas S
    “yksi syy lie­nee mar­ket­pyörien halpu­us: ne on tehty niin halvoista osista että kor­jaus ei usein ole mah­dol­lista, ja toisek­seen kor­jaus­laskun hin­nal­la saat­taa saa­da kak­si kol­mannes­ta uud­es­ta markettipyörästä.”

    Nojoo, voi olla. Omas­ta mielestäni ei kan­na­ta ostaa mitään halvoista osista kasat­tua hal­paa pyörää, jää hel­posti nimit­täin ne polku­matkat tekemät­tä. Näin eri­tyis­es­ti työ­matkalaisen kanssa, joka kuvit­telee polke­vansa työ­matko­ja, mut­ta ei oikeasti pol­jekaan kun zykke­li on sen ver­ran huono.

    Itse käytin huoltoon viimek­si noin 80 e, joka on alle 10% pyörän hankintahinnasta.

    PS työ­matkapyöräil­i­jän on turha kuvitel­la että voisi säästää osta­mal­la pyörän, kan­nat­taa ostaa kun­non pyörä ja ajatel­la sitä kun­toilu­na jol­loin ei tule hai­hat­telu­ja säästöistä. Täl­löin tulee osta­neek­si pyörän jol­la sit­ten viit­sii polkea töi­hin. Ainakin itsel­läni työ­matkapyöräi­ly tuplaan­tui kun hom­masin van­han kolmi­vai­hteisen tilalle työ­matkan luon­teeseen sopi­van pyörän jos­ta pulitin yli tonnin. 

    PPS Pyörähom­mis­sa hin­ta ja laatu kulke­vat aikalail­la käsikädessä.

  17. Elämäni (28v) aikana omis­ta­mani 6 pyörää on varastet­tu — 99 euroa mak­sanut­ta Jopoa jäljit­televää pyörääni ei ole vielä varastet­tu. Ei auta mikään lukko, 1000 euroa mak­sanut laatupyöräni varastet­ti­in ker­rostaloni pyöräkel­lar­istä 20 muun pyörän mukana. Masentavaa =/ 

    Mitä hal­li­tus voisi tehdä ehkäistäk­seen pyörä­varkauk­sia? Aut­taisiko rek­isteröin­tipakko (kilpi­neen) tai jokin jälji­tys­laite? Seu­raavak­si saatan ostaa sähköskoot­terin, mitenköhän hyvin ne säi­lyvät omis­ta­jansa hyppysissä? 

    http://autot.oikotie.fi/koeajo/peugeotin-sähköskootterin-toimintasäde-on-käyttökelpoinen/22693

  18. Sylt­ty: Nojoo, voi olla. Omas­ta mielestäni ei kan­na­ta ostaa mitään halvoista osista kasat­tua hal­paa pyörää

    Muil­ta osin oon samaa mieltä, mut­ta ker­rostalolähiössä on mah­do­ton­ta pitää laadukas­ta pyörää, ellei oo parveket­ta ja asu kor­keel­la. Kel­lar­ista hyvät pyörät hävii välit­tömästi, vaik­ka olis mil­la­nen lukko. Mul­ta pöl­lit­ty kolme kpl. Nykyään kun on parveke, pidän kah­ta pyörää, joista parem­pi aina parvek­keel­la tai duunin varas­tossa säilössä ja huonom­pi taloy­htiön kel­laris­sa. Kyseessä just sel­l­a­nen Antti­lan parin sadan euron pyörä, jota kukaan ei viit­ti pölliä.

  19. Oge­lis­sa ja Käpylässä on molem­mis­sa main­iot fil­lariko­r­jaamot, jois­sa tosin on kum­mas­sakin ruuhkaa tähän aikaan vuodes­ta. Itsel­läni varastelukier­teeseen talony­htiössämme aut­toi fil­lar­in jälleen­myyn­tiar­von pilaami­nen kaiver­rut­ta­mal­la siihen oma nimi runk­oon näkyvälle paikalle. Varastelukierre alkoi, kun YH-säätiö osti yhtiöstämme tuki­a­sun­to­ja. Pyöräkel­lar­ien parem­pi luk­i­tus, kam­er­at tai huoneis­toko­htais­ten fil­larikaap­pi­en asen­t­a­mi­nen kel­lari­in saat­taisi­vat auttaa.

  20. Kur­jaa tuo pyöri­oen varas­t­a­mi­nen. Onnek­si mei­dän talon kel­lar­ista ei liene hävin­nyt polkurattaita.

    Ehkä vähän siistimpi talo.

  21. Kalle: — suo­ma­lais­ten muu­ta Län­si-Euroop­paa huonom­pi elin­ta­so, joka aiheutuu mm. korkeas­ta veroas­t­eesta, ei kan­nus­ta palvelu­iden käyttöön 

    Mis­tähän fan­tasia­maail­mas­ta tämäkin kom­ment­ti taas kum­pusi? Veroas­t­een ja talouden palvelu­val­taisu­u­den välil­lä ei ole juuri minkään­laista kor­re­laa­tio­ta — ei posi­ti­ivista eikä negati­ivista. Muu­tamien teol­lisu­us­maid­en vertailua:

    Tan­s­ka: veroaste 49,0 %, palve­lut BKT:stä 76,4 %
    Bel­gia: veroaste 46,8 %, palve­lut BKT:stä 77,4 %
    Ran­s­ka: veroaste 44,6 %, palve­lut BKT:stä 79,4 %
    Suo­mi: veroaste 43,6 %, palve­lut BKT:stä 67,8 %
    Nor­ja: veroaste 43,6 %, palve­lut BKT:stä 57,7 %
    Alanko­maat: veroaste 39,8 %, palve­lut BKT:stä 73,1 %
    Bri­tan­nia: veroaste 39,0 %, palve­lut BKT:stä 77,8 %
    Tsek­ki: veroaste 36,3 %, palve­lut BKT:stä 60,3 %
    Viro: veroaste 32,3 %, palve­lut BKT:stä 61,0 %
    Kana­da: veroaste 32,2 %, palve­lut BKT:stä 71,0 %
    Latvia: veroaste 30,4 %, palve­lut BKT:stä 74,3 %
    Mek­siko: veroaste 29,7 %, palve­lut BKT:stä 62,0 %
    Japani: veroaste 28,3 %, palve­lut BKT:stä 73,8 %

    (Lähde 1, lähde 2.) Jos joku saa näistä luvuista kehitet­tyä jonkin talous­poli­it­tisen toim­inta­su­osi­tuk­sen, niin melkoista mieliku­vi­tuk­sen lentoa tarvitaan.

  22. Mat­ti Kin­nunen:
    Ker­rot­takoon, että “pyörähuolto Roi­hu­vuori” on myös ole­mas­sa nimel­lä “Kari’s bike”. Tekee hyvää jälkeä ja nopeasti ja jut­telee mukavia tämä Roi­hikan Kari.

    Ilmeis­es­ti pyöräi­ly on saavut­ta­mas­sa kri­it­tisen pis­teen Helsingis­sä: pyöriä on niin paljon, että pyörähuolto on kan­nat­tavaa liike­toim­intaa. Aivan kuten esim Berli­inis­sä: joka kaupungi­nosas­sa on oma pyörähuoltonsa. 

    Har­mi ettei Baanal­la ole pyörähuoltoa. Veikkaisin, että 6000 päivit­täistä pyöräil­i­jää elät­täisi yhden huol­lon (+ tarvikekau­pan + jotain)

    Ihan yksi­tyisko­htaa kom­men­toidak­seni: mihin perus­tuu tuo 6000 päivit­täistä pyöräil­i­jää Baanal­la? Itse kul­jen päivit­täin Baanan päästä päähän, joten pystyn melko hyvin seu­raa­maan sitä laskuria, joka siel­lä on. Eikös se laske ihan, kuin­ka moni ohit­taa kyseisen pis­teen? Eli jos henkilö kul­kee päivän aikana molem­pi­in suun­ti­in kyseisen pis­teen ohi, hänet las­ke­taan kaht­e­na pyöräil­i­jänä. Min­un mielestä ko. laskuris­sa on yleen­sä ollut alle 3000 päiväluke­m­ana, eli eikös tuo tarkoit­taisi käytän­nössä alle 1500 pyöräil­i­jää päivässä, jos olete­taan, että suurin osa kul­kee kuitenkin myös takaisinpäin.

  23. Töölössä on Sav­i­lankadul­la pyörän­huoltopa­ja ja kun­noset­tu­jen pyören myyn­tili­ike, joka taitaa toimia entisessä kivjalkakaupassa

  24. Uno­hdin lisätä. Yksi pyörä­pa­ja tosi­aan toi­mi aikoinaan tule­van Baanan vier­esssä eli VR:n makasiineissa.

  25. Janne Savolainen: Ihan yksi­tyisko­htaa kom­men­toidak­seni: mihin perus­tuu tuo 6000 päivit­täistä pyöräil­i­jää Baanalla?

    HS-uutisi­in. Joskus kesäku­un lop­ul­la uuti­soiv­ta, että Baanal­la on fil­laroi­jia 5000 päivässä ja että koh­ta enem­män kun Run­berginkadun etc rampit aukeavat. 

    Sama uuti­nen väit­ti, että Laut­tasaaren sil­lal­la on vilkkain pyörätie 6000 pyöräil­i­jää per päivä.

  26. Tom­mi Uschanov: Veroas­t­een ja talouden palvelu­val­taisu­u­den välil­lä ei ole juuri minkään­laista korrelaatiota

    Teen kon­sul­toivaa ohjelmis­toke­hi­tys­tä kan­sain­väliselle pörssiy­htiölle, joka las­ke­taan palvelu­vi­en­niksi. Ja on var­maan tuos­sakin luke­mas­sa osa palvelutuotantoa.

    Jos Suomes­sa on 10000 koodaria kont­toris­sa “tuot­ta­mas­sa palvelua”, ja vaikka­pa Bel­gias­sa 10000 leipuria/parturia tuot­ta­mas­sa palvelua, se on sama asia?

    Tee seu­raavak­si tilas­to, paljonko eri maid­en keskimääräisel­lä net­topal­ka­lla pystyy osta­maan toisen ihmisen palve­lu­työtä. Suo­mi on siel­lä hännillä.

  27. TL: Teen kon­sul­toivaa ohjelmis­toke­hi­tys­tä kan­sain­väliselle pörssiy­htiölle, joka las­ke­taan palvelu­vi­en­niksi. Ja on var­maan tuos­sakin luke­mas­sa osa palvelutuotantoa. 

    Olen itse palvelu­alal­la työsken­televä yrit­täjä ja palvelu­ni menevät suurek­si osak­si vien­ti­in. Olisi siis kum­mallista, jos olisin jät­tänyt täl­laiset asi­at huomioimatta.

    Tee seu­raavak­si tilas­to, paljonko eri maid­en keskimääräisel­lä net­topal­ka­lla pystyy osta­maan toisen ihmisen palve­lu­työtä. Suo­mi on siel­lä hännillä. 

    Tähän on laa­jalti käytössä ns. Big Mac ‑indek­si (tai tarkem­min ottaen toinen tuol­la nimel­lä kulke­vista kahdes­ta indek­sistä): Big Mac ‑ham­puri­laisen hin­ta suh­teutet­tuna tun­tipalkkaan. Tässä vuo­den 2009 indek­si.

    Kuten siitä näkyy, Suo­mi on kyl­lä jäl­jessä monia mai­ta. Mut­ta nimeno­maan vero­tuk­sen käytölle seli­tys­tek­i­jänä muo­dos­tuu ongel­mak­si, että Suomea ovat edel­lä myös kaik­ki ne viisi Euroopan maa­ta (Tan­s­ka, Ruot­si, Bel­gia, Ran­s­ka, Nor­ja), joiden veroaste on sama tai korkeampi kuin Suomen. Toisaal­ta Suo­mi on joka ain­oaa Itä-Euroopan mata­lavero­maa­ta edel­lä, Venäjää lukuunottamatta.

    Kor­re­laa­tios­ta ei kumpaankaan suun­taan voi tässäkään tapauk­ses­sa juuri puhua: Big Mac ‑ostovoima on monis­sa tapauk­sis­sa täs­mälleen sama mais­sa, joiden veroas­t­eet vai­htel­e­vat usei­ta kym­meniä prosenttiyksikköjä.

  28. Mat­ti Kin­nunen: Jaa. Mut­ta kumpaan suun­taan? Ainakaan ulkopäin en maamme pel­loille nou­se­via vaaleansin­isiä talopaket­ti­talo­ja kovin laadukkaina pitäisi – vaikka­pa ver­rat­tuna Ara­bi­an­ran­nan uusi­in taloihin… 

    Tämän täy­tyy olla pro­vo. Kaik­ki asun­toraen­tamisen kanssa tekemi­sis­sä ole­vat ja siitä kiinos­tuneet tietävät, että Ara­bi­an ranta on yksi aikamme pahimpia fiasko­ja sekä teknis­es­ti että kaavoituk­sel­lis­es­ti. Olen joskus osan­nut nuo tan­skalais­ten tutkimusten tulok­set ja käy­tyäni Ara­bi­an­ran­nas­sa ensim­mäsitä ker­taa näin yhdessä kadunkul­mas­sa heti puolenkym­men­tä kaavoitusvirhet­tä. Ei vain osa­ta kaavoit­taa: korot väärin, paikoi­tus väärin, sisäänkäyn­tien sijoituk­set ja muo­to väärin…

    Teknis­es­ti osa taloista on päässyt jopa medi­aan asti, kun kokon­aisia talo­ja on joudut­tu tekemään uud­estaan. Ei kestänytkään taku­uaikaa, joka on jokaisen suo­ma­laisen gryn­derin tavoite. Min­im­i­hin­nal­la maks­mi tuot­to. Syynä on epäter­ve asun­torak­en­tamisen pääomi­tus läh­es koko sodan jälkeisen ajan. 😀 😀 😀 Heti sodan jäl­keen tehti­in vielä joitakin eri­lais­ten yhteisö­jen rahoit­tamia hankkeita.

    Läh­es poikkeuk­set­ta uusi ker­rostalokan­ta on äärim­mäisen huonos­ti raken­net­tua. Nyt puhutaan 60-luvun taloista, joi­ta ei kyetä väärien raken­nus­menetelmien takia perusko­r­jaa­maan. Yksi putkire­mont­tikier­ros ehkä, jon­ka jäl­keen ain­oa järkevä ratkaisu on pusku­trak­tori. Silti ihmiset mak­sa­vat oikean asun­non hin­taa tuol­lais­es­ta roskas­ta. Itse asun 70-luvun ker­rostalos­sa, jos­sa on poikkeuk­sel­lis­es­ti paikalla valet­tu runko. Pääosa 70‑, 80‑, ja jopa 90-luku­jen taloista on yhtä huonos­ti raken­net­tu­ja kuin 60-luvul­la. Silti niistä mak­se­taan hin­to­ja, ihan kuin nen oli­si­vat kurantteja. 

    Tuo Ara­bi­an­ran­ta osoit­taa, että 2000-luvul­la suo­ma­lainen ker­rostalo­rak­en­t­a­mi­nen on yhtä huonoa kuin ennenkin. Mon­tako paikallavalet­tua tai muu­rat­tua laadukas­ta runk­oa tiedät 2000-luvul­ta? Itse tiedän yhden!

    Rogue: Muil­ta osin oon samaa mieltä, mut­ta ker­rostalolähiössä on mah­do­ton­ta pitää laadukas­ta pyörää… 

    Ker­rostalolähiöt ovat oma ongel­mansa. Niitä raken­net­ti­in DDR:ssä, Neu­vos­toli­itossa — aini­in myös Suomes­sa ja Ruot­sis­sa. Mik­si joku halu­aisi asua asun­nos­sa, jos­sa on sekä lähiö- että keskus­ta-asumisen huonot puo­let yhdis­tet­ty. Muu­ta pois. Ei kukaan järkevä asu ker­rostalolähiössä. Se on kaavoituk­selli­nen moka, joiden purkami­nen tulee ole­maan todel­la iso haaste lähivu­osi­na. Ruot­salaiset vielä kiit­tävät miljoonao­hjel­maansa, kos­ka huono­laa­tuiset asun­not ovat eri­lais­ten yhdis­tys­ten ja säätiöi­den nimis­sä. Ne on help­po lait­taa suori­tusti­laan ja ajaa talot yli puskutraktorilla. 😉

    Län­si-Euroopas­sa lähiöt tehdään pien­taloina tai rivareina. Ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen tehdään kaavoite­taan asun­not 10 000 ihmiselle niin, että he voivat kävel­lä ase­malle. Motari vede­tään muu­ta­man kilo­metrin päästä, jot­ta se ei hait­taa uusia kaupunke­ja. Halu­aisin nähdä sen neropatin, joka kaavoit­ti lah­den oiko­radan ja motarin samaan käytävään. 😉

  29. Baanan käyt­täjämääristä: lauan­tain Helsin­gin Sanomat rapor­toi, että edel­lisenä päivänä (20.7.) oli men­nyt 100 000 käyt­täjän määrä rikki.

    Kalen­terin mukaan ava­jais­päivästä (12.6.) tuo­hon on noin 40 vuorokaut­ta. Mukaan lukien viikon­lop­ut ja juhannuksen.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos työ olisi hal­paa eli palkat matalia, olisiko näil­lä mata­la­palkkaisil­la varaa käyt­tää palveluja?

    Jos keski­t­u­loisen pitää tehdä puoli päivää töitä ostaak­seen puoli tun­tia hiusten­leikku­u­ta, niin palkan suu­ru­udel­la ja työn ostamisen kalleudel­la ei ole juuri mitään tekemistä keskenään. Ter­veisiä vaan kaikille, joiden mielestä per­in­tö­jen, kiin­teistö­jen ja muun var­al­lisu­u­den verot­ta­mi­nen on pahasta.

  31. Tom­mi Uschanov: Kuten siitä näkyy, Suo­mi on kyl­lä jäl­jessä monia mai­ta. Mut­ta nimeno­maan vero­tuk­sen käytölle seli­tys­tek­i­jänä muo­dos­tuu ongel­mak­si, että Suomea ovat edel­lä myös kaik­ki ne viisi Euroopan maa­ta (Tan­s­ka, Ruot­si, Bel­gia, Ran­s­ka, Nor­ja), joiden veroaste on sama tai korkeampi kuin Suomen. 

    Tässä on virhe. Ostovoima las­ke­taan tuos­sa indek­sis­sä brut­topalka­s­ta, joten Bic Macin hin­nas­sa verot eivät pääse väli­in vaikuttamaan. 

    Parem­pi ver­taus: Asun nyt Sin­ga­pores­sa, ja bench­markin mukaan per­heemme tulota­so on korkeampi kuin 43.9% paikalli­sista koti­talouk­sista. Olemme siis hyvin tarkkaan keski­t­u­loisia. Brut­to­tu­loil­lamme saa noin 1500 Bic Mac-ate­ri­aa. (En löytänyt heti pelkän ham­puri­laisen hin­taa) Minä olen per­heen ain­oa palkansaaja. 

    Suomes­sa per­heemme kuu­luu myös keskim­mäiseen kym­menyk­seen, itseasi­as­sa on hie­man yli keski­t­u­lon, kos­ka myös vai­moni on töis­sä. Koko per­heen brut­to­tu­loil­la saa noin 1015 Bic Mac-ateriaa. 

    Jo tässä ver­tailus­sa, 1500 > 1015, on selvää että tilas­to on täysin väärä. Teen tääl­lä toki kuukaudessa noin 10% enem­män työ­tun­te­ja, mut­ta tääl­lä vain minä olen töis­sä. Suomes­sa meitä on siis kaksi. 

    Kun verot las­ke­taan päälle, niin hom­ma muut­tuu vielä karum­mak­si. Sin­ga­pores­sa mak­san vero­ja nimit­täin hulp­peat 4 pros­ent­tia tulois­tani. Tarkalleenot­taen noin 3.7, mut­ta arvioidaan nyt yläkant­ti­in, joten tuloil­lani saisikin vain 1440 Bic Mac ate­ri­aa. Vaik­ka siis koko per­heeni ansiot — Suomes­sa siis medi­aa­nia korkeam­mat — tuli­si­vat verot­tomana, olisi ero Sin­ga­poreen silti noin 40 prosenttia. 

    Ehkä tässä on otet­tu huomioon asumisku­lut? Asum­is­menot ovat todel­lakin suuret tääl­lä. Brut­toan­siois­tani 40% menee asumiseen. Suomes­sa vas­taa­va luku on vain 15%. Joten asumisku­lu­jen jäl­keen ero on pienem­pi: 864 vs 862. S’pore voit­taa vieläkin. Ja huo­matkaa, puhun edelleen brut­to­tu­loista. Tääl­lä koulun joutuu mak­samaan itse. Siihen menee 0.9 pros­ent­tia brut­to­tu­losta, san­o­taan että 1%, mikä pudot­taa kyl­lä jo Sin­ga­pores­sa ostovoimaa alaspäin, noin 855. Mut­ta jos otan ne verot: Tääl­lä 60 Bic Maci-ate­ri­aa, eli 795, Suomes­sa… (wait for it!) .. 300 Bic Mac ate­ri­aa, eli 562. 

    Ter­vey­den­huolto? Meil­lä on hal­pa, huonos­ti kat­ta­va vaku­u­tus, joten siinä ter­veyskeskuskäyn­nin omavas­tuu on korkea. Mak­set­tavaa jää 10 dol­lar­ia (vähän yli 6 euroa) per käyn­ti. Ilman vaku­u­tus­ta mak­su olisi *gasp* noin 20 dol­lar­ia. Mut­ta het­ki­nen, Suomen “läh­es ilmainen” ter­veyskeskusjär­jestelmä, mitä onkaan terveyskeskusmaksu???

    Ja sit­ten kiiste: Tääl­lä on naa­puris­sa Indone­sia, mikä pitää huolen siitä, että alim­man 10–15 persen­ti­ilin palkat eivät nouse kovin korkeik­si. Lisäk­si on Male­sia, joka pitää samaan tapaan huolen, että persen­ti­ileil­lä 15–30 palkat eivät nouse kovin korkeik­si. Ostovoima sitä ylem­mis­sä tulolu­okissa onkin sit­ten aivan astronomi­nen ver­rat­tuna Suomeen. Tätä Suo­mi ei voi kopi­oi­da. Tosin Suomel­la on Balt­ian maat. 

    Suomel­la ei myöskään ole öljyrikas­ta naa­puria, jol­la olisi krooni­nen pääoma­pu­la. Sin­ga­pore saa aika isot tulot siitä, että Indone­sia tuo öljyn­sä tänne jalostet­tavak­si. Lisäk­si sen keskeinen sijain­ti Aasi­as­sa on esimerkik­si johtanut siihen, että tääl­lä on maail­man suurin ja vilkkain sata­ma. (Riip­puu toki siitä, miten lasketaan)

    Suo­mi ei voi kopi­oi­da näitä tek­i­jöitä. Mut­ta kyl­lä tässä jotain on pakko olla opit­tavaa. Maan hallintofilosofi­as­sa on var­maan paljon sel­l­aista, mitä Suomes­sa ei voi­da hyväksyä tai joka ei suo­ma­laisille oikein istu, mut­ta yksi näköko­h­ta pitäisi kyl­lä sopia. Nimit­täin se, että tosi­asi­at pitää koh­da­ta tosi­a­sioina, ei ide­ol­o­gise­na mössönä ja mus­su­tuk­se­na, tilas­to­jen tulk­it­semisel­la parhain päin jne. 

    Yhteiskun­ta on viimekädessä vain sitä, miten se ilme­nee sen jäse­nille eli asukkaille. (En sano “kansalaisille”; minähän olen Suomen kansalainen, en täkäläi­nen, mut­ta täl­lä het­kel­lä olen täkäläisen yhteiskun­nan osana, työsken­te­len, mak­san verot jne tänne) Olen tääl­lä niinkuin Suomes­sakin medi­aa­ni­a­sukas, ja medi­aa­ni­a­sukkaalle hom­ma toimii tääl­lä kyl­lä todel­la mon­elta osin parem­min. Ei kaik­il­ta osin, enkä niin väitä.

    Ja sit­ten vielä Euroänkyröille ja velka­peikoille sana­nen: Sin­ga­poren julkisen sek­torin vel­ka on yksi kehit­tyneen maail­man kovimpia, reilu 100 pros­ent­tia BKT:sta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.